Upload
the-mesta
View
238
Download
3
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Rakennus- ja kiinteteistöpalvelualan vetovoima ry:n Rakennus- ja kiinteistöpalvelualaa ammatinvalintaikäisille esittelevä lehti.
Citation preview
2016
Kaupunki rakentuu yhdessä Katso juttukohtaiset videot QR-koodeista!
Pelisuunnittelu jakaupunkirakentaminen
Työturvallisuus on jännä juttu. Se on vähän niin kuin vakuutus. Kun mitään ei satu, niin se naurattaa. Mutta kun jotain tapahtuu, niin
homman toivoisi olevan kunnossa.
Aina kun työmaalle astuu, on turvavarusteiden ol-tava asialliset: turvakengät, kypärä, suojalasit ja huomio liivi. Kaikki nämä vaikka seisoisi keskellä tyh-jää pihaa. Ettei vain sattuisi mitään. Näyttää tyhmäl-tä, tuntuu tyhmältä, mutta on turvallista.
Työturvallisuus on asia, joka otetaan rakennus- ja kiinteistöpalvelualalla kuolemanvakavasti. Juuri siksi, ettei tarvitse olla kuoleman tai vakavan louk-kaantumisen kanssa tekemisissä. Työturvallisuus otetaan niin vakavasti, että edes rakennuspuolen lehdissä ei suostuta julkaisemaan yhtäkään kuvaa,
2016PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio ([email protected])
TOIMITTAJA Emmi Rossi, VALOKUVAAJA Janne Suntio,
ULKOASU Roban Konna, PAINOS 80 000, PAINO Lönnberg Print & Promo,
14. vuosikerta
jossa varusteet eivät ole kunnossa ja paikallaan.
Työturvallisuus lähtee ennen kaikkea asenteesta. Siitä, että kypärä, kengät, lasit ja liivit eivät tunnu naurettavilta. Työturvallisuudesta tuntee ammat-tilaisen. Ja jokainenhan haluaa olla ammattilainen?Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan tavoitteena on kitkeä työtapaturmat nollaan vuoteen 2020 men-nessä. Ala haluaa luoda turvallisen työpiirin, joten siksi kaikkien yritysten on pyrittävä estämään työ-tapaturmat työmailla ja tehtaissa.
Aikaa tavoitteeseen ei ole enää kauaa. Mutta juuri sen verran, että nyt uransa alussa olevat ammatti-laiset ovat omaksuneet raudanlujan osaajan ajatus-kulun. Työturvallisuus on fiksua, joten lasit silmille ja hommiin. �
Vain ammattilaisilleKolumni
”Olen alalla, koska se on monipuolinen
ja siitä on hyötyä töiden ulkopuoleltakin.
Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni, voisi
sanoa, että olen unelmamestassani”.
Markus Heinonen, rakennusmestari, YIT
- valmistui Metropoliasta joulukuussa
2014
”Pidän rakentamisesta ja se kiinnostaa.
Uraani rakennan päivä kerrallaan ja haluan
oppia ja nähdä kaiken mitä ala tarjoaa.
Ehkä jatkan joskus insinööriopintoihin, kun
saan kokemusta lisää”.
Simeon Hannonen, rakennusmies
- valmistui Vaasan ammattiopistosta
maaliskuussa 2015
”Ala on aina kiinnostanut minua ja valmis-
tumisen jälkeen voi työllistyä hyvin monen-
laisiin tehtäviin. Tulevaisuudessa haluaisin
olla mukana rakennusalan ohjelmistojen
kehittämisessä sekä tutkia uusia sovellus-
mahdollisuuksia”.
Marko Laitinen
- opiskelee rakennus tekniikkaa
Tampereen teknillisessä yliopistossa
2
KAIVA MAATA
JALKOJESI ALTA.
Infra on teitä, ratoja, vesiväyliä. Siltoja, louhin-taa, asfalttia. Talojen perustustöitä, lenkkipol-kuja ja puistoja. Kaivuhommia, valtavia koneita. Haastavia työmaita ympäri Suomen!
Infran rakentajana pääset kelpo tienesteihin tutkitusti heti. Monissa tehtävissä tienaat pa-remmin kuin kollega muulla rakennussektorilla. Lue lisää: Infra.fi/Tosihommiin
Sadan esimies Tiina jos kuka tietää, kuinka menes-
tytään siivoojan työssä. Hän kertoo,
että hyvä tapa päästä hommiin on
tulla osa-aikaiseksi työntekijäksi. Tällöin ei ole
ennalta määriteltyjä osaamisvaatimuksia. Riit-
tää kun henkilöllä on motivaatiota, työintoa ja
erinomainen palveluasenne! Reippaus ja ripeys
ovat hyvästä, ja rauhallinenkin persoona voi olla
reipas työssään. Tiina tietää kokemuksesta, että
työn vaatimat ominaisuudet tulevat esille jo
ensimmäisissä vuoroissa.
Mukautuvuus myymäläympäristön muutok-
seen on ehdoton edellytys siivoustyössä. Tun-
nolliset puurtajat huomaavat pian, että asioilla
on tärkeysjärjestys. Pitää osata priorisoida, eli
on opittava katsomaan, mitä missäkin tilantees-
sa tehdään, vaikka se poikkeaisikin totutusta.
Aivan kylmiltään ei siivoustyöhön joudu, sillä
ISS Palveluissa perehdytys kestää useita vuoro-
ja ja jossain määrin koko koeajan. Perehdytys
kattaa koko toiminnan, ja se jalostuu perustie-
don jälkeen soveltamisessa ja tiedon syventä-
misessä, joihin kuuluvat esimerkiksi kemikaali-
koulutukset ja siivouksen erityismenetelmät.
Vakituinen työpaikka siivoojana edellyttää
kiinteistöpalvelujen perustutkinnon suoritta-
mista toimitilahuoltajan koulutusohjelmas-
sa. Koulutus on muutoinkin avainasemassa
tehtäessä uraa alalla. Tiinan urakehitykseen on
kuulunut ylioppilastutkinto, kiinteistöpalve-
lujen perustutkinto ja siivoustyön johtamisen
erikoisammattitutkinto. Nyt Tiina opiskelee
kiinteistöpalvelujen erikoisammattitutkintoa.
Sokerina pohjalla on aiemmin varusmiespalve-
luksessa saatu johtajakoulutus.
Tiinan mielestä ISS:n toimintatavat ovat niin
kehittyneitä, että työpaikan valintaa ei ole
koskaan tarvinnut kyseenalaistaa. ”Olemme
oikeasti alan huipulla! Asiat kehittyvät nopeasti
ja ISS haluaa olla maailman paras palveluyritys”,
hän kehaisee. �
Palveluesimies Tiina Remes, 34, johtaa yli sadan hengen työyhteisöä, joka pitää puhtaana Stockmannin tavarataloa Helsingin keskustassa.
Julkisten tilojen
puhtaanapito on
eri asia kuin
kodin siivous.
Katso video!
4
Töissäoppisopimuksella ISS:lle Teemun tie kulki rakennustyömai-
den kautta. Muutaman vuoden työkoke-mus uudis- ja korjausrakentamisesta sekä
LVI-tekniikan tuntemus ovat erinomainen pohja kiinteistöpalvelujen ammattitut-kinnolle, jota Teemu parhaillaan suorittaa oppisopimuksella.
Teemu kertoo, että oppisopimusopiske-lu hänen kohdalla tarkoittaa noin kolmea koulupäivää kuukaudessa sekä työssä oppimista. Oppimisprosessissaan Teemu dokumentoi omia työtehtäviään kännykkä-
kuvin ja napakoin tekstein. Näin syntyvä oppimispäiväkirja käydään koulussa läpi opettajan kanssa, joka tarkastaa, että Teemu on tehnyt hommansa oikein.
Työpaikalla Teemulla on henkilökohtai-nen työpaikkaohjaaja, joka opastaa eten-kin pulmatilanteissa. Teemun mielestä työssä oppii parhaiten olemalla ahkera ja oma-aloitteinen. ”Jokaista asiaa ei kannata kysyä muilta, vaan asioista kannattaa ottaa itse selvää, sillä silloin oppii parhaiten”, hän toteaa.
