Si 2.3. Liikunnan didaktiikan luento-otteita

SL 2010

Juha Valtonen

Viitteellinen luentorunko

Fyysinen toimintakyky

Liikuntalajien opetus - ominaisuusopetus

Opsin perusteet + uusi tuntijakoesitys

Fyysisen aktiivisuuden suositus

Koulun liikunta

Opettajan pedagoginen ajattelu

Opetustaito

opetusmenetelmät ja –tyylit

Kouluviihtyvyys

Ydinkeskeinen oppiminen

Liikunnanopetuksen viitekehyksiä

viitekehys keskeinen sisältö perustelu ongelmat/haasteet

Fyysinen kunto hengitys- ja verenkiertoelimistö, terveys, työssä jaksaminen, talous

oppituntien määrä ja sisällöt, mielekkyys

Terveys terveyttä edistävä liikunta sairauksien ennaltaehkäisy

Liikuntataidot palloilut, yleisurheilu, tanssi jne… harrastamisen edellytykset nyt –tulevaisuudessa, opetus

Motoriset perustaidot juokseminen, hyppääminen, heittäminen jne…

Ominaisuusopetus kuntokyvyt, liikehallintakyvyt liikuntalajeja on loputtomiin motivointi, käyttötarpeet

Ydinkeskeinen opetus osaamisytimen hyödyntäminen oppilaan osaaminen on oppimisen ydin

opettajan resurssit, ryhmäkoot

Kasvatus tavoitteellinen toimintaitsensä voittaminenelämän pelisääntöjen oppiminen

aktiivinen ja aikaansaava yhteiskunnan jäsen

oppilaan kokemusmaailma

Viihteellisyys/viihtyminen

mukavaa ja hauskaa tekemistä porttiteoria… lyhytjänteisyys, tavoitteettomuus

Luentokoosteessa viitataan liikehallinnan osalta pääosin prof. Heimo Nupposen 22.1.2005 pitämään verkkoluentoon

Ops:n ja opetuksen systemaattinen kehittäminen monipuolisen liikunnanopetuksen toteuttaminen

Liikunnanopetuksen erityistehtävä Keskittyminen olennaiseen Tavoitteiden asettelun haasteet

alakoulu – yläkoulu –lukio tässä ja nyt – lähitulevaisuus – aikuisuus - vanhuus

Perustan luominen Liikehallintakykyjen pysyvyys lajien lukuisuus, yhteiset piirteet Lajien uusiutuminen Aikapula, ajankäyttö opetuksessa

Fyysinen toimintakyky viitekehyksenä

KYVYT ovat

pääosin perittyjä

pysyviä

ehkä 50

edellytyksiä monille taidoille

TAIDOT taas ovat

opittuja

harjoituksen avulla muuntuvia

riippuvat monista kyvyistä

On hyvä muistaa, että

Fyysinen toimintakyky

F Y Y S I N E N T O I M I N T A K Y K Y

FYYSIS-MOTORISET KYVYT MOTORISET TAIDOT

KUNTOKYVYT LIIKEHALLINTA-KYVYT MOTORISET PERUSTAIDOT

PERUSLIIKEMUODOT

KESTÄVYYS

• Aerobinen

• Anaerobinen

VOIMA

• Maksimivoima

• Kestovoima

• Nopeusvoima

NOPEUS

• Räjähtävä nopeus

• Liikenopeus

• Maks.nopeus

• Nopeuskestävyys

TASAPAINO

VOIMAEROTTELU

NOPEUSEROTTELU

AJOITUSTARKKUUS

SUUNTATARKKUUS

YHDISTELY

MUUNTELU

REAGOINTI

LIIKKUMIS- ja

LIIKUNTALIIKKEET

• käveleminen, juokseminen

• hyppääminen, hyppely, loikkiminen

• kiipeäminen

• istuminen, seisominen

• vartalon taivuttaminen, ojentaminen

ja kiertäminen, kääntyminen

• heiluminen

• pyöriminen, kieriminen

• pysähtyminen

• kaatuminen

ESINEEN KÄSITTELYLIIKKEET

KEHON ELASTISUUS LIIKUNNAN LAJITAIDOT

Liikuntakykyisyyden ajallinen ja anatominen luokittelu (Pitkänen, P.)

