Upload
delora
View
56
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastus. Pekka Salmi Tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kestävä kehitys, kestävä kalastus. Kuvat kalastuksen kestävyydestä. Joustavuus, sopeutuminen. Kalastuksen päätöksenteko. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä kalastusPekka Salmi
Tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Kestävä kehitys, kestävä kalastus
Kuvat kalastuksen kestävyydestä
Joustavuus, sopeutuminen
Kalastuksen päätöksenteko
Esimerkkejä yhteiskuntatieteellisten kalastustutkimusten tuloksista
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Kestävä kehitys• Kestävyyden käsite tullut tutuksi niin poliittisessa retoriikassa kuin arkipäivän puheessakin
• Perinteinen jako: ekologinen (ympäristö), taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Lisäksi
- kulttuurinen ulottuvuus: arvot, identiteetti
- eettiset kysymykset
• Kestävä kehitys: ei yhtä määrittelyä
Brundtlandin komissio: ”Kehitys, joka tyydyttää tämän päivän sukupolvien tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta samaan.”
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Metsätalouden sosiaalinen kestävyys
• Tärkein kestävyyden kriteeri on ihmisten aineellinen ja aineeton hyvinvointi. Työllisyys tärkein yksittäinen kestävyystekijä.
• Usein metsätalouden ulkopuoliset voimat ratkaisevat missä määrin kestävää metsätaloutta voidaan harjoittaa.
Sosiaalinen kestävyys edellytys ekologiselle ja taloudelliselle kestävyydelle
Osatekijöitä (Saastamoinen 1999, Hytönen 2001)
• Tärkein kestävyysarvo on oikeudenmukaisuus tasa-arvon ohella.
• Sosiaalinen kestävyys on dynaamista. Hallittu muutos.
• Paikallisten ihmisten osallistumismahdollisuudet päätöksentekoon ja paikallistason toimintamahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä.
• Metsien monikäyttö oivallinen strategia. Olosuhteisiin sovelias hakkuuteknologia ja pienimuotoinen puunjalostus olennaisia tekijöitä.
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Kalastuksen kestävyys (Charles 2001)
Ekologinen
Sosioekonominen Yhteisöllinen
Tasa-paino
• Tasapaino: INSTITUUTIOT avainasemassa
• Oleellista: mikä KUVA eri ryhmillä on kestävyydestä
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
KUVA kestävästä kalastuksesta • Pitkät perinteet. Luontaistalous -> eriytyminen ammatti/ vapaa-aika -> uudet ryhmät (arvot, intressit, tietolähteet). Kalavesien monikäyttö. Jatkuva muutos.
• Viime aikoina korostuneet: kalakantojen suojelukysymykset, eettiset kysymykset, yleiskalastusoikeudet, kansainvälistyminen, kilpailu, keskusjohtoinen tiedeperustainen säätely
- > Kamppailu: Mitä on kestävä kalastus? Ketkä vaikuttavat kestävän kalastuksen määrittämiseen?
• Media avainasemassa kuvan luomisessa – julkisuuskuva, keskustelu
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Esimerkki 1. Sisävesien troolikalastuskiista (Kalatutkimuksia 72, 1993)
”Sellasetki ihmiset ne on innokkaimpia kirjoittelijoita, mille se ei luulis kuuna päivänä mittään vaikuttavan. Kansakoulun opettajat ja tämmöset, mitkä ei järvellä käy kuin uimassa niin niille tuntuu se kaikista suurin,
himuisin huoli olevan että kalat häviää.”
• Ketkä osallistuvat keskusteluun - Mitä he tietävät sisävesien troolauksesta
”Ensiks lähtöö kalastaja kun kalat. Koska saaliit jos männöö pienemmäks, niitä ei kannata vettää.”
• Taloudellinen <–> ekologinen kestävyys
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Esimerkki 2. Kalastus ja saimaannorpan suojelu (Kalatutkimuksia 196, 2005, M. Tonder)
Luontosuhteen muotoutumiseen vaikuttavat ihmisten elinkeinot, paikallisuus sekä sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät.
Talonpoikainen luontosuhde: luonto taloudellisen hyvinvoinnin perustana, luonnonsuojelu epärationaalista, rajoittaa luonnonresurssin hyödyntämistä
Elämyksellinen luontosuhde: maiseman koskemattomuus ja esteettisyys, luonnon kokeminen erilaista jokapäiväiseen elinympäristöön verrattuna
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Joustavuus tukee kestävyyttä
• Kalastusstrategia • Pyyntitekniikka • Taloudellinen joustavuus • Markkinointistrategia • Verkostuminen
• Systeemin joustavuus – miten käy jos tapahtuu jotain odottamatonta. Liittyy niin ihmisnäkökulmaan kuin ekologiseenkin ulottuvuuteen.
• Sosioekonomisesti ja yhteisöllisesti kestävä kalastus joustaa ja löytää keinoja palautua kriisivaiheen jälkeen.
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
• Kalastustyön ja asuinalueen arvostus
• Monitoimitalouden perinne, uudet tulolähteet: palkkatyö, palvelut
Esimerkki 3. Saaristomeren perheyrittäjäkalastajat (Kala- ja riistaraportteja 312, 2004)
- >Taloudellinen joustavuus kalastajan ruokakunnassa
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kalastus
Maatilatalous
Palkkatyö
Palvelu
Tulolähderyhmä
Kalastus
Kalankasvatus
Maatilatalous
Matkailu
Muu oma yritystoiminta
Muu palkkatyö
Muut tulot
Eri tulonlähteet ryhmittäin Saaristomeren kalastajaruokakunnissa (9 kunnassa)
AQUACULTURE AND COASTAL ECONOMIC AND SOCIAL SUSTAINABILITY (AQCESS)
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
• Kalastustyön ja asuinalueen arvostus
• Monitoimitalouden perinne, uudet tulolähteet: palkkatyö, palvelut
Esimerkki 3. Saaristomeren perheyrittäjäkalastajat (Kala- ja riistaraportteja 312, 2004)
- >Taloudellinen joustavuus kalastajan ruokakunnassa
• Paikallisyhteisön tuki, suvun perintö, monilajikalastus
-> Joustavuutta kalastusstrategiaan
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
0 20 40 60 80
Paikalliset ihmiset tukevatkalastusta/ kalankasvatusta jaedellytyksiäni pysyä alueella.
