Tietoisen Unen Taito Selkounikurssi Olli Erjanti

Tietoisen unen taito – selkounikurssi © 2006 Olli Erjanti www.lucidweaver.com 1

Tietoisen unen taito - Selkounikurssi

Unioppaana Olli Erjanti


Tietoisen unen taito – selkounikurssi © 2006 Olli Erjanti

SisältöOSA I: SELKOUNITEKNIIKAT ............................................................................................. 4 1. JOHDANTO ..................................................................................................................... 4

Unien muistaminen .......................................................................................................... 6 Unipäiväkirjan pito ........................................................................................................... 8 Unitilastot ....................................................................................................................... 10

Unien määrä -taulukko .............................................................................................. 10 Unirytmi -taulukko ...................................................................................................... 10

Todellisuustesti .............................................................................................................. 11 Unimerkit ........................................................................................................................ 12 Innostus ......................................................................................................................... 12

Tavoitteiden asettaminen .......................................................................................... 12 Lisätietoa ....................................................................................................................... 15

2. NUKKUEN SELKOUNEEN – NISU TEKNIIKAT. .......................................................... 16 Unimuistin kehittämisen apukeinoja .............................................................................. 16 Todellisuustestejä .......................................................................................................... 16 Unimerkit ........................................................................................................................ 19

Unimerkkikategoriat ................................................................................................... 20 Tietoisuuden aste unimerkeistä ................................................................................. 21

3. MUISTAEN SELKOUNEEN – MISU TEKNIIKAT. ......................................................... 23 Itsesuggestiotekniikka .................................................................................................... 24 MISU-tekniikka ............................................................................................................... 25

4. SELKOUNEN VAKAUTTAMINEN ................................................................................. 27 Näköaistin katoaminen .................................................................................................. 28 Pyörimistekniikka ........................................................................................................... 29 Herääminen ................................................................................................................... 30 Voimakkaat tunteet ........................................................................................................ 30 Selkeyden säilyttäminen ................................................................................................ 30 Tietoinen herääminen .................................................................................................... 31

5. SUORAAN VALVEILTA SELKOUNEEN – SISU TEKNIIKAT ....................................... 32 Nukahtamisen hypnagoginen vaihe ............................................................................... 32

Oudot tuntemukset ja aistimukset ............................................................................. 33 Unihalvaus ..................................................................................................................... 34 SISU-tekniikkaan kuuluu ................................................................................................ 36

1. Rentoutumien ........................................................................................................ 36 2. Tehtävä mielelle .................................................................................................... 37 3. Uneen siirtyminen .................................................................................................. 40

Ruumiista irtautuminen .................................................................................................. 40 Tekniikoiden yhdistäminen ............................................................................................ 40


OSA II: SELKOUNISEIKKAILUT ........................................................................................ 42 6. SELKOUNEN MAHDOLLISUUDET ............................................................................... 42

Ympäristö ....................................................................................................................... 42 Liikkuminen .................................................................................................................... 43

Lentäen ...................................................................................................................... 43 Pyörien ...................................................................................................................... 43 Ajatuksen voimalla ..................................................................................................... 44

Unihahmot ..................................................................................................................... 44 Toiminta ......................................................................................................................... 45 Tarina ............................................................................................................................. 46 Tarkkailija ....................................................................................................................... 46 Sisäinen todellisuus ....................................................................................................... 47

7. PAINAJAISTEN KOHTAAMINEN .................................................................................. 48 Hyökkääminen ............................................................................................................... 49 Katseen voima ............................................................................................................... 49 Keskustelu ..................................................................................................................... 49 Eri tyyppiset painajaiset ................................................................................................. 50 Painajainen unimerkkinä ................................................................................................ 51 Unien tulkinnasta ........................................................................................................... 52

8. VINKKEJÄ UNIPERINTEISTÄ: SENOI -KANSA JA SAMANISMI ................................. 54 Senoi kansan uniperiaatteita ......................................................................................... 55

9. VINKKEJÄ UNIPERINTEISTÄ: TIIBETINBUDDHALAINEN UNIJOOGA ..................... 57 10. UNIEN HOIVAAVA VOIMA .......................................................................................... 60

Uhkaavassa tilanteessa ................................................................................................. 61 Kuinka etsiä aktiivisesti ratkaisua ongelmiinsa? ............................................................ 62 Muutokset elämässä ...................................................................................................... 63 Toisen unihahmon näkökulman ottaminen .................................................................... 64 Kehollinen paraneminen ................................................................................................ 64

11. UNET LUOVUUDEN LÄHTEENÄ ................................................................................ 65 Ongelmien ratkaisu unissa ............................................................................................ 67 Luovan prosessin vaiheet .............................................................................................. 67 Luovuus ja selkounet ..................................................................................................... 68

12. AVARAMPI MAAILMA ................................................................................................. 70

Liite A: Askel askeleelta opas selkouniin ........................................................................... 73 Liite B: Kolmen henkäyksen virtausrentoutus .................................................................... 77


TIETOISEN UNEN TAITO - SELKOUNIKURSSI

OSA I: SELKOUNITEKNIIKAT

1. JOHDANTO

Oletko koskaan havainnut kummallisessa tilanteessa, että: “Tämähän on unta!”

Selkounessa unennäkijä tajuaa näkevänsä unta ja pystyy hallitsemaan unimaailman

tapahtumia. Selkouni on taito, jonka opettelemalla voi toteuttaa haluamansa unelmat

unimaailmassa. Haluatko lentää taivaalla vapaana painovoiman kahleista kuin Peter Pan? Vierailla paratiisisaarella auringonlaskuja ihailemassa unelmiesi seuralaisen kera?

Harjoitella fyysistä taitoa, joka hereillä tuntuu vaikealta? Voittaa pelkojasi esimerkiksi

esiintymis- tai muissa tiukoissa sosiaalisissa tilanteissa? Saada luovia oivalluksia

elämästäsi tai työstäsi? Tietoisissa unissa voit keskittyä pitämään hauskaa tai sitten löytää

uusia puolia itsestäsi. Tämä kaikki on mahdollista, kun opettelet unien hallitsemisen taidon eli opettelet näkemään selkounia.

Tällä kurssilla ja omien jokaöisten harjoitusten avulla tutustut unimaailmaan. Unien

muistamiskykysi paranee unipäiväkirjan pidolla. Rentoutumis- ja keskittymisharjoitusten avulla opit siirtymään uneen tietoisesti suoraan valvetilasta. Opit näkemään unia, joiden

kulkua voit itse ohjailla. Kurssi sopii kaikille unista, mielen mahdollisuuksista ja

itsetuntemuksesta kiinnostuneille.

Tämä opas on tehty selkounikurssia varten, jossa toimin oppaana Helsingin aikuisopistossa ensi kertaa syksyllä 2005. Opas on siis tarkoitettu suullisen opetuksen

tueksi ja muistin virkistykseksi. Oppaassa ei käsitellä lukuisia rentoutumisharjoituksia ja

monia yksityiskohtia, joita kurssilla käyn läpi. Oppaasta on toivottavasti hyötyä myös

ihmisille, jotka eivät kurssilleni pääse. Itse olen harrastanut selkounia kohta

kaksikymmentä vuotta teini-iästä lähtien. Välillä harrastus on jäänyt taka-alalle ja sitten tullut taas esiin uudessa innostuksen puuskassa.

Selkounesta käytetään suomeksi erilaisia termejä. Yleisimmät ovat selkouni ja selväuni.

Nämä ilmentävät englanninkielisen sanan lucid dream tuomia mielikuvia selkeydestä ja

kirkkaudesta. Kysymys on tietoisesta unen näöstä, jossa uneksija tietää näkevänsä unta


sen tapahtuessa. Muita läheltä liippaavia termejä on mm. valveuni, joka tarkoittaa

pienessä tokkurassa tapahtuvaa päiväunelmointia. Selkounennäöllä ei ole nykyisen

unitutkimuksen mukaan tekemistä selvänäön, telepatian, enneunien tai muun tällaisen

paranormaalin kanssa, vaikka unet on toisinaan yhdistetty myös yliluonnolliseen maailmaan. Tämä opas perustuu unista tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen viimeisen

kolmen vuosikymmenen aikana.

Suomeksi selkounien opettelumateriaalia on saatavilla niukasti. Tosin netistä löytyy

nykyään vinkkejä jo suomeksikin esimerkiksi sivuilla www.hoyhensaaret.info. Kirjoja selkounista on suomennettu Patricia Garfieldin klassikko 1970-luvulta ”Luovaan

unennäköön”, joka löytyy useimmista kirjastoista. Myös unitulkinnoistaan tunnettu Olavi

Moilanen käsittelee lyhyesti selkounia kirjassaan ”Unista elämänviisautta”, joka myös

löytyy kirjastoista. Tämä opas on eniten velkaa yhdelle unitutkimuksen edelläkävijöistä

Stephen LaBergelle, jonka kirjoista ja tutkimuksista itse sain innostuksen uniseikkailuihin. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu, mutta käyn läpi tässä oppaassa alun perin LaBergen

kehittämiä selkounitekniikoita omien pienten lisäyksieni kera. Olen koettanut viitata

alkuperäisteoksiin, kun esittelen niiden ideoita.

Opas jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käyn läpi eri tapoja saada

aikaiseksi selkounia eli selkounitekniikoita. Toisessa osassa käsittelen, mitä selkounissa

on mahdollista tehdä, kun onnistuu niitä samaan aikaiseksi. Voit käyttää näitä vinkkeinä

omissa selkouniseikkailuissasi. Liitteenä on myös askel-askeleelta opas selkounen näköön

sekä rentoutumisharjoitus.

Lyhyesti sanottuna selkounien opettelu jakautuu kolmeen yhtä tärkeään osaan:

1) unimuistin eli unien muistamiskyvyn parantamiseen, 2) todellisuustestien tekemiseen eli

oppimaan kyseenalaistamaan todellisuus myös valveilla (tavallisissa unissa unta luullaan

todelliseksi kunnes herätään) ja 3) erilaisten rentoutumistekniikoiden oppimiseen selkounien aikaan saamiseksi. Tässä oppaassa käyn nämä kaikki läpi.

Kauniita unelmia! 4.5.2006 Helsingissä Olli Erjanti olli(at)erjanti.fi


Unien muistaminen

Selkouniharjoitusten edellytyksenä on unien muistaminen. Jokainen meistä näkee lukuisia

unia nukkuessaan läpi yön yhteensä noin puolentoista tunnin ajan. Aamulla useimmat muistavat näistä vain murto-osan. Joillekin unien muistaminen herätessä on helpompaa

kuin toisille. Säännöllinen unipäiväkirjan pito kasvattaa vähitellen muistettujen unien

määrää, vaikka alussa tuntuisi siltä, ettei muista unia juuri ollenkaan.

Hyvä unimuisti, eli unien muistamiskyky, on edellytys selkounien opettelulle. Tutkimusten mukaan ihmiset, jotka näkevät selkounia, muistavat enemmän myös tavallisia uniaan.

Unien kirjaaminen päiväkirjaan aamupöpperössä voi tuntua raskaalta, mutta mitä

vähemmän kiinnität huomiota uniisi, sitä vaikeampi on tulla niissä tietoiseksi. Kirjaamalla

kaikki unesi ja selkounesi keräät vähitellen kuukausien ja vuosien varrella oman

kallisarvoisen unikokoelman, johon on mukava palata vuosien jälkeen kertaamaan seikkailujaan. Hienotkin kokemukset unohtuvat suhteellisen nopeasti, jos emme käytä

ulkoisia muistiapuvälineitä niiden kirjaamiseen.

Seuraavassa vinkkejä sellaiselle, jolla on vaikeuksia unien muistamisessa.

1. Päätä aina nukkumaan mennessäsi sanoen ääneen itseksesi: "Tänä yönä

haluan muistaa uneni!" Voit kirjoittaa lauseen myös unipäiväkirjaasi

avonaiselle sivulle.

2. Herättyäsi makaa liikkumatta paikoillasi samassa asennossa, jossa nukuit. Tämä tuo unet mieleen paremmin.

3. Rentoudu, sulje silmäsi ja kysy itseltäsi: "Mistä näin unta?, "Mitä juuri äsken

tapahtui?"

4. Jos mitään ei tunnu tulevan mieleen, muistele kaikkia pieniä vaikutelmia,

jotka herätessäsi pyöri mielessäsi - tunnelmaa, maiseman osia, pieniä yksityiskohtia tai lauseen pätkiä, joita unessa esiintyi.

5. Yhdenkin pikkuasian muistaminen unesta johtaa yleensä koko unen

vähittäiseen palautumiseen mieleen.


Lisävinkkejä unimuistin parantamiseen: – Päättäväisen rauhallinen motivaatio on paras unimuistin kohentaja.

– Yritä nukkua mahdollisimman pitkään. REM-univaiheet pitenevät aamua kohti. Mitä pidempään nukut, sitä todennäköisemmin heräät näkiessäsi unta.

– Monesti unet palautuvat mieleen käänteisessä järjestyksessä lopusta alkuun sekä

viimeisestä unesta aikaisemmin yöllä nähtyyn. Odota siis hetki viimeisen muistamasi

unen jälkeen, että vieläkö sattuisit muistamaan joitakin muita unia.

– Mitä enemmän arvostat ja olet kiinnostunut unistasi, sitä enemmän muistat niitä.

– Kun ihminen herää luonnollisesti ilman ulkoisten välineiden apua (kuten herätyskelloa),

se tapahtuu yleensä suoraan unesta. Paras hetki unien muistamiseen on siis aina herättyäsi. Silloin unimuistot ovat mielessä kirkkaimmillaan.

– Unet pyyhkiytyvät mielestä nopeasti heräämisen jälkeen. Päivällä niitä muistaa tuskin

yhtään, jos niitä ei ole painanut mieleensä ja kirjoittanut ylös heti herättyään. Myös unen yksityiskohdat katoavat nopeasti aamun ja päivän mittaan. Siksi unet kannattaa taltioida

unipäiväkirjaan heti yöllä, jos havahtuu hereille, eikä vasta aamulla tai iltapäivällä.

– Koeta kehittää vähitellen itsellesi sellainen innostus ja huomiokyky, että aivan

ensimmäinen ajatuksesi herätessäsi on: "Mistä juuri äsken näin unta?" Tämä vaatii pitkäjänteisyyttä ja hiljalleen kehittyvää tarkkaavaisuuden taitoa, joka herkistää myös

selkounen oivaltamiseen.

– Pelkästään unien muistelu ja niiden ylöskirjoittaminen ovat selkounitekniikka sinänsä.

Ne kasvattavat unitietoisuutesi herkäksi siten, että muita tekniikoita ei välttämättä tarvita selkounien kutomiseksi. Lisäksi varsinaisten tekniikoiden tehokkuus kasvaa

huomattavasti.

– Selkouniharjoitukset kannattaa aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun muistaa ja kirjoittaa ainakin yhden unen yössä ja unipäiväkirjaan on kertynyt ainakin kymmenisen unta.


Unipäiväkirjan pito

(engl. dream journal=unipäiväkirja)

Valmistelut:

– Hanki itsellesi unipäiväkirja, joka miellyttää ja jota on mukava täyttää. Esimerkiksi

kierrevihko toimii hyvin. Varaa unien kirjoittamiseen erityinen kynä, joka on tarkoitettu

vain unien kirjoittamiseen. Yöpöydän lamppu tai vihon selkään kiinnitettävä klipsilamppu

sekä taskulamppu ovat näppäriä välineitä pimeässä kirjoittamiseen, jos ei halua häiritä kumppaniaan. Pidä sänkysi lähellä digitaalinen itsevalaiseva kello todellisuustestejä

varten (tähän palaan myöhemmin).

– Pidä unipäiväkirjaasi sängyn vieressä yöpöydällä nukkuessasi, ja kirjaa siihen unesi heti

havahduttuasi hereille. Unipäiväkirjasi tulisi olla niin lähellä, että ulotut siihen ilman nousemista sängystä.

– Noustessasi sängystä päivän askareisiin säilytä unipäiväkirjaa tyynysi alla, mistä siirrät

sen yöpöydälle aina ennen nukkumaan menoa. Näin uniharjoitukset ja päämääräsi pysyy paremmin mielessä, eikä unipäiväkirja jää hyllyyn pölyttymään.

– Varaa aikaa unien kirjoittamiseen ainakin 15–20 minuuttia joka aamu ennen muita

toimia. Tämä tarkoittaa, että otat tavaksesi mennä nukkumaan 20 minuuttia tavallista

aikaisemmin, jotta saisit tarvitsemasi määrän lepoa.

– Unipäiväkirjaa kannattaa kirjoittaa preesens, eli nykymuodossa. Esimerkiksi: "Kävelen

kotipihalla vehreiden puiden katveessa. Yritän hypätä ilmaan ja nousen lentämään

aurinkoiselle taivaalle tajuten näkeväni unta". Preesens-aikamuoto helpottaa unien

mieleen palauttamista.

– Unipäiväkirjan ensisivuista kannattaa varata muutama sisällysluetteloa varten. Tämä

helpottaa huomattavasti tärkeiden unien löytämistä vihosta, kun unia on kertynyt iso

määrä.

– Unipäiväkirjan viimeisille sivuille voit halutessasi jättää tilaa unitilastoja varten. Näin voit


seurata kehittymistäsi selkouniharjoituksissasi.

Herätessäsi: 1. Kertaa unen päätapahtumat mielessäsi pariin kertaan ennen sen

kirjoittamista. Jos muistat monia unia, kertaa myös ne.

2. Koeta muistaa mahdollisimman paljon yksityiskohtia unistasi.

3. Kiinnitä huomiota lisäksi unen tapahtumapaikkaan ja taustaan. Millainen

yleistunnelma siinä oli?

(4. Avaa silmät ja tee todellisuustesti esimerkiksi vilkaisemalla kaksi kertaa peräkkäin digitaalikellon näyttöä.)

5. Kirjoita erityisesti henkilöistä, tapahtumista, kaikesta erikoisesta,

voimakkaista tunnetiloista sekä oudosta logiikasta ajattelussasi tai väärästä

asiayhteydestä. Kirjoita myös omista reaktioistasi unitapahtumiin.

6. Jos olit, tai tulit tietoiseksi unitilasta, kirjoita, mikä laukaisi oivalluksen. 7. Anna jokaiselle unelle iskevä otsikko. Esim. ”Elvis keittiössä”.

8. Merkkaa otsikkoriville päivämäärä ja heräämiskellonaikasi. 9. Kirjoita joka toiselle sivulle. Väliin jäävään tyhjään sivuun tulee myöhemmin

huomioita unesta selkouniharjoituksia varten. 10. Kirjaa sisällysluetteloon: päiväys, kellonaika, sarake indikoimaan

(U=tavallinen uni,S=selkouni,X=herääminen ilman unimuistoja), unen otsikko.

Esim.

21.9.05 04:37 Lennän kirkkaalla taivaalla S

- Voit kirjoittaa sisällysluetteloon alaotsikkona jonkin erityisen merkkipaalun saavuttamisen tai muuten erikoisen ja huomionarvoisen tapahtuman

esimerkiksi: "Koin viisi peräkkäistä valeheräämistä!"

(11.) Lisää ruksit unitilastoosi

Lisävinkkejä unipäiväkirjan pitoon:

– Vaikka et muistaisi yhtään unta esimerkiksi keskellä yötä herätessäsi, kirjoita silti

heräämisaikasi sisällysluetteloon ja unirytmitaulukkoon (ks. alla), tämä auttaa unirytmisi

etsimisessä.

– Vaikka muistaisit vain lyhyen katkelman unestasi, kirjoita se.


– Voit kirjoittamisen lisäksi piirtää unipäiväkirjaasi unen tapahtumia tai maisemia. Voit

myös hyräillä unessa kuulemaasi musiikkia päivän mittaan.

– Jos unen kirjoittaminen on ylivoimaista keskellä yötä, tee nopeat muistiinpanot ranskalaisin viivoin päätapahtumista ja kirjoita koko uni aamulla näiden avulla.

– Unipäiväkirjanpito on olennainen osa selkouniharjoituksia, joka sinänsä jo lisää unessa

tietoiseksi tulemisen herkkyyttä.

Unitilastot

Uniharjoituksissa edistymisen seuraamista helpottaa parin yksinkertaisen taulukon

pitäminen unipäiväkirjan viimeisillä sivuilla. Nämä motivoivat sinua pitkäaikaiseen unista

kiinnostumiseen näyttämällä uniesi ja selkouniesi määrän kasvun. Myös tavoitteiden

saavuttaminen ja asettaminen helpottuu.1

Unien määrä -taulukko

Voit kirjata unipäiväkirjasi viimeisille sivuille viikoittaiset muistamasi unien määrän ja

nähtyjen selkounien määrään. Piirrä taulukkoon viikot ja nähtyjen unien ja selkounien määrä. Näin saat seurattua unimuistisi ja selkounitaitosi kehitystä.1

Unirytmi -taulukko

Tämän taulukon avulla voit selvittää oman unirytmisi ja otollisimman ajan harjoitella

selkounia yöllä. Täytä taulukkoa joka aamu merkaten aikajanalle nukahtamisaika ja laskien viidentoista minuutin tarkkuudella kuinka monta tuntia nukahtamisesta on kulunut

uneen heräämiseen (U), heräämiseen ilman unen muistamista (X) tai selkouneen (S).

Hiljalleen alat huomaamaan, että näet unia enemmän tiettynä aikana yöstä.

Selkouniharjoituksia kannattaa alkaa tehdä tähän samaan aikaan, joka on useimmilla

ihmisillä johonkin aikaan aamuyöstä.


Todellisuustesti

(reality test)

Monet selkounet alkavat todellisuustestin tekemisellä keskellä unta. Todellisuustesti tarkoittaa sen testaamista näkeekö unta vai ei. Unissa maailma näyttää, tuntuu, kuulostaa

ja maistuu useimmiten täysin samalta kuin hereillä. Tämän vuoksi emme tule juuri koskaan

tavallisesti huomanneeksi unea uneksi. Lisäksi oivallusta haittaa loogisen päättelykyvyn ja

muistin toiminnan huonontuminen, koska tavallisesti REM-, eli vilkeunessa, aivojen

korkeamman asteen toiminnot eivät ole niin tehokkaita kuin valveilla.

Todellisuustestin tarkoituksena on paljastaa uni. Valveilla ollessa voi tuntua hassulta

epäillä todellisuutta, mutta jos emme ikinä epäile sitä hereillä ollessa, emme epäile

todellisuutta myöskään unessa. Tavallisesti todellisuuden illuusio on aivan yhtä vakuuttava

unessa, kuin se on valveilla. Ilman todellisuustestiä unen näkemistä jatkaa, kuin olisi hereillä, vaikka unen tajuaminen avaisi rajattomat mahdollisuudet mielikuvituksen leikeille.

