22013

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

Ennakointi pElastihEnkiä haitissa

sirkuskoulupakolaislEirillä

Maailman vähiten tunnettu

tragedia

Tukea Kongolle

Pääkirjoitus

Muutos voi alkaa pienestä. Nuori laivayhtiön työntekijä Edmund Morel teki

1800-luvun lopulla järkyttävän havainnon. Kongoon laivattiin Euroopasta so-

tilaita, aseita ja kahleita, mutta ei juurikaan kaupallisia hyödykkeitä. Takaisin

tuotiin kumia, norsunluuta ja muuta arvotavaraa, jotka tuottivat pyöräilystä

ja autoilusta innostuneessa Euroopassa valtavasti voittoa.

Morel ei ainoastaan tajunnut, etteivät Kongossa asiat olleet hyvin, vaan

päätti myös tehdä tilanteelle jotain. Hän alkoi johtaa pakkotyötä vastustavaa

kampanjaa.

Me tiedämme, että Kongon demokraattisessa tasavallassa asiat eivät

edelleenkään ole hyvin. Tänä päivänä sieltä tuodaan harvinaisia metalleja,

joita käytetään taskuissamme olevissa puhelimissa, lapsiamme viihdyttävissä

pelikonsoleissa tai perhejuhlissa säihkyvissä digitaalikameroissa.

Harva pysähtyy miettimään, mitä ihmisille tapahtuu siellä, mistä raaka-

aineet ovat peräisin. Mekin, jotka tiedämme, emme ole pystyneet hulluutta

lopettamaan.

Kongo on kuin haava eurooppalaisessa sielussa. Sen viidakoissa olemme

kohdanneet jo vuosisadan ajan omien tekojemme ja puheidemme ristiriidan.

Sen kääntöpuolella, mitä me olemme kutsuneet kehitykseksi ja elintasoksi,

on ollut kongolaisten kärsimys.

Me kaikki voimme olla vääryyden vastustajia. Jokainen pienikin teko on

merkityksellinen. Ne antavat toivoa siitä, että maailmaa voidaan muuttaa ja

voimme sittenkin oppia omista virheistämme.

Ehkä yhdessä voisimme onnistua siinä, mihin yksin emme ole pystyneet.

Antti PentikäinenKirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja

Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavunmaksuton tiedotuslehti, jokailmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Antti PentikäinenTOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija SankariTOIMITUSSIHTEERI Ulla Kärki

TOIMITUSKUNTAHanna Antila, Ilkka Halava,Veera Hämäläinen, Taneli Kylätasku

JULKAISIJAKirkon UlkomaanapuPL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustus-toiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjär-jestöjen ACT-verkostoon.

AVUSTUSTILITNordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04,BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

TILAUKSET JAOSOITTEENMUUTOKSETAsiakaspalvelu puh. 020 787 1201asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Nro 2 Toukokuun 2013

Mekin,jotka tiedämme,

emme ole pystyneethulluutta lopettamaan.

ULKOASU Hiekka Graphics

KANSIKUVA Ville Asikainen/Kongo KIRJAPAINOFram / 5.2013 / 34 000 kpl

ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättäedusta ministeriön virallista kantaa.

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa:tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa!kirkonulkomaanapu.fi

3TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

MargarEt kugonza, 38,assistentti, Uganda

Valtio on parantanut omaa turvallisuuttaan. Ennen armeijan sotilaat saattoi-vat pyytää kadulla rahaa. Sitä oli pakko antaa tai he seurasivat kotiin ja pakottivat tekemään itselleen ruokaa. Nykyisin tätä ei enää tapahdu. Kun valtio julisti yleisen oikeuden pe-ruskoulutukseen, pystyin laittamaan kaikki viisi lastani kouluun.

Bijaya godar, 27,kehitysyhteistyöntekijä, Nepal

Kun lapseni syntyi, minun piti mennä sairaalaan leik-kaukseen. Valtio maksoi leikkauksen ja lääkkeet, itse maksoin vain pienen osan. Tosin kaikki valtion sairaalat eivät ole hyviä, maaseu-dulla niistä puuttuu henkilökuntaa ja taudit leviävät helposti. Nepalissa keskustellaan nyt pal-velujen yksityistämisestä. Minun mielestäni esimerkiksi sairaaloita ja kouluja ei pidä yksityistää, koska se sulkee köyhät ihmiset ulkopuolelle.

Mikko siEvErs, 37,keittiöpäällikkö, Helsinki

Ensimmäisenä tulee mieleen turvallisuus. Turvallinen isänmaa, jossa ei tarvitse pelätä terrori-iskuja eikä muutakaan. Olen saanut terveydenhuoltoa neuvolasta lähtien, jo ennen syntymää. Ja koulutuksen, ilmaisen ja hyvän, jonka valtio takaa jokaiselle.

Helmikuussa tekemäni kahden viikon matka Kongon demo-kraattiseen tasavaltaan avasi silmäni maailman unohdetuim-mille siviiliuhreille.

Sadat tuhannet maan sisäiset pakolaiset elävät olosuh-teissa, joiden kurjuutta ei Suomesta käsin voi edes kuvitella. Parin menneen vuosikymmenen aikana miljoonat kongolaiset ovat kuolleet epäinhimillisten olojen vuoksi.

Juttuni Kongosta alkaa sivulta 5.

Maija Unkurivapaa toimittaja

lEhdEn tEkijöiltä

Tässä ajassa

MiTä olet saanuT valtiolTa?

Kuva

: Sus

anna

Kar

iKu

va: K

aisa

Huh

tela

Kuva

: Ulla

Kär

ki

Aurinkoistakevättä ja kesää

Sinulle lehden lukija! Kiitos tuestasi työllemme.

Voit äänestää tämän lehdenparasta juttua kotisivuillamme

www.kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti, lähettämällä sähköpostia:

ulla.karki@kirkonulkomaanapu.fi tai postia: Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu,

PL 185, 00161 Helsinki.

Äänestäneiden kesken arvommeReilun kaupan tuotepaketin.

4 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

Suomalainen sirkusyhdistys auttaa traumatisoituneita lapsia ja nuoria pakolaisleirillä.

Yli kaksi vuotta kestänyt sisällissota Syyriassa koskettaa miljoonia ihmisiä. Naapurimaihin paenneita on jo yli 1,2 miljoonaa.

”Pakolaisten todellista lukumäärää on vaikea arvioida. Tilanne ei näytä

helpottuvan lähitulevaisuudessa-kaan”, Kirkon Ulkomaanavun huma-nitaarisen avun asiantuntija Antti Toivanen sanoo.

Toivasen mukaan tilanne Jordanian Za’atrin pakolaisleirillä on huonontu-nut.

”Jordaniaan saapuu tuhansia pakolaisia joka päivä. Se tuo valtavia paineita Jordanian yhteiskunnalle ja koko Lähi-idän vakaudelle”, Toivanen arvioi.

Rikollisuus leirillä on lisääntynyt merkittävästi ja joitakin toimitiloja on tuhottu.

Kirkon Ulkomaanapu on ottanut tehtäväkseen leirillä non-formaalin koulutuksen. Mielekäs tekeminen auttaa purkamaan sodan traumoja. Kohderyhmänä ovat nuoret, erityisesti 15-24 -vuotiaat miehet ja naiset. Heille ei usein ole mitään erityistä tukioh-jelmaa leireillä. Monilla on vakavia traumoja.

