Liitteet - metsakeskus.fiSuomen metsäkeskus | Maastotarkastusohje . Liitteet . Taulukot taimikon varhaishoidon ja NMH:n tarkastuksiin Liite 1 . Tuettavien töiden on oltava taloudellisesti

Maastotarkastusohje Liitteet

Suomen metsäkeskus | Maastotarkastusohje

Liitteet Taulukot taimikon varhaishoidon ja NMH:n tarkastuksiin Liite 1

Tuettavien töiden on oltava taloudellisesti ja metsien biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kan-

nalta tarkoituksenmukaisia. Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 6 § (34/2015)

EteläSuomi

49


50


PohjoisSuomi

51


52


Korjuujäljen mittaustarkennuksia Liite 2

Esimerkki:

KVK mänty, valtapituus 12 m, ppa 12 m2

1) keskiläpimitta 17 cm, mitattu runkoluku

580 kpl/ha

• Puuston valtapituus on 12 m, tällöin suositel-

tava pohjapinta-ala on 10,5–13 m2/ha, mikä

17 cm:n keskiläpimitalla vastaa runkolukua

520–640 runkoa/ha.

• Suosituksen mukaan runkoluku voi siis jäädä <

600 kpl/ha

• uramittauksia ei tallenneta, koska mitattu

runkoluku on alle 600 kpl


680 kpl/ha

• Suosituksen mukaan (520–640 kpl/ha) run-

koluku voi jäädä < 600 kpl/ha, mutta koska

mitattu runkoluku on yli 600 kpl/ha

• uramittaukset tallennetaan


580 kpl/ha

• Puuston valtapituus on 12 m, tällöin suositel-

tava pohjapinta-ala on 10,5–13 m2/ha, mikä

15 cm:n keskiläpimitalla vastaa runkolukua

690–840 kpl/ha.

• Suosituksen mukaan runkoluku ei siis voi

jäädä < 600 kpl/ha

• uramittaukset tallennetaan, vaikka mi-

tattu runkoluku on < 600 kpl/ha

Pohjois-Suomen suosituksissa harvennusmallei-

hin liittyvä muunnosohje (jäävä pohjapinta-ala

runkoluvuksi valtapituuden avulla) ei toimi var-

sinkaan lyhyissä järeissä puustoissa, koska run-

koluvut on laskettu keskimääräisellä järeydellä.

Käytettävät syykoodit tarkastuslajeittain Liite 3

Syykoodia käytetään aina, kun arvostelu poikke-

aa arvosta 1 (= Hyvä).

Huomautuksen tai virheellisyyden tarkempi pe-

rustelu voidaan kirjoittaa lisätietoihin. Syykoo-

dia 999 käytetään vain poikkeustapauksissa, jos

koodiluettelosta ei löydy huomautuksen tai vir-

heellisyyden aihetta kuvaavaa syykoodia.

Metsälaki Yleiset

103 = vesitalous ei kunnossa

108 = karttamerkinnät väärin

111 = liikaa ilmoitettu määrä

199 = pinta-ala ilmoitettua suurempi

514 = puutteellinen vesiensuojelu

603 = puutteellinen ympäristönsuojelu

721 = elinympäristöä käsitelty liian

voimakkaasti

723 = elinympäristöä ei riittävästi huomioitu

esitetyssä hakkuussa

999 = muu syy – katso lisätieto

Kasvatushakkuu Hakkuun edellytykset

715 = ylispuiden alla ei ole riittävästi taimia

702 = ei ole harvennuksen tarvetta

(metsänhoitosuositukset)

724 = vain ryhmittäinen harvennus mahdollista

750 = ei hakattavaa (metsälaki)

751 = esitetty väärä hakkuutapa

922 = jätepuuston raivaus tekemättä (=

ennakkoraivaus)

Jäävän puuston määrä (hakkuun jälkeen)

