Talouden näkymätMaaliskuu 2010

Ekonomistit / Strateginen suunnittelu31.3.2010

Maailmantalous elvytyksellä kasvuun• USA:n ja euroalueen taloudet

kääntyivät kasvuun vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Kestävään kasvuun ja työllisyyden paranemiseen vielä matkaa.

• Elvytystoimet ja varastojen täyttäminen nostavat tuotantoa tulevina vuosineljänneksinä. Näiden tilapäisten tekijöiden väistyessä kasvu saattaa vaimentua vuoden jälkipuoliskolla.

• Elvytystoimien hallittu purkaminen vuoden 2010 suuri kysymys.

• Maailmantaloudessa edessä hitaamman kasvun aika.

• Veturi puuttuu, ylijäämäisten maiden kasvustrategia edelleen vientiin painottuva.

• Finanssipolitiikan kiristäminen hidastaa talouskasvua jatkossa.

BKT:n määrämuutos ed. neljänneksestä

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

2005 2006 2007 2008 2009

%

(Kausitasoitetut sarjat)

Japani

Lähde: Reuters EcoWin

Yhdysvallat

Euroalue

Suomi

• USA:n BKT:n kasvu nopeutui 1,4 prosenttiin 4. vuosineljänneksellä.

• Varastojen aiempaa hitaampi supistuminen kasvatti tuotantoa väliaikaisesti.

• Myös kotitalouksien kulutus kasvoi elvytystoimien ansiosta.

• Kotitalouksien varallisuus on kääntynyt kasvuun jyrkän alamäen jälkeen, kun osakekurssit ovat nousseet ja asuntohintojen pudotus on tasaantunut.

• Työpaikkojen kato on hidastunut, mutta työttömyys on edelleen lähes 10 prosenttia.

• USA:n talouskasvun odotetaan kiihtyvän lähes 3 prosenttiin tänä vuonna. Kasvun jatkuminen samana edellyttää yksityisen kysynnän vahvistumista ensi vuonna.

USA:n talous irti taantumasta

Uudet työpaikat ja työttömyysasteYhdysvalloissa

3

4

5

6

7

8

9

10

11

98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

%

-1000

-800

-600

-400

-200

0

200

400

600

8001 000 kpl

Työttömyysaste

Uudet työpaikat

Lähde: Reuters EcoWin

• Euroalueen BKT kasvoi vain 0,1 % loka-joulukuussa.

• Useiden euromaiden talousindikaattorit viittaavat talouksien vakautumiseen jyrkän pudotuksen jälkeen.

• Lähes 10 prosenttiin noussut työttömyys vaimentaa kulutusta.

• Eräiden euromaiden voimakkaasti paisuneet julkisten talouksien alijäämät ovat viime aikoina heikentäneet euroa.

• Runsas vapaa kapasiteetti ja korkea työttömyys pitävät inflaatiopaineet vaimeina.

• Euroalueen talouskasvuksi arvioidaan 1-1,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna.

Euroalueen talous epäyhteneväiseen kasvuun

Teollisuustuotanto*eräissä Euroalueen maissa

80

90

100

110

120

04 05 06 07 08 09 10

Ind.

Saksa

Espanja

Italia

Ranska

Lähde: Reuters EcoWin

* Kausitasoitettu

• Mittava elvytyspaketti kiihdyttää Kiinan talouden kasvua, ja taloutta uhkaa jo ylikuumeneminen. Kiinalle tärkeä vienti alkoi piristyä viime syksynä.

• Investointeihin keskittyvät elvytystoimet eivät tue riittävästi kulutuksen kasvua. Kiinasta ei ole vielä maailmantalouden veturiksi.

• Öljyn hinnan romahdus ja globaali talouskriisi ajoivat Venäjän talouden odotettua jyrkempään syöksykierteeseen.

• Öljyn hinnan ja muiden raaka-aineiden hintojen voimakas nousu vuoden 2009 aikana on parantanut Venäjän kasvuedellytyksiä.

Kehittyvissä maissa elpyminen epätasaista

BKT:n määrämuutos ed. vuoden vast. neljänneksestä

-15

-10

-5

0

5

10

15

01 02 03 04 05 06 07 08 09

%

Venäjä

Intia

Kiina

Lähde: Reuters EcoWin

• USA:n Fedin ja EKP:n odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasollaan vuonna 2010.

• EKP tukee pankkijärjestelmän likviditeettiä poikkeustoimin. Niistä luovutaan asteittain kuluvan vuoden aikana.

• Vaimeat hintapaineet ja hitaasti elpyvä talous mahdollistavat EKP:n kasvua tukevan rahapolitiikan jatkumisen.

