SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Rahkola – Linna ......2018/10/03 · kahvila Linnan Liisa jonka yhteydessä myös polttoaineen jakelupiste sekä auto-kauppa. Muutoin palvelut sijoittuvat

KAAVASELOSTUS

3.10.2018

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Rahkola – Linna kyläyleiskaavan muutos

RAHKOLA-LINNA KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS Saarijärven kaupunki Kaavaselostus 2

Kaavaselostus koskee 3.10.2018 päivittyä yleiskaavakarttaa.

Kaavaprosessin vaiheet:

11.4.2016 Kaupunginhallituksen päätös kyläyleiskaavan muuttamisesta

5.4.2018 Esittely ja kuulemistilaisuus maanomistajille ja naapureille

31.5.2018 Kaavamuutoksen vireilletulo

31.5. – 15.6.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä

Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä.

Kaavaehdotus nähtävillä

Viranomaisneuvottelu tarvittaessa

Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa

Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa

Kyläyleiskaavan muutos lainvoimainen


Sisällysluettelo

1 JOHDANTO 3

1.1 Laatimispäätös 3 1.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus 3

2 LÄHTÖKOHDAT 3

2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus 3 2.2 Maanomistus 4 2.3 Väestö ja elinkeinot 4 2.4 Palvelut 5 2.5 Tekninen huolto 5 2.6 Pilaantuneet maa-alueet 5 2.7 Rakennettu ympäristö 5 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö 6 2.9 Muinaisjäännökset 6 2.10 Tiestö ja liikenne 6 2.11 Virkistys 8 2.12 Pohjavesialueet 9 2.13 Vesistöt 9 2.14 Luonnonympäristö 9 2.15 Maisema 11

3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 13

3.1 Suunnittelutilanne 13 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset 17

4 KYLÄYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET 18

4.1 Yleistavoitteet 18 4.2 Ohjausvaikutus 18 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet 19 4.4 Mitoitus 21

5 KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 22

5.1 Yleisperusteet 22 5.2 Kyläyleiskaavan mitoitus 22

6 MAANKÄYTTÖ 23

6.1 Vakituinen asutus 23 6.2 Maa ja metsätalousalueet 23 6.3 Liikenne 23 6.4 Erityisalueet 24 6.5 Muut alueet ja kohdemerkinnät 24


6.6 Yleiset määräykset ja suositukset 24

7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 25

7.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 25 7.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 27 7.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 27 7.4 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen 28 7.5 Ilmastonmuutos 28

8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 28

Kaavakartta 1:5 000 Kaavamerkinnät ja –määräykset Kyläyleiskaavamuutoksen laadintaan liittyvä muu aineisto Suunnittelu- ja mitoitusperusteet, Rahkola-Linnan kyläyleiskaava ja Pyhäjärven ranta-

osayleiskaavan muutos (Saarijärven kaupunki, 2015) Viiden kylän kyläyleiskaavan rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Finland Oy 2013) Rahkolan ja Linnankylän maisema-analyysi (Pöyry Finland Oy 2013) Saarijärven Viiden kylän osayleiskaavan luontoselvitys (Pöyry Finland Oy 2009) Melutarkastelu, Saarijärven Viiden kylän yleiskaava (Pöyry Finland Oy 2013) Valtatien 13 parantaminen välillä Kukonhiekantien mt16843 liittymä –Linnankyläntien

mt16847 itäinen liittymä, Saarijärvi (K-S ELY-keskus ja Ramboll Oy 2012) Valtatien liittymätarkastelu Linnan Liisan ympäristössä (Ramboll Oy 2017) Rekkaparkki- ja logistiikkakeskushankeen aineistot (SSYP Oy 2018)


1 JOHDANTO

1.1 Laatimispäätös Saarijärven kaupunginhallitus teki 11.4.2016 (§72) päätöksen Viiden kylän ky-läyleiskaavan muuttamisesta rakennuspaikkojen siirtotarpeiden takia.

1.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus

- Kyläilta Linnan koululla joulukuussa 2017

- Kuulemis- ja esittelytilaisuus maanomistajille ja naapureille 5.4.2018

- vireilletulosta ilmoitus maanomistajille ja naapureille 30.5.2018

Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista var-ten. Kaavaluonnoksesta pyydetään samalla lausunnot myös viranomaisilta. Kaavaselostuksen kohdassa xx ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset.

Kaavaehdotus xxx Kaava hyväksyttiin kaupunginhallituksessa xxx. Kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa xxx.

2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Rahkolan ja Linnan kylät sijaitsevat Saarijärven keskustan tuntumassa rajoittuen kolmeen eri vesistöön; Pyhäjärveen sekä Iso- ja Pieni Lumperoiseen. Kaava-muutoskohteita on kaksi ja toinen niistä sijoittuu vt-13 varteen Linnan Liisan ym-päristöön ja toinen Maksalantien itäpuolelle lähelle Linnan koulua. Kyläyleiskaavan muutos koskee seuraavia tiloja: Merjankorpi 729-409-1-542 Mäntylä 729-409-1-462 (osa) Pajalinna 729-409-1-514 Ruotsi 729-409-1-374 Ruotsi I 729-409-1-363 Toivola 729-409-1-360 Lehto 729-409-1-401 (osa) Linnanmäki 729-407-13-477 (osa)


Kuva 1. Kaavamuutosalueiden likimääräinen sijainti merkitty punaisilla soikioilla.

