14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1

SKITSOFRENIAN LAITOSHOITOJouko Lönnqvist: AvaussanatSkitsofreniaverkoston Symposium 2009

Niuvanniemi, Kuopio 10.09.2009

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 2

THL:n rakenne

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 3

MIELENTERVEYS SUOMESSA: TERVEYS 2000

• (1) PSYYKKINEN OIREHTIMINEN ON YLEISTÄ: 25%

• (2) MIELENTERVEYSÄIRIÖIDEN YLEISYYS SAMA KUIN MUISSAKIN LÄNTISISSÄ MAISSA:Depressio, Ahdistuneisuushäiriöt ja Alkoholiriippuvuus

• (3) PSYKOOSIT OVAT LUULTUA YLEISEMPIÄ: Sairastumisriski psykooseihin on elämän aikana yli 3%

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 4

Public health importance of the SMDsSEVERE MENTAL DISORDERS (SMDs) HAVE

• Large public health impact:- direct cost of treatment and care- cost of lost productivity

• Large personal and family burden• High lifetime prevalence

BARRIERS TO OPTIMAL TREATMENT• Unknown etiology and pathophysiology• Lack of information concerning possibilities for early identification

and primary prevention• Lack of information concerning psychosis prodrome• Lack of information concerning medical comorbidity

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 5

Strategic points

• Stigma and discrimination• The high prevalence• Diverse biological, psychological and social risk factors:

High risk groups• Unmet needs: Only a minority receives adequate health

care services• Diagnosing early and treating promptly, ,

starting in the primary care setting• Improving access to cost-effective treatments• Better access to work• Quality of life• The costs

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 6

Kustannukset Euroopassa, miljardia euroa

TH Muut suorat Epäsuorat Tot• Addiktio 17 4 36 57• Mielialahäiriöt 29 - 77 106• Ahdistuneisuus 22 19 41• Dementia 13 42 55• Psykoosit 30 5 35

• Yhteensä 110 52 133 295Mielenterveyden häiriöt maksavat EU:lle 3-4% GDP:stäWittchen & al. 2005

14.9.2009 Veijo Nevalainen 7

Osa isompaa kokonaisuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjes-tämistä koskeva laki (he 2010, voimaan 2013)

KASTE-ohjelma

MIELI 2009

Toimiva tk-toimenpideohj.

Terveyden edis-tämisen p.o.

Palveluinno-vaatiohanke

Lapsiperheidenhyvinvoinnin p.o.

SOSIAALIHUOLLONLAIT

2013

LakihankkeitaPotilaslaki ja asiakaslaki, vammaispalvelulaki, palveluse-

teli, yksityinen th ja sh, päivähoitolaki, th.ammattihenkilölaki

PARAS-hanke31.12.2012 asti

VOS-uudistus2010

ALKU-hanke 2010 THL 2009 Valvira 2009Olli Kerola 2009

Terveydenhuoltolaki

Ehdotus 9:

Perus- ja avopalveluiden tehostaminen• Perusterveydenhuolto• - terveyskeskukset, koulu-

terv. ja työterv.• - Monipuolisuus• - päivystykselliset palv.• - liikkuvat palvelut• - konsultaatiopalvelut• - Yhden oven• periaate• - Joustava pääsy

• Erikoissairaanhoito• - Kunta, kuntayhtymä, ym.• - Yhdistynyt mielenterveys- ja

päihdehoidon yksikkö.• - Psykiatriset sairaalat yleis-

sairaaloiden yhteyteen.

Avohoito Laitoshoito

Kuntoutus Päihdehoito

Ostopal-velut

Yhteistyö-kumppanit ”Yksi potilas – yksi hoito”

14.9.2009 Veijo Nevalainen 9

Sairaalahoito avohoidon tukena ja osana kokonaisjärjestelmää• Peruspalveluiden ja avohoidon monipuolisuus ja riittävä

resursointi: Miten skitsofreniaa parhaiten hoidetaan ja tuetaan?• Mihin sairaalahoitoa tarvitaan skitsofrenia potilaan

tutkimuksessa, hoidossa ja kuntoutumisessa?• Psykiatriset vuodeosastot hallitusti yleissairaaloiden yhteyteen• Sairaalahoito ei saa johtua asumispalveluiden puutteesta• Kehitys johtaa sairaalahoidon tarpeen vähenemiseen, mutta ei

sen poistumiseen

• Mitä on skitsofreniapotilaan sairaalahoito sote-alueella?

• Mitä ovat erva-sairaalapalvelut?

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 10

Caspi et al. Nature Reviews Neuroscience 7, 583–590 (July 2006) | doi:10.1038/nrn1925

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 11

Skitsofreniaa koskevan tiedon tulva: 755 meta-analyysiä, joista 72 vuonna 2009• One of the most mysterious and costliest mental disorders in terms of human

suffering and societal expenditure. • Symptoms typically emerge in adolescence and early adulthood. • The incidence varies greatly across places and migrant groups, as do

symptoms, course, and treatment response across individuals. • Genetic vulnerability is shared in part with bipolar disorder, recent genetic

findings also indicate an overlap with developmental disorders such as autism. • The diagnosis is associated with demonstrable alterations in brain structure

and changes in dopamine neurotransmission, the latter being directly related to hallucinations and delusions.

• Pharmacological treatments, which block the dopamine system, are effective for delusions and hallucinations but less so for disabling cognitive and motivational impairments.

• Specific vocational and psychological interventions, in combination with antipsychotic medication in a context of community-case management, can improve functional outcome but are not widely available.

• Research is beginning to understand the biological mechanisms underlyingthe symptoms and the psychosocial factors that moderate their expression.

• Although current treatments provide control rather than cure, long-term hospitalisation is not required and prognosis is better than traditionally assumed (Jim van Os and Shitij Kapur: Lancet 29 Aug, 2009)

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 12

Length of Hospitalization for People with Severe Mental IllnessCochrane Database Syst Rev 2008• Six relevant randomized trials comparing planned

short with long/standard hospital stays• Hospital readmissions at one year: N.S.• Loss to follow-up: N.S.• Leaving hospital prematurely: N.S.• Postdischarge day care: short > long• Employed at two years: short > long• Costs after discharge: short > long (Alwan et al.)

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 13

Community Mental Health Teams (CMHTs) vs non-team standard careCochrane Database Syst Rev 2007

• Suicide: N.S.• Leaving the studies early: N.S.• Not satisfied with services: CMHT more satisfied• Hospital admission rate: lower for CMHT• Emergency service: N.S.• Contact with primary care: N.S.• Contact with social services: N.S.• Acceptance of treatment: CMTH > standard care

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 14

Incidence of schizophrenia by the place of birth (Capital region 1.00)

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 15

Lifetime prevalences of psychotic disorders

2,29

0,62 0,430,22

3,48

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

Lifetime prevalence (%)

Nonaffectivepsychoticdisorders

Affectivepsychoses

Substance-induced

psychoticdisorders

Psychoticdisorders due to

GMC

Any psychoticdisorder

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 16

Psykoosien elämänaikainen vallitsevuus• Skitsofrenia 0.87% (katokorjattu 1%), skitsofreenistyyppinen häiriö (0.1%),

skitsoaffektiivinen häiriö (0.2%), harhaluuloisuushäiriö (0.2%)• Kaikki ei-affektiiviset psykoosit 1.94% (katokorjattu 2.29%)• Mielialaoireiset psykoosit (kaksisuuntainen mielialahäiriö, tyyppi I ja

psykoottinen depressio) 0.59% (katokorjattu 0.62%)• Päihdepsykoosit 0.42% (katokorjattu 0.43%)• Yleissairauden aiheuttamat psykoosit 0.21% (katokorjattu 0.22%)• Mikä tahansa psykoosi 3.06% (katokorjattu 3.48%)

(Ukkola ym.)• Pohjois- ja Itä-Suomessa syntyneillä moninkertainen riski sairastua

psykooseihin, erityisesti skitsofreniaan

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 17

Table 1. The odds ratios (OR) of any psychotic disorder (n=283) for place of birth and place of recidence in adult population of Finland

Model Ib Model I Ic

OR (95%CI) OR (95%CI)Place of birth Rural 1 1 Urban 0.73 (0.54-0.98)a 0.79 (0.57-1.09)Region of birth Southwest 1 1 South 2.18 (1.16-4.09)a 2.09 (0.98-4.42) West 2.46 (1.33-4.54)a 2.49 (1.23-5.02)a

East 3.13 (1.76-5.55)a 2.97 (1.42-6.20)a

North 3.52 (1.97-6.31)a 3.30 (1.54-7.09)a

Place of residence Rural 1 1 Urban 0.98 (0.73-1.31) 1.03 (0.76-1.40)Region of residence Southwest 1 1 South 1.68 (1.02-2.77)a 1.13 (0.56-2.26) West 1.43 (0.80-2.54) 0.94 (0.45-1.94) East 1.87 (1.09-3.24)a 1.00 (0.46-2.18) North 2.15 (1.26-3.68)a 1.07 (0.48-2.34)aSignificant at the .05 level. bModel I: Age+sex+one variable at timecModel II: Age+sex+place of birth+region of birth+place of recidence+ region of residence

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 18

15D menetykset väestötasolla - graafi

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 19

National rankings in Psychiatry and Psychology: Citations per paper 1997-2007• USA 11.2• England 10.9• Wales 10.8• Canada 10.4• Scotland 10.3• The Netherlands 9.9• Italy 9.7• Finland 9.5• New Zealand 9.4• Sweden 9.0

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 20

Ranking of psychiatric hospitals?

• Puolustustaistelusta vapaaseen kilpailuun

• Tarve ja kysyntä ohjaavat palvelutuotantoa

• Asiakkaan ja tilaajan aseman vahvistaminen

• Kustannustehokkuus

• Korkea laatu

• Yleispalveluista erityispalveluihin

• Mielikuvien merkitys

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 21

Skitsofreniapotilaiden %-osuus sairaalapotilaista

Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden diagnostinen jakauma: % osuus potilaista, yleisemmin esiintyvät

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

25,0 %

30,0 %

35,0 %

40,0 %

45,0 %

2002 2003 2004 2005 2006 2007

Vuosi

% o

suus

hoi

detu

ista

pot

ilais

ta

F20-F29 SkitsofreniatF30-F39 MielialahäiriötF10-F19 Lääkkeet ja päihteetF40-F48 Neuroottiset

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 22

Skitsofreniapotilaita sairaaloissa per 100.000 as.

Psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden potilaiden diagnostinen jakauma väestöön suhteutettuna: yleisesti esiintyvät häiriöt

0

50

100

150

200

250

2002 2003 2004 2005 2006 2007

Vuosi

100

000

asuk

asta

koh

den

F20-F29 SkitsofreniatF30-F39 MielialahäiriötF10-F19 Lääkkeet ja päihteetF40-F48 Neuroottiset

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 23

Skitsofrenia-dg lääneittäin/ 100.000 as

Skitsofreniadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna lääneittäin

0

50

100

150

200

250

300

2002 2003 2004 2005 2006 2007

Vuosi

100

000

asuk

asta

koh

den

Itä-Suomen lääniOulun lääniLapin lääniEtelä-Suomen lääniKoko maa Länsi-Suomen lääni

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 24

Skitsofrenia-dg shp:ssä/100.000 asSkitsofreniadiagnoosilla psykiatrisessa sairaalahoidossa olleiden määrä väestöön suhteutettuna

sairaanhoitopiireittäin

0

50

100

150

200

250

300

350

400

2002 2003 2004 2005 2006 2007

Vuosi

100

000

asuk

asta

koh

den

25 HUS Helsinki 10 Etelä-Savon shp 20 Länsi-Pohjan shp 13 Pohjois-Savon shp 19 Kainuun shp 12 Pohjois-Karjalan shp 18 Pohjois-Pohjanmaan shp 15 Etelä-Pohjanmaan shp 07 Päijät-Hämeen shp 09 Etelä-Karjalan shp 21 Lapin shp 00 Koko maa 05 Kanta-Hämeen shp 17 Keski-Pohjanmaan shp 11 Itä-Savon shp 14 Keski-Suomen shp 08 Kymenlaakson shp 25 HUS ilman Hki 16 Vaasan shp 03 Varsinais-Suomen shp 06 Pirkanmaan shp 04 Satakunnan shp Ahvenanmaa

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 25

Skitsofrenia-dg:n osuus sairaaloissaSkitsofreniadiagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: suurimmat luvut, 15 sairaalaa

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007

% o

suus

pot

ilais

ta

Vanha VaasaNiuvanniemiAlajärven tkVimpelin tkRaahen seudun tkAlavuden seudun tkHyvinkääVisalaSisä-SuomiJuurikkaniemiSelkämeren sairaalaHelsingin tkKuusamo tkLänsi-Pohja ksPorvoo

14.9.2009 Esityksen nimi / Tekijä 26

Vähiten skitsofrenia-dg:lla hoitaneet sairaalat

Skitsofreniadiagnoosin saaneiden suhteellinen osuus potilaista: pienimmät luvut, 15 sairaalaa

0,0 %

5,0 %

10,0 %

15,0 %

20,0 %

25,0 %

30,0 %

35,0 %

40,0 %

45,0 %

v. 2002 v. 2003 v. 2004 v. 2005 v. 2006 v. 2007

% o

suus

pot

ilais

ta

VammalaValkeakoskiKuopio yoPieksämäki tkPsyk. Vankisairaala VantaaHelsingin yoVarsinais-Suomen shp psykTurunmaaLoimaan aluesairaalaGrelsbyKeski-Suomi ksTurun yoOulun yoKeskussotilassairaalaLapin ks