• Riskinä on raaka-aineiden hintojen nousun jatkuminen, mikä voisi johtaa nopeammin nouseviin ohjauskorkoihin.

Elvyttävä rahapolitiikka jatkuu

Rahapolitiikan ohjauskorkoja

0

1

2

3

4

5

6

7

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

%

Yhdysvaltain Fed Funds target*

Lähteet: EKP, FED

EKP:n ohjauskorko

* tammikuussa 2008 kaksi leikkausta 4,25 % --> 3,5 % --> 3,0 % lokakuussa 2008 kaksi leikkausta 2,0 % --> 1,5 % --> 1,0 %

tavoitehaarukka 0,0 - 0,25 % 16.12.2008 alkaen

• Riskilisien kapeneminen rahamarkkinoilla ja yrityslainamarkkinoilla on pysähtynyt alkuvuoden aikana.

• Kreikan julkisen talouden kriisi on tuonut uutta epävarmuutta pääomamarkkinoille. Päätös Kreikan tukipaketin muodosta ja laajuudesta rauhoittanee tilannetta.

• Myös eräiden muiden euromaiden kyky huolehtia julkisten talouksiensa tasapainosta epäilyttää sijoittajia.

Huolet valtioiden velkaantumisesta ylläpitävät epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla

Vakuudettoman ja vakuudellisen rahan hintaero vuosina 2007- 2010

0,00,20,40,60,81,01,21,41,61,82,02,22,4

1/07 7/07 1/08 7/08 1/09 7/09 1/10 7/10

%

Lähde: Reuters EcoWin

euribor-eurepo (3 kk)

euribor-eurepo (12 kk)

• Markkinakorot kääntyivät laskuun finanssikriisin puhjettua ja ovat nyt ennätysmatalalla tasolla.

• EKP:n tarjoama runsas likviditeetti on pitänyt lyhyet korot ennätysmatalalla.

• Lyhyet markkinakorot kääntyvät asteittain nousuun kuluvan vuoden puoliväliin mennessä, kun EKP alkaa poistaa ylimääräistä likviditeettiä rahamarkkinoilta.

• EKP:n ei odoteta nostavan ohjauskorkoaan kuluvan vuoden aikana.

• 12 kuukauden euriborin arvioidaan nousevan 2 prosenttiin vasta vuoden 2011 alkupuolella.

Markkinakorot poikkeuksellisen matalat

Markkinakorkojen kehitys

0

1

2

3

4

5

6

12/06 06/07 12/07 06/08 12/08 06/09 12/09 06/10

%

Euribor (3 kk)

Swap (10 v)

Euribor (12 kk)

Swap (5 v)

Lähde: Reuters EcoWin

• Viime vuonna raju pudotus – tuotanto supistui ( -7,8 %) enemmän kuin pahimmillaan 1990-luvun alun lamassa.

• Suomen taloudessa on nyt selviä vakautumisen merkkejä, sillä talous kääntyi pohjakosketuksen jälkeen kasvuun vuoden 2009 loppupuolella.

• Kasvu perustuu viennin asteittaiseen elpymiseen ja kotitalouksien kulutuksen lisääntymiseen.

• Tuotannon muutokset välittyvät työllisyyteen tyypillisesti lähes vuoden viiveellä. Työttömyys nousee ainakin kuluvan vuoden puoliväliin saakka.

• Vuonna 2010 tuotannon kasvuksi ennakoidaan runsas 1 prosentti. Ensi vuonna kasvu nopeutuu 2,5 prosenttiin, kun myös investoinnit elpyvät.

Suomen talous varovaiseen nousuun

BKT:n määrä

34

36

38

40

42

44

05 06 07 08 09

Mrd. euroa

Lähde: Tilastokeskus

Alkuperäinen

Kausitasoitettu

• Yritysten suhdannenäkymät ovat aiempaa myönteisempiä, mutta voimakasta nousua ei ole vielä näköpiirissä.

• Teollisuuden tuotanto-odotukset olivat varovaisen myönteiset maaliskuussa. Uusia tilauksia on saatu aiempaa enemmän, mutta tilauskanta on yhä erittäin matala.

• Teollisuuden varastot ovat matalalla tasolla, mikä enteilee tuotannon kasvua.

• Rakentamisessa tilauskanta elpyi hieman maaliskuussa, mutta on yhä niukka. Henkilökunnan määrä vähenee vielä.

• Palveluyritysten luottamus notkahti maaliskuussa. Myynnin kasvun odotetaan jäävän vielä heikoksi.

