Talousarvion ja –suunnitelman yleiset lähtökohdat · Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on tällä erää jo takana. Euroopassa on jo merkkejä

LIMINGAN KUNTA

Talousarvio 2019

Taloussuunnitelma 2020 - 2021

KH 3.12.2018

Valtuusto 10.12.2018

2

Sisällys 1. TALOUSARVION YLEISET PERUSTEET ........................................................................................................ 3

1.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................................................................... 3

1.1.1. VÄESTÖNKEHITYS JA KUNNAN OSA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN ........................................................ 3

1.1.2. ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS ............................................................................................................... 6

1.1.3. MAANKÄYTTÖ JA ASUNTORAKENTAMINEN ..................................................................................... 7

1.2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT ............................................................................................................ 8

1.2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT ............................................................................................................ 8

1.2.2 KUNTATALOUS .................................................................................................................................... 9

1.2.3 LIMINGAN KUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT ............................................................................................ 10

2. LIMINGAN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET ............................................................ 12

2.1. LIMINGAN VISIO JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ......................................................................... 12

2.2. STRATEGISET TAVOITTET .................................................................................................................... 14

3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ ... 18

3.1. LIMINGAN KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN TULOSTAVOITTEET ............................................................. 19

LIMINGAN VESIHUOLTO OY ....................................................................................................................... 19

LIMINGAN ASUNNOT OY ............................................................................................................................ 19

LIMINGAN KEHITYS OY ............................................................................................................................... 20

KIINTEISTÖ OY LIMINGAN LIIKEKESKUS...................................................................................................... 20

KIINTEISTÖ OY LIMINGAN VANAMO .......................................................................................................... 20

4.TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA ............................................................................. 21

5. TULOSLASKELMAOSA ............................................................................................................................. 22

6. RAHOITUSOSA ........................................................................................................................................ 28

7. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN ................................................................................................... 30

7.1. KONSERNIPALVELUT ............................................................................................................................ 33

7.2. ELINVOIMAPALVELUT .......................................................................................................................... 36

7.3. SIVISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUT .................................................................................................. 39

7.4. PERUSTURVAPALVELUT ....................................................................................................................... 43

8. INVESTOINTIOSA .................................................................................................................................... 47

9. LIIKELAITOKSET ....................................................................................................................................... 52

9.1. KUNNALLISTEKNIIKKA LIIKELAITOS ...................................................................................................... 52

9.2. RUOKA-, PUHTAUS- JA KIINTEISTÖPALVELU LIIKELAITOS ................................................................... 55

3

1. TALOUSARVION YLEISET PERUSTEET

1.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Kuntien toimintaympäristöön tulee vaikuttamaan merkittävästi valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus. Uu-

distuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Vastuu muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastustoi-

mesta, ympäristöterveydenhuollosta ja tietyistä alueellisista kehittämistehtävistä on tarkoitus siirtyä perustettavil-

le maakunnille. Muutokseen liittyvät lait ovat talousarviota laadittaessa vielä eduskunnan käsiteltävinä. Lakia

valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä vaan on tukeuduttava voimassa olevaan lainsäädän-

töön. Sen vuoksi talousarvio 2019 ja -suunnitelma 2020 - 2021 on Kuntaliiton suosituksen mukaisesti laadittu

suunnitelmavuosien osalta siten, että luvuissa ei ole huomioitu mahdollista tulevaa uudistusta.

Sote-uudistuksen myötä noin puolet kuntien budjeteista siirtyy perustettaville itsehallintoalueille. Sote-alueille

siirtyy niin rahoitus, tehtävät kuin henkilöstökin. Uudistukseen liittyen on edelleen paljon avoimia kysymyksiä niin

rahoituksen, valinnanvapauden kuin omaisuusjärjestelyidenkin suhteen.

Uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväksi jää paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman teh-

tävät. Kunnat vastaavat jatkossakin työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnilla on edelleen vastuu osaamisen

ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista,

nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kuntasuunnittelusta.

Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia ja nopeaa muutoshaasteisiin vastaamista. Maalis-

kuussa 2018 hyväksytyn uuden kuntastrategian mukaisesti kunta kehittää palveluitaan ja toimintaansa vastaa-

maan tulevaisuuden muutostarpeisiin.

1.1.1. VÄESTÖNKEHITYS JA KUNNAN OSA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN

Limingan kunnan väkiluku vuoden 2017 lopussa oli 10.131 henkilöä. Väestö kasvoi vuonna 2017 1,3 %. Asukaslu-

vun kasvu muodostui pääosin luonnollisesta kasvusta, nettomuutto vuonna 2017 oli 27 henkilöä.

Vuonna 2018 väestönkasvu ei todennäköisesti toteudu aivan ennakoidusti. Vuonna 2018 syntyvien lasten määrän

arvioidaan olevan noin 125 lasta, kun määrä muutamia vuosia aikaisemmin on ollut jopa noin 200 lasta vuodessa.

Kunta kehittää palveluitaan ja vetovoimaansa edelleen tavoitteena positiivinen muuttovoitto ja luonnollinen väes-

tönkasvu. Väestönkasvutavoite lähivuosille on keskimäärin 1-3 % vuodessa.

4

Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet

Vuosi Asukasluku Muutos-%

Kunnan tavoite

Tk:n en-nuste

1990 4 825

1995 5 516

2000 5 735 1,7

2005 7 484 6,3

2006 7 963 6,4

2007 8 399 5,5

2008 8 576 2,1

2009 8 861 3,2

2010 9 037 2,0

2011 9 164 1,4

2012 9 432 2,9

2013 9 577 1,5

2014 9 744 1,7

2015 9 940 2,0

2016 10 005 0,7

2017 10 131 1,3

2018 0,5 10 181 10 418

2019 0,8 10 262 10 554

2020 0,8 10 344 10 671

2021 0,8 10 427

Asukasluku 31.12. Tilastokeskuksen väestöennuste (2015)

5 000 5 500 6 000 6 500 7 000 7 500 8 000 8 500 9 000 9 500

10 000 10 500 11 000

Asukasluku Kunnan tavoite Tk:n ennuste

*) 2016 -2020 arvio

5

Limingan kunnan ikärakenne painottuu lapsiin ja nuoriin sekä työikäiseen väestöön. Lasten osuus on suuri verrat-

tuna koko maahan. Tilastokeskuksen väestörakennevuosikatsauksen (2015) mukaan Limingan väestön keski-ikä

(31,0 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 42,3 vuotta). Vuonna 2017 0-15-vuotiaiden osuus oli Limingas-

sa 35,9 % ja alle 7-vuotiaita oli Limingassa 14,3 %. Vanhusten osuus on puolestaan pieni. Yli 65-vuotiaita oli Limin-

gassa 9,6 % väestöstä.

Lasten ja nuorten suuri määrä aiheuttaa myös haasteita palvelujen järjestämiselle. Limingan kunnan väestöllinen

huoltosuhde vuonna 2015 oli 77,8 %, kun koko maan keskiarvo oli 58,2 %. Palvelut on mitoitettu kasvavan väestö-

ennusteen mukaan. Mikäli syntyvyys kääntyy laskuun pysyvästi, tulee palvelujen tarjontaa sopeuttaa muuttunutta

tilannetta vastaavaksi.

Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys

6

1.1.2. ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS

Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna

2015 75 % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 34 %, kun vastaavat luvut koko maassa

olivat 71 % ja 30 %.

Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima.

Vuosi Työvoima Työpaikat

kehitys Tavoite Kehitys Tavoite

1990 2152 1468

2000 2480 1450

2005 3217 1666

2006 3429 1751

2007 3572 1764

2008 3691 1870

2009 3770 1865

2010 3801 1978

2011 3946 2025

2012 4047 2130

2013 4116 2129

2014 4201 2156 *

2017 4281 2300

* v. 2014 viimeisin tilastokeskuksen tieto

Limingan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2015 oli 58,7 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu:

nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkit-

tävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten

helposti saavutettavissa.

Vuonna 2014 8,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 12,5 % jalostuselinkeinoissa ja 77,5 % palvelualoilla

(1,7 % tuntemattomia).

Vuoden 2017 lopussa Limingan kunnan työttömyysaste oli 8,0 % (10,5 % vuonna 2016). Työttömyys on alentunut

koko maassa vuonna 2018. Limingassa työttömyys on alentunut koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata enemmän.

Syyskuun 2018 lopussa Limingan kunnan työttömyysaste oli 5,5 % (7,1 % syyskuussa 2017 ), Pohjois-Pohjanmaan

työttömyysaste 9,5 % ja koko maan työttömyysaste 8,8 %. Työttömänä Limingassa oli yhteensä 235 henkilöä. Nuo-

ria alle 25-vuotiaita oli työttömänä 36 (51 syyskuussa 2017) ja pitkäaikaistyöttömiä 50 henkilöä (84 syyskuussa

2017).

Syyskuun 2018 työttömyysaste on Limingan kunnan matalin kymmenen vuoden seurantajaksolla. Avoimia työ-

paikkoja kunnassa oli syyskuun lopussa 61 kpl (32 kpl syyskuussa 2017).

7

1.1.3. MAANKÄYTTÖ JA ASUNTORAKENTAMINEN

Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntoraken-

taminen tulee vuonna 2018 keskittymään kirkonkylässä ensisijaisesti Kirkonrannan ja Okkosenrannan sekä Tupok-

sessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian mukainen asuntotuotantotavoite on noin 80 asuntoa vuodessa.

8

1.2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT

1.2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT

Valtiovarainministeriön syksyn 2018 talouskatsauksen mukaan vuodesta 2018 on tulossa nykyisen korkeasuhdan-

nevaiheen paras vuosi. Suomen talous on kasvanut vahvasti vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2018 Suomen BKT:n

ennustetaan kasvavan 3,0 %. Vuodesta 2019 eteenpäin Suomen talouden kasvu kuitenkin hidastuu noin 1,5 pro-

senttiin vuodessa.

Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallituksen päättämät sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta. Koheneva

työllisyys lisää osaltaan julkisen sektorin verotuloja vuonna 2018. Myönteinen kehitys pienentää julkisen sektorin

alijäämää ja velkaantumisen kasvua.

Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on tällä erää jo takana. Euroopassa on jo

merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on vähenemässä ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio

on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta.

VM:n ennuste vuoden 2018 talouskasvuksi on 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteisiä, suuria rakennusinves-

tointeja on yhä käynnissä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Vahva talouskasvu nostaa työllisten

määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Yritykset kertovat kasvun rajoitteiksi pulan ammattitaitoisesta työvoi-

masta sekä tuotantokapasiteetista.

Työttömyys on vuonna 2018 laskenut nopeasti koko maassa ja kaikissa ikäryhmissä. Työllisyyden nopean kasvun

myötä työttömien määrä vähenee kuluvana vuonna selvästi edellisvuotta enemmän. Työttömyysasteen ennuste

vuodelle 2018 koko maan osalta on 7,4 %.

Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu kiihtyy vuonna 2018 yli kahteen prosenttiin. Tulojen kas-

vun vaikuttavat työllisyyden sekä ansiotason nousu, mikä nostaa palkkasumman kasvun yli neljään prosenttiin.

Vuonna 2019 talouskasvun ennustetaan hidastuvan 1, 7 %:iin. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava

tekijä on rakennusinvestointien väheneminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana.

Erityisesti metsäteollisuudessa on suunnitteilla erittäin mittavia investointihankkeita. Julkisen talouden velan odo-

tetaan vähenevän alle 60 %:n vuonna 2019.

Palkkasumma nousee 3,5 % ja pitää yllä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen nopeaa kasvua vuonna 2019.

Inflaation kiihtyessä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastu. Tämä hidastaa yksityisen

kulutuksen kasvua.

Vuonna 2020 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,6 %. Palkkasumman kasvu jatkuu, mutta yksityisen kulutuk-

sen kasvu hidastuu inflaation nopeutuessa.

Keskeinen talouskasvua uhkaava riski on kauppasodan kärjistyminen. Kauppasodan mahdollinen laajeneminen

hidastaisi maailmankaupan ja samalla maailmantalouden kasvua. Alenevan talouskasvun tilanteessa myös Kiinan

mittava velkaantuminen voi heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä. Rahapolitiikan normalisoitumiseen liittyy

riski korkojen noususta. Toteutuessaan riskit voivat mm. haitata investointeja ja nostaa energian hintaa.

Italian talouteen liittyvä epävarmuus voi heikentää euroalueen talouskehitystä. Toisaalta euroalueen toimijoiden

valmiudet kestää kriisejä ovat parantuneet viime vuosien velkakriisien myötä.

9

Suomessa kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jatkuu edelleen. Ta-

louden tai asunto-markkinoiden mahdollinen negatiivinen kehitys voi heijastua erittäin vahvasti erityi-

sesti velkaantuneisiin kotitalouksiin.

(Lähde: VM Taloudellinen katsaus, syksy 2018)

1.2.2 KUNTATALOUS

Kuntatalouden yleiset näkymät ovat kohentuneet edelleen vuonna 2018 yleisen talouskasvun jatkuessa vahvana.

Vuotta 2018 leimaavat kuitenkin kuntien jatkuvasti alentuneet verotuloennusteet. Kesällä 2018 kuntien verotu-

loennusteita tarkennettiin merkittävästi alaspäin johtuen muun muassa palkansaajien ansiotulojen verovähennys-

ten ennakoitua suuremmasta määrästä.

Syksyllä 2016 solmittu kilpailukykysopimus vaikuttaa kuntien talouteen edelleen vuonna 2019. Kilpailukykysopi-

muksen mukaisesti julkisen sektorin ajalla 1.2.2017 - 30.9.2019 maksettaviin lomarahoihin tehtiin määräaikainen

30 %:n leikkaus. Lomarahojen leikkaus on pienentänyt kuntien henkilöstömenoja. Leikkaus päättyy ja lomarahat

palautuvat aikaisemmalle tasolle vuonna 2019.

Kilpailukykysopimus sisältyi myös vuosityöajan pitenemisen 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Vuosityöajan

pidennys on lomarahaleikkauksesta poiketen pysyvä muutos. Lisäksi kilpailukykysopimuksella sovittiin eräiden

työnantajamaksujen alentamisesta siirtämällä maksuvelvollisuutta palkansaajille.

Kilpailukykysopimus on tuonut haasteita kuntatalouteen, sillä syntyneet säästöt on leikattu kunnilta vähentämällä

valtionosuuksia. Palkkoihin sovitus nollakorotukset vuonna 2017 ja lomarahaleikkaus ovat puolestaan vaikuttaneet

kunnallisveron tuoton alenemiseen välillisesti. Samoin palkansaajien sosiaalimaksujen korotus on lisännyt palkan-

saajien verovähennyksiä tuloverotuksessa, mikä on vähentänyt kunnallisveron tuottoa.