Usein kokeneillekin selkounennäkijöille tulee unen paljastuminen todellisuustestin avulla

täytenä yllätyksenä.

Todellisuustestin tekemiseen on monia keinoja. Voi koettaa lähteä lentoon (ei onnistu

hereillä, unessa monesti kyllä), lukea jonkin tekstin tai digitaalikellon ajan nopeasti kaksi

kertaa peräkkäin (aivot eivät ehdi luoda illuusiota täysin samoista kirjaimista vilkaisemalla

nopeasti muualle ja lukemalla teksti uudestaan) tai esimerkiksi testata teknisten välineiden

toimivuutta kuten valojen sytyttämistä tai sammuttamista katkaisimesta (savanniolosuhteisiin kasvaneet aivot eivät pysty hahmottamaan nopeasti vaihtuvaa

valaistusta, jonka tekniset apuvälineemme saavat aikaiseksi helposti). Todellisuustestin

tekemistä käydään läpi tarkemmin toisella kurssikerralla NISU-tekniikoiden yhteydessä.

Todellisuustestiä käytetään avuksi useimmissa selkounitekniikoissa. Sellaisen tekemiseen säännöllisin väliajoin hereillä ollessa on hyvä totutella vähitellen. Logiikkana on, että kun

todellisuustestin tekemisestä tulee automaattinen toiminto valveilla, tekee sen ennemmin

tai myöhemmin myös unessa. Ja voi sitä hämmästystä kun ensi kertaa havahtuu täysin

todellisen tuntuisen kotikadulla kävellessään, että "Tämähän on unta! Ei voi olla totta!" Ei olekaan. Unitodellisuuden lumotusta luonteesta kannattaa varmistua lähtemällä

esimerkiksi lentoon.


Unimerkit

(dream signs)

Unissa on useimmiten joitakin täysin outoja piirteitä tai tapahtumia, unimerkkejä, joista sen

voi tunnistaa uneksi. Tällaisia todellisuudessa epätodennäköisiä tai mahdottomia piirteitä

käytetään vinkiksi todellisuustestin tekemiseen. Unen näön aikana saa olla todella

tarkkana, sillä looginen ajattelu on unissa yleensä tokkuraisempaa kuin hereillä. Tällaisen

unityhmyyden vallitessa unennäkijä keksii yleensä jonkin järkeenkäyvän selityksen mitä erikummallisimmille asioille unessa. Usein tällainen päättely tuntuu kuitenkin vasta hereillä

todella tyhmältä johtopäätökseltä, ei itse unessa. NISU-tekniikoissa opitaan tunnistamaan

unipäiväkirjan avulla omat yleisimmät unimerkit ja tekemään todellisuustesti niiden

ilmaantuessa selkounitilan saavuttamiseksi.

Innostus

Tutkimusten mukaan unien muistamiskyky ja innostus eli motivaatio ovat tärkeimmät

selkounien näkemistä ennakoivat tekijät. Kannattaa siis panostaa unimaailmasta

innostumiseen ja harjoitusten tekemiseen. Vasemmalla kädellä silloin kuin ehdin -asenne ei välttämättä johda pitkälle. Pitkän aikavälin suunnitelman tekemällä saat unimaailmasta,

inspiraatiota antavan elämän pituisen kumppanin, jonka rikkaus tulee hämmästyttämään

sinua aina.

Tavoitteiden asettaminen

Yksi tehokkaimmista tavoista motivaation ja innostuksen säilyttämiseksi millä tahansa

elämän alueella on asettaa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita

Esimerkiksi voit päättää että kuukauden kuluttua koetat nähdä vähintään yhden selkounen

viikossa. Unitaulukkoa täyttämällä ja edistymistäsi seuraamalla voit helposti kontrolloida, miten tavoitteesi täyttyvät. Muista että pitkän aikavälin tavoitteet jakautuvat pienempiin

lyhyen tähtäimen välitavoitteisiin. Asettamalla tavoitteet omaan aikatauluusi,

elämänrytmiisi ja taitoihisi sopiviksi luot oman yksilöllisen ja kannustavan

selkouniharjoitusohjelman. Aseta selkeät ja numeeriset tavoitteet itsellesi ja seuraa


edistymistäsi pitämällä kirjaa edistymisestäsi.

Eräs esimerkki tavoitteista voisi olla seuraava:

1. Viikko - Täytän unipäiväkirjaani joka aamu.

- Teen todellisuustestejä aina kun muistan: vähintään 3 kertaa päivässä.

2. Viikko - Alan kirjoittaa uneni heti herätessäni vaikka keskellä yötä - Koetan muistaa ainakin yhden unen joka yö

- Kirjoitan todellisuustestilappuja ympäri kotiani muistuttamaan selkounista

- Teen todellisuustestejä vähintään 5 kertaa päivässä.

4. Viikko - Koetan muistaa vähintään 3 unta yössä

- Alan harjoittella MISU tekniikkaa heräten 1,5 tuntia aikaisemmin kuin

normaalisti ja valvon puoli tuntia ennen harjoituksia.

2. Kuukausi

- Alan harjoitella SISU-tekniikkaa aamuyöstä

- Säästän vain itseäni varten ainakin yhden lauantai aamupäivän kuussa,

jolloin en anna minkään häiritä selkouniharjoituksiani.

- Koetan nähdä ainakin yhden lentounen viikossa - Opettelen kohtaamaan painajaisuneni rohkeasti ja rakentavasti

4. Kuukausi - Opettelen vakauttamaan selkounitilan siten, että uneni kestävät pidempään

- Alan testaamaan jotakin tiettyä itseäni kiinnostavaa unien piirrettä

1. Vuosi -Alan harjoittella harrastustani selkounessa taitoni parantamiseksi

-Käytän selkounia luovien oivallusten aikaansaantiin henkilökohtaisessa elämässäni tai työssäni

jne.


– On luonnollista, että kiinnostuksesi ja innostuksesi unimaailmaa kohtaan vaihtelee

riippuen muista elämän kiireistäsi.

– Aina kun mahdollista, niin koeta suhtautua uniharjoituksiisi kuin jännittävään seikkailuun. Et koskaan voi tietää, mitä hauskaa seuraava unesi tuo tullessaan.

– Muista lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteesi ja koeta tuoda itseesi innostuksen ja

seikkailun tunne jokaisella todellisuustestikerralla. Näin jaksat tehdä selkouniharjoituksia

pidempäänkin ilman innostuksen laantumista. Useimmilla ihmisillä menee selkounien näkemistaidon oppimiseen muutamasta viikosta joihinkin kuukausiin. Unimaailman

täydellisen ohjaamisen oppiminen on elämän pituinen seikkailu. Mielikuvituksesi ei ole

koskaan ollut rajana!

– Pidä uniharjoituksissa ainakin yksi yö vapaata viikossa. Joskus liika yrittäminen saattaa tulla esteeksi selkounien tavoittelussa. Anna alitajunnan tehdä työtä puolestasi

lepäämällä ja olematta kiirehtimättä likaa tavoitteeseesi, näin saat koko tajuntasi voiman

vähitellen puolellesi.

– Älä ole itsellesi liian ankara. Leppoisalla asenteelle ja nauttimalla täydesti pienistäkin

edistysaskelista, teet selkouniharjoittelusta itsellesi mieluisaa ja hauskaa. Unet on

tarkoitettu mielen ja kehon virkistykseksi sekä eloisan asenteen ylläpitämiseksi. Käytä

selkounitaitoasi näiden edistämiseen.


Lisätietoa

Kiinnostuksesi pysyy yllä ja saat lisätietoa mm. seuraavista lähteistä tämän selkounikurssin lisäksi:

Kirjoja: Exploring the World of Lucid Dreaming by Stephen LaBerge, Ph.D. and Howard Rheingold.

Ballantine Books; Reprint edition (1991)

Luovaan unennäköön. Alkuperäisteos: Creative Dreaming: Plan and Control Your Dreams to

Develop Creativity Overcome Fears Solve Problems by Patricia Garfield; Fireside; Updated edition

(1995)

Lucid Dreams in 30 Days: The Creative Sleep Program by Keith Harary, Pamela Weintraub. St.

Martin's Griffin; 2nd edition (1999)

Netissä: Lucidity Institute (Stephen LaBergen tutkimukseen perustuva insituutti) http://www.lucidity.com

Lucid dreaming for all -sivut. Paljon asiaa tiiviissä ja miellyttävän näköisessä paketissa.

http://www.ld4all.com/ Toinen hyvä selkounifoorumi englanniksi http://www.dreamviews.com/ Höyhensaari -sivut suomeksi (ks. erityisesti foorumi) http://www.hoyhensaaret.info/

Selkouniharjoitusohjelmisto kännyköille hälyttää unijaksojesi aikana ja sisältää paljon käytännön

vinkkejä http://www.lucidweaver.com/suomi

Jorma Elosen sivut suomeksi: http://elonen.iki.fi/articles/selkounet/index.html

Paljon usein kysyttyjä kysymyksiä (välillä hieman vähemmän tieteellisestä näkökulmasta)

http://www.faqs.org/faqs/dreams-faq/lucid-dreaming-faq/ The Lucid Dream Exchange. Ilmainen verkkolehti selkounista http://www.dreaminglucid.com/

Aihetta monipuolisesti käsitteleviä blogikirjoituksia http://dreamstudies.org/

Etsi Googlella: lucid dreaming tai selkounet tai selväunet


2. NUKKUEN SELKOUNEEN – NISU TEKNIIKAT.

Nukkuessa Ilmaantunut SelkoUni (NISU).

Dream Initiated Lucid Dream (DILD: Stephen LaBerge).2

NISU -tekniikat perustuvat unessa nukkuessa tehtyyn todellisuustestiin. Apuna käytetään

unimerkkejä, joita kerätään omista unista unipäiväkirjan perusteella. Idea on oppia

tekemään todellisuustesti hereillä aina, kun tapahtuu jotain unenomaista. Kun

todellisuustestistä tulee tottumus valvetodellisuudessa, tekee sellaisen ennemmin tai

myöhemmin unessa ja voi alkaa nähdä tietoisena haluamaansa selkounta.

Unimuistin kehittämisen apukeinoja

Vinkkejä unimuistin parantamiseen:

– Lisäuni. Pidennä nukkumisaikaasi

– Päätös. Päätä nukkumaan mennessäsi esim. "Tänä yönä muistan uneni" tai "Muistelen uniani heti herättyäni"

– Muistilaput. Pistä muistilappuja näkyville esim. "Kirjoita unet", "Muista unet" tai "Mitä jos

lähtisit lentoon?"

– Kysyminen. Kysy heti herättyäsi "Mistä näin juuri äsken unta?", "Mitä tapahtui?" – Herätyskello. Aseta herätyskello soimaan 1,5 tunnin välein mitattuna nukkumaanmeno

ajastasi, esim. 4½, 6 tai 7½ tunnin kohdalla. Vilkeunijaksot tapahtuvat noin 1,5 tunnin

välein ja ne pitenevät kestoltaan kohti aamua. Tämän vuoksi aamulla on helpompi

muistaa unia ja harjoitella selkounia, jotka tapahtuvat vilkeunessa.

Merkkaa käyttämäsi muistiapukeino unirytmi -taulukkoon, jotta voit oppia, mikä keino

nostaa unimuistiasi parhaiten. Voit myös käyttää useaa keinoa samanaikaisesti.

Todellisuustestejä

Tee todellisuustesti aina tosissasi. Jos et todella kyseenalaista todellisuutta, et tee sitä myöskään unessa, vaan jatkat unennäköä luullen sitä todeksi. Useimmiten olemme

unessa täysin varmoja, että olemme valveilla ja toimimassa normaalisti maailmassa. Vain

kunnolla tehty todellisuustesti voi paljastaa unen mielikuvituksen tuottamaksi.

Tee todellisuustestejä niin usein kuin mahdollista - ainakin viisi tai kymmenen kertaa


päivässä - kysymällä itseltäsi: "Onko tämä unta?" ja tekemällä jonkin seuraavista testeistä:

Hyviä todellisuustestejä – Lähde lentoon – Heitä jokin esine ilmaan ja koita pitää se siellä ajatuksen voimalla. Jos esine leijailee

alas vähänkään todellisuudesta poikkeavasti, näet unta.

– Tekstin lukeminen kaksi kertaa peräkkäin nopeasti

– Digitaalikellon lukeman tarkkailu

– Jonkin laitteen toiminnan testaus, kuten valokatkaisimen – Mieti, mikä päivä ja kellonaika on. Miten jouduit sinne, missä nyt olet? Onko

muistikatkoksia?

– Mikäli päätät, että olet oikeasti hereillä, tarkkaile hetki hiljaa itseksesi kokemaasi

maailmaa kaikilla aisteilla ja mieti: "Koko tämä näkemäni maailma voi olla mielikuvitukseni rakentama uni. Se näyttäisi aivan yhtä todelliselta unessa". Koeta

erityisesti kokea tilantuntu ympärilläsi, kun tarkkailet maailmaa näin avartunein aistein.

Perinteinen elokuvissa käytetty testi, eli itsensä nipistäminen, ei välttämättä toimi. Nipistys sattuu unessa samoin kuin valveilla eikä siihen herää. Aivojen ja mielen on helppo luoda

vaikutelma todellisesta nipistyksestä toisin kuin edellä olevissa todellisuustesteissä.

Kellonaikatesti toimii vain digitaalisella kellolla. Vanhemmat viisarikellot toimivat unissa

yleensä luotettavasti.

Usein kannattaa tehdä pari erilaista todellisuustestiä peräkkäin. Meillä on taipumus keksiä

jokin selitys unissa tapahtuville kummallisuuksille. Monesti järkeilemme yhden

todellisuustestin tuloksen pois ja jatkamme unennäköä kuten olisimme hereillä. Tarkkaile

pieniäkin eriskummallisuuksia kokemuksessasi, kun teet todellisuustestiä. Useimmiten unimaailma ja sen luonnonlait poikkeavat vain hieman valvetodellisuudesta. Ole tarkkana,

ettet huijaa itseäsi!


Tee todellisuustesti kysymällä "Onko tämä unta?" esimerkiksi aina kun:

– Tapahtuu jotakin kummallista tai yllättävää – Kun koet voimakkaita tunteita (myönteisiä tai kielteisiä)

– Kohtaat jonkin unimerkkisi

– Kun näet kirjoitusvirheen

– Kun sytytät tai sammutat valot jostakin lampusta

– Mennessäsi nukkumaan – Herätessäsi (myös yöllä vaikka jatkaisit uniasi)

– Puhuessasi unista tai selkounikurssista jollekin toiselle

– Aina kun jokin muistuttaa sinua lentämisestä. (Lintu, näet tai olet lentokoneessa,

mainos, elokuva, huvipuistonlaite, hissin lähteminen alaspäin, ja siitä seuraava

keveyden tunne, uimahallissa sukeltaessa tuleva leijumisen vaikutelma, kun seisot korkealla ja katsot alaspäin esimerkiksi parvekkeelta tai ikkunasta)

Todellisuustestin muistamiskeinoja:

Usein emme muista tehdä todellisuustestejä päivän kiireen ja tohinan keskellä. Käytä seuraavia kikkoja muistisi parantamiseksi.

– Liimaa muistilappuja ympäri kotiasi silmän korkeudelle. Lukemalla lapun tekstin

kahdesti teet todellisuustestin aina kun lappu osuu silmään.

– Pistä kännykkäsi herättämään satunnaiseen aikaan muutaman kerran päivässä, jotta muistaisit tehdä todellisuustestin.

– Pidä ranneketta, korua, sormusta tms. jonka nähdessäsi tai tuntiessasi teet aina

todellisuustestin. Tämä voi olla myös jokin tietoisen unen symboli, jota kannat

taskussasi. Kätesi osuu siihen toisinaan ja muistat tehdä testin.

– Kirjoita kynällä kämmeneesi T (=tietoisuus tai todellisuustesti). Tee todellisuustesti aina, kun silmäsi osuu kirjaimeen.

Parhaan tuloksen saat kuitenkin aikaiseksi, jos opit vähitellen tekemään todellisuustestin

ilman ulkoisia muistiapuvälineitä. Unta nähdessä käytettävissä on vain sisäinen todellisuus, joten ulkoiset apuvälineet eivät tule avuksi. Unessa todellisuustesti pitää

muistaa tehdä vain oman muistin ja tahdon varassa.


Unimerkit

(mukaeltu Stephen LaBergen kirjasta Exploring the World of Lucid Dreaming2)

Unimerkki on jokin muuntunut, mahdoton tai outo asia unessasi. Unimerkin tapahtuminen valvetodellisuudessa on mahdotonta tai hyvin epätodennäköistä. Unimerkkejä voi käyttää

mahdollisuutena herätä selkouneen tavallisen unen keskellä. Jokaisella ihmisellä on omat

ainutlaatuiset unimerkkinsä.

Omien unimerkkien etsintä: 1. Ota unipäiväkirjasi, jossa on ainakin kymmenen unta.

2. Merkkaa unimerkit päiväkirjaasi esimerkiksi alleviivaamalla. (Unimerkki on mikä tahansa

outo ajatus, tapahtuma, esine, tunne tai asiayhteys. Katso alla oleva esimerkkiuni.)

3. Luokittele jokainen unimerkki yhteen viidestä alla olevasta kategoriasta. (Sisäinen,

toiminta, muoto, asiayhteys, toistuva). Kirjoita kategoria unipäiväkirjan tyhjälle sivulle, jonka olet jättänyt sivujen väliin. Laske merkkien määrä kustakin kategoriasta.

4. Poimi kaikki unimerkit aamuisin seuraavan viikon ajan tai kymmenestä seuraavasta

unesta, sen mukaan kumpi lista on pidempi. Voit keskittyä siihen unimerkkikategoriaan,

jossa laskit alunperin olevan eniten unimerkkejä. 5. Ajattele joka unimerkin kohdalla, kuinka tietoinen olit merkin uniluonteesta sen

tapahtuessa (katso lista alla). Tee tämä heti aamulla, kun unimerkit ja reaktiosi niihin

ovat vielä tarkkana mielessäsi.

6. Seuraa valveilla tapahtuvia unimerkkejä valitsemastasi kategoriasta tehden

todellisuustestin aina, kun unimerkkejä ilmaantuu. Jos esimerkiksi kategoriasi on 'toiminta' seuraa päivisin tarkasti, miten ihmiset, asiat ja itse toimit eri tilanteissa. Voit

kerätä muistikirjaan tai paperilapulle päivällä havaitut unimerkit.


Unimerkkikategoriat

1 Sisäinen Ajatukset, tunteet, tuntemukset, havainnot Esimerkiksi: “Olen vanhassa kuollussani ala-asteella (20 vuotta sitten), ja päättelen, että

olen unohtanut tehdä läksyt”, tai, ”Tunnen voimakasta seksuaalista vetovoimaa

ventovieraaseen ihmiseen.”

2 Toiminta Oma, toisen hahmon, esineen

Esimerkiksi: “Leijailen portaat alas, sen sijaan että kävelen”, ”Puolisoni kiipeää seinää ylös

kuin hämähäkkimies”, ”Ruotsinlaiva ajaa saarten läpi maalla ja jatkaa matkaa”.

3 Muoto Oma, toisen hahmon, tapahtumapaikan, esineen

Esimerkiksi: “Muutun musiikiksi”, “vanha ystäväni muuttuu opettajaksi”, ”Olen metsässä,

äkkiä olenkin rannalla”, ”lentokone muuttuu avaruusalukseksi ja lentää pois”.

4 Asiayhteys Asiat, jotka erikseen ovat tavallisia, mutta eivät esiinny todellisuudessa yhdessä.

Oma rooli, toisen hahmon rooli, hahmon sijainti, esineen sijainti, tapahtumapaikka,

tapahtuma-aika, tilanne

Esimerkiksi: ”Olen veneellämme purjehtimassa (vaikka oikeasti on talvi)”.

5 Toistuva Unimerkkejä voivat myös olla usein toistuvat teemat, asiat tai paikat unissasi, vaikka niissä

ei olisi mitään outoa sinänsä. Jos esimerkiksi näet usein unta, että olet autossa, mökillä,

tai esimerkiksi tekemisissä veden kanssa, niin tee todellisuustesti aina, kun huomaat olevasi näissä paikoissa.


Tietoisuuden aste unimerkeistä

Kirjatessasi unimerkin unipäiväkirjaasi, mieti kuinka tietoinen olit unimerkin luonteesta, eli

siitä, että se tapahtui unessa. Tietoisuus unesta ei ole vain kaksijakoinen luokittelu:

tietoinen tai ei-tietoinen, vaan näiden ääripäiden väliin mahtuu pitkä liukuma eri tietoisuuden asteita. Aloittelevan selkouniharrastajan tietoisuus unesta kasvaa toisinaan

vähitellen, ja pienikin epäily jonkin asian kummallisuudesta unessa on merkki

etenemisestä. Luokitellessasi unimerkkien tietoisuuden astetta käytä seuraavaa

asteikkoa2:

1. Ei tietoinen. En huomannut unimerkkiä.

2. Vaikutti oudolta, mutta en kiinnittänyt huomiota sen enempää.

3. Puoli tietoinen. Asia oli kummallinen, mutta keksin jonkin selityksen

4. Täysin tietoinen. Tajusin merkin olevan unta.

5. Tietoisuuden jälkeinen. Olin jo tietoinen unesta, kun unimerkki tapahtui.

Esimerkkiuni merkattuine unimerkkeineen: 16.9. 5:36 LENTELYÄ AGENTIMAAILMASSA U (Tavallinen uni)

Olen sotaisan oloisessa maailmassa S:n kanssa. Tuntuu, että joku kyttää meitä ja ajaa

takaa. Tähdenlennosta muokkatuu pieni helikopteri. Ohjaustikku on vain pala muoviletkua.

Hieman ihmettelen asiaa sillä vehje liikkuu enemmän ajatuksen voimalla. Otan S:n kyytiin

ja lähdemme lentämään johtajan pääsaarelle. Väistelemme poliisikopterien linjoja ja lennämme matalalla veden yli. Saarella on valtava teollisuusrakennusalue. Ihailen jylhiä

näkymiä, jotka kuitenkin tuntuvat vaihtelevan ikään kuin kulisseiksi lastenhuoneen

palikoiksi ja sitten taas jättimäisiksi rakennuksiksi.

Unimerkkikategoriat esimerkkiunessa: Olen sotaisassa maailmassa ASIAYHTEYS

S:n kanssa (nuoruuden ystävä) ASIAYHTEYS

Tuntuu kytätyltä SISÄINEN

Muuttuu helikopteriksi MUOTO Ohjaustikku muoviletkua MUOTO

Ihmettelen ohjaussauvaa SISÄINEN


Ajatuksen voimalla TOIMINTA

Lähdemme lentämään TOIMINTA/TOISTUVA

Johtajan pääsaari ASIAYHTEYS Ihailen jylhiä maisemia SISÄINEN

Rakennukset vaihtelevat leikkipalikoiksi MUOTO


3. MUISTAEN SELKOUNEEN – MISU TEKNIIKAT.

Muistaen Ilmaantunut SelkoUni (MISU).

