2008VuOSIKERTOMuS

POWERING THE MOBILE WORLD

‘08

Salcompin missiona on luoda lisäarvoa asiakkaille tuottamalla sekä kustannuksiltaan että ympä-ristöominaisuuksiltaan parhaita ja kilpailukykyisimpiä latureita matkapuhelimiin ja muihin elektro-niikkalaitteisiin. Laadukkaiden tuotteiden lisäksi valttejamme ovat tehokas ja joustava tuotanto ja logistiikka, aktiivinen tutkimus ja tuotekehitys sekä tiivis vuorovaikutus asiakkaiden kanssa kaik-kialla maailmassa. Yhdessä paikallisen palvelun kanssa ne ovat tekijöitä, joita vaalimme ja joilla aiomme edelläkävijän asemamme säilyttää.

Maailman johtavana latureiden kehittäjänä ja valmistajana haluamme luoda mahdollisuuksia teknologian ja innovaatioiden uusille käyttötavoille sekä työssä että vapaa-aikana. Uskomme, että voimme olla mukana viemässä maailmaa entistä liikkuvampaan ja ympäristöystävällisempään suuntaan.

Salcomp lyhyesti 2Vuosi 2008 lyhyesti 4Toimitusjohtajan katsaus 6Visio, strategiset tavoitteet ja arvot 8

Liiketoiminta 10Riskit ja riskienhallinta 16Vastuullisuus 18 Henkilöstö 19 Laatu ja ympäristö 22

Osakkeet ja omistajat 24

Hallinnointi ja ohjaus 30Hallitus 34Johtoryhmä 35

Tilinpäätös 36Hallituksen toimintakertomus 37Konsernin tuloslaskelma 40Konsernin tase 41Konsernin rahavirtalaskelma 42Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 43Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 44Emoyhtiön tuloslaskelma 62Emoyhtiön tase 63Emoyhtiön rahavirtalaskelma 64Emoyhtiön liitetiedot 65Keskeiset tunnusluvut 70Tunnuslukujen laskentakaavat 70Tilintarkastuskertomus 71

Sanasto 72Tietoja sijoittajille 73Yhteystiedot 74

2

SALCOMP

MULTIpLUg

MINI

EAgLE

cOSMO

tUotteet

MaRkkinat

Salcomp kehittää ja valmistaa latureita matkapuhelimiin ja muihin elektroniikkalaitteisiin. Salcomp on markkinajohtaja matkapuhelinlatureissa, ja sen pääasiakkaina ovat suurimmat matkapuhelinvalmistajat.

SaLCoMP LYhYeSti

Salcomp keskittyy switch mode -latureihin, jotka ovat teknisesti kehittyneitä, energiatehokkaita, nopeita ja pienikokoisia.

Valtaosa Salcompin valmistamista tuotteista perustuu OEM-ratkaisuihin eli yhteistyössä asiakkaan kanssa kehitettyihin ratkaisuihin.

Lisäksi Salcompilla on neljä omaa OdM-laturi-tuotealustaa, Eagle, Mini, cosmo ja Multiplug, jotka ovat Salcompin itse spesifi oimia ja kehittämiä, teknologisesti joustavia ja turvallisuushyväksyttyjä latureita.

Lue lisää sivulta 13.

Salcomp toimii pääasiallisesti matkapuhelinmarkkinoilla, ja yhtiön asiakkaina ovat kaikki suurimmat matkapuhelinvalmistajat. Salcompin markkina-asema on vahva: matkapuhelinlatureiden markkinoilla Salcomp on markkinajohtaja noin 22 prosentin markkinaosuudella ja kaikkien erilaisten latureiden yhteen-lasketuilla markkinoilla Salcomp on viiden suurimman toimijan joukossa.

Lue lisää sivuilta 11–12.

3

2007

2006

2004

19981988 2005

1999

1995

1982

19751983

2008

2002

Salcompin pääkonttori sijaitsee Salossa ja tuotantolaitokset Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Salcompin palveluksessa työskenteli vuoden 2008 lopussa 7 025 henkilöä, joista 61 prosenttia Kiinassa, 19 prosent- tia sekä Brasiliassa että Intiassa ja yksi prosentti Suomessa ja muissa maissa yhteensä. Lue lisää sivuilta 15 ja 19–21.

SaLCoMPin kehitYSvaiheetSalcompin liiketoiminnan katsotaan alkaneen Kemijärvelle vuonna 1975 perustetusta tehtaasta.

Salo

São Paulo

SoulLeesburg

SaLCoMP MaaiLMaLLa

SHENZHENIN TEHdAS, KIINAcHENNAIN TEHdAS, INTIAMANAUKSEN TEHdAS, BRASILIA

Tuotantolaitos Brasiliaan

Irtautuminen Nokiasta ja asiakaskunnan laajentaminen kaikkiin johtaviin matkapuhelin-valmistajiin

Strateginen päätös keskittyä matkapuhelinten teholähteisiin

Teholähde-valmistus alkaa

Salcompin Kemijärven tehdas perustetaan

Nokian omistukseen

Tuotantolaitos Intiaan, miljardin valmistetun laturin rajapyykki ylitetään

pörssi-listautuminen

Tuotanto Kemijärvellä päättyy

Sopimusvalmistus Kiinassa alkaa

Maailman ensimmäinen switch mode -pikalaturi matkapuhelimiin

Laajennettu tuotekehitys-keskus Kiinan tehtaan yhteyteen

Tuotantolaitos Kiinaan

4

vUoSi 2008 LYhYeSti

vUoSi 2008 LYhYeSti

Maailmanlaajuinen talouskriisi vaikutti myös Salcompin liiketoiminnan kehitykseen vuoden 2008 aikana. toimitettujen laturien määrä kasvoi noin kolme prosenttia, mutta liikevaihto pieneni noin yhden prosentin ja kannattavuus liiketuloksella mitattuna heikkeni noin 53 prosenttia. Markkina-asema säilyi kuitenkin hyvänä, ja markkinaosuus matkapuhelin- latureissa oli noin 22 prosenttia.

VUOdEN 2008 TApAHTUMIA • Ruotsalainen Nordstjernan AB lisäsi omistustaan Salcompissa yli kahteen kolmasosaan maaliskuussa.

• Salcomp käynnisti Hand in Hand -hyvän- tekeväisyysjärjestön kanssa yritysvastuu- projektin Intiassa Tamil Nadun osavaltiossa, jossa myös Salcompin tuotantolaitos sijaitsee. Tavoitteena on olla mukana kehittämässä alueen ammatillista koulutusta, ympäristöteknologiaa, puhtaanapitolaitteistoa ja terveyspalveluita ja näin parantaa Tamil Nadun alueella asuvien ihmisten elämänlaatua.

• Salcomp otti käyttöön laajennetun tuote- kehityskeskuksen Kiinassa, Shenzhenin tehtaan yhteydessä kesäkuussa. Tuote- kehityskeskukseen on keskitetty kaikki tuotekehitys- ja hankintatoiminnot Kiinassa. Ajanmukaiset laboratoriotilat ja uusi EMc-mittausyksikkö mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuotetestauksen Salcompin omissa tiloissa ja sitä kautta tuotesuunnitteluun käytetyn ajan lyhentämisen.

Kaikki Salcompin tiedotteet löytyvät yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com

• Salcomp esitteli uuden, kevään 2009 aikana markkinoille tuotavan Multiplug-laturi- tuotealustan, jossa eri maamallit on korvattu vaihdettavalla verkkovirtapistokkeella. Lisäksi uudistettiin Mini-laturiperhe.

• Salcomp käynnisti toimenpiteet toiminto- jensa tehostamiseksi vastaamaan kiris- tynyttä kilpailutilannetta ja pienempiä myyntivolyymeja matkapuhelinlaturi- markkinoilla. Toimintojen tehostamisen ja tuotannon sopeuttamisen seurauksena henkilöstömäärä väheni vuoden viimeisen neljänneksen aikana noin 3 300 henkilöllä.

5vUoSi 2008 LYhYeSti

2008 2007 Muutos-%

Liikevaihto, milj. euroa 283,3 286,2 –1

Toimitetut laturit, milj. kpl 271,2 262,4 +3

Liiketulos, milj. euroa 12,1 25,8 –53

% liikevaihdosta 4,3 9,0

Osakekohtainen tulos, euroa* 0,10 0,54 –82

Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa** 39,2 24,6 +59

Henkilöstö vuoden lopussa, henkilöä 7 025 9 722 –28

Markkina-arvo, milj. euroa 74,1 153,0 –52

Omavaraisuusaste, % 35,6 37,7

Velkaantumisaste, % 5,7 34,0

SALcOMp-KONSERNIN AVAINLUKUJA

* Ilman laskennallista veroa ** Ilman myytyjen myyntisaatavien muutosta *** Rahavirtalaskelman muuntoeron esittämistapaa on täsmennetty tilikauden aikana ja tästä syystä rahavirtalaskelman vertailulukuja on muutettu vastaavasti.

300

250

0

50

100

150

200

LIIKEVAIHTO

Milj. euroa

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

LIIKETULOSLIIKETULOS

30

25

0

5

10

15

20

Milj. euroa

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

VELKAANTUMISASTE VELKAANTUMISASTE

300

250

100

150

200

%

0

50

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

LIIKETULOSLIIKETULOSTOIMITETUT LATURIT

300

250

0

50

100

150

200

Milj. kpl

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

HENKILöSTö 31.12.

10

8

0

2

4

6

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

1 000 henkilöä

OSAKEKOHTAINEN TULOS, EpS*OSAKEKOHTAINEN TULOS, EpS*

Euroa

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

0,6

0,5

0

0,1

0,2

0,3

0,4

OMAVARAISUUSASTESIJOITETUN pääOMAN TUOTTO

30

25

0

5

10

15

20

%

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

40

35

0

15

20

25

30

%

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

10

5

***

6

toiMitUSjohtajan katSaUS

toiMitUSjohtajan katSaUS

7toiMitUSjohtajan katSaUS

HAASTEELLISEN KEHITYKSEN VUOSIVuosi 2008 oli erittäin haasteellinen matkapu-helinlaturiliiketoiminnassa. Kehitys markki-noilla oli kaksijakoista, sillä vuoden ensimmäi-sellä puoliskolla markkinat kasvoivat vielä noin 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas toisella vuosipuoliskolla maailman-laajuinen talouskriisi käänsi kehityksen las-kuun. Vuoden viimeinen neljännes oli hyvin poikkeuksellinen, sillä taloustaantuman vai-kutukset kulutuskysyntään ja sitä kautta mat-kapuhelinten ja niiden laturien myyntiin näkyi-vät nopeana ja jyrkkänä pudotuksena. Vuoden viimeisellä neljänneksellä matkapuhelinmark-kinoiden arvioidaankin supistuneen noin kah-deksan prosenttia vuoden 2007 viimeiseen nel-jännekseen verrattuna.

VOLYYMIKASVUN LASKU JA VALUUTTA- KURSSIEN HEILAHTELU SöIVäT KANNATTAVUUTTAMarkkinakasvun kääntyminen laskuun loppu-vuonna vaikutti myös Salcompin liiketoimin-taan. Toimitettujen laturien määrä kasvoi vuo-den aikana kolme prosenttia ja liikevaihto pieneni yhden prosentin, kun kasvuluvut edel-lisenä vuonna olivat vielä kaksinumeroisia. Selvästi odotettua pienempi volyymikasvu, kom-ponenttihintojen arvioitua hitaampi lasku ja voimakkaina jatkuneet valuuttakurssien vaih-telut heikensivät puolestaan kannattavuutta, ja koko vuoden liiketulos enemmän kuin puo-littui. Vaikeaan vuoteen mahtuu kuitenkin myös positiivista kehitystä, sillä liiketoiminnan raha-virta parani selvästi. Se johtuu toimintojemme tehostamisen ja loppuvuoden volyymien laskun myötä pienentyneestä käyttöpääomasta.

KYSYNNäN LASKUUN VASTATTIIN TOIMINTOJA SOpEUTTAMALLAHaasteellisessa markkinatilanteessa hyödyn-simme toimintojemme joustavuutta ja kette-ryyttä. pystyimme varsin nopeasti sopeutta-maan tuotantomme vastaamaan voimak kaasti heikentynyttä kysyntää, muun muassa työvuo-roja vähentämällä. Valitettavasti emme voineet kuitenkaan tehdä kaikkia sopeutus toimenpiteitä ilman merkittäviä henkilöstövähennyksiä.

STRATEgISIA TAVOITTEITA SOpEUTE-TAAN MARKKINATILANTEESEENMarkkinatilanteen ja talouskriisin johdosta olemme uudelleenarvioineet myös strategisia tavoitteitamme. Strategisena tavoitteenamme on edelleen vahvistaa markkinajohtajuutta mat-kapuhelinlatureissa ja laajentaa asiakaskun-taa tässä segmentissä. Haluamme kasvattaa markkinaosuuttamme nykyisissä asiakkaissam-me, ja lisäksi matkapuhelinmarkkinoilla on useita muita kiinnostavia asiakkaita, joiden kanssa haluamme entisestään tiivistää asia-kassuhdettamme.

Laajentuminen muihin laturisegmentteihin on edelleen tavoitteenamme, mutta vuoden 2009 aikana keskitymme ydinosaamiseemme eli matkapuhelinlatureihin. Uskomme, että näin selviämme parhaiten vaikean markkinatilan-teen yli. Kun markkinanäkymät paranevat, voim-me taas suunnata voimavarojamme myös mat-kapuhelinlaturisegmentin ulko puolelle.

VUOSI 2009 ON VIELä VAIKEA, MUTTA VALOA NäKYYMyös kuluva vuosi tulee olemaan haasteelli-nen, erityisesti sen ensimmäinen puolisko. Vaikka materiaalihintojen ennustetaan laske-van voimakkaammin kuin viime vuonna, alhai-set toimitusvolyymit ja osittain myös kiristynyt kilpailutilanne vaikuttavat siten, että ennus-tamme liikevaihtomme laskevan vuoden 2008 tasosta. Myös kannattavuuteemme kohdistuu paineita, ja nykyisessä epävarmassa markkina-tilanteessa kannattavuuden ennustaminen on erittäin vaikeaa.

Vaikka matkapuhelinmarkkinoiden ennakoidaan pienenevän noin 10 prosenttia vuoden 2008 ta-sosta, uskon kuitenkin että matka puhelinmarkkinat pidemmällä aikajaksolla palaavat kasvu-uralle. Matkapuhelinmyynti toipui taantumasta myös tä-män vuosikymmenen alussa, olkoonkin että ta-louskriisi ei ollut niin globaali ja totaali kuin nyt. Kun talous taantuma hellittää, kulutuskysyntä elpyy ja sitä kautta myös matkapuhelinten kysyn-tä kasvaa. Lisäksi maailmassa on vielä alueita, joissa kännykkätiheys on alhainen, kuten esimer-kiksi Keski-Aasiassa ja Afrikassa. Myös matka-puhelinten kehittyminen lisää myyntiä, kun pe-rustason puhelimista vaihdetaan enemmän ominaisuuksia sisältäviin versioihin.

KIITOSTEN AIKAVuosi 2008 on vaatinut Salcomplaisilta vaikei-takin ratkaisuja ja haluan kiittää koko henki-löstöä joustavuudesta ja nopeasta toiminnas-ta kriittisissä tilanteissa. Haluan kiittää myös asiakkaitamme, materiaalintoimittajia, omis-tajia ja muita sidosryhmiä vuoden aikana teh-dystä yhteistyöstä. Haasteellisesta tilanteesta huolimatta meillä on hyvä pohja, josta pon-nistaa eteenpäin.

Markku Hangasjärvitoimitusjohtaja

”Strategisena tavoittee-namme on edelleen vahvistaa markkinajohta-juutta matkapuhelinlatu-reissa ja laajentaa asiakas-kuntaa tässä segmentissä. haluamme kasvattaa mark-kinaosuuttamme nykyisissä asiakkaissamme, ja lisäksi matkapuhelinmarkkinoilla on useita muita kiinnostavia asiakkaita, joiden kanssa haluamme entisestään tiivistää asiakassuhdet-tamme.”

8 viSio, StRateGiSet tavoitteet ja aRvot

viSio, StRateGiSet tavoitteet ja aRvot

STRATEgISIA TAVOITTEITA SOpEUTE-TAAN MARKKINATILANTEESEENSalcomp teki 1980-luvulla strategisen päätök-sen keskittyä pääosin matkapuhelinten laturei-hin, mikä on tuonut mukanaan pitkän ja laajan kokemuksen ja mahdollistanut teknologisen johtoaseman saavuttamisen. Vaikka matkapu-helinmarkkinoiden ennustetaan globaalin ta-louskriisin aiheuttaman laskun jälkeen edelleen kasvavan lähivuosien aikana, on markkinoiden kasvu kuitenkin hidastunut. Tästä syystä Sal-compin tavoitteena on tasapainottaa asiakas- ja tuoteportfoliotaan ja hakea lisäkasvua uusista laturisegmenteistä.

Salcomp on jo useita vuosia toimittanut laturei-ta matalamman teholuokan eli alle 15 watin la-turisegmenttiin. Tähän segmenttiin kuuluvat muun muassa langattomat kiinteän verkon pu-helimet että Bluetooth-kuulokkeet. Lisäksi va-likoiduissa keskiteholuokan eli 15–50 watin la-turisegmenteissä on kiinnostavia ja Salcompin osaamiseen sopivia markkinoita. Vuoden 2008

Salcompin visiona on vahvistaa edelleen maailmanlaajuista markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa ja saavuttaa vahva markkina-asema valikoiduissa muissa laturisegmenteissä. vuoden 2008 aikana Salcomp toteutti strategisia tavoitteitaan muun muassa kasvattamalla tuotantokapasiteettiaan, lisäämällä komponenttitoimittajiensa määrää ja parantamalla kassavirtaansa. Sen sijaan lisäkasvun hakeminen muista laturisegmenteistä eteni suunniteltua hitaammin maailmanlaajuisen talouskriisin heikentäessä markkinatilannetta merkittävästi.

aikana lisäkasvun hakeminen muista laturi-segmenteistä eteni, mutta hieman suunniteltua hitaammin, sillä voimavarat keskitettiin ydin-liiketoimintaan, jossa haasteet kasvoivat ky-synnän heikentyessä voimakkaasti globaalin talouskriisin johdosta.

Vuoden 2009 aikana tavoitteena on edelleen vahvistaa markkinajohtajuutta matkapuhelinla-tureissa ja kasvattaa markkinaosuutta viiden suu-rimman matkapuhelinvalmistajan toimittajana. Näiden valmistajien lisäksi matkapuhelinmark-kinoilla on useita kiinnostavia toimijoita, joiden kanssa Salcomp haluaa luoda hyvät asiakassuh-teet ja laajentaa näin asiakaspohjaansa.

Laajentuminen muihin laturisegmentteihin on edelleen Salcompin tavoitteena, mutta haas-tavassa markkinatilanteessa keskitytään en-sisijaisesti ydinliiketoiminnan tarpeisiin. Mark-kinanäkymien parantuessa toimenpiteet suunnataan myös matkapuhelinlaturisegmen-tin ulkopuolelle.

VUOdEN 2008 AIKANA SALcOMp ETENI STRATEgIANSA TOTEUTTAMISESSA• lisäämällä tuotantokapasiteettia kaikilla tehtailla• vahvistamalla tuotekehitysresursseja, mm. palkkaamalla lisää henkilöstöä laajennettuun tuotekehityskeskukseen Kiinassa• lisäämällä komponenttitoimittajiensa määrää• tehostamalla toimintaansa • laajentamalla tuotevalikoimaansa mm. Multiplug-laturituotealustalla • parantamalla kassavirtaansa

KILpAILUETUINA ASIAKASpOHJA, pITKä KOKEMUS SEKä TEHOKKUUSSalcompin strategiset kilpailuedut ovat• hyvä asiakaspohja –> asiakkaina viisi suurinta matka- puhelinvalmistajaa ja useita muita matkapuhelinvalmistajia• pitkä kokemus laturiliiketoiminnasta –> edelläkävijä tutkimus- ja kehitys- toiminnassa sekä tuotannossa erittäin pitkän teholähteiden suunnittelusta ja massavalmistuksesta hankitun kokemuksen ansiosta –> ensimmäinen switch mode -tekno- logiaan perustuvien laturien valmistaja• globaalien toimintojen kustannus- tehokkuus ja joustavuus –> skaalaedut tuotannossa ja logistiikassa –> tuotanto lähellä asiakkaiden toimintoja Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa

9viSio, StRateGiSet tavoitteet ja aRvot

ARVOT OHJAAVAT SALcOMpLAISTEN TOIMINTAAArvot ohjaavat päivittäisiä toimiamme ja suhteitamme asiakkaidemme ja muiden yhteistyökumppaniemme kanssa.

TULOKSELLISUUS Sitoudumme yhteiseen tahto-tilaan ja tavoitteisiin ja ymmär-rämme, että yrityksen kannatta-vuus on toiminnan jatkuvuuden perusta ja velvollisuutemme on edistää sitä. pyrimme kasvatta-maan yrityksen arvoa menestyk-sellisellä ja kannattavalla toimin- nalla sekä hyviä liike toiminta-periaatteita noudattamalla.

ASIAKASTYYTYVäISYYS Asiakastyytyväisyys on toimin-tamme perusta, ja tavoitteenam-me on asiakkaiden nykyisten ja tulevien tarpeiden täyttäminen sekä heidän odotustensa huomioon ottaminen kaikessa toiminnassamme. Tavoitteemme on asiakastyytyväisyyden jatkuva kehittäminen.

VASTUULLISUUS Kunnioitamme ihmisoikeuksia ja yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita ja arvostamme asiakkaitamme, työtovereitam-me ja muita yhteistyökumppa-neitamme. Hyväksymme erilaisuuden ja kohtelemme muita tasapuolisesti. Kannamme vastuumme tuotteis tamme ja toiminnastamme sekä ympäristöstä.

JATKUVA OppIMINEN Kehitämme jatkuvasti toimin-taamme, taitojamme ja työs ken tely menetelmiämme. Suhtaudumme avoimesti uusiin ajatuk siin, menetel miin sekä palautteeseen ja kannustamme yksilölliseen ja rohkeaan ajattelutapaan. Tunnistamme muutos- ja kehitystarpeet ja reagoimme niihin nopeasti. Hyväksymme myös virheet ja pyrimme oppimaan niistä.

SALcOMpIN MISSIONA ON • luoda asiakkaille merkittävää lisäarvoa tuottamalla parhaita ja kilpailu- kykyisimpiä latureita

SALcOMpIN VISIONA 2011 ON• saavuttaa maailmanlaajuinen markkinajohtajuus laturi- ja adapterimarkkinoilla > vahvistaa maailmanlaajuista markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa > saavuttaa vahva markkina-asema valikoiduissa muissa matalamman teholuokan (<15 W) ja keskiteholuokan (15–150 W) laturisegmenteissä

SALcOMpIN KESKEISINä STRATEgISINA TAVOITTEINA 2009–2011 ON• vahvistaa globaalia markkinajohtajuutta matkapuhelinlatureissa keskittymällä suurimpiin ja merkittävimpiin matkapuhelinvalmistajiin • saavuttaa lisäkasvua uusista valituista laturisegmenteistä ja kasvattaa sekä tuote- että asiakasportfoliota • kasvattaa tuotantokapasiteettia ja lisätä komponenttitoimittajien määrää erityisesti Kiinassa ja Intiassa sekä jatkaa Brasilian toimintojen kehittämistä• ylläpitää hyvää kannattavuutta ja kilpailukykyä parantamalla jatkuvasti tuottavuutta ja tehokkuutta kaikissa toimipisteissä• ylläpitää hyvää kassavirtaa optimoimalla edelleen toimittajaketjua ja lisäämällä kapasiteettia investoimalla maltillisesti

10

10 LIIKETOIMINTA

11LiiketoiMinta

LiiketoiMinta

toiMintaYMPÄRiStÖ

SALcOMp VIIdEN SUURIMMAN LATURITOIMITTAJAN JOUKOSSAMatkapuhelinlaturien markkinoiden lisäksi Sal-compilla on vahva asema myös kaikkien eri-laisten laturien yhteenlasketuilla markkinoil-la. Näillä markkinoilla Salcomp on viiden suurimman toimijan joukossa. Muita suuria te-holähdevalmistajia ovat taiwanilaiset Lite-On Technology ja delta Electronics, amerikkalai-nen Emerson ja singaporelainen Flextronics, joka vuonna 2008 osti saksalaisen Friwon mat-kapuhelinlaturiliiketoiminnan.

Kaikkien erilaisten laturien kokonaismarkki-nat kasvoivat vuonna 2008 noin seitsemän pro-senttia, ja niiden on ennustettu laskevan hieman vuonna 2009. Markkinat ovat varsin pirstaleiset ja alalla on useita pieniä toimijoi-ta. Markkinat ovat kuitenkin konsolidoitumas-sa, mitä todistaa muun muassa edellä mainit-tu Friwon matkapuhelinlaturiliiketoiminnan siirtyminen Flextronicsille.

MATKApUHELINLATURI-MARKKINOIdEN KASVU HIIpUUSalcompin liiketoiminnalle oleellisinta on mat-kapuhelinmarkkinoiden kehittyminen. Matka-puhelinlaturimarkkinoiden koko, myytyjen lait-teiden määrällä laskettuna, on riippuvainen globaaleista matkapuhelintoimituksista, sillä laturi on pääsääntöisesti aina osa loppuasiak-kaalle myytävää matkapuhelinpakettia. Matka-puhelinmarkkinat kasvoivat vuoden 2008 aikana noin kuusi prosenttia, ja matkapuhelimia ja samalla matkapuhelinlatureita myytiin noin 1,21 miljardia kappaletta.

Salcomp on johtava matkapuhelinlatureiden valmistaja ja vahva toimija myös muissa valituissa elektroniikkalaitteiden laturisegmenteissä. Salcompin vahvuuksia ovat ylivoimainen tehokkuus ja joustavuus globaalissa tuotannossa ja logistiikassa sekä tuotekehitys- ja innovaatiojohtajuus laturiteknologiassa.

Matkapuhelinmarkkinat ovat kasvaneet yhtä-jaksoisesti vuodesta 2001 lähtien. Kasvu jatkui vielä vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla noin 15 prosentilla, mutta vuoden toisella vuosipuolis-kolla kehitys kääntyi laskuun ja maailmanlaajui-sen talouskriisin vaikutukset alkoivat heikentää kulutuskysyntää ja sitä kautta matkapuhelinten myyntiä. Markkinatutkimuslaitosten ja Salcom-pin arvioiden mukaan vuoden viimeisellä nel-jänneksellä myytiin noin 305 miljoonaa matka-puhelinta, mikä on Salcompin arvion mukaan noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä.

Matkapuhelinlaturiliiketoiminnan kehitykseen vaikuttivat vuoden 2008 aikana myös materiaa-li- ja komponenttihintojen selvästi odotettua hitaampi lasku vuoden ensimmäisellä puolis-kolla. Materiaali- ja komponenttihintoihin vai-kuttivat erityisesti öljyn ja kuparin hintojen nou-su. Lisäksi globaalin finanssikriisin aiheuttamat voimakkaat valuuttakurssimuutokset vaikutti-vat liiketoimintaan varsinkin vuoden 2008 toi-sella vuosipuoliskolla.

Haasteelliset näkymät matkapuhelinmarkkinoilla vuonna 2009Vuosi 2009 ja erityisesti sen ensimmäinen puo-lisko tulee olemaan haasteellinen matkapuhe-linmarkkinoilla. Markkinoiden ennakoidaan pienenevän noin 10 prosenttia vuoden 2008 ta-sosta. Kappalemääräisesti tämä tarkoittaisi noin 1,1 miljardin matkapuhelimen ja samalla mat-kapuhelinlaturin myyntiä vuonna 2009. Arvioi-den mukaan matkapuhelinlatureiden kappale-määräisen myynnin lasku on voimakkaampaa vuoden ensimmäisellä puoliskolla kuin vuoden toisella puoliskolla.

Viisi suurinta matkapuhelinvalmistajaa menetti markkinaosuuttaanMatkapuhelinten valmistus on pitkälti keskitty-nyt viidelle johtavalle yritykselle, joita ovat Nokia, Samsung, Lg, Sony Ericsson ja Motorola.

Salcompin pääasiakkaiden eli viiden suurim-man matkapuhelinvalmistajan markkinaosuus pieneni noin 79 prosenttiin, kun se vielä vuon-na 2007 oli noin 83 prosenttia.

Salcomp markkinajohtaja matkapuhelinlaturimarkkinoilla Vuonna 2008 Salcompin markkinaosuus matka-puhelinlatureissa oli noin 22 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli noin 23 prosenttia. Arviot perustuvat toimitettujen latureiden määriin ja eri markkinaosapuolien sekä tutkimus laitosten arvioon matkapuhelinvalmistajien myynnistä. Salcomp arvioi olevansa markkinajohtaja mat-kapuhelinlatureiden markkinoilla, ja tavoittee-na on entisestään vahvistaa johtavaa markkina-asemaa.

Kilpailu kiristyy entisestäänVuonna 2008 kilpailu kiristyi matkapuhelinlatu-rimarkkinoilla edelleen ja uusia toimijoita tuli markkinoille, muun muassa kiinalainen sopimus-valmistaja BYd. Vastaavasti markkinoilta pois-tui eräitä liikevaihdoltaan pienempiä toimijoita.

Salcompin lisäksi suurimmat toimijat matka-puhelinlaturimarkkinoilla ovat amerikkalainen Emerson sekä saksalainen Friwo, jonka matka-puhelinlaturiliiketoiminta siirtyi vuonna 2008 singaporelaisen Flextronicsin omistukseen. Vuonna 2008 kolmen suurimman matkapuhelin-latureiden valmistajan yhteenlaskettu markkina-osuus oli noin 60 prosenttia.

