Upload
timo-aro
View
1.530
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Citation preview
SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN?
Nuorten ja työn tekemisen näkökulmasta
Kehittämispäällikkö Timo Aro
Porin kaupunki
3.4.2012, Villilä-Studiot, Nakkila © Timo Aro 2012
Mitä on syrjäytyminen?
© Timo Aro 2012
Lyhyesti käsitteestä… Pierre Bourdieu: Olosuhteiden kurjuus (suuri kurjuus) ja
suhteellisen aseman aiheuttama kurjuus (pieni kurjuus). Esimerkkejä suuresta kurjuudesta absoluuttinen köyhyys, nälkä, rahattomuus,
pakolaisuus jne.
Esimerkkejä pienestä kurjuudesta basisti bändissä, vaihtopelaaja jääkiekkojoukkueessa, tukityöllistetty konsulttiyrityksessä jne.)
Kurjuuden lajit liittyvät asumiseen, työhön, odotuksiin ja näkökulmiin. Perusidea se, ettei pientä kurjuutta sovi unohtaa suuren kurjuuden rinnalla
Oleellista eri akateemisten tutkimustraditioiden ja näkökulmien kirjosta riippumatta Ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen,
Sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan liittyvät puutteet sekä
Ulkopuolisuuteen ja vierauteen liittyvät kokemukset.
Useimmin jaetaan viiteen ulottuvuuteen: koulutuksellinen, työmarkkinallinen, sosiaalinen, vallankäytöllinen ja normatiivinen
© Timo Aro 2012
Syrjäytymineen liitetyt tunnuspiirteet ovat leimaavia, eräänlaisia poltinmerkkejä
aloitekyvyttömyys arvottomuuden tunne elämänilon väheneminen epäluulot epäsiisteys harrastusten puute ihmissuhteiden puute innostuksen puute itsekeskeisyys itsetuhoisuus kiinnostuksen puute laiskuus
negatiivisuus oppositioasenne passivoituminen piittaamattomuus
normeista ja muista ihmisistä
päihteiden runsas tai hallitsematon käyttö
sitoutumisen vaikeus tarkoituksettomuuden
tunne vahva ulkopuolisuuden
tunne voimattomuuden tunne välinpitämättömyys
© Timo Aro 2012
Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012)
OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995–2005…mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi on seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011)
Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus)
Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15 -25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)
Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 1 (2)
© Timo Aro 2012
Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 2 (2)
Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009
Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä
Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010).
Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi).
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa kansantaloudelle 1,1 miljoonaa euroa, jos työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka
© Timo Aro 2012
Kenen näkökulmasta? Lasten Nuorten Työttömien Päihdeongelmaisten Mielenterveysongelmaisten Maahanmuuttajien Asunnottomien Iäkkäiden Kansaneläkkeen varassa olevat Yksinäisten Pitkäaikaissairaiden Vankien Uudesta teknologiasta ja
palveluista osattomiksi jääneiden
Jne. ja jne.
© Timo Aro 2012
© Timo Aro 2012
VANHA TYÖKULTTUURI Hyvinvointivaltio =
täystyöllisyyden yhteiskunta
Palkkatyön (ja aktiivisen työvoimapolitiikan) kulta-aika 1970-1990’
Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot, konsensus, hajauttaminen jne.
Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-16 –työpaikat
Työ identiteetin perustana!
© Timo Aro 2012
”Suomessa ei kannata valmistaa mitään hevosta pienempää” -Tauno Matomäki -
© Timo Aro 2012
Uusi työkulttuuri
”Hyperkilpailun aika” (Juha Siltala),
hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon,
kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (Hannu
Katajamäki)
Keskittäminen ja suuruuden ekonomia
Useita ammatti-identiteettejä työuran
aikana, jatkuva muutokseen varautuminen
Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat
työmarkkinat, 8-24 –työpaikat
”joustotyömarkkinat”
Työn yksilöllistyminen, persoona ja
sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa:
Hyvä persoona = aktiivinen,
rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen,
”höpöttäjätyyppi”
Huono persoona = ujo,
hiljainen, sisäänpäin kääntynyt,
perehtynyt, perinpohjainen
© Timo Aro 2012
Sosiaalinen media ja syrjäytyminen Ikä Rekisteröityneet jonkin yhteisöpalvelun
asiakkaaksi (%-osuus)
16-24 89
25-34 79
35-44 60
45-54 32
55-64 16
65-74 9
-----
Opiskelija 88
Työllinen 49
Eläkeläinen 10
Lähde: Tilastokeskus 2011 © Timo Aro 2012
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
50000
55000
60000
65000
70000
75000
80000
85000
90000
95000
100000
105000
110000
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*
Alle 25-vuotiaat Alle 20-vuotiaat
Nuorten työttömyys vuosina 1991-2011
Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011
Noin 30 000 alle 25-vuotiasta
työtöntä ja 55 000 alle 30-vuotiasta
työtöntä
1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*
13 23,2 30,2 30,7 26,9 25 21,3 19,6 16,4 16,8 15,6 15,8 17,5 16,5 16,1 14,9 12,3 11,7 17 17 17,8
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
NUORTEN
YHTEISKUNTATAKUU
Nuorten työttömyysaste (%) vuosina 1991-2011
Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011
Nuorten työttömyysaste
noin 20 % eli EU:n keskitasoa
18-vuotiaan työvuosien odotearvo koulutusasteen mukaan vuonna 2010
Koulutuaste Työvuosien odotearvo
Perusaste/miehet 25,87
Perusaste/naiset 23,13
Keskiaste/miehet 32,69
Keskiaste/naiset 33,36
Alempi korkea-aste/miehet 35,93
Alempi korkea-aste/naiset 36,72
Ylempi korkea-aste/miehet 38,35
Ylempi korkea-aste/naiset 36,76
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2011 , Pekka Myrskylä 2012 © Timo Aro 2012
Jo keskiasteen tutkinto nostaa
miesten työvuosiodotetta
kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella!
