SOVELI - IBD Cyclingibdcycling.fi/wp-content/uploads/2016/12/soveli_2_2016.pdf · ta ja osallisuus-hankkeen myötä mukana ide-oinnissa. Liikunta ja osallisuus -hankkeessa kehitetään

Soveltavan liikunnan lehti 1 Soveli 2/2016

SOVELIsoveltavan liikunnan asiantuntija 2 . 2016

LIIKUNTA EI LOPPUNUT SAIRAUTEEN

Rohkeasti kokeilemaan!

Rohkeasti kokeilemaan!


Soveli-lehtiISSN-L 1795-2255ISSN 1795-2255 (painettu)ISSN 2242-1238 (verkkolehti)

Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry

PäätoimittajaTupu Sammaljärvi UlkoasuJaana Teräväinen

Painopaikka Savion Kirjapaino Oy

ToimitusneuvostoMargit Eerola, Suomen Diabetes-liitto ry, projektisuunnittelija Susanna Hakuni, Lihastautiliitto ry, tiedottajaTerhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Tommi Yläkangas, Soveltava Liikunta SoveLi ry, toiminnanjohtaja ts.Tupu Sammaljärvi, Soveltava Liikunta SoveLi ry, tiedottaja, ts. Mari Vehmanen, vapaa toimittaja

Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä:issuu.com/soveliSovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Lehti ilmestyy seuraavan kerran helmikuussa 2017.

Lehden aineistot ja tilauksetSoveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs33100 Tampere [email protected]. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä.

Kannen kuva Juha Harju

SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija

Sisältö 2 • 2016

Tallipäivässä oli puuhaa koko perheelle. Tiina ja Aino Kortesmäki ratsastivat yhdessä, sivu 7.

vakiot▹ Lyhyesti 4▹ Lainasanat 25▹ Uusia aineistoja 41

Sym

bolit

Ibra

ndify

/ F

reep

ik

SoveLi on somessa

FACEBOOK Soveltava Liikunta SoveLi ry / Liikuntakuuluu kaikille TWITTER@SoveLi_ry

INSTAGRAM SoveLi_ry

Menoksi! Kurssilaiset lähdössä liikkeelle. Apua on aina saatavissa, sivu 39.

SAAVUTETTAVUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ

3 Anne Taulu, pääkirjoitus Luontoliikunta sopii ja kuuluu jokaiselle

7 Tupu Sammaljärvi Tallipäivä syntyi yhteistyönä

9 Tupu Sammaljärvi Liikunta tuo ihmiset yhteen

12 Mari Vehmanen Kulttuuri on portti saavutettavuuteen

TIETOA, TYÖTÄ JA TUNNETTA

14 Tupu Sammaljärvi Soveltavan liikunnan seutufoorumi välitti tietoa paikallistasolle

15 Tupu Sammaljärvi Miksi soveltavan liikunnan seutufoorumeita tarvitaan?

16 Tupu Sammaljärvi Esteettömiä luontokohteita on rakennettu vuosikymmeniä

22 Saku Rikala Liikkujan ääni: On vahvuutta näyttää heikkoutensa

YHDENVERTAISUUTTA JA KOKEILUMIELTÄ

Tekstit Tupu Sammaljärvi

20 Rohkeasti kokeilemaan!

26 Likkojen lenkki starttasi Pyynikiltä

27 Mestaruusturnaus veti satoja Tampereelle

28 Yhdenvertaisuus nousi symposiossa keskiöön

30 Puku kuntoon, kumarrus parille!

33 Länsirannikon vahva vaikuttaja

34 Jääkiekkoa kelkan kera

36 Yhdistysten yhteistyö kasvattaa verkostoja

37 Napsahdus, zippi ja tuppi

39 Yhdistys ja urheiluseura järjestivät kurssin neuromelojille


PÄÄKIRJOITUS Toiminnanjohtaja Anne Taulu

PSoveLin toiminnanjohtaja Anne Tau-lu on siirtynyt sosiaali- ja terveysmi-

nisteriöön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston ylitarkastajaksi ajal-le 10.10.2015 – 19.3.2017.

Toiminnanjohtajan tehtäviä kyseise-nä aikana hoitaa Tommi Yläkangas, jo-

ka on toiminut Allergia- ja Astmaliiton liikuntasihteerinä. Tehtäväkierto ei tuo muutoksia SoveLin toimintaan, vaan töi-tä tehdään SoveLin strategian "Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia" viitoitta-mana, toimintasuunnitelman mukaises-ti ja tutun SoveLi-tiimin voimin. x

Luontoliikunta sopii ja kuuluu jokaiselle!

oveltava Liikunta SoveLi ry käyn-nisti vuonna 2014 hankeyhteis-

työn Metsähallituksen luontopalve-lujen Rohkeasti luontoon -hankkeen kanssa. Yhteistyön tavoitteena oli ke-hittää luontoliikuntakohteiden esteet-tömyyttä ja saavutettavuutta sekä koh-teista viestimistä. SoveLi halusi hank-keen kautta vaikuttaa ennen kaikkea asenteisiin, lisätä asiantuntemusta se-kä rohkaista jokaista liikkujaa hyödyn-tämään Suomen upeaa luontoa.

Moni on kysynyt, miten yhteistyöm-me käynnistyi konkreettisesti? Olen-kin vastannut, että kyseessä on ollut asiasta innostuneiden ihmisten aito kohtaaminen. Metsähallituksen luon-toliikuntamahdollisuuksia kehittävä työntekijä lähestyi minua ja kysyi, oli-siko minulla ajatuksia siitä, miten luon-toliikuntaa voisi kehittää ja mahdollis-taa yhä useammalle. Ideat ja tahtotilat kohtasivat ja pian olimmekin jo tiiviis-sä hankekumppanuudessa luomassa uutta tekemisen tapaa.

Kristallinkirkas yhteinen ajatuk-semme oli, että jokaisella ihmisellä, pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuu-desta riippumatta, tulee olla mahdolli-suus harrastaa luontoliikuntaa.

Metsähallituksen, SoveLin ja Sove-Lin jäsenjärjestöjen välille syntyikin ai-

Anne TauluToiminnanjohtaja Soveltava Liikunta SoveLi ry

Jokaisella ihmisellä, pitkäaikaissairaudesta tai vammaisuudesta riippumatta, tulee olla mahdollisuus harrastaa luontoliikuntaa."

"

S

SMuutoksia SoveLin työntekijäjoukossa

van uudenlaista luontoliikunnan kehi-tystyötä, joka on tärkeä nähdä yhtenä tulevaisuuden luontoliikunnan mah-dollistajana. Me sovelilaiset yhdessä jäsenjärjestöjemme kanssa haluam-me edistää luontoliikunnan mahdol-lisuuksia myös tulevaisuudessa, sillä koemme vahvasti, että luontoliikunta kuuluu jokaiselle ja on mahdollista jo-kaiselle – soveltaen!

Tule kanssamme suunnittelemaan ja kehittämään kaikille avointa luonto-liikuntaa ja juhlimaan Suomi 100 -juh-lavuotta. Voit käydä jakamassa ideoita-si ja toiveitasi www-sivuillamme "Luon-toliikunta sopii jokaiselle".

Mahdollistetaan luontoliikunta jo-kaiselle yhdessä! x

Tommi Yläkangas.


LYH

YE

STI

KOO

NN

UT

Tupu

Sam

mal

järv

i

Olavi Sydänmaanlakka on SoveLin uusi puheenjohtaja

Soveltava Liikunta SoveLi ry:n uudeksi puheen-johtajaksi valittiin syyskokouksessa Olavi Sy-

dänmaanlakka. Hän toimii Mielenter veyden kes-kusliiton toiminnanjohtajana.

Puheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnan-johtaja Tomi Kaasinen, oli erovuorossa.

Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Annuk-ka Alapappila Suomen Sydänliitosta, Sonja Bäck-man Psoriasisliitosta ja Kirsi Töyrylä-Aapio Sel-käliitosta. Uusiksi varajäseniksi valittiin Ansa Holm Luustoliitosta, Paula Hellemaa Allergia- ja astmaliitosta ja Anu Patrikka Suomen CP-liitosta.

Kokouksessa hyväksyttiin SoveLin uudet sään-nöt. SoveLi käynnisti vuoden 2016 alussa sään-töuudistuksen. Sääntöuudistuksen käynnistämi-nen oli tarpeellista, sillä toimintaympäristö on muuttunut, liikuntalaki on uudistettu ja SoveLi on työstänyt yhdessä jäsenjärjestökentän kanssa uuden strategian ”Liikkuen kohti terveyttä ja hy-vinvointia vuosille 2016 – 2018”.

SoveLin sääntö-työryhmän jäsenjär-jestöedustajina oli-vat erikoissuunnit-telija Riitta Samstén Neuroliitosta (ryh-män puheenjohtaja), toiminnanjohtaja Hanna Mattila Suo-men Parkinson-lii-tosta sekä liikunnan suunnittelija Janne Haara-la Hengitysliitosta. Ulkopuolisena asian tuntijana toimi urheiluasiamies Pertti Perko ja työryhmän sihteerinä ja valmistelijana oli SoveLin ts. toi-minnanjohtaja Saku Rikala 14.8.2016 saakka ja 15.8.2016 alkaen toiminnanjohtaja Anne Taulu. x

Lisätiedot: Toiminnanjohtaja ts. Tommi Yläkangas,040 511 5941, [email protected]

�

Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosi-tukset on julkaistu. Konkreettiset linjaukset

antavat ohjeita alle kahdeksanvuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden määrästä ja laadusta.

Suosituksia on yhdeksän ja ne ovat:1. Vauhti virkistää – vähintään kolme tuntia liik-

kumista joka päivä.2. Kohti liikkuvaa elämäntapaa – perheä tärkeä

roolimalli.3. Kuuntele – anna lapselle mahdollisuus vai-

kuttaa.4. Tekemällä taitoja – monipuolisuus kunniaan.5. Ympäristö haastaa ja hauskuuttaa – ulkona

unelmat todeksi.6. Välineet ja lelut – innosta kokeilemaan.

7. Ohjattu liikunta – onnistumisen elämyksiä.8. Liikunta varhaiskasvatuksessa – jokaisen lap-

sen oikeus.9. Koko kylä liikuttaa – kaikki yhteistyössä.Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä

muistuttaa, että päivittäinen liikunta on lapsel-le yhtä tärkeää kuin riittävä uni ja terveellinen ra-vinto. Suosituksissa todetaan, että liikkumiseen-sa tukea tarvitsevien lasten tulee päästä toimin-taan mukaan ja että heille tulee tarjota välineitä, jotka mahdollistavat ja helpottavat heidän liikku-mistaan. x

Tutustu suosituksiin: www.minedu.fi/OPM/Julkaisut

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä

SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen edustajia, muun muassa puheenjohtaja Tomi Kaasinen ja toiminnanjohtaja Anne Taulu, oli kuulemassa suositusten julkistamista.

Valo ry:n asiantuntija Nina Korhonen kertoi, että Ilo kasvaa liikkuen -ohjelma tarjoaa apua suositusten toteuttamiseen.


Suomi on ratifioinut vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n

yleissopimuksen. Sopimus astui voi-maan 10. kesäkuuta.

YK hyväksyi yleiskokouksessaan vuonna 2006 vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (Convention on the Rights of Persons with Disabilities, CRPD). Se kieltää kai-

kenlaisen vammaisiin henkilöihin koh-distuvan syrjinnän, korostaa vammais-ten ihmisten yhdenvertaisuutta ja edel-lyttää vammaisten ihmisten ja heidän järjestöjensä mukana olemista kaikes-sa päätöksenteossa.

Vammaisella ihmisellä on oikeus määrätä itse omasta elämästään. Fyy-sisen ympäristön tulee olla esteetön

ja tiedon saavutettavissa. Sopimuksen lähtökohtia ovat myös ihmisten väli-nen tasa-arvo, erilaisuuden kunnioit-taminen, vammaisten henkilöiden hy-väksyminen osana ihmisten moninai-suutta sekä vammaisten lasten oikeuk-sien kunnioittaminen. x

Lähde: www.ihmisoikeusliitto.fi

Yksi elämä -hankkeen (Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton yhteinen hankekokonaisuus) Margit Eerola ja Kia Koivusilta opastivat kävijöitä terveen elämän tukemiseen.

Olympiakomitean ja Valon ylimää-räisissä kokouksissa kesäkuussa

tehtiin päätökset, jotka yhdistävät kak-si järjestöä.

Uusi Olympiakomitea aloittaa toi-mintansa 1.1.2017. Olympiakomitean tehtävät liittyvät jatkossa laaja-alaises-ti liikuntakulttuuriin aina liikkeen li-

säämisestä huippu-urheiluun saakka. Olympiakomitean kokouksessa hy-

väksyttiin koko suomalaisen liikunta- ja urheiluyhteisön toimintaa suuntaa-maan Menestyssuunnitelma-asiakir-ja. Siinä todetaan muun muassa: ”Lii-kunta ja urheilu ovat Suomen mer-kittävin kansanliike. Jokaisen hyvin-

vointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat ja tarjo-avat meille unohtumattomia elämyk-siä. Seurat ovat liikunta- ja urheiluyh-teisön sykkivä sydän.” x

Lue lisää: www.sport.fi/olympiakomitea/uusi-olympiakomitea

Suomen Parkinson-liiton ja sen yhdistysten Kelpo polku -haas-

tekävely muistutti syyskuussa hoidon antamisesta oikea-aikai-sesti ja riittävillä resursseilla.

Oikean hoidon tavoitteena on lievittää lääkityksellä Parkinso-nin taudin oireita ja ylläpitää sai-rastuneiden elämänlaatua ja toi-min takykyä mahdollisimman pit kään.

Tampereella haastekävelyyn osallistuivat muun muassa Erk-ki Koikkalainen, Harri Ojanen ja

Heikki Kovanen. He totesivat, et-tä suuri yleisö ei vielä tunne ko-vin hyvin Parkinsonin tautia.

– Se on sairaus, jota ei välttä-mättä ulkopuolinen huomaa vie-lä siinä vaiheessa, kun itse joutuu luopumaan monista asioista, Oja-nen sanoi.

Harri Ojanen kertoi, että hä-nellä leikkaushoito ”muutti mi-nut kuin eri ihmiseksi”. – Pakko-liikkeet loppuivat, tasapaino pa-lautui ja pystyn taas ajamaan pol-kupyörällä. x

Erkki Koikkalainen (vas.), Harri Ojanen ja Heikki Kovanen Tampereen Hämeenpuistossa lähdössä Kelpo polku -kävelyyn.

Kelpo polku muistutti oikeasta hoidosta

Olympiakomitea ja Valo yhdistyvät

Vammaisten ihmisten oikeudet voimaan

Arkiliikunta oli esillä Diabetesmessuilla

Suomen Diabetesliiton Diabetesmessut järjestettiin syyskuussa Tampereel-la. Kävijöitä oli tuhansia. Yhtenä aiheena ohjelmassa oli arkiliikunnan li-

sääminen. Juttutuvassa keskusteltiin pienenkin liikkeen ja liikkumisen vaiku-tuksista ja arvioitiin yhdessä messukävijän kanssa tämän istumisen ja liikku-misen määrää toimintakyvyn ja terveyden kannalta. x


Jari Autio lähti ratsastamaan. Apuna lähtövaiheessa olivat Bettina Vaissi, Sonja Pihlajamäki ja Elina Peltoniemi.


TEKSTI Tupu SammaljärviKUVAT Juha Harju

Tallipäivä syntyi yhteistyönäKolme yhdistystä järjesti yhdessä kaupungin ja lähihoitaja- opiskelijoiden kanssa liikunnallisen Tallipäivän Seinäjoella. Erityisen mieluisa laji oli ratsastus Cindy-hevosen kera.

JATKUU

Lähes helteinen elokuinen päivä Siirilän Ratsas-tuskeskuksessa kokosi satakunta osallistujaa. Ohjelmassa oli ratsastuksen lisäksi muun muas-sa poniajelua, tilan eläinten rapsuttelua, grilli-herkkuja ja tietenkin tietoa yhdistysten toimin-nasta.

Jari Autio nousi maneesissa Cindy-hevosen selkään. Ratsastus sujui tottuneen oloisesti. Ei-kä ihme, ratsastusterapia on kuntoutuksesta tut-tua.

– Hevosen selkälihasten liikkeet tuntuvat lan-tiossa. Ratsastuksen jälkeen on aiempaa hel-pompi kävellä. Parasta on, jos ratsastaa ilman sa-tulaa tai lännensatulalla, Autio kertoo.

Jari Autio harrastaa liikuntaa muutenkin ah-kerasti. Hän käy kolmesti viikossa kuntosalilla ja viidesti vesijumpassa.

– Sairastuin MS-tautiin vuonna 1981. Sairasta-minen on ollut tasapaksua, ja alkuun menikin pitkään, ettei kukaan sitä juuri huomannut. Nyt askel on lyhentynyt.

Vesijumppa on Aution mukaan parasta mah-dollista jumppaa hänelle. – Kuivalla maalla jump-paaminen ei oikein enää onnistu, mutta vedessä voin tehdä melkein mitä vain.