12 LiiketoiMinta

Asiakkaiden vaatimukset kustannustehokkaasta suuren mittaluokan tuotannosta ja maailman-laajuisista logistiikkapalveluista ovat edelleen lisääntyneet, ja ne suosivat erityisesti suuria toi-mijoita kuten Salcompia. Joustavan ja globaa-lin palvelun varmistamiseksi laturituotannon on sijaittava lähellä asiakkaiden tehtaita Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Toistaiseksi suurimmis-ta laturialan toimijoista vain Salcompilla ja Flextronicsilla on näissä maissa omaa laturi-tuotantoa.

Matkapuhelinlatureiden hinnat laskevatLatureiden euromääräiset keskihinnat laskivat hieman vuonna 2008 erityisesti teknologisen ke-hityksen, tarvittavien komponenttien määrän vähenemisen ja alempien komponenttikustan-nusten johdosta. Toisaalta vuoden viimeisellä neljänneksellä keskihinnat nousivat euromääräi-sesti pääosin valuuttakurssimuutosten vuoksi.

Keskihintojen alenemista hidastavat ympäris-tövaatimusten, varsinkin energiatehokkuusvaa-timusten kiristyminen, mikä johtaa aikaisempaa kalliimpiin materiaali- ja komponenttiratkaisui-hin. Materiaalikustannukset vastaavat yleensä noin 70–80 prosenttia laturin kokonaiskustan-nuksista. MUUT LATURIMARKKINAT KEHITTYVäT TASAISESTISalcomp valmistaa latureita myös langattomiin kiinteän verkon puhelimiin ja Bluetooth-kuu-lokkeisiin.

Langattomien puhelinten markkinat ovat kes-kittyneet muutamalle vahvalle toimijalle, joita ovat muuan muassa panasonic ja gigaset. Suu-rimmilla yrityksillä on yhteensä noin 80 prosen-tin markkinaosuus.

Langattomien kiinteän verkon puhelinten laturi-markkinat kasvavat hyvin maltillisesti, mutta jonkin verran kasvua tuovat siirtyminen switch mode -teknologiaan sekä kiristyvät energia- tehokkuus- ja muut ympäristövaatimukset. Langattomien puhelinten laturimarkkinoilla suurimpia toimijoita Salcompin lisäksi ovat Flex-tronics, Leader ja Salom.

Langattomien Bluetooth-kuulokkeiden valmis-tajista omat tuotemerkit ovat keskeisten mat-kapuhelinvalmistajien lisäksi muun muassa plantronicsilla ja gN-yhtiöllä. Langattomien Bluetooth-kuulokkeiden markkinat kasvoivat

vuonna 2008 noin 20 prosenttia, mutta vuoden 2009 kasvuksi on ennustettu alle 10 prosenttia. Kasvua tuovat muun muassa uudet teknologi-at, hintojen lasku sekä uudet laitteet, joissa on Bluetooth-mahdollisuus.

Bluetooth-kuulokkeiden laturimarkkinoilla Salcompin lisäksi suurimmat toimijat ovat Flex- tronics sekä Emerson.

Salcompin kasvava markkina-asema langatto-mien kiinteän verkon puhelinten ja Bluetooth-kuulokkeiden laturimarkkinoilla perustuu pitkään kokemukseen ja osaamiseen matka- puhelinlatureissa sekä räätälöitäviin omiin tuo-tealustoihin.

MATKApUHELINMARKKINOIdEN KEHITTYMINEN

LiiketoiMinta

Salcompin omat tuotealustat ovat Multiplug, Mini, Eagle ja cosmo.

Milj. kpl Kasvu edelliseenvuoteen

1 400

800

0

200

600

400

1 000

1 200

’09E’00 ’01 ’02 ’03 ’04 ’05 ’06 ’07 ’08

70 %

40 %

0 %

10 %

30 %

20 %

50 %

60 %

–20 %

–10 %

Lähde: Salcomp, yritykset. E = ennuste

13

Teleoperaattoreiden kansainvälinen järjestö gSMA yhdessä 17 matkapuhelinoperaattorin ja -valmistajan kanssa ilmoitti helmikuussa 2009 Barcelonassa järjestetyn matkapuhelin-kongressin yhteydessä, että ne sitoutuvat ke-hittämään yhdessä matkapuhelinteollisuuden yhteenliittymän OMTp:n (Open Mobile Terminal platform) kanssa yhteisen USB-laturiteknolo-giaan perustuvan standardin matkapuhelinla-tureille ja latauskaapelille. Tarkoituksena on, että latauskaapelin puhelimeen liitettävä liitin perustuisi micro-USB-liittimeen eikä erillisiin matkapuhelinvalmistajakohtaisiin liittimiin. An-netun julkilausuman mukaan uuden standar-din mukainen USB-laturi ja latauskaapeli on tarkoitus ottaa käyttöön merkittävälle osalle uusista matkapuhelimista vuodesta 2012 l äh-tien. Yhteisen latausstandardin lisäksi tavoit-teena on energia tehokkuuden parantaminen latureiden tyhjäkäyntikulutusta pienentämäl-lä ja sitä kautta myös kasvihuonekaasujen vä-hentäminen.

Salcompin cosmo-laturituotealustan USB- laturit täyttävät pienin muutoksin tämän suun-nitteilla olevan uuden standardin mukaiset vaatimukset, ja ne voidaan toimittaa myös micro-USB-liittimillä varustetuilla latauskaapeleilla.

LiiketoiMinta

tUotteet

Valtaosa, noin 98 prosenttia, Salcompin valmis-tamista tuotteista on matkapuhelinlatureita. Salcomp on keskittynyt erityisesti latureihin, jotka perustuvat kehittyneeseen switch mode -teknologiaan.

Räätälöityjä tuotteita sekä omia tuotealustojaSalcompin tuotteet voidaan jakaa kahteen ryh-mään: OEM-tuotteisiin eli asiakkaan määritte-lyjen mukaan räätälöityihin laturiratkaisuihin sekä OdM-tuotteisiin eli Salcompin omiin tuo-tealustoihin perustuviin laturiratkaisuihin.

OEM-tuotteetOEM-tuotteet (Original Equipment Manufacturer) ovat asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä latureita, joita valmistetaan suuria määriä ja jotka kehi-tetään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Valtaosa Salcompin tuotannosta perustuu OEM-ratkai-suihin. OEM-tuotteet voidaan rakentaa joko alus-ta alkaen, tai vaihtoehtoisesti Salcompin tekni-sesti joustavat tuotealustat voidaan räätälöidä täyttämään asiakkaan vaatimukset.

ODM-tuotteetOdM-tuotealustat (Original design Manufacturer) ovat Salcompin itse spesifi oimia ja kehittämiä, teknologisesti joustavia ja turvallisuushyväksyt-tyjä latureita. OdM-tuotealustan latureita myy-dään sellaisenaan tai niiden pohjalta voidaan pienin muutoksin räätälöidä laturituoteperhe asi-akkaan erityistarpeiden mukaan. OdM-tuotteet ovat kustannustehokkaita ja mahdollistavat no-pean markkinoillepääsyn. Salcomp on kehittänyt oman switch mode -laturituotesarjan, joka käsit-tää neljä eri tuotealustaa: Eagle, Mini, cosmo ja Multiplug.

Matkapuhelinlatureita standardisoidaan USB-teknologiallaSalcomp valmistaa USB-laturistandardiin pe-rustuvia tuotteita, joita ovat sekä Salcompin omat cosmo-laturituotealustan USB-laturit että asiakaskohtaiset USB-laturit. Kiinan mark-kinoilla myytävien uusien matkapuhelinten on vuoden 2007 heinäkuusta lähtien pitänyt tukea USB-laturia valmistajakohtaisten toteutusten sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että laturissa ei ole kiinteää kaapelia, vaan muun muassa tie-tokoneista tuttu USB-liitäntä, johon sopiva eril-linen latauskaapeli löytyy esimerkiksi matka-puhelinpakkauksesta yhdessä USB-laturin kanssa. Kiinassa latauskaapelin puhelimeen liitettävä liitin on matkapuhelinvalmistajakoh-tainen.

14 LiiketoiMinta

tUtkiMUS ja tUotekehitYS

T&K-resursseja vahvistettiin vuonna 2008Vuoden 2008 lopussa Salcompin tuotekehityk-sessä työskenteli noin 155 henkilöä, noin 40 hen-kilöä enemmän kuin vuoden 2007 lopussa. Tut-kimus- ja kehitysmenot vuonna 2008 olivat 5,8 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia liikevaihdosta. Salcomp käyttää pääosan tutkimusresursseis-taan matkapuhelimiin liittyviin laturituotteisiin ja teknologioihin, mutta resursseja ohjataan myös muihin valittuihin laturisegmentteihin.

Salcompin laajennettu tuotekehityskeskus otet-tiin käyttöön Kiinassa, Shenzhenin tehtaan yh-teydessä kesäkuussa. Käytössä ovat ajanmukai-set laboratoriotilat ja uusi EMc-mittausyksikkö, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuote-testauksen omissa tiloissa. Tämä lyhentää tuotesuunnitteluun käytettyä aikaa. Kiinassa Shenzhenin viranomaiset myönsivätkin vuonna 2008 Salcompille korkean teknologian statuk-sen yhtenä harvoista alueen yrityksistä. Tämä on merkittävä saavutus Salcompille, sillä se kertoo Salcompin tuotekehityksen tasosta ja panostuk-sesta.

Salcompin tuotesuunnittelun lähtökohtana on täyttää kaikki tuoteturvallisuuteen ja ympäris-töön liittyvät asiakasvaatimukset ja viranomais-määräykset. Vuoden 2008 aikana esillä oli eri-tyisesti energiatehokkuus, ja tuotekehityksen ansiosta Salcompin laturien energiatehokkuut-ta parannettiin ja tyhjäkäyntikulusta alennettiin. Salcompin latureilla on oikeus käyttää kansain-välistä ENERgY STAR -energiatehokkuusmer-kintää, ja lisäksi Salcomp on sitoutunut euroop-palaiseen coc-energiatehokkuusstandardiin.Vuoden 2009 keväällä markkinoille tuotava Multiplug-tuotealusta ja uudistettu Mini-laturi-perhe täyttävät molemmat vaatimukset.

Salcompin valttina osaaminen ja kokemus asiakasprojekteistaSalcompin keskeisimpiä menestystekijöitä ovat osaaminen ja pitkä kokemus asiakkaiden kans-sa yhteistyössä toteutettavissa tuotekehitys-projekteissa.

Salcompin pääasiakkaat vaativat yleensä pitkäl-le räätälöityjä tuotteita, jotka vastaavat kunkin valmistajan erityistarpeita. Uuden laturin tuo-temäärittelyt kehitetään yleensä yhden laturi-valmistajan kanssa yhteistyönä, minkä jälkeen tämä valmistaja pääsee aloittamaan massatoi-mitukset ensimmäisenä. Asiakas toimittaa uu-den laturin tuotemäärittelyt myös kilpailijoille, jotka pyrkivät kehittämään omat ratkaisunsa tuotemäärittelyt toteuttavan laturin valmistami-seksi.

TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSRESURSSITSalo, Suomi• noin 25 henkilöä • pääpaino tutkimuksessa eli teknologiatuotealustojen kehittämisessä ja uusien kustannustehokkaiden teknologioiden löytämisessä

Shenzhen, Kiina• noin 130 henkilöä• pääpaino tuotekehityksessä sekä tuotteiden kehittämisessä ja optimoinnissa massavalmistusta varten

Chennai, Intia ja manaus, Brasilia• sekä chennaissa että Manauksessa noin 5 henkilöä• pääpaino tuotteiden sovittamisessa tuotantoa varten ja elinkaari- hallinnassa

Salcompin laajennettu tuotekehityskeskus otettiin käyttöön Kiinan tehtaan yhteydessä kesäkuussa.

Näin uudelle laturille saadaan kaksi tai useam-pi toimittaja, jotka kilpailevat keskenään erityi-sesti laadun, toimitusvarmuuden ja hinnoittelun pohjalta. Esimerkiksi matkapuhelinvalmistajat pyrkivät tyypillisesti jakamaan tarvitsemiensa la-tureiden valmistuksen muutamalle toimittajalle, joiden välillä toimitukset allokoidaan.

Salcompin tutkimus ja tuotekehitys keskittyy ensisijaisesti palvelemaan asiakkaiden tarpei-ta etsimällä uusia, entistä kustannustehokkaam-pia ratkaisuja nykyiselle laturitekniikalle. Sa- malla tehdään tutkimustyötä tulevaisuuden teholähteistä sekä muista vaihtoehtoisista rat-kaisuista, vaikka niiden merkitys tällä hetkellä vielä onkin vähäinen. Edelläkävijän strategiaan kuuluu myös läheinen yhteistyö monien oppilai-tosten ja tutkimusyhteisöjen kanssa.

Vuonna 2009 keskitytään edelleen energiatehokkuuteenVuoden 2009 haasteena ovat edelleen laturien energiatehokkuusvaatimukset uusien tyhjäkäyn-tisuositusten myötä. Asiakkaat valmistautuvat tuomaan markkinoille niin sanotut viiden täh-den laturit, joiden tyhjäkäyntiteho on alle 30 mW, kun pääosassa nykyisistä tuotteista tyhjäkäyn-titeho on noin 150–300 mW. Tämä tuo omat haas-teensa tuotekehitykselle, sillä alhaisen tyhjä-käyntitehon laturien kehittämiseen tarvitaan uusia innovatiivisia ja kustannustehokkaita rat-kaisuja ja teknologioita.

Energiatehokkuuden lisäksi asiakkaat ovat kiin-nostuneita laturien koon pienentämisestä sekä laturien tehokkuuden lisäämisestä, sillä mat-kapuhelinten entistä monipuolisemmat toimin-not kuluttavat virtaa ja vaativat myös tehokkaam-pia ja nopeampia latureita.

Vuoden 2009 aikana otetaan käyttöön myös uusi, myynnin ja tuotekehityksen työskentelyä tehos-tava organisaatio, jonka tavoitteena on paran-taa yhteistyötä asiakkaan ja Salcompin välillä.

15LiiketoiMinta

tUotanto ja LoGiStiikka

Tehokas tuotanto ja logistiikka Salcompin kilpailuetujaSalcompin vahvuuksia ovat joustavat tuotanto-resurssit, kyky toimittaa suuria volyymeja globaa-listi ja toimia saumattomasti osana asiak kaiden logistiikkajärjestelmää sekä tehokas logistiikka ja kyky maailmanlaajuiseen palveluun.

Toimialalle tyypilliseen tapaan pääosa Salcom-pin toiminnasta perustuu asiakkailta saatuihin ei- sitoviin volyymiennusteisiin. Salcomp toimit-

taa tuotteitaan asiakkaille pääasiassa eri maan-tieteellisillä alueilla sijaitsevien asiakkaiden tai kolmansien osapuolten ylläpitämien kaupinta-varastojen kautta. Kaupintavarastossa olevat val-miit tuotteet ovat Salcompin omaisuutta siihen asti, kun asiakas ottaa niitä käyttöön. Salcomp tuottaa latureita kaupintavarastoihin asiakkai-den antamien volyymiennusteiden pohjalta. Sal-comp toimii tiiviissä yhteistyössä avainasiakkai-densa ja -toimittajiensa kanssa varmistaakseen toimitusketjun tehokkuuden ja korkeatasoisen asiakaspalvelun.

SHENZHENIN TEHdAS, KIINA

• Salcompin suurin tuotantolaitos: työntekijöitä noin 4 300 ja vuosikapasiteetti noin 250 miljoonaa laturia vuoden 2008 lopussa

• Salcompin omistukseen vuonna 2002

• erittäin pitkälle optimoitu tuotantojärjestel- mä, joka mahdollistaa toiminnan hyvin pienil- lä materiaalivarastoilla ja käyttöpääomalla

• valmistaa latureita matkapuhelimiin, langattomiin kiinteän verkon puhelimiin, Bluetooth-kuulokkeisiin sekä muihin elektroniikkalaitteisiin

• kapasiteettia mahdollista vielä merkittävästi kasvattaa kustannustehokkaasti ja nopeasti

cHENNAIN TEHdAS, INTIA

• työntekijöitä noin 1 300 ja vuosikapasiteetti noin 90 miljoonaa laturia vuoden 2008 lopussa

• valmistaa latureita matkapuhelimiin

• Salcompin rakentama tehdas, valmistui vuonna 2007

• tontti mahdollistaa tehtaan laajentamisen tarvittaessa

MANAUKSEN TEHdAS, BRASILIA

• työntekijöitä noin 1 300 ja vuosikapasiteetti noin 50 miljoonaa laturia vuoden 2008 lopussa

• Salcompin omistukseen vuonna 2005

• valmistaa latureita matkapuhelimiin, langattomiin kiinteän verkon puhelimiin, Bluetooth-kuulokkeisiin sekä muihin elektroniikkalaitteisiin

TUOTANTORESURSSIT BRASILIASSA, INTIASSA JA KIINASSASalcompin tuotantolaitokset sijaitsevat Brasilian Manauksessa, Intian chennaissa sekä Kiinan Shenzhenissä.

16 RiSkit ja RiSkienhaLLinta

Salcompin riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa konsernin strategian toteutumiseen vaikuttavat uhat ja mahdollisuudet. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että konsernin ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn. Salcompin arvot, strategiset valinnat ja pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet muodostavat riskienhallinnan perustan.

RiSkit ja RiSkienhaLLinta

HALLITUS HYVäKSYY RISKIENHALLINTASTRATEgIANSalcomp tarkastelee riskienhallintaa kokonais-valtaisesti. Riskiksi on määritelty mikä tahansa sisäinen tai ulkoinen uhka tai epävarmuus, joka voi estää tai vaarantaa toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Riskit on luokiteltu strategisiin riskeihin, operatiivisiin liiketoimintariskeihin, vahinkoriskeihin sekä rahoitusriskeihin.

Yhtiön hallitus hyväksyy riskienhallintastrate-gian, jossa määritellään riskinkantokyky ja ris-kinottoperiaatteet sekä riskienhallinnan peri-aatteet. Riskienhallintastrategiaan sisältyy myös kuvaus yhtiön liiketoiminnan riskeistä, riskien-hallinnan tehtävistä, vastuista ja organisaatios-ta, riskienhallintaprosesseista sekä riskienhal-linnan valvonnasta.

JOHTO VASTAA RISKIENHALLINNAN KäYTäNNöN TOTEUTUKSESTASalcompin hallitus valvoo yhtiön riskienhallin-taa, ja Salcompin johto vastaa riskienhallinta-prosessin organisoinnista ja valvonnasta yhtiön jokapäiväisessä liiketoiminnassa, muun muas-sa seuraamalla säännöllisesti toiminnan talou-dellisia avainlukuja ja mittareita. Johdolla on vastuu myös asiakkuuksista ja liiketoiminnan riskinotosta riskienhallintastrategiassa hyväk-syttyjen rajojen puitteissa.

Salcompissa ei ole perustettu erillistä riskien-hallintatoimintoa, vaan riskienhallinta on osa liiketoimintaprosesseja.

Riskienhallinnan kehittäminen perustuu ensi-sijaisesti Salcompin liiketoiminnan tarpeisiin. Riskien toteutumista pyritään ennaltaehkäise-mään kehittämällä prosesseja ja henkilöstön osaamista riskien havaitsemisessa ja tiedon välittämisessä eteenpäin.

RISKIT KARTOITETAAN STRATEgIApROSESSIN YHTEYdESSä Strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja stra-tegian toteuttamiseen liittyvät riskit kartoite-taan ja analysoidaan vuosittain osana strategia-prosessia ja lisäksi aina tarvittaessa. Samalla arvioidaan liiketoimintaympäristössä ja kilpai-lutilanteessa tapahtuneita ja tapahtuviksi enna-koituja muutoksia ja niiden mahdollisia vaiku-tuksia strategian toteuttamiseen.

17RiSkit ja RiSkienhaLLinta

MERKITTäVIMMäT RISKIT

Riippuvaisuus matkapuhelinmarkkinoiden yleisestä kehityksestäSalcompin myynnistä noin 98 prosenttia on peräisin matkapuhelinlatureista, joiden myyntimäärät seuraavat kiinteästi uusien matkapuhelinten myyntimääriä. Matkapuhe-linmarkkinoiden kehitys on ollut suotuisaa viimeisten vuosien aikana, mutta maailman-talouden muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi kulutuskysyntään ja sitä kautta myös matkapuhelinten kysyntään ja Salcompin liiketoimintaan. Kysyntämuutoksiin pyritään varautumaan kehittämällä toiminnan joustavuutta.

Kilpailu laturimarkkinoillaKilpailu laturimarkkinoilla on voimakasta, ja Salcompin kilpailijoina maailmanlaajui-sesti on myös suuryrityksiä. Lisäksi on mahdollista, että markkinoille tulee uusia yri-tyksiä, joilla voi olla Salcompia suuremmat resurssit. Salcompin tärkeimpiä kilpailute-kijöitä ovat tuotteiden laatu, kustannustehokkuus, tuotekehitys, maailmanlaajuinen tuotanto ja logistiikka sekä toiminnan joustavuus.

Laturiteknologioiden standardisointiMatkapuhelinlatureiden standardisointi, kuten esimerkiksi USB-laturit, voi johtaa sii-hen, että tulevaisuudessa matkapuhelimen myyntipakkaukseen ei aina välttämättä si-sällytetä laturia, millä voi olla vaikutusta Salcompin liiketoimintaan. Salcomp valmis-taa myös USB-laturistandardiin perustuvia tuotteita, joita ovat sekä Salcompin omat cosmo-laturituotealustan tuotteet että asiakaskohtaiset USB-laturit. Lisätietoja latu-riteknologioiden standardisoinnista löytyy vuosikertomuksen sivulta 13.

Riippuvaisuus avainasiakkaistaSalcompin asiakaskunta on keskittynyt ja merkittävän asiakkaan taloudellisen tilan-teen heikentyminen saattaa vaikuttaa negatiivisesti Salcompin myyntiin ja kannattavuu-teen. Vaikka suurimman asiakkaan osuus Salcompin liikevaihdosta on alle 40 prosent-tia, tuovat muutamat merkittävimmät asiakkaat liikevaihdosta yli 95 prosenttia. Lisäksi Salcomp on kooltaan pieni verrattuna sen pääasiakkaisiin. Johdon käsityksen mukaan Salcompilla on kuitenkin hyvät edellytykset parantaa asemaansa nykyisten asi-akkaiden avaintoimittajana. Toimittajan vaihto aiheuttaisi asiakkaalle merkittäviä siir-tokustannuksia ja vaatisi Salcompia korvaavan kapasiteetin ylösajamisen vuoksi myös jonkin verran aikaa.

Toimiminen kehittyvillä markkinoillaSalcompilla on tuotannollista toimintaa kehittyvillä markkinoilla Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa. Toimintaan näillä markkina-alueilla liittyy joukko lisäriskejä, jotka voivat aiheuttaa yhtiölle vaikeasti ennakoitavissa olevia ylimääräisiä kustannuksia tai muuten heikentää yhtiön taloudellista asemaa. Tällaisia riskejä ovat muun muassa muutokset toiminnan sääntelyssä valtiovallan taholta, säännösten tulkinnanvaraisuus, valuutta-kurssien vaihtelut, tulli- tai kauppasäännösten odottamattomat muutokset, energian saatavuus, mahdolliset lakot sekä poliittinen ja taloudellinen epävakaisuus.

Raaka-aineiden ja komponenttien hintojen kehitysOsasta matkapuhelinlatureiden raaka-aineita ja komponentteja saattaa tulevaisuudes-sa olla ylikysyntää tai osa materiaaleista on tilattavissa vain rajoitetulta määrältä toi-mittajia. Salcomp pyrkii rajoittamaan raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen liittyviä riskejä käyttämällä kullekin komponentille vähintään kahta eri toimittajaa.

Riippuvaisuus ammattitaitoisesta johdosta ja henkilökunnastaSalcompin menestys on pitkälle riippuvainen avainhenkilöiden osaamisesta ja pysyvyy-destä. Konsernin tulevaisuuden menestys on myös riippuvainen kyvystä vahvistaa or-ganisaatiota uusilla henkilöstörekrytoinneilla. Kussakin maassa pyritään eri keinoin olemaan houkutteleva työnantaja ja pitämään henkilöstön vaihtuvuus alhaisena.

MERKITTäVIMMäT RISKIT LIITTYVäT MARKKINOIHIN JA ASIAKKAISIIN Salcompin liiketoiminnan merkittävimmät ris-kit liittyvät matkapuhelinmarkkinoiden yleiseen kehitykseen ja kilpailuun, laturiteknologioiden standardisointiin, riippuvuuteen avainasiakkais-ta, toimimiseen kehittyvillä markkinoilla, raa-ka-aineiden ja komponenttien hintakehitykseen sekä ammattitaitoisen henkilöstön ja johdon saatavuuteen.

Vahinkoriskeistä merkittävimmät liittyvät tuo-tantokatkoksiin ja muihin normaalin toiminnan keskeyttäviin tapahtumiin, joita ovat muun muassa tulipalot, sabotaasit, kuljetuksen aikana tapah-tuvat vahingot sekä luonnonkatastrofi t, kuten myrskyt ja tulvat. Salcomp pyrkii suojautumaan näiltä riskeiltä arvioimalla riskienhallinnan kan-nalta tuotantolaitoksiaan ja prosessejaan. Kon-serni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkeviä hoitaa vakuuttamalla. Rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta kerro-taan vuosikertomuksen sivuilla 57–58. Rahoi-tusriskeistä varsinkin valuuttariskit ovat olleet keskeisessä asemassa vuoden 2008 aikana Sal-compin liiketoiminnassa. Suurimmat epävar-muustekijät ovat liittyneet Yhdysvaltain dollarin kehittymiseen suhteessa euroon sekä valuut-toihin niissä maissa, joissa Salcompilla on omaa tuotantoa. Valuuttariskeiltä suojautumisesta kerrotaan vuosikertomuksen sivulla 57.

18

Salcomp on standardisoinut ympäristöön, henkilös-töön, terveyteen, turvallisuuteen ja etiikkaan liitty-viä arviointimenettelyjään.

Salcomp on merkittävä raaka-aineiden, komponent-tien ja palveluiden ostaja: vuonna 2008 Salcomp osti noin 15 miljardia komponenttia. Salcomp pyrkii käyt-tämään ainoastaan sellaisia toimittajia, jotka ovat si-toutuneet eettisten toimintatapojen ja lakien noudat-tamiseen. Toimintaa valvotaan toimittajakäynneillä ja -auditoinneilla. Yhteistyön kehittämiseksi Salcomp järjestää vuosittain toimittajapäivät, jotka vuonna 2008 pidettiin toukokuussa Shenzhenissä Kiinassa.

Salcomp on sekä Kiinassa, Brasiliassa että Intiassa merkittävä paikallinen toimija. Työnantajana Sal-comp tiedostaa vastuunsa sosiaalisten asioiden ke-hittämisessä erityisesti niillä maantieteellisillä alu-eilla, joilla Salcompilla on tuotantoa. Säännöllinen ja avoin yhteistyö paikallisten viranomaisten ja mui-den lähiyhteisöjen kanssa varmistaa toiminnan mo-lemminpuolisen hyödyn ja tuloksellisuuden.

Henkilöstö on yksi tärkeimmistä Salcompin sidos-ryhmistä. Yhteistyöllä ja hyvällä tiedonkululla pyri-tään lisäämään henkilöstön motivaatiota, osaamis-ta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

TUOTETURVALLISUUS ON TäRKEä OSA VASTUULLISUUTTATuoteturvallisuus on merkittävä osa vastuullisuut-ta ja yksi Salcompin tärkeimpiä laatutekijöitä. Tuo-teturvallisuus varmistetaan jo suunnitteluvaihees-sa, ja kaikki tuotteet suunnitellaan täyttämään niiden markkina-alueilla vaadittavat sähkötekniset ja tuo-teturvallisuusstandardit.

Tuoteturvallisuus testataan Salcompin testilabo-ratorioissa. Lisäksi yhtiö käyttää aina kolmannen osapuolen suorittamaa hyväksymismenettelyä. Kii-nassa kesän aikana käyttöön otetussa tuotekehitys-keskuksessa on ajanmukaiset laboratoriotilat ja uusi EMc-mittausyksikkö, jotka mahdollistavat koko-naisvaltaisen tuote testauksen.

VASTUULLISUUS pERUSTUU YHTEISEEN OHJEISTUKSEENVastuullisen toiminnan perusta Salcompissa on sekä kansainvälisten että paikallisten lakien ja määräysten noudattaminen sekä kansainvälisten ihmisoikeuksi-en ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen.

Osana Salcompin käytäntöjen yhtenäistämistä otet-tiin koko konsernissa käyttöön vuoden 2008 alussa code of conduct -ohjeisto, johon on kerätty eettiset, hyvien liiketoiminta tapojen mukaiset toimintatavat ja periaatteet. Englanninkielinen code of conduct -ohjeisto löytyy Salcompin kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com

Salcompin toimintaa ohjaavat:• hallinnointiperiaatteet (corporate governance)• code of conduct• missio, visio ja arvot• toimintapolitiikat• toimintojen prosessikuvaukset• globaalit työohjeet• paikalliset työohjeet

TAVOITTEENA VASTUULLINEN KUMppA-NUUS KAIKISSA SIdOSRYHMISSäSalcompin tavoitteena on olla luotettava ja vastuul-linen yhteistyökumppani kaikille sidosryhmilleen.

Asiakkaat ja asiakastyytyväisyys ovat Salcompin toi-minnan perusta, ja Salcompin tavoitteena on asia-kastyytyväisyyden jatkuva paran taminen prosesse-ja ja menettelytapoja kehittämällä.

