[ nimi ]

Ilmoitus

talentum x

2/11

talentumSIDOSRYHMÄLEHTI

Talentumin uusi talousjohtaja: ”Uskon vahvoihin brändeihin”

Suomalaisesta johtajuudesta vientituote

[ näkökulma ]

talentum 2

Kirjoittaja on Dagens Media

-lehden pää-toimittaja.

Hämmästyn joka kerta katsoessani ruotsalaisten yritysten mainospanostus-ten kehitystä. Vuoden 2009 finanssikriisin myötä tapahtunut romahdus oli yllättävän suuri, 13 prosenttia. Vielä yllättävämpää oli vahva nousu vuonna 2010, jolloin Ruotsin mainos- ja mediamarkkina kasvoi jopa yhdeksän prosenttia.

Vuonna 2011 kasvu on jatkunut selvästi muita Pohjoismaita vauhdik-kaampana. IRM (Institutet för reklam- och mediestatistik) ennustaa, että Ruotsin markkina tulee kasvamaan seitsemän prosenttia tänä vuonna. Vahvan kasvun taustalla on Ruotsin talouden hyvä tilanne: BKT:n arvioi-daan kasvavan tänä vuonna 4,7 prosenttia.

Mutta niin iloisina kuin ruotsalainen mainos- ja mediaväki lähtikin lomal-le alkukesästä, niin yhtä huolestuneina he palasivat työpaikoilleen kesän loputtua.

Kohtaan päivittäin samoja kysymyksiä ja huolestuneisuutta kuin kolme vuotta sitten ennen finanssikriisiä. Kaikki mainostilaa tai viestintäpalveluita myyvät haluavat tietää, kuinka kesän loppua kohti noussut uusi tumma pilvi tulee vaikuttamaan juuri heidän toimialaansa syksyn edetessä ja tulevana vuonna.

Valitettavasti en ole osannut vastata kysyjille. Vastaukseni on, että tiedän yhtä vähän kuin IRM ja Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg. On aivan liian aikaista sanoa, mihin taloudellinen kehitys johtaa, ja toi-saalta mainos- ja mediamarkkina reagoi melko suurella viiveellä talouden muutoksiin. Näin oli ainakin minun kokemukseni mukaan myös vuosina 2008–2009.

Kestää aina aikansa, ennen kuin ruotsalaiset konsultit ja mediayhtiöt tunnustavat julkisesti, että ajat alkavat olla hankalampia. Ennen kaikkea ehkä pelätään yleisen levottomuuden herättämistä, mutta syyt ovat myös turhamaisempia: ei haluta näyttää huonoilta. Suurin osa mainostajista haluaa myös toimia edellisvuonna päätetyn suunnitelman mukaan. Inves-tointeja supistetaan vasta, kun maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa kouriin tuntuvasti yrityksen liiketoimintaan, tai kun ollaan talouden näky-miltään epä varmassa tilanteessa tekemässä päätöstä seuraavan vuoden budjeteista.

On kuitenkin useita merkkejä siitä, että pörssikriisi, hutera maailman-talous ja hallituksen puolittama ennuste ruotsalaisten kuluttamisesta ovat toistaiseksi vaikuttaneet vain vähän Ruotsin mainos- ja mediamarkkinaan.

Mediayhtiöt esimerkiksi etsivät edelleen aktiivisesti palvelukseensa mediamyyjiä, mikä viittaa siihen, että mediatoimistoilla ja asiakkailla on käytössään rahaa enemmän – ei vähemmän.

Toinen merkki on, että yksikään niistä monista mediatoimistoista, joiden kanssa Dagens Media on ollut yhteydessä viime viikkoina, ei ole peruutta-nut ilmoitusvarauksia nopeasti huononevaan taloustilanteeseen vedoten.

On kuitenkin selvää, että vuodesta 2012 tulee selvästi tiukempi kuin aikaisemmin uskoimme. Ruotsin hallitus ennusti aiemmin BKT:n kasvavan ensi vuonna 3,8 prosenttia. Nyt ennustetta on alennettu 1,3 prosenttiin.

Ruotsalaiset mediayhtiöt ovat jo alkaneet valmistautua huonompiin aikoihin. Muutaman päivän sisällä sekä Aftonbladet, Sydsvenskan että TV4 ovat ilmoittaneet huomattavista henkilöstövähennyksistä.

