Upload
others
View
5
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
TERVETULOA MAL 2019
-SEMINAARIIN!
Äänestystulos viime vuoden
seminaarista 9.11.2017
Långvikissa Kirkkonummella
9-10 TERVETULOA SEMINAARIIN!
MISSÄ MENNÄÄN HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMALUONNOKSEN KANSSA?
MAL 2019 -SUUNNITELMALUONNOS PÄHKINÄNKUORESSA
10 SUUNNITELMALUONNOKSEN KÄSITTELY
11 GALLERY WALK: TUTUSTUMISTA SUUNNITELMAVERSION JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN
YDINKOHTIIN JA KESKUSTELUA ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA
12 LOUNAS
13 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN ESILLE NOSTAMAT TÄRKEÄT TEEMAT
14.30 KAHVITAUKO
15 PÄIVÄN TYÖSKENTELYN YHTEENVETO JA SEUDUN KUNTIEN TERVEISET VALTION
SUUNTAAN
16 VALTION KOMMENTTIPUHEENVUORO HELSINGIN SEUDUN KEHITTÄMISESTÄ
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERI ANNE BERNER
16.30 COCKTAIL-TILAISUUS
17 ILLALLINEN: INSPIROIVANA ILLALLISPUHUJANA MINNA TERVAMÄKI
20 PÄIVÄ PÄÄTTYY
Ohjelma
#MAL2019
Mitä pitäisi tapahtua, että päivän
päätteeksi kokisit, että tilaisuus oli
onnistunut?
www.screen.io/akordi
Tilaisuuden avausMAL-neuvottelukunnan
puheenjohtaja,
toimialajohtaja
Mikko Aho
Helsingin kaupunki
HLJ-toimikunnan
puheenjohtaja,
toimitusjohtaja
Suvi Rihtniemi
HSL
MAL 2019 -suunnitelmaluonnos
pähkinänkuoressaAsunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell, Helsinki
Kaavoituspäällikkö Mari Siivola, Vantaa
Osastonjohtaja Sini Puntanen, HSL
HYVINVOINTI
TALOUS JA YHTEISKUNTA
MAAPALLON KANTOKYKY
Ekologinen kestävyys
MAL 2019 -tavoitteet
Vähäpäästöinen Houkutteleva HyvinvoivaElinvoimainen
mallinnus
vaikutusten arviointi
suunnittelu
Vaikutusten arviointi on
olennainen osa suunnittelua
3x
Vaikuttavilla toimenpiteillä
tavoitteista totta
Seudun kasvu
ohjataan
nykyiseen
rakenteeseen
ja joukkoliikenteen
kannalta
kilpailukykyisille
alueille
(kestävän
liikkumisen
vyöhykkeille
sijoittuu XX %)
Joukko- ja
pyöräliikenteeseen
vahvat panostukset,
tieliikenteen
kehittäminen tavara-
ja joukkoliikenne-
lähtöisesti
(investoinnit 2030
mennessä:
joukko+pyörä-
liikenne XM€
tieliikenne YM€)
Uusia asuntoja
rakennetaan
riittävästi ja
huolehditaan
elinympäristön
laadusta
(15 000 – 16 500
asuntoa vuodessa)
(mahdollinen
toinen
tunnusluku?)