Asiakasyhteistyön helpottamiseksi yritysvastuuasi-oissa Salcomp otti käyttöön vuoden 2008 aikana E-TASc -työkalun (Electronics – Tool for Accountable Supply chains). E-TASc on verkkopohjainen työka-lu, jonka avulla järjestelmään liittyneet yritykset voi-vat tehostaa yritysvastuuasioiden käsittelyä, rapor-tointia ja kehittämistä. Sen avulla on mahdollista säästää aikaa ja resursseja, parantaa läpinäkyvyyt-tä, johdonmukaisuutta ja yhteistyötä yhteistyökump-paneiden kanssa. Työkalun käyttöönoton myötä

vaStUULLiSUUS

vaStUULLiSUUS

vastuullisuus tarkoittaa Salcompille kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista ja toimimista kansainvälisessä kilpailussa hyväksyttävien eettisten periaatteiden mukaisesti. vuonna 2008 vastuulliseen toimintaan liittyviä käytäntöjä yhtenäistettiin ottamalla käyttöön koko konsernia koskeva Code of Conduct -ohjeisto. Lisäksi Salcomp otti käyttöön e-taSC -työkalun vastuullisuusasioiden kehittämiseksi ja aloitti yhteistyön kansainvälisen hand in hand -hyväntekeväisyysjärjestön kanssa intiassa.

HANd IN HANd -YHTEISTYö INTIASSA KäYNNISTYISalcomp ja sen ruotsalainen pääomistaja Nord-stjernan käynnistivät kevään aikana yhteistyös-sä Hand in Hand -hyväntekeväisyysjärjestön kanssa yritysvastuuprojektin Intiassa Tamil Na-dun osavaltiossa, jossa myös Salcompin tuo-tantolaitos sijaitsee.

Yhteistyöprojektin arvioitu kesto on 24 kuu-kautta. pääpaino on ammatillisessa koulutuk-sessa ja teknologisten perustaitojen opettami-sessa ja opetuksen kohteena on noin 2 250 henkilöä. Lisäksi kymmeneen eri kylään toi-mitetaan ympäristöteknologiaa, puhtaanapi-tolaitteistoa ja terveyspalveluita. Tavoitteena on parantaa Tamil Nadun alueella asuvien ih-misten elämänlaatua. Salcomp ja muut alueen yritykset voivat koulutuksen jälkeen olla mah-dollisia työnantajia.

Lisätietoja www.salcomp.com

19henkiLÖStÖ

henkiLÖStÖ

ammattitaitoinen, motivoitunut, osaava ja tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on merkittävä tekijä Salcompin liiketoiminnan menestymisessä. vuonna 2008 keskityttiin prosessien kehittämiseen ja projektiosaamisen vahvistamiseen sekä vuoden lopussa henkilöstömäärän sopeuttamiseen vaikeaan markkinatilanteeseen huolehtien kuitenkin ydinosaamisen säilymisestä.

HENKILöSTöJOHTAMINEN pERUSTUU STRATEgIAAN JA TAVOITTEISIINSalcompin henkilöstöjohtaminen perustuu kon-sernin strategiaan ja tavoitteisiin sekä henkilöstö-politiikkaan, kehityskeskusteluihin ja vuorovai-kutukseen eri tasoilla. Henkilöstöjohtamisen tavoitteena on luoda toiminta edellytykset, tur-vata resurssit ja ohjata toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi.

globaali toiminta, monikulttuurisuus ja yrityk-sen suuri henkilöstömäärä asettavat haastei-ta Salcompin henkilöstöhallinnolle. Eri kult-tuureissa pyritään toimimaan Salcomp-hengen mukaisesti noudattaen yhteisesti sovittuja pe-lisääntöjä sekä paikallisia lakeja, asetuksia ja voimassa olevia sopimuksia.

Tärkeä työkalu johtamisen ja osaamisen kehit-tämisessä on kehityskeskustelu, joka käydään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kehitys-keskustelujen piirissä ovat kaikki toimihenkilöt.

MONIpUOLISTA OSAAMISEN KEHITTäMISTäSalcompin henkilöstön kykyä suoriutua tehtä-vistään ylläpidetään ja parannetaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä. Vuonna 2008 Sal-compin tuotantohenkilöstö käytti koulutukseen 1,88 prosenttia käytettävästä kokonaistyöajas-ta ja toimihenkilöt 3,30 prosenttia käytettäväs-tä kokonaistyöajasta.

Esimerkkejä osaamisen kehittämisestä vuoden 2008 aikana: • Salcompin Intian tehtaalle luotiin sen ensimmäisen toimintavuoden aikana koulutusjärjestelmä, joka kattaa koko henkilökunnan linjatyöntekijöistä ulkoistettuihin palveluntarjoajiin. • Brasiliassa jatkettiin oppisopimus- koulutusta yhteistyössä paikallisten oppilaitosten kanssa. • projektihallinnan parantamiseksi ja kehittämiseksi järjestettiin koulutusta Suomen ja Kiinan tuotekehitysfunktioissa.• Salcompin johdon koulutusohjelma aloitettiin syksyllä ja sitä jatketaan vuoden 2009 aikana.• Salcompin Kiinan tehdas sai tunnustuksen Kiinan viranomaisilta erinomaisesta työntekijöiden perehdyttämisestä ja koulutuksesta sekä hyvien jatkokoulutus- mahdollisuuksien järjestämisestä.

KOKO HENKILöSTö BONUS- JäRJESTELMäN pIIRISSäHenkilökunnan palkkaus perustuu kaikissa hen-kilöstöryhmissä tehtävien vaativuuteen. Vuon-na 2008 Salcomp maksoi palkkoja ja palkkioi-ta yhteensä 45,4 miljoonaa euroa.

Salcompilla on käytössä sekä koko henkilökun-taa koskeva bonusjärjestelmä että avainhenki-löille suunnattu optio-ohjelma. Bonusjärjestel-män tavoitteena on rohkaista henkilöstöä huippusuorituksiin jakamalla yrityksen menes-tys henkilöstön kesken sekä parantaa henki-löstön sitoutumista tavoitteisiin. Kannustejär-jestelmän konsernitasoisina mittareina käytettiin vuonna 2008 konsernin liiketulosta ja kassavirtaa. Lisäksi käytettiin erilaisia proses-seihin, henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja projek-teihin liittyviä mittareita sekä paikallisia tuo-tantotavoitteita. Bonusjärjestelmä on esitelty vuosikertomuksen sivulla 33.

20 henkiLÖStÖ

OMA YLIOpISTO SALcOMpIN TEHTAALLA KIINASSASalcompin Kiinan tehtaalla on vuodesta 2007 lähtien ollut mahdollisuus suorittaa jatko-opis-kelua työn ohessa. Tämä mahdollisuus halut-tiin antaa koko tehtaan henkilökunnalle, kos-ka monet työntekijät olivat halukkaita jatkamaan opiskelujaan, jotka oli ollut pakko keskeyttää muun muassa taloudellisten syiden tai työs-säkäynnin ja opiskelun yhteen sovittamis-ongelmien takia. Koulutus järjestetään yhdes-sä Etelä-Kiinan Teknologisen Yliopiston kanssa, ja se nimettiin Salcompin Yliopistoksi – Salcomp part-time University.

Käytännössä opiskelu tapahtuu niin, että Ete-lä-Kiinan Teknologinen Yliopisto huolehtii ope-tuksen järjestämisestä Salcompin tiloissa ja luo puitteet verkko-opiskeluun. Salcomp jär-jestää koulutustilat, ajan opiskelulle sekä vä-lineet, muun muassa tietokoneet ja internet-yhteydet. Myös Salcompin johtajat ja esimiehet toimivat opettajina erilaisissa opetus jaksoissa, jolloin oppiaineiden ja käytännön työ elämän yhteensovittaminen on kaikkein antoisinta. Li-säksi Salcompin opiskelijat saavat alennusta lukukausimaksuista, ja Salcomp on järjestä-nyt stipendin parhaille opiskelijoille.

Opiskeluun on vuoden 2008 loppuun mennes-sä osallistunut lähes sata Salcompin työn-tekijää.

Osana kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää on käytössä myös avainhenkilöille suunnattu optio-ohjelma, jonka yhtiökokous hyväksyi ke-väällä 2007. Optio-ohjelman tavoitteena on kan-nustaa ja sitouttaa Salcompin menestymiseen keskeisesti vaikuttavat henkilöt pitkäjänteises-ti. Optio-ohjelman ehdot löytyvät Salcompin ko-tisivuilta.

TASA-ARVOINEN KOHTELU ON TOIMINNAN LäHTöKOHTAYksilön oikeudenmukainen kohtelu on lähtö-kohta Salcompin toiminnassa. Salcompilla arvostetaan yksilöä riippumatta sukupuolesta, elämänkatsomuksesta, iästä tai muusta syys-tä. Työympäristöä kehitetään yhteisesti siten, että se ei aseta rajoituksia tasa- arvoisuuden toteutumiselle. Sukupuoli, ikä, elämänkatso-mus tai perhepoliittiset tekijät eivät aiheuta eriarvoisuutta henkilöiden välillä palkkaukses-sa, palkitsemisessa, organisaatiomuutoksis-sa, koulutuksessa tai rekrytoinnissa. Nämä pe-riaatteet näkyvät myös code of conductissa ja henkilöstöpolitiikassa.

TYöTURVALLISUUS HYVäLLä TASOLLA Salcomp on sitoutunut luomaan turvalliset työ-olosuhteet ja -ympäristön henkilöstölleen, ja työtapaturmien määrä pysyikin kohtalaisen pienenä. Vuonna 2008 tapahtui 125 työtapatur-maa, joka suhteutettuna henkilöstön kokonais-määrään on 0,18 prosenttia. Kuolemaan joh-taneita työtapaturmia ei tapahtunut.

Työturvallisuuden edistäminen jatkui Salcom-pissa vuonna 2008 muun muassa 5S-ohjelman käynnistämisellä Intiassa ja Brasiliassa. Oh-jelman tavoitteena on työtilojen turvallisuuden, siisteyden ja viihtyisyyden parantaminen. Myös muita työturvallisuuteen liittyviä koulutuksia järjestettiin kaikilla tuotantopaikkakunnilla.

Vuonna 2008 Shenzhenin paikallisvirano maiset Kiinassa palkitsivat Salcompin Kiinan tehtaan erinomaisesta työturvallisuusasioiden hoita-misesta, turvallisuuskoulutuksen standardoin-nista, koulutusten järjestämisestä sekä yhteis-työstä paikallisten turvallisuusviranomaisten kanssa.

TUOTANNON SOpEUTTAMINEN pIENENSI HENKILöSTöMääRää Vuoden 2008 lopussa Salcompin henkilöstö-määrä oli 7 025 (9 722). Kiinassa työskenteli 4 287 henkilöä, Brasiliassa 1 308 henkilöä, In-tiassa 1 363 henkilöä sekä Suomessa ja muis-sa maissa yhteensä 67 henkilöä.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä toimintoja sopeutettiin muun muassa työvuoroja vähen-tämällä vastaamaan heikentynyttä kysyntää matkapuhelinlaturimarkkinoilla. Tämä vähen-si erityisesti tuotantohenkilöstön määrää mer-kittävästi.

21henkiLÖStÖ HENKILöSTöN JAKAUTUMINEN MAANTIETEELLISESTI

Suomi ja muut maat 1 %

Kiina 61 %

Intia 19 %Brasilia 19 %

HENKILöSTöN JAKAUTUMINEN SUKUpUOLEN MUKAAN

Naiset 82 %

Miehet 18 %

HENKILöSTöN JAKAUTUMINEN TOIMINNOITTAIN

Tuotanto 96 %

Tuotekehitys2 %

Hallinto sekä myynti ja markkinointi 2 %

Myös Suomessa toimintoja tehostettiin vuoden 2008 aikana ja vuoden 2009 alussa muun muassa siirtämällä joitakin toimintoja Suomesta Kii-naan, keskittämällä Suomen toiminnot Saloon ja muuttamalla organisaatiorakennetta myyn-nin ja tuotekehityksen yhteistoiminnan tehos-tamiseksi. Näiden toimenpiteiden seurauksena Suomen henkilöstön määrä vähenee 23 hen-kilöllä.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaikissa yk-siköissä hankittiin lisäosaamista, erityisesti laajennetussa tuotekehityskeskuksessa Kii-nassa.

Henkilöstöstä 82 prosenttia oli naisia ja 15 pro-senttia toimihenkilöitä. Henkilöstön keski-ikä oli 27 vuotta.

KäYTäNTöJä JA MITTAREITA YHTENäISTETTIIN VUONNA 2008Vuonna 2008 henkilöstöhallinnon painopiste- alueina olivat henkilöstöhallinnon käytän töjen ja mittareiden yhtenäistäminen koko konsernissa.

Kevään ja kesän aikana tehtiin Salcompin orga-nisaatiokulttuuritutkimus, jonka tavoitteena oli löytää ne toimenpiteet, joilla työ hyvinvointia, motivaatiota ja sitoutumista yhteisiin tavoittei-siin voidaan parantaa. Kehityskohteiksi löydet-tiin muun muassa muutosvalmius, delegointi, osallistuminen sekä osaamisen kehittäminen.

Konsernin henkilöstöhallinto yhdessä paikal-listen henkilöstöfunktioiden kanssa vastaa sii-tä, että nämä kehityskohteet käsitellään eri-laisissa työryhmissä, joissa haetaan tarvittavat toimenpiteet ja toteutetaan ne. Työ jatkuu vuo-den 2009 aikana. Lisäksi Salcompin arvojen merkitys jokapäiväisten toimintojen ja yhteis-työn ohjaajana tuotiin esiin koko konsernia kos-kevassa arvokampanjassa, joka aloitettiin vuon- na 2008 ja jatkuu vuoden 2009 aikana.

pROSESSIEN YHTENäISTäMINEN JATKUU VUONNA 2009Tavoitteena vuoden 2009 aikana on jatkaa hen-kilöstöprosessien, -työkalujen ja -mittareiden yhtenäistämistä sekä kehittää konsernitasois-ta henkilöstöraportointia säännölliseksi osak-si johdon raportointia. Tavoitteena on myös turvata toiminnan häiriötön jatkuminen ja ydin-osaamisen säilyminen huolimatta vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa tehdyistä tuo-tannon sopeuttamistoimen piteistä. Lisäksi vuo-den 2009 alussa tehty organisaatiomuutos myynnin ja tuotekehityksen yhteistyön paran-tamiseksi pyritään ottamaan käyttöön mahdol-lisimman joustavasti ja tehokkaasti koulutuk-sen avulla. Ylimmän johdon vuonna 2008 aloitettu koulutus jatkuu vuoden 2009 aikana.

22 LaatU ja YMPÄRiStÖ

LaatU ja YMPÄRiStÖ

Salcompin tavoitteena on kehittää sekä tuotteitaan että toimintaansa mahdollisimman korkealaatuisiksi ja ympäristöystävällisiksi. vuoden 2008 aikana parannettiin avainprosessien laaduntuottokykyä ja laturien energiatehokkuutta sekä määriteltiin uudelleen kasvihuone-päästöjen laskentaperiaatteet Greenhouse Gas -protokollan mukaisiksi.

pROSESSIEN OpTIMOINTI TAKAA KORKEAN LAAdUN JA VäHäISEN YMpäRISTöRASITUKSENSalcompin tuotteet ovat energiatehokkaita ja materiaalien käyttö on tiukasti kontrolloitua. Laatu- ja ympäristöajattelu on laajennettu tuot-teiden koko elinkaareen, ja ympäristö- ja laatu-asiat otetaan huomioon jo tuotteiden suunnit-telu- ja kehitysvaiheissa.

TOIMINNAN pERUSTANA LAATU- JA YMpäRISTöpOLITIIKAT Salcompin laatu- ja ympäristöasioiden hallinta perustuu konsernin laatu- ja ympäristöpolitiikoista johdettuihin kehitysohjelmiin ja -ohjeisiin sekä riskienhallintastrategiaan.

Keskeisiä periaatteita:• Toimimme laatu- ja ympäristöasioissa avoimesti, aktiivisesti ja eettisesti.

• Menestyvä liiketoiminta vaatii kestävää, tuotteen koko elinkaaren huomioon ottavaa laatu- ja ympäristötoimintaa.

• Olemme sitoutuneet noudattamaan laatu- ja ympäristöasioita koskevia lakeja ja määräyksiä.

• pyrimme jatkuvasti parantamaan laatu- ja ympäristötoimintaamme asettamalla säännöllisesti uusia tavoitteita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

• Sovellamme laatu- ja ympäristö- politiikkoja ja -ohjeistuksia myös alihankkijoidemme ja toimittajiemme prosesseihin.

Salcompin valmistusprosessit ovat jatkuvan ke-hittämisen tuloksena tehokkaita ja mahdollis-tavat korkealaatuisten lopputuotteiden valmis-tamisen ja vähäisen ympäristörasituksen tuotettua yksikköä kohden. Suotuisa kehitys näkyy myös konsernin laatu- ja ympäristö-järjestelmän seurannan tunnusluvuissa sekä konsernitasoisesti että paikallisesti. Salcompin merkittävimmät laatu- ja ympäristö tunnus luvut liittyvät asiakaspalautuksiin, valmistuksen laaduntuottokykyyn, energian kulutukseen, materiaalien ja raaka-aineiden käyttöön sekä jätteiden syntymiseen. Laadun ja ympäristön tunnuslukujen kehitystä seurataan kuukausit-tain ja arvioidaan asetettuja tavoitteita.

Ympäristömyönteinen ajattelu näkyy muun muassa siinä, että Salcomp on alusta asti kes-kittynyt ympäristöystävälliseen switch mode -teknologiaan perustuvien latureiden valmis-tukseen. Switch mode -laturit ovat pienempiä, kevyempiä ja latausominaisuuksiltaan nopeam-pia kuin lineaarilaturit. Erityisen merkittävää on switch mode -latureiden ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus: ne kuluttavat noin 60–70 prosenttia vähemmän energiaa ja raaka-ainei-ta kuin lineaarilaturit. Lisäksi switch mode -la-tureiden pienempi koko alentaa kuljetuskustan-nuksia.

ISO-SERTIFIOINNIT KATTAVAT KAIKKI TOIMINNOTTuotantolaitokset Kiinassa, Brasiliassa ja Inti-assa ovat ISO 9001- ja ISO 14001 -sertifi oituja, samoin tutkimus ja tuotekehitys sekä myynti ja markkinointi globaalisti.

Ympäristönsuojelun toteutumista valvotaan ympäristöjärjestelmään kuuluvilla sisäisillä ja kolmannen osapuolen suorittamilla tarkastuk-silla. Lisäksi asiakkaat edellyttävät useissa ta-pauksissa viranomaisvaatimuksia ja ISO-stan-dardeja tiukempien ympäristökriteerien nou-dattamista. Salcomp edellyttää, että myös sen tavaran- ja palvelujentoimittajat sitoutuvat nou-dattamaan samoja periaatteita.

LAAdUNTUOTTOKYKY JA ENERgIA-TEHOKKUUS pAINOpISTEALUEINA VUONNA 2008Laadunkehitysprojekteilla keskityttiin vuoden 2008 aikana parantamaan avainprosessien laa-duntuottokykyä, ja näin pystyttiin merkittävästi vähentämään viallisia tuotteita ja tuotannon- aikaista materiaalin romutusta.

Selkeyttääkseen ympäristötunnuslukujaan Sal-comp tarkensi kasvihuonepäästöjen laskentape-riaatteet greenhouse gas -protokollan tasojen 1 ja 2 mukaisiksi sekä paikallisella tasolla että konsernitasolla. Kolmitasoisessa järjestelmäs-sä tasot 1 ja 2 tarkoittavat sitä, että Salcomp ra-portoi suoraan tuottamansa kasvihuonekaasut sekä ostamastaan sähköstä, kaasusta ja läm-möstä syntyvät kasvihuonekaasut.

Salcomp on vuoden aikana menestyksekkäästi toteuttanut kaikki eri asiakkaiden ja viranomais-ten ympäristönsuojeluun kohdistamat tuote- ja järjestelmävaatimukset. Lisäksi useiden asi-akkaiden ja viranomaisten tekemät säännölliset laatu- ja ympäristöjärjestelmiin kohdistuvat ar-vioinnit ja jatkuvaan kehittämiseen tähtäävät vaa-timukset on huomioitu, ja laatu- ja ympäristö jär-jestelmiä on edelleen kehitetty vastaamaan kiristyviä asiakasvaatimuksia. Osoituksena tuloksellisesta toiminnasta on muun muassa asiakkailta saatu Eco-partner -ympäristötun-nustus Kiinassa sekä Brasiliassa saatu tunnus-tuspalkinto korkeasta tuotelaadusta.

23LaatU ja YMPÄRiStÖ

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

ENERgIAN KULUTUS

kWh/laturi

0,18

0,16

0,14

0

0,2

0,4

0,6

0,12

0,8

0,10

’04 ’05 ’06 ’07 ’08

5

0

1

2

4

3

6

7

10

8

9*

JäTEMääRäT

g/laturi Kierrätysaste

100 %

50 %

0 %

10 %

20 %

40 %

30 %

60 %

70 %

80 %

90 %

* M

ittau

stap

a m

uutt

unut

ENERgY STAR -järjestelmän tavoitteena on auttaa kuluttajia tunnistamaan ja valitsemaan mahdollisimman energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset tuotteet. ENERgY STAR -mer-kintä ulottuu nykyisin noin 50 tuoteryhmään, ja niiden lisäksi merkintä löytyy muun muas-sa rakennuksista ja muista ratkaisuista.

Salcompin tuotevalikoimaan kuuluu ENERgY STAR -merkillä varustettuja tuotteita, ja val-miudet uusien, hyötysuhdevaatimukset täyttävien tuotteiden kehittämiseen ovat hyvät, sillä yhä useammat asiakkaat vaativat tuotteilta hyötysuhteen ja tyhjäkäyntitehon jatkuvaa kehitystä, joka parantaa tuotteiden ympäristö ystävällisyyttä.

Vuonna 2008 yhtiössä ei tapahtunut luparajo-jen ylityksiä eikä yhtään tapausta, joissa ympäristömääräyksiä ei olisi asianmukaisesti noudatettu.

Vuoden 2008 aikana laturien energiatehokkuus nousi yhdeksi painopistealueeksi. Tuote kehityksen ansiosta Salcompin laturien energiatehokkuutta parannettiin ja tyhjäkäyntikulusta alennettiin. Salcompin latureilla on oikeus käyttää kansain-välistä ENERgY STAR -energiatehokkuusmer-kintää, ja lisäksi Salcomp on sitoutunut euroop-palaiseen coc-energiatehokkuusstandardiin (code of conduct on Effi ciency of External power Supplies).

TAVOITTEENA JATKUVA LAAdUN JA ENERgIATEHOKKUUdEN pARANTAMINEN VUONNA 2009Salcomp linjaa konsernitason laatu- ja ympä-ristötavoitteensa vuosittain strategian luonnin yhteydessä, ja näitä tavoitteita kukin yksikkö to-teuttaa ja seuraa aktiivisesti. Myös Salcompin johto seuraa näiden tunnuslukujen kehittymis-tä säännöllisesti.

Laatuasioissa painopiste tulee vuonna 2009 ole-maan tuotelaadun jatkuvassa parantamisessa selkeiden ja tarkoin valittujen kehitysprojektien myötä. Tuotekehityksessä keskitytään tuottei-

den ympäristöystävällisyyden jatkuvaan paran-tamiseen. Tärkeimpiä kohteita ovat hyötysuh-teen nostaminen, tyhjäkäynti tehon alentaminen ja ympäristöystävällisempien raaka-aineiden valitseminen.

Ympäristöasioiden painopiste tulee olemaan ei-kierrätettävän jätteen vähentämisessä sekä energian kulutuksen pienentämisessä.

SALcOMp ON ENERgY STAR -pARTNERIENERgY STAR on kansainvälinen energia tehokkuuden merkintä-järjestelmä, joka on syntynyt USA:n hallituksen ja ympäristön -suojeluviraston yhteistyönä 1990-luvulla. Sen tavoitteena on suojella ympäristöä energia tehokkaiden tuotteiden ja menetelmien avulla.

24

24 OSAKKEETJA OMISTAJAT

25oSakkeet ja oMiStajat

oSakkeet ja oMiStajat

OSAKEpääOMA JA OSAKKEETYhtiön osakepääoma on 9 832 735,12 euroa jakaantuen 38 975 190 täysin maksettuun osak-keeseen. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jonka osak-keet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhtiön osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Vuoden 2008 lopussa yhtiö tai sen tytäryhtiöt eivät omistaneet yhtiön osakkeita. Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 3,8 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2009 saakka. Valtuu-tusta ei ole käytetty.

KAUpANKäYNTI SALcOMpIN OSAKKEILLASalcompin osakkeen kurssi vaihteli vuoden aika-na 1,45 euron ja 4,17 euron välillä. Keskikurssi oli 3,33 euroa ja päätöskurssi vuoden lopussa 1,90 euroa. Kurssi heikkeni vuoden aikana noin 52 prosenttia.

Salcompin osakkeen vaihto oli 40,1 miljoonaa euroa ja 12,2 miljoonaa osaketta. Osakekannan markkina-arvo oli 74,1 miljoonaa euroa vuoden lopussa.

OMISTUSSalcomp Oyj:llä oli vuoden 2008 lopussa 1 134 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Salcompin osakeomistuksesta 77,2 prosenttia oli ulkomaa-laisomistuksessa ja tästä määrästä 75,8 pro-senttia ruotsalaisen Nordstjernan AB:n omis-tuksessa. Toisen suuren omistajaryhmän muodostivat suomalaiset rahoitus- ja vakuutus-laitokset 13,8 prosentin omistuksella.

LiputusilmoituksetNordstjernan AB ilmoitti maaliskuussa omistus-osuutensa ylittäneen kaksi kolmasosaa Salcomp Oyj:n kaikista osakkeista ja ääni vallasta. Nord-stjernan omisti tämän jälkeen 22 226 196 osa-ketta, joka vastasi 67,3 prosenttia osakkeiden määrästä ja äänivallasta.

OSAKKEEN pERUSTIEdOT

• Salcompin osakkeet noteerataan NASdAQ OMX:ssä Helsingissä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaluokassa Small cap -ryhmässä.• Osakkeen kaupankäyntitunnus on SAL1V ja ISIN-koodi FI0009013924.• Keskikurssi vuonna 2008 oli 3,33 euroa ja päätöskurssi vuoden lopussa 1,90 euroa.• Osakkeiden kokonaisvaihto vuonna 2008 oli 40,1 miljoonaa euroa ja 12,2 miljoonaa kappaletta.• Salcompin markkina-arvo oli 74,1 miljoonaa euroa vuoden lopussa.

Salcompin osakkeet noteerataan naSDaQ oMX:ssä helsingissä teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialalla. Salcompilla oli vuoden 2008 lopussa 1 134 osakkeenomistajaa, ja osakkeista noin 77 prosenttia oli ulkomaalaisomistuksessa.

26 oSakkeet ja oMiStajat

OSINKOpERIAATTEETYhtiön hallitus on hyväksynyt osinkoperi aatteet, joiden mukaisesti hallitus aikoo vuosittain esit-tää yhtiökokoukselle osinkona jaettavaksi enin-tään kolmanneksen keski määräisestä pitkän aikavälin tuloksesta edellyttäen, että yhtiön stra-tegian mukaiset kasvuedellytykset eivät vaaran-nu. Osingot ja niiden määrä riippuvat yhtiön tulevasta tuloksesta, taloudellisesta asemasta, kassavirrasta, käyttöpääoman tarpeesta, inves-toinneista, rahoitussopimusten ehdoista ja ko-venanteista sekä muista tekijöistä.

OSINgONJAKOEHdOTUS 2008Hallitus on päättänyt esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa vuodelta 2008 ei jaeta.

OSAKEpOHJAINEN KANNUSTIN JäRJESTELMäKevään 2007 varsinainen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen optio-oikeuksien liik-keeseen laskemisesta konsernin avainhenki-löille ja yhtiön kokonaan omistamalle tytär yhtiölle, Salcomp Manufacturing Oy:lle. Optio- oikeuksilla 2007A, 2007B ja 2007c voi merkitä yhteensä 2 047 500 Salcomp Oyj:n uutta osaketta.

Vuoden 2008 lopussa Salcompin avainhenkilöi-den hallussa oli yhteensä 590 000 optio- oikeutta 2007A ja 642 500 optio-oikeutta 2007B. Loput optio-oikeudet eli 67 500 kappaletta optio- oikeuksia 2007A ja 40 000 kappalet ta optio- oikeuksia 2007B ovat Salcomp Manu facturing Oy:n hallinnassa.

Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeudella 2007A 1.4.2010–31.3.2012, optio-oikeudella 2007B 1.4.2011–31.3.2013 ja optio-oikeudella 2007c 1.4.2012–31.3.2014. Hallituksen päätöksen mu-kaisesti optio-oikeuksien 2007A merkintäaika alkaa aikaisintaan 1.4.2010 ja optio-oikeuksien 2007B aikaisintaan 1.4.2011 edellyttäen, että Salcomp Oyj:n osakkeen koko naistuotto (arvon-nousu + osingot) on ollut vähintään kahdeksan prosenttia per annum.

Osakkeen merkintähinta optio-oikeudella 2007A on Salcomp Oyj:n osakkeen vaihdolla painotet-tu keskikurssi NASdAQ OMX:ssä Helsingissä yhtiön varsinaista yhtiökokousta 29.3.2007 edel-tävänä 20 pörssipäivänä. Osakkeen merkintä-hinta optio-oikeudella 2007B on Salcomp Oyj:n osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NAS-dAQ OMX:ssä Helsingissä yhtiön tilikauden 2007 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeisenä 20 pörs-sipäivänä. Osakkeen merkintähinta optio-oikeu-della 2007c on Salcomp Oyj:n osakkeen vaihdol-la painotettu keskikurssi NASdAQ OMX:ssä Helsingissä yhtiön tilikauden 2008 tilinpäätöksen julkistamisen jälkeisenä 20 pörssipäivänä. Mer-kintähinnasta vähennetään vuosittain jaettu osin-ko. Näin ollen optio-oikeuksien 2007A tämän- hetkinen merkintähinta on 2,88 euroa ja optio-oikeuksien 2007B tämänhetkinen merkintähin-ta 3,40 euroa.