Taustaksi on hyvä tietää, että kuusi Ruotsin suurinta mediataloa ovat vähentäneet vuosina 2008–2010 kymmenen prosenttia työvoimastaan – ja samaan aikaan kasvattaneet liikevaihtoaan 2,2 miljardia kruunua.

Ruotsin mainos markkinoilla kauppa käy

TEKSTI: Fredrik Svedjetun

talentum 3

TEKSTI: Jarno Forssell // KUVA: Matti Immonen [ haastattelu ]

Talousosaaja palasi mediataloon

”Ihmisten käytettävissä oleva aika on Talentumin pahin kilpailija. Käyttävätkö he aikaa lukemiseen vai johonkin muuhun?” kysyy talousjohtaja Niclas Köhler.

Talentumin uusi talousjohtaja Niclas Köhler uskoo vahvoihin brändeihin ja ketterään organisaatioon.

Vastausta ei tarvitse odottaa, kun Niclas Köhleriltä kysyy, mitkä ovat Talentumin vahvuuksia:

– Vahvat brändit tietysti. Niiden ympä-rille pystyy rakentamaan paljon laadukasta, talousjohtaja sanoo ja kertoo aluksi koke-muksistaan Ruotsista.

– Ruotsalaisille nimi Talentum ei vielä sano mitään, mutta kun mainitsee muu-taman brändeistämme, tilanne muuttuu. Affärs världen ja Ny Teknik ovat siellä todella merkittäviä mediabrändejä.

Toukokuussa talousjohtajana aloittaneel-la Köhlerillä, 44, on itselläänkin vuosikym-menten suhde Talentumin lehtiin. SEFEn ja Helsingin Ekonomien jäsenenä Talouselämä on tullut hänelle ”aina” kotiin. Kotikielenään ruotsia puhuvalle Köhlerille lukemistoon on kuulunut myös Affärsvärlden.

– Vuosien mittaan olen tietysti lukenut myös paljon Talentumin kustantamia kirjoja, käyttänyt verkkopalveluita, käynyt erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa sekä lukenut lehtibrändien uutiskirjeitä.

Suojaa suhdanteistaLaskusuhdanteen vaikeiden vuosien jälkeen Talentumilla näyttää nyt paremmalta, ja Köh-ler uskoo pääsevänsä mukaan rakentamaan uutta kasvua. Eväät siihen ovat olemassa: vahvat brändit ja ketterä organisaatio. Ne luovat edellytykset kasvulle, jota haetaan erityisesti Pohjoismaista.

Talousjohtajan tehtävänä on tukea valit-tua liiketoimintastrategiaa ja varmistaa, että taloustoiminnon järjestelmät ovat sellaisessa kunnossa, että ne mahdollistavat yhtenäiset ja tehokkaat prosessit. Kolmas kulmakivi on talousorganisaatio ja sen kehittäminen.

– Perusasiat sujuvat Talentumissa jo nyt melko hyvin, mutta vielä on tekemistä siinä,

että pystytään paremmin ymmärtämään liiketoiminnan syy- ja seuraussuhteita.

Talentumin haasteena on ollut riippu-vaisuus suhdanneherkistä ilmoitustuloista. Yrityksen tavoitteena onkin jo pidempään ollut vähentää syklisyyttä ja löytää lehtikus-tantamisen rinnalle toinen, tasapainottava tukijalka. Tuore talousjohtaja uskoo, että tilannetta voi parantaa myös kehittämällä yrityksen riskienhallintaa.

– Aivan kaikkea ei voi ennakoida, mutta jos olemme varautuneet monenlaisiin muu-toksiin ja osaamme reagoida niihin hyvissä ajoin, se on iso etu. Silloin emme menetä arvokasta aikaa, kun laskusuhdanne tulee taas vastaan.

Talousjohtajan kolmioNiclas Köhler on työskennellyt talousjohtaja-na perheyhtiössä, pääomasijoittajan omista-massa yhtiössä ja pörssiyhtiössä. Toimialat ovat vaihdelleet paperiteollisuudesta media-alaan ja rakentamisesta terveydenhuoltoon. Erityispiirteistään huolimatta talousjohtajan perusasiat ovat kaikissa samat.