Teemun työ kiinteistönhoitajana on vaih-televaa. Keskeisimpiä töitä ovat ulkoaluei-den hoito ja talotekniikan huolto. Teemun työkalupakkiin kuuluu myös iPad, jonka avulla on helppo valvoa esimerkiksi raken-nusten energiankulutusta.
Teemusta ISS Palvelut on hyvä työnantaja, jolla asiat toimivat. Erityisesti koulutusmah-dollisuudet ovat erinomaiset! �
Teemu Mänty on 23-vuotias helsinkiläinen, joka työskentelee ISS Palveluissa kiinteistönhoitajana oppisopimuksella.
ISS Palvelut on Suomen kolmanneksi suurin yksityinen työnantaja ja maan johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Tuotamme siivous-, kiinteistön ylläpito-, turvallisuus- ja ruokailupalveluita yrityksille ja yhteisöille sekä julkiselle sektorille. Luomme toiminnallamme laadullista ja taloudel-lista arvoa asiakkaidemme liiketoimintaan. Vuonna 2014 liikevaihtomme oli 517 miljoonaa euroa. Henkilökuntaa on noin 11 000. ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, joka toimii yli 75 maassa. www.issworld.com
Varma työpaikka,
jota robotit
eivät korvaa.
Katso video!
5
Hajota jaHajota ja
-OOnhan sitä muutama pato tullut tuhottua peliä tehdessä, Karoliina Korppoo nauraa.
Tamperelaisen peliyritys Colossal Orderin pääsuunnittelijana Korppoolla on ollut päävastuu strategiapeli Cities: Skylinesin toteutumisessa.
Pelissä pääsee kurkistamaan sinne, missä oikeat kaupunkisuunnittelijat elävät joka päivä: teoreettiseen maailmaan, jossa asiat joko toimivat tai eivät.
- Cities: Skylinesillä voisi rakentaa oikeiden kaupunkien simulaatioita, mutta ei se olisi enää niin hauskaa. Se vaatisi myös simulaation laajentamista todellisempaan suuntaan, mikä karsisi pelimäisyyttä pois, Korppoo toteaa.
Pelisuunnittelu vie kaupunkirakentamisen astetta hauskemmaksi
Pelin suunnittelussa on lähdetty siitä, että sitä on hauska pelata. Realismi ei saa olla syy siihen, että pelissä tapahtuu jotain, vaan se on bonus.
- Pelin realistisin osuus on vesisimulaatio, Korppoo kertoo.
Vesi onkin se mikä pelaajia eniten Cities: Skylinesissä kiehtoo. Kaupungit eivät ole turvassa, kun pelaajat tuhoavat patoja ja katsovat kuinka vesi tuhoaa rakennuksia.
- Moni pelaa hiekkalaatikkomentaliteetilla. Katsotaan mitä tapahtuu, jos tekeekin jotain toisella tapaa kuin yleensä.
Korppoon mielestä pelin koukuttavin piirre on sen toipumismekanismissa. Jos jokin menee pieleen, se voidaan korjata ja
kaupunki voi kukoistaa jälleen. - Se on pelaajalle palkitsevaa, kun voi
löytää ongelman ja ratkaista sen.Parasta Cities: Skylinesissä taitaa kui-
tenkin olla se, että toisin kuin tosielämän kaupunki suunnittelijat, pelaaja voi olla myös niin sanotusti pahis. Hän voi jättää toteut-tamatta asukkaidensa toiveita paremmasta joukkoliikenteestä tai ostoskeskuksista. Hän voi tuhota patoja tai rakentaa suoran kopion jostain oikeasta kaupungista. Tai toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita.
- Omat kaupunkini pelissä ovat varsinaisia joukkoliikenteen monimutkaisia ryhmitty-miä, Korppoo kertoo. �
hallitsehallitse
6
• Colossal Order on tamperelainen pelistudio.• Pelistudion tuottamat pelit ovat liikenne- ja kaupunkisimulaatioita, joista uusin ja tunnetuin on Cities: Skylines.• Pääsuunnittelija Karoliina Korppoo on koulutukseltaan medianomi visuaalisen suunnittelun puolelta. Tällä hetkellä hän viimeistelee graduaan Tampereen yliopistolla Internet- ja pelitutkimuksen opinto- ohjelmassa.
7
Kaupunki rakentuu yhdessä – ei paperilla
Kaupunki ei rakennu pelkästään kynällä ja viivoittimella. Itse asiassa varsinai-nen piirtotyö on pieni osa kaupunki-
suunnittelijan työtä. Se on tiedonhankintaa ja sen käsittelyä, lankojen yhteenvetoa sekä hyvin sosiaalista tekemistä.
- Suunnitellessa pitää selvittää eri asioita kuten muun muassa alueen melutasoa, kulttuurisia arvoja, millaista väkeä siellä asuu ja työskentelee, millaisia tulevaisuuden-suunnitelmia eri tahoilla alueella on. Näin muutaman mainitakseni, Tampereen kau-pungilla asemakaavoituksessa työskentelevä kaavoitus arkkitehti Anna Hyyppä kertoo.
Viisi vuotta sitten suoraan koulunpenkiltä töihin päässyt Hyyppä ei tunnista termiä
8
Kuva: Emmi Rossi
Kaupunki rakentuu yhdessä – ei paperillaAnna Hyyppä on unelmamestassaan. Hän on osa sitä, että Tampereesta tulee juuri sellainen kun kokouspöydissä pohditaan.
tavallinen työpäivä.- Onko sellaista? Päivä menee kokouksissa,
sähköpostien parissa, raporttien lukemises-sa, selvityspyynnöissä, tiedon onkimisessa, ideoinnissa ja välillä piirtäessä, Hyyppä pohtii.
Työpäivät kuluvat nopeasti ja töitä ei aina kykene ennakkoon suunnittelemaan. On päiviä, jolloin tulee jotain yllättävää, ja päiviä, jolloin voi suhteellisen varmasti suunnitella tekemisensä.
- Parasta tässä työssä on sen monipuoli-suus. Kiirettä pitää, mutta aina oppii jotain uutta.
Kaupunkisuunnittelija tekee yhteistyötä monien eri ammattialojen kanssa. Suunni-
tellessa tarvitaan erikoisasiantuntemusta esimerkiksi viheralueista ja liikenteestä. Vaikka poliittiset tahot lopulta päättävät suunnitelmista, on kaavoituksella tärkeä rooli kaupungin kehittämisessä.
- Yleiskaavassa määritellään alueiden käyttöä yleispiirteisesti ja asemakaava on tarkempi suunnitelma ennen rakennussuun-nittelua. Tampereen asemakaavoitus on jaettu neljään alueeseen ja minä kuulun kes-kusta-alueeseen. Esimerkiksi nyt on työn alla sekä isomman asuinalueen että pienempien täydennysrakentamiskohteiden suunnittelu, Hyyppä toteaa.
Vaikka kaupunkisuunnittelijan työpäivät menevät lähinnä toimistolla säntäillessä,
niin välillä pääsee raittiiseen ulkoilmaan. Tai pääsee jopa maan alle.
- Aikanaan kävimme muuan muassa Häm-pin parkin työmaalla. Olihan se aika mielen-kiintoista nähdä, mitä kaupungin alapuolella tapahtuu.
Joskus työ vie mennessään niin, että kaupunkia tulee katsottua sillä silmällä jopa vapaa-ajalla.
- Meillä on työporukan lenkkiryhmä, joka kiertää aina joka kerta uutta reittiä Tampe-reella. Tulee nähtyä uusia paikkoja ja siinä samalla katselemme, miten suunnitelmat ovat toteutuneet, Hyyppä naurahtaa. �
9
SOL on suuri suomalainen, vakavarainen palvelualan perhe-yritys. SOLin palveluratkaisu -mallissa yhdistämme saumat-tomasti siivous-, toimitila-, kiinteistönhoito- ja turvallisuus-palvelut. Pesulapalvelumme helpottavat kuluttajien arkea ja henkilöstöpalvelumme tarjoavat joustavasti palveluosaajia yrityksille. Tytär yhtiömme palvelevat Ruotsissa, Virossa, Lat-viassa, Liettuassa ja Venäjällä. Palveluksessamme on noin 12 000 aurinkoista SOLilaista, joista noin 4 000 työskentelee kansain välisissä toiminnoissa.