Optio-ohjelman ehdot löytyvät kokonaisuu des saan yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com – Sijoittajat – Osaketieto. Optio-oikeuksista ker-rotaan myös tilinpäätöksen liitetiedoissa.

JOHdON OSAKE- JA OpTIO- OIKEUSOMISTUSSalcompin hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtoryhmä omistivat 31.12.2008 yhteensä 569 806 osaketta eli 1,5 prosenttia äänivallasta. Yhtiön johtoryhmä omisti vuoden 2008 lopussa 230 000 optio-oikeutta 2007A ja 225 000 optio-oikeutta 2007B. Hallituksen jäsenet eivät omista Salcompin optio-oikeuksia.

Hallituksen ja johdon osake- ja optio-omis tukset vuoden 2008 lopussa löytyvät vuosikertomuksen sivuilta 34–35 ja päivitetyt osakeomistukset yhtiön kotisivuilta osoitteesta www.salcomp.com – Sijoittajat – Hallinnointi – Sisäpiiri.

OSAKASSOpIMUKSETSalcompin tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä osa-kassopimuksia.

HALLITUKSEN VALTUUdET OSAKE pääOMAN KOROTTAMISEENKevään 2007 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 8 000 000 uuden osakkeen tarjoamisesta merkittäväksi osake-yhtiölain 9 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisesti osakeannilla tai laskemalla liikkeeseen osake-yhtiölain 10 luvun mukaisia optioita tai muita erityisiä oikeuksia osakkeisiin. Hallituksella oli saadun valtuutuksen perus teel la oikeus poike-ta osakkeenomistajien mer kintäetuoikeudesta. Valtuutus oli voimassa 30.6.2008 saakka eikä sitä käytetty.

SIJOITTAJASUHTEITA KOSKEVAT pERIAATTEET Salcompin sijoittajasuhdetoiminnan tarkoituk-sena on tarjota kaikille pääomamarkkinoilla toi-miville säännöllisesti ja tasapuolisesti oikeata, riittävää ja ajankohtaista tietoa Salcompin osak-keen hinnan perustaksi.

Salcomp on määritellyt kahden viikon pituisen hiljaisen ajanjakson ennen vuosituloksen ja osa-vuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Salcomp ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

Salcompin tiedonantopolitiikka löytyy yhtiön kotisivuilta. Tiedonantopolitiikassa kerrotaan niistä periaatteista, joiden mukaan Salcomp kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa.

Kerran kuussa päivitettävä omistajaluettelo on nähtävissä Salcompin kotisivuilla.

KEVääN VARSINAINEN YHTIöKOKOUS pIdETääN 15.4.2009 Tarkemmat tiedot yhtiökokouksesta löytyvät vuosikertomuksen sivulta 73.

OMISTUKSEN SEKTORIJAKAUTUMA 31.12.2008

Ulkomaiset omistajat 77 %,(josta hallintarekisteröityjä 1,4 %)

Yritykset 3 %Rahoitus- ja

vakuutuslaitokset 14 %

Kotitaloudet 6 %

27oSakkeet ja oMiStajat

2006 2007 2008

*

OSAKKEEN VAIHTO

Milj. kpl

6,0

5,0

0

1,0

2,0

4,0

Kpl/kuukausi

3,0

* Ei

sis

ällä

list

autu

mis

anni

ssa

myy

tyjä

11

milj

oona

a os

aket

ta.

Osakkeita Omistajia Osakkeita

Kpl % Kpl %

1–1 000 782 69,0 344 154 0,9

1 001–5 000 258 22,8 624 614 1,6

5 001–10 000 51 4,5 378 800 1,0

10 001–50 000 28 2,5 650 376 1,7

50 000– 15 1,3 36 977 246 94,9

Yhteensä 1 134 100,0 38 975 190 100,0

Joista hallintarekisteröityjä 8 526 642 1,4

Osakkeenomistajat omistusmäärän mukaan 31.12.2008

7/06 1/07 7/07 1/08 7/08 12/08

KURSSIKEHITYS

Euroa

5,0

4,5

4,0

1

1,5

2,0

2,5

3,5

3,0

OsakeOMX Helsinki -indeksi

OSAKKEENOMISTAJAT

1 12111098765432 1 121110987654321211109876543

28

Omistaja Osakkeita % osakkeista

Nordstjernan AB 29 526 346 75,76

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 3 724 000 9,55

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva 1 218 473 3,13

Onninen-sijoitus Oy 600 000 1,54

Vuorialho Kari 447 286 1,15

Sijoitusrahasto Aktia capital 351 341 0,90

Sijoitusrahasto Aktia Secura 220 000 0,56

Onnivaatio Oy 110 842 0,28

Toivanen-Koivisto Maarit 75 000 0,19

Terentjeff Jorma 74 290 0,19

Mäkikallio Timo 56 000 0,14

Sijoitusrahasto Aktia Euro 54 500 0,14

Halvari Risto 51 230 0,13

I.A. von Julins STB 48 000 0,12

Oy Teknocalor Ab 46 800 0,12

Sairanen Seppo 45 000 0,12

Kukkonen Markku 42 784 0,11

Riikonen Vesa 40 015 0,10

Agsivo Oy 39 895 0,10

Optiomi Oy 30 600 0,08

Hallintarekisteröidyt 526 642 1,35

Muut 1 646 146 4,22

Yhteensä 38 975 190 100,00

OSAKKEENOMISTAJAT20 suurinta omistajaa 31.12.2008 osakasluettelon mukaan

oSakkeet ja oMiStajat

29

Osakekohtainen tulos Kauden tulos

Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä

Osakekohtainen tulos, laimennettuna Kauden tulos

Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen kappalemäärä

Osakekohtainen oma pääoma Oma pääoma

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

p/E-luku (hinta/voitto-suhde) Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakekohtainen tulos

Markkina-arvo Tilikauden viimeinen kaupantekokurssi x osakkeiden lukumäärä 31.12.

oSakkeet ja oMiStajat

2008 2007 2006

Osakekohtainen tulos laimentamattomana, euroa 0,03 0,47 0,20

Osakekohtainen tulos laimennettuna, euroa 0,03 0,47

Osakekohtainen tulos ilman laskennallista veroa, euroa* 0,10 0,54 0,28

Osakekohtainen oma pääoma, euroa 1,64 1,76 1,36

p/E-luku 63,3 8,4 12,9

Keskikurssi, euroa 3,33 3,76 2,88

Ylin kurssi, euroa 4,17 5,03 3,69

Alin kurssi, euroa 1,45 2,63 2,13

Kurssi 31.12., euroa 1,90 3,92 2,60

Markkina-arvo 31.12., milj. euroa 74,1 152,8 101,3

Osakkeiden vaihto, milj. euroa 40,1 72,1 88,7

Vaihdettu määrä, kpl % kokonaismäärästä

12 244 56831,4

18 985 96348,7

29 208 37874,9

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin 38 975 190 38 975 190 37 808 067

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 38 975 190 38 975 190 38 975 190

Osakkeiden laimennettu lukumäärä keskimäärin 38 995 089 39 057 819

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

OSAKEKOHTAISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

*Laskennallinen vero johtuu emoyhtiössä tehtävästä verovähennyskelpoisesta liikearvopoistosta.

30

30 HALLINNOINTI JA OHJAuS

31haLLinnointi ja ohjaUS

haLLinnointi ja ohjaUS

Salcomp oyj on julkinen osakeyhtiö, joka noudattaa päätöksenteossaan ja hallinnossaan Suomen osakeyhtiölakia, muita julkisia yhtiöitä koskevia säännöksiä sekä Salcompinyhtiöjärjestystä. Salcomp noudattaa myös naSDaQ oMX:n antamaa sisäpiiriohjetta sekä arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2008 hyväksymää Suomen listayhtiöidenhallinnointikoodia.

YHTIöKOKOUKSET Salcompin ylintä päätöksentekovaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa, jonka kut-suu koolle yhtiön hallitus. Yhtiökokoukset jaetaan varsinaisiin ja tarvittaessa pidettäviin ylimääräi-siin yhtiökokouksiin.

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Varsinainen yhtiö-kokous käsittelee sille yhtiöjärjestyksessä mää-ritellyt asiat sekä mahdolliset muut ehdotukset yhtiökokoukselle. Tarpeen vaatiessa kutsutaan koolle ylimääräinen yhtiökokous, jossa käsitellään tiettyä yhtiökokoukselle esitettyä ehdotusta.

pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee asiat hal-lituksen laatiman esityslistan mukaisesti. Osake-yhtiölain mukaan osakkeenomistajalla on oikeus esittää hallitukselle kirjallinen pyyntö asian otta-misesta esityslistalle seuraavassa yhtiökokouk-sessa. Mikäli osakkeenomistaja tai osakkeenomis-tajat, jotka omistavat yli 10 prosenttia kaikista osakkeista tai yhtiön tilintarkastaja vaatii kirjalli-sesti asian käsittelyä yhtiökokouksessa, on halli-tuksen viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle käsittelemään vaadittua asiaa.

Merkittäviä yhtiökokouksen päätösvaltaan kuulu-via asioita ovat: • yhtiöjärjestyksen muuttaminen • osakepääoman korottaminen ja alentaminen • päätökset hallituksen jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista • tilinpäätöksen hyväksyminen • voitonjako

Vuonna 2008 Salcompin varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2008.

Kokouskutsu Yhtiökokous kutsutaan koolle julkaisemalla kut-su vähintään kahdessa valtakunnallisessa sano-malehdessä tai lähettämällä kokous kutsu kirjat-tuna kirjeenä tai muulla todistettavalla tavalla osakkeenomistajan osakeluettelossa rekisteröi-tyyn osoitteeseen aikaisintaan kaksi kuukautta ennen yhtiökokouskutsussa määrättyä viimeistä ilmoittautumispäivää ja viimeistään 17 päivää ennen yhtiökokousta. Kokouskutsussa tulee mai-nita yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat.

Kutsu 15.4.2009 pidettävään yhtiökokoukseen on jul-kaistu Helsingin Sanomissa ja Kauppalehdessä.

Hallitukselle ilmoitetut ehdokkaat hallituksen jä-seniksi on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa, tai mikäli kokouskutsu on jo julkaistu, ilmoitettava muulla tavalla ennen yhtiökokousta, kuitenkin sil-lä edellytyksellä, että ehdokkaat ovat antaneet kir-jallisen suostumuksensa tulla valituiksi ja heidän valintaansa tukevat osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 prosenttia yhtiön kaikkien osakkei-den tuottamasta äänimäärästä.

Ehdokkaat, jotka nimetään vasta kokous kutsun toimittamisen jälkeen, tulee julkistaa erikseen. Myös hallituksen tai enemmistöosakkeenomista-jan valmistelema ehdotus yhtiön tilintarkastajak-si on ilmoitettava yhtiökokouskutsussa. Osallistuminen yhtiökokoukseen Osakkeenomistajalla, joka on rekisteröity osak-keenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasrekisteriin kymmenen päivää ennen kokousta, on oikeus osallistua yhtiö kokoukseen. Yhtiö kokoukseen osallistuvan osakkeenomistajan on rekisteröidyttävä ennen kokouskutsussa ilmoi-tettua päivämäärää.

Osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokouk-seen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityk-sellä. Jokaisella osakkeenomistajalla tai toimi-valtaisella edustajalla voi olla kokouksessa mukana yksi avustaja.

Yhtiökokouksesta pidetään pöytäkirjaa ja pöytä-kirja on osakkeenomistajien saatavilla kahden vii-kon sisällä yhtiökokouksesta. Yhtiökokouksen te-kemät päätökset julkaistaan pörssitiedotteella yhtiökokouksen päätyttyä. Yhtiökokouksen pöytä-kirja äänestystuloksineen sekä ne pöytäkirjan liit-teet, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä, jul-kaistaan yhtiön kotisivuilla.

Hallituksen jäsenten ja toimitus johtajan osallistuminen Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet osallistuvat yhtiökokouksiin, el-lei heidän poissaololleen ole perus teltua syytä.

Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdol-la olevan henkilön on oltava läsnä valinnan suoritta-vassa yhtiökokouksessa, ellei hänen poissaololleen ole painavaa syytä.

päätöksenteko Yhtiöllä on yksi osakesarja. Yksi osake vastaa yh-tiökokouksessa yhtä ääntä. pääsääntöisesti yhtiö-kokouksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. Vaalissa korkeim-man ääniluvun saanut ehdokas valitaan. Yhtiöko-kous voi kuitenkin ennen äänestystä päättää, että valittavan henkilön tulee saada yli puolet anne-tuista äänistä. äänten mennessä tasan ratkais-taan valinta arvalla. Osakeyhtiölaissa on kuitenkin lueteltu tilanteita, kuten yhtiöjärjestyksen muut-taminen ja osakepääoman korottaminen poikke-amalla osakkeenomistajien merkintäetuoikeu-desta, jolloin päätös vaatii 2/3 annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Sal-compin yhtiöjärjestys ei sisällä äänestysrajoituk-sia eikä lunastuslausekkeita.

HALLITUS Hallituksen kokoonpano ja hallituskausi Yhtiöjärjestyksen mukaan Salcompin hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kahdeksan jä-sentä. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallituskausi päät-tyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokous valitsee kaikki hallituksen jäsenet. Yhtiöjärjestys ei aseta hallituksen jäsenille yläikä-rajaa eikä muullakaan tavalla rajoita yhtiökokouk-sen päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa. Yhtiökokouksen on kuitenkin otettava valinnassa huomioon Suomen listayhtiöiden hallinnointikoo-di sekä valittavan henkilön pätevyys hoitaa halli-tuksen jäsenen tehtäviä sekä hänen mahdolli-suutensa omistaa hallitustyölle riittävästi aikaa. Hallituksen kokoonpanossa otetaan huomioon yh-tiön toiminnan tarpeet ja kehitysvaihe sekä halli-tuksen sukupuolijakauma.

Hallituksen kokoonpano vuonna 2008Salcompin varsinainen yhtiökokous valitsi hallituk-sen puheenjohtajaksi Mats Heimanin, varapuheen-johtajaksi Kari Vuorialhon sekä jäseniksi peter Hof-venstamin, Andreas Tallbergin ja Jorma Terentjeffin. Hallituskausi päättyy vuoden 2009 varsinaiseen yh-tiökokoukseen.

Hallituksen jäsenet on esitelty vuosikertomuksen sivulla 34 ja yhtiön kotisivuilla.

32 haLLinnointi ja ohjaUS

Hallituksen tehtävätHallituksen tehtävänä on pitkällä aikavälillä kas-vattaa Salcompin osakkeiden arvoa sekä huoleh-tia yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien eduista. Salcompin hallitus on vastuussa yhtiön hallinnos-ta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta hoidosta. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös kirjanpidon asianmukainen järjestäminen sekä varainhoidon valvonta.

Hallituksen tehtävät ja velvollisuudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja muuhun soveltuvaan lainsää-däntöön. Hallitus on myös hyväksynyt sisäisen työ-järjestyksen. Työjärjestyksen sekä osakeyhtiölain mukaisesti Salcompin hallituksen keskeisiin teh-täviin kuuluu: • päättää strategiasta ja arvoista • hyväksyä liiketoimintasuunnitelma ja budjetti sekä seurata niiden toteutumista • käsitellä ja vahvistaa osavuosikatsaukset, tilinpäätös sekä hallituksen toimintakertomus • päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä investoinneista, yrityskaupoista ja divestoinneista sekä vastuusitoumuksista • hyväksyä rahoituspolitiikka • vahvistaa riskienhallinnan ja raportoinnin menetelmät • päättää johdon bonuksista ja kannustinohjelmista • päättää konsernin rakenteesta ja organisaatiosta • nimittää toimitusjohtaja ja päättää hänen palkkauksestaan sekä • ottaa vastuu kaikista muista toimista ja tehtävistä, jotka hallitukselle on osakeyhtiö- laissa tai muutoin määrätty. päätöksenteko Hallituksen puheenjohtaja vastaa hallituksen kool-le kutsumisesta ja kokouksen työjärjestyksestä. Kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Ollakseen päätösval-tainen on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan oltava kokouksessa läsnä.

Hallituksen on toimittava yhtiön edun mukaises-ti ja siten, ettei sen toimista aiheudu epäoikeutet-tua etua kenellekään osakkeen omistajalle taikka kolmannelle osapuolelle. Hallituksen jäsen ei voi osallistua sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee yhtiön ja hallituksen jäsenen välistä sopimusta. äänes tyksessä enemmistön ääni ratkaisee ja ään-ten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni. äänten mennessä vaalissa tasan ratkaistaan valinta arvalla.

Kokouskäytäntö ja itsearviointi Hallitus ei ole jakanut jäsenilleen erityisiä liike -toiminnan seurannan painopistealueita. Asiat ko-kouksissa esittelee Salcompin toimitusjohtaja tai hänen pyynnöstään toinen Salcompin johtoryh-mään kuuluva. Hallituksen työjärjestyksen mu-kaan toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot konsernin toiminnan ja

taloudellisen tilanteen arvioimista varten sekä val-voo hallituksen päätösten täytäntöönpanoa ja raportoi hallitukselle täytäntöönpanossa havaitse-mistaan puutteista.

Hallitus arvioi toimiaan ja työskentelytapojaan säännöllisesti sekä suorittaa itsearvioinnin ker-ran vuodessa.

Vuonna 2008 Salcompin hallituksella oli 9 kokousta, joista 2 pidettiin puhelinkokouksena. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti oli 93,3 prosenttia.

Hallituksen jäsenten palkkiot ja muut etuudet Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille mak-settavista palkkioista ja kulukorvauksista.

Vuoden 2008 varsinaisen yhtiökokouksen päätök-sen mukaisesti hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2009 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti kestävältä kaudelta palkkioita seuraavasti: • hallituksen puheenjohtajalle 40 000 euroa• hallituksen varapuheenjohtajalle 32 000 euroa • hallituksen jäsenille 25 000 euroa

Hallituksen palkkiot vuonna 2008 olivat yhteensä 147 000 euroa. Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty eläke-etuuksia eikä Salcompin optio-oikeuksia.

Valiokunnat Salcompin hallitus ei ole perustanut valiokuntia, sillä hallituksen arvion mukaan hallituksen toiminta yhtiössä toteutuu mahdollisimman tehokkaalla tavalla siten, että ns. valiokuntatyöskentelyyn osal-listuu koko hallitus. Hallitus hoitaa tarkastus-valiokunnalle kuuluvat tehtävät. RiippumattomuusarviointiHallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden sekä yhtiöstä että merkittävimmistä osakkeenomista-jista.

Arviointiin perustuen enemmistö hallituksen jäsenistä on yhtiöstä riippumattomia ja kaksi hallituksen jäsentä tästä enemmistöstä on riip-pumattomia yhtiön merkittävimmistä osak-keenomistajista.

Arviointiin perustuen:• seuraavat hallituksen jäsenet ovat yhtiöstä riippumattomia: Mats Heiman, peter Hofvenstam, Andreas Tallberg ja Jorma Terentjeff • seuraavat hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävimmistä osakkeenomistajista: Andreas Tallberg, Jorma Terentjeff ja Kari Vuorialho

Arviointi tehdään vuosittain varsinaisen yhtiö-kokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen jär-jestäytymiskokouksessa.

TOIMITUSJOHTAJA Salcompin toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön juok-sevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisella tavalla. Toimitusjohtaja on vastuussa myös siitä, että yhtiön kirjanpito on laadittu lain mukaisesti ja varainhoito on järjestet-ty asianmukaisesti.

Toimitusjohtaja esittelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja valmistelee luonnokset pää-töksistä. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana. Toimitus johtaja voi, katsoessaan sen tarpeelliseksi, valtuuttaa jonkun muun yhti-ön johtoryhmään kuuluvista henkilöistä esittele-mään puolestaan asian hallituksen kokouksessa tai valmistelemaan esitysluonnoksen.

Hallitus valitsee toimitusjohtajan sekä päättää palkkioista ja muista toimitusjohtajasopimuksen ehdoista. Toimitusjohtajasopi muk sen ehdoista on sovittu kirjallisesti. Toimitus johtaja on valittu tois-taiseksi.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuu-kautta. päätettäessä toimitusjohtajasopimus yhtiön toimesta ilman toimitusjohtajan puolelta olevaa velvollisuuksien rikkomista, on toimitusjohtaja lisäksi oikeutettu 12 kuukauden palkkaan. Toimi-tusjohtaja on myös oikeutettu autoetuun ja tiet-tyihin erityisiin etuuksiin, kuten terveydenhuoltoon ja matkavakuutukseen.

Salcompin toimitusjohtajana toimii Markku Hangasjärvi. Vuonna 2008 Markku Hangasjärven palkat, palkkiot ja luontaisedut olivat yhteensä 326 000 euroa.

JOHTORYHMä Salcompilla on johtoryhmä, johon kuuluvat toimi-tus johtaja ja tärkeimpien toimintojen johtajat. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitus-johtaja.

Johtoryhmä on neuvoa-antava elin, jonka tehtä-vänä on avustaa toimitusjohtajaa yhtiön johdossa. Johtoryhmä ei ole erillinen yhtiön toimielin.

Johtoryhmän jäsenten palkasta, palkkioista ja muista etuuksista päättää hallitus. Johtoryhmän kokoonpano ja vastuualueet on esi-telty vuosikertomuksen sivulla 35 ja yhtiön koti-sivuilla.

Eläkeikä ja -etuudet Toimitusjohtajalle tai johtoryhmän muille jäsenille ei ole määritelty työeläkelaista poikkeavaa eläke-ikää. Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen lisäeläkejärjestelmän piiriin.

33haLLinnointi ja ohjaUS

KANNUSTINJäRJESTELMäT BonusjärjestelmäYhtiö on vahvistanut palkkaan perustuvan bonus-järjestelmän johdolle ja muulle henkilöstölle. Hal-litus päättää bonusohjelman soveltamisesta.

Yhtiön bonusjärjestelmän perusteella maksetta-vat enimmäispalkkiot voivat vaihdella henkilöstön osalta 5–25 prosentin välillä ja toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten osalta 35–60 pro-sentin välillä kyseisen henkilön säännöllisestä vuosipalkasta henkilön tehtävästä riippuen. Bo-nusjärjestelmään sisältyvien palkkioiden maksa-minen on sidottu konsernin liiketoiminnan sekä henkilön vastuualueen tavoitteiden toteutumi-seen.

Optio-ohjelmaOsana kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää Sal-compilla on käytössä konsernin ja sen tytäryhti-öiden avainhenkilöille suunnattu osa ke pohjainen optiojärjestelmä.

Optio-oikeuksilla 2007 voi merkitä enintään 2 047 500 kappaletta yhtiön uusia osakkeita. Vuoden 2008 lopussa Salcompin avainhenkilöiden hallussa oli yhteensä 590 000 kappaletta optio-oikeutta 2007A ja yhteensä 642 500 kappaletta optio-oikeutta 2007B.

Optio-ohjelman ehdot löytyvät kokonaisuudessaan yhtiön kotisivuilta. Optio-oikeuksista kerrotaan myös tilinpäätöksen liitetiedoissa.

TILINTARKASTUS Lakimääräisen tilintarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin tuloksesta ja taloudellisesta ase-masta tilikaudella. Salcompin tilikausi on kalen-terivuosi.

Tilintarkastajan on tarkastettava yhtiön kirjan pidon oikeellisuus ja tilinpäätös tilikaudelta ja annetta-va yhtiökokoukselle tilintarkastuskertomus. Suo-men laki vaatii tilintarkastajaa tarkastamaan myös yhtiön hallinnon laillisuuden. Tilintarkastaja toi-mittaa raportin hallitukselle vähintään kerran vuodessa.

Tilintarkastaja Yhtiöjärjestyksen mukaan Salcompilla on yksi var-sinaisen yhtiökokouksen valitsema tilintarkasta-ja. Tilintarkastajan toimikausi päättyy vaalia seu-raavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin vahvistama tilintarkastusyhteisö.

Salcompin vuoden 2008 varsinainen yhtiö kokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi KHT-tilintarkastus-yhteisö KpMg Oy Ab:n, vastuullisena tilintarkas-tajana KHT pauli Salminen.

Tilintarkastajien palkkio suoritetaan hyväksytyn laskun mukaan. Vuonna 2008 yhtiön tilintarkas-tajille maksettiin palkkioina tilintarkas tuksesta 107 000 euroa, veroneuvonnasta 69 000 euroa ja muista palveluista 9 000 euroa.

SISäINEN VALVONTASisäisen valvonnan tavoitteena on selvittää yhtiön tavoitteiden toteutuminen kohtuullisella varmuu-della tarkastelemalla taloudellisen raportoinnin luotettavuutta, toimintojen tehokkuutta sekä voi-massa olevien lakien ja säädösten noudattamista. Hallitus on vastuussa siitä, että kirjanpito, raportointi ja varojen hoito on tarkoituksenmukaisesti järjes-tetty. Hallitus valvoo yhtiön liiketoimintaa ja tavoit-teiden toteuttamista säännöllisen kuukausirapor-toinnin sekä mahdollisten erillisselvitysten avulla. Toimitusjohtaja, johtoryhmän muut jäsenet ja ty-täryhtiöiden toimitusjohtajat varmistavat, että kir-janpito ja hallinto heidän vastuualueillaan noudat-tavat voimassa olevia lakeja, muita säännöksiä sekä konsernin operatiivisia periaatteita ja ohjei-ta. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan teh-tävät ja vastuut määritellään osakeyhtiölaissa.

Sisäinen tarkastusKonsernilla ei tällä hetkellä ole erillistä sisäisen tarkastuksen yksikköä, sillä hallituksen mielestä Salcompin liiketoiminnan laajuus ei edellytä eril-listä sisäistä tarkastusta. Hallitus arvioi sisäisen tarkastuksen tilanteen vähintään kerran vuodessa.

RISKIENHALLINTA Salcompin riskienhallinnan tehtävänä on tunnis-taa ne uhat ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat konsernin strategian toteutumiseen. Riskienhal-linnan tavoitteena on tukea strategiassa asetet-tujen tavoitteiden saavuttamista valvomalla, että konsernin ottamat riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn.

Salcompin arvot, strategiset valinnat ja pitkän tähtäimen taloudelliset tavoitteet muodostavat riskienhallinnan perustan. Salcompin riskienhallinta on yhtiön hallituksen valvonnassa. Se hyväksyy riskienhallinta strategian, jossa määritellään riskinkantokyky ja riskinotto-periaatteet sekä riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallintastrategiaan sisältyy myös kuvaus yhtiön liiketoiminnan riskeistä, riskienhallin- nan tehtävistä, vastuista ja organisaatiosta, riskienhallintaprosesseista sekä riskienhallinnan valvonnasta. Johtoryhmä on vastuussa riskien - hallinta prosessin organisoinnista ja valvonnasta yhtiön jokapäiväisessä liike toiminnassa. Hallituk - sella jää kuitenkin viimesijainen vastuu riskienhal-linnasta.

Johtoryhmä seuraa säännöllisesti toiminnan ta-loudellisia avainlukuja ja mittareita. Merkittävät poikkeamat budjetista tai ennusteista ilmoitetaan hallitukselle ja annetaan sen käsiteltäväksi. Hal-litus seuraa riskien hallinta prosessia ja sille rapor-toidaan säännöllisesti riskienhallinta-asioista.

Salcompissa ei ole perustettu erillistä riskienhal-lintatoimintoa, vaan riskienhallinta on osa liike-toimintaprosesseja.

Riskienhallinnan ja prosessien kehittäminen pe-rustuu ensisijaisesti liiketoiminnan tarpeisiin. Ris-kien toteutumista pyritään ennaltaehkäisemään kehittämällä prosesseja ja henkilöstön osaamis-ta. Riskienhallinnan ja prosessien kehittämises-sä pyritään pitämään toisistaan erillään päätök-senteko, toimeenpano ja valvonta.

Merkittävimpiä lähiajan liiketoimintariskejä ja epä-varmuustekijöitä on kuvattu vuosikertomuksen sivuilla 16–17 ja rahoitusriskejä sivuilla 57–58.

SISäpIIRILäISET JA SISäpIIRIHALLINTO Salcompin sisäpiirisäännöt noudattavat NASdAQ OMX:n sisäpiiriohjetta, mutta asettavat tietyiltä osin tiukempia vaatimuksia. Salcompin sisäpiiri-sääntöjä päivitetään ja seurataan säännöllisin väliajoin.

Salcompin sisäpiirisääntöjen mukaisesti tiedot ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten osakeomistuk-sista ovat julkisella verkkopalvelimella ja niihin voi tutustua joko Euroclear Finland Oy:n tai Salcom-pin koti sivujen kautta. Sisäpiiri sääntöjen mukaan seuraavat henkilöt kuuluvat ilmoitusvelvollisiin sisäpiiriläisiin: hallituksen jäsenet, toimitus johtaja, johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastaja.

Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ja Salcompin pysyviksi sisäpiiriläisiksi osoitetut muut avain-henkilöt muodostavat Salcompin niin sanotun pysyvän sisäpiirin. pysyvään sisä piiriin kuuluvan henkilön kaupankäyntiä Salcompin arvopapereil-la ja johdannaisilla ohjaa kolme periaatetta. En-sinnäkin, kaupankäynti on yleisesti sallittua vain osavuosi katsauksen tai tilinpäätöksen julkaisu-päivää seuraavan kolmen viikon aikana (”Avoin Ikkuna”). Toiseksi, kaupankäynti voi poikkeuksel-lisesti olla luvallista muuna kaupankäynti aikana vain Salcompin sisäpiirivastaavan luvalla. Kolman-neksi, kaupankäynti on aina kiellettyä osavuosi-katsauksen tai tilinpäätöksen julkaisemista edel-tävän neljän viikon aikana ja itse julkaisupäivänä (”Suljettu Ikkuna”). Lisäksi projektikohtaisiin sisäpiiriläisiin kohdistuu erityisiä kaupankäynti-rajoituksia.