Kasvava levottomuus tarvitsee vastapainoksi tekemistä, joka kohdis-taa energiaa rakentavaan toimintaan.

”Voi olla, että akrobatia- ja sir-kusaktiviteetit pakolaisleiriolosuh-teissa kuulostavat oudoilta. Ne ovat kuitenkin osa nuorille suunnattua liikuntakasvatusta. ”

Suomalainen Sirkusyhdistys

Magenta lähti Za’atrin pakolaisleirille maaliskuussa. Neljän sosiaalisen sir-kusammattilaisen opastuksella nuoret pääsevät purkamaan energiaansa fyysisiin aktiviteetteihin.

”Magenta ei esitä itse mitään, vaan ohjaa tyttö- ja poikaryhmiä. He oppivat taitoja ja kokevat onnistumisen hetkiä. Aavikkoleirillä se on todella tärkeää.”

Sirkuskoulun lisäksi Kirkon Ulko-maanavun ohjelmassa koulutetaan muun muassa partureita ja opitaan peruslukutaitoja. Tälle vuodelle ulko-ministeriö on luvannut 650 000 euroa Syyrian pakolaisten humanitaariseen apuun.

Ulkomaanapu huomioi myös Za’atrin ulkopuolella asuvat pakolaiset. Syyrian rajan tuntumassa on vastaan-ottokeskus 1000 ihmiselle. Sielläkin järjestetään ammattikoulutusta ja liikunta-aktiviteetteja. Teksti: Eeva Suhonen

Auta Syyrianpakolaisia

Lähetä sana “APU”numeroon

16 499 (10 €)

YK:n pakolaisjärjestö on rekisteröinyt Za’atrin leirillä 367 000 pakolaista. Luku on lyhyessä ajassa moninkertaistunut. 

syyrialaistEntilannE pahEnEE

Kuva

: Pau

l Jeff

rey,

ACT

Lue blogia(englanniksi):

circuszaatri.blogspot.fi

”Sirkuskoulussa näin ensimmäistä kertaa pakolaislasten nauravan”, Antti Toivanen sanoo.

Kuva

: Out

i Beh

m

5TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 5TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2012 kansainväliseen avustustyöhön ja muuhun toimintaansa 33,1 miljoonaa eu-roa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 6,7 prosenttia.

Tuotot olivat 32,8 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 8,0 prosenttia. Tuottoihin sisältyy aikai-sempina vuosina saatuja varoja 2,7 miljoonaa euroa.

Ulkomaanapu tekee työtä yhä vahvemmin omien alue -ja maatoimistojensa kautta.

”Perustamalla toimistoja kohdemaihimme olemme siirtyneet kumppaniemme rinnalle kentälle. Kirkon Ulko-maanapu on myös tehostanut vaikuttamistoimintaansa. Huolella suunnitellun taloudellisen avun ohella etsimme keinoja rakenteellisen sorron lopettamiseksi”, Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen sanoo.

Ulkomaanapu tiivistää yhteistyötä paikalliskumppanien kanssa

80prosenttia maailman

pakolaisista asuukehitysmaissa.

Kovat sateet Mosambikissa nostivat veden korkeuden kylissä jopa puoleentoista metriin. Tulvien ollessa pahimmillaan runsaat 170 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa yksistään Ga-zan maakunnassa. Yhdessä kumppanijärjestön kanssa Kirkon Ulkomaanapu jakaa ruokaa ja tar-vikkeita toimeentulon uudelleen aloittamiseksi. Seuraava viljelykausi on juuri alkanut.

Tulva-apuaMosaMbikiin

kyMMEnEn MaataKorruptiota on kaikkialla. Asteikko on 100–0. Mitä suurempi luku, sitä vähemmän korruptiota.

Suomi Ruotsi Yhdysvallat Jordania Mosambik Nepal Kongon Haiti Myanmar Somalia

%

100

75

50

25

0

Lähd

e: T

rans

pare

ncy

Inte

rnat

iona

l, 20

128873

48

29 27 2619 15 8

90

demokraattinen tasavalta

KirKon UlKomaanavUn toimintamenot 2012

Afrikka 39,9 13,2Aasia ja Lähi-itä 16,0 5,3Latinalainen Amerikka 9,4 3,1Eurooppa 2,4 0,8Yleismaailmalliset ohjelmat 5,4 1,8Ohjelmatyön suunnittelu ja seuranta 9,7 3,2Toiminnot kotimaassa 13,3 4,4Yleishallinto 3,9 1,3Yhteensä 100,0 33,1

Toiminnot kotimaassa sisältävät varainhankinnan, viestinnän ja koulu-tuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut.

39,9 %

16,0 %

9,4 %

3,9 %13,3 %

9,7 %

5,4 %

2,4 %

% milj. €

6 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA6

Tämä vehreä afrikkalainen vuoristomaisema tun-netaan parhaiten vuoristogorillojen kotiseutuna. En näe niistä vilaustakaan. Naapurivaltiossa Ruandas-sa voi lähteä gorillasafarille, mutta Kongon demo-kraattisen tasavallan luonnonpuisto on kapinallis-ten hallussa.

Toinen turistikohde, Nyiragongon tulivuori laavajärvineen sijaitsee myös kapinallisalueella. Tulivuoren punaisena hehkuva huippu loimottaa Goman kaupungin yllä iltaisin, mutta kraatterin pohjalla kiehuva laava jää vierailijoilta näkemättä. Vain keuhkoja rasittava ilman laatu kertoo tulivuo-ren läheisyydestä.

Heikon turvallisuustilanteen vuoksi turisteil-le ei suositella matkustamista Kivu-järven rannalla sijaitsevaan Gomaan, Itä-Kongon alueelliseen kes-kukseen. Sen sijaan liikkeellä ovat maan sisäiset pakolaiset.

”Kotikylässäni Rumangabossa ammuskeltiin, ja mieheni kuoli tulituksessa”, Maria Rahabu ker-too Mugunga I:n evakkoleirillä.

”Menetin kaiken omaisuuteni. Kapinallisjouk-kojen sotilaat söivät vuoheni.”

Marian talo poltettiin, joten vaikka paluu ko-tikylään tulevaisuudessa onnistuisikin, on elämä

aloitettava alusta. Samassa tilanteessa Maria Raha-bun kanssa on lähes 800 000 itäkongolaista.

”Tarvitsemme rauhaa”Kapinallisryhmä M23 valtasi Goman viime vuo-den lopulla. Myöhemmin se vetäytyi kaupungin pohjoispuolelle.

Taistelujen takia kokonaiset kylät Pohjois-Ki-vun maakunnassa ovat tyhjentyneet.

Mugunga I -leirin yllä leijuu hienoinen savun haju. Ihmiset laittavat yksinkertaisissa asumuksis-sa ruokaa avotulella. Jalansijaa saa etsiä, sillä maan pinta on kymmenisen vuotta sitten tapahtuneen tulivuorenpurkauksen jäljiltä lohkareinen ja epä-tasainen.

Ympärillä pyörii jatkuvasti iso lapsilauma, sil-lä valkoiset vierailijat tuovat vaihtelua leirin arkeen. Noin kuusikymmentä prosenttia leirien asukkaista on alle 12-vuotiaita lapsia, joten vilinää riittää.

70-vuotias Medari Bugere Kabwa ja hänen 65-vuotias vaimonsa Vumilia Furaha ovat tulleet leirille vajaa vuosi sitten, kun levottomuudet hei-dän kylässään alkoivat. Vanha pariskunta kaipaa tavallista elämää kotioloissa.