Yritysten luottamus lähes ennallaan maaliskuussa

Luottamusindikaattorit Suomessa

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

05 06 07 08 09 10

Saldoluku

Rakentaminen

Palvelut

Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Teollisuus

• Maailmankauppa on vilkastunut viime vuoden puolivälistä lähtien, mikä alkaa asteittain voimistaa Suomen vientiä.

• Suomen vienti elpyy viiveellä.

• Yritysten investoinnit maailmalla virkoavat hitaasti, koska kapasiteettia on runsaasti vapaana.

• Valtaosa Suomen viennistä on investointitavaroita ja puolivalmisteita.

• Suomen vienti palautuu lähelle pidemmän aikavälin trendikasvua vasta ensi vuonna.

Suomen vienti elpyy vähitellen

Suomen vientimuutos ed. vuoden vastaavasta kuukaudesta

-40

-20

0

20

40

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

%

Lähteet: Tulli ja Tilastokeskus

Tavaraviennin arvo 3 kk lka

Tavara- ja palveluviennin määrä

• Asuntoinvestoinnit kääntyvät kasvuun tänä vuonna rakennuslupien nousun perusteella. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu.

• Muissa talonrakennuskohteissa pohjakosketus on vielä edessäpäin. Etenkin teollisuusrakentaminen on vähäistä, mutta myös liike- ja toimistorakentaminen supistuu.

• Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät vielä tänä vuonna, koska kapasiteettia on runsaasti vapaana.

• Kuluvana vuonna investointisyklin syvin vaihe ohitetaan, ja ensi vuonna investointien ennakoidaan kasvavan.

Investointien supistuminen jatkuu, asuntorakentaminen piristymässä

Aloitetut rakennuksetmuutos ed. vuoden vast. neljänneksestä

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

01 02 03 04 05 06 07 08 09

%

Aloitukset yhteensä

AsuinrakennuksetMuut kuin

asuinrakennukset

Lähde: Tilastokeskus

• Kuluttajien luottamus on kohentunut nopeasti.

• Kuluttajien arvio Suomen talouden kehityksestä seuraavan vuoden aikana poikkeuksellisen myönteinen.

• Myös odotukset oman talouden kehityksestä ovat parantuneet, mikä alkaa vähitellen näkyä kulutuspäätöksissä.

• Talouskriisin aiheuttama varovaisuus on asteittain väistymässä, vaikka kotitalouksien tulot kehittyvät tänä vuonna viimevuotista heikommin ja työttömyyden nousu varjostaa edelleen näkymiä.

• Yksityisen kulutuksen kasvu jää verraten vaatimattomaksi, vaikka kasvu nopeutuu ensi vuonna.

Kotitalouksien luottamus talouden elpymiseen pysyi vahvana maaliskuussa

Suomalaisten kotitalouksien arvio omasta ja maan taloudesta vuoden kuluttua

-30

-20

-10

0

10

20

00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

Saldoluku

Talous muuttuuhuonommaksi

Oma talous

Suomen talous

Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajabarometri

Talous muuttuuparemmaksi

• Suomen julkisen sektorin rahoitusasema oli ennen talouskriisiä kansainvälisessä vertailuissa yksi vahvimmista.

• Julkinen sektori kääntyi alijäämäiseksi viime vuonna, ja alijäämä syvenee tänä vuonna.

• Julkinen velka nousee yli 50 prosentin suhteessa BKT:hen ensi vuonna.

• Julkisen velan tuntuva kasvu kasaa paineita veronkorotuksiin ja menoleikkauksiin tulevina vuosina.

Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä

Julkisen talouden tasapaino

-15

-12

-9

-6

-3

0

0 20 40 60 80 100 120Velka % BKT:stä

Yli-/alijäämä% BKT:stä

2009 2010

Luxemburg

Kreikka

Suomi

BelgiaItalia

Espanja

Hollanti

Ranska

SaksaItävalta

PortugaliEuroalue

Irlanti

Lähde: EU:n komissio, syysennuste 2009

• Työttömyys nousi viime vuonna voimakkaasti ensi kerran sitten 1990-luvun laman.

• Vuosina 2009-2010 työpaikkoja häviää yhteensä noin 150 000.

• Tänä vuonna keskimääräisen työttömyysasteen ennustetaan nousevan lähes 10 prosenttiin. Loppukeväästä työttömyysaste nousee hetkellisesti 13 prosentin tuntumaan.

• Voimistuva talouskasvu vuonna 2011 lisää työvoiman kysyntää, mutta työllisyyden paraneminen jää vaatimattomaksi.

