ryoppy400

RYÖPPY 4 /

Oulun Merenkävijät ry:n jäsenlehti19 maaliskuu, 2001

RYÖPPY 4/2000 19 maaliskuu, 2001

2

SSiissää llttöö

Sisältö................................................................................................................................................................. 2Hallituksen jäsenten yhteystiedot....................................................................................................................... 2Kommodorin kuulumisia.................................................................................................................................... 3Myötätuulta – vammaispurjehdusleiri................................................................................................................ 4Neulojille mallikuvio.......................................................................................................................................... 6Bottenviksbågen eskader 2001........................................................................................................................... 6Kilpailujaos .......................................................................................................Error! Bookmark not defined.Syyskokouskutsu................................................................................................................................................ 7Pikkujoulu .......................................................................................................................................................... 7Yrityspurjehdus .................................................................................................................................................. 7Arno muutti tyttöineen Poriin........................................................................................................................... 11H-venekisat Marjaniemessä ............................................................................................................................. 11Sihteeri muistuttaa............................................................................................................................................ 12Navigaaatioliiton tutkintopäivät....................................................................................................................... 13Erikoismaininta 4 veneelle............................................................................................................................... 13Seuraava Ryöppy.............................................................................................................................................. 13Uusia jäseniä .................................................................................................................................................... 13

HHaalllliittuukkssee nn jjäässeennttee nn yyhhtteeyysstt iiee ddoott

Reino Aula, kommodori, pj [email protected] 050 597 0200Paavo Martti, I varakommodori 0400 581 491Juha Ranta, II varakommodori [email protected] 050 553 3257Leila Rannanjärvi, sihteeri [email protected] 050 355 0504Riitta Laulajainen,rahastonhoitaja

[email protected] 55877764

Päivi Huhtela [email protected] 050 326 4814Tarja Kauppi [email protected] 0400 687 979Jorma Lämsä [email protected] 0400 844 236Jari Puttonen [email protected] 0400 726 111Arno Talvisara [email protected] 0400 126 813

Postiosoite: PL 37, 90101 OULUpuh. 5541 945, fax. 554 5735Pankkiyhteys: Merita Oulu, 205018-125927Kotisivu: www.om.oulu.fiKansikuvassa Juhani Lämsä, Paavo Martti ja Risto Vittaniemi valmistautuvat viemäänkilpailupoijuja merelle Ryöpyllä Nokialaisten keskinäiseen kilpailuun.


3

KKoommmmooddoorriinn kkuuuulluummiissiiaa

Seuran lippu laskettiin alas Hietasaaren veneilykeskuksen salosta perinteisinmenoin lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Tämä tilaisuus päätti ”virallisesti”veneilykauden. Vaikka syksy jatkui poikkeuksellisen lämpimänä aina lokakuunlopulle saakka on auringon kaari taivaalla kuitenkin se, joka viime kädessämäärää sen milloin veneet nousevat talvisäilytyspaikoille.

Tässä vaiheessa kun itse veneilyharrastus on olosuhteiden pakosta joksikinaikaa keskeytyksissä on hyvä luoda katse jo tulevaan kauteen. Seuran puitteissatoiminta tulee todennäköisesti olemaan paljolti entisen kaltaista. Jotakinuuttakin on sentään odotettavissa. Oululaiset ja kemiläiset purjehdusseurat ovatyhdessä Ruotsin puolen purjehdusseurojen ja kuntien kanssa suunnittelemassatyönimellä ”Perämerenkaaren eskaaderi” ruotsiksi ”Bottenviksbågen” kulkevaahanketta, joka, kun se ensi kesänä toteutuu, varmasti huomataan joka puolellaPerämerenkaarta. Kysymys on purjehduksen ja moottoriveneilynsuurtapahtumasta, johon toivotaan osallistujia kaikista Perämeren alueenmerkittäviltä veneilypaikkakunnilta Ruotsin Piteåsta Suomen Kalajoelle.

