Sosiaalisen Median Pulssi 2010 · 2017-11-02 · kritiikin nähdään helposti saavan sosiaalisessa mediassa kohtuuttomat mittasuhteet. • Useimmilla (78 %) työtehtäviin liittyvä

Sosiaalisen Median Pulssi 2010


ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry



Taloustutkimus Oy

Katja Mikkonen Marjut Naapuri26.10.2010


| 26.10.2010 |3 T-1203, KMi/mn

SISÄLLYSLUETTELO• Johdanto 4• Keskeiset tulokset 6• Vastaajien taustatiedot 9

Sosiaalisen Median Pulssi 2010• Sosiaalisen median käyttö työtehtäviin liittyen

• Yhteisöjen käyttö ja perustelut 14• Aktiivisesti ja passiivisemmin käytetyt yhteisöt 17• Hyödyntämistavat 22• Tärkeys työn kannalta 24• Käyttöön liittyvän ohjeistuksen olemassaolo ja tarpeellisuus sekä perustelut 26• Kohdatut riskit 30• Riskit ja mahdollisuudet yrityksen kannalta 33• Käyttö lähitulevaisuudessa ja perustelut 35

• Sosiaalisen median käyttö vapaa-ajalla• Käyttö ja riskit sekä perustelut 39• Kohdatut riskit 42• Perustelut profiilinpoistoaikeille 43• Riskit ja mahdollisuudet yksityiselämän kannalta 44• Vaikutus käyttäjiin pitkällä aikavälillä 46• Käyttö lähitulevaisuudessa ja perustelut 48

• Koulutukseen osallistuminen ja koulutukseen liittyvät tarpeet 53• Terveiset ProComille 62


| 26.10.2010 |4 T-1203, KMi/mn

JOHDANTO 1(2)• Tutkimuksen kohderyhmänä on ProComin jäsenistö.

• Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää viestinnän ammattilaisten näkemyksiä, mielipiteitä ja kokemuksia liittyen sosiaaliseen median käyttöön työssä ja vapaa-aikana sekä siihen liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi kartoitettiin

• Millä tavoin on hyödyntänyt sosiaalista mediaa omaan työhön liittyen• Sosiaalisen median tärkeys oman työn kannalta• Onko työpaikalla sosiaaliseen mediaan liittyvä ohjeistus• Sosiaalisen median vaikutus käyttäjiinsä pitkällä aikavälillä• Onko osallistunut sosiaalisen median koulutukseen ja kuinka tyytyväinen oli siihen• Lisäperehdytyksen tarve • Odotukset ProComilta liittyen sosiaalisen median koulutukseen ja muuhun tarjontaan

• Tutkimus toteutettiin e-mail-informoituna internetkyselynä 1.–13.10.2010 välisenä aikana. ProCom itse lähetti kohderyhmälle sähköpostitse 1.10.2010 kutsun osallistua tutkimukseen. Kutsuja lähetettiin yhteensä 1876 henkilölle. Muistutusposti lähetettiin 11.10.2010.

• Kenttätyön aikana 13.10.2010 mennessä 475 henkilöä vastasi tutkimukseen (vastausprosentti 25,3 %).

• Tiedonkeruu ja käsittely: ProCom hoiti itse tutkimuksen tiedonkeruun. Taloustutkimus antoi asiantuntijapua ProComille lomakesuunnittelussa ja lomakkeen testauksessa.


| 26.10.2010 |5 T-1203, KMi/mn

JOHDANTO 2(2)

• Lomakkeen lopullisista kysymysmuodoista, tutkimuksen toteutuksesta ja lähetyksestä sekä vastaajarekisterin muodostamisesta, hallinnoimisesta ja vastaajapalkkioista vastasi ProCom. ProCom toimitti tiedonkeruun päätyttyä (14.10.2010) datan Taloustutkimukseen, joka raportoi tutkimuksen tulokset. Atk-tulostus tehtiin Taloustutkimus Oy:n laitteistoilla ja ohjelmistoilla. Tuloksia ei ole painotettu.

• Esitetyt kysymykset: tutkimuksessa esitetyt kysymykset taustatietoineen ovat taulukkoraportin liitteenä. Lisäksi taulukkoraportista löytyvät kaikki poiminnot avoimista ja ”Muu ryhmä” -kysymyksistä.

• T-testi: Tulostuksessa käytetään t-testiä, joka testaa kunkin taulukoidun taustamuuttujan kohdalla poikkeaako tulos muista vastaajista enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus 95 %:n luotettavuus-tasolla osoittaa. Tähti (*) luvun vieressä osoittaa, että ero on tilastollisesti merkitsevä.

• Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina.

• SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO 20252 -laatusertifikaatit ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti.

• Lisäksi Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä.


| 26.10.2010 |6 T-1203, KMi/mn

KESKEISET TULOKSET 1(3)

• Jäsenistön keskuudessa sosiaalisen median hyödyntäminen työhön liittyvissä tehtävissä on hyvin yleistä (77 %).

• Sosiaalisen median yhteisöistä aktiivisimmin hyödynnetään Facebookia (85 %). Myös Linkedinin käyttö on suosittua (60 %). Twitterin (36 %) ja Suomi24:en (16 %) aktiivinen käyttö on selvästi vähäisempää. Moni seuraa Suomi24:sta enemmänkin passiivisesti, keskusteluihin osallistumatta.

• Yleensä sosiaalista mediaa hyödynnetään olemalla läsnä jossain yhteisöpalvelussa (78 %). Moni (47 %) pyrkii myös aktivoimaan käyttäjäryhmiä yhteisöpalveluissa. Aktiivinen markkinointiviestintä/mainonta sosiaalisen median yhteisöissä tai osallistuminen aktiivisesti keskusteluihin on hieman harvinaisempaa.

• Sosiaalisen median yhteisöt koetaan työn kannalta tärkeiksi: lähes kaikki (93 %) pitävät niitä erittäin tai melko tärkeänä.