– Kasvu, kannattavuus ja vakavarai-suus. Talousjohtaja pyörittää ja optimoi tätä kolmiota.

Eniten Köhler kokee oppineensa työs-tään pääomasijoitusyhtiössä, joissa on koko ajan läsnä ”sense of urgency”.

– Lyhyessä ajassa tehdään paljon, pienillä henkilöresursseilla. Kassavirralla on tässä todella keskeinen merkitys. Se kehittää ihmistä.

Köhler tulee taloon terveydenhuoltoalan tuotteiden myyntiin ja markkinointiin keskit-tyneestä OneMed-konsernista, jossa hän talous- ja henkilöstöjohtajana sai keväällä päätökseen yrityksen myynnin brittiläiselle pääomasijoittajalle 3i:lle. Ennen OneMediä Köhler toimi Alma Mediassa Kauppalehti-ryh-män talousjohtajana, joten Talentumissa hän palaa jo ennestään tutulle media-alalle.

– Edellinen mediakokemukseni oli lyhyt, alle kolme vuotta, mutta minulla oli koko ajan tunne, että palaan vielä alalle. Nyt tuntuu, että tein oikean päätöksen.

”Kasvu, kannattavuus ja vaka varai suus. Talousjohtaja pyörittää ja optimoi tätä kolmiota.”

talentum 4

[ teema ]

talentum 4

SUOMaLaISESTa jOHTajUUDESTa

TEKSTI: Jenni Jusslin // KUVAT: Matti Immonen

Uudessa kirjassaan Selviydy tai sukella – kriisistä kilpailuetuun suomalaisella johtamis mallilla Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö pohtivat yritysesimerkkien kautta, miten menestyksen kirous voitaisiin välttää ja min-kälainen kilpailuetu suomalainen johtajuus voisi olla. Kirjoittajat pureutuvat kriisin kaa-vaan ja esittelevät mallin sen murtamiseksi. Myös hallituksen ja omistajien vastuu kriisien torjunnassa käsitellään kattavasti.

– Iso menestys sokaisee yrityksiä. Kun on mennyt monta vuotta hyvin, yritykset ajattelevat menestyksen tulevan jatkossakin itsestään, Kurkilahti sanoo.

Esimerkkiyritykseksi Kurkilahti nimeää General Motorsin, jonka sokeus kesti 30 vuotta. Yrityksen markkinaosuus pieneni pie-

Suomalainen matalan hierarkian johtajuus voisi olla seuraava kansainvälinen vienti valtti, uskovat Lasse Kurkilahti ja Toivo Äijö. johtamismallissa työntekijöitä innos tetaan käskyttämisen sijaan. uusi vienTi TuoTe

nenemistään, kunnes yritys päätyi konkurs-siin. Kotimainen esimerkki on Nokia, joka eli 10 vuotta sitten aallonhuippua. Senkin mark-kinaosuus on pienentynyt huomattavasti.

– Menestyville yrityksille voi kehittyä ar-roganssi, omahyväinen ja itsetietoinen usko omaan erinomaisuuteen ja erehtymättömyy-teen. Kun suuret yritykset joutuvat kriisiin ja jopa konkurssiin, kyse ei voi olla osaamisen tai rahan puutteesta, vaan yrityskulttuurista ja johdon asenteesta, Äijö toteaa.

Johtajuus yhteydessä strategiaanYksi kirjan keskeisistä kysymyksistä on, miten alallaan maailman parhaat ja suurim-mat yritykset kuten General Motors ja Nokia saattavat yllättäen kriisiytyä ja joutua tuhon

partaalle. Miksi muutoksia ja ongelmia ei nähdä ajoissa ja miksi niihin ei reagoida ajoissa?

Kriisin siemenet kylvetään kirjoittajien mukaan usein jo paljon ennen kuin ongelmia on näkyvissä.

– Kriisiin joutuvat myös maailman parhaat yritykset, joilla on asiantuntijoita ja varaa os-taa osaamista. Johtopäätöksenä tästä seuraa: jos kriisin välttäminen ei ole osaamisesta tai rahasta kiinni, sen täytyy olla kiinni asenteista ja ajattelutavoista, Äijö sanoo.