2.2 Maanomistus Kaavamuutoskohteiden maanomistajia ovat yksityiset maanomistajat sekä Saa-rijärven kaupunki.

2.3 Väestö ja elinkeinot Rahkola-Linna kyläyleiskaavan alueella pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu lisäksi yritys- ja pienteollisuustoimintaa.

Seuraavassa taulukossa on kuvattu Rahkolan ja Linnan kylien väestönkehitystä vuodesta 2002 vuoteen 2016.

2002 2010 2013 2014 2015 2016

Rahkola 293 244 219 223 215 218 Linna 411 392 419 451 399 367

Taulukko 1: Väestötiedot Linnan talouskylän alueella (Tilastokeskus).


2.4 Palvelut Alueen palveluja ovat Linnan kylällä toimiva koulu ja osuuskunta ravintola-kahvila Linnan Liisa jonka yhteydessä myös polttoaineen jakelupiste sekä auto-kauppa. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan.

2.5 Tekninen huolto

Maksalantien varren kaavamuutoskohde kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Linnan Liisan alueella on kunnallistekniikan verkostot vie-märöinnin ja käyttöveden osalta vaikka alue ei kuulu vesihuoltolaitoksen toimin-ta-alueeseen.

2.6 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu Linnan Liisan alueella sijaitseva Teboil D-piste, kohde 150832. Kohde on toiminnassa oleva polttoaineen jakeluasema, jonka alueella on tarpeen tehdä selvitys toiminnan muuttuessa. Kohde on merkitty voimassa olevassa kyläyleiskaavassa saa-1 merkinnällä.

Kuva 2. Pilaantuneet maa-alueet Rahkola-Linna alueella (Lähde: Oiva -ympäristötietopalvelu).

2.7 Rakennettu ympäristö Linnan Liisan kaavamuutoskohteen läheisyydessä on vuonna 1998 valmistunut yksikerroksinen pyöröhirsinen myymälä/ravintolakäyttöön tarkoitettu rakennus. Samassa pihapiirissä on elementtirakenteinen yksikerroksinen huolto-/liikerakennus. Maksalantien muutoskohteessa on 2017 valmistuneet asuin- ja talousrakennuk-set.


2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö

Alkuperäisen kyläyleiskaavatyön yhteydessä kyläalueilta laadittiin rakennuskult-tuuriselvitys vuonna 2008. Työn yhteydessä selvitettiin alueella aiemmin tiedos-sa olleet kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 – 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista in-ventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita.

Kaavamuutosalueille ei sijoitu inventoituja rakennuskohteita. Maksalantien var-ressa olevan kaavamuutoskohteen läheisyyteen sijoittuu maakunnallisesti ar-vokkaaksi luokiteltu Linnan koulu sekä paikallisesti arvokkaaksi luokitellut Suoja-linnan seurantalo ja Linnan entinen kauppa. Linnan Liisan läheisyydessä ei ole rakennusinventoinnin kohteita.

2.9 Muinaisjäännökset

Kaavamuutosalueille ei sijoitu muinaisjäännöksiä.

2.10 Tiestö ja liikenne

Linnan Liisan kaavamuutoskohde rajautuu etelässä vt 13:een. Linnan kylän puolella kulkee poikittaisesti Linnankylä yhdystie 6847, josta Maksalan yksityis-tie haarautuu. Pääteiden lisäksi alueella on kattava sisäinen tieverkko. Yksityis-tiet ja metsäautotiet täydentävät alueen yleistä liikenneverkkoa.

Viiden kylän yleiskaavatyön yhteydessä kaava-alueelle laadittiin melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melu-alueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuo-rokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käy-tetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 dB ja yöajan 30 dB:n ohjearvojen.

Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä.


Rahkola-LinnaMelual. etäisyys (m)

tie kvl-koko kvl-ras ra-% nop. päivä 55 dB yö 45 dB13 3746 309 8,2 % 80 50 66

6510 655 34 5,2 % 60 15 1916847 95 8 8,4 % 60 ei melual. ei melual.16848 242 4 1,7 % 60 ei melual. ei melual.16845 128 8 6,3 % 60 ei melual. ei melual.16843 417 15 3,6 % 50 ei melual. 10

Taulukko 2. Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012. Linnan Liisan kaavamuutoskohde sijoittuu tien nro 13 varrelle.

Kyläkaavan liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuivat Liikenneviraston yl-läpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista

Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin v. 2015 täydentävä melutarkastelu ennustelii-kennemäärillä 2040. Näillä liikennemäärillä VT-13 varrella melualueet etäisyys tien keskilinjasta on 75 m (päivä), ja 100 m (yö).

Taulukko 3. Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040.

Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennus-teen 2030 perusteella hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. Sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutok-seen. Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuo-desta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. Valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajo-


neuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan varmuutta.

valtatie 13 seutu/ ko-koojatiet

yhdys-tiet

Kasvu- kertoimet

1,16 1,15 1,08

Äänekosken uusi biotuotetehdas avattiin vuonna 2017 ja lisääntyneiden puukul-jetusten myötä myös raskaan liikenteen määrä on merkittävästi lisääntynyt myös vt-13:sta. Linnan Liisan logistiikkahankkeen yhteydessä SSYP Oy teki liikennelaskentaa raskaan liikenteen osalta kesä-heinäkuussa 2018. Linnan Liisan kohdalla raskaan liikenteen ajoneuvomäärät vaihtelivat tarkaste-luajankohtana eri viikonpäivinä 171- 632 ajoneuvon välillä. Keskimääräinen ras-kaiden ajoneuvojen liikennemäärä on n. 500 ajoneuvoa/vrk. Lisäksi bussiliiken-nettä oli 33 - 45 ajoneuvoa päivittäin. Liikennelaskenta osoittaa, että raskaan liikenteen osuus ylittyy jo nyt ainakin hetkellisesti v. 2040 ennusteliikenteen liikennemääräarvion.

