Upload
others
View
3
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Päivän ohjelma
12:00 Tervetuloa!
12:15 Aleksi Neuvonen ja Panu Lehtovuori: Ajurit kirjallisuuden valossaEmma Terämä: Suomen kaupunkikehitys – osa dynaamista Eurooppaa vai taantuman paikka?Hanna Heino: Maahanmuutto - Kuntien arvioita ja odotuksiaMaija Faehnle: Aktivismi ja houkutteleva kaupunki Damiano Cerrone: Using social media data to learn about urbanisation trends
13:30 Keskustelu
13:45 Workshop 1: Delfoi-työskentely
14.15 Kahvitauko
14:45 Toni Ahlqvist: Teknologia - Urbanisaation disruptiivinen ajuri? Olli Keinänen: Helsingin kasvukäytävät ja Tallinnan tunneliAntti Kurvinen: Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit?”Panu Savolainen: Historia tulevaisuuden ajurina
15:45 Keskustelu
16:00 Workshop 2: Delfoi-työskentely
16:30 Yhteenveto ja keskustelu jatkoyhteistyöstä
16:45 “Unconference”: Vapaamuotoinen hetki --- sana on vapaa
TILAISUUDEN TAUSTALLA
URMI
Tutkimme kaupungistumisen ajureita
ja ennakoimme mahdollisia
kehityskulkuja Suomessa yhdessä
hankkeen sidosryhmien kanssa
vuorovaikutteisilla menetelmillä.
Kestävyys, liikkuvuus ja maahanmuutto
ovat tutkimuksen keskeisiä teemoja.
STN
Suomen Akatemian uusi
rahoitusinstrumentti, jolla Strategisen
Tutkimuksen Neuvosto lisää
tutkimuksen yhteiskunnallista
vaikuttavuutta
Kaupungistuva yhteiskunta
-ohjelmassa käynnistetty kolme isoa
tutkimushanketta.
URMI NETISSÄ
@URMI_team
#urmiproject
http://urmi.fi/
@Akatemia_STN
#strateginentutkimus
http://www.aka.fi/fi/str
ategisen-tutkimuksen-r
ahoitus2/
KAUPUNKIEN OLEMASSAOLON SYITÄ× Markkinapaikka
− Tavaroiden (ja ideoiden) vaihto on historiallisesti yksi tärkeimmistä kaupunkien muodostumisen syistä
× Puolustus− Monet vanhat kaupungit
ovat muurien ympäröimiä, mutta eivät kaikki
× Uskonnon ja hallinnon keskus
− Pyhiinvaellus, kultti, valta
× Tuotanto
− Ensin käsityö, sitten teollisuus
× Kaupungit ovat aina olleet
tapaamisten, vaihdon ja
niistä syntyvien oivallusten
– innovaatioiden – paikkoja
− Ihmiskulttuurin merkittävät
edistysaskeleet ovat
kaupungeista lähtöisin (Jane
Jacobs 1969)
KAUPUNGISTUMINEN – TEOLLISTUMINEN
× Ennen teollistumista kaikissa yhteiskunnissa ja maissa noin 90% ihmisistä oli maalaisia
× Teollistuminen ja massamittainen kaupungistuminen kulkevat käsi kädessä
× Kyseessä on historiallisesti ainutkertainen kehityskulku
× Kun teollistumisen ajurivaikutus loppuu, emme varmasti tiedä miten urbanisaatiokehitys jatkuu
Erbil 6000 eKr.-2016 jKr. – vanhin yhtäjaksoisesti asuttu kaupunki / Tammerkoski 1920-luvulla
DRIVERS WBGU 2016 - Humanity of the Move,
Unlocking the transformative power of cities
1. Demography 2. Agglomerations 3. Societal factors
× Surplus of the young
× Relocations, seasonal and lifetime migration
× Job opportunities
× Attracting scarce know-how
× (De-)regulation of the real estate market
× Pull factors such as specialized facilities
× Cities as pioneers of social change
× Role of the family, women and labour market
× Formal-informal economy
TUNNETTUJA AJUREITA× Ihmisten ja yritysten sijoittumiseen
vaikuttavat (Timo Aro 2016, mukaillen):
− Kovat vetovoimatekijät (talous, palkat)
− Pehmeät vetovoimatekijät (palvelut, fiilis)
− (Muuttajan) identiteetti
− Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus (aikaetäisyys Suomessa, kv. liikenne- ja tietoyhteydet, hyvä joukkoliikenne seudulla)
− (Kaupungin) mainetekijät
× Kiinteistösektori urbaanin tilan tarjonnan tuottajana
− Globaalit investointimarkkinat; kaupunkitilan, asuntojen ja toimistotilan talousvetoinen tarjonta
− Julkiset investoinnit esimerkiksi moottoriteihin ja raideinfraan; Hyperloop ääriesimerkkinä
− Muuttuvat suunnitteluideaalit, esimerkiksi tiiviin urbaniteetin arvostus
Kasvun käyrät (BKT ja väestö)
Lähde: Tilastokeskus, aluetalouden tilinpito. Aluejako: Seppo Laakso
Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto ja alueellinen väestöennuste 2015. Aluejako: Seppo Laakso
KAUPUNGISTUMINEN * 3
1. Elinkeinot 2. Elämäntavat 3. Maankäyttö
× Teollistuminen
× Palveluelinkeinot
× Työn ja toimeentulon uudet muodot
× Kaupunkimaisten piirteiden valtavirtaistuminen
vs.