Idea lähti työpajasta

Koko perheen Tallipäivä-tapahtuma oli suunnat-tu kolmen yhdistyksen – Etelä-Pohjanmaan Al-

lergia- ja astmayhdistyksen, Etelä-Pohjanmaan epilepsiayhdistyksen ja Etelä-Pohjanmaan neu-royhdistyksen – jäsenistölle. Myös Kuntoutus-säätiö oli tapahtumassa mukana. Se oli Liikun-ta ja osallisuus -hankkeen myötä mukana ide-oinnissa.

Liikunta ja osallisuus -hankkeessa kehitetään osallisuuden näkökulmaa osana järjestöjen eri-tyisryhmille tarjoamia liikunta- ja muita va-paa-ajan toimintoja. Hankkeessa tehdään yhteis-kehittämistä alueellisissa yhteistyöfoorumeis-sa/työpajoissa, joissa ideoidaan liikunta- tai va-paa-ajan tapahtumia, liikuntaryhmiä sekä poh-ditaan yhteistyön, yhteydenpidon ja tiedottami-sen kehittämistä.

Tallipäivä järjestettiin Seinäjoella ensimmäis-tä kertaa.

– Ajatus tapahtuman järjestämiseen lähti Lii-kunta ja osallisuus -hankkeen järjestämän työ-pajan myötä. Työpajassa ilmeni tarve ratsasta-miselle. Asia jalostui yhteisen tapahtumapäivän toteuttamiseksi, kertoo Sarika Kivimäki, Seinä-joen kaupungin erityisliikunnan koordinaattori.

Kivimäki kertoo, että Seinäjoen kaupungin liikuntapalvelut tekee monipuolista yhteistyötä eri yhdistysten kanssa soveltavan liikunnan sa-ralla.

– Tällaiset tapahtumat ovat yksi konkreetti-nen tapa tehdä yhteistyötä. Lisäksi kaupungin liikuntapalvelut jakaa vuosittain soveltavan lii-


" Viime vuosina myös yhdistysten välillä

on ollut enenevässä määrin yhteistyötä."

kunnan kohdeavustusta yhdistyksille, jotka jär-jestävät liikuntaa kaupungissa. Liikuntapalvelut järjestää koulutusta vertaisohjaajille, jotka toi-mivat yhdistysten liikuntaryhmien vetäjinä.

Sarika Kivimäen mukaan Seinäjoella on aktii-vinen järjestökenttä.

– Liikuntapalveluiden näkökulmasta yhteis-työ on toimivaa. Viime vuosina myös yhdistys-ten välillä on ollut enenevässä määrin yhteis-työtä. Toiset yhdistykset ovat toisia aktiivisem-pia. Liikuntapalveluiden tehtävänä on tukea yh-distyksiä näiden omien liikuntatoimintojen jär-jestämisessä.

Yhteistyö avartaa ymmärrystä

Aktiivinen tapahtuman järjestäjä, Etelä-Pohjan-maan neuroyhdistyksen toiminnanjohtaja Tii-na Kortesmäki, kertoo, että yhteistyö eri yhdis-tysten välillä on rakentavaa. Se myös avartaa ym-märrystä.

– Aina kuitenkin itse työ jää joillekin, kuten Tallipäivässä meille. Se oli välillä hiukan haas-tavaa. Opin ainakin, että heti aluksi tulee sopia vastuualueet. Jokaisen yhdistyksen tulee kantaa oma vastuunsa. Myös yhdistysten välisestä tie-dotuksesta ja yhteydenpidosta on sovittava heti alussa, Kortesmäki sanoo.

– Ei ehkä hankalaa mutta haasteellista yhteis-työ välillä on. Jos päätetään tehdä yhdessä, niin

tehdään yhdessä loppuun saakka. Vaikka omas-ta yhdistyksestä ei osallistujia tapahtumaan monta olisikaan.

Kortesmäen mukaan on hedelmällistä huo-mata toisen yhdistyksen tapoja ja käytäntö-jä, jotka ovat toimivia. Näin saa itsellekin uusia työskentelytapoja.

Tallipäivään osallistuneet olivat innoissaan, kun saivat tavata vertaisiaan mukavissa mer-keissä. Hauskaa oli myös, että lapsille riitti teke-mistä.

– Tämän tyylisille tapahtumille on kysyntää kyllä, taas se huomattiin. Toivottavasti yhteis-työtapahtumia järjestettäisiin myös tulevaisuu-dessa. Itse ainakin toivoisin, koska se tuo aina uusia ideoita ja puuhastelu on mukavaa yhdes-sä, Tiina Kortesmäki sanoo. x

Auli Käkelä (vas.) ja Tiina ja Aino Kortesmäki harjasivat poneja. Julia Linnanmäki (keskellä) ohjeisti.


Liikunta tuo ihmiset yhteenOsallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset sitouttavat ihmisiä liikuntaan ja sitä järjestävään yhteisöön.

”En koe liikuntavammaisuutta haittana osallistumiseen” -kommentti kuvaa Liikunta ja osallisuus -hankkeen tavoitteita.

TEKSTI Tupu SammaljärviKUVAT Juha Harju

– Osallisuusnäkökulma otetaan huo-mioon jo monen järjestön toteutta-massa liikunta- ja vapaa-ajan toimin-nassa niin Porissa, Mikkelissä, Seinäjo-ella kuin Vaasassakin. Edelleen olisi ke-hitettävää. Joissakin paikallisyhdistyk-sissä ei ole tällä hetkellä lainkaan sään-nöllistä liikuntatoimintaa, kertoo pro-jektikoordinaattori Mari Ruuth Kun-toutussäätiöstä.

Kuntoutussäätiön Liikunta ja osal-lisuus -hanke tuo yhteen potilasjärjes-töjen jäsenet, urheiluseurat ja kunta-toimijat uusien yhteistyömallien edis-tämiseksi. Samalla hanke tarjoaa tietoa soveltavan liikunnan hyvistä käytän-nöistä. Hankkeessa ovat mukana Pori, Mikkeli, Seinäjoki ja Vaasa.

– Liikunta voi merkitsevästi edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ih-

misten hyvinvointia. Myös pitkäaikais-sairailla ja vammaisilla henkilöillä tuli-si olla entistä paremmat mahdollisuu-det päättää, mitä haluavat harrastaa ja kenen tai keiden kanssa, Mari Ruuth korostaa.

Uusia sosiaalisia verkostoja

Liikunta ja osallisuus -hankkeen koh-deryhmänä on kolme Soveltava Liikun-

ta SoveLi ry:n jäsenliittoa jäsenineen: Neuroliitto, Allergia- ja Astmaliitto se-kä Suomen Mielenterveysseura.

– Mikkelin seudulla Neuroliitto ko-ki, että tällaiselle hankkeelle on erityis-tä tarvetta. Seinäjoki tuli mukaan Al-lergia- ja Astmaliiton kautta. Suomen Mielenterveysseura vahvistaa järjestö-

Kortesmäen Tiina, Antti ja Aino tervehtivät lammasta.

Julia Linnanmäki silitti ponia.

" Hyvinvointia tulisi edistää yli sairaus- tai

vammarajojen."

JATKUU


Liikunta ja osallisuus -hanke

▹ Kuntoutussäätiö toteuttaa Liikunta ja osallisuus -hankkeen vuosina 2015 – 2017.

▹ Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.▹ Hankkeen päätavoitteena on pitkäaikaissairaiden ja

liikuntavammaisten osallisuuden edistäminen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjen jäsenilleen tarjoamissa liikuntatoiminnoissa.

▹ Liikunta tuo erilaisia ihmisiä yhteen. Liikuntaa edistämällä voidaan vaikuttaa positiivisesti fyysisen toimintakyvyn lisäksi sosiaalisiin suhteisiin, yhteisöllisyyden kokemiseen, sosiaaliseen pääomaan ja osallisuuteen.

▹ Osallisuudella tarkoitetaan yleisimmin kuulumista johonkin yhteisöön ja sen tavoitteita ovat muun muassa osallistumisen, elämänhallinnan ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen.

Lue lisää: http://hankkeet.kuntoutussaatio.fi/liikuntajaosallisuus

Ratsastus sujui Jari Autiolta tottuneesti Seinäjoen Tallipäivässä.

jen välistä yhteistyötä ja kumppanuut-ta sekä tuo oman näkökulmansa mu-kaan hankkeeseen. Heillä on myös ai-kaisempaa kokokemusta osallisuuden juurruttamisesta käytännössä, Mari Ruuth kertoo.

Järjestöillä on Ruuthin mukaan yhä merkittävämpi rooli yhteisöjen, fooru-mien ja vertaistuen tarjoamisessa.

– Liikunta ja muu vapaa-ajan toimin-ta voivat toimia luontevana keinona uusien sosiaalisten verkostojen synty-miselle. Yhdessä liikkuminen voi myös vähentää vammaisuuden ja sairauden stigmaa sekä negatiivisia asenteita. Eri-tyisryhmien – pitkäaikaissairaiden ja vammaisten – hyvinvointia tulisi edis-tää yli sairaus- tai vammarajojen. Tä-tä voidaan tehdä muun muassa kehit-tämällä järjestöjen ja muiden liikunta-toimijoiden yhteistoimintaa, resurssi-en yhteiskäyttöä, uusia toimintamalle-ja ja esteettömyyttä, Mari Ruuth sanoo.

Kaikille avoimia tapahtumia

Mari Ruuth sanoo, että järjestöjen tuli-si mahdollisuuksien mukaan pyrkiä sii-

hen, että niiden toteuttamat liikunta- ja vapaa-ajan tapahtumat sekä liikun-taryhmät olisivat avoimia, eivät vain omille jäsenille suunnattuja.

– Joidenkin yhdistysten (esimerkik-si Mikkelin Seudun Invalidit) toteutta-mat liikuntaryhmät ovat kaikille sopi-via, avoimia ja siksi suosittuja. Liikun-tatuokioon liittyy myös sosiaalista toi-mintaa, sillä yleensä keitetään yhdessä myös kahvit.

Monet järjestöt osallistuvat vuosit-tain toteutettavien, kaikille avoimien tapahtumien järjestämiseen yhdessä kaupungin liikuntatoimen ja/tai mui-den järjestöjen kanssa. Näistä ovat esi-merkkeinä Mikkelin paralympialaiset

-tapahtuma, Leppoisa Lenkki -liikunta-tapahtuma (Seinäjoki), Soveltava talvi-liikuntapäivä (Seinäjoki) sekä Hietasaa-ripäivä (Vaasa).

Toiveena yhteistyön edistäminen

Viime toukokuussa Liikunta ja osalli-suus -hanke järjesti yhteistyöfoorumin eli työpajan Porissa, Mikkelissä ja Sei-näjoella. Tilaisuuksiin osallistui paikal-

lisia kuntatoimijoita, järjestö- ja jäsen-edustajia, liikuntaseurojen edustajia sekä soveltavan liikunnan ja osallisuu-den asiantuntijoita.

Yhteistyöfoorumien jälkeen lähetet-tiin tilaisuuksiin osallistuneille palau-tekyselyt.

– Kyselyyn vastanneet kokivat Lii-kunta ja osallisuus -hankkeen toteut-taman kehittämistyön tavoitteet hyvin tarpeellisiksi. Erityisesti korostettiin alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan toi-�


mijoiden yhteistyön edistämistä, tie-donsaannin tehostumista, asian esiin nostamista sekä hankkeessa toteutet-tavan kehittämistyön tulosten juurrut-tamista, projektikoordinaattori Mari Ruuth kertoo.

Kyselyssä saatiin osallisuutta ja sen edistämistä koskevaa palautetta. Muun muassa näin vastattiin:

”Kuinka loistavaa työtä tehdään eri puolilla erityisryhmien liikunnan ja yhteisöllisyyden hyväksi.”

”Yhteistyön merkitys eri yhdistysten ja urheiluseurojen kanssa. Yhteinen te-keminen tuo uusia ystäviä ja lisää sosi-aalisuutta.”

”Kaikilla tahoilla oli palava halu ko-rostaa liikunnan merkitystä erityises-ti vammaisen ihmisen hyvinvointiin ja halua toimia sen eteen yli vammarajo-jen puhaltamalla yhteiseen hiileen.”

”Yhteistyössä eri järjestöjen jäsenet, toimintakeskusten tai palvelutalojen asiakkaat voisivat käyttää samaa lii-

kuntaryhmäpalvelua. Nykytila on, et-tä jokaisella järjestöllä/toimijalla on

"omat" ryhmänsä, joihin on korkea kyn-nys jäsenistön ulkopuolisella.”

”Soveltavan liikunnan tarjoaminen ja kokeileminen pitää tehdä helpok-si. Kokeillaan, opitaan ja sitten kehite-tään.”

”Se, että erilaiset ryhmät yhdistetään eikä luokitella mitään erikseen. En koe liikuntavammaisuutta haittana osallis-tumiseen.” x


Esteettömän kulttuurin edistäminen vie tampe-relaista Kirsi Mustalahtea tällä hetkellä ympäri maailmaa. Viime vuonna Tampere-talossa järjes-tetty ensimmäinen ACCAC eli Accessible Arts and Culture -tapahtuma aloitti todellisen kiinnostuk-sen vyöryn.

– Olemme yksi opetus- ja kulttuuriministeriön Aasian-viennin kärkihankkeista. Koreassa on jo pidetty kaksi omaa ACCAC-tapahtumaa, ja muun muassa Arabiemiraateissa ja Egyptissä on herän-nyt todellista kiinnostusta, Kirsi Mustalahti luet-telee.

Esteettömyys ja saavutettavuus eivät varmas-tikaan monen suomalaisen mielessä yhdisty en-simmäisinä Aasian, Afrikan tai Lähi-idän kulttuu-reihin. Kirsi Mustalahti kuitenkin kertoo, että esi-merkiksi vammaisten ihmisten luomalla taiteel-la on monessa maassa paljon näkyvämpi asema kuin meillä Suomessa.

– Vaikkapa juuri Koreassa vammaisia henkilöi-tä työskentelee koulutettuina, tunnettuina ja ar-vostettuina ammattimuusikkoina ja -tanssijoina. Heitä seurataan julkisuudessa ja esityksiin jono-tetaan.

Suomalainen saavutettavuusajattelu keskittyy Kirsi Mustalahden mukaan enemmän yhteiskun-taan ja julkisiin palveluihin. Vammaisten ihmis-ten osallisuuden ajatellaan toteutuvan automaat-tisesti, kun vain vammaispalvelut ja rakentamisen esteettömyys täyttävät lain vaatimukset.

– Ja kuitenkin vammaiset kansalaiset ovat meil-lä Suomessa asenteellisesti ja henkisesti monin

tavoin todellisessa marginaalissa, Kirsi Mustalah-ti sanoo.

Lenkistä tuli esteetön

Kirsi Mustalahti itse kiinnostui kulttuurin ja tai-teen saavutettavuudesta kiertäessään ympäri Suomea kahden naisen teatteriproduktion kanssa esiintyen erilaisille vammaisryhmille. Vaikka vas-taanotto oli innostunutta, eräs seikka alkoi vaiva-ta Mustalahtea.

– Heräsin vähitellen siihen todellisuuteen, että vammaiset ihmiset on sysätty tekemään taidetta keskenään ja toisilleen. Laitosteattereiden lavoilla, taidemuseoissa tai isoissa konserttisaleissa ei hei-dän teoksiaan nähdä ja kuulla.

Välillä Mustalahti työskenteli kaupallisella puolella liikuntatapahtuma Likkojen Lenkin orga-nisaatiossa. Siellä hän ideoi ja pani alulle esteettö-

Kulttuuri on portti saavutettavuuteen

Kirsi Mustalahti▹ vastaava tuottaja,

Accessible Arts and Culture -verkosto▹ työskennellyt myös näyttelijänä ja ohjaajana▹ asuu Tampereella▹ seuraava ACCAC-festivaali järjestetään

Tampere-talossa 17. – 19.8.2017▹ www.accac.fi

Kirsi Mustalahden mielestä taide ja kulttuuri voivat toimia esteettömyysajattelun edelläkävijöinä, joita muu yhteiskunta seuraa.

SPA

RR

AA

JATE

KSTI

Mar

i Veh

man

en


män lenkin, joka on myöhemmin kas-vanut olennaiseksi ja näkyväksi osaksi koko tapahtumaa.

–Kukaan ei vain ollut tullut ajatel-leeksi, pitäisikö aivan kaikkien pystyä osallistumaan Likkojen Lenkille. Hom-maa lähdettiin sitten suunnittelemaan ihan alusta ja tehtiin muun muassa kunnollinen esteettömyyskartoitus.

Lenkki myös perusti asiakasraadin kävijöistä, joilla on erilaisia liikkumi-sen esteitä.

– Hehän ovat parhaita asiantuntijoi-ta kertomaan, millaiseen tapahtumaan heistä tuntuu turvalliselta ja viihtyi-sältä osallistua, Kirsi Mustalahti huo-mauttaa.

Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Lieksan Vaskiviikkojen ja Ko-lin Ympäristötaidefestivaalin tuotan-toryhmissä. Myös niihin hän on tuo-nut ajatusta kaikkien mahdollisuudes-ta osallistua.

Idea ACCAC-festivaalista ja -yhtei-söstä alkoi kyteä kansainvälisten ver-kostoitumismatkojen myötä.