Joukkoliikenne Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Linja-autoliikenteen pysäkit sijoit-tuva vt-13 varrella Köminkujan kohdalle lähelle Linnan Liisaa sekä Linnantien eteläisen liittymän ja Asemantien kohdalle.

Kuva 4. Linja-autopysäkkien sijainti Linnankylän kohdalla (lähde: Paikkatietoikkuna 2018)

2.11 Virkistys

Kaavamuutoskohteisiin ei sisälly virkistysalueita.

Lähimmät virkistysalueet ovat uimaranta Kuorelahdessa sekä uimaranta ja ve-neidenpitopaikka Otralahdessa, joista molemmat sijaitsevat kaavamuutosaluei-


den ulkopuolella. Rahkolassa sekä Linnantietä pitkin kulkee pyöräilyreitti. Pieni-Lumperoiselta Iso-Lumperoisen kautta Pyhäjärvelle kulkee melontareitti. Moot-torikelkkareitti sivuaa Linnan Liisan aluetta.

Kuva 5. Lipas liikuntapaikkarekisterin kohtet ja reitit Linnan kylällä. Linnan Liisaan on latuverkkoyhteys Rahkolan hiihtoladuilta. Linnan koululla ja seurantalolla on sisäliikuntaan sopivia saleja. Linnan koulun pihassa on myös jääkiekkokaukalo.

2.12 Pohjavesialueet

Kaavamuutosalueet eivät sijoitu pohjavesialueille ja lähimmille pohjavesialueille (Voudinniemi ja Lähteenmäki) on etäisyyttä yli kilometri.

2.13 Vesistöt Kaavamuutosalueiden pintavedet virtaavat joko Pyhäjärveen tai Summasjär-veen. Pyhäjärven vesistön ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi ja Sum-masjärven hyväksi (lähde Vesikartta).

2.14 Luonnonympäristö Viiden kylä kyläyleiskaavaa varten on laadittu vuonna 2008-2009 luontoselvitys. Selvityksen mukaan kaavamuutoskohteille ei sijoitu sellaisia luontokohteita tai eliöitä, jotka pitäisi ottaa huomioon kaavaa laadittaessa.

Yleispiirteet Linnan Liisan ympäristön kaavamuutoskohde sijoittuu Neuvarinmäen karkeala-jitteiselle moreenirinteelle. Vt-13 tienpinnan taso on kaavamuutoskohteen koh-dalla +134 -+136 mpy. Neuvarinmäen korkein kohta kohoaa noin +145 mpy. Rakentamaton alue on osittain mäntytaimikkoa ja osittain nuorta männikköä. Maksalantien varren kaavamuutoskohde on loivasti lounaaseen viettävää rinnet-tä. Alueella kasvaa nuorta mäntymetsää.


Kuva 6. Linnan Liisan pohjoispuolella olevan Neuvarinmäen etelärinteen mäntymetsää.

Kuva 7. Valtatien pohjoispuolista mäntytaimikkoa. Taustalla näkyvät Linnan Liisa ja tankkausasema.

Suojelualueet Kaavamuutosalueilla tai niiden läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai valtakun-nallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita.

Uhanalaiset lajit Kaavamuutosalueille ei esiinny uhanalaisia lajeja.

Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet


Kaavamuutosten alueelle ei sijoitu luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita. Lähim-mät inventoidut luontokohteet sijoittuvat noin puolen kilometrin etäisyydelle kaa-vamuutosalueista:

1. Markkulan liito-oravaesiintymä. 3. Notkolan eteläinen liito-oravaesiintymä. 8. Hornanpuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde.

Kuva 8. Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot sekä alueen sijainti on kuvattu tarkemmin. Kaavamuutosalueiden likimääräinen sijainti merkitty punaisilla ympyröillä.

2.15 Maisema Linnan kylä sijoittuu maisemamaakuntajaossa Itäiseen järvi-Suomeen ja tar-kemmassa osa-aluejaossa Keski-Suomen järviseutuun. Itäinen Järvi-Suomi on laaja, mutta maisemallisesti yhtenäinen laakea alue, jonka maasto on kuitenkin yksityiskohdissaan hyvinkin vaihteleva. Suhteelliset korkeuserot ovat Linnan suunnittelualueilla noin 40 metriä. Suunnittelualueen maisematilaa rajaavien moreeni- ja kallioselänteiden vedenkoskemattomat lakialueet nousevat yli 200


mpy ja niiden suhteellinen korkeusero maiseman perustason muodostaviin jär-vialtaisiin on Saarijärven keskustan tuntumassa 95 metriä. Yoldia-meren aikainen rantavyöhyke on näkyvissä Saarijärvellä muinaisrantoina korkeudella +160- +170 mpy. Yoldiamerivaihetta seurasi Ancylus-jääjärvivaihe, jonka aikaisesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä muinaisran-toja korkeuksilla +130- +140 mpy. Vedenkoskemattomien selänteiden lakialueet (yli 160 mpy) ovat karumpiin rinteisiin verrattuna reheviä. Maisema-analyysi on laadittu Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavatyön taus-ta-aineistona. Analyysissä kuvataan olemassa olevien inventointien, karttatyös-kentelyn ja maastokäynnin perusteella Lanneveden, Rahkolan sekä Linnan kyli-en maisemarakenteen päätekijät, maisemakuvan ominaispiirteet ja kulttuurimai-seman arvot. Maiseman perustekijöiden ja arvojen tunnistamisen myötä voidaan arvioida kyläkaavassa esitetyistä maankäyttömuodoista seuraavia maisemallisia vaikutuksia.