704 = hakattu liian harvaksi

705 = poistettu liikaa ylimpien

latvuskerrosten puita

952 = taimimäärä ei täytä metsälain vaatimuksia

951 = taimimäärä ei täytä

metsänhoitosuosituksia

718 = runsaasti puustovaurioita

719 = runsaasti maastovaurioita

922 = jätepuuston raivaus tekemättä

(=ennakkoraivaus)

Korjuujälki


53







(=ennakkoraivaus)

Uudistushakkuu Hakkuun edellytykset

710 = ei luontaisen uudistamisen edellytyksiä

751 = esitetty väärä hakkuutapa

Esitetty uudistamismenetelmä

852 = uudistusalan raivaus pitää tehdä

853 = uudistusalan muokkaus pitää tehdä

854 = uudistusalan raivaus ja muokkaus

pitää tehdä

859 = pitää uudistaa viljelemällä

209 = väärä uudistamispuulaji

861 = istutus kylvön tilalle

862 = kylvö istutuksen tilalle

863 = voisi uudistaa luontaisesti

864 = taimettunut luontaisesti

865 = täydennysviljely riittää

866 = kemiallinen heinäntorjunta tarpeellinen

Uudistamisen tarkastukset Ilmoituksen arvostelu

902 = ilmoitettua viljelyä ei ole tehty


907 = ilmoitettu ala hakkaamatta

Toteutuksen arvostelu

204 = puutteellinen raivaus

205 = puutteellinen heinäntorjunta

206 = puutteellinen muokkaus


917 = taimettunut luontaisesti, viljely tarpeeton

919 = viljelytyön laatu heikko

921 = täydennysviljely tarpeen (ML 8.3 §)

923 = taimikon perkaus tarpeellinen

925 = maanpinnan muokkaus olisi pitänyt tehdä

951 = taimimäärä ei täytä

metsänhoitosuosituksia

952 = taimimäärä ei täytä metsälain vaatimuksia

Elinymp. ilm/Ely -kentän koodisto

1 = kohteita ei ole eikä niitä ole ilmoitettu

2 = kohteita on ja ne on ilmoitettu oikein

3 = oikeat kohteet ilmoitettu, mutta

koodeissa virhe

4 = kohteita ei ole, vaikka on ilmoitettu

5 = jätetty osittain ilmoittamatta

6 = ilmoitettu oikein ja tarpeettomasti

sekä jätetty ilmoittamatta

7 = ilmoitettu tarpeettomasti sekä

jätetty ilmoittamatta

8 = jätetty ilmoittamatta tai

9 = olemassa olevat kohteet ilmoitettu muulla

tavoin virheellisesti.

Ajourastoon liittyvät


999 = muu syy, ajourien leveyteen ja väleihin

liittyvä syy kerrotaan lisätiedoissa

Puustoon liittyvät





999 = muu syy

KEMERA (sisältää hoito ja kunnos sapitovelvollisuuden tarkastukset) Yleiset

101 = työ tekemättä

102 = kitu- tai joutomaa

103 = vesitalous ei kunnossa

104 = kehitysluokka väärin

105 = pinta-ala alle rahoitusehtojen

106 = toteutettu ennen suunnitelman

hyväksymistä

108 = karttamerkinnät väärin

109 = rahoitettu aikaisemmin

111 = liikaa ilmoitettu määrä (ha)