Kunta-alalle solmittiin uusi työehtosopimus ajalle 1.2.2018 – 31.3.2020. Sopimukseen sisältyy 1.5.2018 toteutettu

1,25 %:n yleiskorotus sekä samansuuruinen henkilökohtaisen lisän korotus. 1.1.2019 maksetaan paikallisena jär-

jestelyeränä 1,25 % kunnallisesta palkkasummasta. 1.4.2019 alkaen palkkoihin on tulossa 1,0 %:n yleiskorotus sekä

1,0 %:n henkilökohtaisen lisän korotus. Lisäksi kunta-alalle sovittiin 9,2 %:n kertaerä ja se tulee maksuun tammi-

kuussa 2019. Kertaerä tullaan kirjaamaan vuoden 2018 kuluksi, koska se ansaitaan vuoden 2018 aikana.

Lisäksi uuteen sopimukseen sisältyy muita kustannusvaikutteisia muutoksia, kuten isyysvapaan palkallisuuden

nosto 6 päivästä 12 päivään sekä tilapäisen hoitovapaan ikärajan nosto 10 ikävuodesta 12 ikävuoteen.

Sovitut muutokset tarkoittavat keskimäärin 1,3 %:n lisäystä henkilöstömenoihin vuonna 2018. Vuonna 2019 henki-

löstömenot lisääntyvät keskimäärin 2,16 %. Sopimuskauden lopussa palkkakustannukset ovat 3,5 % korkeammat

kuin sopimuskauden alussa.

10

1.2.3 LIMINGAN KUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT

Limingan kunta on kasvanut ja kehittynyt pitkäjänteisellä työllä elinvoimaiseksi ja vireäksi kasvukunnaksi. Kunnan

kasvun myötä myös sen palvelutoiminnan on ollut välttämätöntä kasvaa, mikä on näkynyt toimintakulujen ajoit-

tain suurenakin kasvuna. Kunnan kiinteistöissä ilmenneet sisäilmaongelmat ovat tuoneet merkittävän haasteen

kunnan taloudelle. Haasteisiin on vastattu ripeästi ja päätetty rakentaa muun muassa kaksi uutta koulua kuntakes-

kukseen. Myös muita kiinteistöjen korjaushankkeita on toteutettu. Vuonna 2018 saatiin päätökseen uuden Ojan-

perän koulun rakentaminen ja keväällä 2019 valmistuu Linnukan uusi koulu.

Lähtökohtana kunnan toiminnan kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että

kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Talouden tasapai-

nottamiseksi kunta joutuu edelleen tarkastelemaan palvelurakenteitaan. Palvelutuotannon toimintatapojen ja

prosessien kriittinen arviointi ja tehokkuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta kunta pystyy jatkossakin tarjoa-

maan hyvät palvelut käytettävissä olevilla rahoillaan. Palvelutuotannon kehittämisessä muun muassa digitalisaa-

tiota tullaan hyödyntämään kuntastrategian linjausten mukaisesti.

Kunnan taloudenhoidon haasteet liittyvät keskeisesti toimintakulujen hallintaan. Toimintakulujen kasvua on vält-

tämätöntä rajoittaa vastaamaan verorahoituksen kokonaiskasvua. Pitkään jatkuneiden valtionosuusleikkausten

myötä kunta on joutunut vahvistamaan tulopohjaansa korottamalla tuloveroprosenttia 0,5 % -yksiköllä sekä vuo-

delle 2017 että vuodelle 2018. Vuonna 2018 tuloveroprosentin nosto ei kuitenkaan riitä täysin tasaamaan valtion-

osuusleikkauksia, vaan verorahoituksen kokonaiskasvu jää negatiiviseksi.

Vuonna 2019 kunnan verotulojen ennakoidaan kasvavan hyvän yleisen talouskasvun ja työllisyyskehityksen myötä.

Myös kunnan omien elinvoimapanostusten odotetaan tuottavan tulosta kasvavina verotuloina talousarviovuonna

2019 sekä suunnitelmakaudella. Toimintakulujen kasvu tulee pystyä pitämään verorahoituksen kasvua matalampi-

na, jotta talouden tasapaino säilyy ja kunta pystyy selviytymään myös investoinneista ja lainanlyhennyksistä.

Kunnan tahtotila on olla vetovoimainen ja vireä kasvukunta. Tavoitteen saavuttaminen vaatii ennakkoluulotonta ja

rohkeaa asennetta tulevaan sekä eri palvelualueiden saumatonta yhteistyötä. Keskeistä hyvän ja kehittämismyön-

teisen ilmapiirin syntymiselle on hyvä yhteistyö ja keskinäinen luottamus kunnan viranhaltijoiden ja luottamus-

henkilöiden kesken.

Valtuustosopimuksessa (Valtuusto 14.11.2017) valtuusto on asettanut tavoitteeksi talouden tasapainon valtuusto-

kauden päättyessä. Kunnan taloudenhoidolle on asetettu seuraavat tavoitteet:

- toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu - vuosikate kattaa poistot - konsernin lainamäärä ei kasva yli maan keskiarvion - taseessa on ylijäämää valtuustokauden päättyessä

Talousarvioon ja suunnitelmavuosiin sisältyy useita riskitekijöitä. Olennaisimman riskin luo tuleva sote- ja maakun-

tauudistus sekä sen rahoitusmalli. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys, mahdolliset lisäleikkaukset

kuntien valtionosuuksiin sekä kuntien verotulojen negatiivinen kehitys. Muita riskitekijöitä ovat mm. Limingan

kunnan lainamäärän kasvu, korkomarkkinoiden kehitys, erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, asukkaiden

palvelutarpeen kasvu sekä väestönkasvun hiipuminen. Talouden tasapainoa tulee tarkkailla jatkuvasti ja reagoida

muutoksiin nopeasti käytännön toiminnan tasolla.

11

Limingan kunnan talouden kehitys

2013 2014 2015 2016 2017 TA2018 TA2019

Asukasluku 31.12. 9 577 9 744 9 940 10 005 10 138 10 252 10 262

kasvu-% 1,5 1,7 2,0 0,7 1,3 1,1 0,1

Tuloveroprosentti 20,5 20,5 20,5 20,5 21,0 21,5 21,5

Verotulot 28 315 27 848 29 551 29 990 31 384 32 200 33 450

Valtionosuudet 24 213 23 825 24 101 25 231 25 236 23 729 23 765

Verorahoitus yhteensä 52 529 51 673 53 652 55 221 56 620 55 929 57 215

muutos % 10,1 -1,6 3,8 2,9 2,5 -1,2 2,3

e/asukas 5 485 5 303 5 398 5 519 5 585 5 455 5 575

Toimintamenot 53 833 53 519 55 704 58 793 58 764 58 245 59 706

muutos % 4,4 -0,6 4,1 5,5 0,0 -0,9 2,5

Toimintakate 45 948 45 679 47 602 50 650 50 673 51 335 52 626

muutos % 4,2 -0,6 4,2 6,4 0,0 1,3 2,5

e/asukas 4 798 4 688 4 789 5 062 4 998 5 007 5 128

Vuosikate 6 799 5 786 5 914 4 424 5 881 4 255 4 250

e/asukas 710 594 595 442 580 415 414

vuosikate/poistot % 223,9 139,6 146,3 78,9 147,4 110,0 104,1

Tilikauden tulos 3762 1642 1871 -1186 1891 384 166

Investoinnit, netto 9 094 6 851 1 725 2 448 7 467 15 967 6 785

e/asukas 950 703 174 245 738 1558 661

Investointien tulorahoitus-% 71,7 81,7 317,6 157,0 77,0 60,4 61,5

Lainakanta 22 720 24 236 19 581 17 601 17 950 30 550 34 150

e/asukas 2 372 2 487 1 970 1 760 1 771 2 980 3 328

Omavaraisuusaste, % 57,3 57,6 62,7 64,1 64,3

Kertynyt ylijäämä 7 433 8 554 8 769 8 224 8 155 8 539 8 705

e/asukas 776 878 882 822 804 833 848

Lainsäädäntömuutoksia talousarviovuonna

Valmistelussa olevat sote- ja maakuntalait ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn joulukuussa 2018.

Muutokset kunnan hallinnossa

Huhtikuussa 2019 järjestetään eduskuntavaalit ja toukokuussa 2019 europarlamenttivaalit. Mikäli sote- ja maa-

kuntauudistukseen liittyvät lait hyväksytään eduskunnassa, pidetään ensimmäiset maakuntavaalit europarlament-

tivaalien yhteydessä.

12

2. LIMINGAN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET

Limingan kunta on päivittänyt kuntastrategian ja se on hyväksytty valtuustossa 19.3.2018. Vuoden 2019 talousar-

vio pohjautuu Limingan uuteen kuntastrategiaan vuosille 2018 - 2025.

2.1. LIMINGAN VISIO JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT

Limingan kunnan visio on:

13

Limingan kunnan arvot kiteytyvät kuntastrategian lupauksissa:

14

2.2. STRATEGISET TAVOITTET

1. ELINVOIMAINEN KUNTAYMPÄRISTÖ Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämis-

tä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on myös työllisyys ja vetovoimainen kuntabrändi. Liminganlahden hyö-

dyntäminen luontomatkailun näkökulmasta vahvistaa kunnan matkailutoimintaa.

Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Työpaikkojen ja yritysten määrä kasvaa

Uudet perustetut yritykset (kpl) Vuokratut ja myydyt yritystontit (kpl) Uusien yritysten mukana tulevat työpaikat (kpl) Yhteisöverotulojen kehitys

yli 50 yritystä yli 10 luovutettua tonttia yli 75 / vuosi kasvu + 20 %

yli 50 yritystä / vuosi yli 10 tonttia / vuosi Työpaikkojen määrä > 2900 kpl > 1,2 milj. €

Pohjois-Suomen paras työllisyysaste ja alle 25-vuotiaiden täystyöllisyys

Työttömyysaste (5,5 % 9/2018) Pitkäaikaistyöttömien määrä (50 henkilöä 9/2018) Nuorten työttömien määrä (36 henkilöä 9/2018) Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista (v. 2017 263 teur)

< 6 % < 50 henkilöä < 30 henkilöä < 240 000 €

< 5 % < 30 henkilöä 0 < 200 000 €

Liminka luontomatkailun kärkikohteeksi Pohjois-Suomessa

Liminganlahden luontokeskuksen käyntimäärät Matkailun Masterplan Matkailun Masterplanin toteutu-misaste Vapaa-ajan matkailun yöpymiset, kpl Koulutusvientiryhmät Limingassa (kansainväliset ja kansalliset yöpy-jät)

> 60 000 /vuosi Liminganlahden osio kevät 2019 15 % > 5000 > 3-5 ryhmää /vuosi

> 200 000 / vuosi 100 % > 25 000 > 24 ryhmää / vuosi

Pohjois-Suomen vetovoi-maisin kuntabrändi

Sijoittuminen vetovoima-tutkimuksissa

Kolmen kärjessä Pohjois-Suomessa

Pohjois-Suomen ve-tovoimaisin

15

2. MAANKÄYTTÖ JA KUNTAKUVA

Maapolittiikkaa toteutetaan erillisen valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kes-

keistä on kunnan vetovoiman ja kunnan keskusta-alueen kehittäminen sekä riittävä tonttitarjonnan

varmistaminen.

Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Riittävä tonttitarjonta asukkaiden ja yritysten tarpeisiin

Tonttireservi (kaavallinen valmius)

- asuntotontit - yritystontit

joista rakentamiskelpoiset tontit

- asuntotontit, kpl

- yritystontit, kpl

120 kpl 20 kpl 60–70 kpl 10 kpl

120 kpl 20 kpl 60–70 kpl 10 kpl

Kunnan muuttotase on positiivinen

Muuttotase

Muuttotase positiivi-nen

Muuttotase positiivi-nen

Kuntakeskuksen vetovoi-ma kasvaa

Kerrostalohankkeiden käynnisty-minen kuntakeskuksessa Kuntakeskuksen - asukasluku - työpaikkamäärä

1 uusi kerrostalo-hanke käynnistyy + 50 asukasta / vuosi + 15 työpaikkaa

Kuntakeskuksen asu-kasluku ja työpaikka-määrä on merkittä-västi vahvistunut

Saavutettavuus ja liiken-neyhteydet paranevat

Joukkoliikenteen nousijamäärät Raideliikenneselvitys Lähijunakokeilu

Käyttäjien määrä kasvaa Valmistuu 2019 Valmistelu 2019

Käyttäjien määrä kasvaa Kokeilu toteutettu

16

3. HYVINVOIVAT KUNTALAISET

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Limingassa kuntajohtamisen ytimessä. Se on kiinteä osa kuntastrategiaa

sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Kunta luo toiminnallaan kuntalaisille hyvät edellytykset huolehtia omasta

terveydestään ja hyvinvoinnistaan.

Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteuttami-nen Liikunta painopisteenä v. 2019

Liikuntareseptin kirjoitus-määrät, neuvonta ja ohjaus (Efficasta) Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikkuminen

Liikkumisreseptejä 90 kpl/vuosi Liikunnan puheeksiottoja 1500/vuosi Liikuntaneuvonnassa käy 80 henkilöä vuodessa Tilanne paranee kouluter-veyskyselyssä

Liikuntaresepti on va-kiintunut toimintatapa

Osallistumista ja yhteisöl-lisyyttä tukevat toiminta-mallit on otettu käyttöön

Kunnan osallisuusmalli:

- kyläfoorumit

- liikunta- ja kulttuurifoo-rumit

- nuorisovaltuusto

- vanhus- ja vammais-neuvosto

Limingan KAIKU:n kehittä-minen

Osallisuusmallin laatimi-nen ja mallin pilotointi v. 2019 Kyselyjä väh. 1 x kokoai-kaisesti meneillään

Osa vakiintuneita toi-mintatapoja KAIKU on keskeinen osa osallistamista ja viestin-tää

Liminka tunnetaan moni-puolisena kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumakuntana

Suunnitelmallinen tapahtu-matuotanto Keskeisten tapahtumien kävijämäärät Liikuntapalvelujen uusi toi-mintamalli Avustusperiaatteiden uudis-taminen

Tapahtumien vuosikellon toteuttaminen Kävijämäärät kasvavat vuosittain Käyttöönotto v.2019 Uudet avustusperiaatteet otetaan käyttöön v. 2019

17

4. TALOUDEN TASAPAINO JA JOHTAMINEN

Kunnan perustehtävien hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja pit-

käjäteistä taloudenhoitoa. Palvelut järjestetään palveluiden järjestämissuunnitelmien ja talouden reunaehdot

huomioiden. Johtamisessa ja taloudenhoidossa huomioidaan yhä enemmän konsernin kokonaisetu.

