SOSKE Matkalla sydämiin - Destination Saimaa

MATK ALLA SYDÄMIIN2

Aika ponnistaa matkakohteiden kehittämisestä kansainväliseen liiketoimintaan?Kasvu matkailussa syntyy yritysten työn tuloksena. Yritysten ratkaisut koskien investointeja, markkinoin-tipanostuksia, tuotteita ja aukiolo-aikoja vaikuttavat kaikista tekijöistä eniten siihen kasvavatko yritykset, tuleeko enemmän matkailijoita ja kuinka paljon vaikkapa Saimaan alue saa matkailutuloa.

Aina yritys ei voi onnistua: omat resurssit eivät riitä uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyö-dyntämiseen, olipa kysymys ulkomaan mark-kinoiden tavoittelusta tai sähköisten jakeluka-navien hyödyntämisestä.

Tässä tilanteessa yrittäjän paras kaveri on toi-nen yrittäjä – vaikka usein koetaan, että kilpail-laan samoista asiakkaista. Yrittäjien yhteistyön voimasta meillä on todisteita Etelä-Savosta. Maakunnan matkailun kasvun moottoreina ovat viime vuosina olleet kaksi yrittäjien kes-kinäistä yhteistyöverkostoa Saimaa Holiday ja Saimaan Charmantit. Saimaa Holiday on onnistunut mittavin investoinnein kehittä-mään kaksi matkailukeskusta Linnansaaren kansallispuiston välittömään läheisyyteen ja tavoittamaan asiakkaita sekä kotimaan että ulkomaisista matkailijoista. Saimaan Charman-tit on markkinointiyhteistyöllään tehnyt sekä koti- että ulkomaiden markkinoilla näkyväksi paikallisuuteen perustuvan tarjonnan, jossa löytyy nykyajan matkailijan kovasti kaipaama aitouden leima.

Kasvu-uralle singahtaneet yritykset ovat muut-taneet toimintatapaansa: ne eivät tyydy pel-kästään myymään palvelua, vaan ovat kes-kittyneet tarjoamaan asiakkailleen elämyksiä. Luontoon, kulttuurin ja paikalliseen elämänta-paan liittyvät elämykset järvimaisemassa ovat näiden yritysten ja Saimaan alueen kärkituote. Maailmassa, jossa meille tuputetaan yhdenmu-kaistavia malleja, ei ole aivan helppoa tunnistaa omaa ainutlaatuisuutta ja erottautumistekijää, josta kilpailukyky matkailumarkkinoilla syntyy. Joensuu yliopiston vuonna 2000 käynnistämä Vesistömatkailuprojekti kokosi aikanaan paljon yrityksiä Itä-Suomesta järvimatkailuseminaarei-hin ja innosti yrittäjät hyödyntämään kansain-

välisesti ainutlaatuiseksi todettua Saimaata.Elämysten etsiminen, kokeminen ja niiden jakaminen netissä on toimintaa, johon val-taosa eurooppalaisista kuluttajista on valmis panostamaan paljon aikaa ja rahaa. Matkai-luyrittäjille on haastavaa löytää yleisö ja osata kertoa yrityksen tarjoamista elämyksistä kriit-tisille kuluttajille, vieläpä monella eri kielellä. Elämys on ainutkertainen ja henkilökohtainen asiakkaalle, mutta yrityksen tehtävä on toimia suunnitelmallisesti niin, että mahdollisimman moni matkailija kokee elämyksen, joka ylittää hänen odotuksensa ja jättää hyvän olon sekä positiivisen muistijäljen. Varsinkin kasvavien yri-tysten pitää ottaa käyttöön työskentelymene-telmiä, joilla elämystä ja kokemusta palvelusta voidaan kehittää. Kansainväliset matkailuyrityk-set kuten lentoyhtiöt ja huvipuistot ovat otta-neet näitä jo käyttöön, mutta pienemmissä matkailuyrityksissä niitä tunnetaan aivan liian vähän. Matkailun ja elämystuotannon osaa-miskeskusohjelma on 2007-2013 testannut ja kehittänyt sekä jalkauttanut elämystuotannon ja palvelumuotoilun menetelmiä pk-yritysten käyttöön.

Netti ja erityisesti sosiaalinen media on matkailuliiketoiminnan kasvun ydin. Jos yritys ei näy netissä, sitä ei ole olemassa. Hin-tojen ja tarjousten viestiminen ei riitä, vaan asiakkaille pitää pystyä tarjoamaan maistiaisia elämyksistä, joista osalliseksi voi päästä mat-kustamalla kohteeseen. Sähköisten kanavien haltuunotto on yrityksille vieläkin suuri haaste, vaikka monet jo tekevätkin facebook-markki-nointia ja ovat panneet kapasiteetin varatta-vaksi sähköisen jakelukanavan kautta. Erityi-sesti sisältöjen osalta tarvitaan lisää yritysten yhteistyötä. Käytännössä matkailualan palve-luntuotannossa työskentelevien pitää pystyä tekemään sähköisen kanavien sisällöntuotanto osaksi päivittäisi työrutiineja. Esimerkiksi ohjel-mapalveluyrittäjän pitää valokuvata ja tehdä videoita sekä levittää niitä nettiin.

Saimaan tulevaisuus on kansainvälisenä matkailukohteena. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kuitenkin Venäjää lukuun otta-matta ote kansainvälisillä markkinoilla on lipsu-nut: saksalaisten määrä on lähes puolittunut ja EU:n jäsenmaista tulevien määrä kokonaisuu-

tena on pudonnut 1900-luvun lopusta. Paljon resursseja on pantu kansainvälisen markki-noinnin kehittämishankkeisiin, jotka eivät kui-tenkaan tilastojen valossa ole olleet vaikuttavia.

Nousulle kansainvälisenä kohteena on kuiten-kin hyvät edellytykset: tuote on kunnossa, on luotu paljon kontakteja ja kuva Saimaan kan-sainvälisestä vetovoimasta on vahvistunut. Sai-maasta ei luoda kestävää kansainvälistä mat-kailukohdetta ilman Keski- ja Länsi-Euroopan ja esimerkiksi Japanin ja Kiinan markkinoiden jonkinasteista hallintaa. Nyt on aika panostaa määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti kansainväli-seen myyntiin valituilla kohdemarkkinoilla. Ylei-sestä matkakohdekehittämisestä on siirrettävä painopiste yritysten liiketoiminnan ja myynnin kasvattamiseen.

Kansainväliset myynti- ja jakelukanavat on otettava haltuun ja huolehdittava näky-misestä netissä kohdemarkkinoiden omalla kielellä. Toiminnan on lähdettävä yritysten kesken sovituista selkeistä liiketoiminnallisis-ta tavoitteista, joiden pohjalta käynnistetään projekti- ja kampanjaluonteisia toimenpiteitä. Tuloksia pitää voida seurata myyntiraporttien kautta. Julkisen sektorin rahoitus tasoittaa yri-tysten riskiä kansainvälisillä markkinoilla ja yri-tyspalvelut auttavat yrityksiä löytämään oikeita kumppaneita.

Visio kansainvälisestä matkailukohteesta tarkoittaa myös ulkomaisten, kansainvälistä liiketoimintaa tekevien operaattoreiden ja in-vestorien tulemista Saimaalle. Tämä on matkai-lun kannalta voittopuolisesti positiivista, koska meiltä puuttuu kansainvälisen matkailuliiketoi-minnan osaamista ja pääomia. Saimaalla kan-sainvälisenä kohteena, hotellilaivat kuljettavat matkailijoita nauttimaan puhtaasta luonnosta, hollantilaiset nauttivat lumiaktiviteeteista ja Aa-sian suurkaupungeista tulevat voimaantuvat luonnosta ja kulttuurista. Muiden toimialojen hyytyessä kansainvälinen matkailu Suomeen jatkaa kasvuaan – Saimaan alueen on aktiivi-sesti otettava osansa kansainvälisen matkailun rahavirroista.

Pellervo Kokkonenosaamiskeskusjohtaja

DESTINATION SAIMAA 3

Miten osaamiskeskus on tukenut matkailu-yritysten kasvua?

Osaamiskeskus työskentelee tarjo-amalla osaamista ja työkaluja yritys-ten tuotekehityksen ja liiketoiminta-osaamisen vahvistamiseen. Kunkin alueen osaamiskeskukset Jyväsky-lässä, Savonlinnassa, Rovaniemellä, Turussa ja pääkaupunkiseudulla ovat toimineet yhteistyössä kehit-täessään sähköisen liiketoiminnan, palvelumuotoilun ja elämystuotan-non osaamista.

Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus 2007-2013

Toimintaan vuosittain osallistuneet yli 1000 yritystä eri puolilta Suomea ovat päässeet vahvistamaan osaamistaan liiketoiminnan asiakaslähtöisestä kehittämisestä palvelu-muotoiluun ja elämystuotekehitykseen kes-kittyvissä työpajoissa, ja Innovative eTourism -seminaareissa. Yritysten kannalta tärkeitä tren-dejä ja parasta osaamista on tunnistettu asian-tuntijoiden ”pyöreän pöydän” työryhmissä. eTourism Roundtable on jo neljän vuoden ajan koostanut yrityksille suosituksia sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen tunnistettujen signaalien pohjalta. Esimerkkinä uusimmista trendeistä on vaikkapa mobiillaitetta käyttä-vän kuluttajan tarve saada ”reaaliaikaista” säh-köistä palvelua. Keskeistä osaamiskeskuksen

toiminnassa on löytää tutkimusmaailmasta ajankohtaista tietoa yrityksille. Tässä roolissa on toimittu tiiviissä yhteistyössä Savonlinnassa sijaitsevan Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen kanssa sekä oltu mukana matkailualan tietotekniikan sovelluk-sien tutkimukseen keskittyvän kansainvälisen IFITT-järjestön toiminnassa.

Matkailun ja elämystuotannon osaamis-keskus Savonlinnassa on selvittänyt kan-sainvälisen charter-matkailun ja risteilymat-kailun potentiaalia Saimaan näkökulmasta ja samalla synnyttänyt uusia liiketoimintaver-kostoja yli maakuntarajojen. Osaamiskeskus Savonlinnassa on myös tehnyt merkittävä pa-nostuksen some-markkinoinnin, sähköisten jakelukanavien ja mobiilipalvelujen kehityksen viitoittajana yrityksille.

Osaamiskeskus Savonlinnassa on ollut harvo-ja Itä-Suomessa yli maakuntarajojen toimivia matkailualan organisaatioita. Nyt keskitytään kansainvälisten liiketoimintamallien rakentami-seen ja investointien hankinnan menetelmiin tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Osaa-miskeskustoiminnan vastinrahoitukseen ovat osallistuneet Savonlinnan lisäksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Lappeenrannan ja Imat-ran kehitysyhtiöt.

Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen osaamiskeskusohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Osaamiskeskusohjelmalla on ollut har-vinainen rooli huippuosaamiseen perustuvan kehitystoiminnan mahdollistajana monissa pienemmissä keskuksissa, joissa tutkimusre-surssit ovat rajattuja. Verrattuna useita kehitys-ohjelmia hyödyntäviin suuriin keskuksiin, osaa-miskeskuksilla on ollut suuri merkitys monilla elinkeinokehityksen haasteiden kanssa kamp-pailevilla alueilla Osaamiskeskukset ovat eri-tyisesti kunnostautuneet tutkimusosaamisen soveltajina ja kehitystyön liikkeelle saattajina.

Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa 13 kansallista osaamisklusteria, joista jokai-seen kuuluu 4-7 alueellista osaamiskeskusta. Osaamisklusterin muodostavat samaan aihe-piiriin erikoistuneet osaamiskeskukset, jotka yhdessä toimivat verkostona lupaavien tekno-logia- ja liiketoiminta-alueiden sekä sovellusten kehittämiseksi. Käytännön toiminnasta vastaa-vat alueiden valtuuttamat teknologiakeskukset ja kehittämisyhtiöt.

Osaamiskeskusohjelma tukee alueiden eri-koistumista ja työnjakoa, jotta kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu. Osaamiskeskusohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima ja alueiden kehittämislain mukainen määräaikai-nen erityisohjelma.

Savonlinnan seudun osaamiskeskusMatkailu ja elämystuotanto 2007-2013

Edistää järviluontomatkailun kansain-välistä liiketoimintaa ja sähköistä liike-toimintaa ja soveltaa valtakunnallisen osaamiskeskusohjelman osaamista alueen matkailun kehittämiseen.

Toiminta-alueena Itä-Suomen viisi maakuntaa: Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Kainuu.

Rahoittajat• Työ- ja elinkeinoministeriö• Savonlinnan seutu• Etelä-Savon maakuntaliitto• Pohjois-Karjalan maakuntaliitto• Pohjois-Savon maakuntaliitto• Imatran seudun kehitysyhtiö• Lappeenrannan seudun kehitysyhtiö

Mukana yhteistyössä matkailuyritykset ja matkailun alueorganisaatiot toiminta-alueen maakunnista.

www.soske.fi


Kekkosen aikaan perustettu loma-kylä Hapimag oli ensimmäinen paikka Suomessa, jossa ulkomaalai-set omistivat maata.Tämän Punkaharjulla, Puruveden rannalla sijaitsevan 50-vuotiaan lo-makylän asukkaita on aina viehät-tänyt upean luonnon lisäksi paikan yhteisöllisyys.

Timeshare-lomalaiset ovat solmineet vuosi-kymmeniä kestäneitä ystävyyssuhteita. Vuosi-kymmenten saatossa kohtaamiset ovat siirty-neet myös sosiaaliseen mediaan. Saksalaisten, sveitsiläisten ja itävaltalaisten lomanvietto-tottumukset Suomessa ovat nyt kuitenkin muuttumassa.

”Doktor Wald”

144 000 osakkeenomistajan sekä 17 eri massa sijaitsevien 57 Hapimag-lomakohteen joukossa Punkaharju ovat viehättäneet puh-taalla luonnollaan ja rauhallisuudellaan. Ei ruuhkia, ei massaturismia, autoilu on stressittö-mämpää, ja on mahdollisuus nähdä villieläimiä, nauttia puhtaasta vedestä, ilmasta ja metsästä. Hiljainen luonto on ollut aiemmin matkaajien vetovoimatekijä numero yksi.

Lomanviettäjät, jotka tulevat vuodesta toi-seen Punkaharjulle kertovat tuntevansa, että nyt ovat tulleet kotiin. Yhteiset grilli-illat ja dok-tor Wald, eli tohtori metsä, paransivat stressin. Kaikki ovat yhtä perhettä asemasta ja amma-tista riippumatta. Hapimag Punkaharjun lo-malla tehdään vain pieniä päiväretkiä, käydään Savonlinnassa oopperassa, lähikaupassa, vael-tamassa ja kalastamassa.

Muista lomakylistä ehkä poiketen sesonki on pitempi ja asiakkaat haluavat kokea kaikki vuo-denajat. Lomakylässä on 39 hyvin varusteltua mökkiä, joissa kaikissa olohuone, keittiö, kaksi makuuhuonetta, sauna ja vuolukivitakka.

Perhe Jankun

Wolfenbuttelista, Pohjois-Saksasta tuleval-la Jankunin pariskunnalla on juhlavuosi. He ovat vierailleet Punkaharjulla tasan 40 vuotta! Deutsche Telekomilla pitkän päivätyön tehnyt

Hartmut Jankun toi vaimonsa ja kaksi poikaan-sa Punkaharjulle vuonna yleensä kaksi kertaa vuodessa. Hartmunt ja Karin Jankunilla on mittava kuvakokoelma Punkaharjun historiaa, avattavasta sillasta puun uittokuviin. – Olemme sopineet ystäväpariskunnan kans-

sa Punkaharjun lomat samoille viikoille jo usei-den vuosien ajan, Karin Jankun vahvistaa yh-teisöllisyyden. He kertovat ystävystyneensä vuosikymmenten aikana useiden perheiden kanssa ja ovat nyt huomanneet muutoksia lomanviettotottumuksissa, kun lomaosakkeet ovat siirtyneet uuden sukupolven haltuun.

Täältä haetaan kokonaisuutta, pelkkä yksi asia, kuten esimerkiksi kalastus, ei riitä syyksi tulla tänne. Nuoremmat kaipaavat siksi paljon enemmän ja erilaisimpia aktiviteettejä, jotka pitää perustua paikallisiin vahvuuksiin. – Tänne tulevat individualistit, jotka tie-

tävät miten haluavat lomansa rakentaa. Kaikki haluavat lisäksi kontakteja paikallisiin asukkaisiin. Mekin käymme katsomassa pai-

kallisen kyläteatterin esitystä joka kesä, vaikka emme ymmärrä tekstistä juuri mitään, Karin nauraa. Loman laatuvaatimukset ovat moni-puolistuneet.

Hannes Hennen

Saksan kielen hallitseminen toi kouvolalaisen Hannes Hennenin kesätöihin Punkaharjun Hapimagiin kesinä 2008 ja 2009. Vuonna 2012 aukesi Hannekselle lomakylän isännän paikka. Hannes jatkaa Hapimagissa yhteisen matkai-luperheen periaatetta. Facebook ja Twitter yhdistävät osakkeenomistajat lomien ulko-puolella. Ihanat kuvat Punkaharjulta saavat ai-kaan kaipuun takaisin. Palveluvalikoimaan on Hanneksella haaveena löytää kielitaitoinen kokki täydellisellä keittiövarustuksella ja upeil-la järvinäkymillä siunattuun rantakotaan, joka valmistui Puruveden rannalle 2010. Villi luonto kiinnostaa aina. Juuri äsken kävi respasta kysy-mässä virkeä noin 80-vuotias saksalaismummo, että missä täällä saa metsästää niitä karhuja!

Hapimag liputtaa uuden yhteisöllisyyden puolesta


Erilaista näkökulmaa saksalaismatkailulleNyt ohitamme vanhat kliseet puhtaus, rauhallisuus, hiljaisuus ja luonto vetovoimatekijöinä sekä pureudumme intohimoisemmin saksankielisestä Euroopasta Suomeen matkaavien mielenliikkeisiin ja nyansseihin.

Kansallisromantiikka ja Suomi-Saksa –seurat vaihtuvat eurooppalaisperheiden mystisiin ystäväriitteihin ja sukulaispaineihin, leirintä- ja mökkilomat extremeen ja itsensä voittami-seen. Kun seniorimatkalaiset poistuvat asiakaskunnasta, tavoittaako matkailutarjontamme uudet eurooppalaiset kohderyhmät?

Millaisia eväitä reppuun?

Saksalaisselvityksestä poimimme joukon eurooppalaismatkailijoiden tuntemuksia. Joskus hankalaksi koettu itikkaparven lumo avautunee ymmärtämällä niiden ihmisen sielua ja kehoa puhdistavan vaikutuksen, lähes joogan ja akupunktion risteytyksen? Maanteilläm-me vaaniva hirvittävä kameravalvontaviidakko tuotteistetaan matkaksi, jonka päätteeksi palkitaan ainakin ansioituneemmat kuljettajat ajo-opetusleirillä suomalaisten ralli- tai formulatähden opastuksessa? Tutkimukseen vastaajat valittelivat myös, että eivät nähneet matkallaan villieläimiä. Yö karhun pesässä, ’viereisellä’ pedillä karhun tai ahman kanssa, lämmittänee paatuneem-mankin elämysmatkailijan mieltä? Sukellus- tai veneretki tai niiden yhdistelmä Saimaalla tai vieläpä Laatokalla on myös sak-salaismatkaajalle ihan must. Kunnon Suomi-Venäjä-elämykset ovat vielä kokonaan syn-nyttämättä. Nyt olisi aika. Johdetut, Suomesta alkavat ja Suomeen päättyvät, moottori-pyörä- ja maasturisafarit Venäjälle komeilisivat heti halutuimpien matkojen kärkipaikoilla. Toimii kaikkina vuodenaikoina ja Japanin rannikolle asti voi ajaa, mutta elämykselliseen matkailuun riittää Saimaan, Karjalan, Murmanskin ja Pietarin välinen alue!

Hintako esteenä?

Saksalaisselvityksen kritiikkiosion kärkeä on Suomen korkea hintataso. Onko hintaporras-tettu tuotteistus, jossa on jotain halpaa, jotain kallista ja jotain sinistä oikea kaava? Todella edullinen perhemajoitus yhdistettynä taidetuunattuun oopperaelämykseen. Ooppera, johon matkailija voi itse esiintyjänä osallistua? Puuna tai kivenä lavasteessa, sotilaana tai lavastusta rakentamassa, oopperakuorossa? Yksi osio on sitten sitä aitoa suomalaisuutta. Ihanat ihmiset. Päivä perheen töissä maatilalla tai taiteilijoiden työpajassa ei olisi pahitteeksi paatuneellekaan berliiniläiselle? Syksyinen lähiruokamatka itse poimien ja valmistaen, sulattaa courmet-kokin opastuksella kanttarel-lit ahvenfilehurmioon ja löytää leipäjuuston lakkahilloidyllistä. Suomi on myös aktiivisten makuelämysten ihmemaa, mutta jo pelkkä matkustaminen Euroopasta tänne vie aikaa ja se on pakko tuotteistaa!