Mnemonic Induction of Lucid Dreams (MILD: Stephen LaBerge).2

MISU-tekniikoissa selkouni saadaan aikaan muistin avulla. Ensiksi kuitenkin eräs

unimaailmaan herkistävä harjoitus3.

Todellisuuden kyseenalaistaminen Unen tiedostamista auttaa, jos silloin tällöin keskittyy siihen rikkaaseen kokemus- ja aistimaailmaan, joka on ympärillämme ja sisällämme jatkuvasti. Usein se otetaan itsestään

selvyytenä. Unissa kokemusmaailman itsestäänselvyytenä ottaminen merkitsee, että unta

on vaikea tunnistaa uneksi, kun se automaattisesti otetaan totena.

– Mene päiväsaikaan johonkin unenomaiseen paikkaan. Paikan olisi hyvä olla sellainen joka tyydyttää mahdollisimman montaa aistia: värikäs, äänekäs ja ihmisläheinen,

esimerkiksi joku mukava kahvila tai puisto.

– Mieti hetki, mikä paikassa muistuttaa uniasi.

– Kiinnitä huomiota ihmisiin. Kaikki näkevät unia. Millaisiakohan unia nämä ihmiset näkevät?

– Kiinnitä huomiota kaikkiin aisteihisi. Mitä näet? Kuulet? Haistat? Tunnet?

– Kiinnitä huomiota eritysesti sisäisiin tuntemuksiisi. Miltä tuntuu olla Sinä juuri tässä

paikassa?

– Mieti hetki, että unissasi tämä paikka näyttäisi ja tuntuisi täysin samalta kaikkine aistimuksineen. Unissa todellisuus on aivan yhtä vakuuttava.

– Mieti, että mielesi voi rakentaa samanlaisen maailman. Kaikki tässä paikassa oleva

voisi olla mielesi rakentamaa juuri nyt, jos olisit unessa.

– Kiinnitä huomiota erityisesti tilan tuntuun ympärilläsi. Tunne ensin oma kehosi, ja sitten

sitä ympäröivä maailma. Miltä tuntuu välimatka kehosi ja edessä olevan näkymän välillä. Entä sivuilla.. ylhäällä.. alhaalla.. ja takana? Pysähdy hetkeksi miettimään

jokaista suuntaa, kunnes tunnet avaruuden ja tilan ympärilläsi. Tyhjä tila erottaa sinut

muista ihmisistä, esineistä ja seinistä, mutta tämä sama tila myös yhdistää sinut näihin.

– Jatka hetki rauhassa kiinnittämistä huomiotasi kaikkiin aisteihisi ja yhdistävään tilan tuntuun ympärilläsi ja sisälläsi. Keskity siihen, että tämä kaikki voisi olla mielesi

rakentama maailma selkounessa. Tee sama harjoitus joskus selkounessa.


Itsesuggestiotekniikka

Itsesuggestio on yksinkertaisin selkounitekniikka2. Sen avulla voi lisätä selkouniaan

selkeästi. Itsesuggestiossa vain luvataan itselle pakottamatta, että näkee selkounen

ennemmin tai myöhemmin.

1. Rentoudu ja rauhoitu hetkeksi esimerkiksi illalla ennen nukkumaan menoa. Koeta

tuntea olosi mahdollisimman hyväksi esimerkiksi miettimällä onnistumisen kokemuksiasi

eri elämän alueilla ja tuntemalla kuinka hyvältä ne tuntuivat.

2. Tässä lämpimässä itsevarmuuden tunteessa lupaa itsellesi esimerkiksi: “Tänä yönä

näen selkounen”, tai “lähiaikoina näen selkounen”. Totea tämä vain lyhesti, äläkä yritä

pakottaa itseäsi mihinkään. Älä hoe asiaa, vaan totea vain tyynesti, että näin tulee

tapahtumaan enemmin tai myöhemmin.

3. Voit toistaa lauseen joka ilta, mutta älä odota mitään tulosta. Anna sen tulla, kun on

tullakseen. Jatka kärsivällisen toiveikkaana.


MISU-tekniikka

Stephen LaBerge kehitti seuraavan tekniikan tehdessään väitöskirjaansa 1970-luvun

lopulla Stanfordin yliopistossa2. Hän huomasi sen olevan hyvin tehokas tekniikka, joka

nosti hänen selkounitiheytensä nopeasti itsesuggestiolla tuotetusta noin viidestä selkounesta kuukaudessa pariin kymmeneen kuussa.

Tee seuraava harjoitus ensin päivällä, sitten illalla nukahtaessasi ja sitten eri päivinä niin

pitkään kuin haluat aamuyöllä herätessäsi esim. herätyskellon avulla uniherätykseen (1,5

tunnin kerrannaisena nukkumaanmenohetkestäsi).

Ensimmäisissä päivä- ja nukahtamisharjoituksessa palauta elävästi mieleesi edellinen

unesi unipäiväkirjastasi. Seuraavat kohdat koskevat erityisesti aamuyöllä heräämistä:

1. Nukkumaan mennessä päätä vakaasti muistaa unesi sanomalla itseksesi esim. “Muistan seuraavan uneni ja herään siihen”.

2. Herätessäsi muistele edellistä untasi. Palauta mieleesi uni, johon juuri heräsit,

mahdollisimman elävästi käyden läpi unitapahtumat ja näkymät mielessäsi.

3. Näe itsesi tunnistamassa uni uneksi. Kertaa unta ja kuvittele tulevasi tietoiseksi siitä jokaisen unimerkin kohdalla erikseen. Unimerkin nähdessäsi päätä tunnistavasi uni.

4. Toista unta kunnes nukahdat. Jatka toistamista, kunnes vaivut uneen. Jos alat miettiä

muita asioita, palaa unen kertaamiseen, kunnes olet täysin vakuuttunut, että

seuraavaksi kun näet unta, muistat tunnistaa sen uneksi.

Jos nukahdat liian nopeasti, etkä ehdi keskittyä harjoitukseen, kannattaa pysyä hereillä

jonkin aikaa esimerkiksi 15-20 minuuttia. Kirjoita uni päiväkirjasi sivuille, lueskele kirjaa tai

aamun sanomalehteä. Voit myös mennä toiseen huoneeseen tekemään jotain herätäksesi

kunnolla ennen harjoitusta. Mitä pidempään kertaat unesi tunnistamista, sitä varmemmin

tunnistat seuraavan unesi.

MISU- eli muistitekniikan haaste on muistaa tehdä asioita (tunnistaa uni) pelkästään

sisäisen tahdon ja muistin varassa. Tavallisesti hereillä kirjoitamme asioita ylös,

esimerkiksi kauppalistaa tai muita tehtäviä, jotka pitää muistaa tehdä. Unissa emme voi luottaa ulkoisiin apuvälineisiin, koska kaikki tapahtuu mielen sisällä. Yleensä asioiden

muistamisessa, kuten myös unen tunnistamisessa auttaa, jos asia on itselleen tärkeä.


Tärkeä asia ei unohda niin helposti kuin vähemmän tärkeää. MISU-tekniikka keskittyy

lisäksi mielleyhtymän eli assosiaation muodostamiseen unitilanteen ja unen tunnistamisen

välillä. Idea on hieman samanlainen kuin koettaisi painaa mieleensä, että pitää viedä

roskat ulos, kun seuraavan kerran astuu ulko-ovesta tai esimerkiksi muistaa ostaa jonkin tavaran kun seuraavan kerran kulkee tietyn kaupan ohi. Ilman ulkoisia apuvälineitä muistia

auttaa jonkin asian yhdistäminen haluttuun toimintaan. MISU-tekniikka yrittää tehdä juuri

tämän kertaamalla unen oivaltamista uneksi unimerkkien ilmaantuessa. Seuraavassa

näkemässäsi unessa on todennäköisempää, että tunnistat unimerkin tietoisesti, kun olet

harjoitellut tunnistamisen muistamista hereillä ollessasi.


4. SELKOUNEN VAKAUTTAMINEN

Monille uneksijoille ensimmäisen selkounen saaminen on avartava ja vapauttava

kokemus. Kokemus voi kuitenkin jäädä lyhyeksi, sillä useimmat heräävät nopeasti unen tunnistamisen jälkeen. Ehkä ehtii vain todeta: “Tämähän on nyt unta! Mitä seuraavaksi?”,

kun herääkin omalla sängyllään ja moni asia jäi tekemättä. Onneksi selkounen

pitkittämiseen ja vakauttamiseen on kehitetty omia keinoja. Yleisesti ottaen mikä tahansa

toiminta, jossa unennäkijä ottaa voimakkaammin osaa uniympäristön tapahtumiin, saa

selkounen jatkumaan. Vastaavasti unimaailmasta vetäytyminen katkaisee selkounen helposti.

Selkounet nähdään pääasiassa vilkeunen aikana jolloin mieli on lähimpänä

valvetietoisuutta. Tästä on lyhyt matka heräämiseen omassa sängyssä, ja selkounen

vakauttaminen vaatii useimmilta tarkkaa toimintaa, jotta herääminen ei tapahtuisi liian nopeasti. Lisäksi selkounessa on myös eri asteita. Joskus tietoisuus voi olla selvempi,

toisinaan taas tokkuraisempi. Selkouneen havahduttuaan mieli heräsi juuri unen

unohduksesta jatkaen unennäköä ja aina kaikki ajattelu- ja muistitoiminta ei ehdi mukaan.

Selkouni tarjoaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia, jos pystyy toimimaan unimaailmassa käyttäen kaikkia mielen voimia ja selkeyttä hyväkseen. Tokkuraisena

harhailusta jää usein vain paha mieli.

Selkounitaidon oppiminen on kuitenkin monille hienovaraisen tasapainon etsimistä. Vaikka

tällaista unta kutsutaan selkouneksi, voi liika selkeys katkaista unen lyhyeen. Tällöin on parasta, kun opettelee päästämään selkeydestä ja tietoisuudesta irti. Antautuu unen

vietäväksi ja katsoo, mitä se tuo tullessaan yrittämättä hallita sitä liikaa. Tämä voi saada

unen jatkumaan pidempään. Ajan mittaan oppii tasapainon hallinnan ja virran mukana

olemisen välillä, jotta unitapahtumia voi ohjata päättämättä unta lyhyeen.

Seuraavaksi tarkastellaan hieman eri tapoja pitkittää ja vakauttaa selkouni. Uni

seikkailuistaan saa enemmän, kun voi rauhassa tutkia unimaailman hienouksia

välittämättä heräämisestä tai harhailevasta ajattelusta.


Näköaistin katoaminen

Useimmiten heräämisvaiheessa uniaisteista katoaa ensimmäisenä näkö. Tähän on suorat

evoluutiobiologiset syynsä, sillä ihmisen evoluutiossa näköaisti kehittyi viimeiseksi. Se on

siis monipuolisin aisteista, ja heräämisen tapahtuessa se katoaa ennen kuin vähemmän hienosyiset aistit. Muut aistit katoavat myöhemmin ja tuntoaisti katoaa viimeisenä. Näitä

tietoja voidaan käyttää unen pitkittämiseen. Näköaistin kadotessa, jonkin muun aistin

käyttäminen tekee sinut aktiiviseksi unimaailman suhteen. Tästä on seurauksena

useimmiten unen jatkuminen ja myös näköaistin palautuminen hetken kuluttua. Tavallisesti

näköaisti on vain niin hallitseva, että samaistamme koko todellisuuden näkemäämme. Näin ei kuitenkaan ole erityisesti unessa, vaan todellisuuden tai unitodellisuuden

havaitsemiseen voidaan käyttää myös muita monista aisteista.

Kun huomaat unimaiseman hiipuvan, tee jotakin seuraavista välittämättä näköaistin

katoamisesta: (Mukaeltu Linda Magallonilta4 Dream Network Bulletinin julkaisijalta)

– Aloita keskustelu tai jatka sitä

– Kuuntele musiikkia tai ääniä

– Kuuntele tai tunne oma hengityksesi – Hiero tai räpytä unisilmiäsi

– Kosketa unikäsiäsi tai unikasvojasi

– Kosketa jotain esinettä unessa

– Kosketa tai halaa toista unihahmoa

– Liiku ympäriinsä – Kumarru koskettamaan maata kädelläsi

– Lähde lentoon

– Ala pyöriä (katso pyörimistekniikka alla)

Jos selkounesi ovat liian lyhyitä, päätä jo illalla ennen nukkumaan menoa, mitä yksittäistä asiaa koitat näkökentän kadotessa. Heräämisvaiheessa et ehdi miettimään, vaan joudut

toimimaan nopeasti. Herääminen tapahtuu yleensä muutamassa sekunnissa, mutta ei niin

nopeasti, ettei tarkkaavaisella uneksijalla olisi aikaa reagoida näkökentän hiipumiseen.


Pyörimistekniikka

Yksi tehokkaimmista unenjatkamismenetelmistä on pyöriminen2. Muistat varmaankin

lapsuudesta leikin, jossa pyörit ympäri kädet ojennettuna sivuille kunnes maailma vilisi

yhtenä nauhana edessä ja kaaduit nurmikolle nauraen ilosta kaveriesi kanssa. Kun näköaisti katoaa, ala heti pyörimään unikehollasi ympäri. Ei riitä, että vain kuvittelet

pyöriväsi, vaan sinun täytyy tuntea pyörimisen huimaava tunne. Pyöri kunnes uni vakautuu

ja pystyt jatkamaan sitä. Harjoittele pyörimistä hereillä, jotta muistat miltä se todella tuntuu.

Pyörimistekniikan kanssa saa olla tarkkana valeheräämisten kanssa. Hyvin useasti pyörimisen jälkeen avaa silmänsä omassa makuuhuoneessaan ja päättelee, ettei

pyöriminen toiminut ja heräsit normaalisti. Usein kyseessä on kuitenkin valeherääminen ja

olet edelleen unessa luullen uninäkymää makuuhuoneeksesi. Tee siis todellisuustesti heti

pyörittyäsi. Katso pari kertaa digitaalikelloa tai nouse leijumaan ilmaan.

Pyöriminen aktivoi tasapainoaistisi korvan seudulla. Tasapainoaisti on läheisessä

yhteydessä näköaistimukseen. Ilman päässä sijaitsevia tasapainoelimiä et pystyisi

ylläpitämään vakaata näköaistimusta päätä liikuteltaessa. Koska kuitenkin näet tasaisen ja

selkeän maiseman vaikka liikut tai liikutat päätäsi, korjaa tasapainoaisti pään liikkeestä seuraavat muutokset näköaivokuorilla. Unissa ja selkounissa tämä tarkoittaa yleensä sitä,

että pyöriminen palauttaa näköaistimuksen uneen. Selkounesta nauttii enemmän, kun

näkee, mihin on menossa!

Pyörimistekniikka muuttaa yleensä uniympäristösi joksikin toiseksi. Tee siis todellisuustesti heti pyörimisen jälkeen vaikka olisit varma, että olet herännyt omassa makuuhuoneessa.

Myöhemmin tässä oppaassa kerron, miten pyörimistekniikkaa voi käyttää hyväkseen

unipaikasta toiseen siirtymisessä.

Valeherääminen voi olla todella hämäävää. Jos esimerkiksi huomaat kierähtäväsi sängystä lattialle pyörimistekniikkaa koettaessasi, olet joutunut hyväuskoisen mielesi

uhriksi. Koska pyörit unikehossasi ja fyysinen kehosi on maannut jatkuvasti hiljaa

liikkumatta paikallaan, on lattialle pudonnut unikehosi, ja olet yhä unessa. Tee siis

todellisuustesti heti pyörimistekniikan jälkeen, vaikka olisit kuinka vakuuttunut tahansa hereillä olemisesta.


Herääminen

Mikäli parhaista yrityksistäsi huolimatta huomaat herääväsi sängyssä ja unen päättyneen,

niin kaikki ei ole vielä menetetty. Useasti uni palaa, jos makaat paikallasi rauhassa ja

annat mielesi vajota takaisin uneen. Juuri heräämisen jälkeen mieli on vielä osittain unessa. Tästä on suhteellisen helppo palata takaisin uneen, kun antaa kehon maata

rentona eikä lähde liikkeelle karistaen viimeisetkin unen rippeet mielestään.

Voimakkaat tunteet

Voimakkaat ilon ja hyvän olon sekä myös ahdistuksen tai pelon tunteet tunnetaan kehossa. Näillä on taipumus herättää keho unesta, minkä voi huomata esimerkiksi

painajaisissa, jossa herätään juuri pelottavimmalla kohdalla. Myös suuri innostuksen

purkaus tai esimerkiksi uniorgasmi herättää ihmisen helposti. Tämän vuoksi selkounissa

kannattaa säilyttää viileän utelias asenne, jos tunteenpurkaukset saavat sinut hereille ja

uni päättyy liian nopeasti.

Selkeyden säilyttäminen

Monesti aloittelevat selkounennäkijät unohtavat tietoisuutensa unesta uppouduttuaan

unimaailmaan ja ihmetellen sen monipuolisuutta. Tällöin selkouni palaa takaisin tavalliseksi tiedottomaksi uneksi. Tämä ei ole yleensä se, mitä halutaan, koska tietoisena

oleminen ja sen suomat unen tutkimusmahdollisuudet jäävät käyttämättä. Tietoisuuden voi

säilyttää yksinkertaisesti hokemalla itsekseen peräjälkeen: "Tämä on unta ... Tämä on unta." Näin unen luonne pysyy mielessä.

Toinen tapa lisätä tietoisuuden selkeyttä on yksinkertaisesti käskeä itsensä selkeäksi.

Sano tai huuda esimerkiksi unessa ääneen: “Lisää selkeyttä NYT!”, tai “Lisää

tietoisuutta NYT!”. Sanat ohjaavat tietoisuutta ja saavat toivomasi asian tapahtumaan

unessa.

Selkounessa aivojen ja mielen korkeampi toiminta päättelykykyineen ja voimakkaine

muisteineen aktivoituu usein vain osittain. Koko ajattelukapasiteettiaan, josta nauttii

valveilla ollessaan itsestäänselvyytenä, joutuu selkounissa toisinaan herättelemään

horroksesta ja puolitietoisesta tokkurasta.


Myös ennen nukahtamista muodostettu selkeä toimintatavoite auttaa. Keksi itsellesi

unitehtävä, jonka toteutat selkounessa. Tämä pitää tietoisuuden helpommin aktiivisena,

kuin päämäärätön vaeltelu, vaikka sekin on unissa mukavaa toisinaan.

Tietoinen herääminen

Joskus voi olla tarpeen herätä unesta halutessaan. Tämä onnistuu päinvastaisella

toiminnalla, kuin selkounen pitkittäminen, eli suuntaamalla huomio pois unimaailman

tapahtumista. Tämä onnistuu esimerkiksi:

– Sulkemalla silmät

– Menemällä nukkumaan (unessa)

– Suuntaamalla huomio vain ajatteluun

– Keskittymällä tiukasti katsellaan vain yhteen esineeseen maisemassa

– Käyttämällä tahtoaan

Tietoiseen heräämisen jälkeen kannattaa jälleen olla tarkkana valeheräämisen suhteen.

Tee siis todellisuustesti herättyäsi tietoisesti unesta, jotta voit varmistua oletko varmasti

herännyt. Joskus valeheräämisiä voi olla useitakin peräkkäin. Ei kuitenkaan tarvitse huolehtia, että pystyykö heräämään enää koskaan, sillä herääminen tapahtuu viimeistään

seuraavaan vilkeunijaksoon mennessä. Selkounia tai unia ylipäätään ei voi nähdä

puolentoista tunnin unijaksojen yli ja unet loppuvat jaksojen välillä. Usein myös

herätyskello herättää unesta viimeistään aamulla. Ole aina tarkkana, että herätyskellon

soiminen ei ole vain unta. Valeheräämiset voivat olla joskus huvittavan ovelia.

Vaikka painajaiset ja ahdistavat unikohtaukset ovat ikäviä, paras tapa käsitellä niitä ei

välttämättä ole pakeneminen tai herääminen valvetodellisuuteen. Ahdistavissa tilanteissa,

mieti mieluummin, että kaikki unessa kokemasi on mielikuvituksesi tuotetta eikä voi sinua

näin ollen vahingoittaa oikeasti. Kokeile, seikkaile ja tutki eri toimintavaihtoehtoja. Tämän oppaan loppuosassa käsittelen painajaisten kohtaamista tarkemmin.


5. SUORAAN VALVEILTA SELKOUNEEN – SISU TEKNIIKAT

Suoraan valveilta Ilmaantunut SelkoUni (SISU).

Wake Initiated Lucid Dream (WILD: Stephen LaBerge) 2.

Periaatteessa yksinkertaisin, mutta käytännössä vaativin selkounen kutomistekniikka on

siirtyä suoraan valveilta uneen. Asia on yksinkertainen, koska tarvitsee vain nukahtaa

pitäen mieli jatkuvasti hereillä. Hankalaksi asian tekee se, että koska olemme tottuneet

nukahtamaan koko alkuelämämme ajan tiedottomaan uneen, niin tästä tavasta poisoppiminen voi olla keskittymistä vaativaa. SISU-tekniikoiden ideana on antaa kehon

vajota uneen samalla kun pitää mielensä virkeänä ja hereillä. Käytännössä tämä tarkoittaa

sitä, että mielelle keksitään jotain tekemistä, mihin keskittyä. Samalla annetaan kehon

nukahtaa syvästi rentoutuneena.

Useimmille ihmisille paras ajankohta SISU-tekniikoiden harjoittamiseen on sellaiset hetket,

jolloin mieli ja keho ovat saaneet jo levätä, mutta eivät ole liian pirteitä niin, ettei uni tule

enää ollenkaan. Käytännössä tällaiset hetket ovat siis aamuyöstä herätessä unijaksoonsa

tai esimerkiksi päivänokosten aikoihin. Aamuyöllä keho ja mieli ovat saaneet jo tarpeeksi lepoa, ettei vaivu liian nopeasti uupuneena tiedottoman unen syövereihin.

Nukahtamisen hypnagoginen vaihe

Joka yö, kun nukahdamme, mieli käy läpi niin kutsutun hypnagogisen5, eli uneen johtavan

vaiheen (kreikaksi hypnos=uni, agogeus=johtaa, viedä). Heräämisvaiheessa samat asiat tapahtuvat päinvastaisessa järjestyksessä. Tällöin ilmiötä kutsutaan hypnapompiseksi

vaiheeksi (kreik. pompe=lähettää pois). Termiä hypnagogia käytetään monesti viittaamaan

sekä nukahtamis- että heräämisvälivaiheisiin. Vaikka koemme nämä vaiheet jokaisella

nukahtamisen hetkellä, emme yleensä kiinnitä niihin huomiota, koska olemme jo vaipuneet

tavallisen unen tiedottomaan autuuteen. Hypnagogisen vaiheen ilmiöitä voidaan käyttää hyväksi tietoisessa nukahtamisessa kiinnittämällä niihin huomiota.

Lisäksi on hyvä tietää millaisia tuntemuksia ja aistimuksia hypnagogiseen vaiheeseen


liittyy, sillä ensimmäisiä kertoja niiden läpi eläminen tietoisesti voi tuntua oudolta. Arkuus

on kuitenkin turhaa, sillä mieli ja keho menevät näiden tuntemusten läpi joka yö useita

kertoja aina kun havahdut hereille tai käännät kylkeä, etkä edes muista asiaa aamulla.

Tuntemukset ovat siis tuttuja ja harmittomia, ja voit antautua niille luottavaisin mielin myös tietoisesti, jos olet tähän mennessä mennyt niiden läpi nopeasti ja tiedottomasti.

Vaikka hypnagogiseen vaiheeseen kuuluu monia unennäkemisen piirteitä, eroaa tämä

vaihe kuitenkin laadullisesti ja fysiologisesti vilkeunen aikana nähdyistä unista. Hypnagogisen vaiheen unikuvat ovat yksinkertaisempia, staattisempia ja nopeasti

vaihtuvampia kuin tavallisessa unessa havaitut pitkät ja kuvalliset kertomukset.

Oudot tuntemukset ja aistimukset

Nukahtamisen hypnagogisen vaiheeseen voi liittyä mm. seuraavia asioita5:

Visuaalisia kuvia. Kaleidoskooppimaisia geometrisia kuvioita, liikkuvia pilvimäisiä värejä

tai utua, kasvoja, hahmoja, eläimiä, esineitä, maisemia luonnosta; maisemia, joissa

ihmisiä; kirjoituksia ja tekstejä. Nähtyjen kuvien ominaisuuksin kuuluvat muuttuvuus, itsenäisyys, epäyhtenäisyys ja mielleyhtymien puute.

Kuultuja harhoja. Hiljaisia kasvoja puhumassa, hiljaisia eläimiä, kuultuja lauseita, jotka

eivät vaikuta unelta, rikkoutumisääniä, paukahduksia; räjähdyksiä, jotka tuntuvat tulevan

pään sisältä; voi myös kuulla lausuttavan oman nimensä.

Tuntemuksia. Säpsähdyksiä, ylöspäin nouseva virtaus, sähköiskuja, puutumisen tunteita,

paisumisen tunteita, kuin kylmää vettä kaadettaisiin pään päälle, kehokuvan muutoksia,

laajentumisen tai kutistumisen tunne, painottomuuden ja kellumisen tunne, pyörimisen ja

keinumisen tunne, putoamisen tunteeseen tapahtuva säpsähdys hereille. Joskus niskaa ja selkärankaa pitkin voi tuntua kulkevan voimakas sähkövirta, värinä tai tärinä siten, että

tuntuu kuin koko keho tärisisi voimakkaasti.

Älä hätäänny näistä oudoista tuntemuksista ja aistimuksista, vaan antaudu niille täydesti. Tällaiset tuntemukset ovat merkkejä siitä, että olet jo lähellä täydellistä unitilaa ja

antamalla niille periksi vaivut kaipaamaasi tietoiseen uneen. Kaikki nämä tuntemukset ovat


siis normaaleja ja koet ne joka yö. Harvoin vain mielesi on niin hereillä, että olet onnistunut

kiinnittämään niihin huomiota. Jos olet päässyt harjoituksissasi näin pitkälle, voit onnitella

itseäsi, sillä tästä ei ole enää pitkä matka kokonaiseen selkouneen.

Unihalvaus

Eräs outo mutta myös joka yö koettu unitilan erikoisuus on unihalvaus. Jos siihen

havahtuu yllättäen ja odottamatta voi liikkumaton tila tuntua ahdistavalta ja pelottavalta.

Nukkuessa ja erityisesti unennäön aikana hermoimpulssien kulku selkärankaan ja lihaksiin

estetään aivorungossa. Tämä tapahtuu, jotta emme satuttaisi itseämme näytellessämme tiedottomina unissa nähtyjä tilanteita. Luonto estää kehon loukkaantumisen

halvaannuttamalla kehon silmiä lukuun ottamatta lähes täysin. Tällöin esimerkiksi

juokseminen unessa ei saa uneksijaa juoksemaan alas sängystään huomaamattaan.

(Tunnettu poikkeus on tietysti unissakävely, jossa kehon halvaannuttamismekanismin

toiminta on muuttunut.)

Tietoista nukahtamista harjoitellessa voi joskus huomata, ettei pystykään liikuttamaan

enää kehoaan sängyssä vaikka haluaisi. Tästä ei kannata hätääntyä, koska tilannehan on

juuri se mihin selkouniharjoituksissa pyrittiin: keho on nukahtanut ja mieli on yhä hereillä. Voit rauhassa antautua tälle unihalvaukselle ja käyttää sitä ponnahduslautana unille, joita

haluat nähdä.

Joillekin ihmisille unihalvaus on kuitenkin pelottava tilanne, sillä he pelkäävät hallinnan

menettämistä ja halvaantumisesta seuraavaa avuttomuuden tunnetta. Vaikka unihalvauksessa silmälihakset voivat liikkua ja ihminen voi katsella ympärilleen

sängyssänsä, on mieli jo puoliksi unessa. Tässä nukahtamisvaiheessa mieli on hyvin altis

suggestioille ja kaikki pelot saavat helposti muodon, kuten painajaisissa tapahtuu. Eli

koemme juuri sen, mitä eniten pelkäsimme.

Unihalvaus tilanteissa kansantarinat kertovat ns. vanhan akan hyökkäyksistä (old hag

attack, incubus, succubus), joissa unihalvaus koetaan rintakehässä tuntuvana paineena ja

ahdistuksena sekä hengitysvaikeuksina, kun rintakehän päällä näyttää istuvan vanha ruma

akka, joka vaikuttaa kuristavan uneksijaa. Samassa tilanteessa kerrotaan modernina aikana tapahtuvan ns. ufo-sieppauksia, joissa ulkoavaruuden oliot nostavat halvaantuneen

ruumiin alukseensa ja voivat tehdä sillä erilaisia kokeita. Kuten aina unissa, kaikki on


oman mielikuvituksen tuotetta ja siten harmitonta. Jos ikinä löydät itsesi ahdistavista

tilanteista, niin koeta hyväksyä ne sellaisenaan. Asiat tapahtuvat omassa

mielikuvituksessasi, eikä niissä ole mitään muuta pelkäämistä kuin pelko itse, jonka

uneksija luo omassa mielessään. Voit aina rauhassa rentoutua ja seurata tilanteen kehittymistä. Kehosi makaa turvassa sängyssä ja vain mielesi seikkailee

mielikuvitusmaailmassa.

Unihalvaus menee pois itsekseen. Voit koettaa pysyä hereillä ja odottaa rauhassa

halvauksen haihtumista yrittämällä liikuutta käsiäsi tai jalkojasi välillä. Toinen vaihtoehto on antautua tilanteelle kokonaan ja nukahtaa tietoisesti alkaen näkemään haluamiaan unia.


SISU-tekniikkaan kuuluu

1. Syvä rentoutuminen

2. Tehtävä mielelle. (Jotakin keskittymistä vaativaa tehtävää mielelle) 3. Siirtyminen uneen

Tehtävä mielelle voi olla esimerkiksi:

– Laskeminen “1 näen unta .. 2 näen unta ...”

– Keskittyminen silmät kiinni näkyvään mustuuteen

– Keskittyminen hypnagogisiin kuviin

– Keskittyminen oman hengityksen ääneen tai tuntuun

– Keskittyminen ääniin tai musiikkiin – Etu- ja keskisormen nopea naputtelu, kuin pianon koskettimilla

– Pitämällä jotakin melua aiheuttavaa kämmenessä

– Keskittyminen omaan innostuneeseen haluunsa nähdä selkouni

– Mielen hiljentäminen

Seuraavaksi selostan nämä tarkemmin:

1. Rentoutumien

Keho on äärimmäisen rentoutunut silloin kun nukahtaminen tapahtuu. Yleensä kehon

rentoutuminen tapahtuu automaattisesti ja huomaamatta, kun asettuu nukkumaan. Tietoisen nukahtamisen tekniikoissa tämä voi olla hankalampaa, koska rauhaton mieli saa

helposti myös kehon kääntyilemään rauhattomasti. Siksi nämä molemmat, keho ja mieli,

on hyvä rentouttaa mahdollisimman syvästi nukahtamisvaiheessa. Käytä jotakin

lempirentoutumistekniikkaasi, kuten progressiivista rentoutumista nilkoista päälakeen tai

jotakin muuta sellaista esimerkiksi liitteessä B kuvattua kolmen henkäyksen virtausrentoutusta . Useimmille ihmisille paras asento rentoutua SISU-tekniikkaa varten on

selällään makaaminen, jossa on helpompi pitää mieli virkeänä antaen samalla kuitenkin

kehon rentoutua syvästi ilman kolotuksia ja jännitteitä. Anna hyvän olon tunteen levitä

kaikkialle kehoosi ja anna mielesi rauhoittua kehon mukana kiinnittämällä kehon rentoutumiseen huomiota.


Jos nukahdat helposti kun teet rentoutumisharjoitusta, niin rentoutumista kannattaa

harjoitella päivällä pirteänä yrittämättäkään nukahtaa. Vaikka rentoutumisen kannalta

nukahtaminen on hyvä asia, niin kun yritetään harjoitella tietoista nukahtamista, liian

nopea nukahtaminen on haitaksi. Opettele rentoutumista siis ensiksi kun olet virkeä, vaikka istuma- tai lievässä noja-asennossa. Ota rentoutumisharjoitukset nukahtamisen

yhteyteen vasta kun olet oppinut olemaan nukahtamatta liian nopeasti rentoutuessa.

2. Tehtävä mielelle

Valitse jokin seuraavista nukahtamisharjoituksista, joka miellyttää itseäsi ja tee sitä ainakin

muutaman yön ajan jos et heti saa tuloksia aikaan.

Laskeminen. Helpoin, vaivattomin ja varmasti kaikille tuttu tapa on laskea itsensä uneen.

Tämän tekniikan ongelma voi olla tylsyys – jos nukahdat huonosti, niin kuinka pitkään jaksat vain laskea numeroita eteenpäin? Siinä vaiheessa, kun menet monen sadan tai

tuhannen kohdalla on ehkä syytä vaihtaa tekniikkaa. Monet kuitenkin hämmästyvät

laskemisessa vaipuvansa uneen jo kymmenen tai parin kymmenen kohdalla. Joskus on

väsyneenä niin tokkurassa, ettei ehdi laskea kuin pari numeroa, kun mieli jo vaeltaa muihin asioihin tai vajoaa tiedottomana uneen. Lukujen väliin kannattaa sanoa esimerkiksi: “1

näen unta .. 2 näen unta .. jne”, tai “1 olen unessa .. 2 olen unessa”, jotta laskemisen

tarkoitus, eli tietoinen nukahtaminen, pysyy paremmin mielessä. Mikäli mielesi vaeltaa

muihin aiheisiin, palaa lempeästi takaisin laskemiseen. Jatka joko siitä numerosta mihin

muistat jääneesi tai aloita uudelleen ykkösestä. Tässä tekniikassa ei siis ole ideana laskea mahdollisimman isoon lukemaan, vaan pitää mieli virkeänä laskemisella siihen asti kunnes

huomaa näkevänsä unta.

Keskittyminen mustuuteen. Tavallisesti, kun suljemme silmämme, luulemme maailman

katoavan. Näin ei kuitenkaan ole, sillä näköaisti jatkaa toimintaansa. Ainoa asia, mitä näemme, on tosin vain silmäluomiemme tummuus tai mustuus. Tätä mustaa näkymää

voidaan tuijottaa kunnes hypnagogisia- ja unikuvia alkaa ilmestyä. Tämä ehkä vaikuttaa

vielä tylsemmältä kuin laskeminen mutta mustuudesta alkaa nousta jonkin ajan kuluessa

hypnagogisia kuviota. Ennen näiden ilmestymistä mielen pitää hereillä ja valppaana mustaan tyhjyyteen tuijottaminen. Jos ei keskity todella näkemään mustuutta, niin mieli


alkaa nopeasti harhailla ja nukahtaa huomaamattaan tiedottomuuteen. Mikäli mieleesi

alkaa ponnahdella unikuvia anna niiden tulla ja siirrä huomiosi vähitellen mustuudesta

kuvien ilmestymiseen. Mustuuden tuijottaminen ei ole itsetarkoitus vaan tapa siirtyä

unikuvien keskelle itse uneen.

Keskittyminen hypnagogisiin kuviin. Edellä jo käsiteltiin hypnagogisten kuvien

luonnetta. Kun nukahtamisvaiheessa niitä alkaa näkyä ja kuviot voimistuvat ja kehittyvät

monipuolisimmiksi, niitä voi seurata mielenkiinnolla kuin mielen kaleidoskooppinäytöstä.

Hypnagogisen vaiheen loppuosan näkymät alkavat jo muistuttaa unimaisemia tai hahmoja. Kun olet näin pitkällä, on olennaista, että maltat mielesi vielä hetken, etkä yritä astua

unikuviin mukaan liian aikaisin. Anna itsesi pikemminkin passiivisesti imeytyä uneen

mukaan, kunnes huomaat seisovasi unimaiseman keskellä ja pystyt toimimaan unessa.

Jos yrität toimia aktiivisesti liian aikaisin, voivat hypnagogiset kuvat kadota, ja joudut

aloittamaan alusta.

Keskittyminen hengitykseen ja ääniin. Ihmisille, joista visualisointi on tylsää tai vaikeaa,

voi olla helpompi keskittyä muihin aisteihin. Kuuloaistilla voi kuunnella hengityksen kulkua sieraimissasi. Voit myös kuunnella ympäristön taustahälinää (kaupungissa) tai sitten

soittaa stereoista musiikkia hiljaa taustalla. Monesti hypnagogisen vaiheen

hallusinaatioihin kuuluu myös kuviteltua musiikkia, joka voi olla hyvin kaunista ja paljon

selkeämpää kuin teknisten apuvälineiden avulla toistettuna. Hypnagogisia ääniä voi yrittää

kuunnella, keskittymällä kuuntelemaan vaikka hiljaisuutta ja odottaen kuulevansa jotakin samalla rentoutuen.

Sormien naputtelu. Tämä kikka sopii nopeasti nukahtaville, joille muut temput unohtuvat

heti nukahtamisen ensi hetkillä. Hitaasti nukahtavia tätä yrittäessä auttaa, jos on hyvin

väsynyt. Naputtele fyysisiä sormiasi (esim. etuja keskisormea samassa kädessä) kuten soittaisit nopeahkossa tahdissa kahta säveltä pianon koskettimilla. Sormien liikuttelu pitää

mielesi hereillä antaen kuitenkin muulle kehollesi mahdollisuuden rentoutua.

Esineen pitäminen kädessä. Pidä kädessäsi kämmen alaspäin lattian päällä esimerkiksi avain nippua tai jotakin muuta ääntä ja kolinaa aiheuttavaa esinettä. Kun nukahdat, putoaa

esine lattialle ja heräät sen aiheuttamaan ääneen. Tämän harjoituksen avulla opit

tunnistamaan hereilläolon ja nukkumisen välisiä hienovaraisia vivahteita. Näin opit


tunnistamaan nukahtamisen merkit paremmin ja osaat varautua ja valmistautua

odottamaan niitä. Tietoinen nukahtaminen on näin helpompaa. Harjoiteltuasi tätä, ja kun et

enää nukahda liian helposti, voit pitää pelkää käsivarttasi pystyssä esim. kyynärpäästä

taivutettuna tai sitten hieman koholla patjan päällä. Nukahtaessasi huomaat kun käsi putoaa tai kaatuu.

Keskittyminen innostukseen. Hyvä keino pitää itsensä hereillä on pohtia innostuneena

mitä tekee unessa, kun on nukahtanut. Innostus painaa unitehtävän paremmin mieleesi ja

on todennäköisempää, että alat tehdä asiaa heti seuraavassa unessasi ja tunnistat samalla unen. Pohdi tehtävääsi eri näkökulmista ja mieti kuinka tyytyväinen olet, kun

onnistut toteuttamaan sen. Ideana on pohtia tehtävää viime sekunneille asti ennen

nukahtamista. Jos alat miettiä jotain muuta, niin palaa lempeästi tehtävääsi ja anna

muiden ajatusten haihtua.

Mielen hiljentäminen. Mietiskelymenetelmiä harjoittaneelle voi olla tuttua mielen

hiljentäminen. Se on tehokas, mutta usein pitkällistä harjoitusta vaativa tapa keskittää

mielensä ei-mihinkään. Mieli on tietoinen ja keskittynyt mutta tyhjä. Tässä tilassa voi

rauhoittua ja olla vain hiljaa itsekseen. Mielen hiljentämisessä auttaa kehon rentouttaminen ja nämä kulkevat käsi kädessä. Mielen hiljentäminen nukahtamisvaiheessa

on tehokas tapa ajautua selkouneen. Omien ajatuksien tarkkailu ja niistä irtipäästäminen ja

hiljaisena oleminen vaativat suurta huomiokykyä ja tarkkaavaisuutta. Mielen on helppo

pysyä hereillä kehon nukahtaessa taustalla kun kaikki huomio on keskittynyt hiljaisena

pysymiseen. Toisaalta hiljentymistaidon oppiminen on huomattavasti hankalampaa kuin keskittää mielensä johonkin yhteen asiaan kuten edellisissä harjoituksissa.


3. Uneen siirtyminen

Suoraan hereiltä tapahtuva uneen siirtyminen on hankalampaa kuin unessa tapahtuva

oivallus NISU-tekniikoissa. Tämä johtuu siitä, että joskus liian aktiivinen toiminta ennen

unen varsinaista vakautumista saattaa johtaa unen päättymiseen ennen aikojaan. Anna siis unen tulla luoksesi pikemminkin kuin yrittäisit itse mennä uneen. Passiivisen

odotuksen avulla pääset uneen sisälle helpommin katkaisematta sitä. Kuten

hypnagogisten kuvien kohdalla todettiin, on parempi antaa unen alkaa tapahtua

ympärillään kuin yrittää astua siihen itse liian aikaisin. Kun näet jo olevasi unimaailmassa

ja se ympäröi sinua kokonaan, etkä vain näe kuvia silmiesi edessä, on helpompi alkaa toimimaan ja liikkumaan unessa.

Ruumiista irtautuminen

Tietoiseen nukahtamisen liittyy toisinaan ilmiö jota kutsutaan ruumiistairtautumis-

kokemukseksi (engl. out of body experience, OBE). Tässä tilanteessa uneksija kokee esimerkiksi leijailevansa ylös sängystä, jossa teki tietoisen nukahtamisen harjoituksia. Hän

näkee makuuhuoneensa ja ehkä myös itsensä nukkumassa sängyssä. Joskus kuvaelma

on niin vakuuttava, että uneksija on varma leijailevansa aineettomana henkenä ilmassa ja

pystyy läpäisemään seinät lentäen. Stephen LaBergen tutkimuksen6 mukaan suuri osa SISU-tekniikalla aikaan saaduista selkounista alkavat näin. Olet tietysti vapaa tutkimaan

unen mahdollisuuksia ja aineettomana henkenä olemisen todellisuutta. Voit esimerkiksi

koettaa tehdä todellisuustestin lukemalla kirjahyllysi kirjojen selkämyksiä kahteen kertaan

nopeasti peräkkäin. Tällaista ruumiistairtautumisen tilaa voi käyttää myös mahdollisuutena

siirtyä haluamaansa selkouneen.

Tekniikoiden yhdistäminen

Nukkuessa, muistin avulla ja suoraan hereiltä indusoituja selkouni tekniikoita (NISU, MISU

ja SISU) voi käyttää toisiaan täydentävästi. Päivällä voit tehdä todellisuustestejä ja

kirjoittaa unipäiväkirjaasi poimien sieltä unimerkkejä. Aamuyöstä voit muistella edellistä untasi ja käyttää MISU-tekniikkaa unen kertaamiseen ja kuvittelemaan itsesi tunnistamaan

uni unimerkeistä. Samalla kun nukahtaa uudestaan MISU-tekniikkaan, voi tarkkailla

hypnagogisen tilan edistymistä SISU-tekniikoissa opetetulla tavoilla. Näin

selkouniharjoitukset pysyvät mielesi taustalla jatkuvasti päivällä ja yöllä, kun harjoitusten


tekemiselle on otollisin aika.

Kun sinulla on hyvää aikaa esimerkiksi viikonloppuna tai lomalla, ota itsellesi yksi tai

useampi kokonainen yö ja aamu aikaa uniharjoituksiin. Päätä vakaasti illalla, että kirjoitat kaikki unesi unipäiväkirjaan ja pohdit niiden unimerkit läpi. Nouse puolitoista tuntia

aikaisemmin kuin normaalisti (unijaksosi päättyessä) ja valvo aamuyöstä seuraavat

puolitoista tuntia tehden haluamiasi askareita. Varmista, ettei kukaan häiritse sinua ja

mene takaisin nukkumaan kun seuraava unijaksosi on alkamassa eli noin puolen tunnin

päästä heräämisestä. Tee tällöin SISU-tekniikkaa ja nukahda tietoisesti. Useimmille ihmisille aamuyö on paras hetki harjoitella SISU-tekniikkaa.

Unilaboratorioissa unitutkimuksen pioneeri, koehenkilönä toiminut Alan Worsley, jonka

unista monet 1970-luvulla löydetyt asiat varmistettiin, harjoitti selkounien näkemiseen

otollista elämänrytmiä7. Hän meni nukkumaan illalla ennen puolta yötä mutta nousi jo kolmelta yöllä. Hän valvoi seitsemään asti aamulla ja meni silloin unilaboratorioon, missä

hänet kytkettiin eri mittalaitteisiin. Laboratorion työntekijät pitivät tästä, koska heidän ei

tarvinnut valvoa öitä kerätäkseen tutkimusdataa. Alan alkoi nukkua ja näki unia ja

selkounia muutaman tunnin, kunnes keho ja mieli oli saanut tarvitsemansa levon ja heräsi. Tietysti normaalia päivärytmiä noudattavien ihmisten on hankala käyttää tällaisia

harjoitusaikoja. Viikonloppuna tai lomilla tällainen kiireetön elämänrytmi voi kuitenkin olla

paras tapa lähteä seikkailemaan selkounien maailmaan. Lyhyen levon jälkeen

myöhemmin aloitetun nukkumisen aikaiset vilkeunijaksot ovat huomattavasti pidempiä kuin

alkuyöstä. Tällöin on paljon helpompi nähdä myös selkounia.


OSA II: SELKOUNISEIKKAILUT

6. SELKOUNEN MAHDOLLISUUDET

Mitä tehdä unimaailmassa, kun siellä oppii toimimaan tietoisesti? Seuraavassa on vinkkejä

selkounen ohjailuun. Tietoisessa unessa kaikki mahdoton on mahdollista. Ylitä

mielikuvituksesi rajat ja keksi itse asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä, ja joita haluat kokeilla

selkounissa. Monille ihmisille selkounissa on antoisinta niiden tarjoaman rajoittamaton vapaus. Selkounia voi käyttää myös taitojen oppimiseen, mutta selkounia kannattaa

käyttää erityisesti hauskan pitämiseen. Arkielämä on toisinaan harmaiden velvollisuuksien

suorittamista. Unissa tällaisia velvollisuuksia ei ole, vaan se on maailma, jonka voi itse

luoda. Ilolla on sitä paitsi monia hyödyllisiä vaikutuksia esim. terveyteen mm.: alentuneen

verenpaineen kautta. Unissa voit rauhassa hemmotella itseäsi pelkäämättä, että kukaan sinua siitä tuomitsee.

Selkounen opettelun alkutaipaleella on haasteellisinta usein vain tunnistaa uni uneksi ja

pysyä tietoisena tarpeeksi pitkään. Kun vähitellen edistyt selkounen oivalluksen,

vakauttamisen ja ohjailun taidoissa, voit ottaa itsellesi aina uusia tehtäviä tai uniseikkailuja kokeiltavaksi. Etene vähitellen ja ota aluksi tehtäviä, jotka tuntuvat sinusta helpoilta ja

hauskoilta. Päätä ennen nukkumaan menoa, mitä haluat tehdä, niin päämääräsi pysyy

paremmin mielessä unessa.

Koska unessa maailma on mielikuvituksen luoma, on selkounissa hauskaa koettaa muokata sitä haluamallaan tavalla. Seuraavassa käydään läpi eri vihjeitä unien

muokkaamiseen ja ohjailuun mukailtuna Stephen LaBergeltä 2.

Ympäristö

Uniympäristön voi luoda haluamakseen. Voit matkustella paikkoihin, joista pidät tai joissa


haluat vierailla. Voit tutustua myös täysin toisenlaisiin todellisuuksiin eri planeetoilla tai

galakseissa. Voit myös harjoitella esimerkiksi kodin sisustusta luomalla unelmiesi talon ja

testata millaisia huonekaluja ym. sinne sopisi.

Liikkuminen

Vaikka uniympäristön voi luoda mieleisekseen, voi sen toteuttaminen olla hankalaa

aloittelijalle. Ei vain keksi, miten unimaailmaa muuttaa. Tämä tapahtuu ajatuksen voimalla,

jonka apuna voi käyttää esimerkiksi eri liikkumismuotoja:

Lentäen

Lentäminen on hauska ja nautinnollinen tapa siirtyä unimaailmassa. Lentäminen, niin kuin

mikään muukaan asia, ei ole vaikeaa unessa. Joskus tosin omat mielemme rajoitukset

tulevat esteeksi. Unissa se, mitä odotamme tapahtuvan tietoisesti tai tietoisuuden

taustalla, tapahtuu. Eli jos uskomme että emme osaa lentää, lentäminen ei onnistu tai se on vaikeaa. Usko siis kykyihisi ja tiedä, että uni on mielesi tuotetta ja näin ollen itsesi

hallittavissa haluamallasi tavalla. Kaikki mitä pystyt kuvittelemaan on mahdollista toteuttaa

unessa.

Voit lähteä lentoon esimerkiksi ponnistamalla ylös teräsmiestyylillä suunnaten katseesi

kohti taivaita ja sinkoutuen pilvien läpi kädet edellä. Voit myös nousta ilmaan tyylikkään

rauhallisesti vain ajatuksesi voimalla kuvittelemalla itsesi nousemaan ilmaan leijumaan

höyhenen kevyenä. Voit myös räpyttää käsiäsi, jos se tuntuu auttavan, mutta se ei ole

tarpeen. Voit myös kuvitella itsellesi vahvat linnun- tai enkelinsiivet selkääsi.

Pyörien

Joskus lentämien voi olla hidas tapa siirtyä esimerkiksi toiselle puolelle maapalloa tai

avaruutta. Pelkän ajatuksen voimalla paikan vaihtaminen voi tuntua hankalalta. Silloin

kannattaa käyttää pyörimistekniikkaa, johon tutustuttiin jo selkounen vakauttamisen yhteydessä. Pyöriminen toimii siirtymisessä aivan samoin, nyt vain valitaan kohde, jonne

halutaan siirtyä.


– Valitse kohde

– Päätä vierailla kohteessa

Muodosta kohteesta lause, jota toistat, esim. “Aurinkoranta Hawailla”, “Faaraoiden pyramidi 3000 eKr.”, “atomina maailmankaikkeuden alkuhetkillä”

– Pyöri

Pyörähdä ympäri kuin hyrrä ja odota saapuvasi kohteeseen. Jos löydät itsesi

makuuhuoneestasi, tee todellisuustesti. Olet todennäköisesti yhä unessa.

Ajatuksen voimalla

Unen muokkaamiseen emme tarvitse mitään apuvälineitä. Mielikuvitus riittää

muokkaamaan ympäristöä ja mitä tahansa unen piirrettä ajatuksen voimalla. Tämä voi

kuitenkin tuntua alussa liian abstraktilta. Liikkumiseen unitilanteesta toiseen voi käyttää

apunaan myös ovia: Kuvittele uniympäristöön ovi, joka avautuu haluamaasi paikaan. Ovi voi olla kulman takana ja tulee näkyviin kun kuljet sinne. Avaa ovi vakuuttuneena, että siitä

avautuu näkymä haluamaasi paikkaan. Kulje läpi ovesta ja siirry uuteen ympäristöön.

Samaa periaatetta soveltaen voi esimerkiksi luoda unitelevision. Kuvittele televisio, josta

tulee ohjelmana sitä, mistä haluat nähdä unta. Voit antaa television laajentua ja astua sen kautta uuteen unimaailmaan.

Keksi lisää tällaisia uniportteja, jotka miellyttävät itseäsi.

Unihahmot

Unissa voi tavata haluamiaan hahmoja tai ihmisiä. Voit myös muuttaa oman hahmosi

toiseksi esimerkiksi eläimeksi tai kokonaan näkymättömäksi tai olemattomaksi. Tai miltä

tuntuisi elää miljoona vuotta kalliona tai esimerkiksi ilmakehänä. Voi myös koettaa olla

useita henkilöitä tai asioita samanaikaisesti. Mielikuvituksesi on täysin vapaa.

Uniystävät. Voit kutsua tai luoda itsellesi avuksi tai seuraksi erilaisia uniystäviä. Nämä


voivat olla eläimiä tai ihmisiä. Miltä tuntuisi, jos unessasi olisi neuvomassa esimerkiksi

vanha viisas mies kuten Sokrates tai esimerkiksi ihmiskunnan ikiäiti, jonka viisaudella ja

myötätunnolla ei ole rajoja?

Toiminta

Helppo tapa ohjata untaan on toimia siinä. Seuraavassa muutamia vinkkejä toiminnasta:

Toivominen. Voit esimerkiksi toivoa, jonkin unelmasi täyttävän ja odottaa mitä unessa

tapahtuu. Voit myös luoda, muuttaa tai kadottaa asioita unessasi tällaisen unitaikuuden avulla.

Katsominen. Katse on voimakas unen ohjailun tapa. Se minne kiinnitämme katseemme,

tulee meille olennaiseksi. Esimerkiksi uhkaavia unihahmoja voi tuijottaa suoraan silmiin ja

osoittaa näin olevansa tasavertainen eikä alistuva. Jos haluat mennä tiettyyn suuntaan unessasi, kiinnitä katseesi sinne.

Puhuminen. Joskus unissa kohtaa mielenkiintoisia hahmoja, joista haluaisi tietää lisää.

Tällöin voi suoraan kysyä unihahmolta esim. “Kuka olet?” tai “Mitä merkitset?” Saman voi tehdä myös pelottaville hahmoille. Pelottava hahmo voi muuttua tutuksi ja selittää

tarkoituksensa ja merkityksensä omana symbolinasi.

Harrastukset. Unissa voi harjoitella omaa mielipuuhaansa. Esimerkiksi maalausta,

musiikin tekoa tai sen kuuntelua. Voi myös harjoitella fyysisiä taitoja pelkäämättä loukkaantumista. Unissa on harrastettu mm. juoksua, tenniksen peluuta, luistelua.

Selkounta voi käyttää myös laihduttamiseen. Jos päiväsaikaan haluaa pudottaa painoaan,

niin voi keskittyä mässäilemään herkkuja unessa. Ne maistuvat yhtä hyviltä, mutta eivät

lihota. Myös esimerkiksi sauhujen ottaminen unessa voi auttaa tupakan polton

lopettamista päivällä. Unessa polttamisella ei ainakaan ole haitallisia terveysvaikutuksia.

Mielikuvaharjoittelu ja unet. Unia voi käyttää mielikuvaharjoittelussa eri aloilla. Unissa


harjoittelu on itse asiassa vielä tehokkaampaa kuin pelkästään silmät kiinni mielikuvissaan.

Unimaailma on huomattavasti realistisempi ja yksityiskohtaisempi. Lisäksi unessa tehdyt

asiat aktivoivat aivoissa samat hermoradat kuin hereillä. Siksi unissa opittu fyysinen taito

kehittää taitoa myös hereillä. Nopeimmin taito kehittyy kun siitä osaa alkeet jo hereillä. Tällöin mielellä on enemmän työstettävää ja opittavaa jo alustavasti opitusta taidosta.

Pelkojen voittaminen. Unet ovat erinomainen tapa harjoitella hankalia tilanteita.

Esiintymispelosta voi päästä luomalla itselleen uniyleisön ja harjoitella puhumista,

laulamista tms. Myös tärkeitä haastatteluja tai keskusteluja esim. ihmissuhteissa voi treenata unissa ennakkoon.

Seksi. Unet tapahtuvat mielikuvituksessasi. Älä siis arastele, vaan käytä tilaisuutta

hyväksesi etsimällä unelmiesi partneri.

Sääntöjen rikkominen. Joskus tekee mieli rikkoa sääntöjä. Unissa tämä on mahdollista,

koska unipoliisia ei ole olemassa. Unessa mitään sosiaalista tai henkilökohtaista sääntöä

ei tarvitse noudattaa. Joskus voi olla hyväksi päästellä höyryjä pihalle unimaailmassaan,

niin ei tarvitse häiritä muita ihmisiä valvetodellisuudessa.

Tarina

Unessa voi elää omat lempitarinansa läpi unen kolmiulotteisessa elokuvateatterissa, joka

sisältää kuvan ja äänen lisäksi myös haju-, maku- ja tuntoaistit. Voit olla haluamasi hahmo

tai vain tarkkailla leijuvana kamerana tilanteiden kehittymistä. Voit myös luoda aivan oman tarinasi, hahmoineen ja maailmoineen. Voit käydä läpi maailman kirjallisuuden klassikoita

tai kreikkalaisia tragedioita. Voit elää läpi oman unimyyttisi omine sankareineen ja

vihollisineen.

Tarkkailija

Vaikka selkounessa maailman muokkaamisen mahdollisuudet ovat rajoittamattomat, voi

toisinaan olla mielenkiintoista vain seurata unitilanteiden kehittymistä tarkkailijana


yrittämättä muuttaa unen kulkua. Ehkä jollakin unella on sinulle tärkeää kerrottavaa ja on

parempi vain antaa sen tapahtua ja katsoa, miten viesti kehittyy. Aina ei tarvitse muuttaa

kaikkea mieleisekseen. Unien rikasta maailmaa voi olla mielenkiintoista vain seurata ikään

kuin ulkopuolisena tarkkailijana.

Sisäinen todellisuus

Samoin kuin voit muokata unien “ulkoista” todellisuutta, voit muokata myös omaa sisäistä

todellisuuttasi. Voit koettaa muokata omaa asennettasi tai tunteitasi ja tuoda sisääsi

esimerkiksi innostuksen tunteen tai syvän rakkauden ja hyväksymisen tunteen. Vaikka unet ovat mielikuvituksen tuotetta, ovat omat reaktiosi ja tunteesi unimaailmassa todellisia.

Muuttamalla itseäsi ja asenteitasi unessa, muutat samalla asenteitasi

valvetodellisuudessa. Unissa myös itsensä kehittämisen mahdollisuudet ovat

rajoittamattomat. Kuinka paljon voit oppia unien ohjailusta hereillä ollessasi? Kuinka

suuren osan omista reaktioistasi ja maailmasta, jossa elät hereillä, luot samaan tapaan kuin luot unimaailmasi? Näitä kysymyksiä on hyvä pohtia erityisesti silloin, kun jokin

valvetodellisuudessa herättää sinussa ahdistusta, vihaa tai pelkoa. Onko negatiivinen asia

todella vain ulkopuolellasi, vai kuinka paljon luot tilanteen omilla reaktioillasi ja

asenteillasi?

Tietoisuuden kehittäminen unessa auttaa sinua myös kiinnittämään enemmän

tietoisuuttasi ja huomiotasi myös valvetodellisuuden rikkaaseen ja tyydyttävään

elämysmaailmaan. Joskus arjen kiireissä on helppo unohtaa, kuinka ihmeellistä on se, että

olemme ylipäätään elossa ja tietoisia siitä.


7. PAINAJAISTEN KOHTAAMINEN

Tutkimusten mukaan jopa 66 prosenttia unista sisältää uhkaavia elementtejä8. Onneksi

vain harva näistä on todellisia painajaisunia, joihin nukkuja herää peloissaan. Kolmasosasta puoleen aikuisista näkevät painajaisia toisinaan. Selkounien ohjailun taidon

avulla uneksija voi oppia kohtaamaan pelottavia tilanteita unissaan, siten että ne ratkeavat

hyvin ilman ahdistavia tuntemuksia. Vaikka unissa kohdatut pelottavat tilanteet ovat

mielikuvituksen tuotetta, niissä koettu pelon tunne on kuitenkin todellista. Tämän vuoksi

pelon kohtaaminen voi muuttaa heräämisen jälkeisen tunnelman olennaisesti. On mukavampi aloittaa päivänsä iloisin ja helpottunein mielin kuin epämääräisen

ahdistuneena painajaisen jälkeen. Selkouniharjoitukset on tarkoitettu tavallisten

painajaisten käsittelyyn. Persoonallisuusongelmista johtuvat painajaiset kannattaa käsitellä

ammattipsykologin kanssa.

Unet ovat omia luomuksiamme, samoin painajaisunet. Kuka pelkäisi piirtämäänsä

piirrosta? Yhtä vähän on syytä pelätä omia painajaisiaan. Tämän asian tajuaminen

tavallisessa tiedottomassa unessa on lähes mahdotonta. Myös tietoisessa selkounessa on

hankalaa ymmärtää tilanteen vaarattomuus jonkin hirviön ajaessa takaa tai kun on tippumassa taivaalta kohti maan kamaraa. Painajaisissa kuitenkin vain pelko on pahin

vihollisemme. Uhkaavaa tilannetta voi lähteä pakoon, joko heräämällä tai esimerkiksi

lentämällä pois unessa. Samoin unessa uhkaavan asian tai hahmon voi muuttaa toiseksi.

Tällaiset ratkaisut, vaikka ovat hyviä sinänsä, jättävät kuitenkin jotain toivomisen varaan. Vaikka uhkaava tilanne ratkeaa pakenemalla, se voi jättää epävarman tai pelokkaan

tunteen unesta. Kohtaamalla pelkonsa ja tilanteen unessa suoraan pääsee yleensä

itsensä kannalta toivotumpaan tilanteeseen. Pelko muuttuu suoraan helpotukseksi tai

iloksi, ja oma itsevarmuus ja kyky hallita ongelmia kasvaa. Koska unet ovat omia

luomuksiamme, kohtaamalla uhkaavan tilanteen, kohtaat ja hyväksyt itse asiassa itsesi. Painajaisten kohtaaminen eikä niitä pakeneminen on tuonut monille avun myös toistuviin

painajaisiin.


Hyökkääminen

Eräs tapa kohdata uhkaava unitilanne on hyökätä itse takaisin - vastaamalla aggressioon

aggressiolla. Tämä ei ole ehkä kaikkein rakentavin painajaisten kohtaamiskeino, mutta

mm. Malesialaisen Senoi-heimon kerrotaan käyttävän tätä tapaa unissaan. He jopa pyytävät unikavereitaan apuun hakkaamaan hyökkääjän. (Senoi-kansasta lisää

uniperinteitä käsittelevällä kerralla.)

Katseen voima

Tutkija Paul Tholey9 huomasi katseen olevan voimakas unen ohjailun väline. Katsomalla painajaisensa kohdetta suoraan silmiin hän onnistui taltuttamaan hyökkääjän. Tämä

temppu vaatii kuitenkin itsevarmuutta, sillä jos epäilee hetkeäkään kykyään ottaa tilanne

haltuunsa ja taltuttaa unihyökkääjä, tuijotusyritys voi päättyä nolosti. Unet reagoivat

herkästi uneksija pienimpiinkin odotuksiin, ovathan ne uneksijan omia mielikuvituksen

tuotteita. Erityisesti pahimpien pelkojen on taipumus toteutua, koska niitä pelätään ja pelosta ei osata päästää irti. Tämän vuoksi painajaisten kohtaamisessa ei ole olennaista

niinkään tekniikat vaan oma asenne. Mitä rohkeammin kohtaa pelkonsa, sitä helpommin

se onnistuu.

Keskustelu

Painajaisten kohteen, oli kyseessä sitten henkilö tai muuten vain uhkaava tilanne, voi

yrittää antaa selittää itsensä. Ideana on kohdella uhkaavaa asiaa tasavertaisena itsensä

kanssa eikä alistua sille, oli kyseessä sitten hyökkäävä susi tai uhkaava pyörremyrsky.

Kysymällä, unihahmo voi selittää itsensä, ja uhkaava tilanne haihtuu. Stephen LaBerge2 luettelee seuraavat kysymykset, joita voit esittää uhan kohteelle keskustelun

aloittamiseksi:

– Kuka olet?

– Kuka itse olen?

– Miksi olet täällä?

– Miksi toimit tuolla tavalla?


– Mitä haluat kertoa minulle?

– Miksi tällainen asia tapahtuu unessani?

– Mitä ajattelet ja tunnet tällaisen asian tapahtuessa?

– Mitä haluat minusta? Mitä haluat minun tekevän?

– Mitä kysymyksiä haluaisit kysyä minulta?

– Mikä asia minun tulee erityisesti tietää?

– Voitko auttaa minua?

– Voinko auttaa sinua?

Eri tyyppiset painajaiset

Stephen LaBerge on kirjassaan Exploring the World of Lucid Dreaming2 luetellut seuraavat

yleiset painajaisteemat ja mitä niissä tilanteissa kannattaa tehdä. Ota itsellesi tavoitteeksi,

että painajaista nähdessäsi tulet tietoiseksi unessa ja kohtaat painajaisen rohkeasti.

Takaa-ajo. Lopeta karkuun juokseminen. Käänny kohtaamaan takaa ajajasi. Jos tämä ei

vielä saa takaa-ajajaasi katoamaan tai muuttumaan rauhalliseksi, niin aloita keskustelu

tämän kanssa edellä olevien ohjeiden ja lauseiden mukaan.

Hyökkäys. Älä antaudu hyökkäykselle puolustuskyvyttömänä. Puolusta itseäsi ja aloita

sovitteleva keskustelu. Voit myös tuntea itsessäsi rakastavia ja hyväksyviä tunteita

hyökkääjää kohtaan.

Putoaminen. Rentoudu ja anna itsesi laskeutua maahan. Voit myös muuttaa putoamisen lentämiseksi ja nauttia lentämisen vapaudesta. Maahan iskeytyminen ei ole vaarallista.

Pahinta mitä voi tapahtua on, että heräät sängyssäsi säpsähtäen. Unissa ei ole mitään

todellista syytä pelkoon.

Halvaus. Kun tunnet itsesi liikuntakyvyttömäksi, olet jumissa tai liikkeesi ovat hitaat kuin olisit kahleissa tai jäässä, anna itsesi rentoutua. Älä ahdistu vaan hyväksy tilanne


sellaisenaan uteliaan kiinnostuksen vallassa. Tiedä, että olet unessa ja halvaus haihtuu

kohta itsekseen. Anna eri asioiden, mitä saatat nähdä tapahtuvan itsellesi tai kehollesi,

vain tapahtua. Kaikki on mielikuvituksesi tuotetta ja olet turvassa sängyssä.

Olet valmistumaton kokeeseen tai puheen pitoon. Sinun ei tarvitse jatkaa tilannetta

ollenkaan. Voit kävellä pois huoneesta. Vaihtoehtoisesti voi käyttää hyväksesi luovuuttasi

ja vastata koekysymyksiin vetämällä vastaukset hatusta tai pitämällä puheen spontaanisti

sanoen, mitä ensimmäisenä mieleesi tulee. Nauti tilanteesta ja olostasi. Hereillä voit

miettiä pitäisikö sinun oikeasti valmistautua näihin tilanteisiin.

Alasti julkisella paikalla. Entä sitten? Pidä hauskaa. Jos haluat voit käskeä tai antaa

kaikkien muidenkin unihahmojen riisua vaatteensa. Voit ryhtyä vaikka eroottiseen

seikkailuun. Muista, että kainous on julkinen tapa ja unet ovat yksityisiä kokemuksia, joissa

sääntöjä ei tarvitse noudattaa.

Painajainen unimerkkinä

Painajainen voi toimia loistavana unimerkkinä. Tavallisesti pelon aiheuttaja on jokin täysin

mahdoton asia. Tunnistamalla asia mahdottomaksi unessa, tiedät näkeväsi unta. Toistuvat painajaiset voi elää uudestaan läpi hereillä ja päättää tulla tietoiseksi painajaisen sattuessa

seuraavan kerran unessa. Pelkkä voimakas pelon tunne voi toimia unimerkkinä. Unessa

tunteet koetaan voimallisemmin, koska rationaalinen ajattelu ei ole niitä hillitsemässä.

Tämä on mukavaa esimerkiksi kun kokee voimakasta iloa tai rauhallisuutta, mutta ikävää

jos tuntee voimakasta pelkoa. Tunnistamalla voimakkaan tunteen tapahtuvan unessa voit alkaa hallita untasi. Tee todellisuustesti aina kun tunnet voimakkaita tunteita.