Kunta kehittää asiointipalveluita entistä sähköisempään muotoon. Yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallistumista

vahvistetaan ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja, jotka tukevat kuntalaisten kohtaamisia ja vuoropuhelua

sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja aktiivista toimintaa.

Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Kuntakonsernin talous on tasapainossa

Toimintakate Verorahoitus Investointien tulorahoitus % Konsernin lainamäärä € /asukas Vuosikate Taseen ylijäämä

Toimintakatteen kasvu </= verorahoituksen kasvu Yli 40 % < koko maan keskiarvo Vuosikate kattaa poistot Taseessa on ylijäämää

Toimintakatteen kasvu </= verorahoituksen kasvu Yli 80 % < koko maan keskiarvo Vuosikate kattaa poistot Taseessa on ylijäämää

Omistajaohjauksella toteutetaan kuntastra-tegiaa

Omistajapoliittisten linjaus-ten toteutuminen Lakeuden Infra Oy:n perus-taminen Omistajaohjauskeskustelut Yhtiökohtaisten tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteiden toteutuminen Yhtiön perustaminen 1.7.2019 alkaen Vähintään 2 x / vuosi Tavoitteiden toteutuminen

Toimiva ja tehokas kun-takonserni

Hyvinvoiva, osaava ja kehityshakuinen henki-löstö

Sairauspoissaolopäivät / työntekijä Keskimääräinen eläköity-misikä Henkilöstökysely

Sairauspoissaolojen määrä < 15 pv/tt > 63 vuotta Henkilöstön työhyvinvointi paranee

Oikea-aikainen, avoin ja monikanavainen viestintä

Viestintäsuunnitelma Julkaisujen määrä eri kana-vissa Kunnan netti-ja intrasivujen uudistus + englanninkieliset sivut

Käyttöönotto v. 2019 Jokainen yksikkö viestii toiminnastaan vähintään 1 x / viikko Uudistus toteutetaan v.2019

18

3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN

EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ

Kuntalain 47 §:n mukaan kunnan tulee omistajaohjauksella huolehtia siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa

otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana

tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön tai yhteisön hallintoon ja toimintaan. Limingan kunnan omistajapoliittiset lin-

jaukset (valtuusto 12.11.2018) ja Konserniohje (Valtuusto 7.9.2015) sisältävät tarkemmat ohjeet omistajaohjauk-

sen toteuttamisesta.

Liminka konserniin kuuluvat yhteisöt

Kotipaikka Kunnan omis-

tusosuus % 31.12.2017

Tytäryhteisöt Limingan Vesihuolto Oy Liminka 69,80

Limingan Asunnot Oy Liminka 100,00

Limingan Kehitys Oy Liminka 100,00

Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus Liminka 100,00

Kiinteistö Oy Limingan Vanamo Liminka 75,00

Kuntayhtymät

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 3,85

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Oulu 1,41

Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulu 1,33

Konsernijohdolle ja kunnan edustajille asetetut tavoitteet

TA 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2019

Toimintatulot /toimintamenot, % > 30 32 > 30 > 30

Vuosikate % poistoista > 100 133 > 100 > 100

Omavaraisuusaste, % > 50 51 > 50 > 50

Suhteellinen velkaantuneisuus, % < 60 61 < 60 < 60

Lainamäärä € / asukas < 3000 3 359 < 4000 < 4000

Raportointi toiminnsta ja taloudesta 2 x vuosi 2 x vuosi 2 x vuosi 2 x vuosi

Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan edustajien evästäminen säännömukaisesti

ennen kokouksia.

19

3.1. LIMINGAN KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN TULOSTAVOITTEET

LIMINGAN VESIHUOLTO OY Yhtiö vastaa vesihuoltolain mukaisena vesihuoltolaitoksena toiminta-alueensa vesihuollosta.

Yhtiön toiminnoista vesihuollon rakentamistoiminnan siirtoa Lakeuden Infra Oy:lle

1.7.2019 valmistellaan valtuuston hyväksymän omistajapoliittisen ohjelman linjauksen mukaisesti.

Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

TA2019

Tilikauden tulos +

Toiminnan tuotot / toiminnan kulut % > 12

Investointien tulorahoitus % > 40

Omavaraisuusaste % > 50

Sijoitetun pääoman tuotto %

Vesihuollon maksujen taso

Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus

Veden kulutusmäärä / asukas vähenee

LIMINGAN ASUNNOT OY Yhtiön tehtävänä on toteuttaa kunnan asuntopolitiikkaa ylläpitämällä Limingassa monipuolista ja koh-

tuuhintaista vuokra-asuntokantaa.


TA2019

Tilikauden tulos +


Sijoitetun pääoman tuotto % > 2

Vuokra-asuntojen vuokrausaste % > 95

Tyhjillään olevien asuntojen määrä % < 2

Vuokra-asuntojen kysyntä suhteessa tarjontaan

Raportointi kiinteistöjen kunnosta ja korjausvelan määrästä

Korjausinvestoinnit vastaavat korjausvastuuta

Vuokrataso on seudullisesti kilpailukykyinen

20

LIMINGAN KEHITYS OY

Limingan Kehitys Oy:n tehtävänä on toimia kunnan elinvoiman kehittämisen välineenä.


TA2019

Tilikauden tulos +


KIINTEISTÖ OY LIMINGAN LIIKEKESKUS

Kiinteistöyhtiö hallinnoi loppuvuonna 2018 valmistunutta Lakeustalon kiinteistöä Limingan keskustassa.


TA2019

Tilikauden tulos +


Tilojen vuokrausaste % > 95

Kilpailukykyinen vuokra

Kiinteistön arvon säilyminen

Kiinteistön energiatehokkuus

KIINTEISTÖ OY LIMINGAN VANAMO

Kiinteistöyhtiö hallinnoi Tupoksesa sijaitsevaa Vanamon kiinteistöä. Kunnan osalta tila on päiväkotikäytössä.


TA2019

Kilpailukykyinen vuokrataso

Kiinteistön arvon säilyminen

Kiinteistön tilatehokkuuden lisääminen

Kiinteistön energiatehokkuus

21

4.TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on valtuuston tärkein toi-

minnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitami-

seksi turvataan. Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan.

Käyttötalousosassa palvelualueita sitoo toimintakate (=ulkoiset nettomenot). Johtavilla viranhaltijoilla on oikeus

tehdä tulo- ja menomäärärahojen muutoksia palvelualueensa sisällä, mikäli ne eivät muuta toimintakatetta. Val-

tuuston tulee hyväksyä toimintakatteeseen vaikuttavat sekä palvelualueiden väliset muutokset. Vastuu käyttöta-

loushankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin palvelualueen johtavalla viranhaltijalla.

Rahoitusosan sitova erä on pitkäaikaisten lainojen lisäys.

Investointisosan menot ja tulot ovat sitovia hanketasolla. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonai-

suuksia. Vastuu investointihankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin palvelualueen johtavalla viranhalti-

jalla.

Ruoka-, puhtaus- ja kiinteistönhoito sekä kunnallistekniikan palvelut sisältyvät ko. palveluita ostavien tulosaluei-

den talousarvioihin kumppaniostoina ao. liikelaitokselta.

Konsernipalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimisto- ja IT-palvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin

tulosyksikölle. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella.

Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät

kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle.

Talousarviomuutokset tulee tehdä talousarviovuoden aikana.

Talousarvion seuranta Talousarvion toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja toteuma saatetaan valtuustolle tiedok-

si kokousaikataulun mukaisesti. Vuonna 2019 osavuosikatsaukset laaditaan 30.4. ja 31.8. kirjanpidon tilanteen

mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Talousarvio edellyttää palvelualueilta

säännönmukaista talousarvion seurantaa kuukausittain ja raportointia hallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsaus-

ten yhteydessä. Hallintokuntien edellytetään ennakoivan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa

toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintaansa talousarvion tavoitteiden mukaiseksi.

Palvelualueiden tulee toteutumien seurannassa huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen.

Valtuutus lainanottoon Valtuusto oikeuttaa talousjohtajan nostamaan tilapäisluottoa enintään 15 milj. euroa maksuvalmiuden turvaami-seksi. Lisäksi valtuusto oikeuttaa talousjohtajan hallintosäännön mukaisesti ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa enintään rahoituslaskelman kohdan pitkäaikaisten lainojen lisäys mukaisesti.

22

5. TULOSLASKELMAOSA

Tuloslaskelma TP 2017 MUUTETTU TPE 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

Limingan kunta ulkoiset 1 000 € TA2018 1 000 € € 1 000 € 1 000 €

Varsinainen toiminta

Toimintatuotot

Myyntituotot 2 394 2 143 2 143 2 445 100 2 465 2 484

Maksutuotot 2 278 2 020 2 100 2 323 100 2 342 2 360

Tuet ja avustukset 945 1 005 1 005 857 100 864 871

Muut tuotot 2 475 1 742 2 400 1 454 500 1 466 1 478

Toimintatulot yhteensä 8 092 6 910 7 648 7 079 800 7 136 7 194

Toimintakulut

Henkilöstökulut -28 181 -28 779 -29 200 -29 346 800 -29 640 -30 085

Palvelujen ostot -20 476 -19 948 -20 200 -20 412 700 -20 617 -20 926

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 705 -3 412 -3 500 -3 620 700 -3 657 -3 712

Avustukset -4 680 -4 803 -4 803 -4 854 000 -4 903 -4 976

Muut toimintamenot -1 722 -1 426 -1 426 -1 471 800 -1 487 -1 509

Toimintamenot yhteensä -58 764 -58 368 -59 129 -59 706 000 -60 303 -61 208

Toimintakate -50 673 -51 458 -51 481 -52 626 200 -53 167 -54 014

Verotulot 31 384 32 200 32 028 33 450 000 33 952 34 461

Valtionosuudet 25 236 23 729 23 879 23 765 000 24 121 24 483

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 2 1 1 1 000 1 1

Muut rahoitustulot 43 15 15 15 000 15 15

Korkomenot -110 -350 -150 -350 000 -360 -380

Muut rahoitusmenot 1 -5 -1 -5 000 -5 -5

Vuosikate 5 881 4 132 4 291 4 249 800 4 558 4 561

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 642 -3 801 -3 801 -4 083 800 -4 161 -4 253

Arvonalentumiset -347 -70 -70

Tilikauden tulos 1 891 261 420 166 000 397 308

Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 641

Varausten lis. (-) tai väh. (+) -2 532

Tilikauden yli-/alijäämä 0 261 420 166 000 397 308

Tavoitteet ja tunnusluvut

Toimintatulot/toimintamenot, % 13,8 11,8 12,9 11,9 11,8 11,8

Vuosikate/poistot, % 161,5 108,7 112,9 104,1 109,5 107,2

Vuosikate e/asukas 580 403 421 414 441 437

Kertynyt ylijäämä 8 155 8 862 8 575 8 741 9 138 9 446

Kertynyt ylijäämä e/asukas 804 864 842 852 883 906 Asukasluku 10 138 10 252 10 181 10 262 10 344 10 427

Tuloslaskelmassa esitetään tulorahoituksen riittävyys käyttötalouden menoihin ja poistoihin. Kunnan omat tulot ja

valtion rahoitus muodostavat kunnan rahoitusjärjestelmän. Kunnan tärkeimmät tulolähteet ovat verotulot ja valti-

onosuudet.

23

Toimintatuotot

Limingan kunnan toimintatuotot vuonna 2019 ovat 7,1 milj. euroa. Toimintatuotot kasvavat 2,5 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna.

Toimintakulut Limingan kunnan toimintakulut vuonna 2019 ovat 59,7 milj. euroa. Toimintakulut kasvavat 2,3 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna. Palvelujen ostoihin on talousarviossa varattu 20,4 milj. euroa, josta 10,2 milj. euroa erikoissairaanhoidon palveluostoihin. Toimintakulujen kehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomioita koko toimintavuoden ajan. Palvelusopimuksiin ja ostojen suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota ja toteuttaa ne mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tarkoi-tuksenmukaisesti.

Henkilöstökulut Limingan kunnan henkilöstökulut ovat 29,3 milj. euroa talousarviovuonna 2019. Henkilöstökulut kasvavat vuoden 2018 talousarviosta yhteensä 2,0 %. Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu sopimuskorotusten vaikutukset ja ne kasvavat 4,3 % edellisestä vuodesta. Kasvuun sisältyy myös uudet tehtävät ja virat. Henkilöstösivukulut pienenevät 6,6 % edellisestä vuodesta, koska vuoden 2018 talousarvion laadinnassa käytettiin suurempia sivukuluprosentteja kuin mitä lopulta toteutui. Sivukulujen pienentyminen tasaa henkilöstökulujen kokonaiskasvua vuonna 2019. Lomapalkkavelka on budjetoitu siten, että lomapalkkavelan muutos vuoden aikana on 0. Suunnitelmavuodelle 2020 henkilöstökuluja on korotettu 1,0 % ja suunnitelmavuodelle 2021 1,5 %. Henkilöstökulut palvelualueittain vuonna 2019

Henkilöstökulut, 1.000 e Palkat ja palkkiot

Henkilö-sivukulut

Yhteensä Muutos

2018-2019

Konsernipalvelut 1 049 263 1 312 -7,7

Elinvoima 786 182 968 2,2

Sivistys 12 463 2 912 15 375 2,6

Hyvinvointi 879 214 1 093 8,9

Perusturva 6 363 1 559 7 922 1,9

Kiinteistötekniikka liikelaitos 297 83 381 1,6

Ruoka-, puhtaus- ja kiinteistöpal-velu liikelaitos

1 817 476 2 293 1,1

Muut tulosalueet 3 0 3 -25,0

Yhteensä 23 657 5 689 29 347 2,0

Henkilöstö 31.12.2017 TP2017

Hallinto 27

Perusturva 192

Sivistys 436

Tekninen osasto 89

Yhteensä 744

Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset.

24

Henkilöstön kokonaismäärän muutokset vuonna 2019, jotka on huomioitu talousarviossa:

Perusturvapalvelut

Sairaanhoitaja

Fysioterapeutti (0,5 htv)

Sivistyspalveluissa

Koulupsykologi

Varhais-erityisopettaja (osa työpanoksesta myydään yksityisille päiväkodeille)

Elinvoimapalvelut

Viestintäkoordinaattori/tapahtumatuottaja koko kunnan toimialueelle (konsernipalveluissa ole-

massa olevan vakanssin muutos)

Eläköitymisten yhteydessä virkojen ja tehtävien täyttö tarkastellaan aina tapauskohtaisesti palvelutuotan-

non tarpeista käsin. Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa.

