Upload
mavis
View
39
Download
6
Embed Size (px)
DESCRIPTION
SIJA MORFOLOGISENA ILMIÖNÄ (ANDREW SPENCER: CASE AS A MORPHOLOGICAL PHENOMENON). Nea Auhtola, Saksalainen laitos Esitys sijojen teoriaa -kurssilla 31.3.2009. SISÄLLYS. 1. Morfologisia sijasysteemejä 2. Sijamerkintä nomineista poikkeavissa kategoriossa - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
SIJA MORFOLOGISENA ILMIÖNÄ (ANDREW SPENCER: CASE AS A MORPHOLOGICAL PHENOMENON)
Nea Auhtola, Saksalainen laitos
Esitys sijojen teoriaa -kurssilla
31.3.2009
SISÄLLYS
1. Morfologisia sijasysteemejä 2. Sijamerkintä nomineista poikkeavissa
kategoriossa 3. Sijamerkinnän syntagmaattisia aspekteja 4. Ongelmatapauksia 5. Lopuksi
1. MORFOLOGISIA SIJASYSTEEMEJÄ
Sijakäsitteen monitulkintaisuus: 1. Nominin taipunut (kaasus)muoto (morfologinen sija, ’m-sija’) 2. Nominilausekkeen ominaisuus (syntaktinen sija, ’s-sija’)
1. MORFOLOGISIA SIJASYSTEEMEJÄ
Millä tavalla sijat reaalistuvat maailman kielissä? Konsonanttimuutokset (gaelin genetiivi) Toonivaihtelut (WALS: 4 kielessä) Vartalonvaihtelut (dinka, nuer)
Affiksaatio Suffiksit (yleisin tapa) Prefiksit (WALS: 35 kielessä prefiksi sijatunnuksena) Circumfiksi (esim. tsuktsi)
Epätavallisia sijamerkintöjä Vokatiivisija Kliitit
o M-sijan ja s-sijan reaalistumisesta (m-case; s-case)
o latina: 5 kaasusta mutta useita taivutusluokkia (perinteisesti 5); yksittäinen taivutussuffiksi ilmaisee sekä sijan että taivutusluokan
m-sija: erimuotoiset päätteet ilmentävät samaa funktiota
s-sija: nominilausekkeen sisäinen case agreement
japani: kieliopillisia suhteita ilmaistaan sijapartikkeleilla ga ’NOM’, o ’ACC’, no ’GEN’, ni ’DAT’
Tietyissä teoriayhteyksissä aiheellista ottaa käyttöön s-sijan kuvaus myös japanissa
m-sija puuttuu
o Andrew Spencer: o m-sija mahdollinen ilman s-sijaao periaatteessa mahdollista myös s-sija ilman m-
sijaa
Morfologinen sijamerkintä (m-sija) vaaditaan, jos kielessä sijan tunnus kumuloituu yhteen toisen nominaalisen kategorian kanssa: Deklinaatioluokka Numerus Definiittisyys Omistussuhteet
mokša (uralilainen, Feoktistov 1966: 204) (alaša ’horse’)
indefinite definite SG PL SG PLNOM alaša alaša-t alaša-sj alaša-tneGEN alaša-nj alaša-tj alaša-tne-nj
DAT alaša-ndi alaša-ti alaša-tne-ndi
”Beard’s Criterion” (Spencer and Otoguro, 2005): Kielen kielioppikuvauksessa tarvitaan sijaa omana
piirteenään ainoastaan erottamaan keskenään erilaisia muotoja, joilla on sama kieliopillinen funktio
Esim. japanissa sija tarpeeton, koska sijapartikkelit voidaan erottaa toisistaan pelkästään muotoon perustuen
(vrt. Otoguro 2006)
o ”Mirror Principle”: affiksien lineaarinen järjestys noudattaa syntaktisten prosessien järjestystäo Kritiikki: ei huomioi sijamerkintöjä (vrt. suomen
possessiivisuffiksit ja sijapäätteet)
2. SIJAMERKINTÄ NOMINEISTA POIKKEAVISSA KATEGORIOISSA Suffixaufnahme (double case-marking)
Muodollisesti genetiivissä oleva omistajanomini ottaa myös pääsanansa case markerin (australialaiset kielet, klassinen armenia)
unkari: adjektiivit voivat poikkeuksellisesti taipua sijoissa
Case marking yleistä myös erityisesti infiniittisillä verbien nominaalimuodoilla (vrt. gerundimuodot)
Yleistä esim. tsuktsissa, dagestanialaisissa kielissä ja australialaisissa kielissä
o ketsua (Adelaar and Muysken 2004: 226): matriksilauseiden objektilauseissa nominalisoidut verbimuodot merkitään akkusatiivilla
rima-y-ta xalayu-ru-nspeak-INF-ACC begin-PRF-3SG’He began to speak’
Kayardildin sijat (Tangkik, non-Pama-Nyungan) Perussijat: Adnominaalinen sija Relationaalinen sija
Lisäksi: Modaalinen sija ”complementizing”-sija Verbaalinen sija
Modaalinen sija:
Kayardild (Evans 1995):
ngada warra-ja ngarn-kirI.SG.NOM go-ACT beach-ALL
’I am going/have gone to the beach’
ngada warra-ju ngarn-kiring-kuI.SG.NOM go-POT beach-ALL-MPROP
’I will go to the beach’
”complementizing”-sija:
ngada murnmurdawa-thI.SG.NOM rejoice-ACT
nginjin-inja thabuju-ntha thaa-thuu-nthMy-COBL elder.brother-COBL return-POT-COBL
’I am glad that my big brother is coming back’
Verbaalinen sija:
ngada warra-ju dathin-kiiwa-thu ngilirr-iiwa-thu
I.SG.NOM go-POT that-V.ALL-POT cave-V.ALL-POT
’I will go to that cave’
3. SIJAMERKINNÄN SYNTAGMAATTISIA ASPEKTEJA
Yhdistelmäkaasus (’compound case’):lokaalinen (spatiaalinen) kaasus koostuu kahdesta elementistä, jotka kuvaavat orientaatiota ja positiota eri lailla
o Varsinkin dagestanialaisissa kielissä
Esim. ’from inside’, ’onto the surface of’, ’at the front of’
Case markereiden järjestys vaihtelee toisinaan muihin taivutuskategorioihin nähden Erityismuoto vapaa vaihtelu Esim. marin kieli (uralilainen) Nominit taipuvat omistusmuodon ja yhdeksän eri
kaasuksen mukaan; datiivin sisällä suurin vapaan vaihtelun määrä.