Tehokkaasti
päästöjä vähentävä
ajoneuvoliikenteen
hinnoittelu otetaan
käyttöön ja sen
tuotot käytetään
seudun liikenne-
järjestelmään
(CO2-päästöt –X %)
(tuotot liikenne-
järjestelmään X
M€/v)
(LUONNOS 24.8.2018)
MAL 2019-suunnitelmaluonnoksen
kärkikeinot
Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin
saavutettaville alueille ja mahdollistetaan
täydennysrakentaminen nykyisessä
kaupunkirakenteessa
Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan
rakentamisen ja elinympäristön laadusta
Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön
Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin
saavutettaville alueille ja mahdollistetaan
täydennysrakentaminen nykyisessä
kaupunkirakenteessa
Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan
rakentamisen ja elinympäristön laadusta
Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön
Asuntotuotanto, toimistorakentaminen ja
palvelut keskuksiin ja muille hyvän
joukkoliikenteen palvelutason alueille
Oikea-aikaisilla
joukkoliikenne-
investoinneilla uutta
maankäyttöä
Tiivistetään asemanseutujen maankäyttöä
Asemanseuduista kestävän liikkumisen tukipisteitä
Maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet
Maankäyttö-
suunnitelman
(MASU-)
vyöhykkeitä tulee
arvioinnin pohjalta
kehittää
Lähde: MAL 2019 vaikutusten
arviointi (Sitowise)
Varmistetaan asuntotuotannon
riittävyys ja kohtuuhintaisuus
Vahvistetaan elinympäristöjen laatua
Huolehditaan asuntokannan laadusta
Edistetään asuntotuotannon
monipuolisuutta
Varmistetaan asuntotuotannon
riittävyys ja kohtuuhintaisuus
Vahvistetaan elinympäristöjen laatua
Huolehditaan asuntokannan laadusta
Edistetään asuntotuotannon
monipuolisuutta
15 000–16 500 uutta asuntoa
vuodessa, riittävä tuotannon taso edistää
myös kohtuuhintaisuutta
Tunnistetaan
segregaatiouhan
alla olevat alueet ja
laaditaan konkreettinen
ohjelma niiden
kehittämiseksi
Täydennys-
rakentaminen
ja uudistava
lisärakenta-
minen
Kehitetään uudenlaisia kysyntää vastaavia
asumiskonsepteja ja luodaan niille mahdollisuuksia
Asuntotuotantoennuste2018 2019 2020-2024 2025-2029 asuntoja
yhteensä
asuntoja/
vuosi
tavoite
2019
Espoo 3 688 4 079 16 515 15 798 40 080 3 340 3 300
Helsinki 4 274 6 020 34 946 34 897 80 137 6 678 6 600
Kauniainen 15 102 772 535 1 424 119 80
Vantaa 4 530 4 043 15 210 10 498 34 281 2 857 2 640
Pk-seutu 12 507 14 244 67 443 61 728 155 922 12 994 12 620
Hyvinkää 204 283 1 639 2 465 4 591 383 396
Järvenpää 532 817 3 807 2 724 7 880 657 566
Kerava 703 753 2 505 1 390 5 351 446 514
Kirkkonummi 400 435 2 130 2 265 5 230 436 434
Mäntsälä 212
Nurmijärvi 404 287 1 447 1 164 3 302 275 434
Pornainen 80
Sipoo 434
Tuusula 8 373 3 972 3 572 7 925 660 462
Vihti 193 299 821 1 046 2 359 197 344
Kuuma-kunnat 2 444 3 247 16 321 14 626 36 638 3 053 3 876
Helsingin seutu 14 951 17 491 83 764 76 354 192 560 16 047 16 496
Tarkistamaton
luonnos
(4.9.2018)
tarkastellaan heikompia ns.
eriytymisvaarassa olevia alueita
(alin 10 %)
otetaan huomioon tulotaso ja
työllisyys.
MAL-keinoin hillitään alueellista
eriytymiskehitystä
Tehot irti nykysysteemistä
Uudet yhteydet kestävän maankäytön mahdollistajina
Pientä säätöä palvelutasoon
Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla panostuksilla
Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää
liikkumista
Tieinvestoinnit tavara- ja joukkoliikenne edellä
Parannetaan valtakunnallisia solmuja ja varmistetaan yhteydet
Varaudutaan pitkällä tähtäimellä nopeisiin yhteyksiin
Tehot irti nykysysteemistä
Uudet yhteydet kestävän maankäytön mahdollistajina
Pientä säätöä palvelutasoon
Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla panostuksilla
Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää
liikkumista
Tieinvestoinnit tavara- ja joukkoliikenne edellä
Parannetaan valtakunnallisia solmuja ja varmistetaan yhteydet
Varaudutaan pitkällä tähtäimellä nopeisiin yhteyksiin
Rata- ja metroverkon toimivuusPikaraitiotiet,
maankäytön edellyttämät
tieliittymät
Bussien runko-
yhteydet koko
seudulle
Kyydinjako-
palveluja suunnataan
ja tuetaan erityisesti
alueilla, jossa ne
kilpailevat henkilö-
auton kanssa
Kilpailu-
kykyinen
pääverkko
kuntoon
Merkittävimpiä
liikenneinvestointeja 2030 (1/2)
luonnosTehot irti nykysysteemistä
Espoon kaupunkirata
Pasila-Riihimäki, 2.vaihe
Helsinki-Pasila -
rautatiejärjestelmän
kehittämispolku
Metron kapasiteetin
varmistaminen
Tieinvestoinnit tavara- ja
joukkoliikenne edellä
Kehä III ja säteittäisiä
yhteyksiä sen ulkopuolella
Keski-Uudenmaan
poikittaisyhteys (logistiikka)
Joukkoliikenteen tarjonnan lisääminen vyöhykejunaliikenteessä,
bussiliikenteen nopeuttaminen ja runkoyhteydet
Uudet yhteydet kestävän maankäytön
mahdollistajina
Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-
Haagaan + bulevardi
Pikaraitiotie Mellunmäki–Aviapolis–
Lentoasema
Viikin-Malmin pikaraitiotie
Tuusulanväylän pikaraitiotie
Maunulaan + bulevardi
Pikaraitiotie Matinkylä–Suurpelto–
Kera–Leppävaara–(Myyrmäki)
Uusien maankäyttöalueiden
eritasoliittymät ja tiejärjestelyt
Vt 4 Malmin lentokenttä
(Tattarisillan liittymä)
Vt 3 Kuninkaantammi
Kehä I Maarinsolmu ja
Hagalundin tunneli
Merkittävimpiä
liikenneinvestointeja 2030 (2/2)
luonnos
Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö- ja
rahoitustoimenpide
Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään
liikkumiseen
Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja
vähäpäästöisten autojen osuutta
Edistetään rakennuskannan
energiatehokkuutta
Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö- ja
rahoitustoimenpide
Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään
liikkumiseen
Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja
vähäpäästöisten autojen osuutta
Edistetään rakennuskannan
energiatehokkuutta
Tiemaksujen tuotot palautuvat seudun
liikennejärjestelmään
Seudun
kunnat laativat
yhtenäiset
pysäköinti-
periaatteet ja
sitoutuvat
niihin
Parannetaan asuntokannan energiatehokkuutta mm. perus-
korjausten yhteydessä tehtävillä energiasaneerauksilla
Hankintatuet,
latauspisteiden
rakentaminen
pääkaupunkiseudun aamuliikennenopeutuu keskimäärin yli 10 %
henkilöautomatkojen määrä vähenee noin 6 %
kestävien liikkumismuotojen matkamäärä kasvaa noin 5 %
moottoriajoneuvoliikenteen kilometrisuorite laskee 6-7 %
pienituloiset maksavat selvästi vähemmän kuin keski- ja suurituloiset, eniten maksetaan Espoossa, Vantaalla ja Sipoossa, vähiten Keski-Uudellamaalla
Tienkäyttömaksujen arvioituja
vaikutuksia seudulla
Päästäänkö tavoitteisiin?
MAL 2019 -päämittarit
tavoitetasoineen, luonnos 2
Liikenteen
kasvihuone-
kaasupäästöt
Tavoite -50%
Ve 2 -44 %
Ve 0 -33 %
Yhteiskunta-taloudellinen tehokkuus
Tavoite 1,0
Ve 2 2,3
Työvoiman
saavutettavuus
Tavoite +10%
Ve 2 +8 %
Ve 0 +8 %
Alueiden
väliset erot
pienenevät
nykytilanteesta
vuoteen 2030
mennessä eikä
sosiaalinen
eriytyminen
kasva vuoteen
nykytilanteesta
vuoteen 2030
Määräävä tavoitetaso
Määräävänä tavoitetasona liikenteen CO2
-päästöt -19%
-33% -34%
-41%-44% Tavoite
-50%
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2015 2030 ve0 2030 ve1 2030 ve2(ilman
tiemaksua)
2030 ve2 Tavoite
1000t
CO
2-e
kv
Henkilö- ja pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Yhteensä
Liikenteen
kasvihuone-
kaasupäästöt
vähenevät
vähintään 50 %
vuoden 2005
tasosta vuoteen
2030
mennessä
[CO2]
MAL-valmistelun jatko
3/2018 6/2018 12/2018 3/2019
Suunnitelman
2. versio
Lausuntojen
käsittely
ja suunnitelman
viimeistely
MAL 2019
-suunnitelman
hyväksyminen
12/2017
Suunnitelman
1. versio
9.11.2017
MAL-
seminaari
MAL-sopimus suunnitelman
hyväksymisen jälkeen Suunnitelma-
luonnos
lausunnoilla
9/2018
5.9.2018
MAL-
seminaari
Suunnitelma-
luonnosMAL 2019
-suunnitelma
MAL 2019 -suunnitelmaluonnnoksen
käsittelyToimitusjohtaja Jonna Kangasoja, Akordi
Mitä ajatuksia MAL 2019 -suunnitelma-
luonnoksen esittely herätti?