Katso video!
10
Hymypojat hoitavat hommansaPiiroisen Pasi, Lainion Joona ja
Tontin Taneli ovat kiinteistöhoidon ammattilaisia. Kolmikko työsken-
telee SOL Palveluiden Lahden yksikössä. Heidän työnään on kiinteistöjen tekninen ja yleinen huolto, ulkoalueiden hoito, vesi- ja viemärilaitteiden huolto sekä koko kiinteis-tön ympäristöasioiden hallinta.
Kolmikosta kokenein on Pasi, joka on ollut alalla jo yli neljännesvuosisadan. ”Aloitin hommat ihan laitekiinnostuksen pohjalta. Vuosien mittaan kiinnostus kiinteistönhoi-toon syveni ja ammattitaito karttui – nyt vedän jo 21 henkilön tiimiä”, kertoo Pasi.
Porukan kuopus Joona valmistui kiin-teistönhoitajaksi viime keväänä ja on ollut
SOL:in mies jo ensimmäisestä työharjoit-telusta alkaen. Taneli puolestaan kertoo tulleensa SOL:ille oppisopimuspolun kautta. Nyt takana on kuusi vuotta alan töitä, jona aikana työtaidot ovat jalostuneet Pasin opis-sa jo varsin pitkälle.
Pasi kertoo, että heidän johdonmukaisesti johdetun toiminnan, hyvän asiakaspalvelun sekä ammattitaitoisen tekemisen avulla SOL:in Lahden kiinteistönhoitoyksikkö on kasvanut vauhdilla. SOL haluaa tarjota asiak kailleen jatkuvasti parempaa laatua, joka tarkoittaa myös henkilöstön koulutuk-sesta huolehtimisesta. Siksi myös Tanelille ja Joonalle on tulossa jatkokoulutuksia, kuten kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto.
Taneli ja Joona kertovat molemmat, että luottamus kiinteistönhoitajaan on koettu tärkeäksi asiaksi. Ihmiset päästävät asun-toihinsa ilman paikalla oloa. Usein palvelu-kohteissa asukkaiden ja kiinteistönhoitajien välille syntyy luottamuksellinen side. Jopa kahvikutsuja tipahtelee, ja pojista on tullut joidenkin vanhempien ihmisten lemmikkejä.
Pasi katsahtaa Joonaan ja Taneliin, her-kistyy ja toteaa: ”Esimiesvuosieni aikana ei ole kertaakaan tarvinnut käydä kyttäämässä kohteessa ovatko miehet hoitaneet hom-mansa – aina ovat hoitaneet.” �
SOL Palveluilla
kouluttautumista
tuetaan ja uran on
mahdollisuus edetä
vaikka mihin asti.
Asukkaat kaipaavat
vanhaa talkkari
henkeä.
Tykkään SOL:illa
välittömästä
ilmapiiristä.
11
Testaa tietämyksesi kiinteistöpalvelualasta ja osallistu Beats-kuulokkeiden arvontaan!siistiihommaa.fi
NIIN KAUAN KUIN ON TALOJA, ON TÖITÄ
Hyvin koulutettu kiinteistönhoitaja Tuomo Toivanen, 26, työskentelee
kiinteistönhoitajana RTK-Palvelu Oy:n Kuopion yksikössä.
Kiinteistötekniikka on aina kiinnostanut Tuomoa, ja hän on ollut kiinteistönhoitajana kesätyöajoista lähtien. RTK-Palvelussa hän on työskennellyt heti valmistumisestaan saakka.
Tuomolla on kiinteistönhoitotyöhön oivallinen koulutus, sillä hänellä on taka-taskussaan sekä talotekniikan että kiinteistö-palvelujen perustutkinnot. Lisäksi Tuomo suorittaa parhaillaan työn ohessa kiinteistö-palvelujen ammattitutkintoa. Tutkintoa
suorittamaan hän pääsi vain vinkattuaan pomolleen jatko- opiskeluhaluistaan.
RTK-Palvelussa Tuomon työ on hyvin itsenäistä. Päivät alkavat varikolta ja jatkuvat itsenäisenä työskentelynä, kunnes on aika palata konttorille. Konttorilla Tuomo tekee tarvittavat raportoinnit ja merkitsee ylös tehdyt laskutustyöt.
Tuomon työpäivästä suurin osa kuluu piha-alueiden puhtaanapidon ja ulkoaluei-den kausitöiden, kuten ruohonleikkauksen, lehtien puhalluksen, lumen kolauksen, hiekoituksen, hiekan poiston, kattokou-rujen ja rännien puhdistusten parissa.
Kiinteistö tekniikan puolelta tehtäviin kuuluvat lämmönjako- ja ilmastointilaittei-den kunnossapito sekä energiankulutuksen seuranta. Lisäksi Tuomo suorittaa raken-nusten pienkorjauksia ja huoltaa asuntojen vesikalusteita. Monipuolisia töitä helpotta-vat lukuisat käsityökalut sekä kehittyneet ympäristönhoitokoneet.
Tuomosta tuntuu hienolta saada kiitosta asiakkailta, joiden vaatimustaso on tavallis-ta korkeampi. Tuomolla onkin tavoitteena edelleen kehittyä ammatissaan ja edetä suurten liikekiinteistöjen haastavien huolto-töiden ekspertiksi. �
Työskentely
RTKpalvelussa alkoi
suoraan opintojen
päätyttyä.
RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityk-siä 40 vuoden kokemuksella. Konsernin liikevaihto on n. 120 milj. euroa ja sen palveluksessa työskentelee maanlaajuisesti yli 3 000 alansa ammattilaista. RTK-Palvelu tarjoaa siivous-, kiinteistöhuol-to-, käyttäjä- ja teollisuuspalveluja yrityksille ja julkisen sektorin asiakkaille. Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat keskeisesti myös tekniset kiinteistöpalvelut sekä energiansäästöpalvelut. Kiinnostaako sinua ura RTK-Palvelussa? Ovemme ovat auki. Tule ja opi työssä ammattilaiseksi! www.rtkpalvelu.fi/tyopaikat
Katso video!
13
Oma-aloitteisuus vie uralla eteenpäin Jenni Harju, 29-vuotias palveluohjaa-
ja, työskentelee Lassila & Tikanojalla MTV3:n toimitalossa Pasilassa.
Vaikka Jennin asemapaikka sijaitsee Pöllölaaksossa, on hänen vastuullaan useita toimitilakohteita. Aivan yksin ei Jennin tarvitse kaikkea tehdä, sillä hänen alaisuu-dessaan työskentelee noin 40 siivoojaa.
Jenni kertoo, että hänen työnsä on erittäin monipuolista ja liikkuvaa. Päivät sisältävät siivoojien auttamisista eri asioissa, laadun-valvontaa ja asiakaspalvelua. Jenni toimii myös oman esimiehensä eli palveluesi-miehen oikeana kätenä.
Parasta työssä Jennin mielestä on työ-kaverit ja siivouskohteiden ihmiset, jotka ovat yleensä ihania ja huomioivat siivous-työntekijät. Ihmisten kanssa on mukava myös käydä keskusteluja siivoustarpeista, kuten peruspesujen aikatauluista, tilojen siivoustiheydestä ja siivousalueiden muu-toksista.
Jenni kertoo, että L&T:llä työ on rentoa,
koska siivoustyössä voi itse miettiä itselle so-pivan työtavan. Myös työn vaatimukset ovat selkeitä ja jokainen tietää mitä itseltä odote-taan. Ja jos eteen tulee kinkkisiä tilanteita, apua on aina helppo mennä kysymään.
Jenni toteaa, että vaikka kunto pysyy työssä yllä, työ ei kuitenkaan ole raskasta. Työvälineet ovat kehittyneet ja työn teke-minen on nykyään helppoa ja ergonomista. Yhdistelmäkoneet helpottavat todella paljon ja koneet myös puhdistavat lattiapinnat moppia paremmin.