Ymmärtämällä, että luot unessa tilanteen itse mielessäsi, voit valita omat

toimintavaihtoehtosi myös painajaisissa. Muista, että unessa mikään ei voi vahingoittaa

sinua oikeasti. Kehosi nukkuu turvassa sängyssä ja voit valita itse suhtautumisesi myös pelottaviin unitilanteisiin. Suhtaudu uhkaaviin tilanteisiin hyväksynnällä, antautumalla niille,

kuitenkin pitäen itseluottamuksesi ja rohkeutesi olematta alistumatta. Unikuvat ovat omia

luomuksiasi. Painajaisissa sinun ei tarvitse taistella itseäsi vastaan, vaan voit hyväksyä


kaikki kuvat osana itseäsi.

Unien tulkinnasta

Unen ja uhkaavien asioiden merkityksen pohdinta joko unessa sen tapahtuessa tai hereillä voi olla myös hyvä tapa käsitellä painajaisia ja oppia kohtaamaan niitä. Jos keksit mitä

painajaissymboli merkitsee sinulle, voit käsitellä sitä eri muodoissa.

Unien symbolisen merkityksen suhteen kannattaa muistaa unien muokkautuvuus

odotuksiin ja mielen suggestioalttius unitilassa. Jos odottaa unien merkitsevän jotakin tärkeää puolta elämässään, unet voivat helposti muokkautua täyttämään tämän

odotuksen. Ehkä tästä johtuu se, että ihmiset, jotka ajattelevat unien sisältävän viestejä

viisaalta ja herkemmältä alitajunnalta myös näkevät merkittäviä unia. Toisaalta taas

ihmisten, jotka ajattelevat unien olevan merkityksetöntä aivosolujen

satunnaisaktivoitumista yöllä, on paljon vaikeampi nähdä unissa symbolisia merkityksiä.

Samoin Jungilaisen terapeutin potilaat alkavat nopeasti nähdä arkkityyppisiä unia ja

Freudilaisen terapeutin taas seksuaalista symboliikkaa sisältäviä unia. Aikoinaan tällaista

unien mukautuvaisuuden ilmiötä käytettiin todisteena tietyn unitulkintaperinteen toimivuudesta. Unitulkinnan universaalien lakien sijaan kyseessä taitaa pikemminkin olla

ihmismielen universaalinen taipumus muokkautua odotuksiin. Se, että unisymboliikasta ei

ole suoraan löydettävissä yleispäteviä tulkintasääntöjä ei kuitenkaan tarkoita, ettei unien

tulkintaa kannattaisi käyttää hyväkseen.

Mitä tahansa, mikä toimii, kannattaa käyttää hyväkseen, vaikka perustelut asian

toimivuudelle olisi lopulta erilaiset, mitä ollaan aikoinaan luultu. Koska unet ovat niin

muokkautuvia odotuksiin, niitä kannattaa käyttää hyväkseen muokkaamalla omia

uskomuksiaan ja odotuksiaan unien suhteen. Mitä enemmän uniaan arvostaa, sitä

merkittävimmiksi ne vähitellen muodostuvat. Vastaavasti mitä vähemmän uniin kiinnittää huomiota ja mitä vähäpätöisemmäksi niitä ajattelee, sitä kuihtuneemmaksi unielämä voi

muodostua.


Unien tulkinnassa taitaa päteä samat periaatteet kuin esimerkiksi itseään koskettavan

kirjan lukemisessa tai musiikin kuuntelussa. Vaikka kirjaa ei ole kirjoitettu tai laulua

sävelletty juuri sinulle, se voi sisältää omalta kannalta tärkeäksi koettuja asioita. Samoin

sinänsä kaoottiset unet voivat muistuttaa sinua jostakin itsellesi tärkeästä asiasta tai tunteesta, vaikka itse uni ei olisikaan ollut suora viesti alitajunnalta itsellesi.

Toki kannattaa käyttää ajattelunsa avartamiseen sitä, mikä omasta mielestään toimii,

vaikka tieteellisiä perusteita unien ja alitajunnan viesteille ei nykytutkimuksessa löydykään.

Symbolit voivat kertoa ihmiselle paljon, vaikka symbolien tulkinnan pohjana ei olisikaan suoraa perustaa. Koko ihmismielen toiminta perustuu symboleille ja asioiden

ymmärtämiseen ja eri asioiden välisien yhteyksien hahmottamiseen. Sillä ei ole väliä, mikä

uuden oivalluksen saa aikaiseksi, ja mikä sen hermostollinen perusta on, jos oivallus

muuttaa ihmisen elämän.


8. VINKKEJÄ UNIPERINTEISTÄ: SENOI -KANSA JA SAMANISMI

Vaikka jotkin vanhojen kansojen kulttuurit voivat vaikuttaa primitiivisiltä nykysilmin

erityisesti teknisesti ja taloudellisesti, voivat jotkut muut puolet näissä kulttuureissa olla paljon kehittyneempiä kuin omamme. Erityisesti unikulttuurissa myös meillä on opittavaa

vanhojen kansojen perinteistä.

Unia on arvostettu ja ne ovat merkinneet paljon enemmän toisissa perinteissä kuin

omassamme. Emme ehkä voi hyväksyä suoraan kaikkia toisten kulttuurien käsityksiä ja uskomuksia unista, mutta voimme selvittää, mitä annettavaa toisten kulttuurien käytänteillä

voisi olla omaa unielämäämme rikastuttamaan.

Samaani oli (ja on edelleen joissakin paikoissa maailmaa) oman yhteisönsä henkinen johtaja. Hänen neuvoihinsa turvauduttiin sairauksien parantamisen lisäksi mm. hyviä

saalispaikkoja tai laidunmaita etsittäessä. Samaani auttoi myös ratkaisemaan yhteisön

sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja konfliktitapauksissa. Vaikka maallista ja sotilaallista valtaa

käyttivät yleensä eri heimopäälliköt, he harvoin uskalsivat tehdä suuria päätöksiä

kysymättä neuvoa samaanilta.

Samaani voidaan löytää monista eri kulttuureista mm. Amerikan intiaaneilta, siperian

heimoilta ja unikulttuuristaan tunnetusta malesialaisesta senoi-heimosta. Ehkäpä kotoisen

Väinämöisemmekin esikuvana on toiminut jokin tunnettu loitsuntuntija ja runonlaulaja.

Samaanilla oli kyky liikkua ja saada viestejä eri maailmojen välillä. Pohjoisten kansojen kulttuureissa maailma jaettiin yleensä kolmeen osaan: yliseen, aliseen ja omaan näkyvään

maailmaamme. Samaani keskusteli omien apuhenkiensä kanssa erityisesti unien

välityksellä tulkiten omiaan ja yhteisönsä jäsenten unia päättäessään parhaista

toimintavaihtoehdoista eri tilanteissa.

Vanhoihin uniperinteisiin tutustuessa kannattaa muistaa, että se maailmankuva, jota ne

edustavat, poikkeaa omastamme. Tuskinpa koskaan osaamme ymmärtää, miltä eläminen

noissa kulttuureissa tuntui ja vaikutti. Nykyään jotkin käsitykset voivat vaikuttaa


alkukantaisilta, mutta aikoinaan nämä käsitykset olivat luonnollinen tapa yrittää ymmärtää

maailmaa. Samanismia ja tällaisessa perinteessä elävien ihmisten käsityksiä voi olla yhtä

vaikea käsittää, kuin heillä olisi esimerkiksi ymmärtää hankkia ravintomme kauppahallien

tarjoustiskeiltä tai eristää itsemme betonitaloihin yhteisöstämme ja luonnosta. Monet käsitykset tulevat ymmärrettäviksi vasta silloin, kun itse elää ja on kasvanut kulttuurissa.

Suhtautumistapaan kasvetaan jo pienestä pitäen ja eri asiat tulevat itsestään selviksi.

Senoi kansan uniperiaatteita

Senoille unet ovat tärkeä osa elämää. Niistä keskustellaan, niitä pohditaan ja tulkitaan. Niistä koetetaan löytää vinkkejä arkisen elämän tilanteisiin. Unet muuttuvat

merkityksellisimmiksi niihin paneutumalla, kuin jos niihin ei kiinnitetä juuri mitään huomiota.

Patricia Garfield antaa senoi-kansan univinkkejä kirjassaan Luovaan unennäköön

seuraavasti10:

Unissa:

– Kohtaa vaara suoraan pakenematta sitä.

– Senoit voittavat vaaran taistelemalla. Parempi keino voi olla sovitella konflikti sanoin

neuvottelemalla. (ks. painajaisten kohtaaminen)

– Pyri kohti miellyttäviä unikokemuksia.

– Pyydä unihahmoilta jokin lahja tai luomus. Tämä voi olla esine, mutta myös esim. laulu,

tanssi, runo, maalaus tai jokin muu asia mitä yhteisö arvostaa. Näin unesta on iloa

muillekin kuin itselle.

– Voit koettaa etsiä aktiivisesti uniystäviä. Nämä voivat olla voimakkaita ja viisaita neuvojia tai esimerkiksi eläinhahmoja. Voit kutsua uniystäviäsi uudestaan eri uniisi

auttamaan tai seikkailemaan eri tilanteissa.

Nykyiset käsityksemme senoi-unennäöstä poikkeavat todennäköisesti alkuperäisistä, jotka

ovat kadonneet aikojen unholaan, kuten myös monet muut vain suullisessa perinteessä kulkeutuneet käsitykset. Senoiden maailmankuvaan on vaikuttanut voimakkaasti

kohtaaminen muun maailman kanssa toisen maailmansodan jälkeen. Lisäksi kansaa


tutkineet tutkijat ovat antaneet senoi-käsityksille oman tulkintansa. Esimerkiksi 1900-luvun

alkupuolella psykologi/antropologi Kilton Stewartin luoma esitys oleskelustaan senoi-

kansan keskuudessa11 (mistä nykyiset länsimaiset senoi-unitekniikat tunnetaan Charles

Tartin klassikkoteoksen kautta) on niin selkosti Jungilaisen ajattelun täyttämä, että tuskinpa enää voidaan puhua alkuperäisestä senoi-uniperinteestä. Kysymys on

pikemminkin Stewartin luomasta ihannekuvasta täydellisestä unikulttuurista, johon hän on

käyttänyt innoittajana senoi-kansan käytäntöjä. Vaikka alkuperäiskäsitykset ovat ehkä

kadonneet, voimme silti oppia senoilta unien arvostuksen tärkeyden ja niiden ohjailun

mahdollisuuden. Heille unet olivat tärkeitä myös koko valveillaolo ajan, he eivät keskittyneet niihin vain öisin tai aamuisin. Mitä enemmän olet tekemisissä uniesi kanssa ja

pohdit niitä ja edistymistäsi uniharjoituksissa, sitä enemmän unilla on myös taipumus

antaa sinulle.


9. VINKKEJÄ UNIPERINTEISTÄ: TIIBETINBUDDHALAINEN UNIJOOGA

Selkounien mahdollisuuksia on sovellettu systemaattisimmin todennäköisesti

tiibetiläisessä unijoogassa, jossa selkounet on tunnettu jo vuosituhansien ajan. Tiibetinbuddhalaisuudessa, eli tantrismissa, selkounia käsitellään toki hyvin erilailla kuin

meillä länsimaissa. Buddhalaisen ajattelun mukaan harjoittajien päämäärä elämässä on

vapautua joogan avulla maallisista huolista ja jälleensyntymästä. Munkit antautuivat

vuosikymmeniksi buddhalaisille hiljentymis- ja uniharjoituksille. Harva länsimaalainen

löytää itsestään tällaista motivaation ja sitoutumisen astetta.

Selkounien merkitys tiibetinbuddhalaisuudessa on toki hyvin erilainen kuin oma

uniharrastuksemme. He käyttivät uniharjoituksia tai unijoogaa ymmärtääkseen

buddhalaiset opit maailmasta harhakuvana ja edistymään kohti valaistumista ja ykseyttä, eli Nirvanaa. Buddhalaisen käsityksen mukaan koko maailmankaikkeus on ikään kuin

Buddhan “Suurta unta”. Selkouniharjoituksia he käyttivät elämäksi kutsutun uni-illuusion

oivaltamiseen. Vaikka emme ehkä jaa unijoogien kanssa buddhalaista maailmankäsitystä,

voimme silti oppia eri tekniikoista, joita he käyttivät unien hallitsemiseen.

Tiibetin unijooga tunnetaan parhaiten tantralaisen buddhistin Naaropaan opetuksista 1000-

luvun (jaa) vaihteen tienoilta. Hänen opetukseen selkounista kuuluu George Gillespien

mukaan12 kuusi vaihetta:

– Lämpöjooga, jonka avulla kylmillä vuoristoseuduilla asuvat munkit oppivat

hallitsemaan ruumiinlämpöään mielensä avulla. He pystyivät mm. kuivattamaan päällensä laskettuja märkiä lakanoita pakkasessa.

– Ruumiin harha. Tässä vaiheessa oppilas oppi jooga-asentojen ja

visualisaatioharjoitusten avulla pitämään kaikkea ilmenevää illuusiona ja tyhjänä

itsenäisestä olemassaolosta unikuvien tapaan.

– Unitilassa selkouniharjoitukset keskittyivät unien hallintaan.

– Kirkas valo. Oppilas tajuaa sekä valvehavaintojensa että uniensa olevan mielensä

tuotetta, eli harhaa. Hän pyrkii katkeamattomaan tietoisuuteen myös uniensa ja

syvänunen aikana.


– Kuoleman jälkeinen tila. Tiibetin buddhalaisuudessa tätä kutsutaan Bardoksi, ja sen

uskotaan olevan eräänlainen pitkittynyt unitila, jonka aikana vainaja kokee pelottavia

näkyjä, jotka riippuvat hänen elämänsä aikaisista uskomuksista. Selkounissa tällaisia

pelottavia kuvia opetellaan hallitsemaan, jolloin saavutetaan taito, joka auttaa jälleensyntymisen kierrosta vapautumisessa tai löytämään edullisemman kohdun

jälleensyntymää varten. Kuoleman kohtaamista käsitellään Bardo Thödollissa eli

tiibettiläisessä kuolleiden kirjassa.

– Tajunnan siirto. Tässä vaiheessa opitaan siirtämään tietoisuus jumalmaailmoihin,

uuteen kehoon kuolemanjälkeisestä tilasta tai jopa kuolleeseen ruumiiseen.

Tietenkään emme voi käyttää tiibetinbuddhalaisia käsityksiä sellaisenaan omissa

selkouniharjoituksissamme, mutta seuraavaan on koottu muutamia vihjeitä, jotka voivat

olla avuksi myös meille. Edellä esitellyssä kolmannessa unijoogan vaiheessa eli unitilassa

tiibetinbuddahalaiset opettavat mm. käsittämään unitilan luonteen, muuttamaan unen

sisältöä, tajuamaan unen harhan ja keskittymään unitilan mietiskelyyn.

– Unitilan käsittäminen tarkoittaa tietoisuutensa säilyttämistä katkeamattomana

valvailla ja unessa. Tätä voi ehkä verrata SISU- eli suoraan valveilta käytettyyn

nukahtamistekniikkaan. Tähän liittyy myös syventyminen viime minuutteihin saakka ennen nukahtamista aiheeseen, josta halutaan nähdä unta.

Päiväsaikaan tulisi pitää mielessä, että kaikki asiat ovat unenkaltaisia. Emme koe asiaa

sellaisenaan, esimerkiksi taivaalla nähtyä pilveä, vaan mielemme luoman kuvan

asiasta. Samalla tavalla mieli luo unikuvat nukkuessa. Päivällä tieto välittyy aistiemme

kautta ulkomaailmasta, mutta unessa tieto synnytetään sisäisesti. Tieto käsitellään molemmissa tapauksissa samoilla aivoalueilla, joten kokemuksemme ja mielemme

kannalta koetut unikuvat vaikuttavat yhtä todellisilta kuin “aidot” kuvat.

Joogaoppilaita kehotetaan ajattelemaan päivän mittaan: “Tämä on unta”.

Buddhalaisen ajattelun mukaan päivän halut ilmestyvät toisinaan uniin, siksi on hyvä

haluta tunnistaa uni myös päivällä.

– Unia voi muuttaa esimerkiksi muuttamalla pienet esineet isoiksi tai toisinpäin, hajottaa

yksi asia tai esine moneksi ja koota moni erillinen asia taas yhdeksi. Oppilasta

kehotetaan ajattelemaan erilaisia paratiiseja (Buddhan valtakuntia) ja siirtymään niihin.

– Pelottavista unikuvista neuvotaan tunnistamaan niitä oman mielensä tuotteeksi. Jokin


joka on oma luomus, ei voi vahingoittaa, eikä sitä ole syytä pelätä.

– Mietiskelemällä unitilaa, se käsitetään illuusioksi. Pitämällä unissa mielensä hiljaisena

ja vapaana ajatuksista unijoogit voivat muuttaa näkemänsä jumalien hahmot mielen

ajatuksista vapaan sisällön mukaisiksi. Tästä tajutaan sekä valve-, että unitilan olevan illuusioita eli mielen luomaa harhaa. Jos harrastat mietiskelyä, voit koittaa sitä myös

unta nähdessäsi.

Jos heräät liian nopeasti juuri kun olet oivaltamassa unesi uneksi, buddhalaiset tekstit

suosittelevat syömään hyvää ja ravitsevaa ruokaa sekä tekemään rankkaa ruumiillista työtä päiväsaikaan. Näin unesta tulee syvempää. Jos uni on liian syvää, etkä saavuta

tietoisuutta, vain lämpöjooga kuulemma auttaa.


10. UNIEN HOIVAAVA VOIMA

Unissa voi keskittyä pitämään hauskaa tai sitten etsimään esimerkiksi apua erilaisiin

ongelmiin. Niin kuin jokainen asiaan huomiota kiinnittänyt voi todeta: yksi vaikeimmista asioista on omien puutteiden, ristiriitojen ja ongelmien kohtaaminen. On niin paljon

helpompaa pitää itseään täydellisenä ja syyttää muuta maailmaa tai ihmisiä ongelmistaan,

kuin todella kohdata heikot puolensa. Lisäksi kipeiden asioiden kohtaaminen on vaikeaa ja

alkaa helposti puolustella itseään ja keksimään tekosyitä sille, miksi ei pitäisi muuttua.

Käsitys unien hoivaavasta voimasta perustuu ajatukseen siitä, että kaikki unikuvamme

ovat itse asiassa osa itseämme, omia luomuksiamme, vaikka vain tiedottomasti. Unet

nousevat omasta mielestämme, muistoistamme ja tunteistamme. Näin ollen konflikti

unihahmon tai tilanteen kanssa tarkoittaisikin konfliktia itsemme kanssa. Unikuvissa konflikti on vain ulkoistettu. Selkounessa voimme tietoisesti kohdata, käsitellä ja jopa etsiä

alueita ja tunteita elämässämme, joita haluamme oppia muutamaan rakentavampaan

suuntaan.

Saksalainen unitutkija Paul Tholey on keskittynyt erityisesti unien parantaviin puoliin, joita seuraavaksi käyn läpi (artikkeli kirjassa Conscious Mind, Sleeping Brain, toim.

Gackenbach ja LaBerge 1988 10). Hän lähestyy asiaa hahmopsykologian käsitteistöin

(gestalt psychology), joiden mukaan ihmisen halut (ja unet) eivät ole vain vaistomaisten

reaktioiden tyydyttämistä, vaan osa suurempaa kokonaisuutta. Hahmopsykologian

mukaan psyyke voidaan nähdä koostuvan pienemmistä osajärjestelmistä kuten: halut, tarpeet, tavoitteet, moraaliset vaatimukset ja sosiaaliset velvollisuudet. Nämä toimivat

jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa muodostaen psykologisen

kokonaisuuden johon vaikuttavat yksilölliset ja ympäristön tekijät.

Myös unissa näkyy tämän tiedostamattoman kokonaisuuden jatkuva vuorovaikutus, jolloin tietoisia selkounia voidaan käyttää eri osajärjestelmien sisäisten ristiriitojen oivaltamiseen

ja ratkaisemiseen. Olennaista Tholeyn ajattelussa on juuri vuorovaikutus unihahmojen

kanssa, ei niinkään tietoisuus unessa sinänsä. Selvittämällä konflikteja unihahmojen

kanssa selvittää samalla omia sisäisiä konflikteja, joiden ratkeamisella voi olla oloa huojentavia vaikutuksia myös valvemaailmassa. Tholey huomasi, että jos unissaan (ja

valveilla) otti itsekeskeisen asenteen sijasta tilannekeskeisen asenteen muiden ihmisten


kanssa, oli paljon helpompi toimia ilman illuusioita itsestään, maailmasta ja käsillä olevasta

tilanteesta.

Tholey listaa tietoisuuden etuja unissa: 1. Uneksija ei pelkää niin paljoa kohdata unihahmoja tai –tilanteita.

2. Uneksija voi saavuttaa paikkoja, eri aikoja, tilanteita tai henkilöitä, jotka ovat hänelle

tärkeitä.

3. Erityisesti keskustelun avulla uneksija voi tunnistaa oman persoonallisuuden piirteiden

toiminnan ja merkityksen. 4. Sopivan toiminnan avulla uneksija voi muuttaa omaa persoonallisuusrakennettaan

luovasti ja terapeuttisesti.

Tholeyn käsityksen mukaan erityisesti uhkaavat unitilanteet ovat sellaisia, jossa uneksijan

sisäiset, eri halujen ja tarpeiden, ristiriidat tulevat esiin. Hän luettelee seuraavat toimintavaihtoehdot uhkaavissa tilanteissa.

Uhkaavassa tilanteessa

1. Kohtaa. Älä yritä paeta uhkaavaa tilannetta, vaan mieluummin kohtaa se rohkeasti. Katso suoraan kohti ja kysy ystävällisesti: ”Kuka olet?” tai “Mitä tämä merkitsee?”

2. Keskustele. Koeta sovitella asia rakentavassa keskustelussa. Jos sovintoa ei löydy tai

se ei ole mahdollista, koeta riidellä avoimesti keskustellen. Torju loukkaukset ja

uhkaukset, mutta tunnista myös oikeutetut vastalauseet ja syytökset.

3. Tappele. Älä antaudu veltosti, jos sinua vastaan hyökätään suoraan. Näytä halusi puolustaa itseäsi ottamalla puolustava asento. Jos tappelua ei voida välttää, voita

vastustajasi, mutta älä tapa häntä. Tee sovinto voitetun vastustajan kanssa. (Muista,

että hyökkäävä hahmo edustaa jotain osaa itsestäsi.)

4. Sovittelu. Koeta sovitella tilanne sanojen lisäksi ajatuksin ja elein. Tunne hyväksyviä ja

rakastavia tunteita hyökkääjiä kohtaan. Voit ottaa avoimen asennon tai tehdä käsilläsi kutsuvan ja hyväksyvän eleen.