www.screen.io/akordi
Mitkä teemat tai haasteet ovat
keskeisimpiä sinun kuntasi/
organisaatiosi näkökulmasta?
www.screen.io/akordi
Mistä asiasta haluaisit tänään syventää
tietämystäsi?
www.screen.io/akordi
Gallery Walk
Maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet: Essi Leino, Juha Niemelä ja
Heikki Palomäki
Monipuolinen, kohtuuhintainen ja riittävä asuntotuotanto: Anne Savolainen ja
Elisa Ranta
Elinympäristöjen laatu ja segregaation ehkäisy: Riikka Karjalainen ja Mari Karsio
Miten liikenteen päästövähennystavoitteet saavutetaan? Tuire Valkonen ja Jens
West
Joukkoliikenne nyt ja tulevaisuudessa: Reetta Putkonen, Mari Siivola ja Riikka
Aaltonen
Pyöräliikenne nyt ja tulevaisuudessa: Petteri Katajisto ja Mette Granberg
Työn tekemisen tulevaisuus: Aila Elo ja Aarno Kononen
Talousasiat ja rahoitusvastuut: Mari Randell, Sini Puntanen ja Mervi Karhula
Nostoja MAL-barometrista: mitä asukkaat haluavat (miehittämätön piste)
Gallery Walkin pisteet
Luottamushenkilöiden esille nostamat tärkeät teemat
Mistä MAL 2019 -suunnitelmaan liittyvistä teemoista haluat
tilaisuudessa päästä keskustelemaan seudun muiden luottamushenkilöiden kanssa?
Mistä asioista sinun mielestäsi pitäisi löytyä yhteisymmärrys?
LIIKENNE/LIIKENNEHANKKEET
ASUMINEN JA MAANKÄYTTÖ
SIDOSRYHMÄT JA RESURSSIT
Siirrytään ryhmätyötiloihin
• Asetutaan 10 hengen tuolipiireihin (etsi ryhmä, jossa on tilaa)
Fasilitaattori avaa keskustelun
Esittäytymiskierros
Keskustelu
Lopuksi muotoillaan ryhmän viestit kolmeen eri suuntaan:
1. MAL 2019 suunnitelman valmistelijoille (HSL ja kuntien
ja valtion viranhaltijat)
2. Seudun luottamushenkilöille
3. Valtiolle
Työskentely päättyy klo 14.30, minkä jälkeen siirrytään kahville
Yhteinen yhteenveto salissa klo 15.00
Ryhmäkeskustelun työskentelyohjeet
Päivän työskentelyn yhteenveto ja seudun
kuntien terveiset valtion suuntaan
Valtion kommenttipuheenvuoro
Helsingin seudun kehittämisestä
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
MAL 2019 -suunnitelmaluonnos viimeistellään
syyskuussa
5.10. luonnoksen virkamieskäsittely
HSL:n hallitus (30.10.) ja HSYK (13.11.) lähettävät
luonnoksen lausunnoille
suunnitelman viimeistely alkuvuonna 2019
maaliskuussa MAL 2019 -suunnitelman
hyväksyminen
MAL-sopimuksen laadinta
Mitä seuraavaksi?