Kehon kuvanveistäjä
KUOPIO
Pasi Ahtiainen
Lontoossa asuvan Marja Putkiston toi tällä ker-taa Suomeen hänen kehittämänsä Method Putkiston juhlavuo-
si. Harjoitusmetodi täyttää 20 vuotta, ja sen tiimoilta hän ve-tää kursseja Kuopiossa ja Jyväs-kylässä.
– Kesällä tulen kansainvälisen ryhmän kanssa Runnin kylpy-lään. Lontoon kermalle sellai-nen on eksoottinen kokemus.
Method Putkisto on kehonhal-lintatekniikka, jokaa vahvistaaa keskivartalon syviä lihaksia ja tukirankaa.
Metodi on kuitenkin pilatek-sesta erillinen oma tekniikkan-sa, jonka tarkoituksena paran-taa kehon kokonaisvaltaista hy-vinvointia ja oman kehon tun-temusta.
– On sanottu, että Method Put-kisto alkaa siitä mihin pilates loppuu.
Suomeen Method Putkis-to saapui mutkan kautta. Put-kisto kehitteli sen Englannissa opiskeltuaan kahdeksan vuot-ta pilatesta.
– Monet asiat otetaan meillä vastaan vasta, kun ne tulevat ul-komailta.
– Vaikka meillä on vanha voi-misteluryhmäperinne, niin ae-robic piti tuoda Amerikasta asti 1980-luvulla. Silloin kaikki ha-lusivat näyttää Jane Fondalta.
– En kuitenkaan usko, että oli-sin menestynyt yhtä hyvin, jos olisin jäänyt Suomeen, Putkis-to arvelee.
Aika oli erilainen, eikä nuoren blondin naisen kehittämä mene-telmä olisi varmaankaan saanut täällä yhtä hyvää vastaanottoa kuin Englannissa.
–Ilman kehittämääni opetus-
tekniikkaa olisin itse liikuntara-joitteinen. Pysyn pystyssä lähin-nä lihaksiston avulla, Putkisto paljastaa.
Ei uskoisi, että suoraryhtisellä ja terveenoloisella, noin 50-vuo-tiaalla naisella on synnynnäinen lonkkavika.
Putkistolta kului vuosia ym-märtää omat rajoitteensa, eikä pystynyt kovasta tanssiharjoitte-lusta huolimatta tekemään kaik-lusta huolimatta tekemään kaiklusta huolimatta tekemään kaikkia liikkeitä.
25-vuotiaana hän opetti mu-siikkiliikuntaa Sibelius-Akate-miassa ja Suomen kansallisoop-perassa.
1990-luvun alussa hän lähti opiskelemaan Lontooseen La-banin tanssiyliopistoon.
Omat liikuntarajoitteet saivat
hänet vaihtamaan näkökulmaa liikkumiseen; tuntemaan ja tun-nistamaan omaa kehoaan pa-remmin. Hitaasti syntyi ymmär-rys, että kehoa täytyy rakentaa sisältä ulospäin.
Nyt Putkisto on julkaissut 10 kirjaa ja toiminut alalla 25 vuot-ta. Method Putkisto on ollut me-nestys, mutta kilpailu on kovaa, erityisesti ulkomailla. Silti Marja Putkisto valittiin Iso-Britannian arvostetuimpien kehonhallin-nan asiantuntijoiden joukkoon vuonna 2010.
– En ole tietoisesti pyrkinyt valtaamaan markkinoita. Ta-jusin vain, että olen kehittänyt jotain, jonka tallentaminen on arvokasta.
Metodi sai rakenteet ympäril-leen, ja Method Putkisto -insti-tuutti aloitti ohjaajakoulutuksen. Erikoista oli se, ettei vastaavaa ammattikuntaa ollut Suomessa vielä olemassa.
Liikuntaharrastajille tarjotaan jatkuvasti uusia lajeja.
Monet sinkoilevat uudesta uu-teen, mutta Putkisto on luotta-vainen metodinsa tulevaisuu-teen.
– Minulla on asiakkaita, joita olen ohjannut 18 vuotta. Met-hod Putkisto ei ole niinkään la-ji, vaan sen harjoitteiden avul-la kyetään harrastamaan mui-ta lajeja.
– Suomessa ollaan liian ongel-mapainotteisia, kun tärkeämpää olisi itse tajuta oman kehon po-
tentiaali.Tavoitteena on liikkumisen
vapaus ja estetiikka. Haastee-
na on keskikehonhallinnan yk-na on keskikehonhallinnan ykna on keskikehonhallinnan yksinkertaisiin asioihin keskitty-minen.