Kuntokyvyt

Kestävyys

Aerobinen kestävyys

elimistön kyky jatkaa fyysistä työtä hapenoton ja -kulutuksen pysyessä tasapainossa

Anaerobinen kestävyys

elimistön kyky vastustaa väsymystä yhtäjaksoisessa maksimisuorituksessa

Voima

Maksimivoima

yhdellä tahdonalaisella lihassupistuksella saavutettu voimataso

Kestovoima

elimistön kykyä ylläpitää kussakin urheilulajissa tarvittavia lajinomaisia voimatasoja mahdollisimman kauan

Nopeusvoima

kykyä tuottaa mahdollisimman lyhyessä ajassa mahdollisimman suuri submaksimaalinen voimataso

Nopeus

Räjähtävä nopeus

Liikenopeus

kyky ylläpitää samaa liikettä nopeassa suorituksessa

maksimiminopeus

nopeuskestävyys

Elastisuus

Notkeus

nivelistön, sidekudosten ja lihaksiston venymiskyky

Kimmoisuus

lihas- ja sidekudoksen jousto-ominaisuuksien hyväksikäytön

tehokkuus

Liikehallinta

• Tarkoitetaan

• niitä liike- ja liikuntatehtävissä ilmeneviä yksilöllisiä piirteitä, joissa

ohjaavan järjestelmän (hermoston ja aistien) toimivuus on keskeistä

• Hirtzin 1977 tekemän faktorianalyysin perusteella muodostettiin

liikehallinnan keskeiset osa-alueet

Osa-alueet:

• Tasapaino

Oman kehon tai ulkopuolisen esineen pitäminen paikallaan tai

liikuttaminen siten, että asento tai liike on hallittu

• Voimaerottelu

Lihaksiston voimankäytön ja rentouden vaihtelu tilanteeseen

soveltuvalla tavalla

• Nopeuserottelu

• Sopeutuminen käyttää tilanteen mukaista nopeutta

Ajoitustarkkuus

Liikkeen tai sen osien oikea-aikaisuus ja liikkeelle ominaisen rytmisen vaihtelun ymmärtäminen ja toteuttaminen

Suuntatarkkuus

Havainto- ja hermolihasjärjestelmän kyky toimia hienosäätöisesti tilaan ja painovoimaan nähden

Yhdistely

Hermoston ja lihasten hallinta siten, että liikkeet ja niiden osat muodostavat sujuvan kokonaisuuden

Muuntelu

Kyky toimia motorisesti tavalla, joka sopii odottamatta muuttuviin olosuhteisiin tai tulevaan tilanteen muutokseen

Kyky kontrolloida motorista toteutusta ja tarvittaessa muuttaa sitä

Reagointi

Vastauksen nopeus ja motorinen tarkoituksenmukaisuus annettuun ärsykkeeseen

Ominaisuusopetus

Sisältöjen valinta tapahtuu ominaisuuksien perusteella

Liikuntamuodot ja harjoitteet valitaan oppilaista hankitun tiedon perusteella

Tunnit keskittyvät painotetusti joihinkin ominaisuuksiin

Sisältöinä ovat edelleen pääosin liikuntamuodot

Ajoittain voidaan pitää yhteen ominaisuuteen perustuvia tunteja

Etsitään vanhojen ja uusien lajien joukosta parhaiten liikehallinta-ominaisuuksia kehittävät