YHTIöN KOTISIVUT Salcompin kotisivuilta www.salcomp.com löy-tyvät kaikki tiedotteet sekä taloudelliset raportit. Lisäksi sivuilla julkaistaan laajasti muuta yhtiötä esittelevää materiaalia ja sijoittajainformaatiota.

34

pUHEENJOHTAJA MATS HEIMAN, s. 1950Koulutus: diplomi-insinööri, MBApäätoimi: Nordstjernan AB:n Senior Investment ManagerKeskeinen työkokemus: Sirius Machineryn toimitusjohtaja 2004–2006, johdon konsultti Booz Allen & Hamilton -yhtiössä 1994–2004, johtoteh-täviä Alfa-Lavalilla 1980–1993Hallituksen jäsenyys: puheenjohtaja vuodesta 2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: hallitusten puheenjohtaja KMT-yhtiössä ja Stella plastic Holding AB:ssä, Vingruppen i Nordenin ja VinUnicin hallitusten jäsen Omistus Salcomp Oyj:ssä: 20 000 osakettapalkkiot vuonna 2008: 40 000 euroa

VARApUHEENJOHTAJA KARI VUORIALHO, s. 1952Koulutus: insinööriKeskeinen työkokemus: Salcomp Oy:n toimitusjohtaja 1996–2005, johtotehtävissä Salcompissa 1977–1996Hallituksen jäsenyys: varapuheenjohtaja vuodesta 2007, puheenjohtaja 2005–2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Aspocomp Oyj:n ja Meka-pro Oy:n hallitusten jäsenOmistus Salcomp Oyj:ssä: 447 286 osakettapalkkiot vuonna 2008: 32 000 euroa

pETER HOFVENSTAM, s. 1965Koulutus: ekonomipäätoimi: Nordstjernan AB:n varatoimitusjohtajaKeskeinen työkokemus: partneri E. öhman J:or Fondkommission AB:ssä 1996–1999, talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen AB Aritmos -yhtiössä 1993–1995, proventus AB:n analyytikko 1991–1993Hallituksen jäsenyys: jäsen vuodesta 2007 Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Ramirent Oyj:n ja Exel Oyj:n hallitusten puheen-johtaja, Stella plastic Holding AB:n hallituksen jäsenOmistus Salcomp Oyj:ssä: –palkkiot vuonna 2008: 25 000 euroa

ANdREAS TALLBERg, s. 1963Koulutus: kauppatieteiden maisteripäätoimi: Oy g.W.Solberg AB:n toimitusjohtajaKeskeinen työkokemus: EQT 1997–2006, MacAndrews & Forbes 1992–1995, Amer group 1987–1991Hallituksen jäsenyys: jäsen vuodesta 1999Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: detection Technology Oy:n, glaston Oyj:n ja Staffpoint Oy:n hallitusten puheenjohtaja, perlos Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, Myllykoski Oy:n ja Handelsbanken Suomen hallitusten jäsenOmistus Salcomp Oyj:ssä: –palkkiot vuonna 2008: 25 000 euroa

JORMA TERENTJEFF, s. 1949Koulutus: diplomi-insinööri, teollisuusneuvosKeskeinen työkokemus: JOT Automation Oyj:n toimitusjohtaja 1995–2000, TeknoVenture Management Oy:n toimitusjohtaja 1993–1995, Aspocomp Oy:n toimitusjohtaja 1987–1993Hallituksen jäsenyys: jäsen vuodesta 2007, varapuheenjohtaja 1999–2007Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevan hallinto-neuvoston jäsen, Avanti Management Oy:n ja Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy:n hallitusten puheenjohtajaOmistus Salcomp Oyj:ssä: 74 290 osakettapalkkiot vuonna 2008: 25 000 euroa

haLLitUS

Hallituksen riippumattomuusarviointiin perustuen Mats Heiman, peter Hofvenstam, Andreas Tallberg ja Jorma Terentjeff ovat yhtiöstä riippumatto-mia hallituksen jäseniä ja Andreas Tallberg, Jorma Terentjeff ja Kari Vuorialho ovat riippumattomia yhtiön merkittävimmistä osakkeenomistajista. Hallituksen osakeomistukset 31.12.2008.

haLLinnointi ja ohjaUS

35

MARKKU HANgASJäRVI, s. 1966Koulutus: diplomi-insinööriTehtävä Salcompissa: toimitusjohtaja vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus: Efore Oyj:n toimitus- johtaja 2001–2006, Fortum Engineering Oy:n liiketoimintajohtaja 2000–2001, Fortum Engineering Oy:n markkinointijohtaja 1996–2000, IVO International Oy:n Venäjän aluejohtaja 1993–1996, Finnish Energy conservation groupin toimitus johtaja 1992–1996Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät: –Omistus Salcomp Oyj:ssä: –Optio-oikeudet: 60 000 kpl 2007A ja 60 000 kpl 2007B

HANNU HYRSYLä, s. 1968Koulutus: diplomi-insinööriTehtävä Salcompissa: hankintajohtaja vuodesta 2006Keskeinen työkokemus: erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä Nokia Oyj:ssä 1996 –2006 Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät: – Omistus Salcomp Oyj:ssä: –Optio-oikeudet: 15 000 kpl 2007A ja 15 000 kpl 2007B

pEKKA KYYRIäINEN, s. 1966Koulutus: diplomi-insinööriTehtävä Salcompissa: tuotantojohtaja 1.1.2009 alkaenKeskeinen työkokemus: tuotannon kehitys- ja johtotehtävissä Salcompissa vuodesta 1995, mm. Kiinan tehtaan johtaja vuodesta 2006Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät: –Omistus Salcomp Oyj:ssä: 29 560 osakettaOptio-oikeudet: 20 000 kpl 2007A ja 20 000 kpl 2007B NIILO OKSA, s. 1948Koulutus: valtiotieteiden maisteriTehtävä Salcompissa: henkilöstöjohtaja vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: Oy JL-Outsourcing Ab:n toimitusjohtaja 2005–2007, yksityinen konsultti 2004–2005, Eimo Oyj:n henkilöstö- ja hallinto- johtaja ja Eimo Americas -yhtiön toimitusjohtaja 2000–2004, henkilöstö- ja hallintojohtaja Neste Oyj:ssä ja Fortum Oyj:ssä 1985–2000, osasto-päällikkö Merenkulun Työnantajaliitossa/Suomen Varustamo yhdistyksessä 1974–1985Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät: –Omistus Salcomp Oyj:ssä: –Optio-oikeudet: 25 000 kpl 2007A ja 30 000 kpl 2007B

johtoRYhMÄ

Vuoden 2008 aikana johtoryhmään kuuluivat myös päivi Luoti, Osmo Oja ja Antti Salminen. Johdon osake- ja optio-omistukset 31.12.2008.

ANTERO pALO, s. 1961Koulutus: ylioppilasmerkonomi, Henley MBATehtävä Salcompissa: myynti- ja markkinointi -johtaja vuodesta 2005Keskeinen työkokemus: Salcompin Brasilian myyntiyhtiön toimitus johtaja 2001–2005 ja myynnin ja markkinoinnin johtotehtävät Finnair Oyj:ssä 1989–2001Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät: –Omistus Salcomp Oyj:ssä: –Optio-oikeudet: 35 000 kpl 2007A ja 30 000 kpl 2007B JUHA RAUSSI, s. 1963Koulutus: insinööriTehtävä Salcompissa: tuotekehitysjohtaja vuodesta 2006Keskeinen työkokemus: teknologisen kehityksen päällikkö Nokia Oyj:ssä 2004–2006, tuotekehityspäällikkö Nokian matkapuhelin-yksikössä 1997–2004, erilaisissa tuote kehitys-tehtävissä Nokia Oyj:ssä 1987–1997 Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät: –Omistus Salcomp Oyj:ssä: –Optio-oikeudet: 35 000 kpl 2007A ja 30 000 kpl 2007B

MARKKU SAARIKANNAS, s. 1956Koulutus: varatuomariTehtävä Salcompissa: strategisen suunnittelun johtaja vuodesta 2005Keskeinen työkokemus: talousjohtaja (oto) lokakuu 2008–tammikuu 2009, Salcompin rahoitusjohtaja 2001–2005, johtaja Fleming Aros/ArosMaizels-investointipankkitoiminnoissa 1998–2001, johtaja ABN Amro Bank N.V:ssä 1995–1998 ja asiantuntija- ja johtotehtävissä Suomen Yhdyspankki- ja postipankki-ryhmissä 1980–1995Keskeisimmät samanaikaiset luottamus tehtävät: –Omistus Salcomp Oyj:ssä: –Optio-oikeudet: 25 000 kpl 2007A ja 30 000 kpl 2007B

JARI SAARINEN, s. 1959Koulutus: kauppatieteiden maisteriTehtävä Salcompissa: talousjohtaja 25.1.2009 alkaenKeskeinen työkokemus: talousjohtaja Solifer groupissa 2006–2009, talousjohtaja ja toimitus johtaja Biotie Therapies Oyj:ssä 2000–2006, taloushallinnon johtotehtävissä Macgregor Oy:ssä 1992–2000 ja Kone Oyj:ssä 1983–1992Keskeisimmät samanaikaiset luottamustehtävät: hallituksen jäsen Biovian Oy:ssä Omistus Salcomp Oyj:ssä: –Optio-oikeudet: –

haLLinnointi ja ohjaUS

36

36 TILINPääTöS

37tiLinPÄÄtÖS

haLLitUkSen toiMintakeRtoMUS

TOIMINTAYMpäRISTöMarkkinatutkimuslaitosten ja Salcompin arvi-oiden mukaan matkapuhelinmarkkinat kasvoi-vat vuoden 2008 aikana noin 6 prosenttia, ja matkapuhelimia ja samalla matkapuhelin- latureita myytiin noin 1,21 miljardia kappalet-ta. Markkinakehitys oli vuoden 2008 aikana kaksijakoista, sillä vuoden ensimmäisellä puo-liskolla markkinat kasvoivat vielä noin 15 pro-sentilla vuoden 2007 vastaavaan ajankohtaan verrattuna, kun taas toisella vuosipuoliskolla kehitys kääntyi laskuun maailmanlaajuisen ta-louskriisin seurauksena. Vuoden viimeisellä neljänneksellä matkapuhelinmarkkinoiden ar-vioidaan supistuneen noin 8 prosenttia edelli-sen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Salcompin pääasiakkaiden eli viiden suurim-man matkapuhelinvalmistajan markkinaosuus pieneni noin 79 prosenttiin kun se vielä vuon-na 2007 oli noin 83 prosenttia. Kilpailu kiristyi matkapuhelinlaturimarkkinoilla edelleen ja uusia toimijoita tuli markkinoille, muun muas-sa sopimusvalmistajat BYd ja Flextronics, jois-ta jälkimmäinen osti keväällä 2008 saksalai-sen Friwon matkapuhelinlaturiliiketoiminnan. Vastaavasti markkinoilta poistui eräitä liike-vaihdoltaan pienempiä toimijoita.

Matkapuhelinlaturiliiketoiminnan kehitykseen vaikuttivat vuoden 2008 aikana myös materi-aali- ja komponenttihintojen selvästi odotettua hitaampi lasku vuoden ensimmäisellä puolis-kolla. Materiaali- ja komponenttihintoihin vai-kuttivat erityisesti öljyn ja kuparin hintojen nou-su. Lisäksi globaalin finanssikriisin aiheuttamat voimakkaat valuuttakurssimuutokset vaikutti-vat negatiivisesti liiketoiminnan kannattavuu-teen varsinkin vuoden 2008 toisella vuosipuo-liskolla. Tämän lisäksi heikkenevä globaali talous vaikutti negatiivisesti matkapuhelimien ja sitä kautta matkapuhelinlaturien kysyntään erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä.

LIIKEVAIHTOSalcomp-konsernin liikevaihto vuonna 2008 pieneni yhden prosentin ja oli 283,3 milj. euroa (286,2 milj. euroa vuonna 2007). Laturien kap-palemääräinen myynti nousi 3 prosenttia 271,2 milj. kappaleeseen (262,4 milj. kappaletta). Markkinaosuus matkapuhelinlatureissa oli koko vuoden osalta arviolta noin 22 prosenttia (noin 23 %).

TULOSKonsernin liiketulos heikkeni 53 prosenttia 12,1 milj. euroon (25,8 milj. euroa). Liiketulok-seen sisältyy kesäkuussa myydyn Kemijärven kiinteistön myynnistä saatu 0,1 milj. euron myyntivoitto. Liiketulosta heikensivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla tuotejakauman muu-toksista johtunut bruttokatteen aleneminen, odotettua hitaammin laskeneet materiaalihin-nat sekä Intian tehtaan kapasiteetin kasvatta-miseen liittyvät korkeammat kiinteät kustan-nukset. Lisäksi tilikauden kannattavuutta rasittivat tuotannon sopeuttamistoimenpitei-siin liittyvät noin 0,8 milj. euron kustannukset sekä merkittävät, noin 5,4 milj. euron realisoi-tuneet ja realisoitumattomat valuuttakurssi-tappiot, joista pääosa ajoittui vuoden toiselle puoliskolle. Konsernin liiketulosprosentti vuon-na 2008 oli 4,3 prosenttia (9,0 %).

Konsernin nettorahoituskulut olivat 6,5 milj. euroa (3,2 milj. euroa). Kauden rahoituskului-hin sisältyy sisäisten lainojen kurssieroista joh-tuvia pääosin laskennallisia tappioita 3,1 milj. euroa (0,7 milj. euroa voittoa). Tilikauden verot olivat 4,5 milj. euroa (4,3 milj. euroa). Veroihin sisältyy 3,0 milj. euron (3,0 milj. euroa) lasken-nallinen vero, joka johtuu emoyhtiössä tehtä-västä verovähennyskelpoisesta liikearvopois-tosta.

Kauden tulos vuonna 2008 oli 1,1 milj. euroa (18,3 milj. euroa). Osakekohtainen tulos oli 0,03 euroa (0,47 euroa) ja osakekohtainen tulos il-man laskennallista veroa 0,10 euroa (0,54 eu-roa). Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,03 euroa (0,47 euroa).

TUOTEKEHITYSKonsernin tuotekehityskulut olivat tilikaudel-la 5,8 milj. euroa (4,8 milj. euroa) eli 2,0 pro-senttia liikevaihdosta (1,7 %). Kulujen nousu johtui pääasiassa siitä, että tuotekehitystoimin-non alle siirrettiin aikaisemmin tuotannon alai-suudessa ollut koetuotanto ja sen henkilöstö. Lisäksi tuotekehityshenkilöstöä on palkattu lisää, jotta uusiin haasteisiin ja kiristyvään kil-pailuun pystytään vastaamaan aiempaa tehok-kaammin. Tuotekehityksessä työskenteli vuoden 2008 lopussa 155 (112) henkilöä. Tuo-tekehityksen painopiste oli uusien tuotteiden kehittämisessä nykyisille ja uusille asiakkail-le sekä nykyisten tuotteiden kustannusraken-teen jatkuvassa parantamisessa.

Salcompin laajennettu tuotekehityskeskus vi-hittiin käyttöön Kiinassa, Shenzhenin tehtaan yhteydessä elokuussa. Tiloihin on keskitetty kaikki Salcompin Kiinan tuotekehitys- ja han-kintatoiminnot, ja käytössä ovat ajanmukaiset laboratoriotilat ja uusi EMc-mittausyksikkö. Ne mahdollistavat kokonaisvaltaisen tuotetes-tauksen omissa tiloissa, mikä lyhentää tuote-suunnitteluun käytettyä aikaa.

Salcomp tuo kevään 2009 aikana markkinoille uuden Multiplug-laturituotealustan, jossa eri maamallit on korvattu vaihdettavalla verkko-virtapistokkeella. Verkkovirtapistoke voidaan vaihtaa helposti ilman työkaluja, mikä mahdol-listaa saman laturin käytön eri maissa. Lisäk-si vuoden 2008 aikana uudistettiin Mini-laturi-tuoteperhe. Molemmissa laturityypeissä on kiinteä kaapeli ja mini/micro-USB-liitin tai asia-kaskohtainen liitin. Sekä Multiplug- että Mini-laturit täyttävät Energy Starin korkeimman eli V-tason vaatimukset. Multiplug- ja Mini-tuo-tealustan mukaan valmistetut laturit on tar-koitettu matkapuhelimiin, Bluetooth-kuulok-keisiin ja muihin kannettaviin elektronisiin laitteisiin.

38

SALcOMp-KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

2008 2007 2006

Liikevaihto, milj. euroa 283,3 286,2 259,0

Liiketulos, milj. euroa% liikevaihdosta

12,14,3

25,89,0

15,56,0

Oman pääoman tuotto, % 1,60 30,0 18,8

Omavaraisuusaste, % 35,6 37,7 30,5

Tuotekehitysmenot, milj. euroa% liikevaihdosta

5,82,0

4,81,7

5,42,1

Henkilöstö keskimäärin, kpl 9 872 8 622 7 567

palkat ja palkkiot yhteensä, milj. euroa 45,4 36,2 29,6

tiLinPÄÄtÖS

INVESTOINNITTilikauden investoinnit olivat 5,3 milj. euroa (11,3 milj. euroa). Investoinnit kohdistuivat lä-hinnä valmistuskapasiteetin kasvattamiseen Kiinassa, Brasiliassa ja Intiassa. Tuotekehitys-investoinneista tärkeimmät olivat tuotekehi-tyskeskuksen uudistaminen ja laajentaminen Kiinassa sekä keskukseen hankittu EMc-mit-tausyksikkö.

RAHOITUSTilikauden liiketoiminnan rahavirta oli 31,4 milj. euroa positiivinen (34,7 milj. euroa positiivi-nen). Liiketoiminnan rahavirta ilman myytyjen myyntisaatavien muutosta oli 39,2 milj. euroa positiivinen (24,6 milj. euroa positiivinen).

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 35,6 prosenttia (37,7 %) ja velkaantumisaste 5,7 prosenttia (34,0 %). Vuoden lopussa korol-lista nettovelkaa oli 3,6 milj. euroa (23,3 milj. euroa).

Salcomp nosti 29.12.2008 osakeyhtiölain 12 lu-vun mukaisen kolmen miljoonan euron pää-omalainan. Laina vahvistaa Salcompin pääoma-rakennetta ja tukee yhtiön rahoitusjärjestelyjä. Lainan korko on 11 prosenttia, ja laina makse-taan takaisin viimeistään 30.7.2012 osake- yhtiölain mukaisin pääomalainan ehdoin. Lai-nan on myöntänyt Nordstjernan AB, joka on Salcompin pääomistaja.

YMpäRISTö JA LAATUSalcompin ympäristö- ja laatuasioiden hallin-ta perustuu konsernin ympäristö- ja laatupo-litiikkaan, kehitysohjelmiin ja -ohjeisiin sekä riskienhallintapolitiikkaan. painopisteitä ym-päristö- ja laatuasioiden hoidossa ovat ympä-ristölle ja ihmisille aiheutuvien haittojen mini-mointi ja ennaltaehkäisy.

Tuotantotoiminnassa käytettävien haitallisten kemikaalien kokonaismäärä on pieni, eikä toi-minnasta aiheudu haitallisia prosessipäästöjä.

Konsernin tuotantolaitoksilla on kattavat ympäristö- ja laatujärjestelmät ISO 14001- ja ISO 9001 -sertifiointien mukaisesti. Lisäksi Sal-compilla on toiminnan edellyttämät ympäristö-luvat. Salcompin oman laadun- ja ympäristövalvon-nan lisäksi asiakkaat ja viranomaiset suoritta-vat säännöllisesti laatu- ja ympäristöauditoin-teja, joiden tuloksia sovelletaan prosessien jatkuvaan kehittämiseen.

Vuoden 2008 aikana Salcompin laturit saivat oikeuden käyttää kansainvälistä Energy Star -energiatehokkuusmerkintää, ja Salcomp si-toutui eurooppalaiseen coc-energiatehokkuus-standardiin. Lisäksi kasvihuonekaasupäästö-jen laskentaperiaatteet määriteltiin uudelleen greenhouse gas -protokollan mukaisiksi.

HENKILöSTö JA JOHTOVuoden lopussa konsernin henkilöstömäärä oli 7 025 (9 722). Kiinassa työskenteli 4 287 hen-kilöä, Brasiliassa 1 308 henkilöä, Intiassa 1 363 henkilöä sekä Suomessa ja muissa maissa yh-teensä 67 henkilöä. Henkilöstömäärän vähe-neminen johtuu toimintojen sopeuttamisesta vastaamaan vuoden 2008 viimeisen neljännek-sen aikana heikentynyttä kysyntää matkapuhe-linlaturimarkkinoilla. Tuotantoa sopeutettiin lop-puvuoden aikana kaikilla Salcompin tehtailla muun muassa työvuoroja vähentämällä.

Suomessa toimintoja tehostettiin vuoden 2008 aikana muun muassa siirtämällä joitakin toi-mintoja Suomesta Kiinaan sekä keskittämällä Suomen toiminnot Saloon. Kemijärven toimis-to lakkautetaan huhtikuun 2009 lopussa. Li-säksi tammikuussa 2009 päätettiin Suomen henkilöstön lomauttamisesta neljäksi viikoksi ja viiden työsuhteen päättämisestä organisaa-tiomuutoksen ja töiden vähenemisen johdosta.

Salcompin toimitusjohtajana toimi tilikauden aikana Markku Hangasjärvi. Muut johtoryhmän jäsenet ovat hankintajohtaja Hannu Hyrsylä (johtoryhmän jäsen 12.8.2008 alkaen), tuotan-tojohtaja pekka Kyyriäinen (johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen), henkilöstöjohtaja Niilo Oksa, myynti- ja markkinointijohtaja Antero palo, tuo-tekehitysjohtaja Juha Raussi, strategisen suun-nittelun johtaja Markku Saarikannas sekä talousjohtaja Jari Saarinen (johtoryhmän jäsen 25.1.2009 alkaen).

39tiLinPÄÄtÖS

OSAKKEET JA OMISTAJATSalcompin osakepääoma on 9 832 735,12 eu-roa jakaantuen 38 975 190 täysin maksettuun osakkeeseen. Yhtiöllä on yksi osakesarja, jon-ka osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oi-keudet.

Salcompin osakkeen kaupantekokurssi vaih-teli 1,45 ja 4,17 euron välillä tilikauden aikana. Vuoden lopun päätöskurssi oli 1,90 euroa ja keskikurssi 3,33 euroa. Osakkeen vaihto oli 40,1 milj. euroa ja 12,2 milj. kappaletta. Arvo-osuus-järjestelmän mukaan Salcompilla oli 1 134 osa-kasta vuoden lopussa. Ulkomaalaisomistuksen määrä oli 77,2 prosenttia vuoden lopussa ja osakekannan markkina-arvo 74,1 milj. euroa.

Nordstjernan AB ilmoitti maaliskuussa omis-tusosuutensa ylittäneen kaksi kolmasosaa Sal-comp Oyj:n kaikista osakkeista ja äänivallasta. Nordstjernan omisti tämän jälkeen 22 226 196 osaketta, joka vastasi 67,3 prosenttia osakkei-den määrästä ja äänivallasta. Vuoden lopussa Nordstjernan AB:n omistusosuus oli 75,8 pro-senttia Salcompin osakkeista ja äänivallasta.

Salcomp Oyj:n hallitus päätti toukokuussa var-sinaisen yhtiökokouksen 2007 liikkeeseen las-kemien optio-oikeuksien 2007B jakamisesta konsernin avainhenkilöille. Salcompin avain-henkilöille jaettiin yhteensä 657 500 optio-oi-keutta 2007B. Vuoden 2008 lopussa Salcompin avainhenkilöiden hallussa oli yhteensä 590 000 optio-oikeutta 2007A ja 642 500 optio-oikeutta 2007B. Loput optio-oikeudet eli 67 500 kappa-letta optio-oikeuksia 2007A ja 40 000 kappalet-ta optio-oikeuksia 2007B ovat Salcomp Manu-facturing Oy:n hallinnassa.

YHTIöKOKOUSSalcomp Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidet-tiin 10.4.2008 Helsingissä. Yhtiökokous vah-visti vuoden 2007 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vas-tuuvapauden.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mu-kaisesti jakaa osinkona 0,15 euroa osakkeel-ta. Osinko maksettiin 22.4.2008.

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen kokoon-panon ennallaan eli vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka hallituk-seen kuuluvat puheenjohtajana Mats Heiman, varapuheenjohtajana Kari Vuorialho sekä jä-seninä peter Hofvenstam, Andreas Tallberg ja Jorma Terentjeff. Yhtiökokous päätti, että hal-lituksen palkkiot ovat puheenjohtajalle 40 000 euroa, varapuheenjohtajalle 32 000 euroa sekä jäsenille 25 000 euroa.

Yhtiön tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö KpMg Oy Ab.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 3,8 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja luovuttamisesta.

LäHIAJAN RISKIT JA EpäVARMUUSTEKIJäTSalcompin liiketoimintaan liittyy epävarmuus-tekijöitä, joilla saattaa olla vaikutuksia yhtiön lähiajan taloudelliseen kehitykseen. Näitä ovat muun muassa tuleva matkapuhelinmarkkinoi-den yleinen kehitys, merkittävät muutokset latureissa käytettävien komponenttien hankin-tahinnoissa ja matkapuhelinlaturimarkkinoiden kilpailutilanteessa sekä matkapuhelinlaturien standardointi, kuten esimerkiksi USB-laturit. Lisäksi asiakaskunnan keskittyminen ja mer-kittävän asiakkaan tai toimittajan taloudellisen tilanteen heikentyminen saattavat vaikuttaa negatiivisesti Salcompin myyntiin ja kannatta-vuuteen.

Lyhyen aikavälin suurimpana epävarmuus- tekijänä voidaan pitää merkittäviä valuutta-kurssien muutoksia, erityisesti Yhdysvaltain dollarin osalta suhteessa euroon ja valuuttoi-hin niissä maissa, joissa Salcompilla on omaa tuotantoa. Lisäksi maailmantalouden heikke-nemisen vaikutuksilla matkapuhelinmarkki-noiden kehittymiseen ja rahoitusmarkkinoiden vakauteen ja rahoituksen saatavuuteen on mer-kitystä Salcompin liiketoiminnalle.

Riskejä pyritään hallitsemaan niiltä osin kuin ne ovat yhtiön vaikutettavissa.

TILIKAUdEN JäLKEISET TApAHTUMATTilinpäätöspäivän jälkeen ei ole tapahtumia, joilla olisi vaikutusta tilinpäätökseen.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHdOTUSYhtiön hallitus on hyväksynyt osinkoperiaat-teet, joiden mukaisesti hallitus aikoo vuosittain esittää yhtiökokoukselle osinkona jaettavaksi enintään kolmanneksen keskimääräisestä pitkän aikavälin tuloksesta edellyttäen, että yhtiön strategian mukaiset kasvuedellytykset eivät vaarannu. Tulevina vuosina mahdollises-ti jaettavat osingot ja niiden määrä riippuvat yhtiön tulevasta tuloksesta, taloudellisesta asemasta, kassavirrasta, käyttöpääoman tar-peesta, investoinneista, rahoitussopimusten ehdoista ja kovenanteista ja muista tekijöistä.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa vuodelta 2008 ei jaeta.

NäKYMäT VUOdELLE 2009Salcompin pääasiakkaiden julkisuudessa esit-tämien arvioiden ja eri markkinatutkimuslai-tosten mukaan matkapuhelinmarkkinoiden ennakoidaan vuonna 2009 pienenevän noin 10 prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Kappale-määräisesti tämä tarkoittaisi noin 1,1 miljar-din matkapuhelimen ja samalla matkapuhe-linlaturin myyntiä vuonna 2009. Arvioiden mukaan matkapuhelinlatureiden kappalemää-räisen myynnin lasku on voimakkaampaa vuo-den ensimmäisellä puoliskolla kuin vuoden toisella puoliskolla.

Salcompin liikevaihdon odotetaan vuonna 2009 laskevan vuoden 2008 tasosta. Nykyisestä epä-varmasta markkinatilanteesta johtuen kannat-tavuusohjeistusta vuodelle 2009 ei anneta.