Maailma ei huomaa Kongon kärsiviä siviilejä.

Teksti: Maija Unkuri. Kuvat: Mike Toivonen

EvakKoleiriensaaristo

Mugunga on yksi Kongondemokraattisen tasavallan noin

viidestäkymmenestä maansisäisten pakolaisten leireistä.

7TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

”Meille annetaan täällä kyllä ruo-kaa”, Medari Bugere Kabwa sanoo.

”Se ei kuitenkaan ole sama kuin jos ansaitsisimme elantomme itse. Kotona myös pystyimme kutsumaan luoksemme vieraita ja tarjoamaan heille ruokaa. Tällaiset asiat merkit-sevät rauhaa, jota me niin kipeästi tarvitsisimme.”

Vain vajaa kolmannes maan si-säisistä pakolaisista asuu leireillä. Muut ovat muuttaneet sukulaisten, tuttujen tai tuntemattomienkin pi-hapiiriin. Taisteluja paenneet jäävät mieluiten lähelle omia kotiseutu-jaan, jotta voivat mahdollisuuksien mukaan korjata satoa omalta pelto-tilkultaan.

Valtio loistaa poissaolollaanSamaan aikaan infrastruktuuri Kon-gon demokraattisessa tasavallassa rapistuu rapistumistaan. Goman kaupunkikuva on muuttunut järven

rannalla sijaitsevasta lomaparatiisista mustan laavan tärvelemäksi kaupungin irvikuvaksi. Päällystettyjä katuja kau-pungissa on enää yksi. Osa kaduista on kirjaimellisesti ajokelvottomia, ja au-ringon helottaessa ilmassa leijuu paksu pöly.

Maantiet ovat kuluneet kuopiksi ja montuiksi. Rankan sateen jälkeen autot luistelevat mudassa niin, että euroop-palaisiin teihin tottunutta hirvittää.

Kapinallisryhmä M23:n johtaja Runiga Luerero sanoo pilkallisesti, että tultaessa Itä-Afrikasta Kongoon maan-tiet käytännöllisesti katsoen loppuvat.

”Pääkaupunkiin Kinshasasaan mennäkseen on pakko lentää, koska maantietä ei ole. Ei ole kouluja, ei sai-raaloita, eikä armeijalle makseta sään-nöllisesti palkkaa”, kapinallisten johta-ja listaa.

Tässä suhteessa kapinalliset ovat oikeassa. Eri asia sitten on, muuttuisi-ko tilanne, jos ryhmittymä pääsisi val-lan kahvaan.

8 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Vain murto-osa uhreista onkuollut luotiin tai viidakkoveitseen.

Bugere Kabwa ja hänen vaimonsa Vumilia Furaha eivät haluaisi ruoka-apua, vaan kasvattaa ruokansa itse.

9TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tilanteen tekevät paradoksaali-seksi Kongon rikkaudet. Maaperässä on kasapäin arvokkaita mineraaleja kullasta ja timanteista lähtien. Niihin eri tahot haluavat päästä käsiksi.

Suuri avun tarveKongon köyhimmät kansalaiset ovat täysin riippuvaisia ulkomaisista avus-tusjärjestöistä. Avun tarve on suuri, eikä sille näy loppua. Tilanne on va-kiintunut.

Itä-Kongo on viime kuukausina vilahdellut uutisotsikoissa alueel-la puhjenneiden levottomuuksien vuoksi.

Mutta otsikot kaukaa Afrikasta vaativat näyttäviä tapahtumia lyhyel-lä aikavälillä. Miljoonat sodan välilli-set uhrit Kongossa eivät ole riittäneet siihen. Konflikti maassa Ruandan kan-sanmurhan jälkeen ja osittain sen seu-rauksena, on kansainvälisen pakolais-järjestön International Rescue Com-mitteen mukaan vaatinut kolmesta viiteen miljoonaa uhria. Toisen maail-mansodan jälkeen vain Korean sota on niittänyt enemmän ihmishenkiä.

Kongossa katastrofi on tapahtunut hiljalleen. Vain murto-osa uhreista on kuollut luotiin tai viidakkoveitseen.

Kun väestö pakenee taistelujen tieltä, ihmisiltä menevät mahdollisuu-det toimeentuloon ja ruokaan. Evak-

koleirien hatarat asumukset saattavat ihmiset alttiiksi trooppisille sateille ja tappaville taudeille. Kun maassa ei ole mainittavasti terveydenhuoltoa, tulok-sena on valtavat määrät kuolonuhreja. Ilman suuria otsikoita.

Hidas kuolemaKukaan ei pysty takaamaan varsinkaan evakkojen turvallisuutta. Vaikka 20 000 YK:n rauhanturvaajaa pitävät sil-mällä tilannetta Gomassa, ei heitä riitä hajallaan sijaitseville leireille.

Suuri ongelma on naisiin kohdis-tuva seksuaalinen väkivalta, josta on Kongossa kehitetty halpa tapa käydä sotaa.

Tapaan naisia, joiden elämä on raiskauksen jälkeen suistunut raiteil-taan. He puhuvat hiljaisella äänellä, niin että puhe on kadota kattoon rum-muttavan trooppisen sateen ropinaan.

Raiskaukseen saattaa liittyä jul-maa väkivaltaa, joka vammauttaa nai-sen psyykkisesti, ja mahdollisesti myös fyysisesti. Sen jälkeen hänestä eivät halua tietää sen paremmin naisen oma aviomies, perhe kuin kyläyhteisökään. Ilmiötä kutsutaan Kongossa hitaaksi kuolemaksi.

Muun muassa heikko turvalli-suus, hatarat ihmisoikeudet ja rehot-tava rikollisuus nostavatkin Kongon demokraattisen tasavallan epäonnistu-

neiden valtioiden listan (Failed States Index) toiselle sijalle. Listauksen laati-joiden tavoitteena on herätellä valtioita muutoksen tarpeeseen.

Kongon kohdalla hälytyskellojen voi huoletta antaa soida täydellä vo-lyymilla.

Vapaa toimittaja Maija Unkuri vieraili Kongossa helmikuussa 2013.

Lisää hänen kirjoituksiaan voi lukea: kirkonulkomaanapu.fi/blogi

Lahjoita, jotta perheet saavat ruoka-apua, pienet lapset lisäravintoa ja traumatisoituneet tukea toipuakseen.

kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita

• humanitaarinen apu• maatalouden kehittäminen• koulunrakennus• nuorten ja naisten ammatti-

koulutus• koulutus naisten oikeuksista• psykososiaalinen tuki• lakineuvonta

Ulkomaanapu Kongossa

Ennen kauniista Gomasta on infrastruktuurin rapistuttua tullut kaupungin irvikuva. Teiden kunto ja katupöly ovat seikkoja, joita vastaan kaupungin asukkaat osoittavat mieltään, eivät niin-kään maan hallintoa vastaan.

10 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Valtioiden hauraus on yksi suurimmista esteistä rauhan ja kehityksen tiellä.Ne tarvitsevat tukea, mutta lopullisen ratkaisun on löydyttävä valtioiltaitseltään.

Teksti: Ulla Kärki. Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen

Hauras valtioluisuu alaspäin

Maailman mittakaavassa köyhyys vä-henee ja kehitys menee eteenpäin. Mutta on joukko maita, joissa kehitys meneekin taaksepäin. Näitä maita kut-sutaan hauraiksi, joidenkin määritte-lyjen mukaan jopa epäonnistuneiksi valtioiksi.