Opettaja tekee aluksi ratkaisuja oppilaiden puolesta

Oppilaille perustellaan yhä enemmän sisältöratkaisuja

1. Kaikilla koululaisilla on kompetenssia jossakin liikuntakyvyssä.2. Koululaiselle ei ole riittävästi osoitettu hänen vahvoja puoliaan

liikuntakykyjen alueella.3. Koululaiselle ei ole riittävästi osoitettu hänen mahdollisuuksiaan vahvistaa

heikkoja puoliaan. 4. Opetus on liiaksi lajikeskeistä.5. Opettajankoulutus on liiaksi lajikeskeistä.6. Opettajia on liiaksi kiinnostanut performanssi ja liian vähän kompetenssi.7. Elämäntavan muutoksiin ei ole reagoitu tarpeeksi opetussuunnitelmissa ja

opettajankoulutuksessa.8. Koulun liikunta on enemmän kuin koululiikunta. Käyttämätöntä resurssia on

runsaasti.9. Liikuntakasvatuksen lähtökohtana on liian harvoin lapsen ja nuoren

kokonaiskehitys. Elämä on muutakin kuin liikuntaa.10. Asioiden oivaltaminen vaatii aina aikansa.

(Lähde: Nupponen, H. ja Pehkonen, M. Koululiikuntafoorumi 7/2010)

http://www.slu.fi/lum/numero_7_2010/tutkittua/koululiikuntafoorumi_liikuntalaj/

10 teesiä liikunnanopetuksen ominaisuusopetuksen tueksi

Fyysisen toimintakyvyn kehittämisen arviointi

Nuori Suomi http://www.nuorisuomi.fi/files/ns/julkaisut/080129Liikuntasuositus-kirja(kevyt)_08.pdf

Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla.

Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää.

Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä.

Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10 minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja

Aikuisten liikuntasuositus (liikuntapiirakka) http://www.ukkinstituutti.fi/upload/5rqqtows.pdf

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus

kouluikäisille:

Ops:n perusteet 2004 asettavat isoja haasteita!

Päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.

Tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa.

On toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista.

Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.

Tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta.

On korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä.

Pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen.

Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.

Painopistealueet 1-9 luokilla ovat keskiössä…

1-4 LUOKAT Opetuksessa tulee ottaa huomioon

oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet.

Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja.

Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia.

5-9 LUOKAT Opetuksessa tulee ottaa huomioon

tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet

sekä oppilaiden kasvun ja

kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen

avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja

yhteisöllisyyteen luodaan valmiuksia

omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen.

Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä

ilmaisua.

Tavoitteet tarkentavat mihin pitäisi päästä!

1-4 LUOKAT

Oppilas

oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa

oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon

harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista

oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä.

5-9 LUOKATOppilas kehittää edelleen motorisia

perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja

oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä

oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään

kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja

oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa

oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä

opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta

tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista.

Keskeiset sisällöt ohjaavat mm. suunnittelua

1-4 LUOKAT

juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin

voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä

musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja

leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja

luontoliikuntaa

talviliikuntaa

veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia

liikunnallisia leikkejä

5-9 LUOKAT

juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa

voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä

musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia

pallopelejä

suunnistusta ja retkeilyä

talviliikuntaa

uintia ja vesipelastusta

toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa

uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta

Kasvattaminen liikunnan avulla

Affektiivinen alue Minäkuvan vahvistaminen

Positiivisten luonteenpiirteiden vahvistaminen (rohkeus, rehellisyys…)

Keksimiskyvyn, ilmaisun ja luovuuden kehittäminen

Myönteisten liikunta-asenteiden luominen

Ilon ja virkistyksen tuottaminen

Positiiviset liikuntakokemukset

Eettis-sosiaalinen alue

Ohjeiden, normien ja sääntöjen noudattaminen

Yhteistoiminnan kehittäminen

Toisten huomioon ottaminen

Oikeaan kilpailemiseen ohjaminen

Kognitiivinen alue

Havaintotoimintojen, muistin ja ajattelun kehittäminen

Liikuntamuotoihin ja –lajeihin ja –harjoitteluun liittyvien käsitteiden ja tietojen oppiminen ja ymmärtäminen

Liikunnan merkityksen ymmärtäminen

Elimistön rakenne, terveystiedot

Koulun liikunta

Koulumatkat Oppitunnit (muutkin kuin liikunta!) Välitunnit Kerhotoiminta Koulun kilpailutoiminta Liikunta-/ toimintapäivät Erilaiset aktivointiprojektit

Nuori Suomi http://www.nuorisuomi.fi/ mm. Koulun liikunnan tukeminen eri tavoin

Peruskäsitteitä

Kasvatus (education)

Inhimillistä toimintaa, jonka tarkoituksena on edellytysten luominen ihmisen monipuoliselle kehitykselle ja kasvulle.

