Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelma

2015–2016

sekä Oulun steinerkoulun lukion opetussuunnitelma

2015–2016

2

SISÄLLYS 1. Opetussuunnitelma .................................................................................................................... 9

1.1 Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelman laatimisen perusteet ................... 9

1.2 Opetussuunnitelman tehtävä ................................................................................................ 9

1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen ..................................................................... 9

2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat ........................................................................................ 9

2.1 Steinerkoulun arvopohja ..................................................................................................... 10

2.2 Ikäkausikehityksen pääpiirteet opetussuunnitelman kannalta .......................................... 10

Koulukypsyys ja kouluvalmiudet ........................................................................................... 10

Seitsemännestä yhdeksänteen ikävuoteen .......................................................................... 11

Kymmenennestä kahdenteentoista ikävuoteen ................................................................... 11

Kehitys murrosiässä ja sen jälkeen ........................................................................................ 12

Opettajan tehtävä ................................................................................................................. 12

2.3 Steinerkoulun toiminta-ajatus ............................................................................................. 13

2.4 Persoonallisuuden kehitys — toiminnallinen, taiteellinen ja tiedollinen kasvatus ............. 15

Toiminnallinen kasvatus ....................................................................................................... 15

Taiteellinen kasvatus ............................................................................................................ 16

Tiedollinen kasvatus ............................................................................................................. 17

2.5 Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet steinerkoulussa ........................................................ 18

Muutos yhteiskunnallisena perusilmiönä ............................................................................. 18

Pyrkimys yksilöllisyyteen ....................................................................................................... 18

Koulun tavoitteet .................................................................................................................. 18

2.6 Steinerkoulun rakenne: Steinerkoulu lapsuus- ja nuorisovaiheen kattavana yhtenäiskouluna .................................................................................................................................................. 18

Yhteinen ja yhtenäinen 12-vuotinen yleissivistävä opetus .................................................... 18

Steinerkoulun rakenne ja verrannollisuus muuhun koulutukseen ....................................... 19

Yksilölliset taipumukset - yleissivistyksen vaatimukset ......................................................... 19

Siirtyminen toiseen kouluun ................................................................................................. 19

Kansainvälisyys ja maailmankansalaisuus ........................................................................... 20

Kaikille yhteisen opetuksen yhteiskunnallinen ulottuvuus ................................................... 20

2.7 Oppilaaksiotto ja opiskelijavalinta ...................................................................................... 21

2.8 Koulun hallinto .................................................................................................................... 21

Kouluyhdistys ........................................................................................................................ 21

Opettajakunta ja johtokunta ................................................................................................. 21

3

2.9 Koulun toiminnan arviointi ja kehittäminen ........................................................................ 21

Pedagoginen itsearviointi ..................................................................................................... 22

Hallinnon ja talouden itsearviointi ........................................................................................ 22

3. Opetuksen toteuttaminen ......................................................................................................... 23

3.1 Oppimiskäsitys .................................................................................................................... 23

Rytmi oppimisessa ................................................................................................................ 23

Unohtaminen ja muistaminen: Rytmi tukee itse oppimisprosessia ...................................... 25

Vaiheittainen oppiminen ....................................................................................................... 25

Ensimmäinen vaihe ............................................................................................................... 25

Toinen vaihe .......................................................................................................................... 26

Kolmas vaihe ......................................................................................................................... 26

Kuvaopetus ........................................................................................................................... 26

3.2 Ikäkaudelle ominaiset kehitysvaiheet ja opetus .................................................................. 27

Luokat 1 ja 2 .......................................................................................................................... 27

Luokka 3 ................................................................................................................................ 27

Luokat 4 ja 5 .......................................................................................................................... 28

Luokat 6-8 ............................................................................................................................. 29

Luokat 9 - 12 ......................................................................................................................... 30

3.3 Oppimisympäristö ............................................................................................................... 31

3.4 Toimintakulttuuri................................................................................................................. 31

3.5 Työtavat ............................................................................................................................... 32

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki .............................................................................................. 34

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ............................................................................... 34

4.1 Yleinen tuki .......................................................................................................................... 34

4.2 Tehostettu tuki .................................................................................................................... 35

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten ........................................................................ 35

4.3 Erityinen tuki ........................................................................................................................ 36

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten .......................................................................... 36

Kodin ja koulun välinen yhteistyö ......................................................................................... 37

5. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki steinerkoulun opetussuunnitelmassa ................................. 38

5.1 Yksilölliset suunnitelmat ...................................................................................................... 38

Oppimissuunnitelma............................................................................................................. 38

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea ............................................................................. 38

5.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana ..................................................................... 38

4

5.3 Erityinen tuki ........................................................................................................................ 39

5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ...................................... 39

5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain ..................................................................... 40

5.6 Opiskelun erityinen tuki lukiovaiheessa .............................................................................. 40

6. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot ................................................................................. 42

6.1. Tukiopetus .......................................................................................................................... 42

Tukiopetus yleisen tuen aikana............................................................................................. 42

Tukiopetus tehostetun tuen aikana ...................................................................................... 42

Tukiopetus erityisen tuen aikana .......................................................................................... 42

6.2 Erityisopetus ........................................................................................................................ 43

Osa-aikainen erityisopetus .................................................................................................... 43

Koulukuraattorin toiminta .................................................................................................... 44

Koulupsykologi...................................................................................................................... 44

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ..................................................................................... 44

Hoitoeurytmia ....................................................................................................................... 45

Puheterapia ........................................................................................................................... 45

Kuvataideterapia ................................................................................................................... 45

6.3 Ohjauksen järjestäminen ..................................................................................................... 45

Yhteydenpito ja tiedottaminen ............................................................................................. 46

6.4 Oppilas- ja opiskelijahuolto Tampereella ............................................................................ 46

Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut ....................................................................................................... 46

Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto ............................................................................. 47

Oppilashuoltoryhmä ............................................................................................................. 48

Opiskelijahuoltoryhmä .......................................................................................................... 48

Yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto ........................................................................ 48

Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa ........................................................ 49

Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen ............................................. 50

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyösuunnitelma ....................................................................... 50

Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa ................................................... 51

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta .................................................................................... 51

Kiusaamis- ja väkivaltatilanteessa toimiminen: .................................................................... 51

Tupakointi ja päihteet ........................................................................................................... 52

Turvallisuusriskit ................................................................................................................... 52

Tapaturmat ........................................................................................................................... 52

5

Onnettomuus- tai kriisitilanteet ............................................................................................ 52

Mielenterveyskysymykset ...................................................................................................... 52

Koulumatkakuljetus .............................................................................................................. 52

Kouluruokailu ........................................................................................................................ 52

6.5 Opiskelijahuolto Oulun steinerkoulun lukiossa ................................................................... 53

6.6 Kouluterveydenhuolto ......................................................................................................... 53

6.7 Kerhotoiminta ..................................................................................................................... 53

7. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus ............................................................................................... 55

Lukiokurssit ........................................................................................................................... 55

8. Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt .................................................................... 57

8.1 Perusopetuksen tuntijako ................................................................................................... 57

8.2 Luokkien 10. – 13. tuntijako Tampereella ............................................................................ 58

8.3 Luokkien 10. – 13. tuntijako Oulun steinerkoulun lukiossa.................................................. 60

8.4 Kieliohjelma ......................................................................................................................... 61

8.5 Opetuksen yleiset tavoitteet ................................................................................................ 61

Perusopetuksen yleiset tavoitteet ......................................................................................... 61

Lukio-opetuksen yleiset tavoitteet ........................................................................................ 61

8.6 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet ................................................................................... 62

Eheyttäminen ........................................................................................................................ 62

Aihekokonaisuudet perusopetuksessa ................................................................................. 63

Aihekokonaisuudet lukiossa ................................................................................................. 69

8.6 Äidinkieli ja kirjallisuus......................................................................................................... 74

Perusopetus .......................................................................................................................... 74

Lukiokurssit ........................................................................................................................... 87

8.7 Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 ....................................................................................... 94

Vuosiluokat 7−9 ..................................................................................................................... 94

Lukiokurssit ........................................................................................................................... 96

8.8 Vieraat kielet ........................................................................................................................ 98

Perusopetus .......................................................................................................................... 99

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 105

8.9 Matematiikka ..................................................................................................................... 112

Perusopetus ........................................................................................................................ 113

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 124

8.10 Ympäristö- ja luonnontieto .............................................................................................. 136

6

8.11 Biologia ja maantieto ...................................................................................................... 137

Perusopetus ........................................................................................................................ 137

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 150

8.12 Fysiikka ja kemia .............................................................................................................. 162

Fysiikka perusopetuksessa .................................................................................................. 163

Fysiikan lukiokurssit ............................................................................................................ 171

Kemia perusopetuksessa: 6.–9. luokat ................................................................................ 175

Kemian lukiokurssit ............................................................................................................. 181

8.13 Terveystieto ..................................................................................................................... 184

Perusopetus ........................................................................................................................ 184

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 188

8.14 Uskonto ........................................................................................................................... 190

Perusopetus ........................................................................................................................ 190

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 199

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 204

8.15 Elämänkatsomustieto ..................................................................................................... 207

Perusopetus ........................................................................................................................ 207

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 212

8.16 Filosofia ........................................................................................................................... 216

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 216

8.17 Historia ............................................................................................................................ 219

Perusopetus ........................................................................................................................ 219

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 222

8.18 Yhteiskuntaoppi ............................................................................................................... 226

Perusopetus ........................................................................................................................ 226

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 227

8.19 Psykologia ........................................................................................................................ 230

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 230

8.20 Musiikki ............................................................................................................................ 233

Perusopetus ........................................................................................................................ 233

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 241

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 241

8.21 Kuvataide ......................................................................................................................... 244

Perusopetus ........................................................................................................................ 245

7

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 246

8.22 Käsityö ............................................................................................................................. 252

Perusopetus ........................................................................................................................ 252

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 259

8.23 Liikunta ............................................................................................................................ 261

Perusopetus ........................................................................................................................ 261

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 270

8.24 Kotitalous ........................................................................................................................ 273

8.25 Eurytmia .......................................................................................................................... 276

Yleisiä näkökulmia ja tavoitteita ......................................................................................... 276

Ihmisenä kasvaminen ......................................................................................................... 276

Sosiaalinen kasvu ja osallistuva kansalaisuus .................................................................... 276

Esiluokka ............................................................................................................................. 277

Perusopetus ........................................................................................................................ 277

Lukiokurssit ......................................................................................................................... 285

Yleisiä näkökulmia ja tavoitteita ......................................................................................... 285

8.26 Oppilaanohjaus ja opinto-ohjaus .................................................................................... 287

Perusopetus ........................................................................................................................ 287

Opinto-ohjaus lukiossa ....................................................................................................... 289

8.27 Valinnaiset aineet ja koulukohtaiset kurssit .................................................................... 290

9. Arviointi.................................................................................................................................... 299

9.1 Oppilaan arviointi .............................................................................................................. 299

Oppilasarvioinnin lähtökohtia ............................................................................................ 299

Arvioinnin perustelua .......................................................................................................... 299

Arvottaminen ...................................................................................................................... 299

Lahjakkuus arvioinnissa ...................................................................................................... 300

Yrittävyys arvioinnissa ......................................................................................................... 300

Lahjakkuuden ja lahjattomuuden ongelmia ....................................................................... 300

9.2 Arviointi opintojen aikana ................................................................................................. 301

Oppilasarvioinnin tavat ....................................................................................................... 301

Kirjallinen lausunto ............................................................................................................. 301

Kirjallinen ja suullinen palaute sekä arviointikeskustelut ................................................... 301

Itsearviointi.......................................................................................................................... 302

Numeroarvostelu ................................................................................................................ 302

8

Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen ......................................................... 302

Perusopetusvaiheen hyvän osaamisen määrittäminen ...................................................... 303

Opinnoissa eteneminen oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti .................................................................................................... 304

9.3 Perusopetusvaiheen päättöarviointi ................................................................................. 305

Päättöarvioinnin tehtävä .................................................................................................... 305

Päättöarvioinnin periaatteet ............................................................................................... 305

Päättöarvioinnissa arvioitavat oppiaineet .......................................................................... 306

9.4 Todistukset perusopetusvaiheessa ................................................................................... 306

9.5 Opiskelijan oppimisen arviointi ......................................................................................... 306

9.6 Kurssisuorituksen arviointi ................................................................................................ 307

Itsenäinen opiskelu ............................................................................................................. 308

Opetukseen osallistuminen, poissaolot ja myöhästymiset ................................................. 308

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen lukion arvioinnissa ......................... 309

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kurssien arviointi ja hyväksilukeminen lukion oppimäärään ...................................................................................................................... 309

Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen ............................................... 309

Opinnoissa eteneminen ...................................................................................................... 310

Opintojen hyväksilukeminen .............................................................................................. 310

9.7 Oppiaineen oppimäärän arviointi ..................................................................................... 311

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet ....................................................... 312

9.8 Lukion oppimäärän suoritus ............................................................................................. 312

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu .......................................................................................... 312

9.9 Lukion todistukset ja niihin merkittävät tiedot .................................................................. 312

9.10 Muutoksenhaku ............................................................................................................... 313

10. Liitteet .................................................................................................................................... 315

10.1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko ................................................................................. 315

10.2 Oulun steinerkoulun lukion opiskelijahuoltosuunnitelma .............................................. 333

9

1. OPETUSSUUNNITELMA

1.1 Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelman laatimisen perusteet

Tämä opetussuunnitelma sisältää Tampereen Rudolf Steiner -koulun koko opetussuunnitelman. Siihen sisältyvät perusopetuksen ja lukiovaiheen opetussuunnitelmat. Myös Oulun steinerkoulun lukio noudattaa lukion osalta tätä opetussuunnitelmaa. Sen perustana ovat steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma ja Opetushallituksen määräämät perusopetuslain 14 §:n mukaiset perusopetukseen valmistavan opetuksen- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, sekä Opetushallituksen määräämät lukiolain 10 §:n mukaiset nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet.

1.2 Opetussuunnitelman tehtävä

Tämän opetussuunnitelman tehtävä on olla runkona opetukselle ja kasvatukselle, joka johdonmukaisesti perustuu tietoon ihmisyksilön kehityksen ja kasvun lainalaisuuksista. Se sisältää luokka- ja ainekohtaiset kasvatus- ja opetustavoitteet ikäkauden asettaman kehitystarpeen pohjalta, viittauksen metodiikkaan, joka on tätä tarvetta vastaava sekä tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudessa ohjeet asianomaisista opetussisällöistä ja oppimääristä. Tämän pedagogisen ydinosan lisäksi opetussuunnitelma sisältää ohjeet koulun opetus- ja kasvatustyön yleiseksi järjestämiseksi.

Lisäksi opetussuunnitelma sisältää steinerkoulun kasvatuksellisen ja hallinnollisen rakenteen pääpiirteet ja –perustelut pohjaksi steinerkoulun opettajan toimenkuvan hahmottamiselle.

Opetussuunnitelman kehitysopillinen perusta sekä siihen liittyvät metodiset ja sisällölliset ohjeet jättävät opettajalle laajan liikkumavaran opetuksen käytännön toteutuksessa. Siten opetussuunnitelma antaa mahdollisuuden jatkuvasti kehittyvälle ja uudistuvalle opetukselle ja edellyttää opettajalta aktiivista ja omakohtaista pedagogista työskentelyä.

1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Arvioinnin tehtävänä on seurata koulun opetussuunnitelman ja asetettujen tavoitteiden toteutumista, auttaa kehittämään opetussuunnitelmaa ja kouluyhteisön toimintaa. Kouluyhteisön tulee voida joustavasti vastata opetus- ja kasvatuskentän muuttuviin haasteisiin.

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

10

2.1 Steinerkoulun arvopohja

Steinerkoulun opetussuunnitelman arvoperustana ovat klassiset ihmisyyden peruskivet: totuus, kauneus ja hyvyys. Nämä perusarvot ovat inhimillisen elämän edellytys. Ne ovat löydettävissä yksilöllisten ja kulttuuristen mielipide-erojen takaa. Perusarvot asettavat rajat sille, miten ihmistä voi kohdella. Lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen, itsessään arvokkaana päämääränä. Kasvatuksen tarkoituksena on kehittää lapsen taipumuksia niin, että hänellä on edellytykset elää monipuolista ja mielekästä elämää.

Steinerkoulun kasvatustavoite perustuu käsitykseen arvokkaasta ihmiselämästä, joka ei rakennu pelkästään yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden varaan, vaan siihen, että yksilöllisiä kykyjä täysipainoisesti hyödyntämään kykenevä ihminen palvelee parhaiten sitä yhteisöä ja yhteiskuntaa, jossa hän aikanaan toimii.

Kasvatuksen keskeinen tehtävä on ihmisen kokonaisvaltainen kasvu. Steinerpedagoginen kasvatus kiinnittää huomiota selkeän ja kriittisen ajattelun, tasapainoisen tunne-elämän sekä yksilön aloitteellisuuden ja toiminnallisuuden kehittämiseen.

Steinerpedagogiikan taustalla on kokonaisvaltainen (holistinen) ihmiskäsitys, joka perustuu Rudolf Steinerin tutkimuksiin ja antroposofiseen hengentieteeseen. Antroposofia on ”tietoisuutta ihmisyydestä” eli sellaista tutkimista ja pohdintaa ihmisen kehityksestä ja ulottuvuuksista (fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja henkinen), jonka avulla ihminen voi entistä paremmin tiedostaa oman paikkansa maailmassa.

Kasvattamalla koko ihmistä steinerkoulu toteuttaa klassisia kasvatusihanteita: pyrkimystä tiedossa totuuteen, tunteessa kauneuteen ja teoissa hyvyyteen. Opetus lähtee siitä ajatuksesta, että ihmisen moraali, luovuus ja viisaus eivät kehity ulkoisten määritelmien ohjaamina, vaan sisäisen runsauden lähteistä.

2.2 Ikäkausikehityksen pääpiirteet opetussuunnitelman kannalta

Koulukypsyys ja kouluvalmiudet Kun lapsi saavuttaa koulukypsyyden, hänen tietoisuutensa muuttuu. Sisäinen tunne-elämä alkaa vapautua aistisidonnaisuudesta. Aiemmin kasvuun ja elimistön muotoutumiseen sitoutuneet voimavarat vapautuvat mielikuvia hahmottavaksi ja muistavaksi oppimiskyvyksi. Intellektuaalinen koulukypsyys on saavutettu.

Ennen koulukypsyyttä lapsi jäljittelee. Hän hakee toiminnalleen esimerkkejä vaistomaisesti. Koulukypsyyden myötä hän alkaa tunnepohjaisesti etsiytyä saamaan ympäristön ihmisiltä ohjausta ja opetusta, mistä johtuu luonnollinen tarve saada nojata auktoriteettiin. Hän haluaa saada opetusta ja kunnioittaa ihmistä, joka sitä hänelle voi antaa. Opettajan ja oppilaan välisen auktoriteettisuhteen perusta on luottamuksellinen kunnioitus. Tunne-elämä on saavuttanut koulukypsyyden. Lapsen kouluvalmiudet ovat olemassa, kun hän on saavuttanut yksilöllisessä kehityksessään sekä intellektuaalisen että tunne-elämän kypsyyden ja kun hän sosiaalisessa

11

kehityksessään on valmis irtautumaan yksilö- ja perhesidonnaisesta toiminnasta. Lapsella täytyy olla valmius astua askel perheestä kouluyhteisöön.

Koulun opettajakunta voi esittää huoltajille koululykkäyksen anomista, mikäli se toteaa 1. luokalle pyrkivän oppilaan koulukypsyyden tai kouluvalmiuksien kehityksen vaativan muunlaista kuin koulun opetussuunnitelman mukaista työskentelyä.

Seitsemännestä yhdeksänteen ikävuoteen 6.–7. elinvuoden vaiheilla lapsessa tapahtuu merkittävä muutos. Elimistöä rakentaneet voimat vapautuvat vähitellen toimimaan sielullisina, ajattelun, tunteen ja tahdon voimina. Lapsessa kehittyvät nyt muistin ja mielikuvituksen voimat. Koska lapsella on tarve rytmiseen kokemiseen, on opetus saatettava mahdollisimman rytmiseen muotoon. Tiedolliselle ainekselle annetaan mielikuvitukseen vetoava kuvallinen muoto, jonka lapsi pystyy omaksumaan. Kuvallinen ja rytmis-musikaalisesti jäsennetty opetus vastaa lapsen kehitystarpeita. Käsitteellinen ja kausaalinen selittäminen on vielä tässä iässä vierasta.

Lapsi suhtautuu tässä ikävaiheessa aikuiseen tunteenomaisen kunnioittavasti auktoriteettina, johon voi turvata ja katsoa oman kasvun osoittajana. Voidessaan tässä ikävaiheessa kunnioittaen nojata auktoriteettiin, hän voi myöhemmin vähitellen kypsyä itsenäiseen sisäiseen elämään.

Kymmenennestä kahdenteentoista ikävuoteen Yhdeksännen ja kymmenennen ikävuoden välillä tapahtuu lapsen kehityksessä tärkeä käänne. Hän alkaa kokea itsensä erilliseksi ympäristöstä, myös kasvattajasta. Lapsi etsii perusteluja kasvattajiensa auktoriteetille ja tarkastelee terävästi heidän ominaisuuksiaan. Tärkeää on, että kasvattaja havaitsee tämän yksilönkehityksen piirteen. Kasvatustoimenpiteet ovat riippuvaisia lapsen havainnoinnista. Tässä vaiheessa on tärkeää löytää luotettavia ja varmuutta herättäviä vastauksia lapsen kysymyksiin.

Muistin harjoittaminen rytmisellä aineksella on olennaista. Siinä kasvatuksen on löydettävä oikea tasapaino: ei liian vähän eikä liian paljon. Muistamistehtävien tekeminen antaa myös tilaisuuden kehittää velvollisuudentuntoa.

Tässä iässä täytyy kiinnittää huomio kouluväsymykseen. Jos opetus suuntautuu liikaa ja yksipuolisesti älylliseen harjoitteluun, seurauksena on väsyminen. Nykyisin voimakkaasti korostunut intellektuaalisuuteen vetoaminen väsyttää lapsia jopa niin, että palautumista edes unen aikana ei riittävästi pääse tapahtumaan. Väsymys, joka liittyy ruumiilliseen rasitukseen on älyllisen ponnistuksen aikaan saamalle väsymykselle vastakkainen. Kun opetus suunnataan taiteellisesti, tunne-elämän kautta tapahtuvaksi, voivat kognitiivinen ja toiminnallinen elementti liittyä tasapainoisella tavalla toisiinsa. Oppimisprosessiin osallistuu koko ihminen. Kokonaisvaltaisen opetuksen menetelmin voidaan turvata ihmisen fyysinen terveys. Tunteva, toimiva ja aistiva ihminen voi sopeutua sisäisesti ja ulkoisesti maailmaan.

Ihmisen sopeutuminen maailmaan tapahtuu vaiheittain. Sopeuduttuaan ensin omaan elimistöönsä lapsi kypsyy eläytymään ja mukautumaan ulkoiseen maailmaan. Kognitiivista kehitystä ei tule kiirehtiä terveen biologisen kasvun kustannuksella. Kausaalisen ymmärtämisen

12

ja analogiasuhteen taju herää lapsella vasta kahdennentoista ikävuoden vaiheilla. Silloin opetuksessa voidaan siirtyä elottoman luonnon ilmiöihin, mekaanisiin ja kausaalisiin käsitteisiin. Sielulliset voimat vapautuvat vasta vähitellen tietoiseen oppimiseen.

Kehitys murrosiässä ja sen jälkeen Siirtymä murrosiän kautta nuoruusikään on valtava ruumiillinen ja sielullinen muutosprosessi. Sielunelämä luo oman vapautensa ja itsenäisyytensä. Prosessin aikana murrosikäinen kokee olevansa kuin heitetty tutusta ja turvallisesta maailmasta outoon ja uhkaavaan maailmaan. Paljastuneet sielulliset voimat törmäävät kylmään ulkoisuuteen. Tämä tilanne herättää kahdensuuntaisia reaktioita. Toisaalta nuori voi kääntyä sisäänpäin tarkkailemaan itsessä tapahtuvia muutoksia. Toisaalta voi ilmetä raju kapina ulkomaailmaa ja vanhempia vastaan. Kasvattajan on oltava tietoinen siitä, että auktoriteetin aika on ohi. Kasvattajalla on asiantuntijan arvo. Uusilla sukupolvilla on uudenlaisia toiminnan virikkeitä ja ihanteita, mutta niiden toteuttaminen edellyttää nykymaailman synnyn ymmärtämistä. Opetuksen ja kasvatuksen täytyy kyetä vastaamaan nuorten kysymyksiin, tekemään maailma järkevällä tavalla ymmärrettäväksi ja nähtäväksi kaikkine ilmiöineen, lainalaisuuksineen ja niihin liittyvine taustoineen.

Ellei kasvatus ja opetus onnistu, sielunelämän perussävyksi jää pettymys, turhautuminen ja toivottomuus järjettömässä maailmassa. Kasvattajan tehtävä on tyynnyttää murrosiän myrskyjä, itsenäistyvän sielunelämän tunneliikkeitä, viettejä ja kysymyksiä, mutta tämä ei vielä riitä.

Nuori tarvitsee nyt opetusta, joka selkeyttää, syventää ja laajentaa näkemyksiä. Tavoitteena on auttaa nuoressa herännyttä rakkauden voimaa laajenemaan rakkaudeksi koko maailmaa ja elämää kohtaan. Mielenkiinto ympäröiviin asioihin on askel siihen, että tunto yleisinhimillisestä vähitellen kypsyy itsessä. Opetuksen ydin tähtää yleisinhimillisen kehityksen tukemiseen ja koko ihmiskunnan piiriin astumiseen.

Kahdeksattatoista ikävuotta lähestyessään nuori tulee vähitellen kehityksessään oman identiteettinsä tiedostamiseen. Hän kykenee arvioimaan toimintamahdollisuuksiaan maailmassa. Nuori on tarttumassa kasvatukseensa ja koulutukseensa askeleittain oma-aloitteisesti ja haluaa etsiä elämäntietään. Viimeisinä kouluvuosina opetus tähtää kokonaisvaltaiseen elämänalueiden esittelyyn sekä tiedollisesti, että — niin pitkälle kuin se on mahdollista — myös kokemuksellisesti.

Nuorta koulutetaan oman arvostelukyvyn käyttöön. Toisaalta pyritään työtehtävien herättämien kokemusten avulla harjaannuttamaan sellaista velvollisuudentuntoa, jota tarvitaan työelämässä.

Opettajan tehtävä Opettajan tehtävänä steinerkoulussa on olla esimerkkinä monella tavalla. Hän on ennen kaikkea esimerkki ihmisestä, joka pyrkii koko ajan kehittämään itseään ja on näin esikuvana kehittyville lapsille ja nuorille. Peräänantamattomuus ja jatkuva harjoittelu on steinerkoulun opettajalle luonteenomaista.

Luokkatyössä, lasten ja nuorten kanssa työskennellessään, opettaja pyrkii välittömään kohtaamiseen, läsnäoloon ja parhaimpaansa jokaisella oppitunnilla. Ihmisen mallin opettaja välittää myös olemalla aktiivisesti kiinnostunut ja innostunut kaikesta opettamastaan. Tähän

13

ilmiökeskeinen, taiteellinen lähestymistapa antaa hyvän tuen. Kun opettaja luo asioihin henkilökohtaisen suhteen, avautuu maailma oppilaille.

Taiteellista lähestymistapaa opettaja käyttää inhimillistäessään maailmaa, tehdessään sen juuri opetettavan luokan ikävaiheelle sopivaksi. Opettajan vahvin tuki kasvattamiselle ja opettamiselle syntyy lapsen ja nuoren olemuksen opiskelusta, tutkivasta ja kiinnostuneesta otteesta, jolla opettaja lähestyy kehittyvän ihmisen arvoitusta.

Opettajan käsitys ihmisestä ja maailmasta ei ole merkityksetön. Se että opettajalla on ihanteita ja horjumaton usko ihmisen kehitysmahdollisuuksiin, antaa oppilaalle tilaa kehittyä. Steinerkoulun opettajuus on luovaa työtä ja luovien ratkaisujen kehittämistä niin kasvatuksessa kuin opetuksessa. Opettaja uhraa näin mukavuudenhalunsa, tapojen ja tottumusten maailman, ja pyrkii siihen uuteen, jonne oppilaatkin kurottavat. Tätä opettajan ponnistelua tukee säännöllinen ja aito itsekasvatus ja sisäinen työ, jonka avulla opettaja pyrkii kuin muokkaamaan maaperää uusille ideoille ja olemaan aikalainen tulevaisuuteen suuntaavien oppilaiden ja opiskelijoiden joukossa. Koska tahdon kasvatus ja sisäisen vastuuntunnon herättäminen ovat steinerkoulun kasvatuksessa keskeisellä sijalla, alkaa kaikki kasvatus opettajan omasta tahdonkasvatuksesta.

Steinerkoulun opettaja pyrkii tekemään opetussisällöstä taiteellisen, kokemuksellisen ja elämyksellisen asian, minkä kautta on mahdollista, että tiedosta tulee osa oppilaan persoonallisuutta. Opetettavat asiat eivät näin ole pelkkää informaatiota tai intellektuaalista tietoa vaan kokemus, joka puhuttelee koko ihmistä ja jolla on merkitystä loppuelämän kannalta. Tieto ei ole vain tietoa maailmasta, vaan vähitellen heräävän itsetietoisuuden väline tutkia omaa suhdettaan maailmaan, mikä varsinkin murrosiässä on elämisen keskipisteenä.

2.3 Steinerkoulun toiminta-ajatus

Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelma perustuu steinerkouluille yhteisiin lähtökohtiin. Lisäksi 1.–9. luokkien opetussuunnitelma perustuu perusopetuslaissa mainittuihin Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin ja luokkien 10.—13. opetussuunnitelma lukiolaissa mainittuihin Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin.

Steinerkoulun opetussuunnitelma perustuu steinerpedagogiikan ihmiskäsitykseen. Opetussuunnitelma on kuvaus niistä vaatimuksista, jotka johtuvat lapsen kehityksestä ja keinoista, joiden avulla opettajan ja kasvattajan on kyettävä vastaamaan näihin vaatimuksiin.

Steinerkoulun jatkuvasti kehittyvän opetussuunnitelman pysyvänä lähtökohtana on antaa opetukselle ja kasvatustyölle oppilaiden kehitystä tukevat yleiset ja ainekohtaiset kasvatustavoitteet ja ne metodiset suuntaviivat, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Nämä lähtökohdat ovat yhteiset kaikille steinerkouluille. Niiden sisältö perustuu Rudolf Steinerin kehittämään pedagogiikkaan. Opetussuunnitelma ja sen toteuttamiseen liittyvät metodiset ja sisällölliset ohjeet jättävät opettajakunnalle ja yksittäisille opettajille laajan liikkumavaran opetuksen käytännön toteutuksessa. Opetussuunnitelman tavoitteena on jatkuvasti kehittyvä ja

14

uudistuva opetustyö. Opettajilta opetussuunnitelma edellyttää aktiivista ja omakohtaista pedagogista työskentelyä.

Steinerkoulun opetussuunnitelmassa oppiaineet palvelevat eri näkökannoilta kokonaisuutena opetusta ja kasvatusta. Steinerkoulu on yleissivistävä yhtenäiskoulu. Sen antamaan yleissivistykseen kuuluu tiedollisten aineitten rinnalla taiteellisten ja käytännöllisten aineitten yhtä tärkeä tehtävä kokonaisvaltaisessa kasvatuksessa. Oppiaineet palvelevat siten paitsi tiedon välitystä, myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti.

Steinerkoulun opetussuunnitelmassa menetelmällisenä lähtökohtana on oppimis- ja kasvuvirikkeiden tarjoaminen kehitykseen nähden oikeaan aikaan. Opetussuunnitelman menetelmällinen luonne ja opettajalle kasvattajana jätetty vapaus edellyttävät, että opettajat käsittävät oppiaineksen samalla kasvuvirikkeeksi. Opettajien pitää ymmärtää oppilaan kehitystilanne sekä hänen yksilöllisyytensä että ympäristönsä perusteella ja kehittää kyky etsiä eri tilanteissa kehityksen kannalta oikeita opetuksen ja kasvun virikkeitä. Kasvatustieto muuttuu menetelmätietona kasvatustaiteeksi, oppimis- ja kasvuvirikkeiden luomiseksi. Opetussuunnitelma on opettajalle metodinen apuväline opetusaineksen ja lapsen kehityksen vastaavuuden näkemiselle ja tältä pohjalta tapahtuvalle menetelmien luomiselle.

Opetussuunnitelma edellyttää opettajilta

● että he työskentelevät säännöllisesti yhdessä opetussuunnitelman suunnittelua ja toteutusta koskevien asioiden parissa,

● että opettajakunta kehittää edelleen opetuksen ja kasvatuksen menetelmiä, mm. jakso-opetusta, opetuksen rytmittämistä, suullista opetusta, oppilasarviointia ja toiminnallisten projektien toteuttamista,

● että opettajakunta työskentelee kehittääkseen oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa opetusta,

● että opettajakunta hoitaa pedagogista hallintoa olennaisena osana opetuksen suunnittelua ja toteuttamista sekä oppilaitten tarpeitten välitöntä huomioon ottamista,

● että steinerpedagoginen tutkimustyö ja steinerpedagogiikan syventäminen liittyy jatkuvasti opettajien työhön opetussuunnitelman ja opetusmenetelmien kehittämiseksi,

● että eri oppiaineiden opetuksen integrointi tulee huomioiduksi opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Inhimillisen kasvun lähtökohta on ihminen itse. Kasvun päämäärä on toisaalta yksilöllisten piirteiden ja toisaalta ihmiseksi kasvun yleisten lainmukaisuuksien toteutuminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Koulukasvatuksen tavoitteita, muotoa ja sisältöä punnittaessa nojaudutaan steinerpedagogiikan kuvaan ihmisestä ja ihmiskehityksen lainalaisuuksista. Tämä ihmiskäsitys antaa kasvattajalle ja pedagogiikalle kokonaisvaltaisen lähtökohdan, joka yhdistää tavoitteet kasvatustekoihin. Opetussuunnitelman sisällön ja oppiaineitten ryhmittely vuosiluokittain pyrkii ottamaan huomioon kehityksen ikäkausittaiset vaiheet ja yksilölliset tarpeet.

15

2.4 Persoonallisuuden kehitys — toiminnallinen, taiteellinen ja tiedollinen kasvatus

Yleissivistävänä kouluna Tampereen Rudolf Steiner -koulun tavoitteena on kokonaisvaltaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden edellytyksiä persoonallisuuden monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Yksilön persoonallisuuden kehitys tapahtuu vaiheittain. Kypsymistä auttavien virikkeiden sisältyminen opetukseen ja kasvatukseen on olennaista. Yksilöllisyyden kehitysedellytyksiä ovat:

• oleellisen tavoittava, luova ajattelu • toimintakyvyn pohjana oleva terve tahtoelämä • tasapainoinen tunne-elämä, joka on edellytyksenä arvostelukyvyn ja kestävän

sosiaalisuuden kehittymiselle.

Persoonallisuuden kehitystä tukevat kokonaisvaltaiset opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet jaotellaan osa-alueiden mukaan toiminnallisen kasvatuksen, taiteellisen kasvatuksen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteina.

Toiminnallinen kasvatus Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteena on

• vahvistaa oppilaan tahtoa ja itseluottamusta • kehittää hahmotuskykyä • antaa tiedollisia esivalmiuksia • kehittää todellisuudentajuista ajattelua • luoda perustottumuksia

Käytännöllisen toiminnan tarkoituksena on aktivoida ihmistä ja ylläpitää hänen tahdonvireyttään. Siten toiminnallisuus on välttämätön osa opetuksen toteutusta ja koulukasvatusta. Tavoitteena on tukea yksilöllistä aloitekykyä ja ehkäistä ennalta passivoitumista. Omien tahdonvoimien käyttäminen vahvistaa oman yksilöllisyyden kokemista ja rakentaa identiteettiä, joka on terveen itseluottamuksen perusta.

Ensimmäisinä kouluvuosina opetus painottuu erityisesti tahdon vahvistamiseen, koska oppilas on luonnostaan altis vireään konkreettiseen toimintaan. Oppilas on vielä altis jäljittelemään ympäristöään tiedottomasti ja vaistonvaraisesti. Hahmotuskyvyn kehittymistä tuetaan liikunnallisuuden ja opetuksen rytmittämisen avulla. Liikkeiden jäsentyminen tilallisesti ja ajallisesti kehittää liiketajua, joka on varsinaisen hahmottamiskyvyn perusta. Hahmottamiskyky puolestaan on keskeinen edellytys myöhemmin kehittyvälle joustavalle ajattelukyvylle.

Harjoittaessaan käytännössä taitojaan lapsi voi saada tyydyttävän kokemuksen oppimisesta. Konkreettisen toiminnan vaikutus ulottuu tottumuksiin asti. Siksi toiminnallinen kasvatus on tärkeää asenne- ja tapakasvatuksessa. Tottumus ryhtyä työhön pyritään juurruttamaan tavaksi. Ylemmillä luokilla toiminnallinen opetus pyrkii yhdistämään motiiveja toimintaan.

16

Todellisuudentajuinen ajattelu syntyy, kun ihminen alkaa tietoisesti toteuttaa käytännössä toiveitaan, aikomuksiaan ja päätöksiään. Motiivien hahmottaminen on perusedellytys murrosiän suotuisalle kehitykselle.

Perusopetuksen jälkeisessä opetuksessa korostuu motiivien eritteleminen toiveiksi, aikomuksiksi ja päätöksiksi, jotka yksilö voi toteuttaa omin voimin ja sosiaalisen yhteisön jäsenenä. Onnistuneen toiminnallisen opetuksen seurauksena oppilaissa kasvaa kyky suunnitella omaa työtään, tehdä päätöksiä ja voima toteuttaa ne.

Projektiluontoisella toiminnallisella opetuksella sekä taitoaineilla on suhteellisen suuri osuus tuntisuunnitelmassa kautta luokka-asteiden. Toiminnallista opetusta on myös työvihkojen laadinta, joka alemmilla luokilla tapahtuu jäljentäen tai sanelun mukaan ja ylemmillä luokilla itsenäisesti tehtyjen muistiinpanojen pohjalta.

Taiteellinen kasvatus Taiteellisen kasvatuksen tavoitteena on

• vahvistaa tunne-elämän kehitystä • kehittää tiedollisia valmiuksia • kehittää arvostelukykyä ja laadun tajua • herkistää aistimuksia ja havainnointikykyä • kehittää sosiaalista ja moraalista tuntoa.

Taiteellisen kasvatuksen tehtävä on kehittää tasapainoista ja rikasta tunne-elämää, joka voi olla tiedollisen oppimisen tukena. Tunne-elämän kehittyneisyys on keskeinen inhimillinen ominaisuus. Moraalisten arvojen perustana se on myös yhteiskunnallisten ehtojen luoja. Koulukasvatuksen täytyy erityisesti huolehtia oppilaiden emotionaalisesta kehityksestä, koska tämä kehitys on aktiivivaiheessaan koulukypsyydestä murrosikään.

Tunne-elämä on riippuvainen fysiologisen ja biologisen kehityksen välittämistä vaikutelmista aina kouluikään asti. Koulukypsyyden myötä tunne-elämä sisäistyy ja vapautuu vähitellen. Murrosiässä tunne-elämä saavuttaa täyden subjektiivisen sisäistymisasteen. Tällöin myöskin sympatia- ja antipatiakokemukset ovat voimakkaimmillaan.

Taiteellisen kasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tiedollisen opetuksen on muunnuttava taiteelliseen muotoon, jotta opetus ravitsee oppilaiden tunne-elämää. Lisäksi taiteellisten aineiden osuus on kaikilla vuosiluokilla suuri.

Alimpien luokkien opetuksessa taiteellisen opetuksen menetelmänä käytetään kaikissa oppiaineissa ns. kuvaopetusta. Kuvaopetuksessa opettaja muuntaa tiedollisen aineksen mielikuvitukseen vetoavaksi, luonnehtivaksi kerronnaksi ja vertauskuvaksi. Oppilas kuvittelee kuulemansa aineksen, josta herää tunne-elämys. Tästä elämyksestä työstetään toiminnallisesti ja taiteellisesti vielä esiin tarkempi kuva, josta syntyy vähitellen käsite. Tällä tavoin oppilaat voivat laajentaa tunne-elämäänsä käsittämään sellaisiakin ilmiöitä, jotka ovat varsinaisten subjektiivisten intressien ulkopuolella. Tunne-elämä kouliutuu vähitellen laadullisten erojen tajuamiseen, mikä on arvostelukyvyn perusta. Terve arvostelukyky puolestaan on tiedonhankinnan perusedellytys ylemmillä luokilla.

17

Taiteellisen opetuksen ja kasvatuksen keskeinen menetelmä on aistien harjaannuttaminen laadulliseen kokemiseen. Se vahvistaa havaintokykyä, joka on tärkeä käsitteenmuodostuksen perusta. Tiedollisten valmiuksien lisääjänä kaikilla taideaineilla on tässä suhteessa merkittävä asema opetuksessa koko kouluajan. Opetuksen onnistuessa oppilaille kehittyy kyky luoda itse inspiroivia mielikuvia, mikä auttaa elävän tiedon hankinnassa.

Sosiaalisen ja moraalisen tunnon kehittyminen on taiteellisen kasvatuksen tavoite, joka palvelee yksilön kypsymistä yhteisön jäseneksi. Objektiivisuus tunne-elämässä on sosiaalisen käyttäytymisen perusta. Kyky eläytyä toisen ihmisen asemaan ja arvioida sitä omista subjektiivisista intresseistä riippumatta on edellytys yleispätevälle sosiaalisuudelle. Moraalisen tunnon kehittämiseksi käytetään kautta koko luokanopettaja-asteen kertomuksiksi muunnettuina kasvattavaa aineistoa, mikäli oppilaat toimissaan tarvitsevat ojennusta. Moraalinen tunto kasvattaa sosiaalisuutta.

Tiedollinen kasvatus Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on

• antaa oppilaille riittävä tiedollinen yleissivistys • virittää oppilaissa kiinnostusta ja vastuuntuntoa • kehittää tiedollista hahmotuskykyä • kehittää kausaalista ajattelukykyä ja itsenäistä oivallusta • kehittää holistista hahmotuskykyä • tukea kullekin ikäkaudelle ominaista tietoisuuden kehitystä.

Taipumus tiedolliseen hahmottamiseen voimistuu murrosiässä. Tiedollisen kasvatuksen laatu muuttuu olennaisesti tässä kehitysvaiheessa. Luokanopettajavaiheessa opittu elämyksellinen aineisto kertautuu siksi aineenopettajavaiheessa (9. - 13. luokilla) käsitteellisesti. Tiedollisessa koulutuksessa aineiston omaksumisen tulisi palvella käsitteellisen ajattelun ja oman arvostelukyvyn kehittymistä.

Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on herättää kyky kiinnostua sekä hankkia ja hahmottaa tietoa. Ihmisen luontaisen kiinnostuksen ja tiedonhalun ylläpitämiseksi opetetaan tiedollinen aineisto oppilaan kunkin ikävaiheen muuttuvaa tietoisuutta vastaavasti. Alaluokilla oppilaan tietoisuus muuttuu asteittain miltei itsetiedottomasta eläytymisestä ympäristöön kolmasluokkalaisen tietoisemman ympäristön havainnoinnin ja kuudesluokkalaisen havaintojen täsmentymisen kautta aina ylempien luokkien ja lukiovaiheen nuoren valveutuvaan tietoisuuteen asti. Tietoisuuden muuttuminen ei ole riippuvainen yksilöllisestä kyvykkyydestä, vaan oman persoonallisuuden ja minätunnon kokemisesta ja ympäristöstä eriytymisestä.

Tiedollisen kasvatuksen eräs tavoite on vastuuntunnon herättäminen. Tiedostavan ihmisen luonteeseen kuuluu keskustelu ja pohdinta. Keskustelu ja pohdinta johtavat vaihtoehtojen näkemiseen. Päätöksenteko vaihtoehtojen pohjalta on hedelmällistä, kun sitä ohjaa vastuuntunto. Vastuuntunnon ja vapauden välillä on vastaavuus. Erityisesti yläluokkien oppilaiden tiedollisessa kasvatuksessa ja opetuksessa nojaudutaan vastuuntunnon herättämiseen laajenevan vapauden myötä. Kun yksilöllinen persoonallisuus kypsyy käyttämään toimintaedellytyksiään, ajatteluaan, tunnettaan ja tahtoaan, kehittyy aikuinen, joka kykenee

18

toimimaan yhteiskunnassa tiedollisia, toiminnallisia ja sosiaalisia kykyjään käyttäen riippumatta tulevaisuuden yhteiskunnan ennakoimattomista tilanteista.

2.5 Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet steinerkoulussa

Muutos yhteiskunnallisena perusilmiönä Normien murtuminen on nykyään yhteiskunnallisen elämän ehkä keskeisin piirre. Pysyvyyden tilalle on tullut jatkuva muutos.

Muutoksen aiheuttajana on ollut mm. luonnontieteiden ja tekniikan kiihtyvä kehitys, joka on vaikuttanut paitsi yhteiskunnan työnjakoon, rakenteisiin ja työtehtäviin myös kansainvälisten yhteyksien avautumiseen ja kasvamiseen. Yksittäinen ihminenkin kohtaa tämän päivittäin. Kaikki arvot kyseenalaistuvat; tottumukset ja perinteet eivät anna enää elämälle puitteita.

Pyrkimys yksilöllisyyteen Yhteiskunnallisen elämän muutokset ovat kuitenkin yhteiskunnassa elävien ja vaikuttavien ihmisten pyrkimysten seurausilmiöitä. Yksilöllinen dynaaminen elämänasenne, haasteiden vastaanottaminen, itsenäisyys ja henkilökohtainen vastuunotto ovat uusia ominaisuuksia, jotka murtavat vallitsevia yhteiskuntamuotoja.

Pyrkimyksellä yksilölliseen vapauteen on myös kielteiset puolensa, toisaalta turvattomuus, toisaalta häikäilemättömyys oman edun tavoittelussa. Kasvatuksen uusi haaste on liittää rohkeus ja itsenäisyys moraalisesti kestävään toimintaan, liittää vastuu vapauteen.

Koulun tavoitteet Ihmisen kokonaisvaltainen kasvu on yhä keskeisempi koulun tehtävä tiedollisen opetuksen rinnalla. Kokonaisvaltainen kasvatus kiinnittää huomiota myös selkeän ajattelun, tasapainoisen tunne-elämän, aloitteisuuden ja toiminnallisuuden kehittämiseen. Steinerkoulun tavoite on kasvattaa kokonaisvaltaisesti lähtien ihmisen ymmärtämisestä ja tuntemisesta.

2.6 Steinerkoulun rakenne: Steinerkoulu lapsuus- ja nuorisovaiheen kattavana yhtenäiskouluna

Yhteinen ja yhtenäinen 12-vuotinen yleissivistävä opetus Steinerkoulu antaa kaikille yhteistä ja yhtenäistä yleissivistävää opetusta koulukypsyydestä nuoreen aikuisuuteen saakka. Steinerpedagogiikan kehityskäsityksen mukaisesti nuorisoikä on vielä ihmiskasvun peruskehitystä, jonka tulisi voida tapahtua puhtaasti yleisinhimillisen kasvun ehdoilla. Siksi steinerkoulun opetussuunnitelma kattaa sekä peruskouluiän että nuorisovaiheen.

Varsinainen itsenäisen ajattelun, oman arvostelman ja näkemyksen muodostamisen kyky ja tarve heräävät vasta murrosiässä. Ajattelukyvyn kypsymisellä objektiivisuuteen on

19

etsikkoaikansa murrosikäisen kuohuvassa tunne-elämässä. Sitä pyritään harjoittelemaan kaikkien oppiaineiden avulla. Harjoittelu vaatii aikaa ja monipuolista vuorovaikutusta erilaisten katsantokantojen välillä. Tavoitteena on kehittää edellytykset laajakatseiselle arvomuodostukselle.

Steinerkoulun rakenne ja verrannollisuus muuhun koulutukseen Tampereen Rudolf Steiner-koulu on 12-vuotinen yhtenäinen, kaikille yhteistä ja yleissivistävää koulutusta antava koulu. Steinerpedagogiikan kehityskäsitykseen pohjaava rakenne poikkeaa vallitsevasta yleisestä koulutusrakenteesta. Koulu jakautuu oppilaan kehitysjaksoihin perustuen kahteen vaiheeseen, luokanopettajavaiheeseen (luokat 1-8) ja aineenopettaja- eli nuorisovaiheeseen (luokat 9-12). Lisäksi koulussa on esiluokka ja ylioppilaskirjoituksiin valmistava 13. luokka (lukion neljäs vuosi), jossa voi suorittaa lukion syventäviä kursseja.

Steinerkoulun 9. luokan suorittanut oppilas on suorittanut perusopetuksen oppimäärän.

Lukion luokille 10. – 13. opiskelijat hakevat yhteishaun kautta. Lukion oppimäärän opiskelija on suorittanut silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät lukion opetussuunnitelman perusteiden ja tämän opetussuunnitelman määräämällä tavalla.

Yksilölliset taipumukset - yleissivistyksen vaatimukset Kun steinerkoulun pedagogisena tavoitteena on huolehtia kokonaisvaltaisesta kasvusta ja monipuolisesta yleissivistyksestä, opintoja voidaan suunnata yksilöllisesti ainoastaan siten, että se ei tapahdu kokonaisvaltaisuuden ja monipuolisuuden kustannuksella. Käytännössä tämä merkitsee kaikille yhteisen opetuksen suhteellisen suurta osuutta. Nuorisovaiheessa oppilas voi suunnata opintojaan oman kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan - valinnaiset, vapaaehtoiset ja laajennetut opinnot ovat luonteeltaan kuitenkin täydentäviä ja painottavia.

Siirtyminen toiseen kouluun Siirtyminen toiseen koulumuotoon tai toiseen kouluun myös saman koulumuodon puitteissa on aina oppilaalle merkittävä tapahtuma, jonka onnistuminen riippuu lukuisista tekijöistä. Uuden toveripiirin, suhteen opettajiin ja työtapojen muodostuminen ei aina onnistu kivutta ja vaatii etsikkoaikana positiivista pyrkimystä paitsi oppilaan, opettajien ja koulutoverien myös huoltajien ja entisen koulun opettajien kesken.

Toisesta koulumuodosta siirtyvän oppilaan huoltajaa on tiedotettava steinerkoulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista ja lähtökohdista sekä muista merkitsevistä koulunkäyntiin liittyvistä seikoista. Huoltajan on puolestaan annettava tieto koululle oppilaan koulunkäynnin kannalta merkittävistä seikoista. Kesken koulunkäynnin siirtyvistä oppilaista ovat toisesta steinerkoulusta siirtyvät oppilaat etusijalla jo aloitetun koulumuodon turvaamiseksi.

20

Kansainvälisyys ja maailmankansalaisuus Steinerkoulu on laajalti levinnyt koulumuoto, erityisesti Euroopan maissa, mutta myös kaikissa muissa maanosissa. Se noudattaa kaikkialla samoja opetussuunnitelman perusteita ja sen työmuodot ovat kaikkialla samankaltaisia. Kansainvälistä oppilasvaihtoa steinerkoulujen välillä pyritään erityisesti nuorisovaiheessa tukemaan.

Yhteiskunnallisen rakennemuutoksen koskiessa etupäässä teollistuneita maita ja valtaosan maapallon ihmisistä eläessä näännyttävissä olosuhteissa pyritään nuorisovaiheen kasvatuksessa erityisesti kiinnittämään huomiota yleisinhimillisen vastuuntunnon heräämiseen. Osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin avustus- ja vastuuprojekteihin tuetaan.

Kasvu maailmankansalaisuuteen juurrutetaan luokanopetusvaiheissa voimakkaasti omaan kansalliseen identiteettiin aloittamalla alkuopetuksessa lähiympäristön kansanperinteestä. Tätä laajennetaan luokanopetusvaiheessa vielä käsittelemällä erilaisten maantieteellisten olojen ja niiden perustalta kehittyvän elinkeino- ja kulttuurielämän muodostumista eri puolilla maailmaa. Nuorisovaiheessa tutustutaan mm etnologiaan, eri kielialueiden kulttuuripiirteisiin ja suuriin maailmanuskontoihin.

Vieraitten kielten opetus alkaa kahdella vieraalla kielellä ensimmäiseltä luokalta alkaen. Alussa lapsenomaiseen jäljittelyyn perustuvana vieraitten kielten opetus uurtaa jälkensä syvälle lapsen olemukseen. Kielellisen hahmottamisen laajentuminen luo perustan myös inhimillisen lähestymistavan joustavuudelle. Vieraitten kielten opetukseen integroituu myöhemmissä vaiheissa voimakkaasti kulttuurintuntemus.

Historian opetuksen näkökulmana on nuorisovaiheessa selvästi ihmiskunnan yleismaailmallinen kehitys, johon kansallinen näkökulma liitetään. 12. luokan aikana pyritään järjestämään ulkomaille suuntautuva kulttuuri- ja/tai luonnontieteellinen opintomatka, joka rahoitetaan yhteisellä varainhankinnalla.

Kaikille yhteisen opetuksen yhteiskunnallinen ulottuvuus Nuorisovaiheen yhteisellä laaja-alaisella yleissivistävällä koulutuksella on yksilöllisen kasvun lisäksi myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Laaja yleissivistys antaa perustan myös myöhemmälle kouluttautumiselle ja ammatilliselle uudelleen suuntautumiselle. Se antaa perustan myös sosiaaliselle ymmärtämykselle eri elinkeinoaloilla ja eri elämänoloissa toimivien suhteen. Automaation aiheuttama työvoiman tarpeen muutos on kansallisella tasolla luonteeltaan pysyvää ja syventyvää. Nuorisovaiheen yleissivistyksen tason nostamisen voi nähdä myös työvoiman tarpeen kannalta kansantaloudellisesti mielekkäänä ratkaisuna.

Ammattien toimenkuvien muutosta leimaa toisaalta syvenevä erikoistuminen. Toisaalta edellytetään entistä laajempien alueiden kokonaisvaltaista hallintaa. Molemmissa tapauksissa on laaja yleissivistys tarpeen, edellisessä inhimillisten elämänarvojen tukena, jälkimmäisessä toimenkuvan edellyttämänä. Kansainvälinen valveutuneisuus pohjautuu erityisesti nuorisovaiheen vankkaan koulutukseen.

21

2.7 Oppilaaksiotto ja opiskelijavalinta

Tampereen Rudolf Steiner –koulun oppilaaksi otosta ensimmäiselle luokalle määrätään koulun johtosäännössä. Muualta siirtyvien oppilaiden otosta päättää vapaamuotoisen hakemuksen ja haastattelun perusteella luokanopettajan esityksestä opettajakunta. Lukion luokille 10. – 13. haetaan yhteishaussa ja valinta tapahtuu painotetun keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Painotukset vahvistetaan vuosittain.

2.8 Koulun hallinto

Kouluyhdistys Koulua ylläpitää Tampereen Steiner-kouluyhdistys. Siihen voivat jäseninä kuulua kaikki koulun oppilaiden huoltajat, 18 vuotta täyttäneet opiskelijat ja kaikki henkilökuntaan kuuluvat työntekijät. Siten koulun ’omistajia’ voivat olla kaikki, jotka tavalla tai toisella ovat osallisia koulun toimintaan.

Koulutuksen järjestäjänä toimiva kouluyhdistys vastaa sille opetuksenjärjestämisluvassa ja koululainsäädännössä annettujen tehtävien hoidosta.

Opettajakunta ja johtokunta Koulun hallinnosta vastaa opettajakunta pedagogiikan osalta ja johtokunta talouden osalta. Hallinnollinen vastuu jakautuu asiantuntemusta ja lähidemokratian periaatetta vastaten. Siten hallinnollinen rakenne takaa mahdollisimman realistisesti toimivan päätöksenteon. Opettajakunta ja johtokunta toimivat monissa asioissa yhteistyössä ja pyrkivät aina kuulemaan toisiaan tärkeissä päätöksissä.

Koulun johtokunta muodostuu kouluyhdistyksen hallituksesta ja opettajakunnan edustajista. Opettajakunta muodostuu koulun vakinaisesta opettajistosta.

Koulun hallinnon ja vastuunjaon yksityiskohdista määrätään tarkemmin koulun johtosäännössä.

Kokonaisuudessaan koulun toiminta jakautuu kolmeen itsenäiseen alueeseen:

• taloudelliseen toimintaan, johon osallistuvat laaja-alaisesti kaikki koulun piiriin kuuluvat ihmiset kouluyhdistyksen sääntöjen mukaisesti;

• pedagogiseen toimintaan, josta huolehtii koulun opettajisto myös hallinnon osalta koulun johtosäännön mukaisella tavalla;

• taloudellis-hallinnolliseen toimintaan, josta huolehtii kouluyhdistyksen ja opettajakunnan edustustosta koostuva johtokunta koulun johtosäännön mukaisella tavalla.

2.9 Koulun toiminnan arviointi ja kehittäminen

22

Koulun itsearviointi perustuu siihen, mitä koulu on asettanut tehtäväkseen ja tavoitteekseen. Ensimmäiseksi on arvioitava arviointikohteiden ensisijaisuus oman toiminnan ja sen kehittämisen kannalta. Tämä on yhteisen tietoisuuden jatkuvaa synnyttämistä. Olennaista on löytää keinot, joilla kaikkien kouluyhteisön toimintaan osallisten näkemykset voivat yhdistyä rakentavasti kehitystyöhön.

Toiminnan arvioinnissa voi selkeästi erottaa pedagogisen ja pedagogis-hallinnollisen (opettajakunnalle kuuluvan), hallinnollisen ja taloudellisen (johtokunnalle kuuluvan) ja muun tukitoiminnan (mm. kouluyhdistys ja muut yhteistyötahot) itsearvioinnin.

Hedelmällinen koulutyön arviointi- ja kehittämistyö edellyttää sen jäseniltä henkilökohtaista aloitteisuutta, kiinnostumista koulun elämän pienistä ja suurista kysymyksistä, rohkeutta antaa palautetta ja ottaa sitä vastaan avoimesti sekä kykyä uudistua jatkuvasti.

Pedagoginen itsearviointi Eräs jatkuvan itsearvioinnin mahdollistaja ja edellytys ovat viikoittaiset opettajainkokoukset. Arviointi sisältyy säännöllisesti opettajakunnan työhön, kun esimerkiksi

• harjoitellaan havainnoimaan oppilasta ja tarkastellaan oppilaiden edistymistä (oppilaskeskustelut). Tämä työ edellyttää jokaisen opettajan omaa havainnointiharjoittelua. Tarkasteluissa muodostuu yhteinen tietoisuus oppilaan kokonaistilanteesta.

• opettaja esittelee opetus- ja kasvatustyötään (opetusesittelyt) ja saa siitä palautetta. • selostetaan ja arvioidaan yhteisesti kaikkia kouluelämän tilaisuuksia, kuten

vanhempainiltojen palautetta, juhlia, projekteja, luokkaretkiä, leirejä ja erilaisten toimikuntien työtä.

• luodaan katsauksia ajankohtaisiin kysymyksiin ja ajanilmiöihin, arvioidaan niiden merkitystä kasvatus- ja opetustehtävässä ja liitetään niitä opettajakunnan tehtäviin.

• otetaan tehtäväksi jatkuva opettajien pedagoginen koulutus, joka vuorovaikutteisesti peilaa käytännön toiminnan kanssa.

Hallinnon ja talouden itsearviointi Koulun hallintoa asetettujen tavoitteiden ja tehtävien edistäjänä arvioidaan kunkin hallintoelimen omana ja eri elinten yhteisenä työnä. Arviointitapojen kehittäminen onkin jatkuva yhteistyötehtävä.

Talouden arviointia suoritetaan mm. talousarvioseurannan yhteydessä. Arvioinnin kehittämisessä talousarvion laadinnan perusteet voidaan liittää entistä kiinteämmin koulun toiminnan kehittämiseen.

23

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN

3.1 Oppimiskäsitys

Steinerpedagogiikassa oppiminen nähdään oleellisena osana ihmisen kehitystä. Tälle kehitysnäkemykselle perustuu steinerkoulun kasvatus ja opetustoiminta.

Ihmisen tietoisuus kehittyy, vahvistuu ja laajenee hitaasti. Tietoisuuden kehittymisen myötä oppiminen muuntuu vähitellen unenomaisesta jäljittelystä tietoisia tavoitteita sisällään pitäväksi opiskeluksi. Pääasiallisesti oppiminen steinerkoulussa tapahtuu tekemällä, kokemalla ja oivaltamalla itse asioiden laatuja, merkityksiä ja yhteyksiä. Tällainen oppiminen jättää pysyvän jäljen niin sisältönä kuin oppimisprosessinakin. Elinikäisen oppimisen lisäksi steinerpedagogiikka korostaa siis myös elinikäistä kehittymistä ja sen antamia mahdollisuuksia.

Oppiminen ymmärretään tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi asteittain muuntuvaksi kyvyksi oman elämän hallintaan ja sitä myötä hyvään elämään, joka perustuu omien kykyjen toteutumiseen kiinteässä yhteydessä ympäröivään maailmaan.

Oppimaan oppiminen on keskeinen syy sille, miksi steinerkoulussa korostetaan oman tekemisen merkitystä. Ponnistelu erilaisten asioitten parissa johtaa tärkeisiin kokemuksiin oppimisesta kuten omiin oivalluksiin suhteessa asioihin ja itselle sopivien ja luonteenomaisten oppimisteiden löytämiseen.

Tekeminen ja kokeminen yhteydessä tietoisuuden kehitykseen tekevät mahdolliseksi ymmärtää yhä laajemmin maailmaa, ihmisyyttä ja itseä. Rajana ovat oikeastaan vain perusvalmiudet, tahdon laatu ja voima sekä kiinnostus ja rakkaus maailmaa kohtaan – ja nämäkin rajat ovat muunnettavissa. Itsekasvatus on varsinkin myöhemmässä vaiheessa kaiken oppimisen perusta.

Rytmi oppimisessa Steinerpedagogiikan mukaisesti rytmillä on erittäin tärkeä merkitys oppimisessa.

Sekä koulupäivä että kouluvuosi jäsennetään orgaanisesti niin, että syntyy terve kokemuksellinen tasapaino keskittymisen ja rentoutumisen, henkisen ja ruumiillisen työn, liikkeen ja levon, kuuntelemisen ja osallistumisen, katsomisen ja tekemisen välille. Jokaisen tunnin aikana lapsen tulisi voida käyttää tasapainoisesti ajatteluaan, tunnettaan ja tahtoaan. Jokaisella päivällä on myös oma rytminsä samalla tavoin kuin jokaisella oppitunnilla.

Oppitunnin tavanomainen rakenne 1.–8. luokilla:

1. tunnin aloitus, ns. rytmis-musikaalinen osa

2. kertaus, edellisen oppimisprosessin päättäminen, tiedollinen osa

3. uuteen aineistoon tutustuminen, taiteellinen osa

4. opetetun syventäminen toiminnallinen osa

5. tunnin päättäminen, levollistava osa.

24

Oppitunnin tavanomainen rakenne 9.–12. luokilla:

1. kertaus, keskustelu käsitellyistä aiheista

2. uuteen aineistoon tutustuminen, perusilmiöiden esittäminen kokeellisesti tai perustietojen käsittely

3. luonnehtiva osuus, luonnehtivan yhteenvedon koonti tehdyistä kokeista tai tiedollisen aineiston luonnehdinta.

Oppitunnin perusrakenne sisältää oppilaan omatoimisuuden ja vastaanottamisen vuorottelun.

Esitetty oppitunnin rytmitys on viitteellinen. Opettaja soveltaa sen vaiheita oppilaiden ja opetuksen sisällön vaatimien tarpeiden mukaan.

Rytmin avulla uusiutunut kiinnostus auttaa oppimisessa. Toiminnan laadun säännöllinen vaihtelu pitää yllä kiinnostusta ja oppilaan mielenkiintoa, sekä stimuloi elintoimintoja. Opettaja voi suunnitella juuri tietylle luokalle sopivia erilaisia toimintamalleja ja varioida niitä tilanteen mukaan.

Tämänkaltaiset rytmit ovat aina joustavia ja opettaja voi ohjailla niitä oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi maanantaiaamun laatu eroaa perjantain aamuhetkestä. Nämä tekijät vaikuttavat tuntisuunnitelman laadintaan.

Valveisinta tarkkaavaisuutta ja työskentelyä vaativat aineet, kuten jaksoaineet ja vieraat kielet, sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan aamun ensimmäisiksi tunneiksi. Näitä seuraavat katsomus- ja taideaineiden opetus. Taitoaineet ja toiminnalliset projektit pyritään sijoittamaan koulupäivän viimeisiksi tunneiksi. Viikoittaisessa työsuunnitelmassa sekä taide- että taitoaineet pyritään sijoittamaan eri viikonpäiville, jotta niiden aktivoiva vaikutus ulottuisi mahdollisimman tasaisesti koko viikolle.

Lukuaineita opetetaan jaksoina. Jaksojen pituus määräytyy opetettavan aineen kullekin vuosiluokalle sijoittuvista aihekokonaisuuksista. Koulupäivä aloitetaan pääsääntöisesti kahdella peräkkäisellä pääaineen jaksotunnilla. Taide- ja taitoaineita voidaan opettaa myös iltapäiväjaksoina. Jakso-opetuksen etuna on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen oppimisprosessiin. Pääaine- ja iltapäiväjaksot vaihtuvat pääsääntöisesti täysin viikoin. Jaksojärjestelyjä suunniteltaessa pyritään eri aineiden tasapuoliseen vuorotteluun.

Vuodenaikajuhlien viettäminen tasapainottaa koko kouluvuotta tuoden mukanaan jatkuvuuden tunteen samalla kun ne rakentavat vahvan yhteisyyden tunteen. Vuoden juhlia vietetään yhteisesti ja/tai luokittain. Juhlien valmistelu ja vietto syventävät inhimillistä sosiaalista yhteenkuuluvuutta. On tärkeää, että oppilaat ja luokat kokevat kuuluvansa kouluyhteisöön, joka elää omaa elämäänsä. Vuodenaikajuhlien lisäksi koulussa järjestetään kuukausijuhlia, joissa luokat esittävät oppitunneilla oppimiaan asioita. Kasvatuksellisena tavoitteena on oppilaiden keskinäisen ymmärtämyksen lisääminen Myös vanhemmat voivat mahdollisuuksien mukaan osallistua juhliin ja kokea kouluyhteisön elämää.

25

Unohtaminen ja muistaminen: Rytmi tukee itse oppimisprosessia Steinerpedagogisessa lähestymistavassa tehdään selvä ero säännöllistä harjoittelemista vaativien taitojen (kuten vieraat kielet, musiikki, matematiikka, oikeinkirjoitus jne.) ja uuden sisällön esittelyn välillä. On osoittautunut hyväksi tavaksi esitellä uudet sisällöt, kun aikaisemmin opittu on ensin ehditty sulattaa. Uuden taidon oppiminen ja toisaalta sen harjoittaminen niin, että se muodostuu kyvyksi, ovat kaksi täysin eri prosessia, jotka myös vaativat aivan eri rytmit.

Kun ensin on syvennytty tiettyyn aiheeseen vaikka 3-4 viikkoa, se jätetään syrjään lepäämään ja nostetaan uudelleen tietoisuuteen myöhemmin. Kokemus osoittaa, että se on ”painunut syvemmälle” tauon aikana ja tieto alkaa muuttua kyvyksi. Tämä alkava kyky voidaan myöhemmin nostaa esiin ja sen varaan rakentaa seuraavalla aihetta käsittelevällä pääainejaksolla. Tämä oman kokemuksen uudelleen esille ottaminen ja uudelleen jäsentäminen laajempaan yhteyteen on oppimisprosessin tärkeä osa.

Muistamisen luonne muuttuu kehittyen tilannemuistista ja refleksimuistamisesta abstraktiin muistamiseen. Steinerpedagogiikka pitää näitä muistin eri laatuja hyvin tärkeinä. Terveet rutiinit vahvistavat tilannemuistia alaluokilla. Rytmistä muistamista käytetään hyväksi esimerkiksi kertotaulujen, lukusarjojen, runojen, sananlaskujen, laulujen ja vieraskielisten sanojen ääneen toistamisessa ja ulkoa opettelemisessa. Aktiivinen muistiin palauttaminen on tärkeä taito, jota harjoitetaan päivittäin useimmilla tunneilla samoin kuin yhdessä koettujen moninaisten tilanteiden muistelemista ja kertaamista. Kun yksilö identifioituu vahvasti omiin kokemuksiinsa, hänen muistinsa on vahva. Tähän päästään parhaiten herättämällä oppilaiden kiinnostus ja tunnereaktio. Toinen avainsana muistin yhteydessä on yhteys kokonaisuuteen (konteksti). Kaikki tieto on tuotava oppilaille mielekkäässä asiayhteydessä. Kuvanomainen opettaminen on äärimmäisen tärkeää siinä mielessä käsitettynä, että oppilaiden on voitava luoda mielikuvia opetettavasta asiasta. Aktiivista muistamista helpottaa myös paineettomuus, niinpä opettaja pyrkiikin saamaan aikaan levollisen tarkkaavaisen ilmapiirin luokkaansa.

Vaiheittainen oppiminen Pääaineopetuksessa ja tähän soveltuvissa aineopinnoissa on kolme selvää oppimisen vaihetta. Ensimmäinen vaihe toteutetaan yleensä yhtenä päivänä – ensimmäinen päivä. Toinen vaihe toteutuu yleensä seuraavana päivänä – toinen päivä. Kolmas vaihe voi toteutua seuraavina päivinä, viikkoina tai joissakin tapauksissa vuosina, sillä kolmannen vaiheen tarkoituksena on tutkia ja pohtia käsitteitä, jotka eivät ole jäykkiä ja valmiita, vaan virtaavia ja eläviä. Keskittymällä avoimiin ja orgaanisiin käsitteisiin oppilaille annetaan aikaa ja tilaa omaksua käsitteet prosessinomaisesti sulattamalla, ottamalla ne itseensä ja antamalla niiden kasvaa. Tällä tavoin yksilö voi ymmärtää tunnin sisällön eriytyneesti ja mielekkäästi. Opettaminen on muuntunut oppimiseksi.

Ensimmäinen vaihe Opettaja esittelee uuden oppiaineksen tai ohjaa oppilaita tiettyyn oppimiskokemukseen. Lapset ottavat uuden sisällön vastaan, he kokevat sen, ja tunnin lopussa he antavat sen painua keskittyneestä tietoisuudesta muistin syvempiin kerroksiin.

26

Toinen vaihe Toisena päivänä, kun on nukuttu yksi yö edellisenä päivänä opitun asian jälkeen, oppilaita kehotetaan muistelemaan mitä viimeksi esitettiin. Prosessissa, johon kuuluvat keskustelu, muistiin palauttaminen ja asioiden ”puntaroiminen”, oppilaita rohkaistaan ilmaisemaan luovasti yksilöllistettyjä ja eriytettyjä oppimistuloksia. Oppilaat sisäistävät oppisisällön samalla muokaten sitä. Tunnetasolla oppisisältöä arvotetaan ja arvioidaan.

