Kehon kuvanveistäjä

KUOPIO

Pasi Ahtiainen

Lontoossa asuvan Marja Putkiston toi tällä ker-taa Suomeen hänen kehittämänsä Method Putkiston juhlavuo-

si. Harjoitusmetodi täyttää 20 vuotta, ja sen tiimoilta hän ve-tää kursseja Kuopiossa ja Jyväs-kylässä.

– Kesällä tulen kansainvälisen ryhmän kanssa Runnin kylpy-lään. Lontoon kermalle sellai-nen on eksoottinen kokemus.

Method Putkisto on kehonhal-lintatekniikka, jokaa vahvistaaa keskivartalon syviä lihaksia ja tukirankaa.

Metodi on kuitenkin pilatek-sesta erillinen oma tekniikkan-sa, jonka tarkoituksena paran-taa kehon kokonaisvaltaista hy-vinvointia ja oman kehon tun-temusta.

– On sanottu, että Method Put-kisto alkaa siitä mihin pilates loppuu.

Suomeen Method Putkis-to saapui mutkan kautta. Put-kisto kehitteli sen Englannissa opiskeltuaan kahdeksan vuot-ta pilatesta.

– Monet asiat otetaan meillä vastaan vasta, kun ne tulevat ul-komailta.

– Vaikka meillä on vanha voi-misteluryhmäperinne, niin ae-robic piti tuoda Amerikasta asti 1980-luvulla. Silloin kaikki ha-lusivat näyttää Jane Fondalta.

– En kuitenkaan usko, että oli-sin menestynyt yhtä hyvin, jos olisin jäänyt Suomeen, Putkis-to arvelee.

Aika oli erilainen, eikä nuoren blondin naisen kehittämä mene-telmä olisi varmaankaan saanut täällä yhtä hyvää vastaanottoa kuin Englannissa.

–Ilman kehittämääni opetus-

tekniikkaa olisin itse liikuntara-joitteinen. Pysyn pystyssä lähin-nä lihaksiston avulla, Putkisto paljastaa.

Ei uskoisi, että suoraryhtisellä ja terveenoloisella, noin 50-vuo-tiaalla naisella on synnynnäinen lonkkavika.

Putkistolta kului vuosia ym-märtää omat rajoitteensa, eikä pystynyt kovasta tanssiharjoitte-lusta huolimatta tekemään kaik-lusta huolimatta tekemään kaiklusta huolimatta tekemään kaikkia liikkeitä.

25-vuotiaana hän opetti mu-siikkiliikuntaa Sibelius-Akate-miassa ja Suomen kansallisoop-perassa.

1990-luvun alussa hän lähti opiskelemaan Lontooseen La-banin tanssiyliopistoon.

Omat liikuntarajoitteet saivat

hänet vaihtamaan näkökulmaa liikkumiseen; tuntemaan ja tun-nistamaan omaa kehoaan pa-remmin. Hitaasti syntyi ymmär-rys, että kehoa täytyy rakentaa sisältä ulospäin.

Nyt Putkisto on julkaissut 10 kirjaa ja toiminut alalla 25 vuot-ta. Method Putkisto on ollut me-nestys, mutta kilpailu on kovaa, erityisesti ulkomailla. Silti Marja Putkisto valittiin Iso-Britannian arvostetuimpien kehonhallin-nan asiantuntijoiden joukkoon vuonna 2010.

– En ole tietoisesti pyrkinyt valtaamaan markkinoita. Ta-jusin vain, että olen kehittänyt jotain, jonka tallentaminen on arvokasta.

Metodi sai rakenteet ympäril-leen, ja Method Putkisto -insti-tuutti aloitti ohjaajakoulutuksen. Erikoista oli se, ettei vastaavaa ammattikuntaa ollut Suomessa vielä olemassa.

Liikuntaharrastajille tarjotaan jatkuvasti uusia lajeja.

Monet sinkoilevat uudesta uu-teen, mutta Putkisto on luotta-vainen metodinsa tulevaisuu-teen.

– Minulla on asiakkaita, joita olen ohjannut 18 vuotta. Met-hod Putkisto ei ole niinkään la-ji, vaan sen harjoitteiden avul-la kyetään harrastamaan mui-ta lajeja.

– Suomessa ollaan liian ongel-mapainotteisia, kun tärkeämpää olisi itse tajuta oman kehon po-

tentiaali.Tavoitteena on liikkumisen

vapaus ja estetiikka. Haastee-

na on keskikehonhallinnan yk-na on keskikehonhallinnan ykna on keskikehonhallinnan yksinkertaisiin asioihin keskitty-minen.