Kirjoittajat analysoivat yksityiskohtaisesti, mitkä asiat yrityksen strategisessa johtamis-järjestelmässä ja -kulttuurissa ovat pielessä ja tarjoavat ratkaisuksi voiton kaavaa check-listojen muodossa.

talentum 5

SUOMaLaISESTa jOHTajUUDESTa

[ teema ]

Selviydy tai Sukella – Kriisistä kilpailu-etuun suomalaisella johtamismallilla.Saatavilla mm. Talentum Shopista.

Ekonomi, vuorineuvos Lasse Kurki-lahti (vas.) on työskennellyt toimitus-johtajana Kemiralla, Elcoteqilla, No-kian Renkaissa ja Raisiossa ja toimii ny kyään useissa hallitustehtävissä. Hän on kokenut muutosjohtaja eten-kin tilanteissa, joissa liiketoimintaa on suunnattu uusille raiteille.

Tohtori Toivo Äijö (oik.) johtaa Top Trainer Groupia ja keskittyy yritysten johdon ja henkilöstön valmennukseen sekä konsultointiin. Hän on toiminut kansainvälisen liiketoiminnan profes-sorina useissa yliopistoissa Yhdysval-loissa ja Suomessa.

uusi vienTi TuoTeantennit sille tasolle, että herkkyys ja kuunte-lukyky säilyvät, Äijö kannustaa.

Suomalainen yhteiskunta on Äijön ja Kurkilahden mukaan rakentunut tasaver-taisuuden ajatukselle. Suomalainen johtaja kohtelee työntekijöitä tasa-arvoisesti ja johtajaa käskyttämättä. Tämä eroaa amerik-kalaisesta ja länsieurooppalaisesta hierark-kisesta johtamiskulttuurista. Kansainvälisesti johdetut yritykset voisivat Kurkilahden ja Äijön mielestä oppia paljon suomalaisilta.

– Tärkeää on, että tasavertaisuus kytke-tään hyvin tehtyyn strategiaan, jossa työntekijät otetaan mukaan päätöksentekoon. Kun kaikki työntekijät tehtaan hihnan vierestä johtotasolle kokevat olevansa tärkeitä osia kokonaisuudessa, näkyy se kautta yrityksen, Kurkilahti kertoo.

Kriittisiä asioita ovat uusi, käskyttämi-sestä vapaa suomalainen johtajuusmalli, herkkyys reagoida ympäristön muutoksiin jo ennen kuin kriisi iskee, innovatiivinen strategiaprosessi, uniikki, terävä ja kirkas strategia sekä sen täytäntöönpanon seuranta ja kontrolli.

Korvat herkällä muuttuvassa toiminta ympäristössäOn myös tärkeää pitää yrityksen johto ajan tasalla. Globaali talous muuttuu nopeasti, ja yritysten on kuultava tätä herkällä korvalla.

– Yritysten tulisi koko ajan seurata, mitä toimintaympäristössä, asiakas- ja kilpailija-kentässä ja muualla tapahtuu, ettei sieltä tule yllätyksiä. Joka yrityksen pitäisi järjestää

Monipuolista kokemusta johtajuudesta

talentum 6

[ hetkessä ]

talentum 6

T&T vahvana uudessa kilpailutilanteessa

Syksyn halutuimmat bisneskirjat

Talentumin toimitusjohtaja vaihtuu

Uusi Insinööriliitto lopettaa jäsenilleen tarjoamansa Tekniikka&Talous-lehtiedun vuoden lopussa. Lehti menettää insinöö-rien 40 000 kappaleen ryhmätilauksen, mutta pyrkii säilyttämään lukijoiden mää-rän entisellään.

Tekniikka&Talouden päätoimittaja Terho Puustinen uskoo, että T&T:llä on hyvät mahdollisuudet vahvojen asemien säilyttämiseen.

– Toteutimme Tekniikka&Taloudessa talvella täydellisen muodonmuutoksen, ja uudistimme kerralla lehden ulkoasun, rakenteen sekä sisällön. Uskon, että lehtiuudistuksen ja kokeneen tekijäjoukon avulla T&T kehittyy voimakkaasti ja pitää asemansa tekniikan tärkeimpänä uutis-mediana, Puustinen kertoo.