× Elämäntapakirjon kasvaminen
× Tiivistyminen vs. hajautuminen vs. hajakeskittyminen
× Päällekkäiset sijoittumisen logiikat
ELINKEINOT
ELÄMÄNTAVATMAANKÄYTTÖ
Integration of property and financial markets
Financialisation of the urban
Mainstreaming of the urban
Urban diversity as the new normal
Lifestyle industries
Complex connections of the global economy with the increasingly multi-local life
UUSIA AJUREITA× Elinkeino- ja tuotantorakenne
muuttuvat nopeasti; esim. peliteollisuuden uudet keskittymät; yksityistyvä hoiva ja sairaanhoito; globaalit tapahtumat; muuttuva turismi
× Digitaalinen palvelutalous ja jakamistalous toimivat paremmin suurissa ja urbaaneissa keskittymissä
× Uusi urbaani työ; tuotannon paikallistuminen ja monipuolistuminen
× Re-industrialisaatio (Turku-Uusikaupunki) on seudullinen prosessi
× Maahanmuuton määrä ja laatu ovat suurin yksittäinen epävarmuustekijä
× Ilmastonmuutoksen epäsuorat vaikutukset
× Toisaalta aivovuoto Suomesta ulos nopeutuu
× Syntyvyys on historiallisessa aallonpohjassa ja luonnollinen väestönlisäys = 0
× Vanheneva väestö asuu mieluiten lähellä palveluita ja hyvän joukkoliikenteen äärellä; myös nuoret ja perheet yhä enemmän kaupungeissa sekä taloudellisista että elämäntapasyistä
KAUPUNGISTUMISEN MUOTOON JA TAPAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ
× Gottdiener: Structural factors that explain the new regional urban form, MMR
− growing company size; global corporations → more flexible investment pattern (eg. US sunbelt, later Mexico)
− interventionist state since 1929 and Great Depression → infrastructure, military investment, incentives
− knowledge and technology as forces of production → cf. Castells
× Ascher: métapolisation
− importance of networks in regional (and national) dynamics
× Castells: Informational urban form
− space of flows vs. space of places → ICT dynamics reshape centrality; World City hypothesis
− hubs and spokes (tunnel effect) of the physical infrastructure
− prime network locations→ increased segregation inside city-regions
× Urbanization – suburbanization – counterurbanization – reurbanization –cycle
KAUPUNGISTUMISEN MUOTOON JA TAPAAN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ - SUOMI
× Työ-, asiointi- ja asuntomarkkinat laajentuvat ja eriytyvät, hajautunut yhdyskuntarakenne osin tiivistymässä
× Kasvukäytäväkehitys ja kansainväliset kaupunkiseudut; esimerkkinä Talsinki
× Kaupunkiseutujen ja maaseudun vuorovaikutus ja monipaikkaisuus (myös kansainvälinen) lisääntyvät
× Työmatkojen “tunnin sääntö” → muuttuva seuturakenne
× Asemanseudut huomion keskiössä, mutta saadaanko projektit liikkeelle?
× Kaupunkiseutujen suunnitelu ja yhdys-kuntarakenteen kehityksen seuranta, miten vaikuttaa?
× Resurssitehokkuuden vaatimus → mihin tarkalleen ottaen johtaa?