Kirjaimellisesti asian päälle nukkuminen, nukkumisprosessi, on olennainen osa oppimista. Aivot työstävät aistivaikutelmia merkittävällä tavalla REM-unessa sekä syvän unen vaiheessa. Seuraavana päivänä kokemukset ovat luonteeltaan integroituneempia.

Kolmas vaihe Lasten siirtyessä matkallaan alaluokkien läpi kohti analyyttis-kausaalista ajattelua, kolmas vaihe tulee yhä tärkeämmäksi ja sitä aletaan tietoisesti harjoittaa oppitunneilla. Kolmannessa vaiheessa käsitteellistä maailmaa aletaan ymmärtää yhä enenevässä määrin. Opettaja ohjaa oppilaita kohti käsitteen tai tieteellisen lainalaisuuden tunnistamista kuljettamalla heitä opetuksessa erilaisten kokemusten, arviointien ja näkökulmien kautta synteesiin. Ensimmäisessä vaiheessa kylvetyt siemenet ovat nyt kehittyneet ja muuntuneet prosessissa, joka pitää sisällään unohtamista, luovaa muistamista ja yksilöllisiä kokemuksia. Ne alkavat kukoistaa elävinä, liikkuvina ja todellisuuteen pohjaavina käsitteinä. Elävät käsitteet, joita esiteltiin kuvamuodossa nuoremmille oppilaille, nousevat uudelleen eloon lapsien kasvaessa. Opintosuunnitelman sisäinen rakenne tukee tätä spiraalimaista oppimista pohjautuen aikaisemmin koetulle.

Kuvaopetus Kuvaopetus on pääasiallinen tiedollisen aineksen opetusmenetelmä luokilla 1-8. Se tukee myös taitoaineiden opetusta etenkin alaluokilla. Kuvaopetuksen luonne muuntuu oppilaiden tietoisuuskehitystä vastaten.

Luokilla 1 ja 2 opetettava aineisto muunnetaan sadunomaiseksi opetuskuvaksi. Ympäristötiedossa luonnonilmiöt kuvataan luonnettaan vastaavina olentoina, joiden elämää luonnon tapahtumat ovat. Äidinkielessä kirjaimet ja sanaluokat johdetaan satukuvista. Taideharjoitukset johdetaan satukuvin, samaten käsityön opetusta voidaan tukea kuvin.

Kolmannelta luokalta alkaen muuttuu opetuskuvien luonne vähitellen vertauskuvalliseksi. Niiden aineistona eivät enää ole pääasiassa satuolennot ja – tapahtumat; niissä käytetään ympäristön aineistoa vapaasti mielikuvituksen palvelukseen.

Luokilla 4 ja 5, jolloin luonnontiedon, historian ja maantiedon opetus alkavat, tulee opetuksen olla voimakkaasti kuvailevaa ja luonnehtivaa. Aineiston hahmottamisen tukena käytetään runsaasti vertauskuvallista aineistoa.

Opetus on luokanopettajavaiheen loppuun saakka elävästi kuvailevaa ja tukeutuu edelleen vertauksiin. Luokalta 6 alkaen perehdytään elottoman luonnon ilmiöihin. Ilmiöillä itsellään on peruskuvallinen luonne, jota pyritään erilaisin demonstraatioin havainnollistamaan. Oppilaita aktivoidaan kuvailemaan ja luonnehtimaan ilmiöitä itse.

27

3.2 Ikäkaudelle ominaiset kehitysvaiheet ja opetus

Steinerpedagogisen opetuksen menetelmällisenä lähtökohtana on oppimis- ja kasvuvirikkeiden tarjoaminen kehitykseen nähden oikeaan aikaan. Tämän toteuttaminen edellyttää opettajalta oppilaiden kehityksen tarkkaa havainnoimista. Ikäkaudelle ominaiset kehitysvaiheet ja tietoisuusrakenteen muutokset ja niiden vaikutukset opetukseen ovat pääpiirteissään seuraavanlaiset:

Luokat 1 ja 2 Koulukypsyyden saavuttava lapsi oppii edelleen luontevasti tahdon kautta samaistumalla ja jäljittelemällä. Toisaalta lapsen tunne-elämä alkaa sisäistyä. Sitä ravitsee ja tukee kuvallis-taiteellinen opetus, joka luo perustan laadulliselle ymmärtämiselle.

Opetuksessa käytetään hyväksi rytmistä elementtiä jäsentämään, vahvistamaan ja kanavoimaan tahdon voimia ja luomaan toistuvuudessaan tunne-elämälle turvaa ja varmuutta. Kun rytmi jäsennetään ensimmäisellä luokalla lapsen elämään, se kantaa toisella luokalla koko oppimista. Rytminen muisti antaa lujan perustan myöhemmälle omaksumisen ja muistin kyvylle.

Tunne-elämässä pyritään objektiivisuuteen - empatiaan, jossa yhdistyvät ymmärtäminen ja eläytyminen. Sisältöjen välittäminen kertomalla ja monipuolinen taiteellinen harjoittelu ovat keskeisiä keinoja.

Opetus luo perustan itsenäiselle ajattelulle auttamalla luomaan mielikuvia ja vahvistamalla muistia vahvasti toiminnallis-liikunnallisin ja elämyksellis-taiteellisin keinoin.

Tavoitteet eivät ole niinkään oppimäärien vaan kokonaisvaltaisen oppimisprosessin suuntaisia. Laskennossa ja äidinkielessä pyritään saavuttamaan perustaidot. Tietämisen sijasta painotetaan osaamista ja taitamista. Tärkeitä tavoitteita ovat mm. sitoutuminen työskentelyyn, käden ja liikkeen varmuus, eläytyvä ja keskittyvä kuunteleminen ja selkeä puhe.

Luokka 3 9-10 vuoden iässä tapahtuu lapsen tietoisuudessa murros, joka huipentuu luokkayhteisössä kolmannella luokalla. Ominaista murrosvaiheelle on, että lapsen kokemus omasta minästä voimistuu, minkä seurauksena lapsi ei enää samaistu ympäristöönsä jäljitellen, vaan alkaa tarkkailla, hahmottaa ja myös arvioida sitä. Olemassaolon itsestäänselvyys muuttuu nyt kysymyksiksi, joihin lapsi etsii tunnekokemuksiaan tyydyttäviä vastauksia.

Tähän sielulliseen murrokseen tulee kiinnittää opetuksessa mitä hienovaraisimmin huomiota. Opetuksen on rakennettava siltaa orastavan minuuden ja vieraalta tuntuvan maailman välille. Ikävaiheen elämäntunnon voi kiteyttää kahtaalle suuntautuvana kysymyksenä: "Mistä minä olen tai tämä maailma on tullut?" Tähän elämänkysymykseen on opetuksen kyettävä vastaamaan. Epävarmuus olemassaolon perustasta ilmenee kolmasluokkalaisessa epämääräisenä

28

tyytymättömyytenä, haluttomuutena ja vastustuksena, kun taas uuden suhteen löytyminen itseen ja ympäristöön ilmenee varmaotteisena elämänilona.

Kaikki opetussisällöt ja -menetelmät – ympäristö- ja luonnontieto, äidinkielen kertomusaineisto maailmansyntykertomuksineen, kieliopin lauseen pääjäsenet, sanaluokkien hahmottaminen puheenvirrasta, lukujen jäsentyminen 10-järjestelmäksi, mittajärjestelmät, siirtyminen pentatonisesta diatoniseen musiikkiin ja värielämyksestä esineelliseen hahmottamiseen sekä kuorosta omaan puheeseen - muodostavat kokonaisuuden, joka pyrkii helpottamaan uuden kehitysaskeleen ottamista.

Luokat 4 ja 5 Opetuksen rytmisten ja toiminnallisten menetelmien väistyessä voimistuu opetettavien asioiden taiteellinen lähestymistapa. Esim. päivän aloituksessa kiinnitetään nyt huomiota laulujen ja runojen sisällön taiteelliseen ilmaisuun rytmisen painotuksen sijasta. Opetus tapahtuu edelleen elävästi luonnehtien, kuvaten, kertoen ja vertauskuvia käyttäen. Opettaja työstää opetettavan aineiston kokonaisvaltaisesti ja havainnollistaa sitä esimerkein.

Toiminnallisuus on edelleen välttämätön oppimisprosessissa vapauttamaan tahdon uudistavia ja luovia voimia oppilaan käyttöön. Kuitenkin on ohitse se vaihe, jossa toiminnan kautta saatettiin vielä kasvattaa suoraan tahtoa. Tie oppimiseen ja kehitykseen kulkee nyt tunteen voimien kautta, joilla oppilas eläytyy voimakkaasti maailmaan.

Samastumisen ja jäljittelyn väistyessä oppilas on valmis tarkastelemaan ympäröivää maailmaa ja havainnoimaan sitä aikaisempaa tietoisemmin. Neljännellä luokalla on opetuksen kokonaisteemana lähiympäristö. Opitaan suunnistamaan ajallisesti ja paikallisesti. Luonnontiedossa kartoitetaan ihmisen perusrakenne ja tutustutaan sen pohjalta eläinkuntaan.

Välimatkan ottaminen läsnäolevasta todellisuudesta sen kokonaisuuden hahmottamiseksi - kartaksi, historialliseksi kehityskuluksi tai käsitykseksi ihmisen rakenteesta - pohjustaa abstraktista ajattelua. Abstrahoiva hahmottaminen juurrutetaan näin oppilaan omaan konkreettiseen kokemukseen. Tämä on tärkeä kehitysvaihe ennen ajattelun vähittäistä vapautumista havaintomaailman antamasta tuesta.

Viidennellä luokalla ajan ja paikan näkökulma avartuu. Historia ja maantieto eriytyvät omiksi oppiaineikseen. Historia johdattaa ihmiskunnan vielä tarunhohtoiseen menneisyyteen, ja maantieto toisaalta maan kasvojen todellisuuteen. Kun neljäs luokka on vasta ulkomaailmaan heräämistä, merkitsee viides luokka kukoistavaa elämää siinä - kaikesta kiinnostumista ja oppimisen iloa, tuntevaa taiteellista ja sosiaalista herkkyyttä sekä osaamista, sisäistä ja ulkoista liikkuvuutta. Viidennellä luokalla kehitetään oppilaissa laatutajua, sen herkkyyttä ja sen mahdollistamaa arviointikykyä.

Opetuksen olennaisin aineisto muokataan työvihkoihin teksteiksi ja kuviksi. Vihkotyö auttaa sisäistämään opetettua.

29

Luokat 6-8 Kahdentoista ikävuoden tienoilla kasvu kiihtyy voimakkaasti - tyttöjen yleensä hieman aikaisemmin kuin poikien. Raajojen luiden kasvun myötä lujittuu niitä lihaksistoon yhdistävä jänteistö, jolloin lapsi alkaa kokea olemuksensa raskaaksi. Myös lihaksisto voimistuu ja kiinteytyy, kuitenkin selvästi muuta kasvua hitaammin. Tämä kasvun epäsuhta aiheuttaa kömpelyyden ja kulmikkuuden kokemuksen, joka heijastuu usein liikkumiseen ja käyttäytymiseen.

Kehon rakenteen muutokset heijastuvat kuitenkin myös uusina tietoisuuden kykyinä ja mahdollisuuksina. Kokemus luuston ja lihasvoiman kasvusta heijastuu tietoisuudessa valmiutena käsittää mekaniikan ja voiman ilmiöitä, elottoman luonnon toimintaperusteita sekä yleensä että ympäristössä. Tähän kehitysvaiheeseen vastaten sijoittuvat elotonta luontoa käsittelevät oppiaineet opetussuunnitelmaan kuudennelta luokalta alkaen.

Tämä vaihe murrosikään saakka merkitsee myös kausaalisen ajattelun esivaihetta. Ajattelua harjoitellaan huolellisesti antamalla oppilaiden itse havaintojensa pohjalta johtaa konkreettisista ilmiöistä säännönmukaisuus.

Ulkoisten ilmiöiden havainnoinnin ja päättelykyvyn myötä herää oppilaassa tietoisuus omasta sisäisyydestä. Niin oppisisällöissä kuin menetelmissä painotetaan yksilön luovaa otetta ja inhimillistä elämän hallintaa. Opetuksen läpäiseminen taiteella inhimillistää älyllisten kykyjen heräämisen. Ihmisen vaikutusmahdollisuuksista myös lainalaisuuksien 'kylmässä' maailmassa tulee saada vankka kokemus tänä ikäkautena.

Kokonaisuudessaan ikäkausi merkitsee toisaalta maailman ja toisaalta oman sisäisyyden avartumista ja valloittamista. Maailmaa kohtaan luonnostaan heräävää kiinnostusta vastaten laajennetaan tiedollista oppiainesta. Alkaa maailman ilmiöihin pureutuva ja oppilaita lujasti työllistävä kausi. Kasvun tuomat uudet voimat sidotaan työhön - tyhjäkäynnin seuraamukset ovat lähestyvässä murrosiässä vaikeita. Tavoitteellisen työnteon oppiminen on keskeistä.

Työvihkojen laatimiseen kiinnitetään runsaasti huomiota. Etenkin luonnontieteelliset aineet tarjoavat otollisen tilaisuuden harjoitella omien vihkotekstien laatimista: havainnot fysiikan ja kemian kokeista kirjataan muistiin ja kuvitetaan tarkoin piirroksin. Käsialaa kohennetaan esimerkiksi uusia tekstityyppejä harjoittelemalla. Opetellaan hankkimaan tietoa itse. Oppilaat valmistavat esitelmiä eri oppiaineista ja heitä opastetaan lukemaan ikäkauteen sopivaa kirjallisuutta eri aloilta, muun kirjallisuuden ohessa esimerkiksi matkakuvauksia, historiallisia romaaneja, kertomuksia eläimistä ja elämäkertoja.

Kuvaa luova opetusmenetelmä on edelleen keskeinen. Luonnehtivan ja elävän kerronnan ohella tarjoavat luonnonilmiöt ja muut oppisisällöt sellaisenaan runsaasti vertauskuvallista aineistoa. Hengenheimolaisuutta, uusia sosiaalisia suhteita ja itseään etsivä nuori löytää sisäisen elämänsä vastaavuuksia niin fysiikan opetuksessa resonanssin, kaiun tai magneettikenttien tarkastelussa kuin historian kammioihinsa vetäytyvissä munkeissa, voimiaan mittelevissä ritareissa tai tuntemattomaan matkaavissa löytöretkeilijöissä.

30

Luokat 9 - 12 Nuorisovaiheen kehitys merkitsee erityisesti itsenäisen ajattelukyvyn heräämistä. Tavoitteena on kehittää nuorten omaa ajattelua objektiiviseen tarkasteluun kykeneväksi, laaja-alaiseksi ja todellisuudentajuiseksi siten, että ajattelun selkeys läpäisee vaihe vaiheelta nuoren ihmisen sielunelämän kaikki tasot. Ajattelun tasolla se ilmenee loogisuuden ja sen liikkuvuuden kehittymisenä, tunteen tasolla arvostelukykynä ja tahdossa päämäärätietoisuutena. Oppilaiden kehityksessä voi havaita ajattelun kehityksen painottuvan erityisesti 9. luokalla logiikan selkiintymiseen ja 10. luokalla ajattelu tulee liikkuvammaksi, se syventyy 11. luokalla tunne-elämän tasolle ja kypsyy 12. luokan aikana tahdon alueella.

Nuorisovaiheessa tapahtuva ajattelukyvyn vaiheittainen kypsyminen nähdään inhimillisen kokonaiskehityksen tärkeänä osana. Sen tulisi voida tapahtua omilla ehdoillaan, riippumatta tulevasta ammatillisesta suuntautumisesta. Siten kaikille oppilaille tulisi antaa myös luokilla 9 -12 yhteistä monipuolisesti sivistävää opetusta ja kasvatusta, joka sisältää tiedollisten opintojen rinnalla tasapuolisesti myös taiteellista ja käytännöllistä kasvatusta. Nuorisovaiheen aikana tulisi välttää vielä erikoistumista ja yksipuolisesti painottuvia opintoja. Sen sijaan tulisi pyrkiä huolehtimaan yleisinhimillisten kykyjen monipuolisesta kehittämisestä perustaksi aikuisuuden valinnoille.

Opetus järjestetään pääasiassa luokkamuotoisena siten, että eri luokka-asteilla käsiteltävät aihepiirit vastaavat kunkin ikävaiheen tietoisuuskehitystä. Kaikille yhteisiksi tarkoitettujen opintojen ohessa tarjotaan opiskelijan taipumusten ja kiinnostuksen mukaisia valinnaisia kursseja.

Nuorisovaiheessa ei opetuksen tehtävä ole ainoastaan jakaa tietoa, vaan sen tehtävä on haastaa ajattelemaan itse. Opetuksen tavoitteena on ohjata nuoria itse jäsentämään eri alojen yksittäiset ilmiöt kokonaisvaltaisiksi näkemyksiksi (ns goetheanistinen lähestymistapa). Ns. tiedolliset aineet opetetaan edelleen pääainejaksoina, joista vastaavat nyt eri aineiden asiantuntijat luokanopettajan sijasta.

Taideaineet ja liikunta pyritään järjestämään toistuvina viikkotunteina, jotta ne toimisivat tiedollisen opetuksen vastapainona ja vahvistaisivat jatkuvasti tunne-elämää ja fyysistä terveyttä. Näiden oppiaineiden kuten myös vieraiden kielten sekä äidinkielen ja matematiikan osa-alueiden omaksuminen ja ylläpitäminen perustuvat toistuvaan harjoitteluun - mistä syystä myös niiden opetus pyritään järjestämään viikkotunteina. Uskonnon / elämänkatsomustiedon opetuksen järjestäminen viikkotunteina on perusteltua, koska kyse on inhimillisesti avartavasta ja siten kokonaisvaltaista kehitystä tukevasta oppiaineesta.

Käytännöllisiä aineita opetetaan ns. iltapäiväjaksoina. Jakson tunnit pyritään sijoittamaan koulupäivän päätteeksi muutamalle päivälle viikossa. Myös pääaineiden opetukseen liittyy useassa oppiaineessa käytännön työtä, joka niin ikään järjestetään iltapäiväjaksona. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi kemia ja fysiikka harjoitustöineen ja taidetieto kuvataiteen ja arkkitehtuurin harjoitustöiden osalta. Käytännön työ tiedollisen opetuksen ohessa luo edellytykset omaan oivaltamiseen juurtuvalle oppimiselle. Sellainen oppiminen nähdään olennaisesti tavoitteena olevan itsenäisen ajattelukyvyn kehittäjänä ja opittavan aineiston sisäistämisprosessia mielekkäästi vahvistavana.

31

Käytännön työ muodostaa vastapainon muulle opiskelulle. Sen virkistävä ja tahdon toimintoja elvyttävä merkitys on ihmistä kokonaisvaltaisesti kasvattaessa ja opettaessa otettava huomioon. Käytännöllisiä aineita voidaan niiden luonteesta johtuen opettaa kerrallaan yli normaalin oppitunnin keston.

Opetussuunnitelmassa olevien kurssien lisäksi voidaan vuosisuunnitelmaan varata mahdollisuus myös projektiluontoisille käytännöllisille, taiteellisille tai tiedollisille töille, jolloin niihin voidaan käyttää kokonaisia koulupäiviä tarkoitusta vastaavalla tavalla. Sellaisia käytännön projekteja voivat olla esimerkiksi maanmittauksen opetus ja elinkeinoelämään tutustuminen maatalouden, teollisuuden, kaupan tai sosiaalityön aloilla. Taiteellisena projektina voi olla esimerkiksi näytelmä osana kielten opetusta.

3.3 Oppimisympäristö

Tampereen Rudolf Steiner-koulun uusi koulurakennus tarjoaa miellyttävän oppimisympäristön. Tilat on suunniteltu steinerpedagogisesti tarkoituksenmukaisiksi. Niiden muodot, väritys, tilan käyttö, kalusteet ja materiaalit tukevat kasvatus- ja opetustyötä ja pedagogisia tavoitteita ja vaikuttavat tavoiteltaviin tuloksiin myönteisesti. Jotta ihmisen sosiaalinen kasvu olisi suotuisaa, hänen on saatava sille aikaa ja tilaa sekä pysyvä ympäristö. Yhtenäiskoulumuoto, jossa oppilaat saavat olla samassa luokkayhteisössä koko kouluajan ja jossa opettajat pyrkivät tuntemaan kaikki koulun oppilaat, antaa turvallisuudentunnetta ja ehkäisee koulukiusaamista.

Jokaisella luokalla on oma kotiluokka. Tämä edistää luokan yhteishengen muodostumista ja luo viihtyisän ilmapiirin koulutyöskentelylle. Jokaisen luokan tehtävänä on huolehtia tilan toimivuudesta, viihtyisyydestä ja yleisestä siisteydestä. Omien jälkien siivoaminen ja kalusteista huolehtiminen ovat osa tapakasvatusta. Luokkahuoneiden vuosiluokittain vaihtuva väritys perustuu Goethen värioppiin ja värien vaikutukseen ihmisen sieluun. Luokkahuoneiden väritys, muoto ja tunnelma tukevat opetusta. Aineluokat on varusteltu työturvallisuutta ja käyttötarkoitusta ajatellen.

Steinerpedagogiikka perustuu salutogenesis-periaatteeseen eli terveyttä ja tervettä kehitystä synnyttävään ja edistävään periaatteeseen. Tämän periaatteen kulmakiviä steinerpedagogiikassa ovat ikäkausien huomioonottaminen kaikessa toiminnassa, lähestymistapa ihmisiin ja asioihin sekä terveiden tapojen ja tottumusten luominen. Kokemuksellisuus ja elämyksellisyys ovat luovuuden synnyn elementtejä. Myönteinen ja hyväksyvä, kiireetön ja jännitteetön ilmapiiri rohkaisee oppilaita ja opiskelijoita olemaan oma itsensä ja ottamaan avoimesti ja aktiivisesti osaa koulun toimintaan.

Opettaja valmistelee opetusmateriaalin itse ja oppilaat kuvittavat ja kirjoittavat omat työvihkonsa. Oppimateriaaleissa ja työvälineissä korostetaan laadukkuutta ja materiaalien aitoutta. Laatu viestii steinerkoulun arvostusta oppilaitaan kohtaan.

3.4 Toimintakulttuuri

32

Tampereen Rudolf Steiner-koulu on 12-vuotinen yhtenäiskoulu, johon voi liittyä lukion neljäs vuosi eli ns. 13. luokka. Opetus on tiedollista, toiminnallista ja taiteellista ja painottuu ikäkauden mukaisesti. Opetuksen kokonaisvaltaisuus on hallitseva piirre kaikkina kouluvuosina. Kokonaisvaltainen kasvatus kiinnittää huomiota selkeän ajattelun, tasapainoisen tunne-elämän, aloitteellisuuden ja toiminnallisuuden kehittämiseen.

Opetuslainsäädännön määräämien säädösten lisäksi koulu toimii Tampereen Rudolf Steiner-koulun opettajakunnan laatiman ja koulun johtokunnan hyväksymän johtosäännön pohjalta. Opettajakunta vastaa sekä järjestyssääntöjen että muiden koulutyötä koskevien sääntöjen laatimisesta ja huolehtii koulutyön laatuun kuuluvien toiminta- ja käyttäytymismallien, arvojen, periaatteiden ja kriteerien toteutumisesta.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö on tärkeä osa steinerkoulun toimintakulttuuria. (ks. 4.1)

3.5 Työtavat

Opetuksessa käytetään ikäkaudelle ja oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin.

Opetus steinerkouluissa tapahtuu pääasiallisesti opettajan, ei oppikirjojen välityksellä. Opettaja valitsee kulloisellekin ryhmälle suotuisan opetusmateriaalin ja opetustavan. Tämä koskee kaikkia aineita. Se, että opettaja on valmistellut huolellisesti oppitunneilla esiteltävän suullisen ja käytännön oppimateriaalin, herättää oppilaissa kiinnostusta ja lisää opettajan auktoriteettia lasten silmissä. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä.

Oppitunnin sisältö välitetään pääasiallisesti välittömässä ja suorassa kanssakäymisessä oppilaiden ja opettajan välillä. Opettajalla on tukenaan tilanteeseen sopivat aineistot ja materiaalit, joihin kuuluvat yhtä hyvin valmistellut tehtäväsivut, teksti, sanalistat kuin kartat ja taulukotkin.

Hakuteoksia, kuten sanakirjoja, kartastoja ja muita teoksia käytetään mielellään, mutta aina vain tukemassa opettajan esittämää asiaa. Samoin tehtävät ja opetuksen teemoista liikkeelle lähtevät ryhmätyöt edellyttävät oppilaiden olevan hyvin perehtyneitä ja kykeneviä lukemaan mitä erilaisimmilla tavoilla sekä pystyvän itsenäisesti etsimään tietoja tullessaan 12-vuotiaiksi (6. luokka).

Yläluokilla (7-9) ja lukiossa opetuksessa käytettävien työtapojen tarkoitus on synnyttää opiskelijoissa halu kehittyä, kasvaa ja suuntautua tulevaisuuteen. Opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita omassa oppimisessaan ja he saavat luovasti käyttää aiempia tietojaan ja taitojaan uusissa yhteyksissä. Eri työtapoja käytetään eri ikäkausille ominaisilla tavoilla vahvistamaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Opettaja valitsee kulloisellekin ryhmälle oppiaineeseen sopivan suotuisan opetusmateriaalin ja opetustavan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.

33

Opetus tapahtuu enimmäkseen välittömässä ja suorassa kanssakäymisessä opiskelijoiden ja opettajan välillä. Opettaja työskentelee jatkuvasti opiskelijoitaan havainnoiden ja uusia työ- ja lähestymistapoja kehittäen ottaakseen huomioon opiskelijoiden yksilölliset kehityserot, valmiudet, kyvyt, edellytykset sekä taustat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen opiskelijan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Opettaja käy aina kurssin alussa läpi opiskelijoiden kanssa kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kursseja myös itsenäisesti ja osan kursseista voi suorittaa verkkokursseina. Verkkokursseja järjestetään yhteistoiminnassa muiden steinerlukioiden ja seudun muiden lukioiden kanssa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään opetuksessa monipuolisesti oppimista vahvistamassa ja tukemassa. Erilaisen teknologian käyttö ei ole opetuksessa itsetarkoitus, vaan sen tuomia mahdollisuuksia käytetään opetuksen eriyttämisessä, medialukutaitojen kehittämisessä ja erilaisten oppimistapojen mahdollistajana. Myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä taiteellinen ilmaisu, itse tekeminen ja sosiaalinen oppiminen ovat tärkeitä.

34

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

Steinerpedagogisen kasvatusajattelun mukaisesti opetuksen ja kasvatuksen tukimuodot pyritään integroimaan luontevaksi osaksi oppilaan koulunkäyntiä. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tavoitteena on ennaltaehkäistä koulunkäynnin ongelmien muodostumista varhaisen tuen periaatteen mukaisesti.

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Lähtökohtana opetuksen ja tuen järjestämiselle ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee oppimisympäristöön liittyviä yhteisöllisiä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Suunnittelussa otetaan huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

4.1 Yleinen tuki

Tampereen Rudolf Steiner-koulu pyrkii tarjoamaan oppilaille laadukasta perusopetusta sekä mahdollisuuksia saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Koulutyössä otetaan huomioon oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Tampereen Rudolf Steiner-koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista.

Tampereen Rudolf Steiner-koulussa opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilasta tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa, niin että oppilaalla kehittyy valmiudet ottaa vastuuta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetunto, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja pyritään vahvistamaan eri opiskelutilanteissa ja eri oppiaineissa

Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittava tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

35

4.2 Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan ja koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan pedagogiseen arvioon perustuen tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti.

Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäiselle oppilaalle. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista.

Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaiseen erityisopetukseen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä vahvistetaan. Tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstään.

Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta.

Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan:

• oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena • oppilaan saama yleinen tuki, ja arvio sen vaikutuksista • oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet • arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä,

oppilashuollollisilla tai muilla järjestelyillä oppilasta tulisi tukea

Luokanopettaja yhdessä aineenopettajien kanssa laatii kirjallisen pedagogisen arvion. Silloin on kyse laajasti oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muiden asiantuntijoiden apua. Oppilaan ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti jo yleisen tuen yhteydessä laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestämien ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Perusopetuslaki 31 a§ 4 mom. (642/2010)

36

Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaa käsitellään tarkemmin luvussa 5.

4.3 Erityinen tuki

Tampereen Rudolf Steiner-koulussa erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään yleisen oppivelvollisuuden piirissä.

Erityisen tuen yhteydessä pyritään käyttämään mahdollisimman laajasti kaikkia mahdollisia perusopetuksen tukimuotoja. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota pyritään vahvistamaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan.

Ennen erityisen tuen antamista rehtori oppilashuoltoryhmän suosituksesta tekee kirjallisen päätöksen oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen (Tampereen Rudolf Steiner -koulun johtosääntö). Tätä päätöstä tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä (Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010). Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (Hallintolaki (434/2003).

Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (Perusopetuslaki 17 § 2. mom. 642/2010).

Mikäli oppilas edistyäkseen tarvitsee pienryhmäopetusta, henkilökohtaista avustajapalvelua tai vastaavia laaja-alaisen erityisopetuksen edellyttämiä toimia, pohditaan yhdessä oppilaan vanhempien ja kotikunnan kouluasioista vastaavan viranomaisen kanssa oppilaalle edunmukaisinta koulupaikka (Tampereen Rudolf Steiner-koulun johtosääntö).

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- ja perusopetuksen alkamista taikka esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologin tai lääketieteellisen arvon perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn takia voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. (Perusopetuslaki 17§ 2mom.(642/2010)

Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea kokevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys (8)

37

Pedagogiseen selvitykseen tarvitaan:

1. Oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä.

2. Moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta

Kodin ja koulun välinen yhteistyö Lapsi ja nuori elävät samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvä oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.

Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vanhempien ja opettajien välinen tiivis yhteistyö on välttämätöntä steinerkoulussa. Kasvatuksen onnistumien parhaalla tavalla edellyttää vanhempien tukea. On aina lapsen etu, että opettaja ja vanhemmat tukevat toisiaan kasvatuksessa.

Yhteistyö pyritään luomaan kiinteäksi. Yhteistyön tavoitteena on luoda turvalliset puitteet oppilaan kasvulle ja kehitykselle, sekä antaa huoltajille riittävästi tietoa steinerpedagogiikasta. (Katso lisää kohdasta 6.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyösuunnitelma.)

38

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI STEINERKOULUN OPETUSSUUNNITELMASSA

5.1 Yksilölliset suunnitelmat

Oppimissuunnitelma Tampereen Rudolf Steiner-koulussa oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, jossa kuvataan, millä toimenpiteillä opetussuunnitelmassa ilmaistut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Jos opettajalla, huoltajalla tai oppilaalla itsellään on huoli oppimistavoitteiden saavuttamisesta, laaditaan silloin yhteistyönä oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.

Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskeistä sekä kodin ja koulun kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voi yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen.

Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, kun ilmenee huoli oppilaan oppimisesta tai muusta koulunkäyntiin liittyvästä asiasta.

Yleisen tuen oppimissuunnitelman laatii luokanopettaja ja/tai aineenopettaja, kun pedagogiset keskustelut opettajien, oppilaan ja huoltajan kanssa on käyty.

5.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea.

Tehostettuun tukeen liittyvän oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja ja/tai aineenopettaja yhdessä erityisopettajan tai muun oppilashuoltotyhmän asiantuntijan kanssa. Tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa edeltää pedagogiset keskustelut ja monipuolinen havainnointi oppilaan oppimisesta ja kasvusta sekä mahdollisesti myös erityisopettajan testit. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon.

39

5.3 Erityinen tuki

Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siitä tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen tuen antaminen.

Erityisen tuen päätös perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon.

5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea saavalle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi:

● kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet

● oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ● luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen

mukaisista oppimääristä ● niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen

oppimäärä ● oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet ● opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja

oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit ● kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai

erityisopetuksen ryhmässä ● henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä

heidän vastuualueensa ● tukipalvelujen toteutumisen seuranta.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista.

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuoltoryhmä sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta ja siihen mahdollisesti myöhemmin tehtävistä muutoksista päättää

40

opettajakunta. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee opettajakunnan tehdä johtokunnalle esitys hänen siirtämisestään yleisopetukseen.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

5.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain

Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, järjestetään opetus toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia.

5.6 Opiskelun erityinen tuki lukiovaiheessa

Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa lukio-opintonsa. Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen

41

tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelu voidaan lukiolain mukaan järjestää osittain toisin kuin lukiolaissa ja -asetuksessa ja lukion opetussuunnitelmassa määrätään. Jos opiskelija vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta, hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.

Lukiolain 13 §:ssä tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa.

Jos opiskelijan kielenkehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan välittömästi.

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen ja tukitoimien järjestämisestä päättää opettajakunta.

42

6. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

6.1. Tukiopetus

Oppilaalle tarjotaan tukiopetusta, jos hän on jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimiseensa lyhytaikaista tukea. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta voidaan antaa kaikilla tasoilla. Tukiopetusta antavat ensisijaisesti luokanopettajat ja aineenopettajat. Tukiopetus suunnitellaan siten, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua siihen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, lukujärjestykseen merkittynä tukiopetustunnilla tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti.

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille.

Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.

Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa.

43

Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

6.2 Erityisopetus

Erityisopetuksen tavoitteena on oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja korjaaminen sekä oppimistaitojen lisääminen. Erityisopetus on painottunut luokille 1-9.

Erityisopetus noudattaa eri oppiaineissa koulun ainekohtaista opetussuunnitelmaa. Eritysopetus tapahtuu oppilaan koulupäivän aikana, tavallisimmin 1-2 -tuntia viikossa. Opetusaika ja -muoto valitaan siten, että se parhaiten vastaa toivottuja tavoitteita. Opetustarpeen mukaan annetaan opetus joko jaksoina tai säännöllisenä viikkotuntina läpi kouluvuoden. Aloitteen oppilaan erityisopetuksesta tekee luokanopettaja tai aineenopettaja, erityisopettaja, huoltajat tai oppilas itse. Opetus annetaan tarpeen mukaan yksilöopetuksena, pienryhmäopetuksena tai samanaikaisopetuksena.

Kun yleinen tai tehostettu tuki ei riitä, oppilaalle annetaan erityistä tukea, jolloin hänelle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma pohjautuu aina koulupsykologin tai muun asiatuntijan tutkimuksiin ja se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan ja vanhempien kanssa. Vastuu henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien seurannasta ja oppilaan jatko-opintojen suunnittelusta sovitaan HOJKS:n laatimisen yhteydessä.

Erityisopettajan yhteistyökumppaneita opettajien, vanhempien ja oppilashuollon henkilöiden lisäksi ovat oppilasta tutkineet ja koulun ulkopuolista kuntoutusta tai lisäopetusta antavat asiantuntijat.

Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa.

Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksen tulee tukea oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus pyritään järjestämään osittain erityisopetuksen ryhmässä.

Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään.

44

Koulukuraattorin toiminta Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, jonka perustehtävä on tukea oppilasta koulunkäynnissä, tukea ja edistää oppilaan sosiaalista hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä sekä tukea heidän huoltajiaan ja opettajia sosiaalisten ja koulunkäyntiin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Suoran asiakastyön lisäksi koulukuraattori tekee yhteisöllistä työtä ja osallistuu vanhempainiltoihin. Työhön kuuluu mm. keskusteluapua, neuvontaa ja ohjausta, perhetapaamisia, oppilashuoltotyöryhmässä toiminta, yhteisneuvotteluja. Asiantuntijana hän osallistuu kouluyhteisön toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä kodin ja koulun yhteistyön vahvistamiseen. Koulukuraattori toimii yhteistyössä oppilaan, hänen perheensä, kouluyhteisön, koulu-, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden viranomaisten kanssa.

Koulupsykologi Oppilaiden ja opiskelijoiden kokonaisvaltainen tukeminen ja erityisongelmien ymmärtäminen on osa opettajan työtehtävää. Tähän opettajat saavat tukea oppilashuoltoryhmästä, johon myös koulupsykologi kuuluu. Hänellä on omat avaimensa esim. seuraaville alueille:

• Psykologiset tasokartoitukset ja tutkimukset, esim. oppimisvaikeuksien syiden selvitys ja mahdollisten tunne-elämän vaikeuksien ymmärtäminen.

• Oppilaan tai luokan ongelmatilanteen ymmärtäminen ja siihen puuttuminen, opettajan työpaineiden jakaminen.

• Vanhempien tukeminen ja neuvonta kasvatuskysymyksissä. • Oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista ja elämänhallintaa edistävät keskustelut.

Steinerpedagogiikkaan perehtynyt koulupsykologi laajentaa työkuvaansa siinä mielessä, että pedagogiikan tunteminen ja varsinkin sen taustalla olevan ihmiskäsityksen ymmärtäminen ovat apuna sujuvalle yhteistyölle opettajakunnan ja oppilashuoltoryhmän kanssa. Koulupsykologin työn ei tarvitse aina olla ongelmakeskeistä. Se voi olla myös koululaisia, vanhempia ja opettajia tukevaa työtä ennalta ehkäisevässä mielessä esim. lisäämällä ymmärrystä lapsen ja nuoren kehitysvaiheiden sisällöstä ja merkityksestä matkalla aikuisuuteen.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Koulun sijaintikunta, Tampere, vastaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti (16 § ja 17 §).

Terveydenhoitaja on tavattavissa työpäivinä. Terveydenhoitaja ja koululääkäri suorittavat lakisääteiset terveystarkastukset perusopetuksen oppilaille. Lukion opiskelijoille lakisääteiset terveystarkastukset tekee terveydenhoitaja ja/tai opiskelijaterveydenhuollon lääkäri. Opiskelijaterveydenhuolto on terveyden- ja sairaudenhoitoa ja se on opiskelijalle maksutonta lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden sairaanhoitopalveluja.

Oppilaalle/opiskelijalle tehtävän laajat terveystarkastukset mahdollistavat oppilaan/opiskelijan ja huoltajien tapaamiset. Oppilaan/opiskelijan koulupäivän aikana tarvitsemasta yksilöllisestä ravitsemuksesta, tuesta ja seurannasta sovitaan ensisijassa yhdessä oppilaan/opiskelijan, huoltajien sekä terveystoimen edustajien kanssa. Yhteistyössä päätetään asiasta informoitavat

45

tahot. Tarvittaessa voidaan konsultoida/kokoontua oppilaan/opiskelijan hoidosta/kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa. Sovituista asioista, kuten mitä tukea annetaan, kuka antaa ja miten tarvittava seuranta järjestetään, tehdään aina kirjallinen suunnitelma.

Hoitoeurytmia Hoitoeurytmia on tietoista, sisäisesti koettua ja mielikuvilla saatettua, tahdosta lähtöisin olevaa liikuntaa. Sillä on tasapainottava ja harmonisoiva vaikutus.

Hoitoeurytmian liikkeet vaativat keskittymistä: ajan, tilan, muodon, näön, kuulon sekä käsien ja jalkojen liikkeen samanaikaista hallintaa. Harjoitukset tehdään hyvin hereisesti ja tarkasti samaa toistaen.

Jakso kestää noin 7 viikkoa, ja harjoituksia tehdään 15 - 25 minuuttia kerrallaan koulupäivän aikana, vähintään 2 kertaa viikossa.

Lapsi osallistuu terapiaan pääsääntöisesti yksin. Joskus, kun useammalla lapsella on samantyyppisiä vaikeuksia, voidaan harjoituksia tehdä 2-4 oppilaan ryhmänä. Hoitoeurytmialla voidaan liikkeen kautta vaikuttaa positiivisesti hahmotushäiriöihin, kielellisiin vaikeuksiin, ylivilkasta lasta voidaan auttaa keskittymään, ajatuksiinsa vaipuvaa aktivoida hereisemmäksi, jännittynyttä tai ahdistunutta saada vapautumaan jne.

Hoitoeurytmia pyrkii olemaan sekä ennaltaehkäisevää että hoitavaa. Tavoitteena on parantaa oppimisessa, käyttäytymisessä ja terveydessä ilmenneitä ongelmia sekä tukea ja harmonisoida varttuvaa lasta ja nuorta.

Puheterapia Puheterapialla voidaan auttaa oppilaita, joilla on lieviä puhehäiriöitä. Tietyillä puheharjoituksilla voidaan myös vaikuttaa tervehdyttävästi oppilaiden rakenteellisiin heikkouksiin, jotka ilmenevät hengitysvaikeuksina. Tällaisia ovat mm. astma, masentuneisuus ja verenkiertohäiriöt.

Kuvataideterapia Koululla on mahdollisuus yhdessä lapsen huoltajien kanssa ostaa kuvataideterapeutin palveluita.

6.3 Ohjauksen järjestäminen

Ohjaustoiminta steinerkoulussa muodostaa koko perusopetuksen ja lukion kestävän jatkumon. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

46

Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät asiat. Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.

Yhteydenpito ja tiedottaminen Koulu pitää yhteyttä vanhempiin/huoltajiin järjestämällä mm. vanhempainiltoja ja infotilaisuuksia. Oppilaiden ja opiskelijoiden henkilökohtaisissa asioissa yhteydenpitoa kotiin hoitavat mm. luokanopettaja/ -valvoja, opinto-ohjaaja ja vuosirehtori. Lähin yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä on kuitenkin luokanopettaja/ -valvoja.

Opinto-ohjaaja ja luokanvalvoja tiedottavat yhteistyössä opiskelijoille jatko-opintoihin liittyvistä asioista ja huolehtivat yhteydenpidosta eri yhteistyötahojen kanssa. Näitä ovat mm. työvoimahallinto, lääninhallitus, elinkeinoelämä, muut oppilaitokset ja peruskoulut.

Koulussa toteutettavan ohjauksen tulee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

6.4 Oppilas- ja opiskelijahuolto Tampereella

Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelut Tampereen Rudolf Steiner –koulun oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaistarve ulottuu esikouluikäisistä abiturientteihin asti. Koska koulun oppilaiden ja opiskelijoiden ikäjakauma on näin suuri, vaatii oppilaiden ja opiskelijoiden yleisestä hyvinvoinnista, tasapainoisesta kehityksestä ja koulussa viihtyvyydestä ja opillisista tuloksista huolehtiminen hyvin toimivia oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluja. Kun tässä tekstissä puhutaan opiskeluhuollosta, niin tarkoitetaan oppilas- ja opiskelijahuoltoa.

Opiskeluhuollolla tarkoitetaan siis oppilaan/opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi oppilailla/opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin laissa säädetään.

Opiskeluhuoltoon sisältyvät tämän suunnitelman mukainen oppilas- ja opiskelijahuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa toteutetaan koulun sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden/opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Koulun opiskeluhuollon kokonaisuuteen kuuluu myös kuntatasoinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Vuosittain päivitetään koulukohtaista oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelmaa.

47

Yhteisöllinen oppilas- ja opiskelijahuolto

Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuudesta koulussamme vastaa opiskeluhuollon ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on suunnitella, kehittää ja arvioida kouluyhteisön ja –ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Edelleen tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilas- ja opiskelijahuoltotyötä koulussa ja osallistaa koko kouluyhteisöä oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuuta, vuorovaikutusta ja osallisuutta edistävään työhön tiiviissä yhteistyössä koko koulun henkilökunnan kanssa. Ohjausryhmä verkottuu myös muiden lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Ohjausryhmä kehittää yhdessä kaikkien kouluyhteisöön kuuluvien kanssa vaikeuksien ja ongelmien varhaista ennaltaehkäisyä. Ryhmä ennakoi turvallisuuteen liittyviä riskejä, edistää mielenterveyttä ja ehkäisee syrjäytymistä.

48

Oppilaitoskohtainen ohjausryhmä tekee yhteistyötä Tampereen seudun perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien ohjausryhmän/ohjausryhmien kanssa.

Oppilashuoltoryhmä Oppilashuoltoryhmä vastaa perusopetuksen luokkien 1. – 8. oppilashuollosta. Ryhmään kuuluvat vuosirehtori, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettajat ja hoitoeurytmistit. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Ryhmän yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön kuuluu koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen, seuraaminen ja arviointi. Lisäksi huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Ryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisumalleja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Ryhmässä käsitellään myös oppilaiden pedagogiseen tukeen liittyviä asioita opettajakunnalta tulleiden aloitteiden mukaan.

Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmä vastaa 9. luokkalaisten ja lukiolaisten opiskelijahuollosta. Ryhmään kuuluvat apulaisvuosirehtori, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori ja koulupsykologi. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Ryhmän yhteisölliseen opiskelijahuoltotyöhön kuuluu koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvoinnin kehittäminen, seuraaminen ja arviointi. Lisäksi huolehditaan siitä, että opiskelijan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa. Ryhmän tehtävänä on etsiä ratkaisumalleja tukea tarvitsevien opiskelijoiden auttamiseksi. Ryhmässä käsitellään myös opiskelijoiden pedagogiseen tukeen liittyviä asioita opettajakunnalta tulleiden aloitteiden mukaan.

Yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto Yksilökohtaisella oppilas- ja opiskelijahuollolla edistetään oppilaan/opiskelijan oppimista, tasapainoista kasvua ja kehitystä. Kun tuen tarve havaitaan, aloitetaan yksilöllinen opiskeluhuoltotyö. Työn tavoitteena on oppilaan/opiskelijan kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen sekä yksilöllisen tuen toteuttaminen. Yksilöllistä opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus sekä tietojen saantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Opiskeluhuollon tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa on ensisijaista kodin ja koulun yhteistyö.

Yksittäisen oppilaan/opiskelijan tueksi voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan/opiskelijan tai oppilas-/opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoamisen laittaa alulle se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, joka on vastaanottanut huolen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai tuettavan läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Tämän ryhmän jäsenet saavat toisiltaan ja saavat luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta

49

vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Monialaisen työryhmän työtä ohjaavat yhteistyö, luottamuksellisuus sekä tietojen saantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Tehtävästä työstä tulee laatia oppilas-/opiskelijahuollollinen kertomus.

Yhteistyö opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden/opiskelijoiden ja huoltajien kanssa. Oppilaille/opiskelijoille ja huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua opiskeluhuollon toiminnan kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin yhteisöllisessä ja yksilökohtaisessa oppilas-/opiskelijahuoltotyössä. Toimintamenetelmiä yhteisen osallistumisen ja arvioinnin vahvistamiseksi kehitetään vuorovaikutuksen ja palautejärjestelmien avulla.

Yksilökohtaisessa opiskeluhuoltotyössä oppilas/opiskelija ja huoltajat voivat toimia aloitteellisena ja aina osallisina oppilaan/opiskelijan asioiden käsittelyssä. Yhteistyöllä edistetään oppilaan/opiskelijan oppimista, tasapainoista kasvua ja kehitystä.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteuttavat kouluyhteisössä työskentelevät aikuiset osana perustyötään. Lisäksi opiskeluhuollon toteuttamisessa ja kehittämisessä eri työntekijöillä on omat tehtävänsä. Yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön osallistuvat myös oppilaat/opiskelijat ja vanhemmat erilaisin hyvinvointia edistävin toiminnoin ja tapahtumin.

50

Oppilaiden/opiskelijoiden ja huoltajien osallistumisen edistämiseksi opiskeluhuollon toiminnasta tiedotetaan koteihin säännöllisesti Wilman, koulun tiedotuslehden ja kotisivujen kautta. Oppilaat/opiskelijat ja vanhemmat voivat tarvittaessa olla yhteydessä opiskeluhuollon jäseniin yksilöllisissä opiskeluhuoltoon liittyvissä asioissa ja ohjausryhmään yhteisölliseen opiskeluhuoltoon liittyvissä asioissa.

Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetussuunnitelman mukainen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma toteutuu. Tämä suunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilökunnan, oppilaiden, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuosittain ja tarvittaessa opiskeluhuollon ohjausryhmän toimesta ja oppilas- ja opiskelijakuntaa kuullaan ennen suunnitelman vahvistamista.

Opiskeluhuollon ohjausryhmä seuraa ja ohjaa lain toteutumista sekä toteuttaa lain vaatiman omavalvonnan ja itsearvioinnin. Palautetta toiminnasta kerätään aktiivisesti lukuvuoden aikana vanhempainilloissa, Wilmassa toteutettavina kyselyinä sekä erilaisissa tapahtumissa oppilailta/opiskelijoilta heidän ikätasolleen sopivalla tavalla.

Vastuu oppilas- ja opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Koko koulun henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön välittävinä ja turvallisina aikuisina. Koulun oppilashuoltotyötä ovat mm. oppilaan, huoltajien sekä koulussa työskentelevien yhteiset keskustelut ja toimintatavoista sopiminen. Oppilas- ja opiskelijahuollollinen työ tarkoittaa siis jokaisen kouluyhteisön jäsenen tekemää työtä, jolla edistetään opiskelijan hyvinvointia, oppimisen edellytyksiä ja ehkäistään syrjäytymistä.

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyösuunnitelma Kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutuskeinoista tärkeimpiä ovat säännöllisesti pidettävät luokittaiset ja koko koulun yhteiset vanhempainkokoukset. Luokittaisia vanhempainkokouksia järjestetään lukukausittain tarpeen mukaan ja niissä käsitellään mm. luokan ajankohtaisia asioita ja tutustutaan steinerpedagogiikan filosofisiin ja pedagogisiin periaatteisiin. Jälkimmäisiä aiheita voidaan käsitellä myös koulun yhteisissä vanhempainkokouksissa ja seminaareissa.

Luokanopettajan toimenkuvaan kuuluu vierailu mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan jokaisen oppilaansa kotona sekä jatkuva tiedottaminen ja neuvottelu oppilaan kodin kanssa, milloin siihen on aihetta. Hänen pyrkimyksenään on oppia tuntemaan kaikki oppilaansa mahdollisimman hyvin. Myös aineenopettajat pyrkivät mahdollisimman hyvään oppilastuntemukseen. Opettajien ja oppilaan huoltajien henkilökohtaisia tapaamisia pyritään järjestämään säännöllisesti. Tapaamisten järjestelyssä aloitteentekijänä voi olla opettaja tai huoltaja. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä voi tarvittaessa olla päivittäistä. Tapaamisten lisäksi yhteydenpidon välineineitä ovat reissuvihot, puhelinkeskustelut, tekstiviestit ja sähköpostiviestit.

Kaikista oppilaan koulunkäyntiin oleellisesti vaikuttavista asioista tiedotetaan huoltajille. Opettajat kirjaavat oppilaiden poissaolot, myöhästymiset ja laiminlyödyt tehtävät ja näistä tiedotetaan huoltajille.

51

Koko koulun tai luokan hyväksi pidettävät yhteiset tapahtumat toimivat myös kodin ja koulun yhteistyön lujittajina. Kaikilla luokka-asteilla voidaankin järjestää kotien ja koulun yhteistapahtumia, kuten juhlia, retkiä, kursseja ja harrastuspiirejä.

Yhteistyön keskeisenä periaatteena varsinkin alaluokilla on, että myös mahdolliset ristiriitatilanteet kodin ja koulun välillä pyritään selvittämään aikuisten kesken siten, ettei oppilaan tarvitse tulla tietoiseksi sellaisen mahdollisesta olemassaolosta. Kokemus epäluottamuksesta kodin ja koulun välillä koituisi välttämättä viime kädessä oppilaan haitaksi.

Yläluokilla pyritään oppilaat ja opiskelijat kasvattamaan tietoiseen vastuuseen omasta toiminnastaan. Sitä varten kodin ja koulun välinen yhteistyö painottuu suoraan neuvotteluun oppilaan itsensä kanssa häntä koskevissa asioissa. Vanhempainkokouksia pidetään kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, tarvittaessa useammin ja myös opiskelijat voivat osallistua niihin käsiteltävien asioiden luonteesta riippuen. Luokkien 12 ja 13 opiskelijat voivat osallistua koulun kaikkiin yhteisiin vanhempainkokouksiin. Lisäksi luokanvalvoja tai opinto-ohjaaja huolehtii yhteydenpidosta oppilaan tai opiskelijan kotiin aina, kun siihen on tarvetta.

Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa Koulu keskeiset turvallisuutta ja viihtyisyyttä koskevat periaatteet on määritelty koulun järjestyssäännöissä. Järjestyssääntöjen sisältö tehdään tutuksi kaikille oppilaille ja henkilökunnalle vuosittain.

Koulun henkilöstön ja oppilaiden toimintavalmiuksista ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa huolehditaan riittävällä informoinnilla ja harjoituksilla.

Koulukiusaaminen ja kouluväkivalta Ennaltaehkäisy: Koulu pitää pedagogisena tehtävänään herättää oppilaiden oikeudentuntoa ja myötätuntoa toisia ihmisiä kohtaan.

Koulu suhtautuu kielteisesti median väkivaltatarjontaan ja toivoo vanhempien tukevan koulun linjaa.

Opettajien tulee harjaantua erottamaan mikä on kiusaamista ja mikä ystävällismielistä nahistelua. Jos jollekulle tulee toistuvasti paha mieli tai hän kokee tulleensa fyysisen vallankäytön uhriksi, on asiaan puututtava. Huoltajilta tulevat kiusaamiseen tai väkivaltaan liittyvät yhteydenotot huomioidaan ja asia tutkitaan.

Alaluokilla opettaja kertoo ns. ”moraalikertomuksia” erilaisista tilanteista herättääkseen oppilaiden oikeudentuntoa. Ylemmillä luokilla käsitellään kiusaamiseen ja väkivaltaan liittyviä tilanteita ja pohditaan niitä yhdessä.

Kiusaamis- ja väkivaltatilanteessa toimiminen: • tilanne pysäytetään • tilanne selvitetään, kuullaan osapuolet ja muut paikalla olijat • otetaan yhteyttä vanhempiin

52

• jos tilanne niin vaatii, asia annetaan tiedoksi opettajakunnalle, joka arvioi tilanteen ja tekee päätökset jatkotoimenpiteistä

• tapaus kirjataan erityiseen siihen tarkoitettuun kansioon

Tupakointi ja päihteet Koulu suhtautuu kielteisesti tupakointiin ja päihteiden käyttöön, ja niiden tuominen kouluun on kielletty. Tupakoinnin ja päihteiden käytön vaaroista ja haitoista valistetaan oppilaita sekä terveyskasvatuksen yhteydessä että muissa sopivissa tilanteissa. Koulun järjestyssäännöt, yleinen lainsäädäntö ja koululainsäädännön määräykset kurinpidosta määrittävät tarkemmin toimenpiteet tapauksissa, joissa tupakointi- ja päihteidenkäyttökieltoa rikotaan.

Turvallisuusriskit Koululla on turvallisuussuunnitelma, jossa on määritelty työnjako ja vastuut kriisitilanteiden varalle. Koko koulun henkilöstö on perehdytetty suunnitelmaan.

Tapaturmat Kouluympäristö pyritään luomaan turvalliseksi ja oppilaita liikkumiseen kannustavaksi. Tapaturman sattuessa tilanne arvioidaan, annetaan tarvittava ensiapu ja oppilas ohjataan tarpeen tullen jatkohoitoon. Koulun henkilökunnan ensiaputaitoja pyritään ylläpitämään riittävällä koulutuksella.

Onnettomuus- tai kriisitilanteet Onnettomuus- tai kriisitilanteita varten koululla on kriisisuunnitelma, johon koulun koko henkilöstö on perehdytetty.

Mielenterveyskysymykset Jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva, joka havaitsee jotain mielenterveysongelmiin viittaavaa, ottaa yhteyttä oppilashuoltoryhmään, joka ryhtyy jatkotoimenpiteisiin tarpeen mukaan.

Koulumatkakuljetus Koulumatkojen aikana tulee käyttäytyä liikennesääntöjen ja hyvien tapojen mukaisesti. Koulumatkat ovat huoltajien vastuulla, koulu ei korvaa koulumatkakuluja ja koulumatkajärjestelyistä vastaavat oppilaiden huoltajat. Syksyisin käydään luokissa läpi liikenneturvakysymykset, annetaan liikennevalistusta, jota sitten kerrataan ja täsmennetään kouluvuoden kuluessa. Pyritään järjestämään liikennepoliisin vierailu kouluun vuosittain, mieluiten syksyisin. Liikenteessä käyttäytymistä harjoitellaan yhteisillä retkillä.

Kouluruokailu Kouluruokailu on opettajan valvoma tapakasvatustuokio. Oppilaat syövät koulun tarjoaman lämpimän aterian. Koulussa opetetaan kunnioitusta ruokaa kohtaan hiljentymällä ennen ruokailua. Myös ruokailutilanne pyritään pitämään rauhallisena. Ruokailussa pyritään ottamaan huomioon toiset, huolehditaan, että ruokaa riittää kaikille, että ruokailutavat ovat kauniit, ja että tila pysyy siistinä. Monipuolista ruokailua opetetaan niin että oppilaat maistavat kaikkea. Erityisruokavaliota noudattaville oppilaille järjestetään heille sopiva ruoka.

53

6.5 Opiskelijahuolto Oulun steinerkoulun lukiossa kts. liite Oulun steinerkoulun opiskelijahuoltosuunnitelma

6.6 Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto toimii osana oppilas- ja opiskelijahuoltoa yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja kotien kanssa. Sen tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja oppilaiden terveyden, kasvun ja kehityksen tukeminen. Kouluterveydenhuolto tuo oppilashuoltotyöhön terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja lääketieteellisen asiantuntemuksen.

Kouluterveydenhuolto edistää, seuraa ja valvoo koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Määräajoin tehtävät koulun työ-olojen turvallisuutta ja terveellisyyttä arvioivat tarkastukset kuuluvat toimintaan.

Kouluterveydenhoitajan ja lääkärin tekemät oppilaiden henkilökohtaiset terveystarkastukset sisältävät oppilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen toteamista ja tukemista sekä kannustamista terveyttä edistävään käyttäytymiseen. Terveystarkastuksissa laaditaan oppilaan yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma, jonka perusteella oppilasta tuetaan ja seurataan hänen tarpeensa mukaan ja järjestetään hänen terveydentilansa edellyttämät tutkimukset ja hoito. Tarvittaessa toimitaan yhdessä kotien, opettajien ja kouluyhteisön muiden asiantuntijoiden sekä lasten ja nuorten terveyden- ja sairaanhoidosta vastaavien tahojen kanssa.

Oppilaskohtaisten terveystarkastusten lisäksi oppilaat ja opiskelijat voivat hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle, kun tuntevat sen tarpeelliseksi. Vanhemmat, opettajat ja koulun muu henkilöstö voivat myös ohjata oppilaita kouluterveydenhuoltoon oppilaiden fyysisten, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien takia. Yhteistyö oppilaan, opiskelijan, kouluterveydenhuollon, koulun ja kodin välillä on tarpeen, jos oppilaalla tai opiskelijalla on

• pitkäaikaissairaus, joka vaatii erityisjärjestelyjä koulupäivän aikana • ammatinvalinnassa ja urasuunnittelussa huomioon otettavia terveydellisiä seikkoja • psyykkisiä tai sosiaalisia vaikeuksia, jotka on otettava huomioon opiskelussa • toistuvia poissaoloja • oppimisvaikeuksia.

Fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa esim. kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset, onnettomuudet ja kuolemantapaukset, kouluterveydenhuollon tavoitteena on paitsi yksilön myös kouluyhteisön toimintakyvyn säilyttäminen.

6.7 Kerhotoiminta

Koulussa voidaan järjestää oppilas- ja nuorisokerhotoimintaa, joka tukee koulun työtä. Kerho voidaan perustaa silloin, kun siihen ilmoittautuu 8 osallistujaa. Kerho voi jatkaa toimintaansa

54

silloin, kun siinä on 4 osallistujaa. Kerhoihin voi koulun oppilaiden ja opiskelijoiden lisäksi kuulua myös muita saman ikäisiä lapsia ja nuoria.

Kerhotoiminnan järjestämisestä päätetään koulun työsuunnitelmassa. Kerhoa ohjaa koulun opettaja tai siihen soveltuva henkilö. Oppilas- ja nuorisokerhotoiminnan tunnit voidaan laskea opettajan opetusvelvollisuuteen.

Tämän lisäksi voidaan kesäloman aikana järjestää enintään 2 viikon pituinen harrastusleiri, joka tukee koulun toimintaa. Kesäleiristä päätetään koulun työsuunnitelmassa.

55

7. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12. §:n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Koululla ei ole sitä varten tehtyä opetussuunnitelmaa peruskoulussa.

Lukiokurssit

Suomi toisena kielenä -opetus toteutetaan opiskelijan lähtökohtia arvioiden. Äidinkielen opettaja ja suomi toisena kielenä –opettaja tekevät läheistä yhteistyötä opiskelijan opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa.

Pakolliset kurssit

Perusteet hallintaan (S21)

Tavoitteet ja sisältö:

Opiskelija harjoittelee lukio-opinnoissa tarvittavaa yleiskielistä esitystapaa ja varmentuu suomen kielen perusrakenteiden hallinnassa sekä pystyy asettamaan tavoitteita suomen kielen opiskelulleen ja rohkaistuu suomen kielen käyttäjänä. Kurssilla opiskellaan opiskelijan kielitaito, tausta ja kokemukset sekä kulttuuriset lähtökohdat huomioon ottaen. Opiskelija tutustuu lukion opiskelukulttuuriin sekä suomen kielen opiskelutekniikkaan. Opiskelija harjoittelee erilaisin suullisin ja kirjallisin harjoituksin suomen kielen keskeisiä äänne- ja muoto-opillisia piirteitä.

Arviointi: Numeroarviointi

Kieli käyttöön (S22)

Tavoitteet ja sisältö:

Opiskelija harjaantuu viestimään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, oppii erottamaan tyylejä ja sävyjä sekä erittelee ja hallitsee kielen lauserakenteita ja sanaston muodostumiskeinoja. Opiskelija perehtyy kielen vaihteluun erilaisissa tilanteissa, tutustuu kaunokirjallisiin ja asiateksteihin sekä raportoi hankkimaansa tietoa suullisesti ja kirjallisesti.

Arviointi: Numeroarviointi

Kielellä vaikutetaan (S23)

56

Tavoitteet ja sisältö:

Opiskelija ymmärtää mielipiteen ilmaisemiseen sekä vaikuttamiseen liittyviä seikkoja ja suomen kielen sijamuotojen merkitystehtäviä ja reaktioita. Opiskelija harjoittelee mielipiteen perustelemista suullisesti ja kirjallisesti, ottaa kantaa, analysoi ja tulkitsee tekstejä sekä opiskelee nominaalimuotoja, lauseenvastikkeita ja vertailumuotoja.

Arviointi: Numeroarviointi

Syvemmät tekstitaidot (S24)

Tavoitteet ja sisältö:

Opiskelija harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon, löytää erilaisista teksteistä niiden pääajatukset ja tulkitsee tekstin ydinsisältöä sekä rohkaistuu persoonallisen kielen tuottamiseen. Kurssilla harjoitellaan kirjoittamiseen, teksteihin ja referointiin liittyviä asioita.

Arviointi: Numeroarviointi

Suomalainen kulttuuri tutuksi (S25)

Tavoitteet ja sisältö:

Opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin sekä erilaisiin kulttuurisiin teoksiin. Opiskelija vertailee eri kulttuureja esim. elokuvan, teatterin tai kuvataiteen avulla sekä tutustuu kirjallisuuden keskeisiin lajeihin. Opiskelija lukee kokonaisteoksen ja esittelee kirjailijan ja hänen teoksensa.

Arviointi: Numeroarviointi

Kohti toimivaa kaksikielisyyttä (S26)

Tavoitteet ja sisältö:

Opiskelija syventää varsinkin kirjoitetulle suomen kielelle tyypillisen kielenaineksen tarkastelua, vahvistaa kielitaitoaan sekä käsitystään suomalaisuudesta. Opiskelija kertaa suomen kielen rakenteita, syventää kirjakielen normien hallintaa ja kartuttaa sanavarastoaan erilaisilla vaativilla teksteillä ja tehtävillä, lukee suomalaisen kaunokirjallisen teoksen sekä valmentautuu ylioppilaskirjoitusten erityyppisiin tehtävin.

Arviointi: Numeroarviointi

57

8. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

8.1 Perusopetuksen tuntijako

1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yht.

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 6 4 3 3,5 4,5 3 43

Englanti A1 0,75 0,75 1,5 1,5 1,5 2,5 3 2 3 16,5

Ruotsi B1 2 2 3 7

Saksa A2 0,75 0,75 1,5 1,5 1,5 1,5 2 2 2 13,5

Matematiikka 3 3 3,5 4,5 4 4 3,5 3,5 3 32

Biologia ja maantieto 2 2 2 2 2 3 13

Fysiikka ja kemia 2 2 2 3 9

Ympäristöoppi 2 2 3 7

Terveystieto 1 1 1 3

Uskonto/et 1 1 1 2 1 2 1 1 1 11

Historia/yhteiskuntaoppi 2 2 2 2 3 11

Musiikki 1 2 2 2 2 2 2 2 1 16

Kuvataide 2 1,5 1,5 1 1 1 1 1 3,5 13,5

Käsityö tekstiili 1,5 1,5 2 1,5 2 2 2 2 0,5 15

Käsityö tekninen 2 2 2 0,5 6,5

Liikunta 1 1 3 2 2 2 2 2 2 17

Eurytmia 1 2 1 1 0,5 1 6,5

Kotitalous 1 1 1 3

Oppilaanohjaus/luokanvalvoja 1 1 2

tuntimäärä 20 20 5 24 25 25 29 33 33 5 34 5 244 5

oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

matematiikan viikkotunnit 1 1 1 1 4

äidinkielen viikkotunnit 1 1 1 3

Pääaineen viikkotunnit 12 12 12,5 13,5 12 11 11 10 10 104

Eurytmian viikkotunnit 1 2 2 2 1 2 10

Eurytmiatunneista äidinkieltä 1 1 0,5 1 3,5

9.lk biologia ja maantietoon sisältyy leiri.

58

8.2 Luokkien 10. – 13. tuntijako Tampereella

Kurssi Pakolliset

Syventävät

(Koulu-kohtaiset syventävät)

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

Äidinkieli 6 3 2 (Draamakurssi) 1 (Parsifal)

Englanti A1 6 2 (2) 2 (Shakespeare)

Ruotsi B1 5 2 (1) 2 (Pohjoismaalainen kulttuuri, pohjoismaalainen kirjallisuus)

Saksa A2 / B2 8

Espanja/Ranska B3 8

Matematiikka lyhyt 6 2 (1)

Matematiikka pitkä 10 3 (2)

Biologia 2 3 (1) 1 (Kestävä kehitys)

Maantiede 2 2 (1) 1 (MMM-leiri)

Fysiikka 1 7 (1)

Kemia 1 4

Uskonto, ET 3 2

Filosofia 1 3

Psykologia 1 4

Historia 4 2

Yhteiskuntaoppi 2 2 (1)

Liikunta 2 3 (1)

Musiikki 2 3

Kuvataide 2 3 4 (Moderni taide, Maailman taide, Ihmispää, Torso)

Terveystieto 1 2

Opinto-ohjaus 1 1

Eurytmia 2 (Eurytmiaa)

Tekstiilikäsityö 6

Tekninen työ 6

59

Teknologia 1

Päättötyö 1

Kulttuurimatka 1

Työharjoittelu 1

Aktiivisuus 1

Pakollisia kursseja suoritettava vähintään 47-51 Syventäviä kursseja suoritettava vähintään 10 Yhteensä kursseja suoritettava vähintään 75

60

8.3 Luokkien 10. – 13. tuntijako Oulun steinerkoulun lukiossa

Kurssi Pakolliset

Syventävät

(koulukohtaiset syventävät)

Erityisen koulutustehtävän mukaiset syventävät/soveltavat kurssit

Äidinkieli 6 3 3 (Puhe ja draama + näytelmä)

0,5 (Parcifal)

Englanti A1 6 2 (1)

Ruotsi B1 5 2 (1)

Saksa B2 8

Saksa B3 8

Matematiikka lyhyt 6 2 (1)

Matematiikka pitkä 10 4 (1)

Biologia 2 3 (0,5)

Maantiede 2 2 (0,5) 1 (GE5)

Fysiikka 1 7

Kemia 1 4 1 (KE6)

Uskonto, ET 3 2 (0,5)

Filosofia 1 3 (0,5)

Psykologia 1 4 (1)

Historia 4 2 (0,5)

Yhteiskuntaoppi 2 2

Liikunta 2 3 0,5 (LI6)

Musiikki 2 3 1 (MU6)

Kuvataide 2 3 1 (KU6)

Terveystieto 1 2 (0,5)

Opinto-ohjaus 1 1

Eurytmia

Tekstiilikäsityö 3 (KÄS1, KIR1, KIR2, KIV1)

Tekninen työ

Teknologia 0,5 (TEK1)

61

Päättötyö 1-3

Kulttuurimatka 1

Työharjoittelu 2

Geometria 2,5

Pakollisia kursseja suoritettava vähintään 47-51 Syventäviä kursseja suoritettava vähintään 10 Yhteensä kursseja suoritettava vähintään 75

8.4 Kieliohjelma

Vieraiden kielten opetus alkaa kahdella vieraalla kielellä jo ensimmäisellä luokalla. Nämä ovat englanti (A1) ja saksa (A2). Toisen kotimaisen kielen (B1) opetus alkaa seitsemännellä luokalla. Lukiossa opiskelija voi valita lisäksi myös espanjan tai ranskan (B3). Saksan opiskelua voi lukiossa jatkaa A2-kielenä tai B2-kielenä.

8.5 Opetuksen yleiset tavoitteet

Perusopetuksen yleiset tavoitteet Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.

Lukio-opetuksen yleiset tavoitteet Lukion opetus ja muu toiminta tulee järjestää valtioneuvoston asetuksessa (955/2002) määriteltyjen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden mukaan siten, että opiskelijalla on mahdollisuus laaja-alaisen yleissivistyksen hankkimiseen ja jäsentyneen maailmankuvan muodostamiseen. Opiskelijan tulee saada olennaista luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja kulttuureja koskevaa eri tieteen- ja taiteenalojen tuottamaa tietoa.

Opiskelijassa tulee vahvistaa tarvetta ja halua elinikäiseen opiskeluun. Hänen opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojaan sekä oma-aloitteisuuttaan tulee kehittää. Huomiota tulee kiinnittää tieto- ja viestintätekniikan monipuolisiin käyttötaitoihin. Opiskelutaidoissa tulee korostaa taitoa toimia yhdessä toisten kanssa erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Yhteistyössä tarvittavina taitoina ja valmiuksina tulee edistää itsensä ilmaisemisen taitoja, myös toisella kotimaisella kielellä ja vierailla kielillä, valmiutta ottaa muut huomioon ja valmiutta muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. Yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja tulee kehittää yhteisöllisen opiskelun erilaisten muotojen avulla.

62

Opiskelijan tietoisuutta ihmisten toiminnan vaikutuksesta maailman tilaan tulee kehittää. Lukion tulee kehittää opiskelijan taitoa tunnistaa ja käsitellä yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eettisiä kysymyksiä. Opiskelijan tulee saada tilaisuuksia pohtia erilaisia vaihtoehtoja, tehdä valintoja ja tiedostaa valintojen välittömiä ja välillisiä seurauksia. Lukion tulee pyrkiä siihen, että opiskelijalle kehittyy halu ja kyky toimia demokraattisessa yhteiskunnassa vastuullisesti huomioiden oma ja muiden hyvinvointi.