Tekniikka&Talouden koko levikki on noin 96 000 kappaletta. Talentum lähestyy Uuden Insinööriliiton jäseniä syksyn aikana houkuttelevilla lehtitilaustarjouk-silla. Uuden Insinööriliiton ja Talentumin välisen sopimuksen päättyminen ei vaikuta muiden liittojen, kuten Tekniikan Akateemisten tai Suomen Ekonomiliiton, jäsentilauksiin.

Talentumin toimitusjohtaja Juha Blomster siirtyy A-lehdet Oy:n toimitusjohtajaksi syksyn kuluessa. Talentum on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin.

– Olen ollut Talentumissa lähes viisi vuotta. Keskittymällä ydinliiketoimintaan, kustantamiseen, yhtiö on laman jälkeen päässyt kasvu-uralle ja kannattavuus on

LEVIKKI 95 690HINTA 4,90 EUROA

1125.3.2011

Petri Hankiola perusti vierintävastuslaboratorion / 16

Alumnitoiminnasta saa iloa ja hyötyä / Uratie

Riskipeliätyöpaikalla

JUH

O KU

VA

Lähdesmäki&MäkeläinenLyhyitä työ-uria, kiitos/ 13

SupergraafiAalto mahtuu Otaniemeen/ 14

+77%kävijöiden määrä*tekniikkatalous.fi* VIIKKO 11/2011 (11/2010) TNS METRIX

Metalli hoitaa työsuojeluasiansa jopa rakennus-

alaa huonommin. Vaarat selvitetään kunnolla

vain puolessa yrityksistä.

Veijo Miettinen Kataisen lyhyt matikkapää / 20

Esa Härmälä haluaa biokaasu-verkoston/ 8

/ 2

Erikoisrakenteetkin pettivät Japanissa / 6

1. André Chaker: The Finnish Miracle – Ihanuuksien ihmemaaKirjoittaja esittää, että suomalainen elämän-tyyli on tie henkilökohtaiseen ja liike-elämän menestykseen ja esittelee mahdollisuusmal-lin menestyksen kartaksi.

2. Philip Kotler: Markkinointi 3.0Maailman tunnetuimman markkinointigu-run kirjasta selviää mitä on markkinoinnin tulevaisuus.

3. Jukka-Pekka Vuori: Kasvun paikkaVuori kertoo miten intohimo, uskallus ja itsen-sä likoon laittaminen luovat kestävän kasvun kulttuurin.

4. Jarkko Rantanen: TunteellaTunteilla tuloksiin. Kirja auttaa ymmärtämään omaa ja muiden käytöstä konkreettisella taval-la ja tasolla.

5. Tapio Aaltonen: Johda ihmistä – teologiaa johtajilleMiten teologia liittyy johtamiseen ja liike-elämään?

parantumaan päin. Yhtiössä on osaava henkilökunta, vahvat brändit ja hyvä henki, kertoo vuodesta 2006 toimitusjohtajana toiminut Blomster.

– Olen ollut etuoikeutetussa asemassa saadessani tehdä töitä talentumilaisten kans-sa. Nyt on sopiva taitekohta siirtyä rauhallisin mielin uudenlaisiin haasteisiin, hän jatkaa.

talentum 7

[ talouskatsaus ]

Sidosryhmälehti on suunnattu Talentumin osakkeenomistajille, sijoittajille ja muille Talentumista yrityksenä kiinnostuneille. Lehti julkaistaan myös internetissä osoitteessa www.talentum.fi/sidosryhmalehti. Julkaisija: Talentum Oyj, Annankatu 34–36 B, 00100 Helsinki, p. 020 442 40, www.talentum.fi, etunimi.sukunimi@talentum.fi Toimitus: Talentum Oyj, Raija Palomäki, raija.palomaki@talentum.fi, p. 020 442 4221 ja Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kaisa Pennanen, kaisa.pennanen@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900. Graafinen suunnittelu: Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom, kirsi.blom@pohjoisranta.fi, p. 010 424 5900.

TalenTum paransi TulosTaan

”Vahvojen brändien kehittämiseen panostetaan edelleen.”