– Tajusin, että osallisuusajattelun vieminen uusiin sfääreihin vaatii taak-

seen kokonaisen organisaation. Yhden naisen mahdollisuudet muuttaa maail-maa ovat rajalliset.

Vuonna 2011 perustettiin Etku eli Es-teetön taide ja kulttuuri ry, joka lähti ra-kentamaan ACCAC-konseptia.

Esteettömyys jää usein puolitiehen

Kuinka Kirsi Mustalahti sitten määrit-telee esteettömyyden ja saavutettavuu-den?

– Minulle ne merkitsevät ennen kaik-kea erilaisten ihmisten tarpeiden huo-mioimista. Esteettömään toimintaan aivan jokaisen on helppo tulla mukaan.

Mustalahti korostaa, ettei saavutet-tavuus ole ikinä pois keneltäkään. Sen sijaan koko tapahtuma, näyttely tai esi-tys saa lisäarvoa, kun osaa ihmisistä ei ole lokeroitu ulkopuolelle.

Eikä todellinen osallisuus tarkoita pelkän yleisön huomioimista. On eh-dottomasti tärkeää, että katsomoon, kahvioon ja wc-tiloihin on esteetön pääsy. Mutta syvällisesti ymmärretty-nä saavutettavuus merkitsee, että myös

puhujakoroke, lava ja takahuoneet on tarkoitettu kaikenlaisille ihmisille.

– On todella tyypillistä, ettei kenelle-kään ole tullut mieleen tarkastella tilo-ja vammaisen esiintyjän näkökulmas-ta, Mustalahti sanoo.

Monesti esteettömyys jää muutoin-kin puolitiehen hyvistä tarkoitusperis-tä huolimatta: tapahtumanjärjestäjä vaikkapa pyytää nettisivuillaan vam-maista kävijää ottamaan etukäteen yh-teyttä, jotta hänen tuloonsa voidaan varautua.

– Mutta tällöinhän vammaisella ih-misellä ei ole muiden tapaan mahdol-lisuutta päättää osallistumisestaan vii-me hetkellä, Kirsi Mustalahti toteaa.

Hän myös huomauttaa, ettei pelkkä reipas asenne aina riitä. Tarpeen tullen soveltaminen ei saa kokonaan korvata ennakoivaa esteettömyyssuunnittelua.

– Saatetaan vaikkapa sanoa, että meillä on täällä riuskoja miehiä ja et-tä he kyllä kantavat pyörätuolia käyt-tävän henkilön perille. Mutta aikuisten ihmisten kanniskelu on paitsi riskialtis

Kulttuuri on portti saavutettavuuteen

JATKUU

Kuva Sanna Kullberg


Tällaisia kommentteja saatiin Sove-Lin ja yhteistyökumppaneiden jär-jes tä mässä Soveltavan liikunnan seu tufoorumissa Turussa elokuun lo pussa. Foorumi oli jatkoa aiemmin jär jestetyille seutufoorumeille.

Seutufoorumin lähtökohtana on ajankohtaisen valtakunnallisen ja kansainvälisen tiedon tuominen alueellisille ja paikallisille sovelta-van liikunnan toimijoille. Tavoittee-na on parhaiden mahdollisten edel-

ly tysten luominen soveltavan liikun-nan alueelliselle ja paikalliselle ke-hit tämiselle, toteuttamiselle ja yh-teis työlle.

Päivän mittaan kuultiin ajankoh-taista tietoa muun muassa sote-uu-distuksesta terveyden ja hyvinvoin-nin näkökulmasta. SoveLin toimin-nanjohtaja Anne Taulu avasi Sovel-tavan liikunnan kehittämissuosituk-sia, Liikkuen kohti terveyttä ja hyvin-vointia, vuosille 2016 – 2021 ja kertoi

Aleksi Kytö kokeili kelkkajääkiekon varusteita Lasse Eklundin avustuksella.

TEKSTI JA KUVAT Tupu Sammaljärvi

Soveltavan liikunnan seutufoorumi välitti tietoa paikallistasolle ”Antoisa päivä.” ”Herätti paljon ajatuksia.”

”Mielenkiintoinen päivä.”

ta myös nöyryyttävää. Sen sijaan asi-allista palvelua on kuvailla tiloja tar-kasti vaikkapa juuri netissä, jotta lii-kuntaesteinen tulija osaa itse varau-tua olosuhteisiin.

Taide onkommunikaatiota

Kirsi Mustalahti arvioi esteettömyy-den kokonaisuudessaan kehittyneen nopeasti entistä parempaan suun-taan. Rakennetussa ympäristössä ja esimerkiksi julkisessa liikenteessä moni epäkohta on korjattu.

– Ja meillä on jo Tampere-talon kal-taisia mahtavia paikkoja, joissa osal-lisuuden ajatus on mukana koko toi-mintafilosofiassa: ei vain tiloissa ja ohjelmatarjonnassa vaan myös hen-kilöstön rekrytoinnissa.

Kulttuurilla ja taiteella on Kirsi Mustalahden mielestä meillä erin-omaiset mahdollisuudet kehittyä ko-ko ajan saavutettavammiksi.

– Meillä Suomessa kulttuuri on jo nyt kaikkialla, vaikkemme ehkä sitä itse edes huomaa. Päiväkodeista ja kouluista vanhusten palvelukeskuk-siin kaikenikäiset laulavat, piirtävät, tanssivat ja näyttelevät, ja myös so-te-sektori osaa hyödyntää työssään kulttuuria.

Monessa muussa maassa taide on Kirsi Mustalahden mukaan varattu paljon tiukemmin sitä ammatikseen harjoittaville, ja niin sanotun oikean taiteen standardit ovat tarkat.

– Nyt meidän on vain laajennettava samaa ajatusta niin, ettei kukaan jää vammansa tai sairautensa vuoksi te-kemään taidetta erillään muusta yh-teiskunnasta. Kulttuuri ja taide ovat parhaita keinoja kommunikoida. Ne auttavat ymmärtämään erilaisten ih-misten erilaisia todellisuuksia – myös vaikeita asioita.

Suomessa ACCAC-festivaali valtaa Tampere-talon seuraavan kerran ensi elokuussa teemoinaan ”yhdessä” ja

”kulttuurin 100 väriä”. Tapahtuma on osa valtakunnallista Suomi 100 vuot-ta -ohjelmaa.

– Haluamme tarjota kaikenlaisille ihmisille mahdollisuuden kohdata toisensa. Toivottavasti tapahtumasta tulee jälleen todellinen kaiken kan-san juhla, Kirsi Mustalahti sanoo. x


Miksi soveltavan liikunnan seutufoorumeja tarvitaan?

SoveLi järjestää yhteistyössä aluehallinto-virastojen kanssa soveltavan liikunnan seu-tufoorumeita. Seutufoorumit palvelevat uudistettua liikuntalakia, jossa korostuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta sekä yhteistyö kuntien, kansalaisjärjestöjen ja muiden liikunta-alan toimijoiden kanssa.

Seutufoorumien tavoitteena on tuo-da ajankohtainen valtakunnallinen ja kan-sainvälinen tieto ja osaaminen maakunnal-lisille, alueellisille ja paikallisille toimijoille, jalkauttaa terveyttä ja hyvinvointia edistä-vän liikunnan suosituksia ja soveltavan lii-kunnan kehittämissuosituksia sekä lisätä liikettä.

Aluetasolla aluehallintovirastot toteut-tavat valtion liikuntapolitiikkaa toimialu-eillaan. Soveltavan liikunnan seutufooru-mit ovat luonteva ja hyväksi käytännöksi osoittautunut tapa vahvistaa myös hyvän hallinnon perusteisiin kuuluvaa kuulemis-periaatetta.

Seutufoorumeilla on keskeinen rooli hallintokuntarajojen ylittävän yhteistyön edistämisessä ja eri kohderyhmien – ku-ten pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ih-misten – huomioimisessa maakunnallisia palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Seutufoorumeissa on ajantasaisen tiedon lisäksi myös hyvin käytännönläheisiä osioi-ta, joissa jaetaan vinkkejä, ideoita ja esitel-lään uusia innovaatioita matalan kynnyk-sen liikunnan lisäämiseksi.

Tuloksena seutufoorumeista syntyy uu-sia maakunnallisia kumppanuuksia, toi-mintamalleja ja ennen kaikkea lisää liikettä.

Anne Taulutoiminnanjohtaja Soveltava Liikunta SoveLi ry [email protected]

SoveLin ajankohtaisista uutisis-ta. Lounais-Suomen aluehallin-toviraston liikuntatoimen yli-tarkastaja Keijo Kuusela puhui liikuntalain velvoitteista ja ter-veyden ja hyvinvoinnin edistä-misestä uudessa toimintaympä-ristössä.

Työpajoissa pohdittiin liikun-taseurojen, yhdistysten ja kunti-en välistä liikunnan yhteistyö-tä, soveltavaa luontoliikuntaa ja yhdistysten mahdollisuuksia lii-kunnan palveluketjussa.

Riitta Nissilä, joka edusti Po-lioinvalidit ry Varsainais-Suo-men osastoa, oli mielissään, kun

pai kalla oli niin paljon eri tahoil-ta tulleita osallistujia.

Mynämäen kuntaa edusta-nut Aleksi Kytö kertoi, että päi-vä oli tuonut uusia näkökulmia ja ideoita. Myös tuttujen näke-minen ilahdutti.

Seutufoorumin järjestivät So-veltava Liikunta SoveLin kump-paneina Lounais-Suomen alue-hallintovirasto, Lounais-Suo-men Liikunta ja Urheilu LiikU ja Rajattomasti Liikuntaa Turun Seudulla. Marraskuun viimei-sellä viikolla Soveltavan liikun-nan seutufoorumi järjestetään Ro vaniemellä. x

Työpajassa pohdittiin SoveLin Virpi Pennasen johdolla soveltavan luontoliikunnan mahdollisuuksia.

VINKKI:

Voit lukea lisää kehittämissuosituksista verkossa osoitteessa www.soveli.fi/julkaisut

NÄKÖKULMA

Kiinnostaisiko sinua seutufoorumin saaminen omalle alueellesi? Voit tilata koko päivän tai osan siitä SoveLilta. Ota yhteyttä toiminnanjohtaja ts. Tommi Yläkankaaseen [email protected] tai puh. 040 511 5941.


Esteettömiä luonto-kohteita on rakennettu vuosikymmeniä

TEKSTI Tupu SammaljärviKUVAT Tupu Sammaljärvi, Sanna-Kaisa Rautio ja Titta Tapaninen

KEHITTÄMISSUOSITUKSET – MITÄ NE OVAT?

Julkisilla palveluilla on merkitystä ja vastuuta yhdenvertaisuuden edistämisessä. Metsähallituksessa esteettömäksi suunniteltuja luontokohteita ja reittejä on rakennettu vuosikymmeniä. Eri ajanjaksoina ja yhteiskunnan muuttuessa vähän eri näkökulmista.

Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa kansallispuistoja ja muita Suomen luonnon ja kulttuuriperinnön ikoneita. Vastuu kohteiden soveltuvuudesta mahdollisimman monelle käyttäjäryhmälle on siis varsin iso.

Soveltavan liikunnan kehittämissuo-situsten tavoitteena on, että liikunta-olosuhteet palvelevat jokaista liikku-jaa, ovat liikkumaan aktivoivia, turvalli-sia ja esteettömiä. SoveLi jalkauttaa ke-hittämissuosituksia muun muassa So-veltavan liikunnan seutufoorumeissa, joista lisää tietoa sivulla 14.

Miten luontoliikuntakohteiden esteettö myys huomioidaan Metsähallituksen toiminnassa, Rohkeasti luontoon hankkeen projektipäällikkö Riikka Man sikkaviita ja virkistyskäytön alue päällikkö Matti Tapaninen Metsähal lituksen Pohjanmaan luontopalveluista?

– Maastopalveluiden rakentamisessa huo mioidaan esteettömän rakentami-sen suositukset. Toisaalta luonto on

– Luonnossa liikkujat voivat vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja yhdenvertai-suuden huomioimi seen, toteavat Matti Tapaninen Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluista ja Riikka Mansikkaviita Rohkeasti luontoon -hankkeesta.

ym päristönä siinä mielessä erilainen, että kohde ja mahdollisuudet vaihte-levat maaston mukaan. Siksi jokainen esteetönkin kohde on erilainen, mikä

huomioidaan viestinnässä ja käytön ohjauksessa. Monien asiakkaiden mie-lestä erilaisuus kohteiden välillä on kui-tenkin rikkaus, vaikka maastopalvelut


ja suunnitteluratkaisut saattavat vaih-della kohteittain.

Luontokeskuksiin on esteetön pää-sy − vanhemmissa rakennuksissa liik-kuminen saattaa tosin vaatia enem-män soveltamista, mutta uusissa luon-to- ja opastuskeskuksissa esteettömyys on luonnollinen osa rakennusta.

Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapa-ninen sanovat, että luontoliikuntakoh-teiden esteettömyyttä on tähän asti tarkasteltu melko pitkälti pyörätuolilla liikkumisen näkökulmasta, mikä antaa hyvän perustan esteettömän reitin tai muun palvelun rakentamiselle.

– Tulevaisuudessa näkökulmaa suun-nataan yhä enemmän myös Univer sal-designin suuntaan, eli ei suunnitella välttämättä erityisiä palveluita erityis-ryhmille, vaan luontevasti erilaisille luontoharrastajille soveltuvia ja yhdes-sä suunniteltuja palveluita. Ymmärrys esteettömyyden ja saavutettavuuden eri ulottuvuuksista on lisääntynyt. Mo-ni vamma tai sairaus ei näy päälle päin ja toisaalta myös erilaisten apuvälinei-den kirjo on laajentunut.

Kuinka Metsähallitus vaikuttaa siihen,

että ihmisten liikkumisoloja kehitetään kaikkia palveleviksi? Entä turval lisuusnäkökulma?

– Ymmärrys luonnon ja luontoliikun-nan vaikutuksesta terveyteen ja hyvin-vointiin lisääntyy Metsähallituksessa jatkuvasti ja monipuolinen luonnossa liikkumisen edistäminen on yksi kehit-tämisteemoista nyt ja tulevaisuudessa, Mansikkaviita ja Tapaninen toteavat.

Jo nyt Metsähallitus ylläpitää kaikil-le soveltuvia palveluita eri puolilla Suo-mea.

– Yhtenä haasteena lienevät kuiten-kin tunnettuuden lisääminen ja roh-keampi kohteista viestiminen. Toki pal-veluissakin on aina kehittämisen varaa, mutta palaute asiakkailta on ollut pää-osin hyvää.

Tällä hetkellä Metsähallituksen luon topalvelut on uudistamassa ter-vey den ja hyvinvoinnin toimintaohjel-maa, jossa merkittävä näkökulma on yh denvertaisuuden edistäminen. Yh-den vertaisuuden huomioiminen stra-te giassa takaa, että erilaisten liikkujien nä kö kulmaa huomioidaan jatkossa ene nevässä määrin.

Turvallisuuden huomiointiin on

luon to palveluissa laadittu erillinen asia kas turvallisuusohje, jota noudate-taan Riikka Mansikkaviidan ja Matti Ta pa ni sen mukaan huolellisesti. Lisäk-si Metsähallitus esimerkiksi toteuttaa yh teistyössä Lapin Pelastuslaitoksen ja Lapin Ammattikorkeakoulun kans-sa Reila-hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa maasto- ja ulkoilureittien tur vallisuutta ja luotettavuutta.

– Koska luonnossa liikutaan maas-to-oloissa ja sään armoilla, suosittelem-me asiakkaita pohtimaan turvallisuut-ta luontoon lähdettäessä omasta ja seu rueen näkökulmasta ja suunnittele-maan kuljettavat reitit sekä vierailut käyntikohteilla sääolojen, jaksamisen ja seurueen ja taitojen mukaan. Jokai-selle löytyy varmasti sopiva kohde ja reitti, jossa voi vierailla turvallisesti.

Turvallisuuden huomioimiseen se-kä riskien välttämiseen ja ennakointiin löytyy asiakkaille suunnattuja ohjeita luontoon.fi-verkkopalvelun retkeilyn ABC-osiosta. – Jos jokin asia turvallisuu-teen tai luonnossa liikkumiseen liit-tyen jää kuitenkin mietityttämään, vas-

Saari-Soljasen kahden kilometrin reitti Seitsemisen kansallispuistossa kertoo suomalaisesta suoluonnosta ja sen monimuotoi-suudesta. Polun varrelta löytyy vanhoja soihin liittyviä uskomuksia ja tarinoita. Polku lähtee Saari-Soljasten pysäköintialueelta.

JATKUU


taavat asiakaspalvelijamme luontokes-kuksissa mielellään lisäkysymyksiin.

Kuinka Metsähallitus vaikuttaa esimer kiksi viestinnän keinoin siihen, että luontokohteiden käyttö tehostuu ja akt ivoituu?

– Liikunnalliseen elämäntapaan kan-nustamisen ja terveyden ja hyvinvoin-nin edistämisen tulisi olla kaikkien hal-linnonalojen yhteinen tavoite. Viestim-me palveluistamme verkkopalveluis-samme, joita ovat luontoon.fi ja retki-kartta.fi sekä eräpalveluiden eraluvat.fi, Mansikkaviita ja Tapaninen kertovat.