• Suurimmalla osalla (59 %) ei ole työpaikallaan vielä sosiaalisen median käyttöön liittyvää ohjeistusta. Suhteellisen monella (41 %) tällainen ohjeistus kuitenkin on. Ohjeistus koetaan hyvin tarpeelliseksi. Lähes kaikki (94 %) pitävät sitä erittäin tai melko tarpeellisena.


| 26.10.2010 |7 T-1203, KMi/mn


• Jäsenistöstä moni (54 %) on kohdannut sosiaalisessa mediassa riskejä, jotka liittyvät omaan työhön. Useat pitävät riskinä erityisesti sitä, että yrityksestä jaetaan sellaista tietoa, jota ei ole tarkoitettu julkiseksi. Työntekijät saattavat huomaamattaan harrastaa piilomainontaa tai jakaa keskeneräisiä ideoita kilpailijoille tai asiakkaille. Maineenhallinta koetaan muutenkin hankalaksi. Mustamaalatuksi joutumisen riski on aina olemassa, ja kritiikin nähdään helposti saavan sosiaalisessa mediassa kohtuuttomat mittasuhteet.

• Useimmilla (78 %) työtehtäviin liittyvä sosiaalisen median käyttö lisääntyy seuraavan vuoden aikana. Kenelläkään sen käyttö ei vähene. Vapaa-ajalla sosiaalisen median käyttö pysyy useimmilla (71%) samalla tasolla kuin nyt. Osa (23 %) uskoo käytön lisääntyvän.

• Sosiaalisen median uskotaan sisältävän enemmän työhön liittyviä riskejä kuin (95 %) kuin yksityiselämään liittyviä riskejä (64 %). Vaikka riskit on havaittu, niin silti sen mahdollisuuksiin uskotaan vahvasti. Jopa neljä viidestä (82 %) näkee sosiaalisessa mediassa paljon mahdollisuuksia yritysten kannalta ja joka toinen yksityiselämän kannalta.

• Jäsenistön keskuudessa sosiaalisen median käyttö vapaa-ajalla on erittäin suosittua (90 % käyttää). Lähes joka toinen (47 %) on kohdannut sosiaalisessa mediassa yksityiselämään liittyviä riskejä. Niukka enemmistö (53 %) ei ole havainnut riskejä lainkaan.


| 26.10.2010 |8 T-1203, KMi/mn


• Piilevistä riskeistä huolimatta valtaosa (75 %) ei ole harkinnut henkilökohtaisen profiilinsa deaktivoimista.

• Sosiaalisen median katsotaan vaikuttavan käyttäjiinsä enemmän myönteisesti kuin kielteisesti. Moni uskoo sen lisäävän sosiaalisuutta ja avoimuutta tai laajentavan ystäväpiiriä.

• Sosiaalisen median käyttöä pidetään ehdottomasti pysyvänä ilmiönä (96 %).

• Erittäin moni (65 %) on osallistunut usean eri järjestäjän sosiaalisen median koulutukseen viimeisen 12 kuukauden aikana. Mikään yksittäinen nimi ei erotu selvästi joukosta. Useimmin on osallistuttu Inforin (15 %), Yliopiston (15 %) ja ProComin (13 %) koulutukseen. Valtaosa on käynyt yhden päivän mittaisessa koulutuksessa.

• Kaikkein tyytyväisimpiä ollaan seuraaviin koulutuksen järjestäjiin: IIR (nyk. FYI/Talentum), ProCom, Infor, MARK Suomen Markkinointiliitto ja Yliopisto (HY Palmenia, Aalto tai muu). Osallistujista keskimäärin kolme neljästä on tyytyväisiä näiden järjestämiin koulutuspalveluihin.

• Erittäin moni (60 %) kokee tarvitsevansa lisää sosiaaliseen mediaan liittyvää perehdytystä. Yhtä moni on myös sitä mieltä, että ProComin tulisi tarjota muita tapoja oppia lisää sosiaalisen median käytöstä.


| 26.10.2010 |9 T-1203, KMi/mn

VASTAAJAJOUKON TAUSTATIEDOT 1(2)

• Tutkimuksessa jäsenistöstä selvitettiin seuraavat taustatiedot:

• Sukupuoli• Ikäryhmä• Tehtävänimike• Kuinka kauan toiminut viestintäalalla ja nykyisessä tehtävässä


| 26.10.2010 |10 T-1203, KMi/mn

VASTAAJAJOUKON TAUSTATIEDOT 2(2)

• Tutkimukseen vastasi (n=475) lähes yksinomaan naiset (91 %).

• Ikäryhmittäin tarkasteltuna suurin osa (74 %) on 30-49-vuotiaita. Joka viides (19 %) yli 49-vuotias.

• Hieman yli neljännes (27 %) on asemaltaan viestintäpäällikkö ja joka viides (19 %) tiedottaja.

• Joka toinen (50 %) on toiminut viestintäalalla yli 10 vuotta, hieman yli neljännes (29 %) 6-10 vuotta ja joka viides (19 %) enintään 5 vuotta.

• Hieman yli puolet (54 %) on työskennellyt nykyisessä tehtävässään enintään 3 vuotta ja vajaa puolet (46 %) 4-vuotta tai enemmän.

Sosiaalisen Median Pulssi 2010ProCom - Viestinnän ammattilaiset

Lokakuu 20101203 KMI/snä/mpe

Joku muu

Sijoittajasuhdejohtaja

Muu johtajaMuu päällikkö

Viestintäassistentti/-sihteeri

Verkkoviestintäpäällikkö/ -suunnittelija/-toimittaja/ -tiedottaja/-tuottaja

Toimitusjohtaja/yrittäjä

Viestintäkonsultti/muu konsulttiViestintä-/markkinointi- ja viestintäjohtaja

Viestinnän asiantuntija/ viestintä-suunnittelija/ viestintäkoordinaattori

TiedottajaViestintäpäällikkö

Tehtävänimike60 tai enemmän

50-59 vuotta

40-49 vuotta30-39 vuotta

Alle 30 vuotta

IkäNainen

Mies

Sukupuoli

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

991

638

3616

3

2719

988

633

52

08

Vastaajien taustatiedot 1(2)Kaikki vastaajat, n=475



Yli 10 vuotta

7-10 vuotta

4-6 vuotta

1-3 vuotta

Alle vuoden

Toiminut nykyisessätehtävässä...