Epäonnistuneiden valtioiden lis-tauksen (Failed States Index, 2012) kärjessä ovat Somalia, Kongon demo-kraattinen tasavalta ja Sudan. Suomi löytyy listan viimeiseltä, 177. sijalta.

Tuoreen OECD-raportin mukaan maailmassa on nyt 47 haurasta tai epä-onnistunutta valtiota. Niistä melkein puolet, 21, on yllättäen keskituloisia maita. Vielä kymmenen vuotta sitten suurin osa hauraista valtioista luoki-teltiin köyhiksi.

Nykymaailmassa valtioiden hau-raus on yksi suurimmista esteistä rauhan ja kehityksen tiellä. Hauraat

valtiot ovat epävakaita ja alttiita ulkoa tai sisältä tuleville ärsykkeille. Epä-vakaus voi levitä myös niiden rajojen ulkopuolelle ja horjuttaa alueellista vakautta.

Rikkaudet eivätestä haurauttaParadoksaalista on, että jopa neljäs-osa hauraiksi luokitelluista valtioista omaa merkittäviä luonnonrikkauksia, kuten Kongon demokraattinen tasa-valta. Useimmat luonnonvaroiltaan rikkaat kehitysmaat ovat kuitenkin köyhiä ja hauraita valtioita. Maassa olevia luonnonvaroja ei hyödynnetä kansalaisten parhaaksi, vaan niiden käytöstä saatava hyöty valuu valtion rajojen ulkopuolelle.

Vaikka suurin osa kehitysmaista on edistynyt Yhdistyneiden kansa-kuntien asettamien vuosituhattavoit-

teiden tavoittelussa, kuten äärimmäi-sen köyhyyden ja nälän poistamises-sa, peruskoulutusmahdollisuuksien takaamisessa sekä lapsikuolleisuuden vähentämisessä, hauraissa valtioissa tämä edistys on ollut hidasta.

Hauras valtio ei pysty toimi-maan niin kuin valtion pitäisi. Ve-roja ei kerätä, ei ainakaan järjestel-mällisesti. Maassa saattaa olla parla-

11TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

mentti tai jokin muu poliittinen lai-tos, mutta se ei toimi. Ei ole poliittista kulttuuria, oppositiota tai toimivaa kansalaisyhteiskuntaa.

Parlamenttia, poliisia tai oikeus-laitosta ei välttämättä mielletä kaikkia kansanryhmiä tasapuolisesti palve-leviksi instituutioiksi. Lähes kaikkia hauraita valtioita myös leimaa käyn-nissä oleva konflikti tai konfliktista

toipuminen.”Valtion hauraus näkyy yhteis-

kunnan eri tasoilla, alkaen oikeudesta ruokaan ja ulottuen oikeuteen vaikut-taa yhteiskunnan päätöksiin”, Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön joh-taja Aaro Rytkönen kuvailee.

Katastrofivoi romahduttaaMitä hauraassa valtiossa eläminen tarkoittaa sen kansalaisille?

”Tällaisessa valtiossa elämi-nen on ihmisille yleensä hyvin ras-kasta, koska ei ole turvaverkkoa ei-kä kanavia nostaa epäkohtia esiin”, Rytkönen sanoo.

”Esimerkiksi maaoikeudet ovat ongelma monissa hauraissa valtiois-sa. Jos ei ole toimivaa maanomistuk-sen rekisteröintijärjestelmää, ei ole mitään takeita sille, ettei joku tule ot-tamaan viljelemääsi maata pois.”

Oppivelvollisuus voi olla ole-massa – paperilla. Mutta peruskoulu-tus ei toteudu esimerkiksi siksi, että opettajia ei ole tarpeeksi tai heille ei makseta palkkoja.

Kun maa on jo valmiiksi hau-ras, mitkä ovat sen mahdollisuudet selvitä esimerkiksi luonnonkatastro-feista? Haitissa tapahtunut voimakas maanjäristys kirjaimellisesti romah-dutti köyhän, jo ennestään hauraan valtion.

”Kansainvälisellä yhteisöllä on tällöin erittäin suuri rooli. Haitin koh-dalla suurta osaa annetuista rahoitus-lupauksia ei ole pidetty”, Rytkönen huomauttaa.

Tukea kansalaisilleja päättäjilleHaurailla valtioilla ja niin sanotuilla hiljaisilla katastrofeilla eli pitkäkes-toisilla, maailman huomiosta varjoon jäävillä hätätilanteilla, on kahden-suuntainen yhteys.

Huonosti toimivassa valtiossa vai-keat tilanteet saattavat kärjistyä ka-tastrofeiksi, kun hauras valtio ei pysty vastaamaan tilanteen tuomiin haas-teisiin. Toisaalta esimerkiksi Sahelin alueen ankara kuivuus on heikentänyt alueen valtioiden tilaa.

Valtioiden haurastumisesta joh-tuvissa humanitaarisissa kriiseissä ei voida odottaa valtioiden vahvistumis-ta, vaan apua täytyy antaa sitä tarvitse-ville ihmisille.

Kirkon Ulkomaanavun tehtäväk-si on määritelty tukea heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä haurailla ja katastrofiherkillä alueilla.

”Meidän pitää tehdä työtä juuri hauraissa valtioissa. Olennaista on tiivis yhteistyö paikallisten ihmisten kanssa: tuki sekä kansalaisyhteiskun-nalle, mutta myös päättäjille on tär-keää. Päättäjillä on oltava valmiudet edistää kansalaisten oikeuksia”, Aaro Rytkönen sanoo.

Avustustyötä tekevät järjestöt voi-vat hauraissa valtioissa tukea kehitys-tä, joka tuo yhteen kansalaisyhteis-kuntaa – ihmisiä, joita valtion ongel-mat koskettavat – ja poliittisia päättä-jiä. Kestävät ratkaisut löytyvät yleensä valtion sisältä, ei ulkoapäin.

Helppoja ratkaisuja ei ole.

Hauraaksi määritellään valtio, jolta puuttuu poliittinen tahto tai kyky huolehtia kansalais-tensa perustarpeista. Tällaisella valtiolla ei ole kehitykseen tarvittavia perustoimintoja eikä se valvo kansalaistensa turval-lisuutta ja ihmisoikeuksia. (Läh-teet: GSDRC, OECD)

12 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kuva

: Mik

e To

ivon

en

maatalousoppia evakoilleNaiset muokkaavat Kirkon Ulkomaanavun opetuspeltoa Kibabin kylän liepeillä Itä-Kongossa.

Kongon demokraattisen tasavallan jo vuosia jatkuneen sisällissodan seurauksena lukemattomat ihmiset ovat pa-enneet taisteluja jo monta kertaa. Normaali elämä on ollut mahdotonta. Maatalouden harjoittaminen on jäänyt.

Humanitaarisen avun lisäksi Kirkon Ulkomaanapu tukee ihmisiä toimeentulon hankkimisessa, muun muassa an-tamalla siemeniä maanviljelyyn ja opettamalla parempia maanviljelystekniikoita.

13TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

14 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Luonnonkatastrofeihin valmistautuminen ja riskien minimoiminen on erityisen tärkeää Haitissa, joka on maailman haavoittuvin maa ilmastonmuutoksen vai-kutuksille.