Kuva 9. Ote Rahkola - Linna maisema-analyysistä.


Linnan kylän kulttuurimaisema liittyy avoimen peltomaiseman kautta Rahkolan kylään, mutta laajin maisematila ja pisimmät näkymät avautuvat Pieni- tai Iso–Lumperoisen sijaan Pyhäjärven selälle, Kuhnonlahtea ja Kuorelahtea pitkin kohti koillista. Linnan kylässä tiivis kylämäinen asutus keskittyy moreenimäille tiestön varteen. Viljellyt kulttuurimaisemat muodostavat tiiviistä kylärakenteesta erillisiä kokonaisuuksia lahtien pohjukoissa. Kylän keskusta on rakentunut Kuorelahden itärannalta kohoavan metsäisen moreeniselänteen rinteeseen, muut rakennus-ryhmittymät sijoittuvat Niemelänkankaalle ja Neuvarinmäelle.

3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET

3.1 Suunnittelutilanne

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmis-taa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otetta-va huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

Valtioneuvosto päätti uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 14.12.2017. Päätöksellä valtioneuvosto korvaa valtioneuvoston vuonna 2000 tekemän ja 2008 tarkistaman päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoit-teista. Päätös tuli voimaan 1.4.2018.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaiku-tuksia vain yleispiirteisen kaavoituksen osalta. Erityistavoitteisiin sovelletaan alueidenkäytön suunnittelua koskevia oikeusvaikutuksia kaikkien kaavojen osal-ta, mikäli tavoitetta ei ole kohdennettu vain tiettyyn kaavatasoon.

Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa kyläyleiskaava. Alueella on voimassa Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava, joka on tullut voimaan 26.1.2018 al-kaen.


Kuva 10. Ote tarkistetusta maakuntakaavasta.

Kaavamuutosalueita koskevat seuraavat maakuntakaavan merkinnät ja–määräykset:


Yleiskaava Kaavamuutosalueilla on voimassa kaupunginvaltuuston 21.4.2015 hyväksymä Rahkola – Linna kyläyleiskaava. Kyläyleiskaavassa kaavamuutosalueet on va-rattu maa- ja metsätalousalueeksi (M), työpaikka-alueeksi (TP) ja asuinpientalo-jen alueeksi (AP). Linnan Liisan kohdalla oleva valtatieliittymää koskee merkintä (ruskea ympyrä), jonka mukaan liittymä joka poistetaan tai jota on tarpeen muuttaa liiketurvalli-suusperustein.


Kuva 11. Ote Rahkola-Linna kyläyleiskaavasta. Kaavamuutosalueet rajattu kartalle sinisellä rajauksella.


Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Kaavamuutosalueilla ei ole voimassa asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. Valtatien eteläpuolelle, hieman Linnan Liisasta itään, sijoittuu Linnan Pysäkin asemakaava-alue, johon on kaavoitettu teollisuusalue.

3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset

Linnan Liisan lähialueen liittymistä on laadittu v. 2017 kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa siten, että liikenneaseman ja rekkaparkin liikenne olisi mahdollista hoitaa yhden liittymän kautta. Samassa yhteydessä tutkittiin myös vaihtoehtoja läheisten yksittäisten taloliittymien poistamiseksi valtatieltä.


Kuva 12. Ote liittymävaihtoehdoista Ve 1 (Ramboll Oy, 2017), jodda nykyinen Linnan Liisan liittymä on siirretty länteen lähelle rakennuspaikan rajaa. Liittymän kautta on onjattu myös Köminkujan liikenne.

4 KYLÄYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET

4.1 Yleistavoitteet Alkuperäisen yleiskaavatyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperus-teet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoit-teet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reuna-alueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten lähei-syyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamäärä-yksillä. Kaavamuutoksella tuetaan alueen elinkeinotoimintaa. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverk-koon.

4.2 Ohjausvaikutus Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää ns. sisämaa-alueella rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 § tarkoittamalla tavalla. Maankäyttö – ja rakennuslain viimeisin yleiskaavaa koskeva muutos tulivat voi-maan 21.4.2017. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suo-raan kyläyleiskaavan perusteella. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisu-ja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita rakennuksen rakentamiseen.


4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumis-ta. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2017 lopulla ja ne tulivat voimaan 1.4.2018. Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueiden-käyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittä-mällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kul-jetusketjuille sekä tavara ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle.

Linnan Liisan rekkaparkki-logistiikkakeskus toteutuessaan parantaa mer-kittävästi raskaan liikenteen toimivuutta ja taloudellisuutta. Välivarastointi-tilat sekä raskaan kaluston korjaamopalvelut varmistavat osaltaan kulje-tusketjujen sujuvuutta.