Opetuksen tulee lujittaa opiskelijan itsetuntoa ja auttaa häntä tunnistamaan persoonallinen erityislaatunsa. Opiskelijaa tulee rohkaista ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään. Lukio-opetuksen tulee kannustaa opiskelijoita taiteelliseen toimintaan, taide- ja kulttuurielämään osallistumiseen sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävään elämäntapaan.

Lukio-opetuksen tulee antaa opiskelijalle valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa ammattiaan. Opiskelijaa perehdytetään työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen. Tavoitteena on, että lukion päätyttyä opiskelija pystyy joustavasti kohtaamaan muuttuvan maailman haasteet, tuntee vaikuttamisen keinoja ja hänellä on halua ja rohkeutta toimia. Hänen tulee saada edellytykset monipuoliseen ja täysipainoiseen elämään ihmisenä olemisen eri rooleissa.

8.6 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet

Eheyttäminen Tampereen Rudolf Steiner-koulussa opetusta toteutetaan ainejakoisena voimassa olevan hyväksytyn tuntijaon mukaan. Opetusta eheytetään lukuvuoden kuluessa erilaisten teema- ja toimintapäivien, aihekokonaisuuksien ja koulun juhlien avulla. Eheyttämistä tapahtuu jatkuvasti eri aineiden opetuksen yhteydessä sopivia teemoja käsiteltäessä ja oppiainerajoja ylitettäessä. Lähtökohtana on ehyt ja kokonaisvaltainen ihmiskäsitys. Oppimisympäristö luo mahdollisuudet kasvuun eheäksi ja kokonaisvaltaisen tiedon haltijaksi. Oppiaineksen järjestämisen taustalla on eroon pääseminen tiedon sirpaleisuudesta. Siksi eheyttäminen ei ole vain didaktinen ja pedagoginen raami, vaan syvempi koko koulun ja opetuksen suunnittelua ohjaava filosofia ja arvopäämäärä.

Eheyttämisen periaatteita voisi luonnehtia seuraavasti: Ihmisen kasvu ja tietoisuuden lisääminen ovat eheytymisen ehto ja edellytys. Koulu kasvattaa eri oppiaineiden ja elämästä tulevia sisältöjen avulla. Koulun koko toiminta tukee eheyttävien (konstruktivististen) kasvatuspäämäärien toteutumista. Eheytyminen tapahtuu oppilaassa hänen elämäntilanteensa ehdoilla: eheytyminen on siis yksilön tasolla tapahtuva oppimisprosessi.

Eheyttämisen ja eheyttävän opetuksen tavoitteita voivat olla:

• löytää keinoja, joilla tuetaan jokaisen oppilaan kasvua yksilönä ja yhteisön jäsenenä, • auttaa oppilasta pääsemään parhaisiin mahdollisiin oppimistuloksiin, • tuottaa kokemuksellisen oppimisen perustaitoisuus: elämysten ja kokemusten

havainnointi, tutkiminen (reflektointi), teoreettinen näkemyksellisyys ja liitynnät sekä toiminta johtopäätösten perusteella.

63

Eheyttämisen toimintamalleja steinerkoulussa ovat erityisesti kokonaisopetus ja opetuksen jaksottaminen. Muita eheyttämisen piirteitä ovat oppilasarvioinnin monipuolistaminen ja koulun ja lähiympäristön vuorovaikutuksen syventäminen, yhteistoiminnallinen oppiminen: toisilta oppiminen, tutkiva ja ongelmakeskeinen oppiminen, eriyttäminen: lasten erilaisuus, erilaiset kokemukset ja kiinnostukset oppimista kohtaan vaikuttavat oleellisesti eri opetusmenetelmien käyttöön. Lukiossa opetusta eheytetään erityisten teemajaksojen avulla.

Aihekokonaisuudet perusopetuksessa Aihekokonaisuudet ovat opetuksen eheyttäviä painotuksia. Niiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Steinerpedagogiikka pyrkii kaikessa opetuksessa eheyttämiseen, kokonaisuuksien ja yhteyksien luomiseen. Tavoitteena on rakentaa ymmärrystä ja kuvaa maailmasta kokonaisuutena. Aihekokonaisuudet toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet sisältyvät kaikkiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurissa.

1. IHMISENÄ KASVAMINEN

Steinerkoulun peruslähtökohtana on ihmisen kasvu ja kehitys. Koulun kaikki opetus ja säännöt pyrkivät edesauttamaan ihmisenä kasvamista. Kehitysajatus ja tietoisuus ihmisen kehitysmahdollisuuksista ovat steinerkoulun kasvatuksen kulmakiviä. Oppilaat kasvavat esteettisten elämysten ja kauneuden ympäröiminä. Oppilas oppii oikean ja väärän erottamista paitsi katsomusaineiden tunneilla, myös arkipäivän ongelmanratkaisutilanteissa. Oppilaan käydessä koulua samojen luokkatoverien kanssa ainakin yhdeksän, jopa 12 vuotta, opitaan toimimaan ryhmän jäsenenä ja käsittelemään toisten huomioon ottamista, vastuuta ja velvollisuuksia. Myötätunnon kehittyminen on olennainen osa ihmisenä kasvamista. Oppilasta ohjataan oppimistyylinsä löytämisessä ja riittävään lepoon, liikuntaan ja ulkoiluun sekä muihin opiskelua edistäviin tapoihin. Liikunta- ja eurytmiatunnit tarjoavat monipuolisia haasteita ja mahdollisuuksia ryhmänä liikkumiseen ja liikkeen kautta syvempään itsetuntemukseen. Taideaineiden harjoittaminen on edellytys esteettisen havainnointikyvyn kehitykselle.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

• ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan

• arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän • tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle • tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana • toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä.

64

KESKEISET SISÄLLÖT

• fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä

• oikeudenmukaisuus, tasa-arvo • esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta • opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen • toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä,

erilaisia yhteistoimintatapoja.

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

Steinerkoulussa oppilas juurtuu ensin suomalaiseen kulttuuriin sen tuntemuksen ja ymmärtämisen kautta. Suomalaisen kulttuuriperinnön arvostamista opitaan muun muassa 4. luokalla kansanlaulujen ja kotiseutuopin sekä Kalevalaan tutustumisen kautta. Suomen kielen arvostus opitaan äidinkielen tunneilla ja alaluokkien rytmisen osuuden loruissa, runoissa, lauluissa ja puheharjoituksissa.

Kansainvälisyyskasvatus on aina sisältynyt steinerkoulun opetussuunnitelmaan. Se juurtuu oman kulttuurin tuntemukseen ja kunnioitukseen. 5.-6. luokilta alkaen avarretaan maantiedon opetuksessa kulttuurien ja eri elämäntapojen tuntemusta. Vieraiden kansojen elämän kuvauksia voi sisällyttää myös äidinkielen ja vieraiden kielten aineistoon. Muiden kulttuurien tuntemusta voidaan syventää myös taiteen keinoin.

Tavoitteena on, että koulunsa päättävällä nuorella on laaja ja monipuolinen tietoisuus erilaisista kulttuureista, ajattelutavoista ja maailmankatsomuksista maapallolla ja kykyä avoimuuteen, ennakkoluulottomuuteen ja sisäiseen liikkuvuuteen kohdata kansainvälisen elämän monet kasvot.

Vieraiden kielten opetus alkaa kahdella vieraalla kielellä jo ensimmäiseltä luokalta, mikä luo pohjan vieraiden kulttuurien ymmärtämiselle. Vieraiden kielten tunneilla tutustutaan kohdemaan kulttuuriin tiedollisesti ja taiteellisesti, mikä edesauttaa eurooppalaisen kulttuuriperinnön tuntemista ja kansainvälisyyskasvatusta. Maantiedossa ja katsomusaineissa käsitellään suomalaisia vähemmistökulttuureja ja erilaisia tapakulttuureja, katsomusaineissa lisäksi ihmisoikeuksia ja monikulttuurisuutta.. Viidenneltä luokalta alkava historian opetus tuo myös tietoa eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä.

Kansainvälisyyskasvatusta voidaan kehittää erilaisin teemapäivin ja projektein, kansainvälisten tutustumiskäyntien ja oppilasvaihdon avulla. Tampereen Rudolf Steiner-koulu on osa kansainvälistä steinerkoululiikettä, joka on laajalti levinnyt koulumuoto, erityisesti Euroopan maissa, mutta myös kaikissa muissa maanosissa. Steinerkoulujen kaikkialle maailmaan levinnyt kansainvälinen verkosto antaa hyvät kehittämismahdollisuudet kansainvälisyyskasvatukselle. Kansainvälistä oppilasvaihtoa steinerkoulujen välillä pyritään tukemaan erityisesti nuorisovaiheessa. Osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin avustus- ja vastuuprojekteihin tuetaan.

65

TAVOITTEET

Oppilas oppii

● tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria

● ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä

● tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä

● ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle.

KESKEISET SISÄLLÖT

● oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus

● muut kulttuurit ja monikulttuurisuus ● ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja

onnistuneen yhteistyön edellytyksiä ● kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa ● tapakulttuurien merkitys.

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO

Steinerpedagogiikka pohjaa jatkuvaan itseilmaisuun ja sen asteittain syvenevään reflektioon. Oppilaat ovat aktiivisia osallistujia niin puhujan kuin kuuntelijan roolissa. Näistä kehittyy vähitellen kyky keskusteluun ja aitoon vuorovaikutukseen ihmisten välillä. Äidinkielen tunneilla opitaan viestintää, itseilmaisua ja mediakriittisyyttä, näytelmäproduktioissa ja eurytmiatunneilla toisten viestinnän tulkintaa. Luokanopettaja ohjaa oppilasta tiedonhankintataitojen kehittämisessä ja kaikki opettajat tarvittavaan lähdekriittisyyteen. Tieto- ja viestintätekniikan asiallista käyttöä, verkkoetiikkaa ja tietoturvaa opetellaan eri oppiaineissa mitä vanhemmaksi oppilas tulee. Mediakasvatus integroituu useisiin oppiaineisiin.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

● ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää

● kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa

66

● suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä

● tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti ● käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä

erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

KESKEISET SISÄLLÖT

● omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa ● viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja

monimediaalisuus ● median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde

todellisuuteen ● yhteistyö median kanssa ● lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus ● viestintätekniset välineet sekä ohjelmat ja niiden monipuolinen käyttö sekä

verkkoetiikka.

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Steinerkoulun panostus tahdonkasvatukseen luo perustan aktiivisuudelle, kiinnostukselle ja osallistumiselle. Koulun työtavat ja toimintaperiaatteet tukevat oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi.

Yhdeksännen luokan oppilaat voivat osallistua oppilaskuntatoimintaan ja oppia siinä kouluyhteisön työnjakoa ja vaikutusmahdollisuuksia. Yhteiskuntaopin tunneilla opitaan yhteiskunnan ja sen osana toimivien kansalaisjärjestöjen toiminnasta, ja työharjoittelussa tutustutaan työelämään. Oppilaanohjauksen avulla pyritään tukemaan nuoria kehittymään omatoimisiksi ja osallistuvaksi henkilöiksi, joilla on realistinen käsitys omista mahdollisuuksistaan.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

● ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta

● muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen ● osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden

hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä ● kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan

yritteliäästi ja aloitteellisesti

67

● toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia

● tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle.

KESKEISET SISÄLLÖT

● perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta

● demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa ● erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa ● verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi ● osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman

toiminnan vaikuttavuuden arviointi ● yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä

työelämään tutustuminen.

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA

Sosiaalisen tuntemiseen, toisten ihmisten ja ympäristön huomioonottamiseen kiinnitetään steinerkoulun kasvatuksessa erityistä huomiota. Tälle perustalle rakentuvat myöhemmin koulussa annettava ekologian opetus, ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys. Katsomusaineissa käsitellään lisäksi tulevaisuusskenaarioita, hyvinvointia ja vastuuta omista kulutustottumuksista. Maantiedossa voidaan ottaa esille luonnonympäristön tila ja ekotehokkuus maapallon eri puolilla. Terveystiedossa ja 7. luokan biologiassa käsitellään hyvinvointia ja oppilaan omia arkikäytäntöjä. Kotitaloudessa voidaan ottaa esille oman talouden hallinta.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

● ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden

● havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi

● arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja

● edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla

● ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta.

68

KESKEISET SISÄLLÖT

● ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä

● yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ● ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ● ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen

elinkaari ● oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot ● toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta.

6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE

Luokanopettajavaiheessa oppilasta ohjataan etsimään väkivallattomia ratkaisuja ongelmiin ja hänelle annetaan liikennekasvatusta. Päihdevalistusta annetaan viimeistään seitsemännen luokan terveystiedon jaksolla, mutta luokanopettaja voi päättää myös varhaisemmasta ajankohdasta. Yhteiskuntaopissa käsitellään rikollisuutta.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

• tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi

• edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti • toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti • toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä • vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen • tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja.

KESKEISET SISÄLLÖT

● onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä ● työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus ● terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja ● väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa ● keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt ● muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet ● lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen ● turvallisuutta edistävät palvelut ● kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.

69

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Perehdytään teknologian käyttöön etenkin tietotekniikan ja fysiikan jaksoilla. Korostetaan laitteiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja pohditaan teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Ihmisen ja teknologian suhde otetaan erityisesti esille historiassa, kun kahdeksannella luokalla käsitellään teollistumisen vallankumousta. Tässä yhteydessä voidaan perehtyä myös tiedonvälityksen historiaan. Tietotekniikan vastuullista käyttöä korostetaan eri aiheisiin liittyen ja erityisesti 9. luokalla. Katsomusaineissa pohditaan myös teknologian tulevaisuuden visioita. Yläluokilla tieto- ja viestintätekniikka on osa kaikkien oppiaineiden opetusta, koska sitä käytetään työvälineenä oppitunneilla.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

● ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä ● käyttämään teknologiaa vastuullisesti ● käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ● ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen.

KESKEISET SISÄLLÖT

● teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä ● teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina ● teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari ● tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö ● teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset ● tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.

Aihekokonaisuudet lukiossa Aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista.

Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa

● havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, ● esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, ● arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta ● tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta.

70

Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät opetussuunnitelman ainekohtaisiin osiin. Opettajakunta voi täydentää, ajankohtaistaa ja konkretisoida aihekokonaisuuksia vuosisuunnitelmassa. Lukiolaisten jaksojärjestelmä perustuu teemajaksoihin, joissa näitä aihekokonaisuuksia käsitellään eri oppiaineiden yhteistyössä.

1. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali.

Tavoitteena on, että opiskelija

● syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan ● osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä ● tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja ● haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ● omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen ● tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ● ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle ● tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä.

Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa.

2. Hyvinvointi ja turvallisuus Kouluyhteisön tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa.

Tavoitteena on, että opiskelija

● osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti

71

● rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea ● osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa ● toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen ● tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa ● osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille.

Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen.

3. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta.

Tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän ● osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia ● pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri ● osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena ● osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen

72

toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä.

Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen koulun oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.

4. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana.

Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä.

Tavoitteena on, että opiskelija ● tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä ● tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä ● on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina, ● arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja ● osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa ● pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi.

Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota kouluun kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä koulun omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

73

5. Teknologia ja yhteiskunta Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia.

Tavoitteena on, että opiskelija

● osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ● ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan ● osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasa-arvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ● osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa työskentelyvälineenään ● ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen ● oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään.

Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon.

Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.

6. Viestintä- ja mediaosaaminen Lukio-opetuksen tulee tarjota opiskelijalle opetusta ja toimintamuotoja, joiden avulla hän syventää ymmärrystään median keskeisestä asemasta ja merkityksestä kulttuurissamme. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan aktiivista suhdetta mediaan ja valmiutta vuorovaikutukseen sekä yhteistyötä paikallisen/alueellisen median kanssa. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään mediavaikutuksia, median roolia viihdyttäjänä ja elämysten antajana, tiedon välittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana, käyttäytymismallien ja yhteisöllisyyden kokemusten tarjoajana sekä maailman- ja minäkuvan muokkaajana. Opiskelija havainnoi ja erittelee kriittisesti median kuvaaman maailman suhdetta todellisuuteen. Opiskelija oppii huolehtimaan yksityisyyden suojastaan, turvallisuudestaan ja tietoturvastaan liikkuessaan mediaympäristöissä.

Tavoitteena on, että opiskelija

74

● saa riittävät viestien tulkinta- ja vastaanottotaidot: hän oppii mediakriittisyyttä valinnoissa ja mediatekstien tulkinnoissa sekä kuluttajan tarvitsemia yhteiskunnallisia tietoja ja taitoja ● osaa käsitellä eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä: hän oppii vastuuta median sisällöntuottamisessa, käytössä ja mediakäyttäytymisessään ● saa paremmat vuorovaikutus-, viestintä- ja vaikuttamistaidot ● pystyy tuottamaan mediatekstejä ja monipuolistamaan ilmaisullista osaamistaan tuottaessaan itse mediatekstien sisältöjä ja välittäessään niitä ● tottuu käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä mediaa opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä, harjaantuu käyttämään mediaa opiskeluun liittyvissä vuorovaikutustilanteissa sekä tiedonhankinnassa ja -välittämisessä ● tuntee median toimintaan vaikuttavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä ● saa tietoa viestintäalasta, mediatuotannosta ja tekijänoikeuksista.

Mediaosaaminen on lukiossa sekä taitojen että tietojen oppimista. Media on sekä opiskelun kohde että väline. Mediakasvatus on verbaalisten, visuaalisten, auditiivisten, teknisten ja yhteiskunnallisten taitojen sekä opiskelutaitojen kehittämistä. Se edellyttää oppiaineiden välistä yhteistyötä ja yhteistyötä eri viestintävälineiden kanssa sekä oppimista aidoissa toimintaympäristöissä. Lukion eri oppiaineiden on määriteltävä ja rakennettava suhteensa mediaan ja siinä tapahtuvaan kommunikaatioon, sen tekniikkaan, sisältöihin, materiaaleihin ja sen ympärille syntyvään mediakulttuuriin. Mediaosaamisessa korostuvat monivälineisyys ja visuaalisuus.

8.6 Äidinkieli ja kirjallisuus

Perusopetus

Alkuopetus

Opettajan kielenkäytöllä on ratkaiseva merkitys jäljittelevän lapsen kieleen. Opettajan kaunis ja elävä kerronta on äidinkielen oppimisen perusta. Tämä seikka korostuu erityisesti siksi, että kuvaa luova ja luonnehtiva kerronta on keskeinen opetusmenetelmä.

Kirjallisuuteen tutustutaan opettajan kertomana seuraavasti: kansansadut 1. luokalla, faabelit ja legendat 2. luokalla ja Raamatun historian kertomukset 3. luokalla. Kertomuksin käsitellään myös ympäristöopin luonnon tapahtumia, joihin on liitettävissä luontevasti sosiaalista ja moraalista kasvatusta palvelevaa aineistoa. Kerronta tapahtuu taiteellisessa muodossa analysoimatta ja vaikeasti ymmärrettävät käsitteet ja asiat etukäteen selventäen.

Kielitajun ja ilmaisun kehittämiseen kuuluvat runot ja pienimuotoiset draamaharjoitukset, sillä kielen plastisuus ja rytmi vaikuttavat lapsen koko olemukseen jäsentävästi. Vaikutusta syvennetään liikunnallis-rytmisin leikein. Ääntämis- ja puheharjoitukset erityisesti päivän aloitukseen sijoitettuina auttavat oppilasta liittymään omaan olemukseensa ja päivän työhön.

75

Omaa ilmaisua voi alkuopetuksessa harjoitella turvallisimmin kuorossa. Yksilöllistä suullista ilmaisua harjoitellaan luonnollisena osana oppimisprosessia, kun käsiteltyä aineistoa kerrataan päivittäin. Olennaista on, että oppilas aktivoituu itse hahmottamaan ja ilmaisemaan opetuksen sisältöjä sekä myös näin osoittamaan muistamaansa ja oppimaansa.

Kirjoitusta tulee harjoitella eri tekstityypein (isot kirjaimet, tekstaus, käsialakirjoitus). Lukutaito kehitetään kirjoittamisesta lähtien. Omaa kirjallista ilmaisua harjoitellaan pienimuotoisin ainein, joiden aiheet valitaan lapselle tutusta kokemuspiiristä. Lukemista harjoitellaan ensi vaiheessa omasta ja opettajan kirjoituksesta, joista siirrytään vähitellen painetun tekstin lukemiseen. Lukemistoa valittaessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että aineisto on oppilaan kehitysvaihetta vastaavaa.

Kielioppiin tutustutaan 2. luokalta alkaen. Opetus alkaa sanaluokista. Niiden tuntemusta laajennetaan 3. luokalla, jolloin paneudutaan myös lauseen perusjäseniin ja tärkeimpien välimerkkien käyttöön.

1. luokka

Opetus sisältää noin kaksikymmentäkaksi jaksoviikkoa

Opetellaan isot kirjaimet ja kirjoittamaan jäljentäen. Kehitetään lukemisen valmiuksia, puhetta ja kielitajua. Opetellaan kuuntelemaan kerrontaa. Tutustutaan ympäröivää luontoa kuvaaviin kertomuksiin ja kansansatuihin. Huolehditaan tapa-, liikenne- ja ympäristökasvatuksesta.

Kirjoittaminen ja lukeminen Ennen kirjainmuotojen opettamista tulee hahmotuskykyä harjoittaa muotopiirustusharjoituksin. Kirjaimet opetetaan syntytarinoiden kautta. Kirjoittamisen opetteleminen aloitetaan kirjainten opettelun rinnalla ennen lukemaan opettelua jäljennöskirjoituksen kautta. Äänne-kirjain – vastaavuutta ja tavutietoisuutta harjoitellaan. Lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksia harjoitellaan kuorossa liukulukumenetelmällä. Kirjainmuotoja ja kirjoittamista harjoitellaan suurikokoisena vahavärein piirtäen ja kirjoituksen huolellista muotoilua erityisesti vaalien.

Puhuminen, lausunta ja kuunteleminen Opetuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota puheenmuodostukseen, joka jäsentää sekä oppilaan kokonaisolemusta että hahmotuskykyä. Lausuntaa ja puhetta harjoitellaan kuorossa runojen ja lorujen erilaisia rytmejä painottaen ja huolellisesti artikuloiden. Rytmejä hahmotetaan taputtaen ja poljennoin. Opettajan kertomien satujen ja tarinoiden jälleenkerrontaa. Suullista ilmaisua harjoitellaan erilaisissa tilanteissa. Tarkan kuuntelemisen harjoittelua.

Kirjallisuus Keskeisenä tekijänä äidinkielen opetuksessa on runsas ja elävä kerronta, joka paitsi kehittää oppilaiden kielitajua, sanavarastoa, kuuntelemisen ja eläytymisen kykyä välittää myös keskeisiä sisältöjä ikäkaudelle omaksuttavalla tavalla. Kertomusaineistona ovat pääasiassa kansansadut, vuodenaikoihin ja ympäristöön liittyvät tarinat ja moraalitarinat. Kerrottu toistetaan seuraavana päivänä mielikuvan ja muistikuvan muodostuksen vahvistamiseksi.

2. luokka

76

Opetus sisältää noin kaksikymmentäkaksi jaksoviikkoa

Opetellaan tekstauskirjaimet, itsenäisen kirjoittamisen ja lukemisen alkeita ja tuntemaan pääsanaluokat. Kehitetään puhetta ja kielitajua edelleen. Tutustutaan faabeleihin ja legendoihin. Huolehditaan tapa-, liikenne- ja ympäristökasvatuksesta.

Kirjoittaminen ja lukeminen Tekstauskirjaimet johdetaan kuvaopetuksen keinoin esimerkiksi isoista kirjaimista muuntamalla. Kirjoittamista harjoitellaan edelleen jäljentämällä. Harjoitellaan myös itsenäistä kirjoittamista alustavasti esimerkiksi kirjoittamalla pieniä kuvauksia kerrotusta aineistosta. Itsenäisten kirjoitelmien laajuus on riippuvainen oppilaiden erilaisista valmiuksista. Lukemista harjoitellaan edelleen pääasiassa liukulukuna kuorossa. Lukemistona on jäljentäen tai itsenäisesti kirjoitetut tekstit, tai lukukirja, jonka sisältö on ikäkaudelle sopiva. Harjoitellaan myös luetun ymmärtämistä.

Puhuminen ja kuunteleminen Lausuntaa ja puhetta harjoitellaan edelleen kuten 1. luokalla. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota runsaaseen rytmiseen toistoon, johon muistikyvyn kehitys on tänä ikäkautena kiinteässä yhteydessä. Oppilaita kannustetaan esiintymiseen luokassa esitettävien runojen ja lyhyiden näytelmien avulla. Tuetaan ja rohkaistaan itseilmaisuun keskustellen, näytellen, improvisoiden, leikkien, loruillen, lausuen ja laulaen. Lisäksi harjoitellaan omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien selostamista sekä tarinoiden kerrontaa ja opettajan kertomusten jälleenkerrontaa. Opetellaan ylemmillä luokilla kielentuntemukseen liittyviä luetteloja ulkoa esim. pronominit ja konjunktiot.

Kirjallisuus Kertomusaineistona legendat, opetuksen sisältävät eläintarinat ja vuoden kiertokulkuun sekä ympäristöön liittyvät tarinat. Runoja.

Kielentuntemus Sanaluokista käsitellään ensin verbit, sitten adjektiivit ja substantiivit kuvaopetuksen keinoin. käsittelyjärjestys tukee siirtymistä samaistuvasta eläytymisestä tarkastelevaan tietoisuuteen, tahdosta mielikuvan muodostukseen. Sanaluokkien kieliopilliset nimet voidaan korvata kuvaopetuksesta johdetuin luonnehtivin nimityksin. Sanaluokkien tunnistamista harjoitellaan aluksi puhutusta, myöhemmin myös kirjoitetusta tekstistä. Harjoitellaan vokaalien ja konsonanttien tunnistamista., aakkosten ja aakkosluetteloiden järjestämistä. Opetellaan alustavasti erottelemaan kuunnellen lausekokonaisuudet toisistaan. Myös isojen ja pienten alkukirjaimien ja perusvälimerkkien käyttöä opetellaan alustavasti.

3. luokka

Opetus sisältää noin kaksikymmentäyksi jaksoviikkoa

Opetellaan kirjoittamaan kirjoituskirjaimin. Harjoitellaan oikeinkirjoitusta ja itsenäistä kirjallista ilmaisua sekä lukutaitoa edelleen. Täydennetään sanaluokkien tuntemusta, harjoitellaan välimerkkien käyttöä ja tutustutaan alustavasti lauseenjäsennykseen. Kehitetään lausuntaa ja kielitajua. Tutustutaan Vanhan Testamentin kertomuksiin.

77

Kirjoittaminen ja lukeminen Kaunokirjoituksen opetteleminen. Perusvälimerkkien käytön harjoittelua. Luku- ja kirjoitustaidon varmentamista. Jaksovihkojen teksti jäljennöskirjoituksena. Lukemisharrastusta herätetään ja pyritään ohjaamaan.

Puheilmaisu ja kuunteleminen Rytmisessä osassa edelleen runoutta taiteelliseen ilmaisuun, artikulaatioon sekä runokielen rytmillisyyteen ja kauneuteen huomiota kiinnittäen. Temperamenttirunoja. Kertomusaineistona Vanhan Testamentin kertomuksia.

Kielentuntemus Sanaluokkien tuntemuksen täydentämistä: numeraalit, pronominit, partikkelit; adjektiivin vertailumuodot; verbin persoonamuodot. Virkkeenmuodostusta ja mahdollisesti tutustumista lauseenjäsennykseen. Välimerkit kuuntelumetodilla lauserytmiä ja tauotusta seuraten sanelukirjoitustehtävien yhteydessä.

Tavoitteet luokilla 1-3

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas

● tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin ● oppii kuuntelemaan keskittyen ● oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ● kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan ● oppii ulkoa kansanperinteeseen kuuluvia lastenrunoja ja –loruja.

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät Oppilas

● oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä; hän oppii ymmärtämään harjoittelun sekä säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen ● oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia.

Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu Oppilas

● tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ● opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja ● tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja muotoja ● tottuu siihen, että teksteistä puhutaan myös käyttämällä sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva.

78

4. luokka

Opetus sisältää noin kaksikymmentä jaksoviikkoa

Kirjoittaminen ja lukeminen Kirjoitetaan ainekirjoituksen luonteisia kirjoitelmia. Lukukokemusten jakamista, luetuista kirjoista muille kertomista ja keskustelua. Kirjaston käyttö, kirjastokäynti ja tutustuminen siellä käytettävään hakuohjelmaan.

Puheilmaisu, kuunteleminen ja näytelmät Puheharjoituksina käytetään vuodenaikoihin ja jaksoaineistoon liittyviä runoja. Kertomusaineistona ja dramatisointien aiheena on pohjoismainen mytologia, erityisesti Edda ja Kalevala. Oppiaineisiin liittyen oppilaiden omia selostuksia ja esitelmiä.

Kielentuntemus Käsitellään verbien aikamuodot ja persoonamuodot. Käsitellään nominatiivi, genetiivi ja nominien paikallissijat. Lauseenjäsennyksestä käsitellään subjekti, predikaatti ja objekti. Virkerakenteista käsitellään alustavasti pää- ja sivulause.

Tavoitteet 4. luokalle Oppilaan kielentuntemus kehittyy ja hän

● tunnistaa verbien eri aikamuodot ja ymmärtää aikamuotojen merkityksen lauseen sisällölle ● tunnistaa verbien persoonamuodot ● tunnistaa lauseen pääjäsenet ja ymmärtää niiden tehtävät lauseessa ● tunnistaa sijamuodoista nominatiivin, genetiivin ja paikallissijat

Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät ja hän

● osaa kirjoittaa sanelusta ● osaa kirjoittaa asiointikirjeen ● osaa kirjoittaa kuvauksen opettajan kertomasta kertomuksesta ja asiasta (esim. kuvauksia eläimistä, historian tapahtumista jne.) ● osaa kirjoittaa kuvauksen kokemuksestaan (esim. luokan tekemät retket ja vierailut, vaikutelmia paikallisesta maisemasta jne.) ● kehittyy taidoissaan käyttää välimerkkejä ja isoa alkukirjainta ● kehittyy vihkotyössään entistä taitavammaksi ● kehittää sisälukutaitoaan ja hänen taitonsa lukea ilmeikkäästi ääneen kasvaa

Oppilaan puheilmaisu ja kuunteleminen kehittyvät ja hän

● tuntee Kalevalan kertomuksia ● osallistuu runojen lausuntaan

79

● osallistuu opetuskeskusteluun ja osaa ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään, sekä kuunnella muita

5. luokka

Opetus sisältää noin kolmetoista jaksoviikkoa

Kirjoittaminen ja lukeminen Oikeinkirjoitusta ja välimerkkien käyttöä harjoitellaan edelleen. Harjoitellaan kirjoitelmien otsikointia sekä ajan ja paikan muuttumista osoittavaa kappalejakoa. Lukuharrastusta aktivoidaan erilaisin kirjallisuustehtävin. Harjoitellaan luetun ymmärtämistä. Referaatteja. Tiedon etsinnän harjoittelua esitelmien yhteydessä.

Puheilmaisu ja kuunteleminen Puheilmaisua harjoitellaan edelleen. Esitetään näytelmä. Yhteisiä puhe- ja draamaharjoituksia. Kertomusaineiston käsittelyä, varsinkin klassista kreikkalaista tarustoa ja muinaista itämaista tarustoa. Tukisanalistan laatimista ja käytön harjoittelua.

Kielentuntemus Opitaan tuntemaan verbin pääluokat. Suora ja epäsuora esitys, joiden yhteydessä harjoitellaan erityisesti lainausmerkkien käyttöä. Lauseenjäsennystä jatketaan. Sijamuodot loppuun.

Tavoitteet 5. luokalle Oppilaan luku ja kirjoitustaidot kehittyvät edelleen

● Hän osaa kirjoittaa täsmällisiä asiointikirjeitä, tiivistelmiä ja toistamiskirjoituksia. ● Hän osaa kirjoittaa tekstejä, joissa on selkeää kuvausta ja luonnehdintaa, joka on yhtäpitävää faktojen kanssa. ● Hän osaa alustavasti tehdä kappalejakoja.

Oppilaan puheilmaisu ja kuuntelutaidot kehittyvät

● Hän osallistuu näytelmän tekoon ● Hän osaa kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan, sekä ottaa toiset huomioon harjoittelu- ja esitystilanteissa ● Hänen kykynsä ilmeikkään ja selkeän puhetaidon käyttämiseen kehittyvät ● Hän tuntee kreikkalaista ja muinaista itämaista tarustoa

Oppilaan kielentuntemuksen taidot kehittyvät

● Hän tuntee verbin pääluokat (aktiivi ja passiivi) ● Hän osaa käyttää suoraa ja epäsuoraa esitystä ja lainausmerkkejä ● Hän tunnistaa lauseenjäsenistä myös attribuutit ja predikatiivit

80

6. luokka

Opetus sisältää noin kymmenen jaksoviikkoa

Kirjoittaminen ja lukeminen Sisäistyvän tunne-elämän myötä kehittyy vähitellen tyylitaju. Opetellaan käyttämään kirjallisessa esityksessä verbien tapamuotoja tyylikeinoina. Harjoitellaan selostusten, muistiinpanojen ja uutisten laatimista esimerkiksi kertomusten, opetusaineiston ja ajankohtaisten tapahtumien pohjalta. Lukemistona käytetään historiaan, biologiaan tai muuhun opetukseen liittyviä tekstejä. Tyyppikirjaimet. Mediaopetusta: luokkalehti. Opetellaan erottamaan fakta, fiktio ja mainos mediassa.

Puheilmaisu ja kuunteleminen Puheessa harjoitellaan erityylisiä ja -sävyisiä ilmauksia runojen, lukuaineiston ja vuoropuhelujen avulla. Tavoitteena on huolellinen ja selkeä ilmaisu. Harjoitellaan keskustelua, toisten kuuntelemista ja omien ajatusten ja mielipiteiden ilmaisemista. Esitelmiä.

Kielentuntemus Verbien tapamuodot. Perehdytään yksityiskohtaisemmin lauseenjäsennykseen. Kerrataan edellisten vuosien asioita. Oikeakielisyyttä.

Tavoitteet 6. luokalle Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät ja hän

● osaa kirjoittaa kuvauksia, aineita, asiointikirjeitä ja tiivistelmiä ● osaa käyttää teksteissään välimerkkejä ja isoja alkukirjaimia oikeilla paikoillaan sekä kappalejakoa ● pyrkii tekemään selkeää ja esteettistä vihkotyötä, ja hän osaa ottaa vihkotyössään huomioon annetut ohjeet ● kirjoittaa selkeällä käsialalla ● osaa lukea tekstiä ääneen selkeästi ja ilmeikkäästi. Hänen sisälukutaitonsa ja luetunymmärtämisensä on hyvä ● on kiinnostunut lukemisesta ja kirjallisuudesta

Oppilaan suullinen ilmaisu kehittyy ja hän

● osallistuu runojen lausumiseen, hänen puheensa on selkeää ja ilmeikästä ● osaa ilmaista ajatuksiaan ja mielipiteitään, sekä osallistuu keskusteluun ● osaa kuunnella toisia ● osaa pitää esitelmän myös itse hankkimansa tiedon pohjalta

Oppilaan kielentuntemus kehittyy ja hän

● tuntee kieliopilliset peruskäsitteet ja nimitykset ● tuntee verbien eri aikamuodot ja persoonamuodot sekä lauseenjäsenet ● tunnistaa verbien aktiivi- ja passiivimuodot, ja osaa käyttää suoraa esitystä ● tunnistaa eri tapamuodot ja osaa niiden käytön

81

Vuosiluokat 7−9

Vuosiluokilla 7−9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja lähipiirissä tarvittavista taidoista kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia.

Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Hän kehittyy tekstien erittelijänä ja kriittisenä tulkitsijana ja pystyy tuottamaan erityppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä.

7. luokka

Opetus sisältää noin viisi jaksoviikkoa ja yhden vuosiviikkotunnin

Kirjoittaminen ja lukeminen Kielellisen tyylitajun kehittämiseksi opitaan ilmaisemaan eri tunnetiloja, kuten ilo, toive, hämmästys, ihailu jne. Laaditaan erityylisiä kirjoitelmia. Tunnetilojen ilmaisua harjoitellaan myös eurytmiatunneilla. Harjoitellaan edelleen tiedon hankintaa eri lähteistä ja syvennetään viestinnän perusteiden tuntemusta. Tutkitaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Harjoitellaan hyvän kirjallisen kielen käyttämistä. Tutustutaan kaunokirjallisuuden lisäksi elämäkertoihin ja historiallisiin ja maantieteellisiin kuvauksiin.

Puheilmaisu ja kuunteleminen Harjoitellaan dialogeja ja dramaattista ilmaisua. Harjoitellaan mielipiteen ilmaisua ja perustelemista. Pidetään puheita ja esitelmiä. Luetaan balladeja. Kertomusaineistona elämäkertoja, historiallisia ja kansantieteellisiä kuvauksia.

Kielentuntemus Aikaisemman aineiston kertausta ja täydennystä. Tutustutaan verbien nominaalimuotoihin ja lauseenvastikkeisiin.

8. luokka

Opetus sisältää noin kuusi jaksoviikkoa ja yhden vuosiviikkotunnin

Kirjoittaminen ja lukeminen Käsitellään runousoppi keskeisin osin. Opitaan ilmaisemaan runon keinoin tapahtumia, aistielämyksiä yms. Tunnistetaan temperamenttien vaikutus tyylin syntyyn. Jatketaan erilaisten tyylilajien harjoittelua. Vastaavia harjoituksia tehdään myös eurytmiatunneilla. Harjoitellaan kirjoittamista kirjallisen aineiston pohjalta. Voidaan laatia artikkeleita ja reportaaseja. Kirjoitetaan asia-aineita, referaatteja ja asioimiskirjeitä. Harjoitellaan lomakkeiden täyttämistä. Luodaan käsitystä kielidemokratiasta ja äidinkielen merkityksestä. Kirjallisuuteen tutustutaan

82

lähinnä suomalaisen runouden kautta. Kertomusaineistona käytetään kuvauksia ja kertomuksia eri etnisten ryhmien elämästä ja kulttuurista. Näytelmäkirjallisuudesta etsitään ikäkauteen sopiva näytelmä.

Puheilmaisu ja kuunteleminen

Oppilaat tekevät esitelmiä eri oppiaineiden aiheista, mahdollisesti myös kirja- tai näytelmäesittelyjä ja elämäkertaesitelmiä. Harjoitellaan ja esitetään näytelmä. Tehdään puhe- ja draamaharjoituksia.

Kielentuntemus Käydään loppuun lauseenjäsennys. Jatketaan sivulauseiden ja lauseenvastikkeiden tunnistamista ja käyttöä.

TAVOITTEET 8. LUOKAN LOPPUUN MENNESSÄ Oppilas

● osaa käyttää eri tyylilajeja itsensä ilmaisemiseen puheessa ja kirjoituksessa ● osaa laatia asia-aineita, referaatteja ja erilaisia asioimiskirjeitä ● osaa käyttää erilaisia lomakkeita ja taulukoita ● osaa hankkia valiten tietoa eri lähteistä esitelmiä yms. varten ● osaa muokata hankkimaansa tietoa käyttötarkoituksen mukaan ● pyrkii pitämään yllä myönteistä ilmapiiriä, jossa erilaisia näkemyksiä voi ilmaista vapaasti ● harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti ja vuorovaikutukseen pyrkien eri viestintätilanteissa koulussa ● oppii suvaitsevaisuutta erilaisia kielenpuhujia kohtaan ● harjoittelee 8. luokan näytelmässä vastuullisesti osansa ja toimii yhteistä prosessia edistäen ● ymmärtää ja osaa arvioida lukemaansa ja kuulemaansa ● on saavuttanut lukutaidon, joka riittää kokonaisten kirjojen lukemiseen ● tuntee runousopin peruskäsitteet ● tuntee lauseen pää- ja sivujäsenet ● erottaa verbimuodoista persoonamuodot ja nominaalimuodot ● osaa käyttää nominaalimuotoja lauseenvastikkeissa ● osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti vaihdellen sivulauseita ja lauseenvastikkeita

9. luokka

Opetus sisältää noin neljä jaksoviikkoa ja yhden vuosiviikkotunnin

Keskeiset sisällöt

Kielentuntemus ja kirjallisuus ● tutustutaan alustavasti suomen kielen historiaan ● kerrataan kielioppi pääpiirteittäin

83

● suomen kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteen ominaisuuksia ja vertailua muihin kieliin

● suomen kielen tilanteenmukaisen yleiskielen käytön perusteiden pohdintaa ● kirjallisen yleissivistyksen pohjan luomista Suomen kirjallisuuden päävaiheista ● kokonaisteosten ja erilajisten lyhyitten tekstien lukemista, tulkintaa ja tarkastelua ● kaunokirjallisuuden luokittelu pää- ja joihinkin alalajeihin ● tekstien tyylillinen pääjako: romanttisten, realististen ja modernististen tekstien

tuntomerkkejä ● tekstitaitoja kehitetään edelleen ● teatteri- ja elokuvakokemusten hankkimista, kokemusten erittelyä ja jakamista

Tiedonhallintataidot ● tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden

luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia ● muistiinpanojen tekemisen ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelua, aineistojen

valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi

Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen ● omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelyä ja tekstintekoprosessien

vakiinnuttamista ● tavallisten jäsentelytapojen harjoittelua, jaksotus-, aloitus- ja päätäntätaidon

varmentamista ● tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja erilaisiin viestintävälineisiin ja -tilanteisiin ● omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien fiktioiden tuottamista ● yleispuhekielen ja kohteliaan, kuulijan huomioon ottavan ilmaisu- ja viestintätavan

opettelua ● kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista ● erilajisten tekstien kirjoittamista käsin ja tietotekniikkaa hyödyntäen ● ilmaisukeinojen monipuolistamista

Tekstinymmärtäminen ● ymmärtävän ja arvioivan kuuntelun harjoittelua ● silmäilevän, etsivän sekä sana- ja asiatarkan ja päättelevän lukutavan valinta ● selostavat, kuvailevat, ohjaavat, kertovat, pohtivat ja kantaa ottavat tekstityypit asia- ja

kaunokirjallisissa teksteissä ● verbaalisten, visuaalisten ja auditiivisten keinojen tarkastelua tekstien merkityksen

korostajina ● tekstin sisällön tiivistämistä, mielipideainesten, tekijän tavoitteiden ja keinojen

tunnistamista, erittelyä ja arviointia ● puheeseen, kirjoitukseen ja kuviin kätkeytyneiden näkemysten, arvojen ja asenteiden

etsimistä ja arviointia

84

Vuorovaikutustaidot ● perustietoa vuorovaikutuksesta

Harjoittelun kohteina: ● puheenvuoron ajoittaminen ja mitoittaminen, kielimuodon valinta, menettely

ristiriitatilanteissa ja eriävien näkemysten hyödyntäminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

● viestintärohkeuden ja –varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua

● omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten sekä -taitojen arviointia

Tavoitteet 9. luokalle

Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat Oppilas

● kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan ● harjaantuu toimimaan puhujana, lukijana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, ja

vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella

● pyrkii suojelemaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä ja tottuu siihen, että on erilaisia näkemyksiä ja tapoja osallistua vuorovaikutukseen.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy Oppilas

● harjaantuu aktiiviseksi lukijaksi ja kuulijaksi; hänen tulkitsevat ja arvioivat luku- ja kuuntelutaitonsa kehittyvät

● tottuu tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä tarkoituksenmukaisesti.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy Oppilas

● kehittyy monipuoliseksi ja omaääniseksi tekstien tekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimaansa kielitietoa puhuessaan ja kirjoittaessaan

● rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan rakentavasti muiden ajatuksia

● tottuu suunnittelemaan viestintäänsä ja etenemään tavoitteellisesti puhe- ja kirjoitustehtävissään

● oppii ottamaan huomioon tilanteen, viestintävälineen ja vastaanottajan teksteissään.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee Oppilas

85

● oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta, vaihtelusta ja muuttumisesta ● monipuolistaa lukuharrastustaan; hänen kirjallisuudentuntemuksensa syvenee, ja hän

oppii tuntemaan Suomen kirjallisuuden vaiheita ● saa lisää kokemuksia teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoista ● saa käsityksen median ja tekstien mahdista tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa

ja ohjata ihmisten valintoja

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän ● haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että

yksin esiintyessään ● osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa ● osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa

ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja

● edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä

● tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi

● pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä.

Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän ● osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida,

väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa

● tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä

● lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen ● erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista ● tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja ● osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut ● pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan

henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä ● osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia ● tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja

ilmaisuun ● pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista ● pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen,

käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn

86

● pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään.

Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän

● osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne

● tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan

● kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata

● pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä

● pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

● osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään

● soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä.

Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän ● on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen

● löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan

● on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän

● tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia

● pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa

● osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä

● tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan

87

● tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

Lukiokurssit

Pakolliset kurssit

Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.

Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tekstikäsitystään • oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa

ohjaavista seikoista • ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen,

viestintätilanteen ja -välineen kannalta • oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä

tietoisemmin • tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua • syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia

osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta.

Keskeiset sisällöt

● tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi ● viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin

88

● tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit ● erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys ● tekstien referointi ja kommentointi ● omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukio-opiskelun näkökulmasta ● vuorovaikutustaidot ryhmässä

Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2)

Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä ● tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta ● oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti ● oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi.

Keskeiset sisällöt

● tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta ● informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi ● kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta

Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

89

● oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta ● syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä ● kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen ● oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti ● harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksen-mukaisesti omassa kirjallisessa ja suullisessa ilmaisussaan.

Keskeiset sisällöt

● kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ● proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi ● lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus ● draama kirjallisuudenlajina ● novellien, runojen ja draaman erittelyä ● kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä

Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan ● osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta ● osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta ● oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista.

Keskeiset sisällöt

● suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia ● vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos ● argumentointitavat ja retoriset keinot ● kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä ● tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä

90

● tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki ● viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka

Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin ● oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen ● pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan ● kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.

Keskeiset sisällöt

● eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta ● tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa ● tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin ● oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti ● oman tyylin hiontaa ja huoltoa

Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6)

Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen ● arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle

91

● tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana.

Keskeiset sisällöt

● teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään ● suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta ● kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa ● suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja ● kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista

Syventävät kurssit

Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista ● kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan ● tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Keskeiset sisällöt

● vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet ● verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä ● esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat ● esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ● puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria

Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

Tavoitteet

92

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä ● varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä.

Keskeiset sisällöt

Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:

● tekstityypit ja tekstilajit ● tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet ● tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely ● kielenhuoltoa

Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja ● oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua ● löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun ● osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.

Keskeiset sisällöt

● nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ● ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista ● mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua ● osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

93

Parsifal (ÄI11) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Kirjallisuus keskiajan ihmiskäsityksen ilmentäjänä: Eschenbachin Parsifal, ensimmäinen länsimainen kehityskertomus. Kirjansidontaa.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on teemojen, kerrontatapojen ja tyylin tarkastelu; perehtyminen keskiaikaiseen käsikirjoitusperinteeseen. Tutustuminen kirjansidontaan.

Arviointi

Parsifal-vihko ulkoisena ja sisällöllisenä kokonaisuutena; jatkuva seuranta oppitunneilla: keskustelu, kaikki kirjalliset tuotokset: erittelyä, synteesejä, pohdintaa ja tulkintoja.

Draamakurssi (ÄI12 ja ÄI13) kaksi erityisen koulutustehtävän mukaista soveltavaa kurssia Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää ja toteuttaa omalta kohdaltaan näyttämöilmaisulle ominaisen vaatimuksen: luottaa toisiin ja on itse luottamuksen arvoinen ja suhtautuu vakavasti sekä omaan että toisten työskentelyyn ● kehittää omia ilmaisullis-fyysisiä instrumenttejaan: puheilmaisu, äänen käyttö, mimiikka, liike, vuorovaikutus vastanäyttelijän ja yleisön kanssa ● kehittää kykyään asettaa itsensä avoimesti esille ja sanottavansa välineeksi ● oppii analysoimaan tekstin pohjalta roolihahmon olemusta, pyrkimyksiä ja asenteita sekä roolihenkilöiden välisiä suhteita, ● oivaltaa mittavan produktion vaatiman sitoutumisen, vastuun ottamisen ja motivaation merkityksen ● oppii ottamaan vastuuta roolityön lisäksi muista osa-alueista (mm. ohjaus, dramatisointi, puvustus, lavastus, maskeeraus, musiikki, valo- ja äänimaailma). ● oppii tekemään itsenäisiä taiteellisia ratkaisuja, perustelemaan niitä ja kantamaan vastuuta niiden toteuttamisesta ● saa mahdollisuuksia lisätä esiintymiskokemustaan ja kykyään työskennellä osana ryhmää.

Keskeinen sisältö

Opiskelijat valmistavat ja esittävät yhteistyönä kokoillan näytelmän.

Arviointi: Suoritettu/hylätty

94

8.7 Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1

Vuosiluokat 7−9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. Kielen luonne on kiinteässä yhteydessä kansan luonteeseen ja elintapoihin. Tältä pohjalta tarkastellaan kulttuurin, erityisesti kirjallisuuden, kokonaispiirteitä.

TAVOITTEET

Kielitaito

Oppilas oppii

● kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen ● ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana ● kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

● ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa ● viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa

ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla.

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

● käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä

● tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita

● arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta

● lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät

● harrastukset ja vapaa-ajan vietto ● matkustaminen ● koulu ja oppilastoverit sekä opettajat

95

● asuminen maalla ja kaupungissa ● ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö ● perustietoja suomenruotsalaista, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta

elämänmuodosta

Rakenteet

● kaikkein keskeisin verbioppi ● substantiivien ja adjektiivien taivutus ● keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita

Viestintästrategiat

● kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi ● vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen ● oman kielenkäytön tarkkailu ● puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla ● joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron

aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen.

Opiskelustrategiat

Oppilas käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

96

Lukiokurssit

Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.

Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

ä Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen

Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B1-oppimäärä

B1.2 B1.1 B1.2 B1.1

Tavoitteena on myös, että opiskelija

● osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla ● osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin ● tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana ● osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän

kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

Arviointi

Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.

Pakolliset kurssit

Koulu ja vapaa-aika (RUB1)

Käsitellään nuorten jokapäiväistä elämää ja lähiympäristöä. Aihepiireinä asuminen, opiskelu, vapaa-aika ja nuorten harrastukset. Kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

97

Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2)

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.

Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3)

Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Tutustutaan pohjoismaisiin merkittäviin kulttuurihenkilöihin. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Portfolio-työ.

Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4)

Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”. Mediasta ja kaunokirjallisuudesta poimintoja ja kannanottoja. Harjoitellaan artikkeleiden kirjoittamista.

Elinympäristömme (RUB5)

Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.

Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6)

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti eli osaa kertoa tutuista asioista, selviytyy tavallisimmista arkipäivän tilanteista sekä pystyy pitämään yllä ymmärrettävää puhetta. Kurssin aikana kehitetään viestintätaitoja, kartutetaan sanavarastoa ja kerrataan keskeisiä kielioppiasioita. Aihepiirit liittyvät lukion pakollisten kurssien aihepiireihin. Kurssilla harjoitellaan

98

suullisen viestinnän ohella myös kuullun- ja tekstin ymmärtämisen taitoja sekä kirjoitetaan tekstejä erilaisia tilanteita varten. Kurssin kuuluu suullinen koe, joka tehdään pareittain.

Arviointi: numeroarviointi ja sanallinen lausunto

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7)

Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Hiotaan kirjallista esitystä ja harjoitellaan suullista tuottamista valtakunnalliseen puhekokeeseen osallistumista varten.

Abikurssi (RUB10) koulukohtainen syventävä kurssi ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville Kerrataan kieliopin rakenteet ja lukion kurssien teemasanastoa. Harjoitellaan tekstinymmärtämis- , kuuntelu- ja kirjoittamistaitoja ylioppilaskoetta varten.

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

Pohjoismaalainen kulttuuri (RUB8) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Tutustaan ruotsinkielisen draaman ja elokuvan avulla pohjoismaalaisuuteen. Luodaan pienoisesityksiä joko näytelmän tai elokuvan pohjalta. Opitaan hahmottamaan kansallisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia ja erottamaan pohjoismaalaisen kulttuurin ja elämänmuodon ominaispiirteitä. Opitaan puhumaan ja ottamaan kantaa sekä tekemään elokuva- tai näytelmäarvosteluita.

Pohjoismaalainen kirjallisuus (RUB9) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Syvennetään kieli- ja kulttuuritaitoja. Tutustutaan pohjoismaalaiseen nykykirjallisuuteen lukien, kuunnellen ja ottaen kantaa. Kirjoitelmissa harjoitellaan kirjallisuuden eri tyylilajeja.

8.8 Vieraat kielet

99

Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

Kielen luonne on kiinteässä yhteydessä kansan luonteeseen ja elintapoihin. Tältä pohjalta tarkastellaan kulttuurin, erityispiirteitä mm. kirjallisuuden avulla.

Perusopetus

Englanti ja Saksa

Luokat 1-2

Kymmenenteen ikävuoteen saakka lapsi pystyy oppimaan vielä jäljitellen. Näin opittu leimautuu syvälle alitajuntaan ja muokkaa lapsen koko olemusta. Vieraiden kielten oppiminen perustuu kahdella ensimmäisellä luokalla keskeisesti jäljittelyyn. Opettajan luonteva ääntäminen ja varma kielen käyttö ovat tällöin ensisijaisen tärkeitä.

Omaksuessaan uutta kieltä lapsi tutustuu myös uuteen ajattelu-, kokemis- ja toimintamalliin, mikä merkitsee inhimillistä avartumista ja uutta liikkuma-alaa asenteissa.

Vieraiden kielten opetus aloitetaan ensimmäiseltä luokalta alkaen kahdella oppilaalle vieraalla kielellä. Aineistona käytetään runsaasti lauluja, runoja ja loruja, jotka sisältävät kielen aineksia pähkinänkuoressa. Kielen oppiminen ei ole ensisijassa määrällisesti kasvavaa tietoa vaan kokonaisvaltaista eläytymistä uuteen elämänpiiriin.

Kieltä opetellaan mahdollisimman paljon opetettavalla kielellä. Jäljittelevän lapsen kokonaisvaltaisen ymmärtämisen kykyä käytetään hyväksi - opettaja puhuu myös elein, äänensävyin ja runsaan toiston avulla. Puhuttuun kieleen liitetään koko ajan myös toiminta.

Tavoitteena on liikkuen, tanssien, laulaen, lausuen ja leikkien oppia ymmärtämään oppilaan elämään liittyvää sanastoa ja puhetta sekä lausumaan kieltä kauniisti. Ensimmäisellä ja toisella luokalla harjoittelu tapahtuu aluksi pääasiallisesti kuorossa, mutta ääntämisen tarkentamiseksi myös yksittäin opettajaa välittömästi jäljitellen. Näytteleminen on eräs tärkeä kielen oppimismuoto. Aluksi toimitaan kuorossa, myöhemmin siirrytään yksilörooleihin.

TAVOITTEET VUOSILUOKAT 1-2

Oppilas

● tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä ● rohkaistuu puhumaan sana- ja sanontatasolla kuuntelemalla ja ymmärtämällä kieltä ● saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille ● kiinnostuu kielten opiskelusta ja elämästä erilaisissa kulttuureissa.

100

● saa tuntuman opetettavan kielen sointiin ja olemukseen ● oppii toimimaan yksinkertaisten vieraskielisten ohjeiden mukaan ● oppii lausumaan ja laulamaan runoja, lauluja ja pieniä näytelmiä ryhmässä

KESKEISET SISÄLLÖT

● ikäkauteen soveltuvat laulut, lorut ja leikit (rytmiloruissa voidaan luoda esivalmiuksia harjoittelemalla verbien taivutuksia eri persoonamuodoissa, vahvojen verbien taivutuksia, adjektiivien vertailumuotoja, prepositioluetteloja…)

● jokapäiväinen elämä ja lähiympäristö, koti ja koulu ● kohdekielen kulttuuriin ja kielialueeseen liittyvää keskeistä yleistietoa

Luokat 3-4

Kolmannella luokalla harjoitellaan enenevästi puhumaan myös yksin. Erityisesti opetellaan arkipäivän puheenparsia - tutustumiseen, kaupassa käyntiin, ruokailuun, leikkeihin yms. kuuluvia ilmaisuja - vastaavin tilanneleikein. Näytteleminen on näilläkin vuosiluokilla tärkeä kielen oppimismuoto.

Jäljittelyvaiheen päätyttyä aletaan neljännellä luokalla vierasta kieltä työstää myös kirjallisesti. Varsinainen kieliopin käsittely alkaa neljännellä luokalla.

Teksteihin siirrytään kiirehtimättä ja huolellisesti. Kirjoittaminen aloitetaan mahdollisesti jo kolmannella luokalla oppilaalle tutuista asioista: runoista, loruista, lauluista tai näytelmäotteista, jotka hän osaa ulkoa. Kiinnitetään huomiota kirjoittamisen ja ääntämisen erilaisuuteen ja kannustetaan löytämään oikeinkirjoitussääntöjä. Neljännellä luokalla opetellaan muodostamaan elävästä kielestä tekstejä.

Lukeminen aloitetaan omasta kirjoituksesta. Neljännellä luokalla opettaja valmistaa tai valitsee luettavaksi tekstejä, joiden sanat ja ilmaisut ovat oppilaille tuttuja, ja käsittelee mahdolliset tuntemattomat asiat etukäteen. Teksteinä käytetään mieluiten alkuperäiskielistä kirjallisuutta.

TAVOITTEET VUOSILUOKAT 3-4

Oppilas

● osallistuu oppituntiin aktiivisesti ja kiinnostuneesti ● oppii puhumaan ja lausumaan kieltä ryhmässä ja yksin ● oppii kirjoittamaan jäljentäen (3. lk.) ja sanelusta (4. lk.) tuttua aineistoa ● oppii perusasioita kieliopista (esim. sanaluokista, aikamuodoista, artikkeleista ja

prepositioista) ● oppii viestimään vieraalla kielellä yksinkertaisissa käytännön tilanteissa ● oppii ymmärtämään opetuksessa käytettyjen tekstien oleelliset sisällöt ● oppii toteuttamaan vihkotyönsä huolellisesti, parhaansa yrittäen

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

101

● lukemistona ikäkaudelle sopivaa kaunokirjallisuutta ● lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti

ja perheenjäsenet ● koulu ja oppilastoverit sekä opettajat ● asuminen maalla ja kaupungissa ● ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot ● asioiminen erilaisissa tilanteissa ● puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen

Luokat 5-6

Viidennen luokan aikana opetellaan lukemaan kauniisti ääntäen ja sisältöön eläytyen sekä kuorossa että yksitellen. Lukemistojen avulla vahvistetaan erityisesti passiivisen kielitaidon kehittymistä. Luettua käsitellään etupäässä opetettavalla kielellä ja kielioppia äidinkielellä.

Kieliopin opetuksessa noudatellaan äidinkielen kieliopin etenemisjärjestystä

Autetaan oppilaita johtamaan kieliopin säännöt esimerkeistä tehtyjen omien havaintojen pohjalta. Aktiivisen kielitaidon kehittämiseksi kannustetaan oppilaita keksimään itse esimerkkejä. Kieliopin asioita harjoitellaan kokonaisin lausein.

Kuudennelta luokalta alkaen vieraiden kielten opiskeluun kehitetään entistä lujempi työote. Omaksumiskyvyn laajetessa selvästi tänä ikäkautena oppilaan päämäärätietoista kielen opiskelua ja harjoittelua pyritään vahvistamaan.

TAVOITTEET VUOSILUOKILLE 5-6

Oppilas oppii

● kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään vieraalla kielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen

● ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana

● kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

● tuntemaan kohdekulttuuria ja tutustuu alustavasti kohdekulttuurin ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin

● viestimään kohdekulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa kohdekulttuurille luontevalla tavalla.

● toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa

● käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielen opiskelussa

● käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan.

102

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

● ikäkauteen sopiva lukemisto ● lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti

ja perheenjäsenet ● koulu ja oppilastoverit sekä opettajat ● asuminen maalla ja kaupungissa ● ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot ● asioiminen erilaisissa tilanteissa ● perustietoja omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös

kohdekulttuurista Suomessa ● viestinnän kannalta kielelle ominainen keskeinen kielioppi ● puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen ● oleellisen tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta ● omien viestien suunnittelu ● kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa

Luokat 7-9

Seitsemänneltä luokalta alkaen oppilaat opiskelevat äidinkielen lisäksi kolmea kieltä: englantia (A1), saksaa (A2) ja ruotsia (B1). Nämä yleiset näkökohdat vieraan kielen opetukselle, jotka tässä esitetään, koskevat englantia ja saksaa.

Luokilla 7-9 jatketaan kuudennelta luokalta aloitettua työskentelytapaa, jolla oppilaan päämäärätietoista kielen opiskelua ja harjoittelua pyritään vahvistamaan.

Lausumista ja oikeinkirjoitusta harjoitellaan runsain luku- ja sanelutehtävin. Kielen ymmärtämistä ja keskustelutaitoa syvennetään esimerkiksi antamalla oppilaiden etsiä tekstistä vastauksia annettuihin kysymyksiin tai kehittää itse siitä kysymyksiä. Opetellaan vähitellen laatimaan yksinkertaisia referaatteja tekstiotteista. Kirjoitetaan myös pienimuotoisia aineita ja kirjeitä.

Käsitellään aineistoa eri kielialueista, maantieteellisistä oloista, paikallisista elämänmuodoista ja -tavoista ja näihin liittyen kehitetään kielellistä tyylitajua - opetellaan luonteenomaisia sanontoja ja sananparsia muiden kielten vastaaviin ilmaisuihin vertaillen. Muodostetaan käsitys kielen kirjallisuuden saavutuksista ja kulttuurihenkilöistä. Opetellaan runoja, balladeja, kansanlauluja ja draamakatkelmia, jotka välittävät kielen ja kulttuurin luonnetta.

Kieliopissa tutustutaan lauserakenteisiin ja sanajärjestyksiin. Äidinkielen opetukseen liittyen opetellaan tapamuotoja. Verbien taivutusmuotojen ja sijamuotojen käyttöä harjoitellaan runsaasti.

Sekä kielioppia että tekstejä käsitellään edelleen neljänneltä luokalta alkanein perusmenetelmin: kielioppia äidinkielellä ja säännöt itse etsien ja muodostaen, tekstejä kieltä-kielellä menetelmin ja sanastoon etukäteen tutustuen.

103

Tavoitteena on jokapäiväisen kielenkäytön ja keskeisen kieliopin hallinnan ohessa kielelle luonteenomaisten kulttuuripiirteiden tuntemus ja niiden alustava tyylillinen tunnistaminen kielen ilmaisuissa.

Vieraiden kielten opetus liittyy kiinteästi äidinkielen, historian ja maantiedon opetuksessa käsiteltävään aineistoon. Sen tehtävä on herättää kiinnostusta ja kehittää avarakatseisuutta muita kulttuureja kohtaan. Vieraiden kielten opetus on tässä kasvatustehtävässä avainasemassa, koska vieraan kielen avulla oppilaat voivat välittömästi eläytyä eri kansojen ominaislaatuun.

Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita.

Englanti (A1) / Saksa (A2)

TAVOITTEET

Kielitaito, saksa

Oppilas oppii

● ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä

● selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään

● kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista.

Kielitaito, englanti

Oppilas oppii

● ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä

● selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista.

● tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eroista eri puolilla maailmaa.

Kulttuuritaidot

Oppilas oppii

● tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten

● viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa

● tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden.

104

Opiskelustrategiat

Oppilas oppii

● käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa

● hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä ● tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä ● arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja

tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. ● tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan

työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin

KESKEISET SISÄLLÖT

Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta

Luokilla 3−6 esiin tulleen lisäksi

● vapaa-ajan vietto ja harrastukset ● matkustaminen ● julkiset palvelut ● opiskelu, työ ja elinkeinoelämä ● kestävä kehitys ● terveys ja hyvinvointi ● tiedotusvälineet ● kulttuuri, erityisesti kirjallisuus

Rakenteet

● verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot ● substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö ● keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet

Viestintästrategiat

● kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi ● vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen ● puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla ● oman kielenkäytön tarkkailu ● joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron

aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö

PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kielitaito

105

Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan:

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Tekstin ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

B1.1 Toimiva peruskielitaito

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

Saksa A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

A2.2 Kehittyvä peruskielitaito

A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

Kulttuuritaidot

Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa.

Opiskelustrategiat

Oppilas

• käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja

• on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

Lukiokurssit

Englanti A1

Tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa kielitaidon kuvausasteikon mukaiset tasot seuraavasti:

Kuullun ymmärtäminen B2.1, puhuminen B2.1, luetun ymmärtäminen B2.1, kirjoittaminen B2.1

Kielitaidon kuvausasteikko on opetussuunnitelman liitteenä.

Tavoitteena on myös, että opiskelija

● osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla ● osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin ● tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana ● osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän

kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

Arviointi

106

Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.

Pakolliset kurssit

Nuori ja hänen maailmansa (ENA1)

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

Viestintä ja vapaa-aika (ENA2)

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Opiskelu ja työ (ENA3)

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.

Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4)

Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Kulttuuri (ENA5)

107

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Tiede, talous ja tekniikka (ENA6)

Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Syventävät kurssit

Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.

Luonto ja kestävä kehitys (ENA7)

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

Puhu ja ymmärrä paremmin (ENA8)

Kurssin tavoitteena on auttaa opiskelijaa saavuttamaan englannin kielen puhumisessaan A1-kielen oppimäärälle asetetut tavoitteet, joiden mukaan opiskelijan tulisi pystyä keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä, selviytyä niin arkielämän palvelutilanteista kuin muodollista kieltä vaativasta keskustelusta. Hänen tulisi kuvata selkeästi ja täsmällisesti kokemuspiiriänsä ja kertoa tapahtumien, ilmiöiden ja kokemustensa henkilökohtainen merkitys.

Keskeiset sisällöt

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja ilmiöt, erilaiset maailmankuvat, aiempien kurssien aihepiirit sekä arkipäivän palvelutilanteet. Englannin kielen rakenteita ja aihepiireihin liittyvää sanastoa harjoitellaan suullisesti. Puhumista harjoitellaan kurssin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavan materiaalin avulla pääasiassa pari- ja/tai ryhmäkeskusteluina.

Arviointi

Kurssin lopussa opiskelija osallistuu Opetushallituksen tuottamaan ja sieltä tilattavaan suullisen kielitaidon kokeeseen, joka arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Tästä suullisesta kokeesta opiskelija saa erillisen todistuksen päättötodistuksen liitteenä. Koko kurssin arviointi perustuu em. Opetushallituksen suullisesta kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin ja aktiivisuuteen. Myös koko kurssi arvioidaan numeroin.

108

Abikurssi (ENA9) koulukohtainen syventävä kurssi (ei tarjolla 2015 aloittavilla) Kurssin tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Keskeisenä sisältönä on kerrata aiemmin opiskeltuja kielioppiasioista sekä kerrata ja laajentaa aiempien kurssien aihepiireihin liittyvää sanavarastoa. Kurssilla harjoitellaan kielitaidon kaikkia osa-alueita monipuolisesti.

Kirjallisuus (ENA12) koulukohtainen syventävä kurssi (ei tarjolla 2015 aloittavilla) Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kirjallisuuden eri tyylilajeihin, syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa.

Sisältö

Kurssilla luetaan kirjallisuusnäytteitä ja harjoitellaan kaunokirjallisen tekstin tuottamista ja tulkintaa sekä tutustutaan novelliin kirjallisuuslajina.

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

Shakespeare Draama-kurssi (ENA10 ja ENA11)

kaksi erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää ja toteuttaa omalta kohdaltaan näyttämöilmaisulle ominaisen vaatimuksen: luottaa toisiin ja on itse luottamuksen arvoinen ja suhtautuu vakavasti sekä omaan että toisten työskentelyyn ● kehittää omia ilmaisullis-fyysisiä instrumenttejaan: puheilmaisu, äänen käyttö, mimiikka, liike, vuorovaikutus vastanäyttelijän ja yleisön kanssa ● kehittää kykyään asettaa itsensä avoimesti esille ja sanottavansa välineeksi ● oppii analysoimaan tekstin pohjalta roolihahmon olemusta, pyrkimyksiä ja asenteita sekä roolihenkilöiden välisiä suhteita, ● oivaltaa mittavan produktion vaatiman sitoutumisen, vastuun ottamisen ja motivaation merkityksen ● oppii ottamaan vastuuta roolityön lisäksi muista osa-alueista (mm. ohjaus, dramatisointi, puvustus, lavastus, maskeeraus, musiikki, valo- ja äänimaailma).

109

● oppii tekemään itsenäisiä taiteellisia ratkaisuja, perustelemaan niitä ja kantamaan vastuuta niiden toteuttamisesta ● saa mahdollisuuksia lisätä esiintymiskokemustaan ja kykyään työskennellä osana ryhmää. ● kehittää englannin kielen suullista ilmaisua; ääntämistä, intonaatiota, puherytmiä yms.

Sisältö

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat

● alkukielisen Shakespeare näytelmän valmistus ja esitys ● tutustuminen Shakespearen ajan teatteriin ja ihmisen elämään keskiajan ja uuden ajan murrosvaiheessa ● tutustuminen Shakespearen kieleen: sanastoon, nykykielestä poikkeaviin rakenteisiin ja ääntämiseen

Kurssiin voi sisältyä myös teatterikäyntejä ja asiantuntijavierailuja. Kurssi edellyttää myös omaehtoista harjoittelua kouluajan ulkopuolella.

Saksa (A2)

Opetuksen tavoitteet

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Kieli ja oppimäärä Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

Saksa A B1.1–B1.2 B1.1 B1.2 B1.1–B1.2

Tavoitteena on myös, että opiskelija

● osaa viestiä kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisella tavalla ● osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin ● tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana ● osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän

kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.

Arviointi

Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti.

Syventävät kurssit

110

Nuori ja hänen maailmansa (SAA21)

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.

Viestintä ja vapaa-aika (SAA22)

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

Opiskelu ja työ (SAA23)

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn.

Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA24)

Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Kulttuuri (SAA25)

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.

Tiede, talous ja tekniikka (SAA26)

111

Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Luonto ja kestävä kehitys (SAA27)

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.

Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (SAA28)

Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet.

Espanja (B3) / Ranska (B3) / Saksa (B2/B3)

Näitä kursseja tarjotaan valitsijamäärien mukaisesti. B3-kielen oppimäärän opiskelu alkaa alkeista lukiossa. B2-kielen opiskelu on alkanut peruskoulussa 7. luokalla.

Syventävät kurssit

Hyvää päivää, hauska tutustua (EAB31, RAB31, SAB31, SAB21)

Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

Näin asiat hoituvat (EAB32, RAB32, SAB32, SAB22)

Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

Ostoksilla (EAB33, RAB33, SAB33, SAB23)

112

Kurssin aihepiirejä ovat vaatteet ja ruoka sekä niiden ostaminen. Lisäksi harjoitellaan postin lähettämistä, opitaan tilaamaan ruokaa ravintolassa sekä kertomaan omasta asunnosta. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

Matkailu avartaa (EAB34, RAB34, SAB34, SAB24)

Matkan valmistelu ja matkustaminen ovat kurssin aiheina. Lisäksi opitaan kuvailemaan ihmisiä ja tapahtumia sekä asioimaan lentokentällä ja poliisiasemalla. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.

Suomi (EAB35, RAB35, SAB35, SAB25)

Kurssilla opitaan kertomaan Suomesta espanjaksi. Asiointi apteekissa, kampaajalla ja jopa sairaalassa tulee tutuksi. Lisäksi aihepiireinä ovat mm. ihmiskeho, kesätyö sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

Kirjoittaminen ja kulttuuri (EAB36, RAB36, SAB36, SAB26)

Kurssilla harjoitellaan kiitoskirjeen, huonevarauksen sekä työhakemuksen kirjoittamista. Teatteri- ja elokuvasanasto tulee myös tutuksi. Kurssilla harjoitellaan myös kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista viestintää sekä omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

Ympäristö (EAB37, RAB37, SAB37, SAB27)

Kurssin aihepiirit liittyvät sanomalehdistöön, urheiluun, ympäristöongelmiin ja elämään maaseudulla. Lisäksi tutustutaan Argentiinan lähimenneisyyteen, Amerikan espanjankielisiin sekä baskeihin. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

8.9 Matematiikka

Matematiikka jaetaan steinerkoulussa kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka käsittää luokat 1-5, matematiikkaa kehitetään toimintana, joka on läheisesti yhteydessä lapsen elämän prosessiin ja etenee sisäisestä kohti ulkoista. Toisessa vaiheessa, luokilla 6-8, pääpaino on käytännön työskentelyssä. Yhdeksännellä luokalla ja siitä eteenpäin on ominaista muutos kohti rationaalista näkökulmaa.

113

Perusopetus

1. luokka

Opetus sisältää noin kymmenen jaksoviikkoa

Matematiikan tunneilla tarkastelutapa on analyyttinen eli edetään kokonaisuudesta osiin. Aloitetaan luvusta yksi, joka edustaa kokonaisuutta. Kokonaisuuden jakamisesta osiin johdetaan muut luvut. Laskennon alkuopetuksessa tärkeintä on lukukäsitteiden syntyminen ja konkreettisuus. Lukujen hahmottamisen pitää määrällisen lisäksi olla aluksi myös laadullista Pienimmät kokonaisluvut (esim. 1-12) opitaan hahmottamaan omina laadullisina kokonaisuuksinaan. Opetetaan alustavasti neljä peruslaskutapaa käyttäen lukualuetta 1-24. Laskeminen liitetään liikkumiseen ja liikkeen kokemiseen, josta vähitellen alkuopetuksen aikana siirrytään liikkeen kokemiseen pelkästään sisäisesti ja sisäisesti koettuihin numeerisiin laskutoimituksiin. Kertotaulut opetellaan rytmisin liikkein.

Keskeiset sisällöt

• Lukukäsitteet 1-12 laadullisesti • Lukusarja 1-110 • Kertotaulut rytmisesti • Neljä peruslaskutapaa • Laskutarinoita ja lukumäärien arviointia • Päässälaskuharjoituksia

Geometria, muotopiirustus:

Opetellaan hahmottamaan yksinkertaisia kokonaismuotoja kuten ympyrä, lemniskaatta, spiraali, kolmio, neliö jne. liikkeestä käsin. Symmetriaharjoituksiin pystyakselilla voidaan siirtyä, kun perustava muodonhallinta on saavutettu.

Muotojen hahmotus ja siten myös hahmotuskyky yleensä perustetaan oman liikkeen tajuntaan. Ensin piirrettävä muoto kuljetaan. Sen jälkeen se hahmotetaan kokonaisvaltaisena kädenliikkeenä, joka johdetaan edelleen muodoksi paperille. Muotojen ulkokohtaista jäljittelyä vältetään.

2. luokka

Opetus sisältää noin yksitoista jaksoviikkoa

Päässälaskutaitoa peruslaskutavoin kehitetään edelleen. Opitaan lukujen ja laskujen kirjallinen merkintä ja kertotaulut.

Keskeiset sisällöt

114

• Neljä laskutapaa ja niiden laskennalliset merkinnät • Laskuja lukualueella 1–100 arabialaisilla numeroilla • Kertotaulut 1–12 rytmisesti liikkuen ja piirtäen, ulkoa opettelua • Päässälaskuja luvuilla ja sanallisessa muodossa

Geometria, muotopiirustus:

Jatketaan symmetriaharjoituksia. Rytmisesti eteneviä jatkuvia tai muuntuvia muotoja ja ornamentteja.

3. Luokka

Opetus sisältää noin yksitoista jaksoviikkoa

Kolmannella luokalla opetetaan pituus-, paino- ja vetomitat, kymmenjärjestelmä sekä opetellaan kaikkien neljän peruslaskutavan algoritmit.

Mittauksen peruskäsite johdetaan suhteuttamalla ympäristö omiin mittasuhteisiin (syli, vaaksa, tuuma…) sekä muista vanhoista konkreettisista mittaustavoista. Näistä siirrytään edelleen nykyisiin mittajärjestelmiin. Myös paino- ja vetomittoja opetettaessa on huolehdittava ”sormituntuman” säilymisestä. Kolmannella luokalla opitaan myös ajan mittaaminen. Vuosi jakautuu nyt suureina kuukausiksi, viikoiksi ja päiviksi, kun ajan jäsentäjät aiemmin esiintyivät nimillään runoissa ja erilaisten toimintojen ja juhlien mahdollistajina ja edustajina.

Kymmenjärjestelmä johdetaan konkreettisesti esineitä ryhmitellen. Konkreetista toimintaa vastaavasta kuvallisesta esityksestä selvitetään jo entuudestaan tuttujen numeromerkintöjen paikkajärjestelmä sekä opitaan merkitsemään lukuja vapaasti paikkajärjestelmän perusteella.

Peruslaskutapojen yksinkertaiset allekkain laskusuoritukset sekä niiden tarkistaminen opetetaan käytännön laskuesimerkein, aluksi kuvallisesti merkiten. Yhteen- ja kertolaskussa opitaan muistinumeron käyttö ja vähennyslaskussa lainaaminen. Kerto- ja jakolaskuissa käytetään yksinumeroisia kertojia ja jakajia.

Keskeiset sisällöt

• Luonnolliset luvut, kymmenjärjestelmä (kymmenjärjestelmävälineiden avulla) • Peruslaskutapojen algoritmit (kerto- ja jakolasku yksinumeroisella jakajalla ja

kertojalla) • Lukualue laskuissa pääasiallisesti 1–1000 • Tilavuuden, massan ja pituuden mittaaminen ensin vanhoilla konkreettisilla mitoilla

kuten: jalka, vaaksa, syli. Sitten nykyiset mittayksiköt. Paljon mittaustehtäviä • Kertotaulujen kertaus ja ulkoa opettelu • Päässälaskuja ja sanallisia tehtäviä

Geometria, muotopiirustus:

115

Harjoitellaan vapaalla kädellä pääasiassa nelitahoista symmetriapiirustusta risteävällä pysty- ja vaaka-akselilla sekä muodon metamorfooseja.

4. luokka

Opetus sisältää noin kolmetoista jaksoviikkoa tai kymmenen jaksoviikkoa ja yhden viikkotunnin

Matematiikan opetus käsittää neljännellä luokalla perusteellisen johdannon murtolukuihin, niiden laventamiseen ja supistamiseen sekä edelleen johdannon desimaalilukuihin. Käsityksen murtoluvuista ja desimaaliluvuista tulee juurtua konkreettiseen.

Matematiikan aineistossa heijastuu oppilaan ikäkauteen kuuluva kokemus kokonaisuuden jakautumisesta osiin, aiemmin eheän ja jakamattoman ympäristön jäsentymisestä mm. historiaksi, maantiedoksi, eläinopiksi ja kasviopiksi.

Keskeiset sisällöt

• Päässälaskuja • Murtoluvun käsite. Supistaminen, laventaminen, epämurtoluku, muuntaminen

sekaluvuksi ja päinvastoin. • Johdanto desimaalilukuihin • Alustavasti laskutoimituksia murto- ja desimaaliluvuilla • Kertauksena: neljä laskutoimitusta, kerto- ja jakolaskuja moninumeroisella kertojalla

ja jakajalla.

Geometria, muotopiirustus:

Harjoitellaan edelleen muodon metamorfooseja ja tehdään vaativampia symmetriaharjoituksia.

Muotopiirustus vapaalla kädellä johtaa geometriapiirustukseen. Yhdensuuntaiset suorat, suoran normaali ja keskinormaali, ympyrä, neliö, kolmio, tasakylkinen kolmio ja suorakulmainen kolmio, ympyrä, johon täydennetään keskipiste ja päinvastoin. Ympyrän jakaminen 4, 5, 6, 8 ja 12:een silmämääräisesti yhtä suureen osaan. Värittämällä saadaan näistä aikaan erilaisia kuvioita. Harjoituksin kehitetään jo opittujen muotojen tietoista hallintaa ja hahmotusta. Tehtävät johdetaan mallista tai mielikuvasta, ei enää välittömästä liikkeestä.

5. luokka

Opetus sisältää noin kolmetoista jaksoviikkoa tai kymmenen jaksoviikkoa ja yhden viikkotunnin

Viidennellä luokalla opetellaan yhä suurempaa matemaattista liikkuvuutta. Opetellaan eri laskutavat murto- ja desimaaliluvuilla. Edetään laskulausekkeiden muodostamiseen soveltavissa tehtävissä. Harjoitellaan myös kolmannella luokalla opittujen suureiden ja mittalukujen muuntamista erilaisin soveltavin laskutehtävin. Johdatetaan oppilaat laatimaan myös itse soveltavia tehtäviä. Tutustutaan myös pinta-alamittoihin käytännöllisten esimerkkien avulla.

116

Keskeiset sisällöt

• Päässälaskujen jatkuvaa harjoittelua • Kertauksena: neljä peruslaskutoimitusta luonnollisilla luvuilla • Neljän peruslaskutoimituksen yhdistelyä • Murtolukulaskuja: laventaminen ja supistaminen (jakaminen alkutekijöihin) • Murtolukujen kuvaaminen, vertailu ja suuruusjärjestys. Desimaaliluvuilla laskeminen.

Murtolukuihin liittyvien metodien vahvistaminen • Paikkajärjestelmä rytmisesti, liikkeen avulla ja laadullisesti esitettynä • Johdanto desimaalilukujen yhteydestä paikkajärjestelmään • Mittaukset desimaaleja käyttäen • Murtolukujen muuttaminen desimaaliluvuiksi ja päinvastoin

Geometria, muotopiirustus:

Muotopiirustuksessa jatketaan edellisen vuoden harjoituksia ja tehdään lisäksi erityisesti monisymmetriaharjoituksia.

Jatketaan vapaankäden geometrian harjoituksia edellisen vuoden työskentelyn pohjalta. Kevätlukukauden jaksolla tutustutaan harpin käyttöön.

Mahdollisia sisältöjä:

• Tärkeimpien geometristen muotojen löytäminen aloitetaan ympyrän teosta: kolmio, kuusikulmio, neliö, vinoneliö, suunnikas, kahdeksankulmio

• Ympyrän jako 24 osaan ja jakopisteiden yhdistäminen • Kohtisuoran puolittajan konstruktio, kulmien puolittaminen, keskinormaali,

kohtisuoruus • Erilaisten kolmioiden muodostaminen; tasasivuinen kolmio, tasakylkinen kolmio,

erisivuinen kolmio, suorakulmainen kolmio • Erilaiset kulmat; terävä, tylppä ja kupera kulma • Pythagoraan lause visuaalisesti; esim. käyttäen solmittuja lankoja (Egyptiläiset

käyttivät tätä pyramidiensa rakentamisessa.), kateettien ja hypotenuusan neliöiden alojen toteaminen yhtä suuriksi esim. neliöille tasaisesti levitettyjen jyvien avulla. Voidaan esitellä lause myös käyttämällä suorakulmaista tasakylkistä kolmiota.

6. luokka

Opetus sisältää noin kymmenen jaksoviikkoa ja yhden vuosiviikkotunnin

Kuudennella luokalla opetellaan prosentti- ja korkolaskuja konkreettisin esimerkein käytännön elämästä, kuten kaupan ja talouselämän piiristä aina vekseli- ja diskonttolaskuihin. Tässä

117

ikävaiheessa yhdistyvät väistyvä vaistomainen älykkyys ja oma heräävä päättelykyky, jotka antavat ainutlaatuisen edellytyksen ymmärtää toisaalta vaikeitakin talouselämän hyöty- ja voittolaskelmia, toisaalta niiden yleispätevyyttä. Nyt avautuva mahdollisuus yleispätevään päättelyyn on lääke vaistomaisen älyn taipumukseen tavoitella omaa hyötyä. Rikollinen taipumus juurtuu usein vaistomaiseen älykkyyteen, joka ei ole saanut suhdetta objektiivisuuteen. Siten kahdentoista vuoden ikä on tärkeä eettisen kasvun ja kasvatuksen kannalta.

Erityisen tärkeä tavoite matematiikan opetuksessa on kytkeä ikäkauden luontainen älyllisyys käytäntöön ja yleispätevään. Siten rakennetaan luottamus omaan päättelykykyyn ja perusta ajattelun varmuudelle. Näin voidaan ennalta ehkäistä toisaalta matematiikan pelkoa, toisaalta todellisuuteen juurtumatonta irrallista älyllisyyttä.

Konkreettisten esimerkkien pohjalta oppilaita autetaan löytämään prosentti- ja korkolaskujen säännöt ja kuvaamaan ne kirjainsymbolein. Samalla tavalla siirrytään algebran perusteisiin. Siirtymä yksittäisestä ilmiöstä yleiseen säännönmukaisuuteen johdetaan aina käytännöstä siten, että oppilas ennen kaavan soveltamista ymmärtää sen synnyn. Päättelykykyä kehitetään myös runsain sanallisin tehtävin.

Keskeiset sisällöt

• Jatketaan päässälaskuja • Kertauksena: laskemista luonnollisilla luvuilla ja murto- ja desimaaliluvuilla • Päättymätön desimaali sekä likiarvo • Prosentti. Sen muuttuminen murtoluvuiksi ja desimaaleiksi sekä päinvastoin • Tuotto ja tappio. Yksinkertainen korko. Rahan kolme eri käyttötapaa (ostaminen,

lainaaminen ja lahjoittaminen). • Algebralliset kaavat ja lukujen korvaaminen niillä, aloitetaan kaavalla • r = kpt • 100 • josta siirrytään muihin kaavoihin kaupankäynnissä, geometriassa, fysiikassa, jne.. • Erilaiset kaaviot, pylväs-, piste- ja janadiagrammit

Geometria:

• Kolmion kulmien summan todistus geometrisesti ja laskemalla • Astelevyn käyttö • Tarkka kulmien piirtäminen harppia käyttäen, kulmien puolittaminen ja siirto • Ristikulmat, vieruskulmat, komplementti- ja suplementtikulmat • Kolmioiden piirtäminen kuvauksesta • Yhtenevät kolmiot; neljä yhtenevyyden perustapausta • Kolmion korkeusjana, kulmanpuolittajat ja sivujen puolittajat • Siirrot; kolmioiden ja nelikulmioiden liikeominaisuudet; kruunumuodostelmat,

kolmiot ympyrän samassa segmentissä (värittäminen korostaa tätä), Thalesin lause • Kolmion ja ympyrän sisään piirrettyjen toisiaan peilaavien spiraalien muodostamia

lehtimuotoja • Verhokäyrät

118

7. luokka

Opetus sisältää noin yhdeksän jaksoviikkoa ja yhden vuosiviikkotunnin

Seitsemännen luokan keskeisiä aiheita ovat yhtälöoppi ja lukualueen laajennus negatiivisiin lukuihin. Lisäksi opitaan mm. algebraa sekä potenssin ja juuren käsitteet ja niiden soveltaminen.

Keskeiset sisällöt

• Jatketaan päässälaskujen harjoittelua • Kertauksena: neljä peruslaskutoimitusta luonnollisilla ja positiivisilla

rationaaliluvuilla • Kirjanpidon alkeita • Johdatus negatiivisiin kokonaislukuihin (esim. laskemalla velkalaskuja) • Neljä peruslaskutoimitusta negatiivisilla kokonaisluvuilla ja laajennus koskemaan

kaikkia rationaalilukuja • Sulkeiden käyttöönotto • Jaksolliset, päättymättömät desimaaliluvut, myöhemmin π:n arvo. Desimaalilukujen

paikkajärjestelmän täysi ymmärtäminen • Koronkorko • Yksinkertaisen tilastotiedon esittäminen graafisesti ja johtopäätösten tekeminen sen

pohjalta • Ensimmäisen asteen yhtälöitä, jotka sisältävät sulkeita, murtolukuja ja negatiivisia

lukuja. Niiden käytännön sovelluksia ongelmanratkaisussa • Kaavojen muodostaminen ja muuntaminen • Lukujen potenssit ja juuret. Neliöjuuren tarkka arvo laskemalla (ilman laskinta). • Suhde ja verranto • Pinta-alojen laskeminen (suorakulmio, suunnikas, kolmio, puolisuunnikas ja ympyrä) • Monikulmioiden tyypit ja niiden symmetriat

Geometria:

• Geometristen muotojen pinta-aloja piirtäen ja laskien • Ympyrän kehän ja halkaisijan suhde • Ympyrän pinta-ala laskeminen ja tämän kaavan johtaminen leikkaamalla ympyrä

osiin • Pythagoraan lauseen pinta-alatodistus • Yksinkertaisten kuvioiden vapauttaminen ”pysähtyneisyydestä” ja niiden

muuntaminen (muoto muuttuu, pinta-ala pysyy samana) • Kymmenkulmion ja muiden säännöllisten monikulmioiden piirtäminen • Johdanto kultaisen leikkauksen käsitteeseen • Perspektiivin piirtäminen (Voidaan liittää modernin historian pääainejaksoon.)

119

8. luokka

Opetus sisältää noin kahdeksan jaksoviikkoa ja yhden vuosiviikkotunnin

Kahdeksannella luokalla syvennetään ja laajennetaan edellisenä vuonna käsiteltyjä aiheita. Siirrytään tasogeometriasta avaruusgeometriaan.

Keskeiset sisällöt

Kertauksena

• Murtoluvut • Neliöt ja juuret • Yhtälöt • Käytännön probleemat

Algebra

• Vaihdanta-, liitäntä- ja osittelulait algebrassa. Binomin summan ja erotuksen neliöiden jakaminen tekijöihin.

• Suorakulmaisten kappaleiden, pyramidien, prismojen, lieriöiden ja kartioiden tilavuudet. Kiinteiden kappaleiden tiheys ja paino.

• Yhtälöpari. Ratkaisu laskemalla ja graafisesti. • Sisäkkäisten sulkeiden poistaminen algebrallisista lausekkeista • Lyhyt katsaus tilitaseisiin ja lainoihin • Lukujärjestelmät. Binäärilaskenta • Tilastotyöskentelyä sisältäen; keskiarvon, moodin ja mediaanin

Geometria

• Kuvioiden suurennokset, rotaatiot ja peilaukset • Yhdenmuotoiset kuviot, erityisesti kolmiot • Geometrisen uran käsite • Kolmion merkilliset pisteet • Viiden säännöllisen platonisen kappaleen konstruktiot ja niiden kohtisuorien

projektioiden piirtäminen. Eulerin laki. • Täsmällinen avaruudellinen perspektiivipiirustus • Pythagoraan teoreeman päättely. Sen numeerinen käyttö tekniikan, navigoinnin, jne.

ongelmissa. • Vapaavalintaisesti: monikulmion sisä- ja ulkokulmat

9. luokka

Opetus sisältää noin kahdeksan jaksoviikkoa ja yhden viikkotunnin

120

Yhdeksännen luokan tavoitteena on jatkaa aktiivista matematiikan kielen puhumista ja kirjoittamista sekä antaa oppilaalle riittävät matematiikan tiedot ja taidot sekä jatko-opintoja että arkielämää varten.

Käsitellään kombinatoriikan, todennäköisyys- ja tilastolaskennan alkeita. Kerrataan ja laajennetaan algebrallisten lausekkeiden käsittelyä: harjoitellaan polynomien kertolaskua, jakamista tekijöihin ja rationaalilausekkeiden laskutoimituksia.

Käsitellään ensimmäisen asteen yhtälön, yhtälöparin, epäyhtälön ja vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen.

Geometriassa kerrataan ja laajennetaan tasogeometriaa, käsitellään kolmion kulmien summa, kulmien ja sivujen suuruussuhteet, ala, yhdenmuotoisuus ja yhteneväisyys, sivujen verrannollisuus ja Pythagoraan lause. Lisäksi tutustutaan trigonometrian alkeisiin. Lasketaan pinta-ala ja tilavuuslaskuja.

Laajennetaan tietoja funktioista: funktion arvon laskeminen, ensimmäisen asteen funktion kuvaaja ja kuvaajan tulkinta, suoraan ja kääntäen verrannollisuus.

Keskeiset sisällöt:

Kertausta seuraavista aiheista:

• Murtoluvut • Neliöt ja neliöjuuret, katsaus kuutiojuureen • Suora ja käänteinen verranto yhteydessä käytännön elämään • Ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen • Potenssit ja potenssien laskusäännöt • Lukujärjestelmät

Algebra:

• Polynomeilla laskeminen • Vaillinainen toisen asteen yhtälö • Yhtälöpari (2 tuntematonta)

Tilasto- ja todennäköisyyslaskentaa:

• Tilastojen kokoaminen, muokkaaminen, graafinen esittäminen ja tulkitseminen, keskiluvut

• Todennäköisyyden käsite • Klassinen ja tilastollinen todennäköisyys • Todennäköisyyksien laskusääntöjä • Tuloperiaate, järjestys ja valinta (permutaatiot, kombinaatiot ja variaatiot)

Geometria:

121

• Yksikönmuunnokset • Tasokuvioiden yhtenevyys, yhdenmuotoisuus • Pythagoraan lause • Pinta-alan laskemisen kertaus ja syventäminen (kolmio, suorakulmio, neliö, neljäkäs,

suunnikas, puolisuunnikas) • Ympyrän tutkiminen (kehä, pinta-ala, , sektori) • Kappaleiden tilavuuden laskemisen kertaus ja syventäminen (kuutio, lieriö, kartio,

pallo) • Trigonometriaa (sin, cos, tan)

Tietotekniikka:

Tutustutaan yleisellä tasolla tietokoneen toimintaperiaatteisiin ja käyttöjärjestelmän yleispiirteisiin. Käsitellään tekstinkäsittelyä ja Internetin käyttöä. Keskeisellä sijalla on myös taulukkolaskentaan tutustuminen.

MATEMATIIKANOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET PERUS-OPETUKSESSA

Oppilas oppii

• luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa • ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä

näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä • laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia • loogista ja luovaa ajattelua • soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn • ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja

päätelmiään • esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella • näkemään säännönmukaisuuksia • työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä. •

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Ajattelun taidot ja menetelmät

Oppilas

• huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet • osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa,

ei ole olemassa • osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon • osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen

esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden

122

• osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa • osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-,

polku- tai muuta diagrammia käyttäen.

Luvut ja laskutoimitukset

Oppilas osaa

• arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito

• korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä.

• ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta • käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen

tulevien ongelmien ratkaisemisessa.

Algebra

Oppilas osaa

• ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön • sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita • potenssien laskutoimitukset • muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista

sen algebrallisesti tai päättelemällä • käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen • arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet.

Funktiot

Oppilas

• osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta • osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan • osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan • osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti

yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta • tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää

kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä.

Geometria

Oppilas osaa

● tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet ● soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja

123

● käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen

● löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa

● soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa ● käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien

ratkaisemiseen ● suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia

mittayksiköitä.

Todennäköisyys ja tilastot

Oppilas osaa

● määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa ● lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon.

124

Lukiokurssit

Pitkä oppimäärä

Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan jatko-opinnoissa erityisesti matemaattis-luonnontieteellisillä ja teknisillä aloilla. Pitkä matematiikka lähtee liikkeelle laajentaen ja syventäen alemmilla luokilla opittuja matematiikan taitoja.

Menestyminen pitkässä matematiikassa edellyttää omaehtoista työskentelyä, säännöllistä kotitehtävien tekemistä ja kasvavaa harrastuneisuutta.

Pitkän matematiikan tavoitteena on, että oppilas

● tottuu arvostamaan ja ymmärtämään matematiikan asemaa yhteiskunnan kehityksessä ja päätöksenteossa sekä ihmisten jokapäiväisessä elämässä

● oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä ja taitoihinsa sekä osaa arvioida saamiaan tuloksia ja omaa ajatteluaan kriittisesti sekä tottuu pitkäjänteiseen työskentelyyn

● oppii ymmärtämään ja käyttämään matematiikan kieltä, seuraamaan matemaattisen tiedon esittämistä, keskustelemaan matematiikasta ja lukemaan matemaattista tekstiä sekä arvostelemaan esittämisen täsmällisyyttä ja selkeyttä

● kehittää monipuolisen harjoittelun ja kokeilevan sekä tutkivan toiminnan avulla taidot käyttää laskenta- ja päättelytaitoaan, apuvälineitä ja tietolähteitä luovasti erilaisissa ongelmissa

● osaa käyttää ja soveltaa matematiikkaa ongelmien ratkaisemiseen, harjaantuu mallintamaan käytännön ongelmatilanteita ja hyödyntämään erilaisia ratkaisustrategioita

● pystyy käsittelemään tietoa matematiikalle ominaisella tavalla, tottuu tekemään otaksumia, tutkimaan niiden oikeellisuutta sekä laatimaan täsmällisiä perusteluja, oppii arvioimaan esitettyjen perustelujen pätevyyttä ja tulosten yleistettävyyttä.

125

Pakolliset kurssit

Funktiot ja yhtälöt (MAA1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● vahvistaa yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitojaan ● syventää verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteiden ymmärtämistään ● tottuu käyttämään neliöjuuren ja potenssin laskusääntöjä ● syventää funktiokäsitteen ymmärtämistään tutkimalla potenssi- ja eksponenttifunktioita ● oppii ratkaisemaan potenssiyhtälöitä.

Johdatellaan opiskelija pitkän matematiikan työtapoihin. Tutustutaan lukujoukkoihin. Vahvistetaan ensimmäisen asteen yhtälön ja epäyhtälön ratkaisemisen taitoja. Kerrataan murtolukujen laskutoimituksia sekä prosenttilaskentaa. Syvennetään verrannollisuuden, neliöjuuren ja potenssin käsitteen sekä laskusääntöjen ymmärtämistä. Täysin uutena asiana tutustutaan yleiseen juureen ja murtopotenssiin. Funktio-opissa käsitellään erityisesti potenssi- ja eksponenttifunktioita.

Polynomifunktiot (MAA2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● harjaantuu käsittelemään polynomifunktioita ● oppii ratkaisemaan toisen asteen polynomiyhtälöitä ja tutkimaan ratkaisujen

lukumäärää ● oppii ratkaisemaan korkeamman asteen polynomiyhtälöitä, jotka voidaan ratkaista

ilman polynomien jakolaskua ● oppii ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä.

Kerrataan ja laajennetaan algebrallisten lausekkeiden käsittelyä. Syvennetään edelleen funktio-opin tietoja ja taitoja. Opetellaan ratkaisemaan toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö. Tutustutaan korkeamman asteen polynomifunktioihin ja opetellaan ratkaisemaan tietynlaisia korkeamman asteen polynomiyhtälöitä. Tutustutaan rationaalilausekkeiden käsittelyyn.

Geometria (MAA3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

126

● harjaantuu hahmottamaan ja kuvaamaan tilaa sekä muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa

● harjaantuu muotoilemaan, perustelemaan ja käyttämään geometrista tietoa käsitteleviä lauseita

● ratkaisee geometrisia ongelmia käyttäen hyväksi kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksia, yhdenmuotoisuutta, Pythagoraan lausetta sekä suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometriaa.

Tutustutaan kappaleiden yhdenmuotoisuuteen sekä lasketaan tasokuvioihin ja avaruuskappaleisiin liittyviä pituuksia, kulmia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Opitaan käyttämään sekä suora- että vinokulmaisen kolmion trigonometriaa. Kehitetään taitoja tehdä geometrisista tilanteista täsmällisiä havaintoja ja johtopäätöksiä sekä luokitella ja perustella kuvioihin liittyviä ominaisuuksia.

Analyyttinen geometria (MAA4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää kuinka analyyttinen geometria luo yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille

● ymmärtää pistejoukon yhtälön käsitteen ja oppii tutkimaan yhtälöiden avulla pisteitä, suoria, ympyröitä ja paraabeleja

● syventää itseisarvokäsitteen ymmärtämystään ja oppii ratkaisemaan sellaisia itseisarvoyhtälöitä ja vastaavia epäyhtälöitä, jotka ovat tyyppiä | f(x) | = a tai | f(x) | = | g(x) |

● vahvistaa yhtälöryhmän ratkaisemisen taitojaan.

Perehdytään analyyttiseen geometriaan luomalla yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Käsitellään janan pituus ja keskipiste, suoran suunta, suorien yhdensuuntaisuus ja kohtisuoruus sekä pisteen etäisyys suorasta. Opitaan ratkaisemaan yhtälöryhmiä sekä tutustutaan kartioleikkausten yhtälöihin.

Syvennetään itseisarvokäsitteen ymmärtämystä sekä opitaan ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä ja epäyhtälöitä.

Vektorit (MAA5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää vektorikäsitteen ja perehtyy vektorilaskennan perusteisiin ● oppii tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla ● tutkii kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia vektoreiden

avulla.

127

Tutustutaan vektorilaskennan perusteisiin. Käytetään vektoreita apuna geometrisissa ongelmissa. Käsitellään avaruuden suoria ja tasoja.

Todennäköisyys ja tilastot (MAA6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia sekä määrittämään ja tulkitsemaan jakaumien tunnuslukuja

● perehtyy kombinatorisiin menetelmiin ● perehtyy todennäköisyyden käsitteeseen ja todennäköisyyksien laskusääntöihin ● ymmärtää diskreetin todennäköisyysjakauman käsitteen ja oppii määrittämään

jakauman odotusarvon ja soveltamaan sitä ● perehtyy jatkuvan todennäköisyysjakauman käsitteeseen ja oppii soveltamaan

normaalijakaumaa.

Kerrataan ja syvennetään klassisen ja tilastollisen todennäköisyyden käsitteitä, niihin liittyviä laskusääntöjä ja sovelluksia.

Tilastotieteessä tutustutaan tilastolaskennan peruskäsitteisiin ja tunnuslukuihin. Perehdytään diskreettiin ja jatkuvaan todennäköisyysjakaumaan. Laaditaan ja tulkitaan tilastoja sekä arvioidaan kriittisesti niistä tehtyjä johtopäätöksiä.

Derivaatta (MAA7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● osaa määrittää rationaalifunktion nollakohdat ja ratkaista yksinkertaisia rationaaliepäyhtälöitä

● omaksuu havainnollisen käsityksen funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta ● määrittää yksinkertaisten funktioiden derivaatat ● osaa tutkia derivaatan avulla polynomifunktion kulkua ja määrittää sen ääriarvot ● osaa määrittää rationaalifunktion suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien

yhteydessä. ● tutkii trigonometrisia funktioita derivaatan avulla

Tutustutaan rationaalifunktioon, -yhtälöön ja epäyhtälöön.

Käsitellään raja-arvoon, jatkuvuuteen ja derivaattaan liittyviä käsitteitä ja tutkitaan niiden keskeisiä ominaisuuksia sekä perehdytään erilaisiin sovellusmahdollisuuksiin. Opitaan

128

määrittämään yksinkertaisten polynomifunktioiden derivaatat ja tutkitaan derivaatan avulla polynomifunktioiden kulkua sekä ääriarvoja. Tutustutaan myös rationaalifunktion ja trigonometristen funktioiden derivointiin.

Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja osaa ratkaista niihin liittyviä yhtälöitä

● tutkii juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla ● oppii yhdistetyn funktion derivoimisen ● tutkii aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioita.

Tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin sekä niihin liittyviin yhtälöihin. Opetellaan tutkimaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioita derivaatan avulla. Täydennetään derivoinnin osaamista yhdistetyn funktion derivaatalla ja perehdytään käänteisfunktion käsitteeseen.

Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii tutkimaan trigonometrisia funktioita yksikköympyrän symmetrioiden avulla ● oppii ratkaisemaan sellaisia trigonometrisia yhtälöitä, jotka ovat tyyppiä sin f(x) = a tai

sin f(x) = sin g(x) ● osaa trigonometristen funktioiden yhteydet sin2x + cos2x = 1 ja tan x = sin x / cos x ● ymmärtää lukujonon käsitteen ● oppii määrittelemään lukujonoja palautuskaavojen avulla ● osaa ratkaista käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja niistä

muodostettujen summien avulla.

Perehdytään trigonometrisiin funktioihin ja niiden perusominaisuuksiin sekä käyttöön tavallisimmissa sovelluksissa.

Tutustutaan lukujonoihin ja sovelletaan niitä käytännön elämässä esiintyviin ongelmiin. Opitaan käsitteet rekursiivinen, aritmeettinen ja geometrinen lukujono sekä niiden summat.

Integraalilaskenta (MAA10)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

129

● ymmärtää integraalifunktion käsitteen ja oppii määrittämään alkeisfunktioiden integraalifunktioita

● ymmärtää määrätyn integraalin käsitteen ja sen yhteyden pinta-alaan ● oppii määrittämään pinta-aloja ja tilavuuksia määrätyn integraalin avulla ● perehtyy integraalilaskennan sovelluksiin.

Perehdytään integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteisiin sekä niiden määrittämiseen. Opetellaan alojen ja tilavuuksien laskemista integrointia käyttäen sekä tutustutaan muihinkin integraalilaskennan sovelluksiin.

Syventävät kurssit

Lukuteoria ja logiikka (MAA11)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii formalisoimaan väitelauseita ja tutkimaan niiden totuusarvoja totuustaulujen avulla,

● ymmärtää avoimen lauseen käsitteen ja oppii käyttämään kvanttoreita, ● oppii todistusperiaatteita ja harjoittelee todistamista, ● oppii lukuteorian peruskäsitteet ja perehtyy alkulukujen ominaisuuksiin, ● osaa tutkia kokonaislukujen jaollisuutta jakoyhtälön ja kokonaislukujen kongruenssin

avulla, ● osaa määrittää kokonaislukujen suurimman yhteisen tekijän Eukleideen algoritmilla.

Lauseen formalisoiminen, lauseen totuusarvot, avoin lause, kvanttorit ja suora, käänteinen ja ristiriitatodistus. Kokonaislukujen jaollisuus ja jakoyhtälö, Eukleideen algoritmi, alkuluvut, aritmetiikan peruslause ja kokonaislukujen kongruenssi. Edellyttää kurssien MAA1 ja MAA2 sisältöjen hallintaa.

Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii ymmärtämään absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsitteet ja niiden avulla likiarvolaskujen tarkkuutta koskevat säännöt peruslaskutoimitusten tapauksessa,

● ymmärtää iteroinnin käsitteen ja oppii ratkaisemaan yhtälöitä numeerisesti, ● oppii tutkimaan polynomien jaollisuutta ja määrittämään polynomin tekijät, ● oppii algoritmista ajattelua ● harjaantuu käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä

130

● oppii määrittämään numeerisesti muutosnopeutta ja pinta-alaa. Absoluuttinen ja suhteellinen virhe, Newtonin menetelmä ja iterointi, polynomien jakoalgoritmi ja jakoyhtälö, muutosnopeus ja pinta-ala. Sovelluksia. Edellyttää kurssin MAA7 sisältöjen hallintaa.

Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemustaan, ● täydentää integraalilaskennan taitojaan ja soveltaa niitä muun muassa jatkuvien

todennäköisyysjakaumien tutkimiseen ● tutkii lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.

Funktion jatkuvuuden ja derivoituvuuden tutkiminen, jatkuvien ja derivoituvien funktioiden yleiset ominaisuudet, funktioiden ja lukujonojen raja-arvot äärettömyydessä sekä epäoleelliset integraalit. Sovelluksia.

Edellyttää kaikkien pakollisten kurssien sisältöjen hallintaa.

Lukion pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) koulukohtainen syventävä kurssi ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville

Kerrataan syventäen, täydentäen, yhdistellen, harjoitellen, soveltaen ja analysoiden lukion pitkän matematiikan eri kurssien keskeinen oppisisältökokonaisuus ja käytetään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja monipuolisesti eri tilanteissa. Valmentautumista ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin.

Talousmatematiikka (MAA16) koulukohtainen syventävä kurssi

kts. kurssikuvaus lyhyen matematiikan MAB7 –kurssin kohdalta. Opetetaan yhdessä lyhyen matematiikan opiskelijoiden kanssa.

Lyhyt oppimäärä

Matematiikan lyhyen oppimäärän opetuksen tehtävänä on tarjota valmiuksia hankkia, käsitellä ja ymmärtää matemaattista tietoa ja käyttää matematiikkaa elämän eri tilanteissa sekä jatko-

131

opinnoissa. Tavoitteena on, että lyhyen oppimäärän matematiikan opiskelija osaa käyttää arkipäivän matematiikkaa.

Pakolliset kurssit

Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● harjaantuu käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa ja oppii luottamaan omiin matemaattisiin kykyihinsä

● ymmärtää lineaarisen riippuvuuden, verrannollisuuden ja toisen asteen polynomifunktion käsitteet

● vahvistaa yhtälöiden ratkaisemisen taitojaan ja oppii ratkaisemaan toisen asteen yhtälöitä.

Tutustutaan matematiikan työtapoihin ja opitaan tulkitsemaan ja arvioimaan ratkaisujen oikeellisuutta. Kerrataan ja laajennetaan algebrallisten lausekkeiden käsittelyä. Opetellaan muotoilemaan ongelmia yhtälöiksi ja vahvistetaan yhtälön ratkaisemisen taitoja. Funktio-opissa käsitellään ensimmäisen ja toisen asteen polynomifunktion piirtämistä sekä opitaan tulkitsemaan kuvaajia. Lisäksi opitaan toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. Tutustutaan suureiden väliseen lineaariseen riippuvuuteen ja verrannollisuuteen.

Geometria (MAB2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● harjaantuu tekemään havaintoja ja päätelmiä kuvioiden ja kappaleiden geometrisista ominaisuuksista

● vahvistaa tasokuvioiden ja kolmiulotteisten kappaleiden kuvien piirtämisen taitojaan ● osaa ratkaista käytännön ongelmia geometriaa hyväksi käyttäen.

Käsitellään yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause sekä tehdään kuvioiden ja kappaleiden pinta-ala- ja tilavuuslaskuja. Käytetään koordinaatistoa apuna geometrisissa ongelmissa.

Matemaattisia malleja I (MAB3)

Tavoitteet

132

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● näkee reaalimaailman ilmiöissä säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia ja kuvaa niitä matemaattisilla malleilla

● tottuu arvioimaan mallien hyvyyttä ja käyttökelpoisuutta.

Opitaan miten reaalimaailman säännönmukaisuuksia ja riippuvuuksia voidaan kuvata matemaattisilla malleilla. Laajennetaan funktio-oppia eksponentti- ja logaritmifunktioon. Opetellaan ratkaisemaan potenssiyhtälö sekä eksponenttiyhtälö logaritmin avulla.

Matemaattinen analyysi (MAB4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tutkii funktion muutosnopeutta graafisin ja numeerisin menetelmin ● ymmärtää derivaatan käsitteen muutosnopeuden mittana ● osaa tutkia polynomifunktion kulkua derivaatan avulla ● oppii sovellusten yhteydessä määrittämään polynomifunktion suurimman ja pienimmän

arvon.

Kerrataan polynomilaskentaa.

Käsitellään derivaattaan liittyviä käsitteitä ja perehdytään erilaisiin yksinkertaisiin sovellusmahdollisuuksiin. Opitaan määrittämään yksinkertaisten polynomifunktioiden derivaatat ja tutkitaan derivaatan avulla polynomifunktioiden kulkua sekä ääriarvoja.

Todennäköisyys ja tilastot (MAB5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● harjaantuu käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja ● tutustuu laskinten ja tietokoneiden käyttöön tilastotehtävissä ● perehtyy todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

Perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin.

Tilastotieteessä tutustutaan tilastolaskennan peruskäsitteisiin ja tunnuslukuihin. Perehdytään diskreettiin ja jatkuvaan todennäköisyysjakaumaan. Laaditaan ja tulkitaan tilastoja sekä arvioidaan kriittisesti niistä tehtyjä johtopäätöksiä. Tutkitaan normaalijakaumaa ja opitaan normittamaan jakauma.

133

Matemaattisia malleja II (MAB6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● varmentaa ja täydentää yhtälöiden ratkaisutaitojaan ● osaa ratkaista käytännön tilanteisiin liittyviä lineaarisia optimointitehtäviä ● ymmärtää lukujonon käsitteen ● ratkaisee käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.

Täydennetään algebrallisten yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisumenetelmiä. Opitaan ratkaisemaan yhtälöryhmiä sekä tutustutaan lineaarisiin optimointitehtäviin.

Perehdytään lukujonoihin ja sovelletaan niitä käytännön elämässä esiintyviin ongelmiin. Tutustutaan käsitteisiin aritmeettinen ja geometrinen lukujono sekä niiden summiin.

Syventävät kurssit

Talousmatematiikka (MAB7)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä ● saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun ● saa laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun ● soveltaa tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään talouselämässä käytettyjä käsitteitä, saa matemaattisia valmiuksia oman taloutensa suunnitteluun ja laskennallisen pohjan yrittäjyyden ja taloustiedon opiskeluun.

Sisällöt: Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia, prosenttikäsitteen syventäminen. Taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. Kurssin voi suorittaa lyhyen matematiikan opintojen loppupuolella. Kurssi soveltuu myös pitkän matematiikan opiskelijoille koulukohtaiseksi syventäväksi kurssiksi.

Matemaattisia malleja III (MAB8)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta

134

● saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija laajentaa käsitystään teknologisoituvassa yhteiskunnassa tarvittavasta matematiikasta ja saa apuneuvoja jaksollisten ilmiöiden matemaattiseen käsittelyyn.

Sisällöt: trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, radiaani, tyyppiä f(x)=a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen ja muotoa f(x)=Asin(bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina. Vektorin käsite, vektoreiden peruslaskutoimitukset, komponenttiesitys ja skalaaritulo. Kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla. Kurssin voi suorittaa lyhyen matematiikan opintojen loppuvaiheessa.

Lukion lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) koulukohtainen syventävä kurssi ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville

Kerrataan syventäen, täydentäen, yhdistellen, harjoitellen ja soveltaen lukion lyhyen matematiikan eri kurssien keskeinen oppisisältökokonaisuus. Valmentautumista ylioppilaskirjoituksiin ja jatko-opintoihin.

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

Projektiivinen geometria (MAB10/MAA15) Ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville Katso kohdasta pitkä matematiikka, soveltavat kurssit MAA15. Kurssi sopii sekä pitkän että lyhyen matematiikan valinneille.

erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi, jakautuen luokille 10. – 12. (ei tarjota enää lukuvuonna 2015, Oulussa toteutetaan 3 x 0,5 kurssia eli yhteensä 1,5 kurssia) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii ajattelemaan prosessuaalisesti • oppii rikkomaan ja vapauttamaan omaksumiaan ajattelutapoja ja tapoja ymmärtää • oppii saamaan lisää avoimuutta ja liikkuvuutta ajatteluunsa

Keskeisiä sisältöjä

• Konstruoidaan kartioleikkauksia eri menetelmin, paraabeli ja monitahokkaita. • Tehdään vaativampia konstruktioharjoituksia. • perspektiivisyys

135

• Desarguesin lause • nelikulmioiden ominaisuuksia • Harjoitellaan äärettömyyskäsitteen, tilan dualiteetin ja projektiivisen geometrian

kuvallisia konstruktiotehtäviä. • Tutustutaan Kavalier-perspektiivin sovellutuksiin arkkitehtuurissa.

136

8.10 Ympäristö- ja luonnontieto

Ympäristö- ja luonnontieto luokilla 1.-3.

Noin 6 jaksoviikkoa vuosiluokkaa kohti.

Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteena on ensimmäisellä ja toisella luokalla tehdä lapselle tutuksi lähiympäristö, niin sen luonto kuin ihmisten käyttäytyminen ja tavatkin. Luonnon tapahtumia, vuodenaikoja ja säiden vaihteluita, lähipiirin kasveja, eläimiä, maiseman piirteitä, lähivesistöjä jne. tehdään lapselle tutuiksi kertomalla näistä sadun- tai vertauksenomaisia tarinoita, joissa luonnonilmiöt voivat puhua ja toimia kukin oman luonteensa mukaisesti. Tärkeää on, että lapsi voi kokea ympäristönsä turvalliseksi kodiksi, jonka koko asujaimisto on hänen ystäviään. Ympäristökasvatus - ympäristön kunnioittaminen ja siitä huolehtiminen - alkaa kiintymyksestä ympäristöön.

Tärkeä osa ympäristöopin opetuksesta on tapakasvatus. Hyviä tapoja ja kaunista käyttäytymistä, myös liikenteessä, harjoitellaan käytännössä tietoisesti. Tervehtimistä ja huomaavaisuutta vaalitaan joka aamu käytännössä opettajan ja oppilaan tervehtiessä toisiaan. Opettajan esimerkki on tänä ikäkautena tärkein luokan sosiaalisen ilmapiirin muodostaja.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus voi alaluokilla integroitua kokonaan jaksoaineiden kokonaisopetukseen, mutta siitä on mahdollista muodostaa myös erillisiä jaksoja.

Kolmannella luokalla ympäristö- ja luonnontietoa opetetaan erillisenä jaksoaineena, jonka tavoitteena on rakentaa vankka suhde ympäristön ja ihmistyön välille. Lapset tutustutetaan alkutuotantoon ja käsityötaitoihin perinteisin työtavoin mahdollisimman paljon vaativia töitä käytännössä tehden, jolloin oppiaineita voidaan myös integroida toisiinsa. Tärkeää on oppia tuntemaan viljalajit sekä muut ravintokasvit, kotieläimet ja työkalut sekä näiden ja maan tarvitsema huolenpito että niiden anti ihmiselle. Myös vanhat perinteiset ammatit ja työnjaon synty tehdään ymmärrettäväksi vastavuoroisuuden pohjalta. Opetuksella pyritään vahvistamaan luottamusta yhteistyöhön olemassaolosta taistelemisen ja keskinäisen kilpailemisen sijasta.

137

8.11 Biologia ja maantieto

Perusopetus

4. luokka

Luonnontieto

Opetus sisältää yhden noin neljän viikon jakson.

Ihminen ja eläimet

Tutustutaan ihmisen rakenteen ja elintoimintojen pääpiirteisiin sekä erilaisiin eläimiin.

Ihmisopissa tutustutaan ihmisen rakenteen ja elintoimintojen pääpiirteisiin, joihin eri eläinten tarkastelu suhteutetaan. Kiinnitetään huomiota ihmisen ja eläinten rakenteen ja toiminnan yleisiin eroavaisuuksiin. Käsitellään ihmisen perusrakenne: pää, vartalo ja raajat niihin keskittynein elintoimintoineen. (Sisäelimistön rakennetta ei vielä käsitellä.)

Eläinopin lähtökohtana on ihmisen rakenteen ja elintoimintojen tarkastelu. Opetuksessa verrataan erilaisten eläinten rakennetta yksilöidyin esimerkein ihmisen rakenteeseen. Löydetään esim. hevosen etujalan polvea vastaava kohta omasta ranteesta, paikallistetaan ihmisen polvea vastaava kohta hevosen takajalasta, huomataan kavioitten olevan oikeastaan kynttä, annetaan nenän ja suun venyä turvaksi, silmien vaeltaa pään sivuille.

Opettaja luonnehtii käsiteltävät eläimet eloisasti. Hänen koko olemuksensa äänenkäyttöä ja eleitä myöten muuntuu käsiteltävän eläimen mukaan. Tämä opetusmenetelmä, jossa eläin eläytyen mielletään oman rakenteen muodonmuunnokseksi, herättää oppilaan sisäistä liikkuvuutta ja vetoaa eläytymiskykyisen tunteen kautta voimakkaasti tahtoon. Näin eläinopin opetus voi palvella myös tahdon kasvatusta kaikkina myöhempinä vuosina.

Tätä menetelmää, jossa opettaja koko persoonallisuutensa voimalla samastuu käsittelemäänsä, voi käyttää vasta sen jälkeen, kun oppilaan minäkokemus on riittävästi vahvistunut 9 -10 vuoden iässä. Neljännellä luokalla on tarkoituksenmukaista käsitellä muutamin esimerkein mahdollisimman erilaisia eläintyyppejä (esim. mustekala, lintu, nisäkkäistä jokin jyrsijä, petoeläin ja märehtijä). Tarkastellaan niitä suhteessa ihmisen fyysiseen ruumiillisuuteen ja pyritään eläytymään eri eläinten laadullisuuksiin. Tämän jälkeen tarkastellaan eri eläimiä kuten esim. kotkaa, leijonaa ja nautaa, ja tarkastellaan, mikä elin niissä on dominoiva ihmiseen verrattuna ja miten sen vaikutus ilmenee kunkin eläimen elimistössä.

Tavoitteet:

Oppilas oppii

138

● tuntemaan tavallisimpia eläinlajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eläinten sopeutumista elinympäristöihinsä

● hahmottamaan eläinkuntaa ● tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista

Kotiseutuoppi (maantietoa ja historiaa)

Opetus sisältää yhden noin neljän viikon jakson.

Sisältöjä

● Tutustutaan kotiseudun historiaan ja maantietoon sekä alustavasti Suomen maantietoon

● Kotiseudun pääkohteet ja sen pinnanmuodostuksen pääpiirteet ● Opitaan ilmansuunnat ● Karttapiirustuksen alkeet ● Annetaan liikenne- ja tapakasvatusta

Tavoitteita ja metodiikkaa

Kotiseutuopin opetuksen tavoitteena on kotiseudun vankka tuntemus. Ajan ja paikan hahmottaminen johdetaan elävästä todellisuudesta ja oppilaan kokemuksesta. Ajan mittasuhteiden mieltämisen voi sitoa vanhempien ja isovanhempien lapsuuteen ja laajentaa mielikuvaa ajasta sukupolvien jonona, joka voi konkretisoitua oppilasjonoiksi. Myös paikallinen orientoituminen kytketään kokemukseen ja tarkkaan havainnointiin. Esim. ilmansuunnat opitaan tuntemaan myös luonnon tunnusmerkkien avulla. Karttapiirustus johdetaan aina omin jaloin koetusta todellisuudesta. Ympäristön rakennusten, maaston yms. vaiheet tunnetaan ja kotiseudulla osataan suunnistaa.

Kotiseudun nykyisyys opitaan ymmärtämään historiallisen kehityksen tuloksena. Kulttuurimaiseman muodostumista seurataan elinkeinoelämän kehityksen tuloksena yhteydessään maantieteellisiin edellytyksiin.

Tutustutaan kotiseudun pääkohteisiin ja sen pinnanmuodostuksen pääpiirteisiin mahdollisuuksien mukaan tutustumiskäynnein. Nähdyn ja koetun perusteella hahmotetaan kartta tärkeimmin maastomerkinnöin. Maastomerkintöjen abstrahointi johdetaan huolellisesti. Maastomerkinnät voidaan muokata tarkoitukseen soveltuviksi – ne palvelevat pikemmin abstrahoinnin käsitteen kuin olemassa olevien maastomerkkien opetusta. Kartta- ja pohjapiirustusta harjoitellaan tutuista kohteista (esim. luokkahuone, koulu- tai kotipiha…).

Ilmansuuntien tunnistamista harjoitellaan käytännössä, myös auringon, kellon ja luonnonmerkkien avulla, liikenne- ja tapakasvatusta esim. tutustumiskäyntien yhteydessä.

5. luokka

Opetus sisältää noin kahdeksan jaksoviikkoa

139

Biologia

Kasvioppi

Sisältöjä

● Kasvi ja kasvinosat suhteessa ympäristöönsä ● Kasvikuntaan luokittain muuntuvana ja kehittyvänä kokonaisuutena ● Tyypillisiä edustajia eri kasviluokista

Tavoitteita ja metodiikkaa

Kasviopin opetuksessa tutustutaan kasviin ja kasvinosiin suhteessa ympäristöönsä sekä kasvikuntaan luokittain muuntuvana ja kehittyvänä kokonaisuutena. Opetusta yksilöidään esimerkein siten, että oppilaat oppivat tuntemaan joukon erilaisia kasveja ja osaavat tunnistaa niiden sijoittumisen kasvikunnan kokonaiskuvaan. Kuten eläimet suhteutetaan ihmiseen, suhteutetaan kasvit aina ympäristöön. Kasvin ilmiasun muotoutuminen ympäristötekijöiden vuorovaikutuksessa on lähtökohta, joka tukee joustavan syy-seuraus -ajattelun kehittymistä. Huolehditaan siitä, että ajattelutapa on edelleen laadullista - ajattelevaa tunnetta, tuntevaa ajattelua. Kasvien laadut voivat vertautua myös inhimillisiin tunteisiin ja luonteenpiirteisiin.

Kasvikunta hahmotetaan luokittain (sienet, levät, jäkälät, sammalet, saniaiset, moni-, yksi- ja kaksisirkkaiset) tyypillisiä edustajia kustakin kasviluokasta valikoiden. Kasvikunnan kehitys yksinkertaisemmista monipuolisimpiin kasvumuotoihin käsitellään kuvaopetuksen menetelmin.

Ihminen ja eläimet

Ihmisen ja eläimen vertaileva tarkastelu laajenee edellisen vuoden jaksolla käsiteltyjen eläinten kolminaisuuden pohjalta koskemaan aiemmin käsiteltyjen eläinten sukulaisia. Kotkasta edetään tarkastelemaan esim. laululintuja, vesilintuja ja kanalintuja, leijonasta karhuja, kissaeläimiä ja kettua, naudasta kaurista, hirveä ja virtahepoa. Harjoitellaan myös esillä olleiden eläinten luokittelua. Viidennellä luokalla voidaan eläinten tuntemusta laajentaa myös maantiedon opetukseen niveltäen.

Maantieto

Sisältöjä

● Suomen ja Pohjoismaiden maantieto ● Suomen ja Pohjoismaiden pinnanmuodostus ja taloudelliset olosuhteet ● Karttapiirustusta

Tavoitteita ja metodiikkaa

Lähtökohtana on luonnonmaantieto, jossa voidaan tutustua valtion rajojen ja kaupunkien syntymisen mielekkyyteen. Kartan piirtämistä harjoitellaan käsivaraisesti olennaisia piirteitä hahmottaen. Karttoja voidaan myös muovailla. Maantiedon opetuksessa pyritään herättämään elävä kosketus paikalliseen elämään. Pyritään herättämään sosiaalisen yhteenkuuluvuuden

140

tunnetta, kiinnostusta toisenlaisia elämänympäristöjä kohtaan, kun taas historian opetuksessa painottuu ihmisen yksilöllinen aloitteisuus.

6.-9. luokat

Tavoitteita ja metodiikkaa

Luonnontiedon opetuksen tehtävä on avata nuoruuteen varttuvalle oppilaalle ympäröivä maailma kiinnostavana, sellaisenaan aistiherkkyyttä kehittävänä, elämyksen nälkää ravitsevana ja kasvavia ajattelun voimia haastavana todellisuutena. Vältetään todellisuuden jakamista kuivakkaaksi teoreettiseksi tiedoksi, jota edustaa lähinnä itseensä sulkeutunut koulumaailma, ja koettavaan elämäntodellisuuteen, jolla ei sanottavasti ole tekemistä koulussa käsitellyn kanssa. Koettavan elämän ilmiöiden läpäiseminen heräävin ajattelun ja tunteen voimin tuo nuoruuteen varttuvalle elämänsisältöä, jonka puutetta pyritään tyydyttämään turruttavalla ja passivoivalla viihdetarjonnalla. Opetuksen tulee antaa avain arkipäivään kätkeytyvään rikkaaseen maailmaan. Passivoivien tehosteiden sijasta pyritään herättämään oppilaan omaehtoisia ja aktiivisia kiinnostuksen voimia.

Tuetaan oppilaiden oman luontosuhteen rakentumista - rakkauden, kunnioituksen ja vastuullisuuden heräämistä luontoa kohtaan. Luonnontiedon opetukseen liitetään luontoretkiä. Luontoretket valmistellaan opetuksessa etukäteen. Siten oppilaiden oma havainnointi valveutuu, luonnon tarkkailu täsmentyy ja oppimiseen liittyy itse löytämisen ilo ilman, että kokonaisvaltaista kokemista luonnossa tarvitsisi rikkoa.

Opetusta voidaan elävöittää tutkijoiden luontokuvauksin, joista näkyy, miten pitkäjännitteinen, kärsivällinen ja täsmällinen työskentely vasta vähitellen avaa luonnon salaisuuksia. Tämän ymmärtäminen luo oppilaille todellisen käsityksen työn merkityksestä, siitä miten paljon vaivaa kätkeytyy kaikkeen jo saatavilla olevaan tietoon. Huolellisesti kuvitetut omat havaintopäiväkirjat esimerkiksi lintujen tai hyönteisten elämästä tukevat havainnointikyvyn valveutumista, kiinnostuksen suuntautumista ympäristöön, omaehtoista tiedon hankintaa ja luottamusta siihen.

Hyönteisten tarkastelu myötäilee ihmisopin ja fysiikan opetuksen aisteja käsitteleviä osuuksia ja mm. mekaniikan ja akustiikan alueita fysiikassa. Kalojen tuntemuksen voi liittää syvänmerentutkimukseen, joka puhuttelee nuoren havahtumista inhimillisen tajunnan uusiin kerrostumiin.

Pyritään luomaan positiivinen kuva luonnossa toimivasta vastavuoroisuudesta ja ihmisen vastuusta. Eläinten käyttäytymistä seurattaessa vältetään tunteilevaa suhtautumista eläimiin. Esimerkiksi saalistamista tarkastellaan myös populaation tervehdyttämisen ja luonnon hoitamisen näkökulmasta. Kahdeksannella luokalla voidaan tutustua myös uhanalaisia eläinlajeja ja eläinsuojelua koskeviin kysymyksiin

Eläimiin ja eläinlajeihin tutustuttaessa ja luonnontarkastelussa yleensä vältetään inhimillisen tarkoitusperien ja hyötyajattelun ('Kirahvin kaula on pitkä, että se paremmin ylettäisi latvalehtiin.') projisoimista luontoon. Luonnonilmiöitä tarkastellaan sellaisinaan, joskin niiden keskinäiseen sopusointuun kiinnitetään runsaasti huomiota. Popularisoiva ja yksioikoinen

141

tulkinta ei kuitenkaan välttämättä tee oikeutta luonnon omille 'motiiveille'. Luonnontiedon opetuksessa pyritään tavoittamaan objektiivista laatuelämystä.

Kasvioppia laajennetaan kahdeksanteen luokkaan mennessä kaikki kasviluokat kattavaksi yleisimpien kasvien tuntemukseksi. Kasvia ei tarkastella ympäristöstään irrallisena näytteenä. Sen sijaan oppilaat voivat piirtää kasveja niiden omassa ympäristössään ja pitää havainnoista luontopäiväkirjaa. Kasvien piirtäminen luonnossa ja niihin liittyvä havainnointi tukee ikäkauden luonnostaan valveutuvaa havainnointikykyä ja aistiherkkyyttä.

Luonnontiedon eri osa-alueet palvelevat kokonaisvaltaisesti ihmiskasvua. Ne tarjoavat pedagogisen välineen inhimillisten peruskykyjen kehittämiseen - eläinoppi erityisesti tahdon, kasvioppi tunne-elämän ja kivioppi ajattelun vahvistamiseen. Ihmisoppi lujittaa minuutta - oman elämän hallintaan vähitellen kypsyvää ihmisen ydinolemusta.

6. luokka

Opetus sisältää noin kahdeksan jaksoviikkoa

Biologia

Kasvioppi

Maantiedon yhteydessä käsiteltyjen maapallon kasvillisuusvyöhykkeiden tarkastelun jälkeen perehdytään kotimaisten kasvien elämään vuoden kierrossa keväästä syksyyn: tutustutaan tyypillisimpien kasviheimojen edustajiin, niiden yhteisiin ominaisuuksiin ja esiintymiseen. Kukkien ja hyönteisten välinen suhde

Lisäksi voidaan tutustua erityisesti puulajeihin alkavan veiston opetukseen niveltäen. Puiden oksiston 'luutuneet' kasvueleet luonteikkaine laatuineen (muoto, kovuus, syyt, väri, tuoksu..) koskettavat ikäkauden ulkoisesti kovettuvassa olemuksessa viriäviä sisäisyyden tuntoja.

Ihminen ja eläimet

Eläinkunnan edustajia tarkastellaan niiden yksipuolistuneen rakenteen pohjalta. Eri tavoin yksipuolistuneet eläimet, kuten kilpikonna, kirahvi, hylje ja kenguru täydentävät vastavuoroisesti toisiaan. Lopulta päädytään takaisin ihmiseen, jolle on luonteenomaista pidättäytyminen rakenteellisesta erilaistumisesta. Ihmisellä on sisäinen yhteys eläinkuntaan, mutta silti ihminen on enemmän kuin eläin.

Maantieto

Sisältöjä

● Euroopan maantietoa

142

● Kasvillisuusvyöhykkeet ● Kasvillisuusvyöhykkeiden tyypillisiä kasveja ja niiden kasvumuodot suhteessa

ympäristötekijöihin ● Maan ja auringon suhteet

Maantiedon opetus niveltyy kuudennella luokalla osin kasviopin opetukseen. Tutustutaan kasvillisuusvyöhykkeisiin tarkastellen niiden yhteyttä maan ja auringon keskinäisiin suhteisiin. Näkökulma on vielä kuudennella luokalla maakeskeinen. Tutustutaan Euroopan maantietoon, lähtökohtana luonnonmaantieto ja luonnonolojen tarjoamat elinkeinot.

Tähtitieto

Kuudennella luokalla tarkkaillaan auringon liikkeitä maasta käsin.

Kivioppi

Sisältöjä

● Tärkeimmät kivilajit ● Kivilajien maastoa ja maisemaa leimaava luonne ● Eri mineraalit

Tavoitteita ja metodiikkaa

Lähtökohtana on eri kivilajien maastoa ja maisemaa leimaava luonne, jonka jälkeen myös kivinäytteitä tutkien laajennetaan mineraalien tuntemusta. Kiven, maaperän 'luuston', tuntemus sijoittuu ikäkauteen, johon myös oman luuston kokemus on voimakkaimmillaan. Kivilajien syntyä hallitsevat selkeät kausaaliset seuraussuhteet tukevat ikäkauden heräävää syy-seuraus-ajattelua.

Kuten muussa oppiaineistossa on myös kiviopissa oppilaan kehitysvaihetta tukeva vertauskuvallinen sisältönsä. Hitaasti kerrostuvat, purkauksissa muodostuvat amorfiset ja suuressa paineessa kiteytyneet rakenteet kertovat oppilaalle paitsi luonnosta sinänsä myös omassa sisäisyydessä kehkeytyvistä tapahtumista - vähitellen kertyvän tiedon ja nuoruusvuosien alkuvoimaisten purkausten muuntumisesta ja kiteytymisestä elämän paineissa lujaksi peruskallioksi tai hohtavaksi marmoriksi. Rinnakkaisina ilmiöinä voidaan tutustua timantin tai eläinopissa helmen syntyprosessiin.

7. luokka

Opetus sisältää noin kahdeksan jaksoviikkoa

143

Biologia

Kasvit ja eläimet

Kasvi- ja eläinkunnan tuntemusta laajennetaan siten, että se kattaa eri kasvi- ja eläinluokkien yleisimmät ja tyypillisimmät lajit. Kasvien ja eläinten opetuksessa painotetaan morfologista tarkastelua. Eläinopissa voidaan tutustua esimerkiksi kaloihin ja yleensä vesieläinten ominaisuuksiin ja erikoispiirteisiin. Opetus voi edetä maantiedon ja historian uusia alueita myötäillen. Kuten muussakin opetuksessa pyritään myös eläinopissa etenemään yksittäisestä yleispätevään. Tutustutaan esimerkein eri eläinlajien tyypilliseen käyttäytymiseen, vietti- ja vaistotoimintoihin (esimerkiksi käyttäytyminen laumassa, muuttolinnut, soidinmenot, pesänrakentaminen).

Ihmisoppi

Opetus liittyy terveystiedon yhteyteen ja täydentää sen teemoja.

Neljännellä luokalla hahmotettua kuvaa ihmisen rakenteesta syvennetään seitsemännellä luokalla. Käsitellään ihmisen keskeiset elintoiminnot - aineenvaihdunta, verenkierto ja hengitys sekä alustavasti aisti-hermojärjestelmä. Aisteihin tutustuminen niveltyy myös luontevasti fysiikan opetukseen.

Aineenvaihdunta, sen toiminta ja elimistö, painottuu voimakkaimmin opetuksessa seitsemännellä luokalla. Siihen liittyen tarkastellaan terveen ja monipuolisen ravinnon merkitystä ja opitaan tuntemaan ihmiselle tärkeimmät valkuaisaineiden, hiilihydraattien ja rasvojen lähteet. Verenkierto- ja hengitystoimintoihin tutustuttaessa käsitellään myös riittävän liikunnan ja ulkoilun merkitystä. Tutustutaan aisti- ja hermojärjestelmään pääpiirteittäin ja kiinnitetään huomiota elintapojen perustavaan merkitykseen sen terveelle toiminnalle. Käsitellään myös ympäristöhygienian kysymyksiä. Ympäristöhygienian teemoja voi luontevasti liittää myös maantiedon opetukseen.

Aineenvaihdunnan yhteydessä käsitellään yleisesti alavartalon elimistö (ruoansulatus-, eritys- ja sukupuolielimistö) ja näiden toiminta. Käsitellään suvunjatkamista ja sukupuolielämään liittyviä kysymyksiä, fyysistä ja sielullista hygieniaa, inhimillistä vastuuta ja rakkautta. Luodaan kokonaiskuva suvunjatkamisen eri muodoista kasvi- ja eläinkunnassa.

Maantieto

Siirrytään talousmaantiedosta, johon tarkastelu painottui 4-6 luokilla, kulttuurimaantietoon. Laajennetaan maanosien tuntemusta kuudennelta luokalta Afrikan ja Aasian kulttuurimaantiedolla. Opetukseen voidaan liittää ympäristöhygienian kysymyksiä (vrt. ihmisoppi). Tutustutaan erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa kehittyvien kulttuurien ja tapojen omaleimaisuuteen. Opetuksen voi niveltää historian opetuksen kauppateihin ja löytöretkiin. Sitä tukee myös äidinkielen etnologinen kertomusaineisto sekä vieraiden kielten opetukseen sisältyvä ao. kielialueiden kulttuuri- ja tapatietous.

144

Eri maiden elinoloja pyritään elävöittämään kertomuksin paikallisten ihmisten elämästä. Voidaan valmistaa tyypillisiä ruokia tai tutustua paikallisiin musiikin ja kuvataiteen vivahteisiin itse tehden. Sukeltautuminen eri kulttuurien laatuihin avartaa varttuvan nuoren kokemuspiiriä ikäkautena, jolloin voimistuvat subjektiiviset tunteet pyrkivät kaventamaan näkökulmaa. Nuorelle ominainen kiinnostus pyritään opetuksen keinoin suuntaamaan ulos maailmaan. Kiinnostuksen kääntyminen sisäänpäin, sen suuntautuminen korostuneesti omaan itseen edistää epätervettä kehitystä, joka oirehtii mm. suvaitsemattomuutena ja rasistisina asenteina.

Tähtitieto

Seitsemännen ja kahdeksannen luokan aikana muunnetaan kuudennella luokalla käytetty geosentrinen näkökulma aurinkokeskeiseksi historian opetukseen niveltäen. Itse havainnoiden opitaan tunnistamaan tähtikuvioita taivaalta. Samoin tarkastellaan maan, kuun ja muiden planeettojen liikkeitä suhteessa aurinkoon ja eläinradan tähdistöön. Sen lisäksi, että taivaankappaleiden liikkeiden tarkastelu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden objektiivisen ajattelukyvyn kehittämiselle, lääkitsee avaruuden majesteettisuuden kokemus subjektiivisen sielunelämän ailahduksiin itsensä helposti kadottavaa nuorta.

8. luokka

Opetus sisältää noin kahdeksan jaksoviikkoa

Biologia

Kasvit ja eläimet

Täydennetään eläin- ja kasviopin tuntemusta siten, että oppilaat tuntevat eläinkunnan pääryhmät ja tavallisimmat kasviheimot sekä kotiseudun yleisimmät kasvit. Eläinopin opetuksessa voidaan kahdeksannella luokalla painotetusti tutustua hyönteisiin

Ihmisoppi

Opetus liittyy terveystiedon yhteyteen ja täydentää sen teemoja.

Kahdeksannella luokalla tutustutaan ihmisen luuston rakenteeseen. Tutkitaan sen muotoja suhteessa elintoimintoihin. Käsitellään myös nivelten rakenteita ja niiden mekaniikkaa yhdessä lihasten toiminnan kanssa yksilöivin esimerkein. Tutustuminen ihmisen tukirakenteisiin ja lihasvoiman välittymiseen auttaa oppilasta ymmärtämään elimistönsä muutoksia painon ja lihasvoiman kasvaessa ja löytämään siihen hallitun suhteen.

145

Ihmisopin yhteydessä voidaan tarkastelua laajentaa eläinten vastaaviin rakenteisiin ja toimintoihin ja vertailla niitä keskenään. Ihmisopin opetus on yhteydessä muiden oppiaineiden samanaikaiseen aineistoon.

Maantieto

Täydennetään maanosien tuntemusta Pohjois- ja Etelä-Amerikan kulttuurimaantiedolla. Opetukseen voidaan liittää ympäristöhygienian kysymyksiä (vrt. ihmisoppi). Tutustutaan erilaisissa maantieteellisissä olosuhteissa kehittyvien kulttuurien ja tapojen omaleimaisuuteen. Opetusta tukee myös äidinkielen etnologinen kertomusaineisto.

9. luokka

Opetus sisältää noin kahdeksan jaksoviikkoa ja leiriviikon.

Biologia

Ekologia; tutustutaan ekologian perusteisiin ja suomalaisiin ekosysteemeihin. Ympäristöongelmista perehdytään happamoitumiseen ja rehevöitymiseen. Lapinleiri.

Maantieto

Maapallon geologiaa. Maapallon geologiset kehitysvaiheet ja nykyiset pinnanmuodot eksogeenisten ja endogeenisten ilmiöiden vaikutusten pohjalta. Maapallon vuoristot. Eri kivilajit ja kiviaineksen suuri geologinen kierto. Suomalaisen maiseman geologinen historia.

OPETUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET

Ympäristö- ja luonnontieto

Oppilas oppii

● toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä

● tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita

● hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä

● tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan

146

● tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita ● lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa ● esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa ● käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia

ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään ● suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja ● psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja

sosiaalista osaamista ● terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä,

sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.

Biologia ja maantieto

Oppilas oppii

● tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä

● hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä ● liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ● ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta

luonnosta ● kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti,

huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa ● tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista ● arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina,

tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta ● pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen

vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä ● ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset ● laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja,

kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä ● hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ● ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista

mahdollisuuksista maapallolla ● perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii

arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin.

Biologia

● käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä

● kuvaamaan elämän perusilmiöitä ● tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä

suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen

147

● hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa ● tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien

kasvattamisesta ● tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä

ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan ● tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ● tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja

esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ● ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen

kestävän käytön periaatteet.

Maantieto

Oppilas oppii

● käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä

● määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet ● ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla ● ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa ● ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja

muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista

● tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin

● tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä

● tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen

● ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Biologian tutkimustaidot

Oppilas osaa

● käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan ● työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä

osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti ● toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia.

148

Luonto ja ekosysteemit

Oppilas osaa

● jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja

● kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan ● nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä ● tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia ● selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä ● kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä

ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet.

Elämä ja evoluutio

Oppilas osaa

● kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta ● selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta ● kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä ● selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet ● jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn.

Ihminen

Oppilas osaa

● kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet

● selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja ● selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen,

raskauden kulun ja synnytyksen ● käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

Yhteinen ympäristö

Oppilas osaa

● kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä

● tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta ● kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa

antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

149

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Maantieteelliset taidot

Oppilas osaa

● etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa

● tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa

● havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla ● vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse

ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella.

Maailman jäsentäminen

Oppilas osaa

● hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet

● soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle.

Euroopan jäsentäminen

Oppilas osaa

● kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden

● vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.

Suomen jäsentäminen

Oppilas osaa

● selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla

● kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa

150

● analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat

● osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen

● suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia

● tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit

● kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa.

Yhteinen ympäristö

Oppilas osaa

● selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma

● kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa

● kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista.

Lukiokurssit

Biologia

Pakolliset kurssit

Eliömaailma (BI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan

● ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa ● ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen ● tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän

kehitykselle ● osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä

151

● tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.

Keskeiset sisällöt

Biologia tieteenä

● elämän ominaisuudet ja perusedellytykset ● biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät

● Luonnon monimuotoisuuden ilmeneminen ● ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus ● eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä ● geneettinen monimuotoisuus

● Evoluutio – elämän kehittyminen ● elämän syntyvaiheet ● lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat ● lajien syntyminen ja häviäminen ● nykyinen eliökunta

● Miten luonto toimii? ● elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus ● ekosysteemien rakenne ja toiminta ● populaatioiden ominaisuudet ● lajien väliset suhteet ● eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys

Solu ja perinnöllisyys (BI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita

● ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden

● osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan ● hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen ● tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja

sukupolvelta toiselle ● tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa ● osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet ● tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.

Keskeiset sisällöt

152

Solu elämän perusyksikkönä

● miten soluja tutkitaan ● erilaisia soluja ● solun rakenne ja toiminta

● Solun energiatalous ● energian sitominen ● energian vapauttaminen

● Solujen toiminnan ohjaaminen ● DNA:n rakenne ja toiminta ● proteiinisynteesi

● Solujen lisääntyminen ● mitoosi ja sen merkitys ● solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen

● Periytymisen perusteet ● geenit ja alleelit ● sukusolut ja niiden synty meioosissa ● periytymismekanismit

Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria

Syventävät kurssit

Ympäristöekologia (BI3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon

● ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle ● hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä ● tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös

ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin ● tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista

syntyneitä ongelmia

153

● osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset

● kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Keskeiset sisällöt

Ekologinen tutkimus

● ekologisten peruskäsitteiden syventäminen ● ekologisen tutkimuksen tehtävä ● ympäristön laadun indikaattorit ● oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen

● Biodiversiteetti ja sen merkitys ● biodiversiteetti luonnonvarana ● eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu ● biodiversiteetin väheneminen

● Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet ● aineiden kiertoon liittyvät ongelmat ● paikalliset ympäristöongelmat

● Suomen luonnon haavoittuvuus ● pohjoiset metsät ● suot ● järvet ja virtavedet ● Itämeri

● Kestävä tulevaisuus ● ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat ● rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia ● ekologisesti kestävä tuotanto ● ympäristötekniikan mahdollisuudet

Ihmisen biologia (BI4) Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet

● ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin

154

● ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana

● ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta

● pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja

● ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen

● pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.

Keskeiset sisällöt

Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet

● solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys ● solujen vanheneminen ja kuolema ● syöpä

Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys

● ruoansulatus ja ravitsemus ● hengityselimistö ja hengityksen säätely ● veri ja verenkierto ● erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino ● tuki- ja liikuntaelimistö

Elintoimintojen säätely

● umpirauhaset ja hormonit ● hermosto ja aistit ● lämmönsäätely

Ihmisen lisääntyminen

● sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus ● hedelmöitys, raskaus ja synnytys

Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys

Perimän merkitys

● ihmisen evoluutio ja ihminen lajina ● perinnöllisyys ja terveys

Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit

155

● elimistön puolustusjärjestelmät ● ihminen ja mikrobit ● myrkylliset aineet ja mutageenit

Bioteknologia (BI5) Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta ● ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa ● hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan

ja lisääntymisen periaatteet ● tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn ● tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan

pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet ● tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa ● pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja

eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja.

Keskeiset sisällöt

Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä

Solut proteiinien valmistajina

● DNA:n, geenien ja genomien rakenne ● entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina

Geenien toiminta

● geenin toiminta ja sen säätely ● mutaatiot

Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet

● geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus ● geenitutkimus lääketieteessä ● geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä

Mikrobit ja niiden merkitys

156

● bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen ● bakteerien viljely ja käsittely ● mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa

Biotekniikka teollisuudessa

Kasvien ja eläinten jalostus

Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö

Kertauskurssi (BI6) koulukohtainen syventävä kurssi ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville

Kerrataan lukion biologiaa. Valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

Kestävän kehityksen harjoittelu (BI7) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Opiskelijat hankkivat harjoittelupaikan esim. maataloudesta, metsätaloudesta, energian tuotantolaitoksesta, teknologiateollisuudesta yms. He tutustuvat ja työskentelevät työpaikan edellyttämällä tavalla. Tutustumisen yhteydessä tehdään pienimuotoinen tutkimus etukäteen sopimasta aiheesta kestävän kehityksen näkökulmasta. Tutkimus ohjeistetaan kestävän kehityksen jakson aikana, jossa opiskellaan maantietoa ja kemiaa pakollisina kursseina.

Arviointi: Numeroarviointi, johon vaikuttaa tehdyn tutkimustyön laadullisuus.

Maantiede

Pakolliset kurssit

Maapallo luonnonmaantieteellisenä kokonaisuutena, GE1 Sininen planeetta

Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ● ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt

157

● osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan ● ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta

luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä ● ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla ● osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että

maailmanlaajuisesti.

Keskeiset sisällöt

Maantieteellinen ajattelu

● Mitä on maantiede? ● maantiede luonnontieteenä ● maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku ● maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys

Maan planetaarinen luonne

● aurinkokunnan synty ja perusrakenne ● Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla ● Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt

Ilmakehä liikkeessä

● ilmakehän rakenne ja merkitys ● tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet

Vesikehä liikkeessä

● veden kiertokulku luonnossa ● sateiden synty ja jakautuminen ● meriveden liikkeet ja merkitys

Sää ja ilmasto

● sää ja sen ennustaminen ● lämpö- ja ilmastovyöhykkeet ● ilmastonmuutos

Maapallon muuttuvat pinnanmuodot

● Maan rakenne ● endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina

158

Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet

● kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus ● ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä

Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

Yhteinen maailma GE2, Talous ja kulttuurimaantiede

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen

● tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä

● osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia

● osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen

● tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja

● tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot

● osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.

Keskeiset sisällöt

Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät

● lähestymistavat ja näkökulmat ● maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat ● paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti

Väestö ja asutus

● väestönkehitys ja väestönkasvu ● asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen ● kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit

159

Luonnonvarat

● luokittelu ja riittävyys

Alkutuotanto ja ympäristö

● ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous ● maatalouden muodot ● metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous

Teollisuus ja energia

● raaka-aineet ja energialähteet ● teollisuuden sijainti ● kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet

Liikkuminen ja vuorovaikutus

● liikennejärjestelmät ● matkailu ja sen merkitys eri alueilla ● maailmankauppa ● alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio

Ihmistoiminnan alueellinen rakenne

● ytimet ja periferiat ● maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa ● keskukset ja vaikutusalueet ● kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla

Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys

● aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet ● kehittyneisyyserot eri aluetasoilla ● kansainvälinen yhteistyö ● globalisaatio

160

Syventävät kurssit

Riskien ja mahdollisuuksien maailma (GE3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta

● tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti

● osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta ● osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa

soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin ● tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää ● ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen

sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen ● tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia

kestävän kehityksen mukaisesti.

Keskeiset sisällöt

Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys

Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet

● avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit

● luonnonriskeihin varautuminen ● Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet ● luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys,

puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen

● mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin

GE4 Aluetutkimus

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● osaa kartografian perusteet ● tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja

sovellusmahdollisuuksia

161

● osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä

● osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa

● osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina ● osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen

alueesta ● osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja

viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.

Keskeiset sisällöt

Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot. Paikkatietojärjestelmät. Oma aluetutkimus.

Kertauskurssi (GE5 (Tampere), GE6 (Oulu)) koulukohtainen syventävä kurssi ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville Kertausta ja valmistautumista ylioppilaskokeeseen.

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

Ihminen Maan käyttäjänä (GE5), tarjolla Oulussa erityisen koulutustehtävän mukainen syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet

Kurssin tavoitteena on herättää tietoisuutta erilaisten tuotteiden alkuperistä ja tuotantotavoista sekä tarkastelun kautta hoksauttaa omia mahdollisuuksia vaikuttaa vastuullisena globaalina kuluttajana kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Keskeiset sisällöt

Kurssilla uppoudutaan tuotteiden alkuperäkysymyksiin, ekologiseen maantietoon ja selvitellään vuorovaikutuksia ilmaston, kasvillisuuden ja ihmisten välillä. Toisin sanoen tarkastellaan ihmistä maapallon olosuhteiden hyödyntäjänä. Jaksolla tarkastellaan erilaisten elinkeinojen mahdollisuutta eri olosuhteissa, maataloustuotannon muotoja ja alkuperäiskansojen suhdetta

162

maahan. Teollisuus- ja kehitysmaiden välistä vuorovaikutusta pohditaan sekä oikeudenmukaisen talous- ja sosiaalijärjestelmien näkökohtia. Keskiössä ovat köyhyys ja rikkaus, maailmankauppa ja kehityskysymykset sekä pohdinnat tulevaisuuden tehtävistä ja haasteista.

Arviointi: kirjallinen lausunto ja hyväksytty/hylätty.

MMM-leiri: Mittaus, mallinnus ja me (GE6) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Kurssilla järjestetään leirimuotoisesti. Kurssin keskeisenä tutkittavana ilmiönä on kartta, jonka tekemisessä tutustutaan maanmittaukseen, vaaitukseen, karttamerkintöihin ja kartan piirtämiseen mittaustulosten perusteella. Kurssilla tehdään aineitten välistä yhteistyötä, sillä osa pakollisten kurssien sisällöistä opiskellaan leirillä. Leirin ohjelmaan kuuluu siis osia pakollisista matematiikan kursseista (MAB1/MAA1), fysiikan kurssista (FY1), liikunnan kurssista (LI1) ja kuvaamataidon kurssista (KU1). Leirin aikana vahvistetaan myös ryhmätyötaitoja.

Arviointi: suoritettu/hylätty

8.12 Fysiikka ja kemia

Perusopetus 6.–9. luokat

Fysiikan ja kemian opetus alkaa elämässä koettujen ja havaittujen ilmiöiden tutkimisella. Ilmiöitä lähestytään konkreettisesti selkeitä, yksinkertaisia demonstraatioita käyttäen ja oppilaat saatetaan tekemään tutkimustilanteista mahdollisimman tarkkoja havaintoja ja kuvauksia. Selkeillä, pelkistetyillä demonstraatioilla pyritään herättämään oppilaissa aktiivinen, elämyksellisen suhde fysiikan ja kemian ilmiöihin ja sekä löytämään yhteys arkikokemusten ja tutkimustilanteiden välille. Välittömistä kokemuksista ja havainnoista sekä muistiinpanojen avulla tehdyistä työselostuksista päädytään keskustellen ilmiöiden yhteyksiin ja lainalaisuuksiin. Keskustelun kautta muotoillaan johtopäätökset ja löydetään käsitteet ilmiöille.

Opetus etenee luonnontieteen menetelmiä noudattaen kokeellisesti ja havaittua käytäntöön soveltaen. Perusilmiöitä tarkastellaan yhteydessä ihmiseen, ympäristöön ja luontoon, laitesovelluksiin ja teknologiaan.

Fysiikan ja kemian opetus luokilla 6 – 9 muodostaa kokonaisuuden biologian, terveystiedon, historian ja maantiedon oppisisältöjen kanssa sekä hyödyntää käytäntöön soveltamisessa kotitalouden ja käsityön opetusta. 6. luokan kiviopin jakso on osa perusopetuksen kemianopetusta, vaikka se menetelmällisesti poikkeaa seuraavien vuosiluokkien tutkimusotteellisesta kemianopetuksesta.

Tutustutaan tekniikan historiaan ja tutkijoiden elämäntyöhön kirjallisuuden avulla.

163

Fysiikka perusopetuksessa

6. luokka

Kuudennen luokan fysiikanopetus sisältää noin kahdeksan jaksoviikkoa (76h)

TAVOITTEET

Oppilas

● oppii ymmärtämään fysiikan ilmiöitä ympäristössä ja luonnossa ● harjoittelee ja oppii ilmiöiden tarkkaa havainnointia ja sanallista kuvaamista ● harjoittelee tekemään johtopäätöksiä ja etsimään fysiikan lainalaisuuksia ● oppii kehittämään yksinkertaisia välineitä ilmiöiden tutkimista varten ● oppii kysymään ja harjaantuu tutkivaan työskentelytapaan ● oppii ilmiöihin liittyviä käsitteitä ● oppii käyttämään asianmukaisesti ja turvallisesti tutkimusvälineitä ja toimimaan

annettujen ohjeiden mukaisesti

SISÄLLÖT

Tutustutaan akustiikan, optiikan, lämpöopin, sähköopin ja magnetismin perusilmiöihin luonnossa ja käytännön elämässä.

Akustiikka

● ääneen ja sointiin tutustuminen musiikki-instrumenttien avulla ● äänen voimakkuuden, korkeuden ja sävyn suhde soivan esineen materiaan ja

mittasuhteisiin ● intervallien etsiminen monokordilla, yksikielisellä soittimella ● yksinkertaisten soitinten kehittely ja rakentaminen sekä kokeileminen ● ihmisääni, kurkunpään rakenne ● värähtely äänen fyysisenä perustana

Optiikka

● pimeys ja valo kokemuksena ja toistensa kontrastina ● valo, värit ja varjot (vastavalo – sivuvalo, auringonlasku ja taivaan sinisyys,

väriympyrä, varjo, puolivarjo, värilliset varjot) ● fysiologisia väri-ilmiöitä (jälkikuvat ja -värit) ● komplementtivärit ● valo ja aine (valolähteet, valon heijastuminen, valoa erilailla myötäilevät ja

läpäisevät kohteet jne.)

164

Lämpö

● lämpö ja kylmyys kontrasteina ● lämmön ja kylmyyden vaikutuksia ihmisessä ja luonnossa ● aineen laajeneminen ja supistuminen, keveneminen ja tiivistyminen ● lämmön vaikutus nestemäisiin ja kiinteisiin aineisiin (esim. metalleihin)

Sähkö ja magnetismi

● meripihka, sähkö ilmiönä, staattinen sähkö ● magnetiitti, magneetti, magnetointi ja magneettisuuden poisto ● magneettinen hylkiminen ja puoleensa vetäminen

Keskeiset sisällöt

● Akustiikka kehittyy musikaalisesta kokemisesta. Soinnin riippuvuus materiaalista. Yliäänet, resonanssi. Ensimmäinen matemaattinen lainalaisuus intervallien ja kielen pituuden käsittelyssä. Ihmisäänen muodostuminen fysikaalisena ilmiönä. Chladniset sointikuviot (korva ja kuulo).

● Optiikka johdetaan valo- ja värikokemuksista. Yksinkertaisten optisten laitteiden ymmärtäminen. Tasopeili, heijastuminen, kupera ja kovera peili, kaleidoskooppi. Taittuminen. Suurennuslasi. Camera obscura, kamera, silmä, kiikari. Valolähteitä, varjoja, pimennyksiä.

● Lämpöilmiöitä. Kuuma ja kylmä. Lämpölaajeneminen.

● Sähkö- ja magnetismin ilmiöitä aletaan käsitellä pitäen lähtökohtana ilmiöitä, joista käsin kehitellään lakeja. Sähköoppi. Hankaussähkö, sähkövaraus, meripihka. Magnetismi. Magneettinen veto- ja poistovoima. Magneettikenttä, magnetoituminen. Maapallon magneettikenttä, kompassi, inklinaatio ja deklinaatio.

7. luokka

Seitsemännen luokan fysiikanopetus sisältää noin neljä jaksoviikkoa (38h)

TAVOITTEET

Oppilas

● ymmärtää fysiikan lainalaisuuksien yhteyden niin omaan kehoon ja liikkumiseen kuin mekaanisten laitteiden toimintaankin

● oppii tuntemaan fysiikan lainalaisuudet työvälineiden ja laitteiden käytössä ● osaa hyödyntää oppimaansa arkielämän toimissa

165

● oppii työturvallisuuden merkityksen yhteistoiminnassa ja käytännön työtehtävissä ● kehittää tarkkuutta havainnoimisessaan ja ilmiöiden kuvaamisessa ● oppii vertailemaan, luokittelemaan, mittaamaan ja tulkitsemaan tutkimistuloksiaan ● oppii arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

SISÄLLÖT

Perehdytään mekaniikan peruslainalaisuuksiin. Laajennetaan akustiikan, optiikan, lämpöopin, sähköopin ja magnetismin tuntemusta.

Mekaniikka

Kokeillaan käytännössä yksinkertaisten työvälineiden ja laitteiden käyttömahdollisuuksia ja tutustutaan kokeilun kautta mekaniikan peruskäsitteistöön.

● vaaka, vipu, kalteva taso, väkipyörä, talja ja nostoköydet, vintturi, kiila, ruuvi, ketjut, hammasratas

● tasapaino, painopiste, tukipiste, voiman varsi, kuorman varsi ● voima, työ (mekaniikan kultainen sääntö)

Akustiikka

● värähtely äänen fyysisenä perustana (ääniraudat, Chladnin levyt) ● resonanssi ● ääniympäristö, kuuleminen ja korvan rakenne ● äänen eteneminen, äänen johtuminen, äänen nopeus, kaiku, absorptio ● yksinkertaisia soitinlaitteita, esim. posetiivi, soittorasia, gramofoni ● ääni ja tila ( akustiikka rakennuksissa ja erilaisissa soittimissa)

Optiikka

● valon ja pimeän kohtaaminen Mach-ilmiö ● neulanreikäkamera ja sen toiminnan ymmärtäminen Mach-ilmiön perusteella ● valon heijastuminen ● peilikuva (tasopeilit, kaleidoskooppi, kuperat ja koverat peilit) ● todellinen kuva (valokuva), valekuva (peilikuva)

Lämpöoppi

● lämmön siirtyminen, johtuminen, eristäminen, säteily ● lämmön lähteisiin tutustuminen ● lämpötilan mittaaminen ● veden käyttö lämmitysjärjestelmissä

Sähködynamiikka

166

● sähkövaraus, -virta, jännite, purkaus (myös ukkonen) ● sähkön johtaminen ja eristäminen ● sähkötekniikan historiaa, esim. Galvani, Volta, sähköpari ● virtalähteet (paristot, dynamo, verkkovirta, muuntaja) ● sähkövirran ja -jännitteen mittaaminen, resistanssin määrittäminen, Ohmin laki ● eri aineiden sähkönjohtumisominaisuuksia, maatto ● sähkövastus ja sen tekniset sovellukset: sähköuuni, silitysrauta, sulakkeet,

lämminvesivaraaja jne. ● sähkön vaarat ( myös salamat)

Magnetismi

● magneettikenttä, maan magneettikenttä ● kompassi (historia, käyttö), omatekoinen kompassi ● tutustuminen pohjois- ja etelänavan käsitteisiin ● maan magneettikentän deklinaatio ja inklinaatio

8. luokka

Kahdeksannen luokan fysiikanopetus sisältää noin neljä jaksoviikkoa (38h)

TAVOITTEET

Oppilas

● oppii tuntemaan, ymmärtämään ja käyttämään fysiikan ilmiöiden sovelluksia erilaisissa apuvälineissä, koneissa ja laitteissa

● oppii käyttämään ja valmistamaan yksinkertaisia apuvälineitä tai laitteita ja hyödyntämään niitä käytännössä

● oppii ymmärtämään ja käyttämään oppisisältöihin kuuluvia fysiikan käsitteitä, suureita ja yksiköitä

● oppii kuvaamaan fysikaalisia ilmiöitä ja toimintoja piirroksin tai kaavioin ● oppii käyttämään graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja

selittämisessä ● vahvistaa taitojaan havaintojen päätelmien tekemisessä ja laajentaa tietämystään ja

taitojaan mittaamisessa, vertailussa, luokittelussa, hypoteesien esittämisessä ja testaamisessa

● oppii valmistelemaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan yksinkertaisia luonnontieteellisiä tutkimustehtäviä ja arvioimaan tulosten luotettavuutta

● oppii ja ymmärtää fysikaalisiin voimiin, toimintoihin ja laitteisiin liittyvät turvallisuusriskit ja osaa toimia työtilanteissa turvallisuusnäkökohdat huomioiden

SISÄLLÖT

167

Perehdytään hydrauliikkaan, aeromekaniikkaan, termodynamiikkaan, meteorologiaan ja sähköisiin prosesseihin.

Hydrauliikka ja aeromekaniikka

● Arkhimedeen periaate (sekä vedessä että ilmassa) ● hydrostaattinen noste (syvyyspaine), nesteen ominaisuudet ● tiheys ● yhtyvät astiat (hydraulinen vaaka, lappo, vesijohtojärjestelmä) ● stabiliteetti (laiva, miksi lentokone lentää) ● pumppu, hydraulinen nosturi, hydrauliset jarrut ● laminaarinen eli kerroksellinen ja turbulenttinen eli pyörteinen virta ● pyörteet ja vastus

Termodynamiikka ja meteorologia

● kiinteiden aineiden, nesteiden ja kaasujen olomuodon muutokset ● lämmön siirtyminen, johtuminen ja säteily sekä vedessä että ilmassa ● ilman kosteus ja pilvien muodostuminen sekä pilvityypit ● ilmakehä ● ilmanpaine, korkea- ja matalapainealueet, säärintamat ● tuulet, sääilmiöt ja ilmastoalueet ● syklonit ● sääkartat, sääennusteet

Sähködynamiikka

● sähkön lämpövaikutus ja sähkökemiallinen vaikutus ● sähkövirran magneettinen vaikutus sovelluksineen (sähkömgneetti, lennätin, soittokello,

sähkömoottori, dynamo, generaattori) ● sähkömagneettinen induktio ● vaihtovirta

Optiikka

● valon taittuminen, taitekerroin ● kokonaisheijastus ● linssit ja polttopiste ● prisma, valon dispersio

9. luokka

Yhdeksännen luokan fysiikan opetus sisältää noin kuusi jaksoviikkoa (57h)

168

TAVOITTEET

Oppilas ymmärtää

● aineen olomuotojen ominaisuudet ja muuntumisen ● lämmön merkityksen olomuotojen muutosprosesseissa ● aineen ja energian välisen yhteyden ● veden erityispiirteet sekä merkityksen luonnossa ● lämmön merkityksen lämpövoimakoneiden voimanlähteenä ● ilmiöiden ja niiden laskennallisten sovellusten välisen vastaavuuden ● atomi- ja ydinfysiikan perusteita

SISÄLLÖT

● Tutkitaan aineen olomuotojen ominaisuuksia ja muuntumista ● vertaillaan höyryn ja tulistetun höyryn ominaisuuksia ● tutkitaan kiehumispisteen kohoamista ja sulamispisteen alenemista ● kerrataan lämpölaajeneminen ja lämmön siirtyminen ● tutkitaan lämpömäärää: sulamislämpö, höyrystymislämpö, ominaislämpökapasiteetti,

liukenemislämpö ● käsitellään yleiset kaasulait ● perehdytään lämpövoimakoneisiin esim. jääkaappi, ilmalämpöpumppu jne. ● vertaillaan lämpö- ja ydinvoimalaitosten toimintaperiaatteita ● tutustutaan malleihin, joilla selitetään aineen rakennetta ● tutustutaan luonnolliseen ja keinotekoiseen radioaktiivisuuteen ● tutustutaan lämpöopin laskennallisiin sovelluksiin ● vieraillaan alan tuotantolaitoksessa ● lämmön mittaaminen

Keskeiset sisällöt

● Lämpöopin perusteet. Lämpöenergia. Lämpölaajeneminen. Kiehumis- ja sulamispisteet. Aineen olomuodot ja niiden muutokset. Paine. Lämpötila-asteikot. Lämpömäärä. Energian säilyminen ja huononeminen. Käsitellään opitun perusteella teknisiä sovelluksia.

● Sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä energiavarat. ● Luonnon rakenteet ja mittasuhteet. Rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä

energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa. ● Radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen

luontoon sekä säteilyltä suojautuminen.

PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET FYSIIKASSA

169

Oppilas oppii

● työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa ● luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen ● havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin

esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen

● suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia

● muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta

● käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita

● arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta ● käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä,

ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa ● tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia

luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Liike ja voima

Oppilas

● osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima

● osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen

● ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia

● osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan

● tuntee työn ja energian välisen yhteyden

● ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan.

Värähdys- ja aaltoliike

170

Oppilas

● tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen

● tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla

● osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa

● ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa.

Lämpö

Oppilas

● tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä

● osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla

● osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä.

Sähkö

Oppilas

● osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia

● ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

● tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä

● tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja.

Luonnon rakenteet

Oppilas

171

● tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä

● hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla

● osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily

● ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa.

Fysiikan lukiokurssit

Pakolliset kurssit

Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan

• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla

• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

• suunnittelee ja tekee yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita sekä kykenee tulkitsemaan ja arvioimaan kokeellisesti saatua tietoa ja esittämään sitä muille

• tulkitsee ja mallintaa kokeellisen työn tuloksia graafisesti • käyttää opiskelun tukena tieto- ja viestintätekniikkaa.

Keskeiset sisällöt

• fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana • aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset • energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen

aikaansaamissa prosesseissa • kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa,

mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi • voima liikkeen muutoksen aiheuttajana liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet

ja liikkeen graafinen esitys

172

Syventävät kurssit

Lämpö (FY2)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt • tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä • saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun

ja päätöksentekoon.

KESKEISET SISÄLLÖT

● kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen ● paine, hydrostaattinen paine ● kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia ● mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde ● lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia ● energiavarat

Aallot (FY3)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin

● perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.

KESKEISET SISÄLLÖT

● harmoninen voima ja värähdysliike ● aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen ● aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen ● heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen ● valo, peilit ja linssit ● ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen

173

Liikkeen lait (FY4)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja ● tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla

Newtonin lakeihin ● ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

KESKEISET SISÄLLÖT

● liikkeen mallit ja Newtonin lait ● etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste ● liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate ● liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate ● värähdysliikkeen energia

Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa

● syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.

KESKEISET SISÄLLÖT

● momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen ● pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike ● pyörimisen liikeyhtälö ● pyörimismäärän säilyminen ● pyörimisliikkeen energia ● ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys ● gravitaatio ja gravitaation alainen liike ● heittoliike ja planeettojen liike ● satelliitit ja niiden käyttö

Sähkö (FY6)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

174

● ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan ● osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.

KESKEISET SISÄLLÖT

● sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa ● jännitteen ja sähkövirran mittaaminen ● Ohmin laki ● Joulen laki ● vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait ● Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä ● kondensaattori, kytkennät ja energia ● sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi

Sähkömagnetismi (FY7)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä ● perehtyy sähköturvallisuuteen ● syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä

yhteiskunnassa.

KESKEISET SISÄLLÖT

● magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä ● varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä ● induktiolaki ja Lenzin laki ● induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio ● energian siirto sähkövirran avulla ● tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin

taajuusriippuvuuden määrittäminen ● värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä ● sähköturvallisuus ● energiateollisuus

Aine ja säteily (FY8)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina

175

● syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana.

KESKEISET SISÄLLÖT

● sähkömagneettinen säteily ● röntgensäteily ● mustan kappaleen säteily ● valosähköilmiö ● säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne ● atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli ● kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio ● atomiytimen rakenne ● radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus ● massan ja energian ekvivalenssi ● ydinreaktiot ja ydinenergia ● aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu

Fysiikan kertauskurssi (FY11) Koulukohtainen syventävä kurssi Kurssia ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on kerrata fysiikkaa, että opiskelija pystyy osallistumaan ylioppilaskirjoitusten fysiikan reaalikokeeseen.

KESKEISET SISÄLLÖT

● valtakunnallisen pakollisen ja syventävien kurssien asiasisällöt painotettuina opiskelijoiden tarpeiden mukaan

Kemia perusopetuksessa: 6.–9. luokat Fysiikan ja kemian opetus alkaa elämässä koettujen ja havaittujen ilmiöiden tutkimisella. Ilmiöitä lähestytään konkreettisesti selkeitä, yksinkertaisia demonstraatioita käyttäen ja oppilaat saatetaan tekemään tutkimustilanteista mahdollisimman tarkkoja havaintoja ja kuvauksia. Selkeillä, pelkistetyillä demonstraatioilla pyritään herättämään oppilaissa aktiivinen, elämyksellisen suhde fysiikan ja kemian ilmiöihin ja sekä löytämään yhteys arkikokemusten ja tutkimustilanteiden välille. Välittömistä kokemuksista ja havainnoista sekä muistiinpanojen avulla tehdyistä työselostuksista päädytään keskustellen ilmiöiden yhteyksiin ja lainalaisuuksiin. Keskustelun kautta muotoillaan johtopäätökset ja löydetään käsitteet ilmiöille.

176

Opetus etenee luonnontieteen menetelmiä noudattaen kokeellisesti ja havaittua käytäntöön soveltaen. Perusilmiöitä tarkastellaan yhteydessä ihmiseen, ympäristöön ja luontoon, laitesovelluksiin ja teknologiaan.

Fysiikan ja kemian opetus luokilla 6 – 9 muodostaa kokonaisuuden biologian, terveystiedon, historian ja maantiedon oppisisältöjen kanssa sekä hyödyntää käytäntöön soveltamisessa kotitalouden ja käsityön opetusta. 6. luokan kiviopin jakso on osa perusopetuksen kemian opetusta, vaikka se menetelmällisesti poikkeaa seuraavien vuosiluokkien tutkimusotteellisesta kemianopetuksesta.

Tutustutaan tekniikan historiaan ja tutkijoiden elämäntyöhön kirjallisuuden avulla.

6. luokka

TAVOITTEET

Oppilas

● oppii kallioperän, vuoristojen ja kivityyppien syntyprosessit ● ymmärtää ja oppii maaperän kiviaineksissa tapahtuneita ja yhä jatkuvia

muuntumisprosesseja ● oppii tunnistamaan kivityyppejä, kivilajeja, malmimineraaleja kivilajinäytteiden

perusteella

SISÄLLÖT

● magmakivet, sedimenttikivet, metamorfiset kivet ● graniittimaaperä ja kalkkikivimaaperä ● hiilen ja timantin suhde, jalokivet ● malmien ja metallien tuntemusta

7. luokka

TAVOITTEET

Oppilas

● oppii ymmärtämään kemiallisia ilmiöitä aineessa tapahtuvina yhdistävinä, erottavina ja muuntavina prosesseina

● oppii ymmärtämään kemiallisia prosesseja ja aineiden kiertokulkua maaperässä, kasveissa, ihmisen elimistössä

● oppii havaintojen tekemisen tarkkuutta ja ilmiöiden kuvaamista ● oppii ymmärtämään ja käyttämään luonnontieteen tutkimusmenetelmiä, tekemään

yksinkertaisia kemiallisia kokeita, tulkitsemaan tutkimusta ja esittämään tuloksia ● ymmärtää kemiallisten ilmiöiden sovelluksia teknologiaan ja teolliseen tuotantoon ● oppii ymmärtämään ympäristön suojelun merkityksen ja luonnonvarojen kulutukseen

liittyviä haittoja

177

● oppii tuntemaan aineiden ominaisuuksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia ● oppii aineita ja prosesseja kuvaavia kemiallisia käsitteitä ● oppii tuntemaan tutkimusvälineitä ja -laitteita sekä käyttämään niitä turvallisesti ja

ohjeita noudattaen

SISÄLLÖT

Palaminen

● erilaisten aineiden palaminen, esim. oljet, puuvilla, havunneulaset, siemenet, villa, nahka, alkoholi, kaasu, öljy/kynttilä (tarkastelun kohteena ilmiöön liittyvä laadullisuus; esim. prosessin nopeus, liekin väri ja koko, savu, haju, tuhka)

● tutkitaan palamisen ja ilman välistä suhdetta ja palamisen vaikutusta ilman koostumukseen ( avotuli, uuni savupiippuineen)

● hiilen, rikin ja fosforin palaminen, niiden ominaisuudet ja esiintyminen luonnossa ja elimistössä (esim. tulivuoret, kivihiili, tulikärpäset)

● hapen ja hiilidioksidin merkitys ihmisille, eläimille ja kasveille ● palamiskaasut ja tuhka, happo ja emäs ● punakaalin ja mahdollisesti myös lakmuksen ja yleisindikaattorin käyttö indikaattorina ● lahoaminen, ruostuminen, hengitys

Suolat

● kalkkimuodostelmat, esiintymät, tippukiviluolat, kalkkimaaperän kasvusto jne. (kerrataan ja syvennetään 6. luokan kiviopin sisältöjä)

● kalkin poltto ja kalkin kierto ( kalkkikivi – sammuttamaton kalkki – sammutettu kalkki – kalkki), laasti, sementti

Metallit

● tutustutaan tärkeimpiin metalleihin, niiden kemiaan ja käyttöön ( esim. rauta, kupari, lyijy, elohopea, tina, hopea, kulta; kerrataan ja syvennetään 6. luokan kiviopin sisältöjä)

● raudan sulattaminen (kivihiili, masuunin toiminta)

8. luokka

TAVOITTEET

Oppilas

● oppii tuntemaan elimistön kemiallisia prosesseja sekä ymmärtämään ravintoaineiden merkityksen elimistön toiminnassa, kehityksessä ja kasvussa

● oppii tuntemaan orgaanisten aineiden kemiallisen kierron luonnossa ● oppii ymmärtämään kemian yhteyden käytännön ruuanvalmistukseen, kodinhoitoon ja

hygieniaan, elintarvikkeiden tuotantoon ja jalostukseen, tekstiilituotantoon, rakennusmateriaaleihin jne.

178

● vahvistaa ja monipuolistaa luonnontieteellisen tutkimisen ja tulkitsemisen taitojaan ja kykyjään esittää tutkimuksen tuloksia

● oppii käyttämään aihepiiriin liittyviä kemiallisia käsitteitä ja tuntemaan tutkimuksessa käytettyjen aineiden ominaisuuksia ja vaikutuksia toisiinsa

● oppii huomioimaan turvallisuuskysymykset kemiallisten aineiden käsittelyssä ● ymmärtää kemikaalien vastuuttomasta käytöstä aiheutuvat haitat ja vaarat luonnolle,

ympäristölle ja ihmiselle ● oppii soveltamaan omaksumiaan tietoja ja taitoja ja valmistamaan perusraaka-aineista

esim. elintarvikkeita ja hygieniatuotteita

SISÄLLÖT

Käsitellään elollista rakentumista, orgaanisten aineiden, hiilihydraattien, valkuaisaineiden ja rasvojen ominaisuuksia, tutkitaan niiden rakennetta ja merkitystä ravitsemuksessa ja niiden hyödyntämistä teknologiassa. Tutkimuksissa käytetään peruselintarvikkeita ja niiden prosessointia; jyvä – jauho- taikina – leipä, maito – piimä – juusto, muna jne.

Hiilihydraatit

● erotetaan tärkkelystä viljasta ja perunasta sekä tutkitaan tärkkelyksen ominaisuuksia (liukeneminen, lämmittäminen, testaaminen jodilla)

● tärkkelyksen muuntaminen sokeriksi, siementen itäminen (tärkkelys – glukoosi) ● hiilihydraattien muodostuminen, fotosynteesi (sokeri – tärkkelys- selluloosa) ● glukoosin valmistaminen tärkkelyksestä hapon avulla ● erilaiset sokerit ja niiden tunnistaminen sekä sokeripitoisuuden testaaminen

elintarvikkeista ● sokerin historiallinen ja kulttuurinen merkitys ● sokerin vaikutus hampaisiin ja ruokavalioon (verensokeri, diabetes) ● käyminen

Rasvat

● rasvojen ja öljyjen ominaisuudet ja niiden suhde veteen, lämpöön, tuleen ● rasvojen alkuperä kasveissa ja eläimissä, ravintorasvat ● emulsio ja kovettaminen ( esim. saippuan valmistaminen) ● emulgointi ( esim. ruuanlaitossa ja ihovoiteen valmistamisessa) ● härskiintyminen

Proteiinit

● proteiinin erottaminen viljasta (gluteiini), proteiinit kasveissa ( siemenissä, palkokasveissa)

● eläinvalkuainen ( maidossa, munissa, lihassa, kalassa, höyhenissä, turkiksissa) ● valkuaisaineen tunnistaminen, sen luontaisten ominaisuuksien muuttuminen

(denaturoiminen, koaguloiminen, mätäneminen)

179

● valkuaisaine ja typpi, typen sitoutuminen ja vapautuminen luonnossa ● viljelymaiden lannoitus (kompostointi, kemiallinen lannoitus, hernekasvit) ● maidon käsitteleminen ja jalostus ( maitotuotteet, esim. juuston, viilin, jogurtin tai

rahkan valmistaminen )

9. luokka

TAVOITTEET

Oppilas

● oppii tuntemaan orgaanisia aineita ja niiden valmistusprosesseja ● tarkastelee aineen muuntumista ● vahvistaa ja monipuolistaa edelleen luonnontieteellisen tutkimuksen ja tulkitsemisen

taitoja ● kehittää tutkimuksen tulosten tarkastelua ja johtaa niistä lainalaisuuksia

ymmärtääkseen kemiallisia prosesseja yhä laajemmin ● oppii tutkimusmenetelmien avulla aineiden laadullisuuksien muuntumisen prosesseissa ● hallitsee aineiden turvallisen käytön ja erityisesti palavien aineiden asialliset

käsittelytavat ● tuntee alan teollisuutta ● tutustuu kemian merkkikieleen ja mallintamiseen

SISÄLLÖT

● Käsitellään orgaanisen kemian perusilmiöitä ja ympäristökemian alkeita ● tarkastellaan orgaanisen kemian tärkeimpiä alkuaineita: hiili, vety ja happi ● tutkitaan hiilidioksidin ominaisuuksia ● tutkitaan sokerin ominaisuuksia ● käsitellään alkoholikäyminen ja vertaillaan eri alkoholien ominaisuuksia ● valmistetaan dietyylieetteriä ja etyleeniä sekä vertaillaan niiden ominaisuuksia etanoliin ● tutkitaan aldehydien ja ketonien ominaisuuksia ● vertaillaan alkoholien ja karboksyylihappojen ominaisuuksia ● valmistetaan estereitä ● luodaan kokonaisnäkemys kasvien kemiasta ● tutustutaan yleisimpiin huume- ja päihdeaineisiin sekä niiden vaikutuksiin ● mallinnetaan alustavasti aineen rakennetta ja reaktioita kemian merkkikielellä ● järjestetään vierailuja alan teollisuuslaitoksiin

PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET FYSIIKASSA

Oppilas oppii

● työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen ● käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä

tutkimusmenetelmiä, myös tieto- ja viestintätekniikkaa, sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

180

● tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkitsemaan ja esittämään tuloksia ● aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden

merkityksen luonnolle ja ympäristölle ● tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja

käyttämään niitä ● aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja ● kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla ● soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa ● tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että

yhteiskunnalle

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas

● osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä ● osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan

aineen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta

● osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä ● tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja

ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen ● tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle,

esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa

● tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja

● tuntee teollisuuden eri aloja kuten metalli- ja puunjalostusteollisuus sekä niiden tuotteita ja niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä

● osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja osaa tehdä valintoja kuluttujana

● osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia

● osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit

● osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen ● osaa tulkita yksinkertaisia reaktioyhtälöitä ja kirjoittaa esimerkiksi hiilen palamisreaktion

yhtälön ● osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä atomin uloimman elektronikuoren

rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä

181

Kemian lukiokurssit

Pakolliset kurssit

Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● saa kuvan kemiasta, sen mahdollisuuksista ja merkityksestä ● syventää aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien

asioiden yhteydessä ● osaa orgaanisten yhdisteiden rakenteita, niiden ominaisuuksia ja reaktioita sekä

ymmärtää niiden merkityksen ihmiselle ja elinympäristölle ● tuntee erilaisia seoksia sekä niihin liittyviä käsitteitä ● kehittää tietojen esittämisessä ja keskustelussa tarvittavia valmiuksia ● oppii kokeellisen työskentelyn, kriittisen tiedonhankinnan ja –käsittelyn taitoja ● osaa tutkia kokeellisesti orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, reaktioita ja erotus- ja

tunnistamismenetelmiä sekä osaa valmistaa liuoksia.

Keskeiset sisällöt

● orgaanisia yhdisteryhmiä kuten hiilivetyjä, orgaanisia happiyhdisteitä, orgaanisia typpiyhdisteitä sekä niiden ominaisuuksia ja sovelluksia

● orgaanisissa yhdisteissä esiintyvät sidokset sekä poolisuus ● erilaiset seokset, ainemäärä, pitoisuus ● orgaanisten yhdisteiden hapettumis- ja pelkistymisreaktioita sekä

protoninsiirtoreaktioita

Syventävät kurssit

Kemian mikromaailma (KE2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee aineen rakenteen ja ominaisuuksien välisiä yhteyksiä ● osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja

järjestelmiä ● ymmärtää orgaanisten yhdisteiden rakenteita ja tuntee rakenteen määrityksessä

käytettäviä menetelmiä ● osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen,

ominaisuuksiin ja reaktioihin liittyviä ilmiöitä.

182

Keskeiset sisällöt

● alkuaineiden ominaisuudet ja jaksollinen järjestelmä ● elektroniverhon rakenne ja atomiorbitaalit ● hapetuslukujen määräytyminen ja yhdisteen kaava ● kemiallinen sidos, sidosenergia ja aineen ominaisuudet ● atomiorbitaalien hybridisoituminen ja orgaanisten yhdisteiden sidos- ja avaruusrakenne ● isomeria

Reaktiot ja energia (KE3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksen elinympäristössä (teollisuus)

● ymmärtää energian sitoutumisen ja vapautumisen kemiallisissa reaktioissa sekä niiden merkityksen yhteiskunnassa

● osaa kirjoittaa reaktioyhtälöitä ja käsitellä reaktioita matemaattisesti ● osaa tutkia kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja -

mekanismeihin liittyviä ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt

● kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ● epäorgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia ● stoikiometrisia laskuja, kaasujen yleinen tilanyhtälö ● energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa ● reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät

Metallit ja materiaalit (KE4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee teollisesti merkittäviä raaka-aineita sekä niiden jalostusprosesseja ● tuntee hapettimia ja pelkistimiä ja niiden käyttöä sekä osaa kirjoittaa

hapettumispelkistymisreaktioita ● osaa sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyviä kvantitatiivisia

sovelluksia ● tuntee erilaisia materiaaleja, niiden koostumusta, ominaisuuksia ja

valmistusmenetelmiä sekä kulutustavaroiden ympäristövaikutusten arviointiin käytettäviä menetelmiä

● osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen metalleihin ja sähkökemiaan liittyviä ilmiöitä.

183

Keskeiset sisällöt

● sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi ● hapettumis-pelkistymisreaktiot ● metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet ● bio- ja synteettiset polymeerit, komposiitit

Reaktiot ja tasapaino (KE5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää reaktion tasapainotilan muodostumisen ja niihin liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia

● ymmärtää tasapainon merkityksen ja tutustuu tasapainoon teollisuuden prosesseissa ja luonnon ilmiöissä

● osaa tutkia kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.

Keskeiset sisällöt

● reaktiotasapaino ● happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys ● liukoisuus ja liukoisuustasapaino ● tasapainoon liittyvät graafiset esitykset

Kemian kertauskurssi (KE8) koulukohtainen syventävä kurssi Kurssin tavoitteena on kerrata kemiaa, että opiskelija pystyy osallistumaan ylioppilaskirjoitusten kemian reaalikokeeseen.

Sisältöjä:

Käydään läpi valtakunnallisen pakollisen ja syventävien kurssien asiasisällöt painottaen opiskelijoiden tarpeiden mukaan.

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

Goetheanistinen kemia (KE6), toteutetaan Oulussa

Kurssin tavoitteena on havainnoinnin pohjalta tutustua kemiallisiin tapahtumiin. Sisältönä suolat, hapot, emäkset, pH:n käsite. Kemiallisen kaavakielen historiallinen kehitys ja alustava atomin käsittely edelliseen liittyen.

184

8.13 Terveystieto

Perusopetus Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristöoppia. Vuosiluokilla 5–6 osana biologiaa, maantietoa ja liikuntaa. Vuosiluokilla 7–9 terveystieto on omana oppiaineenaan, mutta sen opetus nivoutuu tiiviisti erityisesti biologian opetukseen ja osin sen sisältöjä ja tavoitteita sivutaan myös maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetuksessa.

1.–2. luokat

Käsitellään sosiaalisia suhteita: minä, perhe, ystävät, ryhmässä toimiminen ja toisen huomioiminen. Perehdytään liikenneturvallisuuteen ja harjoitellaan hätänumeroon soittamista sekä opitaan selviytymään pienistä kotona hoidettavista haavoista.

3.–5. luokat

Pohditaan, mitä on itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, yksilöllisyys ja erilaisuus. Miten eri tavoin tunteita voi ilmaista ja nimetä. Liikuntatuntien yhteydessä perehdytään, miten toimia tajuttoman tai hukkumisvaarassa olevan henkilön kanssa.

6. luokka

Käsitellään nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvää seksuaalisuutta

Pohditaan, mitä tarkoitetaan yksilön velvoitteilla ja vastuulla. Mitä on välittäminen, suvaitsevaisuus ja huolenpito. Päihteiden vaikutus ihmisen terveyteen.

Vuosiluokat 7-9

Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi.

Seitsemänneltä luokalta alkaen terveystiedon käsittelyä laajennetaan kattamaan terveitä elämäntapoja yleensä. Käsitellään riittävän levon ja lämmön merkitystä. Tutustutaan tärkeimpiin tekstiilikuituihin. Myös alkoholin, tupakan ja huumeiden vaikutuksia tarkastellaan. Terveet

185

elämäntavat käsitellään aina yhteydessä ihmisen elimistöön ja sen toimintaan moralisointia ja intoilua välttäen.

Terveystiedon opetuksen painopiste sijoittuu seitsemännelle luokalle ikävaiheeseen, jolloin oppilaat ovat varttumassa varsinaiseen murrosikään. Käsiteltävät sisällöt koskettavat voimakkaasti fyysisiä ja sielullisia muutoksia kokevaa nuorta. Murrosikään kuuluva voimakas yksityisyyden kokemus ei kuitenkaan vaikuta vielä seitsemännellä luokalla niin voimakkaasti, että oppilaat kokisivat opetuksen kajoavan siihen. Opetettua ei vielä oteta vastaan henkilökohtaisiin ja usein yksipuolisiin näkemyksiin ('ismit') peilaten.

Objektiivisesti omaksutun terveystiedon perusteella itsenäistyvä nuori voi vielä tietoisesti muovata elämäntapojaan ja välttää seuraavina vuosina voimistuvia taipumuksia ravitsemuksen yksipuolisuuksiin ja häiriöihin, liialliseen valvomiseen, paleltumille altistavaan pukeutumiseen, nautintoaineiden ja sukupuolielämän kokeiluihin, jotka liittyvät yleensä epävakaan sielunelämän ailahteluihin.

7. luokka

Käsitellään eri ikäkausiin ja elämänkulkuun liittyviä erityispiirteitä ja tapahtumia sekä niihin liittyviä terveydellisiä tekijöitä. Pohditaan elämänkaareen liittyviä kriisejä ja muutoksia ja niihin liittyviä selviytymiskeinoja. Pohditaan päihteisiin liittyviä mielihyvän ja riippuvuuden käsitteitä sekä valintoja. Perehdytään seksuaaliterveyden eri osa-alueisiin.

8. luokka

Pohditaan, mitä tarkoitetaan omilla voimavaroilla ja nuoruuteen liittyvillä valinnoilla ja niiden vaikutuksesta terveyteen. Perehdytään yleisimpiin kansantauteihin, tartuntatauteihin ja niiden ennaltaehkäisyyn sekä itsehoitoon. Käsitellään nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia. Onnettomuustilanteissa toimiminen.

9. luokka

Käsitellään seksuaaliterveyttä edistävää käyttäytymistä, siihen liittyviä arvoja, normeja ja myyttejä. Perehdytään erilaisiin terveys- ja hyvinvointipalveluihin sekä kansalaisjärjestöjen terveyttä edistävään toimintaan. Onnettomuustilanteissa toimiminen ja hätäensiapuun tutustuminen.

PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET

Oppilas oppii

● tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä

186

● ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa

● ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä

● kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja

● huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa

● tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja

● arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta

● käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi

● ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kasvu ja kehitys

Oppilas

● tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta

● osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia

● osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista

● tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään

● osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja.

Terveys arkielämän valintatilanteissa

Oppilas

187

● tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä

● osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä

● tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta

● osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään

● tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua.

Voimavarat ja selviytymisen taidot

Oppilas

● osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla

● osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet

● osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja

● osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä.

Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri

Oppilas

● tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä

● osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään

● tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti

● osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä.

188

Lukiokurssit

Pakollinen kurssi

Terveyden perusteet (TE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään

● tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa

● tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ● osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia

terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta ● tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.

Keskeiset sisällöt

● työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys

● seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö ● kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät

sekä niihin vaikuttaminen ● sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen ● terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen ● terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän,

mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta ● terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä

Syventävät kurssit

Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2)

Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä

189

kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Erityisesti korostetaan terveyden ylläpitoon liittyvää vastuullisuutta. Työskentelyssä korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskustelu- ja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta ● osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia ● osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja

ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille ● osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia

tulkintoja.

Keskeiset sisällöt

● itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä ● vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen ● elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien

kohtaaminen ● ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta,

terveysliikunta, syömishäiriöt ● fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä ● seksuaaliterveys ● terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja

niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana

● tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan että globaalisesta näkökulmasta

Terveys ja tutkimus (TE3)

Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla käsitellään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Lisäksi perehdytään pakollisen kurssin tavoitteita syventäen terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työskentelyssä korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

190

● osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti

● osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ● toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa

opiskeluympäristössään ● osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet ● osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden

näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

● terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä

● terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työ- ja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät

● terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet ● tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito,

medikalisaatio ● terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen

8.14 Uskonto

Perusopetus

KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä.

Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoite on uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

Opetuksen tavoitteena on

● perehdyttää omaan uskontoon ● perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen ● tutustuttaa muihin uskontoihin ● auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä

191

● kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta.

EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys.

VUOSILUOKAT 1−5

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen.

TAVOITTEET

Oppilas

● oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä

● tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin ● tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin ● ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden ● tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan ● tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin

katsomuksiin ● oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä

kristillisen etiikan soveltamista.

KESKEISET SISÄLLÖT

Luottamus ja turvallisuus

● oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita

● Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta

Arvokas ja ainutlaatuinen elämä

192

● minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä ● toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus ● teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia ● suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin,

jotka liittyvät oppilaiden elämään

Raamatun kertomuksia ja opetuksia

● alku- ja patriarkkakertomukset ● Egyptistä Luvattuun maahan ● Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous

Eettisyyteen kasvaminen

● ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta ● kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä ● yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus

Luterilaisen kirkon elämä

● seurakunta oppilaan elämässä ● kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja ● luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta ● seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset,

diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä ● kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita

hengellisiä lauluja

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

● oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla ● juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä

Vuosiluokat 6−9

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

TAVOITTEET

Oppilas

• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

193

• ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä

• perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana • perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja

yhteiskunnan elämässä • perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa

soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

• elämän merkitys ja rajallisuus • uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot

• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet

• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu

• Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä • Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta • Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä • Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö • Raamatun kulttuurivaikutuksia

Kirkko

• keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä • kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia • kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään • kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen

usko, kristilliset symbolit

Suomalainen katsomusperinne

194

• yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus

• uskonnonvapaus • luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne • suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Ihminen eettisenä olentona

• eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen • kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen • ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana • kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna

ja vertaukset

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta

Oppilas

• tuntee Raamatun keskeisen sisällön • tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen

keskeiset vaiheet • tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen

luterilaisuuden perusluonteen • ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä

Oppilas

• ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta

• tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa • tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet • arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

• tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen • hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä • kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

195

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

Oppilas

• kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan • tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

ORTODOKSINEN USKONTO

Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen.

VUOSILUOKAT 1–5

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1–5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentumiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi.

TAVOITTEET

Oppilas

• vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä • perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien

ihmisten elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan

• tutustuu uskonopin peruskysymyksiin • perehtyy Raamatun kertomuksiin, niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja

oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä • tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin

katsomuksiin.

KESKEISET SISÄLLÖT

Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset

• pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat • oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä • paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset • kirkon suuria opettajia ja marttyyreja

Kirkon jäsenenä

196

• ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa • oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan

lapsityö • luostarien toiminta • kirkollisia järjestöjä • lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja • oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla • juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä

Raamattu pyhänä kirjana

• alkukertomukset ja patriarkkakertomukset • Egyptistä Luvattuun maahan • Jeesuksen elämä ja opetukset, Herran rukous • evankeliumien kirjoittajat • ylösnousemus ja uusi elämä • Uuden testamentin ajanhistoriaa

Liturginen elämä

• jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgiajumalanpalvelus • sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen • kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja • kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana • ikoni kuvana ja pyhänä esineenä

Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen

• ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena • Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet • pelastus ja iankaikkinen elämä • kirkko ja seurakunta • kymmenen käskyn etiikka

Vuosiluokat 6–9

Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6–9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista.

197

TAVOITTEET

Oppilas

• vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyden ulottuvuutta elämässä

• perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan ja uskonkäsitykseen

• tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä

• perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa

soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

KESKEISET SISÄLLÖT

Raamattu

• Raamatun synty ja sisältö • Raamattu pyhänä kirjana • Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit • Apostolien teot

Kirkkohistoria

• kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat • kirkkokunnat sekä ekumenia • Suomen ortodoksisen kirkon historiaa • Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne • Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys

Maailmanuskonnot

• keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet

• uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Liturgiikka ja uskonoppi

• sakramentit • jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia • kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki

198

• uskonopin keskeiset kohdat

Etiikka

• ortodoksinen ihmiskäsitys • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen • Vuorisaarnan etiikka

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta

Oppilas

• tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta

• tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen • on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista • tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen • tuntee kirkon eettistä opetusta ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä.

Oppilas tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällö

Oppilas

• tuntee Raamatun sisäisen rakenteen • ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen • ymmärtää Raamatun osana kirkon Traditiota • tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen

liturgisen käyttöyhteyden.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

• tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakaantumisen syyt • osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa • tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen • tuntee oman seurakunnan toimintaa • tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa • tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa.

Oppilas tuntee maailmanuskontoja

199

Oppilas

• ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle • tunnistaa suuret maailmanuskonnot • osaa arvostaa eri tavalla uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Lukiokurssit

Evankelis-luterilainen uskonto

Pakolliset kurssit

Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana

● ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

● saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen ● tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen

osana uskonnon tutkimusta ● oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen

vakaumus.

Keskeiset sisällöt

● uskonnon määrittely ja tutkiminen ● uskonnon ydinkysymykset ● uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa ● Raamattu pyhänä kirjallisuutena ● yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä ● Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat ● Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

200

● ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa

● tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa

● ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa ● osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää

näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.

Keskeiset sisällöt

● kristillisen kirkon synty ● alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon ● lännen kirkko keskiajalla ● idän kirkon kehitys ● reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla ● nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa ● kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu

Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen

● saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun ● ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa

ratkaisuistaan ● saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa

kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin ● ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan ● ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen

sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita.

Keskeiset sisällöt

● ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema ● kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta ● hyvän ja pahan käsitteet ● kristillinen etiikka ja etiikan teoriat ● yksilöeettisiä kysymyksiä ● yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä

Syventävät kurssit

201

Uskontojen maailmat (UE4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ● ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen

ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ● ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten

samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä.

Keskeiset sisällöt

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.

● uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät ● uskontojen pyhät kirjat ja oppi ● uskontojen eettiset ohjeet ● uskontojen kultit ja rituaalit ● uskontojen suuntaukset ● uskonnot ja yhteiskunta

Mihin suomalainen uskoo? (UE5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen

● ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä

● osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

● muinaissuomalainen uskonto ● Suomen kirkkohistorian yleislinjat ● luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa ● ei-kristilliset yhteisöt Suomessa ● kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan

202

KRISTIYHTEISÖN USKONNON OPETUS PERUSOPETUKSESSA

Kristinyhteisön uskonnon opetuksessa on keskeistä herättää ja vaalia kristillisiä arvoja elämää kantavina voimina luonnossa, ihmisten kesken ja yksityisen ihmisen elämänkaaressa. Opetuksen tehtävänä on luoda myös elävä yhteys opetukseen osallistuvien oppilaiden, heidän vanhempiensa, koulun ja seurakunnan välille. Lisäksi opetuksessa pyritään saavuttamaan uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys sekä kehittämään suvaitsevaisuutta. Opetuksessa toteutetaan steinerkoulun opetusmenetelmiä ja käytäntöjä, jotka johtuvat lapsen kehitysvaiheesta ja ottavat sen huomioon.

VUOSILUOKAT 1-6

Uskonnon opetus tarjoaa vuosiluokilla 1-6 aineksia oppilaan maailmankuvan rakentumiseen. Oppilas tutustuu uskonnon opetuksessa maailmaan oman uskontonsa sisältöjen ja oman kokemuksensa kautta, tutustuu Raamattuun ja saa tukea ja rohkaisua vastuun ottamiseen ja kantamiseen sekä eettiseen arviointiin.

TAVOITTEET

Oppilas

● oppii luottamaan elämään, itseensä ja tulevaisuuteen sekä oppii tuntemaan uskon ja uskonnon arvon omassa ja muiden elämässä

● tutustuu Vanhan testamentin kertomuksiin ● tutustuu alustavasti Uudesta testamentista Jeesuksen opetukseen ja tekoihin ● tutustuu oman seurakuntansa toimintaan ja kirkkovuoden kiertoon ● saa hyväksyvän suhteen erilaisten uskonnollisten ja ei-uskonnollisten katsomusten

olemassaoloon ● kasvaa eettiseen toimintaan sekä omien tunteiden ja kokemusten jakamiseen.

KESKEISET SISÄLLÖT

Sisältöjen valinta perustuu lapsen tiedostamisen laadulliseen muuttumiseen ja sen tunnistamiseen. Alkuopetuksessa vaalitaan lapsen kokonaisvaltaista, erityisesti tunteessa ja tahdossa ilmenevää uskonnollisuutta, ja myöhemminkin opetuksen sisältöjen tehtävä on syventää tunteen kokevaa kykyä ja lujittaa tahtoelämää, jotta oppilas voi liittyä maailman arvoperustaan tiedostamisen kasvaessa.

Luottamus ja turvallisuus

● Jumalan viisaus ja rakkaus kaiken olemassaolon perustana ● omista kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämän ja kuoleman kysymyksiä

203

Elämän arvo ja eettisyyteen kasvaminen

● ihmisen kasvu lähiympäristönsä, kulttuuriperinteensä ja yhteiskunnan jäseneksi ● ihmisen ja luonnon kunnioitus ● ihmisen ja yhteiskunnan itsenäistyminen ja vastuu Jumalan edessä

Raamatun kertomukset ja opetukset

● Raamattu Jumalan tahdon ilmentäjänä ● alkukertomukset ● Jumala kansojen johdattajana Vanhan testamentin mukaan ● sankarius, Vanhan testamentin merkittävät henkilöhahmot ● Jeesuksen elämästä ja opetuksesta

Seurakunta ja uskonnollinen elämä

● oma seurakunta oppilaan elämässä, oppilaiden kysymykset ● kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä sisältöjä ja tapoja ● rukous ● laulut ja virret

Ympäröivä uskonnollinen maailma

● muut uskonnot erityisesti oppilaiden omien kysymysten ja kokemusten pohjalta ● uskontojen kohtaamiset maailmassa

VUOSILUOKAT 7-9

Uskonnonopetuksen tehtävä on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärrystä oman ja muiden uskontojen luonteesta, jotta oppilas pystyy rakentamaan omaa maailmankatsomustaan ja eettistä näkemystään. Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan osallisuuden kokemusta suhteessa itseensä, ympäristöönsä ja maailmaan.

TAVOITTEET

Oppilas

● tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumista ● ymmärtää uskonnon ja pyhyyden merkityksen ihmisen ja yhteisöjen elämässä ● perehtyy Raamattuun ● perehtyy kristinuskoon ja sen kehitykseen ● perehtyy omaan kirkkoonsa ● tutustuu maailmanuskontojen keskeisiin piirteisiin

204

● suhtautuu suvaitsevasti eri tavoilla ajatteleviin ja uskoviin ihmisiin ● tuntee etiikan perusteita ja alkaa pohtia eettisiä kysymyksiä.

KESKEISET SISÄLLÖT

Maailmankatsomus

● elämän merkityksen ja rajallisuuden tajuaminen ● uskon ja tiedon välisen suhteen luominen ● uskonnollisuus ja uskonnottomuus

Maailmanuskonnot

● maailmanuskontojen keskeiset pääpiirteet ja niiden levinneisyys ● uskonnon suhde yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu

● Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä ● Vanha testamentti myöhemmän uskontokehityksen pohjana ● Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä ● Raamatun synnystä, tulkinnasta ja vaikutuksesta kulttuuriin

Kirkkohistoria

● kristinuskon synnystä ja kehityksestä ● kristillisyys elämänkäytännössä ja yhteiskunnassa ● Suomen uskontotilanne nykyään ja sen kehityksen pääpiirteet ● uskonnonvapaus ● kirkon jäsenyys

Eettisyys

● eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen ● kristillinen ihmiskäsitys ja etiikka ● ihminen yksilönä sekä yhteiskunnan ja luonnon jäsenenä

KRISTIYHTEISÖN USKONTO

Lukiokurssit

Pakolliset kurssit

205

Uskonnon luonne ja merkitys (UR1)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● perehtyy uskonnon ilmiöön ja tuntee Raamatun pyhän kirjallisuuden edustajana ● ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnon kysymyksenasettelut ja

suhteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan ● saa aineksia ja käsitteitä oman maailmankatsomuksensa rakentamiseen ja omien

elämänkokemustensa jäsentämiseen ● tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja saa suhteen Raamatun

tutkimukseen ● oppii suhtautumaan ennakkoluulottomasti ja kunnioittavasti muun vakaumuksen

omaaviin ihmisiin.

KESKEISET SISÄLLÖT

● uskonnon määrittely ja tutkiminen ● uskonnon ydinkysymykset ● uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa ● Raamattu pyhänä kirjana ● Raamatun synty ja sisältö ● Raamatun tutkimus ja tulkinta ● Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin

Uskonto, kirkko kulttuuri ja yhteiskunta (UR2)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää miten kristinusko ja kristillinen kirkko on muotoutunut levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa

● tuntee kristinopin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian vaiheissa

● ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina maailmassa ● osaa eritellä erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää

näiden yhteisen, ekumeenisen perustan.

KESKEISET SISÄLLÖT

● kristillisen kirkon synty ● alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon

206

● lännen kirkko keskiajalla ● idän kirkon kehitys ● reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla ● nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa ● kirkkojen ja uskontojen vuoropuhelu: maailmanuskontojen ja katsomusten erityispiirteet

ja niiden merkitys ihmiskunnan tietoisuuskehityksessä

Ihmisen elämä ja etiikka (UR3)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● asettaa eettisiä kysymyksiä ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan arvon ● saa käsitteitä eettisen tarkastelun avuksi ● ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa

ratkaisuistaan ● saa tietoa ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista eettisistä ongelmista ja osaa

liittää niitä uskonnon keskeisiin kysymyksenasetteluihin ● ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden sekä omien kokemusten että teologisten

perusteiden pohjalta.

KESKEISET SISÄLLÖT

● ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys ja kuolema ● kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta ● hyvän ja pahan käsitteet ● kristillinen etiikka ja etiikan teoriat ● yksilön eettisiä kysymyksiä ● yhteiskunnan eettisiä kysymyksiä

Syventävät kurssit

Uskontojen maailmat (UR4)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ● ymmärtää uskontojen sisäisen monimuotoisuuden ja sen yhteyden ihmisen ajatteluun,

kulttuuriin ja yhteiskuntaan

207

● ymmärtää samojen ihmiselämän peruskysymysten ilmenemisen eri uskonnoissa ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perustaa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia sekä tarkastellaan luonnonkansojen uskontoja seuraavin teemoin:

● uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät ● uskontojen pyhät kirjat ja oppi ● uskontojen eettiset ohjeet ● uskontojen kultit ja rituaalit ● uskontojen suuntaukset ● uskonnot ja yhteiskunta.

Kristiyhteisö Suomessa (UR5)

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee Kristiyhteisön historian, nykypäivän sekä sitä ympäröivää uskonnollista kulttuuria Suomessa

● ymmärtää Kristiyhteisön tilanteen Suomessa vähemmistöuskontona ● ymmärtää eri kirkkojen ja uskontojen merkityksen suomalaisessa valtiollisessa ja

yhteiskunnallisessa kehityksessä ● tuntee nykyistä uskonnollista tilannetta Suomessa.

KESKEISET SISÄLLÖT

● suomalainen / skandinaavinen muinaisuskonto ● kristinuskon tulo Suomeen ja sen vaiheet vuosisatojen aikana ● Kristiyhteisön tulo Suomeen ● ei-kristilliset liikkeet Suomessa ● maailmankatsomuksellinen tilanne Suomessa

8.15 Elämänkatsomustieto

Perusopetus Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön

208

vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa-arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi.

Vuosiluokat 1−5

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

● etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään

● kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

● tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta

● tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin.

KESKEISET SISÄLLÖT

Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaan.

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

• toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen • hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys • ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä • oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä,

rikkaus ja köyhyys maailmassa • ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä • hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä

209

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

• kuka olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja toiveet • erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus • suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö • elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja

maailmankatsomuksia

Yhteisö ja ihmisoikeudet

• yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö

• lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet • tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma • etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni

eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja

Ihminen ja maailma

• ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa • elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus,

elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa • luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys

ihmisten elämässä, maailmanperintö ja ympäristö

Vuosiluokat 6−9

Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi tuetaan.

TAVOITTEET

Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

● etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan

● kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

210

● omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

● laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme.

KESKEISET SISÄLLÖT

Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta.

Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta

• yhteiskuntateorian perusteet, demokratia • politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys

Katsomusten maailma

• katsomusten historiaa, katsomusvapaus • maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus • tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen • uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus

Kulttuuri

• kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto • kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus • käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja

luontokeskeinen

Etiikka ja hyvä elämä

• etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu • ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka • monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä

Tulevaisuus

• tulevaisuuden tutkiminen

211

• luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö • minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas

• osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä • tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen,

teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat • kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään

siihen eettisen ratkaisun • kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai

muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä.

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas

• tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja

• kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin

• ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron • osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa

erilaisista katsomuksista.

Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas

● tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron ● hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön ● pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden ● tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä ● tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo-

ja oikeusvaatimusten perusteita ● tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että

pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta.

Ihminen ja maailma

212

Oppilas

• ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita • tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia • osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön • ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

Lukiokurssit

Opetuksen tavoitteet lukiossa

Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tukea pyrkimyksilleen

● rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ● laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ● kehittää arvostelu-, harkinta ja toimintakykyään ● sisäistää ihmisoikeuksien, myönteisen monikulttuurisuuden, yhteiskunnallisen ja

globaalin oikeudenmukaisuuden sekä kestävän kehityksen periaatteita.

Arviointi

Elämänkatsomustiedossa arvioidaan sisällöllisen tiedon omaksumisen ja katsomuksellisen ymmärryksen kehittymisen lisäksi opiskelijan valmiutta tarkastella sekä ilmaista katsomuksellisia aiheita monipuolisesti, taitavasti ja luovasti. Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja systemaattisuus. Katsomusten, arvostusten ja uskomusten arviointi- ja ilmaisutavoissa arvostetaan suvaitsevaisuutta, eri näkökulmien ja toisten katsomustapojen huomioimista.

Pakolliset kurssit

Hyvä elämä (ET1)

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● kasvattaa kykyään sitoutua valitsemiinsa moraalisiin periaatteisiin ja haluaan toimia arvostustensa mukaisesti

213

● kasvattaa valmiuttaan ja haluaan välittää ja kantaa vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

● kehittää kykyään nähdä kokonaisuuksia yhä monimuotoisemmaksi käyvässä maailmassa ja näin vahvistaa kykyään muodostaa omaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan

● oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä ● kehittää taitojaan ilmaista identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä niihin liittyviä

näkemyksiään ja tuntemuksiaan suvaitsevaisesti, johdonmukaisesti ja luovasti.