Retkikartta on kehittämishankkeen myötä avattu myös kuntien luontolii-kuntakohteille, mikä osaltaan edistää ja helpottaa luontoon lähtöä, kun ret-

kikohteet löytyvät ylläpitäjästä riippu-matta yhden klikkauksen takaa. Luon-toon.fi-verkkopalvelu on retkien alku-piste. Metsähallituksen ylläpitämien luontokohteiden kohdekohtaisen en-nakkotiedon lisäksi palvelusta löytyy runsaasti luonto- ja luontoliikuntahar-rastuksiin liittyvää perustietoa.

– Luontokohteiden käytön lisäämi-seen vaikutetaan aktiivisesti muun muassa uusien kehittämishankkeiden kautta. Uusien sidosryhmien, kumppa-neiden ja asiakkaiden kanssa työsken-nellessä tavoitamme kohteillemme uu-sia kävijöitä ja kohteita voidaan suun-nitella myös uusien asiakkaiden ja kumppanien tarpeet ja toiveet huomi-oiden, esimerkkinä SoveLin kanssa to-teutettu Rohkeasti luontoon -hanke,

Olet selvittänyt soveltavan lii-kunnan asemaa kunnissa. Mi-ten vammaiset, pitkäaikaissai-raat ja muut soveltavaa liikun-taa kaipa

Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapani-nen sanovat.

– Hyväksi koettujen palveluiden ja hienojen luontokohteiden viestintään toivomme apua myös asiakkailta – mu-kavasta luontoliikunta- tai retkikoh-tees ta kannattaa vinkata myös ystäville, su kulaisille tai vaikkapa kuulumansa yh distyksen jäsenille. Toivomme luon-to kohteiden ja niiden retkeilymahdol-lisuuksien olevan hyvin esillä asiakkai-demme omissakin viestintäkanavissa.

Miten luontokohteiden kehittämisessä otetaan huomioon kävijöiden ja erityisryhmien osallisuus?Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapa ni-nen korostavat, että myös asiakkaiden ja luonnossa liikkujien on mahdol lista


Suuri kiitos Rohkeasti luontoon -hankkeen tuloksista kuuluu

yhteistyökumppani SoveLi ry:lle sekä SoveLin jäsenjärjestöjen ja paikallisyhdistysten edustajille

ja kokemuskouluttajille.”

vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja yhdenvertaisuuden huomioimi seen alueiden suunnittelussa. Tärkeimmistä luontoalueista laaditaan hoito- ja käyt-tösuunnitelma, jonka yhteydessä jär-jestetään muun muassa kaikille avoi-mia yleisötilaisuuksia. Hoito- ja käyttö-suunnitelmaa voi myös kommentoida sen laatijalle.

– Luontoon.fi-verkkopalvelun palau-tejärjestelmän kautta tai suoraan esi-merkiksi luontokeskusten asiakaspal-velijoille voi antaa palautetta luonto-kohteista ja palveluista. Jokainen palau-te käsitellään erikseen. Monilla luon-tokohteilla toteutetaan säännöllisesti, yleensä noin viiden vuoden välein, kä-vijä- ja asiakastutkimuksia. Tutkimuk-siin vastaamalla voi arvioida palvelui-

den toimivuutta ja vaikuttaa niiden ke-hittämiseen. Kävijätutkimus ja kävijä-tietojen seuranta ovat Metsähallituk-sessa kansainvälisestikin verrattuna hyvällä tasolla.

– Lisäksi virkistyspalveluiden toteut-tamiseen luodaan uudenlaisia osallis-tavan suunnittelun menetelmiä, näin muun muassa Rohkeasti luontoon

-hankkeessa. Osallistavien suunnittelu-me netelmien käyttö yhä enenevässä määrin on varmasti tulevaisuutta.

Kuinka paljon Metsähallituksella on kai kille sopivia, esteettömiä luontokohteita?

– Esteettömiksi kohdehaussa määri-teltyjä palveluita on valtakunnallises-ti noin 70. Kohteiden palveluvarustus,

vammin ja informatiivisemmin verk-kopalveluumme annamme asiakkail le mahdollisuuden määritellä it se, sovel-tuuko kohde hänelle vai ei. Esteet-tömyys voi merkitä eri ihmisille eri asioita ja haluamme kiinnittää huo-mio ta myös niihin retkeilijöihin, joi-den vam ma tai sairaus ei välttämättä näy pääl lepäin mutta vaatii esimerkik-si liik kumisen so veltamista.

– On olemassa paljon kohteita ja reit-tejä, joita ei ole määritelty esteettömik-si, mutta jotka maaston tasaisuudesta, polun leveydestä, hyvien reittimerkin-töjen ansiosta tai muusta syystä ovat matalan kynnyksen reittejä ja soveltu-vat monille luonnossa liikkujille.

Monien apuvälineellä liikkuvienkin on nähty retkeilevän avustajan kans-sa reiteillä, joita ei lähtökohtaisesti ole määritelty esteettömiksi – onpa pyörä-tuolilla liikkuvan kelaajan nähty kipua-van avustettuna jopa tunturin pääl le. Myös apuvälineet ovat kehittyneet.

– Siksi haluammekin rohkaista etsi-mään itselle soveltuvia retkikohteita avoimesti, tietenkin turvallisuudesta tinkimättä. Luontokeskuksista voi tar-vittaessa kysyä lisätietoa palveluista.

Millaisia tuloksia/vaikutuksia saatiin SoveLin kanssa yhteistyössä toteutetulla Rohkeasti luontoon hankkeella?

– Rohkeasti luontoon -hankkeen tulok-set olivat moninaisia ja ennen kaikkea rohkaisevia. Hanke antaa hyvät eväät yhdenvertaisuuden edelleen kehittä-miseen jatkossa.

Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapa-ninen kertovat, että tuloksia saavutet-tiin muun muassa kohdekuvauksen ja etukäteistiedon kehittämisessä, viesti-miseen rohkaisussa sekä maastokatsel-mus- ja koulutusmallien kehittämises-sä. Myös ymmärrys, osaaminen ja poik-kisektorinen yhteistyö lisääntyivät merkittävästi hankkeen aikana sekä pilottikohteilla paikallisesti että valta-kunnallisesti.

– Suuri kiitos hankkeen tuloksista kuuluu yhteistyökumppani SoveLi ry:l-le sekä SoveLin jäsenjärjestöjen ja pai-kallisyhdistysten edustajille ja koke-mus kouluttajille. Asiantuntijayhteis-työ erilaisten organisaatioiden välillä on lisännyt monisuuntaista tiedonja-koa ja osaamisen vaihtoa. Tästä on hy-vä jatkaa eteenpäin. x

laajuus, luonne ja saavutettavuus vaih-televat kuitenkin kohteittain. Osa es-teettömäksi määriteltyjä kohteita on esimerkiksi luontokeskuksia, osa reit-tejä ja osa yksittäisiä käyntikohtei-ta, kuten erikoisia luonnonmuodostu-mia tai maisemakohteita. Useimmille rei teille suosittelemme ottamaan mu-kaan avustajan.

Riikka Mansikkaviita ja Matti Tapa-ni nen sanovat, että Metsähallituksessa on haluttu laajentaa esteettömyyden ja saa vutettavuuden näkökulmaa kehit-tä mistyön myötä.

– Kuvaamalla reitit ja palvelut katta-

"

Soljasten alue on yksi laajimpia luonnontilaisia suoalueita Seitsemisen kansallispuistossa. Suo-osuudet on pitkostettu. Osa luontopolusta, noin 0,5 km, soveltuu lastenvaunuille ja pyörätuolille. Katselulavalta voi ihailla erämaisen karua avosuomaisemaa.

VINKKI:

Soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen vinkkaa:

"Tutustu Rohkeasti luontoon -nettisivuihin sekä käytännönläheiseen Rohkeasti luontoon -hankejulkaisuun." www.metsa.fi/rohkeastiluontoon


Sinikka Kähkönen, aluekoordinaattori,Suomen Mielenterveysseura1.Mielenterveysseurassa on kuutisen-kymmentä paikallista mielenterveys-seuraa, joissa toimii monenlaisia ryh-miä. Hyvinvointia tukevat ryhmät si-sältävät toiminnallisuutta ja liikunnal-lisuutta.

Paikalliset mielenterveysseurat jär jestivät 2016 toukokuussa Mental Health Art Week – Hyvää Mieltä Kulttuu-rista -tapahtumia. Osassa tapahtumista jär jestettiin metsäkävelyitä ja luon to-ret kiä.

Yhdistykset tukevat jäseniä ja toimi-joita antamalla alennus- tai ilmaislip-puja liikunta- ja uimahalleihin.

Liikunnallisuus ryhmätoiminnois-sa kasvaa, mutta varsinaisten liikunta-ryhmien lisäämiseksi tarvitaan vielä liikuntaohjaajien lisäkouluttamista ja

koordinaatiota. Yhteistyö muiden lii-kunta-alan toimijoiden kanssa vahvis-taisi Mielenterveysseuran liikuntatoi-mintaa.

Mielenterveysseura on lisännyt lii-kunnan hyvinvointia tukevia teemoja verkkotiedottamisessa sekä jakamalla sosiaalisessa mediassa liikuntaan liit-tyviä asiantuntija-artikkeleja. Yksittäi-sistä liikuntatapahtumista tiedotetaan sähköisissä tiedotusvälineissä.

Mielenterveysalan liikunnan koor-dinointi- ja kehittämishankkeessa, Lii-ku Mieli hyväksi, painopiste oli mielen-terveyttä edistävässä liikuntatoimin-nassa. Myös liikunta- ja mielenterveys-

Rohkeasti kokeilemaan!SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavien esittelykierros jatkuu. Vuorossa ovat Sinikka ja Riitta.

Näitä kysyimme:1. Miten liikunta näkyy järjestösi toiminnassa? Onko liikunnan rooli kasvanut, vähentynyt, pysynyt ennallaan? Miltä tulevaisuus näyttää? 2. Onko jäsenistöä helppo vai vaikea saada liikunnan piiriin (asteikolla 1 – 3. 1=kovan työn takana, 2=kohtuullisen kivasti, 3=helppoa kuin heinänteko).3. Miten itse liikut?4. Liikuntavinkkisi vähän liikkuvalle?5. Mitä itsellesi uutta liikunnan lajia haluaisit kokeilla? (Jos mikä vain olisi mahdollista: taloudellisesti, ajallisesti ym. Eli mikä on haaveesi?)

KOONNUT Tupu Sammaljärvi

alan kehittämislinjaukset on julkaistu. Lisätietoa mielenterveysseura.fi.2 . Vastaan 2 eli kohtuullisen kivasti. Lii-kunnallisuuden lisääminen yhdistys-toiminnassa vahvistuu, jos avaintoimi-jat innostuvat järjestämään liikunnalli-

KUVA KONSTA LEPPÄNEN

" Ole iloinen pienistäkin aikaansaannoksista.”


sia ryhmiä ja tapahtumia. Vapaaehtois-toimintana tai oman perustehtävän li-säksi liikuntatoiminnan järjestäminen vaatii koordinaatiota ja resursseja. 3. Vuodenajat määrittelevät luontolii-kuntaani. Talvella kävelylenkit, hiihtä-minen ja lumikenkäily innostavat, ke-sällä liikun metsässä ja marjastan. Ta-vallisessa arjessa pyrin tietoisesti li-säämään liikuntaa, tekemällä asiointi-matkat kävellen ja vältän hissin käyt-tämistä. Kodinhoito ja siivoaminen ja kesällä puutarhan hoito ovat tärkei-tä hyötyliikunnan muotoja. Kuntosali-käynnit ovat osa-alue, jota voisin har-rastaa enemmän ja säännöllisemmin. Älyrannekkeen askelmittari aktivoi mukavasti liikkumaan. Ilonaiheena työssä on sähköpöytä, jonka avulla olen saanut reilusti vähennettyä istumista.4.

”Pienikin on kaunista”. Aloita pienil-lä asioilla – ole iloinen pienistäkin ai-kaansaannoksista, esimerkiksi imuroi-minen lisää hyvinvointia, sait liikuntaa ja hyvän mielen.

Mieti mistä liikunnasta ennen pidit? Aiemmin harrastettu liikunta on hel-pompi aloittaa kun uusi laji. Ole tyyty-väinen jokaisesta kerrasta kun lähdet ovesta ulos liikuntaan.

Liikuntaryhmiin meneminen vä-hentää yksinäisyyttä ja kannustaa liik-kumaan. Ole utelias, kokeile uusiakin asioita, ennakkoluulottomasti, voit yl-lättyä positiivisesti.

KUVA TUPU SAMM

ALJÄRVI

Riitta Samstén, erikoissuunnittelija liikuntapalvelut, Neuroliitto1.Neuroliitossa on ollut liikuntatoimin-taa vuodesta 1995 lähtien. Tuolloin lii-tossa aloitti osa-aikainen liikunnan työntekijä Ismo Linnus. Liikuntatoi-mikunta tuli samoihin aikoihin. Sieltä lähtien liikuntatoimintaa on kehitetty.Kaikissa yhdistyksissä on nimetty lii-kuntavastaava. Liiton säännöissä lii-kunta on mainittuna.

Liikunnan rooli on kasvanut, ja la-jikirjoa on tullut lisää. Aiemmin oli lä-hinnä vesijumppaa ja kuntovoimiste-lua. Nyt on muun muassa keilailua, rat-sastusta, melontaa, ammuntaa ja geo-kätkeilyä. Ratsastus on tullut vahvasti mukaan. Olemme kouluttaneet liikun-tavastaavia kerhoihin, joita on sata.

Tulevaisuus näyttää hyvältä. Yhteis-työkumppaneita, kuten seuroja, kaiva-taan lisää. Toimin ”senssittäjänä” yh-distyksen ja urheiluseuran tai esimer-kiksi kansalaisopiston välillä. Yhdistyk-sen liikuntatoiminta voidaan aloittaa kanssani, mutta sitten se siirtyy yhteis-työkumppanin ja yhdistyksen väliseksi.

Omaehtoinen liikunta lisääntyy. Kun-toutus ei yksin riitä. Yksi kysymys on, miten perheet – lapset ja puolisto – saa-taisiin liikkumaan yhdessä.2.Riippuu maantieteellisestä sijainnista. Kakkonen lähtökohtaisesti. Siitä eteen-päin asia riippuu esimerkiksi etäisyyk-sistä ja siitä, onko kiinnostavia laje-ja tarjolla. Jos on paikka mihin mennä, sinne mennään kyllä.3.Pyöräilen, sauvakävelen naapurin kans sa, marjastan, sienestän, melon ja uin.4.Lähde pois kotoa! Liikunnan ei tarvit-se aina olla ohjattua, ja venytellä voi jo sängyssäkin. Rohkeasti kokeilemaan! Eikä pidä lopettaa ensimmäisen ker-ran jälkeen vaan mennä vielä toisenkin kerran. Tee oman kunnon mukaan.5. Jooga ja rentoutuminen. x

" Lähde pois kotoa!”

SoveLin Liikkeelle-koulutuksissa voi kokeilla erilaisia soveltavan liikunnan muotoja ja jakaa liikuntavinkkejä.

Janne Vuojärvi


JATKUU

TEKSTI Saku Rikala, Liikuntatieteellinen Seura ryKUVAT Kiia Haikola

LIIKKUJAN ÄÄNI: ON VAHVUUTTA NÄYTTÄÄ HEIKKOUTENSASuolistosairaus ei lopeta liikkumista, ei edes huippu-urheilua. Huippu-urheilija Teemu Ramstedt kannustaa muita pitkäaikaissairastavia liikkumaan ja olemaan avoimia sairauden suhteen. Hyvä yleiskunto ja avoimuus auttavat sairauden kanssa pärjäämisessä.

Keväällä 2016 jääkiekkoa seuraava yleisö sai todis-taa, kuinka Teemu Ramstedt pelasi tähänastisen uransa parasta kiekkoa. Taitava hyökkääjä teki kau-kalossa lähes mitä tahtoi. Hieno kausi HIFK:n pai-dassa päättyi lopulta SM-hopealle.

Vain reilut pari vuotta aikaisemmin Ramstedtil-la oli diagnosoitu colitis ulcerosa, haavainen pak-susuolentulehdus. Huippu-urheilijasta oli tullut yksi niistä lähes 45 000 suomalaisesta, jotka sairas-tavat IBD-sairauksia (Inflammatory Bowel Disease). Diagnoosi pysäytti hetkeksi, mutta ei jarruttanut Ramstedtin uraa. Kevään 2016 jälkeen tie vei Ve-näjälle ja maailman toiseksi kovimpaan kiekkosar-jaan KHL:ään Amur Habarovskin riveihin.

Monipuolinen liikkujan ja urheilijan polku

Teemu Ramstedtin polku liikkujaksi ja urheilijaksi on käynnistynyt jo pienestä pitäen. Polku on pitä-nyt aina sisällään monipuolista liikuntaa.