514 = puutteellinen vesiensuojelu

603 = puutteellinen ympäristönsuojelu

721 = elinympäristöä käsitelty liian voimakkaasti

723 = elinympäristöä ei riittävästi huomioitu

esitetyssä hakkuussa

199 = pinta-ala ilmoitettua suurempi

999 = muu syy – katso lisätieto

Metsänuudistaminen

201 = liian suuri kantorahatulo

202 = uusintaviljely ei tarpeen

203 = metsittynyt luontaisesti

204 = puutteellinen raivaus

205 = puutteellinen heinäntorjunta

206 = puutteellinen muokkaus

208 = väärä uudistamismenetelmä

210 = taimitiheys liian pieni

710 = ei luontaisen uudistamisen edellytyksiä

913 = uusintaviljely tarpeen

921 = täydennysviljely tarpeen

923 = taimikon perkaus tarpeellinen

54


Kulotus

851 = uudistamisketju virheellinen

Nuoren metsän hoito ja pienpuun keruu

301 = kustannuslaji väärin

302 = liian pieni taimikko

303 = keskiläpimitta liian suuri

304 =poistuma liian pieni

306 = jäänyt harvaksi

307 = jäänyt tiheäksi

308 = tehty vain raivausta

309 = verhopuusto poistamatta

310 = energiapuuta liian vähän

312 = energiapuu maastossa




(=ennakkoraivaus)

Metsänterveyslannoitus

501 = liian huono suotyyppi

502 = liian alhainen lämpösumma

504 = metsänhoitotyöt pääosin tekemättä

Kunnostusojitus

501 = liian huono suotyyppi

502 = liian alhainen lämpösumma

503 = edellinen rahoituskerta liian nuori

504 = metsänhoitotöiden toteutuksessa puutteita

506 = puustossa kasvuhäiriöitä

509 = liian pieni ojatiheys

510 = liian suuri ojatiheys

511 = liian pieni ojakoko

512 = liian suuri ojakoko

513 = kulkuyhteydet hoitamatta

604 =liian huono hinta/laatu-suhde



Metsätien tekeminen ja perusparannus

601 = metsätalouskäyttö alle 50 %

602 = tienormit eivät täyty

604 =liian huono hinta/laatu-suhde

606 = liian suuri tietiheys

607 = tie on liian lyhyt

608 = liian nuori perusparannettavaksi

609 = tieoikeudet perustamatta

55


Nuoren metsän hoito (Kemera): Suhteellinen pintaalavähennys Liite 4

Taulukko 1 Esimerkki tarkastustuloksesta

Nuoren metsän hoitokohteena 2. khlk:n männikkö, kuvion kokonaispinta-ala 6,0 ha

Koeala nro

Kasvatettavan puuston run- ko-luku (kpl/ha)

Poistuma (kpl/ha)

1

1400

1000

Tarkastustuloksen perusteella laskettu prosent- tivähennys pinta-alaan: 4 koealaa / 18 koealaa = 22 %

2

200

0

vähennettävä koealatieto

3 1200 1200 Rahoitus myönnetään (1–0,22) * 6,0 ha = 4,7 ha:lle.

4 1200 1600

5

600

0 vähennettävä koealatieto

6 1200 1400

7 1000 200

8 1000 1400

9

1200


10 1400 1000

11 800 1600

12 1200 200

13 1000 1600

14

200


15 800 1400

16 1200 1000

17

800

0 hyväksyttävä koealatieto

18 800 1200

18 koealaa

956 kpl/ha

822 kpl/ ha

keskiarvo

14 koealaa

1071 kpl/ha

1057 kpl/ ha

keskiarvo

56


Kirjanpainajan iskeytymien havainnointi riskikohteiden* tarkastuksessa 2017 Liite 5

Seppo Neuvonen / Luke; 9.2.2017.

* Riskikohteilla tarkoitetaan erikseen määritel-

tyjen kriteerien§ perusteella valittuja kuusikoi-

den reunoja viimeaikaisten hyönteistuhohak-

kuiden tai luonnonsuojelualueiden lähistöllä.

Mikäli alueella on useampia kriteerit täyttäviä

kuvioita, tarkastellaan eniten auringonvalon

vaikutuksessa olevia kuusikoiden kaakkois-ete-

lä-länsisuunnalle aukeavia reunoja ja valitaan

näistä se, joka on lähimpänä aiemmin ilmoitet-

tua tuhohakkuuta.