Tehokas liikennejärjestelmä Digitalisaatio ja automaatio mahdollistavat eri liikennemuotoja yhdistävien matka- ja kul-jetusketjujen toimivuuden tehostamisen ja olemassa olevan liikenneverkon tehokkaam-man käytön. Alueidenkäytöllä vaikutetaan liikkumistarpeeseen, kulkumuotojen käyttö-mahdollisuuksiin sekä liikenneinfrastruktuurin tilantarpeeseen ja kokonaiskustannuk-seen.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmän rungon muodostaa verkko, joka yhdistää maakun-takeskukset, tärkeät aluekeskukset ja merkittävät henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit, ja jolla on merkittävä rooli elinkeinoelämän kuljetuksissa. Kansainvälisesti ja valtakun-nallisesti merkittävien yhteyksien jatkuvuus ja solmupisteiden kehittämismahdollisuudet on tärkeä varmistaa Suomen kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Kaavamuutoshankkeeseen liittyvässä SSYP:n hallinnoimassa rakkapark-ki- ja logistiikkakeskushankkeessa kerätään tutkimustietoa uudenlaisesta toimintamallista rekkaparkki- ja logistiikkakeskuksen toiminnan suhteen. Rekkaparkki- ja logistiikkakeskuksen rakentamisella voidaan parantaa valtakunnallista liikennejärjestelmän toimivuutta tavaraliikenteen osalta.

Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Kestävän alueidenkäytön yhtenä tehtävänä on ennalta ehkäistä merkittäviä terveys- ja ympäristöhaittoja. Se on välttämätöntä myös talouden kannalta. Varsinkin ilmaston läm-peneminen kasvattaa vakavien ja peruuttamattomien muutosten todennäköisyyttä, ja edellyttää alueidenkäytön ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Tarve sopeu-tua ilmastonmuutokseen johtuu erityisesti muutoksista sademäärissä, tulvissa, keski-lämpötilassa, maaperässä ja pohjavesiolosuhteissa sekä sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen, rankkasateiden ja taajamatulvien yleistymisessä.

Elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä haittatekijöitä ovat erityisesti lii-kenteen ja tuotantotoiminnan päästöt maaperään, veteen ja ilmaan, altistuminen melulle sekä ympäristöön vaikuttavat onnettomuudet.

Rekkaparkki- ja logistiikkakeskushankkeen yhteydessä selvitetään mah-dollisuudet sijoittaa Linnan Liisan alueelle sähköautojen latauspisteet se-kä biokaasun tankkauspiste.


Alueen suunnittelussa ja kaavamääräyksissä huomioidaan ympäristöhäi-riöt sekä hulevedet.

Elinvoimainen luontoja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Luonnon- ja kulttuuriympäristöstä huolehtiminen kestävällä tavalla on tärkeää elinkeino-jen, väestön hyvinvoinnin ja alueiden identiteetin kannalta. Alueidenkäytöllä on ratkaise-va merkitys luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä arkeologisten arvojen säilymiselle sekä niitä koskevien kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanolle. Alueidenkäytöllä vaikutetaan myös luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Luonnon- ja kulttuuriym-päristöjen kestävä käyttö toteutuu turvaamalla niiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus. Suomalaisen kulttuuriympäristön kokonaisuus perustuu viran-omaisten laatimiin valtakunnallisiin inventointeihin, jotka koskevat valtakunnallisesti ar-vokkaita maisema-alueita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristö-jä ja valtakunnallisesti merkittäviä arkeologisia kohteita. Alueidenkäytössä on tarpeen tunnistaa nämä alueet ja ottaa huomioon siten, että niiden arvot turvataan. Valtioneu-vosto päättää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisten inventointien kor-vaamisesta uusilla inventoinneilla.

Merkittävä osa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä luonnonarvoista samoin kuin arvokkaista yhtenäisistä luonnonalueista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella. Luonnon monimuotoisuuden edistämisen ja sitä koskevien kansainvälisten velvoitteiden kannalta on tärkeää, että luonnonarvot ja niiden kannalta tärkeät alueet ja ekologiset yh-teydet otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelussa eikä niitä pirstota tarpeettomasti muulla alueidenkäytöllä. Ekologisten yhteyksien merkitys on tärkeä myös ilmastonmuu-tokseen sopeutumisen kannalta, koska ne mahdollistavat lajiston siirtymisen uusille elinalueille ilmaston lämmetessä. Kaupungistuminen, luontoja kulttuurimatkailun kasvu, ihmisten vapaa-ajan lisääntyminen sekä luontoliikunnan tärkeä merkitys kansantervey-delle lisäävät virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden tarvetta. Tämän vuoksi alueidenkäy-tössä on tarpeen kiinnittää huomiota laadultaan ja tavoitettavuudeltaan hyvien virkistys-alueiden riittävyyteen ja virkistysyhteyksien jatkuvuuteen.

Alueidenkäytössä on tarpeen varautua bio- ja kiertotalouden kasvuun osana Suomen uusiutuvaa elinkeinorakennetta ja kiinnittää huomiota luonnonvarojen sijoittumiseen ja niiden kestäviin hyödyntämisedellytyksiin. Bio- ja kiertotalouden edistämiseksi on tar-peen huomioida tuotantolaitosten lisäksi logistiikan toimivuus sekä uusiutuvien luonnon-varojen tuotantomahdollisuudet. Metsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillin-nässä. Riittävän yhtenäisten pelto- ja metsäalueiden säilyminen on tärkeää biotalouden, huoltovarmuuden, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Tämän vuoksi alueiden käytössä on tarpeen ottaa huomioon maa- ja metsätalouden kannalta toimivat ja riittävän yhtenäiset alueet.

Alueelle sijoittuvat luontoja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavamuu-toksessa. Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perus-teella suunnittelussa pystytään ottamaan huomioon arvokkaiden kohtei-den ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin.