– Aloitin jääkiekon 6-vuotiaana ja päätin jo sil-loin tulevan ammattini. Pelasin jääkiekon lisäksi pitkään myös jääpalloa, jalkapalloa ja salibandya, toteaa nyt kymmenen vuotta ammattijääkiekkoi-lijana pelannut 28-vuotias Ramstedt. Jääkiekkoili-jana hän korostaa monipuolista harjoittelua. Rak-kain ”sivulaji” on pyöräily, mutta lisäksi harjoitte-

lu sisältää esimerkiksi juoksua, uintia ja kuntosali-harjoittelua.

Ramstedtille liikkumisen ja urheilun merkitys on ollut aina suuri, oli sairautta tai ei.

– En koe sairauden itsessään muuttaneen mi-tään. Silti näen, että urheilu ja hyvä yleiskunto ovat auttaneet minua valtavasti sairauden kanssa pär-jäämisessä, joten jo senkin takia haluan pitää elä-mäntavastani kiinni, sanoo Ramstedt.

Avoimuudesta tukea

Teemu Ramstedtilla on diagnosoitu keskivai-kea haavainen paksusuolen tulehdus. Pahimmil-laan puolet paksusuolesta on ollut tulehtuneena. Ramstedt on pärjännyt mielestään hyvin sairau-den kanssa eikä hän kuulu ainakaan vielä vaikeim-piin tapauksiin. Kahden ja puolen vuoden sairaus-aika on sisältänyt neljä akuuttivaihetta, jolloin sai-raus on ollut pahimmillaan. IBD:n liitännäissaira-uksia, kuten nivelsairauksia, Ramstedtilla ei ole ol-lut.

Suolistosairaus on estänyt jonkin verran Ramst-edtin urheilua.

– Toisinaan akuuttivaiheiden yhteydessä olen joutunut vähän enemmän lepäämään ja jättä-



�

Teemu Ramstedt

▹ Ikä: 28 vuotta ▹ Ammatti: Jääkiekkoilija▹ Perhe: Avovaimo ▹ Asuu: Vantaalla ja Habarovskissa (Venäjä)▹ Urheilu-ura: SM-kulta (2011), SM-hopea

(2016), juniorien B SM-sarjan kulta (2005), juniorien C SM-sarjan kulta (2003), ensimmäinen suomalainen Pietarin SKA:ssa (KHL), 14 ottelua Suomen A-maajoukkueessa.

▹ Ajankohtaista: Seuraa IBD Cycling -seuran toimintaa ja Ramun blogia osoitteessa www.ibdcycling.fi.

Mikä on IBD?

▹ IBD:llä (Inflammatory Bowel Disease) tarkoitetaan colitis ulcerosaa ja Crohnin tautia, jotka ovat kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia. Sairaudet eivät ole tarttuvia.

▹ Oireisiin kuuluvat esimerkiksi vatsakivut, ripuli ja kuumeilu.▹ IBD:tä sairastaa Suomessa lähes 45 000 ihmistä. Uusia tapauksia todetaan

vuosittain yli 2 000.▹ IBD puhkeaa usein nuorilla. Tyypillinen sairastumisikä on 15 – 35 vuotta.▹ IBD:tä hoidetaan lääkityksellä tai hankalissa tapauksissa leikkaamalla.▹ Noin kolmanneksella IBD-sairastavista esiintyy erilaisia liitännäissairauksia

esimerkiksi nivelissä.

IBD-potilaan liikunta pähkinänkuoressa

▹ Liikunta on tärkeää ja hyödyllistä IBD-potilaille. ▹ Liikunta parantaa yleiskuntoa, kivunsietokykyä ja ruuansulatuskanavan

toimintaa sekä tuo sosiaalisia kontakteja.▹ IBD-potilaalle sopivaa liikuntaa suunniteltaessa on otettava huomioon:

taudin oireet, lääkitys, mahdolliset leikkaukset, liitännäisvaivat ja riittävä nesteensaanti.

▹ Kun oireita ei juuri ole eli tauti on remissiossa, liikuntarajoitteita ei ole. Lääkäriä on kuitenkin hyvä konsultoida uutta lajia aloittaessa.

Lisätietoja IBD:stä on sivuilla www.crohnjacolitis.fijawww.pysyremissiossa.fi

mään harjoituksia väliin, mutta en ko-vin usein. Pelejä ei ole tarvinnut onnek-si jättää välistä, kertoo Ramstedt.

Diagnoosin saatuaan Ramstedt on tullut julkisuuteen sairautensa kans-sa ja tehnyt työtä sairauden näkyvyy-den parantamiseksi. Sairauden keskel-lä hän on saanut kannustusta lähei-siltä, vertaistukiryhmästä ja IBD-työn ohessa kohtaamiltaan monilta ihmisil-tä. Ramstedtille on sopinut sairauden avoin käsittely:

– Oma mieli pysyy parempana, kun asioista on avoin ja keskustelee ihmis-ten kanssa rohkeasti. On vahvuutta us-kaltaa näyttää heikkoutensa.

Tiedon saanti ja vertaistuki vaativat omaa aktivisuutta

Tulehduksellisten suolistosairauksi-en vaikutuksista liikkumiseen ja ur-heiluun ei ole riittävästi tietoa saatavil-la. Tietopulaa helpottaakseen Ramst-edt on perustanut IBD Cycling -pyöräi-lyseuran, jonka tavoitteena on houku-tella lisää harrastajia liikunnan ja erityi-sesti pyöräilyn pariin, mutta myös le-vittää tietoa suolistosairauksista ja aut-taa diagnoosin saaneita.

– Tietoa sairauden vaikutuksesta lii-kuntaan pitää lisätä, mutta mielestäni on tärkeätä muistaa, että jokaisen sai-raus on yksilöllinen. Se mikä on yhdel-le IBD-sairastavalle mahdollista, ei ole välttämättä toiselle, muistuttaa Ramst-edt.

Vertaistuki on monelle sairastu-neelle tärkeä apu. Ramstedt kokee, että hän on saanut riittävästi vertaistukea liikkumiseen ja urheilemiseen, mutta tuen saaminen on vaatinut omaa aktii-visuutta ja avoimuutta. Oman IBD-toi-minnan avulla Ramstedt on saanut useita muita ammatti- ja aktiiviurheili-joita puhumaan omasta sairaudestaan julkisesti, mikä on lisännyt räjähdys-mäisesti vertaistuen määrää urheilijoi-den keskuudessa.

– Näen esimerkin voiman olevan ai-na tärkeä, kun sairastava miettii, mi-tä hän voi tai ei voi tehdä. Pyrimme-kin rohkaisemaan ihmisiä liikkumaan monipuolisesti aina kun se on suinkin mahdollista, toteaa Ramstedt.

IBD-sairastavien etujärjestö Crohn ja Colitis ry tekee myös hyvää ja tärkeää työtä vertaistuen ja tiedon lisäämisek-

si. IBD Cycling tekee läheistä yhteistyö-tä järjestön kanssa. Yksi yhteistyön ta-voitteista on vertaistuen lisääminen.

Ramstedt toivoo muidenkin pitkä-aikaissairaiden ymmärtävän liikunnan merkityksen ja kannustaa ihmisiä liik-kumaan:

– Haluaisin, että jokainen ihminen

ajattelisi liikunnan parantavan elä-mänlaatua. Vaikka liikunta ei kroonis-ta sairautta poistakaan, se pitää mielen virkeänä ja yleiskunnon hyvänä, jolloin ihminen antaa itselle paremman mah-dollisuuden onnistua elämässä ja tavoi-tella unelmiaan, olivat ne mitä tahan-sa. x


LAINA SANATKOONNUT Tupu Sammaljärvi

Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa.

Elinehto 2/2016Aarno merkkasi pyörälenkkinsä kyläyhdistyksen vihkoon ja keräsi kesän aikana 1 500 kilometriä. Sillä kilometrimäärällä irtosi ykköspalkinto vuoden kuntoilijana.

”Oli se ihan kova saavutus varsinkin, kun dialyysipäivinä lenkki jää useimmiten tekemättä. Mutta onhan se niinkin, että kunnon kohottamisessa lepo on yhtä tärkeää kuin harjoitteleminen.”Aarno Liljamaa

EPILEPSIALEHTI 4/2016Pyttykerho valitsee joka kuukausi kuukauden pelaajan ja kerholaiset lisääntyvät koko ajan, sillä pytyn saaneet yhdessä ratkaisevat seuraavan kuukauden pytyn saajan.Pytyn tavoittelu on tuonut lentopallokerhoon lisää kipinää, ja pyttyä on tavoiteltu ihan tosissaan. Koko pyttyidea on saanut aikaan uudenlaista virtaa toiminnallemme.Voitto Palmio

NIVELTIETO 3/2016Tutkimuksilla on saatu vahvaa tieteellistä näyttöä siitä, että liikunnalla voidaan lievittää nivelrikkopotilaan kipua, parantaa toimintakykyä sekä lisätä elämänlaatua.Juhani Multanen

Parkinson postia 3/2016Läksynsä Eero (Tahvanainen) on lukenut hyvin. Joka päivä hän kävelee 40 – 60 minuuttia, myös talvella, pakkasrajana 20 miinusastetta. Kuntomittauksista hän on saanut hyvät tulokset, ja harjoittelun ansiosta ne ovat parantuneet entisestään. Kotona hänellä on tasapainolauta, kuntopyörä ja voimistelukuminauha harjoittelua tukemassa.Arja Pasila

REUMA 2/2016Kerrostalon alakerrassa Marjukalla (Mykkänen) on kuntopyörä, jota hän polkee 45 minuuttia kerrallaan. Taustalla soi 90-luvun musiikki ja pyörää polkiessa voi lukea samalla kirjaa. Kesällä kodin viereinen ranta ja mökkijärvi kutsuvat uimaan, kun vesi on riittävän läämintä.Riitta Katko

SELKÄLEHTI 3/2016Luonnossa liikkuminen poikkeaa muusta liikunnasta muun muassa siinä, että se on yleensä pitkäkestoista ja liikuntaympäristö haastaa liikkujaa.Toisaalta, luonnossa liikuttaessa lihakset rentoutuvat ja ”sielu lepää”. Tällöin liikkuminen muuttuu aiempaa vapautuneemmaksi ja sujuvammaksi.Sirkka-Liisa Karppi


Leideistä likkoihin

▹ Idea pirkanmaalaisnaisten omasta kuntotapahtumasta syntyi vuonna 1989. Tampereella haluttiin järjestää tapahtuma, jossa naiset pääsevät liikkumaan ja nauttimaan mukavasta yhdessäolosta samanhenkisessä seurassa.

▹ Tapahtumaan haluttiin myös laadukas ohjelmatarjonta. ▹ Ensimmäinen tapahtuma oli nimeltään Ladyjen Lenkki.▹ Vuonna 2011 Likkojen Lenkki järjestettiin ensimmäistä kertaa

myös Jyväskylässä ja Oulussa.▹ Likkojen Lenkki järjestetään Tampereella 29. kerran 20.5.2017.


Likkojen lenkki starttasi PyynikiltäJo 28. kertaa järjestetyn Likkojen Lenkin ensimmäinen tapahtumapäivä oli toukokuussa Tampereella. Eripituisille reiteille osallistui noin 7 000 naista. SoveLin edustaja sai ennen starttia kertoa soveltavasta liikunnasta.

Auringossa kylpenyt Pyynikin urhei-lukenttä täyttyi pinkistä väristä touko-kuisena lauantaina, kun Likkojen Len-kin osallistujat "valtasivat" myyntipis-teet ja viheriön.

Neljänsuora-yhtyettä odotellessaan naiset kuulivat soveltavasta liikunnas-ta. Likkojen Lenkin yhteistyökumppa-ni Soveltava Liikunta SoveLi ry oli haas-tateltavana esiintymislavalla. SoveLin ts. tiedottaja Tupu Sammaljärvi esitte-li SoveLia ja sitä, miten sen työ näkyy käytännössä ja kuinka sen jäsenjärjes-töjen alueelliset yhdistykset järjestävät soveltavaa liikuntaa.

”Mieli virkistyyluonnon helmassa”

Kun Neljänsuoran esitykselle oli riittä-västi hurrattu, lähdettiin liikkeelle. Va-

lit tavana olivat 10 kilometrin juoksu-lenkki, kävelijöiden 7,5 kilometrin lenk-ki ja esteetön 2,3 kilometrin kävelylenk-ki.

Esteettömän reitin varrelta löytyi viiden iloisen naisen joukko. Suvi, Kati, Anja, Oili, Jenni ja Jaana eivät olleet en-simmäistä kertaa pappia kyydissä.

– Osallistuimme jo vuonna 2001 Lik-kojen Lenkille. Silloin lähtö oli Ratinas-ta. Moni asia on sen jälkeen muuttu-nut, mutta hyvä tapahtuma tämä on edelleen. On hienoa olla mukana näin suuressa tapahtumassa. Ja mieli virkis-tyy luonnon helmassa, naiset sanoivat.

Lenkille naiset olivat tähdänneet te-kemällä pieniä kävelyjä. Esteettömän reitin mitta tuntui sopivalta:

– Jalka on kipeä ja pitää huilata välillä. Tämä ei ole liian pitkä lenkki.

Myös sähkömoottipyörällä liikku-

nut Jaana oli esteettömään reittiin tyy-tyväinen. – Saan tässä toimia kamelina, hän naurahti ja näytti, kuinka kyydissä kulkevat eväät ja muut tarpeet.

”Rajoitteet ovatvain omassa päässä”

Suomen CP-liiton ja sen Tampereen yhdistyksen taukopisteellä päivysti Ti-mo Tanni. Hän kertoi jakaneensa lii-ton tuubihuivit alta aikayksikön, en-simmäisen rynnistyksen aikana. Tanni oli tyytyväinen, että tapahtuma on kai-kille naisille avoin.

– Lisäksi liiton ja yhdistyksen muka-naolo tuo näkyvyyttä. Sitä paitsi rajoit-teita ei ole, paitsi omassa päässä, Pirkan pyöräilyynkin itse osallistunut Tanni sanoi.

Tampereen Reumayhdistyksen tau-

Runsaslukuinen, enimmäkseen pinkkiin pukeutunut porukka kokoontui Pyynikin urheilukentälle.


TEKSTI JA KUVA Tupu Sammaljärvi

Mestaruusturnaus veti satoja Tampereelle

kopisteellä oltiin iloisia, kun sää suosi tapahtumaa.

– Päivä on ollut oikein reipas ja antoi-sa. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja liik-kumisen iloa näkyy ja kuuluu, kertoi Katja Metsävainio.

Yhdistyksen pisteellä oli tarjolla reu-ma- ja yhdistystietouden lisäksi me-hua ja vettä. Päivän aikana yhdistyksen väen juttusilla kävi satakunta liikkujaa.

– Vanhoja tuttuja nähtiin ja uusiakin kontakteja luotiin. Yhteistuumin tote-simme, että tänne tullaan ensi vuon-nakin! x

Suvi, Kati, Anja, Oili, Jenni ja Jaana ovat olleet mukana myös aiempina vuosina.

Timo Tanni jakoi likoille Suomen CP-liiton tuubihuiveja.

Tanner tömisi ja hiki haisi mie-hekkäästi, kun Mielenterveyden keskusliiton Mestaruusturnauk-sen futsal-ottelut pelattiin touko-kuussa Tampereella. Mukana oli miesjoukkueita ympäri Suomea. Toisena lajina turnauksessa oli salibandy, johon osallistui mie-hiä ja naisia. Osallistujia kaksipäi-väisessä turnauksessa oli kolmi-sen sataa.

Järjestön hallituksen jäsen Esa Nordling kertoi, että tarkoitukse-

na on saada jäsenistöä innostu-maan liikunnasta.

– Noin 17 000 jäsenestä valitet-tavan pieni osa liikkuu aktiivi-sesti. Meillä on liikunta- ja kult-tuurityöryhmä, joka suunnitte-lee, järjestää ja toteuttaa tapahtu-mia. Tampereen tapahtuman li-säksi loppukesästä on kulttuuri- ja yleisurheilupäivät.

Nordlingin mukaan aktiiviliik-kujille kisat ovat tärkeitä. Toisaal-ta myös vertaisuus on äärimmäi-sen merkittävää.

– Masennuksesta kuntoutuvat ovat sanoneet, että ulos lähtemi-nen on helpompaa, kun joku tu-lee hakemaan. x

Esa Nordling kertoi, että aktiiviliikkujille Mestaruusturnaus on tärkeä tapahtuma.


Paula Risikko, eduskunnan 2. varapu-hemies, avasi kuulijoille sote-uudistus-ta. Hän totesi, että uudistuksen tavoit-

teena on, että ihmisten elämä helpot-tuu mutta myös, että talouden kestä-vyysvaje helpottuu. Tautitaakan keven-täminen on tässä tärkeä keino. Risikko korosti liikunnan merkitystä.

– Liikkumattomuuden aiheuttamien kustannusten ennustetaan kasvavan voimakkaasti lähitulevaisuudessa, hän sanoi.

– Yhteiskunnan kannalta liikuntaan kannattaa investoida, koska se on kus-tannustehokas keino parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Paula Risikko huomautti, että en-naltaehkäisevästä työstä tulisi saada enemmän kannusteita kuin ”tulipalo-jen” sammuttamisesta.