Liikunta: Marja Putkiston kehittämän Method Putkiston haaste on sen yksinkertaisuus.
HARJOITTEITA
Marja Putkiston kehittämiä menetelmiä
■MP-pilates: Pilateksesta Mar-ja Putkiston edelleen kehittämä harjoitusmenetelmä.
■MP 3D luonnollinen kasvokli-nikka: Kasvojen lihastasapai-noa ja terveyttä edistävä mene-telmä, jolla otetaan huomioon koko ylävartalo, äänenkäyttö ja purenta.
■MP-kevytohjelma: Kiintey-tykseen, nesteiden poistoon ja stressin poistoon tähtäävä liike-ohjelma.
■MP-huippuliikkuja: Selkäran-gan hallintaan ja oman kehon optimaaliseen sekä esteettiseen liikkumiseen keskittyvä harjoi-tusohjelma.
”Monet asiat otetaan meillä
vastaan vasta, kun ne tulevat ulko-mailta.Marja Putkisto
Marja Putkisto kehitti ensin oman metodin, mutta törmättyään pilatekseen hän sisällytti metodinsa siihen.
TOMI GLAD
Johtaminen on joukkuepeliä
HELSINKI
Reima Rautiainen/STT
Mistä on hyvät johtajat tehty?Viime viikkoina puhki poh-
dittu kysymys on askarrutta-nut myös toimitusjohtaja Matti Makkosta, joka on tehnyt pitkän uran tietoliikennealalla. Hän ei kuitenkaan arvota johtajuutta moraalisilla mittareilla, vaan tarkastelee johdon toimia käy-tännöllisestä näkökulmasta.
Makkonen haastatteli muu-tama vuosi sitten kirjaa varten lukuisia yritysjohtajia ja kyseli näiltä johtamisen sudenkuo-
pista.astaajista useimmat olivat
sitä mieltä, että johtajan pitää saada ympärilleen juuri ne ih-miset, jotka hän haluaa. On koottava toimiva tiimi.
Mies myöntää olleensa onne-kaskin saatuaan tehdä it-työ-uraansa Suomessa. Hän on näh-nyt eturivistä, kuinka 1980-lu-vun matkapuhelinteknologia ja-lostui parissakymmenessä vuo-dessa mobiilibisnekseksi.
Silloisen Posti- ja telelaitoksen järjestelmäsuunnittelija Makko-nen kehitti 1970- ja 80-luvuilla
langattomia kommunikaatio-palveluja. Nokian myöhempi muodonmuutos monialayri-tyksestä telekommunikaatio-
alan toimijaksi ajoittui nappiin.– Nokia pystyi teollisesti hyö-
dyntämään ne ideat, joita val-tiolliset telelaitokset olivat ke-
hitelleet, Makkonen kiittelee.Ei ollut itsestään selvää, että
-visionääri-insinöörien aivoitukvisionääri-insinöörien aivoitukset saisivat kaupallisissa piireissä vastakaikua. Historiankirjoitus todistaa, että Nokiassa tehtiin 1980–90-luvulla asioita oikein.
iellä nähtiin tarpeeksi pit-källe eteenpäin, ja seurauksena oli menestys. Se oli onnenkanta-moinen, joka ei oikeastaan ollut onnenkantamoinen: Nokiassa asioita vain oli mietitty pitem-mälle kuin muutaman kvartaa-likatsauksen yli.
Makkosen - innovatiiviseen piik innovatiiviseen piikkiin 1980-luvun alusta on laitet-tu perustavanlaatuinen telealan keksintö, tekstiviesti.
– Työsuoritukseni tekstivies-tin kehittämisessä oli hyvin vä-
-häinen. Se oli tiimityötä, Makhäinen. Se oli tiimityötä, Makkonen väistelee.
– Oli meillä aiheesta idean-heittoa. Olisiko ollut yhdessä pitseriapalaverissa, jossa jonkin tulkinnan mukaan olen sano-nut keksinnön kannalta ratkai-sevan lauseen.
Makkosen mukaan tekstivies-tin tekninen toteuttamistapa ei lopulta ollut pohjoismaalaista alkuperää, vaan saksalaisten ja ranskalaisten kollegojen käsi-alaa.
Ei ollut sattumaa, että teksti-viestin kaltainen keksintö up-posi suomalaisiin.
äällä on läpi vuosisatojen eletty niin haastavissa maantie-teellisissä oloissa, että on opit-tu hyväksymään tekniset inno-vaatiot.
TTMakkonen vähättelee rooliaan.
Matti Makkonen johtaa nykyään Anvia-konsernia.
JUHA HARJU / LEHTIKUVA