Eskaaderia suunnittelemaan on perustettu johtoryhmä, jossa Merenkävijöitäedustaa seuran sihteeri Leila Rannanjärvi. Toisaalla tässä lehdessä on enemmänasiaa eskaaderista ja talven ja kevään mittaan varmaankin tulemme kuulemaanlisää siitä.

Alkutalven aikaan ajoittuu vuodesta toiseen seuran syyskokous Tänä vuonnasyyskokous on Johteenpookissa tiistaina 21.11. Haluan taas kerran muistuttaajäsenistöä siitä, että syyskokous on tulevan toimintakauden kannalta hyvintärkeä tilaisuus. Kokouksessa hyväksytään seuran liittymis- ja jäsenmaksut,tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma. Lisäksi valitaan seurallekommodori ja erovuorossa olevien hallituksen jäsenten tilalle uudet jäsenet.Uutta toimintakautta aloittelevan hallituksen on erittäin terveellistä saadajäsenistöltä tukevat eväät. Toivon runsasta oanottoa syyskokoukseen.

Rauhallista joulun aikaa ja mukavaa talvea toivottaen

Reino AulaKommodori


4

MMyyööttäättuuuullttaa –– vvaammmmaaiissppuurrjjee hhdduusslleeiirrii

Elokuun puolivälissä kokoontui Iin Röyttään joukko nuoria innokkaitavammais-purjehtijoita, joiden liikuntaa rajoittaa CP-vamma sekä joukko ohjaajiaomine nuorineen. Etelästä vuosi sitten OM:lle ostetut 2.4 mR purjeveneet olivatleiriläisten käytössä .Suomessa käydään vammaisten kilpailutoiminta juurinäillä kilpaveneillä ja osittain näiden veneiden hankinnan takana on saadamyös vammaisten innostus nousemaan itse purjehdusta, sekäkilpapurjehdusta kohtaan Perämeren alueella. Vuosittain järjestetään MM- jaPM-kilpailuja ja tänä vuonna luokka on myös Paralympia-kesäkisoissa.

Purjehduksen teorian leirillä opetti pääkouluttajana toiminut OulunMerenkävijöiden Markku Väisänen eli Väiski. Aluksi kerrattiin aikaisempienkurssien teoria- ja käytännön tietoja. Kenelläkään ei ollut kokemusta uudestavenemallista 2.4 mR. Veneen osat opeteltiin ensin teoriassa, sitten rannalla javiimeksi vedessä. Veneen käyttövoima, tuuli pyöritti mieliä ja useita askarruttiveneen kaatuminen. Veneen ohjaaminen tapahtuu yhdestä vivusta - ja purjeidenkäsittely kolmella köydellä. Sitten vain veneet veteen. Mukana oli myösoptimistijollia.

Olemme erilaisia ja siksi uusien asioiden oppiminen tuntemuksineen olivateriäviä. Joillekin tuntui horisontista kiintopisteen pitäminen vaikealta , toistaveneen kallistuminen hirvitti, ja joillakin istumalaatikossa puutuivat jalat.Purjehduskurssille osallistuvat huomasivat, että laji ei vaadi kovinkaan paljonfyysistä voimaa vaan pitkäjänteistä ja rauhallista toimintaa ilman pelkoa. Villeähirvitti alussa kun pää oli vesirajan tasolla, mutta kun käännöksiä tuli niinmyötä kuin vastatuuleen pelko alkoi hieman hellittämään. ”Tämähän tuntuu jotoimivan” oli Vaasasta mukaan tulleen Villen toteamus.

Kukaan ei kaatunut ja kokemukset epävarmasta toiminnasta muuttuivat yhäenemmän ohjaamaan omatoimisesti venettä ja säätämään purjeita. Opastuksestahuolehtivat useat kouluttajat, jotka moottoriveneistä antoivat ohjeita jahuolehtivat veneissä olevien turvallisuudesta. Leirille osallistuneiden nuortenliikuntaa rajoittaa CP-vamma, mutta purjehdus soveltuu myös muillevammaisryhmille lapsista aikuisiin.