– Uuden kuntalain mukaan kun-

Yhdenvertaisuus nousi symposiossa keskiöön


Helsingissä toukokuussa järjestetyssä Erityisliikunnan symposiossa aiheina olivat sote-uudistus ja palveluketjut sekä yhdevertaisuus ja tasa-arvo liikunnassa. Soveltava Liikunta SoveLi ry oli yksi tilaisuuden järjestäjistä.

Paula Risikko avasi sote-uudistusta kuulijoille.

Rohkeasti luontoon -hanketta esittelivät symposiossa Riikka Mansikkaviita Metsähallituksesta ja Virpi Pennanen SoveLista.

nalla on edelleen vastuullaan edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyt-tä, vaikka sote lähteekin kunnista. Kun-tien on hyvä tehdä terveyden edistä-mistyössä tiivistä yhteistyötä järjestö-jen kanssa.

TEAviisari kuntien käyttöön

Erikoissuunnittelija Pia Hakamäki Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitokselta esit-teli terveyden edistämisen vertailutie-tojärjestelmää, TEAviisaria (www.tea-viisari.fi).

– THL on yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa kehittänyt vertailukelpoisia tunnuslukuja kun-


tien liikunnan edistämistoiminnas ta, sen kehittämisestä ja edellytysten luo-misesta vuodesta 2010 lähtien. Kunti-en käyttöön on luotu työkalu, TEAviisa-ri, Hakamäki kertoi.

Hakamäki totesi, että TEAviisarin vuoden 2016 alustavien tulosten mu-kaan toimintaesteisten liikuntaryhmät ovat lisääntyneet kunnissa.

Erityisliikunnan kantava idea?

Erityisasiantuntija Kari Sjöholm Kun-taliitosta puhui tulevaisuuden sovelta-vasta liikunnasta tulevaisuuden kun-nassa. Hän totesi, että julkishallinnon sosiaalinen vastuu on, että palveluja – myös liikuntapalveluja – tuotetaan kai-kille kansalaisille.

Sjöholm kysyi, mikä on – vai onko sitä – erityisliikunnan tila ja yhteises-ti ymmärretty kantava idea? Hän tote-si, että palveluketjut on sovittava maa-kunnan kanssa. Moniammatillisen ja –alaisen yhteistyön on lisäännyttävä.

Rahoitukseen selkeyttä

Valtion liikuntaneuvoston puheenjoh-taja, kansanedustaja Hanna Kosonen tiivisti erityisliikunnan haasteet kun-tatasolla: . Rahoitus vaatii selkeyttämistä.. Esteettömyys.. Osaajia ja erityisliikunnanohjaajia

ja -opettajia tarvitaan lisää.Kosonen muistutti, että lakiuudistus-ten myötä esimerkiksi erityisliikuntaa

Kari Sjöholm kysyi, onko soveltavalla liikunnalla yhteisesti ymmärretty ja kantava idea.

harrastavilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet vaatia oikeuksiensa toteuttamista.

– Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voi-vat toteutua vain, kun jokaista henki-löä kohdellaan yksilönä, ei ulkopuolel-ta määritellyn ryhmän edustajana, Ko-sonen sanoi.

Vaikutusmahdollisuuksia parannettava

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pi-miä avasi syrjintään puuttumisen top 5

-listaa liikunnan näkökulmasta:. Osallisuuden lisääminen.. Vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.. Tietoisuuden lisääminen.. Asenteiden muokkaaminen.. Syrjintään puuttumisen mekanismit.Kirsi Pimiä korosti muun muassa

syrjinnälle alttiiden ryhmien vaikutus-mahdollisuuksia liikuntaa ja urheilua koskevassa päätöksenteossa sekä lii-kunta- ja urheilumahdollisuuksien jär-jestämistä näille ryhmille.

Hänen mukaansa syrjintää kokevat erityisesti maahanmuuttajat ja vam-maiset mutta myös muut vähemmis-töt. Toimivat puuttumismekanismit ovat Pimiän mukaan tarpeen.

Liikkumispolku osana hoitoketjua

SoveLin jäsenjärjestön, Hengitysliiton, liikunnan suunnittelija Janne Haarala

ja suunnittelija Veera Farin kertoivat palveluketjun toimivuudesta paperilla ja käytännössä.

Hengitysliitto oli mukana Pirkan-maan sairaanhoitopiirin keuhkoahtau-mataudin hoitoketjun uudistamises-sa. Hengitysliitto päivitti hoitoketjun liikunta- ja vertaistukiosuudet. Uute-na asiana hoitoketjuun tehtiin liikun-tamatriisi, joka toimii työkaluna am-mattilaisille erikuntoisten potilaiden liikuntaan ohjauksessa.

Pirkanmaalla sijaitsevalle Kangasal-le rakennettiin iäkkään keuhkoahtau-matautia sairastavan liikkumispolku. Polku mallinnettiin, ja liikuntamateri-aalia laadittiin sairastuneille ja ammat-tilaisille. Liikkumispolku liitettiin osak-si Pirkanmaan sairaanhoitopiirin uu-distettua keuhkoahtaumataudin hoi-toketjua.

Liikunta, hyvinvointi ja raha

Valtion liikuntaneuvoston sihteeri, suunnittelija Toni Piispanen OKM:stä kokosi päivän antia ja esiin nousseita kysymyksiä:. Arvokeskustelu: liikunta liittyy

hyvinvointiin kaikkineen, mutta myös rahaan.. Soittakaa päivän päätteeksi kuntanne valtuutetuille.. www.muutostaliikkeella.fi, uutta asiaa kootaan sivustolle koko ajan. YK:n vammaissopimus astui voimaan 10.6.2016. 4/10 kunnasta on asettanut soveltavan liikunnan suunnittelun ja talouden suunnitelmiinsa.Symposiossa tutustuttiin myös toi-

mintaan. Esillä olivat SoveLin ja Met-sähallituksen yhteinen Rohkeasti luon-toon -hanke, Valtti-ohjelma, Voimaa van huuteen erityisliikunnasta, Unel-mat liikkeelle ja elinsiirtoliikunnan tee-maviikko.

Symposion järjestivät Liikuntatie-teellinen Seura, Suomen Paralympia-komitea, Soveltava Liikunta SoveLi ry , Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Valtion liikuntaneuvosto.

Erityisliikunnan symposiossa teh-tiin kolme videohaastattelua. Paula Ri-si kon, Kirsi Pimiän ja Kari Sjöholmin haastattelut löydät YouTubessa osoit-teessa SoveLi ry. x



Puku kuntoon, kumarrus parille!11-vuotias Allu ja hänen isäpuolensa Pasi ovat hykerryttävän hauska pari tatamilla. Kumpikin nauttii täysin sydämin judosta ja toistensa seurasta. Liikkumisen ilo näkyy ja kuuluu. Sovellettu judo sopii tälle kaksikolle kuin paljas jalka tatamille.

Tampereen urheiluhallissa, Nääshallis-sa, on toukokuinen Unelmien liikun-tapäivän avoimien ovien tapahtuma. Tampereen Judo ry:n lapsille ja nuoril-le tarkoitetun sovelletun judon ryhmä valmistautuu vastaanottamaan vierai-ta ja kokeilijoita. Pian saapuukin jouk-ko naapurikaupungin Nokian Judoseu-ran väkeä. Erivärisiä vöitä on kiedottu judopukujen ympärille, mutta siitä li-sää tuonnempana.

Kannustusta ja kauniita tapoja

Sovelletun judon ryhmissä on lapsia ja nuoria, joilla on erityisen tuen tarvetta. Lajiin liittyy paljon kannustuksen ele-menttejä, mikä on erityistä tukea tar-vitsevalle lapselle hieno asia. Valmen-tajat kiittävät pienistäkin onnistumi-sista, myös silkasta yrittämisestä. Ju-don merkkijärjestelmä antaa mahdolli-suuden hankkia vyömerkkejä ja se in-nostaa pitkäjänteiseen harjoitteluun.

Onhan komeaa, kun ”natsojen” määrä vyössä kasvaa!

Anna-Maria Maunu, Tampereen Ju-do ry:n sovelletun judon ohjaaja, ottaa tulijat vastaan. Lajiin kuuluva kohteli-aisuus näkyy jo tervehdyksissä. Jotkut kumartavat tatamillekin. Lyhyen tu-tustumiskierroksen jälkeen on lihas-ten lämmittelyn aika. Se on tärkeä vai-he ja siihen käytetään aikaa. Harjoituk-set ovat monipuolisia; lasten ja nuor-ten porukassa ne pohjautuvat leikkiin. Tatami tömisee.

– Judon harrastajat ovat mestareita kaatumaan ja tekemään kuperkeikkaa, Maunu naurahtaa.

Kamppailua hyvässä hengessä

Välillä ollaan karhuja, sitten oravia, har-joitellaan palomiesten äkkilähtöjä le-poasennosta, juostaan hippaa. Kun kas-

Allu vauhdissa. Allu Puskala treenasi tosissaan.

Viereisellä sivulla palomiesharjoitus. Lähtötilanne on rennon näköinen.

JATKUU



Sovellettu judo▹ Sovellettu judo on suunnattu henkilöille, joilla on erityistä

tuen tarvetta esimerkiksi liikkumisessa, ymmärryksessä, puheen tuottamisessa, aistien toiminnassa, suureen ryhmään sopeutumisessa tai jotka tarvitsevat jostain syystä enemmän aikaa asioiden oppimiseen.

▹ Sovellettua judotoimintaa järjestetään yli 25 paikkakunnalla Judoliiton jäsenseuroissa. Judoliitto on lajiliittojen ykkönen sovelletussa liikunnassa.

▹ Judo tarkoittaa joustavaa tietä tai tapaa. Voimaa ei pyritä voittamaan voimalla, vaan vastustajan voima valjastetaan oman voiman avuksi.

Lähteet: Suomen Judoliitto ja Nokian Judo ry

vot punoittavat sen oloisesti, että läm-metty on, ryhdytään treenaamaan pa-reissa kamppailua. Onhan judo kamp-pailulaji.

– Sovelletun judon ryhmissä on tär-keää tehdä alusta lähtien selväksi, että pari ei halua toiselle pahaa, Anna-Ma-ria Maunu selventää.

Judon periaatteissa todetaan, että judokat pyrkivät kehittämään ja tuke-maan toinen toisiaan. Nääshallin tata-milla tämän huomaa. Vaikka treenaa-jat kiskovat toisiaan puvun kaulukses-ta, ei kenenkään kasvoilla tai liikkeissä näy aggressiota. Keskittymistä sitäkin enemmän.

Nokialaisten sovelletun judon ja muksujudon valmentaja Harri Koski kertoo, että hänen perheessään judo on oikeastaan kaikkien laji. Judosta ja sen edellyttämästä keskittymisestä on ollut lapsille koulussa pelkkää hyötyä.

– Yksi lapsistani toimii Brasilian ji-jutsu -ohjaajana, toinen on ollut Noki-an judon edustajana SM-kisoissa, Kos-ki kertoo.

Nokian Judoseuran logo on peräisin Koskelta, ihan konkreettisesti.

– Minulla on selässä tatuointi, jon-ka joku huomasi ja sanoi, että siitähän saadaan seuran soveltavan judon ryh-mälle logo.

Värillä on väliä, vammalla ei

Harri Koski käynnisti Nokialla sovelta-van judon vuonna 2010. Apuohjaajana toimii Jussi Teräsvirta. Koski korostaa, että on aikuisesta kiinni, tuleeko erityi-

sen tuen tarpeessa oleva lapsi judon pa-riin.

– Mukaan voi tulla, on vamma mil-lainen hyvänsä. Vamma on yksi ihmi-sen ominaisuus. Ja jos lapsi tai nuori tuntuu pärjäävän, hän voi hyvin siirtyä normiryhmään.

Koskella on ruskea vyö. Se ei ole tul-lut ihan kevyesti. Kaiken muun osaa-misen ja opettamisen lisäksi Kosken oli suoritettava kahden tunnin näyttökoe.

Niin, nuo vyöt ja niiden värit. Vyöllä paitsi sidotaan takki kiinni myös osoi-tetaan, kuinka pitkälle sen käyttäjä on edistynyt. Judon vyöjärjestelmässä val-koinen on ensimmäinen, sitten tulevat keltainen, oranssi, vihreä, sininen, rus-

kea ja musta. Nääshallin lapsilla ja nuo-rilla näkyy enimmäkseen valkoisia vöi-tä, muutama oranssi värittää tatamia.

Minä, toimittaja, joka ei tiedä judos-ta mitään, osoitan moukkamaisuute-ni, kun en noteeraa salissa vierailevaa mustan vyön judokaa. Ehkäpä se anne-taan untuvikolle anteeksi.

Allu ja toinen natsa

Pasi Uhtakari ja Allu Puskala treenaa-vat Nokian Judoseurassa. Harrastus al-koi vuosi sitten. Yksitoistavuotias Allu sai juuri toisen natsan vyöhönsä.

– Ja hymyilee kuin Naantalin aurinko, isäpuoli kertoo.

Pari käy paitsi soveltavan judon har-joituksissa myös ns. normaalitreeneis-sä. – Tekee tämmöiselle vanhalle äijälle hyvää. Ei ole ollut selkäsärkyä pitkään aikaan, Uhtakari sanoo.

Judoa kelpaa kehua siksikin, että se on halpa harrastus. Puku maksaa noin 40 euroa, kenkiä ei tarvita. Vuodessa so-vellettu judo maksaa Tampereella 210 euroa ja sisältää opetuksen, salimaksut, seuran jäsenmaksun, judopuvun ja ta-paturmavakuutuksen.

Pietu Pulkkisella on jo kiire tree-neistä kotiin, mutta yhteen kysymyk-seen saan nuorukaiselta vastauksen. Miksi judo?

– Jos tulee kadulla paha paikka. x

Vipinää tatamilla. – Judon harrastajat ovat mestareita kaatumaan ja tekemään kuperkeikkaa, kertoo Anna-Maria Maunu.

�


– Kuulin, että kelkkajääkiekkoa harraste-taan Helsingissä, Tampereella ja Jyväs-kylässä. Mietin, kuinka saisimme la-jin Turun seudulle. Otin yhteyttä Hel-singissä Karhukissojen joukkueeseen. Sovimme, että joukkue tulee järjestä-mään promootion lajista Turkuun. Esit-tely tapahtui TPS:n liigaottelun erätau-olla. Olenhan ollut aktiivisesti muka-na Turun Palloseuran jääkiekkotoimin-nassa. Tämä promootio sai hyvää pa-lautetta, Pertti Perko kertoo.

Seuraavana vuonna järjestettiin toi-nen esittelytilaisuus, nyt Tuton ykkös-divisioonan ottelun yhteydessä. Siellä osanotto oli vilkasta, olihan tieto pro-mootiosta kulkenut jo vammaisjärjes-töille ja kuntien erityisliikunnanohjaa-jille. Molempien promootiotilaisuuk-sien järjestämisessä SoveLin sovelta-van liikunnan asiantuntijalla, Virpi Pennasella, oli merkittävä rooli.

Perko tutustui myös VAUn ja Suo-


Länsirannikon vahva vaikuttajaUrheiluasiamies Pertti Perko jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten, mutta työ soveltavan liikunnan hyväksi ei ole hidastunut. Länsirannikolla harrastettavan kelkkajääkiekon puolesta hän on toiminut erittäin vahvasti.

leja. Hänellä oli hyvä tuntemus sisäl-löistä, minä järjestin resursseja. Uskon, että olimme edellekävijäkaupunkeja soveltavassa liikunnassa.

Perko verkostoitui erilaisten toimi-joiden kanssa. Häntä pyydettiin myös Valtion liikuntaneuvoston erityislii-kunnan jaostoon, jossa hän oli muka-na 12 vuotta.

– Eläkkeelle jäätyäni olin kaksi vuot-ta Turun kaupungin ja urheiluseuro-jen Seuraparlamentissa. Siellä otimme Riitta Nissilän kanssa erityisliikunnan asiat aina tarvittaessa esiin.

Edelleen Pertti Perko toimii muun muassa Rajattomasti liikuntaa Turun seudulla -toiminnassa asiantuntijana ja sparraajana.

Perko on toiminut myös varsin konk-reettisesti soveltavan liikunnan hyväk-si. Hän lahjoitti eläkkeellesiirtymis lah-jansa SoveLin jäsenjärjestöjen yh dis-tysten alueelliseen liikuntatyöhön. x

Pertti Perko on ollut asiantuntijana myös SoveLin sääntöuudistustyössä.

– Nyt tarkoituksena on saada nuorille lisälaji, Pertti Perko pohtii kelkkajääkiekon tulevaisuutta.

men Jääkiekkoliiton yhteistyöhön kelk-kajääkiekon maajoukkuetasolla. Jää-kiekkoliitolla on harrastejääkiekkoa varten omat vastaavat henkilöt, joiden vastuulle Perko toivoisi liitettäväksi kelkkajääkiekon. Asiaa selvitetään.

– Jääkiekkoliiton ja VAUn yhteistyö elää kilpapuolella omaa elämäänsä. Nyt tarkoituksena on saada kelkkajää-kiekosta nuorille lisälaji.

Turku edelläkävijänä soveltavassa liikunnassa

Pertti Perkon ura soveltavan liikunnan parissa alkoi vuonna 1988, kun hän tu-li kilpaurheilumaailmasta töihin Tu-run kaupungin liikuntavirastoon. Yh-tenä osa-alueena uudessa työssä oli eri-tyisliikunta.