Verotulot

Verotulot, 1.000 € TP 2017 TA 2018 TPE 2018 TA 2019 Muutos % Muutos €

Kunnan tulovero 29 443 30 255 30 106 31 446 4,0 % 1 191

Osuus yhteisöveron tuotosta 758 760 679 760 0,0 % 0

Kiinteistövero 1 183 1 185 1 243 1 244 4,7 % 59

Verotulot yhteensä 31 384 32 200 32 028 33 450 3,9 % 1 250

Limingan kunnan verotulot on arvioitu Kuntaliiton marraskuussa 2018 antaman verotuloennusteen pohjalta. Val-

tuusto päätti 12.11.2018 säilyttää kunnan tuloveroprosentin edellisen vuoden tasolla, eli 21,50. Yleisen talouskas-

vun ja kohenevan työllisyyden myötä verotulojen ennakoidaan kehittyvän positiivisesti. Lisäksi kunnan omien

elinvoima- ja työllisyyspanostusten myötä kunnan verotulojen ennakoidaan vahvistuvan talousarviovuonna sekä

suunnitelmavuosien aikana.

Talousarviovuosien 2018 ja 2019 väliseksi verotulojen kasvuksi muodostuu 3,9 % (1.250.000 euroa). Vuoden 2018

verotulojen ennakoidaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota heikommin. Vuonna 2018 verotulojen ennakointi

on ollut aikaisempaa vaikeampaa, kun kuntien verotuloennusteita on leikattu kesästä 2018 lähtien. Kuntien vero-

tulojen väheneminen johtuu muun muassa kasvaneista palkansaajien työtulovähennyksistä.

Kiinteistövero on kunnallinen vero ja se tilitetään kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveron perusteena ovat kiin-

teistön verotusarvo sekä kiinteistöveroprosentit. Rakennukset ja maapohja verotetaan erikseen. Kunta päättää

sovellettavista kiinteistöveroprosenteista kiinteistöverolaissa säädettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien rajois-

sa. Valtuusto päätti 12.11.2018 säilyttää kiinteistöveroprosentit ennallaan vuonna 2019. Kiinteistöveroja on koro-

tettu Limingassa viimeksi vuonna 2015.

25

Liminka 2019

Vaihteluvälit 2019

Yleinen kiinteistövero 0,94 0,93 - 2,00

Vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,41 - 1,00

Muu asuinrakennus 1,03 0,93 - 2,00

Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00-2,00

Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 2,00 - 6,00

Voimalaitokset 2,85 0,93 - 3,10

Valtionosuudet Valtionosuudet ovat kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jonka käytöstä kunta päättää itse. Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Valtionosuusrahoitus koos-tuu kahdesta osasta: 1) valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja 2) opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta. Valtionosuuksiin on tehty viime vuosina useita muutoksia ja leikkauksia. Muutosten myötä kuntien tulopohja on heikentynyt merkittävästi. Kilpailukykysopimus on pitänyt sisällään kuntien menojen leikkauksia mutta samalla myös kuntien tulopohjaa on heikennetty vähentämällä laskennalliset säästöt kuntien valtionosuuksista. Esimerkik-si julkisen sektorin 30 %:n lomarahaleikkaus pienentää kuntien menoja mutta säästöä vastaava määrä leikataan pois valtionosuuksista. Samoin työajan pidennyksestä arvioitu laskennallinen kustannussäästö leikataan valtion-osuuksista. Kuntaliiton ennakollisen laskelman mukaan Limingan kunnan valtionosuuden kasvavat 0,2 % (36.000 euroa) vuon-na 2019. Kokonaisuudessaan verorahoitus kasvaa 2,3 % (1,3 milj.euroa) vuoden 2018 talousarvioon verrattuna.

Valtionosuudet, 1.000 € TP 2017 TA 2018 TPE 2018 TA 2019 Muutos % Muutos €

Verotulojen tasaus 7 027 7 119 7 118 7 100 -0,3 % -19

Peruspalveluiden valtionosuus 17 501 17 042 17 043 16 832 -1,2 % -210

Järjestelmämuutoksen tasaus 896

0

Kotikuntakorvaukset

-141 -141 -27 -80,9 % 114 Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo

-188 -291 -140 -140 -51,9 % 151

Valtionosuudet yhteensä 25 236 23 729 23 880 23 765 0,2 % 36

Toimintakate

Yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi on Limingassa asetettu, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituk-

sen kasvua pienempi. Talousarviovuonna toimintakate kasvaa 2,3 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon ver-

rattuna. Verorahoituksen kasvu vuoden 2018 talousarvioon verrattuna on 2,3 %. Siten taloustavoite toteutuu

talousarviovuonna 2019.

Suunnitelmavuoden 2020 tulojen on ennakoitu kasvavan 0,8 % ja menojen 1 %:n. Verorahoituksen on arvioitu

kasvavan 1,5 %.

Suunnitelmavuoden 2021 osalta tulojen on ennakoitu kasvavan 0,8 %, menojen 1,5 % ja verorahoituksen 1,5 %.

Näin taloustavoite toteutuu myös suunnitelmavuosina, eli toimintakatteen kasvu jää 1 %:iin samalla kun verora-

hoitus kasvaa 1,5 %.

26

Rahoitustuotot ja –kulut Rahoitustuotot ja -kulut on arvioitu maltillisesti ja lainojen korkokuluihin on varauduttu talousar-

viovuonna ja suunnitelmakaudella.

Poistot Poistot on laskettu investointikohteiden arvioidun valmistumisajankohdan mukaan. Mittavan investointiohjelman

myötä myös poistojen määrä kasvaa suunnitelmakaudella. Limingan kunnan taloustavoitteena on, että vuosikate

kattaa poistot. Talousarviovuonna sekä suunnitelmavuosina vuosikate riittää kattamaan poistot.

Tilikauden tulos Talousarviovuoden 2019 tilikauden tulokseksi muodostuu 0,2 milj. euroa. Tilikauden tulos jää noin 95.000 euroa pienemmäksi kuin vuoden 2018 muutetussa talousarviossa. Kunnan tuloksenmuodostumisessa on keskeistä rajoit-taa toimintakulujen kasvua ja pyrkiä vahvistamaan verotulojen kertymää.

Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista

100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)

Tunnusluku osoittaa kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista katetaan myynti- ja maksutuotoilla.

Vuosikate € /asukas Tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla. Limingassa tavoitetaso on noin 580 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Kunnan tavoite, ja tasapainossa olevan talouden tavoite on kattaa poistot vuosikatteella. Kertynyt ylijäämä e/asukas (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä) / Asukasmäärä Tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään 300 - 400 euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite).

27

TULOSLASKELMA SISÄISET JA ULKOISET

Tuloslaskelma TP 2017 MUUTETTU TA 2019 TS 2020 TS 2021

Limingan kunta ulkoiset+sisäiset 1 000 € TA 2018 € 1 000 € 1 000 €

Varsinainen toiminta

Toimintatuotot

Myyntituotot 2 394 10 783 11 631 900 11 725 11 819

Maksutuotot 2 278 2 020 2 323 100 2 342 2 360

Tuet ja avustukset 945 1 005 857 100 864 871

Muut tuotot 2 475 2 982 3 361 600 3 388 3 416

Toimintatuotot yhteensä 8 092 16 790 18 173 700 18 319 18 466

Toimintakulut

Henkilöstömenot -28 181 -28 779 -29 346 800 -29 640 -30 085

Palvelujen ostot -20 476 -24 446 -24 855 400 -25 082 -25 379

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 705 -3 412 -3 620 700 -3 657 -3 712

Avustukset -4 680 -4 803 -4 854 000 -4 903 -4 976

Muut toimintamenot -1 722 -6 808 -8 123 000 -8 204 -8 327

Toimintakulut yhteensä -58 764 -68 248 -70 799 900 -71 486 -72 479

Toimintakate -50 673 -51 458 -52 626 200 -53 167 -54 014

Verotulot 31 384 32 200 33 450 000 33 952 34 461

Valtionosuudet 25 236 23 729 23 765 000 24 121 24 483

Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot 2 1 1 000 1 1

Muut rahoitustulot 43 15 15 000 15 15

Korkomenot -110 -350 -350 000 -360 -380

Muut rahoitusmenot 1 -5 -5 000 -5 -5

Vuosikate 5 881 4 132 4 249 800 4 558 4 561


Suunnitelman mukaiset poistot -3 642 -3 801 -4 083 800 -4 161 -4 253

Arvonalentumiset -347 -70

Tilikauden tulos 1 891 261 166 000 397 308

Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 641

Varausten lis. (-) tai väh. (+) -2 532

Tilikauden yli-/alijäämä 0 261 166 000 397 308

Tuloslaskelmassa mukana liikelaitosten palvelumyynnit ja -ostot sekä talous-, hallinto- ja IT-palvelujen myynnit ja

ostot.

28

6. RAHOITUSOSA

Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituslaskelma osoit-

taa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen.

Rahoitusosa TP 2017 MUUTETTU TPE 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

1 000 € TA2018 1 000 € € 1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 5 881 4 132 4 291 4 249 800 4 558 4 561

Tulorahoituksen korjauserät -734 -426 -920 -425 -425 -425

Investointien rahavirta

Investointimenot -8 158 -20 041 -20 041 -7 550 000 -4 920 -3 990

Rahoitusosuudet investointeihin 522 553 553 640 000 230 10

Pysyvien vastaavien hyödyk- 900 125 2 350 125 000 125 125

keiden luovutustulot

Toiminnan ja investointien rahavirta -1 588 -15 657 -13 767 -2 535 625 -432 281

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -75

Antolainasaamisten väh. 13 5 5 5 000 5 5

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 5 000 10 000 10 000 7 000 000 4 000 4 000

Pitkäaikaisten lainojen väh. -2 353 -2 400 -2 400 -3 400 000 -4 100 -4 100

Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 000 5 000 3 000

Muut maksuvalmiuden muutokset 91 3 200 3 200

Rahavarojen muutos -912 148 38 1 069 375 -527 186

Rahavarat 31.12. 2 645 2 793 2 683 3 752 375 3 225 3 411

Rahavarat 1.1. 3 557 2 645 2 645 2 683 000 3 752 3 225

Tavoitteet ja tunnusluvut

Toiminnan ja investointien rahavirran -7 922 -23 579 -21 689 -24 224 625 -24 657 -18 042

kertymä 5 vuodelta

Lainanhoitokate 1,3 1,6 1,7 1,2 1,1 1,1

Kassan riittävyys, pv 14 13 12 19 17 18

Investointien tulorahoitusprosentti 77,0 21,2 22,0 61,5 97,2 114,6

Lainakanta

Hallintosäännön mukaan talousjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman sekä lyhytaikaisen vieraan

pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2019 lainatarve on 7,0 milj.

euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta

lyhentää vuonna 2019 pitkäaikaisia lainoja yhteensä 3,4 milj. euroa. Lainamäärä vuoden 2019 lopussa on

arviolta 34,2 milj. euroa, 3.328 euroa/asukas.

29

Lainamäärä kääntyy laskuun suunnitelmavuonna 2020, kun yksi vanhojen lainojen lyhennysohjelmista päät-

tyy. Suunnitelmakaudella toteutettavien investointihankkeiden osalta tulee käyttää tarkkaa harkintaa, jotta

lainamäärä voidaan pitää hallittuna. Mikäli investointeja päädytään rahoittamaan esim. leasing-

rahoituksella, tulee asian vaikutukset arvioida tarkoin käyttömenoihin ja sitä kautta vuosikatteen riittävyy-

teen.

Rahamarkkinoiden kehitys vaikuttaa korkokustannuksiin. Talousarviossa ja suunnitelmakaudella on varau-

duttu mahdolliseen korkojen nousuun.

2014 2015 2016 2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021

Lainanotto, 1000 € 6 000 4 000 0 5 000 15 000 7 000 4 000 4 000

Lainojen lyhennys 1000 € 4 484 8 655 1 980 4 651 2 400 3 400 4 100 4 100

Lainamäärä, 1000 € 24 236 19 581 17 601 17 950 30 550 34 150 34 050 33 950

Lainamäärä €/as 2 487 1 970 1 760 1 771 2 980 3 328 3 292 3 256

Lainojen korot, 1000 € 251 188 166 110 360 350 360 380

Lainojen hoitokustannuk-set, €/as 486 890 215 470 269 365 431 430

Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

= rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen kertymä 5 vuodelta.

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.

Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, mikäli tunnusluku on 1,0 tai suurempi. Mikäli tunnuslu-vun arvo on alle 1,0, joudutaan lainan hoitoon ottamaan uutta lainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kassan riittävyys = 365 pv * Rahavarat varainhoitovuoden lopussa / Kassasta maksut varainhoitovuonna Tunnusluku kertoo monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla.

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

Lainamäärä €/as

0

200

400

600

800

1 000

Lainojen korot, 1000 €

30

Investointien tulorahoitusprosentti = 100 * Vuosikate / (Investointimenot – Investointien rahoitusosuudet) Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

7. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN

Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021

1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Konsernipalvelut

tulot

1 840 3 556 200 3 585 3 613

menot

-5 693 -5 482 900 -5 538 -5 621

toimintakate, ulkoiset

-3 853 -1 926 700 -1 953 -2 007

toimintakate ulkoiset + sisäiset

-2 944 -1 002 200 -1 134 -1 182

Sisäiset erät

it-palvelut (menot)

-87 -84 200 -85 -86

it-palvelut (tulot)

793 812 700 819 826

hallintopalvelut (tulot)

203 196 000 198 199

netto

909 924 500 932 939

Laskennalliset kustannukset

suunnitelman mukaiset poistot

-3 598 -3 581 600 -3 548 -3 633

talous- ja hallintopalvelut (menot)

-85 -68 300 -69 -70

talous- ja hallintopalvelut (tulot)

737 757 600 764 770

yhteensä

-2 946 -2 892 300 -2 853 -2 933


1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Perusturvapalvelut

tulot 3 302 2 937 3 146 700 3 172 3 197

menot -25 793 -26 281 -27 130 900 -27 402 -27 813

toimintakate, ulkoiset -22 491 -23 344 -23 984 200 -24 230 -24 616

toimintakate ulkoiset + sisäiset -22 784 -23 653 -24 260 200 -24 509 -24 899

Sisäiset erät

it-palvelut (menot) -293 -309 -276 000 -279 -283

yhteensä -293 -309 -276 000 -279 -283


suunnitelman mukaiset poistot -146 -94 -103 000 -111 -107

talous- ja hallintopalvelut (menot) -243 -262 -339 000 -342 -348

yhteensä -389 -356 -442 000 -453 -455

31


1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Sivistys- ja Hyvinvointipalvelut

tulot 1 679 1 375 1 462 400 1 474 1 486

menot -20 790 -26 980 -27 574 600 -27 850 -28 268



Sisäiset erät

hallintopalvelut (menot) -178 -203 -196 000 -198 -201


yhteensä -551 -596 -644 100 -651 -660



talous- ja hallintopalvelut -360 -378 -344 500 -348 -353

yhteensä -583 -487 -670 100 -723 -739


1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Elinvoimapalvelut

tulot

491 515 300 519 524

menot

-1 307 -1 400 200 -1 414 -1 435


-816 -884 900 -895 -912


-821 -889 300 -899 -916

Sisäiset erät

IT-palvelut (menot)

-5 -4 400 -4 -5

yhteensä

-5 -4 400 -4 -5



0 -73 600 -127 -127


-24 -17 500 -18 -18

yhteensä

-24 -91 100 -145 -145

32


1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Keskusvaalilautakunta

tulot 0 20 30 000 10 10

menot 0 -20 -30 000 -10 -10

toimintakate, ulkoiset 0 0 0 0 0


hallintopalvelut (menot) 0 0 -400 0 0

Tilintarkastus

tulot 0 0 1 900 0 0

menot -11 -14 -14 200 -14 -15

toimintakate, ulkoiset -11 -14 -12 300 -2 -2


hallintopalvelut (menot) 0 0 -200 0 0

hallintopalvelut (tulot) -11 13 12 300 12 13

yhteensä -11 13 12 100 12 12

33

7.1. KONSERNIPALVELUT Palvelualueen yleistavoite

Yleistavoitteena on kunnan toiminnan ja talouden ohjaus sekä yhteensovittaminen kuntastrategiassa asetettujen

tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteenä koko talousarviokaudella ovat kuntastrategian toteuttaminen ja talou-

den tasapainon toteuttaminen kuntaorganisaatiossa.