Välillä hypättiin matkapurjeveneisiin. Röyttään oli lauantaina saapunutLounilan Hannu ja Kinnusen Jorma varta vasten käyttämään leiriläisiäavomeripurjehduksella. Kolmanneksi veneeksi lähti Korhosen Martin vene.


5

Auliisti kipparit antoivat tietoa ryhmässä purjehtimisen taidoista. Suuretkiitokset heille.

2.4 mR purjevene lähdössä laiturista Väiskin ja Matin ohjaavan silmän alla.

Avomeripurjehduksen jälkeen jatkettiin harjoituksia vielä omilla veneillä javasta auringon laskiessa saapuivat viimeiset veneet rantaan. Lieväkylmettyminen poistettiin päivän päätteeksi saunomisella ja saunan jälkeenräiskäleiden paistolla. Nyt kun on testattu eri vaihtoehtoja kurssin toteutuksestahuomattiin, että ne antavat positiivisia kokemuksia eikä kurssin sisältö tarvitsepoiketa toteutuksellisesti purjehdusseurojen koulutusjärjestelmistä. Kysymyksiätuli, asioita puntaroitiin, mitä kunkin kannattaa hankkia ja missä kokemuksiakartuttaa. Kouluttajina toivomme kaikkien kohdalla oikeaa suuntaa jamyötätuulta purjeisiin tulevina vuosina tästä eteenpäinkin.

Seuraava leiri onkin sovittu pidettäväksi ensi vuonna samoihin aikoihin.Vammaispurjehdusleiri herätti paljon positiivista huomiota Röytässä käyneidenveneilijöiden keskuudessa. Leirin onnistumista tukivat niin yksityiset henkilöt


6

kuin eri taustayhteiset, kiitokset heille. Erityis suurkiitos kuulunee varmastikaikkien mielestä leirin huollosta vastanneille keittiöhenkilökunnalle. Joka pitihuolen siitä että kaikilla oli maha täynnä joka hetki.

Leirin vetäjät:Tea Riipinen, Paula Sarias, Lauri ipi Issakainen, Teija Veikkola ja Matti Veikkola

NNeeuulloojjiillllee mmaalllliikkuuvv iioo

Talven pimeinä iltoina voi joku merenkävijä kenties ottaa puikot käteen janeuloa itselleen tai veneensä miehistölle meren täynnä purjeveneitä…

BBootttteennvviikkssbbååggeenn eesskkaaddee rr 22000011 -- PPeerräämmeerree nnkkaaaarree nn eesskkaaaaddee rrii

Ruotsalaiset ja suomalaiset veneilyseurat Perämeren molemmin puolin ovattiivistäneet yhteistyötään ja ensi kesänä onkin koettavissa mukava yhteinenpurjehdus- / veneilykokemus. Eskaaderi päättyy Oulun torin rantaanlauantaina 7.7, jolloin siellä on myös Valkeiden Öiden loppukonsertti. Matkanvarrella on tarjolla sekä purjehduskilpailuja että leikkimielisempää kisailua.Kaiken aikaa veneilijöiden turvallisuudesta pyritään huolehtimaan siten, ettämyös ensikertalaiset uskaltavat lähteä ylittämään Perämerta.


7

Eskaaderin nimeä ja aikataulua ei ole vielä kaikilta osin päätetty ja valmistelutovat vielä kesken ja nyt voit vielä vaikuttaa ratkaisevasti eskaaderin ohjelmaan.Oulun seuroja toimikunnissa edustaa Heikki Laitinen (OPS), Timo Kenakkala(OTPS) ja Leila Rannanjärvi (OM) . Eskaaderin toimeenpanoon tarvitaanhenkilöitä, jotka organisoivat toimintaa merellä ja satamassa, huolehtivatyhteistyöstä viranomaisten kanssa sekä innostavat paikallisia yrityksiä mukaan.