Kirkon Ulkomaanapu tukee Haitissa katastrofivalmiuden kehittämistä. Yhtei-söjä on autettu istuttamaan metsiä ja rakentamaan kanavajärjestelmiä vuoris-toalueelle. Evakuoimissuunnitelmien tekemisestä ja riskien ennakoinnista on annettu koulutusta.

”Kuulimme hurrikaani Sandysta radiossa kaksi päivää ennen kuin se iski, ja kutsuimme välittömästi hätäkokouksen koolle”, kertoo Raymond Franckel.

Yhteensä yli 60 ihmistä alueella on koulutettu arvioimaan ja minimoimaan ka-tastrofiriskejä. Hurrikaani Sandyn lähestyessä Haitia lokakuussa 2012 jokainen valmiusprikaatin jäsen lähti kiertämään lähiyhteisöjä varoitustiedotuksen levit-tämiseksi. 25 perhettä evakuoitiin. Ihmiset pääsivät turvaan naapurien katon alle myrkyn iskiessä.

Myrskyn mentyä ohi prikaati aloitti välittömästi tuhojen ja tarpeiden arvioin-nin, joka mahdollisti avun toimittamisen nopeasti.

”Ennakoiva evakuointi pelasti ihmishenkiä”, Franckel sanoo. Teksti: Riikka Seppälä. Kuva: Luterilainen maailmanliitto.

ennaKointi pelasti Henkiä

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmis-ten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tuki-joillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

Raymond Franckel on yksi viidestä Despagnesin kylän valmiusprikaatin jäsenestä.

354

perhettä Hondurasissa sai koulutusta kestävästä maan-

käytöstä, luonnollisten lan-noitteiden hyödyntämisestä

ja tavoista kerätä talteen sadevettä.

30

15TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

100pakolaisvanhusta Kenian

Dadaabin pakolaisleirillä onsaanut uusia vaatteita ja

petitarvikkeita viime vuonna. 

kotitaloutta eli yhteensä 1855 ihmistä sai puhdasta vettä

Myanmarissa Pohjois-Shanin

alueella, kun kuuteen evakko-kylään rakennettiin vesijär-jestelmä. Samalla annettiin

hygieniakoulutusta.

354

Orvoksi jäänyt nepalilainen San Devi Ghale lähetettiin vain kuusivuotiaana piiaksi rikkaalle perheelle pääkaupunkiin. Myö-hemmin hänen veljensä lähetti hänet Kuwaitiin palvelijaksi.

”Perhe, jolle työskentelin, asui välillä Kuwaitissa, välillä Sau-di-Arabiassa. Tein työtä aikaisesta aamusta myöhään iltaan ja sairastelin paljon. Työ oli niin raskasta, että yritin paeta, mutta silloin jouduin vankilaan”, San Devi kertoo.

Hän pääsi lopulta takaisin Nepaliin ja päätti kertoa kokemuk-sistaan ihmiskaupan uhreja auttavalle Kirkon Ulkomaanavun kumppanijärjestölle. Hän pääsi osallistumaan järjestön koulu-tukseen ja työskentelee nyt sosiaalityöntekijänä.

San Devi jakaa tietoa ihmiskaupasta ja siirtotyöläisyyden vaaroista ja kertoo myös omista kokemuksistaan. Hänellä on oma perhe ja hän on rankan lapsuuden jälkeen tyytyväinen elämäänsä.

Kirkon Ulkomaanapu tukee nepalilaisia vaatimaan ihmis-oikeuksiaan. Siirtotyöläiseksi lähteminen on maassa yleistä. Työmme kautta ihmiset saavat tietoa ihmiskaupasta ja turval-lisesta siirtolaisuudesta.Teksti: Ulla Kärki. Kuva: Luterilainen maailmanliitto.

ihmiskaupan uhristasosiaalityöntekijäksi

San Devi Ghale pitää ihmisoikeuskoulutuksia, joissa käsitellään siirto-työläisyyden riskejä.

puolet sääsTöönVuoden 2012 kuivuus tuhosi papusadon angolalaisessa Chindu-pon kylässä. Pähkinöitäkin saatiin vain puolet normaalista. Vilje-lijät eivät lannistuneet. He panivat sadosta saadusta 300 eurosta puolet säästöön.

Myöhemmin samana vuonna viljelijät vuokrasivat säästöillä traktorin, jolla saatiin muokattua lisämaata. Näin perustettiin lisä-tuloja tuottava vihannestarha.

”Haluan rakentaa peltikaton talooni ja perustaa oman kaupan”, Zakarias Jorge Muzela haaveilee. Pienviljelyllä elää tällä hetkel-lä perhe, johon kuuluu vaimo ja alle kaksivuotias poika.

Vihannestarhan tuotteet myydään torilla. Aamupäivisin Mu-zela työskentelee pellolla, iltapäivisin käy koulua. Teksti: Eeva Suhonen. Kuva: Maija Hakulinen.

20-vuotias Zakarias Muzela liittyi maanviljelijäyhdistykseen saadakseen lisätuloja.

16 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Ku

va: A

nna

Kaup

pila

Suvivirren sävelillä on tänäkin vuonna kesälomalle saattami-sen lisäksi toinen tehtävä: sen avulla voi tehdä lahjoituksen koulujen jälleenrakentamiseksi Haitiin.

Suvivirsi-yhteislaulutapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea. Kirkkopäivillä Kuopiossa on 18.5. Suvivirren yhteis-laulutilaisuus. Turussa on 26.5. Suvivirsikirkko Turun tuo-miokirkontorilla. Tuomiokirkon edusta saa juhla-asun ja toria koristellaan kesäisellä meiningillä.

Kutsu seurakunta koolle laulamaan suvivirttä ja muita keväisiä ja kesäisiä laulua! Viime vuonna Suvivirsi-laulutapah-tumia järjestettiin kahdessa sadassa seurakunnassa.

Tilaa Suvilinnun lauluvihkoset osoitteesta: suvivirsi@kirkonulkomaanapu.fi

Lisätietoja: suvivirsi.fi

suvivirsi tukEeHaitin kouluja

17TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Valitse sinulle sopivin tapa auttaa, ja anna köyhyy-dessä eläville ihmisille parempi elämä!

Ryhdy kuukausilahjoittajaksiKuukausilahjoittajana valitsemasi lahjoitussumma siir-tyy suoraveloituk-sena joka kuukausi kehitysmaiden ihmisten avuksi. Suoraveloitus on helppo ja tehokas tapa auttaa. Saat neljä kertaa vuo-dessa tietoa siitä, miten lahjoituksesi on muuttanut ih-misten elämän. Kuukausilahjoittajana teet hyvää joka kuukausi. Täytä valtakirja vaivattomasti verkkosivuil-lamme kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus.

Keräyskampanjat– tule mukaan tekemään muutosLiity keräyskirjeiden saajaksi soittamalla lahjoittaja-palveluun 020 787 1201 tai verkkosivuillammekirkonulkomaanapu.fi/kerayskirje. Saat kirjeitse kuusi kertaa vuodessa tietoa ajankohtaisista keräyksistä sekä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista.

Lähestyvätkö juhlasi? Jaa juhlailo myös kehitysmaiden köyhimmille perheille ja perusta merkkipäiväkeräys kotisivuillamme tai soit-tamalla meille. Kerro läheisillesi, että lahjojen sijaan toivot heidän muistavan ihmisiä kehitysmaissa.