Yleiskuvaus palvelualueen palveluista ja tarkoituksesta

Konsernipalvelut jakaantuu seuraaviin alueisiin: johtaminen, maankäyttö ja omaisuuden hallinta, hallinto- ja henki-

löstöpalvelut, yhteistoimintaosuudet, talouspalvelut, it-palvelut ja konsernipalveluiden hankkeet. Konsernipalvelut

ohjaa kuntastrategian mukaisesti kuntakonsernin toimintaa ja koordinoi kunnan sidosryhmätyötä.

Palvelualueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella

- kunnan kasvua ja elinvoimaa edistävät toimenpiteet

- omistajapoliittisten linjausten toteuttaminen

- Lakeuden Infra Oy:n perustaminen 1.7.2019 alkaen

- merkittävimmät rakennushankkeet

o Linnukan koulu ja piha-alue

o liikuntahalli ja Liikuntapuisto

- yritysalueiden maanhankinta ja kaavoitus

- jätehuollon uusi järjestämistapa; uusi palveluntuottaja 1.1.2019 alkaen

- henkilöstön työhyvinvointiohjelma ja sen toteuttaminen

- kunnan osallisuusmalli ja sen pilotointi

- talousanalyysin ja talouden painelaskelma ja siihen liittyvät toimenpiteet

- talousprosessien ja sisäisen laskennan kehittäminen

- talouden raportoinnin kehittäminen osana valtakunnallista raportoinnin uudistusta

- IT-palveluiden tuotteistaminen

- valmistautuminen mahdolliseen sote- ja maakuntauudistukseen

Toimintasuunnitelma

Toimintaympäristöanalyysi

Valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen on epävarmaa syksyllä 2018. Uudistusta koskeva lain-

säädäntö on vielä valmisteluvaiheessa ja keväällä 2019 käytävillä eduskuntavaaleilla voi olla merkittävä vaikutus

koko uudistuksen etenemiseen. Mahdollisessa sote- ja maakuntauudistuksessa keskeistä kunnan kannalta on uudis-

tuksen vaikutus rahoitus-, omaisuus- ja tukipalvelutoimintoihin sekä rajapintatoiminnot kunnan toiminnan kanssa.

Limingan kunnan haasteena on tiukka talouden tilanne. Verotulojen ennakoidaan kasvavan hyvin vuodelle 2019,

mikä auttaa vuoden 2019 talousarvion laadinnassa. Haasteena talousarviossa on menokasvun sopeuttaminen vero-

rahoitusta vastaavalle tasolle. Talouden tiukan tilanteen vuoksi vuoden 2018 lopussa laaditaan erillinen talousana-

lyysi ja talouden painelaskelma, jonka jälkeen kunnanhallituksen ja -valtuuston tulee arvioida mahdollisesti tarvitta-

34

vat toimenpiteet. Kuntakonsernin tehokkaan toiminnan ja talouden tasapainon tulee olla koko valtuustokauden

tavoitteena.

Vuonna 2019 konsernipalvelujen merkittävimmät tavoitteet ovat kunnan kasvun ja elinvoiman edistämistä koskevi-

en hankkeiden ja päätösten eteenpäin vienti sekä koko kuntakonsernin toiminnan kehittäminen. Keskeisenä tavoit-

teena on omistajapoliittisten linjausten toteuttaminen sekä toimenpiteet Lakeuden Infra Oy:n perustamiseksi

1.7.2019 alkaen. Merkittävimpinä rakennushankkeina kunnassa on meneillään Linnukan koulun rakentaminen sekä

liikuntahallihanke, jonka suunnittelu käynnistyy uudelleen. Jätehuollon osalta viranomaisyhteistyö on toiminut jo

vuonna 2018 ja uusi palveluntuottaja aloittaa vuoden 2019 alussa.

Talous


1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Konsernipalvelut

tulot

1 840 3 556 200 3 585 3 613

menot

-5 693 -5 482 900 -5 538 -5 621


-3 853 -1 926 700 -1 953 -2 007


-2 944 -1 002 200 -1 134 -1 182

Sisäiset erät

it-palvelut (menot)

-87 -84 200 -85 -86

it-palvelut (tulot)

793 812 700 819 826

hallintopalvelut (tulot)

203 196 000 198 199

netto

909 924 500 932 939



-3 598 -3 581 600 -3 548 -3 633


-85 -68 300 -69 -70

talous- ja hallintopalvelut (tulot)

737 757 600 764 770

yhteensä

-2 946 -2 892 300 -2 853 -2 933

35

Palvelujen järjestämissuunnitelma

Palvelu Arvio palve-lutarpeesta

Oman tuotannon

osuus

Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset suunnitelmakaudella

Johtamispalvelut Kaavoitus Omaisuuden hallinta Asuminen ja rakennusvalvonta Jätehuolto Hallinto- ja henkilöstöpalvelut Palo- ja pelastus-toimi, ympäristö-terveydenhuolto ja ympäristönhuolto Joukkoliikenne Talouspalvelut IT-palvelut

nykyisellään kasvaa nykyisellään nykyisellään nykyisellään nykyisellään kasvaa nykyisellään kasvaa

100 %

50 %

100 %

100 %

viranomai-syhteistyö

70 %

0 %

0 %

30 %

25 %

50 %

palvelu- tuotanto

30 %

100 %

100 %

70 %

75 %

Puitesopimus kon-sulttipalveluista Palvelutuotannon kilpailutus toteutettu Työterveydenhuolto ostopalveluna Yhteistoimintasopi-mus Yhteistoimintasopi-mus Kirjanpito- ja pal-kanlaskenta ostopal-veluna Monetralta Ohjelmistot, tietolii-kenne ja palomuuri ostopalveluina kilpai-lutuksen kautta

Osallistaminen sisälly-tetty johtamispalve-luihin Uusi palveluntuottaja aloittaa 1.1.2019 Henkilöstön työkyvyn tukemisen toimenpi-teet Siirtyy maakunnalle 1.1.2021 Uusi kustannustenja-koperuste 2019 Selvitettävänä sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset

36

7.2. ELINVOIMAPALVELUT

Palvelualueen yleistavoite

Yleistavoitteena on kunnan elinvoimaan vaikuttavien toimenpiteiden toteutus ja ohjaus sekä yhteensovittaminen kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Painopisteenä koko talousarviokaudella ovat elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja työpaikkojen luominen, työllistämistoimenpiteiden vaikuttavuuden tehostaminen, kunnan tapahtumatuotannon ja kuntaviestinnän sekä –brändin vahvistaminen.


Elinvoimapalvelut tuottaa elinkeino-, viestintä-, markkinointi-, työllisyys- ja hanketoiminnan palvelut. Elinvoimapalvelut toimii kuntastrategian linjausten mukaisesti, vastaa sidosryhmätyöstä omalta osaltaan ja koordinoi kunnan hankesalkkua.


Elinkeinotoiminnan kehittäminen ja rakenteen monipuolistaminen

Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen

Uusien yritysten ja yrittäjien saaminen kuntaan

Olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittymisen tukeminen

Lakeustalon oman yhteismarkkinointiryhmän perustaminen

Matkailun MasterPlanin vaiheittainen täytäntöönpano

Työllisyysohjelman päivittäminen

HUB-hanke, MUKANA-hanke, AOR2020-hanke, Digi Haltuun –hanke (ja mahdollinen jatko), mahdollinen Matkos-hanke, mahdollinen lintupiilohanke Oulun yliopiston kanssa, raiteilla kulkevan lähiliikenteen tarvekartoitus –hanke, Nuorten työpaja TAIKU

Tapahtumajärjestämisen uudelleen järjestäminen

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän sekä kuntamarkkinoinnin uudelleenjärjesely

Hankerahoituksen hyödyntäminen

Toimintasuunnitelma

Toimintaympäristöanalyysi Limingan kunnan elinvoimapalveluiden keskeinen haaste on työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja kaavoituksen onnistuminen. Limingan työpaikkaomavaraisuus oli vuoden 2015 tilaston mukaan 58,7 %. Vuosina 2015-2018 on saatu hyviä uusia avauksia elinkeinojen kehittymisen osalta, kun uusia teollisia toimijoita on siirtynyt Liminkaan ja Ankkurilahden kehitys on päässyt vauhtiin. Myös Liminganportti II on saatu kaavoitettua ja alueen kunnallistekniikka valmistuu vuonna 2019. Ankkurilahden osalta on tärkeää saada laajennuskaavat valmiiksi, jotta tontteja pystytään tarjoamaan yrittäjille. Tulevaisuuden kunnan yksi keskeisistä perustehtävistä on kunnan elinvoiman vahvistaminen. Valtuuston linjauksen mukaisesti vuonna 2019 tullaan panostamaan elinkeinotoimen ohella työllisyyteen ja varsinkin tapahtuma- ja viestintätoimintaan. Työllisyyden hoidon osalta Liminka on saavuttanut hyviä tuloksia vuosina 2017 ja 2018. Kunnan työttömyysprosentti on ollut selvästi alle koko maan keskiarvon. Syyskuussa 2018 työttömyysprosentti oli 5,5 %, mikä on matalin 10-vuoden seurantajaksolla. Työllistämiseen panostetaan jatkossakin, mikä näkyy mm. työllisyyden hoitoon varattujen eurojen ja toteutettavien hankkeiden kautta. Työllisyyspalveluissa vuonna 2016 alkanut Työttömien HUB-kokeilu – hanke jatkuu vielä vuonna 2019. Sen rinnalla on aloitettu MUKANA -hanke, jonka tarkoitusena on vahvistaa

37

työmarkkinoiden ulkopuolella olevien kuntalaisten työkykyä. Nuorten työpaja TAIKUn toiminta jatkuu aikaisempien vuosien mukaisesti. Hankkeen kautta on saatu aktivoitua nuoria hyvin tuloksin työelämään ja jatkokoulutukseen. Vuonna 2019 elinvoimapalveluissa vahvistetaan kunnan sisäistä ja ulkoista viestintää tehtävämuutoksella, jossa yksi konsernipalveluissa oleva tehtävä siirretään elinvoimapalveluihin ja sisältö muutetaan viestintä- ja tapahtumatuottajan tehtäväksi. Kunnan nettisivujen tekninen alusta uudistetaan vuoden 2019 aikana. Yhteismarkkinointia kehitetään edelleen VisitLiminka -konseptin avulla. Elinvoimapalveluiden hanketoiminta on jatkunut hyvällä mallilla. Vielä alkuvuoden 2019 puolelle jatkuvan Liminka Lupaus –hankkeen puitteissa on tarkoituksena kehittää kunnan organisaatio ja myös hanketoimintaa. Samaan aikaan seurataan ja haetaan harkitusti strategian kärkitoimenpiteitä tukevia hankkeita. Nykyinen hankekausi jatkuu vuoteen 2020 saakka ja koska tulevista ohjelmakausista ei vielä tarkempaa tietoa, niin nykyinen kausi tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti kunnan elinvoiman ja muun toiminnan kehittämiseksi.

Talous


1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Elinvoima

tulot

491 515 300 519 524

menot

-1 307 -1 400 200 -1 414 -1 435


-816 -884 900 -895 -912


-821 -889 300 -899 -916

Sisäiset erät

IT-palvelut (menot)

-5 -4 400 -4 -5

yhteensä

-5 -4 400 -4 -5



0 -73 600 -127 -127


-24 -17 500 -18 -18

yhteensä

-24 -91 100 -145 -145

38

Palvelujen järjestämissuunnitelma 2019

Palvelu Arvio palvelu-

tarpeesta

Oman

tuotannon

osuus

Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset

suunnitelmakau-

della

Elinkeinojen kehittäminen Viestintä ja markkinointi Tapahtuma-tuotanto Työllisyyspalvelut

kasvaa kasvaa nykyisellään nykyisellään

90%

80 %

5 %

95%

10 %

20 %

95 %

5%

Kuntien välinen yhteistyö (leader, uusyrityskeskus, Oulun matkailu Oy, maaseutu-elinkeinot) Ostopalvelut yksityisiltä Ostopalvelut kolmannelta sektorilta ja yhteisproduktiot Yhteistoimintasopi-mus

Hanke-rahoituksen hyödyntäminen, Matkailun MasterPlanin vaiheittainen täytäntöönpano, AOR2020 –hanke ja mahdolliset uudet hankkeet Kunnan sivuston uusiminen, englanninkieliset sivut, uusi viestintä- ja tapahtumaihminen Tapahtuma- ja kulttuuripalve-luiden uudelleen-järjestely Palveluiden vaikuttavuuden kehittäminen, HUB- ja MUKANA-hankkeet

39

7.3. SIVISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUT


Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden tavoitteena on kuntalaisten, erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen vahvistaminen.