Opetus (teaching)

Kasvatustavoitteiden suuntaista intentionaalista vuorovaikutusta, jonka tarkoituksena on aikaansaada oppimista.

Huom! teaching ≈ instruction + management…

Opiskelu (studying)

Tietoista ja aktiivista tavoitteiden mukaista toimintaa

Oppiminen (learning)

Sellaisia käyttäytymisessä havaittavia pysyviä muutoksia, jotka jollakin tavalla ovat yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta syntyneitä. (Hirsjärvi 1983)

Opettajan pedagoginen ajattelu

Kuvio 1 Opettajan pedagogisen ajattelun tasomalli. (Kansanen 1993, teoksessa;

Syrjäläinen, Jyrhämä, Haverinen, 2004 Praktikumikäsikirja.)

reflektio

eettiset perustelut

vuorovaikutus

Didaktinen kolmio

Didaktinen kolmio (Kansanen & Meri, 1999, 112-114)

”Bermudan kolmio”

OPISKELU• oppilas vastaa

OPETUS• ope vastaa

OPPIMINEN• kuka vastaa?

Pedagogisesta ajattelusta pedagogiseen

toimintaan

Open

interaktiivinen

ajattelu ja

päätöksenteko

opetustilanteissa

Opetuksen

arviointi ja

reflektio

Open tieto, teoriat,

käsitykset ja uskomukset

Opetuksen

suunnittelu

OPEN

PEDAGOGINEN

AJATTELU

Oppilaiden

toiminta ja

käyttäytyminen

Vuorovaikutus ja

ilmapiiri opetus-

oppimistapahtuma

ssa

Oppilaiden

oppiminen

Open opetus-

käyttäytyminen

OPEN

TOIMINTA JA

SEN

HAVAITTAVAT

MUUTOKSET

Kuvio 2 Opettajan pedagogisen ajattelun ja toiminnan malli. Palomäki, Heikinaro-

Johansson 2009. Clark & Petersonin 1986, 257; mallin pohjalta.

Opetuksen kehystekijät

-rajoitukset ja mahdollisuudet

- oppimisympäristö, ops

Opetustaidosta

Clarke ja Lahdes (1977) :

Oppiaineksen hallinta ja jäsentäminen

Opetus- oppimisprosessin suunnittelu

Henkilösuhteiden hoito

Sosiaalisen järjestyksen luominen

Kommunikointi

Opetusmenetelmien hallinta ja soveltaminen

Motivointi

Arviointi- ja arviointitiedon käyttö

Oppimistulokset

ACTIVE TEACHER (Siedentop)

Didaktinen itseluottamus, open toiminnalla voidaan auttaaoppilasta oppimaan

Ajan ja oppimismahdollisuuksien tavoitteiden suuntainenoptimointi (alt-pe !)

Odotusten ja roolien viestiminen

Luokan hallinta/opetusjärjestelyt ja oppilaiden osallisuus

Mielekkyys, haasteellisuus

Oppitunnin sisäinen rytmitys

Perusrakenne: selkeä ohjeistus, ohjattu harjoittelu, palaute

Aktiivinen ohjaus

Oppilaiden vastuullisuus

Selkeys, innostavuus, tasapuolisuus

Oppilaslähtöisyys

Ydinkeskeinen oppiminen

Eloranta, Veikko

Ks. Edu.fi-verkkosivut

http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1528,21094,23798

Keskeiset periaatteet

Oppilaan motivaation synnyttäminen

Positiivisen oppimisilmaston luominen

Oppilaan osaamisytimen laajentaminen

Kokonaissuorituksen harjoittaminen

Oppilaan sisäisen pomon positiivinen huijaaminen

Oivaltavaan oppimiseen ohjaaminen

Johdonmukaiseen toimintaan ohjaaminen

Pysyvien oppimismuutoksien tuottaminen

Apuopettajien hyödyntäminen

Toiminnan ja harjoittelun maksimoiminen

Motivaation synnyttäminen

Opettajan tulisi luoda oppimisympäristöstä sellainen, jossa kaikilla oppilailla, huolimatta taitotasosta, olisi mahdollisuus kokea motivoivaa tekemistä.

Muistissa olevat tunteiden ja asenteiden sävyttämät tiedostamattomat skeemat määräävät toiminnan ja oppimisen aloituksen ja jatkumisen.

Ilman motivaation syntymistä ei motoristen taitojen oppiminen ole mahdollista, puhumattakaan liikunnanharrastuksen syttymisestä.

Positiivisen oppimisilmaston luominen

Ydinkeskeisen opettamisen tavoitteena on uuden taidon oppiminen, ei väärän suorituksen tai virheen etsiminen ja välttely tai väärän suorituksen poisoppiminen.

Oppilaat harjoittelevat niillä taidoilla ja keinoilla, joita heidän tiedostamattomat skeemansa sisältävät.

Heillä ei ole mahdollisuuksia tehdä muunlaisia suorituksia.

Siksi ydinkeskeisellä tunnilla näkee monenlaisia suoritusvariaatioita, joiden pohjalta opettaja pyrkii ohjaamaan oppilasta tavoiteltavaan suuntaan.

Oppilaan osaamisytimen laajentaminen

Opettajan on tarjottava oppilaalle oppilaan kannalta katsoen mielekästä tekemistä. Tehtävän idea eli ydin muodostaa harjoittelulle punaisen langan, jolloin kaikki harjoittelu sisältää tehtävän idean ja siten myös tuttuuden ja mielekkyyden.

Kokonaissuorituksen harjoittaminen

Kokonaissuoritusta on aina mielekästä harjoitella, se motivoi

Riisuttu malli – YDIN

Ydinrenkaiden lisääminen

Oppilaan sisäisen pomon positiivinen huijaaminen

Oppilas tekee sitä, mitä osaa, ja harjoittelee sitä, mikä motivoi.

Positiivisessa huijauksessa opettaja tarjoaa oppilaalle sellaisen oppimisympäristön, joka houkuttelee oppilasta harjoittelemaan omista lähtökohdistaan lähtevää omaa oppimispolkuaan kohti uutta mielenkiintoista motorista taitoa.

Teknisen sisältöytimen ja osaamisytimen yhdistäminen

Oppilaan osaamisskeemaa vastaavat mielikuvat määräävät oppiaineksen

Oivaltavaan oppimiseen ohjaaminen

Oppilaan omat mielikuvat ohjaavat oppimista, joten mielikuvien kehittämisen kautta oma oppimispolku alkaa hahmottua.

Eedellyttää tunneaivojen herättämistä, siis motivaatiota, mutta myös sopivia oppimishaasteita

Johdonmukaiseen toimintaan ohjaaminen

Sopivassa oppimisympäristössä kulkevalla oppimispolullaan oppilas kokee toistuvia onnistumisen elämyksiä

Selviytyessään itselleen sopivista haasteista oppilas kehittyy realistiseksi harjoittelijaksi.

Kun oppilas mielekkäällä tavalla harjoittelee suoritusta, jonka idean hän ymmärtää ja jonka tekemisessä hän kokee onnistumisen, kehittymisen ja osaamisen tunteita, syntyvät edellytykset omaehtoiselle oppimaan oppimiselle

Pysyvien oppimismuutoksien tuottaminen

Osaamis- ja oppimiselämykset sisältävät voimakkaita tunne-elämyksiä.

Oppimispolku on viitoitettu tunnepainotteisilla muistikuvilla.

Apuopettajien hyödyntäminen

Apuopettajat ovat suoritusta muuntelevia, helpottavia tai vaikeuttavia välineitä ja ideoita.

Oppimisympäristöllä luodaan edellytykset yksilöllisten oppimispolkujen rakentamiselle.