Mietipä omia kesäsuunnitelmiasi ja merkitse kalenteriin heti Juhannuksenjälkeen lähtö Marjaniemen kautta Luulajaan…

SSyyyysskkookkoouusskkuuttssuu

Seuran sääntömääräinen vuosikokous pidetään tiistaina 21.11.2000Johteenpookissa, Kansankentäntiellä Hietasaaressa, Oulussa. Kokous aloitetaanklo 18 kahvilla ja Saukkosen Timon purjehdusvideolla, jota selostaa myösBONC-kisoissa mukana ollut Tarja Kauppi. Varsinainen syyskokous alkaa klo.18.30 (esityslista löytyy myös tästä lehdestä), tervetuloa!

PPiikkkkuujjoouulluu

Seuran pikkujoulua varten on varattu Johteenpooki lauantaiksi 9.12.2000. Tässävaiheessa emme tiedä, miten tarjoilu järjestetään eli kuinka paljon mahdollinenillallislippu maksaa ja mitä sillä saa. Nämä yksityiskohdat selvinnevätsyyskokoukseen mennessä, jolloin voimme ne kertoa paikalla oleville jäsenille.

SSäähhkkööppoossttiilliissttaaNyt olisi ehkä aiheellista perustaa seuran jäsenten sähköpostilista?? Minulla onnaisjäsenten – ja hallituksen jäsentenlista, mutta seurassa on paljon mies-jäseniäkin… Jos siis olet sitä mieltä, että haluaisit saada tiedotuksia seuranasioista myös sähköpostitse, niin ilmoita osoitteesi sähköpostitse sihteerille.

YYrriittyyssppuurrjjee hhdduuss

Oulun Merenkävijöiden purjehduskoulu on parin vuoden ajan järjestänytyrityksille muutaman tunnin purjehdusretkiä. Yritykset haluavat näin opettaatyöntekijöilleen ja johtajilleen yhteistyötaitoja.


8

- Merelle ei lähdetä syömään, juomaan ja oleskelemaan, sanoopurjehduksenopettaja Jorma Kinnunen Oulun Merenkävijoistä. Annammepurjehduksen pikakurssin ja se on samalla parasta mahdollistayhteistyökoulutusta.

NNookkiiaann iinnssiinnöööörriitt mmeerriiää kkoolluuaammaassssaaHietasaaren Veneilykeskuksen satamassa on kuusi venettä lähdössä merellekauniina syksyisenä iltana. Aurinko hemmottelee pohjoisen asukkaita, eikätuule yhtään. Nokian insinöörit ja suunnittelijat ovat menossa elämänsäseikkailuun Oulun Merenkävijöiden veneissä, kokeneiden kippareidenopastamana. Purjehduksenopettaja, kilpapurjehtija Jorma ”Jore” Kinnunen ottaaveneeseensä määrätyn miehistön tyynesti vastaan, vaikka kukaan heistä ei oleaiemmin lajia harrastanut. Tarkoitus on ensin harjoitella purjehtimisen niksejäpuolitoista tuntia, ajaa vene mahdollisimman edulliselle paikalle lähtölinjaannähden ja sitten startata lähtölaukauksen jälkeen pieneen kilpailuunnokialaisten kesken.

Jorma Kinnunen on kertonut Johteenpookin kahviossa kahdellekymmenelle-kolmelle maakravulle purjehduksen pääperiaatteita ja selittänyt tehtävänluonteen piirtäen taululle kaavion radasta, jonka Merenkävijöiden Ryöppy -vene miehistöineen on käynyt merelle merkkaamassa.- Uskon että olette hyviä oppimaan, mutta purjehtiminen on silti vaikeata, sanoohän. Aluksi tärkeintä on keskittyä vain oleellisiin asioihin.