Ainoastaan sellainen järjestys ei käy, jossa sijasuffiksi tulisi ennen monikon suffiksia
Luutonen (1997): Kiinteä järjestys sijasuffiksin ja monikon suffiksin suhteen johtuu rakenteiden kieliopillistumisvaiheista
mari (uralilainen):
joltaš-em-βlak-lanfriend-1SG.PX-PL-DAT
joltaš-βlak-em-lanfriend-PL-1SG.PX-DAT
joltaš-βlak-lan-emfriend-PL-DAT-1SG.PX
’to my friends’
stem-Px-Pl-C∼stem-Pl-Px-C∼stem-Pl-C-Px
Muissa uralilaisissa kielissä case markereiden lineaarinen järjestys on kiinteä, mutta vaihtelee sijakohtaisesti
”case stacking”: yksittäinen nomini saa enemmän kuin yhden case markerin sen mukaan, millaisia funktioita markerit ilmentävät (vrt. Kayardild)
4. ONGELMATAPAUKSIA
Keskeiset ja ei-keskeiset kieliopilliset suhteet (’core’ vs. ’non-core’) Useissa kielissä sijamerkinnän saavat vain ei-
keskeiset kieliopilliset suhteet (esim. lokaatio) Esim.1. yimas: yksi obliikvikaasus palvelee
monia tarkoituksia mutta ei merkitse lauseen ydinargumentteja
Esim. 2. muisca: kolme perusmarkeria spatiaalisille kaasuksille, mutta normaalisti subjektit ja objektit jäävät merkitsemättä
Kielet, joissa esiintyy vain spatiaalisia tai obliikveja sijoja, eivät sovi Beardin kriteeriin (Beard’s criterion) Jos case markerilla on selkeästi affiksin
ominaisuuksia, sitä kutsutaan yleisesti ’sijaksi’ (vs. ’postpositio’, ’partikkeli’)
Esim. bantukielistä puuttuu sijasysteemi, mutta silti mm. swahilissa on lokatiiviaffiksi –ni
Mikäli kieliopillinen kuvaus ei nojaa nimenomaan Beardin kriteriin, on epäselvää, miksi ko. affiksi ei muodostaisi sijamuotoa
Surkastuneissa sijasysteemeissä on vain joitakin jäännösmuotoja (esim. hindin direct, oblique ja vocative case)
saksa: artikkelit ja lausekkeensisäiset adjektiivit taipuvat numeruksen ja kaasuksen mukaan; substantiiveissa näkyy numerus mutta ei kaasus
Monikon datiivin -n-pääte ainoa selkeä osoitus sijamuodosta (Männer – Männern)
Maskuliini- ja neutrisubstantiivien yksikön genetiivissä pääte -(e)s, mutta varsinkin puhekielessä se korvataan usein prepositiolla von
Virtual cases (non-autonomous cases) Sija muodostaa selkeästi osan nominin
paradigmaa, mutta kielessä ei ole kyseiselle sijalle omaa markeria, joka toimisi nimenomaan ko. sijan tunnuksena (viron akkusatiivi)
o Sijamorfien segmentointi: suomen paikallissijat, erit. illatiivi -(h)Vn
Onko suomessa selkeästi kuusi segmentoitavaa paikallissijasuffiksia: millaisia kriteerejä pitäisi hyödyntää?
Sija ja morfosyntaksi: Suspended affixation: yksittäinen affiksi liitetään
rinnastetun (ko-ordinatiivisen) lausekkeen viimeisen jäsenen perään; affiksin skopus ulottuu koko lausekkeeseen
turkki:
sihhat ve afiyet-tehealth and well-being-LOC’in health and well-being’
Cases and agreement: viron ’neljä viimeistä kaasusta’ Neljä viimeistä kaasusta muodostetaan
liittämällä suffikseja vartaloon, joka saadaan genetiivisijasta. Adjektiiviattribuutti kongruoi substantiivin kanssa samalla tavalla kuin genetiivissä.
Samanlaisia rakenteita indoarjalaisissa kielissä
viro (mukailtu Uuspõld ja Valmet 2001):
noor inimeme ’young person’
SG PL
nominative noor inimeme noore-d inimese-d
genitive noore inimese noor-te inimes-te
<8 other cases…>
terminative noore inimese-ni noor-te inimes-te-ni
essive noore inimese-na noor-te inimes-te-na
abessive noore inimese-ta noor-te inimes-te-ta
comitative noore inimese-ga noor-te inimes-te-ga
5. LOPUKSI
Avoimeksi jääviä kysymyksiä Rajanveto morfologisten case markereiden ja
adpositioiden välillä Kuinka ”jäännössijat” ja ”fossilisoituneet sijat”
integroidaan säännölliseen sijasysteemiin? Morfologisen sijamerkinnän ja syntaktisten
sijojen suhteet Beardin kriteeri: mitä ’sijan’ olemuksella
ylipäätään tarkoitetaan?