§ Arvioitaessa sitä, millä alueilla kirjanpainajien

iskeytymien riski on kohonnut, on syytä ottaa

huomioon edellisen kesän hyönteistuhojen (il-

moitukset hyönteistuhohakkuista elokuusta

eteenpäin) lisäksi kirjanpainajatuhoriskiä lisää-

vinä tekijöinä vanhojen kuusikoiden yleisyys

alueella ja sellaiset alueet, joilla kirjanpainaja

on edellisenä kesänä päässyt lisääntymään kor-

jaamatta jääneissä vaurioituneissa kuusissa.

Tulevan kesän kannalta tällaisia alueita löytyy

todennäköisimmin alueilta, joita aiempien vuo-

sien myrskyt runtelivat pahiten, lisännevät kir-

janpainajien iskeytymisriskiä (jos puita on jäänyt

korjaamatta metsiin) eläviin puihin mahdollisesti

ensi kesän loppupuolella (jos kirjanpainajat ovat

ehtineet lisääntyä myrskytuhopuissa; tämä riip-

puu olennaisesti tulevan kevään ja alkukesän

säistä, joita en pysty ennustamaan).

§ Edelliseen kohtaan liittyen riskikohteiden

tarkastuksia on syytä kohdentaa myös alueille,

joissa maanomistaja on ilmoittanut Suomen met-

säkeskukselle vahingoittuneiden puiden pois-

tamatta jättämisestä, kuten laki metsätuhojen

torjunnasta (1087/2013; 6 §) määrää: ”Poiketen

siitä, mitä 1–3 momentissa säädetään, maanomis-

taja voi metsälain 10 §:ssä tarkoitetulla erityisen

tärkeällä elinympäristöllä ja metsälain sovelta-

misalaan kuuluvalla Natura 2000 -verkostoon

kuuluvalla alueella, jolla lahopuun lisääminen

voi olla tarkoituksenmukaista, jättää alueelle va-

hingoittuneita puita enemmän kuin mainittujen

lainkohtien mukaan on sallittu. Maanomistajan

tulee ilmoittaa vahingoittuneiden puiden pois-

tamatta jättämisestä Suomen metsäkeskukselle.

Suomen metsäkeskuksen on seurattava elinym-

päristöjä ja alueita, joille vahingoittuneita puita

jätetään, niiden lahopuumääriä sekä alueelta

mahdollisesti leviäviä metsätuhoja.”

Tarkastettavaksi alueeksi valitaan 100 metrin

pituinen varttuneen kuusikon reuna (tuore hak-

kuuaukea mieluiten reunan kaakkois-etelä-länsi-

puolella), jonka syvyys on 15 m (alueen pinta-ala

on siis 0,15 ha). Varttuneiden kuusikoiden aurin-

gonpaisteiset reunat ovat altteimpia kirjanpaina-

jan iskeytymille, ja valtaosa kirjanpainajan val-

taamista kuusista on yleensä enintään 15 metrin

etäisyydellä aukon reunasta.

Edellä mainitulta alueelta tarkastetaan vähin-

tään 15 cm:n (rinnankorkeus)läpimittaiset kuuset

ja etsitään kirjanpainajan valtaamia kuusia (kir-

jataan ylös näiden ja tarkastettujen kuusien lu-

kumäärä sekä muut lomakkeella kysytyt tiedot).

Yksittäisen kuusen tarkastamiseen pitäisi kulua

vain noin puoli minuuttia.

Kirjanpainajan valtaamat kuuset voi tunnistaa

ruskeasta purusta rungon tyvellä tai pinnalla

pienten (läpimitta 1,5–2 mm) iskeytymäreikien

ympärillä (Kuva 1; purua voi olla myös kaarnan

raoissa tai tarttuneena hämähäkinseitteihin).