Jennin oma tie L&T:llä alkoi kiertävänä siivoojana – työssä, jonka hän otti tosissaan. Hän alkoi tehdä kehityshavaintoja siivottavis-ta kohteista ja raportoida niistä esimiehelle alusta saakka. Aktiivisuus palkittiin: palvelu-esimies arvosti Jennin asennetta, ja kun henkilö kemiatkin vielä sopivat yhteen, puoles-sa vuodessa Jenni yleni palveluohjaajaksi.
Tällä hetkellä yo-taustainen Jenni syven-tää osaamistaan suorittamalla oppisopimuk-sella palveluohjaajan ammattitutkintoa. �
Lassila & Tikanoja on palveluyritys, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa on muuttamassa kulutusyhteiskuntaa tehokkaaksi kierrätysyhteiskunnaksi. www.lassila-tikanoja.fi
L&T:llä työ on
rentoa, koska
siivous työssä voi
itse miettiä itselle
sopivan työtavan.
Katso video!
14
Coor Service Managementin aulas-sa huomio kiinnittyy välittömästi iloiseen tervehdykseen ja valloit-
tavaan hymyyn. Tua Wikholm, 27-vuotias aula palveluvastaava ja johdon assistentti huolehtii siitä, että ensikontakti yritykseen ei voisi olla miellyttävämpi.
Tuan hymyn takaa löytyy aimo annos kokemusta ja sosiaalista pelisilmää. Matka nykyiseen asemaan ja osaamistasoon on alkanut jo kahdeksan vuotta aikaisemmin, heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Tuan hyvä ystävä suositteli kiinteistöpalvelualaa ja Coorilla avoinna ollutta aulapalveluhenkilön työpaikkaa. Tua haki paikkaa ja pääsi töihin.
Tuan työuran alussa työnsuorittamis-paikkoina olivat Coorin asiakkaat, kuten eri suuryritykset ja virastot. Erilaiset työympäris-töt olivat opettavaisia ja työtehtävät todella monipuolisia.
Pyydettäessä Tua listaa aulapalvelun ydin-toiminnot: ”Asiakkaalle tuotetaan aina hyvä fiilis. Hänet otetaan vastaan, häntä huomioi-daan ja opastetaan tarvittaessa. Lisäksi aulan kautta kulkevat kiinteistön huoltotarpeita, siivousta ja ravintolapalveluita koskevat yhteydet. Toimistotöistä aulassa hoidetaan laskutuksia, erilaisten rekisterien ylläpitoa ja kokoustarvikkeiden hallintaa.”
Nykyisin Tuan vastuulla on myös johdon assistentin tehtävät, joihin hän sai ylen-nyksen hyvien työsuoritusten sekä johdon assistentin ja kielten koulutusohjelmassa suoritettujen AMK-opintojen kautta. �
Coor Service Management on yksi Pohjoismaiden johtavista kiinteistöpalvelutoimittajista ja tarjoaa kaikki ne palvelut, joita yksityisen tai julkisen sektorin hyvä ja tehokas toiminta edel-lyttää. Coorilla on erikoisosaamista kolmella palvelualueella: käyttäjä palvelut, kiinteistöpalvelut ja strateginen neuvonta. Asiakkainamme on sekä suuria että pienempiä yrityksiä ja julki-sen sektorin organisaatioita. Konsernin liikevaihto on noin 790 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 6 600.
Olet tervetullut!
Asiakkaalle
tuotetaan aina
hyvä fiilis.
Katso video!
15
Tuhansien ammattien ala
Rakennustuoteteollisuudessa val-mistetaan ja kehitetään tuotteita ja materiaaleja, joita käytetään uudis-
ja korjausrakentamiseen sekä rakennusten ylläpitoon. Tärkeimpiä tuotteita ovat muun muassa sementti, betonituotteet, tiilet, laastit, eristeet, teräsrungot, putket ja palkit. Rakennuspuusepänteollisuuden puolel-la keskeiset valmistettavat tuotteet ovat ikkunat, ovet, kattotuolit, keittiökalusteet ja puuportaat.
Eli yhden tuotteen valmiiksi saaminen ei ole niin yksinkertaista kuin sen luulisi olevan. Esimerkiksi Kuopion kaupungin-teatterin kolmiulotteiset seinäelementit eivät ilmestyneet yhdessä yössä kuin itses-sään…
Kaikki alkaa suunnittelusta. Arkkitehti suunnittelee elementin muodon ja värin ja tekee suunnitelmastaan visuaalisen 3D-mal-linnuksen.
Arkkitehti Antti Nousjoki Arkkitehti-toimisto ALA Oy:sta oli suunnittelemassa Kuopion teatterin seinäelementtejä.
- Suunnittelu lähti ympäristöstä ja van-hasta teatterirakennuksesta liikenteeseen. Muodoltaan seinäelementit muistuttavat
isoa rypistettyä paperiarkkia ja sama muoto on myös nähtävillä teatterirakennuksen si-sätiloissa. Ulos tahdottiin samaa tunnelmaa kuin sisällä salissa.
Kaikki alkaa suunnittelusta
- 3D-mallinnusta käytettiin luonnostelussa ja sillä kokeiltiin eri mittakaavoja. Jokainen elementti tarkennettiin tarkkaan 3D-mal-linnuksessa, jotta kuvio olisi symmetrinen koko matkalta.
Arkkitehdiltä suunnitelma lähtee rakennes uunnittelijan tehtävälistalle. Hänen työnään on suunnitella kolmiulotteisten seinäelementtien tekniset vaatimukset eli toisin sanoen hän varmistaa, että seinä-elementit pysyvät paikallaan kovimmassa-kin myräkässä. Rakennesuunnittelija laatii myös rakenteesta teknisen tietomallin.
Kun suunnitelma on kaikin puolin valmis, on aika rakentaa se. Elementtisuunnitelmat lähetetään tehtaalle tilaukseen.
Betoniluoma Oy oli mukana suunnitel-man toteutuksessa. Varatoimitusjohtaja Mikko Torvelan mielestä prosessi oli hyvin mielen kiintoinen, koska se poikkesi totutus-
ta valtavirrasta.- Prosessissa on mukana monta erilais-
ta osaajaa, kuten tuotannonsuunnittelu, työnjohtajat ja elementtityöntekijät, jotka valmistelevat ja toteuttavat elementit. Suunnittelulla on tärkeä osa toteutuksessa ja erityisesti tässä tapauksessa se oli erityisessä painoarvossa. Valmistetut seinäelementit olivat niin erityislaatuiset, että esimerkiksi esteettiset asiat korostuivat.
- Valmistuksessa oli myös tärkeää ottaa huomioon viimeistely ja varastointi, jotta tuote saatiin jouhevasti tilaajalle.
Elementtisuunnittelijan tehtävänä on tarkistaa piirustukset, arvioida raaka-aine-tarpeet ja tilata tarvittavat erikoisosat. Tässä kohtaa seinäelementtien toteutusta eletään kinkkistä vaihetta, sillä muottien valmistus on erityisen haasteellista. Muottisuunnitte-lussa käytetään 3D-mallinnusta ja erilaisia muotteja tarvitaan seinän rakentamiseen kymmenkunta. Tämän jälkeen muotit val-mistetaan suunnitelmien mukaisesti.
Rakennustuoteteollisuuden parissa työskentelee lukuisia eri ammattinimikkeitä. Työ ei ole vain paikallista, vaan alan suurimmat yritykset ovat erittäin kansainvälisiä. Töitä ei ole tarjolla pelkästään vain itse tuotteen valmistamisen puolella, vaan tuote pitää myös suunnitella, tehdä, myydä ja markkinoida.
Kuvat: Tuomas Uusheimo
16
Prosessissa on mukana monta erilaista osaajaaMuotteihin tulevan materiaalin valmistamiseen tarvitaan myös erikoisammattilaista. Betonilaborantti suhteuttaa käytettävän betonimassan eli määrittelee raaka-aineet ja niiden määrät. Teatterin seinäelementtien valmistuksessa tehtiin myös tuote-kehitystä, sillä muotit täytettiin kuitubetonimassalla.