-Tämä on Team buildingia, sanoo tapahtumaa ideoinut Juha Kalliokoski,maakrapu Nokialta. Olemme softan tuotekehitysporukkaa ja työssä kaikkitoiminta tapahtuu tietokoneen ääressä, joten ajattelimme, että purjehdus voisiolla hyvä vaihtoehto virkistäytymiseen ja työporukan hitsaamiseen yhteen.

Purjehdus onkin todella hyvä laji oppia tiimityöskentelyä. Tuulen voimallaliikkuva pursi kun ei etene, jolleivät kaikki veneessä olijat kykene yhteistyöhön.Pienen harjoittelun jälkeen veneen saa kulkemaan suurinpiirtein niin kuinhaluaa ja hyvän yhteistyön tuloksena saavutettu voitto toisilla pursilla mertakyntävistä työkavereista, maistuu mannalle vielä monta päivää jälkeenpäinkin.

MMiikkää oonn vveeddeenn lläämmppööttiillaaNokialaisia ilmeisesti jännittää maankamaralta uhkarohkeasti pienillä paateillamerelle lähteminen, koska ainoa kysymys mikä näille neropateille tulee mieleen,on infon loppupuolella varovaisesti esitetty kysymys veden lämpötilasta.


9

Jukka Uusitalo, Tapio Saarinen, Timo Harju ja Jussi Niskanen astelevatkuitenkin vakain mielin Jorma Kinnusen Alca Torda veneeseen. Hiukan miehiähirvittää jo se, millaiseen tilaan heidän pitää sovittautua, pienen veneenistumalaatikkoon. Purjehduksenopettaja kertoo mitä lajille tyypilliset termittarkoittavat, skuuttaaminen, jiippi, barduunat, ja että koska keulapurjeessa eiole puomia, se täytyy jalustaa, siis kiristää veneen molemmille puolille senmukaan mistä tuulee. Hän jakaa jokaiselle oman tehtävän ja kertoo mitä tehdä,kun hän komentaa vaikkapa kääntämään veneen uudelle kurssille.

Purjelautailua toistakymmentä vuotta harrastanut Jukka Uusitalo pääseeperäsimeen ja muut purjeita hoitelemaan.- Koska purjehdimme nyt vastatuuli-myötätuulirataa, meidän täytyy luovia,selittää Kinnunen. Mennä sik-sakkia 45 astetta vastatuuleen, jompaankumpaansuuntaan. Ja mitä kireämmäksi saadaan keulapurje, sitä paremmin se toimii.

Uinumassa ollut tuuli on virinnyt ensimmäistä kertaa merellä oleville juurisopivan voimakkaaksi . Purjeet nostetaan siis vastatuuleen, keulapurje vähänlepattaa, se kiristetään, reuna nostetaan kaiteen yli, kurssi pidetään oikeana janyt lähdetään laskemaan alaspäin. Vene kallistuu liikaa, Jukka kääntääperäsintä ja nyt on keulapurjeessa oleva vihreä nauha suora, osoittaen ettäilmavirtaus purjeessa on ihanteellinen.

KKeesskkiittyy oolleeeelllliisseeeennNokialaiset ovat selvästi oppivaista porukkaa. Käännökset sujuvat hyvin javauhdikkaasti, vene kulkee suoraan sinne minne pitääkin ja vauhti pysyy kokoajan hyvänä. Maalla yksitoista kilometriä tunnissa , kuusi solmua ,ei kyllä päätähuimaa, mutta merellä se on ihan mukava vauhti. Miehistö on tyytyväinenjoutuessaan välillä tekemään muutakin kuin ajatustyötä ja vaikka ollaankymmenen metriä pitkässä ja kolme leveässä veneessä, siis aika pienessä tilassa,puuhaa riittää niin, että herrat kuumissaan puhaltelevat. Ja toteavat ettei tänneolisikaan tarvinnut varustautua kuin naparetkelle. Muut venekunnat ovat ihanyhtä tosissaan ja raon tekeminen niihin vaatii keskittymistä. Pahimman haasteenJukka Uusitalon kipparintaidoille asettaa vene, jossa on Kinnusenkin kilpailu-tiimissä paljon purjehtinut ja Nokialla työskentelevä Eeva Myllylä.