”…työttömyyden, syrjäytymisen ja monenlaisen osaamattomuuden vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuva väestö olisi paras kiinnittää takaisin yhteiskuntaan tarjoamalla sille koulutusta lupauksena jostain paremmasta” – Komiteamietintö1997:14 -
© Timo Aro 2012
Joka vuosi noin 5 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen vaille jatkokoulutuspaikka, 15 % ikäluokasta (Pekka Myrskylä 2012)
© Timo Aro 2012
Mutta missä ovat kadonneet nuoret? Poissaololle työstä tai koulutuksesta ei löydy syytä
Eivät käy työssä, mutta eivät ole siitä huolimatta ilmoittautuneet TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Puolet niistä nuorista, joilla on työmarkkinaongelmia, eivät ole TE-toimistojen palvelujen piirissä.
Eivät ole opiskelemassa minkään oppilaitoksen kirjoilla
Eivät ole suorittamassa asevelvollisuutta/siviilipalvelua tai ei ole eläkkeensaaja (työkyvytön)
Ei ole alle 3-vuotiaita lapsia (hoitovapaalla).
Lähde: Ilkka Nio 2010, Pekka Myrskylä 2010 © Timo Aro 2012
22 000
”Tilastoista kadoksissa” olevia 18-24-vuotiaita arvioidaan olevan noin 22 000. Lisäksi 15-17-vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia on yhteensä noin 7000, joista ilmeisesti valtaosa elää vanhempien kotitaloudessa ja avustuksella odottaen urasuunnitelmien selkiytymistä
Lähde: Niio 2010 © Timo Aro 2012
VAI?
© Timo Aro 2012
50 000 -
90 000
Eri selvityksien laskentamalleissa on päädytty siihen, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on 0,5, 1 tai 1,5 kertaa enemmän nuoria kuin on työttömäksi TE-toimistoon ilmoittautuneita alle 25-vuotiaita nuoria
Lähde: Häggman 2011; Myrskylä 2011; Niio 2007 © Timo Aro 2012
Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?
15-29-vuotiaat
1 005 927 henkilöä
joista työvoiman ja koulutuksen
ulkopuolella
51 441 hlöä eli
5 % ikäluokasta
joista työttömiä työnhakijoita
18 830 hlöä
joista muita
32 511 hlöä
Miehiä 64 % ja
Naisia 36 %
Kantaväestöä 67 % ja
vieraskielisiä 23 %
Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot 2011 © Timo Aro 2012
Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista
noin puolet on työttömiä tai
työvoiman ulkopuolella
Huostaan otetuista nuorista suurimmassa vaarassa ovat
teini-iässä kodin ulkopuo-lelle sijoitetut pojat: joka
neljäs on 23-24 –vuotiaina työttömänä tai eläkkeellä ja
joka neljäs on kadonnut kaikista rekistereistä.
Kolme neljästä huostaan-otetusta on vailla
peruskoulun jälkeistä tutkintoa
30-vuotiaana joka viides mies ja joka
kymmenes nainen on vain perusasteen
koulutuksen varassa
Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttaja-
taustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön
kouluttamattomiin nuoriin verrattuna
Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää
työkyvyttömyys-eläkkeelle mielen-
terveysongelmien vuoksi
© Timo Aro 2012
Huomioi!
Lähde: mm. Pekka Myrskylä 2012, Nuorten yhteiskuntatakuu TEM 2012
”Tarttisko tehrä jotaki?”
© Timo Aro 2012
Kiitos
© Timo Aro 2012