Tämän jälkeen seinäelementit valmistetaan. Valmistuksessa kirvesmies ja raudoittaja työskentelevät parina. Timpuri kokoaa muotin ja raudoittaja raudoittaa. Ulkokuoren raudoituksen jälkeen lasketaan betonin menekki ja tilataan massa tehtaan betonimylläriltä. Valmis betoni siirretään työkohteeseen silta-nosturilla ja valutetaan betonisuppilosta elementtimuottiin. Ulkokuori saa eristeet ylleen ja saumojen kohdalle sijoitettavat ansaat pitävät ulko- ja sisäkuoren yhdessä. Nostolenkit mahdol-listavat elementin kuljetuksen kohteeseen. Sisäkuori varustel-laan ulkokuorten tavoin eli raudoitetaan ja valetaan.
Seuraavana yönä työryhmä purkaa muotit, nostaa elementit pystyyn ja mahdollisesti pesee ne. Paikkarit tarkistavat kaikki elementit ja viimeisestelevät ne myynti kuntoon.
Kaiken tämän jälkeen seinäelementit suojataan, kuljetetaan työmaalle ja asennetaan Kuopion teatterin seinään. �
17
Peab ja asukas ne yhteen soppii
huomenna mennään työmaa- koppiin!
Peab-konserni on yksi Pohjoismaiden suurimmista rakennusyhtiöistä. Se työllistää Pohjoismaissa 13 000 henkilöä, joista Suomessa noin 750. Konser-nin toiminta jakautuu neljään liiketoiminta -alueeseen; rakentaminen, asun-not ja toimitilat, infrarakentaminen ja teollisuus. Peab-konsernin liikevaihto on 4,8 miljardia euroa. Konsernin osake noteerataan Tukholman pörssissä. www.peab.fi
Työmailla jo
pikkupojasta.
Peabilla todella
arvostetaan
asukkaita.
Espoolaisen kerrostalon pihamaalla pötköttelee
putkia. Tekeillä on linjasaneeraus 189 asunnon
taloyhtiöön. Vaikka urakka on valtava, työmaalla
työskentelevät 25-vuotias markkinointitradenomi Jenna
Pasanen ja 27-vuotias diplomi-insinööri Niko Koski ovat
leppoisalla mielellä.
Niko toteaa, että haastavasta aikataulusta huolimatta
yksikään asunto ei ole valmistunut myöhässä ja työt
etenevät yhteispelissä asukkaiden kanssa.
Jenna kertoo, että asiat sujuvat hyvin, koska Peabilla
todella arvostetaan asukkaita. Asiakaspalvelussa Jennan
erikoisalaa on hänen opiskeluvaiheessa lopputyönä
yritykselle tekemä asukastyytyväisyyskyselymalli. Asuk-
kailta kyselyyn saatujen vastausten perusteella ohjataan
työmaan käytäntöjä koko sen keston ajan. Kyselyn lisäksi
Jennan työnkuvaan kuuluu viestintä. Sähköposteilla,
tekstareilla ja heippa- lapuilla tieto kulkee asukkaille no-
peasti. Aika-ajoin Jenna järjestää asukasiltoja sekä sopii
tapaamisia asukkaiden ja asiakaspalvelu insinöörin välille.
Myös tekninen osaaminen on Peabilla korkealla tasolla.
Niko kertoo, että hänen ajankäytöstään puolet kuluu
työmaalla ja toinen puoli tietokoneella, aikataulutusten,
kustannustenhallinnan, hankintojen ja töiden suunnitte-
lun parissa.
Isän ja papan mukana työmailla kasvaneena Niko on
oppinut, millä taidoilla raksalla pärjää. Puseroon tarttu-
nut kokemus jalostui osaamiskartoitusmalliin, jonka hän
teki diplomityönään Peabille. Nikon mielestä osaamis-
kartoituksesta hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.
Työnantajalle selviää henkilöstön osaamistaso ja työnte-
kijälle se mitä häneltä odotetaan.
Niko ja Jenna ovat molemmat sitä mieltä, että Peab
on ottanut heidät arvostavasti omakseen jo opiskeluai-
kana. Rakentamisen eri vaiheista saatu opiskeluaikainen
työkokemus on kasvattanut heidät nykyisiin itsenäisiin ja
vastuullisiin tehtäviin. �
Katso video!
18
Tuhat ja yksi asuntoa
YIT:llä on yli 100 vuoden kokemus ja vahva markkina-asema: se on Suomen suurin asun-tojen rakentaja ja Venäjällä suurin ulkomainen asuntorakentaja. YIT on myös Suomen suurim-pia toimitila- ja infrarakentajia. YIT toimii seit-semässä maassa työllistäen yli 6 000 henkilöä.
www.yit.fi/tyopaikat
Koen onnistuneeni
kun taloudelliset,
aikataululliset ja
laadulliset asiat
natsaavat.
Juuso Rapelin, 29-vuotiaan työmaa-insinöörin työhön liittyy raha, aika ja laatu.
Helsingin Pasilassa YIT:n Konepajan työmaalla on rakenteilla asuntoja yli 1 500 asukkaalle, joten mistään puuhastelusta ei tontilla ole kyse. Merkittävässä hankkeessa on tärkeää, että työmaainsinöörillä on tarkka käsitys siitä missä mennään.
Konepajan työmaalla työskentelee päi-vittäin lähes sata työntekijää ja toistakym-mentä työnjohtajaa toteuttamassa hanketta, jossa urakka-arvot nousevat miljooniin. Juuso kertoo olevansa rahapainotteinen per-soona ja suunnittelevansa hankeprosessissa ensin kustannukset. Sen jälkeen on vuorossa aikataulutukset ja koko rakentamisvaiheen kestävä herkeämätön laadun tarkkailu.
Kannuksensa alalle Juuso on hankkinut käymällä ensin ammattikoulun ja jatkamalla sieltä insinööriopintoihin tehtyään välissä muutaman vuoden alan töitä. Juuso haluaa siksi painottaa, että ammatillisen koulu-tuksen valinta ei sulje jatko-opintomah-dollisuuksia pois, vaan päinvastoin antaa erinomaiset edellytykset rakennusalan AMK-koulutuksiin.
Oman työnsä hienoutena Juuso pitää rakennus alan monipuolisuutta, sillä kahta samanlaista kohdetta ei ole. Työmaalla jokai-sella rakentajalla on oma itsenäinen ja tärkeä vastuu alue. Työntekijällä on tuotannollinen vastuu ja työnjohdolla on vastuu työvaiheista.
Rakentaminen on myös kovaa vauhtia kehittyvää liiketoimintaa, joka edellyttää innovatiivisia toimenpiteitä myös kentän puolella, toteaa Juuso. �
Katso video!
19
Lemminkäisen mies jo nuoresta saakka
Pistiäisen ja liimapossukuskin pomo
Joona Leiniäinen on 20-vuotias rakennus-
mestariopiskelija, joka työskentelee Lem-
minkäisen talonrakentamisen työnjohto-
harjoittelijana.
Joona aloitti kesätyöt rakennuksilla jo
14-vuotiaana äitinsä jalanjäljissä. Ensimmäisinä
kesinä Joona työskenteli rakennusapumiehenä
tehden raivaus- ja siivoustöitä. Pikkuhiljaa työn-
kuva monipuolistui ja hän pääsi rakennustöihin
kirvesmiesten avuksi.
Aloitettuaan opinnot Metropolia AMK:ssa
Joona onnistui saamaan jo ensimmäisenä kesänä
työnjohtoharjoittelijan paikan Lemminkäiseltä.
Nykyisen työnkuvansa Joona kiteyttää osuvasti
lauseeseen: ”Ratkaisen ongelmia ja tilaan tavaraa.”
Karoliina Mattsson, insinööri AMK, työs-
kentelee Lemminkäisen infrarakentami-
sen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä.
Karoliinalle oli selvää jo yläasteelta saakka,
että hän haluaa maarakennusalalle. Alan valintaa
ohjasi hänen vahva asfalttialan perhetaustansa.
Oikea asenne ja opintomenestys Turun
AMK:ssa avasivat Karoliinan tien kesätöihin
Lemminkäiselle, jonka palveluksessa hän on
siitä saakka ollut. Kesätyö- ja työharjoitteluvai-
heessa Karoliinan tehtäviin kuuluivat liikenne-
järjestelyt, apulaistyömaamestarin tehtävät,
oman asfalttipaikkausryhmän vetovastuu ja
monenlaiset paperihommat ”vanhojen parto-
jen” opissa.