Arto Tolvanen

� Timeshare-liiketoiminnan edelläkävijä � Paikallisuus on tärkein voimavara � Tarjontaa uudistetaan asiakaslähtöisesti � Saimaan alueen ainoa kansainväliset resort � Alueelle sillanpääasema Saksan markkinoille


Charmanttia hienosäätöä brändille

Saimaan Charmanttien matkailu-verkoston jäsenet ovat tottuneita sparraamaan toistensa palvelutuot-teita ja toimintatapoja.

Yritysvierailuilla havainnoidaan mm. verkosto-jäsenten matkailupalvelutuotteiden aitoutta ja laatutasoa. Tällaisessa sisäisessä auditoinnissa kiinnitetään huomio mm. henkilökohtaiseen ja persoonalliseen palveluun, joka edellyttää vastuuhenkilöiden esille nostoa. Yritysjäsen-ten persoonallisista brändeistä halutaan hioa Charmanttien jalostuksessa Saimaan jalokiviä.

Persoonallinen jäsen on verkostolle vahvuus

Charmanttien brändin rakentamisen keskei-nen asia on laatulupaus, Janne Leinonen, Sai-maan Charmanttien projektipäällikkö paljastaa. Charmantit on se brändi, jolla nostetaan ver-kostoyritysten omat tuotteet framille.

– Verkostoyrityksen oma identiteetti on vah-vuus ja yritysten erilaisuus juuri kehittää ver-kostoa, Leinonen painottaa.

Aitous lähtee Leinosen mukaan aina palvelusta.– Tunne ja elämys on oltava konkreettinen,

raaka-aineet hyviä ja valmistusketju saumaton, hän listaa.

– Koska matkailijat ottavat selville paljon taus-toista ennen tuloaan paikalle, on yrityksen tarinan, historian, paikallisten elementtien ja palvelukulttuurin lisäksi oltava kunnossa, Lei-nonen summaa. Tiedon aktiivinen jakaminen ja verkoston yhteiset markkinointipanokset lisäävät moninkertaisesti toiminnallista tehoa. – Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tehos-

tamme toistemme näkyvyyttä jakamalla Charmantti-jäsenten päivityksiä ja tuotemark-kinointia, Leinonen kertoo.

Lisäksi netissä käyttäjien sisäänvetosivut eli landing paget on toteutettu englanniksi, rans-kaksi, ruotsiksi, venäjäksi ja ja paniksi. Verkoston tarjonta on koottu näille sivuille kiinnostavassa muodossa.

Mittarit valvovat verkoston tehokkuutta

– Ei riitä, että eri kohderyhmille on rakennettu ja testattu oma tuote. Jokaisen on pitänyt löy-tää oman tuotteen ydin, Leinonen painottaa.Verkoston jäsenten tuotteet on kasattu eri-tyyppisiksi kokonaisuuksiksi, jonka variaatioita myydään mm. verkossa. Verkoston sisäisen oh-jauksen toimiminen on sen ehdoton toimin-taedellytys. Verkoston jäsenten tuotteet on tunnettava, että niitä pystyy myymään. Verkosto on tehnyt sopimuksia tarjonnasta mm. Stockmannin ja Diners Club-in kanta-asiakkaille. Verkoston kapasiteetti ja laatutaso ovat Charmanttien toiminnan avulla saatu kil-pailukykyiseksi ja verkosto pystyy näin tarjo-amaan kokonaisuuksia aina suuremmille koh-deryhmille ja yhteisöille.


� Saimaan Charmantit on menestynyt uudentyyppisen verkostoyrittämisen muoto. � Yritysten myynnin kehitys on todistus brändin ja asiakaslupauksen kehittämisen voimasta. � Myyntikanavien kehittäminen on ollut oleellinen osa menestystä – jos uskoo tuotteeseen pitää uskaltaa panostaa sen myyntiin

� Verkostohankkeen yritysten liikevaihto on kasvanut vuoden 2011 alusta 15% � Verkosto seuraa tuotekampanjoissa tarkasti myyntiä tuotevarauskoodien avulla

Saimaan Charmantit Saimaan Charmantit tarjoavat laa-dukkaita lomakohteita Savonlinnan ja Mikkelin seudulla. Persoonalliset majoituskohteet, käsintehty lähiruoka tyylikkäissä ravintoloissa, tunnelmal-liset höyrylaivaristeilyt, ostosputiikit, kulttuuritapahtumat ja näyttelyt tarjo-avat ikimuistoisen loman ja yksilöllisen palvelun keskellä Saimaata.

� Anttolanhovi / Art & Design Villas � Panimoravintola Huvila � Kenkävero � S/S Punkaharju ja S/S Paul Wahl � Tertin kartano � NEXT Hotel Satulinna � Butiken på Landet Rapion mylly � S/S Heinävesi � Lomamokkila � Ollinmäen viinitila � Tynkkylän lomaniemi � Kekkolan kartano � TeaHouse of Wehmais � Kyyhkylän kartano � Lomakeskus Järvisydän

Saimaa brändin nykytila

– Saimaan vetovoima on kasvanut ja taantu-ma on nostanut Saimaa arvoa etisestään, VIP Cruisen laivuri Leinonen juttelee tyytyväisenä. Saimaa on noussut Helsingin ja Turun saaris-ton sekä Lapin rinnalle matkailutuotteena, Leinonen viittaa esimerkiksi Matkailun edistä-miskeskuksen kampanjoihin ja matkailun ke-hityslukuihin.

– Suomi-brändin sanotaan syntyvän työpai-koilla, kouluissa ja päiväkodeissa. Itäsuomalai-set iloisina, helposti lähestyttävinä, hyvin käyt-täytyvinä ja avuliaina ovat osa Saimaa brändiä, joka maustuu tunnepuolen vetovoimaisilla fii-lisasioilla. Se koukuttaa täällä kävijöiden mieliä, Leinonen maalaa.

Paitsi että verkostoyhteistyö on tehnyt koh-teemme näkyväksi asiakkaille, olemme ver-kostona voineet hyödyntää julkisen sektorin tarjoamia rahoitus- ja muita tukimuotoja yk-sittäistä yritystä paremmin. Olemme tehneet brändityössä yhteistyötä osaamiskeskuksen kanssa ja saaneet verkoston työhön EU-han-kerahoitusta. Verkostona olemme hyvä yhteis-työkumppani kaikille sidosryhmille.


Saimaa à la carte japanilaisille

Japanilaiset ovat kokeilunhaluisia ja kiinnostuneita kaikesta uudesta. Savonlinnassa ja Mikkelissä elo-kuussa 2013 vieraillut japanilaisten matkanjärjestäjien rento porukka kokeili saunaa, uimista, vesiliuku-mäestä laskemista ja maistoi kaik-kia paikallisia erikoisuuksia. Joukko tempautui mukaan, alkujäykkyys katosi ja vieraat vapautuivat nautti-maan oleskelustaan kohteessa.

Japanilaiset matkanjärjestäjät etsivät Helsin-gin ja Lapin oheen kohdetta, joka edustaa Suomen järviä ja metsiä. Paikalliset isännät ja emännät jäivät pohtimaan, miten paljon työtä vielä vaaditaan, että tuotteet saadaan myyn-tiin ja japanilaiset matkailijat tulemaan alueelle. Tyypillisiä tulijoita ovat nuoret ja keski-ikäiset naiset kaveriporukoissa tai ryhmissä, häämat-kalaiset ja eläkeläiset.

Suomi sinänsä oli vieraille tuttu jo ennes-tään – nyt etsittiin Saimaalta sitä jotakin joka vetoaisi japanilaiseen matkailijaan. Matkanjär-jestäjät näkivät, että ehkä revontulia lukuun ottamatta Saimaalla on ne elementit, mitä Suomesta odotetaan, mutta kohdetta ei tun-neta. Kiinnostavilta vaikuttivat kartanot, maa-tilamajoitus, käsityöt ja luomuruoka. Ruoan monipuolisuus on erityisen tärkeää. Myös vahva kulttuuritarjonta kiinnostaa. Tarjonta voisi loksahtaa paikalleen matkanjärjestäji-en olemassa olevaan tuotteistoon paikallisia mausteita lisäämällä. Skandinavian matkoihin liittyy yleensä Saimaalta löytyvien elementtien lisäksi revontulien katselua ja designiin tutus-tumista. Mökki ja sauna-tuote puhtaassa ym-päristössä voisi japanilaisille tuunattuna toimia hyvin. Lappi, Helsinki ja muumit myyvät ja niille on selkeästi mielletty sisältö. Saimaa on vielä profiloitumaton – Japanin markkinoita varten täytyy valikoida kärkituote tai tuotteet, jotka rakentavat alueelle japanilaisia kiinnostavan

identiteetin.

Suomalaisille myyjille Japanin markkinat on mahdollisuus – mutta myös suuri haaste. Mat-kanjärjestäjät odottavat pitkäjänteistä yhtey-denpitoa ja yhteistyötä ja panostusta markki-nointiin myös matkakohteelta. Japaninkieliset oppaat ja resurssit on syytä luoda.

Suomi tunnetaan Japanissa hyvin etenkin ot-taen huomioon maamme koon. Erityisesti nuoremmalla sukupolvella on hyvät tie-dot Suomesta. Suomesta tunnetaan tietysti joulupukki, revontulet, muumit, suomalainen design ja keskiyön aurinko, mutta myös Angry Birds, järvet ja metsät, xylitol, koulutus ja heavy metal -musiikki. Suomi johtaa yöpymistilas-toissa Skandinavian maita ja alkuvuoden 2013 majoitustilaston (Tammi-kesä 2013, mek.fi) mu-kaan japanilaisten yöpymiset Suomessa ovat kasvaneet 8,5 %. Vuonna 2012 rekisteröitiin 17 715 yöpymistä Japanista (mek.fi).


Finpro – kansain-välistä kasvua ja menestystä Finpro on kansallinen suomalaisyri-tysten vientiä ja kansainvälistymistä edistävä ja ulkomaisia investointeja Suomeen hankkiva organisaatio. Edis-tämme asiakkaidemme kansainvälistä kasvua ja menestystä auttamalla niitä olemaan oikeilla markkinoilla oikeaan aikaan kilpailukykyisillä tuotteilla, pal-veluilla ja konsepteilla. Verkostoidum-me asiakkaidemme ja yhteistyökump-paneidemme hyödyksi paikallisesti ja kansainvälisesti. 375 asiantuntijaamme työskentelee 69 toimipisteessä lähes 50 eri maassa. Yrityksille tehtävien toimeksiantojen lisäksi hallinnoimme merkittäviä kansainvälisiä hankkeita kuten puhtaan teknologian Cleantech Finland ja Future Learning Finland. Fin-pro on suomalaisten yritysten vuonna 1919 perustama rekisteröity yhdistys, jonka jäseninä on noin 550 suomalaista yritystä, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Suomen Yrittäjät sekä Teknologiateol-lisuus. Finpro on public-private -toimi-jana osa työ- ja elinkeinoministeriön konsernia ja toimii tiiviissä yhteistyössä suomalaisen innovaatioekosystemin toimijoiden kuten ELY-keskusten, Te-kesin ja ulkoministeriön kanssa.

Lisätietoja Finpron palveluista:Heli Mende, senorikonsulttipuh. 040 [email protected]

Vuonna 2012 yli 18 miljoonaa japanilaista matkusti ulkomaille ja vapaa-ajan matkaili-joita näistä oli n. 70 %. Japanilaiset etsivät tie-toa ja usein myös varaavat matkansa netistä ja suurin osa japanilaisista matkustaa tänä päivä-nä indiksinä. Noin puolet matkailijoista ostaa valmismatkapaketin, joka saattaa kuitenkin sisältää vain lennot ja majoituksen.

Uuden markkinan avaaminen vaatii aina systemaattista suunnittelua. On pohdittava mille asiakassegmentille suuntaa palvelun-sa ja tuotteensa, sekä varmistettava, että ne kohtaavat kohderyhmän tarpeet ja odotuk-set. Kohderyhmä(t) on tunnettava hyvin. On myös varmistettava, että yrityksellä on riittävät resurssit sekä kehittää omaa palveluaan ja tuot-teitaan, että panostaa myyntiin ja markkinoin-tiin uusilla markkinoilla.

Erityisen tärkeää on miettiä, mitkä ovat halutut myyntikanavat sekä löytää oikeat matkanjärjestäjäkumppanit. Pitkäjänteisen partneruuden avulla on mahdollisuus löytää kumppani myös palvelujen ja tuotteiden ke-hittämiseen, sekä saada arvokasta palautetta

varsinkin alkuvaiheessa, kun asiakas ei ole vielä tuttu.

Luomuruoka ja ruokakulttuuri yleensä, kartano- ja maatilamajoitus, suomalainen elämänmuoto, luontoterapia, käsityöpajat ja häämatkat voisivat Saimaan alueella kiinnostaa japanilaisia, sillä puhdas luonto ja autenttisuus ovat trendejä ja kiinnostavat erityisesti sitä koh-deryhmää joka matkustaa Suomeen. Näiden teemojen ympärille yritysten kannattaisi yh-dessäkin kehittää erilaisia palveluja ja tuotteita ja sen jälkeen suunnitella yhteismarkkinointia matkakohdetasolla. Myyntiä ja markkinointia on syytä tehdä kahdella tasolla, sekä aluetasol-la, että yritystasolla. Jokainen yritys on toki itse viime kädessä vastuussa omasta menestykses-tään. Lapin matkailussa on useita esimerkkejä yritysten menestyksestä Japanin markkinoilla. Menestyksen avaimena ovat systemaattinen kehitystyö ja panostus kohdemarkkinaan oi-keiden kumppanien kanssa.


Saimaa - Wo? Wann? Wie?

Saimaan alueella on mahdollisuus kehittyä kansainväliseksi matkailu-kohteeksi. Tällä hetkellä tunnettuus puuttuu ja jakelukanaviakin pitää kehittää. Ihanteellinen kohderyh-mä Keski-Euroopassa ovat varak-kaat pariskunnat, jotka etsivät aitoa matkailuelämystä.

Finpron Münchenin toimiston asiantuntija Elisabeth Schaller vieraili heinäkuussa Sai-maalla saadakseen käsityksen matkailun ke-hitystilanteesta, ihastui alueeseen ja valmisteli esityksiä, miten kansainvälistä myyntiä voitai-siin vahvistaa. Schaller uskoo, että Saimaasta tulee tunnettu ja suosittu järvimatkailukohde Euroopassa.

EU:n markkinat ovat vielä hyödyntämättä

Venäläismatkailun kasvua lukuun ottamatta Saimaan matkailu on elänyt kotimaan kysyn-nästä. Itä-Suomen neljä maakuntaa pärjäävät

matkailuluvuillaan hyvin Lapille, vaikka täällä huomattava osa matkailijayöpymisistä jää ti-lastoimatta vuokramökeillä. Saimaa on Euroopan suurin järvialue, mutta vielä jokseenkin tuntematon. Silti Saimaallakin matkailun kasvu on viime vuosina tullut ulkomailta.– Ulkomaiset matkailijat tarjoavat mahdolli-

suuden pidentää erityisesti kesäsesonkia sillä heidän lomansa on muulloin kuin heinäkuussa kuten suomalaisilla, Elisabeth Schaller toteaa. Kysyntäpotentiaali on huomattava, mutta vaa-tii myös elinkeinolta suurempimittakaavaisten tavoitteiden asettamista.Venäjältä tulee nyt noin 80 prosenttia ulko-maisesta kysynnästä. Schaller pitää Venäjältä tulevaa vahvaa kysyntää erinomaisena asiana koska se lähimarkkinana luo perustan ponnis-taa muille markkinoille. Asiakaspohja on kui-tenkin tällaisena hyvin vinoutunut. Vertailussa muihin Pohjoismaihin kiinnitin huomiota siihen, että asiakaskunnasta puut-tuvat EU-maiden matkailijat. Ruotsi ja Norja houkuttelevat paljon enemmän saksalaisia matkailijoita.

EU-maista tehtiin vuonna 2011 jo 247 mil-joonaa ulkomaanmatkaa. Tärkeimpiä läh-tömaita olivat Saksa (73 milj.), Iso-Britannia (44 milj.), Ranska (22 milj.) ja Alankomaat (16 milj.). – Aasian markkina kasvaa nopeasti, mutta

aasialaisten matkailijoiden ryntäystä Saimaalle joudumme vielä odottamaan, Schaller toteaa.Matkailun edistämiskeskus on määritellyt ”mo-dernit humanistit” Suomen tavoittelemaksi asiakassegmentiksi. He etsivät kohteiltaan ai-toja kokemuksia ja laatua. Moderneja huma-nisteja löytyy erityisesti ”Best agereistä” – yli 50 vuotiaista koulutetuista hyvätuloisista sekä DINKeistä eli lapsettomista hyvätuloisista pa-riskunnista. Nämä hakevat usein räätälöitävää tuotetta. Aktiviteetteja hakevat sinkkuryhmät tulevat myös kysymykseen.

Elämyksiä vaativille kuluttajille

Varakkaat eurooppalaiset etsivät elämyksiä. Viimeaikaisissa kuluttajatrendeissä korostuvat lisääntyvät odotukset ja valmius maksaa laa-dukkaista kokemuksista. Schallerin ehdotta-missa kohderyhmissä asiakkaat ovat valmiita

Elisabeth SchallerConsultant, Finpro [email protected]


maksamaan hieman enemmän matkastaan ja näkemään vaivaa kohteen saavuttamiseksi. He ovat myös hyvin kokeneita matkailijoita, jotka ovat jo vierailleet monessa kohteessa. Kokemuksen laadulla on vaativalle kuluttajal-le erittäin suuri merkitys. On tärkeää onnistua kertomaan puhtaasta ja kauniista luonnosta, mutta myös vakuuttaa matkailijat siitä tarjolla on tuotteita, jotka mahdollistavat siitä naut-timisen kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla.

Järvimatkailukohteiden haasteena on pi-dentää sesonkia ja monipuolistaa tarjon-taa. Tekemistä pitää löytyä myös niinä päivinä, kun aurinko ei paista tai sää ei suosi ulkoaktivi-teetteja. Esimerkiksi eurooppalaiset järvimat-kailukohteet ovat kuten Bodenjärvi Saksassa ja Kärntenin järvialue Itävallassa ovat alkaneet kehittää hyvinvointipalveluja (wellness), jolloin matkailijoille on maisemien ja aktiviteettien li-säksi tarjolla hemmottelumahdollisuuksia.

– Myyntiketjut on rakennettava joustavasti kullekin asiakaskohderyhmälle ja markkinalle.

Schaller tähdentää, että Saimaan alueella pitää panostaa jakeluketjujen rakentamiseen. Jakelu-ketju on kussakin tapauksessa räätälöitävä mat-kanjärjestäjiä, matkatoimistoja ja mediaa sekä nettiä hyödyntäen niin että se varmasti tavoit-taa kohderyhmän. Monet Euroopan markkinat ovat vielä konservatiivisia – kuluttajat ostavat matkansa mieluiten matkatoimistosta.

EU-maista matkailijat tulevat Saimaan alueelle usein itsenäisesti

Ulkomaisille matkailijoille ensimmäinen kyn-nys on kuinka helposti tuote on varattavissa. Näkemistäni kohteista erityisesti Saimaa Holi-day -matkailukeskukset Rantasalmella ja Ora-vissa ovat onnistuneet tuotteistamisessaan ja pystyvät tarjoamaan asiakkaalle houkutte-levana yhdistelmänä laadukasta majoitusta ja luontoaktiviteetteja. Monet yritykset näyttäisi-vät tyytyvän vielä tarjoamaan mahdollisuuk-sia sen sijaan että niillä olisi selkeitä tuotteita, joilla on aika, kesto, hinta ja selkeästi määritelty sisältö.

Saimaa hurmaa

Elisabeth Schallerille ovat tuttuja monet luon-tomatkailukohteet Euroopassa.– Minua viehätti Saimaalla ihmisten ystävälli-

syys ja vieraanvaraisuus ja tietenkin kaunis ym-päristö. Odotukseni Saimaalle tullessa liittyivät kokemuksiin Mecklenburgin ja Bodenjär-ven alueilta Saksasta. En ollenkaan osannut kuvitella miten valtavan suuri ja monipuolinen Saimaan alue on.Saimaan alueen 4000 km2 verrattuna Boden-järvi on vain 500 m2. Tuotteiden saatavuuden ja saavutettavuuden kannalta alueen koko asettaa haasteensa – tähän Saimaalla pitää erityisesti kiinnittää huomiota. – Minulle ehdottomasti mieleenpainuva ko-kemus oli ruoka: paikalliset erikoisuudet kuten lörtsy Savonlinnassa ja Saimaan Charmanttien yritysten tarjoamat fantastiset makuelämykset jäivät kielelle, Elisabeth Schaller iloitsee.


Punkaharju Resort

Valmiiksi mietitty investointikohde

Pelkkä 60 hehtaarin kohde keskellä suomalaista kansallismaisemaa ei riitä investorien mielenkiinnon he-rättäjäksi. Terävä liikeidea, liikeideaa tukeva kaavoitus ja selkeät sijoitus-vaihtoehdot kehittävät projektia haluttuun suuntaan.

Ja jos suunnitelma tukee luontoa ja alueen vahvuuksia sekä toimii alusta lähtien, on koh-detta mahdollista myydä valittuina paketteina eteenpäin.

Miksi sijoittaa Suomeen ja Punkaharjulle?

Punkaharju Resort Oy:n toimitusjohtaja Harri Savolainen listaa kolme selkeää syytä investorien mielenkiinnolle:1. Jos operatiivinen toiminta on kannattavaa

ja alue vetovoimainen, totta kai investoria kiinnostaa.

2. Myös arvonnousuodotukset ja sijoitetun pääoman tuottonopeus ratkaisevat.

3. Kolmantena tärkeänä seikkana on, että tällai-sia ainutlaatuisia järvimatkailukokonaisuuk-sia, joissa infra ja konsepti on valmiina, on yksinkertaisesti vain hyvin rajallinen määrä.

Mikä lisää kiinnostavuutta?

– Alueen kiinnostavuutta lisää, jos sitä pysty-tään kehittämään kokonaisuutena, eli se on esimerkiksi yhden yhtiön omistuksessa, Savo-lainen painottaa. – Alueella pitää ole eri elementtejä, joilla mah-

dollisuudet myös erillisinä kannattavaan liike-toimintaan. Avainalueet valmiiksi paketoituna, Savolainen kiteyttää. – Esimerkiksi meillä Punkaharjulla on tarjota

investorille kolme selkeää vaihtoehtoa. Jos investorilla ei ole toimivaa operaattoria, voi si-joitus kohdistua meillä jo toimivaan operaatto-riyhtiöön, joka on EasyHoliday Oy. Vaihtoeh-


toisesti EasyHoliday Oy on mahdollista liittää jo toimivaan operaattoriin myös kokonaisuu-dessaan. Tai jos itsellä on valmis operaattori voi se ottaa hoitoonsa alueen liiketoiminnot, Savolainen summailee. – Kohdetta rakennettaessa on usein järkevää

sitoa eri investointien toteutuminen toisiinsa ja huomioida kapasiteetin käytettävyys, esimer-kiksi vuokrausvelvoite tarvittaessa, Savolainen vinkkaa.

Mukaan invest in -ohjelmaan

Savonlinnassa matkailun osaamiskeskus on koonnut tiedot investointikohteista nettiin (www.visitlakesaimaa.fi). Yhdessä omis-tajien kanssa on terävöitetty konseptia ja liiketoimintasuunnittelua.Savonlinnan Yrityspalvelut Oy toimii tii viissä yhteistyössä omistajien kanssa kohteiden ke-hittämiseksi ja markkinoimiseksi.


Matkailu lukuina

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutus, Savonlinnan seutukunta, 2010

• Välitön matkailutulo 97,2 milj. €• Kerrannaisvaikutukset 116,1 milj. €• Kokonaistyöllistävyys 1720 hlöä• Työllisyysmatkailu- ja ravitsemus 733 hlöä

• Osuuskokonaistyövoimasta 9 %• Kokonaistulovaikutus seudulle 5 % BKT:sta• Välitön tulovaikutus 3 % BKT:sta

Ulkomaisia matkailijoita Suomessa 2011 7 300 000 hlöä

1. Työmatkat 21 %2. Tuttavat, sukulaiset 12 % 3. Muu vapaa-aika 53 %4. Muu matka 10 %5. Useita syitä 4 %

Suomessa käynnin pääsyyt1. Venäjä 45 %2. Viro 10 %3. Ruotsi 9 %4. Saksa 6 %5. Iso-Britannia 4 %6. Muut 24 %

Vientiin rinnastettava matkailutulo ulkomailta 2011* 3,8 mrd. €

Rahankäyttö vierailua kohdenUlkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa

2,2 mrd. €

1. Venäjä 39 %2. Saksa 7 %3. Ruotsi 6 %4. Viro 6 %5. Iso-Britannia 5 %6. Muut 37 %

1. Japani 407 €2. Saksa 405 €3. Venäjä 263 €4. Norja 238 €5. Ruotsi 204 €

Kansainväliset kongressit jättivät Suomeen 2011 70 milj. €• Suomi on maailman 21. suosituin kongressimaa• Yhden kongressivieraan tulovaikutus on 1175 €

Matkailutulo, Suomi, 2011 13,8 mrd. € *• Suurempi kuin maa- ja metsätalous• Suurempi kuin pankkisektori• Suurempi kuin elintarviketeollisuus• 66 kertaa suurempi kuin peliala• Kasvua 2007-2011 26 %

* BKT:sta 2,8 % MEK:n arvion mukaan

Verot ja veroluonteiset maksut 2009

5,2 mrd. €Valtion veroista ja veroluonteisista maksuista 5,4 % on peräisin matkailualalta

• Matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa Suomeen myös arvon-lisäveron, siksi tavaravientiin verrattuna matkailun valtiontulojakasvattava vaikutus on paljon suurempi

Matkailualat työllistivät 2010 130 000 hlöä• Alalle odotetaan 50 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 men-

nessä• Matkailu työllistää erityisesti nuoria• Majoitus- ja ravitsemusalan työvoiman määrä kasvoi 37 %

vuosina 1995-2010

Yrityksiä 25 000Yli 90 % yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä

• Uusia yrityksiä syntyy eniten ohjelmapalveluihin• Matkailuelinkeinon paikallinen merkitys talouteen ja työllisyyteen

korostuu syrjäisillä alueilla sijaitsevissa matkailukeskittymissä• Matkailualat työllistävät myös muiden alojen osaajia


Matkakohteen valinta on monelle matkailijalle yksi vuoden tärkeim-piä valintoja. Monet pystyvät te-kemään vuodessa vain yhden tai kaksi vapaa-ajan matkaa, etenkin ulkomaille.

Perheen yhteiseen matkaan saatetaan säästää koko vuosi; on siis itsestään selvää, että matkaili-jat haluavat välttyä pettymyksiltä. Matkailutuo-te itsessään on kuitenkin hyvin monimutkai-nen, eikä sitä voi etukäteen hypistellä käsissään tai kokea millään tavoin. Yleensä matkailijat haluavat matkailutuotteesta mahdollisimman paljon tietoa ennen ostopäätöstä varmistaak-seen, että matkan aikana ei tule pettymyksiä.Matkakohteiden kannalta sillä mistä ja miten asiakkaat etsivät tietoa on äärimmäisen suuri merkitys. Ystävien ja sukulaisten suositukset on ollut matkailijoille aina yksi luotettavimpia tieto-lähteitä. Sen rinnalle on kuitenkin viime vuosina noussut sosiaalinen media.

”Sosiaalinen media eroaa monin tavoin perinteisistä markkinoijaläh-töisistä medioista: se on interaktii-vinen, sisällöntuotanto on pääosin käyttäjälähtöistä ja viestit kulkevat monelta monelle.”

Erityisesti käyttäjälähtöisellä sisällöllä on suuri merkitys matkailijoiden tehdessä päätök-siä lomamatkoihin liittyen. Takana ovat ajat kun matkailijat joutuivat luot-tamaan siihen, että matkakohteen tai matkan-järjestäjän kuvat ja esittelytekstit ovat paikkan-sapitäviä. Tänä päivänä verkko on pullollaan muiden matkailijoiden omakohtaisia tarinoita, kokemuksia, kuvia ja videoita joihin kuka tahan-sa pääsee käsiksi mistä päin maailmaa tahansa. Tämä vaikuttaa oleellisesti siihen mitä matkailija odottaa lomalla saavansa ja kokevansa.

Sosiaalinen media ja etenkin sieltä löytyvät ar-vostelut vaikuttavat monin tavoin matkailijoi-den ostopäätöksiin. McGuire ja Noone kirjoit-tavat artikkelissaan TravelNoozin verkkosivuilla, että enää pelkästään hotellien hinnat eivät ole täysin läpinäkyviä vaan asiakasarvosteluiden kautta myös hotellien tuottama asiakasarvo

on täysin vertailtavissa. Asiakkaat odottavat tietenkin erilaista arvoa eri tilanteissa: odotuk-set hotellihuoneen tuottamaa arvoa kohtaan ovat täysin erilaiset riippuen siitä onko asiakas varaamassa hotellihuonetta esimerkiksi hääyö-tä, kaupunkilomaa vai työmatkaa varten. Joka tapauksessa ajat milloin yritykset pystyvät joko lupaamaan asiakkaille jotain mitä eivät pysty toimittamaan tai tuottamaan ovat takanapäin.

On myös vaara että asiakkaiden odotukset nousevat epärealistisen korkealla sosiaalisen median takia. Esimerkiksi Sinan Aralin tutki-mus Science-lehdessä osoittaa, että positiiviset arvostelut keräävät lisää positiivisia arvosteluja ihan itsestään. Palvelut ja etenkin matkailupal-velut tekevät tässä kuitenkin poikkeuksen. Ne ovat hyvin henkilökohtaisia ja ainutlaatuisia kokemuksia eikä yksikään matkailija saa täysin samanlaista tuotetta jonkun toisen kanssa. Ar-vosteluja kirjoittaessaan matkailijat peilaavat henkilökohtaisia kokemuksiaan ja miltä heistä tuntui matkan aikana, luottaen hyvin pitkälti omiin muistikuviinsa. Matkailijan on mahdo-tonta päästä matkan jälkeen arvioimaan onko tuote vielä yhtä hyvä kuin hän muistaa.

Matkailuyritysten on sosiaalisen media takia pitänyt panostaa palvelun laatuun. Laadun kehittyessä myös arvostelut paranevat ja pa-remmat arvostelut nostavat matkailijoiden odotuksia. Jatkuvasti nousevat odotukset taas puolestaan vaikeuttavat yritysten mahdolli-suuksia ylittää ne ja sitä kautta luoda asiakkaille positiivisia yllätyksiä.

Mitä matkailuyritys voi tehdä asiakkaiden odotuksille?

Erilaisten tutkimusten perusteella voi sanoa, että matkailualalla ei kuitenkaan tarvitse ylit-tää asiakkaiden odotuksia. Sen sijaan tärkeää on tietää mitä asiakkaat yritykseltä odottavat ja tarjota heille onnistumisen tunteita juuri näissä kriittisissä asioissa. Sosiaalisesta mediasta pystytään päättelemään minkälaista tuotetta tämänhetkiset asiakkaat odottavat. Enemmän painoarvoa pitää antaa sille miten asiat hoide-taan, kun jotain menee pieleen. Juuri nämä tilanteet ratkaisevat pystyykö yritys estämään negatiivisen arvostelun vai ei. Matkailuyrityksi-

en pitää pystyä luomaan sellainen ilmapiiri, että asiakkaat voivat ottaa yhteyttä yrityksen hen-kilökuntaan, kun jotain on heidän mielestään pielessä ja henkilökunnalle on annettava keinot ja resurssit näiden kriittisten tilanteiden ratkai-semiseksi. Esimerkiksi hotelliketju Ibis lupaa 15 minuutissa korjata asiat asiakkaan odotusten mukaiseksi tai asiakas saa ilmaisen yöpymisen. Tällä tavalla pystytään välttämään negatiiviset arvostelut ja jopa muuttamaan muuten pie-leen menneen tilanteen positiiviseksi, asiakas-uskollisuutta luovaksi kokemukseksi asiakkaalle. Vasta kun mahdollisuudet negatiivisiin arvos-teluihin on minimoitu pystytään keskittymään siihen mitä asiakkaat haluavat sen sijaan, että tarjottaisiin heille vain mitä he odottavat.

”Tutkimuksissa on todettu että matkailijat ovat valmiita maksa-maan sitä enemmän majoittumi-sesta hotellissa mitä paremmat arvostelut hotelli on saanut sosiaa-lisessa mediassa.”

Toisaalta taas matkailijat tiputtavat helposti pois harkintalistaltaan hotellin mikä on saanut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa huonoja ar-vosteluja, etenkin jos hotelli ei ole pystynyt tai halunnut vastata arvosteluihin tyydyttävästi. McGuiren ja Noonen mukaan edes alhainen hinta ei riitä korvaamaan negatiivisten arvos-telujen luomia mielikuvia. Kuitenkin arvostelu-jen ollessa samankaltaisia matkailijat valitsevat halvimman vaihtoehdon. Pelkkien sosiaalisen median arvostelujen ja huonehinnan perus-teella pystytään päättelemään paljon matkai-luyrityksen kilpailukyvystä markkinoilla. Nämä kaksi asiaa ovat tällä hetkellä kriittisimpiä asioita mihin matkailuyritykset voivat itse vaikuttaa.

Juho PesonenSuunnittelijaItä-Suomen YliopistoMatkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

Matkailijat luottavat someen

www.tnooz.com/2013/08/21/news/price-ratings-and-reviews-how-con-sumers-process-ugc-and-price-when-buying-a-hotel-room/


Palveluliiketoiminnassa toimiviksi havaittujen mallien hyödyntä-minen toisilta oppien ja uusien asioiden kokeileminen ovat tehok-kaimpia tapoja uudistua ja ylläpitää matkakohteen kilpailukykyä. Ko-keilukulttuurin luominen on ollut yksi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson Matkailun vetovoimaa-hankkeen tavoitteista. Matkailijan sähköisten palvelujen kehittämisessä Imatran ja Lappeenrannan seudut ovat ot-taneet suuria edistysaskeleita.

Etelä-Karjalan valtavasti kasvaneet mat-kailijavirrat ovat synnyttää suuria muutos-paineita matkailumarkkinointiin ja matkai-luneuvontapalveluihin. Koko Etelä-Karjalan maakunnan yhteismatkailumarkkinointi goSai-maa.com on tuottanut hienoja tuloksia. GoSaimaa-yhteistyö onkin hyvä osoitus mat-kailutoimijoiden yhteisöllisestä voimasta, vipu-vaikutuksen aikaansaamisesta ja vetovoiman lisäämisestä.

”Matkailun myönteisen kehityksen myötä juuri nyt on tärkeää tutkimuksin ja kokeiluin selvittää kuinka uudet teknologiat vaikuttavat matkailijan käyttäytymiseen ja miten niitä voi-daan hyödyntää asiakaskokemuksen paranta-miseen. Asiakas on otettava huomioon niin ennen matkaa, matkan aikana kuin matkan jälkeenkin, kiteyttää vetovoimaa-hankkeen projektipäällikkö Juha Sorjonen Imatran Seu-dun Kehitysyhtiöstä valitun lähestymistavan. Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjel-ma eDestination-kehittäjäryhmä on toiminut suuntaviivoja kiteyttävänä tukiporukkana. Sorjonen painottaa että palvelukokemuksen rakentamisen raaka-ainetta ovat asiakastunte-mus, rikkaat sisällöt, ja jakelukanavien hallinta joka perustuu mobiilikanavan hyödyntämi-seen ja laiteriippumattomuuteen. Käyttäjälle on pystyttävä tarjoamaan sisällöt kulloisenkin välineen mukaan paketoituna olipa kyse pu-helimesta, tablettilaitteesta tai taulutietoko-neesta.

Johtavana ajatuksena on perinteisen matkai-luneuvonnan, markkinoinnin ja viestinnän

osittainen sekoittaminen keskenään ja rajojen hämärtäminen. Olkoon kanava tai sisältö mikä tahansa, olennaisen tärkeää on saada matkai-lija tekemään päätös ostaa, lähteä käymään, mennä verkkosivuille – asiakasaktivointi eli ”Call-to-Action” on kehittämistyön ytimessä.

Matkailijan tietotarpeet ovat moninaisia ja matkailijan mieltä askarruttaviin asioihin tu-lisi saada vastaus nopeasti omalla kiellellä. Tyy-pillisiä matkailijoiden tiedonhakutarpeita ovat: Mitä Imatralla juuri nyt tapahtuu? Mitä huolto-joukot voisivat tehdä samaan aikaan kun lap-set ovat jääkiekkoleirillä? Mitkä ravintolat ovat tässä 10 kilometrin säteellä? Mihin aikana Imat-ran koski kuohuu? Millaisia reittejä on Salpaus-selän harjualueella? Onko alueella yöelämää? Missä ovat Imatran kalakaupat? Mistä ostan kalastusluvan ja vuokraan veneen Vuokselle? Matkailuinfomalliin kuuluu myös olennaisena osana sosiaalinen media. Hyödynnämme esi-merkiksi venäläinen sosiaalisen median verk-kopalvelu vKontaktea vuoropuhelussa matkai-lijoiden kanssa.

Kun asiakkaan palvelupolku ja kokemus on saatu rakennettua ja testattua, painopiste siir-tyy sähköisten väylien leventämiseen ja käyt-täjämäärien nostamiseen. Palvelut on mukau-tettava joka tapauksessa asiakassegmenttien mukaan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Matkailu ei kohdennu kuntarajojen mukaan – siksi on

välttämätöntä alkaa myös kehittää kunta- ja maakuntarajat ylittäviä markkinointi-, viestintä- ja infopalveluja, jotka vastaavat juuri asiakkaan tietotarpeisiin.

Tärkeää on myös muistaa, että asiakkaat eivät ensisijaisesti hae matkailumarkkinointia vaan kaipaavat vertaistukea ja kokemuksien jaka-mista toisten matkailijoiden kanssa. Siksi si-sältöjen ja vuorovaikutuksen kehittäminen on tärkeää. Uuden lähestymistavan omak-sumisessa apuna ovat olleet osaamiskeskuk-sen lisäksi yhteistyössä mukana olleet Turku, Helsinki, Hämeenlinna ja Joensuu sekä MEK:n Ourdoors Finland sekä Culture Finland-ohjel-mat.

Matkailuninfoprojekteihin olemme etsineet käyttäjälähtöisen suunnittelun ammattilai-sia onnistumisen varmistamiseksi. Yhteistyö-kumppaneiksi ovat valikoituneet Conmio, Sunduka, Mediatalo Toimelias ja iTravelin. Hei-dän sitoutumisensa ja sparrausapunsa ovat avanneet avartaneet ajattelua ja avanneet uusia ovia yhteistyölle.

Konkreettisia tuloksia ovat olleet Lappeen-rannan uudet matkailuinformaatiosivut sekä täysin uudet kosketusnäytöt matkailuneu-vonnan palvelupisteinä. Laitteita on sijoitettu 18 kappaletta eri puolille kaupunkia. Tällainen uudenlainen matkailuinfo on aina auki siellä missä matkailijat liikkuvat – vaikkapa hotellin aulassa. Seuraavana haasteena Etelä-Karjalassa nähdään blogikirjoittajien sisältöjen kehittämi-nen ja hyödyntäminen matkailuviestinnässä.

Juha SorjonenImatran Seudun Kehitysyhtiö Oypuh. 040 841 [email protected]

Etelä-Karjalassa palvellaan mobiilissa kokeillen


Sähköisten perustyökalujen hyödyntäminen

• Kotisivut• Sähköposti, puhelin, Excel

Sisällöntuotanto nettiin

• CMS (sisällönhallintajärjestel-mä), some, suoramarkkinointi,

web analytiikka, kuva, video• Taloushallinto, myyn-

tijärjestelmät

Sähköinen kaupankäynti

• Verkkokauppatoiminnot osana web-sivuja, social shopping

• Reaaliaikainen varausjärjes-telmä, CRM (asiakashallinta), kansainväliset jakelukanavat

Yritysverkoston älykäs liiketoiminta

• Kehittynyt web-analytiikka yh-distettynä ERP:iin (sähköiseen toiminnanohjausjärjestelmään)

• ERP, kokonaan sähköinen taloushallinto, järjestelmien ja yritysten välinen tiedonsiirto

Yrityksen eTourism -portaat


Venäläiset käyttävät aikaa sosiaali-sessa mediassa puolet enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Sisältö kohderyhmää kiinnostavak-si ja terminologia kuntoon on säh-köisten palvelujen lyhyt oppimäärä kun suuntana ovat venäläiset asiak-kaat. Asiakkaan tavoittaminen oike-aan aikaan pirstaleisella sähköisen markkinoinnin pelikentällä vaatii erityisosaamista ja resursseja.

Internetin opittuja sudenkuoppia

Venäjän suosituimman hakukoneen Yande-xin statistiikka paljastaa venäläisten hakumiel-tymykset ja hakusanat, joilla todellisuudessa matkailupalveluita, kuten esimerkiksi vuokrat-tavia lomamökkejä Suomesta haetaan.

– Tosiseikka on, että mielenkiintoista materi-aalia matkailusta, esimerkiksi kohde – ja akti-viteettivideoita tarvitaan Suomesta rutkasti lisää. Oikeilla materiaaleilla on käänteenteke-vä merkitys hakutulokseen, myyntipäälikkö Jaana Konsti Savonlinna seudun Mat-kailusta sanoo. Esimerkiksi venäjänkielisellä mökki-sanalla suoritetaan Yandexin kautta hakuja Suomeen kohdistuen keskimäärin alle 2000 kpl kuukaudessa. Vastaavasti kalastusvi-deo –sanalla hakuja tehtiin vähintään 100 000 ja maksimissaan 400 000 kpl kuukaudessa. Kalastus ja Saimaa yhdessä tietää 100 kpl:een keskimääräistä kuukausihakutulosta.– Venäläisten hakevat useimmiten vanhan

neuvostoaikaisen matkailuterminologian mu-kaisesti. Tämän vuoksi matkailusanaston kään-täminen suoraan Suomen kielestä ei onnistu, Jaana Konsti painottaa.

Some oo some

Matkailun sosiaalisen median pelikenttä on todella moniulotteinen. Hakukoneiden lisäksi pitää huolehtia globaalit ja kansalliset varaus-järjestelmät kuten Booking.com. Lisäksi va-rausvaiheen kansalliset verkkokaupat ja por-taalit, kuten Votpusk.ru ja Travel.mail.ru vaativat oman huomionsa. Matkakokemuksia jaetaan Vkontakte.ru:n lisäksi mm. myös usein mobiilis-ti Foursquaressa, Facebookissa, YouTubessa ja taas Booking.com:issa. Venäjän kannalta tärkeä kanava on Venäjän koulukaverit Odnoklassniki.ru.– Kun tämä pelikenttä on hallinnassa voi mat-

kailuyrittäjä ottaa haltuunsa erilaiset chat-ka-navat, joiden kautta asiakkaat ovat lähes jatku-vasti suorassa yhteydessä ja vaativat palvelulta nopeaa reagoimista, Konsti opastaa.

Jakelukanavat Venäjälle

Sijoitu oikeinpirstaleiselle mediakentälle

Lähde: Jaana Konsti

Idea Tiedonhankinta( Hintavertailu)

Varausvaihe Matkan jälkeen

- Tv- Radio- Printti- Messut- Internet- Facebook

Sosiaaliset Mediat

Hakukoneet

Matkailuyritystenomat sivut

Varausjärjestelmät Verkkoportaalit diilikaupat

- Matkanjärjestäjät- Google Maps- Foursquare- Facebook Places- Booking.com- QR-koodi

Mobiilipalvelut

- www.booking.com- www.hotels.com- www.tourbina.ru

Matkalla

Mediat

- Twitter- Facebook- Livejournal.com- Youtube- Tripadvisor.ru- Wikipedia- Mail.ru- Vkontakte(100 Miljoonaa Käyttäjää)- Odnoklassniki.ru

- www.votpusk.ru- http://travel.mail.ru- http://tourbina.ru/- www. tury.ru- www.biglion.ru- www.groupon.ru

- Matkanjärjestäjät- Agentit- Printti Media

QR-koodi


Kalastusmatkailua nappaa verkosta

Yhä useampi ulkomainen mat-kailija löytää käyttämänsä kalas-tusmatkailupalvelut internetin ja sosiaalisen median kautta. Tämä tarjoaa suomalaisille kalastusmat-kailupalvelujen tuottajille hyvät mahdollisuudet myynnin kasvatta-miseen.

Asiakkaille tarjottavien palvelujen tulee myös olla riittävän laadukkaita jotta Suomi pärjää kalastusmatkailun kansainvälisillä markkinoil-la. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa esimerkiksi asiakkaan omalla kielellä tapahtuvaa kalastuso-pastusta. Muun muassa näihin asioihin pureu-tuu myös Future Missions Oy:n Niilo Valko-sen ja Samuli Taposen vetämä kaksivuotinen kalastusmatkailun kehittämishanke.

Kestävää kehitystä ja laatua kalastukseen

Kun kaksi intohimoista kalastuksen harrastajaa ja nuorta tuotantotalouden diplomi-insinööriä päättää tehdä harrastuksesta työn, on tulokse-na Suomen ensimmäinen yksityisomisteinen voittoa tavoittelematon kestävän kehityksen yritys. – Me teemme monella saralla töitä kalavaro-

jen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi, Valkonen toteaa. Yksi käynnissä olevista toimenpiteistä on Tu-risteja kalastamassa -hanke, joka tähtää koko itäisen Suomen kalastusmatkailuyrittäji-en yhteistyön ja toimintaedellytysten paran-tamiseen.Kehitystöitä tehdään 15 kalastusmatkailuyri-tyksen ja kalastusmatkailua liitännäisenä tar-

joavan matkailuyrityksen kanssa. Kalastusmat-kailuverkoston toiminta on ollut aktiivista ja monipuolista. Toimenpiteet ovat keskittyneet niihin asioihin, joista verkostoon kuuluvat yri-tykset hyötyvät tässä vaiheessa eniten. On haettu oppia niin Ruotsin Vänern-järveltä kuin Ahvenanmaaltakin, järjestetty teemaan liittyviä koulutuksia kalastusoppaille sekä to-teutettu kalastusmahdollisuuksiamme esitte-leviä venäjänkielisiä videoita. Heinäkuussa oli vuorossa Peter Lahden vetämä jigikalastus-kurssi Kuopion Rauhalahdessa. – Hankkeella lisätään oppaiden työkalupak-

kiin keinoja syventää asiakkaan elämystä, sillä monipuolinen ammattitaito on edellytys sille että kalastusmatkojen järjestäminen sisävesillä muodostuu kannattavaksi liiketoiminnaksi, Sa-muli Taponen kiteyttää.

Täkyjä kansainvälisille kalavesille

Potentiaalisista asiakkaista puhuttaessa ka-lastusmatkailuyrittäjien puheet kääntyvät nopeasti ulkomaille. Lakeland GTE:n yrittäjän, varkautelaisen Arto Keinäsen mukaan alueen kalastusmatkailuyrittäjien pääasiakaskuntana ovat venäläiset kalastusmatkailijat, jotka tällä hetkellä tuovat 80 % liikevaihdosta.– Tulevaisuuden tavoite on kalastaa asiakkaik-

si myös isot keskieurooppalaiset kalakerhot, kuten muun muassa saksalaiset yli 10 000 jä-seniset haukikerhot, Mika Tossavainen Seik-kailuKuopio Oy:stä jatkaa.Kalastuksenharrastajat eri puolilla maailmaa etsivät jatkuvasti uusia ja mielenkiintoisia kalas-tuspaikkoja, jakavat kalastuskokemuksiaan sekä keskustelevat sosiaalisessa mediassa. Ajankoh-taisin kaikista Turisteja kalastamassa -hankkeen

toimenpiteistä onkin ollut potentiaalisten asi-akkaiden mielenkiinnon herättäminen Venäjän sähköisessä mediassa. Tähän tarpeeseen perustettiin vuoden 2013 alussa yhteinen venäjänkielinen kalastusmat-kailun verkkopalvelu fishinglandia.ru, jota täy-dentää Fishinglandian vahva näkyvyys venä-läisen sosiaalisen median eri kanavissa. – Kaikessa viestinnässä painotamme avointa

asiaviestintää ja faktapohjaisuutta jota venäläi-nen asiakas arvostaa, Fishinglandia Oy:n yrittä-jä Esko Helansuo toteaa.

Hyvät kalavedet koukuttavat asiakkaan

Kalastusmatkailupalveluita hankkiva asiakas haluaa kokea luontoelämyksiä. Parhaimmat-kaan kalastusmatkailun kehityspanokset eivät tuo toivottua tulosta, mikäli asiakkaat joutuvat toistuvasti pettymään kalansaaliiseen. – Kalakannat ovat kalastusmatkailun perusre-

surssi ja niistä on pidettävä huolta, Valkonen toteaa. Venäläiset ja monet muut ulkomaiset asiakas-ryhmät ovat erityisen kiinnostuneita hauesta. Liiketoiminnan jatkuvuuden näkökulmasta ei ole järkevää tappaa esimerkiksi harvalukuisia suurhaukia, sillä ne houkuttelevat alueelle huomattavasti enemmän kalastajia vedessä uidessaan kuin lautaselta kerran nautittuna.

Kiinnostuitko?

Niilo ValkonenFuture Missions Oypuh. 045 875 [email protected]

Palveluun tyytyväinen ja uusia kalas-tusoppeja saanut asiakas, joka jakaa kokemuksensa sosiaalisessa mediassa on koukuttamisen arvoinen.


Kuinka palvella sähköisesti Savon-linnan Oopperajuhlien yli 45-vuo-tiasta pääkohderyhmän asiakasta, joka on korkeasti koulutettu ja oop-peran asiantuntevana kuluttajana varsin uskollinen, mutta käyttää vain harvoin esimerkiksi Faceboo-kia?

Kuinka löytää uusia kotimaisia ja kansainväli-siä kohderyhmiä sosiaalisen median keinoin? Näitä ja muita sähköisen markkinoinnin kysy-myksiä Savonlinnan Oopperajuhlat on ratko-nut yhteistyössä Matkailun osaamiskeskuksen ja Savonlinnan Matkailun kanssa.

Sähköisen liiketoiminnan kehityspolku

– Koska pääkohderyhmämme asiakas ei ole ’”somettaja”, olemme ensin panostaneet verkkopalvelumme laatuun ja sisältöön, Päivi Salmi aloittaa. – Asiantuntevaa sisältöä vaaditaan ja peruste-

lut esimerkiksi siitä, miksi kukin pääsolisti on eri produktioihin valittu, on kohderyhmille terve-tullutta, hän luetteloi. Lipunmyyntipalvelujen ja verkkokaupan lisäk-si olemme rakentaneet sähköisen tarjonnan lisäpalveluista, joilla oopperavieras kokoaa oopperavierailustaan elämyksellisen kokonai-suuden. – Esimerkiksi majoitus-, ruokailu- ja ravintola-

palvelut voi hankkia lippujen lisäksi yhdestä ja samasta paikasta. –Kanta-asiakkaille meillä on myös oma yhteisö Club Opera ja sähköinen uutiskirje on ollut tehokas informaatioväline, Salmi lisää.

– Tuotamme sisältöä Facebookiin, Twit-teriin, YouTubeen, Pinterestiin ja Blogs-potiin. Seuraamme tarkasti tuovatko nämä liidejä verkkokauppaan ja lipunmyyntiin, mutta suoraa korrelaatiota esimerkiksi yli 12 000 FB-tykkääjän siirtymisestä verkkokauppaamme verkko-ostoksille ei ole vielä ollut havaittavissa. Nyt viilaamme tätä uusin sisällöllisin ja innosta-vin keinoin, Salmi kertoo haasteista.

Miten paketoin sähköisesti Olavinlinnan ainutlaatuisen tunnelman?

– Oopperajuhlien ehdottoman kilpailuvaltin, Olavinlinnan ainutlaatuisen fiiliksen, voi par-haiten sähköisissä välineissä esiintuoda videon avulla, Salmi vakuuttaa. Oopperajuhlat tuottaa pidemmän videover-sion verkkoa ja FB:tä varten, sekä usein editioi samasta aineistosta esimerkiksi TV-mainoksen. Hakukoneiden hakutuloksissa videot pomp-paavat ihan eri tavalla esille.

Olemme toteuttaneet sähköistä markki-nointia Venäjän suuntaan aktiviisesti nyt kaksi vuotta. Pidämme yhteyttä matkanjärjestäjiin ja huomioimme isot FB-ryhmät. Olemme osta-neet myös nostoja ja näkyvyyttä V-Kontaktesta ja näymme myös Yandexissa.– Tänä kesänä venäläisistä oopperavieraista

kasvoi ulkomaisten asiakkaiden suurin ryhmä, Päivi paljastaa. Venäläiset ovat kulttuurikansaa ja kuulumisel-la tiettyyn yhteisöön on erityistä painoarvoa, mutta tärkeimmät oopperaportaalit löytyvät kuitenkin Saksasta ja Sveitsistä.– Sisällöntuotanto venäläiseen sosiaaliseen

mediaan ja selkeän polun rakentaminen verk-kokauppaan on nyt menossa. Lisäksi mobii-lia viestintää Oopperajuhlat on hyödyntänyt tehokkaasti viime hetken tiedottamisessa ja edullisten lippujen myynnissä, Salmi analysoi.

Mitä on tulossa?

Uusi oopperajohtaja Jan Strandholm tiivis-tänee kotimaassa Savonlinnan Oopperajuhlien yhteistyötä Kansallisoopperan ja Kansallisteat-terin suuntaan. Oopperavierailut toimivat hyvinä kansainväli-sinä myyntiponnistuksina uusilla alueilla. Nyt mm. oman tuotantomme hedelmistä Lo-hengrin on lähdössä keväällä 2014 HongKon-giin ja toimii päänavauksena Aasian ja Kiinan markkinoilla. Myös eri oopperatalojen vierailut Savonlinnassa ovat poikineet aktiivisia asiakas-ryhmiä meille esimerkiksi Norjasta ja Japanista. – Nyt mietimme uusia jakelutieratkaisuja yh-

teistyössä Savonlinnan Matkailun kanssa ja uutta yhteistyötä onkin syntymässä. Lisäksi

minua himottaisi tuoda oopperajuhlille fes-tareilta tutut mobiilipalvelut, joissa on paikan-nuksen sidottu palveluntarjonta. Myös erilai-sia ooppera-aplikaatiota on tulossa. Meidän täytyy huomioida myös nuoret tulevaisuu-den kohderyhminä ja tiedostaa kun valtavirta suuntaa FB:stä esimerkiksi Instagramiin, Salmi muistuttaa.

Savonlinnan Oopperajuhlien Päivi Salmen urakka

Tykkäykset bisnekseksi


Oopperajuhlat sähköisessä mediassa

� Facebook-ryhmä suomeksi yli 12 000 tykkääjää � Twitter 390 seuraajaa � Muita kanavia Pinterest, Youtube, blogspot. � Venäjällä vKontakte, Yandex-mainonta � Omat sivut sekä ooppera- ja klassisen musiikin portaalit


Työkaluja

Matkailun tuotekehittäjän käsikirja

Käsikirja tarjoaa uudenlai-senajattelutavan ja konk-reettisia välineitä , jotka helpottavat tuotekehitystä erityisesti pienyrityksissä. (Matkailualan tutkimus- ja

koulutusinstituutti 2011)

Käyttajälähtöinen Matkailun ja elämystuotannon työkalupakki hankevetäjälle 2.0

Työkalupakkiin on koottu matkailualan asiantuntijoi-den hiljaista tietoa ja tes-tattuja reseptejä projektien suunnitteluun, toteutuk-seen, seurantaan ja jalkau-tukseen. (2013)

Cultural Tourism Manual

Tietopaketissa kulttuurimat-kailusta Itämeren alueella on kartoitettu yhteistyötar-peita ja annetaan ideoita yhteistyön kehittämiseen. 2012.

Matkailutuotteen hinnoittelu

Oppimateriaalin avulla voi vahvistaa omaa hinnoitte-luosaamistaan, jota tarvi-taan kun kehitetään tuottei-ta moninaisissa kulttuurin ja matkailun verkostoissa. Ko-

konaisuus avaa kestävän hinnoittelun periaat-teita ja keskeisiin kulttuurimatkailutuotteiden hinnoittelutapoja esimerkkien ja käytännön laskuharjoitusten kautta. Excel-pohjaiset hin-noittelumallit voi tallentaa itselleen myöhem-pää käyttöä varten.

Matkailutuotteen saavutettavuus

Saavutettavuuden oppimis-kokonaisuudessa esitellään kulttuurin ja matkailun saa-vutettavuuden keskeisim-mät näkökulmat kulttuurin ja matkailun verkostoissa.

Materiaalin avulla voi vahvistaa osaamistaan matkailun erityispiirteistä ja matkailutuotteen logiikasta saavutettavuuden näkökulmasta. Kokonaisuus tarjoaa myös työkaluja kulttuu-ri- ja matkailutuotteiden saavutettavuuden parantamiseen.

Matkailutuotteiden jakelukanavat

Jakelukanavien oppimateri-aalissa esitellään ytimekkäästi jakelukanaviin liittyvät keskei-simmät kysymykset kulttuu-rin ja matkailun verkostoissa.

Materiaalin jälkeen toimijalla on ymmärrys matkailun erityispiirteistä ja matkailutuot-teen logiikasta jakelukanavien näkökulmasta. Lisäksi kokonaisuus tarjoaa työkaluja kulttuu-rin ja matkailun jakelukanavien valintaan ja kehittämiseen.

Markkinoinnin ABC

Markkinoinnin ABC koko-naisuuden tavoitteena on opettaa markkinointisuun-nittelun keskeiset asiat, oh-jata oikeisiin käytänteisiin ja jakaa tietoa. Materiaalit on

suunnattu ensisijaisesti yrityksille ja markki-nointia suunnitteleville tai sitä jo tekeville.

Työkalupakki löytyy osoitteesta:www.savonlinnanyrityspalvelut.fi/matkailutyokalut

Palvelumuotoilun ABC

eLearning sovellus, jossa on esimerkkejä ja työkaluja pal-velumuotoilun hyödyntä-miseksi uusien palvelukon-

septien luomisessa. Sovellusta hyödynnetään myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämi-sessä ja yhdenmukaistamisessa. (2009)

Matkailu.org – matkailualan tutkimustiedon verkkopalvelu

Matkailu.org on matkailutut-kijoille, -elinkeinolle ja mat-kailun kehittäjille tarkoitettu yhteisöllinen matkailualan tutkimustiedon verkkopal-velu. Se kokoaa matkailutie-

don uutisvirtaa eri lähteistä yhteen paikkaan!www.matkailu.org

B AC


Savonlinnan Yrityspalvelut yrittäjien ja investoreiden palveluksessaHaetteko uusia löytää liiketoimintamahdollisuuksia tai ehkä toteuttaa liikeideanne Savonlinnan seudulla? Etsittekö vetovoimaista ja lupaavaa investointikohdetta?

Yhteistyössä:Savonlinnan Seudun Matkailu Oy

Savonlinnan Seudun Matkailu Oy on Sa-vonlinnan seudulla toimiva matkailuyritys-ten omistama myynti- ja markkinointiyhtiö, joka myy ja markkinoi seudun matkailupal-veluja sekä toimii Savonlinnan kaupungin ja koko seudun matkailuneuvontana.

Savonlinnan Oopperajuhlat

Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

Savonlinnassa sijaitseva Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (MOT) on Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekuntaan kuuluva matkailu- ja vapaa-ajan tutkimukseen eri-koistunut laitos, joka toimii monitieteisen Matkailualan verkostoyliopiston (MAVY) koordinaatioyksikkönä.

Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen tehtäviin kuuluu kansallisesti ja kansainvä-lisesti merkittävä matkailu- ja vapaa-ajan tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Yrityksen kehittäminen

Savonlinnan yrityspalveluiden yritysneuvonta palvelee kaikissa yrityskehittämiseen liittyvissä kysymyksissä yrityksen perustamisesta kasvu- ja kansainvälistymisohjelmien toteuttamiseen. Yrityspalvelujen matkailuasiantuntijat auttavat myös toimialan erityiskysymyksissä kuten säh-köisten jakelukanavien käyttöönotossa.

Uusien ideoiden kehittely

Palvelemme arvioimalla uusien liiketoiminta-konseptien ja liikeideoiden toteuttamismah-dollisuuksia ja etsimällä puitteet, joissa niiden käynnistäminen onnistuu. Yritysneuvojat avus-tavat rahoituksen ja oikeiden asiantuntijoiden löytämisessä. Meidän kauttamme saa myös tietoa ja vinkkejä käyttötarkoitukseen sopivista kiinteistöistä ja kohteista Savonlinnan seudulla.

Matkailuinvestoinnit

Palvelemme kotimaisia ja kansainvälisiä in-vestoreita sopivien kohteiden löytämisessä ja kaikissa investoinnin toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Matkailuinvestoinneista kiinnos-tuneille tarjoamme investorisalkun valmiina vetovoimaisiin kohteisiin järven rannalla. Sal-kusta löytyy kaavoitukseltaan valmiita kohtei-ta ja liiketoiminnan vaatimusten mukaan kaa-voitettavia alueita. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy tarjoaa paikallistuntemuksen, verkostonsa ja rahoitusosaamisen investoreiden ja uusien yrittäjien käyttöön.

Matkailufoorumi ja yhteistyö

Savonlinnan yrityspalvelut ja avaintoimijois-ta koostuva matkailutiimi järjestää vuosittain Savonlinnan matkailufoorumin ja yrittäjien aamukahvitilaisuuksia, jotka tarjoavat mah-dollisuuden tavata toisia yrittäjiä ja vaihtaa kokemuksia sekä keskustella yhteistyöstä ja yhteisistä tavoitteista.

Seuraa uutisia, ota yhteyttä:www.savonlinnanyrityspalvelut.fi/matkailu

Lisätiedot:Pellervo Kokkonenkehitysjohtajapuh. 044 758 [email protected]

Savonlinnan Yrityspalvelut OyPuistokatu 1, 57100 Savonlinna www.savonlinnanyrityspalvelut.fi

Documents

SOSKE Matkalla sydämiin - Destination Saimaa