- Mä oon ihan varma että me voitetaan tämä kisa, vakuuttaa Tapio Saarinen.Neuvo keskittyä oleelliseen onkin tosi hyvä, ei tässä jouda miettimään muutakuin omaa tekemistään!


10

- Sitten kun minä olen iso ja rikas, ostan purjeveneen, lupaa puolestaan JukkaUusitalo ja kyselee harrastuksesta, koulutuksesta, hinnoista.

Alca Torda veneessä purjehtinut porukka ristii itsensä veneen suomennoksenmukaan Ruokki-teamiksi ja ihastus mereen on jakamaton. Kaikki ryhmänjäsenet eivät tunteneet ennestään toisiaan, mutta nyt heillä on yksi yhteinenhauska muisto ja ainakin jonkinlainen käsitys siitä, millaisia ominaisuuksiayhteistyössä toisista löytyy.

Kolme tuntia merellä vauhdikkaan lajin parissa antaa paljon. Tutustuminenuuteen harrastukseen ihan eri elementissä kuin arkiympyrät, voi sytyttääuskomattoman luovuuden kipinän ja antaa mahdollisuuden löytää uusiharrastus joka taatusti karistaa mielestä kaiken muun.

Helena Karppinen

Matti Pehkonen avaamassa puomipeitettä lähtiessään Nokialaisten kanssa merelle.


11

AArrnnoo mmuuuuttttii ttyyttttööiinneeeenn PPoorriiiinn

Hallituksen jäsen Arno Talvisara muutti syyskuun alusta vaimonsa ja kaksos-tyttöjen kanssa Poriin hoitamaan Satakuntalaisten korvia ja neniä. Arnokirjoittelee kuulumisistaan seuraavasti:

MMoorrjjeennss,, MMiittää hhaalllliittuukksseeeenn kkuuuulluuuu??Syksy on ollut stressaava ja raskas. Tosin muutto näyttää olleen työn kannaltafiksu. Olin Oulussa viime viikolla raskaissa merkeissä - isäni hautajaiset olivatperjantaina. No, vanha mies pääsi haudan lepoon - isän kantaminen hautaan jamullan lapioiminen on kuitenkin rankka juttu. Näinkin vanhaa kurssikavaeriaOulussa, joka kysyi kuulumisia. Vastasin tavalliseen tapaan: "Ei nyt niinerikoista", ja jatkoin kertoilemalla kaksosten syntymästä, muutosta, uudestatyöpaikasta etc. Hän nauroi, että vai ei erikoista - siinä kuulema kovatstressipisteet jo 5:lle vuodellekkin; saati sitten puolelle vuodelle. Ja, kyllä setuntuukin! No, ehkä tässä ollaan nyt jo voiton puolella. Vene tuli nostettuaVaasaan ja Soinin Timo huolehti jäähdytysnesteistä etc. Keväällä haen veneensitten tänne etelän vesille tai vaihdamme isompaan jos oikea löytyy.

Työpaikka on mukava, ja itsenäisempi työ. Toki alussa on stressaavaa, kunkäytännön pikku asiat ovat eritavalla ja uudet instrumentit leikatessa etc.Privaattivastaanotonkin aloitin eilen ja mahdollisesti tulevaisuudessa saatammealoittaa yksityisen leikkaussalin Porissa. No, se on iso kysymysmerkki. Tytötjaksaa hyvin, Juttakin aika väsynyt kokopäiväisestä kaksosten hoidostaMinähän en varmaan ole tänä syksynä ollut parhaassa tukemisvireessä. Tytöt onolleet vielä flunssassa nyt viikon, kuten mekin.