Nyt Karoliinan päivät täyttyvät ympäristö- ja
kiviaineslupien vaatimasta suunnittelusta ja
asfalttimassojen CE-merkintäasioista, joista hän
teki aikoinaan opinnäytetyönsä.
Toisaalta työmaaorientoituneena ihmi-
senä Karoliinan on aina välillä päästävä tosi
hommiin tien päälle kolamiesten, perämiesten,
pistomiesten eli pistiäisten ja liimapossujen eli
liimanlevittimen kuljettajien pomoksi! �
Modernin ja haasteita täynnä olevan kerros-
talotyömaan työnjohtoharjoittelijan tehtävät
ovat Joonan mielestä tärkeä osa opiskeluvaihet-
ta. Keskustelemalla kokeneiden talonrakentajien
kanssa koulussa opittu teoria ja työmaankäytän-
nöt nivoutuvat toisiinsa.
Parhaillaan Joona opiskelee vesi- ja viemäri-
tekniikkaa, lämmitystekniikkaa, rakennusten
sähköjärjestelmiä ja ilmastointitekniikkaa. Nämä
opit tekevät hänestä talotekniikan asiantuntijan,
tutkintonimikkeen ollessa rakennusmestari-LVI.
Joona toteaa, että talotekniikkaosaaminen
mahdollistaa hänelle työskentelyn sekä uudis-
että korjausrakennuskohteiden työnjohdossa ja
suunnittelussa. �
Ratkaisen
ongelmia ja
tilaan tavaraa.
Olen tehnyt
koko työurani
Lemminkäisellä.
Rakennamme toimivia, turvallisia ja terveellisiä olosuhteita asumiseen, työntekoon ja liikkumiseen – 5 600 lemminkäi-sen voimin, yli sadan vuoden kokemuksella. Olemme vahva infra- ja talonrakentamisen osaaja, jonka markkina-alue on Pohjois-Eurooppa. Tarjoamme mielenkiintoisia projekteja ja urakehitysmahdollisuuksia rakennusalan huippuammattilai-sille ja sellaisiksi haluaville.
Katso video!
20
Ruduksella on pitkä historia. Yhtiön juuret ovat reilusti yli sadan vuoden päässä suomalaisessa peruskalliossa. Nykymuotoinen Rudus on muodostunut 1900-lu-vun lopulla, kun monet suomalaisen rakennusteollisuuden muutokset muokka-sivat yrityskenttää. Rudus toimii Suomen lisäksi Baltiassa ja Venäjällä Pietarin alueella. Henkilöstön määrä on tällä hetkellä yli 1 000. Rudus-turvapuistossa pe-rehdytetään myös opiskelijoita työmaaturvallisuuteen. www.rudus.fi, www.rudus.fi/turvapuisto
Jouni Kahila on 29-vuotias maanmittaus-tekniikan insinööri, joka toimii Ru-duksella kiinteistöinsinöörinä. Hänen
työnkuvaansa kuuluu kiinteistöjen hallintaan liittyviä tehtäviä. Kiinteistöjä Ruduksella on satoja ja betonitehtaitakin noin seitsemän-kymmentä, eli työtä riittää.
Jouni laatii myös karttoja, joita tarvitaan uusien maa-alueiden hankinnassa. Koska kiviaines on yhtiön perusraaka-aine, on tärkeää saada hyvää raaka-ainetta keskeisiltä sijainneilta, toteaa Jouni.
Nykyiset työtehtävät ovat saaneet hyvän perustan ympäristötaustasta. Ympäristöluvat antavat raamit, joiden perusteella voimme toimia.
Ympäristötekniikan insinööri Henri Kylä- Utsuri, 34, työskentelee kierrätyksen tuotepäällikkönä. Rakennusalaan Henrin kiinnostus syntyi ympäristötekniikan opinto-jen jälkeisissä konsulttihommissa, joissa hän toimi maa-ainesten kunnostusprojekteissa. Ruduksella Henrin työaika kuluu ylijäämä-maan ja betonin kierrätyksen kehittämisessä. Lisäksi Henri avustaa tarvittaessa kiviaines-vientitoiminnoissa ja ympäristövaikutusten arvioinneissa.
Diplomi-insinööri Sini Ruokonen, 28, on kehitysinsinööri, jonka työhön kuuluu laadun-valvonta valmisbetonipuolella. Sinin työ on vaihtelevaa. Hän raportoi muun muassa laatuun ja tuotantoon liittyviä lukuja Ruduk-sen johdolle. Lisäksi hän tekee arviota, miten uudet standardit ja normit tulevat vaikutta-maan yrityksen toimintaan ja pohtii miten kierrätettäviä materiaaleja voidaan hyödyn-tää tuotannossa entistä paremmin. �
Vastuullista maa-ainesten käyttöä Ruduksella
Tehtävät
Ruduksella ovat
olleet moni puolisia.
21
Liikenne-suunnittelija Lauri
Liikenne-suunnittelija
Liikennesuunnittelijan työssä haas-tavinta Laurin mielestä on tilan niukkuus kaupungeissa. Joten aina
on mietittävä mitä priorisoidaan. Muista kovemmista insinööritieteistä poiketen Suomessa liikenneasioissa on 5,5 miljoonaa asiantuntijaa. ”Kun ryhdyt suunnittelemaan jonkin kaupungin liikennettä, asukkaat tie-tävät siitä enemmän, kuin sinä itse”, toteaa Lauri. Asukkaiden kokemuksilla on merki-tystä, sillä innokkailla liikkujilla on paljon yksityiskohtaista tietoa, josta suunnittelija ei tiedä. Tästä syystä työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, sillä suunnittelu-prosessissa on paljon työpajoja ja yleisötilai-suuksia tavallisten ihmisten kanssa.
Vaikka Lauri oli lukiossa hyvä myös kielissä ja musiikissa, hän havaitsi jo varhain itsessään sisäisen suunnittelijan. Siksi Lauri halusi valita tutkinnon, joka antaisi paljon mahdollisuuksia työtehtäviin ja
ura kehitykseen. Aalto-yliopiston insinööri-tieteiden korkeakouluun tie aukesi lukiossa opiskeltujen pitkän matematiikan ja pitkän kemian avulla.
Laurin mielestä koulutuksessa annetaan peruslähtökohdat työelämään. Koulutus ei kuitenkaan rajoitu opiskeluvaiheeseen, vaan työelämässäkin voi opiskella. Diplomityö lii-kenneturvallisuudesta vaikutti Laurin työn-kuvaan uran alussa, sillä juuri siitä aiheesta hän tiesi silloin eniten. Myöhemmin uralla työkokemukset ovat sitten vieneet hyvinkin erilaisiin tehtäviin.
Laurin työssä parasta on vaihtelevuus ja asiantuntijaorganisaation välitön ilmapiiri. Suunnittelualueena voi olla koko Suomi, eikä tarvitse suunnitella vain yhtä kohtaa. Ramboll suurena konsulttitoimistona on asiantunteva. ”Mihin tahansa osataan vas-tata, kun löydetään talosta oikea henkilö”, napauttaa Lauri. �
Diplomi-insinööri Lauri Vesanen työskentelee projektipäällikkönä Ramboll Finland Oy:ssä. Työssään hän suunnittelee kaupunkiliikennettä.
Ramboll on johtava kansainvälinen suunnittelu- ja konsultointialan yritys. Säätiöomisteisessa yhtiös-sämme työskentelee yli 12 300 eri alojen ammattilaista globaalisti. Suomessa toimimme maanlaajuises-ti 1900 asiantuntijan voimin. Tarjo-amme infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, ra-kennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultoin-tiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Työmme tavoitteena on luoda ai-dosti koko yhteiskunnan toimintaa kehittäviä ratkaisuja. Tässä onnistu-misen takaa osaava ja näkemykselli-nen henkilöstömme.www.ramboll.fi
Havaitsin
itsessäni sisäisen
suunnittelijan.
Katso video!