Uusiutumiskykyinen energiahuolto … alueidenkäytössä on tarpeen varautua uusiutuvan energiatuotannon, erityisesti bio-energian tuotannon ja käytön merkittävään lisäämiseen sekä tuulivoimapotentiaalin laa-jamittaiseen hyödyntämiseen. Bioenergian käytön lisääminen asettaa vaatimuksia niihin liittyvien kuljetusten ja varastoinnin toimivuudelle.

Kyläyleiskaavassa selvitetään mahdollisuutta osoittaa Linnan Liisan alu-eelle logistiikka- ja rakkaparkkialue, joka osaltaan varmistaa bioenergian


kuljetusten sujuvuuden. Toteutuessaan hanke edistää bioenergian käytön lisäämistä.

Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioi-daan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen asettamat maankäyttötavoit-teet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelu-tarkkuuteen.

Selvitysaineisto

Rakentamisen sijoittumisen maisemalliset suositukset Linnan kylän moreenimäille tukeutuvaa kylärakennetta voidaan maisemallisin perustein edelleen kehittää ja laajentaa. Myös rinteiden yläosista on löydettävis-sä hyviä uusia rakennuspaikkoja. Lahdenpoukamiin liittyvillä avoimilla viljelyalu-eilla rakentamisen tulisi alavien maiden sijaan keskittyä maisematilaa rajaaville mäille ja niiden reunavyöhykkeille.

Kulttuuriympäristö Alkuperäisen Rahkola-Linna kyläyleiskaavan laadinnan yhteydessä on huomioi-tu alueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen säilymi-nen. Kaavamuutosalueisiin tai niiden läheisyyteen ei sisälly kohteita, jotka tulisi huomioida kaavamuutoksessa.

4.4 Mitoitus Rakennuspaikkojen lukumäärä sisämaassa tapahtuu alkuperäisen Viiden kylän yleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mukaisesti. Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pinta-alaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä ra-kennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perus-teena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, ra-kennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeu-desta.

Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pinta-alaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa ti-lan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti:

1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuo-den 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja.

2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, raken-nusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000.

3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida ranta-aluetta. 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita.


5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sin-ne ei ohjata pysyvää asutusta.

6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kyläraken-teessa sekä suunniteltu vesi- ja viemärilinja.

7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden kuivan maan ra-kennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti: Pinta-ala/ m² Rakennusoikeuden

maksimiyksikkömäärä 2000 m2 < 5000 m2 1 * *Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja vesi-huoltoverkoston läheisyyteen.

Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan ra-kennusoikeus määräytyy tilojen pin-ta-alan perusteella seuraavan tau-lukon mukaisesti (Pinta-ala tarkoit-taa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismää-riä):

Kuva 13. Uusien rakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella.

5 KYLÄYLEISKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT

5.1 Yleisperusteet Yleiskaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaavakartta laaditaan mittakaavassa 1:5 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on mah-dollistaa Linnan Liisan ympäristön kehittäminen monipuoliseksi työpaikka-alueeksi ja logistiikan palvelukeskittymäksi. Samassa yhteydessä päivitetään myös Maksalantien varteen poikkeamisella siirretty AP – paikka vastaamaan to-teutunutta tilannetta.

5.2 Kyläyleiskaavan mitoitus

Yleistä Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava kyläyleiskaa-vassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen määrä sido-taan kaavan laadintahetken kiinteistöjakoon siten, että tiedetään täsmällisesti, kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on ja miten


monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Voimassa olevassa kyläyleiskaavassa mitoitus on tarkasteltu erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita noudattaen. Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty ti-lakohtaisesti sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta.

Sisämaan mitoitus Kyläyleiskaavan muutoskohteissa noudatetaan alkuperäisen yleiskaavan suun-nittelu- ja mitoitusperusteita. Maksalantien varrelle sijoittuvassa muutoskohteessa kaavamuutoksella siirre-tään AP-paikka toteutuneen mukaiseen paikkaan. Linnan Liisan muutoskohteessa osa erillispientaloalueesta muutetaan työpaik-ka-alueeksi, jolloin osa maa- ja metsätalousalueesta sekä neljän AP-paikkaa poistuu. Työpaikka-alueen rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetrinä (25 000 k-m²).

6 MAANKÄYTTÖ

6.1 Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen alueet on kaavamuutoksessa osoitettu AP- (erillispientalo-jen alue) merkinnällä. Maksalantien varressa alkuperäisen kyläyleiskaavan mu-kainen AP- –paikka on siirretty kauemmaksi Maksalantiestä kohtaan, johon on jo poikkeamismenettelyllä muodostettu rakennuspaikka. Linnan Liisan kaavamuutosalueelle osoitetaan kolme AP –paikkaa alueen luo-teisosaan:

Kiinteistön 729-409-1-401 alueella yksi AP- paikka siirretään etääm-mälle valtatiestä ja toinen rakennuspaikoista säilyy entisellä paikalla, mutta rakennuspaikan alue laajenee.

Kiinteistön 729-409-1-374 AP –rakennuspaikka säilyy entisellään

6.2 Maa ja metsätalousalueet Maksalantien varteen sijoittuvan kaavamuutoskohteessa AP alueen ulkopuolella oleva alue tavanomaista metsäaluetta ja se on osoitettu kaavassa merkinnällä M.