Työttömyyden nousu pysähtyy vasta vuoden 2010 loppupuolella

Työvoiman määrä Suomessamuutos edellisestä vuodesta 3 kk:n liukuvista keskiarvoista

-120-100

-80-60-40-20

020406080

100

96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

1 000 henkilöä

Lähde: Tilastokeskus

Työlliset

Työttömät

Hintakehitys pysyy maltillisena

• Kuluttajahinnat pysyivät viime vuonna edellisvuoden tasolla eli inflaatio oli 0 prosenttia.

• Vuoden 2010 kevään aikana inflaatio nousee nollan yläpuolelle polttonesteiden hintojen ja työvoimakustannusten kohoamisen takia.

• Lokakuussa 2009 toteutettu ruoan ALV:n lasku vaimentaa inflaatiota lähes koko vuoden 2010. Kuluvan vuoden heinäkuussa toteutettavien arvonlisäveron muutokset nostavat hieman kuluttajahintoja.

• Loppuvuonna asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousu kiihdyttää lievästi inflaatiota.

• Inflaatio on tänä vuonna hieman alle 1 prosentin ja ensi vuonna noin 1,5 prosenttia.

Kuluttajahintaindeksi hyödykeryhmittäinmuutos edellisestä vuodesta

-8-6-4-202468

1012

2006 2007 2008 2009 2010

%

Lähde: Tilastokeskus

Elintarvikkeet

Liikenne

Kuluttajahinnat

Asuminen ja energia

• Asuntohintojen kehitys on ollut Suomessa selvästi maltillisempaa kuin monissa muissa maissa viime vuosina.

• Asuntohinnat ovat nousseet viime vuoden kevään jälkeen koko maassa.

• Pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat ovat seuranneet melko tarkasti tulojen kehitystä.

• Asuntokauppoja on viime kuukausina tehty selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

• Matala korkotaso ja kuluttajien luottamuksen palautuminen ovat ruokkineet kysyntää huolimatta heikkenevästä työllisyydestä.

• Asuntohintojen ennustetaan nousevan tänä ja ensi vuonna nykytasoltaan maltillisesti, noin 2-4 prosentin vuosivauhtia.

Asuntomarkkinat piristyneet

Kerrostaloasuntojen nimellishinnat

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09

Euroa/m2

Lähde: Tilastokeskus

Pääkaupunkiseutu

Koko maa

Muu Suomi

OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennusteHelmikuu 2010

Kysyntä ja tarjonta

Määrän muutos, %

2009e 2010e 2011e

Bruttokansantuote -7,4 1,2 2,5

Tuonti -23,2 2,0 4,5

Vienti -25,3 4,5 6,0

Yksityinen kulutus -2,0 0,8 1,6

Julkinen kulutus 0,7 0,0 0,5

Yksityiset investoinnit -16,5 -4,5 4,0

Julkiset investoinnit 5,1 0,5 -2,0

Varastojen muutos* -1,6 0,6 0,2

* Sisältää tilastollisen eron. Vaikutus BKT:n kasvuun, %-yksikköä.

OP-Pohjola-ryhmän suhdanne-ennusteHelmikuu 2010

Keskeisiä ennusteita

2009e 2010e 2011e

Kuluttajahintojen muutos, % 0,0 0,8 1,6

Ansiotason muutos, % 3,9 3,0 2,5

Työttömyysaste, % 8,2 9,9 9,7

Vaihtotase, % BKT:stä 1,5 2,2 2,5

Julkisyhteisöjen EMU-ylijäämä, % BKT:stä -2,5 -4,0 -3,5

Julkisyhteisöjen EMU-velka, % BKT:stä 41,6 47,5 51,0

Omistajajäsenet

OP-Pohjola-ryhmä − suomalaisten omistama

220 jäsenosuuspankkia

OP-KESKUS OSK

Helsingin OP Pankki Oyj

OP-Rahastoyhtiö Oy OP-Henkivakuutus Oy

Muut tytäryhtiöt

POHJOLA PANKKI OYJ

Varainhoito Vahinkovakuutus

Pankkitoiminta

Ryhmän ulkopuolisia osakkeen- omistajia

OP-KESKUS OSK:N TYTÄRYHTIÖT

Yhteystiedot

OP-Pohjola-ryhmä

Strateginen suunnittelu

Pääekonomisti Anssi Rantala puh. 010 252 8354

Ekonomisti Jorma Vanninen puh. 010 252 2950

Ekonomisti Timo Hirvonen puh. 010 252 8515

Tietopalveluasiantuntija Anneli Tikkanen puh. 010 252 2035

etunimi.sukunimi@op.fi