Sivistys- ja hyvinvointipalvelut koostuu varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluista, lukiokoulutuksesta sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista. Varhaiskasvatus, perusopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta ja lukiokoulutus muodostavat kunnan sivistyspalvelut. Varhaiskasvatuksen kokonaisuus käsittää päiväkoti- ja perhepäivähoidon, vuorohoidon, esiopetuksen, erityisvarhaiskasvatuksen ja avoimen varhaiskasvatuksen palvelut. Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi valita kotihoidon tai yksityisen päivähoidon. Tukimuodot ovat kotihoidontuki tai yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä sekä yksityisen päiväkotihoidon palveluseteli. Lokakuussa 2018 yksityisen palvelun osuus oli 32 %. Lukuvuonna 2019‒20 perusopetusta järjestetään Liminganlahden ja Tupoksen yhtenäiskouluissa sekä Ojanperän koulussa. Erityisopetusta toteutetaan inklusiivisesti yleisopetuksen ryhmissä sekä pienryhmä- ja pienluokkaopetuksena. Limingan lukio on vetovoimainen, vahva lukioyksikkö, jonka kantava ajatus on toimia hyvinvointikouluna. Paikallisena painotuksena järjestetään Bisneslukio-linjaa yrittäjyydestä kiinnostuneille. Hyvinvointipalvelut (HyVe) ovat strategian mukaisia, ennaltaehkäiseviä kuntalaisten hyvinvoinnin peruspalveluja, jotka lisäävät kunnan elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Suomen nuorimmassa kunnassa painotetaan lasten ja nuorten palveluita. Hyvinvointipalvelut sisältää liikunta-, kulttuuri-, kirjasto- ja museopalvelut sekä vapaan sivistystyön. Vapaan sivistystyön palvelut on keskitetty yhden rehtori alaisuuteen Lakeusopistoon. Lakeusopistoon kuuluvat Lakeuden kansalaisopisto, jossa annetaan taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaista kuvataiteen opetusta ja Limingan seudun musiikkiopisto, jossa annetaan taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman laajan oppimäärän mukaista musiikin opetusta ja yleisen oppimäärän mukaista tanssin opetusta. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat on uudistettu syksyn 2018 aikana. Opetussuunnitelmat siirretään e-perusteisiin vuoden 2019 aikana. Uusi opetussuunnitelma lisää resurssitarvatta musiikkiopiston puolella.


- Opetussuunnitelmien uudistaminen o Varhaiskasvatussuunnitelman toteutuksen vahvistaminen mm. pedagogiikkamentoreiden toiminnan

kautta. o Arviointiosaamisen vahvistamista perusopetuksessa. o Opetussuunnitelmauudistamisen laajeneminen 9. vuosiluokalle edellyttää opetusmateriaalien uusintaa

vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä o Lukiossa opetussuunnitelmauudistukseen valmistautuminen alkaen syksyllä 2019. o Digiosaamisen vahvistaminen ja päätelaitteiden hankinta kohti vuoden 2020 tavoitetta: kaksi oppilas-

ta/päätelaite - Oppimisympäristön, pedagogiikan ja opettajuuden kehittäminen

o Sisä- ja ulkotilojen tehokas käyttö o Yhteis- ja tiimiopettajuuden kehittäminen o Avoimien oppimisympäristöjen ja pedagogian kehittäminen Ojanperällä ja Liminganlahdella. o Erityisopetuksen organisointi tekokkaammalla tavalla. o Eheytetyn koulupäiväkokeilun jatkaminen Ojanperän koululla

- Kansainvälisyyden ja koulutusviennin kehittäminen. o Kansainvälisyyden polun kehittäminen sivistys- ja hyvinvointipalveluissa o Koulutusvientipaketoinnin vahvistaminen

40

o Kielirikasteinen esiopetusyksikkö Ojanperällä ja Vanamon avoimen varhaiskasvatuksen kielikerho. o Kielirikasteisen opetuksen laajeneminen Ojanperän koulussa 1. luokalle ja Liminganlahden yhtenäiskou-

lussa 8. vuosiluokalle. Pilotoinnin aikana Tupoksen oppilaat voivat hakeutua Liminganlahden kielirikas-teiseen opetukseen.

o Liminganlahden luontokeskuksen kehittäminen luonto-, leirikoulu- ja nuorisokeskustoiminnan kautta - Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuuden vahvistaminen koko kunnan alueella

o Kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen, kuntalaisfoorumit teemoittain hyvinvointipalveluiden eri osa-alueilta,

o Kyselyt huoltajille musiikkiopiston toiminnasta osa vuosittaista itsearviointia o Kyselyt kuntalaisille kansalaisopiston uusista kursseista o Nuorisovaltuuston näkyvyyden ja vaikuttamismahdollisuuden lisääminen päätöksentekovaiheessa

- Yhteistyön vahvistaminen tilojen ja henkilöstön joustavalla käytöllä o Nuoriso- ja opetuspalveluiden henkilöstön tiivis yhteistyö yhteisissä tiloissa o Uusi nuorisotila Liminganlahden koululla mahdollistaa Sinisestä talosta luopumisen. o Joustavan alkuopetuksen kehittäminen yhteistyössä esi- ja alkuopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoi-

minnan kanssa o Musiikkiopiston toiminta Liminganlahden tiloissa o Tilojen vuokrahinnoittelun ja vuokrauksen toimintamallin kehittäminen

- Liikuntapalveluiden uudistaminen palvelupäällikön johdolla - Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun vahvistaminen lapsia, nuoria ja huoltajia kuulleen

o Arviointityökalujen käyttö; vanhemmat arvioivat lapsensa varhaiskasvatusryhmän toimintaa vuosittain. Arviointi toimii toiminnan suunnittelun pohjana. Perusopetuksessa Luokkatsekkaukset 6. luokalta eteenpäin osallistavat oppilaat toiminnan kehittämiseen

o Uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää 2/3 korkeakoulutettua henkilöstöä yksiköissä, huomioitava rekry-toinneissa ja talousarviossa.

Toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluissa jatkuu strategisten suunnitelmien, kuten varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien uudistaminen. Uudistustyö edellyttää henkilökunnan pedagogisen osaamisen vahvistamista, oppimateriaalien ja välineiden uudistamista, oppimisympäristön kehittämistä ja moniammatillisen yhteistyö vahvistamista lasten ja nuorten hyvän kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Tämä edellyttää toimintakulttuurin muutosta, kuten digitaalisuuden ja oppilaiden osallisuuden vahvistamista, toiminnallisuuden lisäämistä sekä lasten ja nuorten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Tilojen ja henkilöstön joustava käyttö lisää toimijoiden yhteistyötä ja osallisuutta sekä mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Uusi varhaiskasvatuslaki on astunut voimaan 1.9.2018. Henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset muuttuvat siirtymäajan jälkeen. Uusi kunnallinen virkaehtosopimus on tuonut muutoksia lastentarhanopettajien työaikaan. Työaikaan on tullut entisen runsaan kolmen tunnin asemesta 5 tuntia viikossa suunnittelua, arviointia ja kehittämistä, mikä on poissa lapsiryhmätyöskentelystä ja lisää henkilöstöresurssin tarvetta. Syntyvyys laskee koko maassa. Vuonna 2012 Limingassa syntyi 220 lasta. Arvio vuodelle 2018 on 120 lasta. Tästä johtuen on otettu tavoitteeksi siirtää esiopetus kokonaan kunnan järjestettäväksi elokuusta 2020, jolloin esioppilaita on tämänhetkisen tilaston mukaan 186 lasta. Syksyllä 2018 varhaiskasvatuspaikkaa kuitenkin odottaa kirkonkylällä 40 lasta ja Tupoksessa 15 lasta. Näitä lapsia ei saada sijoitettu olemassa oleviin ryhmiin, vaan tarvitaan yhteensä kaksi uutta ryhmää kirkonkylälle ja Tupokseen. Tupokseen tarvitaan uudelle pienten ryhmälle tilat ja henkilökunta. Vuonna 2018 aloitettua koulutusvientiä jatketaan syntyneiden verkostojen kautta. Uusia yhteyksiä haetaan sekä opetuspalveluiden että Liminganlahden luontokeskuksen osalta kansainvälisten koulutus- ja elämyspakettien sekä kansainvälisten leirikoulujen toteuttamiseksi. Ojanperän koulu on pedagogisen uudistamisen ja kansainvälisyyden kehittämisen alusta. Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta laajennetaan alkuopetuksesta myös esiopetuksen pariin. Uusi lukiolaki tulee voimaan 1.8.2019 ja tämän muutoksen vaikutukset näkyvät toiminnassa v. 2021. Lukiouudistus ohjaa koulutustoiminnan kehittämistavoitteita isossa mittakaavassa. Oppiainerajojen ylittäminen ja ilmiöpohjaiset opinnot murtavat lukio-opiskelun totunnaisia kaavoja. Ilmiöpohjainen opiskelu avaa uusia mahdollisuuksia vahvistaa

41

osaamisidentiteettiä ja päästä soveltamaan opittua tietoa lähtökohtaisesti teoriapohjaisissa lukio-opinnoissa. Uusi lukiolaki myös mahdollistaa entistä enemmän yksilöllisiä opintopolkuja. Ilmiöpohjaisuuden ja yksilöllisyyden lisääntymisen myötä lukio-koulutuksessa hukataan jatkossa vähemmän opiskelupotentiaalia. Teknologian opetuskäytön vahvistaminen näkyy oppimisympäristöratkaisuissa ja edellyttää henkilöstön kouluttamista edelleen. Merkittävin teknologiaan liittyvä osaamistarve on virtuaalisen abitti-järjestelmän haltuunotto jokaisen lukio-opettajan osalta. Mahdollisessa lukiorakennuksen saneerauksessa kehitetään fyysistä oppimisympäristöä. Kulttuuritapahtumien järjestämisvastuuta tullaan jakamaan tapahtuminen osalta Elinkeinotoimen kanssa. Vastuualueiden selkiyttämistä jatketaan ja työstetään tapahtumien vuosikello. Kunnan prosenttitaidetyöryhmä jatkaa nimellä Kulttuurin kehittämistiimi, joka ottaa kokonaisvaltaisemmin vastuuta Limingan kulttuuritapahtumista yhteistyössä elinkeinopuolen kanssa. Palveluita kehitetään kuntalaisten kanssa kuntalaisfoorumeissa ja tuotetaan yhteistyössä kunnan eri vastuualueiden, kolmannen sektorin toimijoiden ja palveluiden tarjoajien kanssa. Liikuntapuolelle rekrytoidaan vuoden 2019 aikana liikuntapalvelupäällikkö, joka vastaa liikuntapalveluiden kehittämisestä yritys- ja yhdistyskumppaneiden kanssa. Kunnan yhdistysavustusten jakoperusteet uudistetaan. Limingan seudun musiikkiopistossa on tehty uusi opetussuunnitelma, joka siirretään e-perusteisiin vuoden 2019 aikana. Nuorisopalveluiden toimintaa kirjoitetaan auki ja tehostetaan etsivien nuorisotyöntekijöiden ja Nuorisovaltuuston toimintaa. Nuorisopuolen ja koulun yhteistyötä tiivistetään uusissa yhteisissä tiloissa Liminganlahden koulussa. Limingan seudun musiikkiopisto ja Lakeuden kansalaisopisto muodostavat Lakeusopiston yhteisen rehtorin alaisuudessa. Lakeusopiston kautta vahvistetaan alueellista yhteistyötä sekä musiikkiopiston ja kansalaisopiston yhteistyötä. Sivistys- ja hyvinvointipalveluissa tehdään aktiivista kehittämistyötä valtakunnallisissa kärkihankkeissa, kuten Liikkuva koulu ja LAPE-hanke.

Talous


1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Sivistys- ja Hyvinvointipalvelut

tulot 1 679 1 375 1 462 400 1 474 1 486

menot -20 790 -26 980 -27 574 600 -27 850 -28 268



Sisäiset erät

hallintopalvelut (menot) -178 -203 -196 000 -198 -201


yhteensä -551 -596 -644 100 -651 -660



talous- ja hallintopalvelut -360 -378 -344 500 -348 -353

yhteensä -583 -487 -670 100 -723 -739

42



tarpeesta

Oman

tuotannon

osuus


suunnitelmakau-

della

Varhaiskasvatus

Perusopetus

Lukio

– peruskoulun

päättäneistä n. 50%

lukiopaikka

Kulttuuri-,

liikuntapalvelut

Nuorisopalvelut

Musiikkiopisto

Kansalaisopisto

Kirjasto

kasvaa

hieman

kasvaa

kasvaa vähän

kasvaa

kasvaa

nykyisellään

nykyisellään

nykyisellään

65%

99,5%

100%

99%

100%

100%

100%

100 %

35%

0,5%

1%

oman ja yksityisen

toiminnan lisääminen

erityiskoulut, muiden

kuntien perusopetus

oman toiminnan

vahvistaminen

avustukset/yhteistyö

3. sektorin kanssa

yhteistyössä kunnan

sisällä ja seudullisesti

kasvaa

ostopalvelut eivät

kasva

kasvaa

selvitetään

tuotantotapa

kasvaa

43

7.4. PERUSTURVAPALVELUT


Perusturvapalvelujen päätavoitteena on terve ja hyvinvoiva kuntalainen. Terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa vuonna 2018 perusturvapalvelut painottaa:

- hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä - kuntalaisten omatoimisuutta - palveluiden kehittämistä - yhdessä tekemistä niin sisäisten kuin ulkoisten verkostojen kanssa - henkilöstön osaamisen vahvistaminen muuttuvassa toimintakentässä - huomioidaan sote-uudistus oman toiminnan kehittämistyössä - osallistutaan alueelliseen suunnitteluun


Perusturvaosasto tarjoaa kuntalaisille lainsäädännön mukaisesti laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lähellä kuntalaista. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toiminnan perustana ovat hyvinvointia tukevat väestön saatavissa olevat palvelut. Yhdessä tekeminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kesken on keskeinen tavoite tuleville vuosille. Sosiaalityön vastuualueen palveluihin sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden, osallisuutta vahvistavien ja hyvinvoinnin edistämisen sekä eri laeissa määriteltyjen sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut. Tähän kuuluvat sosiaalihuollon, lastensuojelun, lastenvalvonnan, toimeentulotuen, kehitysvammahuollon, vammaispalvelun, päihdetyön, kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalipäivystyksen palvelut. Sosiaalipalveluiden tehtävänä on tukea ja auttaa yksilöitä ja perheitä ohjauksella ja neuvonnalla sekä järjestämällä palvelutarpeiden mukaisia tukitoimia sekä palvelukokonaisuuksia. Terveydenhuollon vastuualueen palveluihin kuuluvat terveysneuvonta, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta, kuntoutus, suunterveydenhuolto, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, terveyskeskuksen vuodeosasto ja mielenterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito. Vanhustyön palvelut tarjoavat ikääntyneille kuntalaisille lainsäädännön mukaiset laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää ikääntyneiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä tukea kotona asumista.