Lisätietoa kaikista lahjoittamiseenliittyvistä asioista saat: kirkonulkomaanapu.fi, lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai numerosta 020 787 1201.

Miten sinävoit auTtaa?

Muistaisitkoäitiä lahjalla, joka on täynnä rakkautta? Rakkautta-lahja on uusi Toisenlainen Lahja, jonka avulla voi kertoa sen, mitä ei aina saa sanotuksi.

Rakkautta-lahjan tuotto ohjataan muiden Toisenlaisten Lahjojen tapaan Ulkomaanavun työhön kehitysmaissa kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseksi.

Voit tilata Rakkautta-lahjan ja muut Toisenlaiset Lahjat ver-kosta toisenlainenlahja.fi, puhelimitse numerosta 020 787 1201 tai sähköpostitse toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi

Rakkaudentäyteistä äitienpäivää Sinulle ja läheisillesi!

30 €

Kansallinen suoraveloituskäytäntö muuttuu ensi vuonna, mutta kuukausilahjoitukset jatkuvat käy-tännössä entiseen tapaan. Suoraveloituslahjoitukset Kirkon Ulkomaanavulle muutetaan tämän vuoden kuluessa pankkien toimesta automaattisesti ns. suo-ramaksuksi tai e-laskuksi, eikä se vaadi lahjoittajalta mitään toimenpiteitä. Kerromme kuukausilahjoittajille suoraveloituskäytännön muutokseen liittyvistä asiois-ta sekä aikatauluista lisää kesän aikana.

18 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA18 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kohtauspaikka

Tapahtumat15.5. klo 17:30–18:45 Verkkokoulutus Naisten Pankin hanketyöstä. Ilmoit-tautumiset osoitteeseen naistenpank-ki@kirkonulkomaanapu.fi

17.-19.5. Kirkkopäivät Kuopiossa. Kirkon Ulkomaanavun kirkkokahvila Kuopion torilla18.5. klo 12 Suvivirren yhteislaulutilai-suus18.5. klo 14 Keskustelutilaisuus Koti-maa24 Live: Kuka omistaa Pyhän maan?

24.5. klo 9-13 Painavaa asiaa -tapah-tuma, Helsinki. Changemaker mukana

25.-26.5. Maailma Kylässä, Helsinki

14.6.-1.9. Tekoja-kampanjan valoku-vanäyttely Asunnottomuusmessuilla Hyvinkäällä

5.-7.7. Herättäjäjuhlat Haapajärvellä

2.-6.8. Loviisan Rauhanfoorumi. Changemaker mukana 3.8.

15.9. Kävele naiselle ammatti -tapah-tumat eri puolilla Suomea

Tutustu Naisten Pankin kaikkiin tapahtumiin osoitteessa naistenpankki.fi/tapahtumat

Tulossa uusi Globaalikasvatus ja vai-kuttaminen -koulutus 24.-25.2.2014 ja 3.-6.6.2014 (5 op, n. 410 euroa), Kirkon koulutuskeskus Järvenpää. Sopii kirkon työntekijöiden täydennyskoulutukseksi. Tiedustelut Minna Törrönen,minna.torronen@kirkonulkomaanapu.fi, p. 0400 385441.

Viestinnän suunnittelija Maija Kestilä työskenteli viiden kuu-kauden ajan vapaaehtoisena viestinnän ammattilaisena Ulko-maanavun aluetoimistossa Phnom Penhissä Kambodžassa.

Mikä oli parasta?Parasta oli päästä lähelle kambodžalaisia, heidän koteihinsa, ja haastatella ihmisiä eri elämäntilanteissa. Oli hienoa nähdä, kuinka pikkukoululainen menee uuteen kouluun intoa puhku-en, ja kuinka koululaiset olivat onnellisia aloituspaketista, joka koostui koulupuvusta, varvassandaaleista ja repusta.

Mikä oli pahinta? Äärimmäinen köyhyys ja rikkaus. Köyhimmillä ei ole riittäväs-ti ravintoa, perushygieniatasoa tai edes kattoa pään päällä. Pääkaupungin kaduilla taas vilistää ennätysmäärä luksusau-toja.

Millaisia työtehtäviä sinulla oli? Kirjoitin juttuja nettisivuille, lehtiin, blogeihin ja markkinoin-tiesitteisiin. Otin paljon valokuvia ja haastattelin ihmisiä, joiden elämä on muuttunut Kirkon Ulkomaanavun hankkeiden avulla.

Mitä opit? Miten apu menee perille, ja kuinka haastavaa kehitysyh-teistyö on. Täytyy tehdä strategista kehitystyötä, jotta siitä olisi hyötyä ihmisille. Ei pidä vain rakentaa kaivoa, vaan pitää kouluttaa ihmiset käyttämään kaivoa, kertoa puhtaan veden tärkeydestä ja sitouttaa heidät pitämään kaivosta huolta.

Oletko viestinnän ammattilainen, joka etsii uusia kokemuk-sia ja haasteita? Sinulla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus lähteä Kirkon Ulkomaanavun aluetoimistoon Keniaan, Liberi-aan, Haitiin tai Jordaniaan vapaaehtoiseksi syksyllä 2013. Hae tehtävää 19.5. mennessä. Lisätietoja: kirkonulkomaanapu.fi

vapaaEhtoisEna kaMBodžassa

Kambodžalaisten positiivinen elämänasenne haastavasta elämäntilanteesta ja historiasta huolimatta on ihailtavaa, Maija Kestilä sanoo.

Kuva

: Ann

a Er

kkilä

19TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 19TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tähtikaulakoru AfrikastaKesäiseen tyyliin sopiva kaulakoru Sambiasta. Kaulanauhan pituus noin 50 cm. Nauhojen pituuksissa voi olla pieniä eroja.

Kauniit luukorut on valmistettu käsityönä ja valmistustapa takaa, että naudanluutkin tulevat mahdollisimman tarkasti hyö-dynnettyä. Korut ovat Tigwilizane-naisryhmän käsialaa.

Hinta: 16,90 €

Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350. Verkkokauppa: sacrum.fi

Putiikki

Seitsemän suomalaista Naisten Pankin aktii-via vieraili helmikuussa Ugandassa. Naisten Pankki tukee Ugandassa säästö- ja lainaryh-miä, ugandalaista versiota kyläpankeista.

”Ymmärrän järjellä, miten Naisten Pankki toimii, mutta tässä matkassa on kyse tunteesta. Haluan nähdä omin silmin, miten apumme menee perille”, turkulainen Tarja Wingren kertoo.

Tunnelma on jännittynyt ennen ensim-mäistä kohtaamista. Astumme siistiksi lakaistulle pihamaalle, jossa ryhmä värikkäi-siin afrikkalaisiin vaatteisiin puettuja naisia jo istuu puolikaaressa nurmikolla. Esittelyjen jälkeen alkaa keskustelu. Kaikkien suoma-laisnaisten kasvoille on kohonnut säteilevä hymy. Vihdoin ollaan tässä, aivan oikean Naisten Pankin ryhmän kanssa!

Säästö- ja lainaryhmien pankit ovat metallisia laatikoita, joissa on kolme lukkoa. Avaimet ovat kolmen eri henkilön hallussa. Naiset näyttävät, miten viikoittaisten koko-usten aluksi kaikki laittavat säästämänsä rahasumman laatikkoon.