Liikevaihto ja liiketulos kasvoivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla

– Yleinen eurooppalainen taloustilanne on luonut epävarmuutta ja hermostuneisuutta myös mediatoimialalla. Epävarmuutta on lisännyt Suomen hallituksen päätös nostaa tilattavien lehtien arvonlisäveroa, sanoi toimi-tusjohtaja Juha Blomster tammi-kesäkuun tuloksen julkistamisen yhteydessä heinä-kuussa.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Ta-lentum-konsernin liikevaihto kasvoi 17,4 prosenttia ja kustannustoiminnan liikevaihto 20,6 prosenttia. Ilman syyskuussa 2010 han-kittua tapahtumaliiketoimintaa ja vertailukel-poisin valuuttakurssein mitattuna konsernin liikevaihto kasvoi 2 prosenttia. Konsernin liiketulos oli 1,8 miljoonaa euroa (0,5 miljoo-naa euroa).

Talentumin lehtiliiketoiminta kehittyi edelleen suotuisasti sekä Suomessa että Ruotsissa, samoin rakennusalan bisnesin-formaatioliiketoiminta. Tammi-kesäkuussa Talentumin ilmoitustuotot kasvoivat edel-lisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta 26 prosenttia. Kasvua toi erityisesti toimi-paikkailmoittelu. Levikkituotot kasvoivat 6 prosenttia. Muut sisältötuotot kasvoivat 31 prosenttia, ja kasvu tuli kokonaan viime vuonna hankitusta tapahtumaliiketoimin-nasta. Muihin sisältötuottoihin Talentumissa kuuluvat kirjat, koulutus, tapahtumat sekä bisnesinformaatio.

– Alan tutkimukset kertovat, että Ta-lentumin suurimpien medioiden asema on vahva sekä painettuna että verkossa. Myös pienemmillä lehdillä on vahva asema omas-

sa kohderyhmässään. Vahvojen brändien kehittämiseen panostetaan edelleen, sanoo Blomster.

Sverige Bygger ja Norge Bygges -kaupasta myyntivoittoaElokuun alussa Talentum myi Ruotsissa ja Norjassa toimivat rakennusalan bisnesinfor-maatioon keskittyvät yhtiöt Sverige Bygger ja Norge Bygges. Kauppaan sisältyi Ruotsissa ilmestyvä Byggvärlden-lehti.

Kaupan yritysarvo (Enterprise Value) oli noin 12 miljoonaa euroa, ja yhtiöiden osak-keista käteisellä maksettu kauppahinta noin 15,2 miljoonaa euroa. Kaupasta syntyi Talen-tumille noin 7 miljoonan euron myyntivoitto vuoden 2011 kolmannelle neljännekselle. Kaupan seurauksena Talentum-konsernin vuoden 2011 liikevaihdon arvioidaan laske-van noin 3,6 miljoonaa euroa loppuvuoden aikana. Myyntivoiton lisäksi kaupalla ei ole merkittävää vaikutusta loppuvuoden liike-tulokseen.

Avainluvut tammi-kesäkuu 2011

• Talentum-konsernin liikevaihto kasvoi 17,4 % ja oli 47,5 milj. euroa (40,5 milj. euroa)• Kustannustoiminnan liikevaihto kasvoi 20,6 % ja oli 44,9 milj. euroa (37,2 milj. euroa)• Liiketulos (EBIT) 1,8 milj. euroa (0,5)• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 2,0 milj. euroa (0,5)• Osakekohtainen tulos 0,03 euroa (0,01)• Nettovelat 10,0 milj. euroa (31.12.2010: 12,4)

– Talentum hankki rakennusalan bisnes-informaatioon keskittyvän Sverige Bygger AB:n strategiaan sopivana liiketoimintana vuoden 2009 lopussa. Sverige Bygger ja Norge Bygges ovat kehittyneet suotuisasti ja menestyneet jopa odotuksia paremmin, mut-ta hyvän tarjouksen saatuamme päädyimme kuitenkin myymään yhtiöt.

– Myös verkossa julkaistava bisnesinfor-maatio on edelleen Talentumin ydinliiketoi-mintaa, korostaa Blomster.