Tavoitteena on ylläpitää ja kehittää olemassa olevia palveluita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi huomioiden tuleva sote- ja maakuntamuutos

- Aukioloaikojen laajentamisen vaikutusten arviointi - Asiakaskunnan laajentaminen - Kuntalaisten omatoimisuuden lisääminen sähköisten palveluiden avulla - Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen kotiin annettavilla palveluilla - Vahvistetaan lapset puheeksi – työmenetelmän käyttöä

44

- Liikuntapalveluiden kanssa yhdessä toteutetaan liikunnan puheeksi otto, liikuntareseptin kirjoit-taminen ja liikkumisen neuvonta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

- Vuonna 2018 alkanut verisuoni-potilaiden sopeutumisvalmennus jatkuu Limingassa. - Erityisryhmien sosiaalista kuntoutusta vahvistetaan edelleen - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi terveyspalveluissa parannetaan hoidontarpeen arviointia

ja kokonaisvaltaisen hoitosuunnitelman tekemistä jokaiselle potilaalle - Ikäihmisten kotona asumista mahdollistetaan ottamalla käyttöön I&O kärkihankkeen uusia toi-

mintamalleja - Kannallisen sosiaalihuollon asiakastietovarannon (KanSa) käyttöönotto aloitetaan - Suun terveydenhuolto siirtyminen KanTaan (aikataulu avoin) - Työelämään palaavien tueksi kehitetään toimintamalleja yhdessä Mukana – hankkeen kanssa

Toimintasuunnitelma

Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan sosiaali- ja

terveydenhuollon uudistus. Valmistaudutaan siirtämään perusturvapalvelut Pohjois-Pohjanmaan maakunnan

järjestettäväksi vuoden 2021 alussa. Osallistutaan mahdollisuuksien mukaisesti maakunnan kehittämistyöhön.

Omien palveluiden kehittämistyötä jatketaan tulevista muutoksista huolimatta koko perusturvassa.

Kehittämistyöhön haetaan ulkopuolista rahoitusta ja sen toteuttamisessa käytetään ulkopuolista kumppania.

Talous


1.000 e 1.000 e e 1.000 e 1.000 e

Perusturvapalvelut

tulot 3 302 2 937 3 146 700 3 172 3 197

menot -25 793 -26 281 -27 130 900 -27 402 -27 813



Sisäiset erät


yhteensä -293 -309 -276 000 -279 -283



talous- ja hallintopalvelut (menot) -243 -262 -339 000 -342 -348

yhteensä -389 -356 -442 000 -453 -455

45



tarpeesta

Oman

tuotannon

osuus


suunnitelmakaudella

Sosiaalipalvelu Yleinen sosiaalityö

Sosiaalipäivystys

Kuljetuspalvelut

Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelun laitoshoito Vammaispalvelut Päihde-ja mielenterveystyöpalvelut

Kehitysvammaisten palvelut

Lastenvalvonjan palvelut

Vanhuspalvelu Kotihoito Kotihoidon tukipalvelut

Vanhusten omaishoidon tuki

Tehostettu palveluasuminen

Terveyspalvelu Vastaanotto- ja päivystystoiminta

Tarve lisääntyy Tarve vaihtelee Käyttö tehostuu Lisääntyy Lisääntyy Lisääntyy Lisääntyy Ennallaan Ennallaan Lisääntyy Lisääntyy Lisääntyy Lisääntyy Lisääntyy väestön

100 % 50 % 10 % 70 % 30 % 40 % 30% 40 % 90 % 90 % 80 % 50 % 50 % 100 % virka-

50 % 90 % 30 % 70 % 60 % 70 % 60 % 10 % 10 % 20 % 50 % 50 % Virka-ajan ulkopuolinen

Omana työnä Virka-aikana omana ja virka-ajan ulkopuolella ostopalveluna Oulun kaupungilta. Ostopalvelu Omana avopalvelut, ostopalveluna erityispalvelut Palveluseteli Palveluseteli Palveluseteli Oulun-seudun yhteis- päivystys, yksityiset

Toimintamallien kehittäminen Virka-ajan ulkopuolisten päivystyskäyntien väheneminen edelleen.

46

Neuvolatyö ja koulu sekä opiskelijaterveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Terveyskeskussairaala

Mielenterveystyö

Kuntoutus

Laboratorio

Röntgen

Työterveyshuolto

Erikoissairaanhoito

Sairaankuljetus

kasvun myötä Ennallaan Lisääntyy väestön kasvaessa Ennallaan Ennallaan Ennallaan Tutkimusmäärät ennallaan/ vähenee Ennallaan/vähenee Ennallaan Ennallaan Ennallaan

aikana 100 % 98 % perustyöstä virka-aikana 100 % 97 % Fysioterapia 100 % 0 % 85 % 0 % 0 % 0 %

päivystys, erikoistutkimukset Mammografiaraskaus-UÄ, silmänpohjakuvaukset Oikomishoito, -kojeet Erikoistutkimukset Psykiatri, lasten psykiatri, nuorisopsykiatri, päihdelääkäri Apuvälineet, muut terapiat 100 % MRI,UÄ 100 % 100 % 100 %

palvelutuottajat Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP Yksityinen palveluntuottaja suukirurgiassa ja oikomishoidossa Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP PPSHP, yksityinen ammatinharjoittaja, Oulun kaupunki PPSHP, yksityiset ammatinharjoittajat PPSHP/NordLab Yksityiset palvelutuottajat, PPSHP, Kempeleen tk Yksityinen palvelutuottaja PPSHP, yksityiset palvelun tuottajat PPSHP

Virka-ajan ulkopuolinen päivystys keskitetysti. Palvelun tuottajana Työterveys Virta Oy

47

8. INVESTOINTIOSA

Investointiohjelma 2019 - 2021 Toimielin/

TA2018+ muutokset YHTEENSÄ

TA 2019 TS 2020 TS 2021 investointiryhmä

Konsernipalvelut

Kiinteä omaisuus

menot -750 000 -250 000 -150 000 -150 000

tulot 750 000 125 000 125 000 125 000

netto 0 -125 000 -25 000 -25 000

Irtain ja aineeton kom

menot -200 000 -50 000 -50 000 -50 000

tulot

netto -200 000 -50 000 -50 000 -50 000

Arvopaperit

menot -2 620 000 -150 000

tulot 1 600 000

netto -1 020 000 -150 000

Abrahamin kulttuuripuisto

menot -35 000 -100 000 -100 000 -100 000

tulot 10 000 10 000 10 000

netto -35 000 -90 000 -90 000 -90 000

Rantakylän vedenottoalueen suojaus

menot -30 000

tulot

netto -30 000

Ojanperän koulun piha

menot -540 000 -230 000 -170 000

tulot

netto -540 000 -230 000 -170 000

Linnukan koulu

menot -6 250 000 -2 000 000

tulot

netto -6 250 000 -2 000 000

Linnukan koulun piha

menot -200 000 -100 000

tulot

netto -200 000 -100 000

Hannu Krankan koulun korjaukset

menot -350 000 -500 000

tulot

netto -350 000 -500 000

48

Linnukan päiväkodin korjaukset

menot -300 000

tulot

netto -300 000

Lukion peruskorjaus

menot -100 000 -2 000 000 -2 000 000

tulot

netto -100 000 -2 000 000 -2 000 000

Kirkonkylän liikuntahalli

menot -26 000

tulot

netto -26 000

Liikuntapuisto

menot -30 000 -750 000 -720 000

tulot 230 000 220 000

netto -30 000 -520 000 -500 000

Pienet peruskorjaushankkeet

menot -100 000 -100 000 -100 000 -100 000

tulot

netto -100 000 -100 000 -100 000 -100 000

Kiinteistöjen purkutyöt

menot -300 000 -200 000 -200 000

tulot

netto -300 000 -200 000 -200 000

Teiden ja alueiden rakentaminen

menot -200 000 -200 000 -250 000 -1 000 000

tulot

netto -200 000 -200 000 -250 000 -1 000 000

* Saunaranta

menot -1 500 000

tulot 280 000

netto -1 220 000

* Kirkonranta

menot -500 000 -100 000 -200 000

tulot

netto -500 000 -100 000 -200 000

* Liminganportti 2

menot -490 000 -280 000

tulot 250 000 150 000

netto -240 000 -130 000

* Kotiranta tai Poutala

menot -200 000 -500 000

tulot

netto -200 000 -500 000

49

* Ekokortteli

menot -100 000 -100 000

tulot

netto -100 000 -100 000

* Ankkurilahti

menot -250 000 -100 000 -100 000

tulot

netto -250 000 -100 000 -100 000

* Puistot ja leikkikentät

menot -150 000 -120 000 -150 000

tulot

netto -150 000 -120 000 -150 000

Liikuntapaikat

menot -40 000 -60 000 -40 000 -40 000

tulot 23 000

netto -17 000 -60 000 -40 000 -40 000

Pysäkit (Malpe)

menot 0 -500 000

tulot 0 250 000

netto 0 -250 000

Perusturva

Irtain ja aineeton kom

menot -150 000 -150 000 -20 000

tulot

netto -150 000 -150 000 -20 000

Sivistys Irtain ja aineeton kom/Linnukan koulun kalus-tus

menot -20 000 -600 000

tulot

netto -20 000 -600 000

Investoinnit yhteensä

Investointimenot -20 041 000 -7 550 000 -4 920 000 -3 990 000

Rahoitusosuudet 553 000 640 000 230 000 10 000

Investointitulot 2 350 000 125 000 125 000 125 000

Investointiosa yhteensä -17 138 000 -6 785 000 -4 565 000 -3 855 000

50

Konsernipalvelut

Kiinteä omaisuus

Maa-alueiden hankinta

Maanhankinnasta vastaa kunnanhallitus.

Maanmyynti

Kunta luovuttaa maata asuntorakentamista ja yritystoimintaa varten. Luovutusmuotona on tonttien myynti ja vuok-

raus. Kaavoitetulla alueella rivitalotontin hinta on kirkonkylällä 20-30 e/m2 ja Tupoksessa 20-30 e/m

2, omakotitalo-

tontin hinta kirkonkylällä 15-35 e/m2, Tupoksessa 15-35 e/m

2 ja Alatemmeksellä 4-6 e/m

2. Kerrostalotontin hinta on

80-120 e/kerros-m2. Tontteja voidaan luovuttaa myös tarjousten perusteella. Tonttien vuosivuokrat ovat olleet 5-10

% myyntihinnasta. Maaliskuusta 2018 lähtien asuintonttien vuosivuokra on 6 % tontin kauppahinnasta ja samalla

uusien sopimusten osalta luovutaan maksettujen vuokrien hyvittämisestä mahdollisen tonttikaupan yhteydessä.

Hallitukselle annetaan valtuudet määrätä asunto-, teollisuus- ja liiketonttien myynti- ja vuokrataso suhdannetilan-

teen mukaan. Kunta lohkoo pääsääntöisesti tontit ja perii lohkomiskustannukset tontin myynnin yhteydessä. Mää-

rärahan käytöstä vastaa kunnanhallitus.

Irtain ja aineeton käyttöomaisuus

Määräraha on varattu sähköisten palvelujen kehittämiseen mm. nettisivujen uudistamiseen sekä taloushallinnon ja

rakennusvalvonnan ohjelmistojen kehittämiseen. Määrärahan käytöstä vastaa hallintojohtaja nettisivujen uudista-

misen osalta ja muilta osin talousjohtaja.

Arvopaperit

Määräraha Limingan Asunnot Oy:n pääomittamiseen kahden uuden vuokra-asunto-osakkeen hankintaa varten.

Määrärahan käytöstä vastaa talousjohtaja.

Muut pitkävaikutteiset menot

Rantakylän vedenottoalueen suojaus

Määräraha varataan pohjavesialueen suojausta varten. Työ tehdään yhteistyössä Limingan Vesihuollon ja Pohjois-

Pohjanmaan ELY -keskuksen kanssa. Kustannukset jakautuvat tasan kolmen osapuolen kesken. Hankkeen kokonais-

kustannukset ovat 87.000 euroa.

Konsernipalvelut/Omaisuuden hallinta

Abrahamin kulttuuripuisto

Vuonna 2019 määräraha on varattu perinnehallin korjaamiseen ja wc-ratkaisun toteuttamiseen. Vuonna 2020 uusi-

taan lavan katos. Alueen korjaussuunnitelma laaditaan vuoden 2019 aikana. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen

johtaja.

Linnukan koulu/Hannu Krankan koulu/Linnukan päiväkoti/Lukion peruskorjaus Talousarviossa varaudutaan Linnu-

kan kouluhankkeen loppuunsaattamiseen. Koulutyö on tarkoitus aloittaa Linnukan uudessa koulussa viimeistään

1.8.2019. Talousarviossa varaudutaan Hannu Krankan koulun mattorakenteiden uusimisen loppuunsaattamiseen

sekä Linnukan päiväkodin lattian korjaamiseen. Vuodelle 2019 on määrärahavaraus lukion peruskorjauksen suunnit-

telua varten. Varsinainen peruskorjaus ajoittuu vuosille 2020 - 2021. Määrärahojen käytöstä vastaa tekninen johtaja.

Vanhojen kiinteistöjen purkutyöt

Vuonna 2019 varaudutaan Linnukan koulun A-osan purkutöihin. Myöhemmin puretaan Alatemmeksen vanhainkoti

ja Lakeuden koulu. Määrärahojen käytöstä vastaa tekninen johtaja.

51

Ojanperän koulun piha/Linnukan koulun piha/Liikuntapuisto

Talousarviossa ja –suunnitelmassa varaudutaan uusien koulujen piha-alueiden rakentamiseen. Lisäksi varaudutaan

Liikuntapuiston rakentamiseen. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen johtaja.

Muu talonrakennus

Sisältää pienehköjä talonrakennushankkeita. Pienissä peruskorjauksissa etusijalle asetetaan työt, jotka vaikuttavat

rakennuksen peruskuntoon (vesikatto, salaojitus jne.) ja sitä kautta terveydellisiin oloihin. Toissijaisesti parannetaan

rakennusten käytettävyyttä. Vuonna 2019 määräraha on varattu mm. Joutsenkodin (8 kpl) ja Luontoksekuksen (8

kpl) ilmalämpöpumppujen hankkimiseen. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen johtaja.

Teiden ja alueiden rakentaminen

Sisältää katujen rakentamiseen, päällystämiseen, tievalaistuksen rakentamiseen, sekä puistojen. leikkikenttien ja

muiden yleisten alueiden rakentamiseen liittyvät hankkeet. Vuonna 2019 määräraha on varattu Sunilan sillan kun-

nostamiseen. Vuonna 2019 määrärahat suunnataan pääosin uusien alueiden rakentamiseen (mm. Ankkurilahti) ja

suunnitelmavuosien kohteet suunnitellaan tarkemmin vuoden 2019 aikana. Alueiden väliset painotukset saattavat

vaihdella riippuen kaavoitustilanteesta. Liminganportti 2:n rakentamiseen on saatu investointitukipäätös. Määrära-

han käytöstä vastaa tekninen johtaja.