5. Erottaudu. Jos sovinto ei ole mahdollista, erota itsesi uhkaavasta hahmosta ajatuksin,

sanoin ja vetäytymällä tilanteesta. Joskus unihahmo voi olla sinulle ennen paljon

merkinnyt ihminen, jota et voi enää nähdä esimerkiksi, koska hän on kuollut tai välinne ovat katkenneet. Tässä tapauksessa kiitä hahmoa kaikesta, mitä hän on elämääsi

tuonut ennen kuin sanot hyvästit. Muista, että hahmo ei edusta suoraan toista ihmistä,


vaan jotakin puolta itsestäsi.

6. Etsi apua. Sovinnon jälkeen kysy, voiko hahmo auttaa sinua. Mainitse tiettyjä ongelmia

joko valve- tai unielämässäsi ja kysy neuvoa.

Näiden periaatteiden noudattaminen sai aikaan Tholeyn itsensä ja hänen

tutkimushenkilöidensä unien uhkaavissa hahmoissa mm. seuraavia asioita:

Sovinnon tekeminen osoittautui kaikkein tehokkaimmaksi periaatteeksi. Tämän vaikutuksesta uhkaava hahmo muuttui usein alemman tason otuksesta ylemmän tason

hahmoksi, esimerkiksi eläimestä tai myyttisestä olennosta ihmiseksi. Monesti tällainen

muutos auttoi ymmärtämään välittömästi unen merkityksen. Sen sijaan hyökkäys

uhkaavaa hahmoa vastaan ja sen voittaminen tappelussa, johti ensin voiton tunteeseen,

mutta joskus katumus ja ahdistus omista teoistaan oli voimakkaampi tunne, joka voi vallita vielä herättyäänkin. Lisäksi, jos uneksija kohtasi rohkeasti hyökkääjän, saattoi tämä

kutistua jättiläisestä normaalinkokoiseksi tai pieneksi ja vaarattomaksi.

Puolustuskyvyttömyys tai pelon tunteet johtivat useimmiten epämiellyttäviin pelon ja

itseluottamuksen puutteen tuntemuksiin. Tällöin uhkaava hahmo saattoi kasvaa isoksi ja pelottavaksi. Katsekontaktin ottaminen uhkaavaan hahmoon sai sen toisinaan tulemaan

vähemmän uhkaavaksi.

Jos joudut tilanteeseen, jossa tunnet olevasi täysin avuton ja unitilanteen armoilla, koeta

muuttaa ympäristössä jotakin pientä ja epäolennaista asiaa. Voit muuttaa mielikuvituksellasi esimerkiksi puun väriä, tuolin muotoa tai jotakin muuta asiaa taustalla,

joka ei ole suoraan yhteydessä uhkaavaan tilanteeseen. Pienen asian muuttaminen

muuttaa usein avuttoman hallitsemattomuuden tunteen hallinnan tunteeksi ja koko

uhkaava tilanne saattaa muuttua hallituksi. Itseluottamus auttaa tällaisissakin tilanteissa

pitkälle.

Kuinka etsiä aktiivisesti ratkaisua ongelmiinsa?

Aina unissa ei ole uhkaavia tilanteita. Jos kuitenkin haluaisi käsitellä omia ongelmiaan ja ahdistavia tunteitaan unissa, niin miten löytää niitä oma-aloitteisesti? Tholey kehottaa

hakeutumaan pelottaviin tilanteisiin aktiivisesti. Vain sovinnon kautta ahdistavien tunteiden


kanssa voidaan saavuttaa tyyneyden ja tasapainon.

Voi siirtyä valosta pimeään (esimerkiksi avoimelta pellolta metsään), ylhäältä alaspäin

(kuten lammen pinnalta sen pohjaan), tai nykyisyydestä menneisyyteen (aikuisuudesta lapsuuteen). Jos epämiellyttävien kokemusten etsiminen suoraan on vaikeaa, voit myös

kohdata vähemmän pelottavia tilanteita ensin ja siirtyä vähitellen uhkaavampiin. Voit myös

pyytää apua voimakkailta hahmoilta unissasi pelottavien tilanteiden kohtaamisessa.

Eräs toinen tapa etsiä aktiivisesti parannettavia ongelmiaan on seuraava:

1. Päätä ennen nukkumaan menoa, mihin ongelmaan haluat ratkaisun.

2. Pyydä selkounessasi ongelmaasi ilmestymään missä tahansa symbolisessa muodossa

esiin. 3. Kysy asialta, olennolta tai henkilöltä, mitä se merkitsee ja tarkoittaa.

4. Jatka tarkentavien kysymysten ja oivallusten tekemistä kunnes olet ymmärtänyt

perinpohjaisesti ongelmasi ja sen symbolin merkityksen sekä omat tunteesi ja reaktiosi

ongelmaa edustavassa tilanteessa. Huomioi, että symboli voi muuttua unessa tehdessäsi uusia oivalluksia. Mene assosiaatiovirran mukana ja katso mihin se johtaa.

Muutokset elämässä

Tholey totesi tutkimuksissaan ihmisten saaneen hyviä vaikutuksia uni- ja valve-elämäänsä. Tavallisten unien kerrottiin olevan miellyttävämpiä ja merkittävämmän tuntuisia. 66% pystyi

ratkaisemaan erilaisia ongelmia ja konflikteja selkounissa. Valveilla 62% tunsi itsensä

vähemmän ahdistuneeksi, 45% tunteellisesti tasapainoisemmaksi, 42% avoimemmaksi ja

30% luovemmiksi Tholeyn menetelmien soveltamisen jälkeen. Sen sijaan 22% tunsi

itseluottamuksensa karisevan, kun he ohjeista huolimatta pakenivat uhkaavia tilanteita tai hahmoja.

Tholey havaitsi myös persoonallisuusrakenteen pysyviä muutoksia itseriittoisuuden ja

itseluottamuksen lisääntyessä. Ihmiset pystyivät tunnistamaan itsessään aiemmin huomaamattomia tarpeita ja tavoitteita, jotka olivat aikaisemmin kieltäneet itsessään. On

hyvä huomata, että selkounityöskentelyssä saavutetut myönteiset vaikutukset eivät


välttämättä tarvitse ongelman ratkeamiseen järjellistä ymmärtämistä. Unissa työskentely

tapahtuu suoraan alitajunnan kanssa ja konfliktit voivat ratketa suoraan ilman sanallisen

järjen puuttumista asioihin.

Säännöllisesti selkounia näkevien ihmisten on todettu olevan vähemmän kireitä ja

neuroottisia sekä todennäköisemmin omaavan vahvemman itsetunnon, tunteellisen

tasapainon, luovuuden ja riskienottokyvyn.

Toisen unihahmon näkökulman ottaminen

Viimeisissä tutkimuksissaan Tholey huomasi mielenkiintoisen seikan. Jotkin hänen

tutkimushenkilöistä ottivat unissaan toisen ihmisen hahmon, ja pystyivät näin kokemaan

itsensä ja ongelmalliset tilanteet kokonaan toisesta näkökulmasta. He tunsivat toisen

ihmisen tunteet ja ajatukset tilanteissa, joissa eivät aiemmin olleet ymmärtäneet toisen

toimintaa. Tämä auttoi heitä ymmärtämään tilanteessa vaikuttavia asioita ja tunteita ja suhteutumaan niihin avoimemmin hereillä ollessaan. Tholey mainitsee toisen näkökulman

ja koko kehon valtaan ottamisen voivan olla jopa tehokkaampi keino sovitella ongelmia

kuin keskustelun. Keskustelun voi käydä myös uuden identiteettinsä avulla vanhan itsensä

kanssa, jonka kehon jätti unimaisemaan toimimaan omillaan.

Kehollinen paraneminen

Unen aikana ihmisessä alkaa erittyä kasvuhormonia, joka korjaa päiväsaikaan sattuneita

kudosvaurioita ja muita elimistön vahinkoja. Nukkuminen sinänsä on siis jo parantavaa

toimintaa elimistölle. Se palauttaa voimavaroja ja tasapainottaa kulutettua energiaa.

Visualisointi saattaa auttaa ihmisen immuunijärjestelmää parantumaan fyysisistä

ongelmista, ei pelkästään psykologisista. Unet ovat voimakkain visualisoinnin muoto, joten

itsensä kuvitteleminen ja tunteminen täysin terveeksi ja hyvinvoivaksi unessa, saattaa

vaikuttaa voimakkaasti myös valvetilassa kehon parantumisprosesseihin. Jos olet sairaana, voit koettaa nähdä selkounia, joissa koet ja tunnet itsesi täysin terveeksi.


11. UNET LUOVUUDEN LÄHTEENÄ

Unien luovuus ei ole kaukana. Jokaisessa unessa mielesi loihtii itsekseen valtavat

maisemat ja tapahtumat siirtyen luovasti mielleyhtymästä toiseen. Selkounessa voit ottaa tämän luovan voimasi tietoisesti käyttöön. Voidaan ajatella, että jokainen ajatus, joka

päässä syntyy, on oma ja ainutlaatuinen, jos se ei ole vanhan opitun muistelemista.

Tällainen arkiluovuus ei ehkä tunnu niin loistokkaalta, mutta se on ollut myös suurien

taideteosten lähde. Unissa mielen luova voima näkyy huomattavasti selkeämmin. Joka yö

näet huimia tarinoita ja juoniyhdistelmiä, jotka vain odottavat poimijaansa ja muistiin kirjoittajaansa.

Unissa on tehty muun muassa seuraavia tieteellisiä ja taiteellisia oivalluksia.

Friedrich Kekule, Saksalainen kemisti, oli pohtinut bentseeni molekyylin rakennetta pitkään

1860-luvulla. Molekyylin kaikki ainesosat tunnettiin, mutta ajan kemistit eivät olleet

pystyneet keksimään, miten atomit asettuivat suhteessa toisiinsa muodostaen bentseeni

molekyylin. Pohdittuaan asiaa pitkään Kekule torkahteli eräänä päivänä bussimatkalla.

Hän näki unen, jossa käärmeet kiemurtelivat tarttuen itseään hännänpäästä ja muodostivat pyöriviä renkaita. Hän oivalsi, että toisin kuin muut tunnetut orgaaniset

yhdisteet, jotka olivat suoria, bentseeni muodostuikin itseensä kiinni kiertyneestä

renkaasta.

Elias Howe koetti pohtia 1884, kuinka kutomokoneen neula voisi toimia. Hän näki unta, jossa oli alkuasukasheimon piirittämänä. Heimon soturit uhkasivat häntä keihäillä, joissa

oli reikä kärjessä. Herättyään hän tajusi, että neula, jossa on reikä kärjessä, ratkaisee

hänen kutomokoneen ongelmansa.

Monet muusikot kuulevat sävellyksiä tai sanoituksia unissa. Mm Paul McCartney, Billy Joel, Beethoven ja Mozart ovat saaneet innostusta musiikkiinsa unista.

Golfin pelaaja Jack Nicklaus kertoo löytäneensä uuden otteen golf-mailastaan unessa,

mikä paransi hänen peliään kymmenellä lyönnillä kierroksessa yhdessä yössä.

Samuel Taylor Coleridge, 1798, näki ja kuuli oudon Kublai-kaani runonsa unessa. Hän


kertoo runon tapahtumien kuvien nousseen hänen mieleensä hyvin elävinä sanallisten

kuvauksien kera. Hän kertoo alkuperäisen runon olleen 200-300 rivin mittainen, mutta

kirjoittaessaan sitä ylös herättyään, jokin häiritsi häntä 54.:n rivin kohdalla. Tuntia

myöhemmin, kun hän palasi kirjoittamaan, hän ei kyennyt enää palauttamaan mieleensä loppua runosta. Jäljelle jäänyt pätkä on esimerkki yhdestä erikoisimmista kirjallisuuden

unituotoksista. Englanniksi runo alkaa seuraavasti:

In Xanadu did Kublai Khan

a stately pleasure-dome decree, where Alph, the sacred river, ran through caverns measureless to man

down to a sunless sea, so twice five miles of fertile ground

with walls and towers were girdled round. and there were gardens bright with sinuous rills,

where blossom'd many an incense-bearing tree. And here were forests as ancient as the hills,

enfolding sunny spots of greenery.

Otto Loewi sai 1936 Nobelin palkinnon fysiologiassa ja lääketieteessä hermoimpulssien kemiallisesta etenemisestä kertovasta tutkimuksestaan. Aikaisemmin oletettiin

hermoviestien viestien välittyvän pelkästään sähköisesti. Hän kertoi keksineensä idean jo

1903 eräässä keskustelussa, mutta ei pystynyt keksimään koetta, jolla asia varmistuisi.

Asia unohtui kunnes 1920 hän heräsi keskellä yötä ja kirjoitti tärkeän oivalluksen paperille.

Aamulla hän ei kuitenkaan saanut söherryksestä selkoä. Seuraavana yönä uni palasi. Hän nousi heti ylös ja teki laboratoriossa yksinkertaisen kokeen sammakon sydämellä. Kokeen

tuloksista tuli hermoimpulssien kemiallisen siirtymisen perusta.

1800-luvun loppupuolella elänyt Kirjailija Robert Louis Stevenson kertoo rahapulassa pohtineensa kuumeisesti hyvän tarinan juonta ihmisen kaksinaisuudesta. Hän näki unen,

jossa takaa ajettu otti pulveria ja muutti muotoaan hurjaksi olennoksi. Hän kirjoitti

oivalluksen perusteella kaikkien tunteman tarinan Tohtori Jekylistä ja Mr. Hydestä.

Stevenson kertoo myös vaipuneensa uneen kertomalla itse keksimiään tarinoita, joita

muunteli yllättäen. Hän kertoo unen ja valveen rajamailla tapahtuvien uniensa ”pikkuväen” tuottavan kaupaksi käyviä tarinoita.


Ongelmien ratkaisu unissa

Yhteistä useimmille unioivalluksille on se, että niihin liittyvään ongelmaan on paneuduttu

syvällisesti ennen ratkaisevaa unta. Monesti turhautunut pohdinta on jatkunut aivan viime

hetkiin saakka ennen nukahtamista. Unessa ajatukset yhdistyvät uudella tavalla, ja näin voi syntyä oivalluksia, jotka ylittävät aikaisempien ajatusmallien kahleet.

Voit miettiä joitakin oman elämäsi alueita, joissa haluat käyttää luovuuttasi tai saada uusia

oivalluksia. Nämä voivat olla harrastuksiin, työhön tai esimerkiksi ihmissuhteisiin liittyviä.

Myös mm. sisustusratkaisuja, autonkorjausongelmia sekä opintotehtäviä on ratkottu unessa. Taitavat kirurgit ovat simuloineet leikkauksia unessaan ja näin pystyneet

suoriutumaan todellisista leikkauksista nopeammin ja sujuvammin kuin työtoverinsa.

Vaikka ratkaisu tulee monesti hereillä ollessakin pohdiskellessa äkillisessä oivalluksessa,

jaetaan luovaprosessi tavallisesti eri vaiheisiin.

Luovan prosessin vaiheet

– Ongelman ratkonta vaiheessa sitä yritetään ratkaista kaikin keinoin.

– Hautomisvaiheeseen siirrytään jos ongelma ei ratkea tavanomaisin keinoin vaan tarvitaan luovuutta. Tällöin ongelman aktiiviset ratkaisuyritykset unohdetaan hetkeksi ja

ongelma saa vain muhia mielessä taka-alalla. Kylpy, kävely tai bussi-matka antavat

ajatusten harhailla vapaasti. Tässä vaiheessa on hyvä ottaa vaikka torkut.

– Hautomisvaiheessa ongelman ratkaisu saattaa pälkähtää mieleen äkillisessä

oivalluksessa, joka yhdistää ongelmaan liittyvät asiat uudella ja luovalla tavalla toisiinsa. Tätä ei voi kuitenkaan pakottaa, vaan se tapahtuu kuin itsekseen jos on

tapahtuakseen.

– Todentamisvaiheessa tarkastetaan, että ongelma tosiaan ratkeaa oivalluksen

mukaisesti.

Niin kuin hyvin tiedämme, kaikki unien tuotokset eivät ole niin loistavia kuin ensi tuntumalta

vaikuttaisi. Tarina kertoo William Jamesin tapauksesta, jossa hän ilokaasu unissaan keksi

ratkaisun maailmankaikkeuden tarkoitukseen ja kirjoitti sen ylös. Aamulla hän luki

lehtiöstään: ”Hogaami, higaami, mies on polygaami. Higaami, hogaami, nainen on monogaami”. Unioivallukset vaativat useimmiten varmistusvaiheen, jossa oivalluksen


todetaan toimivan käytännössä.

Unia voidaan käyttää hyväksi juuri hautomisvaiheessa aktiivisten ja usein myös

turhautuneiden ratkaisuyritysten jälkeen. Tällöin ongelmaa kannattaa yrittää ratkaista viime hetkiin asti ennen nukahtamista vielä sängyssä. Usein ongelma tulee uniin ja siihen voi

löytyä uusi ratkaisu.

Selkounia voi käyttää myös päätöksenteon apuvälineenä. Jos on vaikeuksia päättää

ostaako esimerkiksi uusi asunto, vaihtaa uuteen työpaikkaan tai heittäytyä uuteen ihmissuhteeseen, voi luoda tilanteen eri vaihtoehdoista uniinsa ja tarkastella eri

vaihtoehtoja eri näkökulmista. Unet eivät ehkä suoraan kerro, mikä on oikea vaihtoehto,

mutta ne voivat auttaa näkemään epäolennaisia asioita paremmin ja tätä kautta

varmentamaan omaa päätöstään ja tyytyväisyyttänsä siihen kun päätös on tehty.

Epävarmat vaihtoehdot jäävät helpommin pois.

Luovuus ja selkounet

Kun haluat luovia ratkaisuja selkounissasi, Stephen LaBerge neuvoo seuraamaan

seuraavia vaiheita2:

– Muotoile ongelmasi selkeäksi kysymykseksi. Kirjoista se ylös ja paina mieleesi.

(Muista, että unissa muisti toimii heikommin kuin hereillä ja hienoista suunnitelmista

unohtuu suurin osa itse unitilassa. Selkeä, ennen nukkumaan menoa muotoiltu, lause

tai kysymys auttaa sinua muistamaan sen myös unessa. Tällöin ratkaisun etsimisen aloittaminen on helpompaa.)

– Kudo itsellesi selkouni haluamallasi tekniikalla.

– Aloita ratkaisun etsintä esittämällä kysymyksesi unessa. Voit kysyä neuvoa

unihahmoilta. Voit etsiä unissasi alan asiantuntijan ja jutella hänen kanssaan. Ole avoin

kaikille vihjeille, jotka voivat liittyä ongelmaasi. Muista, että mielessäsi on paljon tietoa, joka ei ole päässyt tietoisuuteen ja joka voi auttaa sinua ongelman ratkaisussa.

– Herätä itsesi ratkaisun löydyttyä ja kirjoita se muistiin. Vaikka ongelmaa ei tulisi suoraa

vastausta, voit yrittää käydä läpi päiväkirjamerkintääsi ja etsiä vihjeitä, jotka liittyvät

ongelmaasi myös hereillä jälkeenpäin.


Kirjoita erityisesti kaikki sanalliset tuotokset paperille heti herättyäsi. Aamulla tai tauon

jälkeen sanalliset yksityiskohdat ovat kadonneet mielestä, ja niitä voi olla mahdoton

palauttaa.

Kuten unien tulkinnan kohdalla, unien ja luovuuden suhteen on ehkä syytä muistaa, että

sama mieli, joka näkee unta luovista oivalluksista, on toiminnassa myös hereillä. Unet

sallivat outojen mielleyhtymien ansiosta uusien ennakoimattomien ajatusten syntymisen,

mutta vain hereillä oleva mieli pystyy päättämään toimiiko oivallus vai ei. Samanlaisia

oivalluksia voi tulla myös täysin hereillä, joten unissa ei sinänsä ole jotain täysin ainutlaatuista luovuuden suhteen. Antamalla luovuudelle mahdollisuuden saat sen

käyttöösi myös hereillä ollessasi. Uni voi tarjota hyvän hautomisvaiheen luovuudessa.

Sanotaanhan ongelmien ilmetessä, että ”kannattaa nukkua yön yli”. Aamun valossa

ongelmat eivät välttämättä näytä enää niin synkiltä.


12. AVARAMPI MAAILMA

Näetkö unta nyt? Todellisuustestin avulla voit varmistua asiasta. Mutta missä mielessä myös valvetodellisuuden voidaan katsoa olevan unta? Avain unen tunnistamiseen on tulla

tietoiseksi siitä. Jos mietit valve-elämääsi, huomaat ehkä, että suuri osa ajastasi kuluu vain

tiedottomana olemiseen ja asioiden tekemiseen ikään kuin automaatilla. Tällöin asiat,

kokemukset, aistimukset, ajatukset ja kaikki muut elämykset ikään kuin vilistävät ohitsesi

huomaamatta. Voidaan siis sanoa, että muutamia tietoisuuden pilkahduksia lukuun ottamatta, kuljemme suurimman osaa päivästämme tiedottomina, tapojemme ja

tottumustemme automaattiohjauksella kuin unessa kävelijät.

Unesta tietoiseksi tuleminen on sama prosessi kuin omasta kokemuksesta tietoiseksi tuleminen. Jos emme kiinnitä huomiota, asiat menevät ohitse. Kiinnittämällä huomiota ja

nauttimalla edes silloin tällöin myös päivisin omasta rikkaasta aisti- ja kokemusmaailmasta

tulee myös unien tietoisuus lähemmäksi. Tietoisuudesta tulee ikään kuin tapa, joka siirtyy

vähitellen uniin.

Selkounen näkemisen salaisuus on helppo ja yksinkertainen. Pitää oppia

kyseenalaistamaan oma todellisuutensa. Jos sitä ei tee koskaan päivällä hereillä

ollessaan, ei sitä tee myöskään unissaan ja unitodellisuuden harha jää huomaamatta.

Vaikeaksi asian tekee taas se, että todellisuustestissä ei ole kysymys pelkästään

tiedollisesta todellisuuden kyseenalaistamisesta. Ei siis riitä, että ajattelee sanallisesti hiljaa itsekseen ”Onko tämä unta?” Todellisuuden kyseenalaistaminen on sanallista

ajattelua syvällisempi tapahtuma.

Jotta tapa siirtyisi uniin, tulee todellisuuden kyseenalaistaminen tehdä koko olemuksellaan

ja kaikilla aisteillaan. Unissa sanallinen ajattelu ja järkeily on vinoutunutta. Mielemme koko erotteluvoima ei ole käytössä, joten unipäätelmät osuvat useimmiten harhaan, vaikka

unissa tapahtuisi mitä tahansa kummallista. Sen sijaan unissa on läsnä rikas

näkömaailma, oma keho ja tunteet, jotka ovat usein korostuneita ja voimakkaita unissa.