[ kysymyksiä ] TEKSTI: Katri Koskela // KUVA: Jakke Nikkarinen

talentum 8

epäjohTamisen aika

”Johtajuus pitää piilottaa – haaste on, milloin.”

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professorit Janne Tienari ja Rebecca Piekkari muovaavat keväällä ilmestyneessä kirjassaan ”Z ja epä-johtaminen” kuvan uuden ajan johtamisesta, joka ei johtamista oikeastaan olekaan – aina-kaan näkyvästi. Mistä on kyse, Janne Tienari?

Mitä ”Z” tarkoittaa?Aluksi se tarkoitti niin kutsuttua Z-sukupolvea, eli 90-luvulla syntyneitä, jotka ovat tuloillaan työelämään. Kirjaa tehtäessä ikäsidonnaisen sukupolven ajatus alkoi hävitä taustalle ja Z:sta tuli ennemmin symboli kaikelle uudelle, jännittävälle ja vähän pelottavalle. Sitä uudet sukupolvet monille perinteisille johtajille edustavatkin. Toisaalta kirjain edustaa tässä myös Z-sukupolveen liittyvien turhien myyttien murtamista.

Mikä Z-sukupolvessa on erilaista johtamisen näkö kulmasta?Ihmiset ovat aina toivoneet johtajilta arvostusta, vapautta, kuun-telua ja palautetta. Uusi sukupolvi eroaa siinä, että he uskaltavat suoremmin vaatia itselleen näitä asioita. Tämä johtuu vuorovaiku-tuksen tavoista, jotka ovat syntyneet uusien viestintävälineiden, esimerkiksi sosiaalisen median myötä. Nuoret ovat tottuneet yksilöllisyyteen, nopeaan kommunikointiin sekä jatkuvaan palaut-teeseen puolin ja toisin. Se on vierasta vanhalle ”pönötyssystee-mille” – vaikkakaan matalan hierarkian Suomessa törmäys ei ole niin raju kuin se jossain muualla saattaa olla.

Miten uusiin vaateisiin pitäisi vastata?Nuorten asenteessa ei ole kyse itsekkyydestä, vaan heillä on tervettä itseluottamusta, ja he uskaltavat avata suunsa ja ovat liikkuneet maailmalla. Nämä ihmiset ovat yritykselle rikkaus. Uudenlaiseen asenteeseen suhtautuminen on johtamishaaste, jota fiksut johtajat eivät väheksy, vaan kääntävät vahvuudeksi. Tässä epäjohtaminen astuu kuvaan. Tärkeintä ei enää olekaan, onko olkapäillä natsat, vaan onko kykyä innostaa, ottaa mukaan ja luoda mahdollisuuksia.

Mitä epäjohtaminen on käytännössä?Epäjohtajalla on valmentava ote: hän seuraa peliä sivusta niin kauan kuin se sujuu, mutta puuttuu tarvittaessa. Yksi suurimpia haasteita onkin, milloin johtaminen pitää piilottaa ja milloin ei: johtajan vastuu ei kuitenkaan katoa minnekään.

Työn syvempi merkitys on Z-sukupolven ihmisille yhä tärkeämpää, ja siksi epäjohtajuudessa korostuu kyky rakentaa ta-rina, joka innostaa ihmisiä. Sosiaalinen media on hyvä esimerkki siitä, kuinka kiinnostuksen nappaaminen hyvillä tarinoilla korostuu nykyajan tietovirrassa. Lisäksi on kyse myös erilaisuuksien sie-tämisestä; sen ymmärtämisestä, että hyvään lopputulokseen on monta tietä.

Näen, että meillä on Suomessa tämän tyyppiseen johtami-seen hyvät edellytykset. Loppujen lopuksi kyse ei ole suuresta muutoksesta. Hyvän ihmisten johtamisen periaatteet ovat ikuisia, ja niitä kannattaa välillä palauttaa mieleen ihan jokaisen.

Janne Tienari toimii organisaatioiden ja johtamisen professorina Aalto- yliopiston kauppakorkeakoulussa. Tienari tutkii globaalia taloutta johtami-sen, kulttuureiden, kielen, median ja sukupuolen näkökulmista. Hän työs-kentelee päivittäin uusien sukupolvien kanssa tutkimuksen ja opetuksen yhteydessä.