Tunteellinen sisäinen pomo vaatii mukavia, mielenkiintoisia ja sopivan haasteisia harjoituksia, jotka ovat mielestä mielekkäitä ja tärkeitä.

Siksi apuopettajat rakentuvat oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisiksi.

Toiminnan ja harjoittelun maksimoiminen

Tuttua ja turvallista, jo kokeilemaansa tehtävää oppilas harjoittelee mielellään.

Apuopettajien avulla oppimisympäristö muuntaa ja vaikeuttaa tutun tehtävän sopivan haasteiseksi ja mielekkääksi.

Opetustyylien spektri

Mosston & Ashworth 2002, Teaching physical education.

opettaminen on päätöksenteon ketju

Opetustapahtuma jakautuu

Suunnitteluvaiheeseen (pre-interaktiivinen vaihe)

toteutusvaiheeseen (interaktiivinen vaihe)

Arviointivaiheeseen (post-interaktiivinen vaihe)

Kukin vaihe sisältää tietyt päätökset

päätöksiä tekevät sekä opettaja että oppilaat

eri tyyleissä osuudet ovat erilaiset

erilaiset opetustyylit

Suunnitteluvaiheessa

valitaan opetustyyli

oletettu opetuskäyttäytyminen

odotettu oppimiskäyttäytyminen

suunnitellut tavoitteet

kenelle opetetaan

oppisisältö

Sisältö, määrä, laatu, järjestys, paikka ja sijainti, tehtävän

toteutusasento, asu ja varusteet, aika, alkamisaika, rytmi ja vauhti,

kesto, keskeytyskohdat, tauot, päättäminen, kommunikointitavat,

kysymysten käsittely, organisointiratkaisut, rajoitukset, luokan ilmapiiri, arviointitoimenpiteet ja –materiaali, muut

Toteutusvaiheessa

toteutetaan suunnitteluvaiheen päätökset

soveltavat päätökset

muut

Arviointivaiheessa

tietojen kerääminen toteutusvaiheen suorituksista

tiedon arviointi kriteerien avulla

palaute joko välittömästi tai viivästetysti

oppisisällöstä ja rooleista

kysymysten käsittely

valitun opetustyylin arviointi

soveltavat ja tarkistavat päätökset

muut

Opetusmenetelmien spektriluokittelu (A-K)

kuka tekee milloin ja minkälaisia päätöksiä,

voidaan määritellä 11 erilaista opetustyyliä (A-K), jotka kuvaavat

opetus-oppimisprosessia

spektrin alkupäässä (A, komentotyyli) opettaja vastaa päätöksistä

spektrin loppupäässä (K. itseopetus) oppilas vastaa päätöksistä

Opetustyylit:

PRODUCTION (tiettyjen mallien toistaminen)

komento-opetus (A)

tehtäväopetus (B)

vuorovaikutustyyli (C)

itsearviointi (D)

eriyttävä opetus (E)

oivaltamisen kynnys - pyrkimys luovuuteen ja henkilötasoisiin

ratkaisumalleihin

RE-PRODUCTION (uuden tuottaminen)

ohjattu oivaltaminen (F)

ongelmanratkaisu (G)

erilaisten ratkaisujen tuottaminen (H)

yksilöllinen harjoitusohjelma (I)

yksilöllinen opetusohjelma (J)

itseopetus (K)

Arviointi ja Palaute

Arviointitiedon keruu

Kuka arvioi

Kuka antaa palautteen

Mihin arviointi/palaute kohdistuu

Milloin palaute annetaan

Arvostava palaute

Korjaava palaute

Epäselvä korjaava palaute

Neutraali (toteava) palaute

Kehityskanavat

Fyysinen

Sosiaalinen

Emotionaalinen

Kognitiivinen

Moraalinen

Opetustyylin valinnalla vaikutetaan toiminnan vaikutuksiin

Eri opetustyylit vastaavat eri tavoin kehitystavoitteisiin

Opetustyylien spektri on jatkumo

Tyylit ovat työkaluja eri tarkoituksiin

Tyylin valinta riippuu mm. tavoitteista, oppiaineksesta, opettajasta,

oppilaista ja olosuhteista