Helsingissä 10.2.2009

Mats Heiman Kari Vuorialho

peter Hofvenstam Andreas Tallberg

Jorma Terentjeff Markku Hangasjärvi toimitusjohtaja

40 tiLinPÄÄtÖS

konSeRnin tULoSLaSkeLMa1 000 e Liitetieto 2008 2007

Liikevaihto 1 283 250 286 231

Myytyjä suoritteita vastaavat kulut 4, 5 –253 832 –244 785

Bruttokate 29 418 41 446

Liiketoiminnan muut tuotot 2 220 482

Myynnin kulut 4, 5 –2 455 –2 471

Hallinnon kulut 4, 5 –9 314 –8 701

Tuotekehityksen kulut 4, 5 –5 754 –4 845

Liiketoiminnan muut kulut 3 –23 –117

Liikevoitto 12 092 25 794

Rahoitustuotot 6 441 958

Rahoituskulut 7 –6 962 –4 203

Tulos ennen veroja 5 571 22 549

Tuloverot 8 –4 497 –4 281

Tilikauden tulos 1 074 18 268

Jakautuminen 9

Emoyhtiön omistajille 1 074 18 268

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:

Laimentamaton osakekohtainen tulos 9 0,03 0,47

Laimennettu osakekohtainen tulos 9 0,03 0,47

41tiLinPÄÄtÖS

konSeRnin taSe1 000 e Liitetieto 31.12.2008 31.12.2007

VaraT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 10 22 559 24 808

Liikearvo 11, 12 66 412 66 412

Muut aineettomat hyödykkeet 11 397 481

Laskennalliset verosaamiset 13 3 057 3 184

92 425 94 885

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 14 29 531 24 114

Myyntisaamiset ja muut saamiset 15 30 637 48 475

Rahavarat 16 26 590 14 611

86 758 87 200

Varat yhteensä 179 183 182 085

Oma PääOma Ja VeLaT

emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 17

Osakepääoma 9 833 9 833

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 22 035 22 035

Kertyneet voittovarat 31 911 36 773

Oma pääoma yhteensä 63 779 68 641

Pitkäaikaiset velat

pääomalainat 20 3 000 0

Laskennalliset verovelat 13 14 861 12 075

Korolliset velat 20 15 329 28 542

Varaukset 19 0 40

33 190 40 657

Lyhytaikaiset velat

Ostovelat ja muut velat 21 70 309 63 382

Korolliset velat 20 11 905 9 405

82 214 72 787

Velat yhteensä 115 404 113 444

Oma pääoma ja velat yhteensä 179 183 182 085

42 tiLinPÄÄtÖS

konSeRnin RahaviRtaLaSkeLMa1 000 e 2008 2007

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos 1 073 18 268

Oikaisut:

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 5 651 4 982

Muut tuotot ja kulut –98 –86

Korkokulut ja muut rahoituskulut 6 961 4 203

Korkotuotot –441 –958

Verot 4 518 4 281

Nettokäyttöpääoman muutos:

Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 15 980 6 641

Vaihto-omaisuuden muutos –7 956 –2 031

Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 8 761 3 160*

Saadut korot 140 70

Maksetut korot –1 985 –2 978

Maksetut verot –1 183 –816

Liiketoiminnan nettorahavirta 31 421 34 736

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin –5 311 –11 053

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 98 86

Investointien nettorahavirta –5 213 –10 967

rahoituksen rahavirta

Lainojen nostot 3 000 5 000

Lainojen takaisinmaksut –10 964 –19 611

Osingonmaksu –5 846 –2 339

rahoituksen nettorahavirta –13 810 –16 950

Muuntoero rahavaroihin –419 –53*

rahavarojen muutos

rahavarojen muutos lisäys (+)/vähennys (–) 11 979 6 766

Rahavarat 1.1. 14 611 7 845

rahavarat 31.12. 26 590 14 611

*Rahavirtalaskelman muuntoeron esittämistapaa on täsmennetty tilikauden aikana ja tästä syystä rahavirtalaskelman vertailulukuja on muutettu vastaavasti.

43tiLinPÄÄtÖS

LaSkeLMa konSeRnin oMan PÄÄoMan MUUtokSiSta1 000 e

emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osake-pääoma

Osake-anti

Ylikurssi-rahasto

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahasto

Muunto-erot

Kertyneetvoittovarat

Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2007 9 833 0 22 035 226 20 887 52 981

Muuntoerot –445 –445

Tilikauden tulos 18 268 18 268

Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 0 0 0 –445 18 268 17 823

Optiokulut 176 176

Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon –22 035 22 035

Osingonjako –2 339 –2 339

Oma pääoma 31.12.2007 9 833 0 0 22 035 –219 36 992 68 641

Muuntoerot –565 –565

Tilikauden tulos 1 073 1 073

Kaudella kirjatut tuotot ja kulut yhteensä 0 –565 1 073 508

Optiokulut 476 476

Osingonjako –5 846 –5 846

Oma pääoma 31.12.2008 9 833 0 0 22 035 –784 32 695 63 779

44 tiLinPÄÄtÖS

konSeRnitiLinPÄÄtÖkSen LiitetieDot

Salcomp Oyj:n emoyhtiöSalcomp Oyj on Nordstjernan AB:n (kotipaikka Tukholma) tytäryhtiö. Jäljennös Nordstjernan-konsernin konsernitilinpäätöksestä on saata-vissa internetosoitteesta www.nordstjernan.se tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista Stu-replan 3, SE-103 75 Stockholm, Sweden.

alakonsernin emoyhtiö Salcomp-konsernin emoyhtiö on Salcomp Oyj (kotipaikka Salo). Jäljennös konsernitilin- päätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.salcomp.com tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista Salorankatu 10, 24100 Salo.

Salcomp Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouk-sessaan 10.2.2009 tämän tilinpäätöksen jul-kistettavaksi.

TILINpääTöKSEN LAATIMISpERIAATTEET

Yrityksen perustiedot ja liiketoimintojen kuvausSalcomp Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Salo ja rekisteröity osoite Salorankatu 10, 24100 Salo. Salcomp Oyj on Salcomp-konsernin emoyhtiö. Salcomp on matkapuhelinlatureiden valmistaja. Yrityksellä on maailmanlaajuinen myynti- ja jakeluver- kosto ja sen tehtaat sijaitsevat Kiinassa, Intiassa sekä Brasiliassa. Konsernin pääkonttori sijait-see Salossa.

LaatimisperustaSalcompin konsernitilinpäätös on laadittu IASB:n (International Accounting Standards Board) jul-kaisemia kansainvälisiä tilinpäätösstandar- deja eli IAS- ja IFRS-standardeja (Internatio-nal Financial Reporting Standards) sekä SIc- ja IFRIc-tulkintoja noudattaen. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa sään-nöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä so-vellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankinta-menoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muu-ta kerrottu. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhan-sina euroina.

1.1.2008 voimaantulleilla uusilla tai uudiste-tuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin raportointiin.

Arvioiden käyttö tilinpäätöksessäTilinpäätöstä laadittaessa yhtiön johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätökses-sä esitettyihin taseen lukuihin sekä liitetieto-jen tilinpäätöshetken vastuusitoumuksiin ja esitettyihin raportointikauden tuottoihin ja ku-luihin. Vaikka arviot perustuvat viimeisimpään käytettävissä olevaan tietoon, lopulliset toteu-mat voivat poiketa näistä arvioista. Arviot liitty-vät lähinnä laskennallisiin verosaamisiin, liikearvoon ja arvonalentumistestauksiin. Tie-toa harkinnan käytöstä sekä niistä eristä, joita koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vai-kutusta, on esitetty laadintaperiaatteiden koh-dassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimis-periaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.

Konsernin tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevis-ta merkittävistä epävarmuustekijöistä tai kes-keisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olen-naisesta muuttumisesta seuraavan kauden ai-kana.

YhdistelyperiaatteetKonsernitilinpäätös sisältää konsernin emo-yhtiön Salcomp Oyj:n lisäksi kaikki ne tytäryh-tiöt, joissa sillä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin äänivalta tai määräysvalta muulla perusteella. Määräysvallalla tarkoitetaan oi-keutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoi-minnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tilikauden aikana hankitut ja pe-rustetut tytäryhtiöt yhdistellään konserniin sii-tä hetkestä alkaen, jolloin niihin on syntynyt määräysvalta siihen saakka, kunnes määräys-valta lakkaa.

Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätök-seen käyttäen hankintamenomenetelmää. Kaik-ki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saami-set, velat ja realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilin-päätöksessä. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esi-tetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähem-mistölle kuuluva osuus omasta pääomasta esi-tetään erillisenä eränä konsernitaseessa osa-na omaa pääomaa.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminenKonsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyrityksen toimintavaluutta. Toimintavaluu-talla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaal-la tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudel-lisia toimintaolosuhteita. Niiden ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi (kuukausittain) käyttäen keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tu-loslaskelmien ja taseiden muuntamisessa käy-tetyistä eri kursseista johtuvat muuntoerot kir-jataan erillisenä eränä konsernin omaan pääomaan. Myös hankintamenomenetelmän soveltamisesta aiheutuneet valuuttakurssien muutoksista johtuvat muuntoerot kirjataan kon-sernin omaan pääomaan.

LiiketoimintasegmentitSalcompilla on vain yksi IAS 14 Segmenttira-portointi -standardissa tarkoitettu ensisijainen liiketoimintasegmentti, joka on laturit. Tois- sijaisina segmentteinään Salcomp esittää maan-tieteelliset alueet, jotka ovat Eurooppa, Aasia ja Tyynenmeren alue sekä pohjois- ja Etelä-Amerikka.

TuloutusperiaatteetTavaroiden myynti tuloutetaan, kun niihin liit-tyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle, eikä tavaroiden ja palveluiden mak-suun, kustannuksiin tai tavaroiden mahdolli-seen palautukseen liity merkittävää epävar-muutta. pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti.

Myynnin oikaisuerinä käsitellään myynnin vä-lilliset verot ja annetut alennukset.

Työsuhde-etuudetKonsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri mai-den paikallisia sääntöjä. Konsernilla ei ole olen-naisia IAS 19 Työsuhde-etuudet -määritelmän mukaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä. Suo-ritukset maksuperusteisiin eläkejärjestelyihin kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, johon kysei-nen suoritus liittyy.

Osakeperusteiset maksutKonsernilla on kannustinjärjestely, jossa mak-sut suoritetaan oman pääoman ehtoisina inst-rumentteina (optioina). Etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana.

45tiLinPÄÄtÖS

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oi-keuden syntymisjakson lopussa. Konserni päi-vittää oletuksen lopullisesta optioiden määräs-tä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset esitetään tuloslaskelmassa. Optio-järjestelyjen käypä arvo määritetään cox-Ross-Rubinstein -binomiaalimallin perusteella.

Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemer-kintöjen perusteella saadut rahasuoritukset mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Valuuttamääräisten erien muuntaminenKonserniyhtiöt muuntavat omassa kirjanpi-dossaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketa-pahtumat tapahtumapäivän kursseja käyttäen toimintavaluutakseen. Tilinpäätöksissä valuutta-määräiset (monetaariset) saamiset ja velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuut-takursseja. Myynteihin ja ostoihin liittyvät kurs-sierot käsitellään ostokulujen oikaisuina. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Valuutta-määräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot si-sältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kon- sernissa suojataan johdannaisilla lähinnä operatiiviseen toimintaan liittyvien myyntien ja ostojen valuuttamääräisiä kassavirtoja. Näiden suojaustapahtumien vaikutukset kirjataan os-tojen oikaisueriin. Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen mukaista suojauslaskentaa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvon-alentumisilla. Myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli ne lisäävät hyödykkeestä yritykselle koi-tuvaa taloudellista hyötyä ja mikäli kyseisten menojen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useam-masta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillise-nä hyödykkeenä. poistot kirjataan taloudelli-sen vaikutusajan mukaisesti tasapoistoina las-kettuna alkuperäisestä hankintahinnasta. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Tavan-omaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirja-taan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketulokseen.

poistojen perusteena olevat ohjeelliset käyttö-omaisuuden taloudelliset vaikutusajat konser-nissa ovat: • Rakennukset ja rakennelmat 25–30 vuotta • Koneet ja kalusto 3–10 vuotta • Muut aineelliset hyödykkeet 5–10 vuotta

Arvioidut jäännösarvot ja taloudelliset vaiku-tusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätös- päivänä. Mikäli ne eroavat merkittävästi aikai-semmista arvioista, poistoja tai poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

LiikearvoLiikearvona esitetään yrityshankintojen yhtey-dessä syntyneet liikearvot. Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen yksilöitävissä ole-vien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankoh-tana. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuotta-ville yksiköille. Ennen vuotta 2004 tapahtunei-den liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormis-ton mukaista kirjanpitoarvoa, jota käytettiin siirtymässä IFRS:n mukaisena oletushankin-tamenona. poistojen kirjaamisen sijaan liike-arvot testataan vuosittain mahdollisen arvonalen-tumisen varalta.

Muut aineettomat hyödykkeetMuut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasee-seen alkuperäiseen hankintamenoonsa siinä tapauksessa, että hankintameno on määritel-tävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Konsernin aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutus-aika, jonka kuluessa ne kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

• ATK-ohjelmat 5–10 vuotta

Vieraan pääoman menotVieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenotSalcompilla on tutkimus- ja tuotekehitystoi-mintaa. IAS 38 Aineettomat hyödykkeet -stan-dardin periaatteiden mukaisesti tutkimus- toiminnan kustannukset kirjataan kuluksi. Kehittämistoimintaan liittyvät kustannukset aktivoidaan, jos toiminta täyttää IAS 38:n erityiset aktivointikriteerit. pääosa yhtiön tuo-tekehityksestä liittyy asiakasprojekteihin. Tuo-tekehityskustannukset sisällytetään vaihto-omai-suuden tasearvoon kiinteiden kustannusten lisänä, jos kyseiset tuotekehityskustannukset ovat aiheutuneet asiakasprojekteista, asiakkaal-ta saadun tilauksen jälkeen.

ArvonalentumisetKonsernin omaisuuseristä arvioidaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Arvonalentumistestausta varten Salcomp- konsernin liiketoiminta on jaettu segmenttejä pienempiin rahavirtoja tuottaviin yksiköihin, eli sille alimmalle tasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli viit-teitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yk-siköstä kerrytettävissä oleva rahamäärä käyt-töarvon tai myytäessä saatavan todennäköisen nettomyyntihinnan perusteella. Salcomp-kon-serni on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla kysei-sestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavas-ta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastai-set nettorahavirrat nykyarvoonsa.

Vuosittaiset arvonalentumistestit tehdään aina liikearvoille ja sellaisille aineettomille hyödyk-keille, joiden taloudellinen vaikutusaika on ra-joittamaton tai jotka eivät ole vielä valmiita käy-tettäväksi. Konsernilla ei ole hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton pitoaika. Arvonalentu-mistappio kirjataan siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuotta-vaan yksikköön kohdistuva arvonalentumis-tappio kohdennetaan ensin vähentämään ra-havirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään mui-ta yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

46 tiLinPÄÄtÖS

Jos viimeisimmän tappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettä-västä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruu-tetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentu-miskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei oli-si aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentu-mistappiota. Liikearvosta kirjattuja arvonalen-tumistappioita ei peruta.

Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnotpitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan myy-tävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön si-jaan. Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuus-erät (tai luovutettavien erien ryhmät) arvoste-taan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutu-villa menoilla. poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.

Lopetettu toiminto on joko myyty tai myytäväk-si luokiteltu keskeinen liiketoiminta-alue tai maantieteellinen toiminta-alue tai tytäryritys, joka on hankittu tarkoituksena myydä se edel-leen. Lopetettu toiminto on osa yhtä koordinoi-tua luopumissuunnitelmaa.

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään tu-loslaskelmassa erillisenä eränään. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutet-tavien erien ryhmät esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä. Luovutettavien erien ryhmään liittyvät velat esitetään erillään muis-ta taseen veloista. Konsernilla ei ole kyseisiä eriä tilinpäätöshetkellä.

Vaihto-omaisuusVaihto-omaisuuden arvo perustuu hankinnan ja valmistuksen menoihin tai sitä alhaisem-paan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään liukuvan keski-hinnan menetelmällä, joka on lähellä FIFO-menetelmää.

Valmiiden tuotteiden ja keskeneräisen tuotan-non hankintameno sisältää välittömien mate-riaalikulujen, palkkojen ja sosiaalikulujen, ali-hankintasopimuksiin liittyvien ja muiden välittömien kulujen lisäksi myös osuuden val-mistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiin-teistä yleismenoista. Epäkurantista vaihto- omaisuudesta kirjataan arvonalentuminen.

RahoitusinstrumentitKonsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvos- taminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidet-tävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituk-sen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäi-sen hankinnan yhteydessä. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä eräpäivään asti pidettävik-si luokiteltuja sijoituksia.

Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvaro-jen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun ky-seessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Konserni kirjaa rahoitusvaroja pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimus-perusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaratRyhmä on jaettu kahteen alaryhmään, kaupan-käyntitarkoituksessa pidettävät varat ja alku-peräisen kirjaamisen tapahtuessa käypään ar-voon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi luokitellut varat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voi-ton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahin-tojen muutoksista. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kau-pankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannai-set sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät ra-hoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon ja kaikkien tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on määritetty toimivilla markkinoilla julkais-tujen hintanoteerausten pohjalta. Käyvän ar-von muutoksista johtuvat sekä realisoitumatto-mat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamisetLainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroi-hin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät mak-sut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryh-mään sisältyvät rahoitusvarat, jotka on aikaan-saatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palve-

luja velalliselle. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, ja ne sisältyvät lyhyt- ja pit-käaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainit-tuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

myytävissä olevat rahoitusvaratMyytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdan-naisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on ni-menomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joi-ta ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilin-päätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoi-tusvarat voivat koostua osakkeista ja korolli-sista sijoituksista ja ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritet-tävissä luotettavasti, hankintahintaan. Sijoitus-ten käypä arvo määritellään toimivilla markki-noilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta, joka on tilinpäätöspäivän ostonoteeraus. Myy-tävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset merkitään käyvän arvon rahastoon omaan pääomaan. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kir-jata arvonalentumistappio. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä myytävissä oleviksi luoki-teltuja varoja.

myyntisaamisetMyyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alku-peräiseen laskutusarvoonsa vähennettynä mah-dollisilla arvonalentumistappioilla. Myynti- saamiset eivät sisällä myytyjä myyntisaamisia, sillä myytyjen saatavien luottotappioriski siir-tyy yhtiöltä pois saamisten myyntihetkellä. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvat kustan- nukset on kirjattu muihin rahoituskuluihin. Luottotappiot kirjataan kuluksi tuloslaskel-maan liiketoiminnan muihin kuluihin.

rahavaratRahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkiti-leillä olevista varoista ja muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden juoksuaika on hankintahetkellä kolme kuukautta tai tätä lyhyempi. Luotollisten pankkitilien saldot sisältyvät lyhytaikaisiin velkoihin.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskentaJohdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannais-sopimukset arvostetaan käypään arvoon.

47tiLinPÄÄtÖS

Siitä huolimatta, että johdannaissopimukset täyttävät konsernin operatiivisen riskienhallin-nan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimuk-set, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n suoja-uslaskennan vaatimuksia, vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Koska yhtiö ei sovella IAS 39:n mukaista suojaus-laskentaa, kirjataan arvonmuutokset kaikista johdannaissopimuksista tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät, vaikka suo-jatulla erällä on tulosvaikutusta vasta tulevalla tilikaudella. Arvonmuutokset sisältyvät valuut-tasuojausten osalta tuloslaskelman liikevoittoon ja korkosuojausten osalta rahoituseriin.

Johdannaisten käyvät arvot määritetään mark-kinahintoja ja yleisesti käytössä olevia arvos-tusmalleja hyväksikäyttäen. Arvostusmallissa käytetyt tiedot ja oletukset perustuvat toden-nettavissa oleviin markkinahintoihin. Vuoden sisällä erääntyvien johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai velois-sa. Niiden johdannaisten käypä arvo, joiden eräpäivään on aikaa enemmän kuin yksi vuo-si, esitetään pitkäaikaisissa saamisissa tai ve-loissa.

rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpi-toon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoi-tusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pit-kä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voi voivat olla korollisia tai korottomia. Varaukset ja ehdolliset velatVaraus kirjataan, kun konsernilla on aikaisem-man tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen to-teutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suu-ruus on arvioitavissa luotettavasti. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus jol-takin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirja-taan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon.

Konsernilla ei tilinpäätöshetkellä ole sellaisia todennäköisiä takuuvastuita, joista tulisi kirja-ta erillinen takuuvaraus.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt ehdollinen velvoite, joka varmistuu, kun konsernin määräysvallan ul-kopuolella oleva epävarma tapahtuma reali-soituu. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei to-dennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyt-tämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liite-tietona.

VuokrasopimuksetAineellisia hyödykkeitä koskevia vuokrasopi-muksia käsitellään IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti rahoitusleasingsopi-muksina silloin, kun hyödykkeen omistamisel-le ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisil-ta osin konsernille.

Muu vuokrasopimus on sellainen käyttöomai-suuden vuokrasopimus, jossa oleellinen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja hyödyis-tä jää vuokralle antajalle. Koneiden käyttö-leasingvuokrat on kirjattu liiketoiminnan mui-hin kuluihin vuokrakuluina tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

TuloverotKonserniyhtiöiden tuloverot on laskettu kunkin tytäryhtiön paikallisen käytännön mukaan. Veroissa on huomioitu suoriteperusteisesti las-ketut tilikauden verotettavaan tuloon perustu-vat kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaiset verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Lisäksi veroihin sisältyy las-kennallisen verovelan ja verosaamisen muu-tos. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan osaksi omaa pää-omaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan konserniyhtiöiden verotuksellisten arvojen ja kirjanpidon taseen välisistä väliaikaisista erois-ta sekä konsernieliminoinneissa syntyneistä eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syn-tyvät vahvistetuista tappioista. Sekä laskennal-lista verosaamista että -velkaa määriteltäessä verokantana käytetään kyseisen maan tilinpää-töshetkellä vahvistettua seuraavan vuoden ve-rokantaa. Tappioista kirjataan laskennallinen verosaaminen vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tappio voidaan hyödyntää tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimää-räisinä.

LiikevoittoKonserni on määrittänyt liikevoiton seuraavas-ti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja kes-keneräisten tuotteiden varastojen muutoksel-la oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuk-sista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuo-lella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin. Johdan-naisten käypien arvojen muutokset sisältyvät valuuttasuojausten osalta tuloslaskelman lii-kevoittoon ja korkosuojausten osalta rahoitus-eriin.

OsingotHallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiö-kokous tekee päätöksen osingonjaosta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijätArvioiden tekemistä edellyttävä harkinta, jota johto on käyttänyt tilinpäätöksen laatimisperi-aatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaiku-tusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, kohdistuu arvonalentumistestaukseen sekä vahvistetuista tappioista kirjattuihin laskennal-lisiin verosaamisiin.

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo sekä mah-dolliset keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Viitteitä arvonalentumisesta arvioidaan edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti osa-na kuukausittaista johdon liiketoiminnan seu-rantaa. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerry-tettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyt-tämistä.

Laskennallista verosaamista kirjataan vain sil-tä osin, kuin on todennäköistä, että se pysty-tään hyödyntämään tulevaisuudessa. Lasken-nallisen verosaamisten kirjaaminen perustuu laskelmiin arvioiduista tulevaisuuden tuotto-odotuksista. Kyseisten laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Konsernin tie-toon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishet-keen mennessä informaatiota sellaisista kes-keisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista tai muista sellaisista tilinpäätöspäivän arvioihin liittyvistä keskeisistä epävarmuustekijöistä, jot-ka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olen-naisesti seuraavan kauden aikana.

48 tiLinPÄÄtÖS

Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnatIASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudis-tetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vie-lä voimassa ja joita konserni ei ole vielä sovel-tanut. Salcomp-konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulo-päivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alus-ta lukien.

• Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla ti-likausilla) poistaa mahdollisuuden kirjata vie-raan pääoman menot kuluksi ja vaatii, että yh-teisön on aktivoitava ehdot täyttävän hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmista-misesta välittömästi aiheutuvat vieraan pää-oman menot osaksi kyseisen hyödykkeen han-kintamenoa.

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (uudistettu 2007, voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alka-villa tilikausilla). Muutokset vaikuttavat lähinnä tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia osoittavan laskelman esitystapaan. Lisäksi uu-distettu standardi muuttaa laajasti myös muis-sa standardeissa käytettävää terminologiaa, ja myös joidenkin tilinpäätöslaskelmien nimet muuttuvat. Osakekohtainen tulostunnusluvun laskentaperiaate ei muutu.

• IFRS 8 Operating Segments (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla) korvaa IAS 14 Segmenttiraportointi-standardin. Uuden stan-dardin mukaan segmenttiraportointi perustuu johdon sisäiseen raportointiin ja siinä nouda-tettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8 edellyt-tää tietojen esittämistä konsernin tuotteista, palveluista, maantieteellisistä alueista sekä merkittävistä asiakkaista. Yhteisön edelly tetään myös antavan tiedot raportoitavien segment-tien määrittelyperusteista sekä segmentti-raportoinnissa sovellettavista laskentaperiaat-teista. Lisäksi standardin mukaan on esitettävä segmenttiraportoinnin täsmäytyslaskelma tiet-tyihin tuloslaskelma- ja tase-eriin. Konserni ar-vioi, että uusi standardi ei muuta olennaisesti ny-kyistä segmenttiraportointia, koska sisäisen raportoinnin mukaisesti määritellyt liiketoimin-tasegmentit ovat nykyisin konsernin ensisijainen raportointimuoto. Maantieteellisen segmentti-informaation esittämistapa muuttuu. Konsernin arvion mukaan IFRS 8:n käyttöönotto vaikuttaa lähinnä tapaan jolla segmenttiinformaatio esite-tään tulevan tilinpäätöksen liitetiedoissa.

• IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (uudis-tettu 2008, voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) standardin soveltamisala on aikaisempaa laajempi. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään. Uudistetun standardin soveltamis-ala on aikaisempaa laajempi. Uudistettu stan-dardi sisältää useita konsernin kannalta mer-kittäviä muutoksia. Standardimuutokset vaikuttavat hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksilla on vaikutusta myös tu-loslaskelmaan kirjattaviin eriin sekä hankin-tatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla suo-ritetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpää-tös (muutettu 2008, voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu stan-dardi edellyttää tytäryrityksen omistusmuutok-sista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emo-yrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräys-valta tytäryrityksessä menetetään, jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikut-teisesti. Vastaavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyritys-sijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauksena tytär-yrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähem-mistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmis-tön sijoituksen määrän. Uudistettua standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

• Improvements to IFRS -muutokset (Annual Improvements 2007, voimaan pääsääntöisesti 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta stan-dardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiirei-set muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuu-luvat muutokset koskevat yhteensä 34 standar-dia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standar-deittain, mutta konsernin arvion mukaan tulevat muutokset eivät ole merkittäviä konsernitilin-päätöksen kannalta. Standardimuutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettaviksi EU:ssa.

Seuraavilla julkaistuilla standardimuutoksilla tai tulkinnoilla ei konsernin arvion mukaan ole vaikutusta tulevaan konsernitilinpäätökseen:

• IFRIc 13 Kanta-asiakasohjelmat (voimassa 1.7.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

• IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardin muutokset – Vesting Conditions and Cancella-tions (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alka-villa tilikausilla)

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32 Ra-hoitusinstrumentit: esittämistapa -standardien muutokset – Puttable Financial Instruments and Obligations Arising on Liquidation (voimassa 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

• Muutokset standardeihin IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 Kon-sernitilinpäätös ja erillistilinpäätös – Cost of an Investment in a Subsidiary, Jointly Controlled Entity or Associate (voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

• IFRIc 15 Agreements for the Construction of Real Estate (voimaan 1.1.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ei vielä hyväksytty sovel-lettavaksi EU:ssa)

• IFRIc 16 Hedges of a Net Investment in a Foreign Operation (voimaan 1.10.2008 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ei vielä hyväksytty sovel-lettavaksi EU:ssa)

• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin muutos (Eligible Hedged Items) (voimaan 1.7.2009 tai sen jäl-keen alkavilla tilikausilla, ei vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa)

• IFRIc 17 Distributions of Non-cash Assets to Owners (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, ei vielä hyväksytty sovel-lettavaksi EU:ssa)

49tiLinPÄÄtÖS

1 000 e

Eurooppa Aasia ja Tyynenmeren alue

pohjois- ja Etelä-Amerikka

Konserniyhteensä

maantieteelliset segmentit 2008Liikevaihto 16 312 153 206 113 732 283 250Segmentin varat 90 847 61 738 26 598 179 183Investoinnit 572 3 153 1 586 5 311

maantieteelliset segmentit 2007Liikevaihto 40 320 153 677 92 234 286 231Segmentin varat 98 733 56 768 26 584 182 085Investoinnit 382 9 885 1 023 11 290

1. SegmenTTIraPOrTOInTI

Salcomp-konserni on jakanut liiketoimintansa ensisijaiseen liiketoimintasegmenttiin ja toissijaiseen maantieteelliseen segmenttiin. Nämä esitettävät segmentit pohjautuvat konsernin sisäiseen taloudelliseen raportointiin ja organisaation rakenteeseen.

LiiketoimintasegmentitKonserni toimii sähkö- ja elektronisten laitteiden virtalähteiden (power supply) markkinoilla. Virtalähteisiin kuuluvat paristojen ja ladattavien akkujen sekä niiden laturien lisäksi mm. kineettiset virtalähteet, valokennot ja polttokennot. Konsernin pääasiallinen markkina-alue on kannettavat telekommunikaatiolaitteet. Tällä mark-kina-alueella ladattavat akut ovat käytännössä ainoa laitteen mukana kulkeva virtalähde. Näiden akkujen lataamiseen käytettävät laturit muodostavat konsernin ensisijai-sen segmentin. Konsernin eri tuotteet eivät eroa toisistaan kannattavuuden tai riskien osalta, eikä konserni siis seuraa tuotekohtaisia riskejä tai kannattavuutta.

Salcomp-konsernin riskeihin ja kannattavuuteen vaikuttaa eniten asiakaskannattavuus. Koska Salcompin toiminta on globaalia, asiakkaiden kanssa tehdään globaalit sopimukset. Se, mihin tuotanto sijoitetaan, päätetään sen mukaan, mikä on kulloinkin tarkoituksenmukaisinta, ottaen huomioon tuotannon kapasiteetin ja globaalin asiakkaan maantieteellisen sijainnin. Konsernin johto ei seuraa maantieteellisten alueiden kannattavuutta.

Maantieteelliset segmentitToissijainen, maantieteellinen segmentti jakautuu kolmeen maantieteelliseen alueeseen:

• Eurooppa • Aasia ja Tyynenmeren alue • pohjois- ja Etelä-Amerikka

Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen. Varat ja investoinnit esitetään kyseisten varojen sijainnin mukaisesti.