TerveisinArnoldo de la Vinssi, ranskalainen Poriin eksynyt jollapurjehtija

HH--vveenneekkiissaatt MMaarrjjaanniiee mmeessssää


12

SSiihhtteeeerrii mmuuiissttuuttttaaaa

HHaarrjjooiittuussppääiivvääkkiirrjjooiissttaaMuistattehan, että tarvitsen täytettyjä harjoituspäiväkirjoja, jotta voimme anoaseuralle toiminta-avustusta myös ensi vuonna. Kivakaapa siis edellinen Ryöppy(3/00) esille ja irrottakaa sieltä ruudukko, jonka voitte lokikirjan (tai kalenterin)avulla täyttää. Tarvittaessa voin lähettää uuden lomakkeen - tai tulepahakemaan sellainen seuran syyskokouksesta. Koska harjoituspäiväkirjojenpalauttaminen on ollut nihkeää, olemme harkinneet jopa palauttamattomuus-maksun käyttöönottoa.

LLiippppuujjaa && aavvaaiimmiiaaSyyskokouksen aluksi on mahdollista ostaa OM:n perälippu (90 cm leveä),Röytän majan avain (200,-) tai muita OM tuotteita. Kevääksi tilaamme lisääerikokoisia perälippuja. Suomen Purjehtijaliitto/ Suomen Veneilyliittomäärittelee liputusohjeessaan lipun paikan ja koon seuraavasti:

LLiippuunn ppaaiikkkkaa jjaa kkookkooPerälipun paikka on venee peräosassa 10 -15 astetta peräänpäin kallistetussalipputangossa. Lipun pitämistä peräharuksessa ei suositella. Perälippua voidaanpitää purjehduksen aikana kahvelissa tai uesampimastoisessa veneessämesaanimaston huipussa olevassa jatkeessa. Moottoriveneessä lippua pidetäänjoko perälipputangossa tai merenkulkumaston peräänpäin kallistetussakahvelissa.

Lippukooksi ja lipputangon pituudeksi suositellaan seuraavaa:

Veneen pituus Lipun koko Tangon pituusalle 7 m 33 x 54 cm 75 cm

44 x 72 cm 95 cm7 - 10 m 55 x 90 cm 115 cm10 - 12 m 66 x 108 cm 140 cm12 - 15 m 80 x 131 cm 170 cmyli 15 m 100 x 163 cm 210 cm


13

Perälipputangon huipun pystyetäisyys kannesta tulisi olla vähintään 10 cmpitempi kuin tangossa käytettävän lipun lävistäjä. Lipun on oltava puhdas jaehjä.

Leila, [email protected] 355 0504

(harjoituspäiväkirjoja ja venetodistusnumeroita odottaen)

NNaavviiggaaaaaattiioolliiiittoonn ttuuttkkiinnttooppää iivväätt

EErriikkooiissmmaaiinniinnttaa 44 vveenneeeellllee

Tähän mennessä harjoituspäiväkirjan ovat palauttaneet

SSeeuurraaaavvaa RRyyööppppyy

Seuraava Ryöppy ilmestyy vuodenvaihteen jälkeen ennen maaliskuistavuosikokousta. Talvena aikana menneen kesän veneilykokemukset voivatsaada matkakertomusmuodon ja tulla julkaistuksi jäsenlehdessämme ☺Mahdollisen siihen tulevan materiaalin voi toimittaa joko OM postiosoitteeseentai Jormalle [email protected] tai Leilalle [email protected]ähköpostitse.

UUuussiiaa jjäässeenniiää

Seuramme jäseniksi on hallituksen kokouksissa hyväksytty:Petteri Ylikotila ja Ilkka Wallenius.OM toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi seuraamme!

Documents

ryoppy400