Ei toimi viestintätehtävissä

Yli 20 vuotta

16-20 vuotta

11-15 vuotta

6-10 vuotta

2-5 vuotta

Alle 2 vuotta

Toiminut viestinnäntehtävissä/viestintäalalla…

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

2

17

29

26

11

13

1

18

36

21

13

12

Vastaajien taustatiedot 2(2)Kaikki vastaajat, n=475


Sosiaalinen media työssä


| 26.10.2010 |14 T-1203, KMi/mn

Sosiaalisen median yhteisöjen käyttö

• Tutkimuksen alussa kaikilta tutkimukseen vastanneilta (n=475) kysyttiin:

• Käytätkö sosiaalisen median yhteisöjä työhösi liittyen? − Kyllä− En

Sosiaalisen median hyödyntäminen työhön liittyvissä tehtävissä on hyvin yleistä. Kolme neljästä (77 %) käyttää sitä tähän tarkoitukseen.



77%

23%Kyllä

Ei

Käyttääkö sosiaalisen median yhteisöjä työhön liittyenKaikki vastaajat, n=475


| 26.10.2010 |16 T-1203, KMi/mn

Perustelut, miksi ei käytä sosiaalisen median yhteisöjä

• Niiltä, jotka eivät käytä some-yhteisöjä työssään (n=109) kysyttiin:

• Mikäli et käytä sosiaalisen median työkaluja työhösi liittyvissätehtävissä, perustelisitko, miksi?

Yleisimmin sosiaalista mediaa ei hyödynnetä työtehtävissä, koska:• Sen käyttö on kielletty työyhteisössä• Ei koeta tarvetta sen käyttöön tai hyödyntämiseen• Sitä eikä sen käyttöä tunneta riittävän hyvin • Yritys vasta suunnittelee menevänsä mukaan sosiaaliseen mediaan

Kaikki avoimien vastauksien poiminnat on listattu taulukkoraporttiin tehtävänimikkeen mukaan luokiteltuna.


| 26.10.2010 |17 T-1203, KMi/mn

Aktiivisesti käytetyt yhteisöt

• Niiltä, jotka käyttävät some-yhteisöjä työssään (n=368) kysyttiin:

• Mitä sosiaalisen median yhteisöjä itse aktiivisesti käytät tai oletkäyttänyt työhösi liittyen?

− Facebook− Twitter− Linkedin− IRC-Galleria− Xing− Suomi24− Jaiku− MySpace− Muu, mikä?

Facebook (85 %) on ylivoimaisesti käytetyin yhteisö. Moni hyödyntää myös Linkedinin palveluja (60 %). Twitterin (36 %) ja Suomi24:en (16 %) aktiivinen käyttö on selvästi vähäisempää.



Ei osaa sanoa

Muu

Jaiku

Xing

MySpace

IRC-Galleria

Suomi24

Twitter

Linkedin

Facebook

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

85

60

36

16

4

2

2

1

20

1

Aktiivisesti käytetyt some-yhteisöt 1(2)Käyttää sosiaalisen median yhteisöjä työhön liittyen, n=368

•Joku muu: mm. YouTube, Wkikipedia, Slideshare , Yammer sekä eri lehtien ja medioiden keskustelupalstat



Aktiivisesti käytetyt some-yhteisöt 2(2)Käyttää sosiaalisen median yhteisöjä työhön liittyen, n=368

Ei osaa sanoa

Muu

Jaiku

Xing

MySpace

IRC-Galleria

Suomi24

Twitter

Linkedin

Facebook

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

85

60

36

16

4

2

2

1

20

1

Kaikki vastaajat, n=368

Tehtävänimike

Toimitusjohtaja/yrittäjä, n=23

Tiedottaja, n=70

Viestintä-/markkinointi-ja viestintäjohtaja, n=28

Viestintäpäällikkö, n=97

Viestintäasiantuntija/-suunnittelija/viestintäkoordinaattori, n=38

Verkkoviestintäpäällikkö/-suunnitelija/viestintäkoordinaattori, n=15

Viestintäassistentti/-sihteeri, n=10

Viestintäkonsultti/muu konsultti, n=33

Muu päällikkö/johtaja, n=28


| 26.10.2010 |20 T-1203, KMi/mn

Passiivisemmin käytetyt yhteisöt

• Niiltä, jotka käyttävät some-yhteisöjä työssään (n=368) kysyttiin:

• Mitä sosiaalisen median yhteisöjä seuraat työhösi liittyenpassiivisemmin, keskusteluun juuri osallistumatta?

− Facebook− Twitter− Linkedin− IRC-Galleria− Xing− Suomi24− Jaiku− MySpace− Muu, mikä?

Noin joka kolmas seuraa passiivisesti Suomi24:sta (36 %), Twitteriä (33 %) ja Facebookia (30 %).



Ei osaa sanoa

Muu

Xing

MySpace

Jaiku

IRC-Galleria

Linkedin

Facebook

Twitter

Suomi24

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

36

33

30

26

12

10

10

10

10

19

Passiivisesti seuratut some-yhteisötKäyttää sosiaalisen median yhteisöjä työhön liittyen, n=368


| 26.10.2010 |22 T-1203, KMi/mn

Hyödyntämistavat

• Niiltä, jotka käyttävät yhteisöjä työssään (n=368) kysyttiin:

• Millä tavoin olet hyödyntänyt sosiaalista mediaa työhösi liittyen?– Yrityksemme/yhteisömme on läsnä jossain yhteisöpalvelussa– Pyrimme aktivoimaan käyttäjäryhmiä yhteisöpalveluissa– Teemme aktiivista markkinointiviestintää/mainontaa sosiaalisen median

yhteisöissä– Osallistumme aktiivisesti keskusteluihin– Muilla tavoin, miten?

Yleisimmin sosiaalista mediaa hyödynnetään niin, että yritys/yhteisö on läsnä jossain yhteisöpalvelussa (78 %). Moni (47 %) pyrkii myös aktivoimaan käyttäjäryhmiä yhteisöpalveluissa. Joka kolmas (33 %) tekee aktiivista markkinointiviestintää/mainontaa sosiaalisen median yhteisöissä. Joka viides (20 %) osallistuu aktiivisesti keskusteluihin.