Keskeiset sisällöt

● peruskäsitteet: elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, hyvä elämä, minuus, identiteetti

● hyvä elämä: ihmisen perustarpeita, maallisia ja uskonnollisia hyvän elämän malleja ● ihmisen yksilöllisen olemassaolon peruskysymykset: vapaa tahto ja valinnat, syntymä ja

kuolema, optimismi, pessimismi ja realismi ● elämänhallinnan keinot: yksilön mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä, perimän

ja ympäristön merkitys ● identiteetin muodostaminen ihmisen elämänkaaren aikana sekä eettiset valinnat eri

elämänvaiheissa ● yksilöllinen elämä ennen sekä nykyisessä monien mahdollisuuksien yhteiskunnassa ● hyveitä ja paheita koskevia käsityksiä ennen ja nyt sekä niiden suhde elämäntapoihin ja

tottumuksiin

Maailmankuva (ET2)

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden merkitykseen siinä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii tuntemaan historiallisesti merkittäviä ja nykyajassa vaikuttavia maailmankuvia sekä kasvattaa tietämystään niiden perustalla olevista uskomusjärjestelmistä

● oppii kysymään ja arvioimaan väitteiden ja uskomusjärjestelmien perusteluja ● kehittää ymmärrystään eri instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja

välittäjinä ● jäsentää omaa maailmankuvaansa samalla pitäen sen avoimena mielekkäälle

keskustelulle. Keskeiset sisällöt

● maailmankuvan, maailmankatsomuksen ja elämänkatsomuksen käsitteet ja niiden keskinäinen suhde

● maailmankuvan rakenne ja ydinalueet: käsityksiä ihmisestä, yhteiskunnasta, kulttuurista ja luonnosta sekä todellisuuden rakenteesta

214

● maalliset ja uskonnolliset katsomukset maailmankuvan perustana: tieteiden, näennäistieteiden ja uskontojen rajankäynti

● koulu, media ja taide maailmankuvaa luovina ja välittävinä instituutioina ● länsimaisen maailmankuvan murrokset ja mullistajat ● kokemusten, arkikäsitysten ja uskomusten synty ja tiedollinen luotettavuus ● maailmankuvien ja tiedon lähteiden järkiperäinen arviointi

Yksilö ja yhteisö (ET3)

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille ● oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena

valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä ● oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana

yhteiskunnallista vallankäyttöä ● oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan

rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen ● ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän

yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta.

Keskeiset sisällöt

● ihminen sosiaalisena olentona, yksilöiden vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, yksityinen ja julkinen

● vallan käsite, vallan muodot ja valtasuhteet sekä erilaiset vaikuttamiskeinot ● teorioita yhteiskunnan rakenteesta ja muutoksesta ● hyvä kansalainen suomalaisena, eurooppalaisena ja maailmankansalaisena ● ihmisoikeudet, ihmisoikeussopimukset ja niiden historia, ihmisoikeusrikoksia kuten

holokausti ● poliittiset ihanteet, ideologiat, utopiat ja demokratian muodot ● oikeudenmukaisuus yhteiskunnallisena, maailmanlaajuisena ja ekologisena

kysymyksenä

Syventävät kurssit

Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)

215

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii tuntemaan kulttuuria merkityksiin perustuvana inhimillisenä toimintana ● tutustuu erilaisiin kulttuuriperintöihin ja niihin liittyviin elämäntapoihin ● kehittää kykyään arvioida ihmisten käsityksiä ja tekoja suhteessa heidän omiin

arvostuksiinsa ja uskomusjärjestelmiinsä ● oppii suvaitsevaisuutta erilaisia elämänkatsomuksellisia ratkaisuja ja

identiteettivalintoja kohtaan ● perehtyy suomalaisen identiteetin ilmenemismuotoihin ● ymmärtää rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän ihmisoikeusloukkauksina.

KESKEISET SISÄLLÖT

• kulttuurin käsite ja merkitys ennen ja nyt • identiteetti, etnisyys ja kulttuuriperintö • saamelaiset, suomalaiset ja eurooppalaiset kulttuuripiirteet ja niiden nykyinen merkitys • kulttuurien ja sivilisaatioiden vuorovaikutus • etninen ja kulttuurinen moninaisuus Suomessa ja maailmassa • elämä monikulttuurisessa yhteiskunnassa • etnosentrisyys sekä rasismin ja suvaitsevaisuuden historiaa

Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5)

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen.

TAVOITTEET

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• kehittää herkkyyttään arvioida arvostuksissa ja uskomusjärjestelmissä esiintyviä eroja ja yhtäläisyyksiä

• oppii arvioimaan uskomuksia ja elämänkatsomuksia koskevia väitteitä • tuntee eri kulttuureissa vaikuttavia ja tärkeinä pidettyjä uskomusjärjestelmiä ja

elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä kasvattaa tietämystään niiden taustoista sekä niiden välittymisestä nykyajassa

• ymmärtää myyttien ja uskonnollisten käsitysten historiallisen synnyn ja nykyisen merkityksen maailman ilmiöiden selittäjinä

• oppii hahmottamaan maailman selittämistä eurooppalaisessa kulttuuriperinnössä.

216

KESKEISET SISÄLLÖT

• maailman myyttinen selittäminen ennen ja nyt • uskonnon ja uskonnollisuuden olemus • uskontokritiikki: sosiologinen, moraalinen, antropologinen ja psykologinen • ateismi ja agnostismi • sekulaarin humanismin ja vapaa-ajattelun historiaa ja nykysuuntauksia • humanismi ja kristinusko länsimaiden katsomuksellisina perusvirtauksina

8.16 Filosofia

Lukiokurssit

Opetuksen tavoitteet lukiossa

Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja • osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden

perusteluja • ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä

johdonmukaisesti ja järkevästi • hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja

osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.

Arviointi

Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.

Pakollinen kurssi

Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

217

• hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja

• tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta

• hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.

Keskeiset sisällöt

• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet

• todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys

• tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa

• yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet

• hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä

Syventävät kurssit

Filosofinen etiikka (FI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin • osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan

etiikan käsittein • kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan

välinein • oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.

Keskeiset sisällöt

• moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka • moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde

oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa

218

• moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta

• klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet • filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä • osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa,

tieteessä ja katsomuksissa • oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä • oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

Keskeiset sisällöt

• metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa

• totuuden luonne ja totuusteoriat • tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen • tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja

yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä • tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä • argumentoinnin ja päättelyn perusteita

Yhteiskuntafilosofia (FI4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin • oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa • osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta • osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista

toimintaa.

Keskeiset sisällöt

• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksia • yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus

219

• yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, dystopiat ja niiden toteutuminen kuten holokausti

• poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat

• nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus

8.17 Historia

Perusopetus

Historian opetukselle luodaan pohja jo alaluokkien uskonnon ja ympäristöopin opetuksessa. Varsinainen historianopetus alkaa 5. luokalla. Liikkeelle lähdetään kaukaa menneisyydestä, tutustumalla ihmiskunnan kehitykseen kertomusten muodossa. Lapsi saa ensimmäiset historialliset käsityksensä itämaiden kansojen kulttuurista ja historiasta. Opetuksessa tarkastellaan eri kulttuurikausien antia ihmiskunnalle. Ikävaiheelleen ominaisella tavalla oppilaat eläytyvät syvästi menneiden aikakausien tapahtumiin. Pyritään luomaan pohja ylempien luokkien historian opetukselle, jossa samat aikakaudet käsitellään uudelleen. Muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen on mukana historian opetuksessa kaikilla luokka-asteilla. Historiaa käydään läpi painotetusti henkilöhistorian kautta aina 8. luokan loppuun asti. 9. luokasta eteenpäin keskitytään enenevässä määrin myös taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin sekä kulttuurien henkisiin rakenteisiin.

3.-4. luokat

Omien juurien, oman perheen ja kotiseudun historia

5. luokka

Opetus sisältää noin seitsemän jaksoviikkoa

Tutustutaan vanhan ajan historiaan hellenistisen kulttuurin leviämiseen saakka (Aleksanteri Suuren sotaretket) eri kulttuurien ominaispiirteitä painottaen. Opetus tulee elävöittää monipuolisesti autenttisin ottein kulloinkin käsiteltävästä kulttuurikaudesta.

Käsitellään

• Maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisen elämään

• Eurooppalaisen sivilisaation synty antiikin Kreikassa

220

• Muinaisintialainen kulttuuri, muinaispersialainen kulttuuri sekä Kaksoisvirranmaan ja Egyptin muinaiset kulttuurikaudet

• Klassisen Kreikan kulttuurikausi

6. luokka

Opetus sisältää noin seitsemän jaksoviikkoa

Tutustutaan Rooman historiaan ja seurataan kreikkalais-roomalaisen kulttuurikauden vaikutuksia aina keskiajalle saakka

Käsitellään

• Rooman historia ja tarkastellaan kreikkalais-roomalaisen kulttuurikauden vaikutusta 1400-luvulle saakka sekä sen heijastumia aina tähän päivään asti.

• Kuvataan keskiajan olennaisia piirteitä: kansainvaelluksia, ritarin, munkin ja kaupunkilaisen elämää sekä kansallisuuksien syntymistä.

• Käsitellään uskontojen vaikutuksia ihmisten elämään sekä ihmisten eriarvoista yhteiskunnallista asemaa.

• Suomen historiaan voi tehdä katsauksia vastaavana aikana, esim. ristiretket, linnojen rakentaminen, kirkot ja luostarit, eri säädyt Suomessa.

7. luokka

Opetus sisältää noin seitsemän jaksoviikkoa

Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa:

renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä.

Käsitellään

• 1400–1600-luvut. • Keksintöjen, löytöretkien, luonnontieteiden nousun ja uskonpuhdistuksen ajanjakson

tärkeyttä korostetaan siltä kannalta, että nykyaikainen elämänmuoto sai silloin varsinaisen alkunsa.

• Kulttuurin ja yhteiskuntaelämän alueita käsitellään suurin linjoin olennaisinta korostaen. • Suomen historiaan voi tehdä katsauksia vastaavana aikana, esim. Vaasa-suku, Juhana-

herttuan renessanssihovi Turussa, Ruotsinsuurvalta-aika ja suomalaisten panos sen luomisessa.

8. luokka

Opetus sisältää noin seitsemän jaksoviikkoa

221

Edetään 1600-luvulta nykyaikaan saakka. Muodostetaan kokonaiskuvaa suurin linjoin ihmiskunnan historiasta. Opetuksessa painotetaan uuden ajan kulttuurihistoriaa: havainnollistetaan keksintöjen maailmaa muuttava vaikutus mm. höyrykone, kutomakone, sähkökoneet, liikennevälineet, automaatio ja tietotekniikka.

Käydään läpi Suomen historia vastaavalta aikakaudelta

• Suomi Ruotsin vallan alaisena, suomalaisten elämä kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina, suomalaisen kulttuurin muotoutuminen.

• Suomi Venäjän vallan alaisena, kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa, murrokset 1800-luvulla ja sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomessa, Suomen venäläistäminen ja sen vastustus.

• Suomen itsenäistyminen ja sisällissota. • Suomi toisessa maailmansodassa. • Suomi sotien jälkeen, elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään,

suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen.

9. luokka

Opetus sisältää noin neljä jaksoviikkoa

Painottaen Suomen historiaa, kerrataan maailman historia 1600-luvulta nykypäivään. Käsitellään uuden ajan valtiomuotoja ja kansojen itsehallinnon kehitystä. Opetuksessa painotetaan historiallisia kausaalisuhteita ja pyritään luomaan perusta nykyajan yhteiskunnallis-poliittisten ilmiöiden ymmärtämiselle.

KESKEISET SISÄLLÖT

• Tarkastellaan ihmiskunnan tietoisuuden laajenemista maantieteellisen ja astronomisten käsitysten muutosten pohjalta

• Tarkastellaan nykyajan valtioliittojen muodostumista vanhojen sosiaalisten liittymien tilalle

• Tarkastellaan kansainvälistymistä 1800-luvulla nykyajan ymmärtämiseksi • Seurataan valistusajatusten vaikutusta historian kehitykseen. • Suomen historia suhteutetaan vastaavaan maailman historiaan. • Aatehistoria käsitellään Suomen historiaan liittyen

HISTORIAN OPETUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET PERUSOPETUKSESSA

Oppilas oppii

● hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa

● käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta

222

● ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

● selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia

● arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa.

●

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

Oppilas

• osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä • pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

Oppilas

• kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen.

• osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. • osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia.

Historiallisen tiedon käyttäminen

Oppilas

• pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota

• pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

Lukiokurssit

Opetuksen tavoitteet lukiossa

Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset

• näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan

223

• osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden

• osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta

• ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta • saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä

toimintaan vastuullisena kansalaisena.

Arviointi

Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Pakolliset kurssit

Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä • ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se

vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen • tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan • tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.

Esihistoria — pyyntikulttuurin aika (ihmisen kehitysvaiheet, keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa), Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset (työnjako ja kulttuurin synty, suurten jokilaaksojen kulttuurit), Välimeren talousalue antiikin aikana (Kreikan talouselämä, Rooma — miljoonakaupunki ja imperiumi, orjuus ja antiikin ajan tekniikka).

Eurooppalainen ihminen (HI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla sen keskeiseen kulttuuriperintöön

224

• ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana • osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä • tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia • tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa

Antiikin aika (demokratian synty, antiikin kulttuuri).

Keskiajan yhtenäiskulttuuri (keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri, uskonnon merkitys kulttuurissa), Uuden ajan murros (renessanssi ja tiedon vallankumous, uskonpuhdistus, barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä, luonnontieteellisen maailmankuvan synty), Valistuksen aikakausi (valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen).

Kansainväliset suhteet (HI3)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa • ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita • ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten

suhteiden historiassa.

Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset (I maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan), Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota (eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot, II maailmansota seurausilmiöineen), Kylmä sota, Uusi epävarmuuden aika (NL:n hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen, kansainväliset rauhanpyrkimykset, kolmas maailma osana maailmanpolitiikkaa, Lähi-idän ongelmakenttä, Yhdysvaltain aseman muutos maailmanpolitiikassa, uudet kansainväliset rakenteet), ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot, YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut keskeiset ihmisoikeussopimukset.

Suomen historian käännekohtia (HI4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset • osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja

maailmanpoliittiseen taustaan • ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen

elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.

Ruotsin vallan perintö, Vallanvaihdos (Suomen liittäminen Venäjään, autonomian synty). Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen (aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat),

225

Taloudellinen murros (elinkeinovapaus ja Suomen teollistuminen), Sääty-yhteiskunnan murros ja kansalaisyhteiskunnan synty (alamaisista kansalaisiksi — kansanliikkeiden synty ja vaikutus), Sortokaudet (autonomian ja itsenäisyyden puolesta, kansanvallan synty), Suomen itsenäistyminen (itsenäistymisprosessi, sisällissota, hallitusmuoto). Kahtiajaosta eheytymiseen (oikeistoradikalismin nousu, elintason nousu, kulttuurista kulutustavaraa), Toinen maailmansota jälkiseurauksineen (sodat ja jälleenrakentaminen, uusi ulkopolitiikka). Hyvinvointivaltion rakentaminen (rakennemuutos, 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos), Suomen uusi kansainvälinen asema (kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti, suomalaisten tulevaisuus yhdentyvässä Euroopassa).

Syventävät kurssit

Suomen vaiheet esihistoriasta autonomiaan (HI5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen • tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen. • ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin • oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä • oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee

kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.

Esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä, Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla, Uuden ajan tulo, Uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen, Suurvaltakausi, Vapauden ja hyödyn aikakausi.

Kulttuurien kohtaaminen (HI6)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa

• ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden

• tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa

• oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa

• osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.

226

Tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa, sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta, yksi tai useampia seuraavista: Afrikka, arktiset kulttuurit, Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit, Intia, islamin maailma, Japani, Kiina, Korea, Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.

HI7 Yleisen historian kertauskurssi Koulukohtainen syventävä kurssi Ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville Kurssilla kerrataan yleisen historian pakollisia kursseja HI1, HI2 ja HI3 keskittyen kurssiin HI3. Lisäksi ajankohtaisten kansainvälisten tapahtumien seuraamista ja pohdintaa. Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.

8.18 Yhteiskuntaoppi

Perusopetus

Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta

9. luokka

Tavoitteet:

Oppilas saa käsityksen

• yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta • oppii käsittelemään yhteiskunnan toimintaa ja sen aiheuttamia haasteita sekä

kriittisesti että luovasti • ymmärtää talouden perusasiat omassa ja yhteiskunnan perspektiivissä • tietää miten voi vaikuttaa yhteiskunnallisesti, kansalaisjärjestöt ym. • ymmärtää tekojensa oikeudellisista seuraamuksista perusasiat

227

Keskeiset sisällöt:

• Suomalainen yhteiskunta ja sen toiminta • perhe, sen asema, suomalaisuus, vähemmistöt, osakulttuurit • hyvinvointiyhteiskunta, sosiaalipolitiikka • tasa- arvo, kestävä kehitys, Euroopan Unioni • demokratia, vaalit, äänestäminen, puolueet • presidentti, hallitus, eduskunta, EU- parlamentti • media ja sen vaikutus • oikeusjärjestelmä, rikos ja rangaistus, liikenne • turvallisuus • taloudenpidon periaatteet, yksilö ja yhteiskunta • yksilö kuluttajana • verotus, työttömyys, suhdanteet ym.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen

Oppilas

• kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä • pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista • osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri

vaihtoehtoja ja niiden seurauksia.

Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen

Oppilas

• ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja

• ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

Lukiokurssit

Opetuksen tavoitteet

Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena • tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja

osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin

228

• hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön • on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa

myös käyttää niitä • pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti

verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota • kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja

arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä • saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskunta-

käsityksen rakentamiseen.

Arviointi

Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja.

Pakolliset kurssit

Yhteiskuntatieto (YH1)

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään. Se pohjautuu valtio-oppiin,

sosiaalipolitiikkaan ja sosiologiaan. Kurssi keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan sosiaalinen kehitys, valta ja vaikuttaminen. Keskeiset sisällöt:

Suomalaisen yhteiskunnan kehitys. Valta. Vaikuttaminen. Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät.

Sosiaalipolitiikka.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet • tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet • omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan • tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.

Taloustieto (YH2)

229

Kurssi johdattaa taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Keskeiset sisällöt: Suomalaiset elinkeinot, Taloudellinen toiminta ja yritykset, Talouselämän vaihtelut ja häiriöt, Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat, Suomi kansainvälisessä kaupassa, Julkinen talous ja talouspolitiikka, Suomen talouden tulevaisuudennäkymät.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin ● tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin ● saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia

kysymyksiä myös eettiseltä kannalta ● tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.

Syventävät kurssit

Kansalaisen lakitieto (YH3)

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Lakitiedon perusteet. Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet. Rikos- ja prosessioikeus.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista ● saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä

kansainvälisistä tuomioistuimista ● oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat ● tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana ● kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä ● haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.

Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)

Kurssi perehdyttää Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista

230

käytävään keskusteluun. Eurooppalainen identiteetti. Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa. Euroopan unionin alueelliset vaikutukset. Euroopan unionin haasteet.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta ● oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena ● tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia ● osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa ● ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen

järjestelmän kannalta.

Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5) koulukohtainen syventävä kurssi ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville Kurssilla kerrataan yhteiskuntaopin pakollisia kursseja ja käsitellään keskeisiä kohtia syventävästä kurssista YH4. Ylioppilaskokeiden vastaustekniikoiden ja –strategioiden harjoittelemista.

8.19 Psykologia

Lukiokurssit

Pakolliset kurssit

Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ● ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa ● tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset

toiminnot, sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla

● ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan

● osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.

231

Keskeiset sisällöt

● psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen

● psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä

● oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia ● sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit

Syventävät kurssit

Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta

● tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä

● ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan ● ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että

kehitykseen voidaan vaikuttaa ● ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.

Keskeiset sisällöt

● yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa ● psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa ● psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja

hermoston kehitykseen ● sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä ● psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen ● psyykkisen kehityksen tutkiminen

Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)

Tavoitteet

232

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteita

● ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta ● ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden

kognitiivisiin perustoimintoihin ● tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.

Keskeiset sisällöt

● kognitiiviset perusprosessit ● vireystilan säätely, nukkuminen ja uni ● hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin

toimintoihin ● kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus ● kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia

Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista

● tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta

● ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden

● ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin

● ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa ● ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja

kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

● eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen ● tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja

merkitys ● motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus ● motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen

toiminnassa ● motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla

233

● motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta

● korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko

Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt

● ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen ● ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset,

biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen ● tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja ● tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.

Keskeiset sisällöt

● persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti ● persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista ● persoonallisuuden tutkiminen ● mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt ● psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa ● psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen

8.20 Musiikki

Perusopetus

Luokat 1. – 3.

Musiikin opetus voidaan–samoin kuin kuvataiteiden opetus–liittää myös pääaineen kokonaisopetukseen. Musiikin opetus virittää tahtoa ja avaa tunne-elämää. Se tukee erityisesti myöhemmin puhkeavaa matemaattisten ja historiallisten lainalaisuuksien päättelykykyä. Siinä missä kuvataiteellinen työskentely suuntautuu yksilöllisten valmiuksien kehittämiseen, musiikki palvelee erityisesti sosiaalisten kykyjen kehittämistä.

Musiikin opetus on kolmella ensimmäisellä luokalla kuuntelemaan oppimisen ja musisoinnin vuorottelua. Harjoittelu tapahtuu laulaen ja akustisin soittimin. Aluksi liikutaan pentatonisen asteikon ja erityisesti kvinttitunnelman sisällä ikäkauden luonnollista säveltajua vastaavasti.

234

Kolmannella luokalla siirrytään pienen ja suuren terssin kautta diatoniseen asteikkoon ja nuottikirjoituksen alkeisiin. Yksiäänisen musiikin rinnalla opetellaan yksinkertaisia kaanoneita.

Musikaalisia kykyjä kehitetään erilaisin kuuntelu-, kaiku- ja improvisaatioleikein. Yhteisenä instrumenttina on kaikilla oppilailla ensimmäisestä luokasta lähtien huilu. Lisäksi luokilla 2. ja 3. harjoitellaan viulun soittoa. Myös muita instrumentteja voidaan tarpeen mukaan käyttää yhteisharjoituksissa.

Keskeisiä sisältöjä:

1. luokka

● Vapaasti virtaavia pentatonisia melodioita, jotka opitaan jäljittelemällä. Sävelkorkeus voidaan ilmaista käden liikkeillä.

● Laulamisen lisäksi jokainen lapsi opettelee soittamaan huilua korvakuulolta. Lapset oppivat yksinkertaisia melodioita, joita on ensin laulettu.

● Korvan harjaannuttamista kuuntelemalla musiikkia, jota soittaa opettaja tai luokassa olevat ryhmät.

● Sormitaitavuuden harjoittamista käyttämällä soittimia tai sormileikkejä. ● Huilun lisäksi voidaan soittimina käyttää esimerkiksi lyyraa tai kannelta.

2. luokka

● Lauletaan eri vuorokauden aikoihin liittyviä lauluja ja joitain, joissa on piilevänä elementtinä perussävel E/G. Lauletaan melodioita, joissa mennään aina oktaaviin asti. Esimerkiksi joitain perinteisiä kansanlauluja, jotka eivät välttämättä rajoitu pentatoniseen sävelasteikkoon.

● Aloitetaan viulunsoitto ryhmissä. ● Musiikissa vapaita vuoropuheluita, jotka ilmaisevat erilaisia tunnelmia ● Ensimmäinen kokemus nuoteista kirkkaana tai tummana viedään pitemmälle ja siitä tulee

tilan kokemus korkeasta ja matalasta ● Jäljittelyn kautta rytmi ja melodia tehdään vähitellen tietoisemmaksi (esimerkiksi

annetaan lasten näyttää nuottien sävelkorkeus käsillään, kun heidän silmänsä ovat kiinni jne.)

● Rytmiharjoituksia yhdellä nuotilla

3. luokka

LAULU, SOITTO:

● Laulaminen on yhä yksiäänistä. Pentatoninen aineisto antaa tietä keskiaikaisille moodilajeille ja diatoniselle sävelasteikolle

● Kaanonit pohjana moniäänisyydelle ● Lauletaan duurisävelasteikkoa

235

● Diatoninen huilu otetaan käyttöön ja C-duuriasteikko opitaan. Kansansävelmät ovat hyvää ohjelmistoa.

● Viuluryhmissä työskentely jatkuu ● Kuuntelemisen kehittämistä esimerkiksi antamalla luokan kuunnella lapsia soittamassa

kappaleita, joita he ovat oppineet yksityissoittotunneilla ● Lyömäsoittimia voidaan käyttää, esimerkiksi kelloja, triangeleita, kellopeliä jne. ● Melodian liike voidaan piirtää käyttäen kuvia osoittamassa sävelkorkeutta (nouseva ja

laskeva viiva, pitkiä nuotteja ja taukoja)

MUSIIKKIOPPI

● Nuottikirjoitus aloitetaan: nuottiviivasto, g-avain. Käytetään kuvakieltä johdatettaessa sävelkorkeuden nuotintamiseen; keski-C:n paikka. Nuottikirjoitusta on parasta aluksi käyttää huilun soitossa.

Luokat 4. – 5.

Kun oppilaan minätietoisuus on kolmannen luokan aikana vahvistunut, musiikissa siirrytään vähitellen moniäänisyyteen. Vasta silloin lapsi kykenee havaitsemaan eri sävelkulkujen välille muodostuvaa harmoniaa kadottamatta omaa melodiaansa. Siirtymä moniäänisyyteen tapahtuu vaiheittain. Lauletaan ja soitetaan paljon kaanoneita ja käytetään ostinato-säestystä. Varsinkin viidennellä luokalla opetellaan laulamaan ja soittamaan runsaasti kaksi- ja myös helppoja kolmiäänisiä sävelmiä. Voidaan muodostaa luokkaorkestereita ja -kuoroja, joissa soitetaan ja lauletaan kansan- ja kamarimusiikkia eri kokoonpanoin. Runsaan musisoinnin ja vastavuoroisen kuuntelun myötä herätetään musiikin tuottama ilo. Pyritään elävän musiikin elävöittävään kosketukseen, musikaaliseen liikkuvuuteen ja herkkyyteen, mikä merkitsee samalla rikkautta sekä sisäiselle että sosiaaliselle elämälle.

Musiikkitietoutta kehitetään omakohtaisesti koetun pohjalta. Tunnistetaan erilaisten sävellajien ja intervallien laatuja. Harjoitellaan nuottikirjoitusta rytmi- ja melodiadiktaatein sekä laulamista ja soittamista nuoteista. Olennaista on, että nuottikirjoitusta opitaan kirjoittamaan kuunnellen, jonka jälkeen sen lukeminen avautuu luonnostaan. Neljänneltä luokalta alkaen oppilaat opettelevat valmiista nuoteista soittamisen ja laulamisen alkeita.

Keskeisiä sisältöjä:

4. luokka

LAULU, SOITTO:

● Kansanlauluja, matkalauluja, työlauluja, ammattilauluja, lauluja eri vuorokaudenajoista ja vuodenajoista – mukaan lukien nuotinluku. Painotus on vahvasti rytmisissä modaalisissa lauluissa.

● Nuotinluku.

236

● Kaanoneista edetään laulamaan 2-äänisiä lauluja ja tunnettujen sävelmien yhdistelmiä ● Yksityisillä soittotunneilla harjoiteltavat soittimet pitäisi liittää säännölliseen

yhteissoittotyöskentelyyn. Huilut ja jousisoittimet säestävät laulamista ja ovat hyvin tärkeitä yhdessä musisoinnin kehittämiselle. Sävelasteikon nuottien ja niiden erikorkuisten sävelten tunnistaminen. Nuottikirjoituksen lukeminen taululta, eteneminen nuoteista luettavaan musiikkiin. Kaksiäänistä musiikkia sopraanohuilulla ilman laulua.

● Luokkaorkesterin kokoaminen

MUSIIKKIOPPI

● Kertomuksia (lyhyitä episodeja) säveltäjien elämästä ● Alkavaa intervallien tutkimista ● Nuottien aika-arvojen oppiminen ● Sykkeen yksinkertaisia muotoja, myös johtamisen alkeita (yksi lapsi johtaa ryhmää).

5. luokka

LAULU:

● Käytetään kansanballadeja harjoiteltaessa lauluja, joissa on harmoninen säestys, vuorotellen kuunnellen ja laulaen

● Moniosaisia lauluja, helppoja 2- tai 3-äänisiä, moniäänisiä lauluja laulettuna ilman säestystä

● Harjoituksia mukaan lukien tiettyjen intervallien tunnistamista, alempien intervallien laulaminen aina puhtaaseen kvinttiin asti. Sävelasteikot: opetellaan ja harjoitellaan diatonisia sävellajeja

● Ensimmäisiä yrityksiä laulaa 3-äänisesti (Palestrina, Mendelssohn) ● Voidaan edellyttää nopeampaa nuoteista suoraan laulamista ● Luokan omaan näytelmään liittyvän musiikin harjoittelua.

SOITINMUSIIKKI:

● Luokkaorkesteria jatketaan ● Opetellaan ja harjoitellaan musiikki luokan omaan näytelmään.

MUSIIKKIOPPI:

● Yksinkertaisten laulumuotojen esittely ● Perussävelen paikan tunnistaminen etumerkinnässä ● Käsitellään yksinkertaisia sävellajeja ja niihin liittyviä sävellajeja keskustellen ● Duuriasteikot ● Oppilaat pitäisi systemaattisesti tehdä tietoisiksi musiikin terminologiasta, esimerkiksi

nuottiviivasto, da capo, allegro, tahtimerkintä, C-avain, oktaavi, timpani (patarumpu), kaksoiskorotus, legato, kohotahti, konsertto jne.

237

Luokat 6. – 9.

Kuudennelta luokalta alkaen syvennetään sävellajien ja intervallien tuntemusta. Duurisävellajien ohessa tutustutaan nyt myös mollisävellajeihin. Musisointi luonteeltaan sisäänpäin kääntyvin molli- ja ulos suuntautuvin duuritunnelmin heijastelee ikäkauden omia elämäntuntoja - sisäistyvää sielukkuutta ja valveutuvaa kiinnostusta ympäröivää maailmaa kohtaan.

Ulkoisen ja sisäisen kokemisen vuorovaikutuksessa syvenevää minuuden kokemusta vahvistetaan eläytymällä intervalleista erityisesti oktaaviin - samaa kokemusta, jota esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisten oppiaineiden avulla lähestytään heräävän ajattelun voimin, kun tavoitellaan ilmiöiden taustalla vaikuttavaa yleispätevää, pysyvää lainmukaisuutta. Oktaavin puhtaaseen laatuun eläydytään itse musisoiden ja kuunnellen. Oktaavikokemus tulkitsee ikäkauden herkkiä tuntoja oikean ja seesteisen olemassaolosta elämän kirjavien ilmiöiden yläpuolella. Näiden tuntojen vaaliminen niin musiikin kuin muiden oppiaineiden keinoin on inhimillisen kasvun kannalta olennaista. Hiljentyvän kuuntelemisen kehittymistä tukee myös yläsävelsarjojen havainnointi akustiikan yhteydessä.

Lähestyvä murrosikä sisäistyvine sielunmaailmoineen herättää erityistä musikaalisen elämyksen kaipausta. Tätä pyritään tyydyttämään musiikkiaistia ja -arvostelukykyä kehittämällä siten, että musiikki voisi tarjota taidenautinnon. Sitä varten harjoitellaan soinnin laatujen, musiikin perusmuotojen ja tyylien erottelukykyä monipuolisin kuuntelu- ja musisointiharjoituksin. Teoreettiset käsitteet johdetaan käytännön harjoituksista. Näytteistä opetellaan tunnistamaan myös yksittäisten säveltäjien, esimerkiksi Beethovenin ja Brahmsin, tyylejä. Musiikin historian sekä muusikkojen ja säveltäjien elämäkerrallista aineistoa voidaan käsitellä historian opetukseen ja äidinkielen kertomusaineistoon niveltäen.

Harjoitellaan moniäänisiä lauluja pääasiassa ilman säestystä, mutta myös instrumentaalimusiikin säestyksellä. Laulu- ja soittotaito pyritään kehittämään tasolle, jolla se voi palvella tunnelmien ja tunteiden - myös omien - herkkänä tulkkina. Erityisesti jänneväliä syvän mollin ja valoisan duurin, raskaan hitauden ja kepeän ilon välillä työstetään musiikillisesti (vrt. äidinkielen tyyliharjoitukset). Instrumentaalimusiikki laajenee nyt mataliin ääniin. Oppilaan oman ulkoisen olemuksen muuttuessa raskaammaksi puhuttelevat ne häntä erityisesti.

Huolehditaan, että oppilaat oppivat runsaan ja monipuolisen valikoiman lauluja, näiden joukossa kansanlauluja alkukielellä. Paitsi tunteiden ja tunnelmien tulkkina palvelevat kansanlaulut äidinkielen kertomusaineistossa, maantiedon ja historian opetuksessa käsiteltävien vieraiden kansojen tuntemusta ja niiden omimman laadun ymmärtämystä (vrt. myös liikunnanopetuksen kansantanssit).

Oppilaiden musiikkiharrastusta tuetaan kuoron ja orkesterin avulla. Oppilaiden kiinnostusta opetella säestämään lauluja kitaralla tai muilla soittimilla voi tukea esimerkiksi kansanlauluja harjoiteltaessa. Rohkaiseminen omaan musisointiin voi antaa merkittävän tuen nuoren sielullisen kosketuksen etsintään, rakentaa kykyä yhteisyyteen ja erilaisuuksien ymmärtämiseen.

Musiikin opetuksessa on olennaista, että oppilaista ei kasvaisi passiivisia musiikin kuluttajia. Myös kuuntelun tulisi olla aktiivinen tapahtuma, joka silloinkin kun ei itse harrasta musiikkia voi rikastuttaa elämää. Musiikin tulisi elävänä virtana läpäistä nuoruuteen varttuvan koko olemus, fyysisestä elimistöstä sielun sopukoihin saakka. Silloin musiikin opetus voi täyttää ihmisyyttä rakentavan tehtävänsä.

238

Keskeisiä sisältöjä:

6. luokka

LAULU:

● Lisää kansanlauluja moniäänisesti ja balladeja ● Intensiivistä kuorotyöskentelyä

SOITINMUSIIKKI:

● Soitinryhmiä tai luokkaorkesteri tai mahdollisesti keskiluokkien orkesteri

MUSIIKKIOPPI:

● Musiikin teorian jatkamista, intervallit, murtosoinnut, oktaavin kokemus, duuri- ja molliasteikot, modaalinen sävelasteikko, kadenssi eli lopuke jne.

● Soittimien opiskelua ja tutkimista (lyömäsoittimet, näppäiltävät soittimet, orkesterisoittimet, puhaltimet)

● Melodioiden keksiminen improvisoimalla ja niiden merkitseminen muistiin ● Bassoavaimeen tutustuminen ● Musiikin ymmärtäminen taiteena alkaa tässä iässä, esimerkiksi lapset oppivat, miten

erilaiset motiivit eli aihelmat kuuluvat eri musiikin historian aikakausiin. Tämän ei tarvitse olla systemaattista.

7. luokka

LAULU:

● Kysymys- ja vastaus-balladeja ● Duettoja, pianosäestystä ● Yksinkertaisia liedejä ja aarioita mukaan lukien kappaleita oopperasta, esimerkiksi

Taikahuilusta ● Maailmanmusiikkia voidaan lähestyä eri kulttuureista olevien laulujen kautta ja yhdistää

maantiedon tunteihin

SOITINMUSIIKKI:

● Soitinryhmä tai luokkaorkesteri, sekä keskiluokkien orkesteri

MUSIIKKIOPPI:

● Intervallin kokeminen kromaattisessa sävelasteikossa (suhde kvinttiin, yhteydet duurin ja molliin – transponointi eli siirtäminen toiseen sävellajiin)

● Rytmisiä improvisaatioita, musiikkikappaleita, joissa on puhuttu teksti

239

● Rytmiset poikkeusjaot (esim. triolit ja synkoopit) ● Tärkeiden säveltäjien elämäkertoja

8. luokka

LAULU:

● 24-äänisiä lauluja, á capella ja säestettynä ● Muun muassa: vanhempia polyfonisia kansanlauluja, lauluja kuolemasta, nykyelämää

kritisoivia lauluja, lauluja, joissa on vahvoja rytmejä. Humoristiset kappaleet ovat myös sopivia tässä iässä.

● Spirituaaleja, balladeja, liedejä pianon säestyksellä ● Melodramaattisia balladeja ● Duurin ja mollin kontrasti

SOITINMUSIIKKI:

● Paljon erilaista mukaan lukien työ luokan näytelmää varten ● Aineiston pitäisi sisältää romantiikan ajan orkesteriteosten sovituksia

MUSIIKKIOPPI:

● Teoria melodiasta; improvisointi ● Rytmistä ja melodista musiikillista sanelua; rytmistä improvisointia; kadenssien eli soolo-

osien improvisointia ● Kvinttiympyrä, sävellajit, duuri- ja molliasteikon rakenne, rinnakkaissävellajit,

etumerkinnät, puolisävelasteikko ● Elämäkerrallisten kuvausten jatkamista

9. luokka

MUSIIKKIOPPI

● Yleisiä opintoja: nuottiviivasto ja musiikin nuotintaminen, sävelasteikkoja, kvinttiympyrää, intervalleja, sointuja ja sointukäännöksiä jatketaan sekä instrumentaali- että kuoroteoksissa ja improvisoinnissa ja sävellysharjoituksissa.

● Teoksia kuvaillaan, luonnehditaan, vertaillaan ja arvioidaan ● Etsitään yhteyksiä historiaan ja muihin taiteisiin, esimerkiksi musiikin ja yhteiskunnan

välisiä yhteyksiä ● Koetaan nykymusiikin ilmiöitä

MUSIIKINTEORIA

● Kaanonit, fuugat, sarjat, kantaatit, oratoriot, johdanto kontrapunktiin

240

● Homofonian ja polyfonian väliset erot, temperoitu viritys ● Erilaisten soitinten, esimerkiksi urkujen ja muiden kosketinsoitinten opiskelua

ELÄMÄKERRAT

● Esimerkiksi Mozartin ja Beethovenin, Bachin ja Händelin vertailua

KONSERTTI- JA OOPPERAKÄYNNIT

● Klassisia teoksia etukäteen valmistellen ja arvioiden jälkeenpäin

LAULAMINEN, KUORO

● Äänenmuodostusta ● (Kuoro)ohjelmiston laajentamista; kansanlauluja, liedejä, esimerkkejä kevyestä musiikista,

poliittisista lauluista jne. a capella, säestyksen kera, yksiäänisesti ja moniäänisinä ● Lauletaan lauluja niillä vierailla kielillä, joita oppilaat opiskelevat

Musiikinopetuksen valtakunnalliset tavoitteet perusopetuksessa

Oppilas oppii

• käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin

• kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia

• käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina • ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta • toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana.

Oppilas

• ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien

• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan

• oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä

• rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin.

241

Lukiokurssit

Opetuksen tavoitteet

Musiikinopetuksen tavoitteena on, että opiskelija

● tiedostaa oman suhteensa musiikkiin ja kykenee arvioimaan sitä sekä oppii arvostamaan erilaisia käsityksiä musiikista

● oppii ilmaisemaan itseään musiikillisesti, laulaen ja soittaen ● kehittää taitoaan kuunnella musiikkia ja tulkita kuulemaansa, myös

musisoidessaan ● syventää tietojaan musiikin eri tyyleistä, lajeista ja historiasta ● tunnistaa oman kulttuuri-identiteettinsä sekä oppii ymmärtämään

musiikkikulttuurien monimuotoisuutta ja toimimaan kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa

● oppii ymmärtämään musiikin ja äänen merkitystä mediassa ● osaa toimia vastuullisesti ja pitkäjänteisesti aktiivisessa vuorovaikutuksessa

ryhmän kanssa ● osaa asettaa musiikinopiskelulleen tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista.

Arviointi

Musiikinopetus tarjoaa samanaikaisesti useita tapoja kehittää opiskelijoiden muusikkoutta ja musiikillista osaamista. Kukin opiskelija syventää musiikillisia valmiuksiaan sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmän kanssa. Nämä musiikinopiskelun erityispiirteet edellyttävät jatkuvaa ja monipuolista arviointia, jolla suunnataan ja tarkennetaan oppimisprosessin kulkua. Arviointi tukee myönteisesti opiskelijan musiikillista edistymistä ja hänen musiikkisuhteensa syventymistä.

Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä tapahtuva arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa musiikin osa-alueella. Opiskelijan itsearviointi on olennainen osa arviointia. Musiikissa arvioidaan opiskelijan musiikillista toimintaa koulussa, ei hänen musikaalisuuttaan.

Lukiokurssit

Pakolliset kurssit

Musiikki ja minä (MU1)

242

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan ja muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.

Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon.

Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin.

Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuuntelu- ja kommunikointivalmiuksien kehittämiseen. Sisältöjen tulee edustaa eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikkia.

Syventävät kurssit

Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.

Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia.

243

Tavoitteet

• Tietoisuus musiikin viestintä- ja vaikutusmahdollisuuksista • Musiikin vaikutuskeinojen tuntemus : mitä musiikissa vaikuttaa ja miten • Tietoa siitä, miten musiikin vaikutusmahdollisuuksia on käytetty kautta

aikojen ja miten sitä käytetään tänä päivänä • Opiskelija on tietoinen musiikin vaikutuksesta itselleen ja muihin

Sisällöt

• Musiikkipsykologiaa: miten musiikki vaikuttaa mieleen ja kehoon • musiikkia elokuvissa, näyttämöllä, propagandassa, mainoksissa

yhteiskunnassa ja mediassa • Laulua, soittoa ja improvisointia, kuuntelua, elokuva- ja näyttämö- ja

mainosmusiikin tarkastelua, itsenäistä tutkimustyötä

Arviointi

Opiskelija

• määrittää musiikin tärkeimmät vaikutuskeinot ja arvioi, miten niitä käytetään esimerkiksi elokuvissa, mainoksissa, propagandassa ja mediassa

• tarkastelee kuulemaansa musiikkia kriittisesti • tekee tutkielman itse valitsemasta kurssiin liittyvästä aiheesta, joka

näyttää asiantuntemusta ja arviointikykyjä • todistaa tuntemusta musiikin vaikutuksista itselleen ja muihin

Musiikkiprojekti (MU5)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimaan tietoja ja taitoja.

Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai poikkitaiteellinen projekti.

Tavoitteet

• Suunnitelmallisuus • Aloitteisuus • Kyky valitun aineiston (itsenäiseen) harjoitteluun tai aineiston

työstämiseen

244

• Kyky yhteistyöhön • Kyky rehelliseen itsearviointiin • Kyky asettaa itselleen realistisia (musiikillisia) tavoitteita • (Musiikillinen) eteneminen itse valitsemassa kyvyssä, esimerkiksi (yhteis-)

laulu tai soitto

Sisällöt

• Opiskelijan itse valitsema ja suunnittelema itsenäinen tai ryhmäprojekti, esimerkiksi: tutkielma, musiikkiesitys, bändi-iltamat, sävellystyö, musiikkia näytelmään.

• Projektin kirjallinen suunnitelma ja itsearviointi • Projektin esittely yleisölle

Arviointi

Opiskelija

• osoittaa kompetenssin itsenäisen projektin suunnitteluun ja suorittamiseen

• arvioi omaa oppimistaan ja etenemistään rehellisesti • luo realistiset uudet musiikilliset tavoitteet itselleen

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

Musiikin historia (MU6) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi tarjolla Oulussa

Kurssilla tutustutaan musiikin historiaan vanhoista musiikkikulttuureista nykyaikaan.

Opetus pyritään liittämään aiempina vuosina kuvaamataiteiden ja sanataiteen historiassa opittuun sekä pyritään havainnollistamaan itäisten ja läntisten kansojen taidekäsityksen ja elämänkatsomuksen erilaisuus. Tutustutaan romantiikan ja materialismin vaikutukseen taiteissa ja musiikin kasvavaan merkitykseen nykyajan kulttuurikehityksen tulkkina.

8.21 Kuvataide

245

Perusopetus Maalaus ja piirustus eivät alaluokilla sisälly pelkästään kuvataiteen oppitunneille, vaan väri- ja muotoharjoitukset niin maalaten kuin piirtäen sekä kuvittava piirtäminen kuuluvat jokapäiväiseen työhön. Maalaus ja piirustus ovat oivallisia välineitä, kun kehitetään lapsen kykyä hahmottaa elämyksensä muodoksi ja kuvaksi. Tällä on suuri merkitys lapsen tunteen, tahdon ja ajattelun kasvatuksessa.

1.–3. luokat

Opettaja johdattaa lapsen eläytymään puhtaaseen väriin, kokemaan yhden värin laatua, kuuntelemaan kahden tai kolmen värin sointua. Värit sellaisenaan kertovat, ei ole välttämätöntä kuvata ulkoisia olentoja tai esineitä. Maalaten ja piirtäen voidaan kertomusaineistoa "kertoa uudelleen" kuvien muodossa. Satujen kuvituksessa pyritään siihen, että värit kuvaisivat satua lähes sellaisenaan. Vältetään tarkkaa ja jähmeää muotoa, muodon hahmottamiseen edetään vähitellen. Painotetaan värien ja väripintojen luomaa vaikutelmaa. Myöhemmin siirrytään kahden tai kolmen värin sekoittamiseen keskenään. Tämä tapahtuma koetaan voimakkaasti uuden luomisena: syntyy uusi väri. (3. luokalla harjoitellaan murrettujen värien luomista, esim. ruskean sävyt.)

4.–5. luokat

Edelleen maalataan väriharjoitelmia ja -tutkielmia. Aihepiiri laajenee pääainejaksojen mukaan (historia, maantieto, kasvi- ja eläinoppi). Lähtökohta on edelleen väri ja sen ominaisuudet (valo ja pimeys väreissä, sävyerot), tutkitaan, miten ne parhaiten vastaisivat kuvattavan aiheen laatuja. Harjoitellaan myös luonnehtivaa piirtämistä yhdellä värillä (eläin-, kasvi- ja maisema-aiheista). Piirretään yksinkertaistaen eri eläinmuotoja ääriviivoilla sekä kasvimuotoja jatkuvalla viivalla. Karttapiirustusta. Vinoviivatekniikan harjoittelua.

6.–8. luokat

Kuvataan maalaten ja piirtäen (esim. pastelliliiduin) jaksojen aiheita. Väritunnelmia ja -harjoituksia. Tutustutaan kuultomaalaustekniikkaan ja paperin kiinnitykseen. Harjoitellaan optiikkaan liittyvää yksinkertaista valo- ja varjopiirustusta mustavalkoisena ja väreissä, perspektiivin alkeet sekä vapaalla kädellä että viivoittimen ja harpin avulla. Kuvittavan piirtämisen ohella vihkotyöskentelyssä pyritään tarkkaan ja asialliseen kuvaamiseen ja piirretään tietoisesti mallin mukaan.

9. luokka: kuvataide

Valon ja varjon kuvausta monimuotoisen tutkimisen ja harjoittelun keinoin. Keskeisenä tavoitteena on kuvallisen ilmaisun ja havaintojen kehittäminen mm. mustan ja valkoisen astevaihtelun ilmaisemisessa. Valööri- ja mustavalkosommitelmia toteutetaan eri tekniikoin.

246

Varjostuspiirustus edellyttää tarkkaa havainnointia sekä valoa että varjoa säätelevien lainalaisuuksien ymmärtämistä. Taidetietoon liittyen tutustutaan eri taiteilijoiden tuotantoon.

9. luokka: taidetieto

Keskeisenä tutkimuskohteena on länsimaisen kuvataiteen historia. Käsiteltävä ajanjakso alkaa esihistoriallisista luolamaalauksista ja päättyy Rembrandtiin 1600-luvulla.

Tavoitteena on tutustua kunkin aikakauden taidekäsitykseen, siihen mitä on kuvattu ja mitä on juuri sillä aikakaudella pidetty tärkeänä. Tutustutaan maalaus- ja kuvanveistotaiteen keskeisiin teoksiin ja niiden myötä muutoksiin, jotka ilmenevät eri aikakausien kauneuskäsityksessä ja ihmisen kuvaamisessa.

PERUSOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET

Oppilas oppii

• tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan

• nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä

• ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua

• arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä

• hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä

• tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa

• tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta

• työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa.

Lukiokurssit

Pakolliset kurssit

247

Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita ● oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja ● oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden

opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia ● oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden

sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään

● ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa.

Keskeiset sisällöt

● mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset ● oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, ● kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika ● kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin. ● musta-valkoisuuden muuttaminen värikokemukseksi ● värien yksilöllinen luonne ● vastakohtien väriharjoituksia

Ympäristö, paikka ja tila (KU2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja

● oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta

● oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä

● ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.

Keskeiset sisällöt

● tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana ● arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät,

rakenne, väri, muoto ja materiaali

248

● maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä

● arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta

● mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut

Syventävät kurssit

Värimaailman ilmaisuvoima (KU3)

Kurssin kuvaus

Värien luonteen ja ilmaisumahdollisuuksien havainnointia jatketaan aikaisemmin opitun perusteella. Tunnelmien muuntamista väreiksi ja muodoiksi. Erityisenä tutkimuskohteena on ihmisen kuvaaminen. Ihmisen mittasuhteet, muotokuvaharjoitukset sekä valon ja värin dynamiikan merkitys kuvan kokonaistunnelmassa ovat keskeisessä asemassa töiden toteuttamisessa. Tutustutaan eri taiteilijoiden tapaan ja tekniikoihin kuvata ihmistä niin historiallisissa tyylisuunnissa kuin nykytaiteessa.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● hallitsee värisommitelmat ja osaa käyttää niitä erilaisten ilmaisujen luomiseen ● tunnistaa värien yksilöllisen luonteen ja vaikutuksen ● hallitsee erilaisia kuvaustekniikoita ja osaa valita niistä työn toteutukseen kulloinkin

sopivan ● osaa arvioida omaa työtään ja etsiä uusia ratkaisuja työn edetessä ● osaa työskennellä itsenäisesti valitsemallaan tavalla työn teeman, tekniikan,

suunnittelun, organisoinnin ja toteutuksen suhteen

Keskeiset sisällöt

● värien ominaisuudet ja käyttö esim. kontrasteina ja symboleina ● värit tilavaikutelman ja tunnelman toteuttajina ● kuvan sommittelu ja sen osatekijöiden keskinäiset suhteet ● ihmisen mittasuhteet ● muotokuvaharjoitukset ja persoonallisuuden korostaminen ● ihmisen kuvaus eri tyylisuunnissa ja eri taiteilijoiden näkemyksissä

Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)

Tavoitteet:

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

249

• hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti • ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa • käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan • oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan ja

sanalliseen itsearviointiin

Keskeiset sisällöt:

• taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin • eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen

kuvataiteessa • aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia • kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten:

väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali

Nykytaiteen työpaja (KU5)

Tavoitteet:

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä • oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä, ympäristöä sekä

soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan • oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään

erilaisten ilmiöiden parissa • harjaantuu tavoitteelliseen prosessimaiseen työskentelyyn

Keskeiset sisällöt:

• mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset

• nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit • taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella • oman produktion toteuttaminen • visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit

250

Moderni taide (KU6), toteutetaan Tampereella erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Länsimaisen kuvataiteen virtauksia barokista nykypäivään. Tavoitteena on tutustua kunkin vuosisadan keskeisiin tyylivirtauksiin ja merkkiteoksiin ja yksittäisten taiteilijoiden tuotannon avulla. Keskeisenä teemana on taiteen yhteiskunnallinen merkitys ja taiteilijan vapaus laajassa kulttuurikontekstissa. Vertaillaan mm. romantiikkaa ja realismia, impressionismia ja ekspressionismia. Muotojen pelkistäminen kubismissa ja abstraktissa taiteessa. Tila-, ympäristö- ja maataide sekä taiteen ja teknologian suhde.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● tunnistaa eri tyylivirtausten keskeisiä taiteilijoita ja merkkiteoksia ● oppii tarkastelemaan tyylivirtausta tai yksittäisen taiteilijan tuotantoa laajemmassa

kulttuurikontekstissa

Keskeiset sisällöt

● länsimaisen kuvataiteen virtauksia ● mm. romantiikka, realismi, impressionismi, ekspressionismi, 1900-luvun taide ● keskeisiä taiteilijoita ja merkkiteoksia mm. van Gogh ja Picasso ● taiteen yhteiskunnallinen merkitys ● yksittäisen taiteilijan asema ja ilmaisuvapaus

Arviointi: numeroarviointi

Sukellus väriin (KU6), toteutetaan Oulussa erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Keskeiset tavoitteet

Opiskelija oppii havainnoimaan värejä ympäristössään ja toteuttamaan kokemuksiaan omissa töissään. Opiskelija oppii erilaisten värien, tekniikoiden ja tyylien käytön merkityksen omassa työskentelyssään.

Keskeiset sisällöt

Syvennytän värien ilmaisuvoimaan ja luonteeseen maalaamalla sekä esimerkiksi värivalojen ja -kalvojen avulla. Toteutetaan harjoituksia Goethen väriopin tehtävien pohjalta. Kehitellään omia aiheita esimerkiksi erilaisten luonnon tunnelmien ja omien sisäisten kokemusten ja tuntemusten pohjalta.

Ihmispää savesta muovaillen (KU7) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

251

ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville

Muovaillaan savesta luonnollisen kokoinen ihmispää oikeat mittasuhteet huomioiden. Tutustutaan saven ominaisuuksiin kuvanveisto- ja muovailumateriaalina haastavan ja pitkäjännitteisen tehtävän avulla. Tavoitteena on saavuttaa plastinen, kolmiulotteinen kokonaisuus, joka näyttää tyydyttävältä kaikista suunnista katsottuna. Työssä havainnoidaan ja tavoitellaan kasvojen mittasuhteiden ilmaisuvoimaa ja persoonallista luonnetta esim. mies/nainen, vanha/nuori, hymyilevä/vakava jne.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● oppii hallitsemaan saven materialiominaisuudet kuvanveistossa ja muotoilussa ● oppii tarkastelemaan ihmispään mittasuhteita ● oppii työstämään yksilöllisiä ilmaisukeinoja ● osaa arvioida työtään teknisen toteutuksen ja kokonaisilmaisun näkökohdista

Keskeiset sisällöt

● kuvanveiston tilallinen ulottuvuus ● ihmispään mittasuhteet ● kasvojen yksilölliset piirteet ● saven työstäminen ja muotoilu aikaa vievässä työssä

Arviointi: suoritettu/hylätty

Torso (KU8 Tampere) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi ei tarjota lukuvuonna 2015 aloittaville Kurssilla luonnostellaan erilaisia harjoitustöitä savesta, näissä otetaan huomioon ihmisruumiin anatomia ja sen tarjoamat ilmaisumahdollisuudet. Lopuksi tehdään ihmisvartaloa kuvaava puuveistos oman suunnitelman mukaan. Laaditaan kirjallinen selostus työskentelyprosessista. Kurssin kaikki työt asetetaan näytteille.

Arviointi: suoritettu/hylätty

Taiteen tarkastelun monet tavat (KU8), toteutetaan Oulussa Koulukohtainen syventävä kurssi Keskeiset tavoitteet:

Opiskelija oppii tunnistamaan ja arvioimaan erilaisten aikakausien teosten tyylipiirteitä ja sisältöjä. Hän oppii tuottamaan sanallisia arvioita taideteoksista. Opiskelija oppii myös oman työskentelyn ja töiden sanallistamista.

252

Keskeiset sisällöt:

Tutkitaan eri aikakausien ja tyylisuuntien merkkiteoksia. Toteutetaan omia töitä opittujen asioiden pohjalta. Vieraillaan taidenäyttelyissä ja kokeillaan kirjallisen kritiikin tekemistä.

Näytelmän lavasteet (KU9), toteutetaan Oulussa

Tavoitteena on luoda käsitys näytelmän lavastamisen keinoista. Rakennetaan luokan näytelmään lavasteet erilaisista materiaaleista erilaisin tekniikoin opiskelijoiden kanssa yhdessä suunnitellen.

8.22 Käsityö

Perusopetus

Tekstiilityö

Yleisiä näkökohtia ja tavoitteita luokille 1-9:

Käden taito, käsin tekeminen, on ihmiselle fysiologinen välttämättömyys. Jos hän ei opi käyttämään käsiään ja kehitä käden taitojaan, jää merkittävä osa aivokapasiteettia käyttämättä. Käden taito palvelee myös aistinelinten kehittymistä. Tuntoaisti ja siihen liittyneenä liike- ja lihasaistin avulla ihminen mieltää aistimuslaatuja; pehmeän, kovan, karhean ja sileän jne. Käsin koskettamisen jälkeen silmä vahvistaa havainnon ja havainto puetaan sanoiksi. Käden ihotunnon erityinen merkitys on siis esinemaailman laatujen tavoittamiskyvyssä ja yleinen merkitys psyyken tunnefunktion kehittymisessä. Asian tärkeyttä valaisee se, että käden ihotunnon havainnointikyky sormenpäissä on yhtä suuri kuin silmän. Tällä perusteella silmän ja käden koordinaatio hienomotorisessa toiminnoissa on mahdollinen.

● Opetus etenee ikäkausiopetuksen mukaisesti: Alaluokilla opettaja käyttää opetuksen apuna laadullisesti oikeita satukuvia, keskiluokilla laaditaan itse käytettävät työohjeet ja kaavat, sekä harjoitellaan valmiiden työohjeiden ja kaavojen käyttöä. Yläluokilla korostetaan oman suunnittelun ja muotoilun osuutta. Alun elämyksellinen materiaalioppi vaikuttaa syvälle ihmiseen. Kiinnitetään huomiota luonnonvarojen säästämiseen, materiaalien kierrättämiseen ja pitkäikäisyyteen. Oppilas voi töillään vaikuttaa ympäristöönsä ja luoda viihtyvyyttä.

● Edetään eläinkunnasta saaduista materiaaleista kasvikunnan kautta kivikuntaan. Käsien käytöstä työkalujen kautta koneiden käyttöön. Perehtyessään käsitöiden perinteisiin menetelmiin, oppilas voi kokea kuuluvansa yhteisöön ja sukupolvien ketjuun.

253

● Töiden tulee olla taiteelliselta suunnittelultaan käyttötarkoitustaan vastaavia niin materiaalien valinnan kuin valittujen värien ja muotojen suhteen. Käsityön ideoinnissa, suunnittelussa ja valmistuksessa on osattava yhdistää omia tuntemuksia, ajatuksia ja mielikuvia erilaisiin materiaalisiin ja teknisiin kysymyksiin, kuten esteettisiin, käytännöllisiin ja taloudellisiin näkökohtiin. Kokonaisvaltaisena luovana toimintana käsityön suunnittelu ja valmistus on jatkuvaa valintaa ja päätöksentekoa.

1. luokka

Ensimmäisen luokan tehtävänä on siirtyä leikistä työhön leikkisällä, taiteellisella tavalla. Oppilaat oppivat neulomaan kahdella puikolla oikein valittujen satukuvien välityksellä. Molempien käsien työnä neulominen kehittää kädentaitojen lisäksi tietoisuuden kehitystä monipuolisesti, tuleehan yksiulotteisesta elementistä kaksiulotteinen neulos, jolla on kolmiulotteinen funktio.

Sisältöehdotuksia:

• Tutustutaan lampaanvillaan, tehdään hahtuvista pilvilampaita ja laitumelle "aloitussilmukka"- lampaita.

• Harjoitellaan aloitussilmukkaa "taikanarun" avulla. • Neulepuikkojen valmistus pyöreästä koivurimasta hioen ja vahaten. • Sormineulomista; tehdään esim. valjasköysi, hyppynarut tai vyö. • Ommeltyö huopamaisesta villakankaasta ohuella parsinneulalla harsinpistoin. Esim.

hevosenvaljaat välituntileikkeihin. • Aloitussilmukka, silmukoiden luominen neuloen ja neulominen oikeilla silmukoilla

edestakaisneuleena. Työn suunnittelussa on hyvä tehdä erilaisia taiteellisia harjoituksia, sillä valittujen värien ja muotojen tulee olla sopusoinnussa käyttökohteensa kanssa. .

• Neulotaan esim. huilupussi, pannulappu, tonttu ja/tai eläimiä suorakaiteen muotoisista kappaleista.

• Kaarnaveneen vuolemista.

2. luokka

Virkkaus

Virkkauksessa toiminnan painotus on dominoivassa, hallitsevassa kädessä ja se herättää oppilaan tietoisuutta. Opetus tapahtuu edelleen satukuvien avulla.

Sisältöehdotuksia:

254

● Opetetaan alkusilmukka taikanarun avulla. Harjoitellaan oikeaa otetta virkkuukoukusta ja virkkausotetta. Opetellaan ketjusilmukka ja kiinteäsilmukka. Leventäminen ja kaventaminen.

● Virkataan esim. tontulle viitta, käsinukke-eläin, pannulappu, pallo, sorminukke, kaulahuivi tai keppihevonen. Töiden suunnittelussa annetaan oppilaiden mielikuvitukselle paljon tilaa.

● Pajupillin valmistus.

3. luokka

Talonpoikaisjaksoon liittyen tutustutaan vanhoihin perinteisiin talon töihin. Voidaan vierailla perinnetiloilla ja nähdä esim. lampaan keritsemistä. Voidaan alkaa vaatekappaleiden valmistus.

Sisältöehdotuksia:

• Leikataan matonkuteita ja kudotaan yhteisillä kangaspuilla matto. • Karstataan ja kehrätään villasta lankaa ja kudotaan langoista kehikon avulla laukku.

Laukkuun ommellaan flanellivuori ja laukun nyöriin tupsut. Lankaa kehrätään kepillä ja/tai värttinällä ja vuorikankaan leikkaamisessa opetellaan kankaan leikkausta tarkoituksenmukaisesti.

• Voidaan tehdä pieni huovutustyö itsenäisesti tai parityönä. • Virkataan esim. pipo. Paksusta villalangasta voidaan edetä ohuempaan tai virkata

puuvilla langasta. • Pienen naulakon teko pajusta.

4. luokka

Oppilaat opettelevat ompelemaan täsmällisin, tarkoituksenmukaisin ompelein. Opetus tukee erityisesti ikäkaudelle ominaisen hahmotus- ja ajattelukyvyn kehitystä..

Sisältöehdotuksia:

● Opetellaan harsin-, tikki-, piilo-, yliluottelu-, koriste- ja ryijypistoja. Suunnitellaan työ huolellisesti, mietitään mitkä värit ja muodot ovat tarkoituksenmukaiset. Ommellaan esim. neulatyyny, penaali tai laukku ristipistoilla, käsityöpussi koristepistokirjailuin ja tyyny tai seinävaate ryijypistoilla.

● Erilaiset solmutyöt; ystävyydennauhat ja pannunaluset.

255

5. luokka

Suljetun neuleen, neulostyypin, kavennusten ja lisäysten merkityksen ja mahdollisuuksien mieltäminen edistää ikäkaudelle ominaisten konkreettiseen tukeutuvan itsenäisen ajattelukyvyn kehitystä.

Sisältöehdotuksia: '

• Viidellä puikolla neulomisen opetus aloitetaan "aarrepussukan" pohjan neulomisesta. Edestakaisneuleena kahdella puikolla neulotun pohjan reunoilta nostetut silmukat tukevat suljetun neuleen opettelua. Pussin yläreunassa harjoitellaan nurja silmukka, kavennus ja lisäys.

• Käsityötaidon tarkkuuden kehittämisessä on olennaista, että tehdään kaksi samanlaista vaatekappaletta. Harjoitellaan samalla asioimiskirjoitusta kirjaamalla tehty työvaihe heti muistiin. Neulotaan sukat ja/tai lapaset.

• Lisäksi voidaan tehdä ompelu- ja huovutustöitä esim. kangaseläimiä.

6. luokka

Pyöristyvien kappaleiden kaavojen hahmottaminen ja niiden suunnittelu vastaamaan haluttuja muotoja, kehittää konkreettiseen juurtuvaa abstraktiokykyä ja kausaaliajattelua. Tärkeitä näkökohtia ovat ympärikääntäminen, täyttäminen ja muotoilu.

Sisältöehdotuksia:

• Kangaseläin. Eläimen tulisi olla liikkeessä ja olisi hyvä, jos se olisi laumaeläin. Oppilaat tekevät työssä tarvitsemansa eläimen kaavat itse suunnittelupiirroksen pohjalta.

• Nukke ja sille vaatteet. Työssä kiinnitetään huomiota ihmisen osien oikeisiin mittasuhteisiin ja taiteelliseen, olennaisen pelkistävään muotoiluun. Harjoitellaan täsmällistä kädentyötä. Vaatteiden ompelussa korostuu oma suunnittelu.

7. luokka

Oppilaan koon ja painon kasvu suuntaa heidän huomionsa jalkoihin. Opetellaan kaavojen laadintaa ja tutustutaan alustavasti materiaalioppiin ja koneompeluun.

256

Sisältöehdotuksia:

• Huovutetut, nahkapohjaiset sisäjalkineet. Selvitetään jalkineiden muoto ja suunnitellaan värivilla koristeiden muodot väriharjoituksilla. Tehdään kaavat oman jalan mukaisiksi, käytetään huopa neulaa värivillojen pistelyyn ja naskalia, mokkasiinilankaa ja kontaktiliimaa nahkapohjan kiinnittämiseen. Huovutetaan parityönä tasohuovutuksena tiivis huopalevy ja värjätään kankaanpainoväreillä vuorikangas.

• Ommellaan ompelukoneella suoria saumoja ompelemalla esim. tyynyliina tai kassi.

8. luokka

Oppilaat lähestyvät fyysistä kypsyyttä. Kaavojen laadinta yksilöllisesti omien mittojen mukaan tukee suhteen löytymistä omaan kehoon ja objektivoi ikäkaudelle ominaista subjektiivista yliherkkyyttä sen suhteen. Tietämystä materiaaleista syvennetään, painotetaan niiden laatuja ja käyttötarkoitusta. Materiaalien hoito, huolto ja ylläpito ovat tärkeitä, esimerkiksi pesumerkinnät silitys ja korjaus.

Sisältöehdotuksia:

• Tutustutaan vaihetyön tekoon ompelemalla yhteistyönä ensimmäisen luokan oppilaille käsityöpussit.

• Harjoitellaan ompelukoneella ompelua, erilaisten ompeleiden ja ompelukoneen lisäosien käyttöä. Ommellaan vetoketjulliset ja sivutaskulliset pitkäthousut, tyynyliina ja/tai kassi.

• Trikoo-ommeltyöksi sopii esim. collegepusero. Harjoitellaan jousto-ommel, resorin kiinnitys ja kaksoisneulan käyttö.

• 8. luokan näytelmän puvustusta.

9. luokka

Kehruu ja kudonta

Opetellaan kehräämisen ja kankaankudonnan perusteita käytännössä kutomalla pienimuotoinen sisustustekstiili. Työssä painotetaan omaa suunnittelua.

Tekninen työ

257

Yleistä

Teknisen työn tarkoituksena on harjaannuttaa yleistä kätevyyttä, kykyä tehdä havaintoja ja ajatella käytännöllisesti ja johdonmukaisesti. Taiteellisesti toteutettuna teknisen työn opetus kasvattaa tahdonelämää harkittuun ja suunnitelmalliseen toimintaan.

Käytännön työn avulla oppilaat tutustuvat kauneudentajua kehittävällä tavalla esineelliseen kulttuuriperintöön. Opetus tarjoaa oppilaille valmiuksia käyttää erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja sekä ohjaa heitä työskentelyssään pitkäjänteisyyteen ja tunnollisuuteen. Tarkkaa huomiota tulee kiinnittää myös työturvallisuusseikkoihin.

Teknisen työn opetuksen tarve perustuu mm. siihen, ettei voimakkaasti kehittyneen tekniikan rinnalla käden työn merkitys hämärtyisi oppilaan tasapainoisen kehityksen edistäjänä. Tekninen työ antaa käytännön töistä ja tekniikasta kiinnostuneille oppilaille mahdollisuuksia luovaan omatoimiseen käden työhön. Tavoitteena on avartaa oppilaan kokemuspiiriä antamalla tietoja ja kokemuksia työnteosta ja työelämästä sekä edistää valmiuksia harrasteen, työn ja elämänuran valitsemiseen omien taipumusten mukaan.

Opetuksen lähtökohdat

Varsinainen tekninen työ alkaa 6. luokalla, kun edellytykset todelliselle työpajatyölle ovat olemassa niin fysiologisessa (käsien jäntevyyden ja voimien kehitys) kuin psyykkisessäkin (työhuonekurin ja ”teknisen arvostelukyvyn” vaatimukset) mielessä. Teknisen käsityön valmiuksien luominen kuitenkin alkaa jo kolmannen luokan vanhoja ammatteja ja ihmisen työtä käsittelevän jakson yhteydessä, aluksi mestarin työn seuraamisena ja pienimuotoisten projektien tekemisenä. Voidaan kokeilla esim. muuraamista, puunhakkaamista, sahaamista, naulaamista, erilaisiin käsityöammatteihin ja maatalouteen liittyviä töitä ryhmässä ja mahdollisesti ammattilaisen työskentelyä seuraamalla sekä pienten puutöiden tekemistä pehmeistä materiaaleista, esim. kaarnasta yksinkertaisilla välineillä.

Taitojen kasvaessa siirrytään vähitellen vaativampiin töihin ja luodaan samalla perustaa varsinaiselle tekniselle työlle.

6. luokka

Aloitetaan puutyöt. Kiinnitetään erityisesti huomiota puun muotoiluun ja valmistetaan yksinkertaisia käyttöesineitä kuten kauha, kulho, vati tai liikkuvia puuleluja.

Opetuksen tavoitteena on erityisesti vaalia tajua ja kykyä yhdistää tarkoituksenmukaisuus ja kauneus esineiden muotoilussa.

7. luokka

Opetusta jatketaan edellisen vuoden tapaan

258

8. luokka

Jatketaan edelleen puun muotoilua.

Vaativammin tehtävin kehitetään oppilaiden taitavuutta, monipuolista työkalujen hallintaa, kärsivällisyyttä ja mielikuvitusta. Kiinnitetään erityisesti huomiota välineistön huoltoon ja työturvallisuuden näkökohtiin.

9. luokka

Opetus suuntautuu taideteollisuuteen. Tehdään erilaisia metallin pakotus- ja taontatöitä. Tutustutaan työstettävien materiaalien ominaisuuksiin ja työstämistapoihin sekä niihin liittyviin työturvallisuusnäkökohtiin.

Opetuksella pyritään luomaan mm omakohtainen kosketus alan teknologian perusteisiin.

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Visuaalinen ja tekninen suunnittelu

Oppilas

• havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus

• ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle • dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin

avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa

• osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

Valmistaminen

Oppilas

• työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä

• hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen

• osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä • osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian

käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia • osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa.

259

Itsearviointi ja prosessin pohdinta

Oppilas

• kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan • havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa • osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen

mukaisesti • arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja

tarkoituksenmukaisuuskriteerein • ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia • muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

Lukiokurssit

Soveltavat kurssit

Kehruu ja kudonta (KÄS1), toteutetaan Oulussa Erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Teknologian opetukseen liittyen perehdytään rukin ja kangaspuiden toimintaperiaatteisiin. Kehruussa käden ja jalan yhteistyö on tärkeää ja vaatii pitkäjänteistä harjoittelua. Kangaspuissa kudotaan itsekehrätystä langasta kudonnainen. Tavoitteena on kokonaisen valmistusprosessin suunnittelu ja toteutus mahdollisimman itsenäisesti työskennellen oman osaamisen taso huomioiden. Sisältönä on rukin valmiiksi laittaminen ja säätäminen, kangaspuiden sidontatekniikkaan tutustuminen, kehrätyn langan vahvuuteen sopivan kudonnaisen suunnittelu esimerkiksi seinävaatteen tai maton ja asusteiden tai kodin tekstiilien huovuttaminen. Arviointi: numero ja kirjallinen lausunto.