– Uusi maailma vei mukanaan, se oli hyvin mielenkiintoista. Riitta Samsté-nin kanssa uudistimme toimintamal-


LII

KU

NT

AV

INK

KI


Jääkiekkoa kelkan keraKaarinassa on aloitettu kelkkajääkiekkotoiminta. Lajin pariin on päästy mainion yhteistyön ansiosta.

Kelkkajääkiekko soveltuu nuorille ja ai-kuisille, joilla on hyvä ylävartalon hal-linta ja istumatasapaino. Aikaisempaa kokemusta lajista ei tarvitse olla. La-jin pariin ovat Kaarinassa tervetulleita kaikki niin läheltä kuin kaukaa.

Kelkkajääkiekko on jääkiekosta ke-hitetty vammaisurheilulaji. Siinä käy-tetään lajiin suunniteltua kelkkaa se-kä kahta lyhyttä jääkiekkomailaa, jois-sa on piikit toisissa päissä. Piikeillä ote-taan vauhtia ja käännetään maila toisin päin kiekkoa lyödessä. Muutoin käytös-sä on tavallinen jääkiekkovarustus.

Kelkassa on kaksi luistimen terää takana sekä yksi edessä. Etuosassa on myös lyhyt taivutettu putki, joka mah-dollistaa kelkan kääntämisen.

– Mitä lähempänä terät ovat toisiaan, sitä nopeammin kelkka kääntyy ja si-tä haastavampaa on pysyä tasapainos-

sa, kertoo Kaarinan kaupungin erityis-liikunnan suunnittelija Päivi Mecklin.

Hyvän yhteistyön tulosta

Harrastustoiminnan aloittamista Kaa-rinassa on edeltänyt hieno yhteistyö eri toimijoiden kesken. Suunnittelua lajin aloittaminen on myös vaatinut.

– Kaarinassa oli kelkkajääkiekon ja sovelletun luistelun kokeilupäivä vii-me huhtikuussa. Tuolloin myös TPS:n kiekkokonkarit pelasivat haasteotte-lun Helsingin Karhu-Kissojen kelkka-jääkiekkojoukkuetta vastaan, Päivi Me-cklin kertoo.

Turun seudun kelkkajääkiekon ide-an ”isä” on urheiluasiamies Pertti Per-ko. Suunnitteluryhmässä ovat olleet Perkon lisäksi mukana Rajattomas-ti liikuntaa Turun Seudulla -hanke, eri-

Timo Anttalainen kertoo, että hänelle kelkkajääkiekko on ennen muuta omasta kunnosta huolehtimista.


saan tarvitseville luistelusta kiinnostu-neille. Monelle pitkästä aikaa jäälle pää-sevälle luistelu on iloinen kokemus.

”Hauskinta on pelaaminen”

Kaarinalainen Timo Anttalainen osal-listui harrastetoiminnan aloituspäi-vään elokuussa. Hän oli myös ollut mu-kana jo keväällä järjestyssä tutustumis-päivässä.

– Silloin olin enemmän kyljellään

tyisliikunnasta vastaavat kuntahenki-löt Turun seudulla,Turun liikuntapal-velukeskus, Kaarinan sekä Raision lii-kuntapalvelut, Suomen Vammaisur-heilu -ja liikunta VAU ry/SOLIA, SoVe-Li, Kaarinan Kiekko-Pojat, Turun Pallo-seuran juniorijääkiekko, jääkiekon seu-dullinen Sateenvarjotoiminta, Kaari-nan Taitoluistelijat, sekä Turun Seudun Vammaisjärjestöt, etenkin neurologi-set vammaisjärjestöt.

– Esittelytilaisuuksia oli Turussa jo pari kertaa ennen huhtikuun kokeilu-päivää. Kaarinaan lajin aloitus päätyi aktiivisen yhteistyön kautta. Yhteis-työssä ovat olleet mukana jääurheilu-seuramme Kaarinan Kiekkopojat sekä Kaarinan Taitoluistelijat, sekä jäähalli D-Gate Areena, Mecklin sanoo.

Harrastajat matkustavat pitkiäkin matkoja

Päivi Mecklin toteaa, että Kaarina on hyvä paikka lajille, sillä sinne on hyvät kulkuyhteydet, hallin edessä on tilava parkkipaikka, halli on esteetön ja siel-tä löytyvät invahissi ja -wc.

Kelkkajääkiekkotreenejä ohjaavat KaKiPon sekä TPS-junioritoiminnan valmentajat, ja avuksi on lupautunut myös Helsingin Karhu-Kissojen pelaa-jia ja joukkueenjohtaja.

Muualla Suomessa kelkkajääkiek-koa harrastetaan ainakin Oulussa, Jy-väskylässä, Imatralla, Tampereella ja Helsingissä.

– Koska lajia ei tarjota Suomessa pal-joa, harrastajat ovat valmiita matkus-tamaan pitkiäkin matkoja. Huhtikuus-sa Kaarinassakin järjestetyssä tapahtu-massa oli osallistuja Espoosta saakka, Päivi Mecklin kertoo.

Sovellettua luistelua

Kelkkajääkiekon ohessa Kaarinassa pääsee syksyn mittaan harrastamaan sovellettua luistelua. Sovelletussa luis-telussa apuvälineenä on luistelijan pi-tuudelle säädettävä luistelutuki. Luis-teluharjoitteita voidaan myös soveltaa helpommiksi.

– Ohjaajan tai avustajan tuki ja kan-nustus on tärkeää. Päivi Mecklin koros-taa.

Sovellettu luistelu sopii lapsista työikäisiin erityistukea liikkumises-

kuin pystyssä, Anttalainen nauraa.Tällä kertaa jääkiekkoilu sujuu jo

vallan mainiosti kelkalla. – Kiekon kul-jettamisessa on kyllä opettelemista, hän sanoo.

Anttalaiselle kelkkajääkiekkoilu on ennen muuta omasta kunnosta huo-lehtimista. Myös kavereitten tapaami-nen on tärkeää. Hauskinta hänestä on pelaaminen, olipa laji mikä hyvänsä. Pelaaminen panee yrittämään omaa parastaan. x

Kelkkajääkiekko

▹ Kelkkajääkiekko soveltuu liikuntavammaisille pelaajille, joilla on hyvä ylävartalon hallinta ja istumatasapaino sekä hyvä käsien toimintakyky.

▹ Yleisin kelkkajääkiekkoilijan vamma on alaraajan vamma, esimerkiksi amputaatio. Laji soveltuu myös erinomaisesti sellaisille henkilöille, jotka eivät esimerkiksi polvi- tai muiden urheiluvammojensa vuoksi voi harrastaa jääkiekkoa.

▹ Lajia voi Suomessa pelata myös vammaton pelaaja.▹ Kelkkajääkiekon säännöt ovat lähes samat kuin jääkiekossa.

Ottelut pelataan tavallisessa jääkiekkokaukalossa. Peliaika on 3 x 15 minuuttia. Yhdestä joukkueesta on kentällä yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yksi on maalivahti. Kenttäpelaajat ja maalivahti pelaavat peliä kelkassa istuen.

▹ Pelaajilla on normaalit jääkiekkovarusteet.▹ Kelkkajääkiekossa kilpaillaan kansainvälisellä tasolla

paralympialaisissa, MM- ja EM-kilpailuissa sekä erilaisissa turnauksissa.

Lähde: http://www.vammaisurheilu.fi/liikunta-ja-urheilu/lajit/kelkkajaakiekkoKatso myös: http://icesledgehockey.fi/valineet

" Esittely tapahtui liigaottelun erätauolla. Tämä promootio sai hyvää palautetta."

–Pertti Perko

�


Yhdistysten yhteistyö kasvattaa verkostojaHämeenlinnan Linnanpuistossa venyteltiin, käveltiin ja kuntoiltiin. Neljän paikallisyhdistyksen järjestämä liikuntatapahtuma oli parisen vuotta kestäneen yhteistyön tulosta.

Piskuinen mutta aktiivinen joukko hä-meenlinnalaisia kokoontui soveltavaan lii-kuntatapahtumaan toukokuisena lauan-taina.

Kanta-Hämeen Luustoyhdistys, Kan-ta-Hämeen Neuroyhdistys, Hämeenlin-nan Seudun Psoriasisyhdistys ja Hämeen-

Pia-Nina Mohr ja Paula Helin osallistuivat liikuntatapahtumaan Hämeenlinnassa.


linnan Seudun Sydänyhdistys järjestivät liikunta- ja verkostoitumistapahtuman Ke-vät potkii liikkeelle.

Aluksi verryteltiin kunnolla, sitten kä-veltiin tai sähkömopoiltiin eri pituisia lenkkejä upeassa järvenrantamaisemassa ja kokeiltiin Linnanpuiston uusia kuntoi-

YHDISTYKSET TOIMIVAT


Sari Rautio puhui yhteistyön puolesta myös tapahtumien järjestämisessä.

lulaitteita. Välissä siemaistiin mehua ja kahvia ja osallistuttiin arvontaan.

Tapahtuman vetovuorossa oli Kan-ta-Hämeen Luustoyhdistys. Salme Ko-monen Luustoyhdistyksestä kertoi, et-tä yhteistyössä on saatu paljon aikaan. Syksyllä on tarkoitus keksiä jotakin uuttaa, ja silloin vetovuorossa on joku muu nelikosta.

Hämeenlinnan kaupunginhallituk-sen puheenjohtaja Sari Rautio innosti ja kannusti liikkujia.

– Toinen ihminen on ihmisen pa-ras motivaattori. Heitän haasteen: kun


Napsahdus, zippi ja tuppi– Kuuluu kiva napsahdus, kun maila osuu palloon. Ohjaaja PGA PRO Anu Alppi opastaa Tampereen Messukylän golf-kentälle kokoontuneita lajin saloihin. Paikalla on Tampereen Diabetesyhdistyksen jäsenistöä toiminnanjohtaja Pia Nykäsen kutsumana.

Alun toistakymmentä golfista kiin-nostunutta aikuista ja lasta vasta-si Pia Nykäsen kutsuun ja saapuu toukokuisena iltana golfkentän reunalle. Nykänen kertoo, että jo-ku jäsenistöstä oli ehdottanut, että kokeiltaisiin lajia.

– Me järjestämme muutenkin erilaisia liikuntakokeiluja, joten tä-mä sopi hyvin ohjelmaan, Nykä-nen sanoo.

Ilta aloitetaan jakamalla bägit, golfmailojen isot kuljetuslaukut, ryhmäläisille. Sitten jo otetaankin

pallokopat käteen, bägit kantoon ja suunnataan harjoittelualueelle.

Viheriöllä tutustutaan mailoi-hin ja niiden käyttöön. Anu Alppi kertoo, että golfissa jokainen saa it-se valita, mitä mailaa missäkin vai-heessa käyttää. Harjoituksen puoli-välissä selviää, että maila numero 7 on porukan suosikki.

Anu Alppi näyttää mallia zip-pi-lyöntiin. Sitten saavat kaikki ko-keilla. Nopeasti huomataan, että

JATKUU

Zippejä treenasivat muun muassa Jari Honkanen, Margit Eerola, Jonte Haume, Pia Nykänen ja Eevi Rahkjärvi.

lähdette liikkeelle, pyytäkää kaveri mu-kaan. Ihmisen hyvinvoinnille on paitsi liikunta sekin tärkeää, että hänestä ol-laan kiinnostuneita.

Rautio kiitti yhdistyksien yhteistyö-tä ja totesi, että yhteistyö ja kumppa-nuus tuovat hyvinvointia. Yhteistyön ansiosta näkökulmia ja ratkaisuja löy-tyy paremmin kuin yksin. – Kuten So-veltava Liikunta SoveLin tarkoitus – yh-teistyö ja yhteiset tavoitteet –, ovat ne yhdistysten yhteistyössäkin tärkeitä. Lisäksi vertaisuus on merkittävä osa tätä toimintaa. On mahtavaa, että So-veLi on mukana kehittämässä yhteis-kunnan liikuntakulttuuria.

Rautio toivoi, että liikunta- ja kult-tuuripaikkoja tuotaisiin lähemmäs toi-siaan. Silloin kävijä voisi yhdellä kerral-la nauttia liikunnasta ja kulttuurista ja nähtävyyksistä. Miksi pitää hyvät asiat erillään? x


voimankäyttöä pitää harjoitella. Hel-posti lyönnistä tulee liian kova tai ke-vyt. Miltä vaikuttaa?

– Vaikeata!– Ihan helppoa!Pikkulyöntien jälkeen lisätään lii-

kettä ja ryhdytään kokeilemaan pidem-piä lyöntejä.

– Tuppi kohti maata, neuvoo ohjaaja. Siis mailan tuppi.

Joillakin pallo lentää jo sadan met-rin tuntumaan. Toiset vielä opettelevat saamaan ilmaa pallon alle.

Anu Alppi ehtii opastaa jokaista vuo-rollaan ja kaikki saavat yksilöllistä ope-tusta.

Illan päätyttyä Pia Nykänen kertoo, että tapahtuma oli mukavan rento ja onnistui hyvin.

– Osallistujat kiittelivät kovasti ta-pahtumaa. Muutama totesi, että on tä-mä haastava ja jopa vaikea laji, mutta innostusta ja kiinnostusta golfiin syn-tyi. Muutamiin taisi golfkärpänen pur-ra!

Jari Honkanen sanoo, että on ko-

keillut golfia kymmenisen vuotta sit-ten. – Pidän mahdollisena, että innos-tun nyt lajista. On hyvä, kun saa kun-non ohjausta lajiin, hän hymyilee.

– Hyvin huomasi, että eri-ikäiset voi-vat harrastaa yhdessä golfia ja se on erinomainen tapa liikkua. Pitkäkestoi-sena liikuntana se polttaa tehokkaasti rasvaa ja ylläpitää sekä hengitys- ja ve-

renkiertoelimistön kuntoa että lihas-kuntoa. Vaihtelevat pelitilanteet taas ovat hyvää aivojumppaa,. Näillä näky-min golfiin tutustuminen saa yhdistyk-sessä jatkoa, Pia Nykänen sanoo.

Pia itse innostui lajista viime kesänä. Tästä kokeilukerrasta hän sai puhtia va-rata seuraavaksi illaksi kierroksen Pirk-kalan kentälle. x

Anu Alppi toimi ohjaajana, kun yhdistysväki harjoitteli omia zippejään.

Pallot kulkivat viheriölle mukavissa kopissa.

Aluksi harjoiteltiin pikkulyöntejä. Jari Honkanen näyttää rivin ensimmäisenä mallia.



Tampereen Rauhaniemen uimarannalla on vilkas heinäkuun lopun iltapäivä. Seisomamelojat eli suppaajat, uimarit ja auringonpalvojat saavat seurakseen Pirkanmaan neuroyhdistyksen sovelletun melonnan porukan.

Yhdistys ja urheiluseura järjestivät kurssin neuromelojille


Neuromelojien kurssilaisia on paikal-la viitisentoista. Kurssi aloitettiin alku-kesästä, ja kukin kurssilainen asettuu-kin kajakkiinsa nyt jo varsin tottunees-ti. Liikkeelle päästään turvallisesti ran-nalta, hiekalle levitetyltä matolta. Ka-lustoksi on valittu mahdollisimman va-kaita kajakkeja.

Pirkanmaan neuroyhdistyksen toi-minnanjohtaja Anne Beresford kertoo, että kurssi on lajissaan yhdistyksen en-simmäinen. Edellisenä kesänä oli jär-jestetty muutama kokeilukerta. Innos-tajana toimi Neuroliiton erikoissuun-nittelija Riitta Samstén.

– Aluksi ajattelin, että melonta on extreme-urheilua, jotakin koskenlas-kun tapaista. Pian ymmärsin, että se

on hieno yhdistelmä luontoa, mielen-rauhaa ja kuntoutusta, Beresford sanoo.

Tukea kalustohankintaan

Beresford kertoo ihmetelleensä, kun kurssille ei aluksi saatu ilmoittautumi-sia. Sitten hän huomasi tiedottaa, et-tä kajakkeihin siirrytään rannalta, ei laiturilta. Tämä tieto oli ratkaiseva: il-moittautujia saatiin heti.

Yhteistyökumppaniksi lähti melon-taseura Tampereen Vihuri. Tukilinjal-ta saatiin tukea neuromelojille sopivan kaluston hankintaan.

Annamari Hannula on mukana Vi-hurin ohjaajana. Hän kertoo, että yh-teistyö alkoi muutaman palaverin jäl-

Rannalle levitetään matto, jolta kajakkiin on turvallista nousta.

JATKUU

Anne Beresford (vas.) ja Annamari Hannula kertovat, että yhdistyksen ja seuran yhteistyö käynnistyi nopeasti.


�

keen. Vihuri vastaa kurssiohjelmasta ja valtuutettujen ohjaajien riittävyy-destä ja pätevyydestä, huolehtii kalus-ton ja varusteet melontapaikalle ja ta-kaisin sekä vastaa tapahtuman turvalli-suudesta vesillä.

Kurssin tavoitteena on tutustuttaa kurssilainen melomiseen ja kunkin melojan tason mukaisesti löytää so-pivin tapa melonnan harrastamiseen. Tärkeintä on ilon ja virkistyksen löytä-minen.