Minimisäästö on 2000 Ugandan shillinkiä (60 senttiä) ja maksimi 10 000 shillinkiä (2,8

euroa). Summat kirjataan säästökirjoihin. Lainaa saa ottaa kolme kertaa säästämän-

sä rahasumman verran. Lainoilla on perus-tettu kauppoja ja kampaamoja, maksettu lasten koulumaksuja, kunnostettu talojen vuotavia kattoja ja hankittu eläimiä.

- Aina kun minulla on rahaa, laitan osan säästöön. Ryhmän ansiosta minulla on nyt rahaa silloin, kun tarvitsen, kertoo Lilian Kenngisha.

- Tunnen itseni vahvaksi. Minulla on kapasiteettia ja uusia taitoja, lisää Florence Nagimbugme.

”Tuli kyynel silmään, kun naiset kertoi-vat omakohtaisesti, miten ovat hyötyneet säästöryhmästä. Se oli juuri sitä, mitä olin tästä matkalta halunnut”, oululainen Pirkko Rautioaho sanoo.

Naisten Pankin tutustumismatkoille valitaan aktiivisia vapaaehtoisia, jotka sitoutuvat levittämään tietoa toiminnasta matkan jälkeen. Jokainen maksaa matkansa itse.

Ulla Kärki

naisTEn Pankin Mukana ugandassa

Roope saikaivorahat kokoonHämeenlinnalainen Roope Mäkelä pani Duudsonien innoittamana pystyyn kai-vokeräyksen. Roopen keräys sai kaivoon tarvittavat 1 200 euroa kokoon vajaassa kahdessa viikossa.

Roope oli enemmän kuin iloinen, ja kiittää kaikkia keräykseen osallistunei-ta. 6-vuotiaan hyväntekeväisyysinto ei kuitenkaan pääty tähän. Hän aloitti saman tien uuden keräyksen toista kaivoa varten.

Keräyksessä Roopea innostaa kannustava palaute, jota hän on saanut runsaasti kampanjansa aikana. Tuulia Viitanen, Hämeen Sanomat

FaCEBook-koMMEnttEja

Kommentteja Duudsonit tuli taloon -erikoisjaksosta Liberiasta:

• En oikein ymmärrä näitä Duutsonei-ta, mutta ymmärrän avun tarpeen Afrikassa.

• Duudsonit on paljon tervepäisempiä kuin luuliskaan =D ilman huumoria täs elämäs ei pärjää.

• Voiko lahjoittaa tietyn summan, jotta Duudsonit eivät tule meidän taloon!

• Duudsoneilta kerrankin järkevä tempaus!

Kuva

: Mar

kku

Tann

i / H

ämee

n Sa

nom

at

Kuva

: Min

na V

araj

ärvi

20 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

En förändring kan börja med en liten handling. I slutet av 1800-talet gjorde den unge Edmund Morel, som jobbade på ett rederibolag, en omskakande upptäckt. Från Europa till Kongo skep-pades soldater, vapen och bojor, men knappt några kommersiella förnöden-heter. Tillbaka fördes gummi, elfenben och annat värdegods som inbringade en enorm vinst i det cykel- och bilin-tresserade Europa.

Morel inte endast förstod att saker inte stod rätt till i Kongo, utan bestäm-de sig även för att göra något åt situa-tionen. Han startade en kampanj mot tvångsarbete.

Vi vet att saker fortfarande inte står rätt till i Demokratiska republiken Kon-go. I dag exporteras därifrån sällsynta metaller som används i de telefoner vi har i fickan, i våra barns spelkonsoler eller i digitalkamerorna som förevigar våra familjefester.

Få stannar upp och tänker på vad människorna i råvarornas ursprungs-land råkar ut för. Inte heller vi som är medvetna om det har lyckats göra slut på vansinnet.

Kongo är som ett sår i den europe-iska själen. I dess djungel har våra ord och handlingar stridit mot varandra redan under flera århundraden. Det

som vi har kallat för utveckling och lev-nadsstandard har varit kongolesernas lidande.

Vi kan alla vara motståndare till orättvisor. Varje liten handling är be-tydelsefull. De ger hopp om att världen kan förändras och att vi trots allt kan lära oss av våra misstag.

Kanske vi tillsammans kan lyckas med det som vi ensamma inte har kla-rat av.

Antti PentikäinenVerksamhetsledareför Kyrkans Utlandshjälp

20 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Svenska sidor

Stöd till Kongo

ny koordinator till er tjänstHej! Jag är Kaj-Mikael Wredlund, ny koordinator för församlings-kontakter vid Kyrkans Utlandshjälp. Jag är femtio år och har hunnit skaffa mig rätt så många yrkeserfarenheter. Jag har främst arbetat i församlingar och medborgarorganisationer och inom utbildning. Till Utlandshjälpen kom jag från Snappertuna församling där jag var dia-kon. Min arbetsbeskrivning på Utlandshjälpen är också mångsidig.

Jag kommer att producera material, utbilda, delta i kampanj- och projektarbetet och i arbetet med våra svenskspråkiga webbsidor. Att besöka församlingar är också en viktig del av mitt arbete.

Vid Utlandshjälpen arbetar vi internationellt och på många språk. Jag har ett särskilt ansvar för kontakterna till de svenskspråkiga för-samlingarna och samarbetsparterna. Jag ser fram emot att tillsam-mans med dig bästa läsare, få verka för en bättre och rättvisare värld!

kaj-mikael.wredlund@kyrkansutlandshjalp.fi, tfn. 0400 103 282

Bild

: Vill

e As

ikai

nen

Det finns åtskilliga barn i världen för vilka våra finländares småpengar är stora pengar. Det är pengar som kan förändra hela livet för dem och få livet på rätta spår. Även ett litet fragment av det som blir över för Dig är en stor hjälp. Med hjälp av en liten summa ger Du många barn en ljusare framtid, med en större summa kan vi hjälpa fler än du tror. Genom att infoga Kyrkans Utlandshjälp i Ditt testament lämnar Du en bättre värld i arv.

Kontakta oss om Du vill diskutera detta närmare eller om Du behö-ver praktiska råd: 020 787 120i, kirkonulkomaanapu.fi/testamentsdo-nation

läMna Ett arv till BarnEn

21TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA 21TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Svenska sidor

Världen uppmärksammar inte Kongos lidande civilbefolkning.

Kongos lummiga afrikanska bergstrak-ter är mest kända för sina bergsgoril-lor. Dem ser jag inte en skymt av. I grannstaten Rwanda kan man åka på gorillasafari, men i Demokratiska repu-bliken Kongo är naturskyddsområdet i rebellernas händer.

Rebellgruppen M23 intog östra Kongos provinshuvudstad Goma i slu-tet av förra året. Senare drog gruppen sig tillbaka till stadens norra delar. På grund av konflikterna har hela byar avfolkats i Norra Kivu-provinsen. Lan-dets internflyktingar i rörelse och det finns 800 000 av dem i landet.

Infrastrukturen förfaller alltmer. Gomas stadsbild har förvandlats från ett semesterparadis vackert beläget vid sjön, till en karikatyr av en stad förstörd av svart lava. Det finns endast en belagd gata kvar i staden. En del av gatorna är bokstavligen odugliga att köra på och i solgasset är luften tjock av damm.

Ledaren för rebellgruppen M23, Runiga Luerero, säger föraktfullt att när man kommer från Östafrika till Kongo tar landsvägarna praktiskt taget slut.