Ei osaa sanoa

Muilla tavoin

Osallistumme aktiivisestikeskusteluihin

Teemme aktiivista markkinointi-viestintää/mainontaa

sosiaalisen median yhteisöissä

Pyrimme aktivoimaankäyttäjäryhmiä yhteisöpalveluissa

Yrityksemme/yhteisömme onläsnä jossain yhteisöpalvelussa

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

78

47

33

20

17

4

Millä tavoin hyödyntänyt somea työhön liittyenKäyttää sosiaalisen median yhteisöjä työhön liittyen, n=368


| 26.10.2010 |24 T-1203, KMi/mn

Tärkeys työn kannalta

• Kaikilta vastaajilta (n=475) kysyttiin:

• Kuinka tärkeänä pidät erilaisia sosiaalisen median yhteisöjä omantyösi kannalta (huolimatta siitä, käytätkö niitä tällä hetkellä vai et)? Ja perustelut…

− Erittäin tärkeänä - Melko tärkeänä - En lainkaan tärkeänä

Lähes kaikki (93 %) pitävät erilaisia sosiaalisen median yhteisöjä tärkeänä työnsä kannalta. Mitä nuoremmasta vastaajasta on kyse, sitä tärkeämpänä yhteisöjä pidetään. Myös alle 6 vuotta viestintätehtävissä/-alalla toimineet kokevat yhteisöt keskimääräistä tärkeämmäksi.

Sosiaalinen media koetaan tärkeäksi mm. siksi, että yritysten on pysyttävä ”ajan hermoilla”. Monien yritysten asiakkaat ja etenkin tietyt kohderyhmät käyttävät sitä ja sen avulla nämä ryhmät tavoitetaan helposti ja kustannustehokkaasti. Sosiaalinen media on nopeudessaan ylivoimainen. Sitä voidaan hyödyntää mm. brändin tai maineen rakentamisessa ja hallinnassa, sen kautta voi jakaa tietoa. Keskusteluja seuraamalla pysyy kärryillä, mitä asiakkaat ajattelevat yrityksistä tai niiden tuotteista ja palveluista. Sosiaalisen median kautta mm. mielipiteiden muokkaaminen on tehokasta.



Somen tärkeys työn kannaltan=kaikki vastaajat

20+ vuotta, n=64

16-20 vuotta, n=52

11-15 vuotta, n=125

6-10 vuotta, n=140

Alle 6 vuotta, n=91

Toiminut viestintä-tehtävissä/alalla


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

29 64 7

36 58 5

31 63 6

30 61 9

19 75 6

25 67 8

Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä


| 26.10.2010 |26 T-1203, KMi/mn

Käyttöön liittyvän ohjeistuksen olemassaolo ja tarpeellisuus


• Onko työpaikallasi sosiaalisen median käyttöön liittyvä ohjeistus?− Kyllä - ei

• Kuinka tarpeelliseksi yleisesti ottaen koet sosiaalisen median käyttöön liittyvän ohjeistuksen työpaikoilla, riippumatta siitä, onkoohjeistusta käytössä omassa organisaatiossasi?

− Erittäin tarpeelliseksi− Melko tarpeelliseksi− Ei tarpeelliseksi

Suurimmalla osalla (59 %) ei ole työpaikassaan sosiaalisen median käyttöön liittyvää ohjeistusta. Suhteellisen monella (41 %) tällainen ohjeistus kuitenkin on.

Ohjeistus koetaan erittäin tarpeelliseksi; lähes kaikki (94 %) pitävät sitä erittäin tai melko tarpeellisena.



41%

59%

Kyllä Ei

Onko työpaikalla somen käyttöönliittyvä ohjeistus


53%41%

6%

Erittäin tarpeelliseksi

Melko tarpeelliseksi

Ei tarpeelliseksi

Somen käyttöön liittyvän ohjeistuksentarpeellisuus työpaikalla


| 26.10.2010 |28 T-1203, KMi/mn

Perustelut ohjeistuksen puuttumiselle työpaikassa

• Niiltä, joilla ohjeistusta ei ole työpaikalla (n=280) kysyttiin:

• Miksi työpaikallasi ei ole sosiaalisen median käyttöön liittyvä ohjeistusta?

Suurimmalla osalla ohjeistusta ei ole, koska sitä ei ole koettu tarpeelliseksi tai ohjeistuksen teko on suunnitteilla/työn alla.

Monessa yrityksessä luotetaan henkilökunnan ammattitaitoon toimia asianmukaisesti ilman ohjeistusta.



| 26.10.2010 |29 T-1203, KMi/mn

Perustelut ohjeistuksen tarpeellisuudelle tai tarpeettomuudelle • Niiltä, jotka vastanneet ohjeistuksen tarpeellisuus-kysymykseen (n=368) kysyttiin:

• Perustelisitko vastauksesi?

Ohjeistuksen tarpeellisuutta perustellaan mm. sillä, että perusteelliset ohjeistukset on aina hyvä olla, etenkin kun roolit yrityksen edustajana ja yksityishenkilönä ovat sekoittumassa. Ihmisille tulisi tarjota tietoa esim. siitä, mitä tietoa yrityksestä voi julkisesti jakaa, sillä näissä asioissa ihmiset saattavat vastaajien mukaan olla hyvinkin ajattelemattomia. Yhteisten pelisääntöjen määritteleminen koetaan tarpeelliseksi, mutta samalla haastavaksi tehtäväksi.

Ohjeistuksen tarpeettomuutta taas perustellaan mm. yksilön vapaudella ja vastuulla sekä luottamuksella omien työntekijöiden ymmärrykseen siitä, minkä tiedon jakaminen sosiaalisessa mediassa on soveliasta.



| 26.10.2010 |30 T-1203, KMi/mn

Kohdatut riskit


• Oletko kohdannut sosiaalisessa mediassa riskejä, jotka liittyvättyöhösi? Kyllä - En

• Jos kyllä (n=267): Millaisia työhösi liittyviä riskejä olet kohdannut sosiaalisessamediassa?

Tämä jakaa mielipiteitä. Hieman yli puolet (54 %) on kohdannut työhönsä liittyviä riskejä. Hieman alle puolet (46 %) ei ole havainnut riskejä. Riskejä kohdanneissa korostuvat seuraavat taustaryhmät: henkilöt, joiden työpaikalla on sosiaaliseen mediaan liittyvä ohjeistus tai viestintä-/markkinointi- ja viestintäjohtajat.

Moni jäsenistöstä pitää riskinä sitä, että yrityksestä jaetaan sellaista tietoa, jota ei ole tarkoitettu julkiseksi. Työntekijät saattavat huomaamattaan harrastaa piilomainontaa tai jakaa keskeneräisiä ideoita kilpailijoille tai asiakkaille. Maineenhallinta koetaan muutenkin hankalana. Mustamaalatuksi joutumisen riski on olemassa. Kritiikin nähdään helposti saavan sosiaalisessa mediassa kohtuuttomat mittasuhteet.



54%

46%

Kyllä

Ei

Onko kohdannut somessa omaan työhönsä liittyviä riskejäKaikki vastaajat, n=475



Onko kohdannut somessa omaan työhön liittyviä riskejäKaikki vastaajat, n=475

Muu päällikkö/johtaja, n=34

Viestintäkonsultti/muu konsultti, n=38

Viestintäassistentti/-sihteeri, n=14

Verkkoviestintäpäällikkö/-suunnitelija/viestintäkoordinaattori, n=16

Viestintäasiantuntija/-suunnittelija/viestintäkoordinaattori, n=44

Viestintäpäällikkö, n=130

Viestintä-/markkinointi-ja viestintäjohtaja, n=38

Tiedottaja, n=92

Toimitusjohtaja/yrittäjä, n=30

Tehtävänimike


0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

54 46

37 63

50 50

76 24

58 42

50 50

56 44

21 79

68 32

44 56

Kyllä Ei


| 26.10.2010 |33 T-1203, KMi/mn

Riskit ja mahdollisuudet yrityksen kannalta


• Miten paljon sosiaalinen media sisältää yritysten kannalta yleisestiottaen riskejä ja mahdollisuuksia?

− Todella paljon− Paljon− Jonkin verran− Ei juurikaan− Ei lankaan

Lähes kaikki (95 %) näkevät sosiaalisessa mediassa riskejä ainakin jonkin verran.

Kuitenkin sosiaalisen median mahdollisuuksiin uskotaan vahvasti; jopa neljä viidestä (82 %) näkee siinä todella paljon tai paljon mahdollisuuksia.

Mahdollisuuksiin vahvasti uskovissa korostuvat seuraavat taustaryhmät: alle 40-vuotiaat, alle 6 vuotta viestintäalalla tai –tehtävissä toimineet, henkilöt, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa työssään tai joilla on työpaikalla sosiaalisen median käyttöön liittyvä ohjeistus, konsultit tai muut päälliköt/johtajat.



Riskit ja mahdollisuudet yrityksen kannaltaKaikki vastaajat, n=475

Mahdollisuuksia

Riskejä

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

6 29 60 1 3

30 52 16 11

5) Todellapaljon 4) Paljon 3) Jonkin

verranEi osaasanoa

2) Eijuurikaan

1) Eilainkaan

3,37

4,12

Keskiarvo1-5


| 26.10.2010 |35 T-1203, KMi/mn

Käyttö lähitulevaisuudessa


• Miten uskot, että oma sosiaalisen median käyttösi työhön liittyvissäasioissa muuttuu seuraavan 12 kk aikana?

− Lisääntyy− Ei muutosta− Vähenee

Kenelläkään käyttö ei tule vähenemään. Päinvastoin valtaosa (78 %) uskoo lisäävänsä sosiaalisen median käyttöä. Joka viidennellä (22 %) käyttö pysyy samalla tasolla kuin aiemminkin.



78%

22%Lisääntyy

Ei muutosta

Vähenee

Muutokset omassa somen käytössä seuravaan 12 kuukauden aikanaKaikki vastaajat, n=475


| 26.10.2010 |37 T-1203, KMi/mn

Perustelut käytön muuttumisesta

• Perustelisitko, miksi uskot oman sosiaalisen median käyttösityöhön liittyvissä asioissa muuttuu seuraavan 12 kk aikana? (Avoin kysymys)

Monen vastaajan yrityksessä sosiaalisen median hyödyntäminen on vasta alkamassa, joten pienikin osallistuminen tarkoittaisi käytön lisääntymistä. Muita yleisiä perusteluita käytön lisääntymiselle ovat esimerkiksi sosiaalisen median muuttuminen oleelliseksi osaksi viestintää sekä lisääntynyt paine osallistua.

Käytön pysymistä samalla tasolla perusteltiin mm. ajanpuutteella, yrityksen pidättyvällä kannalla sosiaaliseen mediaan ja tulevan työnkuvan epämääräisyydellä

Kukaan ei uskonut käytön vähenemiseen (n=0).



Sosiaalisen median käyttö vapaa-ajalla


| 26.10.2010 |39 T-1203, KMi/mn

Käyttö ja riskit


• Käytätkö sosiaalisen median palveluja vapaa-ajallasi?

• Jos kyllä (n=426): Oletko kohdannut sosiaalisessa mediassa riskejä, jotka liittyvät yksityiselämääsi?

• Oletko harkinnut oman henkilökohtaisen profiilisi poistamista (deaktivoimista), sosiaalisen median yhteisöistä, kuten Facebookista?

Lähes kaikki (90 %) käyttävät sosiaalisen median palveluja vapaa-ajallaan.

Melkein joka toinen (47 %) on kohdannut siinä yksityiselämäänsä liittyviä riskejä. Niukka enemmistö (53 %) ei ole havainnut riskejä lainkaan.

Suurin osa (75 %) ei ole harkinnut henkilökohtaisen profiilinsa deaktivoimista.Vain erittäin harvalla (2 %) ei ole omaa henkilökohtaista profiilia.



Käyttääkö somen palveluita vapaa-ajallaanKaikki vastaajat, n=475

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

90 10

Kyllä Ei

Onko kohdannut somessa omaan yksityiselämään liittyviä riskejäKäyttää sosiaalisen median palveluita vapaa-ajalla, n=426

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

47 53

Kyllä Ei

Onko harkinnut oman henkilökohtaisen profiilin poistamista (deaktivoimista)some-yhteisöstä, kuten Facebookista

Käyttää sosiaalisen median palveluita vapaa-ajalla, n=426

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

23 75 2

Kyllä Ei Ei ole sosiaalisen medianpalveluissa henkilökohtaista profiilia


| 26.10.2010 |41 T-1203, KMi/mn

Perustelut, miksi ei käytä sosiaalisen median palveluja vapaa-ajallaan

• Niiltä, jotka eivät käytä some-palveluja vapaa-ajallaan (n=48) kysyttiin:

• Kertoisitko syyn, miksi et käytä sosiaalisen median palveluja vapaa-ajallasi?

Yleisimmin palveluja ei käytetä ajan ja kiinnostuksen puutteesta. Toiset taas eivät käytä tietokonetta vapaa-ajalla, koska sitä tulee jo työajalla käytettyä niin paljon.



| 26.10.2010 |42 T-1203, KMi/mn

Kohdatut riskit

• Yksityiselämään liittyviä riskejä kohdanneilta (n=200) kysyttiin:

• Kertoisitko syyn, minkä tyyppisiä yksityiselämääsi liittyviä riskejä olet kohdannut?

Yleisimmin vaikeaksi koetaan yksityisen ja julkisen välinen rajanveto. Jotkut vastaajat ovat katuneet jakamiaan asioita jälkeenpäin. Esimerkiksi Facebookin sallivien näkyvyysasetusten ei koeta tekevän asiaa yhtään helpommaksi. Yksittäisinä ongelmina mainitaan kuvien joutuminen väärien ihmisten katseltavaksi, epämiellyttävältä tuntuvat yhteydenottopyynnöt ja tietoturvaan liittyvät riskit yleisesti.



| 26.10.2010 |43 T-1203, KMi/mn

Perustelut profiilinpoistoaikeille

• Profiilinsa deaktivoimista harkinneilta (n=98) kysyttiin:

• Miksi olet harkinnut poistavasi profiilisi?

Yleisimmin taustalla on huoli oman yksityisyyden heikkenemisestä. Facebookin jatkuvat yksityisyyttä heikentävät uudistukset saivat monet harkitsemaan profiilin poistamista.

Joitain vastaajia huolestuttavat identiteettivarkaudet. Toiset taas kokevat sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan hukkaan heitetyksi.



| 26.10.2010 |44 T-1203, KMi/mn

Riskit ja mahdollisuudet yksityiselämän kannalta


• Miten paljon sosiaalinen media yleisesti ottaen sisältää riskejä ja mahdollisuuksia yksityisyyden ja yksityiselämän kannalta?

− Todella paljon− Paljon− Jonkin verran− Ei juurikaan− Ei lankaan

Valtaosa (64 %) kokee sosiaalisen median sisältävän riskejä ainakin jonkin verran. Lähes joka kolmas (30 %) ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.Sosiaalisessa mediassa nähdään myös paljon mahdollisuuksia; enemmistö (53 %) uskoo mahdollisuuksia olevan todella paljon tai paljon ja joka neljäs (26 %) ainakin jonkin verran.

Mahdollisuuksiin uskovissa korostuvat seuraavat taustaryhmät: naiset, alle 40-vuotiaat, alle 6 vuotta viestintäalalla tai –tehtävissä toimineet, henkilöt, jotka hyödyntävät sosiaalista mediaa työssään tai joilla on työpaikalla sosiaalisen median käyttöön liittyvä ohjeistus, viestintäassistentit/-sihteerit tai konsultit.



Mahdollisuudet ja riskit yksityiselämän kannaltaKaikki vastaajat, n=475

Mahdollisuudet

Riskit

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

10 20 34 30 6

14 39 26 16 4

5) Todellapaljon 4) Paljon 3) Jonkin

verranEi osaasanoa

2) Eijuurikaan

1) Eilainkaan

3,50

3,76

Keskiarvo1-5


| 26.10.2010 |46 T-1203, KMi/mn

Vaikutus käyttäjiin pitkällä aikavälillä


• Miten mielestäsi sosiaalinen media vaikuttaa käyttäjiinsä pitkälläaikavälillä?

− lisää sosiaalisuutta ja avoimuutta− vähentää sosiaalisuutta ja avoimuutta− ystäväpiirit laajenevat− ystäväpiirit supistuvat− reaalimaailman ystävien merkitys kasvaa, kun ”nettikavereita” on paljon− reaalimaailman ystävien merkitys vähenee, kun ”nettikavereita” on paljon− ihmiset passivoituvat, kun kaikki aika kuluu tietokoneella− muuten, miten?

Useimmat uskovat sosiaalisen median vaikuttavan käyttäjiinsä positiivisesti: se mm. lisää sosiaalisuutta ja avoimuutta (57 %), laajentaa ystäväpiiriä (49 %) tai reaali-maailman ystävien merkitys kasvaa, kun ”nettikavereita” on niin paljon (29 %). Selvästi harvemmat uskovat sen vaikuttavan negatiivisesti: ihmiset passivoituvat, kun aika kuluu tietokoneella (32 %) tai reaalimaailman ystävien merkitys vähenee (15 %).



Ei osaa sanoa

Muuten

Ystäväpiirit supistuvat

Vähentää sosiaalisuutta ja avoimuutta

Reaalimaailman ystävien merkitysvähenee, kun nettikavereita on paljon

Reaalimaailman ystävien merkityskasvaa, kun nettikavereita on paljon

Ihmiset passivoituvat, kunkaikki aika kuluu tietokoneella

Ystäväpiirit laajenevat

Lisää sosiaalisuutta ja avoimuutta

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

57

49

32

29

15

7

3

16

12

Vaikutus käyttäjiin pitkällä aikavälilläKaikki vastaajat, n=475


| 26.10.2010 |48 T-1203, KMi/mn

Käyttö lähitulevaisuudessa

• Niiltä, jotka käyttävät palveluita vapaa-ajallaan (n=426) kysyttiin:

• Miten uskot, että oma sosiaalisen median käyttösi vapaa-ajallamuuttuu seuraavan 12 kk aikana?

− Lisääntyy - Ei muutosta - Vähenee

• Onko sosiaalisen median käyttö mielestäsi ohimenevä villitys vaipysyvä ilmiö?

Valtaosa (71 %) ei usko käytön muuttuvan. Joka neljäs (23 %) aikoo lisätä käyttöä. Hyvin harvalla (6 %) käyttö vähenee.

Sosiaalisen median käyttöä pidetään ehdottomasti pysyvänä ilmiönä (96 %).



23%

71%

6%

Lisääntyy

Ei muutosta

Vähenee

Oman sosiaalisen median käytön muuttuminenseuraavan 12 kk aikana

Käyttää sosiaalisen median palveluita vapaa-ajalla, n=426

4%

96%

Ohimenevä villitys

Pysyvä ilmiö

Sosiaalisen median käyttö - ohimenevä villitysvai pysyvä ilmiö


| 26.10.2010 |50 T-1203, KMi/mn

Perustelut käytön muuttumisesta

• Perustelisitko, miksi uskot oman sosiaalisen median käyttösivapaa-ajalla muuttuu seuraavan 12 kk aikana? (Avoin kysymys)

Käytön lisääntymistä perustellaan yleisimmin elämäntilanteeseen liittyvillä muutoksilla ja sosiaalisen median entistä suuremmilla käyttäjämäärillä.

Sosiaalinen media nähdään arkipäiväistyneenä kommunikointitapana joka mobiiliteknologian ansiosta tulee olemaan entistä enemmän läsnä arkisissa käytännöissä.



| 26.10.2010 |51 T-1203, KMi/mn

Perustelut, miksi pitää käyttöä ohimenevä villityksenä tai pysyvänä ilmiönä

• Perustelisitko, miksi uskot sosiaalisen median käytön olevan ohimenevä villitys tai pysyvä ilmiö? (Avoin kysymys)

Osa jäsenistöstä näkee sosiaalisen median ilmiönä joka ennemmin tai myöhemmin korvautuu uudella ilmiöllä. Osa olisi kaivannut ”en osaa sanoa vaihtoehtoa”, sillä he kokevat tulevan suunnan arvioinnin vaikeaksi.

Valtaosa katsoo, ettei ”aikaan ennen sosiaalista mediaa” ole paluuta. Vaikka sosiaalinen media tulee muuttumaan ja kehittymään, niin netissä syntyvä yhteisöllisyys on tullut jäädäkseen. Viestintä on siirtynyt kulkemaan alhaalta ylös yhä pienenevässä maailmassa, jossa uudet teknologiat ovat erityisesti nuoremmille sukupolville normaali osa elämää.



Sosiaalisen median koulutus


| 26.10.2010 |53 T-1203, KMi/mn

Koulutukseen osallistuminen

Kaikilta vastaajilta (n=475) kysyttiin:

• Oletko osallistunut viimeisen 12 kk aikana johonkin sosiaalisenmedian koulutukseen? Kyllä – ei

• Jos kyllä (n=309): Kenen järjestämään koulutukseen osallistuit ja kuinka moneen koulutuspäivään?

• ProCom, Infor, Markkinointi-instituutti, MARK Suomen Markkinointiliitto, MTL, IIR (nyk. FYI/Talentum), Yliopisto (HY Palmenia, Aalto tai muu), Mainostajien liitto, joku muu

Koulutus on kiinnostanut monia (65 %). Joka kolmas (35 %) ei ole käynyt koulutuksessa.

Hyvin moni taho järjestää tästä aiheesta koulutusta. Mikään yksittäinen koulutuksen tarjoaja ei erotu selvästi joukosta. Useimmin on osallistuttu Inforin (15 %), Yliopiston (15 %) ja ProComin (13 %) koulutukseen. Joku muu -ryhmässä mainitaan n. 30 muuta erilaista koulutuksen järjestäjää. Yleisimmin kouluttajana on toiminut oma yritys tai yhteistyökumppani.

Valtaosa on käynyt yhden päivän koulutuksen*. Poikkeus on Yliopiston koulutuspäivät, joihin moni osallistuu 1-3 päivän ajaksi.

*Jos vastaaja sanoi käyneensä 0,5 päivän koulutuksessa, se pyöristettiin yhdeksi päiväksi.



Osallistunut johonkin some-koulutukseen viimeisen 12 kuukauden aikanaKaikki vastaajat, n=475

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

65 35

Kyllä Ei

Ei osaa sanoa

Joku muu

Markkinointi-instituutti

IIR (nyk. FYI/Talentum)

Mainostajien liitto

MTL

MARK Suomen Markkinointiliitto

ProCom

Yliopisto (HY Palmenia, Aalto tai muu)

Infor

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

15

15

13

6

6

5

4

2

67

2

Koulutuksen järjesti…Osallistunut koulutukseen, n=309

•Joku muu: mm. oma yritys tai sen yhteistyökumppani



Some-koulutuspäivien määrän=osallistui ko. koulutukseen

Yliopisto (HY Palmenia,Aalto tai muu), n=46

Infor, n=45

IIR (nyk. FYI/Talentum), n=12*

MARK SuomenMarkkinointiliitto, n=17*

ProCom, n=40

MTL, n=19*

Mainostajien liitto, n=15*

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

87 13

84 16

83 8 10

82 12 6

67 17 8 8

62 22 9 7

46 17 24 13

1 päivä 2 päivää 3+ päivää Ei osaa sanoa

*) Pieni vastaajamäärä


| 26.10.2010 |56 T-1203, KMi/mn

Perustelut, miksi ei ole osallistunut koulutukseen

• Niiltä, jotka eivät ole osallistuneet koulutukseen (n=166) kysyttiin:

• Miksi et ole osallistunut mihinkään sosiaalisen median koulutukseen?

Yleisimmin syyksi mainitaan ajan tai kiinnostuksen puute. Jotkut eivät koe sosiaalisen median suoranaisesti vaikuttavan omaan työhönsä. Toiset taas kokevat oman käytännön kokemuksen olevan ajankohtaisempaa kuin mitä koulutuksilla olisi tarjottavana. Joidenkin työnantajat taas eivät ole järjestäneet koulutusta ollenkaan.



| 26.10.2010 |57 T-1203, KMi/mn

Tyytyväisyys koulutukseen

• Niiltä vastaajilta, jotka osallistuivat ko. organisaation koulutukseen kysyttiin:

• Kuinka tyytyväinen olit koulutukseen, johon osallistuit?Anna arvosana vain niille, joiden koulutukseen olet osallistunut?

• Erittäin tyytyväinen - melko tyytyväinen - ei tyytyväinen, eikä tyytymätön -melko tyytymätön - erittäin tyytymätön

Useimmin ollaan erittäin tai melko tyytyväisiä seuraaviin koulutuksiin:

• IIR (nyk. FYI/Talentum) (83 %)• ProCom Oy (80 %)• Infor Oy (78 %) • MARK. Suomen Markkinointiliitto (77 %)• Yliopisto (HY Palmenia, Aalto tai muu) (76 %)

Kaikkiin koulutuksiin ollaan suhteellisen tyytyväisiä, sillä keskimäärin vähintään kolme viidestä osallistujasta on tyytyväisiä niihin. Vain harvat ovat käymiinsä koulutuspäiviin tyytymättömiä (2 % - 11 %).