Matkailijat, kesäasukkaat javirkistyspalveluiden järjestäjät
tukevat kalastusta /kalankasvatusta ja
edellytyksiäni pysyä alueella.
EU, valtiovalta ja viranomaisettukevat kalastusta/kalankasvatusta ja
edellytyksiäni pysyä alueella.
%
Kalankasvattajat
Ammattikalastajat
Näkemykset eri tahojen antamasta tuesta
”Kyll tukevat sill tavall et paikalliset jolleivät kalasta ovat vuokranneet vetensä kalastajille, kyll tääll on
vähän sellaisia alueita joill ei pääse kalastamaan.”
”Kesäasukkaat ostaa kalaa. … Se mikä menee haittapuolell on noi rannalle tulevat virkistyskalastajat (uistimen heittäjät). Kalastellaan älyttömästi, kaiken lisäksi viel kutuaikana, yli oman tarpeen ja heitetään rantalepikköön tai kaatopaikalle.”
” Nej, pga. fria spinnfisket.” ”EU on merkinnyt ansionmenetyksiä: tukimuodot poistuneet, säätely tiukentunut. EU antaa tukirahoja suurille aluksille ja työpaikat vähenee sen takia. Ne ottaa suuria saaliita, vie leivän pienkalastajilta.”
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
• Paikalliset verkostot ja kulttuuri koetaan saaristokalastuksen vahvuudeksi – vapaa-aikasektori jakaa mielipiteitä
• Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: kuka saa päättää oman alueen luonnonvarojen käytöstä?
• Esim. Ruotsissa keskustelua: pienimuotoinen rannikkokalastus kestävää verrattuna tehokkaaseen avomeripyyntiin
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Esimerkki 4. Hylkeen ja merimetson aiheuttamat ongelmat
• Vaikuttaminen?Paikallistaso -> kansallinen ja kansainvälinen politiikka• Joustavuus/ sopeutuminen? Pyyntialueiden vaihto, eläinten karkottaminen, uudet pyyntimenetelmät, korvaukset
-> Kalastajien verkostuminen (hylkeenkestävien pyydysten kehittäminen)
Miten löytää tasapaino taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden (kalastus) ja ekologisen kestävyyden (suojelu) välillä?
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Kalastuksen kestävyys (Charles 2001)
Ekologinen
Sosioekonominen Yhteisöllinen
Tasa-paino
• Tasapaino: INSTITUUTIOT avainasemassa
-> Miten kalastuksen hallinta järjestetty?
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Kalastuksen hallinta ja tieto - Minkälaista tietoa tarvitaan tasapainoisesti
kestävän kalastuksen turvaamiseksi?• Monitieteisyys tutkimuksessa
Esimerkki 5. Verkon solmuvälin suurentamisen vaikutus Saaristomeren ammattikalastuksen kuha- ja ahvensaaliin arvoon (Kala- ja riistaraportteja 297, Setälä ym.)
• Ekologinen kestävyys paranee verkon silmäkokoa suurentamalla – miten käy taloudelliselle kestävyydelle? Biologis-taloudellinen malli kahdelle solmuvälille.
• Kalastuksen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kehittäminen edellyttää päätöksentekoa tukevaa monipuolista tietoa
Tasapainoisen kestävyyden saavuttamisessa kyse ei pelkästään päätösten hyväksyttävyydestä ja tiedosta vaan myös itse prosessista missä päätökset tuotetaan (luottamus)
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
YHTEISHALLINTA LAAJEMPI OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON
• Esitetty lääkkeeksi kalastushallinnon kestävyysongelmiin – > Parempi hyväksyttävyys
– > Tiedon laajempi käyttö
– > Pienemmät toimeenpano- ja valvontakustannukset
KESKUSHALLINTO
MÄÄRÄÄ KONSULTOI YHTEISTOIMINTA KERTOO NÄKEMYKSENSÄ
SAA TIEDON PÄÄTÖKSESTÄ
SAA TIEDON
PÄÄTÖKSESTÄ KERTOO
NÄKEMYKSENSÄ YHTEISTOIMINTA KONSULTOI MÄÄRÄÄ
KÄYTTÄJÄRYHMÄT
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Osallistuminen ja paikallisuus
• Ruotsissa kalastukseen liittyvät yhteishallintakokeilut käynnistymässä - Tavoitteena mahdollisimman monen intressitahon osallistuminen luonnonvaroja koskevaan päätöksentekoon
- > Kalastajat, kalavedenomistajat, välineiden valmistajat, ympäristöjärjestöt, viranomaiset, kunnat jne.
Kalaviikko 2006 17.-19.1.2006
Osallistuminen ja paikallisuus / Ruotsalainen Sustainable Coastal Zone Management (SUCOZOMA) –
hanke
- eri hallinnon tasojen tehtävien ja vastuiden selkeys ja yhteensopivuus, tieteellisen tiedon ja paikallisen kokemusperäisen tiedon yhteensovittaminen
• Paikallinen ’asianomistajuus’ + laajempi vuorovaikutus edellytys kestävälle hallinnalle