Turvallisuus on varmistettu – Emme pystyisi toteuttamaan kurssia ilman Vihuria. Sieltä on mukana pal-jon ohjaajia, mikä on turvallisuuden kannalta välttämätöntä, Anne Beres-ford sanoo.

Kurssi onkin sujunut turvallisesti. Kerran yksi kajakki kaatui, mutta sii tä ei seurannut muuta kuin märät vaat-teet.

Kymmenen kerran kurssi maksaa osallistujalle 50 euroa/kausi tai kuusi euroa/kerta. Yksi kurssi-ilta kestää kol-me tuntia. Se käy reippaasta liikunnas-ta.

– Kylkisilavat saavat kyytiä, Beresford naurahtaa.

Kurssilaiset suorittavat peruskurs-sin melontakortin tehtäviä, kuten

Melonta

▹ Melonta on mukava koko perheen luontoliikuntaharrastus, joka voidaan helposti järjestää erityistä tukea tarvitsevan henkilön tarpeiden mukaiseksi. Melonnassa liikutaan lähellä luontoa omalla lihasvoimalla.

▹ Meloja liikkuu soutajasta poiketen kasvot menosuuntaan, jolloin luonnon tarkkailu on helpompaa. Meloja myös näkee koko ajan, mihin ollaan menossa. Melontaa harrastetaan joko kajakeilla tai kanooteilla, joista on tarjolla runsaasti erilaisia malleja moniin käyttötarkoituksiin.

▹ Erityistä tukea tarvitsevalle melojalle on helpointa aloittaa melontaharrastus ns. miehistökanootilla, jossa on useampi meloja, tavallisimmin kaksi tai kolme. Melonnan harrastaminen kannattaa aloittaa asiantuntijan opastuksella tai melontakurssilla.

Lähde: www.malike.fi


melontaa eteen-, taakse- ja sivusuun-taan. Laituriin rantautuminen jännit-ti monia.

– Itse en uskonut, että pääsisin kaja-kista laiturille. Luovuin jo ajatuksesta. Mutta sitten ajattelin, että eihän siinä muuta voi käydä kuin että kastun. Yri-tin ja pääsin. Mikä hyvän olon ja onnis-tumisen tunne! Helposti sitä luovuttaa, mutta rajoitteet ovat todellakin vain omassa päässä, Anne Beresford Pirkan-maan neuroyhdistyksestä sanoo.

Omien voimavarojen mukaan

Sovellettu melonta ei juuri eroa tavalli-sesta melonnasta. Lähtökohtana on, et-

Jokainen etenee omien voimavarojensa ja taitojensa

mukaan. Retkillä periaatteena on, että vauhti sovitetaan hitaimman

mukaan.”

"

tä jokainen etenee omien voimavaro-jen ja taitojen mukaan. Retkillä periaat-teena on, että vauhti sovitetaan hitaim-man mukaan.

Neuromelojien kurssin aluksi tutus-tuttiin erilaisiin kajakkeihin. Jokaisel-la oli mahdollisuus kokeilla ja löytää it-selle sopiva kajakki. Aluksi ei kajakeissa käytetty aukkopeittoa, mutta sen käyt-tö on opeteltu kurssin aikana.

Rannalla on kurssin aikana ollut avustajia, vihurilaisia, jotka auttavat tarpeen mukaan kajakkiin menossa ja kajakista pois nousemisessa. Tavoittee-na kuitenkin on, että jokainen meloja kokeilee, mitä pystyy itse tekemään ja missä tarvitsee apua. x


Liikuntamateriaalia Hengitysliitosta

Uutta materiaalia hengityssairaan liikuntaan on ilmestynyt. Tulosta maksutta käyttöösi ikäänty-neille tarkoitetut Hengitä ja hengästy -voimiste-luohjelmat tai tutustu Kangasalla rakennettuun keuhkoahtaumatautipotilaan liikkumispolkuun, jossa liikunta nostetaan yhdeksi keskeisimmäksi keinoksi sairauden hoidossa.

Lisätietoja: www.hengitysliitto.fi/liikunta

Kotivoimisteluohjelmat luustokuntoutujalle nyt myös ruotsin kielelläLuustoliiton suosittuja Luustokuntoutujan koti-voimisteluohjeita on nyt saatavilla ruotsinkieli-sinä! Luustokuntoutujan kotivoimisteluohjeet si-sältävät kolme eritasoista osteoporoosia sairasta-ville tarkoitettua voimisteluohjelmaa: kevyt, kes-kitason ja vaativa ohjelma.

Ne sisältävät turvallisia ja helppoja kotivoimis-teluohjeita perustuen tutkittuun tietoon. Kevyt ohjelma sopii kaikille – myös henkilölle, jolla on todettu nikamamurtuma.

Uudistettu luustoterveyden perusesite Löytöretki luustoterveyteenTiedätkö, milloin luustosi on vahvimmillaan, mil-lainen liikunta vahvistaa luustoasi ja mistä sai-sit tarpeeksi kalsiumia? Entä mistä voi tietää, saa-ko riittävästi D-vitamiinia? Luustoliiton esite so-pii oppaaksi kaikille luustoterveydestä kiinnostu-neille ja ensitiedoksi osteoporoosiin sairastuneil-le. Esitteen teksti pohjautuu Osteoporoosin Käypä hoito -suositukseen ja virallisiin ravitsemussuosi-tuksiin. Mukana on Minuutin luustoterveystesti.

Vertaistukea kirjan muodossa oman luuston hoitoonYhdessä matkalla osteoporoosin kanssa -kirja on tarkoitettu niille henkilöille, joiden mukana arjes-sa kulkee osteoporoosi.

Kirjasta saa rohkaisun sanoja ja vertaistukea, jotta jaksaa liikkua, syödä terveellisesti ja muu-tenkin hoitaa omaa luustoterveyttään.

Tutustu ja tilaa Luustoliiton maksutonta mate-riaalia: www.luustoliitto.fi/materiaalit

Facebookiin on perustettu soveltavan liikunnanopetuksen ryhmäTässä ryhmässä keskustellaan soveltavasta liikun-nanopetuksesta, jaetaan hyviä ideoita, pohditaan tukea tarvitsevien oppilaiden opettamista ja arvi-ointia. Hae nimellä Soveltava liikunnanopetus.

Neuroliikkuja paikallistasolla -hankkeesta kaksi julkaisua

Neuroliikkuja paikallistasolla -hanke on päättynyt. Hankkeesta on valmistunut kaksi loppujulkaisua.

Hankkeen päämääränä oli kehittää pilottikun-tien edellytyksiä ja rakenteita niin, että liikunnan harrastaminen on niissä myös neuroliikkujille mahdollista. Tavoitteena oli kerätä ja soveltaa tie-toa, jonka pohjalta luodaan neurologisille liikku-jille liikuntaneuvonnan malli ja monipuolisia tai erilaisia liikuntaryhmiä paikallistasolla.

Kerättyä tietoa hyödynnetään aiheen parissa työskentelevien osaamisen kouluttamisessa, jot-ta he osaisivat paremmin huomioida neuroliikku-jien erityistarpeet liikuntaneuvonnassa ja liikun-taan ohjauksessa sekä liikunnanohjauksessa.

Ajatus Neuroliikkuja paikallistasolla -projek-tiin syntyi Neurologisten vammaisjärjestöjen yh-teistyönä.

UU

SIA

AIN

EIS

TO

JAKO

ON

NU

T Tu

pu S

amm

aljä

rvi


Aivoliitto ry Virpi Lumimäki, liikuntasuunnittelija Korkalonkatu 18 B96200 Rovaniemi puh. 040 7375 [email protected] Allergia- ja Astmaliitto ry Hannele Kiviranta, aluepäällikköKauppakatu 1, 60100 Seinäjoki040 525 [email protected]

Epilepsialiitto ry* Virpi Tarkiainen, järjestöpäällikköMalmin kauppatie 2600700 Helsinkipuh. 050 400 [email protected] Hengitysliitto ry* Janne Haarala, liikunnan suunnittelijaYliopistonkatu 56, 5. krs33100 Tamperepuh. 050 5224 [email protected]

Lihastautiliitto ry Sirpa Kälviäinen, järjestösuunnittelija, liikuntavastaava Perillistenkatu 353100 Lappeenranta puh. 050 5992 472 [email protected] Mielenterveyden keskusliitto ry* Kati Rantonen, liikuntasihteeriKeskustie 18 E 2140100 Jyväskyläpuh. 046 920 [email protected]

Munuais- ja maksaliitto ryMarjukka Miettinen, järjestösuunnittelijaKumpulantie 1 A, 6 krs, 00520 Helsinkipuh. 040 524 [email protected]

Neuroliitto*Riitta Samstén, erikoissuunnittelijaPL 15, 21251 Maskupuh. 0400 828 [email protected]

Psoriasisliitto ry Anne Savuoja,järjestösuunnittelijaKumppanuuskeskusKansankatu 53, 90100 Oulupuh 09 2511 [email protected]

Selkäliitto ryLinnéa von Hedenberg, selkäneuvonnan koordinaattoriEerikinkatu 16 A 200100 Helsinkipuhelin 050 465 [email protected]

Suomen CP-liitto ry* Anu Patrikka, liikuntasuunnittelijaMalmin kauppatie 2600700 Helsinkipuh. 044 353 [email protected]

Suomen Diabetesliitto ryTerhi Kvick, järjestösuunnittelijaKirjoniementie 15, 33680 Tamperepuh. 050 310 6624 [email protected]

Suomen Mielenterveysseura rySinikka Kähkönen Aluekoordinaattori Pohjoisrantakatu 5, 2. krs94100 Kemi puhelin 040 7703 [email protected]

Suomen Nivelyhdistys ryJyrki Laakso, toiminnanjohtajaPL 1328, 00101 Helsinkipuh. 044 5544 [email protected]

Suomen Luustoliitto ryAnsa Holm, toiminnanjohtajaArkadiankatu 19 C 3600100 Helsinkipuhelin 050 3038 [email protected]

Suomen Parkinson-liitto ry* Taina Piittisjärvi, kurssivastaava/fysioterapeutti, liikuntatyöntekijäSuvilinnantie 2, 20900 Turkupuh. 02 2740 [email protected]

Suomen Reumaliitto ry*Tinja Saarela, liikuntasuunnittelijaIso Roobertinkatu 20–22 A00120 Helsinkipuh. 040 821 [email protected] Suomen Sydänliitto ry* Annukka Alapappila, liikunta-asiantuntijaOltermannintie 8 00620 Helsinkipuh. 09 752 75241 [email protected]

* Järjestö saa opetus- ja kulttuuri- ministeriöstä liikuntatoiminnan perusavustusta.

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoimintaa toteutetaan lisäksi erilaisin hankeavustuksin ja osana järjestöjen perustoimintaa.

Lisätietoa järjestöjen liikuntatoiminnasta:www.soveli.fi/jasenjarjestotja kultakin järjestöltä.

www.soveli.fi

SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt

SoveLin jäsenjärjestöjen

yli 1 200 paikallisyhdistyksessä

on noin 2 000liikuntavastaavaa ja

ohjaajaa toteuttamassa liikuntaa

SINUA VARTEN!


SOVELIN TOIMISTO

Soveltava Liikunta SoveLi ryYliopistonkatu 31, 20100 Turkuwww.soveli.fi

Tommi YläkangasToiminnanjohtaja, ts.Yliopistonkatu 31, 20100 Turkupuh. 040 511 5941

Virpi Pennanen Soveltavan liikunnan asiantuntijaYliopistonkatu 31, 20100 Turkupuh. 040 551 [email protected]

Tupu Sammaljärvi Tiedottaja, ts.Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tamperepuh. 050 544 [email protected]

▹ SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö. SoveLi tekee vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintä-palveluja. SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa. Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Jäsenedut▹ Julkaistaan Uutiskirje SoveLi-info sähköisesti neljä kertaa. ▹ Julkaistaan Soveli – soveltavan liikunnan asiantuntija -lehti kaksi kertaa.

Jäsenjärjestöt saavat lehden maksutta jaettavaksi yhdistysten liikuntavastaaville ja muille järjestön liikunnan toimijoille. Käsittely- ja postikuluista vastaavat jäsenjärjestöt.

▹ Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöjen käyttöön.

▹ Tarjotaan koulutuksia, jotka tukevat soveltavan liikunnan asiantuntijuutta järjestöissä ja paikallistasolla.

▹ Järjestetään jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöiden yhteiset järjestöpäivät.

▹ Jäsenjärjestöt saavat soittaa julkisesti maksutta musiikkia järjestäytyneessä valtakunnallisessa liikuntatoiminnassaan.

▹ Tarjotaan ohjausta jäsenjärjestöille hankehakemusten tekemisessä. ▹ Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa.▹ Tarjotaan mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa.

Valtakunnalliset ja alueelliset edustuksetSoveLi toimii asiantuntijana ja kehittäjänä monissa työryhmissä, ohjausryhmissä ja verkostoissa (suluissa SoveLin edustajat):▹ Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan

ohjausryhmä 2015 – 2019 (Janne Juvakka / Diabetesliitto)▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön johtoryhmä (tj)▹ Kuntaliiton ITE-itsearviointimenetelmän johtoryhmä (tj)▹ Liikunta kuntoutuksen tuena 2014 – 2015. Neuroliikkuja-hanke (tj)▹ Liiku terveemmäksi neuvottelukunta (SR) ja työryhmä (VP)▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman ohjausryhmä (VP)▹ Suomen Parkinson-liiton liikuntatoimikunta (VP)▹ Lihaksista viis – liikkumaan siis -hankkeen ohjausryhmä, Lihastautiliitto (VP)▹ Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman

viestintätyöryhmä (TS)▹ Lounais-Suomen alueellisen osaamiskeskustyön Lisää liikettä -työryhmä (VP)▹ SOLIA – Soveltavan liikunnan av-toiminnan ohjausryhmä (Riitta Samstén/Neuroliitto)▹ Valtakunnallinen perheliikuntaverkosto (Anu Patrikka / CP-liitto)

SoveLi vuonna 2016

SOVELIN HALLITUS . Puheenjohtaja Tomi Kaasinen, Suomen CP-liitto ry:n toiminnanjohtaja . Varapuheenjohtaja Riitta Samstén, Neuroliiton erikoissuunnittelija (varajäsen Satu Turhala, Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö) . Esittelijä ja sihteeri Tommi Yläkangas, SoveLin toiminnanjohtaja ts . Annukka Alapappila, Suomen Sydänliiton liikunta-asiantuntija (varajäsen Anu Patrikka, Suomen CP-liiton suunnittelija) . Johannes Hietala, Aivoliiton järjestösuunnittelija (varajäsen Taina Piittisjärvi, Suomen Parkinson-liiton fysioterapeutti, liikuntatyöntekijä) . Sirpa Kälviäinen, Lihastautiliiton järjestösuunnittelija . Kati Rantonen, Mielenterveyden keskusliiton liikuntasihteeri (varajäsen Janne Haarala, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija) . Tinja Saarela, Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija (varajäsen Terhi Kvick, Suomen Diabetesliiton järjestösuunnittelija)


SoveLi on valtakunnallinen liikuntajärjestö. SoveLi tekee vaikuttamis- ja kehittämistyötä sekä tuottaa asiantuntija-, koulutus- ja viestintäpalveluja.

SoveLin toiminta perustuu verkostomaiseen työotteeseen sekä yhteistyön tekemiseen jäsenistön kanssa. Toiminnan tavoitteena on, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä

ja hyvinvointia edistävään sekä soveltavaan liikuntaan ja aktiiviseen elämäntapaan paranevat.

Kuvat Mikko Vähäniitty, Laura Vesa

Soveltava Liikunta SoveLi rywww.soveli.fi

Soveltavan liikunnan kehittämissuosituksetLiikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia – Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset on tarkoitettu päätöksentekijöille, kunnille, järjestöille, yhdistyksille ja liikunta- ja urheiluseuroille sekä kaikille pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikkumisen parissa toimiville. Suositukset palvelevat myös yksittäisiä liikkujia. Hinnat ja tilaus www.soveli.fi

Lisätiedot toiminnanjohtaja Tommi Yläkangas, puh. 040 5115 941, [email protected]

Liikkeelle liikuntavastaavan -koulutusaineisto

Liikkeelle-koulutuksen aineisto on uusittu ja koulutussisältö on uudistettu. Kokonaisuus palvelee entistä paremmin paikallisyhdistysten ja -kerhojen liikuntavastaavia ja heidän toteuttamaansa liikuntatoimintaa. Liikkeelle-koulutukset tarjoavat työkaluja liikunnan lisäämiseksi paikallistasolla. Liikkeelle-koulutuksen hinta on 1500 euroa ( jäsenhinta 1300 euroa). Hintaan lisätään kouluttajan matka- ja majoituskulut.

Lisätiedot soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen, puh. 040 551 4468, [email protected], www.soveli.fi/koulutus

Documents

SOVELI - IBD Cyclingibdcycling.fi/wp-content/uploads/2016/12/soveli_2_2016.pdf · ta ja osallisuus-hankkeen myötä mukana ide-oinnissa. Liikunta ja osallisuus -hankkeessa kehitetään