Myös pihkavuodot voivat olla merkkinä kirjan-

painajien iskeytymistä. Syömäkuvioiden perus-

teella on varmistettava, että kyseessä on kirjan-

painaja (Kuva 2) eikä esim. kuusentähtikirjaaja

(Kuva 3) tai kuusijäärä (Kuva 4); samassa puussa

voi kuitenkin olla useamman lajin iskeytymiä.

Kirjanpainajan tänä vuonna valtaamat kuuset

merkitään maalitäplällä, jotta niitä ei tule lasket-

tua kahteen kertaan ja myös siksi, että ne olisi

myöhemmin nopeasti löydettävissä.

Mikäli tarkastettavalla alueella tai sen lähistöl-

lä (<100 m) on tuulen kaatamia tai katkenneita

kuusia**, myös nämä tarkastetaan kirjanpainajan

iskeytymien varalta, ja nämä tiedot§§ merkitään

erikseen ylös.

** tässä tarkoitetaan vain tuulenkaatoja, jotka

ovat riittävän tuoreita kirjanpainajan lisäänty-

mismateriaaliksi (neulaset vielä vihreitä ja nila

valkeaa, ei ruskettunutta)

57


§§ tuulen kaatamista kuusista kirjattavat tiedot:

• tuulen kaatamien kuusten lukumäärä tarkas-

tettavalla alueella (100 m * 15 m)

• se, monessako näistä on kirjanpainajan iskey-

tymiä

• tuulenkaatokuusten keskimääräinen rinnan-

korkeusläpimitta

• se, onko tuulen kaatamia kuusia em. alueen

lähistöllä (<100 m) – Kyllä/Ei

Kuva 1 Kirjanpainajan tuottamaa ruskeaa purua rungolla iskeytymäreiän ympärillä (vasemmalla) sekä

rungon tyvellä (oikealla). Kuvat ovat peräisin julkaisusta: Björklund, N. & Schroeder, M. (2009) Utvärdering

av ”Sök och plock - sommar” – Slutrapport. Institutionen för Ekologi, SLU. www.skogsstyrelsen.se/Global/aga-och-bruka/Skogsbruk/Insektsbekampning/2010/Dokument/Forskningsrapporter/ Forskningsrapporter%202009/Utv%C3%A4rdering%20av%20S%C3%B6k%20%20Plock%20sommar%20-%20Slut- rapport2.pdf

Ari Nikula/Luonnonvarakeskus

Erkki Annila/Luonnonvarakeskus

Kuva 2 Kirjanpainajan pystys-

uuntaiset syömäkuviot ovat kuu-

sen paksun kaarnan alla. Emo-

käytäviä on tavallisesti 2, joskus

3 tai 4. Ks. myös: www.metla.fi/metinfo/metsien- terveys/lajit_kansi/iptypo-n.htm

Kuva 3 Kuusentähtikirjaajan

tähtimäisessä syömäkuviossa

on 4–8 emokäytävää (yleensä

ohuemman kaarnan alueella).

Kuusentähti-kirjaajan iskeyty-

märeikä on läpimitaltaan vain

noin 0,5 mm. Ks. myös: www.metla.fi/metinfo/metsien- terveys/lajit_kansi/pichal-n.htm

Kuva 4 Kuusijäärän n. 5 mm:n

levyisiä loivareunaisia, ruskean

purun täyttämiä mutkittelevia

toukkakäytäviä kuusen tyvellä. Ks. myös: www.metla.fi/metinfo/metsien- terveys/lajit_kansi/tetspp-n.ht

58

http://www.skogsstyrelsen.se/Global/aga-och-bruka/Skogsbruk/Insektsbekampning/2010/Dokument/Forskningsrapporter/

http://www.metla.fi/metinfo/metsien-




59

Documents

Liitteet - metsakeskus.fiSuomen metsäkeskus | Maastotarkastusohje . Liitteet . Taulukot taimikon varhaishoidon ja NMH:n tarkastuksiin Liite 1 . Tuettavien töiden on oltava taloudellisesti