Liikunta: Marja Putkiston kehittämän Method Putkiston haaste on sen yksinkertaisuus.

HARJOITTEITA

Marja Putkiston kehittämiä menetelmiä

■MP-pilates: Pilateksesta Mar-ja Putkiston edelleen kehittämä harjoitusmenetelmä.

■MP 3D luonnollinen kasvokli-nikka: Kasvojen lihastasapai-noa ja terveyttä edistävä mene-telmä, jolla otetaan huomioon koko ylävartalo, äänenkäyttö ja purenta.

■MP-kevytohjelma: Kiintey-tykseen, nesteiden poistoon ja stressin poistoon tähtäävä liike-ohjelma.

■MP-huippuliikkuja: Selkäran-gan hallintaan ja oman kehon optimaaliseen sekä esteettiseen liikkumiseen keskittyvä harjoi-tusohjelma.

”Monet asiat otetaan meillä

vastaan vasta, kun ne tulevat ulko-mailta.Marja Putkisto

Marja Putkisto kehitti ensin oman metodin, mutta törmättyään pilatekseen hän sisällytti metodinsa siihen.

TOMI GLAD

Johtaminen on joukkuepeliä

HELSINKI

Reima Rautiainen/STT

Mistä on hyvät johtajat tehty?Viime viikkoina puhki poh-

dittu kysymys on askarrutta-nut myös toimitusjohtaja Matti Makkosta, joka on tehnyt pitkän uran tietoliikennealalla. Hän ei kuitenkaan arvota johtajuutta moraalisilla mittareilla, vaan tarkastelee johdon toimia käy-tännöllisestä näkökulmasta.

Makkonen haastatteli muu-tama vuosi sitten kirjaa varten lukuisia yritysjohtajia ja kyseli näiltä johtamisen sudenkuo-

pista.astaajista useimmat olivat

sitä mieltä, että johtajan pitää saada ympärilleen juuri ne ih-miset, jotka hän haluaa. On koottava toimiva tiimi.

Mies myöntää olleensa onne-kaskin saatuaan tehdä it-työ-uraansa Suomessa. Hän on näh-nyt eturivistä, kuinka 1980-lu-vun matkapuhelinteknologia ja-lostui parissakymmenessä vuo-dessa mobiilibisnekseksi.

Silloisen Posti- ja telelaitoksen järjestelmäsuunnittelija Makko-nen kehitti 1970- ja 80-luvuilla

langattomia kommunikaatio-palveluja. Nokian myöhempi muodonmuutos monialayri-tyksestä telekommunikaatio-

alan toimijaksi ajoittui nappiin.– Nokia pystyi teollisesti hyö-

dyntämään ne ideat, joita val-tiolliset telelaitokset olivat ke-

hitelleet, Makkonen kiittelee.Ei ollut itsestään selvää, että

-visionääri-insinöörien aivoitukvisionääri-insinöörien aivoitukset saisivat kaupallisissa piireissä vastakaikua. Historiankirjoitus todistaa, että Nokiassa tehtiin 1980–90-luvulla asioita oikein.

iellä nähtiin tarpeeksi pit-källe eteenpäin, ja seurauksena oli menestys. Se oli onnenkanta-moinen, joka ei oikeastaan ollut onnenkantamoinen: Nokiassa asioita vain oli mietitty pitem-mälle kuin muutaman kvartaa-likatsauksen yli.

Makkosen - innovatiiviseen piik innovatiiviseen piikkiin 1980-luvun alusta on laitet-tu perustavanlaatuinen telealan keksintö, tekstiviesti.

– Työsuoritukseni tekstivies-tin kehittämisessä oli hyvin vä-

-häinen. Se oli tiimityötä, Makhäinen. Se oli tiimityötä, Makkonen väistelee.

– Oli meillä aiheesta idean-heittoa. Olisiko ollut yhdessä pitseriapalaverissa, jossa jonkin tulkinnan mukaan olen sano-nut keksinnön kannalta ratkai-sevan lauseen.

Makkosen mukaan tekstivies-tin tekninen toteuttamistapa ei lopulta ollut pohjoismaalaista alkuperää, vaan saksalaisten ja ranskalaisten kollegojen käsi-alaa.

Ei ollut sattumaa, että teksti-viestin kaltainen keksintö up-posi suomalaisiin.

äällä on läpi vuosisatojen eletty niin haastavissa maantie-teellisissä oloissa, että on opit-tu hyväksymään tekniset inno-vaatiot.

TTMakkonen vähättelee rooliaan.

Matti Makkonen johtaa nykyään Anvia-konsernia.

JUHA HARJU / LEHTIKUVA