Tyytyväisyys some-koulutukseenn=osallistui ko. koulutukseen

MTL, n=19*

Mainostajien liitto, n=15*

ProCom, n=40

MARK SuomenMarkkinointiliitto, n=17*

IIR (nyk. FYI/Talentum), n=12*

Infor, n=45

Yliopisto (HY Palmenia,Aalto tai muu), n=46

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

37 39 15 9 2

29 49 11 9 2

25 58 8 8

24 53 6 12 6

25 55 15 5

13 53 20 7 7

11 47 16 16 11

5) Erittäintyytyväinen

4) Melkotyytyväinen

3) Ei tyytyväineneikä tyytymätön

Ei osaasanoa

2) Melkotyytymätön

1) Erittäintyytymätön

4,19

4,15

4,09

4,07

4,00

3,79

3,69

Keskiarvo1-5

*) Pieni vastaajamäärä


| 26.10.2010 |59 T-1203, KMi/mn

Lisäkoulutuksen tarve


• Tunnetko tarvitsevasi lisää perehdytystä sosiaaliseen mediaan? Kyllä – ei

• Tulisiko ProComin tarjota koulutuksen lisäksi muita tapoja oppia lisää sosiaalisen median käytöstä? Kyllä – ei

• Jos kyllä (n=283): Mitä ProCom voisi tarjota?

– Julkaisuja, mielipidekirjoituksia, paneeleja, tutkimusraportteja, jotakin muuta?

Valtaosa (60 %) kokee tarvitsevansa lisää perehdytystä. Kahdella viidestä (40 %) ei ole tarpeita lisäperehdytykseen.

Kaikki lisäkoulutusta kaipaavat ovat sitä mieltä, että ProComin tulisi tarjota muita tapoja oppia lisää sosiaalisen median käytöstä.

Yleisimmin ProComin halutaan tarjoavan tutkimusraportteja (64 %). Moni toivoo myös julkaisuja (39 %) ja paneeleja (33 %).



Tarve somen lisäperehdytykseenKaikki vastaajat, n=475

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

60 40

Kyllä Ei

Tulisiko ProComin tarjota koulutuksen lisäksi muita tapoja oppia lisää sosiaalisen median käytöstäKaikki vastaajat, n=475

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

60 40

Kyllä Ei

Mitä ProCom voisi tarjotaProComin tulisi tarjota koulutuksen lisäksi muita tapoja oppia lisää sosiaalisen median käytöstä, n=283

Ei osaa sanoa

Muuta

Mielipidekirjoituksia

Paneeleja

Julkaisuja

Tutkimusraportteja

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100%

64

39

33

26

35

4

•Muuta: mm. nettituki, Best practices-tietopankki, caseja, ProComin aktiivinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa, verkkokoulutusta, workshoppeja ja yritysvierailuja


| 26.10.2010 |61 T-1203, KMi/mn

Perustelut lisäkoulutuksen tarpeelle

• Lisäkoulutusta kaipaavilta (n=285) kysyttiin:

• Perustelut, minkä tyyppistä perehdytystä tunnet tarvitsevasi? (Avoin kysymys)

• Niiltä, jotka eivät kaipaa lisää perehdytystä (n=190) kysyttiin:

• Perustelisitko tarkemmin, miksi et tunne tarvitsevasi lisää perehdytystä sosiaaliseen mediaan? (Avoin kysymys)

Lisäkoulutusta kaivataan monesta aiheesta. Ehdotuksia käsiteltävistä aiheista ovat mm. sosiaalisen median käytön alkeet, käytännön esimerkit sosiaalisen median hyödyntämisestä yrityksen markkinoinnissa/mainonnassa, yleistieto aiheesta, case-esimerkit ja ideoivat keskustelupiirit. Erityisesti käytännön tietoa kaivataan usein liian yleiseksi koetun teoreettisen tiedon tilalle.

Esiin nousee monia syitä sille, miksi lisäperehdytykselle ei ole tarvetta. Useimmin mainitaan ajanpuute, sosiaalisen median paisuteltu merkitys, käytännön kautta oppimisen ylivertaisuus kursseihin nähden ja hyvät asiantuntijat omalla työpaikalla.



| 26.10.2010 |62 T-1203, KMi/mn

Terveiset ProComille

• Yleistä: Tuleeko mieleesi vielä jotain sellaista sosiaaliseen mediaan liittyen, mitä haluaisit kertoa ProComille edellä käsiteltyjen asioiden lisäksi? (Avoin kysymys)

ProComille lähetettiin mm. seuraavanlaisia terveisiä:• Hyvä kysely. Odotan mielenkiinnolla tuloksia.• Kiitos tästä kyselystä, tärkeää selvittää näitä asioita.• Kunpa ProcomNetistä tulisi yhdistyksen jäsenen ja ylipäätään viestinnän ammattilaisten sosiaalinen

media.• ProCom voisi edistää somen ymmärtämistä viestinnän kanavana, ei vain myynti- ja markkinointivälineenä.• Onko teillä erikseen sosiaalisen median strategia, pelisäännöt ja toimintasuunnitelma? Niitähän voisi

tehdä / hioa yhdessä.• Koulutuksia ja tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista myös muualle Suomeen. Hinnat ovat todella korkeita,

vaikka aiheet olisivat kuinka mielenkiintoisia. Organisaationi ei kustanna järjestöjen tilaisuuksiin osallistumista, joten omasta pussista maksaminen ei houkuta. Verkko-opetus tai joku yhteinen chatti tästäkin aiheesta voisi olla hedelmällistä ja hyödyntää jäseniä Helsinginkin ulkopuolella. En oikein tiedä, mitä muuta hyötyä saisin tästä järjestöstä, kun en asu pääkaupunkiseudulla.

• Olisi tärkeää saada puolueetonta tietoa sosiaalisen median eri tulokulmista. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että some nähdään liian yksipuolisesta vain mahdollisuutena. Pitäisi olla esim. koulutusta siitä, miten sitä hallitaan ja minkälaista resurssointia sosiaaliseen mediaan mukaan lähteminen yritykseltä vaatii.


Documents

Sosiaalisen Median Pulssi 2010 · 2017-11-02 · kritiikin nähdään helposti saavan sosiaalisessa mediassa kohtuuttomat mittasuhteet. • Useimmilla (78 %) työtehtäviin liittyvä