Tekstiilikäsityön pajakurssit (TS2 – TS7)

kuusi erityisen koulutustehtävän mukaista soveltavaa kurssia, 2 kurssia /lukuvuosi

Tekstiilityön kurssien opetus pohjautuu perusopetuksen käsityön opetukseen ja muodostaa sen kanssa kokonaisuuden siten, että eri osa-alueita käsitellään laajemmin ja taitoja syvennetään. Töiden valmistuminen edellyttää kaikissa vaiheissa mm. tarkoituksenmukaisten työtapojen harjoittelemista, tekstiilituotteiden suunnittelun perusteiden tuntemista ja luovaa ongelmaratkaisua.

260

Tavoitteet

Kurssien tavoitteena on, että opiskelija

● osaa valita oikeat materiaalit, kankaat ja työtavat ● osaa käyttää ompelukonetta omatoimisesti ja monipuolisesti ● osaa valita oikeat ompeleet erilaisille materiaaleille ● osaa muokata valmiit kaavat omien mittojen mukaisesti ● osaa tehdä leikkuusuunnitelman ● osaa työskennellä työohjeen mukaan ● osaa huovuttaa ● hallitsee värjäystekniikat ● osaa valita langat neule-, virkkaus- ja kirjontatöihin ● osaa kehrätä ● osaa rakentaa kangaspuut kudontakuntoon ● osaa kutoa kangaspuilla ● kiinnittää huomiota oman tuotteen suunnitteluun, kestävyyteen ja kierrättävyyteen

Sisältö

Opiskelijat valitsevat tekstiilityön kursseilla tehtävät työt itsenäisesti. Vaatetuksen ja pukeutumisen osa-alueella suunnitellaan ja valmistetaan esiintymisasuja. Lisäksi voidaan tehdä nahkatöitä, huovutustöitä, neule- ja virkkaustöitä. Sisustuksen ja asumisen osa-alueilla valmistetaan sisustustekstiilejä ja liinavaatteita. Perehdytään tekstiilien merkitykseen sisustamisessa ja asumisviihtyvyyden lisäämisessä. Voidaan valmistaa taidetekstiili. Opitaan kankaan värjäys- ja painantamenetelmiä sekä kankaankudontaa.

Teknisen työn pajakurssit (TN2 – TN7) kuusi erityisen koulutustehtävän mukaista soveltavaa kurssia, 2 kurssia /lukuvuosi Kursseilla tehdään omavalintaisia töitä, niitä materiaaleja ja laitteita käyttäen, joihin koulussa on tekninen mahdollisuus. Tavoitteena on, että opiskelija pyrkii laajentamaan ja vahvistamaan omaa taitotasoaan, vahvistaen näin sekä kädentaitojensa kokonaisvaltaista kehitystä että omaa ajatteluaan.

Sisältöehdotus teknisen työn pajakurssille:

Kirjansidonnan kurssi

Kurssilla tutustutaan kirjansidonnan materiaaleihin, työtapoihin ja laitteisiin. Harjoitellaan paperin värjäystä ja valmistetaan erilaisia kirjansidontaan liittyviä töitä. Työssä kiinnitetään huomiota tarkkuuteen ja kokonaisvaltaiseen taidon ja esteettisen tajun yhdistymiseen sekä itsenäisen työn edistymiseen.

261

Kivenveisto (KIV1), toteutetaan Oulussa

Keskeiset sisällöt: Valmistetaan kolmiulotteinen veistos kivimateriaalista.

Keskeiset tavoitteet: Opitaan työstämään kivimateriaalia erilaisin työvälinein ja menetelmin. Opitaan suunnittelemaan ja valmistamaan annetusta kappaleesta veistos.

8.23 Liikunta

Perusopetus Liikunnanopetuksen olennainen osa luokilla 3-12 on bothmervoimistelu, joka kokoaa yhteen ja antaa kuvan kunkin ikävaiheen keskeisille tavoitteille.

Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys.

Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen.

Liikunnan opetuksessa korostetaan yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä huomioidaan turvallinen liikennekäyttäytyminen.

Opetuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila.

Luokat 1 ja 2

Opetus on integroituna eurytmiaan ja muiden aineiden yhteyteen.

Luokanopettaja:

● retket vuoden ympäri = luontoliikkuminen, terveet elämäntavat, pukeutuminen ● talviset urheilulajit = tutustuminen luisteluun ja hiihtoon ● ohjattuja pihaleikkejä ja naruhyppelyä ● aamun rytminen osuus = rytmit, tasapainoilu, pienet heitto- ja kiinniottotehtävät

Eurytmia:

● musiikki- ja ilmaisuliikuntaa ● leikkejä

262

Tavoitteet:

● oppilas oppii monipuolisia motorisia perustaitoja ● kokee liikunnallista iloa ilman kilpailun painetta ● saa virikkeitä harrastaa liikuntaa ja retkeilyä luonnossa

3. luokka

Liikunnanopettaja:

● opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet ja yksilöllisyys ● opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ● ohjataan oppilasta pukeutumaan tarkoituksen mukaisesti ja huolehtimaan

puhtaudestaan

Bothmervoimistelu:

● 3. luokan piirileikki

Leikit:

● liikunnallista vaatimusta lisätään ● ”pihasta pelikentälle” ● juoksua, hyppyjä, palloja,… ● leikinomaista tutustumista joukkuepeleihin(esim. polttopalloleikkejä, pesäpallon

nelimaalia,…)

Uimaopetus:

● Aloitetaan uimaopetus leikinomaisella tutustumisella veteen (esim. x-litta, koski, juna, sukellusveneen kapteeni, suihkukaivo,…)

Talviurheilu:

● hiihdon ja nautinnon yhdistämistä leikein, laskuin ja retkeillen ● luistelun perustekniikat leikinomaisesti

Voimistelu:

● sisäliikunnassa mahdollisuuksien mukaan seikkailuratoja rakentamalla ● mielikuvitusleikkejä, jotka kehittävät alempia aisteja, motoriikkaa ja sosiaalisuutta

Retkeily:

● kokopäivän hiihtoretki ja patikointiretki syksyllä ja keväällä

263

Tavoitteet:

Oppilas

● harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ● oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä ● liikunnan ilon löytäminen

4. luokka

Jatketaan edellisvuoden tapaan. Uutena lajina tulee suunnistus. Lisäksi muutamissa lajeissa lisätään tavoitteellisuutta seuraavasti:

Bothmervoimistelu:

● 4. luokan piirileikki, rytmiset hypyt

Suunnistus ja luontoliikunta:

● aloitetaan alkeissuunnistus esim. itse piirretyn kartan avulla, joten se liittyy pääaineopetuksen materiaaliin

● opetellaan tuntemaan ilmansuunnat ● tehdään seikkailuleikkejä metsässä (esim. lipunryöstö, rutto,…)

Pallopelit:

● lisätään pallopelileikkien vaativuutta ja kirjoa, mutta säilytetään pelien leikinomaisuus ● peleinä esim. kuningaspallo, nelimaali, polttopallo,…

Uimaopetus:

● leikkien kautta perus uimataidon opetteluun ● annetaan lyhyitä matkauintitehtäviä ● hengityksen pidättämistä, sukeltamisen alkeita

Voimistelu:

● lisätään tehtävien vaativuutta ● suoritusohjeissa apuna mielikuvat ● tutustutaan telineisiin osana liikunnan maailmaa

Retkeily:

● tehdään 1-2 päivän patikointi- ja/tai hiihtoretki, yöpyminen tuvassa

264

Tavoitteet:

Oppilas

● oppii perus uimataidon ● osaa juosta, hypätä ja heittää ● pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti ● osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarruttamisen ● hahmottaa maastossa liikkuessaan lähiympäristöään

5. luokka

Opetus etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Leikeistä siirrytään lajikohtaisiin harjoitteisiin, unohtamatta kuitenkaan leikinomaisuutta. Liikunnanopetuksen tärkeimpänä tehtävänä on antaa oppilaalle myönteisiä liikuntakokemuksia ja tukea yhteisöllisyyttä.

Bothmervoimistelu:

● tahtolaukka, kevyt ja raskas

Yleisurheilu:

● pääaineopetuksen suurena teemana on kreikkalaisuus ● liikunnanopetuksessa tutustutaan klassisen viisiottelun lajeihin ● siirrytään oikeille suorituspaikoille, ”leikkikentältä stadionille” ● järjestetään mahdollisuuksien mukaan leikkimieliset Olympiakisat

Suunnistus ja luontoliikunta:

● opetellaan yleiset karttamerkit ja käytetään suunnistuskarttaa

Pallopelit:

● tutustutaan laajemmin pallopeleihin(esim. koripalloleikit, lentopalloleikit,…), pesäpallo helpotetuin säännöin

Uimaopetus:

● harjoitellaan leikkien lisäksi alkeisuimatekniikkaa ● matkauintitehtävien rasittavuutta lisätään

265

Talviliikunta:

● hiihdossa lisätään koordinaatiota ja tasapainoa kehittäviä harjoitteita ● hiihtolenkit pitenevät ● mahdollisuuksien mukaan käydään laskettelemassa ● luistelussa leikkien ja pelien lisäksi harjoitellaan kaarre- ja takaperinluistelua

Retkeily:

● tehdään 2 päivän hiihtoretki, opetellen talviretkeilyn perustaitoja ● keväällä ja syksyllä 1 päivän patikointiretki

Tavoitteet:

Oppilas

● kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja ● tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoja liikunnan

harrastusmahdollisuuksista ● opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta ● oppii liikkumaan maastossa kartan perusteella

6. luokka

Laajennetaan lajituntemusta ja ohjataan oppilasta suoritusten oikeisiin tekniikoihin. Tarkennetaan pelien ja lajien sääntöjen merkitystä. Monipuolisella opetuksella luodaan mahdollisuuksia omaehtoisen liikunnan harrastamiseen.

Bothmervoimistelu:

● kolmiot, neliö

Yleisurheilu:

● voidaan aloittaa suoritusten mittaaminen sekuntikellolla ja mittanauhalla, korostaen kuitenkin yksilöllistä suoritusta oppilasta kannustaen

● uutena lajina mm. korkeushyppy

Suunnistus ja luontoliikunta:

● opetellaan kompassin käyttö

Pallopelit:

● jatketaan pallopeleihin tutustumista laajemmin

266

Uimaopetus:

● harjoitellaan oikeita uimatekniikoita ● pelataan mahdollisuuksien mukaan erilaisia vesipallopelejä ● rohkaistaan oppilaita hyppäämään veteen

Talviliikunta:

● hiotaan hiihto- ja luistelutaitoja

Voimistelu:

● mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan alkeisakrobatiaa

Retkeily:

● talviloman tietämissä 2-3 päivän hiihtoleiri, jossa tutustutaan lumen fysikaalisiin ominaisuuksiin (eristys, äänenvaimennus, jää jne.) sekä tehdään pitkähköjä päivämatkoja (15-20 km)

● keväällä 1-2 päivän pyöräilyretki

Tavoitteet:

Oppilas

● oppii kehittämään ja tarkkailemaan taitojaan ● osaa suunnistaa karttaa ja kompassia käyttäen ● osaa luistella sujuvasti

7. luokka

Pyritään antamaan oppilaalle liikunnallisia elämyksiä, joissa hänellä on mahdollisuus saavuttaa kokemus omien fyysisen suorituskykynsä rajoista. Tuetaan oppilaan itseilmaisua mahdollisuuksien mukaan lyhyellä tanssijaksolla.

Bothmervoimistelu:

● yhteinen rytmi, kaatuminen tilaan

Yleisurheilu:

● edellisvuosien harjoitteluun lisätään aitajuoksu, 4x100m juoksu, pikajuoksun lähtöharjoituksia

● voidaan tehdä esim. ketteryystesti tai kilpailla lyhyillä juoksumatkoilla

267

Pallopelit:

● käytetään runsaasti aikaa pallopeleihin, oppilaat osallistuvat myös eril. pallopelikilpailuihin ja -turnauksiin

Suunnistus ja luontoliikunta:

● jatketaan kompassin ja kartankäytön harjoittelua ● opastetaan liikkumaan luonnossa ja kerrotaan jokamiehen oikeuksista ● järjestetään mahdollisuuksien mukaan pidempiä vaellusretkiä

Uimaopetus:

● korostetaan oikean uimatekniikan merkitystä ● harjoitellaan uimataitoja mahdollisimman monipuolisesti (hyppien, sukeltaen,…)

Talviliikunta:

● painotetaan erityisesti hiihto-opetusta ● harjoitellaan erilaisia hiihtotekniikoita ● hiihdetään pitkiä ja kestävyyttä vaativia hiihtolenkkejä

Voimistelu:

● otetaan mahdollisesti nojapuut ja rekkitanko käyttöön

Retkeily:

● tehdään mahdollisuuksien mukaan viikon mittainen hiihtoleiri

Tavoitteet:

Oppilas

● ymmärtää oikean uimatekniikan merkityksen uintisuoritusta helpottavana tekijänä ● kykenee havainnoimaan peliä ja sen taktiikkaa ● oppii ylläpitämään toimintakykyään pidempikestoisemmassakin suorituksessa ● osoittaa ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa (esim. uinnissa,

hiihdossa, pallopeleissä, tanssiessa,…) ● pääaine- ja liikunnanopetuksen kautta oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen

terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä

8. luokka

268

Korostetaan opetuksessa fyysisen vastuksen kokemista ja omien voimien koettelua.

Opetuksessa huomioidaan sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot.

Opetus jatkuu edellisvuosien lajiharjoitteita kehittäen. Uutena lajina tulee yleisurheilussa kuulantyöntö ja voimistelussa esim. lihaskuntotesti tai muu voimanponnistuksia vaativa harjoite. Yleisurheilujaksolla ja uinnissa tehdään Cooperin testit. Opetetaan lihashuoltoa ja sen merkitys.

Bothmervoimistelu: hyppy keskipisteeseen.

Retkeily: mahdollisuuksien mukaan pitkähkö melontamatka esim. 2-3 pv, teltoissa yöpyen

Tavoitteet:

Oppilas

● saa kokemuksen omista voimistaan ja osaa suhteuttaa toimintansa niiden mukaan ● osaa yleisempien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen puitteissa

9. luokka

Luokanopettajavaiheen päätyttyä oppilaan on kyettävä seisomaan omilla jaloillaan ja ottamaan vastuu oman toimintansa seuraamuksista. Viimeistään tässä vaiheessa lapsuus jää taakse. Ottelut ja kilpailut muiden koulujen kanssa ovat myös tärkeitä. Tervehenkinen kilvoittelu, oman parhaansa yrittäminen ja oman potentiaalin täysi toteuttaminen tukevat nuoren kasvua kohti aikuisuutta.

Pidetään mahdollisuuksien mukaan muutaman uuden lajin esittelytunti.

Bothmervoimistelu:

● syöksy, vertikaalikävely

Yleisurheilu:

● jatketaan lajiharjoitteita ● uusina lajeina kiekko ja keihäs

Suunnistus ja luontoliikunta

● korostetaan yksilöllistä suorittamista ● harjoitellaan erätaitoja ● toteutetaan vaativa suunnistusharjoitus (esim. yösuunnistus)

Pallopelit

● harjoitellaan voittamaan ja hyväksymään häviö

269

● korostetaan joukkuepelin merkitystä

Uimaopetus

● harjoitellaan vedestä pelastamisen taitoja ● uidaan Cooperin-uimatesti tai joku muu kestävyyttä vaativa uintisuoritus

Talviliikunta

● pelataan erilaisia jääjoukkuepelejä ● hiihtoharjoitteita jatketaan (esim. luisteluhiihdon eri tyylit) ● voidaan motivoida oppilaita parantamaan omaa yksilösuoritustaan ottamalla

hiihtolenkeistä aikaa

Voimistelu

● painotus on tietoista esteiden voittamista rohkeuden ja sisäisen keskittymisen avulla ● voidaan tehdä haastavampia voltteja esim. lattiavoimistelun, nojapuiden tai renkaiden

avulla

Muuta:

● tarpeen mukaan tutustutaan johonkin extreme-lajiin esim. koskimelonta tai umpihankihiihto

Tavoitteet:

Oppilas

● oppii ydintaidot kaikissa perusliikuntalajeissa ● oppii ymmärtämään vedestä pelastamisen perustaidot ● oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa ● oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas

● osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa ● osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä ● osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa ● osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan ● osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen

oikeuksista ja velvollisuuksista ● osaa luistella sujuvasti ● hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat

270

● hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja ● tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä ● osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään ● osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille

asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan ● toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja

reilun pelin periaatetta.

Lukiokurssit

Opetus 10. luokalta eteenpäin rakentuu olennaisesti sille, mitä harjoitellen sekä tekniikkaa ja kykyjä kehittäen on saatu aikaan 9 aiemman kouluvuoden aikana.

Liikunnan opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

● kehittää taitojaan ja tietojaan eri liikuntamuodoissa ● saa valmiuksia omaehtoiseen liikuntaharrastukseen ● osaa arvioida omaa fyysistä kuntoaan sekä asettaa itselleen tavoitteita ● toimii hyvien tapojen mukaisesti, noudattaa sovittuja sääntöjä sekä osaa liikkua

luonnonarvoja kunnioittaen ● osaa työskennellä rakentavasti, turvallisesti ja vastuullisesti sekä itsenäisesti että

ryhmässä.

Arviointi

Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky.

Pakolliset kurssit

Taitoa ja kuntoa (LI1)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista ● saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan ● saa myönteisiä liikuntakokemuksia ● tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin ● ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,

hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.

271

Keskeiset sisällöt

● fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi ● lihashuolto ja rentoutus ● sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit ● voimistelu eri muodoissaan ● tanssi eri muodoissaan ● talviliikunta ● uinti ja vesipelastus ● yleisurheilu ● suunnistus ja luontoliikunta

Bothmervoimistelu:

● kiekko, horisontaalikävely, kasvava laajuus

Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

● monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan ● saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen ● saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen ● oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä ● oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä ● kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.

○ Keskeiset sisällöt

● fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus ● sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit ● voimistelu eri muodoissaan ● tanssi eri muodoissaan ● talviliikunta ● kuntouinti ja vesiliikunta ● luontoliikunta ● jokin uusi liikuntalaji

Bothmervoimistelu:

● keihäs, sagittaalikävely, kasvava korkeus

Syventävät kurssit

272

Virkisty liikunnasta (LI3)

Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

Yhdessä liikkuen (LI4)

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä ovat vanhat tanssit tai jokin muu yhdessä toteutettava liikunta.

Kuntoliikunta (LI5)

Kurssin tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen sekä jatkuvan liikunnan harrastamisen merkityksen oivaltaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman kurssille, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä. Opettaja tarkentaa sisällön yhdessä opiskelijaryhmän kanssa.

Soveltavat kurssit

Bothmer-voimistelu (LI6, järjestetään vain Oulussa) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Kurssin tavoitteena on työskentely tilan kolmiulotteisuuden kanssa. Opiskelijat harjoittelevat liikkeen arkkitehtonisen sisällön kokemista tilassa. Kurssin sisältönä on liikeharjoituksia kuten "suuntaharjoitus" ja "kupoli". Aikaisempien vuosien bothmerharjoituksia kerrataan kokonaiskuvan luomiseksi. Opiskelijat tekevät valitsemastaan harjoituksesta kirjallisen työn piirtäen ja sanallisesti kuvaten harjoituksen kulun. Arviointi: hyväksytty/hylätty

Liikunnan harrastuneisuuskurssi (LI12) koulukohtainen soveltava kurssi

Tarkoitettu niille opiskelijoille, joilla on säännöllinen, ohjattu liikuntaharrastus. Yhden lukukauden aikana opiskelija täyttää erillistä harjoituspäiväkirjaa. Harjoituksia tulee olla vähintään kaksi erillistä, viikossa (kesto tunti tai enemmän) ja valmentajan pitää allekirjoituksellaan varmistaa opiskelijan läsnäolo. Kurssista saa suoritusmerkinnän, sitä ei muulla tavoin arvioida.

273

8.24 Kotitalous

Vuosiluokat 7−9

Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta.

Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa.

TAVOITTEET

Oppilas oppii

● ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta

● pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa

● tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja

● toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia

● tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia.

KESKEISET SISÄLLÖT

Perhe ja yhdessä eläminen

● hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat ● sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri ● tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä

Ravitsemus ja ruokakulttuuri

274

● ruoan ulkoasu, värien käyttö aterian suunnittelussa ● ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka ● ruoan laatu ja turvallisuus ● perusruoanvalmistusmenetelmät ● aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa ● ruokakulttuurien muuttuminen ● sesonkiruoat ● lähiruoka

Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta

● oman rahankäytön suunnittelua ● kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet ● tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö ● kulutuksen ympäristövaikutukset

Koti ja ympäristö

● kotitalouden jätehuolto ● kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

Oppilas

● osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä

● tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa.

Käytännön työtaidot

Oppilas

● tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa

● osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen

● osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti

● osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä

● osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä

275

● osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.

Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot

Oppilas

● osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta

● osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa

● tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet.

276

8.25 Eurytmia

Yleisiä näkökulmia ja tavoitteita Eurytmia on liikuntataide, jonka tavoitteena on saada kuullun puheen tai musiikin synnyttämä sisäinen kokemus kehon liikkeen välityksellä näkyväksi. Ulkoinen liike liittyy sisäiseen, ajattelun ja sielullisten prosessien liikkeeseen. Eurytmiassa käytettävät liike-eleet jäljittelevät puheesta syntyviä ilman liikkeitä.

Pedagogisen eurytmian tehtävänä on olla muun kasvatuksen ja opetuksen tukena ja vahvistaa muiden oppiaineiden sisältöjen omaksumista. Se on taiteellis-toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista taiteellista ilmaisua. Aluksi toimitaan opettajaa jäljitellen, myöhemmin yhä itsenäisemmin. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaan valmiudet ja yksilölliset kehitysmahdollisuudet ja pyritään tukemaan hänen hyvinvointiaan ja kasvuaan itsenäisyyteen sekä yhteisöllisyyteen. Opetuksessa hyödynnetään myös oppilaan mielikuvitusta ja omia oivalluksia. Eurytmia vaikuttaa erityisesti keskittymiskykyyn ja muistiin ja tukee näin lukuaineiden opetusta. Runojen, tarinoiden ja musiikin valinnat tehdään, jos mahdollista, jakso-opetukseen liittyen.

Eurytmiataiteessa pyritään liikunnan kauneuteen ja varmuuteen. Se toimii ruumiillisen kehityksen tukena rakentaen tervettä pohjaa tulevaa kehitystä varten. Sillä vahvistetaan rytmisiä elintoimintoja sekä saatetaan tahto-, tunne- ja mielikuvaelämä liikkeeseen. Liikkumisen avulla on mahdollista havainnollistaa luonnossa tai ihmisessä tapahtuvia prosesseja.

Eurytmiassa käytettävät liike-eleet eivät ole mielivaltaisia, vaan ne ovat syntyneet jäljittelemällä ilman liikkeitä puheen aikana. Niillä tuodaan esiin kielen, mutta myös musiikin lainalaisuuksia. Näin kuuloaistimuksen muuntaminen liikkeeksi toimii moraalisen kasvatuksen tukena.

Ihmisenä kasvaminen Eurytmia taideaineena tukee lapsen ja kasvavan nuoren kokonaisvaltaista kehitystä ja rakentaa osaltaan kykyä tulevan elämän hallintaan. Yksilöllisten taitojen harjoittaminen ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista, tukevat itsetunnon ja rohkeuden kehittymistä. Monipuoliset harjoitukset kasvattavat sisäiseen liikkuvuuteen, herkistävät kuuloa, kehittävät sisäistä yhteyttä kielen ja musiikin laatuihin ja jalostavat esteettistä tuntoa ja taiteellista arvostelukykyä.

Eurytmiatunneilla harjoitetaan keskittymiskykyä, muistia, objektiivista havainnointia, muotojen ja suuntien tajua ja arviointikykyä, syiden, seurauksien ja säännönmukaisuuksien oivaltamista sekä edesautetaan luovan, täsmällisen ja todellisuudentajuisen ajattelun kehittymistä.

Sosiaalinen kasvu ja osallistuva kansalaisuus Eurytmian opetuksessa keskeisenä tavoitteena on oppia työskentelemään ryhmässä. Oppilaat, tytöt ja pojat, harjoittelevat samanaikaisesti omia liikkeitä liittäen ne luokan yhteiseen liikekokonaisuuteen. Jatkuvasti on kyse oman tien löytämisestä ja sen yhdistämisestä tasapainoisesti kokonaisuuteen.

277

Elävä, sosiaalisuutta korostava työskentelytapa kehittää vuorovaikutustaitoja, vastuuntuntoa ja tasa-arvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvaa yhteisöllisyyttä sekä kasvattaa erilaisuuden hyväksymisen ja toisten kunnioittamisen kykyä. Keskittymiskyvyn, muistin ja liikkuvan ajattelun harjoittaminen luo valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Sisäisen liikkuvuuden kehittäminen kasvattaa kykyä kohdata ja käsitellä muutoksia sekä toimia innovatiivisesti muuttuvissa olosuhteissa. Eurytmiassa opitaan taitoja, jotka auttavat hahmottamaan verkostoituvaa yhteiskuntaa erilaisine keskinäisine suhteineen ja toimimaan siinä tarkoituksenmukaisesti ja vastuullisesti.

Havainnointikyvyn kehittyminen, aistien herkistyminen, syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen sekä oman ja yhteisen keskinäisen riippuvuuden tiedostaminen auttavat kantamaan vastuuta yhteisestä ympäristöstä. Kokonaisvaltainen inhimillinen kasvu edistää kykyä vastata tasapainoisella tavalla teknistyvän elämän asettamiin haasteisiin sekä yksilön että yhteisön tasolla.

Esiluokka Esiluokan eurytmiassa eläydytään runomittaisten vuodenaikatarinoiden ja satujen tunnelmiin. Lapsen kehitysvaihetta vastaavat pentatoniset laulut ja kvinttitunnelma säestävät kertomuksia. Soittimina käytetään mm. lyyraa sekä metalli- ja puusoittimia.

Tavoitteet

Tavoitteena on saada lapsi kokemaan iloa liikkumisesta, oman kehon hallinnasta ja taitavuudesta sekä yhteisestä tekemisestä. Harjoitellessaan liikunnallisia taitojaan, koordinaatiokykyjään, kehon hahmotusta, käsien ja jalkojen taitavuutta lapsi rakentaa perustaa aivojen kehittymiselle ja oppimiselle.

Sisällöt

● liikutaan erilaisin askelin; kävellen, hypellen, tömistäen, varvasaskelin jne. ● tarinoihin nivoutuviin rytmillisiin loruihin ja runoihin tehdään taitavuusharjoituksia

käsillä ja jaloilla ● eläydytään tarinoiden tunnelmassa eri vokaalien ja konsonanttien eleisiin opettajaa

jäljitellen ● tehdään erilaisia sormi- ja taputusleikkejä ● liikutaan eri soitinten laatujen mukaan (esim. rumpu - karhu, metallisoittimen korkeat

sävelet - hiiri) ● käytetään polariteetteja; nopeasti - hitaasti, keveästi - raskaasti. Täten autetaan lasta

tunnustellen löytämään oma harmoninen keskialueensa ● opitaan kuuntelemaan hiljaisuutta, kehitetään muistia ja keskittymiskykyä tekemällä osa

tarinasta ääneti, vain eleiden kantamana

Perusopetus

1. luokka

278

Opetus rakentuu lapsen kyvylle jäljitellä ja elää satujen synnyttämissä mielikuvissa. Tuntien sisällön muodostavat kansansatujen aiheet, runot ja lorut, jotka pyritään liittämään kerronnalliseen kokonaisuuteen. Tätä voidaan elävöittää pentatonisin soittimin esitettävillä kvinttimelodioilla.

Tavoitteet

Oppilas

● harjoittelee kuuntelemista ● harjoittelee kuuntelemaan eri äänteiden laatuja ● harjoittelee yhteistyötaitoja ja toisten huomioon ottamista ● kehittää muototajuaan ja tilallista hahmottamistaitoa ● kehittää visuaalista havainnointia ● tulee tietoiseksi jäsenistään ja kehonsa liikuntamahdollisuuksista ● harjoittelee käsien ja jalkojen koordinaatiota ● harjoittaa hienomotorisia taitojaan ● oppii tunnistamaan oikean ja vasemman puolen mielikuvien kautta ● harjoittelee tasapainoa

Sisällöt

● liikutaan runojen tunnelmien ja rytmien mukaan eri laatuisin askelin ja nopeuksin kävellen, juosten, hypellen, polku- ja varvasaskelin

● liikutaan soitinten laatujen mukaan erilaisissa musiikin tunnelmissa ● tunnustellaan hiljaisuuden ja toiminnan vaihteluita ● eläydytään runojen tunnelmassa eri vokaalien ja konsonanttien eleisiin opettajaa

jäljitellen ja tutustutaan äänteisiin liikkeen avulla ● perusmuotona on piiri ja yhteinen liike piirissä, joka voi supistua, laajentua ja muuntua

opettajan johdolla esim. spiraaliksi ● harjoitellaan kuuntelemista, yhteistoimintaa ja toisen huomioimista edistäviä leikkejä ● liikutaan tilassa suoria ja kaarevia muotoja ja niiden muunnelmia ● tehdään jäseniä herätteleviä rytmisiä, käsien ja jalkojen liikkeitä yhdistäviä sekä kehoa

hahmottavia harjoituksia ● tehdään sormi- ja taputusleikkejä ● tehdään runokuviin liittyviä erilaisia tasapainoharjoituksia

2. luokka

Opetus perustuu edelleen satukuviin ja jäljittelyyn 1. luokan sisältöjä syventäen. Kvinttitunnelma musiikissa jatkuu. Äänne-eurytmian aineistona käytetään legendoja ja eläintarinoita.

Tavoitteet

Oppilas

279

● harjaantuu kyvyssään kuunnella ● sisäistää eri äänteiden laatuja ● harjaantuu yhteistyötaidoissa ja oppii luontevasti huomioimaan toisia ● kehittää edelleen muototajuaan ja tilallista hahmottamistaitoa ● kehittää visuaalista havainnointiaan ● harjoittelee kehonsa ilmaisumahdollisuuksista ● harjoittelee käsien ja jalkojen koordinaatiota ● harjoittaa hienomotorisia taitojaan ● oppii varmemmin tunnistamaan oikean ja vasemman puolen ● harjoittelee tasapainoa

Sisällöt

● liikutaan edelleen satukuvien tunnelmissa korostaen erilaisia askeltyyppejä ja hyppelyitä ● liikutaan soitinten laatujen mukaan erilaisissa musiikin tunnelmissa ● hiljaisuuden ja toiminnan vaihtelussa ● eläydytään runojen tunnelmissa eri vokaalien ja konsonanttien eleisiin opettajaa

jäljitellen ja sisäistetään äänteet liikkeen avulla ● perusmuotona on piiri ja yhteinen liike piirissä, piiri voidaan myös jakaa kahdeksi ● harjoitellaan kuuntelemista, yhteistoimintaa ja toisen huomioimista ● harjoitellaan kohtaamista parin kanssa: esim. minä ja sinä -harjoituksin ● liikutaan tilassa suoria ja kaarevia muotoja ja niiden muunnelmia, voidaan tehdä myös

yksin vuorotellen ● tehdään jäseniä herätteleviä rytmisiä, käsien ja jalkojen liikkeitä yhdistäviä, kehoa

hahmottavia harjoituksia ● tehdään sormi- ja taputusleikkejä ● tehdään runokuviin liittyviä erilaisia tasapainoharjoituksia

3. luokka

Oppilaan kokemus omasta itsestä alkaa muuttua, jäljittely jää vähitellen taka-alalle ja harjoittelua ohjataan itsenäisempään suuntaan. Aihesisältöinä ovat esim. vanhat ammatit, talonrakennus ja luonnonelementit. Musiikissa siirrytään diatoniseen sävelasteikkoon ja terssitunnelmaan. Mukaan tulevat pianosäestys ja yksinkertaiset musiikkikappaleet.

Tavoitteet

Oppilas

● kartuttaa itsenäisyyttään ja itseluottamustaan ● kehittää keskittymiskykyään ja tarkkuuttaan ● kehittää näppäryyttä ja taitavuutta kehonsa hallinnassa ● pystyy entistä tarkemmin kuuntelemaan ● alkaa hahmottaa piirin lisäksi muita geometrisia muotoja tietoisemmin ● oppii orientoitumaan tilassa ja hallitsemaan oikean ja vasemman suunnan

280

● kehittää sosiaalisia vuorovaikutustaitoja

Sisällöt

● yksilölliset tehtävät ja itsenäisen orientoitumisen harjoittelu lisääntyvät, vaikka ● perusmuotona on edelleen piiri ● symmetriaharjoituksia ja geometrisia muotoja liikutaan leikinomaisessa tunnelmassa;

samalla opitaan ottamaan huomioon toisten liikkuminen ● harjoitellaan oikeata ja vasenta suuntaa tilassa liikkuen ● tehdään vaikeampia keskittymis- ja ketteryysharjoituksia ja paljon ristikkäisliikkeitä

omassa kehossa ● aloitetaan äänteiden tietoinen opettelu ● harjoitellaan runojen ja musiikkikappaleiden motiivien liikkumista ● voidaan tehdä joitakin säveleleitä ● tunnustellaan iloisen ja surullisen eri laatuja duuri- ja mollitunnelmissa, ● harjoitellaan taputtaen tai kulkien kuuntelemaan musiikin rytmiä ● tehdään ns. kysymys ja vastaus –harjoituksia, joissa harjoitellaan vuorovaikutusta parien

ja ryhmien kesken

4. luokka

4. luokan aikana oppilaan kokemus erillisyydestään ja omasta persoonastaan vahvistuu. Eurytmiaharjoitusten avulla pyritään tukemaan itsenäistymistä, rytmisen alueen, hengityksen ja verenkierron tasapainottumista sekä löytämään harmoninen suhde ulkomaailmaan. Rytmistä aluetta tuetaan mm. Kalevalan ja Eddan runoilla.

Tavoitteet

Oppilas

● tottuu itsenäiseen työskentelytapaan ja vastuullisuuteen ● alkaa harjoitella ajattelullista muotojen hahmottamista ja niiden siirtymistä tilassa ● hahmottaa tilasuunnat eteen/taakse, oikealle/vasemmalle ● oppii tunnustelevaa ja toiset huomioivaa liikkumista mm. risteävissä kuvioissa ● kuulee ja toteuttaa liikkuen erilaisia rytmejä ● kehittää edelleen kehonsa hallintaa ja taitavuutta

Sisällöt

● piirin rinnalla ryhdytään työskentelemään avorivistössä, jossa opettaja ohjaa oppilaita edestä, heitä vastapäätä seisten. Näin syntyneessä muodostelmassa jokaisella oppilaalla on oma yksityinen tilansa, jossa totutellaan itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen

● opetellaan liikkumaan itsenäisesti ja muistamaan vaikeampia muotoja ja niiden sarjoja ● harjoitellaan tunnistamaan tekstistä sanaluokkia ja liikkumaan niitä vastaavia muotoja ● opetellaan hahmottamaan myös takana olevaa tilaa ja ottamaan huomioon siellä olevat

luokkatoverit, kun harjoitellaan liikkumaan kuvioita taakse ja sivuille niin, ● että katse on koko ajan samaan suuntaan

281

● harjoitellaan peilikuvamuotoja, symmetriamuotoja, risteyksiä ● harjoitellaan geometristen muotojen yksinkertaisia siirtoja liikkuen tilassa ● harjoitellaan alliteraatiota ja muinaisgermaanisen runouden ns. sauvasointua pyrkien

askelten varmuuteen ● tehdään paljon rytmiharjoituksia ja runsaasti sivulaukkaa vaihtelevissa muodostelmissa ● harjoitellaan tehtäviä kaanonissa ● harjoitellaan muistamaan äänteiden eleitä itsenäisesti ● tutustutaan c-duuriasteikkoon, nuottiarvoihin sekä duuri- ja mollitersseihin

5. luokka

Tässä iässä valitaan harjoituksia, jotka heijastavat antiikin Kreikan ihanteita ja tukevat 5-luokkalaisen sopusuhtaista rakennetta ja kauneuden tajua. Aineistona on mm. muinaisia kulttuureja käsitteleviä tekstejä - mahdollisesti alkuperäiskielellä. Säestyksenä on yksinkertaisia klassisen kauden musiikkikappaleita, esim. Haydnin ja Mozartin teoksia.

Tavoitteet

Oppilas

● harjaantuu kehoaan halliten ilmaisemaan rytmiä askelin ja käsien elein ● oppii hahmottamaan muotoja tilassa liikkuen monipuolisesti ● muistaa itsenäisesti vaikeampiakin muotoja ● kuuntelee runon sointia ja sisältöä ● oppii suvaitsemaan toisten yksilöllisiä liikkumistapoja ja hyväksymään ne osana yhteistä

kokonaisuutta

Sisällöt

● jatketaan säveleleiden harjoittelemista ja aloitetaan duurisävelasteikkojen tietoinen ● opettelu ● jatketaan edelleen musiikin elementtien harjoittelua ● opetellaan vaativampia rytmiharjoituksia, esim. vastarytmejä ● opetellaan hallittua yhteistä liikettä piirissä, mm. anapestirytmiin perustuvaa ns.

energiatanssia ja rauhantanssia ● harjoitellaan kaksiäänisiä melodioita ja kaanoneita ● harjoitellaan monimutkaisempia muotoja: esim. 5-tähti, kahdeksikko-, symmetria- ja

ketjumuotoja, metamorfoosimuotoja ● harjoitellaan vaikeampaa muotojen liikkumista kasvot yleisöön päin ● tehdään aikaisempaa vaativampia keskittymis- ja taitavuusharjoituksia ● harjoitellaan heksametriä ja muita kreikkalaisen runouden runomittoja ● jatketaan alliteraatioharjoituksia ● harjoitellaan edelleen kieliopillisia muotoja ● jatketaan äänne-eleiden harjoittelua

282

6. luokka

6. luokan aikana lapsen ulospäin suuntautuva liike alkaa kääntyä sisäiseksi elämäksi, ajatteluksi. Lähestyvä puberteetti tuo myös mukanaan taipumuksen sulkeutuneisuuteen. Keho tuntuu raskaalta, kasvavat voimat vaikeasti hallittavilta. Aikaisempi liikkeen sulavuus joutuu epätasapainoon ja ryhti pyrkii painumaan. Nopea kasvu ja fyysinen muutos saattavat johtaa liikkeiden hallitsemattomuuteen. Sisäisen ryhdikkyyden tueksi käytetään erityisesti ylöspäin suuntautuvaa oktaavin liike-elettä.

Roomalainen lain ja järjestyksen teema tulee mukaan myös eurytmiaharjoituksiin. Tehtävillä pyritään antamaan haastetta 12-vuotiaan lisääntyville voimavaroille ja oppimiskapasiteetille.

Tavoitteet

Oppilas

● tekee harjoituksia, jotka tähtäävät sielunelämän rikastamiseen ja syventämiseen ● kehittää ajatteluaan ja muistiaan ● kasvattaa hahmotuskykyään ja tilasuhteiden tajuaan ● harjoittelee ryhdikkyyttä, ketteryyttä, näppäryyttä ja tarkkaa kehon hallintaa ● kehittää sävelkorvaansa ● harjoittaa edelleen myös ryhmänä tehtävien liikkeiden täsmällisyyttä ja harmoniaa ● hahmottaa yhteisesti tehtävien liikkeiden lainalaisuuksia ja sääntöjä

Sisällöt

● työstetään runoja ja tekstejä, joissa tutustutaan eri tunnelaatuihin, ja jotka sisältävät draamallisia elementtejä

● aloitetaan tunnetta ilmaisevien liikkeiden, ns. sieluneleiden etsiminen ● raskauden ja sulkeutuneisuuden kokemuksia voidaan käsitellä musiikissa duurin ja

mollin vaihtelulla ● akustiikan jaksolla tutustutaan erityisesti intervallien liike-eleisiin; nämä harjoitukset

kehittävät myös sävelkorvaa ● sisäistä ryhdikkyyttä tuetaan erityisesti ylöspäin suuntautuvalla oktaavin eleellä ● kehon raskauden kokemusta ehkäistään sauvaharjoituksin, jotka antavat tukea

liikkeiden ja kasvavien voimien hallintaan ja kehittävät koordinaatiokykyä, ketteryyttä ja näppäryyttä sekä tukevat ryhtiä ja auttavat lasta hahmottamaan omia tilallisia ulottuvuuksiaan

● tilasuhteiden tajua harjoitellaan suurin geometrisin ryhmämuodoin sekä siirtäen ja muuntaen näitä muotoja tilassa; näiden harjoitusten avulla kehitetään myös moraalin tajua, muistia ja ajattelua

● harjoitellaan yhä itsenäisemmin käyttämään kielioppia harjoitusten pohjana ● tehdään yhä vaikeampia keskittymisharjoituksia, harjoitellaan koordinointia vaativia

liikesarjoja ● pyritään keveyteen erilaisilla hypyillä, tehdään taitoa ja tietoisuutta kehittäviä ns. Kiebitz-

hyppyjä ● muuttuvaa fyysistä olemusta tuetaan työstämällä liikkeeksi tahtilajeja ● musiikin teoriaa tuodaan käytäntöön työstämällä duurisävelasteikkoja ja kvinttiympyrää

283

● voidaan ottaa käyttöön eurytmiavihko, johon tehdyt tilamuodot piirretään

7. luokka

Murrosikää lähestyttäessä ja sisäisen sielunelämän voimistuessa pyritään tukemaan nuorta antamalla keinoja itseilmaisuun ja tunnetilojen työstämiseen. Sopivaa tekstiaineistoa ovat dramaattiset ja romanttiset runot sekä humoreskit. Myös vieraskielisiä tekstejä voidaan käyttää.

Tavoitteet

Oppilas

● omaksuu eri tunnetiloja ilmentävää liikeilmaisua ● opettelee kuuntelemaan ja ilmaisemaan kielen sisällön hienoimpia vivahteita ● tutustuu ulkomaailman ilmiöitä ja luonnonelementtejä kuvaavaan liikeilmaisuun ● kehittää edelleen taitavuuttaan, koordinaatiokykyään ja ryhdikkyyttään

Sisällöt

● jatketaan pään, käsien ja jalkojen hienovaraisten, eri tunnetiloja ilmentävien ● liikeilmaisujen harjoittamista humoreskeissa ja dramaattisissa runoissa esim. toivetta,

hämmästystä, ihmettelyä, onnellisuutta, jne. ● duurisävelasteikkojen harjoittelu jatkuu; aloitetaan myös mollisävellajeihin ● tutustuminen ● työstetään liikkein luonnonelementtejä: maa, ilma, tuli ja vesi ● jatketaan sauvaharjoituksia yhdistämällä niihin askeleita, askelsarjoja tai tilamuotoja ● tehdään keskittymisharjoituksia ja askelharjoituksia ● harjoitellaan 3-osaista askelta ● jatketaan geometristen tilamuotojen siirtojen työstämistä

8. luokka

Murrosikä tuo dramaattisia muutoksia sielunelämään. Voimakkaasti vastakohtaiset sielun tunnelmat runoissa ja teksteissä vastaavat oppilaan sisäistä tilannetta.

Tavoitteet

Oppilas

● löytää tukea sielun elämälleen murrosiän tuomissa muutoksissa ● löytää ilmaisumahdollisuuksia ja tasapainottavia harjoituksia mielentilojen vaihteluilla ● saa mahdollisuuden kokea liikkeen kautta yhteyksiä äidinkielen opetusaineistoon ● harjoittelee sielunelämän rytmistä hengittävyyttä ● harjoittelee sosiaalista tietoisuutta

284

Sisällöt

● eurytmiaharjoituksin annetaan mahdollisuus tunteiden tutkimiseen esim. harjoittamalla niitä vastaavia dramaattisia eleitä

● harjoitellaan runoja, esim. balladeja, joita kantaa voimakas sielullinen tunnelma vastakkaisuuksineen

● rytmisinä harjoituksina työstetään esim. antiikin runomittoja, myös ns. vastarytmiharjoituksia, joita voidaan yhdistää sauvaharjoituksiin

● säveleurytmiassa harjoitellaan mollisävellajeja sekä sävelmiä, joissa duuri ja molli vaihtelevat jännitettä luoden

● intervallien liike-eleitä käydään läpi tietoisemmin suhteutettuna ihmisen luuston rakenteeseen

● harjoitellaan tahtilajeja ● sauvaharjoitukset jatkuvat vaikeutuen

9. luokka

Etsitään omaa identiteettiä, siirrytään kohti omaehtoista työskentelyä.

Tavoitteet

Oppilas

● harjoittelee oman identiteetin etsimistä ja ilmaisua sekä toisten identiteetin tunnistamista ja erilaisuuden hyväksymistä

● työskentelee tähän asti opittujen sisältöjen parissa tavoitteena valmiudet itsenäiseen perusasioiden hallintaan ja yksilölliseen taiteelliseen ilmaisuun

● hallitsee perusliikkeet ja liikeperiaatteet itsenäisesti ja tietoisesti: vokaalit ja konsonantit, dramaattiset eleet, sävelet ja intervallit sekä musiikin peruselementtien: tahdin, rytmin ja melodian liikkeellisen ilmentämisen

● etenee koordinaatiokykynsä hallinnassa niin, että pystyy ilmentämään samanaikaisesti useampia musikaalisia elementtejä

Sisällöt

● laajennetaan kielioppimuotojen ymmärtämistä ● jatketaan antiikin runomittojen ja ns. vastarytmien työstämistä ● voidaan aloittaa riimimuotojen harjoittelua runoissa ● aiemmin opittuja opetussisältöjä kerrataan ja syvennetään ● käytetään aikaisemmin opittua taiteellisissa projekteissa ● harjoitellaan kappaleiden kokonaisvaltaista ilmaisua ● suunnitellaan omia koreografioita ● käydään läpi harmoniaopin perusasiat säveleurytmiassa

285

Lukiokurssit

Yleisiä näkökulmia ja tavoitteita Eurytmia on liikuntataide, jonka tavoitteena on saada puheen tai musiikin kokemus näkyväksi ilmaisuksi. Se on toiminnallinen oppiaine, jossa otetaan huomioon opiskelijan valmiudet ja yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetuksella tuetaan opiskelijan hyvinvointia ja kasvua itsenäisyyteen sekä yhteisöllisyyteen. Opetus toteutetaan kannustavassa ilmapiirissä ja siinä hyödynnetään myös opiskelijan mielikuvitusta ja omia oivalluksia. Yksilölliset taidot ja oppimiskokemukset vahvistavat opiskelijan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Eurytmian avulla voidaan elävöittää eri oppiaineiden oppimisprosesseja ja eheyttää niiden sisältöjä.

Eurytmia taideaineena tukee kasvavan nuoren kokonaisvaltaista kehitystä. Herkistämällä kuuloa eurytmia harjaannuttaa opiskelijoita muuntamaan kuuloaistimukset liikkeelliseen muotoon. Siten eurytmia tasapainottaa nuoren ihmisen kehittyvää tunne-elämää aivan erityisellä tavalla. Eurytmiassa käytettävät liike-eleet eivät ole mielivaltaisia, vaan ne ovat syntyneet jäljittelemällä ilman liikkeitä puheen aikana. Säveleurytmiassa tuodaan esiin musiikin lainalaisuuksia.

Keskeisenä tavoitteena on oppia työskentelemään ryhmässä. Ryhmätyöskentely on eurytmian keskeinen metodi, mutta samalla myös tavoite; sekä nais- että miespuoliset opiskelijat harjoittelevat samanaikaisesti yksittäisten liikkeiden osa-alueiden liittämistä yhteiseen liikekokonaisuuteen. Eurytmiassa elävä, sosiaalisuutta korostava työskentelytapa kehittää vuorovaikutustaitoja ja keskittymiskykyyn ja muistiin vaikuttavana saattaa nuoren aikuisen elinikäisen oppimisen piiriin.

EU1 Tutustuminen eurytmiaan: Sävel- ja äänne-eurytmiaa erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Säveleurytmian opetuksen tavoitteet

• Aikaisemmin opittujen valmiuksien syventäminen • Musiikin elementtien harjoittaminen sulavaksi liikkeeksi, mahdollisesti esitykseen saakka • Ulkoisen ja sisäisen liikeilmaisun kehittäminen musiikkiteoksissa • Kiinnostuksen lisääminen omaan kehoon instrumenttina avulla • Tutustuminen länsimaisen musiikin harmoniseen rakenteeseen

Äänne-eurytmian opetuksen tavoitteet

● Aikaisemmin opittujen valmiuksien syventäminen ● Tunnekokemusten ilmaiseminen liike-eleiden avulla, mahdollisesti esitykseen saakka ● Apollonisen ja dionyysisen elementin harjoittaminen tilamuodoin

286

● Muiden taideaineiden, erityisesti äidinkielen ja sanataiteen sisältöjen eheyttäminen liikeilmaisun avulla

● Vanhojen korkeakulttuureiden liikeperiaatteiden työstäminen ja ihmisen tietoisuuden muutosten tarkasteleminen, kun pohditaan hänen suhdettaan itseensä ja ympäristöönsä

● Rudolf Steinerin vakiomuotojen, esim. TIAOAIT -muodon yhdistäminen puheeseen tai musiikkiin

Arviointikriteerit

● Taiteelliseen liikeilmaisuun pyrkiminen ● Esiintymistaitojen harjaannuttaminen ● Erilaisten liikelaatujen ymmärtäminen ● Sosiaalisuus, vastuu ryhmästä yhteisiä tilamuotoja harjoitettaessa ja

yhteenkuuluvaisuuden tunteen lujittaminen luokassa

EU2 Eurytmiaesityksen luominen: Sävel- ja äänne-eurytmiaa erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Kurssin tavoitteet

● Tutustutaan romantiikan aikakauden musiikkiin ja sen liikeperiaatteisiin eurytmiassa ● Tutustutaan musiikin historiaan; liikeperiaatteet renessanssista atonaaliseen musiikkiin ● Tutustutaan apollonisen ja dionyysisen taiteen ominaispiirteisiin ● Runon ja musiikin elementtien muokkaaminen taiteelliseksi esitykseksi ● Tutkitaan värien suhdetta muotoihin ja eleisiin luonnossa ja maailmankaikkeudessa ● Tarkastellaan opetuksessa ihmisen suhdetta ympäröivään maailmaan ● Tarkastellaan eurytmiataiteen suhdetta muihin taiteisiin harjoittaen mahdollisimman

monipuolisesti aikaisemmin opittuja sisältöjä ● Työstetään oman kehon elävää ja sisäistynyttä ilmaisullisuutta ● Harjoitetaan päämäärätietoisesti ohjelmistoa, joka mahdollisesti esitetään muulle

kouluyhteisölle

Arviointikriteerit

● Taiteelliseen liikeilmaisuun pyrkiminen

● Esiintymiskokemuksen lisääminen

● Opetuksen sisältöjen ymmärtäminen

● Sosiaalisuus, vastuu ryhmästä yhteisiä tilamuotoja harjoitettaessa

● Itsenäiseen työskentelyyn oppiminen

287

8.26 Oppilaanohjaus ja opinto-ohjaus

Perusopetus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat.

Vuosiluokat 1–6

Oppilaanohjauksessa edistetään oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tuetaan hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan yritetään estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjaus pyrkii tukemaan oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. Oppilasta ohjataan suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä.

Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1–6 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilas saa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Vuosiluokkien 3–6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin.

Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen.

Vuosiluokat 7–9

Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus järjestetään siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu

• luokkamuotoisesta ohjauksesta • yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta • sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta • työelämään tutustumisesta.

288

Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle järjestetään pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä.

Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta ohjataan ja tuetaan jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjataan käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita.

Luokkamuotoinen ohjaus

Keskeiset sisällöt

• itsetuntemus ja ammatillinen kehitys • kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi • opiskelun taidot • tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot • työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat • Suomen koulutusjärjestelmä • jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin • opiskelu ja työskentely ulkomailla • ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut • tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

Työelämään tutustuminen

Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle järjestetään työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee mahdollisuuksien mukaan voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle järjestetään mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia.

3. luokka

Maatalouteen tutustuminen. Kylvö, viljely, puinti ja leipominen

Rakentamiseen tutustuminen (leikkimökki tai vastaava kohde)

Sepän pajassa käynti

4. luokka

289

Tampereen historian ja kotiseutuun tutustumisen yhteydessä tutustumiskäyntejä eri kohteisiin esim. palolaitokseen tutustuminen

6. luokka

Pääainejaksoihin liittyviä tutustumiskäyntejä eri kohteisiin, kuten louhoksella käynti ja kiviveistämöön tutustuminen kiviopin yhteydessä. Puutarhanhoitoon liittyen voidaan yhteistyössä kaupungin viheryksikön kanssa sopia esim. jonkun puiston hoitoon osallistumisesta. Myös läheisen Iidesjärven ympäristön hoito tarjoaa mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen.

7. ja 8. luokat

Vanhempien/tuttavien työpaikkaan tutustuminen. Yksi tutustumispäivä vuosiluokkaa kohti.

9. luokka

Palvelualaan tutustuminen. Mahdollisuuksien mukaan 5 päivää. Mahdollisia kohteita ovat esim. hevostallit, kahvilat, koulun ruokala, kaupat, kampaamot ym.

Lukio

Kymmenennellä luokalla tutustutaan kestävän kehityksen näkökulmasta johonkin työpaikkaan. Yhdennellätoista luokalla on kahden viikon työharjoittelu opiskelijan valitsemalla alalla.

Opinto-ohjaus lukiossa Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.

290

Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.

Pakollinen kurssi

Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)

Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.

Keskeiset sisällöt

● opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen ● itsetuntemus ● omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen ● työelämätietous ● ylioppilastutkinto ● ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintojen pohtiminen ● jatko-opintoihin hakeutuminen ● työelämään siirtyminen

Syventävä kurssi

Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)

Syventävän kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä, Kurssin puitteissa voidaan tutustua mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan. Kurssin painopistealueet valitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa.

8.27 Valinnaiset aineet ja koulukohtaiset kurssit

Koska steinerkoulun pedagogisena tavoitteena on huolehtia kokonaisvaltaisesta kasvusta ja monipuolisesta yleissivistyksestä, opintoja voidaan suunnata yksilöllisesti ainoastaan siten, että se ei tapahdu kokonaisvaltaisuuden ja monipuolisuuden kustannuksella. Käytännössä tämä merkitsee kaikille yhteisen opetuksen suhteellisen suurta osuutta. Perusopetusvaiheen seitsemännellä luokalla oppilaat voivat joko jatkaa kaikille yhteisenä alkaneen saksan kielen opintoja tai ottaa sen tilalle puutarhan ja ympäristön hoidon, retkeilyn ja luonnon tai etno-

291

maailman kulttuurit kurssit. Näiden kurssien tehtävänä on syventää ja laajentaa yhteisten oppiaineiden, erityisesti taitoaineiden sekä haluttaessa ainekokonaisuuksien tietoja ja taitoja sekä antaa oppilaille mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita.

7. – 8. luokat

Puutarha ja ympäristö

Puutarhan ja ympäristönhoidon opetuksen tavoitteena on kehittää käytännönläheisesti elämän tietoja ja taitoja, jotka ovat terveellisen elämän, luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen sekä välttämättömien elintarvikkeiden tuotannon perustana. Puutarhan- ja ympäristönhoito antaa konkreettisesti käytännöllisen perustan ymmärtää biologisia ja ekologisia olosuhteita, joihin paneudutaan yläluokilla (10 - 11). Luonnonsuojelullinen näkökulma integroituu saumattomasti oppiaineen sisältöön. Oppiaine sisältää mm. maan työstämistä, vihannesten viljelyä, koristekasvien hoitoa ja sadonkorjuuta. Lisäksi voidaan tutustua hedelmäpuiden ja pensaiden hoitoon sekä maanparannukseen.

Retkeily - Luonto

Retkeily-luonto-opetuksen tavoitteena on kehittää käytännöllisesti ja elämyksellisesti retkeilyn ja luonnossa liikkumisen taitoja, jotka luovat pohjaa terveelle elämälle ja luonnon sekä ihmisen vuorovaikutuksen ymmärtämiselle. Luonnonsuojelun näkökulma on opetuksessa keskeisesti mukana. Kurssin sisältöön kuuluu mm. retkivalmiuksien kehittämistä ja ylläpitoa, suunnittelua ja käytännön toteutuksia Tampereen lähiympäristön kiinnostaviin ja merkittäviin luontokohteisiin. Kurssin tarkoituksena on lisätä oppilaiden mielenkiintoa ja valmiuksia luonnossa liikkumiseen eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina ja parantaa laaja-alaisesti heidän luontotietämystään.

Etno - maailman kulttuurit

Tanssi, kuvataide, musiikki, ruoka, juhlaperinteet, kansainvälisyyskasvatus sekä syventävä kulttuurimaantiede. Kurssi sisältää vapaasti yhdistellen oheisia elementtejä. Näkökulma voi vaihdella yhden kulttuurialueen monien aihepiirien tarkastelusta useiden maantieteellisten alueiden jonkin kulttuuri-ilmiön vertailuun. Keskeinen tavoite on ennakkoluulojen hälventäminen ja kiinnostunut, avoin asenne erilaisuutta kohdatessa.

9. luokka

9. luokkalainen valitsee yhteensä 1,5 vuosiviikkotuntia eli yhteensä vähintään 3 lyhytkurssia seuraavista:

292

Toimitus ja julkaisu (0,5 vvt) Kurssilla tutustutaan lehden tekemisen vaiheisiin. Kurssilaiset toimittavat ja julkaisevat yhdessä jonkin lehden. Tuunauskurssi (tekstiilityö) (0,5 vvt) Sovelletaan ja syvennetään jo opittuja taitoja tekstiilityön tuunauskurssilla. Kurssityönään oppilas voi tehdä esimerkiksi kankaanpainantaa. Työturvallisuus teknisen työn tiloissa (0,5 vvt) Tutustutaan teknisen työn tiloihin työturvallisuuden näkökulmasta. Käydään läpi käytössä olevat laitteet ja opetellaan niiden asiallinen käyttö. Atk-kurssi (0,5 vvt) Kurssilla perehdytään tietokoneen käytön perustaitoihin ohjelmiston kannalta. Lisäksi opetellaan tiedonhakua sekä sosiaalisen median (oppimiseen liittyviä) työvälineitä. Valokuvausta ja kuvankäsittelyä (0,5 vvt) Kurssilla tutustutaan valokuvauksen ja kuvankäsittelyn alkeisiin. Liikuntaa (0,5 vvt) Kurssin sisältö muodostuu valinneen oppilasryhmän toiveiden mukaan yhdessä keskustellen. Biologiaa (0,5 vvt) Kurssilla tutkitaan luontoa ja luontoon liittyviä ilmiöitä. Työskentelytavat ovat käytännönläheisiä: tutkimusretkiä, luonnon havainnointia, mikroskopointia yms.

Koulun erityistehtävän mukaiset kurssit lukiossa

Steinerkoulun lukion diplomi: Tampereen steinerkoulun lukiossa opiskelija voi halutessaan suorittaa Steinerkoulun lukion diplomin. Edellytykset diplomin suorittamiselle ovat

• vähintään 12 erityisen koulutustehtävän mukaista soveltavaa kurssia • päättötyö

Steinerkoulun lukion diplomi on käytännössä portfolio lukion aikana tehdyistä töistä. Portfolio koostuu niin, että jokaisesta kurssista on kuvaus sen sisällöstä. Lisäksi kurssin kuvauksen yhteyteen liitetään oma työnäyte kurssilta ja/tai kuva siitä, työn luonteesta riippuen. Työnäytteet ovat kursseista riippuen tiedollisia ja/tai taidollisia. Kurssien lopuksi opiskelija tekee työskentelystään myös itsearvioinnin ja opettaja arvioi omasta näkökulmastaan opiskelijan onnistumista työskentelyssä kurssin aikana sanallisessa lausunnossa. Diplomia voi halutessaan hyödyntää virallisten todistusten lisäksi työhaastatteluissa ja hakiessa jatko-opintoihin.

293

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit Tampereen steinerkoulun lukiossa: 10. luokalla: GE6 Mittaus, mallinnus ja me (leiri): tutustutaan toisiimme opiskelemalla matemaattisia

aineita käytännönläheisesti. BI7 Kestävän kehityksen teemaviikko: viikon käytännön tutustumisjakso esimerkiksi

maataloudessa, metsätaloudessa, matkailualalla, energiantuotannossa yms kurssitöineen.

TG1 Teknologia: ohjelmointia, muutoin toteutus portfoliona ja itsenäisenä työskentelynä TS1-2/TN1-2 Pajat auki maailmaan: teknistä ja tekstiilityötä oman valinnan mukaan KU6 Moderni taide EU1 Tutustuminen eurytmiaan 11. luokalla: ENA10/11 Shakespeare –projekti: näytelmä englanniksi TYÖ1 Työharjoittelu (2 viikkoa) itse valitussa paikassa ÄI11 Parsifal: kertomusta, kirjoittamista ja pohdintaa sekä kuvaamataitoa ja

kirjansidontaa; aineistoa kerätään ÄI5-kurssilla RUB8 Pohjoismaalainen kulttuuri KU9 Maailman taide EU2 Eurytmiaesityksen luominen TN3-4/TS3-4 Pajat auki maailmaan: teknistä ja tekstiilityötä oman valinnan mukaan 12. luokalla: ÄI12/13 Näytelmä: luokan itsenäinen produktio eri rooleineen (käsikirjoittaminen, ohjaaja,

näyttelijät, lavastus, puvustus, markkinointi…) RUB9 Pohjoismaalainen kirjallisuus PÄÄ1 Päättötyö: tutkimuskokonaisuuden jatkoa, opiskelijan oma projekti KV1 Kulttuurimatka: koko luokan yhteinen lukion päättömatka AKT Opiskelijakunnassa ja koulun sosiaalisessa elämässä toimiminen, esitykset (kuoro,

musisointi, juonnot jne.). Tämän kurssin voi saada opettajakunnan myöntämänä opettajan suosituksesta tai opiskelijan hakemuksesta.

ARK1 Arkkitehtuurin kurssi

Erityisen koulutustehtävän mukaiset soveltavat kurssit Oulun steinerkoulun lukiossa:

Äidinkieli ÄI10 Parsifal, 0,5 kurssia

Geometria GM1, GM2, GM3 Projektiivista geometriaa, 0,5 kurssia/vuosiluokka (10., 11., 12.)

GM4 Maanmittausleiri, 1 kurssi

Maantiede GE5 Ihminen maan käyttäjänä, 1 kurssi

Kemia KE6 Goetheanistinen (luonnon havainnointiin perustuva) kemia, 1 kurssi

294

Käden työt KÄS1 Kehruu ja kudonta, 1 kurssi

Kirjansidonta: KIR1, 1 kurssi 11. lk, KIR 2, 0,5 kurssia 12. lk

KIV1 Kivenveisto, 0,5 kurssia

Kuvataide KU6 Sukellus väriin, 1 kurssi

Plastinen sommittelu

PL1, PL2, PL3, 0,5 kurssia/vuosiluokka (10., 11., 12.)

Musiikki MU6 Musiikin historia, 1 kurssi

Liikunta LI6 Bothmer-voimistelu, 0,5 kurssia

Opinto-ohjaus

OP3 Työelämään tutustuminen (palvelu- ja liikeala), 1 kurssi

OP4 Työelämään tutustuminen (teollisuus-, tietotekniikka tai sosiaaliala), 1 kurssi

Teknologia TEK1 Yhdyskuntateknologia, 0,5 kurssia

Puhe ja draama

PU1 Puhe ja draama, 11. lk, 1 kurssi

NÄ1 Puhe ja draama sekä näytelmä, 12. lk, 2 kurssia yhteensä

Päättötyö PÄ1 Itsenäinen päättötyö opiskelijan valitsemasta aiheesta, 1-3 kurssia

Kulttuurimatka

KM1 Kulttuurimatka Eurooppaan tai kehittyvään maahan, 1 kurssi

Arkkitehtuurin kurssi ARK1 (järjestetään Tampereella) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Kurssin sisällöt yhdistetään KU4 kurssin opetukseen 2015 aloittavilla

Kurssilla tutustutaan rakennustaiteeseen suurissa kulttuurihistoriallisissa muodoissaan ja tyyleissään. Luodaan kokonaiskatsaus kaikkien taiteiden universaaliseen merkitykseen ja niiden erityisiin lainalaisuuksiin.

Rakennustaiteen muotojen ja tyylien kehitystä käsitellään yhteydessään rakennustekniikan kehitykseen. Pyritään havainnollistamaan monipuolisesti eri kausina taiteiden kehitykselle tyypillinen kolmivaiheisuus ´symbolinen – klassinen – romanttinen´. Rakennustaiteen näkökohtien tarkastelu saatetaan nykyaikaan asti. Esimerkiksi vanhempien tyyliperinteiden muuntumisesta betonirakenteiden käyttöönoton vaikutuksesta ja sen luomista taiteellisista mahdollisuuksista luodaan käsitys.

295

Pyritään kehittämään ymmärrystä taiteiden merkitystä kohtaan, miten taiteet – kukin taide omalla erityisellä tavallaan – kuuluvat osana maailman kehitykseen, sekä ymmärrystä taiteiden ja taiteellisesti luovan voiman inhimillisesti keskeisen ja tervehdyttävään vaikutukseen niin yksilön kuin yhteiskunnankin elämässä.

Tavoitteena on esteettinen kasvu, joka harmonisoi muiden elämänalueiden virikkeitä, sekä näkemyksen terävöittäminen esteettisin, vapaan inhimillisen hengenelämän, kysymyksiin todellisuutta vastaavan estetiikan elementtien ja taidehistorian reaalisten tendenssien tuntemuksen pohjalta. Arviointi: suoritettu/hylätty

Työharjoittelu TYÖ1 (järjestetään Tampereella) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Opiskelijat valitsevat itseään kiinnostavan työpaikan ja tutustuvat siihen. Itsearviointi ja päiväkirja. Arviointi: suoritettu/hylätty

Palvelu- tai liikealan työelämään tutustuminen OP3 (järjestetään Oulussa) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Tavoitteena on tutustua kaupallisen alan työpaikkaan viikon ajan työelämään tutustumisen jaksolla. Opiskelija etsii itse tet-paikkansa ja häntä autetaan siinä tarvittaessa. Jaksolta tehdään opiskelupäiväkirja. Arviointi: hyväksytty/hylätty

Teollisuusalan, tietotekniikan alan tai sosiaalialan työelämään tutustuminen OP4 (järjestetään Oulussa) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Tavoitteena on tutustua teollisuusalan, tietotekniikan alan tai sosiaalialan työelämään viikon mittaisella työelämään tutustumisen jaksolla. Opiskelija etsii itse tet-paikkansa ja häntä autetaan siinä tarvittaessa. Hän valitsee itse, mikä ala häntä eniten kiinnostaa. Jaksolta tehdään opiskelupäiväkirja. Arviointi: hyväksytty/hylätty

Plastinen sommittelu (PL1) (0,5 kurssia, toteutetaan Oulussa) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Keskeiset tavoitteet:

Opiskelija ymmärtää kolmiulotteisen työskentelyn perusteet. Hän oppii käyttämään erilaisten elementtien yhdistelyä kokonaisuuksien luomisessa.

Keskeiset sisällöt:

296

Kerrataan muovailun peruselementtejä: tilavuus, pinta sekä tasojen, linjojen ja pisteiden muuntumiset, kaarevien ja kulmikkaiden muotojen yhdistäminen. Toteutetaan täysplastinen työ esim. eläinaiheesta. Arviointi: hyväksytty/hylätty

Plastinen sommittelu (PL2) (0,5 kurssia, toteutetaan Oulussa)

erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Keskeiset tavoitteet: Opiskelija oppii ilmaisemaan erilaisia mielentiloja ja tunnetiloja kuvanveiston keinoin. Hän oppii käyttämään erilaisia työskentelytapoja ja välineitä saven työstämisessä.

Keskeiset sisällöt:

Tutkitaan ihmiskasvojen anatomiaa, mittasuhteita ja ilmaisuvoimaa. Toteutetaan erilaisia kasvotutkielmia vastapariaiheista; vanhuus-nuoruus, ilo-suru, tyyni-vihastunut jne. Voidaan toteuttaa savitöitä erilaisista metamorfoosiaiheista. Arviointi: hyväksytty/hylätty

Päättötyö (PÄÄ1) 12. luokka, erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Opiskelija tekee päättötyön, jonka aiheen hän valitsee itsenäisesti. Työ voi olla tiedollinen, taiteellinen tai taidollinen suoritus, ja opettajakunnan erikseen nimeämä valvoja arvioi sen ja siitä laaditun työselostuksen työnäytteenä. Opettajakunta hyväksyy aihevalinnan sen riittävyyden ja suorituksen realistisuuden perusteella.

Tavoitteet

● omaehtoinen itselle soveltuva päättötyön aiheen valinta ● tehtävän ja työtapojen realistinen kartoitus ● aikataulun laatiminen ja valvojan kanssa sovitun aikataulun noudattaminen ● omatoimisuus materiaalin ja työtilojen hankinnassa ● vastuun ottaminen työn etenemisestä ilman ulkopuolista patistelua ● päättötyöselostus: koko päättötyöprosessin tiedostava hahmottaminen ja kirjaaminen ● itsearviointi osana päättötyöselostusta ● päättötyöprojektin suullinen esitteleminen yleisölle

Sisällöt

● päättötyö on ”vuoden työ”, eli pitkäjänteinen, suunnitelmallisesti etenevä prosessi ● prosessin aikana opiskelija hankkii omaehtoisesti tarvittavaa uutta tietotaitoa tai

syventää jo olemassa olevia tietoja ja taitoja ● päättötyöprojektista laaditaan aikajärjestyksessä etenevä kuvaus ● kuvauksessa myös esitellään lähdeteoksia käyttäen ja valvojan kassa sovitulla tavalla

työhön liittyvää taustatietoa tai työtapoja

297

Arviointi: sanallinen lausunto, suoritettu/hylätty

Kulttuurimatka (KV1) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Kurssilla tehdään ulkomaille suuntautuva opintomatka, joka liittyy arkkitehtuurin opetuksessa käsiteltyyn aineistoon. Matkan tavoitteena on avartaa opiskelijoiden kokemuspiiriä ja antaa kosketus vieraaseen kulttuuriin. Matkan teemana voi olla esimerkiksi arkkitehtuuri, jokin muu taiteen ala, biologia, historia, teknologia tai vastaava opetettua havainnollistava aihe. Opiskelijat osallistuvat matkan suunnitteluun. Matka rahoitetaan pääasiassa yhteisvastuullisesti erilaisin varainhankintaprojektein. Arviointi: suoritettu/hylätty

Teknologia (TG1) (toteutetaan Tampereella) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi Kurssilla tutustutaan kurssin osallistujien mielenkiinnon mukaan teknologian eri osa-alueisiin. Eri aiheiden yhteydessä pohditaan mm. teknologian vaikutuksia yksilöön/yhteiskuntaan, teknologian kehittymistä/kehittämistä, teknologian tarpeellisuutta, ympäristövaikutuksia ja etiikkaa. Lisäksi kurssiin kuuluu tutustumista ohjelmointiin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• osaa etsiä ja käyttää eri tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologiaan liittyviä kysymyksiä ja ottaa kantaa eri vaihtoehtoihin

• osaa arvioida teknologian vaikutuksia yksilöön, elämäntapaan, yhteiskuntaan ja ympäristöön

• osaa arvioida teknologian tarpeellisuutta ja teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia ja tasa-arvonäkökohtia

• tutustuu eri energiantuotantomuotoihin ja informaatioteknologian osa-alueisiin, • niiden pääperiaatteisiin, vaikutuksiin sekä hyviin ja huonoihin puoliin

Arviointi: suoritettu/hylätty

Yhdyskuntateknologia TEK1 (toteutetaan Oulussa) erityisen koulutustehtävän mukainen soveltava kurssi

Keskeiset tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että nuori saa konkreettisen käsityksen mistä ja miten energia ja vesi Oulussa tuotetaan sekä jäteasioista kaupungissamme.

Keskeiset sisällöt

298

Kurssi tutustuttaa Oulun kaupungin infrastruktuuriin: laitoksiin, joita ilman eme voisi itseämme sivistyneen, kehittyneen teknologiakaupungin asukeiksi väittää - vedenottamoon, jätevedenpuhdistamoon, Ruskon jätekeskukseen, eri kierrätysorganisaatioihin ja energiantuotantolaitoksiin. Laitoksissa pyritään vierailemaan, mutta mikäli se ei joissakin kohteissa koulusta riippumattomista syistä onnistu, niin niiden toimintaperiaatteet selvitetään.

Arviointi: hyväksytty/hylätty

Aktiivisuus (AKT1) (toteutetaan Tampereella)

Kurssin saavat opettajan suosituksesta ne opiskelijat, jotka osallistuvat ahkerasti johonkin koulun toimintaan kehittäen koulun yhteisiä pyrkimyksiä. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi opiskelijakunnassa aktiivinen toiminta, tiedotuslehden tekemiseen osallistuminen, kerhon vetäminen koulussa, koulun musiikkiesityksiin osallistuminen tms.

Arviointi: suoritettu/hylätty

299

9. ARVIOINTI

Arvioinnin tavoitteena on seurata koulun oppilaiden edistymistä, opetussuunnitelman ja muiden asetettujen tavoitteiden toteutumista, auttaa kehittämään opetussuunnitelmaa ja kouluyhteisön toimintaa. Kouluyhteisön tulisi voida joustavasti vastata opetus- ja kasvatuskentän muuttuviin haasteisiin. Arviointi koskee siten myös koulun hallintoa ja vuorovaikutusta eri yhteistyötahojen välillä.

9.1 Oppilaan arviointi

Oppilasarvioinnin lähtökohtia Laaja-alaisesti yleissivistävässä koulutuskokonaisuudessa oppilas joutuu harjoittelemaan myös sellaisilla alueilla, joilla hänellä ei ole erityistaipumuksia. Opetuksessa ja oppilasarvioinnissa tulee havaita ja arvostaa oppilaan osoittamat erityistaipumukset, mutta kannustaa myös harjoittelevaa opettelemista. Oppilaan suoriutumiselle ei aseteta tasovaatimusta, vaan se todetaan sellaisenaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja suhteutetaan oppilaan omiin kykyihin. Koska opetus määräytyy ikäkauden tietoisuuden rakenteesta ja muodostuu vuosiluokittain itsenäisistä sisällöllisistä kokonaisuuksista, se tarjoaa oppilaalle alati uudistuvan mahdollisuuden saada ote opiskelusta.

Oppilaan arvioimisen tavoitteena on muodostaa kuva oppilaan kehittymisestä ja kartoittaa pedagogisten toimenpiteiden tarpeita (kuten tuki-, lisä- ja erityisopetus tai henkilökohtainen opetusohjelma).

Steinerkoulun opetussuunnitelman ihmiskasvun tavoitteet asettavat arvioinnille omat vaatimuksensa. On yhtä tärkeää ottaa arvioinnissa huomioon oppimisprosessi kuin oppimistulokset.

Arvioinnin perustelua

Arvottaminen Koulu työskentelee inhimillisen lahjakkuuden ja lahjattomuuden, kyvykkyyden ja kyvyttömyyden kentässä. Sen tehtävä on hyväksyä oppilaiden erilaiset kyvyt ja tunnustaa ne itseisarvoina asettamatta toista lahjakkuutta toisen edelle.

Esimerkiksi taipumus matemaattis-luonnontieteellisten alojen teoreettiseen hallintaan on yhtä arvokas ominaisuus kuin kyky toimia käytännössä niiden sovellusten kanssa. Yhteiskunnan kannalta ovat molemmat kyvyt tarpeellisia. Oppilaalla on oikeus siihen, että hänen vahvuutensa havaitaan ja niitä arvostetaan sellaisenaan. Siksi tasaveroisen oppilasarvostelun pohjana on toisaalta erityyppisten oppiaineiden, toisaalta yhden oppiaineen puitteissa sen teoreettisten ja käytännön hallinnan tasaveroinen arvottaminen.

300

Lahjakkuus arvioinnissa Oppilasarvioinnin tulee perustua oppilaan kokonaisvaltaiseen seurantaan ja pyrkiä antamaan kuva oppilaan todellisista kyvyistä. Rajaa koulun ja muun elämän välillä tulee pyrkiä murtamaan. Opettajan kiinnostus oppilaan kehitykseen myös koulun ulkopuolella on kokonaisvaltaisesta kasvusta huolehtimista. Oppilaan harrastustoiminta tai muu koulun ulkopuolinen näyttö voidaan ottaa huomioon oppilasarvostelussa. Oppilaan oikeudenmukaisen arvioinnin kannalta se on tärkeää silloin, kun opettaja ei onnistu tukemaan jonkun oppilaan luontaista lahjakkuutta. Tekniset taidot voivat kehittyä fysiikan tuntien sijasta myös mopotallissa tai musiikin harrastus musiikkituntien ulkopuolella. Opettajan tehtävä on myös kasvattajan tehtävä ja hänen kiinnostuksensa tulisi kattaa lapsen ja nuoren kokonaiskehitys.

Yrittävyys arvioinnissa Myös lahjattomuus kuuluu inhimilliseen olemassaoloon. Oppilaan täytyy voida kohdata myös heikkoutensa. Koulun tehtävä ei ole ainoastaan tukea luontaista lahjakkuutta, vaan tarjota turvallinen tila harjoittelevaan opettelemiseen. Ihmisen elämän onnistumisen kannalta on merkittävää, että hän voi käsitellä ja kehittää myös heikkoja ominaisuuksiaan.

Koulun varsinainen tehtävä on opettaa, ei poimia olemassa olevien valmiuksien satoa. Steinerkoulussa tasosuorituksiin perustuvaa karsintaa ei tapahdu myöskään nuorisovaiheeseen siirryttäessä. Oppilaalla on oikeus ja velvollisuus opetella myös vaikeita asioita. Koulun tehtävä on huolehtia myös ajatus- ja käsitemaailman avautumisesta jokaiselle oppilaalle. Tämä yrittävyyden huomioon ottaminen arvioinnissa tarkoittaa, että koulun on kyettävä saattamaan jokainen oppilas sisäistämään edes auttavasti opetussuunnitelman tavoitteet. Käytännön seuraamuksena tästä on se, että jokainen oppilas saavuttaa edes opetussuunnitelman alimman tavoitteen: perustavat teoreettiset, taiteelliset ja käytännölliset taidot kuuluvat yleisinhimilliseen kasvuun.

Oppilasarvioinnin painottuminen yksipuolisesti tulokseen on oppilaan kokonaiskehityksen kannalta haitallista. Yrittävyyden ja edistymisen suhteuttaminen oppilaan kykyihin rohkaisee niin heikkoa kuin lahjakasta oppilasta. Tasoltaan keskinkertainen suoriutuminen suhteessa oppilaan vähäisiin taipumuksiin saattaisi tuottaa kiittävän arvostelun ja päinvastoin tasoltaan melko hyvä suoriutuminen saattaisi suhteessa oppilaan edellytyksiin olla vain keskinkertainen suoritus. Yrittämään ja haasteita kohtamaan kasvanut nuori saattaa menestyä paremmin työelämässä kuin luontaisen lahjakkuutensa varassa menestynyt koulutoverinsa.

Heikkotasoinen suoritus yksittäisissä oppiaineissa ei voi olla este opintojen yleiselle edistymiselle eikä siirtymiselle seuraavalle luokalle sikäli kuin oppilas on työskennellyt kykyjensä ylärajoilla.

Lahjakkuuden ja lahjattomuuden ongelmia Sekä yleislahjakkaat että -lahjattomat ovat erityistä pedagogisesti huolenpitoa tarvitsevia oppilaita. Molemmilla on vaarana työotteen irtoaminen - toisilla riittämättömästä haasteellisuudesta, toisilla haasteiden ylivoimaisuudesta johtuen. Lahjattomien oppilaiden tilanne korjautuu yleensä, kun he löytävät yhden kiinnekohdan, jolla he saavat 'olemassaolon oikeutuksensa', sellaisen kohdan ja jossa he voivat kokea olevansa hyviä ja arvostettuja. Työotteen irtoamisesta johtuvaa alisuoriutumista voi koulu ehkäistä edellyttämällä yksilöllisten

301

tehtävien suorittamista. Ongelmatilanteissa edellytys opintojen jatkamiselle voi olla näyttö joko riittävästä yrittävyydestä tai osaamisen tasosta. Oppilaalle on tarvittaessa varattava mahdollisuus suulliseen kuulusteluun, joka voi sisältää myös kirjallisia osioita. Kuulusteltava oppimäärän laajuus määräytyy opetussuunnitelman tavoitteiden mukaan. Mikäli oppilas osoittaa kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin opetussuunnitelman tavoitteet edellyttävät, tulee se ottaa huomioon oppilaan arvostelussa.

9.2 Arviointi opintojen aikana

Oppilasarvioinnin tavat Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Oppilaan arviointi ja arvioinnin tavat suhteutetaan oppilaan ikäkauteen. Arvioinnin tapoja ovat kirjallinen lausunto, kirjallinen ja suullinen palaute, arviointikeskustelut sekä oppilaiden että huoltajien kanssa, numeroarvostelu ja oppilaan suorittama itsearviointi.

Kirjallinen lausunto Alimmilla luokilla (luokat 1-3) oppilaat saavat jatkuvaa palautetta edistymisestään ainoastaan luonnollisena osana opetusta. Kunkin lukuvuoden päättyessä annetaan oppilaan huoltajalle kirjallinen lausunto oppilaan edistymisestä ja työskentelystä sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Oppilaat itse saavat lukuvuoden päätteeksi oman runon, jolla pyritään tukemaan oppilaan kokonaiskehitystä.

Luokilla 4 - 12 oppilaat saavat lukuvuoden päätteeksi kirjallisen lausunnon, joka sisältää kuvauksen heidän edistymisestään. Luokanopettajavaiheessa (luokat 4 - 8) on lausunnon painotus pedagoginen. Yrittävyydellä ja oppimisprosessilla on yhtä tärkeä painoarvo kuin tavoitteiden toteutumisella. Nuorisovaiheessa (luokat 9 - 12) huomioidaan lausunnossa oppilaan edistyminen suhteessa omiin mahdollisuuksiinsa sekä opetussuunnitelman tavoitteisiin. Lausunto annetaan kaikista aineista, joita oppilas on opiskellut. Kahdeksannelta luokalta alkaen käytetään sanallisen lausunnon lisäksi numeroarvostelua.

Kirjallinen ja suullinen palaute sekä arviointikeskustelut Oppilas saa jatkuvaa palautetta sekä suullisesti että kirjallisesti koulutyön luonnollisena osana. Jatkuva palaute on olennainen osa kasvatustehtävää ja sellaisena sisällöllisesti merkittävin oppilasarvioinnin osa-alue. Oppilaan kirjallisista suorituksista opettaja antaa vapaamuotoisen kirjallisen palautteen, jossa hän opastaa oppilaan työskentelyä edelleen. Kirjalliset suoritukset arvostellaan suhteessa oppilaan kulloisiinkin mahdollisuuksiin.

Luokanopettaja tai nuorisovaiheessa oppilaan opettajat yhdessä järjestävät tarpeen mukaan - luokilla 9 - 12 säännöllisesti - palautetilaisuuksia, joissa keskustellaan yksittäisen oppilaan edistymisestä ja kartoitetaan hänen kokonaistilanteensa ja työn suuntaamisen tarvetta. Näissä

302

palautetilaisuuksissa erityisesti nuorisovaiheessa huolehditaan, että oppilas saa realistisen kuvan edistymisestään suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin.

Arviointikeskusteluja käydään opettajien, oppilaiden ja huoltajien kesken aina kun siihen ilmenee tarvetta. Aloitteentekijänä voi olla näistä jokainen.

Itsearviointi Itsearviointi voi alkaa kehitysvaiheessa, jossa ajattelu- ja arvostelukyky heräävät. Välttämätöntä se on nuorisovaiheessa, jolloin kehityksen painopiste on näissä kyvyissä. Oppilaita kannustetaan ja totutetaan itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on toisaalta realistisen minäkuvan ja

toisaalta kouluyhteisön toiminnan kehittäminen.

Numeroarvostelu Oppilas saa numeroarvostelun päättäessään opinnot (päättötodistus) tai keskeyttäessään opinnot (erotodistus) sekä kahdeksannelta luokalta alkaen lukuvuositodistuksen yhteydessä. Numeroarvostelu kuvaa oppilaan tasoa suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja se perustuu oppilaan edistymisen kokonaisvaltaiseen seurantaan. Numeroarvostelussa on maininta lausuntotodistuksesta.

Steinerkoulussa pyritään antamaan laaja-alainen yleissivistävä koulutus, ja siksi oppilaat opiskelevat myös sellaisia aineita, joita muussa koulumuodossa ei ole tai ne ovat valinnaisia. Tämä tulee huomioida myös päättöarvioinnissa. Päättövaiheen arvioinnin on taattava steinerkoulun oppilaille muihin koulumuotoihin verrattuna tasaveroiset mahdollisuudet hakeutua jatko-opintoihin.

Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen Oppilas voi edetä opinnoissaan joko vuosiluokittain tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Mikäli oppilaalla on jossakin oppiaineessa hylätty suoritus, hänelle varataan mahdollisuus lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Koetilaisuuksia voidaan järjestää yksi tai useampia. Erillinen koe voi opettajan harkinnan mukaan sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia, jolloin oppilas voi muutoinkin kuin kirjallisesti osoittaa saavuttaneensa oppiaineen tiedot ja taidot.

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan arvosanan taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan luokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös, jos se on yleisen koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka oppilaalle ei olisikaan hylättyjä suorituksia.

303

Jos oppilas aiotaan jättää vuosiluokalle yleisen koulumenestyksen vuoksi, varataan huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

Päätöksen oppilaan siirtämisestä seuraavalle vuosiluokalle tai luokalle jäämisestä tekee opettajakunta.

Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Mikäli oppilas osoittaa erillisessä kokeessa hallitsevansa ehdollisessa päätöksessä edellytetyt tiedot ja taidot, hän siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Muussa tapauksessa hän jää vuosiluokalle.

Mikäli oppilaan kokonaiskehitys on ikäkaudesta poikkeava, voidaan oppilas siirtää ikäkauttaan ylemmälle luokalle. Tiedollinen valveutuneisuus ei yksinään riitä syyksi tällaiseen siirtoon. Menettelyä voidaan soveltaa vain poikkeuksellisesti ja sellaisen tulee tapahtua opettajakunnan ja huoltajan yhteisen näkemyksen pohjalta.

Perusopetusvaiheen hyvän osaamisen määrittäminen Ainekohtaisesti määriteltyjen tavoitteiden lisäksi oppilaan hyvän osaamisen määrittämisessä otetaan huomioon seuraavat asiat:

1. - 5. luokat

Oppilas

• suhtautuu aineeseen ja sen opiskeluun myönteisesti • on kykenevä ja taitava oppiaineessa • hänellä on oppiaineen kannalta tarvittavat sosiaaliset taidot • on halukas oppimaan uutta • on aktiivinen tuntityöskentelyssä • on tavoitteellinen työskentelyssään • pystyy itsenäiseen työskentelyyn • noudattaa annettuja ohjeita • suorittaa annetut tehtävät loppuun asti • hallitsee oppiaineen keskeisen sisällön hyvin • tekee kirjalliset työnsä, esim. vihkonsa, huolellisesti työhönsä sitoutuen

6. - 8. luokat

Oppilas

• suhtautuu aineeseen ja sen opiskeluun myönteisesti • on kykenevä ja taitava oppiaineessa • hallitsee oppiaineen kannalta tarvittavat sosiaaliset taidot

304

• on halukas oppimaan uutta • on aktiivinen tuntityöskentelyssä • on tavoitteellinen työskentelyssään • pystyy itsenäiseen työskentelyyn • pystyy itsenäiseen tietojen hankintaan • noudattaa annettuja ohjeita • suorittaa annetut tehtävät loppuun asti • hallitsee oppiaineen keskeisen sisällön hyvin • tekee kirjalliset työnsä, esim. vihkonsa, huolella ja hyvin • pystyy arvioimaan taitojaan ja työskentelyään.

Opinnoissa eteneminen oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti Erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jossa määritellään muun muassa oppilaan opiskelun tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arvioinnin perusteet.

Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset.

Mikäli oppilas on opiskellut yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän mukautetun oppimäärän mukaisesti, oppilas voidaan arvioida näissä aineissa sanallisesti koko perusopetuksen ajan ja myös päättöarvioinnissa.

Oppiaineen numeroarvosanan eteen merkitään tähti (*) yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskelleelle, silloin kun hänet on arvioitu numeroin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu, sen mukaan kuin pidennetystä oppivelvollisuudesta on päätetty, yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai mukautettuihin oppimääriin. Arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia koko perusopetuksen ajan päättöarviointi mukaan lukien.

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaan vuosiluokalle jättäminen ja siitä seuraava opintosuoritusten raukeaminen voi tulla kyseeseen vain yleisen koulumenestyksen perusteella.

Yhdeksännellä vuosiluokalla opiskeleva oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi niin kauan, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.

Käyttäytymisen arvioinnin perusteet

Perusopetus

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteellisena lähtökohtana on hyvä käytös.

Oppilaan käytös on hyvää, kun oppilas

305

• hoitaa koulutyönsä yleensä hyvin • käyttäytyy asiallisesti • on kielenkäytöltään asiallinen • on rehellinen • antaa työrauhan toisille ja huomioi toiset • noudattaa koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita • huolehtii tehtävistään ja välineistään • ei kiusaa tovereitaan eikä käytä väkivaltaa toisia kohtaan

9.3 Perusopetusvaiheen päättöarviointi

Perusopetusvaiheen päättöarviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin oppiainekohtaisiin päättöarvioinnin kriteereihin

Päättöarvioinnin tehtävä Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Päättöarvioinnin periaatteet Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.

Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin

306

oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Päättöarvioinnissa arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

9.4 Todistukset perusopetusvaiheessa

Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus.

Oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana, annetaan erotodistus.

9.5 Opiskelijan oppimisen arviointi

Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

307

9.6 Kurssisuorituksen arviointi

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muista syventävistä sekä soveltavista kursseista annetaan kirjallinen sanallinen arviointi ja suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty). Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute täydentävät ja täsmentävät myös numeroarvosanaa. Kesken oleva kurssisuoritus merkitään täydennettäväksi kurssiksi.

Keskeytetty kurssi = K. Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan.

Täydennettävä kurssi = T. Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan lukuvuoden aikana. Täydennettävä kurssi lasketaan kurssikertymään täydennyksen jälkeen.

Keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia lasketa kurssikertymään. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttävästi.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Kurssiarvosanat ovat pohjana oppiaineen arvioinnille. Kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa ja sovitaan arvioinnin yksityiskohdista. Kurssin arvosanaa voidaan opettajan harkinnan mukaan laskea 1 tai nostaa 1-2 numerolla kokeen antamasta arvosanasta jatkuvan näytön perusteella, joita ovat mm. opetuksen aktiivinen seuraaminen, opetuskeskusteluun osallistuminen, koti- ja koulutehtävien tekeminen, niiden määräaikainen palauttaminen, esitelmät, tutkielmat, kirjoitelmat ja harjoitustyöt. Kurssin arvosana voi perustua kokonaan jatkuvaan näyttöön. Myös opiskelijan itsearviointia voidaan käyttää apuna määriteltäessä kurssin arvosanaa.

Arviointi voidaan suorittaa vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät.

Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.:

308

● läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen ● kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen ● kurssikoe ● jaksovihon palauttaminen opettajalle

Kurssin alussa opiskelijoille ilmoitetaan mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolot ja tehtävien laiminlyönti), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät saa olla siis pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt.

Itsenäinen opiskelu Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin suorittamista. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää opettajakunta asianomaisen opettajan esityksestä.

Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Tärkeätä on, että opiskelija ymmärtää oman vastuunsa merkityksen kurssin itsenäisestä suorittamisesta.

Itsenäisen opiskelun tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritettuun verrattuna. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavasta riippuen. Asianomainen opettaja selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä.

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana.

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.

Opettajakunta voi hakemuksesta myöntää opiskelijalle luvan suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.

Opetukseen osallistuminen, poissaolot ja myöhästymiset Opiskelijalla on velvollisuus osallistua oppitunneille. Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai opettajakunta. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen.

Kaikkien tulee olla täsmällisesti paikalla oppituntien alkaessa. Ajoissa oleminen kertoo kunnioituksesta toisten ja omaakin työtä kohtaan. Myöhästely tunneilta häiritsee niin opettajan opetusta kuin muiden opiskelijoiden ja myöhästelijän oppimista. Toistuvat myöhästymiset (3 kertaa) tulkitaan yhdeksi poissaoloksi.

309

Hyväksyttäviä poissaoloja ovat esim. opiskelijan sairaus tai etukäteen anotut vapaat. Koulun edustustehtävistä ja opintomatkoista aiheutuvia poissaoloja ei lasketa poissaoloiksi. Ne on ilmoitettava opettajalle etukäteen ja kurssin suorittamisesta sovitaan näissä tapauksissa erikseen kurssin opettajan kanssa. Luvan poissaoloon voi myöntää aineenopettaja oppitunneiltaan, luokanvalvoja 1- 3 päiväksi ja sitä pidemmäksi ajaksi opettajakunta. Lupa poissaoloon anotaan kirjallisesti ja opiskelijan on esitettävä opintosuunnitelma poissaolon ajaksi.

Jos poissaolotunteja on enemmän kuin viisi, ei opiskelijalla ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen. Kuitenkin jos opiskelijalla on esittää lääkärintodistus, kouluterveydenhoitajan lausunto tai muu hyväksyttävä syy, hän voi saada osallistumisoikeuden kurssikokeeseen aineenopettajan harkinnan perusteella. Sairauspoissaoloista on ilmoitettava luokanvalvojalle.

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen lukion arvioinnissa Erityisjärjestelyt riippuvat opiskelijan tuen tarpeesta, mutta sellaisia voivat olla lisäaika, osittain tai kokonaan muu kuin koenäyttö, käsitteitä selventävät tekstit tms. Opiskelijan on kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys edistymisestään. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin.

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kurssien arviointi ja hyväksilukeminen lukion oppimäärään Lukion erityisopetuksen kurssit (LUE) ovat opiskelutekniikan soveltavia kursseja. Hyväksytysti suoritetut erityisopetuksen kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssikertymään.

Lukion erityisopetuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Opiskelija ja tämän huoltaja saavat tietoa opintojen edistymisestä aina tarvittaessa, sekä jokaisen opiskellun jakson jälkeen.

Jotta koulu voi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.

310

Opinnoissa eteneminen Jos opiskelija saa oppiaineessa kaksi hylättyä kurssiarvosanaa tai kurssi muuten hylätään, hänelle tulee etenemiseste eli hän voi osallistua seuraavan kurssin opiskeluun vasta, kun hän on suorittanut ainakin toisen kursseista hyväksytysti. Muiden aineiden opiskelu voi jatkua etenemisesteestä huolimatta.

Etenemisesteen valvonnasta huolehtii kyseisen aineen opettaja, joka yhdessä luokanvalvojan ja opinto-ohjaajan kanssa ohjaa opiskelijaa etenemisesteen poistamiseksi.

Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa suorittamalla kurssin uudestaan opetukseen osallistumalla. Tällöin kurssiarvosanaksi tulee parempi arvosana.

Opiskelijalle varataan mahdollisuus uusia hylätty kurssisuoritus uusintakuulusteluissa, joiden järjestämisestä päätetään vuotuisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Hylättyä kurssisuoritusta voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti koulun ilmoittamalla tavalla. Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi.

Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.

Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Päätöksen tekee opettajakunta.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle lukion opetussuunnitelman perusteiden vastaavuusasteikon mukaisesti.

Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena suorittamiaan opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, annetaan niistä numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opettajakunnan päättämällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

311

9.7 Oppiaineen oppimäärän arviointi

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Arvosanoin arvioitavista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kursseja enintään seuraavasti: 1–2 kurssia 0

3–5 kurssia 1

6–8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Kaksi peräkkäistä hylättyä kurssi samassa oppiaineessa muodostaa etenemisesteen, toisin sanoen tällöin vähintään toinen kursseista on suoritettava kokonaisuudessaan uudelleen opettajakunnan harkitsemalla tavalla.

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa.

Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi

● opetussuunnitelmaan kuuluvien muiden syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä

● opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

312

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa arvosanaa oppiaineen päättövaiheessa opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

9.8 Lukion oppimäärän suoritus

Päättötodistuksen saaminen edellyttää vähintään 75 suoritettua kurssia, joista pakollisten kurssien osuus on vähintään 47 ja valtakunnallisten syventävien vähintään kymmenen.

Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti vähintään 12 koulukohtaista erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia, hän on oikeutettu vähentämään valtioneuvoston asetuksen mukaisten pakollisten kurssien määrästä kahdeksan kurssia. Opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa vähintään puolet lukion jokaisen pakollisen oppiaineen kursseista.

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Koulu tiedottaa arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta tässä opetussuunnitelmassa ja lukuvuosittaisessa opinto-oppaassa.

9.9 Lukion todistukset ja niihin merkittävät tiedot

313

Milloin oppilaan valinnainen opinto-ohjelma on riittävä (vähintään 12 erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia), hän voi 12. luokan suoritettuaan saada todistuksen steinerkoulun oppimäärän suorittamisesta.

Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta.

Lukion todistuksiin merkitään lukion opetussuunnitelman perusteissa määrätyt tiedot.

Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.

Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.

Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.

9.10 Muutoksenhaku

Oppilaan arviointia koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua. Oppilas tai perusopetusta saavan oppilaan huoltaja, joka on tyytymätön opintosuoritusten arviointia koskevaan päätökseen, voi pyytää arvioinnin uusimista. Perusopetuksessa arvioinnin uusimispyyntö voidaan esittää opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevasta päätöksestä ja perusopetuksen päättöarvioinnista.

Lukiossa uusimispyynnön voi tehdä tutkinnon suorittamista koskevasta arviointipäätöksestä, opinnoissa etenemistä tai päättöarvioinnista.

Arvioinnin oikaisupyyntö tehdään koulun vuosirehtorille. Pyyntö tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun oppilas tai, jos kysymys on alle 18-vuotiaasta perusopetuksen oppilaasta, tämän huoltaja on saanut tiedon arviointipäätöksestä. Tiedoksisaannin voidaan katsoa tapahtuneen silloin, kun todistus on luovutettu asianomaiselle. Oppilaalla tai tämän huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta arviointiin. Jos oppilas tai tämän huoltaja on tyytymätön arvioinnin uusimispyyntöön annettuun ratkaisuun, voi hän hakea oikaisua arviointiin lääninhallitukselta.

Oppilas tai opiskelija, joka katsoo tulleensa oikeudellisesti loukatuksi, voi kääntyä opettajakunnanpuoleen, joka asettaa toimikunnan tutkimaan asian. Valitukset seuraamuksista on esitettävä opettajakunnalle. Muutosta opettajakunnan päätökseen haetaan perusopetuslain

314

42 §:n ja lukiolain 34 §:n mukaan valittamalla hallinto-oikeudelta tai lääninhallitukselta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tämän täytyy tapahtua 14 päivän (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen, lääninhallitukseen menevät asiat) tai 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin oppilas on saanut tiedon päätöksestä, tätä päivää lukuun ottamatta.

315

10. LIITTEET

10.1 Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen.

Taitotaso A1

Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta

* Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä.

* Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta.

*Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

* Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia.

* Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia.

* Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja.

*Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän.

*Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin.

* Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen.

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin.

*Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja.

*Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja.

* Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia.

316

* Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä.

A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito

*Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen.

* Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä.

*Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä.

*Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua.

*Puheessa on taukoja ja muita katkoksia.

*Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia.

* Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia.

* Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon

*Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin.

* Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen

* Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen.

*Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein.

*Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja).

* Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita.

* Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

317

kaikenlaisia virheitä.

318

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein yksinkertaisimmissa tilanteissa

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A1.3 Toimiva alkeiskielitaito

* Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana.

* Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja.

* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta.

*Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua.

* Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

*Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia.

*Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

* Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä.

* Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita.

* Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset).

* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta.

*Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu).

* Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä.

* Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy

319

monenlaisia virheitä.

320

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

A2.1 Peruskieli-taidon alkuvaihe

* Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä.

* Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa.

* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa.

* Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua.

*Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia.

* Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua

*Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita).

* Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla.

* Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta.

* Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista.

* Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista).

*Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita.

321

satunnaisia ymmärtämisongelmia.

*Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita).

* Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin.

*Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

322

Taitotaso A2 Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

323

A2.2 Kehittyvä peruskieli-taito

* Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia.

*Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa.

* Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein.

* Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä.

*Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä.

*Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy.

*Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita.

*Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikku-uutiset).

* Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista.

* Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä

* Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa.

*Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit).

*Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot.

* Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

324

* Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä.

tekstikappaleen ymmärtämiseksi.

325

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B1.1 Toimiva peruskieli-taito

*Ymmärtää pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia puheesta, joka käsittelee koulussa, työssä tai vapaa-aikana säännöllisesti toistuvia teemoja mukaan lukien lyhyt kerronta. Tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat.

* Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja.

* Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin.

*Osaa kertoa tutuista asioista myös joitakin yksityiskohtia. Selviytyy kielialueella tavallisimmista arkitilanteista ja epävirallisista keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tärkeistä asioista myös hieman vaativammissa tilanteissa. Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia.

*Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä.

*Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran.

*Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä

*Pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä (taulukot, kalenterit, kurssiohjelmat, keittokirjat) tutuista aiheista ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.

* Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia.

* Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista.

* Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista.

*Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa.

*Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja

326

sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita.

* Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä.

ilmeisiä kiertoilmaisuja.

* Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

327

Taitotaso B1 Selviytyminen arkielämässä

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B1.2 Sujuva peruskieli-taito

* Ymmärtää selväpiirteistä asiatietoa, joka liittyy tuttuihin ja melko yleisiin aiheisiin jonkin verran vaativissa yhteyksissä (epäsuora tiedustelu, työkeskustelut, ennakoitavissa olevat puhelinviestit).

* Ymmärtää pääkohdat ja tärkeimmät yksityiskohdat ympärillään käytävästä laajemmasta muodollisesta ja epämuodollisesta keskustelusta.

* Ymmärtäminen edellyttää yleiskieltä tai melko tuttua aksenttia sekä satunnaisia toistoja ja uudelleenmuotoiluja. Nopea syntyperäisten välinen keskustelu ja vieraiden aiheiden tuntemattomat yksityiskohdat tuottavat vaikeuksia.

*Osaa kertoa tavallisista, konkreeteista aiheista kuvaillen, eritellen ja vertaillen ja selostaa myös muita aiheita, kuten elokuvia, kirjoja tai musiikkia. Osaa viestiä varmasti useimmissa tavallisissa tilanteissa. Kielellinen ilmaisu ei ehkä ole kovin tarkkaa.

*Osaa ilmaista itseään suhteellisen vaivattomasti. Vaikka taukoja ja katkoksia esiintyy, puhe jatkuu ja viesti välittyy.

*Ääntäminen on hyvin ymmärrettävää, vaikka intonaatio ja painotus eivät ole aivan kohdekielen mukaisia.

* Pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet, yksinkertainen kaunokirjallisuus) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa.

* Pystyy etsimään ja yhdistelemään tietoja useammasta muutaman sivun pituisesta tekstistä suorittaakseen jonkin tehtävän.

* Pitkien tekstien jotkin yksityiskohdat ja sävyt saattavat jäädä epäselviksi.

*Osaa kirjoittaa henkilökohtaisia ja julkisempiakin viestejä, kertoa niissä uutisia ja ilmaista ajatuksiaan tutuista abstrakteista ja kulttuuriaiheista, kuten musiikista tai elokuvista.

* Osaa kirjoittaa muutaman kappaleen pituisen jäsentyneen tekstin (muistiinpanoja, lyhyitä yhteenvetoja ja selostuksia selväpiirteisen keskustelun tai esityksen pohjalta).

Osaa esittää jonkin verran tukitietoa pääajatuksille ja ottaa lukijan huomioon.

* Hallitsee melko monenlaiseen kirjoittamiseen tarvittavaa sanastoa ja lauserakenteita. Osaa ilmaista

328

*Osaa käyttää kohtalaisen laajaa sanastoa ja tavallisia idiomeja. Käyttää myös monenlaisia rakenteita ja mutkikkaitakin lauseita.

* Kielioppivirheitä esiintyy jonkin verran, mutta ne haittaavat harvoin laajempaakaan viestintää.

rinnasteisuutta ja alisteisuutta.

*Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää ja kohtuullisen virheetöntä kieltä, vaikka virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa, tekstin jäsentelyssä ja tyylissä ja vaikka äidinkielen tai jonkin muun kielen vaikutus on ilmeinen.

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso

* Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot).

* Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastett

*Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta

*Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä.

*Pystyy tunnistamaan

* Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä, tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot).

*Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida

329

a ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisin jäsentimin (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat.

* Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää useamman syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa.

tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei aina ole täysin tyylikästä.

*Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja.

*Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia.

*Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin.

* Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä.

kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen, paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin.

* Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset.

muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin.

* Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen.

* Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.

330

Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito

* Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu).

* Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa.

* Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen

*Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin.

*Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta.

*Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia.

*Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä.

* Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin.

*Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja.

*Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia.

* Kielellinen ilmaisuvarasto ei

331

huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia.

* Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin.

* Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.

* Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset.

rajoita havaittavasti kirjoittamista.

* Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

Taitotasot C1-C2 Selviytyminen monissa vaativissa kielenkäyttötilanteissa

Kuullun ymmärtäminen

Puhuminen Luetun ymmärtäminen

Kirjoittaminen

C1.1 Taitavan kielitaidon perustaso

*Ymmärtää suhteellisen vaivattomasti pitempääkin puhetta tai esitystä (elokuvia, luentoja, keskusteluja, väittelyjä) erilaisista tutuista ja yleisistä aiheista myös silloin, kun puhe ei ole selkeästi jäsenneltyä ja sisältää idiomaattisia ilmauksia ja

*Osaa pitää pitkähkön, valmistellun muodollisenkin esityksen. Pystyy ottamaan aktiivisesti osaa monimutkaisiin käsitteellisiä ja yksityiskohtia sisältäviin tilanteisiin ja johtaa rutiiniluonteisia kokouksia ja pienryhmiä. Osaa käyttää kieltä monenlaiseen sosiaaliseen

*Ymmärtää yksityiskohtaisesti pitkähköjä, kompleksisia tekstejä eri aloilta.

*Pystyy vaihtelemaan lukutapaansa tarpeen mukaan. Osaa lukea kriittisesti ja tyylillisiä vivahteita arvioiden sekä tunnistaa kirjoittajan asennoitumisen

*Pystyy kirjoittamaan selkeitä, hyvin jäsentyneitä tekstejä monimutkaisista aiheista, ilmaisemaan itseään täsmällisesti ja ottamaan huomioon vastaanottajan. Osaa kirjoittaa todellisista ja kuvitteellisista aiheista varmalla,

332

rekisterinvaihdoksia.

*Ymmärtää hyvin erilaisia äänitemateriaaleja yksityiskohtaisesti ja puhujien välisiä suhteita ja tarkoituksia tunnistaen.

*Vieras aksentti tai hyvin murteellinen puhekieli tuottavat vaikeuksia.

vuorovaikutukseen. Tyylilajien ja kielimuotojen vaihtelu tuottaa vaikeuksia.

*Osaa viestiä sujuvasti, spontaanisti ja lähes vaivattomasti.

*Osaa vaihdella intonaatiota ja sijoittaa lausepainot oikein ilmaistakseen kaikkein hienoimpiakin merkitysvivahteita.

*Sanasto ja rakenteisto ovat hyvin laajat ja rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla.

*Kieliopin hallinta on hyvää. Satunnaiset virheet eivät hankaloita ymmärtämistä, ja puhuja osaa korjata ne itse.

ja tekstin piilomerkityksiä. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä, tiivistämään ne ja tekemään niistä vaativia johtopäätöksiä.

*Vaativimmat yksityiskohdat ja idiomaattiset tekstikohdat saattavat vaatia useamman lukukerran tai apuvälineiden käyttöä.

persoonallisella tyylillä käyttäen kieltä joustavasti ja monitasoisesti. Pystyy kirjoittamaan selkeitä ja laajoja selostuksia vaativistakin aiheista.

*Osoittaa, että hallitsee monia keinoja tekstin jäsentämiseksi ja sidosteisuuden edistämiseksi.

*Kielellinen ilmaisuvarasto on hyvin laaja. Hallitsee hyvin idiomaattiset ilmaukset ja tavalliset sanonnat.

* Hallitsee erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä satunnaisesti idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa.

333

10.2 Oulun steinerkoulun lukion opiskelijahuoltosuunnitelma

OULUN STEINERKOULUN LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

Opiskelijahuoltosuunnitelma pohjautuu oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013:13§), jota velvoittavana noudatetaan kaikissa Oulun kaupungin esiopetusyksiköissä, kouluissa ja oppilaitoksissa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajien kanssa. Samalla sovitaan menettelytavoista, joilla eri osapuolet perehdytetään suunnitelman sisältöön, käytännön toteutustapaan ja asiaan sisältyvään tiedottamiseen. Suunnitelma tarkistetaan lukuvuosittain opiskelijahuoltoryhmän koordinoimana.

LUKIO LUKUVUOSI

OULUN STEINERKOULUN LUKIO

2015 - 2016

ARVIO OPISKELIJAHUOLLON KOKONAISTARPEESTA

• Arvio opiskelijahuollon kokonaistarpeesta, joka tukee lukion käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskelijahuoltotyöhön sekä opiskelijahuollon yhteistyöhön. Arvioinnin perustana hyödynnetään monipuolisesti nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa (esim. kouluterveyskyselyt, yhteenvedot terveystarkastuksista, kolmen vuoden välein tehtävät tarkastukset, paikalliset seurannat ja selvitykset, opiskelijoiden omat tarvearvioinnit) sekä opiskelijoilta, huoltajilta sekä opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstöltä saatava tieto.

• Huomioidaan oppilaitosyhteisön ja ympäristön tarpeet sekä esim. asuinalueen erityispiirteet. Kartoitetaan opiskelijoiden erityisjärjestelyiden tarpeet tai opiskelijoiden tuen tarpeet. Arviossa otetaan huomioon opiskelijahuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja opiskelijahuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos.

Opiskelijahuollon tarve yhteisölliseen tukeen

Koulumme opiskelijat tulevat eri puolilta kaupunkia, mistä syystä ryhmäytymiseen on panostettu lukion alkuvaiheessa.

Koulumme etu opiskelijoiden hyvinvoinnin seurannan kannalta on pienet opiskelijaryhmät: opettajalla on mahdollisuus ja aikaa tarkkailla opiskelijoiden mielialaa ja osallistumista. Opettajat ottavat matalalla kynnyksellä asian puheeksi opiskelijan itsensä kanssa, jos aihetta huoleen on. Opettajat voivat keskustella opiskelijoiden työskentelystä ja muutoksista opiskelijan habituksessa.

Lukion opiskelijoiden yhteishenkeä luovia tapahtumia on muutamia vuoden aikana, esimerkiksi yösuunnistus syksyllä ja abigaala keväällä.

Tarvetta yhteisöllisiin tapahtumiin ja opiskelijoiden osallistamiseen on jonkin verran. Oppilaskunta voisi olla aktiivinen tässä asiassa opettajakunnan lisäksi.

Koulussamme järjestetään hyvinvointikyselyjä 1-2 kertaa vuodessa.

334

Opiskelijahuollon tarve yksilökohtaiseen tukeen

Koulumme lukion opiskelijavalintoihin liittyy haastattelu, jossa kartoitetaan tulevien opiskelijoiden tuen tarpeita. Lisäksi opinto-ohjaajan kautta saadaan nivelvaiheen tiedonsiirrossa opetuksen kannalta välttämättömät tiedot.

Erityisopettaja tekee lukion alkuvaiheessa kaikille opiskelijoille lukiseulan, jonka perusteella voidaan kiinnittää huomiota luki- ja kirjoitusvaikeuksiin. Lukiseulan tulosten perusteella osalle opiskelijoista tehdään tarkempia testejä ja heidän vaikeutensa huomioidaan opiskelun aikana esimerkiksi erilaisin koejärjestelyin.

Opiskelijahuollon tarve oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä

Olemme valmiita tekemään yhteistyötä esimerkiksi Oulun kaupungin nuorisotoimen kanssa.

KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELIJAHUOLTOPALVELUT

Arvio käytettävissä olevista opiskelijahuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Opiskeluterveydenhuolto-, koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Voidaan tarkistaa tarpeen mukaan.

Palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä tarvittava yhteistyö

Esim. käytettävissä oleva henkilöresurssi, OHR-osallisuus, opettajakonsultaatiot, läsnäolopäivät oppilaitoksilla, palveluihin ohjautuminen, vastaanotto- ja päivystysajat, työnjaolliset ratkaisut tai toiminnan painopistealueet eri ammattiryhmien kesken, opettajien yhteistyö opiskelijaterveydenhuolto-, koulupsykologi- ja koulukuraattorihenkilöstön kesken, työmuodot ja suunnitelmat; miten palvelut järjestäytyvät ja ovat näkyvinä ja saatavilla oppilaitoksilla?

Opiskelijahuoltoon koulussamme osallistuvat lukion erityisopettaja, opinto-ohjaaja, oppilashuoltoryhmän puheenjohtaja, rehtori, opiskelijakunnan ohjaava opettaja, opiskelijaedustaja, terveydenhoitaja sekä koulupsykologi ja -kuraattori. Yksilöllisen opiskelijahuollon ryhmä kootaan kunkin opiskelijan tarpeen mukaan.

Erityisopettaja

Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä erityisopettajaan ja varata keskusteluajan. Lisäksi erityisopettajalla on osan vuodesta viikottainen vastaanottoaika (yhteinen yläkoulun ja lukion opiskelijoille), jonne voi tulla tarvittaessa. Erityisopettaja tapaa kaikki lukion opiskelijat vuoden aikana muiden opettamiensa aineiden kursseilla.

Opinto-ohjaaja

Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan ja varata keskusteluajan. Opinto-ohjaaja tapaa kaikki lukion opiskelijat vuoden aikana muiden opettamiensa aineiden kursseilla ja yksittäin ohjaustapaamisissa.

Koulupsykologi ja -kuraattori

Lukion koulupsykologi-koulukuraattori työparilla on tänä lukuvuonna vastuualueellaan n. 2250 opiskelijaa sekä 8 oppilaitosta, mikä laskennallisesti tarkoittaa noin tunnin työpanosta viikossa työntekijää kohden Oulun steinerkoulun lukiolle.

335

Koulupsykologi- ja koulukuraattorityö keskittyy yksilötyössä nuorten ja heidän perheidensä tukemiseen. Yhteisötason opiskelijahuoltotyössä koulupsykologi ja koulukuraattori osallistuvat koko oppilaitosta koskettavan opiskelijahuoltoryhmän työhön. Koulupsykologi ja koulukuraattori osallistuvat sekä syksyn ensimmäiseen että kevään viimeiseen opiskelijahuoltoryhmän kokoukseen, joissa suunnitellaan tulevaa lukuvuotta sekä arvioidaan mennyttä. Muut opiskelijahuoltotoryhmän osallisuudet jaetaan sovitusti työparin kesken. Muuhun lukion yhteisölliseen opiskelijatyöhön he osallistuvat mahdollisuuksien mukaan.

Ensiyhteydenotto opiskelijaa koskettavassa asiassa voidaan tehdä koulupsykologille tai koulukuraattorille. Koulupsykologin ja koulukuraattorin tavoittaa parhaiten heidän puhelinajoillaan. Muina aikoina heidät tavoittaa jättämällä puheviestin vastaajaan tai lähettämällä tekstiviestin. Opetus- ja opiskelijahuoltohenkilöstö voi konsultoida koulupsykologia ja/tai koulukuraattoria tarvittaessa suoraan puhelimitse tai erikseen sovittavina aikoina. Opiskelija, vanhempi tai kuka tahansa lukion henkilökuntaan kuuluva voi huolen herätessä olla yhteydessä koulupsykologiin tai koulukuraattoriin. Koulupsykologin ja koulukuraattorin asiakasvastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti Kastellin monitoimitalossa.

Koulupsykologin ja koulukuraattorin työstä tiedotetaan vanhempainilloissa, oppilaitoksen internet-sivuilla, opinto-oppaissa sekä erikseen alkusyksyisin luokanvalvojien tunneilla.

Terveydenhoitaja

Lukiolaisten opiskeluterveydenhuollosta vastaa pääasiassa terveydenhoitaja. Hänen työ muodostuu oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön edistämisestä, yhteistyöstä muun opetus- ja opiskeluhuollon henkilöstön kanssa sekä opiskelijan terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn seuraamisesta ja edistämisestä.

Opiskeluterveydenhuollossa pyritään tunnistamaan opiskelijan tuen tarpeet ja järjestämään tarvittava tuki mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. opiskeluterveydenhuollon henkilöstö tukee yhteistyössä muun opiskelijahuollon kanssa erityisesti niitä opiskelijoita, joilla on vaikeuksia opinnoissa, kotona tai sosiaalisissa toimintaympäristöissä. Terveydenhoitaja toimii mm. monialaisen opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä tuoden opiskelijahuoltoon terveydenhuollollisen ammattiosaamisensa. Opiskelijakohtaisten terveystarkastusten lisäksi terveydenhoitaja osallistuu opiskelijahuoltoryhmän palavereihin sekä seuraa ja edistää opiskeluyhteisön hyvinvointia.

Vastaanotto ajoista ja kouluterveydenhuollon palveluista tiedotetaan lukioittain lukuvuoden alussa. Terveydenhoitajan päivystysaika suunnitellaan palvelemaan käytäntöä kussakin oppilaitoksessa erikseen. Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen jokaiselle ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle ja se on pohjana ennaltaehkäisevälle terveyskasvatukselliselle työlle. Opiskelijalle sovitaan kontrollikäyntejä terveyden seuraamiseksi, mikäli hänen hyvinvointinsa niin edellyttää. Tarvittaessa opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin. opiskelija voi myös itse varata tarvittaessa ajan vastaanotolle.

Oulun Steinerkoulun lukion terveydenhoitaja on koululla torstaisin ja noin joka toinen perjantai. Päivystysaika on klo 12-12.30. Muulloin hänet tavoittaa puhelimitse puh. 050-3664037.

Eurytmiaterapeutti Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä eurytmiaterapeuttiin ja varata keskusteluajan. Heillä on halutessaan mahdollisuus erityiseurytmiajaksoon. Pedagoginen lääkäri Opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua pedagogisen lääkärin vastaanotolle. Vastaanotolle pääsee eurytmiaterapeutin kautta.

Palveluiden kohdentaminen yksittäisiin opiskelijoihin, opiskeluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskelijahuollon kehittämiseen ja seurantaan.

Esim. työajan käyttö ja mahdolliset painotukset yksilökohtaisen (esim jos paljon tuen tarvetta, todetaan avoimesti tässä), yhteisöllisen ja arviointi- ja kehittämistyön kesken; missä on mahdollista olla mukana, mitä asiantuntijuuksia mihinkin tehtäviin tarvitaan ja edellytetään?

336

Erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opiskelijahuoltopalvelut kohdentuvat pääasiassa yksilökohtaiseen tukeen. Yhteisöllisestä tuesta vastaa koulumme yläasteryhmä yhdessä opiskelijahuollon kanssa. Opiskelijakunnan ohjaava opettaja yhdessä opiskelijakunnan kanssa osallistuu myös yhteisölliseen tukeen.

Terveydenhoitaja osallistuu opiskelijakohtaisten terveystarkastusten lisäksi opiskelijahuoltoryhmän palavereihin sekä seuraa ja edistää opiskeluyhteisön hyvinvointia.

Koulukuraattorin ja –psykologin työ painottuu lukuvuonna 2015-2016 opiskelijoiden yksilölliseen tukeen. Yhteisötasolla he osallistuvat lukion yhteisölliseen työhön ja opiskelijahuollon kehittämiseen opiskelijahuoltoryhmän kautta ja mahdollisuuksien mukaan muilla tavoin.

Oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opiskelijahuollon kehittämisestä ja seurannasta.

YHTEISÖLLINEN OPISKELIJAHUOLTO

Yhteisöllisen opiskelijahuollon toimintamallit ja - suunnitelmat voivat olla opiskelijahuoltosuunnitelman liitteenä.

Toimenpiteet opiskeluyhteisön ja –ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyö ja käytänteet yhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa

Miten, millä keinoin ja menetelmin seurataan, arvioidaan ja kehitetään opiskeluyhteisön ja opiskelijaryhmien hyvinvointia? Miten huolehditaan opiskeluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja estettömyydestä – kaikissa tilanteissa? Minkälainen monialainen yhteistyörakenne edellä mainittuihin ja myös kolmen vuoden välein toteutettavien tarkastusten yhteyteen on muotoutunut? Tarkastusyhteenvetojen hyödyntäminen, seuranta, tiedottaminen ja muut ilmoitusmenettelyt?

Koulun kriisisuunnitelma ja pelastussuunnitelma pidetään ajantasaisina. Myös opiskelijoita voidaan ottaa mukaan suunnitelmien päivittämiseen. Toteutetaan turvallisuuskävely kerran lukuvuodessa henkilökunnalle ja kerran opiskelijoille.

Luokkamuotoisen ja pienen lukion etuna on opiskelijoille helpommin muodostuva turvallisuuden tunne. Koulussamme kiinnitetään lisäksi huomiota luokan yhteishengen kehittymiseen ja luokanvalvojien tiiviiseen ja avoimeen kommunikaatioon opiskelijoiden kanssa. Etenkin lukion alkuvaiheessa luokanvalvojat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja pitävät yhteyttä koteihin. Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään vähintään kerran lukukaudessa.

Lukion opiskelijat kuuluvat yläluokkien kanssa yhteiseen oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan tavoitteena on järjestää oppilaiden ja opiskelijoiden suunnittelema ja vetämä tapahtumapäivä kerran lukukaudessa. Opettajat tukevat oppilaskunnan toimintaa ja osallistuvat itsekin oppilaskunnan järjestämiin tapahtumiin.

Lukiokohtaisen opiskelijahuoltoryhmän kokoonpano, tehtävät ja toimintatavat sekä aikataulutus

Keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

337

Sovitaan kokoonpanosta, tehtävistä (myös ajankohtaiset kehittämistehtävät), kokoontumis- ja kirjaamiskäytänteistä (kokousmuistio) ja muista ryhmän yhteistyömuodoista. Sovitaan myös ryhmän konsultoivasta roolista ja tehtävästä opettajille (nimetön konsultaatio).

Tarkennetaan, keiden ulkopuolisten tahojen kanssa ja millä tavoin yhteisöllistä opiskelijahuoltoa toteutetaan ja kehitetään.

Opiskelijahuoltoon koulussamme osallistuvat lukion erityisopettaja, opinto-ohjaaja, oppilashuoltoryhmän puheenjohtaja, rehtori, opiskelijakunnan ohjaava opettaja, opiskelijaedustaja, terveydenhoitaja sekä koulupsykologi ja -kuraattori.

Opiskelijahuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kokouksista kirjoitetaan muistio. Opiskelijahuoltoryhmä suunnittelee yleistä opiskelijahuollon tukea ja toimenpiteitä, kuten hyvinvointikyselyä ja opiskelijakunnan kanssa yhdessä järjestettäviä tapahtumia.

Opettajat voivat tarvittaessa konsultoida ketä tahansa opiskelijahuoltoryhmän jäsentä opiskelijahuollollisessa asiassa.

Yhteistyö nuorisopalveluiden, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskelijahuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa

Mitä eri toimintamalleja, vuosittaisia käytänteitä, sopimuksia, konsultaatiota tai yhteistä toimintaa yms. on sovittu/halutaan kehittää opiskelijahuollon monialaisessa yhteistyössä? Mitä käytänteitä on hyvä jatkaa?

Lukion aloittavien kanssa käydään tutustumassa nuorten palveluihin Byströmin talossa vuosittain. Mahdollisuuksien mukaan ja tarpeen ilmaantuessa tehdään yhteistyötä nuorisopalveluiden, lastensuojelun, poliisin, seurakunnan, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun Setlementin Tyttöjen ja Poikien talojen kanssa. Koulussamme toteutetaan LUMO-projektia 2014–2016, jonka puitteissa tehdään yhteistyötä eri urheiluseurojen kanssa ja opiskelijoilla on mahdollisuus kouluttautua liikuntakerhon ohjaajiksi ja vetää välituntiliikuntaa alaluokkalaisille. Hygieniapassi?

Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

Mitä toimintatapoja, yhteistä suunnittelua ja työmuotoja (yksilökohtaiset, ryhmät, yhteisölliset) toteutetaan opiskeluterveydenhuollon, terveystiedon opetuksen ja tarvittaessa muiden tahojen kesken?

Opiskeluterveydenhuollossa ja terveystiedon opetuksessa on keskeisenä näkökulmana ehkäisevä terveydenhuolto. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa toimia asiantuntijana eri oppitunneilla. Yhteisöllistä toimintaa edustavat eriaiheiset terveys- ja hyvinvointipysäkit, joiden toteuttamiseen osallistuu terveydenhoitajan kanssa muuta opiskeluhuollon henkilökuntaa tai muita yhteistyökumppaneita. Lisäksi terveystiedon opetuksessa on tehty yhteistyötä SPR:n Veripalvelun kanssa.

Lukiokohtaiset kuvaukset seuraavista:

• opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen Aineenopettajat merkitsevät opiskelijoiden myöhästymiset ja poissaolot rekisteriin. Luokanvalvojien tehtävä on seurata poissaoloja ja tiedottaa alaikäisten vanhemmille (ja 18-vuotiaidenkin vanhemmille, mikäli niin on erikseen sovittu). Luokanvalvojat keskustelevat opiskelijoiden kanssa poissaolojen syistä ja ohjaavat tarvittaessa opiskelijoita tuen piiriin.

• esteetön opiskeluympäristö, tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Lukio-opetus tapahtuu koulurakennuksen toisessa kerroksessa tai kellarissa eikä kumpaankaan ole pääsyä hissillä. Luokkaympäristöt pidetään turvallisina ja opiskelijoille neuvotaan oikeat työtavat tapaturmien välttämiseksi. Opettajat tietävät

338

ensiapulaukkujen sijainnit ja osaavat antaa ensiapua. Terveydenhoitajan ollessa paikalla käännytään ensisijaisesti hänen puoleensa, muutoin opiskelijat ohjataan omalle terveysasemalleen tai virka-ajan ulkopuolella yhteispäivystykseen.

• päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Suomen lakien ja koulumme järjestyssääntöjen mukaan koulussamme ei saa tupakoida eikä olla alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena. Luokanvalvojat ilmoittavat alaikäisten opiskelijoiden vanhemmille tupakoinnista. Jos alaikäinen opiskelija on selvästi päihteiden vaikutuksen alainen, on koululla velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus vanhemmille ilmoittamisen lisäksi. Koulussamme kannustetaan opiskelijoita terveisiin elämäntapoihin.

• suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (kuvattu yksityiskohtaisesti ops:n perusteiden oph:n määräyksessä 4/011/2014)

Koulumme on KiVa-koulu ja puutumme kaikkeen kiusaamiseen ja häirintään ohjelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään vuosittain.

• toiminta äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa (kuvattu yksityiskohtaisesti ops:n perusteiden oph:n määräyksessä 4/011/2014)

Koulutalolla on yhteinen pelastussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain.

YKSILÖKOHTAINEN OPISKELIJAHUOLTO

Opiskelijahuoltopalveluiden järjestäminen, keskinäinen työn- ja vastuunjako ja palveluiden järjestämiseen tarvittava yhteistyö

Varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy tärkeää, tavoitteena seurata ja edistää opiskelijoiden kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja opiskelemista. Opiskelijoiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä tuen rakentamisessa että arjessa.

Kun koulussa herää huoli opiskelijan opiskelijahuollollisessa asiassa, opettaja keskustelee asiasta opiskelijan ja/tai hänen huoltajansa kanssa, ja ohjaa opiskelijan tarvittavan tuen piiriin (oppilaitoksen tason opiskelijahuollollinen tuki kuten koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja tms. tai tukitaho voi olla muu opiskeluhuollon palvelu/ erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria tukeva toiminta esimerkiksi Lasten- ja nuorisopsykiatrinen työryhmä, nuorisotoimen palvelut, kolmannen sektorin palvelut). Opettaja kirjaa itselleen ylös keskustelun ja mahdolliset puhelut.

Jos on aihetta kutsua koolle monialainen asiantuntijaryhmä, niin opettaja konsultoi ensin koulun opiskelijahuoltoryhmän vetäjää. Sen jälkeen kutsutaan koolle ne opiskelijahuollon henkilöt, joiden läsnäolo katsotaan tärkeäksi yhdessä nuoren (ja huoltajien, jos alle 18 vuotta vanha) kanssa (monialainen asiantuntijaryhmä).

Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä erityisopettajaan ja varata keskusteluajan. Lisäksi erityisopettajalla on osan vuodesta viikottainen vastaanottoaika (yhteinen yläkoulun ja lukion opiskelijoille), jonne voi tulla tarvittaessa. Erityisopettaja tapaa kaikki lukion opiskelijat vuoden aikana muiden opettamiensa aineiden kursseilla.

Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan ja varata keskusteluajan. Opinto-ohjaaja tapaa kaikki lukion opiskelijat vuoden aikana muiden opettamiensa aineiden kursseilla ja yksittäin ohjaustapaamisissa.

Opiskelijat voivat hakeutua oma-aloitteisesti keskustelemaan koulukuraattorin tai koulupsykologin kanssa. He voivat ohjautua myös vanhempien, opettajan, terveydenhoitajan tai muun henkilön suosittelemana. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva, joka arvioi opiskelijan olevan tuen tarpeessa on velvollinen ottamaan viipymättä yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan kanssa. Hänen tulee antaa tiedossaan olevat tarvittavat tiedot tuen tarpeen arvioimiseksi. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, ohjaava taho antaa opiskelijalle tiedon yhteydenotosta ja mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto yhteydenotosta, jollei muualla toisin säädetä.

339

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä pyynnön saapumisesta. Kiireellisissä tapauksissa keskusteluaika tarjotaan samalle tai seuraavalle päivälle. Kiireellisyysarvion tekee psykologi tai kuraattori. Mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella. Jos kyseessä on yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai keskustelun järjestäminen on ilmeisen tarpeetonta, ei henkilökohtaista aikaa varata.

Koulukuraattori on oppilaitoksen sosiaalityöntekijä ja hän tukee työllään opiskelijoiden hyvinvointia, arjen sujumista, sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä sekä vuorovaikutussuhteita. Koulukuraattori tarjoaa asiantuntemustaan ja tukeaan opiskeluun, kaverisuhteisiin ja perhetilanteeseen liittyviin pulmiin tai opiskelijan elämässä tapahtuviin muutoksiin. Koulukuraattorilta voi saada ohjausta taloudellisissa asioissa, kuten opintotukeen ja asumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Koulupsykologi tukee opiskelijoiden psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, tervettä iänmukaista kasvua ja kehitystä. Koulupsykologi tarjoaa psykologista asiantuntemusta oppimiseen, opiskeluun ja tukitoimien suunnitteluun. Koulupsykologi osallistuu oppimisedellytysten arviointiin sekä tukitoimien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Koulupsykologiin voi olla yhteydessä myös itsetunnon, mielialan, ihmissuhteiden tai muiden elämänalueiden pulmissa.

Tarvittaessa koulukuraattori ja koulupsykologi toimii yhteistyössä muiden sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden toimijoiden kanssa.

Yksittäisten opiskelijoiden asioissa opettajat ja eri ammattiryhmien edustajat voivat konsultoida koulukuraattoria ja koulupsykologia puhelimitse tai sovitusti varatulla ajalla. Konsultaation voi tehdä nimettömänä.

Eurytmiaterapeutti Opiskelijat voivat ottaa yhteyttä eurytmiaterapeuttiin ja varata keskusteluajan. Heillä on halutessaan mahdollisuus erityiseurytmiajaksoon. Pedagoginen lääkäri Opiskelijoilla on mahdollisuus hakeutua pedagogisen lääkärin vastaanotolle. Vastaanotolle pääsee eurytmiaterapeutin kautta.

Yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän toimintatavoista ja käytänteistä sopiminen ja yksilöllisten tukitoimien järjestämisen periaatteet

Kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämiseksi yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa huoltajajan/jien kanssa. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskelijahuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmään nimeäminen edellyttää aina opiskelijan tai huoltajan suostumusta. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön.

Otetaan huomioon opiskelijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtasten edellytystensä mukaisesti.

Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä pohtii opiskelijan tilanteeseen liittyviä ratkaisuja ja sopii keskuudessaan, kuka vastaa jatkotoimenpiteistä miltäkin osin. Ryhmä sopii tilanteen seurannasta. Tukitoimien järjestämisen periaatteena on opiskelijan hyvinvoinnin ja koulunkäynnin jatkumisen turvaaminen. Toimenpiteitä suunniteltaessa huomiodaan ennen kaikkea opiskelijan etu.

Opiskelijahuoltokertomuksen laatiminen ja säilytys

340

Asiantuntijaryhmän tapaamisista laaditaan opiskelijahuoltokertomus (erilliselle lomakkeelle). Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen opiskelijahuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi olennaiset ja tarpeelliset asiat opiskelijahuoltokertomukseen, tarvittaessa kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Yksilökohtainen opiskelijahuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä.

Opiskelijahuoltokertomus täytetään aina tapaamisen aikana ja se allekirjoitetaan tapaamisen lopuksi. Kertomukset säilytetään koulun arkistossa. Jos sivulliselle (asiantuntijaryhmän ulkopuoliset hlöt) annetaan opiskelijahuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Yhteistyö opiskelijan opintojen ohjauksessa ja jatko-opintojen suunnittelussa

Eri koulutusasteiden välinen vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa opiskelijahuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelelua. Mitä eri toimintamalleja, vuosittaisia käytänteitä, sopimuksia, tietojenvaihtoa, konsultaatiota yms. sovelletaan siirtymävaiheissa, opiskelijan opintojen ohjauksessa ja opiskelijahuollon monialaisessa yhteistyössä?

Opiskelijakohtainen tiedonsiirto toteutetaan aina yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Jos opiskelija siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskelijahuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskelijahuollon jatkuvuuden kannalta.

Oulussa järjestetään nivelvaiheen tiedonsiirtotapahtuma, jossa perusopetuksen opinto-ohjaajat siirtävät perusopetuksesta siirtyneiden oppilaiden opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot lukioiden opinto-ohjaajille.

Opiskelijat osallistuvat opinto-ohjauksen kursseille ja keskustelevat vuosittain opinto-ohjaajan kanssa yksilökohtaisesti opintojen ohjaukseen ja jatko-opintojen suunnitteluun liittyen. Kaikki aineenopettajat ohjaavat omien aineiden opiskelua. Lisäksi luokanvalvojat seuraavat opiskelijan opintojen edistymistä ja hyvinvointia yhdessä opinto-ohjaajan kanssa.

Opinto-ohjaaja vastaa tiedonsiirrosta, jos opiskelija siirtyy toiseen toisen asteen oppilaitokseen.

Sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestämiseen liittyvä yhteistyö

Menettelytavat, sopimukset ja niistä tiedottaminen

Lähtökohtaisesti opiskelijat vastaavat itse sairauden hoidostaan, lääkityksestään ja erityisruokavalion noudattamisesta. Koulun ruoantoimittaja tarjoaa laktoosittoman, maidottoman, sianlihattoman ja gluteenittoman vaihtoehdon. Tarvittaessa sovitaan opiskelijan ja huoltajien kanssa yksilökohtaisesti esimerkiksi tarpeellisten lääkkeiden säilyttämisestä ja järjestelyistä koulun retkillä ja matkoilla.

Opiskeluterveydenhuollon sairaanhoitopalveluiden järjestämistapa ja ohjaus niihin hakeutumiseksi

Lukiolaiset saavat lääkärinpalvelut joko oman asuinalueensa terveysasemalta tai siltä terveysasemalta jonka alueella oppilaitos sijaitsee. Lukion 2. vuoden tytöille tarjotaan yksi lääkärin tekemä terveystarkastus. Pojille järjestettävä kutsuntaterveystarkastus vastaa lukion lääkärintarkastusta. Lukiolaisten terveydenhuoltopalvelut kuuluvat myös ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille ja ovat maksuttomia lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja. Virka-ajan jälkeen kiireellisissä sairaustapauksissa opiskelijat voivat ottaa yhteyttä Oulun seudun yhteispäivystykseen.

341

Yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa

Opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskelijahuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

YHTEISTYÖ OPISKELIJOIDEN JA HEIDÄN HUOLTAJIENSA KANSSA

Toimenpiteet osallisuuden edistämiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi

Kuvataan opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta edistävät toimenpiteet ja työtavat, tiedottamiskäytännöt ja osallistuminen oppilaitoksen vuosittaisen suunnitelman laatimiseen ja toiminnan arviointiin, opiskeluruokailun suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin, oppilaitoksen tilojen ja piha-alueiden sekä järjestyssääntöjen laatimiseen. Näitä toimenpiteitä viedään eteenpäin opiskelijahuollon yhteistyönä. Kuvataan myös oppilaskuntien toiminta osana koulun opiskelijahuollon kokonaisuutta ja osallisuutta.

Opiskelijahuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, oppilaat ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta em:lle.

Lukiolaisten vanhemmille järjestetään vanhempainiltoja 1-2 kertaa lukukaudessa. Tällöin vanhempien kanssa keskustellaan luokan kuulumisista sekä suunnitellaan yhteisiä varainkeruuprojekteja opintomatkaan liittyen. Muuhun koulun toimintaan vanhemmilla on mahdollisuus osallistua koulun johtokunnan työryhmien kautta.

Opiskelijakunnan edustaja(t) voi osallistua opiskelijahuollon kokouksiin ja olla osallisena päätöksenteossa koskien yhteisöllistä tukea.

Koulumme opiskelijakunnan hallitus toimii pääosin yhdessä perusopetuksen oppilakunnan hallituksen kanssa. Oppilaskunta ja opiskelijakunta vastaavat yhteisten tapahtumien järjestämisestä ohjaavan opettajan tuella.

Menettelytavat ja tietojen käsittely yksittäisen opiskelijan asioissa

Kuvataan toimintatavat, miten opiskelijoille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja.

Koulun opiskelijahuollosta tiedotetaan lukion nettisivuilla, sähköpostilla, luokkien ilmoitustauluilla, luokanvalvojien tunneilla sekä vanhempainilloissa.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan lukion ja opiskelijahuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskelijahuollon etuuksia ja palveluja. Opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on lähtökohtaisesti annettava tieto yhteydenotosta koulukuraattoriin tai koulupsykologiin.

342

Menettelytavat opiskelijan itsenäinen aseman huomioimisessa opiskelijahuollon asiakkaana ja suostumuksen hakeminen opiskelijalta ja tarvittaessa tämän huoltajalta

Opiskelijahuollollisessa asiassa keskustellaan ensin opiskelijan kanssa ja mietitään, miten asiassa edetään. Opiskelijan kanssa keskustellaan myös siitä, otetaanko huoltajiin yhteyttä, mutta mikäli huoli on suuri, voidaan toimia myös alaikäisen opiskelijan toiveen vastaisesti.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen opiskelijahuolto ja sen palvelujen vastaanottaminen on opiskelijalle ja huoltajalle vapaaehtoista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäiseltä käyttämästä opiskelijahuollon palveluita.

Menettelytavat opiskelijan toiveiden huomioimisessa häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa sekä huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja huoltajan kanssa. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytysten mukaisesti.

Menettelytavat opiskelijan kehitystason ja edun toteutumisen arvioimiseksi opiskelijahuollon sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön toimesta

Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista tai kyseessä ole lastensuojelullinen asia. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluita.

Ensisijaisesti terveydenhoitaja kuuntelee ja keskustelee opiskelijan kanssa. Tarvittaessa terveydenhoitaja pyytää työpariksi koululääkärin tai muun opiskeluhuollon työntekijän.

Menettelytavat yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelyssä monialaisessa asiantuntijaryhmässä

Monialainen yksilökohtainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti yksittäisen opiskelijan tueksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan.

Yksittäistä opiskelijaa koskevan asian käsittelystä monialaisessa asiantuntijaryhmässä laaditaan opiskelijahuoltokertomus. Kertomukseen kirjataan tiedot, jotka kuvaavat opiskelijahuollon tarvetta sekä sunniteltuja ja toteutettuja yksilöllisiä opiskelijahuollon tukitoimia.

343

OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA

Opetuksen järjestäjä seuraa lukion opiskelijahuoltosuunnitelman toteutumista

Lukiokohtaisen suunnitelman vastuutaho

Lukion opiskelijahuoltoryhmä rehtorin johdolla vastaa lukion suunnitelman laadinnasta. Jokainen ammattiryhmä vastaa omaa työtään koskevan tekstin sisällöstä.

Seurattavat asiat ja tiedonkeruumenetelmät

Kuvataan toimenpiteet suunnitelman totettamiseksi ja seuraamiseksi: seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi ja käsittelemiseksi.

Seurataan sekä yksilöllisen että yhteisöllisen tuen toteutumista ja käytäntöjen muodostumista. Pyritään kehittämään toimintaa jokaisena lukuvuotena. Seurannan pohjana ovat palautteet opiskelijoilta ja opettajilta, kyselyn tulokset sekä palveluiden käyttömäärät.

Seurannan aikataulu

Oppilaitoskohtainen sopimusten, kehittämiskohteiden yms. seuranta-aikataulu.

Lukukauden lopuksi arvioidaan valittua teemaa ja valitaan seuraava kehittämiskohde tulevalle lukukaudelle.

Opiskelijahuoltosuunnitelma tarkistetaan aina lukuvuoden alussa.

Seurantatietojen käsittelytavat ja hyödyntäminen sekä niistä tiedottaminen opiskelijahuollon kehittämiseksi

Kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen opiskelijahuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen opiskelijoille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Järjestettyjen kyselyiden tuloksista tiedotetaan opiskelijoita ja huoltajia. Opiskelijakunnan hallitus osallistuu erilaisten tapahtumien palautteiden käsittelyyn.

Opiskelijahuoltoa kehitetään saadun palautteen perusteella resurssien mukaan.