6.3 Liikenne Valtatie 13 on osoitettu kaavassa valtatie -merkintäviivalla. Kaavaan on merkitty valtatie 13:lle tehdyn toimenpidesuunnitelman mukaisia sekä rekkaparkkihankkeen suunnittelun yhteydessä esiin tulleita muutostarpeita. Erillisellä merkinnällä on osoitettu ne liittymät, jotka toimenpidesuunnitelmassa on esitetty kehitettäviksi. Myös Linnan Liisan nykyinen liittymä on merkitty liittymäksi, joka poistetaan tai jota on tarpeen muuttaa liikenneturvallisuusperustein. Merkintä perustuu rekka-parkkihankkeen yhteydessä laadittuun liittymätarkasteluun, jonka mukaisesti


nykyistä liittymää siirretään lännen suuntaa siten, että se palvelee sekä Linnan Liisaa että rekkaparkkialuetta.

6.4 Erityisalueet Linnan Liisan alueelle sijoittuva työpaikka-alueen ja asumiseen varattujen aluei-den väliin on varattu suojaviheraluetta.

6.5 Muut alueet ja kohdemerkinnät

Pilaantuneet maa-alueet Linnan Liisan polttonesteiden tankkauspisteen kohdalle on merkitty saa-1 mer-kintä, joka velvoittaa tutkimaan maaperän pilaantuneisuuden sekä tarvittaessa kunnostamaan ennen rakentamiseen ryhtymistä.

6.6 Yleiset määräykset ja suositukset

MRL 44 §:n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan mukaisen rakennuk-sen rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella ranta-alueen ulkopuolella AP- ja TP-4 -alueille.

Rakentamistapa Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen liittyy olemassa olevaan raken-nuskantaan ja ympäristöön. Avoimeen maisemaan tai ranta-alueille rakennetta-essa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeus-asemaan, muo-toon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maise-maan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne. Ulkomaalausta suunniteltaessa on huomioitava ympäröivä vanha rakennuskan-ta ja suosittava yhtäläistä tapaa. Jälleenrakennuskauden historialliset rakennus-piirteet tulee turvata korjaushankkeita käynnistettäessä. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkei-tä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita, siirtolohkareita. Rakennuspaikan ranta-alueen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain har-ventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa.

Jätehuolto Rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpi-delupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen.


Metsät Maa- ja metsätalouteen osoitetuilla alueilla sovelletaan metsän hoitamisessa ja käyttämisessä metsälakia sekä valtakunnallisia metsänhoidon suosituksia.

Tiestö Tämän yleiskaavan perusteella ei myönnetä liittymälupia yleiselle tielle. Yleis-kaavalla osoitetut pääsytiet ovat ohjeellisia. Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vie-rekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee ensisijaisesti tapahtua samasta liitty-mästä. Tieviranomaisen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnis-ta yleisellä tiellä tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Muilta osin noudatetaan Saarijärven kaupungin voimassa olevaa rakennusjär-jestystä.

7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

7.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella

Kaavamuutoksella Linnan Liisan ympäristössä vakituiseen asumiseen varattuja AP –paikkoja vähennetään. Kyläyleis-kaava-alueelle jää tästä huolimatta runsaasti vaihtoehtoisia uusia asumiseen varattuja alueita joten kaavamuutoksella ei todennäköisesti ole vaikutusta Linnan kylän asukaslukuun.

Yhdyskuntarakenne Laajennettu työpaikka-alue Linnan Liisan ympäristössä täy-dentää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

Taajamakuva Valtatien varren maisema muuttuu merkittävästi, mikäli rek-kaparkkihanke Linnan Liisan läheisyydessä toteutuu. Alue muuttuu metsäisestä alueesta rakentamisen alueeksi.

Asuminen Linnan Liisan läheisyydessä kaavamuutoksella vähennettiin neljä asuinrakennuspaikkaa ja samalla työpaikka-aluetta laa-jennettiin. Muutosalueen läheisyydessä olemassa oleva asu-tus keskittyy Linnantien varteen Neuvarinmäen pohjoispuolel-le. Jonkin verran asutusta on myös valtatien varressa.

Palvelut ja työpaikat Kyläyleiskaavan muutos Linnan Liisan ympäristössä mahdol-listaa erilaisten yritysten sijoittumisen alueelle ja parantaa palveluiden saatavuutta.

Liikenne Alueella on kattava tieverkosto. Alueen asukasmäärän ja mahdollisten uusien työpaikkojen myötä myös liikennemäärät sekä uusien tieyhteyksien tarve kasvaa.

Liikenneturvallisuutta parantamaan on valtatie 13:lle tehty toimenpidesuunnitelma, joka on laadittu Linnankylän itäisim-mästä liittymästä Kolkanlahden liittymään saakka. Suunnitel-ma on otettu huomioon kyläyleiskaavan muutoksessa ja kaa-vakartalle on esitetty erillisellä merkinnällä ne liittymät, joiden kehittäminen on suunnitelman mukaan tarpeellista. Rekka-parkkihankkeen suunnittelun yhteydessä on laadittu yleis-suunnitelma Linnan Liisan risteyksen siirtämisestä sekä Neu-varinmäentien ja Köminkujan liikenteen ohjaamisesta saman


liittymän kautta. Ote suunnitelmasta sivulla 18.

Ote Vt13 kehittämissuunnitelmasta.

Ote Vt-13 kehittämissuunnitelmasta Linnan Liisan kohdalta (tavoiteverkko).

Rakennettu kulttuuri-ympäristö ja mui-naismuistot

Kaavamuutosalueille ei sijoitu rakennetun kulttuuriympäristön kohteita eikä muinaismuistoja.

Tekninen huolto Kaavamuutoskohteiden läheisyydessä on olemassa vesi- ja viemäriverkostot joiden kapasiteetti tulee tutkia tarvittaessa laajentaa.