Segmenttien välistä myyntiä ei ole.

Segmenttien varatSegmenttien varoina on esitetty ne erät, jotka voidaan suoraan tai perustellusti kohdistaa kyseisille segmenteille. Segmentin varat koostuvat aineellisista ja aineetto-mista hyödykkeistä (sis. liikearvon), vaihto-omaisuudesta, korottomista saamisista (myyntisaamiset sekä liiketoimintaan liittyvät siirtosaamiset ja muut saamiset) sekä rahavaroista.

1 000 e 2008 2007

2. LIIKeTOImInnan mUUT TUOTOT

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot 121 98Vuokratuotot 92 163Luottotappioiden peruutukset 6 196Vakuutuskorvaukset 1 0Muut tuottoerät 0 25Yhteensä 220 482

3. LIIKeTOImInnan mUUT KULUT

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot ja romutus 23 12Myyntisaamisten luottotappiot 0 105Yhteensä 23 117

50 tiLinPÄÄtÖS

1 000 e 2008 2007

4. POISTOT Ja arVOnaLenTUmISeT

Poistot hyödykeryhmittäin

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetRakennukset 174 78Koneet ja kalusto 4 337 4 111Muut aineelliset hyödykkeet 528 482Yhteensä 5 039 4 671

Aineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet 176 135Yhteensä 176 135

Poistot yhteensä 5 215 4 806

Toiminnoille kohdistetut poistot

Tuotanto 4 778 4 462Myynti 10 28Hallinto 186 90Tuotekehitys 241 226Yhteensä 5 215 4 806

arvonalentumiset

Tilikausilla 2008 ja 2007 ei ole kirjattu arvonalentumistappioita tuloslaskelmaanliittyen aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

5. TYÖSUHDe-eTUUDeT

palkat 34 145 29 677Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 999 920Osakeperusteiset maksut 476 176Muut henkilösivukulut 9 810 5 424Yhteensä 45 430 36 197

Johdon työsuhde-etuuksia koskeva informaatio on esitetty liitetiedossa 28 Lähipiiritapahtumat. Tiedot myönnetyistä optioista esitetään liitetiedossa 18 Osakeperusteiset maksut.

Konsernin henkilöstö toiminnoittain keskimäärin tilikauden aikana

Tuotanto 9 601 8 345Myynti 25 23Hallinto 107 144Tuotekehitys 141 110Yhteensä 9 872 8 622

6. raHOITUSTUOTOT

Korkotuotot pankkitalletuksista ja muista rahavaroista 114 70Valuuttakurssivoitot 327 888Yhteensä 441 958

Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssivoittoja 2,7 milj. euroa vuonna 2008 (6,0 milj. euroa vuonna 2007).

7. raHOITUSKULUT

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahavaroista –2 023 –2 980Valuuttakurssitappiot –3 341 –420Muut rahoituskulut –1 598 –803Yhteensä –6 962 – 4 203

Liikevoiton yläpuolella oleviin eriin sisältyy valuuttakurssitappioita 8,1 milj. euroa vuonna 2008 (5,7 milj. euroa vuonna 2007).

51tiLinPÄÄtÖS

1 000 e 2008 2007

8. TULOVerOT

Tuloverot tuloslaskelmassaTilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot –1 584 –1 352Edellisten tilikausien verot 0 70

Laskennalliset verot –2 913 –2 999Yhteensä –4 497 –4 281

Tuloslaskelman verokulun ja Salcomp-konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Tulos ennen veroja 5 571 22 549

Verot laskettuna emoyrityksen verokannalla (26 %) 1 448 5 863Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus –1 256 –1 884Aiempien kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 7 –558Kirjaamatta jätetty laskennallinen verosaaminen tilikauden tappiosta 4 185 899Muut erät 113 –39Verokulu tuloslaskelmassa 4 497 4 281

9. OSaKeKOHTaInen TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden tulosKauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakkeiden lukumäärien muutoksia koskeva informaatio on esitetty liitetiedossa 17 Oma pääoma.

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos 1 073 580 18 268 381Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 38 975 190 38 975 190Laimentamaton osakekohtainen tulos (e/osake) 0,03 0,47

Konsernin laimennettu osakekohtainen tulos:

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden tulos 1 073 580 18 268 381Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 38 975 190 38 975 190Osakeoptioiden vaikutus 19 899 82 629Laimennusvaikutuksella painotettu osakkeiden lukumäärän keskiarvo 38 995 089 39 057 819Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (e/osake) 0,03 0,47

Optiojärjestely on esitetty liitetiedossa 18.

Taseen laskennalliset verot on eritelty liitetiedossa 13.

52 tiLinPÄÄtÖS

1 000 e

10. aIneeLLISeT KäYTTÖOmaISUUSHYÖDYKKeeT

Maa-alueet Rakennukset* Koneetja kalusto

Muut aineellisethyödykkeet

Ennakko-maksut

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2008 20 8 263 50 462 5 863 124 64 732Lisäykset 491 4 014 514 53 5 072Vähennykset ja siirrot erien välillä –20 –3 359 943 –27 –2 464Kurssierot –767 –459 577 70 –579Hankintameno 31.12.2008 0 4 628 54 960 6 927 246 66 761

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 –2 582 –34 991 –2 350 –39 923Tilikauden poistot –175 –4 336 –528 –5 039Vähennykset ja siirrot erien välillä 2 557 –951 1 606Kurssierot 17 –644 –219 –845Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 –183 –40 922 –3 097 –44 202

Kirjanpitoarvo 1.1.2008 20 5 681 15 470 3 513 123 24 808Kirjanpitoarvo 31.12.2008 0 4 445 14 038 3 831 246 22 559

Hankintameno 1.1.2007 20 3 362 51 342 6 870 997 62 591Lisäykset 4 899 6 777 89 106 11 871Vähennykset ja siirrot erien välillä –7 486 –875 –979 –9 340Kurssierot –172 –222 –394Hankintameno 31.12.2007 20 8 261 50 462 5 863 123 64 728

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 –2 502 –38 007 –1 944 –42 452Tilikauden poistot –78 –4 111 –482 –4 671Vähennykset ja siirrot erien välillä 6 993 6 993Kurssierot 134 76 210Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 –2 580 –34 991 –2 350 –39 921

Kirjanpitoarvo 1.1.2007 20 860 13 335 4 927 997 20 139Kirjanpitoarvo 31.12.2007 20 5 681 15 470 3 513 123 24 808

*Konserni on tilikauden aikana myynyt Kemijärvellä sijainneen tehdaskiinteistönsä.

11. aIneeTTOmaT HYÖDYKKeeT

Liikearvo Aineettomat oikeudet Yhteensä

Hankintameno 1.1.2008 66 412 2 238 68 650Lisäykset 215 215Vähennykset ja siirrot erien välillä –158 –158Kurssierot –15 –15Hankintameno 31.12.2008 66 412 2 280 68 692

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2008 –1 757 -1 757Tilikauden poistot –176 –176Vähennykset ja siirrot erien välillä 62 62Kurssierot –12 –12Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2008 –1 883 –1 883

Kirjanpitoarvo 1.1.2008 66 412 481 66 894Kirjanpitoarvo 31.12.2008 66 412 397 66 809

Hankintameno 1.1.2007 66 412 1 858 68 270Lisäykset 399 399Vähennykset ja siirrot erien välillä 8 8Kurssierot –11 –11Hankintameno 31.12.2007 66 412 2 238 68 650

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2007 –1 629 –1 629Tilikauden poistot –135 –135Kurssierot 7 7Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2007 –1 757 –1 757

Kirjanpitoarvo 1.1.2007 66 412 229 66 642Kirjanpitoarvo 31.12.2007 66 412 481 66 894

53tiLinPÄÄtÖS

Liikearvojen arvonalentumistestauksessa liiketoiminnallisten segmenttien kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen, joka on laskettu ennus-tettujen, diskontattujen rahavirtojen perusteella. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat toteutuneeseen liikevoittoon ja johdon hyväksymiin viiden vuoden ennusteisiin. Tämän ajankohdan jälkeiset vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat tasaisen 3,5–4 prosentin kasvuarvioon perustuen. Joh-don näkemys on, että tämä kasvuvauhti kuvastaa konsernin liiketoiminnan kehitystä toimialan ennusteiden mukaisella pitkällä aikavälillä. Tällä vaihteluvälillä olevaa kas-vuprosenttia on käytetty kaikissa yksiköissä. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on WAcc ennen veroja, joka Euroopan osalta on 12,4 % ja Kiinan osalta 12,1 %. Testa-uksen perusteella liikearvon arvonalentumistappion kirjaamiselle ei ole tarvetta. Konsernilla ei liikearvon lisäksi ole muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton.

Jokaiselle arvonalentumistestauksen alaiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle on tehty herkkyysanalyysi yksiköiden liiketoiminnan keskeisten muuttujien osalta. Herkkyys-analyysin perusteella käyttöarvo kestää 3–7 prosenttiyksikön vuotuisen arvonalentumistarkastelun alaisen yksikön myynnin kasvun alentumisen viiden vuoden tarkaste-luperiodilla, tai 6–64 prosenttiyksikön vuotuisen arvonalentumistarkastelun alaisen yksikön myynnin kasvun alenemisen päätearvossa, verrattuna perusoletuksiin. Tämä tarkoittaisi pitkällä tähtäimellä 6–64 % reaalista myynnin absoluuttista supistumista vuositasolla. Lisäksi käyttöarvo ylittää kirjanpitoarvon WAcc:n ollessa 2–45 prosent-tiyksikköä oletustasoa korkeammalla. Johdon näkemys on, että minkään laskelmissa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei joh-taisi siihen tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän.

1 000 e

Testattavat varat joista liikearvoa Testattavat varat joista liikearvoa

Suomi 69 818 59 760 96 132 59 760Kiina 41 661 6 640 37 189 6 640Yhteensä 111 479 66 400 133 321 66 400

Konsernin muut varat 67 704 48 764Kaikki yhteensä 179 183 182 085

IAS 36:n Arvonalentuminen mukaista arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvo on kohdistettu Euroopan sekä Aasian ja Tyynenmeren alueen osalta Kiinan maan-tieteellisille segmenteille. Muille segmenteille liikearvoa ei kohdistettu, sillä liikearvo liittyy Suomen ja Kiinan toimintaan. Testatun liikearvon kirjanpitoarvo oli 66,4 miljoo-naa euroa 31.12.2008. Arvo ei ole muuttunut edellisestä tilinpäätöspäivästä.

Testattujen kassavirtaa tuottavien yksiköiden varat 31.12.2008 ovat seuraavat:

12. LIIKearVOa SISäLTäVIen raHaVIrTaa TUOTTaVIen YKSIKÖIDen arVOnaLenTUmISTeSTaUS

2008 2007

13. LaSKennaLLISeT VerOSaamISeT Ja -VeLaT

31.12.2007 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2008

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana:

Laskennalliset verosaamiset:

Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset 384 –127 257Vahvistetut verotukselliset tappiot 2 800 0 0 2 800Yhteensä 3 184 –127 0 3 057

Laskennalliset verovelat:

Verotuksen jaksotuserot 12 075 2 786 14 861Yhteensä 12 075 2 786 0 14 861

nettoverovelka 8 891 2 913 0 11 804

31.12.2006 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2007

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana:

Laskennalliset verosaamiset:

Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset 223 161 384Vahvistetut verotukselliset tappiot 2 800 0 0 2 800Yhteensä 3 023 161 0 3 184

Laskennalliset verovelat:

Verotuksen jaksotuserot 8 915 3 160 12 075Yhteensä 8 915 3 160 0 12 075

nettoverovelka 5 892 2 999 0 8 891

Konsernin emoyhtiöllä on 31.12.2008 kertyneitä tappioita 31,3 milj. euroa (38,3 milj. euroa vuonna 2007). Lisäksi emoyhtiöllä on verotuksessa käyttämättömiä hyllypoisto-ja 18,1 milj. euroa (13,6 milj. euroa vuonna 2007). Tappioiden käyttöön liittyvästä epävarmuudesta johtuen eristä on kirjattu verosaamista 2,8 milj. euroa. Kyseiset tappiot vanhenevat vuosina 2013–2015.

Laskennalliset verovelat muodostuvat lähes kokonaan emoyhtiön kirjanpidossa tehdyistä verotuksessa vähennyskelpoisista liikearvon poistoista ja niistä johtuvista lasken-nallisen verovelan vuosittaisista kirjauksista IFRS-standardin mukaisesti.

54 tiLinPÄÄtÖS

1 000 e 2008 2007

14. VaIHTO-OmaISUUS

Aineet ja tarvikkeet 11 978 10 338Valmiit tuotteet 17 553 13 776Yhteensä 29 531 24 114

1 000 e 2008 2007

15. mYYnTISaamISeT Ja mUUT LYHYTaIKaISeT SaamISeT

Myyntisaamiset 26 426 42 710Siirtosaamiset 4 126 5 290Muut saamiset 85 475Yhteensä 30 637 48 475

1 000 e 2008 2007

16. raHaVaraT

Käteinen raha ja pankkitilit 25 998 14 263Määräaikaistalletukset (< 3 kk) 592 348Yhteensä 26 590 14 611

Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat koostuvat seuraavista eristä:

Käteinen raha, pankkitilit ja määräaikaistalletukset 26 590 14 611Yhteensä 26 590 14 611

1 000 e

17. Oma PääOmaOsakkeidenlukumäärä (1 000 kpl)

Osake-pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman

rahasto

Ylikurssi-rahasto

Yhteensä

31.12.2006 38 975 9 833 22 035 31 868

Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 22 035 –22 035 031.12.2007 38 975 9 833 22 035 0 31 868

31.12.2008 38 975 9 833 22 035 0 31 868

Tilikaudella vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa tekemällä 1,7 milj. euron kulukirjaukset (2,2 milj. euroa vuonna 2007). Vaihto-omaisuuteen ei sisälly vaihto-omaisuuden alaskirjausten peruutuksia vuosina 2008 eikä 2007.

Konserni ei ole tilikauden aikana kirjannut luottotappioita (0,1 milj. euroa vuonna 2007). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät liittyvät alihankkijoille maksettuihin ennakoihin, 0,6 milj. euroa tilikauden 2008 lopussa (0,8 milj. euroa vuonna 2007). Lisäksi siirtosaamisiin sisältyy Manauksen yhtiöön kirjattu verotukseen liittyvä talletus 2,5 milj. euroa (3,1 milj. euroa vuonna 2007).

Salcomp Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi osakesarja. Liikkeeseen laskettujen, täysin maksettujen osakkeiden lukumäärä 31.12.2008 on 38 975 190 kpl. Yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan ja johtoryhmän osakeomistus 31.12.2008 oli 569 806 kappaletta kaikista osakkeista (650 607 kappaletta vuonna 2007). Lisäksi lähipiirin hallussa oli 455 000 kappaletta (265 000 vuonna 2007) yhtiön optio-oikeuksia.

Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 3,8 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa 30.6.2009 saakka. Valtuutusta ei ole käytetty.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, ettei osinkoa jaeta.

55

1 000 e

19. VaraUKSeT

1.1.2008 40Varausten lisäykset 0Käytetyt varaukset –40Käyttämättömien varausten peruutukset 031.12.2008 0

1.1.2007 40Varausten lisäykset 0Käytetyt varaukset 0Käyttämättömien varausten peruutukset 031.12.2007 40

tiLinPÄÄtÖS

18. OSaKePerUSTeISTen KannUSTInJärJeSTeLYJen eHDOT

Ohjelman tunnus Optio-oikeus 2007a Optio-oikeus 2007BJärjestelyn luonne Osakeoptio OsakeoptioJaettavien optioiden määrä 657 500 682 500Myöntämispäivä 2.5.2007 7.5.2008Myönnettyjen instrumenttien määrä (kpl) 622 500 657 500Alkuperäinen merkintähinta (e/optio) 3,09 3,55Osinko-oikaisu 0,21 0,15Merkintähinta (e/optio) 2,88 3,40Osakehinta myöntämishetkellä 3,51 3,79Henkilöitä tilikauden päättyessä 42 51Oikeuden syntymisehdot Kolmen vuoden työssäoloaika ja

8 %:n nousu osakekurssissa 1.4.2010 mennessä.

Kolmen vuoden työssäoloaika ja8 %:n nousu osakekurssissa

1.4.2011 mennessä.

Ulkona olevat optiot 2008 2007

Tilikauden alussa 610 000 0Myönnetyt uudet optiot 657 500 622 500Menetetyt optiot –35 000 –12 500Toteutetut optiot 0 0Rauenneet optiot 0 0Tilikauden lopussa 1 232 500 610 000Toteutettavissa olevat optiot 31.12. 0 0

Käyvän arvon määrityksessä käytetyt oletukset:Optio-oikeus 2007a Optio-oikeus 2007B

Odotettu volatiliteetti 32 % 30 %Odotettu option voimassaoloaika myöntämispäivänä (vuosina) 4,9 4,9Riskitön korko 4,2 % 4,1 %Optioiden vapautumisedellytys (kurssi + osingot) 3,89–4,54 e 4,47–5,22 eOdotetut henkilöstövähennykset 9,4 % 10,0 %Myöntämispäivänä määritetty instrumentin käypä arvo 1,44 e 1,44 e

Konsernissa on käytössä osakeperusteinen kannustinjärjestely, joka on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Kannustinjärjestelyn ehtojen mukaisesti yhtiö antaa optiot ilman rahavastiketta.

Kannustinjärjestely on ehdollinen. Järjestelyn keskeiset ehdot, kuten oikeuden syntymisehdot, on esitetty alla olevassa taulukossa.

Konserni käyttää käyvän arvon määrittämiseksi cox-Ross-Rubinstein -binomiaalimallia. Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emo-yrityksen osakkeen toteutuneen kurssikehityksen perusteella ottaen huomioon optioiden jäljellä olevan voimassaoloajan. Osakkeiden käypä arvo optio-ohjelmassa on perustunut noteerattuun osakehintaan.

UudelleenjärjestelyvarauksetUudelleenjärjestelyvarauksista on purettu varaus, joka kohdistui Kemijärvellä sijainneen kiinteistön tyhjillään oleviin tuotantotiloihin. Kiinteistö on myyty tilikauden aikana.

56 tiLinPÄÄtÖS

1 000 e 2008 2007

20. KOrOLLISeT VeLaT

pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat pääomalainat 3 000 0 Lainat rahoituslaitoksilta 15 329 28 542Yhteensä 18 329 28 542

Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset 11 905 9 405Yhteensä 11 905 9 405

Konsernin vaihtuvakorkoiset velat

Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:

Alle 6 kk 6 000 4 7506–12 kk 6 000 4 7501–5 vuotta 15 426 28 890yli 5 vuottaYhteensä 27 426 38 390

Konsernin korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot ovat seuraavat:

pankkilainat 5,23 % 6,44 %pääomalainat 11,00 %Shekkiluottotilit 5,23 % 6,44 %

Korolliset lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat euromääräisiä ja korko on vaihtuva. Rahoituslaitoslainoihin liittyy markkinaehtoisia talou-dellisia ja muita kovenanttiehtoja.

Salcomp Oyj on lisäksi tilikauden aikana nostanut pääoman ehtoista lainaa 3 milj. euroa. Laina-aika on 4 vuotta, ja lainan korko on 11 %. Lainan pääoma ja korko maksetaan yhtiön selvitystilas-sa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Korkoa maksetaan vain, kun yhti-ön vapaan oman pääoman ja pääomalainan määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen vapaan oman pääoman määrän. pääoman tai koron maksamisesta ei anneta vakuutta. Jos korkoa ei voi-da maksaa, se siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka pe-rusteella se voidaan maksaa. Lainalle on kertynyt maksamatonta korkoa 3 000 euroa.

1 000 e 2008 2007

21. OSTOVeLaT Ja mUUT VeLaT

Ostovelat 60 150 52 104palkka- ja sosiaalikulujaksotukset 3 384 4 383Korkovelat ja muut rahoitusvelat 4 6Saadut ennakot 203 191Muut siirtovelat 4 115 5 643Muut velat 2 453 1 055Yhteensä 70 309 63 382

muiden siirtovelkojen olennaiset erät

Veroihin ja sen luonteisiin eriin liittyvät jaksotukset 2 496 4 345Kulujaksotukset (mm. kiinteistöihin liittyvät vesi, sähkö ja vuokrat) 180 851Suojausinstrumenttien jaksotukset 515 0Muut 924 447Yhteensä 4 115 5 643

57tiLinPÄÄtÖS

1 000 e

USd EUR RMB BRL INR HKd

2008Myyntisaamiset 8 922 86 8 793 5 768 2 857 0Rahavarat 10 516 322 7 803 5 971 1 860 118Ostovelat –18 152 –383 –23 142 –3 892 –2 963 –11 455Valuuttajohdannaiset –6 029avoin nettopositio –4 743 25 –6 546 7 846 1 754 –11 337

2007Myyntisaamiset 18 453 369 10 875 11 159 1 853Rahavarat 4 947 929 3 171 2 938 2 552 74Ostovelat –17 258 –488 –13 548 –4 310 –1 329 –15 171Valuuttajohdannaiset –6 636avoin nettopositio –494 810 498 9 787 3 076 –15 097

22. raHOITUSrISKIen HaLLInTa

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin tavoite on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski ja likviditeettiriski. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin talousosasto yhdessä paikallisyhtiöiden talousosastojen kanssa.

Konsernin rahoitustoiminto on keskitetty emoyhtiöön.

ValuuttariskiKonserniyritykset altistuvat liiketoiminnassaan valuuttakurssiriskille, sillä vaihteleva osa niiden toteutuneista myynneistä ja ostoista on valuuttamääräistä. Lisäksi osa konserniyhtiöiden myynneistä ja ostoista määritellään muussa kuin laskutusvaluutassa. Merkittävin myyntivaluutta on USd. Lisäksi RMB, INR, BRL ja HKd ovat käytössä laajasti. Ostojen pääasialliset valuutat ovat RMB, USd, BRL ja HKd. Koska myynti ja ostot tapahtuvat eri valuutoissa, konsernilla on merkittäviä valuuttaris-kejä USd/EUR, USd/RMB, USd/BRL ja USd/INR välillä.

Valuuttapositiota seurataan säännöllisesti sekä yhtiö- että valuuttakohtaisesti. Yhtiön pääperiaate on, että suojauksia ei käytetä. Suojaamisen sijasta valuuttariskiä pienennetään erilaisilla asiakkaisiin ja toimittajiin kohdistuvilla toimenpiteillä, joita käytetään myös konsernin sisäisten erien valuuttakurssiriskien minimoinnissa.

Konserni on aiemmin suojautunut EUR/USd-valuuttariskiä vastaan, ja tästä aiheutuneita suojaussopimuksia on vielä avoinna.

Konsernin sisäisiä lainoja ei suojata. Yhtiön ulkopuoliset lainat ovat euromääräisiä, joten niihin ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Tytäryritysten omaan pääomaan liitty-vää valuuttakurssiriskiä ei ole suojattu.

Siitä huolimatta, että johdannaissopimukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n suojauslaskennan vaatimuksia vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Alla on esitetty myyntisaamisiin, kassavaroihin ja ostovelkoihin liittyvä nettopositio valuutoittain huomioiden valuuttaan kohdistuvat suojaukset.

Alla oleva taulukko esittää nettovaluuttaposition näkökulmasta kyseisen valuuttakurssin 10 %:n muutoksen vaikutusta suhteessa euroon sekä konsernin tuloksen että oman pääoman osalta.

1 000 e

Valuutan muutos, % USd RMB BRL INR HKd

2008 10 –527 –727 872 195 –1 260–10 431 595 –713 –159 1 031

2007 10 –55 55 1 087 342 –1 677–10 45 –45 –890 –280 1 372

KorkoriskiKonsernin korkoriski liittyy lähinnä vaihtuvakorkoiseen lainasalkkuun. Markkinakorkojen muutoksilla on suora vaikutus konsernin tuleviin koronmaksujen raha- virtoihin. Yli puolet lainasalkusta on suojattu markkinakorkojen nousua vastaan, ja suojauksessa on käytetty sekä korko-optioita että koronvaihtosopimuksia.

Siitä huolimatta, että johdannaissopimukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n suojauslaskennan vaatimuksia, vaikka ovatkin tehokkaita taloudellisia suojausinstrumentteja. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Konsernin lainamäärät on esitetty liitetiedossa 20.

Alla oleva taulukko esittää tilikauden lopun lainapääoman huomioiden yhden prosenttiyksikön korkomuutoksen vaikutusta konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan. Tällöin keskimääräiseksi korkotasoksi on oletettu 3,5 %.

1 000 e

Korkotaso Tulosvaikutus

2008 2,5 % –1174,5 % 143

2007 2,5 % –1014,5 % 172

Konsernin lainasalkku on euromääräinen.

58 tiLinPÄÄtÖS

1 000 e 2008 2007

myyntisaamisten ikäjakaumaEi erääntyneet 21 750 33 916Alle 30 päivää 3 753 7 22730–60 päivää 98 89561–120 päivää 469 365Yli 120 päivää 357 307Yhteensä 26 426 42 710

maantieteellinen jakaumaAasia ja Tyynenmeren alue 17 421 21 725Eurooppa 2 012 5 678pohjois- ja Etelä-Amerikka 6 993 15 307Yhteensä 26 426 42 710

Raaka-aineiden hintariskiLopputuotteiden merkittävimmät komponenttimateriaalit ovat muoviraaka-aine sekä kupari. Konserni ei pääosin itse toimi suoraan raaka-aineiden ostajana. Raaka-aineisiin liittyvältä lyhyen aikavälin hintariskiltä suojaudutaan kiinteillä, keskimäärin 3–6 kk:n ostosopimuksilla.

LuottoriskiKonsernissa on määritelty asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Tuotteita myydään vain hyvän luottokelpoisuuden omaaville yrityksille. Asiakassaatavia seurataan säännöllisesti.

Johdannaissopimusten ja sijoitustransaktioiden vastapuolet ovat hyvän luottokelpoisuuden omaavia yrityksiä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä on rahoitus- varojen kirjanpitoarvo (kts. liitetieto 23). Suojaukset arvioidaan tapauskohtaisesti.

Alla oleviin taulukoihin on koottu myyntisaamisten ikäjakauma sekä maantieteellinen jakauma.

Asiakaskunnan muodostaa muutama suuri konserni, joten myyntisaamisiin liittyy merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Kolmen asiakaskonsernin saatavat kattavat 73 % myyntisaatavien määrästä. Kyseisten konsernien luottokelpoisuus on hyvä.

LikviditeettiriskiKonsernissa arvioidaan ja seurataan jatkuvasti liiketoiminnan tarvitsemaa rahoituksen määrää, jotta voidaan varmistua likvidien varojen riittävyydestä toiminnan rahoittamiseen sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Rahoituksen saatavuutta ja joustavuutta pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä sekä käyt-tämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Konsernin rahoitussopimuksiin liittyy tavanomaisia ehtoja, jotka koskevat rahoittajien asemaa, taloudellisia tunnus- lukuja sekä vakuuksien käyttöä.

Alla olevassa taulukossa on eritelty konsernin maksuvelvoitteet perustuen sopimusten diskonttaamattomiin kassavirtoihin.

1 000 e 2009 2010 2011 2012

2008Korolliset velat (ml. korot) 13 527 12 900 3 882 3 330Muut velat 2 453Ostovelat 60 150Johdannaiset 515Yhteensä 76 645 12 900 3 882 3 330

1 000 e 2008 2009 2010 2011

2007Korolliset velat (ml. korot) 11 414 13 302 12 620 5 164Muut velat 1 055Ostovelat 52 104Yhteensä 64 573 13 302 12 620 5 164

Käyttämättömien limiittien määrä vuoden lopulla on 5 milj. euroa.

59tiLinPÄÄtÖS

1 000 e

Liitetieto Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat erät

Lainat ja muut

saamiset

Jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat velat

Kirjanpito-arvo

Käypä arvo

2008rahoitusvaratLyhytaikaisetMyyntisaamiset ja muut saamiset 15 26 511 26 511 26 511Rahavarat 16 26 590 26 590 26 590

rahoitusvelatpitkäaikaisetpankkilainat 20 15 235 15 235 15 235pääomalainat 20 3 000 3 000 3 000

Lyhytaikaisetpankkilainat 20 12 000 12 000 12 000Ostovelat ja muut velat 21 62 603 62 603 62 603Korkojohdannaiset 21 178 178 178Valuuttajohdannaiset 21 337 337 337

23. raHOITUSVarOJen Ja -VeLKOJen KäYVäT arVOT

RahoitusvaratRahoitusvarojen käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpitoarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien lyhyt juok-suaika.

RahoitusvelatRahoitusvelkojen juoksuaika on maksimissaan 4 vuotta (viimeinen lyhennyskausi 2012). Tilinpäätöshetkellä olevien korollisten rahoituslaitosvelkojen korot on sidottu 3 kuukauden markkinakorkoihin. Näiden velkojen käyvät arvot eivät merkittävästi poikkea kirjanpitoarvosta koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä ja yritys-kohtainen riskipreemio ei ole merkittävästi muuttunut.