22
Harjoittelijoina asiantuntija- rakennuttajaorganisaatiossa
Kaisa Ristolainen, 26-vuotias diplomi-
työtä tekevä tekniikan kandidaatti,
työskentelee hankintainsinööriharjoit-
telijana SRV:llä Helsingin yliopiston saneeraus-
kohteessa Porthaniaa vastapäätä.
Teknis-loogisena ihmisenä Kaisalle rakennus-
tekniikan opiskelu oli helppo valinta. Raisiosta
kotoisin olevalle Kaisalle oli kohtuullisen matkan
päässä kolme vaihtoehtoista opiskelupaikkaa:
Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu,
Tukholman kuninkaallinen teknillinen korkea-
koulu ja Tampereen teknillinen yliopisto. Näistä
Kaisa valitsi maineikkaan Tampereen.
Kaisan tekeillä olevan diplomityön tut-
kimusaihe – alihankkijoiden sitouttaminen
rakennusprojektiin – liittyy keskeisesti hänen
työnkuvaansa.
Teemu Koivunen, 24-vuotias teekkari
ja urheilija, opiskelee Tampereen tek-
nillisessä yliopistossa ja työskentelee
samalla SRV:llä.
SRV:llä Teemun työt alkoivat kesällä 2012,
jolloin hän kartoitti Asuntomessuilla ihmisten
toiveita unelmien asumisesta. Seuraavana kesä-
nä Teemu oli jo sitten tosihommissa rakennuk-
sella piikkaus- ja betonivalutöissä.
Nyt Teemun vastuulla on vähän vasaraa
painavampia asioita, kuten rakennusurakointiin
liittyvät asiakirjojen päivitys- ja muutostyöt, lisä-
töiden ohjeistukset ja tarkennukset, rakennut-
tajapäällikköä avustavat tehtävät, suunnittelu-
kokousiin osallistuminen, tietomallipalaverit ja
asuntojen hinnoittelun- Excel-taulukot.
Rakentamiseen kiinteästi liittyvä busi-
ness-puoli on kiinnostanut Teemua niin paljon,
Aineopinnot, joihin Kaisan osaaminen nojaa,
ovat sisältäneet suunnittelun perusteita, ra-
kennustuotantoa, tuotantotaloutta, rakennut-
tamista, erikoisurakointia ja tuotantoteknisiä
asioita. Käytännön rakennusalan kokemusta
Kaisa on hankkinut kesätöissä haalariharjoitte-
lijana rakennusaputöissä ja myöhemmin myös
työnjohtoharjoittelijana.
Lisämausteen Kaisan osaamiseen on tuonut
myös vaihto-oppilasvuosi Argentiinassa! �
että hän on opiskellut joitakin kursseja myös
Tampereen kauppakorkeakoulussa.
Teemun mielestä on huikeaa työskennellä
asiantuntijaorganisaatiossa, joka ei pelkää
haasteita. ”SRV:llä on meneillään Suomen
mittavimpia rakennushankkeita, kuten miljardin
euron kauppakeskus ja lastensairaala”, kertoo
Teemu. �
Jo poikasena
huomasin, että
rakentaminen on
kivaa!
Olen teknis
looginen ihminen.
SRV on rakennushankkeiden innovatiivinen kokonaistoteuttaja. Se vastaa asiakaslähtöisesti hankkeiden kehittämisestä, kaupallistamisesta ja rakentamisesta. SRV toimii Suomessa Hel-singin metropolialueella, sekä kasvukeskuksissa Turussa, Tampereella, Oulussa, Jyväskyläs-sä, Lappeenrannassa ja Joensuussa. Suomen lisäksi SRV toimii Pietarissa ja Moskovassa sekä Virossa.
SRV:n brändilupaus viestii erityisosaamisesta: SRV on Elämäsi rakentaja. SRV-konsernin liike-vaihto oli 684,4 miljoonaa euroa vuonna 2014. SRV:n palveluksessa on noin tuhat henkilöä.
Katso video!
Katso video!
23
Kuvat: TXXX
Pasilan Triplan työmaalla rakennetaan
muutamassa vuodessa pääkaupunkiim-
me uusi keskus. Työmaa on kolmen
korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppa-
keskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema,
asuntoja, hotelleja ja toimistoja.
Rakennusmestari Ville Komulainen,
rakennus insinööri Visa Kansikas ja maa-
rakentaja Raiko Ridal työskentelevät työmaalla
maarakennusalan ammattilaisina.
Työnjohtajana Ville suunnittelee ja valvoo töitä,
sillä työturvallisuus on kaiken lähtökohta. Myös
töiden laatu ja niistä syntyvät kustannukset ovat
Villen vastuulla. Kenttäihmisenä Ville tarttuu
välillä itsekin käytännön töihin, eikä pelkää vaikka
rapa vähän roiskuu. Hänelle on pohjalla ammatti-
koulututkinto ennen AMK-opintoja, joten käsillä
tekemisen ammattitaitoakin on hyvä pitää yllä.
Maarakentaja Raiko Ridal työskentelee
työmaalla moninaisissa tehtävissä. Voi sanoa,
ettei sellaista hommaa olekaan, josta hän ei
selviäisi. Tosin ammattitaito ei tule itsestään,
vaan oppimis halun ja kokemuksen myötä. Tällä
hetkellä Raikon vastuulla on paalukuormien
purkua ja mittausta, työmaan sähköistyksiä,
koneiden korjaamista ja tavaran vastaanottoa.
Maarakennustyömailla tarvitaan paljon erikois-
osaamista, ja työmaat valmistuvat tyypillisesti
monen yrityksen yhteistyönä.
Tästä kolmikosta Raiko ja Ville työskentelevät
pääurakoitsija YIT:n leivissä ja kolmas, Visa Kansikas,
YIT:n alihankkijalla. Visa on työnjohtajana patoseinä-
asennuksessa. Hän pitää huolta siitä, että paalutus-
työn tekemistä varten on olemassa kaikki tarvittavat
resurssit. Tähän liittyy mm. koneiden käyttökunnos-
ta huolehtimista ja varaosien hankkimista.
Kolmen kopla ja Pasilan Tripla
24
TUTKINTO AMMATTIOPPILAITOKSESTA
Maarakentajaksi ja maarakennuskoneenkuljettajaksi voi opiskella n. 30 eri oppilaitoksessa eri puolilla Suomea. Perus koulun jälkeinen opiskelu kestää yleensä kolme vuotta ja sisältää runsaasti harjoittelua käytännön työelämässä.
TUTKINTO AMMATTIKORKEAKOULUSTA
Ammattikorkeakouluissa voi infra-alalle (yhdyskunta-tekniikka) suuntautua sekä rakennusmestari- että insinööri-opintojen kautta. Molemmat opinnot kestävät noin neljä vuotta, sisältäen työelämäjaksoja.
Infra-alan ammattikorkeakouluopetusta tarjoavat oppi-laitokset:
• Helsinki, Metropolia AMK• Hämeenlinna, HAMK • Turku, Turun AMK • Tampere, TAMK • Lappeenranta, Saimia AMK • Kuopio, Savonia AMK • Oulu, OAMK • Rovaniemi, Lapin AMK • Vaasa, VAMK
TUTKINTO YLIOPISTOSTA
Diplomi-insinöörin tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Se sisältää lähtökohtaisesti kolmen vuoden kandidaatin-opinnot ja kahden vuoden maisteriopinnot. Erilaisia opinto sisältöpainotuksia on esimerkiksi infrarakenteet, liikenne- ja kuljetusjärjestelmät, vesi-, ympäristö- ja yhdys-kuntatekniikka ja georakentaminen.
• Helsinki, Aalto-yliopisto: yhdyskunta- ja ympäristö-tekniikan laitos
• Tampere, TTY: Rakennustekniikan laitos • Oulu, Oulun yliopiston teknillinen tiedekunta:
prosessi- ja ympäristötekniikka
MITÄ ON INFRA?
Infra on teitä, ratoja, satamia ja talojen perustustöitä. Puis-toja ja virkistysalueita, siltoja, luolia, tunneleita. Vesiväyliä ja hoidettuja rantarakenteita.
Infra-ammattilaiset rakentavat ja hoitavat kaikkea ulko-ympäristössä näkyvää ja maan alla olevaa tekniikkaa. He tuottavat myös rakentamisessa tarvittavat kiviainekset ja vastaavat rakennusmateriaalien kierrätyksestä sekä vaati-vista erikoiskuljetuksista ja nostotöistä.
Vasta insinööriopinnoista valmistu-
neelle Villelle työmaa on ensimmäi-
nen. ”Mieluusti olisin täällä työmaalla
patoseinän tekemistä pidempäänkin.
Tripla on pohjoismaisessa mittakaa-
vassa merkittävä hanke”, hän toteaa.
Kolmikko on yhtä mieltä siitä, että
maarakennusala sopii motivoituneille
ja vastuuntuntoisille sekä naisille että
miehille. Raittiista ulkoilmasta pitää
tykätä ja mullassa juoksemista ei sovi
pelätä. Vaikka maarakentaminen on
juurevaa, suurin osa töistä tehdään
kehittyneillä koneilla mm. 3d-mallin-
nusta ja koneohjausta hyödyntäen.
Maaperä tarjoilee aina yllätyksiään,
eikä työ ole koskaan tylsää tai kaava-
maista.
Tärkeimpinä kannusteina alalle
kaverukset mainitsevat erinomaiset
työllistymismahdollisuudet ja hyvän
ansiotason. �
Kolmen kopla ja Pasilan Tripla
Maarakennusalan koulutus
Katso video!
25
Maarakennuskoneen kuljettajaksi
Jyväskylän AO:ssa Kouluttaja Riku Suojala luotsaa maa-
rakennusalan opiskelijoita Jyväskylän
aikuisopiston Lievestuoreen yksikös-
sä. Hän tietää kertoa, että maarakennus on
luovaa työtä, jonka jälki näkyy. Maarakennusala
vaikuttaa elinympäristömme toimivuuteen,
sillä työkohteita ovat esimerkiksi liikenneväylät,
satamat, lentokentät, ympäristörakentaminen
ja vesihuoltoverkostot.
Jyväskylän aikuisopistolla on pitkät perinteet
maarakennusalan koulutusten järjestämises-
sä. Opiskelijoita on vuosittain noin 150 eri
koulutus ohjelmissa.
Toimipisteet ovat Jyväskylässä Viitaniemessä
ja Laukaan Lievestuoreella. Maarakennus-
koneiden käytön harjoittelua varten käytössä
ovat laajat harjoitusalueet ja nykyaikainen
konekalusto. Koulutusta tarjotaan sekä alalla
työskenteleville että alalle haluaville.
16-vuotiaat Juho Liimatainen ja Tuomo
Högbacka opiskelevat JAO:ssa maarakennus-
koneen kuljetusta. Siinä missä Tuomo tuli
kouluun vailla aikaisempaa kokemusta, Juho on
ajellut koneilla isän yrityksessä jo pikku pojasta
lähtien. Kummastakin lähtötilanteesta on
kouluun aivan yhtä tervetullut. JAO:n 12 alan
kouluttajaa pitävät kyllä huolta, että keskeiset
taidot opitaan koulutusohjelman aikana.
Opiskelijat koulutetaan työskentelemään
maarakennuskoneilla sekä huoltamaan niitä.
Opiskelussa perehdytään lisäksi katujen, teiden,
vesi- ja viemäriverkostojen rakentamis- ja
kunnossa pitotöihin sekä valintojen mukaan
myös asfalttialan töihin ja yrittäjyyteen. Koulutus
sisältää myös tärkeimmät turvallisuuskortit ja
BC-luokan ajokortin! �
Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja sa-tojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuis opisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymme nien ko-kemus koulutuksen ja työelämäpalvelujen järjestä-misestä. Jyväskylän aikuisopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää.
Nuorille peruskoulusta valmistuville
3vuotinen maarakennuskoneen
kuljettajakoulutus
Katso video!
26
Maarakennuskoneen kuljettajaksi
Jyväskylän AO:ssa
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
1. Mitkä ovat hyviä INFRA-alalla?
2. Minkälainen yritys SOL on omistuspohjaltaan?
3. Mitä ISS Palveluiden Teemu Mänty hoitaa ja huoltaa?
4. Kuka työskentelee asiantuntijarakennuttajaorganisaatiossa?
5. Mikä on kiinteistönhoitaja Teemu Toivasen työnantaja?
6. Mikä on rakennus- ja kiinteistöpalvelualalla erityisen tärkeää?
7. Mitä Infra tarkoittaa?
8. Kuka toimii liikennesuunnittelijana?
9. Mitä YIT:n Juuso Rapeli rakentaa?
10. Mikä ominaisuus vie Jenniä uralla eteenpäin?
11. Keitä Peab arvostaa saneerauskohteissa eniten?
Tehtävät
Oikeat vastaukset löytyvät osoitteesta themesta.net/opot-opet/materiaalit/esityksia-materiaalipankki/
2
A U T K S H S U D U R O M P N P TK P U L E V L A P K T R N F O P IP N P P A P P N T P O P P R H P YL E F P E A B G I N V N P C I A PO T S N S P M F A A L K V O O I PH P J K L P T E C P X P P O I S OK P A K O M R A P A R M L R E S MP N O P S E T P A M S I P S T E YA P S L P V L A P T T R P O U A TG L A S S I L A T I K A N O J A P
Kysymykset:
Etsi vastauksia lehdestä ja ratkaise ristikko. PYSTYYN muodostuu tärkeä nettiosoite, josta voit lukea lisää rakennus- ja kiinteistöpalvelualan ammateista.
Löydätkö labyrintistä yhdeksän (9) lehdessä mainittua rakennus- ja kiinteistö-palvelualan yritystä? Voit lukea sanat eri suuntiin: suoraan alas, suoraan ylös, oikealta vasemmalle tai vasemmalta oikealle. Löydettyäsi sanan, vedä viiva sen päälle!
27
Löydät Vetovoiman myös Twitteristä ja Instagramista. Twitterissä jaamme lyhyitä tunnelmapaloja
tapahtumista ja vinkkejä miten hakeutua rakennus- ja kiinteistöpalvelualan koulutuksiin. Kerromme
myös työllistymisvinkkejä. Jaamme mielenkiintoisia linkkejä koskien rakennus- ja kiinteistöpalvelu-
alaa. Osallistu keskusteluun hashtagilla #themesta. Etsi meidät Instagramista tunnuksella
@themesta1 ja pääset suoraan mukaan siihen, miltä rakennus- ja kiinteistöpalvelualoilla näyttää.
Tule mukaan tapahtumiimme ja jaa kuvia niistä hashtagilla #themesta.
JULKAISIJA Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustuote teollisuus RTT ry, Kiinteistötyönantajat ry, Infra ry, Palvelualojen Ammattiliitto PAM ry, Ammattiliitto Pro ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Pintaurakoitsijat ry, Kattoliitto ry, Lattian- ja seinän-päällysteliitto ry, Koneyrittäjien Liitto ry, Isännöintiliitto ry, Viher- ja ympäristörakentajat ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry
PÄÄTOIMITTAJA Janne Suntio ([email protected]) TOIMITTAJA Emmi Rossi VALOKUVAAJA Janne Suntio ULKOASU ACM PAINOS 80 000 PAINO Lönnberg Print & Promo 14. vuosikerta
Lisää tietoa rakennus- ja kiinteistöpalvelualasta www.themesta.net
TheMesta.net haastaa nuoret pohtimaan omaa unelma-alaansa
Twiittaa tai kerro Facebookissa lyhyt kuvaus unelm a -
ammatistasi rakennus- ja kiinteistö palvelualalla. Tai voit
tiivistää sen kuvalla Instagramissa. Nyt voit unohtaa
käytännöllisyyden ja heittää luovasti villeimmätkin
unelmasi kisassa valloilleen. Parhaimpien unelmatyön-
sä jakaneiden kesken arvotaan kymmenen leffalippua
ja lisäksi yksi unelmatyön jakaja pääsee tutustumaan
paikan päälle unelma duuniinsa ja jututtamaan alan
ammattilaisia työ urasta!
Muista liittää viestisi tai kuvasi mukaan
#unelmamesta
Kilpailuvastauksia voit
lähettää 30.4.2016 asti.