Virkistys Kaavamuutoksella ei vähennetä virkistykseen varattuja aluei-ta. Neuvarinmäen maa- ja metsätalousalueeksi varattua alu-etta muutetaan osittain työpaikka-alueeksi. Neuvarinmäen länsi-/luoteispuolelle jää kuitenkin laajat rakentamattomat alueet, joita voi käyttää jokamiehenoikeuden rajoissa mm. marjastukseen ja ulkoiluun.


Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt

Uuden asutuksen vaikutukset vesistöön ja pohjaveteen jäävät kaavan toteuduttua vähäisiksi noudatettaessa voimassa ole-via vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia viranomaismääräyksiä ja tavoitetta liittää kaikki uudet rakennuspaikat keskitetyn vesi-huollon piiriin.

Alkuperäisen kyläyleiskaavan laadinnan yhteydessä laaditun melutarkastelun perusteella kaavaan on osoitettu laskennalli-set melualueet tarkastelun kohteena olleiden teiden varsille. Paikoitellen melualueet ulottuvat rakentamisalueille mutta rakentamisalueiden laajuus mahdollistaa rakennusten sijoit-tamisen melualueen ulkopuolelle.

Sosiaalinen ympäris-tö/asumisen olosuh-teet

Uusien asuinpaikkojen syntyminen vahvistaa alueen sosiaa-lista ympäristöä. Asuminen maaseutumaisessa miljöössä on edelleen mahdollista vaikka kaavamuutoksella laajennetaan työpaikka-aluetta. Linnan Liisan alueelle on mahdollista sijoit-tua yrityksiä, jotka tarjoavat palveluja myös paikallisille asuk-kaille.

7.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot

Toteutuessaan rekkaparkkihanke muuttaa merkittävästi Neu-varinmäen maisemaa ja luonnonoloja. Puuston poistamisen lisäksi alueella joudutaan tekemään rakentamisen yhteydessä maaston leikkauksia ja täyttöjä.

Pohja- ja pintavedet Kaavamuutosalueiden läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Mikäli TP –4 alueelle rakennetaan laajoja kenttäalueita, voi niiltä muodostua runsaasti hulevesiä, joiden ohjaaminen ja puhdistaminen tulee ottaa huomioon ennen vesistöihin johta-mista.

Luonnonsuojelu Yleiskaavan muutoskohteissa ei ole erityisiä luontoarvoja. Yleiskaavaratkaisulla pyritään siihen, että suunnittelualueen luontoja ympäristöarvot eivät vaarannu. Luonnonympäris-töön kohdistuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty ehkäisemään voimassa olevassa yleiskaavassa jättämällä luontoarvoja sisältävät alueet vapaaksi rakentamisesta ja muusta maankäytöstä.

7.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus VT-13 liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan Linnan Lii-

san läheisyydessä vähentämällä liittymien määrää ja sijoitta-malla uudet liittymät liikenneturvallisuus huomioiden.

Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus

Työpaikka-aluevarauksen itä- ja länsipuolelle on jätetty suoja-viheraluevaraukset, joilla pyritään vähentämään mahdollisia haitallisia vaikutuksia läheiselle asutukselle. Rakkaparkkialu-een toteutuksessa maastoa joudutaan leikkaamaan. Leikka-uksesta syntyy luontainen suoja melulle ym. häiriöille pohjois-puolen asutusta vastaan.


7.4 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Rakentaminen Linnan Liisan rekkaparkkihankkeella on toteutuessaan merkit-

täviä yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia. Hanke vaatii merkit-täviä investointeja; mm. kenttäalueen rakentaminen, nykyisen valtatieliittymän siirto ja sisäisen tieverkon rakentaminen sekä tarvittavien rakennusten rakentaminen. Myös kunnallisteknii-kan verkostojen laajentaminen vaatii investointeja.

Verot, maksut Toteutuessaan hanke voi tuoda merkittäviä tuloja mm. tulove-ron, kiinteistöveron, liittymis- ja kulutusmaksujen muodossa.

7.5 Ilmastonmuutos Kyläyleiskaavamuutoksen vaikutukset ilmastonmuutokseen

liittyvät lähinnä liikenteeseen. Logistiikkakeskus ei varsinai-sesti lisää liikennettä, mutta paikallisesti sillä voi olla päästöjä lisäävä vaikutus. Toisaalta logistiikkakeskuksella voi olla myös raskasta liikennettä vähentävä vaikutus, mikäli alueelle saadaan huoltohalli ja välivarastointitiloja. Tällöin raskaan kaluston huollot voidaan suorittaa ajoreitin varrella ja varas-tointitilat mahdollistavat joustavat logistiikkaketjut.

8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kyläyleiskaavan muutoksessa on osoitettu rakentamisalueet. Kaavan toteutu-minen rakentamisen osalta tapahtuu rakennuslupamenettelyllä, mikäli hanke noudattaa kyläyleiskaavaa. Tarvittaessa lupa-asiat voivat edellyttää poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisukäsittelyjä.

Yleiskaava-alueella noudatetaan voimassaolevaa rakennusjärjestystä, ellei yleiskaavalla toisin määrätä.

Saarijärvellä 3.10.2018

Ulla-Maija Humppi Mirja Tarvainen kaavoitusarkkitehti kaavasuunnittelija

Documents

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Rahkola – Linna ......2018/10/03 · kahvila Linnan Liisa jonka yhteydessä myös polttoaineen jakelupiste sekä auto-kauppa. Muutoin palvelut sijoittuvat