Alla olevassa taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja:

1 000 e

Liitetieto Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat erät

Lainat ja muut

saamiset

Jaksotettuun hankintamenoon

kirjattavat velat

Kirjanpito-arvo

Käypä arvo

2007rahoitusvaratLyhytaikaisetMyyntisaamiset ja muut saamiset 15 43 185 43 185 43 185Rahavarat 16 14 611 14 611 14 611Korkojohdannaiset 15 204 204 204Valuuttajohdannaiset 15 173 173 173

rahoitusvelatpitkäaikaisetpankkilainat 20 28 447 28 447 28 447

Lyhytaikaisetpankkilainat 20 9 500 9 500 9 500Ostovelat ja muut velat 21 53 159 53 159 53 159

60

25. mUUT VUOKraSOPImUKSeT

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:

Yhden vuoden kuluessa 3 336 2 358Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 6 708 5 953Yhteensä 10 044 8 311

tiLinPÄÄtÖS

1 000 e 2008 2007

26. VaSTUUSITOUmUKSeT

Omasta puolesta annetut vakuudetpankkilainat 27 425 38 390Yrityskiinnitys 170 000 170 000Muut omasta puolesta annetut vakuudet 5 209

1 000 e 2008 2007

24. LIIKeTOImInnan raHaVIrTOJen OIKaISUT

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa:poistot 5 215 4 806Optiokulun kirjaus 476 176Uudelleenjärjestelyvarausten muutos –40 0Yhteensä 5 651 4 982

Konserni on vuokrannut muilla vuokrasopimuksilla Suomessa Salossa, Kiinassa ja Brasiliassa sijaitsevat tuotanto- ja toimistotilansa. Vuokrasopimusten pituudet ovat 3–5 vuotta. Näihin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja sisältyy vuoden 2008 tuloslaskelmaan 3 milj. euroa (2,2 milj. euroa vuonna 2007).

1 000 e 2008 2007

27. TILInTarKaSTUKSen PaLKKIOT TOImeKSIanTOrYHmITTäInKonserni josta emoyhtiön

osuusKonserni josta emoyhtiön

osuus

Tilintarkastus 107 33 121 52Veroneuvonta 69 55 0 0Muut palvelut 9 9 136 85Palkkiot yhteensä 185 97 257 137

Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset Maa Konsernin omistusosuus (%)

Osuus äänivallasta (%)

Emoyritys Salcomp Oyj, Salo SuomiSalcomp Manufacturing Oy, Salo Suomi 100,0 100,0 Salcomp Ltda, São paulo Brasilia 99,8 99,8 Salcomp (Shenzhen) co. Ltd, Shenzhen Kiina 100,0 100,0 Salcomp Industrial Eletronica da Amazonia Ltda Brasilia 100,0 100,0 Salcomp Manufacturing India private Ltd Intia 100,0 100,0

28. LäHIPIIrITaPaHTUmaT

Salcomp-konsernissa lähipiiriin kuuluvat emoyhtiön hallitus ja sen toimitusjohtaja sekä emoyhtiön johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluu 7 henkilöä toimitusjohtajan lisäksi.

Salcomp Oyj on Nordstjernan AB:n tytäryhtiö. Nordstjernan AB on antanut 3 milj. euron pääomalainan Salcomp Oyj:lle tilikauden aikana. pääomalainan ehdot on esitetty liitetiedossa 20.

61tiLinPÄÄtÖS

1 000 e 2008 2007

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

a) Lähipiirin omistusmuutokset

Yhtiön nykyiseen lähipiiriin kuuluvien avainhenkilöiden omistusten vähennys 63 300 kpl 69 896 kplYhtiön lähipiiriin aiemmin kuuluneiden henkilöiden osakeomistusten vähennys 17 501 kpl 156 514 kpl

Lähipiirin omistus:Osakkeet 569 806 650 607Optio-oikeudet 455 000 265 000

b) Lähipiirin työsuhde-etuudet

palkat ja muut työsuhde-etuudet 1 323 1 109Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (TEL-maksut) 348 244Osakeperusteiset etuudet 176 76Yhteensä 1 847 1 429

Johdon palkat ja palkkiotHallituksen puheenjohtaja Mats Heiman (4.9.2007 alkaen) 40 10Hallituksen varapuheenjohtaja Kari Vuorialho (hallituksen pj 4.9.2007 asti) 32 28Hallituksen jäsenet:Jorma Terentjeff (varapj 4.9.2007 asti) 25 23peter Hofvenstam (4.9.2007 alkaen) 25 7Andreas Tallberg 25 20panu Halonen (4.9.2007 asti) 0 13Timo Leinilä (4.9.2007 asti) 0 13petri Myllyneva (4.9.2007 asti) 0 13Toimitusjohtajat:Mats Eriksson 0 78Markku Hangasjärvi 326 203Yhteensä 473 408

Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen lisäeläkejärjestelmän piiriin.

c) Lähipiirille myönnetyt lainat tai näiden puolesta annetut vakuudet

Lähipiirille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

1 000 e 2008 2007

Korolliset bruttovelat 30 425 38 390Rahavarat –26 590 –14 611Nettovelat 3 835 23 779

Käyttökate 17 217 30 600

nettovelan suhde käyttökatteeseen 0,22 0,8

Nettovelkaantumisaste 5,7 % 34,0 %

29. PääOman HaLLInTa

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja osakeantien kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan mm. nettovelan suhteella käyttökatteeseen, joka on yksi lainasalkun kovenanteista:

30. TILInPääTÖSPäIVän JäLKeISeT TaPaHTUmaT

Tilinpäätöspäivän jälkeen ei ole havaittu olennaisia seikkoja, joilla olisi vaikutusta edellä esitettyyn tilinpäätökseen.

62 tiLinPÄÄtÖS

eMoYhtiÖn tULoSLaSkeLMa1 000 e Liitetieto 2008 2007

Liikevaihto 1 108 647 164 252

Hankinnan ja valmistuksen kulut 3, 4 –93 414 –139 520

Bruttokate 15 233 24 732

Myynnin ja markkinoinnin kulut 3, 4 –1 471 –1 621

Hallinnon kulut 3, 4 –3 848 –3 853

Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut 3, 4 –3 749 –3 433

Liiketoiminnan muut tuotot 2 212 234

Liiketoiminnan muut kulut 2 –11 406 –11 375

Liikevoitto –5 029 4 684

Rahoitustuotot ja -kulut 5 –1 730 –3 093

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja –6 759 1 591

Tuloverot 6 0 0

Muut välittömät verot 0 0

Tilikauden tulos –6 759 1 591

63tiLinPÄÄtÖS

eMoYhtiÖn taSe1 000 e Liitetieto 31.12.2008 31.12.2007

VaSTaaVaa

PYSYVäT VaSTaaVaTaineettomat hyödykkeet 7Aineettomat oikeudet 128 52Liikearvo 9 474 20 880Muut pitkävaikutteiset menot 135 210

9 737 21 142

aineelliset hyödykkeet 8Maa- ja vesialueet 0 20Rakennukset ja rakennelmat 0 823Koneet ja kalusto 1 668 2 094Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 52 0

1 720 2 937

Sijoitukset 9Osuudet saman konsernin yrityksissä 27 740 27 740

VaIHTUVaT VaSTaaVaTVaihto-omaisuusValmiit tuotteet/tavarat 7 931 8 960

SaamisetPitkäaikaiset 10Siirtosaamiset 158 314

Lyhytaikaiset 11Myyntisaamiset 8 376 18 155Saamiset saman konsernin yrityksiltä 32 069 32 177Muut saamiset 42 454Siirtosaamiset 736 1 648

41 223 52 434

rahat ja pankkisaamiset 2 574 3 664Vastaavaa yhteensä 91 083 117 191

VaSTaTTaVaa

Oma PääOma 12Osakepääoma 9 833 9 833Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 23 691 23 691Edellisten tilikausien voitto (tappio) 6 165 10 421Tilikauden tulos –6 759 1 591

32 930 45 536

VIeraS PääOmaPitkäaikainen 13Lainat rahoituslaitoksilta 15 425 28 890pääomalainat 3 000 0

Lyhytaikainen 14Lainat rahoituslaitoksilta 12 000 9 500Saadut ennakot 0 6Ostovelat 4 843 4 793Velat saman konsernin yrityksille 20 283 26 700Muut velat 192 160Siirtovelat 2 410 1 606

39 728 42 765Vastattavaa yhteensä 91 083 117 191

64 tiLinPÄÄtÖS

eMoYhtiÖn RahaviRtaLaSkeLMa1 000 e 2008 2007

Liiketoiminnan rahavirta

Tulos ennen satunnaisia eriä –6 759 1 591

Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot 12 346 12 624

Rahoitustuotot ja -kulut 1 730 3 093

Muut oikaisut –114 –70

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 7 203 17 238

Käyttöpääoman muutos:

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys (+) 6 914 3 272

Vaihto-omaisuuden lisäys (–)/vähennys (+) 1 029 2 520

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–) –5 305 3 791

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 9 841 26 821

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista –1 986 –5 028

Saadut korot liiketoiminnasta 23 41

Rahavirta ennen satunnaisia eriä 7 878 21 834

Liiketoiminnan rahavirta 7 878 21 834

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –624 –382

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1 013 443

Myönnetyt lainat 0 –7 900

Lainasaamisten takaisinmaksut 3 000 1 200

Saadut korot investoinneista 1 453 130

Investointien rahavirta 4 842 –6 509

rahoituksen rahavirta

pitkäaikaisten lainojen nostot 3 000 5 000

pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut –10 964 –19 610

Maksetut osingot –5 846 –2 339

rahoituksen rahavirta –13 810 –16 949

rahavarojen muutos lisäys (+)/vähennys (–) –1 090 –1 624

rahavarat tilikauden alussa 3 664 5 288

rahavarat tilikauden lopussa 2 574 3 664

65tiLinPÄÄtÖS

eMoYhtiÖn LiitetieDotLAATIMISpERIAATTEET

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan (FAS). Salcomp-konsernin tilinpäätös on laadittu kansain-välisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on ollut mahdollista. Alla on esi-tetty ne laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laatimisperiaatteita.

Aineelliset ja aineettomat käyttöomaisuushyödykkeetAineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sovelletaan konsernin laatimisperiaatteita. Toisin kuin konsernissa, emoyhtiössä kirjataan edelleen lii-kearvojen poistot.

Sijoitukset saman konsernin yrityksissäSijoitukset saman konsernin yrityksissä arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Saamiset saman konsernin yrityksiltäMyyntisaamiset merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen laskutusarvoonsa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Myyntisaamiset eivät sisällä myytyjä myyntisaamisia, sillä myytyjen saatavien luottotappioriski siirtyy yhtiöltä pois saamisten myyntihetkellä. Myyntisaamisten myynnistä aiheutuvat kustannukset on kirjattu muihin rahoituskuluihin. Luottotappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tutkimus- ja tuotekehityskulutKaikki tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan emoyhtiön laskentaperiaatteiden mukaisesti tilikauden kuluksi.

Osakeperusteinen kannustinjärjestelySalcomp Oyj:n optiojärjestelyjen kirjanpitokäsittely on selostettu konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Koska Salcomp Oyj laatii tilinpäätök-sensä suomalaisten säännösten mukaan, optiojärjestelystä syntyvää kulua ei ole kirjattu tuloslaskelmaan.

EMOYHTIöN TULOSLASKELMAN LIITETIEdOT

1 000 e 2008 2007

1. LIIKeVaIHTO marKKIna-aLUeITTaIn

Eurooppa 16 329 39 958Aasia ja Tyynenmeren alue 62 833 93 243pohjois-Amerikka 16 402 23 313Etelä-Amerikka 13 083 7 738Yhteensä 108 647 164 252

2. LIIKeTOImInnan mUUT TUOTOT Ja KULUT

Liiketoiminnan muut tuototVuokratuotot 92 163Käyttöomaisuuden myyntivoitto 114 70Muut tuotot 6 1Yhteensä 212 234

Liiketoiminnan muut kulutgoodwill-poistot 11 406 11 375Yhteensä 11 406 11 375

66 tiLinPÄÄtÖS

goodwill-poistot 11 406 11 375Poistot yhteensä 12 345 12 624

goodwill-poistot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.

5. raHOITUSTUOTOT Ja -KULUT

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksistaSaman konsernin yrityksiltä 0 1Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä 0 1

Muut korko- ja rahoitustuototSaman konsernin yrityksiltä 1 140 1 153Muilta 23 43muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä 1 163 1 196

Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille 0 452Muille 2 893 3 838Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä 2 893 4 290

rahoitustuotot ja -kulut yhteensä –1 730 –3 093

erään korko- ja rahoitustuotot sisältyy kurssitappioita (netto) 11 55

1 000 e 2008 2007

4. POISTOT Ja arVOnaLennUKSeT

Suunnitelman mukaiset poistotAineettomat hyödykkeetAineettomat oikeudet 33 15Liikearvo 11 406 11 375Muut pitkävaikutteiset menot 47 48

Aineelliset hyödykkeetRakennukset ja rakennelmat 18 37Koneet ja kalusto 841 1 149Yhteensä 12 345 12 624

Toimintokohtaiset poistotHankinta ja valmistus 794 1 097Tutkimus ja kehitys 83 92Myynti ja markkinointi 2 3Hallinto 60 57Yhteensä 939 1 249

3. HenKILÖSTÖKULUT Ja HenKILÖSTÖn KeSKImääräInen LUKUmäärä

Henkilöstökulutpalkat 5 134 5 112Eläkekulut 832 850Muut henkilösivukulut 327 323Henkilöstökulut tuloslaskelmassa 6 293 6 285

Hallituksen jäsenten palkkiot 147 127

Toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet kuuluvat erillisen lisäeläkejärjestelmän piiriin.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikanaTuotanto 11 10Myynti ja markkinointi 7 11Hallinto 13 13Tuotekehitys 35 33Yhteensä 66 67

67

1 000 e

KäYTTÖOmaISUUS Ja mUUT PIKäaIKaISeT SIJOITUKSeT

7. aIneeTTOmaT HYÖDYKKeeT Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Yhteensä

Hankintameno 1.1.2008 1 490 114 347 884 116 721Lisäykset 109 0 0 109Vähennykset 0 0 –27 –27Hankintameno 31.12.2008 1 600 114 347 856 116 803

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2008 1 439 93 466 675 95 580Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistotTilikauden poisto 33 11 406 47 11 486Kertyneet poistot 31.12.2008 1 472 104 872 722 107 066

Kirjanpitoarvo 31.12.2008 128 9 474 135 9 737Kirjanpitoarvo 31.12.2007 52 20 881 209 21 142

6. TULOVerOT

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 0 0Tuloverot yhteensä 0 0

mUUT VäLITTÖmäT VerOT

Muut välittömät verot 0 0muut välittömät verot yhteensä 0 0

tiLinPÄÄtÖS

1 000 e

9. SIJOITUKSeT Osakkeet/Konserniyritykset

Hankintameno 1.1.2008 27 740Lisäykset 0Hankintameno 31.12.2008 27 740

Kirjanpitoarvo 31.12.2008 27 740Kirjanpitoarvo 31.12.2007 27 740

Konserniyritykset Yhtiön omistusosuus-%

Salcomp Ltda, Brasilia 99,8Salcomp Manufacturing Oy, Suomi 100,0

EMOYHTIöN TASEEN LIITETIEdOT

8. aIneeLLISeT HYÖDYKKeeT Maa-alueet Rakennukset Koneet ja kalusto Ennakkomaksut Yhteensä

Hankintameno 1.1.2008 20 3 362 28 253 0 31 634Lisäykset 0 0 463 337 800Vähennykset –20 –3 362 –607 –285 –4 274Hankintameno 31.12.2008 0 0 28 109 52 28 160

Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2008 0 2 539 26 158 0 28 697Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 –2 557 –558 0 –3 115Tilikauden poisto 0 18 841 0 859Kertyneet poistot 31.12.2008 0 0 26 441 0 26 441

Kirjanpitoarvo 31.12.2008 0 0 1 668 52 1 719Kirjanpitoarvo 31.12.2007 20 823 2 094 0 2 937

Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo31.12.2008 94031.12.2007 1 627

2008 2007

68 tiLinPÄÄtÖS

1 000 e 2008 2007

10. PITKäaIKaISeT SaamISeT

Siirtosaamiset, muilta 158 314Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 158 314

11. LYHYTaIKaISeT SaamISeT

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 8 376 18 155

Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltäMyyntisaamiset 14 534 10 706Lainasaamiset 16 391 19 248Siirtosaamiset 1 144 2 223Yhteensä 32 069 32 177

Muut saamiset 42 454Siirtosaamiset

Ennakkomaksut 640 676Johdannaissaatavat 0 377Muut siirtosaamiset 95 595

Siirtosaamiset yhteensä 736 1 648

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 41 223 52 434

12. Oma PääOma

SIdOTTU OMA pääOMAOsakepääoma 1.1. 9 833 9 833Osakepääoma 31.12. 9 833 9 833

Ylikurssirahasto 1.1. 0 23 691Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 6.8.2007 0 –23 691Ylikurssirahasto 31.12. 0 0

VApAA OMA pääOMASijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 23 691 0Sijoitus sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon 6.8.2007 0 23 691Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 23 691 23 691

Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. 12 012 12 760Osingon jako –5 847 –2 339Voitto/tappio edellisiltä tilikausilta 31.12. 6 165 10 421

Tilikauden tulos –6 759 1 591

Oma pääoma yhteensä 32 930 45 536

Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 23 691 23 691Kertyneet voittovarat 6 165 10 421Tilikauden tulos –6 759 1 591Yhteensä 23 097 35 703

Osakepääoman jakautuminen osakelajeittain

Osakkeet (1 ääni/osake) 38 975 190 kpl 9 832 735 e 38 975 190 kpl 9 832 735 e

69tiLinPÄÄtÖS

15. VaKUUDeT Ja VaSTUUSITOUmUKSeT

Omasta velasta annetut vakuudet

Rahalaitoslainat 27 425 38 390

Yrityskiinnitys 100 000 100 000Tytäryhtiöiden pantatut osakkeet 27 487 27 487Lainasaatavat tytäryhtiöiltä 3 800 6 800Omasta velasta annetut vakuudet yhteensä 131 287 134 287

muut annetut vakuudet

Muut omasta puolesta annetut vakuudet 5 209Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset 0 1 157muut vakuudet yhteensä 5 1 366

Vastuusitoumukset

Leasingsopimuksista maksettavat määrätSeuraavalla tilikaudella maksettavat 564 515Myöhemmin maksettavat 692 881Yhteensä 1 256 1 396

VuokravastuutVuokravastuut tilikauden lopussa 75 75Yhteensä 75 75

Johdannaissopimukset Valuuttaoptiot, kohde-etuuden arvo 8 500 9 500Valuuttaoptiot, käypä arvo –337 173Korko-optiot, kohde-etuuden arvo 11 635 15 000Korko-optiot, käypä arvo –68 95Koronvaihtosopimukset, kohde-etuuden arvo 11 635 14 105Koronvaihtosopimukset, käypä arvo –109 109

1 000 e 2008 2007

13. PITKäaIKaInen VIeraS PääOma

Pitkäaikaiset velatLainat rahoituslaitoksilta 15 425 28 890pääomalainat 3 000 0Yhteensä 18 425 28 890

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 18 425 28 890

14. LYHYTaIKaInen VIeraS PääOma

Lyhytaikaiset velatLainat rahoituslaitoksilta 12 000 9 500Saadut ennakot 0 6Ostovelat 4 842 4 793

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksilleOstovelat 20 283 26 700Yhteensä 20 283 26 700

Muut velat 192 160Siirtovelat 2 410 1 606

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 39 727 42 765

Siirtovelkojen olennaiset erät

palkat sosiaalikuluineen 1 698 1 521Korot 4 6Muut 708 79Yhteensä 2 410 1 606

pääomalainaan liittyvät ehdot ja muut tiedot sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetietoon 20.

70

Henkilöstö keskimäärin Kuukausien lopun henkilömäärien keskiarvo

Oman pääoman tuotto (%) Kauden tulos Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto (%) Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma – korottomat velat (keskim. kauden aikana)

nettovarallisuuden tuotto (%) Liikevoitto pitkäaikaiset varat – laskennallinen verosaaminen – liikearvo + vaihto-omaisuus + lyhytaikaiset saamiset – korottomat lyhytaikaiset velat (keskim. kauden aikana)

Omavaraisuusaste (%) Oma pääoma Taseen loppusumma – saadut ennakot

nettovelkaantumisaste (%) Korolliset velat – rahavarat Oma pääoma

Osakekohtainen tulos Kauden tulos Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä

Osakekohtainen oma pääoma Oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kauden lopussa

Osakekohtainen tulos, laimennettu Kauden tulos Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen kappalemäärä

tiLinPÄÄtÖS

keSkeiSet tUnnUSLUvUt

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

2008 2007 2006 2005 2004

Milj. e (ellei toisin mainittu) Liikevaihto 283,3 286,2 259,0 156,0 141,2Muutos, % –1,0 10,5 66,0 10,5 32,8Käyttökate (EBITdA) 17,3 30,6 20,7 17,2 13,1

% liikevaihdosta 6,1 10,7 8,0 11,0 9,3Liiketulos 12,1 25,8 15,5 12,5 7,9

% liikevaihdosta 4,3 9,0 6,0 8,0 5,6Tulos ennen veroja 5,6 22,5 11,2 8,2 4,4

% liikevaihdosta 2,0 7,9 4,3 5,3 3,1Tilikauden tulos 1,1 18,3 7,6 5,8 0,2

% liikevaihdosta 0,4 6,4 2,9 3,7 0,2

Bruttoinvestoinnit 5,3 11,3 9,3 9,0 4,5% liikevaihdosta 1,9 3,9 3,6 5,8 3,2

Tuotekehitysmenot 5,6 4,8 5,4 4,1 3,6% liikevaihdosta 2,0 1,7 2,1 2,6 2,6

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana 9 872 8 622 7 567 5 612 4 091

Oman pääoman tuotto, % 1,6 30,0 18,8 23,3 1,0Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,1 25,3 16,2 14,3 8,8Nettovarallisuuden tuotto (RONA), % 51,1 72,3 54,1 68,0 38,8Omavaraisuusaste, % 35,6 37,7 30,5 19,1 18,3Nettovelkaantumisaste, % 5,7 34,0 83,7 194,6 282,2

Korolliset nettovelat 3,6 23,3 44,4 54,9 59,9Oma pääoma 63,8 68,6 53,0 28,2 21,2Taseen loppusumma 179,2 182,0 174,5 148,0 116,2

Osakekohtainen tulos, e 0,03 0,47 0,20 0,18 0,01Osakekohtainen oma pääoma, e 1,64 1,76 1,36 0,86 0,65Osakekohtainen osinko, e 0* 0,15 0,06 0,00 0,00Osinko tuloksesta, % 0* 32,0 30,7Efektiivinen osinkotuotto, % 0* 3,8 2,3

Osakkeiden määrä tilikauden lopussa 38 975 190 38 975 190 38 975 190Osakkeiden määrä keskimäärin 38 975 190 38 975 190 37 808 067 32 839 450 32 660 610Laimennusvaikutuksella painotettu osakkeiden lukumäärä keskimäärin 38 995 089 39 057 819

* Hallituksen ehdotus

x 100

x 100

x 100

x 100

x 100

71tiLinPÄÄtÖS

tiLintaRkaStUSkeRtoMUS

SALcOMp OYJ:N YHTIöKOKOUKSELLEOlemme tarkastaneet Salcomp Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2008. Tilinpäätös sisäl-tää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tulos-laskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUUHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUdETTilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudatta-mista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuk-sessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeel-lisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

LAUSUNTO KONSERNITILINpääTöKSESTäLausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukai-sesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINpääTöKSESTä JA TOIMINTAKERTOMUKSESTALausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudelli-sesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 10. helmikuuta 2009

KpMg OY AB

pauli SalminenKHT

72 SanaSto

SanaSto

gSMA Maailmanlaajuinen matkapuhelinalan järjestö (gSM Association).

IcT Informaatio- ja viestintäteknologiayritysten yhteenliittymä (Information and communi-cations Technology).

LINEAARILATURILaturi pientä tehoa vaativaan käyttöön, mm. perusmallisissa ja tavallisissa puhelimissa sekä langattomissa puhelimissa.

OdM-RATKAISUTOdM-tuotealustat ovat Salcompin itse spesifioimia ja kehittämiä latureita, jotka räätälöidään asiakkaan erityistarpeiden mukaan ja jotka kehitetään yhteistyössä asiakkaan kanssa (Original design Manufacturer).

OEM-RATKAISUTOEM-tuotteet ovat asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä latureita (Original Equipment Manufacturer).

BLUETOOTHAvoin standardi laitteiden langattomaan kommunikointiin lähietäisyydellä.

EIcc-KOOdIElektroniikkateollisuuden toimintaohjeet, jotka sisältävät best practice -käytäntöjä elektroniikkateollisuuden toimitusketjun työskentelyolosuhteiden parantamiseen (Electronic Industry code of conduct).

EMcSähkömagneettinen yhteensopivuus (Electro- magnetic compatibility); varmistaa, että eri valmistajien laitteet toimivat yhdessä ilman ongelmia.

E-TAScVerkkopohjainen työkalu (Electronics – Tool for Accountable Supply chains) yritysvastuu-asioiden käsittelyn ja raportoinnin tehostami-seksi; kehitystyöhön ovat osallistuneet eri- laiset informaatio-, viestintä- ja elektroniikka-yritysten yhteenliittymät, mm. IcT ja geSI.

gESIInformaatioteknologia-alan vastuullisuutta edistävä järjestö (global e-Sustainability Initiative).

OMTpMatkapuhelinvalmistajien ja operaattorien muodostama yhteenliittymä (Open Mobile Terminal platform).

STANd BY -KULUTUSTyhjäkäyntikulutus eli laitteen valmiustilassa kuluttama energia.

SWITcH MOdE -LATURITeknologisesti kehittyneempiä, pieniä, nopeita ja ympäristöystävällisempiä latureita suuren suorituskyvyn matkapuhelimiin.

USB Universal Serial Bus on sarjaväyläarkki-tehtuuri oheislaitteiden liittämiseksi tietokoneeseen tai muuhun laitteeseen.

5SJärjestelmä työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin, tavoitteena tuottavuuden nousu (Sort – Set in order – Shine – Standardize – Sustain).

73tietoa SijoittajiLLe

YHTIöKOKOUSSalcomp Oyj:n varsinainen yhtiökokous pide-tään keskiviikkona 15.4.2009 klo 17 alkaen Marina congress centerissä, osoitteessa Ka-tajanokanlaituri 6, Helsinki. Oikeus osallistua yh-tiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 5.4.2009 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasrekisteriin. Osakkeen-omistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokouk-seen, tulee ilmoittautua viimeistään 8.4.2009 klo 16.00. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

• sähköpostitse osoitteeseen agm2009@salcomp.com

• puhelimitse numeroon 046 655 8489

• faksilla numeroon 0201 875 450 tai • kirjeitse osoitteeseen Salcomp Oyj Yhtiökokousasiat/päivi Luoti pL 95, 24101 Salo

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoi-te, puhelinnumero sekä mahdollisen avusta-jan nimi. Osakkeenomistajan Salcompille luo-vuttamia tietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien yhteydessä.

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeen-omistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiö-lain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus ko-kouksessa käsiteltävistä asioista.

Lisätietoja ilmoittautumisesta, asiamiehen käyt-tämisestä, valtakirjoista ja hallintarekisteröi-dyn osakkeen omistajien ilmoittautumisesta on saatavilla yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.salcomp.com.

OSINgONMAKSUHallitus esittää, että osinkoa vuodelta 2008 ei makseta.

TALOUdELLINEN RApORTOINTI VUONNA 2009• Tilinpäätöstiedote 2008 10.2.2009

• Vuosikertomus 2008 viikko 12/2009

• Yhtiökokous 15.4.2009

• Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2009 8.5.2009

• Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu 2009 11.8.2009

• Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2009 5.11.2009

SIJOITTAJAINFORMAATIOSalcompin sijoittajaviestinnän tarkoituksena on tarjota kaikille pääomamarkkinoilla toimi-ville säännöllisesti ja tasapuolisesti oikeata, riittävää ja ajankohtaista tietoa Salcompin osak-keen hinnan perustaksi.

Salcompin kotisivuilta www.salcomp.com löy-tyy monipuolista sijoittajainformaatiota: mm. taloudelliset raportit, pörssi- ja lehdistötiedot-teet, Salcompia seuraavien analyytikkojen yhteystiedot sekä suurimmat osakkeenomis-tajat ja yhtiön sisäpiiri.

Salcomp on määritellyt kahden viikon pituisen hiljaisen ajanjakson ennen vuosituloksen ja osa-vuosikatsausten julkaisua. Tänä aikana Salcomp ei tapaa pääomamarkkinoiden edustajia.

Vuosikertomus 2008 julkaistaan Salcompin kotisivuilla pdf- ja Flash-muodossa osoitteessa www.salcomp.com – Sijoittajat – Julkaisut ja esitykset.

SIJOITTAJAYHTEYSTIEdOTTalousjohtaja Jari Saarinenpuh. 040 500 4206jari.saarinen@salcomp.com

Viestintäpäällikkö päivi Luotipuh. 050 358 6012paivi.luoti@salcomp.com

tietoa SijoittajiLLe

OSAKKEEN pERUSTIEdOT

Listauspaikka: NASdAQ OMX, HelsinkiKaupankäyntitunnus: SAL1VLista: päälistaToimialaluokka: Teollisuustuotteet ja -palvelutISIN-koodi: FI0009013924gIcS-koodi: 20104010

74

Lisätietoja Salcompista ja kaikkien toimipisteiden yhteystiedot löytyvät yhtiön kotisivuilta www.salcomp.com

Leesburg

Manaus

São paulo

Salcomp OyjpL 95, Salorankatu 1024101 Salopuh. 0201 875 511Faksi 0201 875 450Kotipaikka SaloY-tunnus 1509923-4

pääkonttori

Tuotanto

Myyntitoimisto

Myyntiedustus

75

chennai

Shenzhen

Salo

Soul

design & toteutus: Briiffi Oy. Kannen kuva: Iloinen Liftari. Muut kuvat: Angela Fang, Rauno Johansson, pasi Leino, José carlos Miranda, Tapio Nurmi, Juhani palmulaakso, Ivan perin, Harri pälviranta ja Ravi Shivalingam. Kuvissa esiintyvät henkilöt ovat pääosin Salcompin omaa henkilökuntaa.

76