Päivällä kannattaa opetella tekemään todellisuustesti näihin perustuen, jolloin saman asian tekee todennäköisimmin myös unessa.


Tämä edellyttää tietoista havaitsemista ja syventymistä omaan kokemukseensa. Keskity

silloin tällöin yksinkertaisesti tarkkailemaan maailmaa, tunteitasi ja kehoasi. Tarkkaile ja

tunne ne hetken ajan ottamatta ajatuksillasi kantaa siihen, mitä havaitset. Toteat vain, ja

jatkat tarkkailua. Tämän jälkeen, jatkaen yhä tarkkailua, mieti, että kaikki tämä rikas kokemusmaailma voisi olla unta. Tarkkaile onko kokemassasi mitään unenomaista, joka

paljastaisi, että olet unessa. Tämän jälkeen voit tehdä vielä jonkin konkreettisen

todellisuustesti, joita mainittiin kurssin alkupuolella. Tällä tavoin todellisuustestistäsi tulee

syvempi, kuin vain ajatuksin ja sanoin todettu asia. Näin se on myös helpompi siirtää uniin,

jossa ajattelu on usein vinoutunutta ja johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin.

Lähes kaikki tälläkin kurssilla läpikäydyt selkounien aikaansaantitekniikat ovat äärettömän

motivoituneiden ihmisten tuotoksia. He ovat tutkineet asiaa työkseen, jolloin heidän ainoa

tavoitteena elämässä sillä hetkellä on ollut saada aikaan selkounia. Tämä saattaa luoda

vääristymän tekniikoiden tehokkuudesta. Ehkä itse tekniikoita tärkeämpää onkin asenne. Jos täyttää mielensä unilla ja halulla nähdä selkounia, saattaa pelkästään tällainen

uppoutuminen asiaan saada selkounet aikaiseksi parhaiten.

Omassa kokemuksessani vain murto-osa näkemistäni selkounista on saatu aikaiseksi jotakin tiettyä ja nimettyä tekniikkaa käyttäen. Suurin osa selkounista ovat tapahtuneet

yllättäen siten, että olen vain unessa tajunnut, että pystyn tekemään mitä vain ja

arkitodellisuuden kahleet eivät ole esteenä. Nykyään olen yhä vakuuttuneempi siitä, että

muodolliset tekniikat ovat vain tienviitta, joka pitää mielenkiinnon yllä matkan ajan itse

varsinaiseen päämäärään. Ilman tekniikoita olisi vaikea tietää, mistä suunnasta pitäisi lähteä etsimään. Seikkailun alettua unimaailma kuitenkin vetää puoleensa pitäen

mielenkiinnon yllä ja selkounia on yhä helpompi nähdä ilman varsinaisia tekniikan

soveltamisia.

Tekniikat luovat perustan onnistumiselle, mutta eivät ole päämäärä sinänsä. Erityisesti unipäiväkirjanpito ja todellisuuden kyseenalaistaminen todellisuustestein luovat perustan,

jossa minkä tahansa muun tekniikan käyttö tai vain kiinnostus unimaailmaan, saa aikaan

selkounia vähitellen tihentyvään tahtiin.

Kurssin jälkeen on tärkeää, ettei luovuta. Suurimmalle osalle ihmisistä selkounen

näkeminen on kehittyvä prosessi, jossa oppii vähitellen tekemään yhä ihmeellisempiä ja

mukavampia asioita unessaan. Älä odota, että pöytä on valmiiksi katettu, vaan kata se


itsellesi mieluisaksi.

Harvalla työ- ja arkikiireiden keskellä elävälle jää aikaa kiinnittää niin paljon huomiota

uniinsa kuin selkounien pioneereille. Useimmille riittää onnistumisten aikaansaamiseksi esimerkiksi seuraavat ohjenuorat:

1. Rauhoita itsellesi silloin tällöin vapaapäivän aamu selkouniharjoituksille. Varmista ettei

sinua häiritä, ja että sinulla ei ole kiire mihinkään. Nuku pitkään. Voit pistää kellon

herättämään unijakson jälkeen hieman aikaisemmin, jotta voit vahvistaa päätöksesi ja halusi olla tietoinen unissasi. Voit soveltaa jotakin tekniikkaa tai sitten vain nukahtaa

innokkaan odotuksen vallassa ja katsoa mitä unia tulee vastaan. Tee tällaisesta

uniaamusta tapa esimerkiksi kerran kuussa tai vaikka joka viikonloppu.

2. Päätä aina jokin asia, jota haluat kokeilla unissasi. Sen ei tarvitse olla monimutkainen,

vaan esimerkiksi pelkkä maisemien tarkastelu riittää. Alussa koe voi olla mahdollisimman monen unen muisteleminen heti herättyä. Tavoitteen ei tarvitse liittyä

suoraan selkounitilaan. Jatka kokeiluasi niin pitkään, että se onnistuu ennen kuin siirryt

seuraavaan kokeiluusi. Näin sinulla on selko tavoite, mitä tehdä unissasi ja motivaatiosi

pysyy yllä. Miettimällä koettasi joskus päivisin unimaailma pysyy lähempänä. 3. Älä luovuta. Jokainen voi oppia selkounen taidon. Se vaatii vain harjoitusta ja

kärsivällisyyttä.

4. Etene omaan tahtiisi. Ei ole mikään kiire, vaan voit soveltaa uniharjoituksia omaan

elämänrytmiisi soveltuen. Välillä voi tulla kausia, jolloin unet jäävät taka-alalle joksikin

aikaa, mutta palaa niihin silloin tällöin.

Avarampi maailma odottaa sinua!


Liite A: Askel askeleelta opas selkouniin

Tähän olen vielä yksinkertaisuuden vuoksi poiminut kohta kohdalta etenevän ohjelman

selkounien harjoitteluun. Huomaa, että tahti ja harjoitukset ovat minulle sopivia. Itsellesi voi

toimia aivan erilainen vauhti ja ideat. Luo itsellesi oma polku unimaailmaan. Olen kerännyt vaiheet viikoittaiseen etenemiseen, koska alkuperäinen selkounikurssi pidettiin kerran

viikossa kolmen kuukauden ajan. Jos tahti on liian hidas, voit edetä nopeammin tai

vastaavasti omaan elämänrytmiisi voi soveltua verkkaisempi vauhti. Voit esimerkiksi tehdä

ohjelmasta kesäloman mittaisen ja keskittyä selkounen taidon opettelemiseen lomasi

ajaksi.

Joka viikolla aseta tehtävistä itsellesi selkeä numeerinen tavoite, jonka päätät saavuttaa

viikon loppuun mennessä. Esimerkiksi: ”Tällä viikolla aion muistella uniani joka aamu.”

Selkounien taito koostuu monista pienistä alitaidoista, jotka oppii vähitellen harjoitusten aikana, ja joista muodostuu puro, jotka lopulta johtavat unimaailman hallitsemiseen. Muista

myös, että harva ihminen on uniseppä syntyessään ja pystyy ohjaamaan uniaan

täydellisesti alusta saakka. Unien täydellinen hallinta voi olla jopa mahdotonta, koska

unessa mielen korkeammat prosessit ovat aina jotenkin muuttuneita. Lähde siis

oletuksesta, että ensimmäiset selkounesi voivat olla lyhyitä oivalluksia tai jotenkin puolisekavia tietoisuuden ja sekavan unennäön sekoittumia. Älä pety tästä, vaan jatka

harjoituksia, kunnes olet oppinut pidentämään ja selkeyttämään uniasi lisää.

Aivan ensimmäiseksi muodosta itsellesi, jokin unelma, jonka haluaisit elämässäsi

toteuttaa ja kokea. Ota selkouniharjoitustavoitteeksesi kokea tämä asia tietoisesti unessasi. Myöhemmin voit toteuttaa sen myös valvetodellisuudessa. Unelma voi olla jokin

selkeä tehtävä kuten: ”Haluan maata aurinkorannalla kenenkään häiritsemättä ja lillua

laineilla tuntien täydellistä tyytyväisyyttä vailla mitään velvollisuuksia”. Unelma voi olla

myös sisäinen kuten: ”Haluan oppia lisää kärsivällisyyttä, tuntemalla syvää tyyneyttä

vaikeissa ja tiukoissa tilanteissa”. Se voi olla jotain täysin itsekästä tai sitten muuta maailmaa ja ihmisiä hyödyttävää. Muista, että unissa olet oman todellisuutesi valtias, eikä

kukaan voi määrätä millaisia unia ja unelmia sinun pitäisi nähdä ja muodostaa.

Jos unelmasi on monimutkainen ja vaatii paljon selkouniharjoituksia ja unen hallinnan taitoja toteutuakseen, jaa se pienempiin osaunelmiin. Opettele vähitellen taidot, kunnes

saat luotua tilanteen unissasi. Ota myös selkouniharjoitukset askelmiksi kohti unelmaasi.


Esimerkiksi: Kun olen oppinut kirjoittamaan 3 unta yössä, olen askelen lähempänä

unelmani toteutumista omassa unimaailmassani.

1. Viikko: Unipäiväkirja

• Muistele unia heti herätessäsi.

• Kirjoita ne unipäiväkirjaasi ja otsikoi ne.

• Joka ilta nukkumaan mennessäsi, palauta mieleesi päätöksesi kirjoittaa ylös

näkemäsi unet.

• Kehitä motivaatiosi sellaiselle asteelle, että ensimmäinen ajatuksesi herättyäsi on: ”Mitä unta juuri näin?”

• Päätä, että viikon loppuun mennessä, muistat ja kirjoitat ainakin yhden unen joka

yöltä.

• Jatka unipäiväkirjan pitämistä koko harjoitusjakson ajan.

• Mikäli unien muistaminen on vaikeaa sinulle, seuraa tarkasti kurssin alkuosassa kerrottuja unen mieleen palauttamisen vinkkejä. Jokainen näkee unia. Vaatii taitoa

muistaa niitä. Tätä taitoa voi harjoittaa määrätietoisella etenemisellä, vaikka alussa

ei muistaisi yhtään unia.

2. Viikko: Todellisuustestit

• Ala tehdä todellisuustestejä päivisin kysymällä itseltäsi: ”Onko tämä unta?”.

• Poimi unipäiväkirjastasi unissasi toistuvia teemoja, tilanteita, ihmisiä, asioita jne.

• Aina kun olet tekemisissä tällaisten unimerkkien kanssa, tee todellisuustesti. (Koeta

esimerkiksi lentää hyppäämällä ylös.)

• Tee vähintään pari todellisuustestiä päivässä.

• Jatka todellisuustestien tekemistä läpi ohjelman.

3. Viikko: Rentoutumisharjoitukset

• Opettele jokin rentoutumistekniikka ja tee se päivittäin koko ohjelman ajan. Esimerkiksi jännitä ja rentouta kaikki lihaksesi vuorotellen varpaista ja nilkoista koko

vartalon läpi edeten kasvoihin ja päälaelle. Voit käyttää myös liitteessä B kuvattua

Virtausrentoutusta.

• Jos nukahdat rentoutumisharjoitukseen helposti, tee se mieluummin täysin hereillä

päivällä kuin nukkumaan mennessäsi. Ei ole hyvä totutella nukahtamaan liian nopeasti selkounia harjoitellessa.


4. Viikko: MISU-Tekniikka

• Jos haluat voit jatkaa edellisten NISU-tekniikoiden harjoittamista (Nukkuessa

indusoitu selkouni). Ne ovat hyvin tehokkaita kunnolla ja antaumuksella tehtyinä. Jos haluat lisähaasteita, voit alkaa tehdä seuraavia MISU-tekniikoita (Muistaen

indusoitu selkouni.)

• Herää esim. kuuden tunnin päästä nukkumaan menosta (Mikä tahansa muu 1,5

jakso käy myös 4,5h; 6h; 7,5h; 9h kunhan et ole liian pirteä ettet nukahtaisi enää

uudelleen.)

• Jos nukahdat liian nopeasti uudelleen, pysyttele hereillä tekemällä ennakkoon

aamuaskareita esimerkiksi puolen tunnin ajan kunnes ylimääräinen uni on karissut

silmistäsi, mutta et ole vielä liian pirteä.

• Mene takaisin nukkumaan.

• Voit tehdä rentoutumisharjoituksen, jos olosi on kireä.

• Palauta mieleen edellinen näkemäsi uni. Jos et herännyt uneen, lue edellinen uni

unipäiväkirjastasi.

• Toista unta kunnes nukahdat uudelleen. Päätä, että tunnistat seuraavan unesi, kun

kohtaat vastaavan unimerkin kuin toistamassasi unessa, eli kun tulet toistamassasi unessa mahdottomaan kohtaan, josta se olisi pitänyt huomata uneksi.

• Voit toistaa MISU-harjoituksen nousemiseen asti aina kun havahdut hereille

esimerkiksi uudesta unesta.

5. Viikko: Selkounen vakauttaminen

• Pienellä onnella, tiiviillä harjoittelulla ja keskittymisellä unimaailmaan olet tässä

vaiheessa kokenut jo ensimmäiset selkounesi.

• Nyt haasteena voi olla tietoisen unitilan pidentäminen ja vakauttaminen.

• Opettele pyörähtämään heti jos unimaailma hiipuu silmissäsi.

• Vaikka heräisit, makaa hiljaa liikkumatta paikoillasi ja vaivu uneen uudestaan.

• Kertaa tämän oppaan unien vakauttamisvinkkejä.

6. Viikko: SISU-tekniikka

• Voit koettaa tietoista nukahtamista suoraan valveilta.

• Opettele ensin rentoutumaan täysin pitäen mielesi keskittyneenä ja virkeänä.

• Nouse sitten yöllä ennen varsinaista heräämisaikaasi esim. kuuden tunnin unien


jälkeen tai puolitoista tuntia ennen normaalia heräämisaikaasi.

• Rentoudu ja keskitä mielesi johonkin SISU-tekniikka käsittelevän luvun kohteista.

• SISU- tekniikan opetteleminen on useimmille hyvin vaativaa ja kärsivällisyyttä

edellyttävää.

• Koita tehdä SISU-tekniikkaa juuri kun olet herännyt edellisestä unesta maaten

paikalla liikkumatta ja vajoten takaisin uneen tietoisesti.

7. Viikko: Edistyneemmät harjoitukset

• Kun olet nähnyt ensimmäiset selkounesi, ota päämääräksesi hioa taitoasi paremmaksi, selkeämmäksi ja pitkäkestoisemmaksi. Voit keskittyä joihinkin

unimaailman puoliin kerrallaan, joiden hallintaa haluat kehittää. Voit käyttää tämän

oppaan toisen osan teemoja edistyneisiin harjoituksiin esimerkiksi luovuudesta,

unien parantavasta voimasta, ongelmien kohtaamisesta tai esimerkiksi täysin omien

unimaailmojen luomisesta ja tutkimisesta.


Liite B: Kolmen henkäyksen virtausrentoutus

Erityisesti SISU-harjoituksissa tarvitaan hyvää rentoutumistaitoa. Silloin kun yrittää

nukahtaa tietoisesti suoraan valvetilasta, voi kärsivällisyys loppua, jos joutuu odottamaan

rentoutumistaan tuntitolkulla. Seuraavassa on tehokas rentoutumisharjoitus, jota kannattaa tehdä säännöllisesti kunnes oppii tekemään sen ja rentoutumaan syvästi muutamassa

minuutissa. Harjoituksen avulla opit vähitellen rentouttamaan kehosi kolmen henkäyksen

avulla: ensin jalat, toisella henkäyksellä keskikehon ja kolmannella hengityksellä pään.

Näin sinun ei tarvitse käydä pitkää harjoitusta läpi, kun olet oppinut yhdistämään

henkäykset kehon eri osissa tuntuvaan rentouden tunteeseen. Rentoutumisen oppimiseen ei ole oikopolkuja. Rentous täytyy tuntea kehossa. pelkät nopeat henkäykset, eivät

välttämättä tuota tulosta, jos et ole oppinut rentouttamaan kehonosia niiden mukana. voit

nauhoittaa harjoituksen kasetille tai pyytää ystävääsi lukemaan sen sinulle. Etene hiljaa ja

rauhassa pitäen taukoja.

Ota asento, jossa voit rentoutua täysin kuitenkaan nukahtamatta.

Kiinnitä huomio jalkapohjiisi. Tunne, miltä ne tuntuvat. Jos et tunne juuri mitään, voit sivellä

tai hieroa sormilla jalkapohjaasi ja tuntea miltä sormien liike jää tuntumaan iholla

kosketuksen jälkeen. Tunne jalkapohjissasi pientä virtailua tai miellyttävää kihelmöintiä. Tunne kuinka rentouttava virtailu leviää jalkapohjiesi kautta hiljalleen ylös nilkkoihin. Se

leviää iholla sekä sisällä lihaksissa. Etene omaan tahtiisi kaikessa rauhassa. Tunne kuinka

virtailu ja pyörteily nousee nilkkojen läpi pohkeisiin ja sääriin. Ja siitä polviin. Virtaus tuntuu

lämpimältä ja rentouttavalta. Se etenee sinne mihin kiinnität huomion kehossasi. Virtailut

nousevat reisiin ja pakaroihin. Tunne rentouttava kihelmöinti kaikkialla ympäri jalkojasi. Vedä kerran syvä henkäys. Uloshengityksellä tunne jännityksen valuvan maahan

jaloistasi. Pidä pieni tauko ja tunne miltä rentoutuva alaruumiisi tuntuu. Jalkasi ovat täysin

rennot.

Kiinnitä huomiosi jaloista alaselkääsi. Seuraavaksi tunnet poreilevan virtauksen nousevan

alaselkääsi. Ja siitä hiljalleen selkää ylös. Tunnet selkäsi painautuvan tiiviimmin alustaa vasten jännityksen vapautuessa. Selkäsi rentoutuu yhä syvemmin. Virtailut siirtyvät

kylkiluita myöten kehosi etupuolelle. Ne rentouttavat ja lämmittävät rintakehän. Ja vatsan.

Virtailut kulkevat huomiosi mukana hartioihin. Tunnet lämmön ja hyvän olon leviävän

hartioihin virtausten mukana. Hartiat laskeutuvat hieman jännityksen purkautuessa. Nyt


virtaukset kääntyvät alas käsivarsia pitkin. Ne kulkevat ranteiden läpi kämmeniin. Ja

purkautuvat ulos sormenpäistä valuttaen ulos kaiken jännityksen käsistä ja hartioista. Nyt

virtaukset kääntyvät takaisin käsiä ylös. Ne laajenevat koko keskiruumiiseen rentouttaen

vatsan, selän rintakehän, hartiat ja kädet. Vedä syvä virkistävä henkäys. Tunne kuinka elävöittävä henkäys täyttävän keuhkosi. Uloshengityksen mukana se leviää mukavin

virtauksin koko keskiruumiisen. Anna hengityksen kulkea omaan tahtiinsa. Nauti hetki

tästä yhä syvenevästä rentoudesta.

Nyt. Tunne virtausten liikkuvan niskaan ja pyörteillen kaulan ympärillä. Ne siirtyvät

poskilihaksiin. Tunnet leuan putoavan hieman alaspäin suun ympäristön rentoutuessa virtailujen mukana. Kasvon lihakset rentoutuvat lämpimän virran käydessä niiden läpi.

Samoin ohimot, korvat ja takaraivo. Virtaukset kiertävät päälaelle ja sieltä ulos. Vedä syvä henkäys. Uloshengityksen mukana viimeisetkin jännityksen rippeet virtaavat ulos

kehostasi. Tunne pään ja yläruumiin olevan täysin rentoja ja miellyttävän tuntuisia.

Käy vielä huomiollasi läpi koko keho päästä varpaisiin ja takaisin. Jos jossakin paikassa tuntuu vielä kireyttä tai jännitystä, anna sen vain olla. Vähitellen viimeisetkin paikat

rentoutuvat itsestään. Koko kehosi tuntuu virkistyneeltä, rennolta ja hyvältä virtausten

jättämissä jälkipyörteissä. Tunnet sen yhtenä kokonaisuutena. Anna ajatusten kulkea

omaa kulkuaan kiinnittämättä niihin sen enempää huomiota. Ole hetki hiljaa ja nauti tästä hyvänolon tunteesta

Rentoutuksen jälkeen tunne kuinka pirteys ja elämä palaavat hiljalleen kehoosi. Haluat

oikoa ja liikuttaa jäseniäsi ja kasvojen lihaksia. Avaa vähitellen silmäsi. Nouse omaan

tahtiisi. Tunnet itsesi virkistyneeksi, raikkaaksi ja eläväksi harjoituksen jälkeen.


Viitteet

1. A Course in Lucid Dreaming. Lynne Levitan & Stephen LaBerge. The Lucidity Institute Inc 1995.

2. Exploring the World of Lucid Dreaming. Stephen LaBerge & Howard Rheingold. Ballantine Books

1990.

3. Lucid Dreaming in 30 Days: The Creative Sleep Program. Keith Harary & Pamela Weintraub. St

Martin’s Press 1989.

4. Awake in the Dark: Imageless Lucid Dreaming. Linda Magallon. Lucidity Letter 6 :86-90, 1987

5. Hypnagogia: The unique state of consciousness between wakefulness and sleep. Mavromatis, A.

London: Routledge & Kegan Paul. 1987

6. Other Worlds: Out of Body Experiences and Lucid Dreams. Lynne Levitan and Stephen LaBerge,

Ph.D. NIGHTLIGHT 3(2-3), 1991, The Lucidity Institute

7. Personal Experiences in Lucid Dreaming. Allan Worsley teoksessa Conscious Mind, Sleeping Brain:

Perspectives on Lucid Dreaming (toimittanut) Jayne Gackenbach & Stephen Laberge. 321-342.

Plenum Press,1988.

8. Dreaming and Consciousness: Testing the Threat Simulation Theory of the Function of Dreaming.

Antti Revonsuo & Katja Valli. PSYCHE, 6(8), October 2000.

http://psyche.cs.monash.edu.au/v6/psyche-6-08-revonsuo.html

9. A Model of Lucidity Training as Means of Self-Healing and Psychological Growth. Paul Tholey

teoksessa Conscious Mind, Sleeping Brain: Perspectives on Lucid Dreaming (toimittanut) Jayne

Gackenbach & Stephen Laberge. 263-287. Plenum Press,1988.

10. Luovaan unennäköön. Patricia Garfield. Tammi, 1974.

11. Dream Theory in Malaya. Kilton Stewart teoksessa Altered States of Consciousness (toimittanut

Charles Tart) 1972.

12. Lucid Dreams in Tibetan Buddhism. George Gillespie teoksessa Conscious Mind, Sleeping Brain:

Perspectives on Lucid Dreaming (toimittanut.) Jayne Gackenbach & Stephen Laberge. 27-35. Plenum

Press,1988.

Documents

Tietoisen Unen Taito Selkounikurssi Olli Erjanti