Liikuntapaikat

Vuonna 2019 liikuntapaikkojen määräraha on varattu kirkonkylän urheilukentän juoksuradan päällysteen uusimiseen

sekä juoksusuoran pidentämiseen. Määrärahan käytöstä vastaa tekninen johtaja.

Pysäkit (Malpe)

Talousarviossa varaudutaan pysäkkien rakentamiseen. Hankkeeseen saadaan investointitukea. Määrärahan käytöstä

vastaa tekninen johtaja.

Perusturvapalvelut

Määräraha on varattu Effica – ja muiden järjestelmien mahdollisiin päivityksiin. Päätökset hankinnoista tehdään

erikseen. Määrärahan käytöstä vastaa perusturvajohtaja.

Sivistyspalvelut

Linnukan koulun kalustus

Talousarviossa varaudutaan Linnukan koulun kalustamiseen. Määrärahan käytöstä vastaavat sivistysjohtaja ja tekni-

nen johtaja. Hankintasuunnitelma ja kustannusarvio tulee hyväksyttää kunnan johtoryhmässä ennen hankintapää-

tösten tekemistä.

Vuosien 2019 - 2021 investointiohjelma on mittava. Vuosina 2019 – 2021 investointimenot ovat yhteensä 16,5

milj. euroa. Investointeihin saadaan rahoitusosuuksia 0,9 milj. euroa ja investointituloja 0,4 milj. euroa. Net-

toinvestoinnit ovat yhteensä 15,2 milj. euroa.

Investointien tulorahoitusprosentti on talousarviovuonna 2019 61,5 %. Suunnitelmavuosina investointimeno-

jen pienentyessä investointien tulorahoitusprosentit nousevat vuonna 2020 97,2 %:iin ja vuonna 2021 114,6

%:iin. Suunnitelmavuonna 2021 tulorahoitus riittää kattamaan suunnitellut investoinnit. Talousarviovuonna

2019 investointien rahoittamiseen joudutaan käyttämään merkittävä määrä vierasta pääomaa.

52

9. LIIKELAITOKSET

9.1. KUNNALLISTEKNIIKKA LIIKELAITOS

Liikelaitoksen yleistavoite

Kunnallistekniikka liikelaitos rakentaa ja ylläpitää kunnallistekniikkaa asiakaslähtöisesti, laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Moniammatillisen henkilöstön, muiden kunnan hallintoyksiköiden sekä yhteisöjen ja yritysten välisellä hyvällä yhteistyöllä.7

Yleiskuvaus liikelaitoksen palveluista ja tarkoituksesta

Kunnallistekniikka liikelaitoksen tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää liikenneväylät, puisto- ja muut yleiset alueet, luontoharrastuskohteet ja liikuntapaikat sekä tuottaa mittauksen ja kartoituksen palveluja.

Liikelaitoksen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella

Hinnoittelu ja tuotteistaminen asiakaslähtöisesti

Hulevesiselvitys

Valmistaudutaan yhtiöittämiseen valtuuston päätöksen mukaisesti 1.7.2019

Toimintasuunnitelma

Toimintaympäristöanalyysi - Katuverkon, puistoalueiden, virkistyskäyttökohteiden ja liikuntapaikkojen rakentaminen, ylläpito ja

niiden muodostama yleiskuva paikkakunnasta

Kehittäminen - Rakentamis ja kunnossapitokohteiden priorisointi - Riittävä vuorovaikutus kaikkien toimialueen osapuolien kesken - Yhteistoimintamallien kehittäminen ja vakiinnuttaminen

Henkilöstö

- Osaamisen keskittäminen ja kehittäminen - Työhyvinvointi ja jaksaminen muutosvaiheessa - Riittävä resurssointi, rekrytointi tarpeen mukaan

Merkittävimmät riskit

- Suurimpia haasteita katuverkon kunnon rapistuminen

päällystevauriot, routavauriot

kuivatus

sillat

valaistus, vanhan uusiminen (led-valaistus, energiansäästö)

- Kustannusten hallinta koko toimialueella, haasteet riittävän hoitotason ylläpidosta ja määrittelystä suhteessa käyttökustannuksiin. Kaava-alueet laajenevat, liikuntapaikkojen käyttöpaineet myös lisääntyvät.

- Riittävät resurssit ja kalusto. Vaikutus toimintavarmuuteen.

53

Talous

Limingan kunta

TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Kunnallistekniikka liikelaitos

LIIKEVAIHTO 1 210 100 1 241 200 1 253 600 1 272 500

Liiketoiminnan muut tuotot

Tuet ja avustukset kunnalta

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -218 100 -170 150 -171 800 -174 400

Palvelujen ostot -643 000 -572 750 -578 600 -587 300

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -274 400 -297 300 -300 300 -304 800

Henkilösivukulut

Eläkekulut -81 900 -72 900 -73 600 -74 700

Muut henkilösivukulut -18 800 -10 400 -10 500 -10 700

Henkilöstökulut yhteensä -375 100 -380 600 -384 400 -390 200


Liiketoiminnan muut kulut -71 700 -117 700 -118 800 -120 600

LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) -97 800 0 0 0

Rahoitustuotot ja -kulut

Korvaus peruspääomasta 0

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUN.ERIÄ -97 800 0 0 0

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA -97 800 0 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -97 800 0 0 0

54



tarpeesta

Oman

tuotannon

osuus


suunnitelmakau-

della

Katujen

kunnossapito

Aurauspalvelu

Yksityistiet

Liikuntapaikat

Puistot, muut yleiset

alueet

Pohjakartat

Mittaus ja kartoitus,

kiinteistöjen

muodostus

ennallaan

ennallaan

ennallaan

ennallaan

ennallaan

ennallaan

ennallaan

10%

0%

5%

58%

32%

5%

100%

90%

100%

95%

42%

68%

95%

0%

kilpailutus,

omajohtoinen työ

kilpailutus

kilpailutus,

omajohtoinen työ

kilpailutus,

omajohtoinen työ

kilpailutus,

omajohtoinen työ

omajohtoinen työ,

kilpailutus

omajohtoinen työ

hankintahintojen

nousu,kustannusp

aineet, katu-

verkko laajenee

muuttuva (uudet

kohteet,

peruutukset)

tiekuntien

vakiinnuttaminen

kaluston

uusiminen

kaava-alueiden

laajentuminen,

kaluston

uusiminen

Tupoksen alueen

pohjakarttatyöt

saatetaan loppuun

euref-järjestelmän

käyttöönoton

jatkaminen

55

9.2. RUOKA-, PUHTAUS- JA KIINTEISTÖPALVELU LIIKELAITOS

Liikelaitoksen yleistavoite

Ruoka- ja puhtauspalvelut auttavat asiakasorganisaatioitaan onnistumaan omissa tehtävissään tarjoamalla maukasta ja terveellistä, ravitsemissuositusten mukaista ruokaa sekä puhtaan ja viihtyisän toimintaympäristön. Tilapalveluiden tavoitteena on pitää kunnan omistamat kiinteistöt mahdollisimman hyvässä kunnossa, kunnan omistamia toimitiloja ei aseteta käyttökieltoon ja tilat kyetään tarjoamaan. Tavoitteena on säilyttää kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalvelut kilpailukykyisinä kunnan tarjoamina palveluina omien kiinteistöjen hoidossa. Kiinteistönhoito- ja kunnossapitotyön tehokkuutta ja suunnitelmallisuutta on kehitettävä myös jatkossa. Tavoitteena on hoitaa ruuankuljetus taloudellisesti ja tehokkaasti.

Yleiskuvaus liikelaitoksen palveluista ja tarkoituksesta

Liikelaitoksen toiminta-ajatuksena on tuottaa kunnan eri toimipaikkojen ja asiakaskuntien tarvitsemat ruoka- , puhtaus- ja tilapalvelut taloudellisesti ja asiakaan resurssit huomioiden. Ruokapalvelujen asiakkaista valtaosa on lapsia ja nuoria sekä henkilökuntaa kouluissa ja päiväkodeissa. Lisäksi huolehditaan ikäihmisten ruokailusta kodeissa ja laitoksissa. Riittävä, terveellinen ja maukas ruoka on kansanterveydellisestikin tärkeää niin lapsille kuin aikuisille lisäten vireyttä ja hyvinvointia. Tehokas tuotantoprosessi ja kustannustietoisuus takaavat, että palvelut ovat laadukkaita sekä kustannustehokkaita. Linnukan valmistuskeittiössä valmistetaan päivittäin noin 2 300 lounasta, 160 jälkiruokaa ja 100 päivällistä. Tupoksen yhtenäiskoulun valmistuskeittiössä valmistetaan päivittäin noin 1 200 lounasateriaa. Lisäksi Tupoksen valmistuskeittiöissä ja 5 eri jakelukeittiöissä valmistetaan lapsille noin 500 aamupalaa ja noin 600 välipalaa. Siivottavaa pinta-alaa on noin 40 000 m2. Puhtaupalvelujen kohteita ovat mm. kunnan koulut, päiväkodit, nuorisotalot, kirjasto ja terveyskeskus. Puhtauspalvelujen tavoitteena on taloudellinen ja tarkoituksenmukainen puhtaustaso erityyppisissä tiloissa sekä luoda tilojen käyttäjille niihin viihtyvyyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tilapalveluiden tehtävänä on hoitaa ja pitää kunnossa kunnan omistamat kiinteistöt mahdollisimman hyvin, tehokkaasti ja taloudellisesti. Kunnan omistamien kiinteistöjen kerrosala on noin 45.000 m2 ja tilavuus noin 200.000 m3. Tilapalveluiden työntekijät hoitavat ruuankuljetuksen kouluille, päiväkodeille ja ateriapalveluasiakkaille.

Liikelaitoksen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella

Linnukan koulu valmistuu 31.3.2019, toiminnan käynnistäminen yhdessä asiakkaiden kanssa

Tilaelementeistä luovutaan 30.4.2019

Lisätään edelleen lähiruuan ja kotimaisten elintarvikkeiden osuutta ruokalistalla

Monipuolisen liha- ja kasvisruoan tarjoaminen

Kiinteistöpalvelujen mitoitusten tekeminen vuoden 2019 aikana

Kilpailutukset puhtaus- ja kiinteistöpalveluissa

Tuotantoprosessien uudelleen järjestely ruokapalveluissa

56

Toimintasuunnitelma

Toimintaympäristöanalyysi Liikelaitos tarjoaa asiakkailleen ruoka-, puhtaus-, kiinteistönhoito- ja kunnossapitopalvelut ammattitaitoisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Rakennusten lämpötilojen ja ilmastoinnin säätöjen ja käyntiaikojen on oltava oikein tehtyjä energiankulutuksen pitämiseksi kohtuullisella tasolla. Kehittäminen Linnukan uuden valmistuskeittiön valmistuttua tuotantoprosesseja sekä reseptiikkaa kehitetään ja omaa valmis-tusastetta lisätään. Ruokapalveluissa lisätään lähiruuan käyttöä sekä kotimaisia raaka-aineita. Kasvisruokavaihtoehto tarjotaan kouluissa päivittäin kaikille.

Siivoustaajuuksia ja työalueita tarkistetaan ja lisätään työn tehokkuutta. Tehtäväkuvausten laajentamisella ja työ-kierrolla pyritään vaikuttamaan sijaiskustannuksiin sekä työn sujuvuuteen poikkeustapauksissa. Uusiin kohteisiin pyritään palkkaamaan monipalvelutyöntekijöitä, yhdistetään työpäivään niin siivousta kuin keittiötyötä.

Kiinteistöt on jaettu niin, että jokaisella kiinteistönhoitajalla on nimetyt kiinteistöt vastuullaan hoidettavana. Tavoit-

teena on se, että henkilöstö on ammattitaitoista ja koulutusta järjestetään tarvittaessa.

Koulutusta sekä osaamista lisätään koko liikelaitoksessa.

Henkilöstö

Ruokapalveluissa on henkilöstöä 24, joista osa on määräaikaisella sopimuksella.

Puhtauspalveluissa on henkilöstöä 35, joista määräaikaisia työntekijöitä 5. Kokoaikaisia työntekijöitä on 24 kpl ja osa-

aikaisia 6 kpl.

Tilapalveluissa on tavoitteena pärjätä nykyisellä henkilömäärällä. Tilanne on tällä hetkellä se, että kiiteistönhoitajia

on 5,5 hlöä, ruuankuljetuksessa 2,5 hlöä, kunnossapidossa 1 hlö ja 1 hlö esimiestehtävissä.

Merkittävimmät riskit

Monimuotoisten kiinteistöjen sisäilmaongelmien esiintyminen.

Riskejä hallitaan mm.

- seuraamalla kiinteistöjen tilannetta mm. kunnan sisäilmatyöryhmässä

- aktiivisilla toimenpiteillä, kun ongelmia havaitaan

- tiedottamalla kiinteistöjen käyttäjiä

- tehokkaalla siivouksella

- aktiivisella kiinteistönhuollolla

57

Talous

Limingan kunta Muutettu TA2018

TA2019 TS2020 TS2021 Ruoka-, puhtaus- ja kiinteistö-

palvelujen liikelaitos

LIIKEVAIHTO 7 676 700 8 220 000 8 302 200 8 385 200

Liiketoiminnan muut tuotot

Tuet ja avustukset kunnalta

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -1 725 800 -1 976 150 -2 050 800 -2 081 600

Palvelujen ostot -458 800 -657 650 -670 800 -680 800

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 800 900 -1 817 000 -1 820 000 -1 847 300

Henkilösivukulut

Eläkekulut -353 300 -371 800 -372 400 -378 000

Muut henkilösivukulut -113 000 -103 700 -104 000 -105 600

Henkilöstökulut yhteensä -2 267 200 -2 292 500 -2 296 400 -2 330 900


Liiketoiminnan muut kulut -2 300 800 -2 999 600 -3 200 000 -3 248 000

LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 924 100 294 100 84 200 43 900

Rahoitustuotot ja -kulut

Korvaus peruspääomasta -294 100 -84 200 -43 900

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN SATUN.ERIÄ 924 100 0 0 0

YLI-/ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA 924 100 0 0 0

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 924 100 0 0 0



tarpeesta

Oman

tuotannon

osuus


suunnitelmakau-

della

Ruokapalvelut

Puhdistuspalvelut

Kiinteistöpalvelut

ennallaan

ennallaan

ennallaan

100%

n.85 %

n. 70 %

n. 15-30 %

n. 15-30%

2 valmistuskeittiötä

kilpailutus

kilpailutus

Linnukan koulun

keittiö valmistuu

2019

Ojanperän koulun ja

päiväkodin siivous

Ojanperän koulun ja

päiväkodin

kiinteistöpalvelut

Documents

Talousarvion ja –suunnitelman yleiset lähtökohdat · Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on tällä erää jo takana. Euroopassa on jo merkkejä