”Om man ska ta sig till huvudsta-den Kinshasa måste man flyga eftersom

det inte finns några landsvägar. Det finns inga skolor eller sjukhus, och till armén betalas ingen regelbuden lön”, räknar rebelledaren upp.

I det fallet har rebellerna rätt. Det är sedan en annan sak om situationen skulle förändras ifall gruppen skulle få makten.

Internflyktingarnas landKongos fattiga befolkning är helt bero-ende av utländska hjälporganisationer. Behovet av hjälp är stort och verkar inte ta slut. Situationen kommer inte att förändras.

Östra Kongo har under de senaste månaderna synts i nyhetsrubrikerna på grund av de oroligheter som brutit ut i området.

Men rubriker från ett fjärran Afrika kräver ständiga uppseendeväckande incidenter. Miljontals indirekta offer för kriget i Kongo har inte varit tillräck-ligt för det. Enligt International Rescue Committee har konflikten krävt mellan tre och fem miljoner offer.

Katastrofen i Kongo har utvecklats efter hand. Endast en bråkdel av offren har dött av kulor eller djungelknivar.

Då befolkningen har flytt undan stridigheterna har människor förlorat sin möjlighet till utkomst och mat. Människor som bor i tillfälliga flyk-tingläger är utsatta för tropiska regn

och dödliga sjukdomar. Eftersom det inte finns någon nämnvärd hälsovård i landet, är resultatet enorma mängder dödsoffer. Utan stora rubriker.

På grund av dålig säkerhet, bristan-de mänskliga rättigheter och blomst-rande kriminalitet placeras Demokra-tiska republiken Kongo på andra plats på listan över misslyckade stater. De som gör upp Failed States Index-listan har som mål att öppna staternas ögon för behovet av förändring.

I fallet Kongo kan man utan pro-blem låta varningsklockorna ringa på full volym. Frilandsjournalisten Maija Unkuri besökte Kongo i februari 2013.

Text: Maija UnkuriBild: Mike Toivonen

Den 33-åriga fyrabarnsmamman Dusabe Chance har flytt från byn Kibabi i bergsområdet Masisi till lägret Mugunga I.

världEnsMinst kända tragEdi

Utlandshjälp i Kongo• humanitärt bistånd• utvecklande av jordbruket• byggande av skolor• yrkesutbildning för unga och

kvinnor• utbilning i kvinnors rättigheter• psykosocialt stöd• juridisk rådgivning

läMna Ett arv till BarnEn

22 TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Opiskeluaikoina Suvi Virkkunen istui Tampereen yliopiston kup-pilassa väittelemässä Euroopan unioniin liittymisestä.

”Tuohon aikaan useat kehitysaktiivit vastustivat EU-jäsenyyttä. Monet olivat sitä mieltä, että EU ei tuo kehitysyhteis-työhön mitään hyvää. Takana oli ajatus kolonialismista”, johtava kehityspolitii-kan asiantuntija Suvi Virkkunen kertoo.

Virkkusen tie Kirkon Ulkomaan-apuun on ollut vaiherikas. Työskentely Brysselissä EU-komissiossa ja järjes-töissä antoivat näkökulmaa. Kehityspo-litiikka ja vaikuttamistyö tulivat tutuksi myös suomalaisjärjestöistä ja ulkomi-nisteriöstä.

Vuonna 2007 Virkkunen aloitti uu-dessa tehtävässä kehityspolitiikan ja ekumeenisten suhteiden päällikkönä Kirkon Ulkomaanavussa. Pian työpai-kaksi vaihtui kuitenkin Geneve, kun Virkkunen alkoi kehittää kirkollisten jär-jestöjen kattojärjestön ACT-allianssin vaikuttamistyötä, edelleen Ulkomaa-navun palkkaamana.

”ACT-allianssia pantiin pystyyn ja samalla polkaistiin alkuun vaikuttamis-työ. Se oli pilottihomma. Huolehdimme Genevessä, että jäsenillä oli yhteiset viestit, ne esitettiin oikeissa paikoissa ja ne ovat yhteisesti ajateltuja.”

”ACTin jäsenistä 70 prosenttia on kehitysmaista. He osaavat asiat, mut-ta kanavat YK:hon tai omiin hallituksiin puuttuvat. Joskus allianssi tai sen isom-pi jäsen pystyi tukemaan paikallisia pie-niä kirkollisia järjestöjä.”

Suvi matkusti paljon kokouksissa eri maissa, vaikka myös Skypeä käy-tettiin jatkuvasti. YK-kokouksissa ACT-allianssi jakoi tietoa aamu- ja iltatilai-suuksissa. Kymmenet jäsenet kertoivat käymistään keskusteluista omien mai-densa päättäjien kanssa.

Kaksi ja puolivuotinen pesti päättyi vuodenvaihteessa. Virkkunen jätti taak-seen Geneven hyvillä mielin. Genevestä Suomeen palasi koko perhe. Ensimmäi-nen yhteinen ulkomaakokemus oli sekä haasteellinen että mahtava.

”Esikoiseni ei meinannut sopeutua uuteen ympäristöön. Sopeutumisen jäl-

keen palasimme taas kotimaahan. Per-heen kanssa muuttaminen on rankkaa ja siitä puhutaan harvoin tällä alalla.”

Sen sijaan puolison kanssa Virk-kunen on onnistunut sovittamaan työt ja haaveet. Molemmilla oli töitä Gene-vessä.

Kirkon Ulkomaanapuun palatessa Virkkusta odotti uudistunut organisaa-tio, jossa hän on yksi vaikuttamistyön asiantuntijoista. Nyt hän lobbaa.

Motivaatiota antaa liki 20 vuoden kokemus siitä, että järjestöt voivat nos-taa keskusteluun uusia näkemyksiä eri-laisista kehityskysymyksistä.

Eeva Suhonen

Suvi Virkkunen osallistui Rion Kestävän Kehityksen konferenssin (Rio+20) kansalaisjärjestömielenosoitukseen.

Kansainvälinen lobbari

Kirkon Ulkomaanavulle vaikutta-mistyö on yksi keino työskennellä ihmisten oikeuksien puolesta. Pitkäjänteistä vaikuttamistyötä ruohonjuuritasolta poliittisiin päät-täjiin tehdään kuukausia ennen merkittäviä YK-kokouksia. Kirkon Ulkomaanavun erityisalueina ovat toimeentulo, rauha ja koulutus.

Kuva

: Ale

xand

er S

jöbe

rg/I

KON

23TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

KatvealueKaikki ei voi koskaan mennä tasan. Enkä minä voi kos-kaan tietää varmaksi, mitä tarvitaan ja missä.

Mutta tämän minä tiedän: tässä ei ole kyse hyvästä omastatunnosta. Tässä on kyse elämänmuutoksesta. Minun on terästettävä kuuloni hiljaisille signaaleille. Minun on katsottava läpi näköalueen katveet. Haistan-ko jotakin juuri? Aistinko maan liikkeen?

Toisen hätä ei ole vain kaukana toisessa maassa, se on myös kotikorttelissani, ehkä oman kotioveni ta-kana. Se saattaa olla niin lähellä, etten halua tai kestä sitä huomata.

Joskus suurimmassa tarpeessa olen minä itse. Sil-loin on otettava lusikka kauniiseen käteen ja opeteltava ottamaan vastaan.

Maailmaa pitävät pystyssä ne, jotka tunnistavat, milloin se on heilahtamassa radaltaan.

Kaisa Raittila

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen