TILINPÄÄTÖS 2016 · 2017-04-04 · Laakso Hanna Kirkonkylä KOK Laitinen Kerttu Kirkonkylä KOK Leinonen Pirjo Kirkonkylä KESK Leminen Aimo Lievestuore KESK Leppänen Tommi Lievestuore

TILINPÄÄTÖS 2016

Laukaan kunta

Tilinpäätös 2016 1

Sisällys 1. TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET ................................................................................................. 2 2. TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT ..................................................................................................... 2 3. TOIMINTAKERTOMUS............................................................................................................ 3

3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ................................................................. 3 3.1.1 Kunnanjohtajan katsaus .................................................................................................. 3 3.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .............................................................. 5 3.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys .................................................................. 8 3.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa ............................................. 17 3.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä ............................................................... 18 3.1.6 Kunnan henkilöstö ........................................................................................................ 19 3.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toimintaa vaikuttavista tekijöistä ............................................................................................................ 20

3.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä ....................................................... 23 3.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus .................................................. 24

3.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ............................................................................. 24 3.3.2 Toiminnan rahoitus........................................................................................................ 26 3.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset ................................................................................. 28 3.3.4 Kokonaistulot ja -menot ................................................................................................. 30 3.3.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous .................................................................................. 31 3.3.6 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ..................................................................... 34 3.3.7 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ............................................................. 35 3.3.8 Konsernitase ja sen tunnusluvut.................................................................................... 36 3.3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet........................... 37

4 MÄÄRÄRAHOJEN JA TALOUSARVIOIDEN TOTEUTUMINEN ................................................ 39 4.1 Käyttötalouden toteutuminen ............................................................................................... 39 4.2. Toimintakertomukset yksiköittäin ........................................................................................ 42 4.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen ........................................................................................ 97 4.5 Rahoitusosan toteutuminen ............................................................................................... 102

5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ..................................................................................................... 103 5.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................... 103 5.2 Rahoituslaskelma .............................................................................................................. 104 5.3 Tase .................................................................................................................................. 105 5.4. Konsernituloslaskelma ...................................................................................................... 107 5.5 Konsernin rahoituslaskelma ............................................................................................... 108 5.6 Konsernitase ..................................................................................................................... 109 6. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ...................................................................................... 111

6.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ................................................... 111 6.1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ................................................. 112

6.2 Liitetiedot…………………………………………………………………………………....113-124 TASEKIRJAN LIITTEET……………………………………………………………………………125- 147

Laukaan kunta


1. TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET

Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain ja -asetuksen säännöksiä. Kuntalain 113 §:n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seu-raavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkasta-jien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen valtuuston käsiteltäväksi. Valtuuston on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä.

2. TILINPÄÄTÖSASIAKIRJAT Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousar-vion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoitukses-ta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä kon-sernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdis-telmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntayhtymän tilinpäätös yhdistellään jäsenkunnan konsernitilinpäätökseen. Kunnan, jolla ei ole tytäryhteisö-jä, mutta joka on jäsen kuntayhtymässä tai liikelaitoskuntayhtymässä, tulee sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöstä vastaavat tiedot. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Tilinpäätökseen kuuluvat myös tilintarkastajien tarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Nämä kertomukset esitetään erillisinä asiakirjoina. Kunta on laatinut henkilöstöraportin, joka esitetään erilli-senä asiakirjana.

Laukaan kunta


3. TOIMINTAKERTOMUS

3.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa

3.1.1 Kunnanjohtajan katsaus

Tilinpäätösvuonna 2016 kunnan talous toteutui kohtuullisesti tuloksen ollessa 0,5 miljoonaa euroa negatiivi-nen. Vuosikatetta Laukaan kunta teki 4,6 miljoonaa euroa ja pidemmässä aikatarkastelussa tämä vuosikate oli 2000-luvun kolmanneksi paras. Kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden osalta Laukaan kunnan asema heikkeni hieman, mutta 5-10 miljoonan euron puskuritavoitteessa kunta edelleen pysyi. Kasvavan ja kasvuun vastaavan kunnan painolastina ovat investoinnit ja uusista rakennuksista vuosittain aiheutuvat poistot. Vuo-sikatteen on syytä toteutua myönteisesti myös tulevina vuosina, jotta kuntastrategian talouden tavoitteista voidaan yhä useampi saavuttaa. Laukaan kunnan asukasluku nousi vuonna 2016 105 hengellä ja tästä noususta muuttovoittoa oli 50 henki-löä. Näin ollen syntyvyyden enemmyys kuolleisuuteen oli 55 henkeä. Koko mennyttä valtuustokautta tarkas-tellessa asukasluku on kasvanut, mutta ei aivan kuntastrategiassa tavoiteltua määrää. Jatkossa on edelleen tärkeää löytää houkuttelevia maa-alueita asumiskäyttöön ja jalostaa vetovoimaisia tontteja. Verrattuna muu-hun maakuntaan Laukaa on nopeimmin kasvavien kuntien joukossa ja sote- ja maakuntauudistukseen val-mistautuessa tämä asetelma on syytä säilyttää. Laukaa on myös niitä harvoja kuntia, joissa nuorten osuus väestöstä on jatkossakin kasvussa. Myönteinen kasvu takaa tulevaisuudessa varmimmin palvelut ja hyvin-voinnin. Vuonna 2016 Laukaaseen valmistui 46 uutta asuntoa. Näistä omakotitaloja oli 40 kappaletta. Kuntaan on suunnitteilla uusia kerrostaloja ainakin kirkonkylän ja Lievestuoreen taajamiin. Kerrostalohankkeet ovat omi-aan tuomaan ostovoimaa ja mahdollisuuksia alueen kaupoille ja yrityksille. Aluekehityshankkeet, joita tilin-päätösvuonna oli käynnissä ainakin Lievestuoreen keskustan ja Laukaan sataman osalta, osallistavat kunta-laisia kotikunnan suunnitteluun ja ovat selkeä tahdonosoitus kehittämishalusta ja avoimesta etenemisestä. Yritysten saamiseksi Laukaaseen tehtiin paljon työtä ja muutamia onnistumisiakin saavutettiin. Aktiivista maanhankintaa erityisesti kysytyimmiltä alueilta tulee jatkaa, sillä edelleen yritys- ja teollisuuskäyttöön tule-vien tonttien puute on suurin este yhä kasvavalle yritysten virralle Laukaaseen. Elinvoiman kasvattamiseksi tarvitsemme sekä asukkaita että työpaikkoja tarjoavia yrityksiä. Laukaassa tavoitteenamme on yhä kehittyen jatkaa aktiivisen elinkeinopolitiikan tekemistä. Vuoden 2016 investoinnit toteutuivat 13 miljoonan euron suuruisina. Muihin suomalaisiin kuntiin verrattuna Laukaa investoi hieman keskimääräistä vähemmän. Laukaan investoinnit vastaavat kasvuun ja ovat tyypilli-seltä luonteeltaan esimerkiksi koulujen peruskorjauksia tai uudisrakennuksia. Vuoden 2016 merkittävimmät rakennuskohteet olivat Koti-Kuuselan uudisrakennus ja kehitysvammaisten ohjatun palveluasumisen yksikkö Niemen asunnot. Nämä kohteet valmistuvat vuoden 2017 aikana. Leppävedelle peruskorjattiin päiväkoti ja Vihtavuoren koulun A-siipi remontoitiin. Tämä remontti piti sisällään myös laajan keittiöpäivityksen. Koulujen osalta lähivuosina on edessä vielä isot hankkeet Laurinkylässä ja Vihtavuoressa sekä kirkonkylässä. Näiden valmistuttua voidaan katsoa, että koulurakennukset ovat päätaajamissa täysin nykyaikaiset ja niillä voidaan kohdata tulevaisuuden haasteet. Kunnassa työskenteli tilinpäätösvuonna 2016 31.12.2016 tiedon mukaisesti 931 henkilöä. Vuoden henkilös-tökulut alittivat budjetin miljoonalla eurolla. Sairauslomat vähenivät 2016 edellisestä vuodesta yhteensä 1.556 kalenteripäivää eli 11,1 %. Henkilöstö kuormittui päivittäisen työn ohella mm. organisaatiouudistuksen valmistelusta ja tässäkin valossa sairauslomien vähentymistä voidaan pitää osoituksena hyvästä tekemisen ja yhteistyön kulttuurista. Vaikka työttömien osuus Laukaassa onkin Keski-Suomen tarkastelussa hyvällä tasolla, on tilanne kuitenkin edelleen haastava. Vuonna 2016 pyrittiin uusia ratkaisuja työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden torju-miseksi löytämään mm. eri hankkeista. Näiden tulokset ovat rohkaisevia ja työttömien määrä vuoden aikana pieneni 143 henkeä (11 %). Ekonomistit ennustavat Suomelle taantuman jälkeistä varovaista nousukautta ja tähän on Laukaassakin pyrittävä vastaamaan mm. yhteistyöllä yritysten kanssa työllistämisen mahdollista-miseksi. Hyvänä esimerkkinä toimii vuosittain järjestettävä Kohtaamisia rekrytapahtuma.

Laukaan kunta


Tilinpäätös 2016 on valtuustokauden 2013–2017 viimeinen. Valtuustokauden aikana Laukaan taloudellinen asema on huomattavasti vahvistunut. Vaikka 2016 tilinpäätös on tulokseltaan lievästi negatiivinen, on kun-nan taseessa kumulatiivista ylijäämää vielä 6,6 miljoonaa euroa. Uusi kunnanvaltuusto aloittaa työnsä kesä-kuussa 2017 ja varsin pian ohjelmassa on lakisääteisen kuntastrategian tarkastelu. Kulunut vaalikausi osoit-taa, että strategiatyö on kaiken muun tekemisen pohjalla ja merkittävin valtuuston vaikuttamiskeino kunnan tulevaisuuden viitoittamiseksi. Kuluneen tilinpäätösvuoden ja valtuustokauden jälkeen tähän työhön on in-nostavaa tarttua yhteisin voimin. Kiitän tilinpäätösvuodesta 2016 kaikkia kuntalaisia ja sidosryhmiä sekä luottamushenkilöitä ja erityisesti kunnan henkilöstöä hyvästä yhteishengestä ja osaavasta työstä. Jaakko Kiiskilä, kunnanjohtaja

Laukaan kunta


3.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Laukaan kunnan luottamushenkilöorganisaatio:

Laukaan kunnan hallinto-organisaatio:

Kunnanvaltuusto hyväksyi periaatepäätöksen uudesta johtamisjärjestelmästä ja organisaatiorakenteesta 30.5.2016/21 ja siihen liittyvän hallintosäännön 14.11.2016/39. Uuteen johtamisjärjestelmään ja organisaa-tiorakenteeseen siirrytään asteittain vuoden 2017 aikana siten, että uusi viranhaltijaorganisaatio aloitti toimin-tansa 1.1.2017 ja uusi luottamushenkilöorganisaatio aloittaa toimintansa vaalien jälkeen 1.6.2017.

Laukaan kunta


Valtuusto 2016 Uusi kunnanvaltuusto aloitti toimikautensa vuoden 2013 alusta ja toimikausi päättyy nykyisen kuntalain mu-kaisesti kesällä 2017. Valtuuston puheenjohtajisto vuonna 2016:

Pj. Leena Kalmari SDP 1. vpj. Anita Kuniala KOK 2. vpj. Pertti Parkkonen KESK

Valtuuston jäsenet: Ahonen Laura Äijälä Laukaan sitoutumattomat kuntapäättäjät Ahonen Pekka Vihtavuori PS Anttonen Juhani Valkola KESK Autio Markku Vehniä SDP Blomberg Aila Kirkonkylä SDP Ek Terhi Leppävesi VIHR Haverinen Veikko Kirkonkylä KESK Heikkinen Maarit Vehniä KOK Hiltunen Eero Kirkonkylä KD 12.9. saakka Hokkanen Jarmo Lievestuore PS Häkkinen Jukka Leppävesi KESK Hänninen Jan Vihtavuori Laukaan sitoutumattomat kuntapäättäjät Jolanki Jorma Lievestuore KOK Kalmari Leena Leppävesi SDP Kanniainen Riitta-Liisa Lievestuore KESK Kautto Katariina Kirkonkylä VAS Kinnunen Jaana Lievestuore SDP Koivisto Kari Leppävesi VAS Korhonen Aira Kirkonkylä KD Kuniala Anita Laukaa as KOK Laakso Hanna Kirkonkylä KOK Laitinen Kerttu Kirkonkylä KOK Leinonen Pirjo Kirkonkylä KESK Leminen Aimo Lievestuore KESK Leppänen Tommi Lievestuore PS 12.9. alkaen Manninen Marko Lievestuore KESK Nieminen Tuula Leppävesi VAS Niininen Eeva Vehniä KESK Paakkinen Arja Kirkonkylä KOK Pannula Matti Leppävesi KOK Pannula Simo Laukkavirta KD 12.9. alkaen Parkkonen Pertti Leppävesi KESK Pekonen Tarmo Valkola SDP Perosvuo Eero Leppävesi PS 12.9. saakka Pihlajasaari Helena Lievestuore SDP Puupponen Antti Laukaa as KESK Rautiainen Taavi Vihtavuori KOK Savolainen Jyrki Laukkavirta KESK Sillanpää Elina Kirkonkylä VIHR Sinijärvi Kauko Lievestuore KESK Sivander Erkki Kirkonkylä SDP Sysmäläinen Eero Kuusa KESK Tammenoja Esko Lievestuore SDP Valkonen Tapio Vihtavuori SDP Vestola Hannele Leppävesi VIHR

Laukaan kunta


Paikkajakauma: Puolue Paikkamäärä Suomen Keskusta 13 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 9 Kansallinen Kokoomus 8 Perussuomalaiset 3 Vasemmistoliitto 3 Vihreä liitto 3 Kristillisdemokraatit 2 Laukaan sitoutumattomien kuntapäättäjien valtuustoryhmä 2 Valtuuston jäsenyydestä erosivat paikkakunnalta muuton vuoksi Eero Hiltunen (KD) ja Eero Perosvuo (PS). Heidän tilalleen valtuuston jäseneksi kutsuttiin varavaltuutetut Simo Pannula (KD) ja Tommi Leppänen (PS). Kunnanhallitus 2016 Laukaan kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajisto ja jäsenet: Pj. Juhani Anttonen Valkola KESK 1. vpj. Maarit Heikkinen Vehniä KOK 2. vpj. Helena Pihlajasaari Lievestuore SDP Jäsenet: Pekka Ahonen Vihtavuori PS Jarmo Hokkanen Lievestuore PS Riitta-Liisa Kanniainen Lievestuore KESK Kerttu Laitinen Kirkonkylä KOK Pirjo Leinonen Kirkonkylä KESK Tarmo Pekonen Valkola SDP Jyrki Savolainen Laukkavirta KESK Elina Sillanpää Kirkonkylä VIHR Kunnanhallituksen esittelijänä toimii kunnanjohtaja. Tarkastuslautakunta 2016 Tarkastuslautakunnassa on 5 jäsentä: Pj. Eero Perosvuo Leppävesi PS 12.9. saakka Pj. Tommi Leppänen Lievestuore PS 12.9. alkaen Vpj. Terhi Ek Leppävesi VIHR Jäsenet: Matti Friman Valkola SDP Arvo Tammela Kirkonkylä KESK Tarja Kärki Lievestuore KOK Valtuustotyöskentelyä varten valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän voi muodostaa yksikin valtuutettu. Valtuustoryhmien toimintaedellytyksien parantamiseksi kunta voi taloudellisesti tukea valtuustoryhmien sisäistä toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tuen määrä valtuustoryhmittäin on ilmoitettava kunnan tilinpää-töksessä. Seuraavassa taulukossa on valtuustoryhmittäin tuen määrä tilivuosilta 2015 ja 2016. Kyseessä ei ole kunnan myöntämä suora tuki valtuustoryhmille, vaan luottamushenkilöpalkkioista pidätettävä luottamus-henkilömaksu, joka tilitetään puolueelle tai puolueyhdistykselle.

Laukaan kunta


VALTUUSTORYHMIEN TALOUDELLINEN TUKI 2015 2016

€ € %

KOKOOMUKSEN LAUKAAN KUNNALLISJÄRJESTÖ 4 100,50 3 362,00 20

KESKUSTAPUOLUEEN LAUKAAN KUNN.JÄRJESTÖ 3 321,43 3 043,59 10

LAUKAAN KRISTILLISDEMOKRAATIT RY 376,53 300,03 15

VASEMMISTOLIITON LAUKAAN KUNN.JÄRJ. 824,50 688,50 20

SOS.DEM. LAUKAAN KUNNALLISJÄRJESTÖ 2 428,00 2 068,25 10

LAUKAAN VIHREÄT RY 1 667,00 1 300,00 20

LAUKAAN PERUSSUOMALAISET 725,00 506,42 10

YHTEENSÄ 13 442,96 11 268,79

3.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys

Yleinen talouden kehitys Kansainvälisen talouden kehittyminen on viime aikoina ollut kaksijakoista. Kehittyvien talouksien kas-vunäkymät ovat selvästi heikentyneet. Kiinan kasvu jää aikaisempaa alhaisemmaksi. Venäjän taloutta hei-kentävät pakotteet, tehoton tuotantorakenne ja alentuneet raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat. Monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet sitä vastoin kasvavat varsin suopeaa vauhtia. Yhdysval-tojen ja Saksan kasvu on edelleen kohtalaisen vahvaa ja perustuu molemmissa maissa laajapohjaiseen talouden aktiviteetin lisääntymiseen. Ruotsin talous kasvaa ennakoituakin nopeammin, mutta kasvu perustuu pitkälle kotimaiseen kysyntään ja palveluvientiin. Suomen BKT kasvoi ennusteen mukaan 1,6 % vuonna 2016 kotimaisen kysynnän vauhdittamana. Yksityi-sen kulutuksen kasvu oli suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Kulutuskysyntää tukivat kotitalouksien reaa-litulojen kasvu, kuluttajien odotusten vahvistuminen ja omalta osaltaan säästämisasteen aleneminen. Myös yksityiset investoinnit lisääntyivät, vaikka alkuvuonna nopeasti kasvaneiden rakennusinvestointien kasvu-vauhti hidastuikin loppuvuodesta. Suomen BKT:n kasvuksi odotetaan vuonna 2017 muodostuvan 0,9 % ja vuoden 2018 kasvuksi ennustetaan 1,0 %. Bruttokansantuotteen kasvu ylläpitää työllisyyden paranemista ja työttömyys laskee hitaasti. Työttömyys pysyy kuitenkin korkeana koko ennustejaksolla. Vuosien 2016–2018 kumulatiivinen kasvu jää 3,5 prosenttiin ja BKT:n määrä pysyy vuonna 2018 edelleen noin prosentin pie-nempänä kuin edellisessä suhdannehuipussa vuoden 2007 lopulla. Työllisyystilanne kääntyi parempaan suuntaan vuoden 2016 aikana talouskasvun käynnistymisen myötä. Taloudellisen aktiviteetin lisääntyminen etenkin rakentamisessa näkyi avointen työpaikkojen ja tehtyjen työ-tuntien kasvuna. Työvoiman kysynnän elpymisen ansiosta työllisyys kasvoi viime vuonna 0,5 %. Työttömyy-den kasvu taittui ja työttömien määrä kääntyi laskuun vuonna 2016 sekä Tilastokeskuksen otospohjaisen työvoimatutkimuksen että työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan. Joulukuussa työttömyysas-te oli 8,9 % ja työllisyysaste 68,7 %. Laaja työttömyys, eli työnvälitystilaston työttömät ja aktivointipalveluissa olevat ei toisaalta ole juurikaan laskenut korkealta 450.000 henkilön tasoltaan. Suomen julkinen talous koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista, jotka jakautuvat vielä lakisää-teistä työeläkevakuutusta hoitaviin työeläkerahastoihin ja muihin sosiaaliturvarahastoihin. Suomen julkinen talous on vajonnut pitkäkestoisesti alijäämäiseksi heikon talouskasvun, ikääntymisestä aiheutuvan menopai-neen sekä talouden rakennemuutoksen vuoksi. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä, vaikka hallituksen päät-tämät välittömät menoleikkaukset hidastavat menokasvua ja pienentävät alijäämää. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Tavoitteen mukaisesti velkaan-tuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Hallitus on sitoutunut tekemään hallituskauden aikana päätöksiä säästöistä ja ra-kenteellisista uudistuksista, joita tarvitaan julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen. Ve-rotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana. Julkisen talouden tasapainottaminen hallitusohjelman mukaisesti on käynnis-tetty välittömästi.

Laukaan kunta


Velkatavoitteen lisäksi hallitus on asettanut julkisen talouden rahoitusasemalle tavoitteet, jotka koskevat yh-täältä valtion, paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastojen rahoitusasemaa hallituskaudella ja toisaalta julkis-yhteisöjen yhteenlaskettua rakenteellista rahoitusasemaa keskipitkällä aikavälillä. Nämä rahoitusasemata-voitteet ovat:

valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen

kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ % suhteessa BKT:seen

työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:seen

muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema noin 0 % suhteessa BKT:seen.

Julkisen talouden kestävän rahoituksen tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan välittömiä säästöjä, julkisen hal-linnon ja palvelutuotannon tehostamista sekä toimia talouden kasvun edellytysten vahvistamiseksi. Näiden fi-nanssipoliittisten tavoitteiden lisäksi hallitus on asettanut tavoitteeksi työllisyysasteen nousun 72 prosenttiin ja työllisten määrä nousun 110.000 hengellä hallituskauden aikana. Työllisyyden lisäämiseen ja työttömyy-den vähentämiseen tähtäävät toimet edistävät kasvua ja vahvistavat julkista taloutta.

Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 mrd. euroa, mikä on 0,8 mrd. eu-roa enemmän kuin vuoden 2016 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen ra-kennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat kasvavat reaalisesti noin 0,7 % vuoden 2016 varsi-naiseen talousarvioon verrattuna. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on -5,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 111,0 mrd. euroa, mikä on lähes 50 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Taloussuunnitelmavuosina 2018–2020 val-tion talous säilyy -3,0–5,0 mrd. euroa alijäämäisenä. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto talouden kehitystä kuvaavista keskeisistä tunnusluvuista valtionva-rainministeriön arvion mukaan.

Laukaan kunta


Kuntatalouden kehitys Kuntataloutta on leimannut viime vuodet taloudellisen liikkumavaran heikkeneminen, mihin ovat vaikuttaneet heikko yleistaloudellinen suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoi-menpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymisestä aiheutuvien kus-tannusten asteittainen kasvu. Näistä muutoksista johtuen kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Heikosta rahoituksellisesta tasapainosta johtuen kunnat ovat joutuneet sopeutustoimien lisäksi kiristämään kuntalaisten verotusta. Vuodelle 2016 tuloveroprosenttia korotti 45 kuntaa. Vuonna 2016 keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti oli 19,87 prosenttia ja aritmeettinen keskiarvo 20,60 prosent-tia. Keski-Suomen kunnissa asukasluvulla painotettu tuloveroprosentti on 20,47 %. Yhteensä 142 kunnassa tuloveroprosentti oli vuonna 2016 vähintään 21,00 prosenttia. Korkein tuloveroprosentti oli 22,50 prosenttia ja alhaisin 16,50 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 46 kunnassa. Nimellisen veroprosentin lisäksi tulee huomioida myös efektiivisen veroprosentin kehitys, joka tarkoittaa todellista kun-nallisverotuksessa tehtävien vähennysten jälkeistä veroastetta. Koska valtion on lisännyt vähennyksien mää-rää, niin samalla efektiivinen veroaste on alentunut kunnissa. Kuntien ja kuntayhtymien ennakollisten tilinpäätöstietojen 2016 mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlas-kettu toimintakate heikkeni 0,4 miljardia euroa eli 1,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Kuntien verorahoitus, joka koostuu verotuloista ja valtionosuuksista, kasvoi 3,0 prosenttia edellisvuodesta ja oli yhteensä 30,7 mil-jardia euroa. Verotulojen osuus verorahoituksen kasvusta oli 0,3 miljardia euroa ja valtionosuuksien osuus 0,6 miljardia euroa. Kunnat saivat verotuloja asukasta kohden 4.025 euroa ja valtionosuuksia 1.608 euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan 26,8 prosenttia edelli-sestä vuodesta ja oli yhteensä 2,4 miljardia euroa. Vuonna 2016 kaikkiaan 18 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi, kun sitä edellisenä vuonna vuosikate oli toteutumatietojen mukaan negatiivinen 13 kunnalla. Vuonna 2016 vuosikate oli asukasta kohden 440 euroa. Tilikauden tuloksen arvioidaan oleva nega-tiivinen 111 kunnassa. Kuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos on positiivinen noin 0,6 mrd. euroa. Kuntien lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattu-na 0,5 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta hitaampaa, jolloin lainakanta kasvoi 0,8 mil-jardia euroa eli 5,6 prosenttia. Asukasta kohden kuntien lainat olivat 2.938 euroa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 2.841 euroa. Kuntien lainakannan kasvu johtui erityisesti investoinneista, jotka olivat 4,2 mrd. euroa eli noin 760 euroa asukasta kohden. Seuraavissa kuvissa ja graafeissa on kuntatalouden alusta-via tilinpäätöstietoja vuodelta 2016.

Laukaan kunta


Sote- ja maakuntauudistus on merkittävin kuntasektoriin vaikuttava uudistus. Uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä siirretään maakunnille. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle vuoden 2019 alusta lukien. Samalla työelämä- ja elinkeinopalvelujen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, aluehallintoviraston sekä maakuntien liittojen tehtävät siirretään maakunnille. Hallitus on antanut esitykset uudistuksesta eduskunnalle ja eduskunnan on määrä päättää lainsäädännöstä vuoden 2017 aikana. Uudistuksen toimeenpanoa valmistelevan maakuntien väliaikaishallin-non on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.7.2017. Väliaikaishallinto tekee maakunnan perustamista koskevia sitovia päätöksiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirrolla on olennaisia vaikutuksia kuntien toimintaan ja ta-louteen. Kunnilta maakunnille siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä ympäristötervey-denhuollon kustannukset ovat yhteensä noin 17,7 mrd. euroa vuonna 2016. Nämä tehtävät muodostavat keskimäärin 57 prosenttia kuntien käyttötalousmenosta vuoden 2016 tasolla. Uudistuksen jälkeen kuntien käyttötalouden menot painottuvat pääosin varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen. Samalla veroja valtionosuusjärjestelmiin tehtävät muutokset vähentävät kuntien tulopohjaa tehtäväsiirtoja vastaavasti. Kuntien verotuloprosentteja tullaan alentamaan noin 12,50 prosenttia, yhteisöveron kuntajako-osuutta leika-taan 500 miljoonaa euroa (noin kolmannes) ja peruspalvelujen valtionosuuksien taso vähenee 2/3. Laukaan kunnan kehityspiirteitä Keski-Suomen väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 276.126 henkilöä ja kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 346 henkilöä (+0,1 %). Kasvu oli yksinomaan muuttovoitosta johtuvaa, sillä luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden ero oli Keski-Suomessa -335 henkilöä. Laukaan kunnan väkiluku oli vuoden 2016 lopussa 18.970 henkilöä ja kasvua edelliseen vuoteen oli 105 henkilöä. Väestönlisäyksestä 55 henkilöä tuli luonnollisen kasvun kautta ja 50 oli muuttovoittoa. Alueittain tarkasteltuna kunnan väestön kasvu on ollut voimakkainta Kirkonkylän taajamassa, mutta kasvua on ollut myös muissa taajamissa. Maaseutualueiden väestömäärä on pysynyt tasaisena. Suhteellisesti Laukaan kunnan väestön kasvu oli neljänneksi nopeinta Keski-Suomessa ja nopeampaa kuin kunnissa keskimäärin. Keski-Suomessa väkiluku kasvoi Muuramessa, Uuraisilla, Jyväskylässä, Laukaassa ja Toivakassa. Rakentaminen säilyi Laukaassa vuonna 2016 edellisten vuosien tasolla. Vuonna 2016 kun-taan valmistui 40 omakotitaloa ja 6 asuntoa. Laukaan väestörakenne on nuori, sillä lähes joka neljäs laukaa-lainen on alle 15 -vuotias. Yli 65 -vuotiaita väestöstä on 18 %. Laukaan kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvulla lähes 2.500 henkilöä, eli noin 150 henkilöä/vuosi. Seuraavassa graafissa on kuvattu Laukaan kunnan välikuvun kehitys 2000-luvulla.

Laukaan kunta


Vuosi 2016 oli työllisyystilanteen kannalta valoisampi kuin edelliset vuodet. Keski-Suomessa oli joulukuun lopussa 21.852 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1.255 (5,4 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,6 % ja Keski-Suomessa vas-taava luku oli 17,0 %. Valtakunnallisesti verrattuna Keski-Suomessa on edelleen korkea työttömyys myöntei-sestä kehityksestä huolimatta. Laukaan työttömyysaste oli Keski-Suomen kunnista neljänneksi matalin 13,7 %. Työttömiä työnhakijoita Laukaassa oli vuoden 2016 lopussa 1.182 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin vas-taava luku oli 1.325. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni siten 143 henkilöä (11 %) edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta ja oli matalampi kuin vuoden 2013 lopussa. Vertailukohtana voidaan kuitenkin todeta, että ennen finanssikriisiä työttömiä laukaalaisia työnhakijoita oli vuoden 2008 lopussa yhteensä 802 henkilöä. Vuosina 2000–2010 työpaikkojen määrä kasvoi Laukaassa 827 kappaletta, kun 2010-luvulla työ-paikkojen määrä on säilynyt ennallaan ja on noin 5.500. Keski-Suomessa työpaikkoja on tällä hetkellä 104.000 kappaletta, kun vuonna 2008 työpaikkoja oli hieman yli 110.000 kappaletta. Seuraavassa graafissa on kuvattu Jyväskylän seudun kuntien työttömyysaste vuoden 2016 lopussa.

Laukaan kunta


Laukaan kunnan talouden kehitys Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016. Tasapainottamisohjelman tavoitteeksi asetettiin tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapainolla tarkoi-tettiin sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tasapainottamisohjelman painopistealueina oli toimintakulujen supistaminen pitkällä aika-välillä kestävään talouden kehityskuvaan, investointiohjelman pudottaminen resursseja vastaavalle tasolle ja kertyneiden alijäämien kattaminen. Vuosien 2014-2016 tilinpäätöksien tunnuslukujen perusteella kunnan talous on kehittynyt myönteisesti tasapainottamisohjelman ja kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. Kym-menen vuotta kestänyt alijäämäkierre on onnistuttu katkaisemaan. Kunta kuitenkin velkaantui vuonna 2016 edelleen 7,0 miljoonaa euroa investointiohjelmasta johtuen, mutta 0,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin ta-lousarviossa oli arvioitu. Kuntastrategiassa asetetuista viidestä taloutta koskevasta tavoitteesta täyttyi kaksi.

Vuoden 2016 tilinpäätös oli taloudellisesti mitattuna alijäämäinen -0,5 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot 93,5 prosenttisesti. Toiminnallinen tulos oli alijäämäinen -0,3 miljoonaa euroa ja sen lisäksi alijäämä kasvatti -0,2 miljoonan euron arvonalentaminen Jykes Oy:n osakkeista liittyen yhtiön toiminnan alasajoon. Tilikauden talous toteutui hivenen muutettua talousarviota myönteisemmin huolimatta alijäämäisestä tuloksesta. Muutetun talousarvion mukaan toiminnallinen alijäämä oli -0,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 lopussa kunnan taseessa on kertyneitä ylijäämiä 6,6 miljoonaa euroa. Toimintatuotot supistuivat edellisestä vuodesta vajaat 2,0 miljoonaa euroa (-13,0 %). Toimintatuottojen su-pistuminen johtui vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä, jonka seurauksena vesilaitoksen tulot kirjautuivat yhti-ön tilinpäätökseen ja ne yhdistellään kuntakonserniin. Myös vanhuspalveluiden ja varhaiskasvatuksen toi-mintatulot vähenivät edellisestä vuodesta johtuen Koti-Kuuselan investoinnista ja päivähoidon valtakunnalli-sista maksumuutoksista. Toimintatuotot toteutuivat kuitenkin 0,8 miljoonaa euroa (3,4 %) talousarviota pa-remmin. Toimintakulut kasvoivat 3,6 miljoonaa euroa eli 3,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakulujen vertai-lussa on huomioitava vesihuoltolaitoksen yhtiöittämien, joka vähensi toimintakuluja 1,7 miljoonaa euroa edel-lisestä vuodesta. Lisäksi henkilöstömenoihin kirjattava lomapalkkajaksotus pieneni 388.000 euroa kilpailuky-kysopimukseen perustuen ja työttömyysvakuutusmaksuja oikaistiin 250.000 euroa henkilöstökuluja vähentä-västi. Henkilöstökulut pysyivät viime vuoden tasolla, palvelujen ostot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,3 mil-joonaa euroa ja avustukset 0,9 miljoonaa euroa. Talousarvioon verrattuna toimintakulut toteutuivat 1,0 mil-joonaa euroa heikommin. Suurin poikkeama talousarvioon oli erikoissairaanhoidon määrärahan ylitys 0,9 miljoonaa euroa, vaikka kunnan talousarvioon oli varattu sopimusohjausneuvotteluissa sovittu määräraha erikoissairaanhoidon palveluita varten ja määrärahaan tehtiin 750.000 euron lisätalousarvion vuoden aikana. Myös vanhusten palveluiden, sosiaalipalveluiden ja perusopetuksen määrärahat ylittyivät toimintakulujen osalta. Muut määrärahat toteutuivat talousarviota paremmin. Huomionarvioista on kuitenkin se, että Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin tilikauden tulos oli 9,6 miljoonaa euroa positiivinen, josta Laukaan kunnan osuus on noin 0,6 miljoonaa euroa. Kertyneitä ylijäämiä sairaanhoitopiirin taseessa on 5,0 miljoonaa euroa. Sai-raanhoitopiirin alijäämät on näin ollen katettu suunnitelman mukaisesti ennen sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa. Vuosille 2017 ja 2018 sairaanhoitopiirin ei tarvitse tehdä ylijäämäisiä tilinpäätöksiä alijäämien

Laukaan kunta


kattamiseksi. Tasapainottamisohjelman aikana 2014–2016 kunnan toimintakulut ovat kasvaneet vuodessa keskimäärin 1,9 miljoonaa euroa eli 1,8 % vuodessa. Vuosina 2002–2013 kunnan toimintakulut kasvoivat vuodessa keskimäärin 4,1 miljoonaa euroa eli 5,2 % vuodessa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä vuosikate oli 4,6 miljoonaa euroa ja se toteutui 0,1 miljoonaa euroa talousar-viota parempana. Vuosikate kuitenkin heikkeni edellisestä vuodesta 0,8 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaiset poistot 93,5 prosenttisesti. Verorahoituspohja kasvoi vuonna 2016 edelliseen vuo-teen verrattuna 4,5 miljoonaa euroa (4,6 %). Verotulot kasvoivat 1,4 miljoonaa euroa (2,2 %). Kasvu oli or-gaanista, sillä tulovero- ja kiinteistöveroprosentit olivat edellisen vuoden tasolla. Valtionosuudet olivat 36,1 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 3,1 miljoonaa euroa (9,3 %). Valtionosuuksien voima-kasta kasvua selittää vuodelle 2016 ajoittunut neljän vuoden välein tehtävä kustannustenjaon tarkistus, joka lisäsi valtionosuuksia 1,2 miljoonaa euroa sekä valtion päättämien verovähennysten kompensointi valtion-osuusjärjestelmän kautta, joka lisäsi valtionosuuksia 0,7 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Lisäksi vero-tuloihin perustuva tasaus kasvoi 575.000 euroa, joka omalta osaltaan selitti valtionosuuksien kasvua. Valti-onosuudet kasvavat Laukaassa myös asukasluvun kasvun myötä. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 5,0 miljoonaa euroa ja alenivat edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä johtuen. Tulevina vuosina suunnitelman mukaiset poistot tulevat kasvamaan 0,3-0,4 miljoonaa euroa/vuosi johtuen meneillään olevasta laajasta investointiohjelmasta. Laukaan kunta investoi vuonna 2016 yhteensä 13,0 miljoonaa euroa. Asukasta kohden investoinnit olivat 687 euroa ja ne vähenivät edellisestä vuodesta noin -150 euroa/asukas. Suomen kunnat ja kuntayhtymät investoivat vuonna 2016 keskimäärin 750 euroa asukasta kohden, joten Laukaan investointitaso vastaa kes-kimääräistä kuntakentän investointitasoa. Investoinneista tulorahoituksella rahoitettiin 35,5 prosenttia ja loput investointien rahoitustarpeesta katettiin lainakannan lisäyksellä. Suurimmat investointikohteet olivat Koti-Kuuselan uudisrakennus (3,5 M€), Kehitysvammaisten ohjattu palveluasumisyksikkö (1,5 M€), Leppäveden koulun korjaus päiväkodiksi (0,9 M€) Vihtavuoren koulun muutostyöt (0,6 M€), Yhdyskuntatekniikan inves-toinnit (2,2 M€), raakamaan hankinta (1,0 M€), Mustankorkea Oy:n osakkeiden osto (0,75 M€) ja irtain omai-suus (0,55 M€). Laukaan kunnan lainakanta oli yhteensä 81,0 miljoonaa euroa (4.268 euroa/asukas) ja kasvua edelliseen vuoteen 7,0 miljoonaa euroa (347 euroa/asukas). Lainakannan kasvu toteutui 0,8 miljoonaa euroa talousar-viota vähäisempänä. Kunnan lainakanta sisältää Laukaan Vuokrakodit Oy:lle välitetyn konsernin sisäisen lainan, jonka saldo oli vuoden 2016 lopussa 8,5 miljoonaa euroa. Ilman tätä sisäistä järjestelyä kunnan lai-nakanta olisi 450 euroa/asukas matalampi, eli noin 3.850 euroa asukas. Lainakannan kasvu 7,0 miljoonaa eurolla johtui vuonna 2016 toteutetun 13,0 miljoonan euron investointiohjelman läpiviennistä. Vuoden aikana nostettujen lainojen pääomalla painotettu keskikorko oli 0,06 %. Kuntakonsernin tilinpäätöksen rooli ja merkitys on kasvanut uuden kuntalain voimaan tulon jälkeen sekä kunnan konsernirakenteen laajennettua. Konsernitilinpäätöksessä kuntakonsernin toimintakulut olivat -142,8 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 4,9 miljoonaa euroa (3,6 %). Vuosikate oli 9,3 miljoo-naa euroa ja se kattoi poistot ja arvonalentumiset 102,6 prosenttisesti. Kuntakonsernin tilinpäätös oli näin ollen ylijäämäinen. Kuntakonsernin investoinnit olivat yhteensä -19,9 miljoonaa euroa. Kunnan investoinnit olivat tästä suurin osuus, eli 13,0 miljoonaa euroa. Sen lisäksi konsernitilinpäätöksessä näkyy Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja koulutuskuntayhtymän investoinnit, joista Laukaan kunnan osuus oli 4,7 miljoonaa eu-roa. Kunnan omistamista yhtiöistä Laukaan Vuokrakodit Oy investoi 1,9 miljoonaa euroa ja Laukaan Vesi-huolto Oy 0,7 miljoonaa euroa. Kuntakonsernin lainakanta oli 112,0 miljoonaa euroa eli 5.906 euroa/asukas. Kuntakonsernin lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta 12,0 miljoonaa euroa lähinnä kunnan ja kuntayhty-mien investointien vuoksi. Laukaan kuntakonsernin lainakanta on noin 300 euroa/asukas maan keskiarvoa matalampi. Kunnan talouden tilaa voidaan arvioida valtionosuuslaissa määrättyjen erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointikriteeristön (”kriisikuntakriteerit”) perusteella. Arviointikriteeristön mukaan kuntatalous täyttää kriisikunnan tunnusmerkit, mikäli viimeisessä tilinpäätöksessä on kertyneitä alijäämiä enemmän kuin 1000 euroa asukasta kohden tai jos valtionosuuslaissa määritellyistä kuudesta kriteeristä täyttyvät kaikki kahdessa edellisessä tilinpäätöksessä. Nämä kuusi kriteeriä koskettavat vuosikatetta, tulove-roprosentin tasoa, lainakantaa, kertyneitä alijäämiä, omavaraisuusastetta ja suhteellista velkaantuneisuutta. Vuoden 2016 tilinpäätöstiedoilla Laukaan kunnassa seuraavat kolme kriteeriä kuudesta täyttyivät: tulovero-prosentin taso, omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus. Uuden kuntalain mukaisesti vuodesta 2015 alkaen otetaan käyttöön uudet kuntakonsernin tunnuslukuja mittaavat arviointikriteerit. Kriteereitä on neljä, jotka koskettavat kuntakonsernin vuosikatetta, tuloveroprosentin tasoa, kuntakonsernin lainakantaa ja

Laukaan kunta


kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuutta. Vuoden 2016 konsernitilinpäätöksen perusteella seuraavat kaksi kriteeriä neljästä täyttyivät: kunnan tuloveroprosentti ja kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus. Uusiin kriteereihin perustuva arvio tehdään keväällä 2017, kun vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätöslaskelmat kunnissa ovat valmiit. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Laukaan kunnan keskeisten tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen tunnuslukujen kehitys vuosina 2002–2016.

Laukaan kunta


Laukaan kunta


3.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa

Vuoden 2016 aikana kunnanvaltuusto hyväksyi Lievestuoreen Laurinkylän koulun hankesuunnitelman, hy-väksyi kotouttamisohjelman ja päätti 40 kuntapaikan tarjoamisesta oleskeluluvan saaneille turvapaikanhaki-joille, antoi lausuntoja sote- ja maakuntauudistuksen valmistelusta sekä hyväksyi uuden johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen sekä siihen liittyvän hallintosäännön. Vuoden aikana käsiteltiin myös Lievestuoreen jätevesi-investointia ja Laukaan Vesihuolto Oy teki päätöksen hankkeen toteuttamisesta siirtoviemärinä yh-teistyössä Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Lahjoitusrahastotilit lukuun ottamatta Lievestuoreen koulun rahastoa lakkautettiin vuoden 2016 aikana kun-nanvaltuuston 8.2.2016/6 päätöksen mukaisesti. Lahjoitusrahastojen säännöt olivat osittain vanhentuneet ja pääomien tuotto niin matala, että ne eivät riittäneet kattamaan hallinnollisia kuluja. Lakkautettujen rahastojen varat käytettiin rahastojen sääntöjen mukaisiin käyttötarkoituksiin. Laukaan kunnanhallituksen 11.4.2016/67 päätöksen mukaisesti kunta myi omistamansa osakkuusyhteisön-sä Musiikkikoulu Rauhala Oy:n osakkeet yhtiölle. Yhtiön osakepääoma jakautuu 2.223 osakkeeseen, joista Laukaan kunta omisti 500 kappaletta (22,5 %). Osakkeen nimellisarvo oli 16,82 euroa/osake ja neuvotteluis-sa myyntihinnaksi sovittiin osakkeen keskimääräinen matemaattinen arvo 19,12 euroa/osake. Kyseisellä osakekohtaisella myyntihinnalla 500 osakkeen kauppahinta on yhteensä 9.560 euroa. Kunnanvaltuusto päätti 30.5.2016/22 hyväksyä Jyväskylän seudun jätelautakunnan sopimuksen sekä Mus-tankorkea Oy:n osakesopimuksen. Päätöksellä kunta siirsi jätehuollon viranomaistehtävien toimivallan seu-dulliselle jätehuoltoviranomaiselle ja jätehuollon palvelutehtävien tuottamisen omistamalleen Mustankorkea Oy:lle. Päätöksestä on kaksi valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Valituksista huolimatta päätös on toimeenpantu vuoden 2016 aikana, sillä Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei kieltänyt päätöksen toimeenpanoa valituksesta huolimatta. Lisäksi kunta osti vuoden 2016 aikana Mustankorkea Oy:n osakkeita 35 kappaletta Jyväskylän kaupungilta kunnanvaltuuston päätöksellä 30.3.2015/10. Osakekohtainen hinta oli 21.182 eu-roa/osake + varainsiirtovero 1,6 % eli kauppahinta oli yhteensä 753.000 euroa. Kauppojen jälkeen Laukaan kunta omistaa Mustankorkea Oy:n osakkeita 64 kappaletta ja omistusosuus on 12,8 %. Jykes Kiinteistöt Oy:n hallitus, johto ja toimintamalli uudistettiin vuoden 2016 aikana ja Jykes Oy:n omistaja-kunnat tekivät joulukuussa 2016 päätökset yhtiön alasajosta vuoden 2017 loppuun mennessä. Yhtiön toi-minnan alasajosta johtuen Jykes Oy:n osakkeiden arvo 220.000 euroa kirjattiin alas vuoden 2016 tilinpää-

Laukaan kunta


töksessä. Samalla kunnan organisaatiorakennetta uudistettiin siten, että keskitetty työllistämisyksikkö perus-tettiin vuoden 2016 alusta ja työllistämisyksikkö, elinkeinoyksikkö, maankäyttöosasto ja taloushallinnon yk-sikkö yhdistettiin 1.1.2017 alkaen uudeksi talous- ja elinvoimayksiköksi. Vuoden 2016 tehtiin päätökset leasingrahoitusmallien käyttöönotosta. Lievestuoreen Laurinkylän kouluinves-tointi rahoitetaan kiinteistöleasingillä kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti. Rakentaminen toteutetaan vuosien 2017–2018 aikana. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti 24.10.2016/32 Irtaimen omaisuuden rahoitus-leasingin puitesopimuksen kilpailuttamisesta ja käyttöönottamisesta. Jyväskylän seudun puhdistamo Oy:n omistajakunnat myönsivät loppuvuodesta 2015 omavelkaiset takaukset nenäinniemen seudullisen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneerausinvestointia varten. Investoinnin kokonaismäärä on 30–35 miljoonaa euroa ja Laukaan kunnan takausvastuu hankkeesta on 3,0 miljoonaa euroa. Uuden puhdistamon on määrä olla valmis ja toiminnassa vuoden 2018 alusta lukien. Samalla yhtiön omistajakuntien kanssa sovittiin, että yhtiö maksaa omistajakunnille takaisin vanhat omistajalainat. Päätök-siin perustuen Jyväskylän seudun puhdistamo Oy maksoi Laukaan kunnalle takaisin vanhan kunnan myön-tämän 0,2 miljoonan euron omistajalainan tilivuoden 2016 aikana ja kunnalle ei siten enää ole lainasaatavia yhtiöstä. Vuosi 2016 oli perustetun Laukaan Vesihuolto Oy:n ensimmäinen toimintavuosi. Yhtiön toiminta vakiintui ja yhtiölle on hyväksytty strategia ja hallituksen työjärjestys. Eri tilikauden laskelmia vertailtaessa on huomioita-va, että vuoden 2015 kunnan tilinpäätökseen sisältyy vesilaitoksen tulot, menot, poistot ja investoinnit, mutta ne eivät enää sisälly vuoden 2016 kunnan tilinpäätökseen. Konsernitilinpäätökseen Laukaan Vesihuolto Oy:n laskelmat yhdistellään ja siten laskelmat ovat vertailukelpoiset konsernitasolla.

3.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014–2016. Taloussuunnittelu-kauden 2014–2016 taloudellisena tavoitteena on tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapaino tarkoittaa sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty. Vuosien 2014-2016 tilinpäätöksien perusteella voidaan todeta, että tasapainottamisohjelmassa on edetty asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä kunnan kertyneet alijäämät on katettu ja taseessa on kertyneitä ylijäämiä 6,6 miljoonaa euroa puskurina tulevien vuosien varalle. Taseessa on tehty ylimääräisiä kertapoistoja vuosien 2013 ja 2015 tilinpäätöksissä yhteensä 3,7 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 tilinpäätöksessä kirjattiin arvonalentumisia 0,2 miljoonaa euroa. Lisäksi kunta on myynyt/purkanut pal-velutuotannon käytöstä poistunutta kiinteistöomaisuutta. Nämä toimet ovat vahvistaneet kunnan tasetta. Kunnan toimintakulujen kasvu on saatu hallintaan. Vuosina 2002–2013 toimintakulut kasvoivat keskimäärin 4,1 miljoonaa euroa vuosi (5,2 %), kun vuosina 2014–2016 toimintakulujen kasvu oli keskimäärin 1,9 miljoo-naa euroa vuosi (1,8 %). Vuosikatteella mitattuna kunnan tulorahoitus on vuodet 2014-2016 korkeimmalla tasolla 2000-luvulla. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä kuntastrategian taloudellisista tavoitteista ei täyttynyt yksikään, kun vuosien 2014–2016 tilinpäätöksissä tavoitteista on täyttynyt 1-3. Kuntastrategian viidestä ta-loutta mittaavan tavoitteen tunnusluvusta neljä on parantunut ja yksi on pysynyt vuoden 2013 tasolla. Kunta kuitenkin velkaantui edelleen 7,0 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna investoinneista johtu-en ja lainakanta oli yhteensä 81,0 miljoonaa euroa. Velkaantumista ei ole onnistuttu suunnitelmakaudella pysäyttämään, koska investointitaso on säilynyt korkealla. Kunnan lainakanta asukasta kohden on kuntaken-tän keskiarvon yläpuolella. Kuntakonsernin lainakanta on kuitenkin matalammalla tasolla kuin suomen kun-takonserneissa keskimäärin. Huomionarvioista on se, että vaikka kunta velkaantui 7,0 miljoonaa euroa, niin samalla investointiin 13,0 miljoonaa euroa. Investoinneilla rakennettiin ja saneerattiin kunnan palvelujärjes-telmää kasvukunnan tulevien vuosien tarpeisiin. Vuoden 2017 hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitel-man mukaan kunta velkaantuu edelleen vuonna 2017. Vuonna 2018 velkamäärä ei kasva, mutta velkaantu-minen jatkuu edelleen vuosina 2019 ja 2020 investointien aikataulutuksesta johtuen. Kunnan velkaantumista lisää tulevina vuosina erityisesti koulukeskusinvestoinnit Vihtavuoressa, Kirkonkylällä sekä ekokou-lu/päiväkoti kiinteistön rakentaminen Vuonteella. Hyväksytyn viiden vuoden investointisuunnitelman mukaan kunnan lainakanta nousee noin 100 miljoonaan euroon. Suunnitelman mukaan 2020 vuoden jälkeen inves-tointitaso tippuu olennaisesti, kunnan toiminta on rahoituksellisesti ylijäämäistä ja kunnan velkaantuminen pysähtyy.

Laukaan kunta


Myönteisestä kehityksestä huolimatta tilikauden tulos vuodelle 2016 oli kuitenkin negatiivinen. Vuoden 2017 taloudellista liikkumavaraa kaventaa edelleen kilpailukykysopimus 0,3 miljoonaa euroa ja poistotason nousu 0,3-0,4 miljoonaa euroa. Kunnan tulorahoituksen tasoon on myös myönteisesti vaikuttanut pitkän aikavälin poikkeuksellisen alhainen korkotaso. Yhden prosentin nousu yleisessä korkotasossa lisää kunnan korkokulu-ja 0,7 miljoonaa euroa. Myös keskeisten tulorahoituksen lähteiden (verotulot ja valtionosuudet) kehitys on vaatimatonta ja epävarmaa yleisestä taloustilanteesta ja alijäämäisestä valtiontaloudesta johtuen. Valtion talous on 5,5 miljardia euroa alijäämäinen, joka luo epävarmuutta kuntatalouden kehitykselle. Sote- ja maa-kuntauudistusta koskeva lainsäädäntö on eduskunnan käsittelyssä ja toteutuessaan uudistus tulee muutta-maan olennaisesti kuntien toimintaa ja taloutta.

3.1.6 Kunnan henkilöstö

Kunnassa on hyväksytty henkilöstöstrategia KV 26.5.2014 ja henkilöstöohje KH 2.6.2014, joita noudatetaan henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa. Tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa talouden tasapainotusohjelman 2014–2016 mukaisesti jatkettiin. Vakinaisia vakansseja täytettiin vain perusteellisen tarkastelun jälkeen ja osa jätettiin täyttämättä. Henkilöstömäärän sekä palkka- ja sijaiskustannusten seurantaa tehostettiin. Vuoden aikana jatkettiin edellisvuonna aloitettuja työaikamuodon muutoksia niin, että kullekin tehtävälle haettiin teh-tävän luonteeseen sopiva oikea työaikamuoto. Henkilöstömenot kokonaisuutena pysyivät talousarviossa. Vakinaisen henkilöstön palkkamenot alittivat ta-lousarvion, sijaiskulut ylittivät talousarvion. Henkilöstömenoja pienensivät eräät kertaluonteisesti tehdyt kir-jaukset, mm. kiky-sopimuksen tuoma lomapalkkavelan pieneneminen sekä työttömyysvakuutusmaksun oi-kaisu. Henkilöstöetuudet pysyivät edellisvuoden tasolla. Henkilöstöä ja henkilöstöpolitiikan tavoitteiden toteutumista tarkastellaan yksityiskohtaisesti erillisessä kun-nanhallituksen hyväksymässä ja valtuustolle tietoon saatettavassa henkilöstöraportissa. Seuraavissa taulu-koissa on kuvattu kunnan vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja se kehitys.

Laukaan kunta


3.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toimintaa vaikuttavista tekijöistä

Hallintosäännön 48 §:n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja si-säinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt sisäi-sen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 19.12.2013 § 69.

Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta riippumatonta. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslauta-kunta ja tilintarkastaja kuntalain mukaisesti.

Palvelualajohtajien sekä tulosyksiköiden esimiesten velvollisuutena on ylläpitää toiminnan tehokkuutta, ta-loudellisuutta ja talousarvion noudattamista kuvaavia seurantajärjestelmiä ja raportteja. Tämän sisäisen val-vonnan tarkoituksena on pitää toimielin, kunnanjohtaja, kunnanhallitus ja valtuusto riittävän tietoisena kun-nan ja sen eri toimialojen tilasta, erityisesti talousarviossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen suhteen.

Talousarvion toteutumista kunnassa seurataan kuukausittain laadittavilla talousraporteilla. Katsaukset käsi-tellään johtoryhmässä ja kunnanhallituksessa.

Oikeudenkäynteihin liittyvät riskit Laukaan kunta sai haasteen Keski-Suomen käräjäoikeudesta kevään 2015 aikana. Asia liittyy kihlakunnan syyttäjän nostamaan kanteeseen Laukaan kunnan johtavaa rakennustarkastajaa vastaan maneesiturma-asiassa. Vahingonkorvauslain isännänvastuun periaatteella Laukaan kunta on vahingonkorvausvelvollinen asianomistajille vahingonkorvauksista. Oikeudenkäyntikulut ja mahdolliset vahingonkorvausvastuut katetaan kunnan vastuuvakuutuksesta, jonka omavastuu on 20.000 euroa. Oikeudenkäyntikulujen omavastuuosuus on kirjattu vuoden 2015 tilinpäätökseen kunnanhallituksen menokohtaan. Omavastuun ylittäviä taloudellisia rasitteita kunnalle ei vakuutuksen johdosta synny. Käräjäoikeuden tuomio asiasta saatiin 11.3.2016, jossa kaikki syytteet johtavaa rakennustarkastajaa vastaan hylättiin. Kihlakunnan syyttäjä sekä kaksi asianomistajaa valittivat Käräjäoikeuden tuomiosta Vaasan hovi-oikeuteen. Vaasan hovioikeuden päätös asiasta saataneen maaliskuun loppuun mennessä.

Toiminnalliset riskit Epävarmuutta toiminnan ja talouden suunnitteluun tuovat ikärakenteen muutos sekä monet valtionhallinnon toimeenpanevat uudistukset. Merkittävin ja laajin kunnan toimintaa muuttava uudistus on sote- ja maakunta-uudistus. Sote- ja maakuntauudistuksessa noin puolet kunnan vastuulla olevista tehtävistä siirretään maa-kunnan järjestämis- ja rahoitusvastuulle 1.1.2019 alkaen. Lakiesityksen mukaan kuntiin jää kuitenkin palve-luihin liittyvien toimitilojen omistusvastuu. Sote- ja maakuntauudistuksella on myös monia heijastusvaikutuk-sia jäljelle jäävän kuntaorganisaation hallintoon, tukipalveluihin ja johtamisjärjestelmään. Kunnan tulopohjan heikko kehitys valtionosuusleikkauksista ja heikosta yleisestä talous- ja tyllisyystilantees-ta johtuen lisää rahoituksellisia riskejä. Samanaikaisesti valtio on myös lisännyt kuntien tehtäviä. Laukaassa on toteutettu laaja investointiohjelmaa ja sen seurauksena kunnan lainakanta on kasvanut. Inves-tointiohjelman on määrä jatkua kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka, jolloin kunnan palvelukiinteistöt on peruskorjattu tai uudisrakennettu. Toiminnallisia riskejä lisää laajan investointiohjelman läpivienti ja siinä onnistuminen.

Rahoitusriskit

Kunnan lainakanta muodostuu pääosin lyhytaikaisista kuntatodistuslainoista, joihin liittyy korkoriski äkillisistä korkomuutoksista johtuen sekä jälleenrahoitusriski rahoitusmarkkinahäiriöistä johtuen. Korkoriskien suojaa-miseksi kunnanhallitus hyväksyi lainasalkun korkosuojapolitiikan 31.8.2015 § 181. Korkosuojapolitiikan mu-kaisesti lainasalkusta on suojattu 10,0 miljoonaa euroa yksinkertaisella korkosuojasopimuksella.

Kunnan antolainojen määrä on 24,1 miljoonaa euroa ja siinä on vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna 0,6 miljoonaa euroa. Suurimmat antolainat ovat konsernin sisäisiä rahoitusjärjestelyjä, eli 15,265 miljoonan euron antolaina Laukaan Vesihuolto Oy:lle ja 8,5 miljoonan euron antolaina Laukaan Vuokrakodit Oy:lle. Edellä mainittujen lisäksi Laukaan kunnalla on muita antolainoja yhteensä 0,3 miljoonaa euroa Väentupa

Laukaan kunta


Ry:lle, Laukaan asumispalvelusäätiölle, Lievestuoreen palvelukeskusyhdistykselle sekä yksittäisiä EU- ra-hoitteisten hankkeiden välirahoituksia paikallisille yhdistykselle.

Myönnettyjen takauksien yhteenlaskettu määrä on 19,9 miljoonaa euroa ja se kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,7 miljoonaa euroa Laukaan vuokrakotien investoinneille myönnettyjen takauksien johdosta. Takauksista 16,9 miljoonaa euroa on myönnetty kunnan täysin omistamalle Laukaan Vuokrakodit Oy:lle. Vesiosuuskunnille myönnettyjä takauksia on 1,5 miljoonaa euroa, Jykes Kiinteistöt Oy:lle 0,7 miljoonaa eu-roa, Jyvässeudun puhdistamo Oy:lle 0,5 miljoonaa ja Laukaan asumispalvelusäätiölle 0,3 miljoonaa euroa.

Vakuutukset Kunnanhallitus hyväksyi kunnan vakuutusperiaatteet 15.9.2014 § 180. Vakuutusperiaatteissa määritellään kunnan vakuutusten vastuut, millä periaatteilla kuntalaiset, henkilökunta, toiminta ja omaisuus vakuutetaan, kuinka vakuutukset hankintaan sekä kuinka henkilöstöä tiedotetaan. Vakuutusperiaatteiden mukaisesti kunnassa käynnistettiin vakuutusten kilpailutus vuoden 2015 aikana. Sa-manaikaisesti kilpailutetaan konserniohjeen mukaisesti myös Laukaan Vuokrakodit Oy:n vakuutukset. Kilpai-lutusten käytännön toimet hankittiin vakuutusmeklarina toimivalta Marsh Oy:ltä. Kilpailutuksen perusteella kunnan vakuutukset päätettiin keskittää 1.1.2016 alkaen Pohjola Vakuutukseen. Kilpailutuksen seurauksena kunnan vakuutusmaksut alenivat ja vakuutusturva parani hallinnon vastuuvakuutuksella, keskitetyllä matka-vakuutuksella, keskeytysvakuutuksella ja muilla vakuutusturvan täydennyksillä.

Lakisääteisten vakuutusten lisäksi kunta on vakuuttanut rakennukset irtaimistoineen vakuutusperiaatteiden mukaisesti. Ajoneuvot on pääsääntöisesti vakuutettu ainoastaan lakisääteisin vakuutuksin. Lisäksi kunnalla on julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kuntien ryhmätapaturmavakuutus (vakuutettuina kunnan kaikki asukkaat kunnan järjestämissä tilaisuuksissa). Vakuutusten omavastuu on vastuuvakuutuksen, rakennusten ja irtai-men omaisuuden osalta pääsääntöisesti 20.000 euroa.

Henkilöstöriskit

Henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Laukaan kunnassa keskeisissä tehtävissä työskenteleville on nimetty sijainen, jolloin varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien sujuminen yllättävis-säkin tilanteissa. Henkilöstön osaamisen varmistamiseen ja ns. hiljaisen tiedon siirtymiseen on kiinnitetty huomiota. Eläkkeelle lähtöihin on varauduttu ja uuden henkilön perehdyttämiseen ennen eläkkeelle lähtevän poistumista. Henkilöstökoulutukseen ja johtamiskoulutukseen on kiinnitetty huomiota. Hyvin laajalla joukolla esimiehistä on johtamiskoulutusta, esimerkkinä viime vuosina suoritetut Johtamisen erikoisammattitutkinnot. Henkilöstön saatavuutta on tarkkailtu vuosittain mm. esimiehille tehdyillä kyselyillä. Saatavuudessa ei vielä ole ollut merkittäviä ongelmia, mutta riski on tiedostettu.

Henkilöstön valintatilanteissa selvitetään valittavan henkilöstön taustat. Vakinaisen henkilöstön valinnan suorittaa aina vähintään kolmen henkilön ryhmä. Valitun henkilön osalta tarkistetaan pätevyys- ym. todistuk-set. Ennen viran/toimen vaalin vahvistamista vaaditaan lääkärin antama hyväksyttävä todistus terveydenti-lasta. Lain määrittämissä tehtävissä vaaditaan rikosrekisteriote.

Tietojärjestelmäriskit Tietoturvariskit

Tietoturvariskillä tarkoitetaan negatiivisia seurauksia tapahtumista, joiden seurauksena tieto ei ole turvassa ulkopuolisilta, tieto ei ole käytettävissä oikeaan aikaan oikeilla henkilöillä tai tietojen virheettömyyttä ei voida taata.

Laukaan kunnan tietoturvatyötä ohjaa Laukaan kunnan tietoturvapolitiikka (KH 18.2.2002 § 52). Laukaan kunnan tietojärjestelmiin kohdistuvat suurimmat riskit ovat pääsääntöisesti tunnistettu ja niihin on varauduttu sekä teknisin että hallinnollisin keinoin. Tietoturvariskit voidaan jakaa esimerkiksi henkilö-, laite-, ohjelmisto-, tietoliikenne- ja fyysisiin riskeihin.

Laukaan kunta


Henkilöriskit Tahattomia henkilöriskejä hallitaan henkilöstön oikealla resursoinnilla ja koulutuksella. Henkilöstöä koulute-taan pääsääntöisesti uusien järjestelmien käyttöönotossa. Lisäksi henkilöstölle järjestetään jatkuvaa sisäistä koulutusta toimisto-ohjelmista, sähköpostin käytöstä ja mm. laitteiden ja Internetin käytöstä. Yleisiin koulu-tuksiin on sisällytetty myös tietoturvaohjeistusta. Henkilöstölle on lisäksi tarjolla intranetissä ohjeistusta. Tahattomien ja tahallisten väärinkäytösten aiheuttamaa riskiä pienennetään antamalla käyttöoikeuksia mah-dollisimman vähän, mutta kuitenkin riittävästi työtehtäviin nähden. Useimmissa järjestelmissä voidaan loki-tiedoista jälkeenpäin tutkia mahdollisia väärinkäytöksiä. Laiteriskit Laiteriskeihin, lähinnä palvelinlaitteiden rikkoontumisiin, on varauduttu muun muassa vikasietoisilla levyjär-jestelmillä ja huolehtimalla varmistusten toimivuudesta. Suurin osa palvelimista toimii vikasietoisessa virtuaa-liympäristössä. Palvelinlaitteissa on pääsääntöisesti laiterikon osalta NBD (Next Business Day) OnSite - tason takuut tai erilliset huoltosopimukset. Sähkökatkoihin on varauduttu palvelinhuoneen kahdennetulla UPS-laitteistolla sekä useimpien verkkolaitteiden UPS-suojauksella. Myös palvelinhuoneen jäähdytys on kahdennettu. Käyttäjiä on ohjeistettu tallentamaan kaikki työssä tarvittava tieto palvelimien verkkolevyille, jossa ne ovat keskitettyjen varmistusten piirissä. Tällöin työaseman rikkoutuessa tiedot eivät katoa ja työaseman vaihdon jälkeen työt voivat jatkua häiriöttä. Ohjelmistoriskit Ohjelmistoriskeistä suurimman riskin aiheuttavat tietoliikenneverkon kautta saapuvat haittaohjelmat. Tähän riskiin on varauduttu muun muassa sähköpostin roskapostinsuodatuksella. Muistitikkujen ja muiden siirrettä-vien medioiden aiheuttamaan virusohjelmistoriskiin on varauduttu asentamalla jokaiseen työasemaan virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelma, joka pysyy automaattisesti ajan tasalla. Muihin ohjelmistoriskeihin varaudutaan hankkimalla ja ottamalla käyttöön jo valmiiksi koeteltuja järjestelmiä, joihin löytyy osaamista omasta organisaatiosta ja yleisesti markkinoilta. Lisäksi ohjelmistoriskeihin varaudu-taan huolehtimalla ohjelmistojen ajantasaisuudesta ja ohjelmisto- ja käyttäjälisenssien riittävyydestä. Kasvavana ohjelmistoriskeinä on näköpiirissä älypuhelinten ja muiden kannettavien laitteiden aiheuttamat riskit sekä sosiaalisen median käytöstä aiheutuvat riskit. Näiden aiheuttamia riskejä seurataan ja tarvittaessa riskeihin tullaan varautumaan eri keinoin. Tietoliikenneriskit Vuonna 2012 kilpailutetussa tietoliikenneverkkojen yhdistämissopimuksessa on normaaliolojen häiriötilantei-den korjausaikatauluja kiristetty verrattuna edelliseen sopimukseen, ollen kriittisimmissä liittymissä arkipäivi-sin kolme (3) tuntia.

Kunnan omiin verkkolaiterikkoihin on varauduttu kahdentamalla tärkeimmät laitteet. Lisäksi halvempia verk-kolaitteita varastoidaan rikkoutumisien varalle. Lisäksi ICT-yksiköllä on oma kuituhitsauslaite ja osaaminen sen käyttöön. Kunnan omia valokuituyhteyksiä ei ole pääsääntöisesti kahdennettu.

Ulkopuoliset riskit

Ulkopuolisilla riskeillä tarkoitetaan tietojärjestelmiin kohdistuvia tietomurtoyrityksiä. Ulkopuolisiin riskeihin on varauduttu hallinnollisilla ja teknisillä keinoilla ja ohjeilla. Verkon tekninen suojaus on järjestetty kahdennetul-la keskitetyllä palomuurilla, jolla erotellaan sekä Internet että sisäiset verkot toisistaan. Fyysiset riskit Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan lähinnä tietoteknisten laitetilojen fyysistä suojausta. Laukaan kunnan palvelin-salit täyttävät pääsääntöisesti Valtionvarainministeriön toimitilojen tietoturvaohjeen (Vahtiohje 2/2013) mu-kaiset Korotetun tason -vaatimukset.

Laukaan kunta


3.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta operatiivisena toimintana kuuluvat kunnanhallitukselle, kunnanjohtajalle sekä kunnan muulle johdolle. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa kuntalain 23 §:ssä kunnanhallituk-selle säädettyä hallinnon ja taloudenhoidon vastuutehtävää sekä kuntalain 24 §:ssä kunnanjohtajalle säädet-tyä hallinnon, taloudenhoidon ja kunnan muun toiminnan johtotehtävää. Kunnan valtuusto on hyväksynyt 19.12.2013/69 Laukaan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja mää-räsi ne tulemaan voimaan 1.1.2014 alkaen. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on osa kuntakonsernin joh-tamisjärjestelmää, jolla parannetaan päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä varmistu-malla siitä, että:

– toiminta on taloudellista ja tuloksellista – päätösten perusteena oleva tieto on oikeaa, riittävää ja luotettavaa – lakeja, viranomaisohjeita, sääntöjä, toimielinten päätöksiä ja johdon ohjeita noudatetaan – omaisuus ja voimavarat turvataan.

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta ei kosketa vain kunnan omaa toimintaa, vaan myös konsernia ja ostopal-veluita. Kunnan toimintaympäristö on viime vuosien aikana muuttunut ja sen tähden konsernivalvonta ja ostopalveluihin liittyvän seurannan rooli on korostunut. Laukaan kunnan tytäryhteisöjen valvonta on järjestet-ty controller-järjestelmän kautta. Tämän lisäksi merkittävimmistä toiminnallisista ja taloudellisista muutoksista ja investoinneista keskustellaan ennen päätöksentekoa konsernijohdon kanssa. Tytäryhtiöiden toimitusjohta-jat antavat talouden vuosikellossa ennakolta määrättyinä päivinä kaksi kertaa vuodessa toiminnallisen ja taloudellisen raportin konsernijohdolle. Laukaan kunta on myös mukana vähemmistöosakkaana seudullisia palveluita järjestävissä yhteisöissä, kuten Mustankorkea Oy, Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy ja Jykes Kiinteistöt Oy. Yhtiöiden hallintoelimisissä on Laukaan edustaja, jolloin vähemmistöosakkaan tiedonsaanti yhtiön toiminnasta ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon on turvattu Vuodesta 2013 alkaen toimintakertomuksen laatimisen yhteydessä on toteutettu sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan arviointimenettely yhdenmukaisella arviointilomakkeella. Arviointilomake toimitettiin johtoryh-män jäsenille ja täytetään lautakunnittain. Arviointilomake koostui viidestä teemasta: 1. johtamistapa ja val-vontakulttuuri, 2. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta, 3. valvontatoimenpiteet, 4. tiedonkulku ja rapor-tointi ja 5. seuranta. Arviointiasteikko koostui neljästä portaasta 1 = välttävä, 2 = tyydyttävä, 3 = hyvä ja 4 = erinomainen. Kokonaisarvio sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta oli 2,9, eli hyvä. Kokonaisarvio pysyi samalla ta-solla edelliseen vuoteen verrattuna. Parhaat arvioinnit saivat johtamistapa ja valvontakulttuuri, valvontatoi-menpiteet sekä tiedonkulku ja raportointi. valvontatoimenpiteitä, tiedonkulkua ja raportointia sekä seurantaa valvontakulttuuria koskevat asiakohdat. Tavoiteasetanta ja organisaatiorakenteen selkeys koettiin erityisen hyväksi. Heikoimmat arviot saivat riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan liittyvät asiakohdat. Erityi-sesti parantamisen varaa nähtiin riskienhallinnan vastuiden määrittelyssä ja riskienhallinnan toimivuuden säännöllisessä ja määrämuotoisessa arvioinnissa. Jatkuvaan arviointiin tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA

TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP2016 Muutos

Johtamistapa ja valvontakulttuuri 2,9 3,0 2,9 3,0 0,1

Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta 2,1 2,8 2,6 2,7 0,1

Valvontatoimenpiteet 2,7 3,2 3,1 3,0 -0,1

Tiedonkulku ja raportointi 3,0 3,0 3,0 3,0 0,0

Seuranta 2,7 2,8 3,0 2,7 -0,3

Yhteensä, keskiarvo 2,7 2,9 2,9 2,9 0,0

Laukaan kunta


3.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

3.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen

Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut miljoonina euroina. Tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin osoitetaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikat-teen ja tilikauden tuloksen avulla.

TULOSLASKELMA 2012 2013 2014 2015 2016

€ %

Toimintatuotot 13,0 14,7 15,6 15,2 13,2 -2,0 -13,0 %

Toimintakulut -98,8 -106,4 -104,6 -108,7 -112,3 -3,6 3,3 %

Toimintakate -85,8 -91,8 -89,0 -93,6 -99,1 -5,5 5,9 %

Verotulot 55,9 60,5 61,0 65,3 66,7 1,4 2,2 %

Valtionosuudet 31,9 32,5 32,4 33,1 36,1 3,1 9,3 %

Rahoitustuotot ja -kulut -0,2 0,2 1,7 0,6 0,8 0,2 33,1 %

Korkotuotot 0,0 0,0 0,1 0,2 0,6 0,4 146,0 %

Muut rahoitustuotot 0,3 0,3 1,7 0,5 0,3 -0,2 -40,0 %

Korkokulut -0,2 -0,1 -0,1 -0,1 0,0 0,0 -42,7 %

Muut rahoituskulut -0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 116,6 %

Vuosikate 1,8 1,4 6,1 5,4 4,6 -0,8 -14,8 %

Poistot ja arvonalentumiset -3,6 -5,5 -4,5 -7,4 -5,2 2,3 -30,4 %

Suunnitelman mukaiset poistot -3,6 -4,1 -4,5 -5,2 -4,9 0,3 -5,5 %

Lisäpoistot 0,0 -1,5 0,0 -2,2 0,0 2,2 100,0 %

Arvonalentumiset 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,2 -0,2 100,0 %

Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 10,3 0,0 -10,3 0,0 %

Tilikauden tulos -1,8 -4,2 1,5 8,4 -0,5 -8,9 -106,4 %

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1,8 -4,2 1,5 8,4 -0,5 -8,9 -106,4 %

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,1 13,8 14,9 13,9 11,7

Vuosikate/sumu-poistot, % 50,9 33,8 133,3 103,7 93,5

Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset, % 50,9 24,8 133,3 73,1 89,6

Vuosikate, Euroa/asukas 98,7 73,9 323,9 287,1 243,4 -43,8 -15,2 %

Asukasmäärä 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970 105 0,6 %

Muutos

Toimintatuotot olivat 13,2 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja ne vähenivät 2,0 miljoonaa euroa edellisestä vuo-desta eli -13 %. Toimintatuotoista 4,0 miljoonaa euroa muodostui myyntituotoista, 4,1 miljoonaa euroa mak-sutuotoista, 2,2 miljoonaa euroa tuista ja avustuksista ja 2,9 miljoonaa euroa muista toimintatuotoista. Toimintakulut puolestaan lisääntyivät 3,6 miljoonaa euroa, eli 3,3 % edellisestä vuodesta. Suurin osa toimin-takuluista muodostuu palkoista ja palkkioista summan ollessa 39,5 miljoonaa euroa ja palvelujen ostoista summaltaan 56,8 miljoonaa euroa. Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin 4,9 miljoonaa euroa, avus-tuksiin 10,2 miljoonaa euroa ja muihin toimintakuluihin 0,8 miljoonaa euroa. Toimintakate on toimintatuotto-jen ja - kulujen erotus, ja se oli -99,1 miljoonaa euroa vuonna 2016. Verotulot kasvoivat vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien mää-rä nousi 3,1 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2015. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää toiminta- ja rahoituskulujen jälkeen käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate oli vuonna 2016 4,6 miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalentumi-set vähenivät 2,3 miljoonaa vuodesta 2015 ja olivat yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 tehtiin 0,2 miljoonan arvonalentaminen, joka johtui Jykes Oy:n osakkeiden alasajosta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulos on 0,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Laukaan kunta


Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista =100 x toimintatuotot / (toimintakulut – Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen ja toimintakulut suhdeluku oli 11,7 %. Tunnusluvun arvo heikkeni edellisestä vuodesta 2,2 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista 100*vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailuun käytetään vuosikate/poistot ja arvonalentumiset -tunnuslukua. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot ja arvon-alentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuosikate oli vuonna 2016 89,6 % kaikista poistoista ja arvonalentumisista ja 93,5 prosenttia suunnitelman mukaisista poistoista. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Vuosi-kate asukasta kohden 243,40 euroa ja se heikkeni edellisestä vuodesta 43,80 euroa/asukas.

Laukaan kunta


3.3.2 Toiminnan rahoitus

Rahoituslaskelma kertoo kunnan rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja -palautukset. Rahoituslaskelma siis kertoo, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan ra-havarat tilikauden aikana. Seuraavassa rahoituslaskelma on esitetty miljoonina euroina.

RAHOITUSLASKELMA 2012 2013 2014 2015 2016

€ %

Vuosikate 1,8 1,4 6,1 5,4 4,6 -0,8 -14,8 %

Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 10,3 0,0 -10,3 0,0 %

Tulorahoituksen korjauserät -0,4 -0,6 -0,7 -0,5 -0,5 0,0 5,0 %

Toiminnan rahavirta 1,4 0,8 5,3 15,3 4,1 -11,2 -73,1 %

Investointimenot -12,0 -13,9 -16,8 -18,6 -13,0 5,6 -29,9 %

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 0,6 0,8 1,2 0,0 -1,2 -99,2 %

Pysyvien vastaavien höydykkeiden 0,8 0,6 0,8 8,9 0,9 -8,0 -89,6 %

luovutustulot

Investointien rahavirta -11,2 -12,7 -15,2 -8,5 -12,1 -3,6 42,5 %

Toiminnan ja investointien rahavirta -9,8 -11,9 -9,8 6,8 -8,0 -14,8 -217,7 %

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset -0,3 0,1 -9,8 -14,7 0,6 15,3 -103,8 %

Antolainasaamisten lisäykset -0,3 0,0 -10,1 -15,3 -0,3 15,0 -98,1 %

Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,1 0,3 0,6 0,8 0,2 39,3 %

Lainakannan muutokset 9,3 11,3 21,3 5,0 7,0 2,1 41,6 %

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,0 0,0 0,0 11,5 0,0 -11,5 0,0 %

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 -228,2 %

Lyhytaikaisten lainojen muutos 9,3 11,3 21,3 -6,5 7,0 13,5 -207,7 %

Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Muut maksuvalmiuden muutokset 0,8 0,9 1,3 0,0 1,0 1,0 2138,5 %

Rahoituksen rahavirta 9,9 12,3 12,8 -9,7 8,6 18,3 -188,4 %

Rahavarojen muutos 0,1 0,3 3,0 -2,9 0,6 3,6 -120,8 %

Rahavarat 31.12. 0,6 0,3 3,8 0,9 1,5 0,6 65,9 %

Rahavarat 1.1. 0,5 0,3 0,9 3,8 0,9 -2,9 -76,6 %

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran

kertymä 5 vuodelta, € -21,2 -31,9 -39,4 -30,2 -32,7

Investointien tulorahoitus, % 15,2 10,2 38,0 31,2 35,5

Pääomamenojen tulorahoitus, % 14,8 % 10,2 % 23,6 % 16,9 % 37,1 %

Lainanhoitokate 9,0 9,0 14,4 59,5 78,7

Kassan riittävyys, pv 2 1 13 3 5

Asukasmäärä 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970 105 0,6 %

Muutos

Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Toiminnan ja investointien rahavirta – välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaati-mus täyttyy, jos kertymä on viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei kirjanpitolautakunnan yleisohjeen mukaan saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Laukaan kunnan toiminnan ja investointien rahavirran viiden vuoden kertymä oli -32,7 miljoonaa euroa laa-jasta investointiohjelmasta johtuen. Investointien tulorahoitus, %

Laukaan kunta


=100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitetta-vaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Investointien tulorahoitusprosentin tulisi olla vähintään 50 %. Laukaan kunnan investointien tulorahoitusprosentti oli 35,5 %. Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten mak-suun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Laukaan kunnan lainan-hoitokyky on tunnusluvulla tarkasteltuna hyvä. Kassan riittävyys (pv) =365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kassan riittävyys kertoo kunnan maksuvalmiudesta. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaami-set. Tunnusluku kertoo, että kunnan rahavarat riittivät vuoden lopussa 5 päivän kassasta maksuihin.

Laukaan kunta


3.3.3 Rahoitusasema ja sen muutokset

Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettujen tunnuslukujen avulla. Taseesta lasketta-vat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2015 2016 VASTATTAVAA 2015 2016

Milj. € Milj. €

PYSYVÄT VASTAAVAT 126,6 133,6 OMA PÄÄOMA 39,5 39,0

Aineettomat hyödykkeet 0,1 0,0 Peruspääoma 32,4 32,4

Aineettomat oikeudet 0,0 0,0 Arvonkorotusrahasto 0,0 0,0

Muut pitkävaikutteiset menot 0,1 0,0 Muut omat rahastot 0,0 0,0

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -1,2 7,1

Aineelliset hyödykkeet 89,5 96,4 Tilikauden yli-/alijäämä 8,4 -0,5

Maa- ja vesialueet 13,4 15,0

Rakennukset 63,1 65,2 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET 0,0 0,0

Kiinteät rakenteet ja laitteet 7,8 8,8 VARAUKSET

Koneet ja kalusto 1,1 1,0 Poistoero 0,0 0,0

Muut aineelliset hyödykkeet 0,0 0,0 PAKOLLISET VARAUKSET 0,0 0,0

Enn. maksut ja keskene. hank. 4,1 6,4 Eläkevaraukset 0,0 0,0

Muut pakolliset varaukset 0,0 0,0

Sijoitukset 37,0 37,1 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,2 0,3

Osakkeet ja osuudet 12,0 12,5 Valtion toimeksiannot 0,2 0,2

Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,0 0,0 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,0 0,0

Muut lainasaamiset 24,7 24,1 Muut toimeksiantojen pääomat 0,0 0,1

Muut saamiset 0,3 0,4

VIERAS PÄÄOMA 91,5 99,1

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 0,2 0,2 Pitkäaikainen 14,8 14,8

Valtion toimeksiannot 0,2 0,2 Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 11,5 11,4

Lahjoitusrahastojen varat 0,0 0,0 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0

Muut velat/Liitt.maksut ja muut velat 3,3 3,3

VAIHTUVAT VASTAAVAT 4,4 4,6

Vaihto-omaisuus 0,1 0,1 Lyhytaikainen 76,8 84,3

Aineet ja tarvikkeet 0,1 0,1 Lainat rahoitus-ja vakuutuslaitoksilta 62,5 69,5

Muu vaihto-omaisuus 0,0 0,0 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0

Lainat muilta luotonantajilta 0,0 0,0

Saamiset Saadut ennakot 0,0 0,0

Pitkäaikaiset saamiset 0,0 0,0 Ostovelat 7,8 9,2

Myyntisaamiset 0,0 0,0 Muut velat/Liitt.maksut ja muut velat 0,8 0,8

Muut saamiset 0,0 0,0 Siirtovelat 5,7 4,8

Lyhytaikaiset saamiset 3,4 3,0

Myyntisaamiset 2,0 1,6 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 131,3 138,3

Lainasaamiset 0,0 0,0

Muut saamiset 0,8 0,7 TASEEN TUNNUSLUVUT 2015 2016

Siirtosaamiset 0,6 0,7 Omavaraisuusaste, % 30,1 28,2

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 80,6 85,3

Rahoitusarvopaperit 0,0 0,0 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 7 118,1 6 579,9

Sijoitukset rahamarkkinainstr. 0,0 0,0 Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 377,3 346,9

Muut arvopaperit 0,0 0,0 Lainakanta 31.12., 1000 € 73 969,5 80 958,3

Rahat ja pankkisaamiset 0,9 1,5 Lainakanta 31.12., €/asukas 3 920,4 4 267,7

Lainasaamiset, 1000 € 25 001,0 24 511,9

VASTAAVAA YHTEENSÄ 131,2 138,3 Asukasmäärä 18 868 18 970

Laukaan kunta


Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % =100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mu-kaan pitää keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kun-tataloudessa suurta velkarasitetta. Laukaan kunnan omavaraisuusaste on 28,2 %. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 x (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tun-nusluvun osoittajaan merkitään tilikauden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä ennakkomaksuil-la. Käyttötulot puolestaan muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtion-osuuksista. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksuista tulorahoituksella. Laukaan suhteellinen velkaantuneisuus on 85,3 %. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana tai paljonko kunnal-la on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Laukaan kunnalla oli kertyneitä ylijäämiä 6,6 miljoonaa euroa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas =[Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavaksi kertyneen alijäämän määrän. Laukaan kunnan kertynyt ylijäämä asukasta kohden oli 346,90 euroa. Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma – (Saadut ennakot + Ostovelka + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Laukaan kunnan lainakanta oli 81,0 miljoo-naa euroa vuoden 2016 lopussa. Lainat euroa / asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäi-vän mukaisella asukasmäärällä. Asukaskohtainen lainakanta oli 4.268 euroa. Lainasaamiset 31.12. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisö-jen investointien rahoittamiseen. Kunnalla oli lainasaamisia 24,5 miljoonaa euroa.

Laukaan kunta


3.3.4 Kokonaistulot ja -menot

Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa var-sinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön.

TULOT 2016 %

Varsinainen toiminta

Toimintatuotot 13 192 998,04 11,2

Verotulot 66 746 239,25 56,6

Valtionosuudet 36 144 617,00 30,7

Korkotuotot 594 291,70 0,5

Muut rahoitustuotot 275 275,45 0,2

Tulorahoituksen korjauserät

- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -511 379,79 -0,4

Investoinnit

Rahoitusosuudet investointimenoihin 10 000,00 0,0

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 599 414,60 0,5

Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten vähennys 836 499,47 0,7

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,0

Satunnaiset erät 0,00 0,0

Kokonaistulot yhteensä 117 887 955,72 100,0

MENOT 2016 %

Varsinainen toiminta

Toimintakulut 112 287 358,25 94,9

Korkokulut 47 970,00 0,0

Muut rahoituskulut 1 388,42 0,0

Investoinnit

Investointimenot 12 703 763,30 10,7

Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten lisäykset 283 912,13 0,2

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 11 269,00 0,0

Lyhytaikaisten lainojen vähennys -7 000 000,00 -5,9

Kokonaismenot yhteensä 118 335 661,10 100,0

Laukaan kunta


3.3.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous

Laukaan kuntakonserni Kuntakonserni on määritelty kuntalaissa kirjanpitolain konsernimääritelmän mukaisesti. Kuntalain 6 §:n mu-kaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta on kunnan tytäryhtei-sö. Kunnalla katsotaan olevan määräysvalta toisessa yhteisössä, kun sillä on:

1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta

äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiö-

järjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun so-

pimukseen

2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen

verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus pe-

rustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö.

Kunta kirjanpitolain mukaisineen tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Laukaan kuntakonserni muo-dostuu Laukaan kunnasta, Laukaan Vesihuolto Oy:stä (100 %), Laukaan Vuokrakodit Oy:stä (100 %) ja Lau-kaan Kehitysyhtiö Oy:stä (96,69 %). Tilivuoden 2015 lopussa perustettiin Laukaan Vesihuolto Oy ja se yhdis-teltiin ensimmäistä kertaa konsernitilinpäätökseen vuoden 2016 tilinpäätöksessä, koska yhtiön toiminta käynnistyi varsinaisesti 1.1.2016. Konsernitilinpäätöksen yhdistellään konserniyhteisöjen lisäksi kuntayhty-mien tilinpäätökset suhteellisella menetelmällä peruspääoman mukaisessa suhteessa. Kunnan konsernitilin-päätökseen yhdistellään myös konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisön voitos-ta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Konserniyhtiöiden toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2016 talousarviossa asetettiin kunnan tytäryhteisöille seuraavat toiminnalliset tavoitteet. Laukaan Vesihuolto Oy Laukaan vesihuoltoliiketoiminta yhtiöitettiin vuoden 2016 alusta lukien ja tilivuosi 2016 oli yhtiön ensimmäi-nen toimintavuosi. Yhtiön toiminnalliset tavoitteet olivat seuraavat: Laukaan Vesihuolto Oy:n toiminnan ja hallinnon käynnistäminen ja toimintatapojen laatiminen yhtiön ensim-mäisen toimintavuoden aikana.

• Yhtiön hallitus laatinut strategian ja työjärjestyksen kuluneen ensimmäisen toimintavuoden aikana.

Kirjanpito- ja tilitoimistoksi on valittu Visma consulting Oy, joka hoitaa myös asiakkaiden laskutuksen.

Vesihuollon käytännön tuotanto toimintoihin yhtiöittäminen ei ole juurikaan vaikuttanut. Hallitus on pi-

tänyt toimintavuoden aikana yhteensä 10 kokousta. Toimintamalli alkaa vakiintumaan.

Vesihuollon palvelut tuotetaan taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. • Laukaan vesihuollon toiminta on jatkunut saumattomasti varsinaisen kenttätoiminnan ja vedentuo-

tannon osalta yhtiöittämisen jälkeen 1.1.2016. Yhtiömuoto ja sen aiheuttamat muutokset ovat tuo-

neet lähinnä hallinnollisia haasteita laskutuksen, kirjanpidon ja asiakasrekisterin toiminnoissa. Lasku-

tukset ovat toimineet asiakkaille onnistuneesti. Taloudellisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota en-

simmäisenä toimintavuonna, vaikka yhtiö tuottikin jonkin verran tappiota. Liikevaihto oli budjetoitua

suurempi ja henkilöstökulut budjetoitua pienemmät. Asiakkaille päin yhtiön viestintää ja viestinnällis-

tä imagoa on kehitetty. Toiminnassa mennään kuitenkin aina vesihuollon palvelut ja laadukas vesi

edellä.

Kuntalaisilta perittävillä maksutuotoilla katetaan varsinaisen toiminnan lisäksi poistot ja pääomakulut. Vesi-huoltoyhtiön ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, mutta tuloksen tulee olla pitkällä aikavälillä positiivinen.

• Tulos oli ensimmäisenä toimintavuotena negatiivinen -0,3 miljoonaa euroa. Tämä oli kuitenkin odo-

tettavissa siirtymävaiheen kertaluonteisten erien vuoksi. Vesimaksuja ei myöskään korotettu kulu-

neelle kaudelle. Korotuspaineita taksassa on kuitenkin tuleville vuosille, johtuen mm. suurista inves-

toinneista Lievestuoreen jätevesiratkaisussa ja JS-puhdistamon saneerauksessa.

Laitoksen omaisuuden arvo ja käyttökunto ylläpidetään jatkuvan korjauksen periaatteella ja peruskorjaustoi-minnalla.

Laukaan kunta


• Laitoksen korjausvelkaa määritetään ja pts- korjaussuunnitelma päivitetään verkostonhallinta ohjel-

mistoon. Kuluneella kaudella hankittu Pisara verkostonhallinta järjestelmä parantaa verkoston kun-

non dokumentointia ja auttaa korjausten suunnittelussa. Vuotovesiä on kartoitettu koko laitoksen

alueella ja niiden vähentämiseen tehdään korjaus investointi suunnitelma. Kuluneella kaudella pa-

nostettiin vedenottamoiden, vesitornien ja verkoston saneerauksen enemmän, kuin koskaan aiem-

min.

Toiminnassa otetaan huomioon energiatehokkuus kunnan hyväksymän strategian mukaisesti. • Kuluneella kaudella aloitettiin automaation uudistamishanke, jossa koko laitoksen automaatio uusi-

taan. Tällä parannetaan veden toimitusvarmuutta, mutta myös energiatehokkuutta. Pumppaamoja

uusitaan 2-3 vuodessa energiatehokkaampiin malleihin. Yhtiölle on myös hankittu biokaasua käyttä-

vä huoltoauto, jolla halutaan korostaa energia- ja ympäristötietoisuutta. Energian kulutus on merkit-

tävä osa vesihuollon tuotanto kustannuksista, joten siihen kiinnitetään jatkossakin huomiota.

Laukaan Kehitysyhtiö Oy Laukaan kehitysyhtiö rakentaa kunnan ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä, tukee ja käynnistää yritystoi-mintaa kehittäviä hankkeita ja auttaa sopivien tontti- ja toimitilojen etsimisessä. Kehitysyhtiön tehtävänä on vahvistaa positiivista ja yrittäjäystävällistä kuntakuvaa ja edistää uusia työpaikkoja luovien yritysten hakeu-tumista Laukaaseen. Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Yhtiön hallitus laati yhtiölle strategian, jonka toimenpiteillä toteutetaan kunnan elinkeinostrategiassa ja toi-mintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita.

• Yhtiön hallitus on laatinut yhtiölle strategian, jonka toimenpiteitä on toteutettu kunnan elin-keinostrategiassa ja toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa pitkällä aikavälillä taloudellista voittoa, vaan kohdentaa resurssit Laukaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamiseen.

• Yhtiön toiminnan tavoitteena on kohdennettu Laukaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamiseen. Toimintaa on kehitetty kunnan elinvoimaisuutta tukevien kehittämisalustojen tukemiseen ja tunnistamiseen.

Yhtiön tavoitteena on kehittää kiinteistön omistus- ja osaomistusmallia siten, että kunnan vuotuista toiminta-rahoitusta voidaan jatkossa supistaa.

• Yhtiön valmistellut ja tehnyt omistus- ja osaomistusmalleihin liittyvät rahoituspäätökset. Ra-hoitusmalleissa on etsitty malleja, jotka vastaisivat Laukaan elinkeinoelämän tarpeita muutta-vassa toimintaympäristössä.

Laukaan Vuokrakodit Oy Laukaan Vuokrakodit Oy käsittää 51 kohdetta, joissa on 699 asuntoa. Vuokratalokohteita on kunnan neljäs-sä taajamassa. Yhtiön toimialana on hallinnoida, vuokrata ja rakennuttaa vuokra-asuntoja sekä vastata nii-den ylläpidosta ja arvon säilymisestä. Tavoitteena on vastata kasvavan kunnan vuokra-asuntokysyntään taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Yhtiön talouden tavoitteet vuodelle 2016: Tavoite TP 2016

• Liikevaihto 5,2 milj. 4,95 milj.

• Omavaraisuusaste 2,5 % 1,57 %

• Vieraspääoma enintään 620 €/m2 677 €/m2

• Käyttöaste 97 % 95,65 %

• Vuokrasaamisten osuus liikevaihdosta alle 1,7 % 1, 76 %

• Asukasvaihtuvuus alle 25 % 35,8 %

• Asukasvaihtuvuuteen vaikutti lisäävästi Honka- ja Petäjätien peruskorjaus (6,46 %) sekä edellisvuo-

den lopussa oleva suuri tyhjien asuntojen määrä.

Laukaan kunta


• Uudistuotannon osalta tavoitteena rakentaa uustuotantoa kysynnän mukaan ja samalla luopua koh-

teista, joilla on heikko kysyntä.

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Laukaan kunnan kuntakonsernin toiminnan ohjaus perustuu kunnanvaltuuston 24.9.2012 § 21 hyväksymään konserniohjeeseen. Konserniohjeessa on kuvattu toimivallan jako konserniohjaukseen liittyvissä asioissa sekä määrätty toimintatapoja konsernijohdon ja konserniyhteisöjen väliselle raportoinnille ja tiedonkululle. Konserniohjeessa on myös ohjeistettu rahoituksen ja riskienhallinnan järjestämistä. Konserniohjeen lisäksi tytäryhtiöille on talousarviossa asetettu toiminnallisia tavoitteita ja yhtiöt raportoivat konsernijohdolle kaksi kertaa vuodesta toiminnasta ja taloudesta hyväksytyn talouden vuosikellon mukaisesti. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

Yhteenveto konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Tytäryhteisöt Kotipaikka

Laukaan Vuokrakodit Oy Laukaa

Laukaan Kehitysyhtiö Oy Laukaa

Laukaan Vesihuolto Oy Laukaa

Kuntayhtymät

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylä

Keski-Suomen Liitto Jyväskylä

Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Äänekoski

Osakkuusyhteisöt

Asunto Oy Jokiniityntie 4 Laukaa

Laukaan Linja-autoasemakiinteistö Oy Laukaa

Säätiöt (ei yhdistellä konsernitilinpäätäökseen)

Heikkilän tyttöjen säätiö Laukaa

Laukaan asumispalvelusäätiö Laukaa Laukaan kunnan osakkuusyhteisön Musiikkikoulu Rauhala Oy:n osakkeet myytiin tilivuoden 2016 aikana.

Laukaan kunta


3.3.6 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

KONSERNITULOSLASKELMA (Milj. €) 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos

€ %

Toimintatuotot

37,1 40,7 41,5 41,4 41,6 0,2 0,4 %

Toimintakulut

-127,9 -136,2 -134,7 -137,9 -142,8 -4,9 3,6 %

Osuus osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta)

0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,0 0,0 %

Toimintakate

-90,9 -95,5 -93,1 -96,4 -101,2 -4,8 5,0 %

Verotulot

55,9 60,5 61,0 65,3 66,7 1,4 2,4 %

Valtionosuudet

40,6 41,1 40,6 40,9 43,7 2,8 6,8 %

Rahoitustuotot ja -kulut

-1,4 -0,7 0,8 0,2 0,0 -0,2 31,0 %

Korkotuotot

0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 6,9 %

Muut rahoitustuotot

0,3 0,3 1,7 0,5 0,3 -0,2 -67,7 %

Korkokulut

-1,4 -1,0 -0,9 -0,3 -0,3 0,0 4,3 %

Muut rahoituskulut

-0,3 -0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 -18,4 %

Vuosikate

4,3 5,4 9,4 10,0 9,3 -0,7 -13,8 %

Poistot ja arvonalentumiset

-6,2 -8,4 -7,5 -10,4 -9,0 1,4 -16,1 %

Suunnitelman mukaiset poistot

-6,2 -7,0 -7,5 -8,2 -8,8 -0,6 8,8 %

Lisäpoistot ja arvonalentumiset

0,0 -1,5 0,0 -2,2 -0,2 2,0 100,0 %

Omistuksen eliminointierot

0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Satunnaiset erät

0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Tilikauden tulos

-2,0 -3,0 1,9 -0,4 0,2 0,6 -20,3 %

Tilinpäätössiirrot

-0,5 -0,9 -0,4 -0,1 0,0 0,0 -5,2 %

Tilikauden verot

0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Laskennalliset verot

0,0 0,0 0,0 -0,2 -0,1 0,0 #JAKO/0!

Vähemmistöosuudet

0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-2,5 -3,9 1,5 -0,6 0,1 0,7 -18,0 %

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

29,0 % 29,9 % 30,8 % 30,0 % 29,1

Vuosikate/sumu-poistot, %

68,4 % 76,3 % 124,5 % 122,1 % 105,1 % -

68,6

Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset %

68,4 % 64,1 % 124,5 % 96,4 % 102,6 %

Vuosikate, Euroa/asukas

230 289 502 530 488

Asukasmäärä 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970 261 1,4 %

Laukaan kunta


3.3.7 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

KONSERNIRAHOITUSLASKELMA (Milj. €) 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos

€ %

Vuosikate 4,3 5,4 9,4 10,0 9,3 -0,7 -13,8 %

Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Tulorahoituksen korjauserät -0,4 -0,3 -0,6 -0,3 0,0 0,4 -118,1 %

Toiminnan rahavirta 3,8 5,1 8,9 9,7 9,3 -0,4 -7,3 %

Investointimenot -15,8 -17,1 -19,5 -21,7 -19,9 1,8 -10,8 %

Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,0 0,6 0,8 1,2 0,4 -0,8 -131,9 %

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 1,0 0,8 1,0 4,0 0,9 -3,0 -370,1 %

luovutustulot

Investointien rahavirta -14,8 -15,7 -17,6 -16,6 -18,6 -2,0 12,8 %

Toiminnan ja investointien rahavirta -11,0 -10,6 -8,8 -6,9 -9,3 -2,4 22,3 %


Antolainauksen muutokset -0,3 0,0 -0,3 -2,1 0,5 2,6 5549,2 %

Antolainasaamisten lisäykset -0,3 0,0 -0,3 -2,7 -0,4 2,4 -9330,1 %

Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,1 0,0 0,6 0,8 0,2 326,8 %

Lainakannan muutokset 9,4 11,1 10,7 5,8 11,9 6,1 55,5 %

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1,9 0,8 0,2 14,1 5,3 -8,8 -1058,8 %

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1,3 -2,6 -8,6 -4,4 -2,3 2,1 -80,1 %

Lyhytaikaisten lainojen muutos 8,8 12,8 19,1 -4,0 8,9 12,9 100,6 %

Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0%

Muut maksuvalmiuden muutokset 1,9 0,3 1,7 0,0 -0,4 -0,4 -130,0 %

Rahoituksen rahavirta 11,1 11,4 12,0 3,6 12,0 8,3 72,8 %

Rahavarojen muutos 0,2 0,9 3,3 -3,2 2,7 6,0 700,4 %

Rahavarat 31.12. 3,8 4,6 7,8 4,5 7,4 2,9 62,3 %

Rahavarat 1.1. 3,6 3,8 4,5 7,8 4,6 -3,2 -85,5 %

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran

kertymä 5 vuodelta, € -21,5 -31,5 -38,8 -43,0 -46,5

Investointien tulorahoitus, % 27,1 32,7 50,3 48,7 47,5

Lainanhoitokate 2,1 1,8 1,1 2,2 3,7

Kassan riittävyys, pv 9 11 17 10 16

Asukasmäärä 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970 156 0,8 %

Konsernin rahoituslaskelma on laadittu vuodesta 2008 alkaen. Tämän vuoksi toiminnan ja investoin-

tien kertymä 5 vuodelta -tunnusluku on esitetty vuodesta 2012 alkaen.

Laukaan kunta


3.3.8 Konsernitase ja sen tunnusluvut

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2015 2016 VASTATTAVAA 2015 2016

Milj. € Milj. €

PYSYVÄT VASTAAVAT 142,6 152,6 OMA PÄÄOMA 31,7 31,6

Aineettomat hyödykkeet 1,2 1,6 Peruspääoma 32,4 32,4

Aineettomat oikeudet 0,8 0,8 Arvonkorotusrahasto 0,3 0,3

Muut pitkävaikutteiset menot 0,4 0,7 Muut omat rahastot 2,9 2,9

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -3,3 -4,1

Aineelliset hyödykkeet 132,5 144,7 Tilikauden yli-/alijäämä -0,6 0,1

Maa- ja vesialueet 15,4 16,6 VÄHEMMISTÖOSUUDET 0,0 0,0

Rakennukset 94,9 99,4

Kiinteät rakenteet ja laitteet 12,8 15,9 PAKOLLISET VARAUKSET 0,8 0,9

Koneet ja kalusto 2,6 2,5 Muut pakolliset varaukset 0,8 0,9

Muut aineelliset hyödykkeet 0,8 0,8 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,4 0,5

Enn.maksut ja keskener. hank. 5,9 9,4

VIERAS PÄÄOMA 121,5 135,7

Sijoitukset 9,0 6,3 Pitkäaikainen 35,0 42,2

Osakkuusyhteisöosuudet 0,6 0,5 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 33,5 38,6

Muut osakkeet ja osuudet 7,7 5,1 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1,4 3,6

Muut lainasaamiset 0,3 0,3

Muut saamiset 0,4 0,4 Lyhytaikainen 86,6 93,5

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 66,5 73,4

Toimeksiantojen varat 0,3 0,3 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 19,8 19,7

Laskennalliset verovelat 0,2 0,4

VAIHTUVAT VASTAAVAT 11,5 15,8 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 154,4 168,7

Vaihto-omaisuus 0,3 0,4 KONSERITASEEN TUNNUSLUVUT

Saamiset 6,7 8,1 Omavaraisuusaste, % 20,5 % 18,7 %

Pitkäaikaiset saamiset 0,0 0,1 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 84,9 % 89,3 %

Lyhytaikaiset saamiset 6,7 8,0 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € -3 885 -3 960

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas -206 -209

Rahoitusarvopaperit 1,0 0,9 Lainakanta 31.12., 1000 € 100 057 112 039

Rahat ja pankkisaamiset 3,5 6,5 Lainakanta 31.12., €/asukas 5 304 5 906

Lainasaamiset, 1000 € 667 709

VASTAAVAA YHTEENSÄ 154,4 168,7 Kunnan asukasmäärä 18 865 18 970

Laukaan kunta


3.3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet

Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä (KuntaL 115.3 §). Tilikauden tuloksella tarkoitetaan kunnan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Kun-nanhallitus esittää, että tilikauden alijäämä -538.177,52 euroa kirjataan taseen yli-/alijäämätilille.

Talouden tasapainottamistoimenpiteet Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydestä talou-den tasapainottamiseksi (KuntaL 115.2 §). Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kat-taa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona kate-taan (KuntaL 110.3 §). Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edel-lytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos kuntalaissa 118 § tarkoi-tetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytykset täytty-vät. Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Arviointime-nettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimei-sessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:

1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatii-vinen;

2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kun-tien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti;

3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien kes-kimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;

4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.

Laukaan kunnan taseessa on kertyneitä ylijäämiä 6,6 miljoonaa euroa eli 345 euroa/asukas vuoden 2016 lopussa. Kuntakonsernin taseessa on kertyneitä alijäämiä -3,8 miljoonaa euroa eli -198 euroa asukasta koh-den. Kuntalain neljästä kuntakonsernin tunnusluvusta kunnan tuloveroprosenttia ja suhteellista velkaantunei-suutta mittaavat raja-arvot täyttyivät. Kuntakonsernin vuosikatetta ja kuntakonsernin lainakantaa mittaavat raja-arvot puolestaan eivät täyttyneet. Seuraavassa taulukossa on tarkastelu arviointikriteeristön mukaisten kuntakonsernin talouden tunnuslukujen raja-arvojen täyttyminen vuosina 2011–2016.

Tunnusluvut 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asukasluku 18 286 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970

Lainat 27 137 842 36 431 535 47 725 228 69 018 921 73 969 533 80 983 264

Lainat /asukas 1 484 1 971 2 568 3 689 3 921 4 269

Vuosikate 3 185 080 1 824 000 1 357 436 6 060 045 5 416 608 4 616 705

Vuosikate /asukas 174 99 73 324 287 243

Tilikauden yli-/alijäämä -120 996 -1 760 609 -4 181 103 1 515 525 8 355 020 -538 178

Kumulatiivinen yli-/alijäämä -532 850 -2 293 460 -2 733 029 -1 217 504 7 137 516 6 599 338

*Vuodelle 2013 on kirjattu 3,7 miljoonaa euroa edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille maan myyntivoittojen

takautuvasta korjauskirjauksesta.

Laukaan kunta


KUNTALAIN TUNNUSLUKUJEN MUKAISET RAJA-ARVOT:

TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016

1. Kuntakonsernin yli-/Alijäämä, €/asukas -155 -283 -263 -176 -206 -198

1. Kuntakonsernin vuosikate, M€ 6,0 4,3 5,4 9,4 10,0 9,3

2. Kunnan tuloveroprosentti 20,0 20,25 20,5 20,5 21,5 21,5

3. Kuntakonsernin lainakanta, €/asukas 3 595 4 070 4 663 5 042 5 303 5 906

4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaatuneisuus 72,5 70,8 75,5 82,5 82,3 89,3

Painotettu tulovero % keskiarvo 19,16 19,25 19,38 19,74 19,84 19,87

Ero keskiarvoon, yksikköä 0,84 1,00 1,12 0,76 1,66 1,63

Konsernin lainakanta €/asukas keskiarvo 4 724 5 027 5 538 5 768 5 978 6 200

Ero keskiarvoon, % -24 % -19 % -16 % -13 % -11 % -5 %

Asukasmäärä 18 286 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970

Arviointi kuntalain uusilla kriteereillä tehdään vuonna 2017, kun vuoden 2016 ja 2015 tilinpäätöstiedot on käytettävissä.

Laukaan kunta


4 MÄÄRÄRAHOJEN JA TALOUSARVIOIDEN TOTEUTUMINEN

4.1 Käyttötalouden toteutuminen

Toteuma esitetään 1000 euron tarkkuudella.

TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU TILINPÄÄTÖS 2016, TOIMINTAMENOT

TA 2016 TA- TA/M 2016 TP 2016

1 000 euroa muutokset euroa %

Keskushallinto 5 134,1 -4,2 5 129,9 4 720,0 -409,9 -8,0 %

Keskusvaalilautakunta 0,0 0,0 0,0 3,0 3,0 0,0 %

Tarkastuslautakunta 32,8 0,0 32,8 33,1 0,3 0,8 %

Kunnanhallitus 5 101,3 -4,2 5 097,1 4 683,9 -413,1 -8,1 %

Perusturvalautakunta 56 477,9 1 260,1 57 738,0 59 393,3 1 655,3 2,9 %

Sosiaalipalvelut 11 607,6 340,5 11 948,1 12 334,5 386,4 3,2 %

Terveyspalvelut 30 932,6 690,8 31 623,4 32 515,3 891,9 2,8 %

Vanhusten palvelut 13 744,2 183,6 13 927,9 14 314,3 386,5 2,8 %

Hallinto ja lautakunta 193,5 45,2 238,8 229,3 -9,4 -4,0 %

Kasvun ja oppimisen lautakunta 35 168,5 833,9 36 002,4 36 329,2 326,8 0,9 %

Varhaiskasvatus ja päivähoito 11 824,0 75,6 11 899,5 11 937,3 37,8 0,3 %

Peruskoulutus 21 899,0 758,4 22 657,4 22 902,7 245,3 1,1 %

Toiseen asteen koulutus 1 445,5 0,0 1 445,5 1 489,2 43,7 3,0 %

Vapaa-ajan lautakunta 6 671,7 197,0 6 868,6 6 876,9 8,2 0,1 %

Kirjastotoimi 976,4 0,2 976,5 942,3 -34,2 -3,5 %

Vapaa-aikatoimi 5 012,3 195,4 5 207,7 5 225,8 18,0 0,3 %

Aikuiskasvatus 683,0 1,4 684,4 708,8 24,4 3,6 %

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 206,2 7,2 1 213,5 1 227,9 14,4 1,2 %

Maankäyttö 800,0 4,6 804,6 795,2 -9,4 -1,2 %

Rakennusvalvonta 256,4 3,2 259,6 293,8 34,2 13,2 %

Ympäristönsuojelu 149,9 -0,6 149,3 138,9 -10,4 -7,0 %

Ympäristöterveyslautakunta 883,0 -2,4 880,6 847,2 -33,3 -3,8 %

Ympäristöterveydenhuolto 883,0 -2,4 880,6 847,2 -33,3 -3,8 %

Tekninen lautakunta 15 907,1 -22,4 15 884,7 15 399,4 -485,2 -3,1 %

Tekninen hallinto 2 696,9 -38,8 2 658,1 2 650,5 -7,6 -0,3 %

Tilapalvelut 6 938,5 48,6 6 987,1 6 663,3 -323,8 -4,6 %

Yhdyskuntatekn. palvelut 2 221,0 1,6 2 222,6 2 306,2 83,6 3,8 %

Tukipalvelut 4 050,6 -33,8 4 016,8 3 779,4 -237,4 -5,9 %

YHTEENSÄ 121 448,4 2 269,3 123 717,6 124 793,9 1 076,3 0,9 %

Poikkeama

Laukaan kunta


TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU TILINPÄÄTÖS 2016, TOIMINTATULOT

TA 2016 TA- TA/M 2016 TP 2016

1 000 euroa muutokset euroa %

Keskushallinto 1 619,6 0,0 1 619,6 1 594,8 -24,8 -1,5 %

Keskusvaalilautakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Tarkastuslautakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Kunnanhallitus 1 619,6 0,0 1 619,6 1 594,8 -24,8 -1,5 %

Perusturvalautakunta 3 559,5 0,0 3 559,5 3 395,7 -163,8 -4,6 %

Sosiaalipalvelut 1 089,9 0,0 1 089,9 1 139,8 49,9 4,6 %

Terveyspalvelut 0,0 0,0 0,0 3,3 3,3 0,0 %

Vanhusten palvelut 2 468,2 0,0 2 468,2 2 251,2 -217,0 -8,8 %

Hallinto ja lautakunta 1,4 0,0 1,4 1,4 0,0 0,0 %

Kasvun ja oppimisen lautakunta 2 223,5 -150,0 2 073,5 2 141,0 67,5 3,3 %

Varhaiskasvatus ja päivähoito 1 467,9 -150,0 1 317,9 1 240,4 -77,5 -5,9 %

Peruskoulutus 716,6 0,0 716,6 838,7 122,1 17,0 %

Toiseen asteen koulutus 39,0 0,0 39,0 61,8 22,8 58,6 %

Vapaa-ajan lautakunta 1 543,0 80,0 1 623,0 1 858,5 235,6 14,5 %

Kirjastotoimi 24,1 0,0 24,1 21,7 -2,4 -10,0 %

Vapaa-aikatoimi 1 376,9 80,0 1 456,9 1 650,1 193,2 13,3 %

Aikuiskasvatus 142,0 0,0 142,0 186,8 44,8 31,5 %

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 533,5 0,0 1 533,5 1 653,8 120,3 7,8 %

Maankäyttö 1 233,5 0,0 1 233,5 1 407,8 174,3 14,1 %

Rakennusvalvonta 270,0 0,0 270,0 233,2 -36,8 -13,6 %

Ympäristönsuojelu 30,0 0,0 30,0 12,8 -17,2 -57,4 %

Ympäristöterveyslautakunta 470,0 0,0 470,0 488,7 18,7 4,0 %

Ympäristöterveydenhuolto 470,0 0,0 470,0 488,7 18,7 4,0 %

Tekninen lautakunta 13 925,4 64,4 13 989,8 14 566,6 576,8 4,1 %

Tekninen hallinto 186,2 0,0 186,2 340,4 154,1 82,8 %

Tilapalvelut 8 796,2 64,4 8 860,6 9 016,3 155,7 1,8 %

Yhdyskuntatekn. palvelut 871,6 0,0 871,6 1 053,5 181,9 20,9 %

Tukipalvelut 4 071,4 0,0 4 071,4 4 156,4 85,0 2,1 %

YHTEENSÄ 24 874,5 -5,6 24 868,9 25 699,0 830,1 3,3 %

Poikkeama

Laukaan kunta


TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU TILINPÄÄTÖS 2016 TOIMINTAKATE

TA 2016 TA- TA/M 2016 TP 2016

1 000 euroa muutos euroa %

Keskushallinto -3 514,5 4,2 -3 510,3 -3 125,2 385,1 -11,0 %

Keskusvaalilautakunta 0,0 0,0 0,0 -3,0 -3,0 0,0 %

Tarkastuslautakunta -32,8 0,0 -32,8 -33,1 -0,3 0,8 %

Kunnanhallitus -3 481,7 4,2 -3 477,5 -3 089,1 388,3 -11,2 %

Perusturvalautakunta -52 918,4 -1 260,1 -54 178,6 -55 997,7 -1 819,1 3,4 %

Sosiaalipalvelut -10 517,7 -340,5 -10 858,2 -11 194,7 -336,5 3,1 %

Terveyspalvelut -30 932,6 -690,8 -31 623,4 -32 511,9 -888,6 2,8 %

Vanhusten palvelut -11 276,1 -183,6 -11 459,7 -12 063,1 -603,4 5,3 %

Hallinto ja lautakunta -192,1 -45,2 -237,4 -227,9 9,4 -4,0 %

Kasvun ja oppimisen lautakunta -32 945,0 -983,9 -33 928,9 -34 188,2 -259,4 0,8 %

Varhaiskasvatus ja päivähoito -10 356,1 -225,6 -10 581,6 -10 696,9 -115,2 1,1 %

Peruskoulutus -21 182,4 -758,4 -21 940,8 -22 064,0 -123,2 0,6 %

Toiseen asteen koulutus -1 406,5 0,0 -1 406,5 -1 427,4 -20,9 1,5 %

Vapaa-ajan lautakunta -5 128,7 -117,0 -5 245,7 -5 018,3 227,3 -4,3 %

Kirjastotoimi -952,3 -0,2 -952,4 -920,7 31,8 -3,3 %

Vapaa-aikatoimi -3 635,4 -115,4 -3 750,8 -3 575,6 175,2 -4,7 %

Aikuiskasvatus -541,0 -1,4 -542,4 -522,0 20,4 -3,8 %

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 327,3 -7,2 320,0 425,9 105,8 33,1 %

Maankäyttö 433,5 -4,6 428,9 612,6 183,7 42,8 %

Rakennusvalvonta 13,6 -3,2 10,4 -60,6 -71,0 -683,9 %

Ympäristönsuojelu -119,9 0,6 -119,3 -126,1 -6,8 5,7 %

Ympäristöterveyslautakunta -413,0 2,4 -410,6 -358,5 52,0 -12,7 %

Ympäristöterveydenhuolto -413,0 2,4 -410,6 -358,5 52,0 -12,7 %

Tekninen lautakunta -1 981,6 86,8 -1 894,8 -832,8 1 062,0 -56,0 %

Tekninen hallinto -2 510,7 38,8 -2 471,9 -2 310,1 161,8 -6,5 %

Tilapalvelut 1 857,7 15,8 1 873,5 2 353,0 479,5 25,6 %

Yhdyskuntatekn. palvelut -1 349,4 -1,6 -1 351,0 -1 252,7 98,3 -7,3 %

Tukipalvelut 20,8 33,8 54,6 377,0 322,4 590,8 %

YHTEENSÄ -96 573,9 -2 274,9 -98 848,7 -99 094,9 -246,2 0,2 %

Poikkeama

Laukaan kunta


4.2. Toimintakertomukset yksiköittäin

KUNNANHALLITUS Tehtäväalue: Kunnanhallitus ja keskushallinto,

keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta Toiminnan kuvaus: Keskushallinnon tilinpäätös sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sen alaiset vaikuttamistoimieli-met nuorisvaltuuston ja vanhusneuvoston. Kunnanhallituksen alla toimii myös veteraaniasiain neuvottelukun-ta. Lisäksi keskushallinnon tilinpäätökseen sisältyy yleishallinnollisia palveluja tuottava keskushallinnon tu-losyksikkö. Tietohallintoyksikkö siirtyi osaksi keskushallinnon tulosyksikköä vuoden 2016 aikana. Keskusvaa-lilautakunta ja tarkastuslautakunta esitetään toimintakertomuksessa tässä yhteydessä. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet huo-lehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Kunnanvaltuusto sitovat toiminnalliset ja talou-delliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kunnan-valtuusto vahvistaa myös kuntakonsernin tytäryhtei-söjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta, valtuuston päätösten valmistelusta, täytän-töönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Nuorisovaltuusto ja vanhusneuvosto ovat kunnanhallituksen alaisia vaikuttamistoimielimiä joiden roolina on valvoa ja ajaa kohderyhmiensä etuja Laukaan kunnan päätöksenteossa. Veteraaniasiain neuvottelukunnan roolina on edesauttaa sotaveteraanien ja sotainvalidien asioiden hoitoa Laukaan kunnassa. Keskushallinnon tulosyksikkö tuottaa kunnalle yleishallinnollisia palveluja kuten valmistelee kunnanvaltuus-ton ja kunnanhallituksen päätöksentekoa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta. Tämän lisäksi kunnan neuvontapalvelut, keskusarkistopalvelut, asianhallintapalvelut sekä osallistuminen yhteiskuntasuhteiden hoitoon kuuluu keskushallinnon tulosyksikölle. Tietohallintoyksikkö järjestää ja tuottaa Laukaan kunnan or-ganisaatiolle tietohallinnon sekä tieto- ja viestintäliikenteen palveluja. Keskusvaalilautakunta vastaa kunnallisten ja kansallisten vaalien järjestämisestä kunnassa ja muista laissa keskusvaalilautakunnalle määrätyistä tehtävistä. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on suorittaa kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista sekä järjestää hal-linnon ja talouden arviointi. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

Kunnanhallituksen työskentely oli toimivaa vuonna 2016. Kaikissa kokouksissa saavutettiin päätösvaltaisuus

ja asioiden valmistelu päätöksentekoon oli kohtuullisen hyvällä tasolla, koska pöydälle jätettyjä asioita oli

vuoden aikana yksi, joka ratkaistiin seuraavassa kokouksessa. Haasteita valmisteluun toi oleskeluluvan saa-

neille alaikäisille nuorille järjestettävän perheryhmäkotitoiminnan kilpailuttamisen valmistelu. Tällaisesta kil-

pailuttamisesta ei Laukaan kunnassa ollut aiempaa kokemusta ja toiminnan kilpailuttaminen oli uutta laajalti

muuallakin Suomessa. Kunnanhallituksen päätöksestä 20.6.2016 § 121 tehtiin kolme hankintaoikaisuvaati-

musta ja yksi hankintavalitus markkinaoikeuteen. Lopullisesti asia saatiin ratkaistua kunnanhallituksen pää-

töksellä marraskuussa ja toiminta pystyttiin aloittamaan joulukuussa 2016. Kunnanhallitus teki yhden kulje-

tushankintaan liittyvän itseoikaisun.

Kunnanvaltuuston toiminta oli aktiivista vuonna 2016. Jokaisessa kokouksessa saavutettiin päätösvaltaisuus

ja valtuusto oli päätöksentekokykyinen. Vuoden 2016 aikana kunnanvaltuustossa ei jäänyt yhtään asiaa

pöydälle jatkovalmistelua varten. Valtuuston päätöksistä tehtiin 2 kunnallisvalitusta, joihin kunnanhallitus

antoi vastineet. Valitukset koskivat Jyväskylän seudun jätelautakunnan sopimuksen sekä Mustankorkea

Laukaan kunta


Oy:n osakassopimuksen hyväksymistä. 2016 kunnanvaltuusto piti ennen kokouksiaan 4 miniseminaaria. Ne

käsittelivät Laukaan kunnan johtamisjärjestelmää, varhaiskasvatuspalveluita, palvelualoitetta, kunnanjohta-

jan talousarvioesitystä ja hallintosäännön päivitystä. Lisäksi valtuusto järjesti kuntalaisten kuulemistilaisuu-

den Vihtavuoressa kokouksensa yhteyteen marraskuussa. Valtuustolle järjestettiin valtuustoseminaari tou-

kokuussa Tampereelle. Seminaarin teemana oli kunnan alueiden kehittäminen. Valtuusto osallistui myös

Laukaan kunnan viestinnän uudistamiseen kokoontumalla viestintä- ja markkinointistrategiapäivään elokuus-

sa.

Keskushallinnon tulosyksikkö pystyi tuottamaan tehtäviinsä kuuluvat tarvittavat yleishallinnon palvelut. Asioi-

den valmistelu, päätösten toimeenpano, neuvonta-, arkisto-, asianhallinta- ja kirjaamopalvelut pystyttiin hoi-

tamaan hyvin.

Kunnan viestinnän kehittämisessä saatiin Laukaan kunnalle käyttöön uudet verkkosivut, jotka julkaistiin ke-

säkuussa. Laukaan kunnan päivitetty graafinen ilme ja ohjeistus otettiin käyttöön joulukuussa.

Tietohallinnon perustehtävänä on mahdollistaa tietotekniikasta riippuvien Laukaan kuntaorganisaation tuot-

tamien ulkoisten ja sisäisten palvelujen laadukas ja kustannustehokas tuottaminen. Perustehtävän toteutta-

miseksi tietohallinnon toiminta jakautuu kahteen pääosaan: Tieto- ja viestintätekniikan laitteiden ja palvelui-

den kehitys, toteutus ja ylläpito sekä HelpDesk -toiminta (lähituki).

Käytännössä perustehtävä koostuu käyttäjätuesta, uusien palvelujen käyttöönoton suunnittelusta ja toteu-

tuksesta, laitteiden ja ohjelmistojen hankinnasta ja asennuksesta, koulutuksesta, infrastruktuurin (tietoliiken-

neverkon) ylläpidosta ja rakentamisesta, tietoteknisestä asiantuntija-avusta sekä tietoturvasta huolehtimises-

ta.

Tietohallinto siirtyi osaksi keskushallintoa keväällä 2016. Tietohallinnon esimiestehtävät hoidettiin tilapäisjär-

jestelyin. Tietohallinto ylläpiti Toivakan tietoteknisiä palveluita yhdeksän kuukauden ajan. Sopimus päättyi

31.12.2016. Tietohallinto kilpailutti tietoverkkoyhteydet ja otti ne käyttöön. Uuden sopimuksen myötä verkko-

yhteyksien nopeus parantui merkittävästi.

Tablettien määrä lisääntyi huomattavasti eri kohteissa. Tämän vuoksi aloitettiin langattoman verkon kapasi-

teetin parannustyöt. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi intranet-järjestelmä sekä roskapostisuodatin. Tie-

tohallinnon ylläpidossa oli vuonna 2016, 1.079 työasemaa, 379 tablettia, 50 virtuaalipalvelinta ja 7 fyysistä

palvelinta, 135 tulostinta ja 544 matkapuhelinta. Käyttäjien tekemiä tukipyyntöjä tehtiin noin 2400. Henkilö-

kunnan määrä 31.12. oli 5,2.

Vanhusneuvosto oli toiminnassaan aktiivinen ja he käsittelivät kokouksissaan muun muassa ikääntyneiden

asumisen kehittämisohjelmaa 2013-2017, vanhusten palvelujen ajankohtaisia asioita ja hankkeita, tutustuivat

vanhuspalvelujen talousarviovalmisteluun ja antoivat lausumia kuntalaisaloitteisiin. Vanhusneuvosto myös

osallistui kansallisille ja seudullisille vanhusneuvostoille suunnattuihin tilaisuuksiin, osallistuivat Eloisa ikä-

hankkeeseen liittyvään tilaisuuteen, järjestivät Savion kesätapahtuman ja osallistuivat Kotona kaiken paras -

hankkeen valmisteluun.

Keväällä kokoontui syksyllä 2015 valittu nuorisovaltuusto ja syksyllä valittiin uusi nuorisovaltuusto. Kunnan-

hallitus vakinaisti nuorisovaltuuston toiminnan kesäkuussa. Toiminta oli aktiivista ja sai hyvin näkyvyyttä

paikallislehdessä. Nuorisovaltuusto kiersi Laukaan kaikki yläkoulut toimintakautensa aikana ja järjestivät

kesäkuussa kiertueviikon, jonka aikana kierrettiin Laukaan taajamissa ja kylillä järjestämässä erilaisia aktivi-

teettejä ja tekemässä nuorisovaltuuston toimintaa tutuksi. Nuorisovaltuusto osallistui myös Sararanta puskii

–tapahtumaan. Nuorisovaltuustosta oli edustus kasvun ja oppimisen lautakunnassa ja vapaa-ajan lautakun-

nassa.

Veteraaniasiain neuvottelukunta valvoi, kuinka sotaveteraanien ja sotainvalidien palvelut ja etuudet toteutui-

vat Laukaan kunnassa. Veteraaniasiain neuvottelukunta oli mukana järjestämässä Kansallisen veteraanipäi-

vän juhlaa 27.4.2016. Vuonna 2016 keskusvaalilautakunnalla ei ollut vaalien järjestämiseen liittyviä tehtäviä.

Keskusvaalilautakunta kokoontui kerran vuonna 2016. Ainoassa kokouksessa keskusvaalilautakunta nimesi

uusia varavaltuutettuja.

Laukaan kunta


Tarkastuslautakunta suoritti tehtäväänsä kuuluvaa kunnan hallinnon ja talouden tarkastamista. Toimintavuo-den aikana tarkastuslautakunta kuuli viranhaltijoita ja johtavia päättäjiä sekä teki vierailuja eri toimipisteisiin. Tarkastuslautakunta esitti valtuustolle tarkastuskertomuksensa toukokuussa. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Keskushallinnon yhteenlaskettu toimintakate ilman tietohallintoa vuonna 2016 oli -1.230.641 euroa. Se ylitti 47.600 eurolla talousarvioon laaditun toimintakatteen. Edelliseen tilipäätökseen verrattuna toimintakate nousi 23.700 euroa. Ylitys arvioituun selittyy ennakoitua suuremmilla henkilöstömenoilla ja asiantuntijapalvelujen kuten lakipalvelujen ja viestintäpalvelujen ostoilla. Keskushallinnon toimintakate sisälsi kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskushallinnon tulosyksikön, vanhusneuvoston, nuorisovaltuuston ja veteraaniasiain neuvottelukunnan.

Tietohallinnon osalta talousarvio toteutui hyvin. Tietohallinnon toimintatuotot toteutuivat 106,6% (ylitys

60.034 euroa) ja toimintakulut 80,7% (alitus 136.665 euroa). Toimintakulujen osalta henkilöstökulut toteutui-

vat 93,7% (alitus 14.697 euroa). Toimintatuoton kasvu johtui työasemamäärän kasvusta ja toimintakulujen

alitus johtui pääasiassa palvelujen ostojen sekä koulutuksen tarpeen arvioidusta vähemmästä käytöstä.

Keskusvaalilautakunnan toimintakate oli -3.000 euroa. Menot olivat laskennallisia ICT:n vyörytyskustannuk-sia. Tarkastuslautakunnan toimintakate oli -33.000 euroa. Suurimmat kulut aiheutuivat tilintarkastusyhteisön palkkioista ja luottamushenkilöpalkkioista.

Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteutuminen (suoritetiedot)

SUORITTEET TP 2015 TP 2016

Kunnanvaltuuston kokoukset (kpl.) - Päätösten lukumäärä

7 51

8 44

Kunnanhallituksen kokoukset (kpl.) - Päätösten lukumäärä

18 275

19 255

Vaikuttamistoimielimet ja toimikuntien kokoukset (kpl.) Vanhusneuvosto Nuorisovaltuusto Veteraaniasiainneuvottelukunta

5 2 2

7 7 2

Tarkastuslautakunta kokoukset (kpl.) 10

Henkilökunnan määrä 31.12.2016: 12,20 (htv.)

Laukaan kunta


Tehtäväalue: Henkilöstöhallinto Toiminnan kuvaus:

Henkilöstöhallinto yhdessä kunnan johdon kanssa valmistelee henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset ja luo työvälineitä ja ohjeita henkilöstöjohtamisen käytännön toteuttamiseen. Osa-alueita ovat mm. henkilöstösuunnittelu, henkilöstön rekrytointi, palkkaus- ja palvelussuhdeasiat, henkilöstön kehittäminen, henkilöstöpalvelut, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoimintamenettely ja työhyvinvointi sekä ammattitaitoisen henkilöstön saannin turvaaminen.

Toimintaa ohjaa valtuuston hyväksymä henkilöstöstrategia ja kunnanhallituksen hyväksymä henkilöstöohje. Henkilöstöhallinnon henkilöstön muodostavat henkilöstöjohtaja, henkilöstösihteeri sekä viisi palkkasihteeriä sekä osa-aikainen työsuojelupäällikkö.

Vuoden aikana aloitettiin 15 lähiesimiehelle Lähiesimiestyön ammattitutkinto –koulutus oppisopimuksena. Nuorten kesätöihin työllistettiin 47 nuorta puistotöihin ja 56 nuorta leirijohtajiksi/leiriohjaajiksi.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen:

Henkilöstöhallinnon kaikki osa-alueet, henkilöstöhallinto, henkilöstöpalvelut, yhteistoiminta, työterveyshuolto ja kesätyöt toteutuivat toimintamenojen osalta talousarvion mukaisesti. Toimintamenot olivat 1.025.484 eu-roa (98,3 %). Toimintatuotot olivat 153.741 euroa, joka oli 82,6 %. Tuottojen alittuminen johtui Kelan kor-vaamien työterveyskulujen pienentymisestä. Toimintakate oli 871.742 euroa eli 101,7.

Tehtäväalue: Taloushallinto Toiminnan kuvaus: Taloushallinnon tulosyksikön tehtävänä on huolehtia kunnan:

talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta

talouden ohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista

kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta

maksuliikenteen hoidosta ja rahoituksesta

laskennan kehittämistä

hankintojen ohjauksesta Talousjohtajan alaisuudessa työskenteli 5 vakituista työntekijää. Toisen taloussihteerin perhevapaasijaisuus ja toisen taloussihteerin siirtyminen perusturvan hallintosihteeriksi täytettiin 1,4 henkilötyövuoden sijaisuudel-la. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin kunnanhallituksen hyväksymän vakuutuspolitiikan mukaisesti vuoden 2015 aikana ja keskitettiin 1.1.2016 alkaen Pohjola vakuutukseen. Kilpailutuksella saatiin merkittäviä säästö-jä vakuutusmaksuissa ja parannettiin kunnan vakuutusturvaa. Vuoden 2016 aikana perintätoiminta siirrettiin Taitoa Oy:lle. Sisäisen pankki ja konsernitili otettiin käyttöön vuoden 2016 aikana kaikissa kuntakonsernin tytäryhtiöissä. Rahoitusvaihtoehtoja laajennettiin ja otettiin käyttöön m. leasingrahoitusratkaisuja. Taloussih-teerit pitivät sisäistä koulutusta taloushallinnon perusteista ja sähköisen laskujen kierrätyksen käsittelystä kunnan henkilöstölle. Taloushallinnon tulospaikalla työskentelee myös hankinta- ja kehittämispäällikkö, jonka tehtävänä on hankin-tastrategian ja -linjausten valmistelu kunnan yleisten kehittämislinjojen mukaisesti, hankinta-asioiden koulut-taminen, ohjeistaminen ja koordinointi sekä keskitetyistä hankinnoista huolehtiminen. Vuoden aikana toteu-tettiin hankintailtoja paikallisille toimijoille ja sähköisen hankintajärjestelmän käyttöönotto aloitettiin.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Taloushallinnon toimintakuluista suurin osa muodostuu vakituisen henkilöstön palkkakuluista sekä palvelui-den ostoista. Taloushallinnon toimintatulot olivat talousarviossa 2016 yhteensä 6.000 euroa ja ne toteutuivat 6.773 euron suuruisina (+ 12,9 %). Toimintakulut olivat 441.840 euroa ja toteuma 410.291 euroa (-7,1 %). Talousarvion toimintakate oli -435.840 euroa ja toteuma -403.517 euroa (-7,4 %). Toimintakulujen alitus joh-tui lähinnä henkilöstökulujen säästöstä (sijaisjärjestelyt) sekä palvelujen ostojen vähenemisestä. Aineet, tarvikkeet ja tavarat- tiliryhmän ylitys johtuu sähköisesti nousevien työpöytien hankinnasta kolmelle talous-hallinnon työntekijälle.

Laukaan kunta


Tehtäväalue: Elinkeinotoimi Laukaan kunnan elinkeinopolitiikkaa toteutetaan ensisijaisesti Laukaan kehitysyhtiö Oy:n kautta. Laukaan kehitysyhtiö toteuttaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti elinkeinostrategiassa määriteltyjä tavoitteita, edis-tää paikallista yritystoimintaa, lisää yritysten ja kunnan välistä yhteistoimintaa ja tukee ja käynnistää elinkei-nojen kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Vuonna 2016 Laukaan kehitysyhtiölle laadittiin strategia. Laukaan kehitysyhtiö valmisteli ja toteutti seuraavia elinkeinostrategiaa toteuttavia kärkihankkeita: a) Tikkakoski-Vehniä alueen kehittäminen vetovoimaiseksi yritysalueeksi, b) Järvilinna-Bovalliuksen alueen kehittäminen vetovoimaiseksi asumis- ja yritysalueeksi, c) vt 9:n Lievestuoreen alueen kehittäminen houkuttelevaksi yri-tysalueeksi, d) Peurungan hyvinvointialueen kehittäminen, e) Vuonteen vankila-alueen kehittäminen, f) Vih-tiäläntien toteutumisen hyödyntäminen, g) vesistömatkailun kehittämishanke sekä h) kuntamarkkinointi ja yhteistyö. Elinkeinotoimen palvelujen ja resurssien uudelleen järjestelyt jatkuivat vuonna 2016. Elinkeinopalvelujen vahvistamiseksi elinkeinotoimeen perustettiin uusi yrityskoordinaattorin toimi. Tehtävässä aloitti 1.8.2016 Heli Peltola. Kuntien tarve ohjata suoraan elinkeinotoiminnan resursseja johti siihen, että kunnanhallitus päätti 12.12.2016 lopettaa elinkeinopalvelujen ostaminen Jykes Oy:ltä suunnitelmallisesta vuoden 2017 aikana ja jättää elinkeinopalvelusopimuksen optiovuoden 2018 käyttämättä sekä käynnistää elinkeinotoiminnan uudel-leen järjestelyt välittömästi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vuoden 2016 talousarviossa elinkeinotoimeen ei budjetoitu toimintatuottoja, mutta tuottoja toteutui 16.443 euron verran. Budjetoidut toimintakulut olivat 767.980 euroa ja toteuma 623.707 (-18,8 %). Toiminta-kate oli talousarviossa -767.980 euroa, tilinpäätöksessä -607.263 (-20,9 %). Tehtäväalue: Maasetututoimi Toiminnan kuvaus: Maaseututoimen tulosyksikkö vastaa seudullisesti Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Luhangan, Muura-men, Toivakan, Uuraisten ja Laukaan maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistehtävistä. Toimintakulut kate-taan kuntien maksuosuuksilla. Maksuosuudet määräytyvät edeltävän vuoden kuntien aktiivitilojen määrien perusteella. Hakemusten käsittelyn ja tukien maksatusten osalta pysyttiin laadituissa aikatauluissa. Maaseu-tutoiminen henkilökunnan määrä henkilötyövuosina oli 7,4. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Taloudelliset tavoitteet toteutuivat. Vuoden 2016 talousarviossa maaseututoimen toimintatuotot olivat 473.570 euroa ja tilinpäätöksen toteuma 327.070 euroa (-30,9%). Budjetoidut toimintakulut olivat 475.010 euroa ja toteuma 396.534 euroa (-16,5 %). Toimintakate oli talousarviossa -127.920 euroa ja toteutunut toi-mintakate on -104.339 euroa (-18,4 %). Luvut sisältävät sekä seudullisen toiminnan, että Laukaan kunnan maksaman osuuden.

Laukaan kunta


PERUSTURVALAUTAKUNTA

Tehtäväalue: Sosiaalipalvelut Toiminnan kuvaus: Sosiaalipalvelujen tulosyksikön tehtävänä ja tavoitteena on turvata kuntalaisille perustuslain mukainen oi-keus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Vahvalla sosiaalityöllä voidaan varmistaa se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Sosiaalityön asiakkailla on usein erityisesti työllistymiseen, toimeentuloon, kuntoutumiseen ja muuhun hyvinvoinnin ja osallistumiseen edistämiseen liittyviä tarpeita ja työlle on ominaista laajamittainen verkosto-työskentely muiden toimijoiden kanssa. Perhekohtaisessa sosiaalityössä pääpaino on lasten sosiaalisen turvallisuuden varmistamisessa ja vanhemmuuden tuessa. Sosiaalipalvelujen tulosyksikön palveluja ovat aikuis- ja perhesosiaalityö, lastensuojelun sosiaalityö, vam-maisten palvelut, päihdehuolto ja lastenvalvojan tehtävät. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Kuntalainen saa sosiaalityön palvelut mahdollisimman joustavasti ilman viiveitä: Lasten-

suojelussa määräajat toteutuvat ja lastensuojeluilmoitukset käsitellään määräajoissa.

Selvitystyöt valmistuvat lakisääteisessä ajassa eikä niissä tule viivytyksiä.

Kattava sosiaalipäivystys on järjestetty.

Sosiaalityön työmenetelmät ja tiimit uudistetaan, vammaisten työtoiminnassa avustajajär-

jestelmää kehitetään toimivammaksi.

Perhetyön resursseja lisätään.

Toteutuminen:

Tavoite on toteutunut. Kuntalainen sai sosiaalityön palveluja joustavasti. Aikuis- ja per-

hesosiaalityössä käynnistetty sosiaalityön päivystystoiminta toi kuntalaiselle mahdollisuu-

den tulla joka arkipäivä ilman ajanvarausta asioimaan kiireellisissä sosiaalityön asioissa

sosiaalityöntekijän luona 9.30-10.00. Muuna aikana asiointi tapahtuu ajanvaruksella. Tä-

mä käytäntö osoittautui tärkeäksi ja tarpeelliseksi, joten se jatkuu edelleen.

Lastensuojelussa määräajat toteutuivat ja lastensuojeluilmoitukset käsiteltiin määräajois-

sa. Lastensuojelutiimin määräaikainen sosiaaliohjaaja otti keskitetysti vastaan kaikki las-

tensuojeluilmoitukset ja sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset sekä palvelutarpeen arvi-

oinnin pyynnöt. Sosiaaliohjaaja pystyi antamaan viranomaiskonsultaatioita hyvin ja oh-

jaamaan ja neuvomaan asiakkaita tarpeen mukaisesti palveluihin.

Asiakaskeskeisyys on sosiaalihuoltolain yksi keskeisimmistä arvoperustoista, ja sen mu-

kaan jokainen asiakas kohdataan yksilönä. Sosiaalityössä kehitettiin edelleen työn orga-

nisoimistapaa tavoitteena asiakkaan mahdollisuus saada mahdollisimman toimivasti pal-

veluja. Tiimityötä vahvistettiin muokkaamalla tehtävänkuvia niin, että jokaisessa tiimissä

on tiiminvetäjä. Lisäksi sosiaaliohjausta kehitettiin koko sosiaalityön osalta, tavoitteena

mahdollisimman helppo ja joustava asiakkaan tarpeista tuleva palvelu. Vammaispalvelu-

tiimiin saatiin palkattua uusi ja vakituinen sosiaaliohjaaja. Maahanmuuttajatyöhön palkat-

tiin myös määräaikainen sosiaaliohjaaja vastaamaan kunnan maahanmuuttotyön ja ko-

touttamisen tarpeisiin. Sosiaaliohjauksen kehittämistyö jatkuu ja se on osa tehtävänja-

kouudistusta. Tällä pyritään osaltaan vastaamaan myös sosiaalityöntekijöiden vaikeaan

saatavuuteen.

Laukaan kunta


Perhetyössä on yhdeksän vakinaista perhetyöntekijää ja lastensuojelun tehostetun perhe-

työn resursseja vahvistettiin yhdellä määräaikaisella lastensuojelun perhetyöntekijällä

ajanjaksolla 1.1-31.10.2016. Määräaikaisen perhetyöntekijän avulla pystyttiin purkamaan

lastensuojelun tehostetun perhetyön asiakkuuksien ruuhka sekä mahdollistettiin työpari

sosiaalityön arviointi- ja selvitystyöskentelyyn. Lokakuusta 2016 perhetyön resursseja

vahvistettiin vielä kahdella määräaikaisella työntekijällä lastensuojelun intensiivisen perhe-

työn tarpeen vuoksi ja pystyttiin tarjoamaan erittäin tiiviin tuen tarpeessa olevalle perheel-

le riittävää ja oikea-aikaista tukea lastensuojelun avohuollon palveluna. Perhetyön palve-

luja hankittiin ruuhkahuippuihin myös ostopalveluna.

Lapsiperheiden kotipalveluun otettiin käyttöön palveluseteli lapsiperheiden tilapäisen koti-

palvelun osalta. Näin pystyttiin aiempaa paremmin vastaamaan lapsiperheiden äkillisiin,

lyhytaikaisiin tuen tarpeisiin.

2. Tavoite: Asiakastyön koordinointi ja suunnitelmallisuus toteutuvat; palvelutarpeen arviointityö teh-

dään laadukkaasti ja asiakassuunnitelmat ovat ajan tasalla.

Toteutuminen:

Tavoite toteutui. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2016 ja erityisesti kiireel-

listen sijoitusten määrä kasvoi ennakoimattomasti. Lastensuojeluilmoituksia vastaanotet-

tiin 610 (edellisenä vuonna 406) ja kiireellisiä sijoituksia jouduttiin tekemään 23 (19 vuon-

na 2016 ja 3 vuonna 2014). Samaan aikaan oli työntekijöissä vajausta, koska lain vaati-

mat kelpoisuusehdot täyttäviä sosiaalityöntekijöitä ei oltu saatu virkoihin. Palvelutarpeen

arvioinnit sekä aikuis- ja perhetyössä että lastensuojelussa toteutettiin silti laadukkaasti ja

määräajoissa. Kiireelliset asiat hoidettiin työtä priorisoimalla ja lastensuojelun sosiaalityön

palveluja hankittiin ostopalveluna, jotta lakisääteiset velvollisuudet saatiin hoidettua.

3. Tavoite:

Kehitysvammaisten asumistaso nostetaan nykyaikaiselle tasolle vuosina 2015 – 2017 ja

vammaisten perhehoidon laadullisella ja määrällisellä kehittämisellä tuotetaan asiakkaille

heidän tarvitsemaansa palvelua lähipalveluna kotikunnassa tai lähialueella.

Toteutuminen:

Tavoite toteutui. Vuoden 2015 loppupuolella valmistuneiden Saran asuntojen kaikki 14

vakituiseen asumiseen tarkoitettua asuntoa täyttyivät ja lyhytaikaiseen asumiseen tarkoi-

tetun asunnon käyttäjiä oli vuoden aikana seitsemän. Kesällä suoritettuun Aluehallintovi-

raston tarkastuksen loppuarviointiin on kirjattu muun muassa seuraavaa: ”Tilat on raken-

nettu yhteistyössä muuttajien kanssa...se on ympäristöönsä istuva. Sisätiloiltaan kodikas

ja kauniisti sisustettu.” Vuoden aikana käynnistettiin Niemen asuntojen rakentaminen eri-

tyistä tukea tarvitseville ja kehitysvammaisille henkilöille. Kohde valmistuu huhtikuussa

2017 ja sinne on muuttamassa 13 asukasta. Muuttajat ovat saaneet olla myös tässä koh-

teessa suunnittelemassa kotejaan ja heille on järjestetty valmennusta muuttoa varten.

Asumisen taso on kummassakin kohteessa nykyaikaista ja parantaa asumisen laatua.

Perhehoidossa lyhytaikaisen perhehoidon tarve ja käyttö on kasvanut huomattavasti. Ly-

hytaikaisella perhehoidolla on pystytty vastaamaan lakisääteisten omaishoidontuen va-

paiden toteutumiseen ja voitu tukea perheiden jaksamista sekä lasten ja nuorten iänmu-

kaista toimintaa. Kaikkiin päätoimisesti toimiviin perhehoitokoteihin on tehty lakisääteiset

valvontakäynnit yhteistyössä kaikkien sijoittajakuntien kanssa.

Laukaan kunta



Sosiaalipalvelujen toimintatuotot olivat 1.139.781 euroa, missä ylitystä talousarvioon 49.861 euroa, Toimin-takulut olivat 12.334.468 euroa, missä ylitystä talousarvioon 386.398 euroa. Toimintakate oli 11.194.687 euroa ja toteutumisprosentti 103,1.

Sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin oli budjetoitu 100.000 euroa. Palveluihin tarvittiin rahaa 163.233 eu-roa, joten ylitystä muodostui 63. 233 euroa. Ylitys johtui siitä, että uuden sosiaalihuoltolain mukaisiin palve-luihin ja lisääntyneisiin velvoitteisiin ei osattu varautua riittävästi. Asumispalveluissa oli vuoden 2016 aikana yhteensä seitsemän asiakasta ja asumispalvelujaksot kestivät muutamasta kuukaudesta melkein vuoteen. Asumispalveluiden tarve perustui äkillisiin ja ennakoimattomiin kriisitilanteisiin, joissa muita vaihtoehtoja ei ollut käytettävissä. Asiakkaat olivat esimerkiksi terveyskeskussairaalassa odottamassa pääsyä tarvittavien palveluiden piiriin ja päätyivät sosiaalityön palveluihin tätä kautta.

Päihdehuoltolain mukaiset asumispalvelut ylittyivät 75.239 euroa, budjetissa oli varauduttu 249.000 eurolla. Päihdehuoltolain mukaista asumispalvelua jouduttiin myöntämään pitkäaikaisen asumispalvelun lisäksi usei-siin määräaikaisiin tarpeisiin, joissa syinä olivat akuutit tarpeet. Laitoskuntouksessa määrärahat ylittyivät 24.526 euroa, budjetoituna vuonna 2016 oli 81.000 euroa. Laitoskuntoutuksen tarpeen arvioivat ja määritte-levät lääkäri, päihdehoitaja ja sosiaalityöntekijä yhteistyössä. Päihdehuollon asumispalveluiden ja laitoskun-toutuksen asiakkaat tulivat pääosin päihdehoitajan ja/tai terveyskeskussairaalan kautta.

Lastensuojelussa varauduttiin laitoshoidon kustannuksiin 850.040 eurolla. Lisämäärärahaa saatiin 160.000 euroa, mutta silti ylitys oli 22.961 euroa. Lastensuojelussa ei oltu varauduttu näin suureen kiireellisten sijoi-tusten määrään ja se selittää ylitystä. Henkilöstössä oli myös vajausta, jonka vuoksi sosiaalityötä ja selvitys-työtä jouduttiin ostamaan yksityiseltä palveluntuottajalta. Palveluiden ostot ylittyivät kaikkiaan 43.741 euroa.

Kehitysvammaisten palveluasumisen menot ylittyivät 165.010 euroa, toteutumisprosentti oli 110,2. Ylitys johtui siitä, että perhehoidosta muutti kaksi asukasta ja itsenäisestä asumisesta myös kaksi asukasta palve-luasumiseen palvelutarpeen ja hoivan tarpeen lisääntymisen vuoksi. Vaalijalassa oli kalliilla tutkimusjaksolla yksi henkilö. Näihin muutoksiin ei oltu osattu varautua talousarviossa. Vastaavasti perhehoidon menot alittui-vat 94.142 euroa.

Saran asuntojen talousarvio ylittyi 30.580 euroa, toteutumisprosentti oli 104,3. Vuosi oli ryhmäkodin ensim-mäinen kokonainen toimintavuosi, eikä aiempaa pohjaa talousarviolle ollut. Suurin ylitys muodostui liian al-haiseksi arvioiduista sijaismäärärahoista; ylitystä palkoissa oli 25.800 euroa. Toisaalta yöhoidon ostopalve-luun tarvittiin 17.000 euroa budjetoitua vähemmän. Asiakasmaksutulot ylittyivät noin 1.700 euroa.

Toimintakeskuksen talousarvion ylitys oli 21.000 euroa, mikä selittyy kuljetuskustannusten 21.600 euron nousulla. Kilpailutuksen aiheuttama hinnannousu vaikutti syksyn ajan. Asiakaspalvelujen ostoissa tuli sääs-töä 37.000 euroa. Toteutumisprosentti oli 99,1.

Kehitysvammaisten virkistystilin käyttö: Virkistystilin varoja käytettiin yhteensä 18.130 euroa. Virkistystilin saldo oli vuoden 2016 alussa 100.799,65 euroa. Kansalaisopiston kanssa järjestettiin kaksi tanssiliikuntakurssia. Keski-Suomen Vammaispalvelusää-tiön laukaalaisten asukkaiden käyttöön vuokrattiin viikonlopuksi mökki. Itsenäisesti asuvat ja Mäkelän väki kävivät risteilyllä sekä nuoret tekivät kesäretken Tykkimäelle. Toimintakeskuksen retket suuntautuivat kehi-tysvammaisten kulttuuripäiville Kuopioon ja Konneveden kansallispuistoon. Näiden lisäksi hankittiin frisbee-korit ja kiekot, grilli, ulkokalusteita, äänentoistojärjestelmä ja näyttöruutu elokuvien katseluun.

Perhetyön osalta suurimmat ylitykset syntyivät kasvaneiden henkilöstökulujen vuoksi. Määräaikaisten sijais-ten palkkaamiseen vuodelle 2016 oli budjetoitu 12.000 euroa, mikä ylittyi 27.355 eurolla. Perhetyön resurs-seja jouduttiin täydentämään koko vuoden ajalta ainakin yhden määräaikaisen työntekijän työpanoksella. Kaiken kaikkiaan henkilöstökulujen ylitys perhetyön menokohdassa oli 27.958 euroa. Perhetyön ja lapsiper-heiden kotipalvelun tarpeen kasvuun sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä ei osattu varautua riittävästi. Kah-den määräaikaisen työntekijän palkkaamista edellyttäneeseen intensiivisen perhetyön työskentelyyn ei oltu varauduttu, vaan tarve työskentelylle syntyi äkillisesti ja sillä vältettiin kalliimmat toimenpiteet.

Laukaan kunta


Graafit:

Laukaan kunta


Laukaan kunta


Suoritetiedot: Ta 2016 ja Tp 2016


SUORITTEET TA 2016 TP 2016

Lapsia ja nuoria sijaishuollossa 31.12.(perhehoito, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit)

21

22

Lapsia ja nuoria lastensuojelun avohuollon asiakkaina

200 190

Toimeentulotuen saajia, ruokakunnat

700 690

Kunnan tuottamat kehitysvammaisten palveluasumispaikat 22 22

Ostetut kehitysvammaisten palveluasumispaikat 26

30

Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaat oma toiminta

52 53

Ostetun työ- ja päivätoiminnan asiakkaat

14 13

Tehtäväalue: Terveyspalvelut Toiminnan kuvaus: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon perustehtävänä on:

1. Tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi.

2. Sairaala, jossa annetaan potilaiden tarvitsema tutkimus, hoito ja kuntoutus kokonaisvaltaisesti ja te-hokkaasti.

Perusterveydenhuollon palvelut laukaalaisille tuottaa sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos Keski-Suomen seu-tuterveyskeskus. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Terveyspalvelujen toimintakate oli yhteensä 32.511.926 euroa ja siinä on ylitystä 888.556 euroa. Toteutu-misprosentti oli 102,8. Erikoissairaanhoidon toimintakate oli 21.340.900 euroa. Talousarvio ylittyi 905.420 euroa, vaikka talousarvi-oon lisättiin talousarviomuutoksena 750.000 euroa. Alkuperäinen talousarvio oli laadittu sairaanhoitopiirin tarjouksen mukaisena. Laskutus perustuu laukaalaisten todelliseen erikoissairaanhoidon palvelujen tarpee-seen ja käyttöön. Kalliiden hoitojen tasausta maksettiin 50.545 euroa. Erikoissairaanhoidossa hoidettiin laukaalaisia potilaita 6.699 eri henkilöä, missä on lisäystä edelliseen vuo-teen 201 henkilöä. Vuoteen 2015 verrattuna konservatiivisen toimialueen menot kasvoivat 798.565 euroa, erityisesti sisätaudit sekä syöpätaudit ja sädehoito. Operatiivisella toimialueella kasvu oli 277.660 euroa, ja siellä suurin kasvu oli kirurgiassa. Nuorisopsykiatrian menot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 289.229 euroa. Perusterveydenhuollon toimintakate oli 11.171.026 euroa. Toteutumisprosentti oli 99,8 ja talousarvio alittui 16.864 euroa. Seututerveyskeskuksen alueen kahdeksan kunnan perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon palveluja sekä suun terveydenhuollon palveluja kehitettiin järjestelmällisesti vuonna 2016. Vuoden aikana valmistuivat uudet strategiset tavoitteet toiminnalle. Perustehtäväksi kiteytettiin turvallisen, luotettavan ja osaavan lähi-

Laukaan kunta


palvelun tuottaminen asiakkaan parhaaksi. Vuoden aikana kehitettiin lähipalveluja, sähköistä asiointia, yh-teistyötä yli organisaatiorajojen, ajantasaista viestintää sekä kustannustehokkuutta. Myös hallinnon organi-saatiota kehitettiin. Tehtävänkuvat tarkistettiin esimiestyön osalta ja operatiivisessa johtamisessa yhtenäis-tettiin toimintakulttuuria potilaan saaman hoidon laadun parantamiseksi. Henkilöstömitoitukset tarkistettiin vastaamaan todellisia tarpeita. Yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa sy-vennettiin ja erilaisia palvelurakenneuudistuksia on eri kunnissa tehty hyvässä yhteisymmärryksessä. Tämä työ jatkuu edelleen. Lääkärit toimivat pääsääntöisesti väestövastuuperiaatteella omalääkärijärjestelmällä. Ennaltaehkäisevän neuvolatyön lisäksi terveysasemalle on järjestetty virka-aikainen kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden vas-taanotto ajanvarausvastaanottojen lisäksi. Hoidon tarpeen arvioinnin mukaan potilas ohjataan lääkärin, hoi-tajan tai tarvittaessa myös fysioterapeutin vastaanotolle. Lääkäreiden ja hoitajien välistä työnjakoa on ohjattu edellisvuosien tapaan tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Lähipäivystys arki-iltojen ja viikonloppujen osal-ta on keskitetty Keuruulle ja Laukaaseen. Kiireellinen ensiapu pystyttiin toteuttamaan päivystysaikojen sekä päiväaikaisen kiireellisen vastaanottotoiminnan puitteissa hyvin. Kiireellisiä lääkärin vastaanottokäyntejä on tarpeen mukaisesti lisätty päiväsaikaan. Hoidon tarpeen arviointiin ja yhtenäisen triage-ohjeistuksen tekemi-seen panostettiin Laukaassa omana projektina, jonka tulokset on tarkoitus hyödyntää koko seututerveyskes-kuksessa. Verenohennuslääkitystä saavien potilaiden INR-poliklinikkatoiminta jatkui Lievestuoreella. Asetusten mukaiset perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolan runko-ohjelman mukaiset tarkastukset on toteutettu perheiden tarpeiden mukaisesti. Lisäksi on suoritettu terveydenhuoltolain mukaisia laajoja ennal-taehkäiseviä terveystarkastuksia erityisesti pitkäaikaistyöttömille, ikäihmisille ja omaishoitajille. Turvapaikan-hakijoille tarjottiin terveyspalvelut kuten muillekin kuntalaisille. Seututerveyskeskus on ollut aktiivisesti muka-na lasten ja perheiden palvelujen kehittämisessä (LAPE) työryhmässä. Laukaan sairaalassa hoidettiin 22 sairaansijalla yhteensä 883 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 1.470 ja hoitopäi-viä yhteensä 5.568. Keskimääräinen hoitoaika oli erittäin lyhyt ollen 3,8 vuorokautta ja laski edellisestä vuo-desta edelleen. Keskimääräinen kuormitus oli 68,9 %. Pitkäaikaista hoitoa ei kertomusvuonna juuri toteutet-tu, vain 18 hoitopäivää. Hoitopäivistä 4.900 kohdentui Laukaan kuntalaisille. Lisäksi hoidettiin joutsalaisia 267 ja toivakkalaisia 230 hoitopäivää, lisäksi oli yksittäisiä päiviä muiden kuntien asukkaita. Osaston tilat tukivat hoitoprosesseja ja mahdollistivat potilaiden toimintakyvyn tukemisen, mikä on pohjana kaikille osas-ton työprosesseille. Vanhuspalvelujen toimintaketju toimii Laukaassa erittäin hyvin, potilasvaihto on sujuvaa ja potilaat kotiutuvat suoraan kotiin tai tarkoituksenmukaisiin jatkohoitopaikkoihin. Kunnan kotiutushoitajatoi-mintaa on kehitetty edelleen. Suun terveydenhuollon perustehtävän mukainen yksilön ja väestön suun terveyden edistäminen on toteutu-nut yksilö- ja ryhmäohjauksena kaikissa alueen hammashoitoloissa kattavasti odottavista perheistä ikäihmi-siin. Laukaassa on kokeiltu moniammatillista ryhmäneuvolaa. Odottavan perheen iltaneuvolatoiminta on jatkunut Laukaassa. Kouluikäisillä suun terveyden ohjaus painottuu harjausopetukseen ja ravintoneuvon-taan. Asumispalveluyksiköissä on annettu suun terveysneuvontaa ja hampaiden harjausopetusta asukkaille ja henkilökunnalle. Suun terveydenhuolto oli mukana Laukaan Sararanta-tapahtumassa kertomassa suun terveydestä. Kotona asuvien ikäihmisten suunhoitoon liittyvä hanke on päättynyt, mutta toiminta ja yhteistyö kotihoidon kanssa jatkuvat sen pohjalta Laukaassa, Konnevedellä ja Joutsassa. Seututerveyskeskuksen suun terveydenhuoltoon hankittiin kaksi kannettavaa hoitoyksikköä (Pop-Up-yksikköä), joita voidaan käyttää esim. kouluilla suun terveystarkastuksissa ja ehkäisevien toimenpiteiden tekemisessä. Toiminta päästiin aloittamaan joulukuussa Toivakan kunnassa. Keskitetty ajanvaraus on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa. Oikomishoidon erikoishammaslääkärin virka on saatu täytettyä vuoden 2017 alusta alkaen. Tämän hetken arvion mukaan jonot saadaan purettua vuoden 2017 kuluessa. Terveyspalvelut kahdeksalle jäsenkunnalle järjestettiin kokonaisuudessaan 36,6 miljoonan euron liikevaih-dolla. Erilaisia suoritteita jäsenkuntien asukkaille oli yhteensä noin 254.000 eli keskiarvollisesti noin 5,6 suori-tetta/asukas. Tulos oli 45.000 euroa ylijäämäinen talousarvioon verrattuna. Henkilöstökulut olivat yhteensä 21,85 miljoonaa euroa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen 7,9 %. Palveluiden ostojen osalta kuluja lisäsi erityisesti puhe- ja toimintaterapiapalvelujen osto.

Laukaan kunta


Graafit:

Laukaan kunta


Tehtäväalue: Vanhusten palvelut Toiminnan kuvaus: Vanhusten palvelujen tulosyksikkö tukee ikääntyneiden kuntalaisten kykyä elää arvokasta ja omatoimista elämää itsenäisesti ja toimintakykyisenä omassa kodissa tai palveluasumisen yksikössä. Silloin kun kotona asuminen ei ole enää tarkoituksenmukaista eikä ikääntynyt asukas ole sairaalahoidon tarpeessa, hän on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin. Vanhuspalvelujen laitos-hoito lopetetaan vuoden 2017 aikana. Tilalle tulee tehostettua palveluasumista. Vanhuspalveluihin kuuluvat ennaltaehkäisevä työ, omaishoito, tukipalvelut, perhehoito, kotihoito ja ympäri-vuorokautinen asuminen ja hoito. Palvelut tuotetaan lähipalveluina. Vanhuspalvelujen painopisteenä on kan-sallisten linjausten mukaisesti ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä kotona asumista tukevat palvelut. Laukaan ikäihmisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä niin, että yli 75- vuotiai-den määrä yli kaksinkertaistuu ja samassa ajassa 85-vuotiaiden määrä lähes kolminkertaistuu. Jo kymme-nen vuoden kuluttua, vuonna 2025, yli 75-vuotiaita laukaalaisia on 720 henkeä enemmän kuin nyt. Koska ikä on muistisairauden riskitekijä, ennusteiden mukaisesti keskivaikea tai vaikea muistisairaus esiintyy näissä ikäryhmissä noin joka neljännellä henkilöllä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Vanhuspalvelujen palvelujen prosessien ja – organisaation toiminta arvioidaan ja uudiste-taan. Palvelustrategia uudistetaan liittämällä se Laukaan vanhuspalvelujen järjestämis-suunnitelmaan 2016–2025. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä Sote 2020 - hankkeen, seututerveyskeskuksen, kunnan eri hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken.

Toteutuminen:

Tavoite on lähes toteutunut. Vanhuspalvelujen strategia ja järjestämissuunnitelma – luon-

nos on valmis ja valmistuu hyväksyttäväksi kevään 2017 aikana.

Laukaan kunta


2. Tavoite Vanhusten palveluissa painopistettä siirretään edelleen ennaltaehkäisevään ja kuntoutta-

vaan toimintaan ja kotihoitoon:

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä otetaan kattavasti käyttöön ja toimintaa tehoste-

taan pilotoimalla järjestelmään integroitava sähköinen ovenavaus – toiminto. Koti- ja

omaishoitoa tukevia lyhytaikaispaikkoja lisätään Koti-Kuuselan uudisrakennuksen myötä.

Toteutuminen:

Tavoite on pääosin toteutunut. Kotihoidossa on panostettu asiakkaiden ennaltaehkäise-

vään ja kuntouttavaan toimintaan. Asiakkaiden toimintakykyä ja kuntoutumista on edistet-

ty ja tuettu. Vanhuspalvelujen fysioterapeutti on suunnitellut yksilöllisiä kuntoutussuunni-

telmia ja -ohjelmia, joita on toteutettu kotihoidon käyntien yhteydessä. Asiakkaiden liikku-

mista on tuettu esimerkiksi ulkoilemalla heidän kanssaan silloin, kun se ei ole heidän

oman tukiverkostonsa avulla ole ollut mahdollista. Kotona asuville sotiemme veteraaneille

on tehty kattava toimintaterapeutin kartoitus heidän toimintakyvystään ja elinympäristös-

tään. Heille on tarjottu kartoituksen mukaista yksilöllistä tarvetta huomioivaa toimintatera-

piaa. Vanhuspalveluihin on perustettu asiakasohjaustiimi, Asta-tiimi.

Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä on kehitetty ja tehostettu. Järjestelmän avulla pystytään tarjoamaan asiakkaille palveluita erityisesti omahoitajuus ja asiakasläh-töisyys huomioiden. Vaikutusta ei ole systemaattisesti mitattu eikä tutkittu, mutta asiakkai-sen ja heidän läheistensä antama palaute on ollut erittäin myönteistä. Erityisesti omahoi-tajuuden toteutuminen on koettu hyvänä: asiakkaiden luona käyvien hoitajien vaihtuvuus on saatu rajattua oleellisesti verrattuna aikaisempaan. Lisäksi toimenpiteillä on ollut vaiku-tus työhyvinvointiin. Hoitajat kokevat, että heillä on nyt mahdollisuus paremmin vastata asiakkaiden tarpeisiin yksilöllisemmin ja vaikuttavammin. Myös kiireen tuntu työssä on vähentynyt. Toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa arvioimaan päiväkohtaisesti työn-tekijätarvetta, esimerkiksi äkillisiin sairauslomiin ei aina tarvitse ottaa sijaista, koska toi-minnanohjausjärjestelmän avulla työt on pystytty jakamaan paikalla oleville työntekijöille.

Kotihoidossa ei pilotoitu sähköistä ovenavaustoimintoa. Kotihoidon kehittäminen peruste-taan maakunnallisen Kukoistava kotihoito –hankkeen tavoitteiden mukaiseksi ja näin val-mistaudutaan tulevaan Sote-ratkaisuun.

3. Tavoite: Koti-Kuuselan vanha osa korvataan uudisrakennuksella ja rakentaminen käynnistyy pur-

kutyöllä maaliskuussa 2016. Selvitetään mahdollisuus muuttaa osa Koti-Kuuselan pitkäai-

kaishoidon paikoista palveluasumiseksi.

Toteutuminen:

Tavoite on toteutunut. Koti-Kuuselan uudisrakentaminen käynnistyi toukokuun 2016 alus-

sa ja rakentaminen on edennyt aikataulun mukaan. Koti-Kuuselan pitkäaikaisasukkaista

osa siirtyi väistötiloihin Laukaan terveyskeskukseen ja 10 asukasta yksityisiin palveluko-

teihin palvelusetelillä. Koko Koti-Kuuselan toiminta muuttuu 1.8.2017 palveluasumiseksi ja

samalla vanhuspalvelujen laitoshoito loppuu kokonaan.

Laukaan kunta


Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vanhusten palvelujen toimintatuotot olivat 2.251.170 euroa ja alittuivat arvioidusta 216.990 euroa. Toiminta-kulut olivat 12.063.138 euroa ja ylittyivät 386.460 euroa. Toimintakate oli 12.063.138 euroa, missä on ylitystä 603.448 euroa ja toteutumisprosentti 105,3. Toimintatuotot koostuvat pääasiassa asiakasmaksuista. Asiakasmaksut määräytyvät asiakkaiden maksuky-vyn ja palvelutarpeen mukaisesti. Asiakasmaksuja ei ole kyetty ennakoimaan riittävän tarkalla tasolla. Lisäksi kotikuntalain mukaiset korvaukset jäivät ennakoitua pienemmiksi, koska kaksi asiakasta poistui palvelujen piiristä eikä uusia tullut heti tilalle. Palveluja on järjestetty aiempaa enemmän palvelusetelillä eikä palvelu-seteliasiakkailta peritä asiakasmaksuja, vaan he maksavat omavastuun palveluntuottajalle.

Suurimmat menojen ylitykset aiheutuivat asiakaspalvelujen ostoista (299.320 euroa) ja palvelusetelimenoista (434.515 euroa). Ylitykset selittyvät lähes kokonaan ennakoitua enemmän lisääntyneestä palveluasumisen tarpeesta ja Koti-Kuuselan väistön aiheuttamista järjestelyistä. Tyhjänä olleelle terveyskeskussairaalaosas-tolle oli tarkoitus sijoittaa 28 asukasta Koti-Kuuselasta, mutta sinne mahtuikin vain 24 asukasta. Ostopalve-luihin sisältyy myös palvelutalo Männikön ennakoimaton vuoden 2015 lisälasku, noin 83.000 euroa. Vaikka kysymyksessä on vuoden 2015 kustannus, se kirjautui vuoden 2016 kustannuksiin, koska lasku Männiköstä tuli maksuun siinä vaiheessa kun vuoden 2015 kirjanpito oli jo suljettu. Sopimus Lievestuoreen palvelukes-kusyhdistyksen kanssa on uusittu 1.1.2017 alkaen.

Vanhuspalvelulain mukaan avioparilla on oikeus muuttaa yhdessä tehostettuun palveluasumiseen myös siinä tapauksessa, että vain toinen puolisoista tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa. Tällaisia sijoi-tuksia palveluasumiseen tuli vuoden 2016 aikana yhteensä viisi pariskuntaa. Talousarviossa ei varauduttu näin moneen pariskuntana muuttavaan asiakkaaseen. Lyhytaikaiset arviointi- ja kuntoutusjaksot sekä omaishoidon vapaiden ympärivuorokautisista hoitojaksoista suurin osa toteutuu yksityisissä palvelukodeissa Koti-Kuuselan rakennushankkeen ja supistetun toiminnan vuoksi. Yksityisissä palvelukodeissa lyhytaikainen hoito on kalliimpaa kuin pitkäaikainen hoito. Palvelusetelin myöntämisen perusteena on tarkoituksenmukai-suus kokonaistaloudellisuus huomioiden. Palvelusetelin osuutta palvelutuotannossa kannattaa tulevaisuudessa lisätä silloin, kun se palvelutarpeen

arvioinnin mukaan on perusteltua. Vastaavasti tulee sopeuttaa omaa tuotantoa. Vuonna 2016 henkilöstöku-

lut toteutuivat 94,3 % eli alittuivat 331.935 euroa. Palvelusetelillä järjestettyjä pitkäaikaisia hoitopäätöksiä

palveluasumiseen tehtiin yhteensä 23; näistä kahdeksan Koti-Kuuselan väistöön liittyen ja 15 uutta asiakas-

ta, joista seitsemän tuli omaishoidon tuen piiristä ja kahdeksan suoraan terveyskeskuksen osastolta jatko-

hoidon kautta. Lisäksi palvelusetelillä oli intervallihoidossa 61 eri asiakasta, joista 11 asiakkuutta liittyy

omaishoidon tuen järjestelyihin ja muut asiakkaat ovat tulleet pääosin suoraan jatkohoitoon terveyskeskuk-

sen osastolta kuntoutus- tai arviointijaksolle.

Palveluasumisen ostopalvelujen ja palvelusetelimenojen ylitys selittyy asiakasmäärien kasvulla, lisääntyneel-lä tarpeella ja terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen toimivalla ja asiakaslähtöisellä palveluketjulla. Asiakas on terveyskeskuksen vuodeosastolla vain sen ajan, jonka hän tarvitsee lääketieteellistä hoitoa ja siirtyy sen jälkeen kuntoutumaan omaan kotiinsa tai arviointi- ja kuntoutusjaksolle palveluasumiseen. Laukaan terveys-keskussairaalan keskimääräinen hoitoaika oli 3,8 vuorokautta ja pitkäaikaishoitoa sairaalassa toteutui vain 18 hoitopäivää. Näin toimiva palveluketju on inhimillisesti ja kunnan kannalta kokonaistaloudellisesti perus-teltua. Asiakkaan kuntoutuminen kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa on huomattavasti tehokkaampaa ja vaikuttavampaa kuin sairaalaolosuhteissa. Hoitopäivän hinta Laukaan terveyskeskussairaalassa oli vuoden 2016 lopussa 475 euroa (alkuvuonna 365 euroa) ja ostetun palveluasumisen päivähinta vaihtelee asiakkaan hoitoisuuden mukaan välillä 69 – 137 euroa. Lisäksi asiakkaalta peritään asiakasmaksu.

Laukaan kunta


Graafit:

Laukaan kunta





Kotihoitoa vuoden aikana saaneet, kaikki asiakkaat

936

613

Kotihoito, kaikki käynnit 122 538

116 521

Tukipalveluasiakkaat 457

287

Omaishoidon tuella hoidettuja vuodessa

65 83

Päivätoiminnan asiakkaat, koko vuosi 245

82

Vanhusten palveluasumisen asiakkaat 31.12. - ostopalveluna - palvelusetelillä

132 20

133 40

Ryhmäkodin (24 paikkaa) hoitopäivät, joista lyhytaikaiset hoitopäivät

7 040 704

7980 296

Koti-Kuuselan (68 paikkaa) hoitopäivät, joista lyhytaikaiset hoitopäivät

24 248 0

20103 1507

Tehtäväalue: Hallinto ja lautakunta Toiminnan kuvaus: Perusturvalautakunnan hallinnon ja lautakunnan menoihin on varattu määrärahat lautakunnan kuluihin, hen-kilöstö- ja käyttömenot hallintohenkilöstölle (2,2 henkilötyövuotta). Perusturvalautakunta kokoontuu 10 – 11 kertaa vuodessa, elokuussa pidetään koko päivän kestävä talousarvioseminaari. Perusturvalautakunnan talousarviossa on myös sotiemme veteraanien kuntoutuksen ja avustuksiin varattu kunnan määräraha 3.000 €, jonka käytöstä hallintosihteeri päättää veteraaniasiain neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Hallintosih-teeri hoitaa myös valtiokonttorin kuntoutusmäärärahalla toteutettavaan kuntoutustoimintaan liittyvät tehtävät yhteistyössä Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa. Myös vammaisneuvoston toimintamäärärahat sisältyvät tähän kustannuspaikkaan. Perusturvalautakunta kokoontui vuonna 2016 yhdeksän kertaa ja käsitteli 66 asiaa julkisella listalla ja 26 yksilöasiaa salaisella listalla. Jokaisessa kokouksessa Keski-Suomen käsiteltiin raportti Keski-Suomen seu-tuterveyskeskuksen toiminnasta ja terveydenhuollon taloustilanteesta. Elokuussa pidettiin talousarviosemi-naari kokopäiväisenä suunnitelman mukaisesti ja siellä käytiin läpi kuluvan vuoden talousarvioennuste ja vuoden 2017 talousarvion lähtökohdat tulosyksiköittäin sekä kuultiin lautakunnan evästykset jatkosuunnitte-luun. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Perusturvan lautakunnan ja hallinnon toimintatuotot toteutuivat talousarvion mukaisena, toimintakulut olivat 229.309 euroa ja jäivät 9.440 euroa alle talousarvion. Toimintakate oli 227.910 euroa, toteutumisprosentti 96. Eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut tarkennettiin talousarviomuutoksella vastaamaan tarkistettua laskutusta. Muita talousarviomuutoksia alkuperäiseen talousarvioon ei tehty.

Laukaan kunta


KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA Tehtäväalue: Varhaiskasvatus Toiminnan kuvaus: Varhaiskasvatuksen tehtävänä on järjestää monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluita siinä laa-juudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin perheiden tarve edellyttää. Palvelut järjestetään varhaiskasvatus-lain, päivähoitoasetuksen ja perusopetuslain mukaisesti. Varhaiskasvatuspalveluihin kuuluvat kunnallinen ja yksityinen päivähoito, esiopetus, tilapäinen hoito ja yksi-tyinen kerhotoiminta. Yksityistä päivähoitoa ja kerhotoimintaa tuetaan palvelurahalla. Varhaiskasvatuksen vastuualueeseen kuuluu myös lasten kotihoidon tuki. Tukea maksetaan perheelle, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tuen maksatuksen hoitaa KELA. Varhaiskasvatusta järjeste-tään kokopäiväisenä, osapäiväisenä tai osaviikkoisena huomioiden perheen hoidon tarve. Ilta- ja vuorohoitoa järjestetään ostopalvelupäiväkodissa ja yksityisissä päiväkodeissa. Seutuyhteistyö lähikuntien kanssa mah-dollistaa joustavien päivähoitopalvelujen käytön yli kuntarajojen. Palvelujen kysyntään vaikuttaa vanhempien työllisyystilanne, vanhempien valinnat eri palvelumuotojen ja avustusten välillä sekä muuttoliike.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Päivähoidon palvelun piirissä on 1098 lasta, joka on 52,8 % kaikista 0-6 vuotiaista. Kun-nallisessa päivähoidossa on 642 lasta (58,5 %), yksityisissä päivähoitopalveluissa 456 lasta (41.5 %). Tavoitteena on, että kunnalliset päivähoitopaikat ovat täynnä. Lakisääteis-tä kotihoidon tukea maksetaan 602 lapsesta kuukaudessa (29 % kaikista 0-6 vuotiaista). Toteutuminen: Päivähoitopaikat järjestettiin lain edellyttämän ajan puitteissa. Kunnallisen päivähoidon täyttöasteen keskiarvo oli 95.4%. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä kasvoi ar-vioitua enemmän. Kunnallisessa päivähoidossa oli 17 lasta enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu ja yksityisessä päivähoidossa 18 lasta enemmän. Esiopetuksessa olevien las-ten määrä ylitti 35 lapsella talousarvion. Kasvu liittyi organisaatiomuutokseen, jossa Kir-konkylän ja Lievestuoreen koulun esiopetusryhmät siirtyivät varhaiskasvatuspalveluihin. Kerhossa olleiden lasten määrä kasvoi edellisvuodesta 56 lapsella. Kerhotoiminta laajeni Leppäveden ja Lievestuoreen taajamiin, mikä toi lisäystä 10 lasta arvioitua enemmän. Ko-tihoidon tukea maksettiin 581 lapsesta (12 kk keskiarvo).

2. Tavoite: Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan kaikille lapsille yhdessä vanhempien kanssa. Ta-voitteena on huomioida lasten yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon järjes-tämisessä kasvatuskumppanuuden hengessä. Toteutuminen: Tavoite on toteutunut suunnitelman mukaisesti Jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Suunnitelman tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja yksilöllisten tarpeiden huomiointi. Vanhemmat ja päivähoidon työntekijät arvioivat suunnitelman toteutumista säännöllisesti. Kerholapsille suunnitelmat on otettu asteittain käyttöön.

3. Tavoite:

Päivähoidon hallintorakenteita uudistetaan kolmen päiväkodin johtajan malliin (Laukaan kirkonkylä – Leppävesi ja Vihtavuori – Lievestuore).

Laukaan kunta


Toteutuminen: Tavoite on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Leppäveden ja Vihtavuoren päiväkodin johtajan hallinnolliset tehtävät yhdistettiin viranhal-tijan jäädessä eläkkeelle. Hallinnollisten tehtävien keskittäminen kolmelle esimiehelle on kehittänyt varhaiskasvatuksen jaettua johtamista, yksiköiden välistä yhteistyötä sekä yh-tenäisiä toimintamalleja.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Toimintatuotot alittuivat 77 000 euroa. Asiakasmaksuihin liittyneiden päätösten muutokset valtakunnantasolla vaikeuttivat asiakasmaksutulojen realistista arviointia. Korkeimman päivähoitomaksun odotettua pienempi korotus, tulorajojen nousu ja pienimmän perittävään maksun muutos vaikuttivat maksutuloihin ennakoitua enemmän. Esiopetusikäluokka oli syksyllä aikaisempia vuosia suurempi, mikä osaltaan vaikutti maksutuloi-hin pienentävästi. Myös koulujen loma-aikojen hyvitettävät päivät vaikuttivat asiakasmaksukertymään oletettua enemmän. Suu-ri osa asiakasperheistä keskitti loma-aikansa koulujen loma-aikoihin saaden näin hyvitystä hoitomaksuun. Loma-aikojen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että henkilökunnan ja lasten loma-ajat vastasivat toisiaan ja toimintaa supistettiin vastaamaan tarvetta. Sijaisia ei tarvinnut palkata loma-ajoille, joka näkyy henkilöstökuluissa säästöinä.

Henkilöstökulut alittuivat 80.400 euroa. Määräaikaisten perhepäivähoitajien määrä väheni kolmella päiväko-tipaikkojen lisäyksen myötä. Yksityisen päivähoidon palveluraha ylittyi 119 800 eurolla. Ylitykseen vaikutti mm. päiväkoti Viilingin aloitta-minen oletettua aikaisemmin sekä Hiirenpolun muuttuminen ryhmäperhepäivähoitokodista päiväkodiksi toi-mintakauden aikana. Muiden palveluiden ostot alittuivat 90 000 eurolla. Säästöjä syntyi mm. majoitus- ja ravitsemuspalveluissa, perhepäivähoidon kustannuskorvauksissa, koulutuskuluissa sekä matkustus- ja kuljetuspalveluissa

TA/M 2016 TP 2016 Ylitys/alitus % Poikkeama

Toimintatulot 1.317.900 1.240.439 -5,9 -77.460

Toimintamenot 11.899.530 11.937.291 0,3 37.761

Toimintakate 10.581.630 10.696.851 1,1 -115.222

Graafit:

2057 20782055

1048

10981133

609 642 659

387 398 421

52 58 530

500

1000

1500

2000

2500

TP 2015 TA 2016 TP2016

0-6 vuotiaat lapset päivähoidossa

kaikki 0-6 vuotiaat

päivähoidossa

kunnallinen ph

yksityinen ph

ostopalvelu ph

Laukaan kunta


Suoritetiedot:

Perustelutietona asetettujen tavoitteiden toteuttaminen (suoritetiedot)

SUORITTEET

TA 2016

TP 2016

0-6 -vuotiaat lapset kunnassa. Kuntarekisteri – Effica - tietojärjestelmä. Päivähoito, yhteensä - % 0-6 vuotiaista - kunnallisessa päivähoidossa - ostopalveluissa - palvelurahalla Päivähoidon esiopetus, yhteensä - kunnallisessa esiopetuksessa - ostopalveluissa - palvelurahalla esiopetuksessa Palvelurahalla kerhot Lasten kotihoidon tuki, lapsia 31.12 Tukea tarvitsevien oppilaiden iltapäivähoito Ei vk-palvelujen piirissä

2078

1098 52,8%

642 58

398

182 97 15 70

130

602

13

668

2055

1133 55,1%

659 53

421

217 123 22 72

140

581

17

565

Henkilökunnan määrä 31.12. 156,15

Laukaan kunta


Tehtäväalue: Perusopetus Toiminnan kuvaus: Peruskoulun tehtävänä on luoda yhdessä kotien kanssa vankan perustan lasten ja nuorten kehittymiselle yksilöiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille hyvät perusvalmiudet jatko-opinnoille. Peruskoulun tehtävänä on myös edistää yhdessä vanhempien kanssa oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Peruskouluissa annetaan opetusta 4524 tuntia viikossa (1,84 h/oppilas). Toteutuminen:

Peruskoulun alakouluissa annettiin 2508 opetustuntia (1,46 h/oppilas) ja yläkouluissa

1449 opetustuntia (1,89 h/oppilas). Erityisopetustunteja on kaikissa peruskouluissa yh-

teensä 640 viikkotuntia, Kaikkiaan peruskouluissa pidettiin 4597 opetus- tai muita tunteja,

joten opetustuntien määrä kasvoi vuoden 2016 syksyllä. Oppilaskohtainen tuntimäärä-

suhde sen sijaan alittui (1,82 h/oppilas). Opetustuntien määrän kasvu johtui sekä uudesta

tuntijakopäätöksestä että oppilasmäärän kasvamisesta. Uusi tuntijako ja uusi opetus-

suunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen alakouluissa.

2. Laskennallinen opetusryhmien koko on alakouluissa 16,5 oppilasta ja yläkouluissa 18,0.

Toteutuminen:

Syksyllä 2016 keskimääräinen ryhmäkoko oli alakouluissa 16,6 oppilasta. Vaihteluväli oli

7 oppilaan ryhmästä (Tarvaalan koulu) 21,5 oppilaaseen (Kirkonkylän koulu). Kuusan

koululla laskennallinen ryhmäkoko oli suurin (21,6 oppilasta), mutta Kuusan koulussa on

tuntiopettaja jakamassa suuria yhdysluokkia.

3. Erityisopetusta, mukaan luettuna vammaisten lasten opetus, alkuluokka ja joustavan pe-rusopetuksen ryhmät, annetaan 640 viikkotuntia.

Toteutuminen:

Tavoite toteutui suunnitellusti. Erityisopetuksen tarve on kasvanut, joten paine opetustun-

tien kasvulle ovat kovat.

4. Tukiopetusta annetaan 52 viikkotuntia ja koulukerhotoimintaan käytetään 40 viikkotuntia.

Toteutuminen:

Tukiopetustunnit toteutuivat suunnitellusti. Opetushallituksen tuki kerhotoiminnalle väheni

vuodelle 2016 28.000 euroon. Koulukerhoja pidettiin 1011 viikkotuntia ja 34 kouluviikolle

jaettuna 30 viikkotuntia. Tavoitteesta oli tingittävä, koska tukea kerhotoiminnalle oli vä-

hemmän käytettävissä eikä oma resurssi riittänyt korjaamaan tilannetta. Vuoden 2016

kerhotoiminnan kustannukset olivat 45.000 euroa, joten Laukaan kunnan oma osuus oli

17.000 euroa.

5. Peruskouluissa valmistaudutaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon 1.8.2016 al-kaen. Tämä vuoksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia laaditaan lukuvuoden 2015-2016 aikana siten, että perusopetuksen opetussuunnitelma on valmis hyväksyttä-väksi keväällä 2016. Samaan aikaan 1.8.2016 peruskouluissa otetaan käyttöön uusi tunti-jako kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksen (22.9.2015) mukaisesti.

Toteutuminen:

Perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat hyväksyttiin kasvun ja oppimisen lautakun-

nassa 17.5.2016. Uuden esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien laadinta oli varsin

suuri ponnistus. Prosessiin osallistui kaikki opettajat kahden vuoden aikana. Koordinoin-

Laukaan kunta


nista vastasi Lievestuoreen koulun rehtori Jussi Silpola. Uusi tuntijako otettiin käyttöön

1.8.2016 alkaen, joten kokonaisuudessaan tavoite toteutui suunnitellusti. Uusi tuntijako li-

säsi oppilaan saamaa opetusta alakouluissa. Merkittävää oli myös se, että ruotsin kielen

opetus alkoi jo kuudennella vuosiluokalla.

6. Jatketaan oppilashuollon kokonaisvaltaista ja moniammatillista kehittämistyötä osana uu-distunutta lainsäädäntöä.

Toteutuminen:

Uusi oppilashuoltolaki astui voimaan 1.8.2014 alkaen. Laukaan kunnan oppilashuollon

toimintaa seuraa laaja-alainen oppilashuollon ohjausryhmä. Sen lisäksi toimii peruskoulu-

alueittain kolme alueoppilashuoltoryhmää, jossa ovat alueen koulut edustettuina. Toimin-

nan keskiössä ovat koulukohtaiset ja oppilaskohtaiset oppilashuoltoryhmät. Pääpaino on

ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Uusia menetelmiä on otettu käyttöön mm. Kirkon-

kylän koululla, jossa Opetus-ja kulttuuriministeriön tuella keskityttiin oppilaille annettavan

varhaisen tuen muotoihin ja uuden toimintamallin luomiseen erityisesti niiden lasten hy-

väksi, jotka ovat tuen tarpeessa mutta eivät tuen piirissä. Ensisijaisena kohteena olivat 0-

2 luokkien oppilaat. Hankkeessa yhden luokanopettajan työpanos suunnattiin siten, että

se mahdollisti oppilaiden yksilökohtaisen tapaamisen sekä yksin että vanhempien kanssa

käyttäen mm. musiikin soveltaa ja terapeuttista menetelmää, osallistavia menetelmiä,

symbolityöskentelyä ja voimavaraistavia menetelmiä. Tehtävä sijoittui kouluterveydenhoi-

tajan, koulukuraattorin ja luokanopettajan välimaastoon ja oli näin ollen heidän kaikkien

tukena oppilaiden pulmien selvittämisessä ja hoitamisessa.

Kokonaisuutena oppilashuollon resurssit ovat tiukat. Oppilashuoltolain mukaisista päivä-

määrärajoista on ollut vaikeuksia pitää kiinni ja olemme joutuneet hankkimaan mm. oppi-

misvalmiustutkimuksia ulkopuolisilta yrityksiltä. Jonot erityisesti koulupsykologeilla ovat

pitkät.

Kehittämistyöhön ovat sisältyneet myös uuden organisaation mukaisen lasten ja nuorten

hyvinvointikeskuksen/perhekeskuksen perustaminen. Suunnittelutyö alkoi keväällä 2016

ja jatkui tiiviinä syksyllä 2016. Laukaa on mukana maakunnallisessa lapsi- ja perhepalve-

luiden muutosohjelmassa yhtenä sen perhekeskuspiloteista. Perhekeskuksen suunnittelu-

työtä koordinoi ohjausryhmä, jossa ovat mukana Laukaan kunnan osastojen lisäksi seutu-

terveyskeskus ja Laukaan seurakunta sekä järjestöt. Hyvinvointikeskuk-

sen/perhekeskuksen perustamisen suunnittelu on edennyt hyvin.

7. Perusopetuksen kehittämistoiminnan painopisteenä ovat tieto- ja viestintätekniikka ja uu-det oppimisympäristöt, kerhotoiminta sekä esi- ja perusopetuksen oppimaan oppimisen vahvistaminen ja oppimismotivaation kasvattaminen.

Toteutuminen:

Kaikkia edellä olevia kehittämistoiminnan painopistealueita on toteutettu valtion erityis-

avustuksilla.

Tieto- ja viestintätekniikan kehittämistä on toteutettu Puhalletaan yhteen hiireen –

hankkeella, jossa on opettajien koulutus ollut keskeistä. Lisäksi avustuksella on voitu uu-

distaa koulujen tieto- ja viestintätekniikan laitteistoja. Vuoden 2016 lopussa saatiin Ope-

tushallituksen myöntämää erityisavustusta tutoropettajien toiminnan käynnistämiseen yh-

teensä 36.900 euroa. Avustus on käytettävissä vuoden 2017 loppuun saakka.

Oppimisympäristöjen kehittämistoiminta on keskittynyt uusien koulujen rakentamisen yh-

teyteen. Laukaa oli mukana FCG:n valtakunnallisessa Nova Schola –hankkeessa, jossa

Laukaan kunta


tarkasteltiin pedagogisia toimintatapoja ja niiden kehittymistä ottaen huomioon mm. digita-

lisaation merkitys. Kouluihin ja oppimisympäristöihin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia ja

haasteita, jotka tulisi huomioida opetuksen organisoinnissa sekä peruskorjaus- ja raken-

nushankkeissa. Kouluissa ja monitoimitaloissa korostuvat tilojen toiminnallisuus, käyttäjä-

lähtöisyys ja monikäyttöisyys. Laukaassa kohteena ovat olleet Vuonteen ekokoulu ja Lie-

vestuoreen koulun uudisrakennus, joissa molemmissa edellä olevat asiat on otettu huo-

mioon.

Koulukerhotoimintaan saatiin Opetushallitukselta 28.000 euron erityisavustus. Kaikkiaan

koulukerhoihin käytettiin 45.000 euroa vuoden 2016 aikana. Kohdassa 4 on kerrottu kou-

lukerhotoiminnan laajuudesta tarkemmin.

Esi- ja perusopetuksen oppimaan oppimisen vahvistaminen ja oppimismotivaation kasvat-

taminen on ollut osa laajempaa kokonaisuutta. Siihen on pyritty mm. siten, että opetus-

ryhmät ovat kooltaan alle 25 oppilaan ryhmiä. Oppilashuollon tukitoimilla on myös ratkai-

seva merkitys. Samoin ennalta ehkäisevä työ on tärkeää ja mitä aiemmin voimme suun-

nata oppilaalle tukea, sitä paremmin oppilaan koulunkäynti sujuu ja lisää oppimismotivaa-

tiota.

8. Koulutilojen suunnittelu ja toteutus yhdessä tilapalvelun kanssa.

Toteutuminen:

Vuoden 2016 aikana oli käynnissä kaksi merkittävää kouluinvestointisuunnitelmaa. Eko-

koulun suunnittelu käynnistyi Tekesin rahoituksella 1.1.2015 ja jatkui aina 31.8.2016

saakka, jolloin Tekesin rahoitus päättyi. Siitä eteenpäin suunnittelutyötä jatkettiin omana

työnä noudattaen tilahankkeiden normaalia suunnitteluprosessia. Toinen merkittävä han-

ke oli Lievestuoreen koulun suunnittelutyö, joka valmistui syksyllä 2016. Hankkeen rahoi-

tus toteutetaan leasing-rahoituksella, jota ei ole aikaisemmin käytetty rakentamishank-

keissa.

Vuoden 2016 aikana valmistuivat Vihtavuoren koulun muutostyöt, jossa koululle rakennet-

tiin uudet keittiö- ja ruokasalitilat kasvavalle oppilasmäärälle. Lisäksi käynnissä oli Vihta-

vuoren koulun hankesuunnitelma, jossa varaudutaan tulevien vuosien kasvavaan oppi-

lasmäärään ja uusien tilojen rakentamiseen.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Perusopetuksen toimintatuotot ylittyivät 127.300 euroa. Tuloja saatiin arvioitua enemmän koululaisten ilta-päivätoiminnasta, jossa toimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut. Valtion erityisavustus perusope-tuksen kehittämistoimintaan oli myös arvioitua suurempi. Avustusta käytettiin mm. koulujen kerhotoimintaan, koulunkäynnin ohjaajien palkkaukseen ja opetusryhmien pienentämiseen. Nämä toimet toisaalta näkyvät käyttötalouden menoissa kasvaneina henkilöstökuluina. Toimintakuluissa henkilöstökulut alittuivat 490.300 euroa. Vuoden 2016 aikana tehtiin talousarviomuutos, jossa henkilöstökuluja lisättiin 713.000 euroa. Lisäksi talousarvioon tehtiin jaksotettujen palkkojen oikaisuja, jotka perusopetuksen osalta olivat 106.800 euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna henkilöstömenot olisivat olleet 329.500 euroa suuremmat (+ 2,48 %), jota ei voida pitää hyvänä tuloksena. Suurimpana tekijä-nä ovat oppilasmäärän ja opetustuntien määrän kasvu. Myös talousarvion suunnitteluvaiheessa tehdyt vir-heet oikaistiin talousarvion muutoksen yhteydessä. Palvelujen ostoissa tapahtui suurin suhteellinen muutos ja kasvu vuoteen 2015 verrattuna (+ 13,7 %). Muis-sa kunnissa olevien laukaalaisen oppilaiden määrä on kasvanut ja kotikuntakorvauksia maksettiin aikaisem-pia vuosia enemmän. Sairaalakoulujen koulupäivien määrä on kasvanut ja v. 2016 oli kaikkinaan noin 700 laskutettavaa koulupäivää (a´ 190 euroa). Koulukuljetuskustannukset kasvoivat 152.200 euroa v. 2015 ver-rattuna. Koulukuljetukset kilpailutettiin keväällä 2016 ja uudet sopimukset astuivat voimaan 1.8.2016 alkaen, joten tällä voi olla pieni merkitys kustannusten nousussa. Myös Onerva Mäen koulussa Jyväskylässä (valtion

Laukaan kunta


erityiskoulu) olevien laukaalaisten oppilaiden määrä on kasvanut, joten tämä on lisännyt kuljetuskustannuk-sia. Myös sisäiset kouluruokapalvelun kustannukset olivat 103.000 euroa budjetoitua suuremmat. Materiaalin ostoissa määrärahat ylittyivät 39.200 euroa. Tämä johtuu siitä, että kalustoon käytettiin talousar-viota enemmän, koska tieto- ja viestintätekniikan kehittämishankkeessa saatiin valtion erityisavustusta myös laitehankintoihin. Investointiosassa ollutta varausta ei näin ollen tarvittu käyttää kuin 3.200 euroa (varaus 50.000 euroa). Toimintakate oli 0,5 % muutettua talousarvioita suurempi (118.000 euroa). Talouden suunnittelussa on kiinnitettävä enemmän huomiota lähtötietojen oikeellisuuteen ja suunnitteluai-kaan. Lukuvuosi vaihtuu kesken talousarviovuoden (1.8.) ja uuden lukuvuoden perusteet ovat usein erilaiset johtuen oppilasmäärän kasvusta.


Toimintatulot 716.600 843.967 17,8 127.367

Toimintamenot 22.657.350 22.902.675 1,1 245.325

Toimintakate 21.940.750 22.058.709 0,5 -117.959

Graafit:

Laukaan kunta


Suoritetiedot:


SUORITTEET TA/M 2016 TP 2016

Perusopetuksen oppilasmäärä Vuosiviikkotunnit Esiopetuksen oppilaiden määrä kouluissa Esiopetuksen kustannukset €/esiopetuksen oppilas Iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden lukumäärä Iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrä Kuljetusoppilaiden määrä Koulukuljetuskustannukset €/kuljetusoppilas Perusopetuksen kustannukset €/oppilas Vuosiviikkotuntien määrä/oppilas Kustannukset €/vuosiviikkotunti Kiinteistömenot €/oppilas Ruokapalvelumenot €/oppilas

2526 4540 140 5539 170 14050 805 1638 8229 1,80 4578 1416 561

2534 4597

132 5985 191

14050 870

1822 8072 1,81 4450 1409 608

Henkilökunnan määrä 31.12. Päätoimiset opettajat (sis. esiopetuksen opettajat) 233 Koulukuraattori 2 Koulupsykologi 2 Koulutoimiston henkilökunta 3

Tehtäväalue: Laukaan lukio Toiminnan kuvaus: Lukiokoulutuksen tehtävä on järjestää ja kehittää laadukasta toisen asteen opetusta Laukaan kunnassa sekä jatkaa ja edistää toisen asteen koulutuksen yhteistyötä Keski-Suomessa. Lukion toimintaa ohjaavat lukiolaki ja -asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä tuntijako ja ylioppilastutkintoa koskevat säädök-set. Laukaan lukiolla on johtokunta, johon kuuluu huoltajien lisäksi henkilökunnan, opettajakunnan ja opiskelija-kunnan edustajat. Johtokunta hyväksyy toimintasuunnitelman ja opetussuunnitelman sekä käsittelee luku-vuoden toiminnan arvioinnin. Opiskelijoita osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Opettajainkokouksissa on edustus opiskelijakunnan hallituksesta, ja työryhmissä on opiskelijajäseniä. Laukaan lukiossa korostetaan yhteisöllisyyttä ja opiskelijan hyvinvoinnista huolehtimista. Toiminnan paino-pisteeksi on valittu hyvinvointi. Opetuksen ja sen arvioinnin kehittäminen keskittyy sähköisiin oppimisympäristöihin ja sähköiseen arviointiin ja niiden monipuoliseen ja laajaan käyttöönottoon. Monimuotoinen kansainvälinen toiminta on osa lukion arkea. Uuden opiskeluhuoltosuunnitelman käyttökelpoisuutta testataan. Toisen asteen yhteistyötä tehdään sekä JAOn että POKEn kanssa. Työelämä ja yrittäjyys tuodaan osaksi lukiolaisten opintoja opintojen ohjauksen sekä aineenopetuksen yhteydessä ja lisäksi erillisinä teemapäivinä (Koulutus- ja työelämäpäivä; Yrittäjyyskasvatuspäivä). Yhteistyö POKEn kanssa näkyy lukion toiminnan vo-lyymissa, talousarviovuonna 2016 järjestettiin lukion koordinoimana noin 5 POKEn toiminnan alle kuuluvaa kurssia. Vuonna 2016 valmistui POKElta ensimmäinen kaksoistutkinto-opiskelija, joka suoritti lukio-opintonsa Laukaan lukiossa. Laukaan lukiossa toimintaa on tehostettu, ja opiskelijakohtaisia kustannuksia on saatu pienennettyä. Koulu-kohtaisten kurssien tarjontaa rytmittämällä on keskimääräisiä ryhmäkokoja saatu kasvatettua, mutta samalla

Laukaan kunta


on pystytty ylläpitämään monipuolinen kurssitarjonta. Vuonna 2016 lukioissa aloitettiin siirtyminen uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman käyttöön. Kahden erilaisen opetussuunnitelman käyttäminen samanai-kaisesti aiheutti omat haasteensa, koska eri opetussuunnitelmien kurssit eivät monilta osin vastaa toisiaan. Viimeisten viiden vuoden aikana lukion työjärjestyksiin on tehty aikataulumuutoksia ja kurssien rytmittämistä on parannettu. Samaan aikaan lukion opiskelijamäärä on kasvanut yli 20 %. Opiskelijakohtaisia kustannuk-sia on pystytty vähentämään. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Laukaan lukiossa annetaan opetusta 300 kurssia viikossa, 1,46 h/opiskelija.

(Kevätlukukaudelle tuntikehysresurssi oli 292 kurssia ja syyslukukaudelle 305 kurssia.)

Toteutuminen:

Tavoite toteutui suunnitellun mukaisesti, opetusta annettiin 296 kurssia viikossa.

2. Tavoite: Valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin

Toteutuminen:

Laukaan lukion opettajakunta on kehittänyt sähköistä arviointia ja järjestänyt sähköisiä

kokeita. Sähköiset oppimisympäristöt ovat käytössä päivittäin, ja niitä käytetään kaikissa

oppiaineissa. Vertaistuki ja -ohjaus toimivat hyvin. Kaikki lukionsa aloittavat käyvät heti

opintojensa alussa TVT1-metodikurssin, jossa tutustutaan lukiossa käytettäviin sähköisiin

oppimisympäristöihin ja harjoitellaan TVT-taitoja. Lisäksi opiskelijoiden taitotaso testataan

TVT-testillä. Mikäli opiskelijalla havaitaan puutteita perustaidoissa, hänet ohjataan TVT2-

peruskurssille.

Ylioppilastutkintolautakunnan Abitti-järjestelmään on perehdytty ja sen käyttäminen kurs-

sikokeissa on mahdollista lukiolle hankitun Netti-Niilo -järjestelmän avulla. Laukaan lukio

on osallistunut kaikkiin ylioppilastutkintolautakunnan järjestämiin sähköisen ylioppilasko-

keen harjoituksiin ja järjestänyt myös omia harjoituksia. Opettajia on valmennettu kohtaa-

maan mahdollisia ongelmatilanteita niin sanotuissa katastrofiharjoituksissa. Syksyllä 2016

opiskelijoitamme osallistui ensimmäisiin varsinaisiin sähköisiin ylioppilaskokeisiin ongel-

mitta.

Laukaan lukiolla on täydet valmiudet sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteuttamiseen.

Tarvittavat rakenteelliset muutostyöt tehtiin jo vuonna 2015 ja kaikki tarvittavat tieto- ja

sähkötekniset kaapelit ja laitteet hankittiin vuonna 2016.

Sähköistymisen vuoksi lukioon hankittiin myös lisää kannettavia tietokoneita. Suurelta

osin opiskelijat käyttävät kuitenkin opinnoissaan ja ylioppilaskokeissaan omia tietokoneita.

Opiskelijoiden tietokoneiden asetusten säätäminen Abittia varten tapahtuu niin sanotuissa

abittiklinikoissa, jotka aloitettiin vuonna 2016.

Sähköisten oppimisympäristöjen ja arvioinnin kehittämistä sekä sähköisiin ylioppilas-

kirjoituksiin valmistautumista veti lukion eYO-ryhmä.

Laukaan kunta


3. Tavoite: Uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman suunnittelu ja käyttöönotto

Toteutuminen:

Lukiossa viimeisteltiin keväällä 2016 nopealla ja tiiviillä aikataululla uuteen tuntijakoon

pohjautuva uusi opetussuunnitelma (LOPS2016), jonka mukaan jo syksyllä lukionsa aloit-

taneet opiskelevat. Lukion johtokunta hyväksyi uuden tuntijaon ja opetussuunnitelman

9.6.2016. Lukiossa opiskellaan siis kahdella eri tuntijaolla ja opetussuunnitelmalla saman-

aikaisesti. Työjärjestysten laadinta oli tavallista haastavampaa, ja resurssitarvetta on ollut

vaikea täysin ennustaa etukäteen.

Uuden opetussuunnitelman myötä uudistuivat myös oppimateriaalit, joita on täten joudut-tu hankkimaan tavanomaista enemmän. Lisäksi yhdessä opetussuunnitelman kanssa uudistettiin 1.8.2016 alkaen myös opiskelijamäärään ja kiinteään perusarvoon perustuvan lukioresurssin laskentaperusteet. Virkaehtosopimuksen mukaan lukiossa on käytettävä osa kehyksestä lukioresurssiin, joka maksetaan opetuksen ulkopuolisesta toiminnasta. Uudistuksen myötä lukioresurssin määrä kasvoi siten, että Laukaan lukiossa vaikutus oli kaksi kurssia.

4. Tavoite:

Lukio hakee Opetushallituksen hankehakua Laukaa Viisas tukemaan lukioiden opiskelija-

arvioinnin ja sähköistymisen muutosta. Lukio hakee myös Kansainväliseltä liikkuvuuden

ja yhteistyön keskukselta CIMOlta Kohti uudistuvaa koulua -ohjelman liikkuvuustukea.

Toteutuminen: Opetushallitus myönsi lukiolle 31.200 euroa Laukaa Viisas -hankkeeseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja siihen on budjetoitu sekä kalusto-hankintoja että henkilöstökuluja. Hanke on suunniteltu siten, että se istuu olemassa ole-vaan toimintaan, ja siihen sisällytetään työjärjestykseen sijoitettuja TVT- ja uuden opetus-suunnitelman mukaisia teemakursseja. Hankkeen avulla voidaan kattaa myös uuden opetussuunnitelman käyttöönotosta, lukioiden arvioinnin muutoksesta ja ylioppilaskirjoi-tusten sähköistymisestä aiheutuvia opettajien koulutusmenoja. Hanke käynnistyi syksyllä 2016, mutta toiminta tapahtuu pääosin vasta kalenterivuonna 2017. CIMO myönsi lukiolle 8.400 euroa Kohti uudistuvaa koulua -ohjelman liikkuvuustukea. Ohjelman myötä Laukaan lukio toteuttaa opetushenkilöstön ja opiskelijoiden vaihdon Ka-nadalaisen Calgaryssa olevan lukion kanssa. Ohjelman tavoitteena on uudistaa opetusta ja kouluja oppimiskokemuksia jakamalla. Ohjelmalla halutaan myös parantaa oppilaiden ja opiskelijoiden oppimistuloksia sekä edistää tasa-arvoa. Ohjelman suunnittelu aloitettiin syksyllä 2016, mutta varsinainen vaihto tapahtuu kalenterivuonna 2017.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Toimintatuotot olivat vuonna 2016 ennakoitua suuremmat. Tämä johtui pääasiassa lukion aktiivisesta kan-sainvälisyystoiminnasta. Ulkomaille suuntautuneiden leirikoulujen opiskelijat maksoivat omavastuuosuuksia ennakoitua enemmän. Lisäksi lukion opettajat antoivat POKEn opiskelijoille arvioitua enemmän opetusta. Lukio maksoi opettajien palkat tämän opetuksen osalta ja POKE puolestaan hyvitti kulut lukiolle. Tämä näkyy kohonneina toimintatuottoina. Myös toimintakulut olivat vuonna 2016 ennakoitua suuremmat. Tämä johtui henkilöstökuluista, jotka ylittyivät budjetoitua suurempien palkkakulujen vuoksi 6,7 %. Lukio järjesti vuonna 2016 opetusta kurssimäärissä mitattuna vähemmän, kuin mitä sille oli tuntikehysresurssina myönnetty. Kurssimäärää kuitenkin nostettiin lukuisten uudistusten ja erityisesti kasvaneen opiskelijamäärän vuoksi kesken kalenterivuoden 2016. Luku-vuodelle 2015-2016 myönnetty kurssimäärä oli 292 ja lukuvuodelle 2016-2017 vastaavasti 305. Tätä ei ollut ennakoitu vuoden 2016 talousarviossa. Tärkein tehokkuutta mittavaa indikaattori, kurssia/opiskelija, pysyi kuitenkin likimain ennallaan. Lisäksi muut, kuten palveluiden ostoista koituvat kulut, jäivät budjetoitua pie-nemmäksi.

Laukaan kunta



Toimintatulot 39.000 61.846 58,6 22.846

Toimintakulut 1.445.490 1.489.236 3,0 43.746

Toimintakate 1.406.490 1.427.389 1,5 -20.899

Graafit:

Suoritetiedot:



Opiskelijamäärä (syksyn tilanne) Opetustuntienmäärä (syksyn tilanne) Opetustuntien määrä/opiskelija (syksyn tilanne) Kustannukset euroa/opiskelija Kiinteistömenot euroa/opiskelija Ruokapalvelumenot euroa/opiskelija

205 292 1,42 6861 948

575

206 305 1,48 6929

944 498

Henkilökunnan määrä 31.12.

Rehtori

Opettajia 15, joista kolmella opetusta myös yläkoulussa. Lisäksi kuudella yläkoulun opettajalla opetusta myös lukiossa. Näistä opinto-ohjaajalla suurin osa työmäärästä lukiossa.

Laukaan kunta


VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Tehtäväalue: Kirjastotoimi Toiminnan kuvaus: Kirjasto tukee kuntalaisten tiedonhankintaa, opiskelua, virkistystä ja kulttuuriharrastusta tarjoamalla käyttöön monipuoliset ja uusiutuvat aineistokokoelmat, henkilöstön ammattitaidon, kirjastotilat ja verkkopalvelut. Kir-jasto tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden sähköisten palvelujen käyttöön ja opastaa asiakkaita verkkopalve-lujen käytössä. Laukaan kirjasto tarjoaa asiakkailleen kirjastoaineistoa, verkkopalveluita, kirjastotiloja ja henkilöstön antamaa tietopalvelua ja opastusta. Kirjastolain mukaan kirjastopalveluiden tavoitteena on ”edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansa-laisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen”. Palveluja tarjoaa pääkir-jasto, kaksi lähikirjastoa ja kirjastoauto. Palvelut pyritään saamaan myös niiden käyttäjien ulottuville, jotka ovat lähipalvelujen ja julkisen liikenteen varassa. Kirjastoaineistoa hankitaan ja lainataan tarkoituksena tukea opiskelua ja harrastuksia sekä virkistystä ja elä-myksiä. Kirjaston tilat toimivat kohtauspaikkana ja etenkin lapsiperheille tärkeänä oleskelu- ja virkistyspaik-kana. Kirjaston tiloissa kokoontuvat monet yhdistykset ja toimintaryhmät. Kirjastoissa järjestetään tapahtumia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö koulujen kanssa on tiivistä: luokat saavat tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetusta ja kirjaesittelyjä eli kirjavinkkausta. Näillä tuetaan hyvän lukutaidon oppimista, koulutyötä ja lukuharrastusta. Hyvä lukutaito ja luetun ymmärtäminen kehittyy vain lukemalla. Kirjastoauto toimii kyläkoulujen koulukirjastona. Lapsille pide-tään säännöllisesti satutunteja. Koululuokat ja päiväkotiryhmät käyttävät kirjastoja myös aukioloaikojen ulko-puolella, joten aukiolotuntien määrä ei täysin kuvaa toiminnan laajuutta. Kirjaston verkkopalvelut ja laitteet antavat kuntalaisille mahdollisuuden sähköisten palvelujen käyttöön myös niille asukkaille, joilla ei ole itsellään laitteita ja verkkoyhteyksiä. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Toimipisteiden aukiolotunteja 5 100, lainausten määrä 298 000. Koululuokkien ja muiden ryhmien opetustunteja 90 kertaa, osallistujia 1900. Tapahtumia 50, osallistujia 850.

Toteutuminen:

Toimipisteiden aukiolotunteja 5 646, lainausten määrä 315571. Koululuokkien ja muiden

ryhmien opetustunteja 110 kertaa, osallistujia 1539. Tapahtumia 68, osallistujia 1539.

2. Tavoite: Kirjasto jatkaa e-aineistojen tarjoamista ja laajentaa tarjontaa yhdessä Keski-kirjastojen kanssa, sekä opastaa asiakkaita e-aineistojen käyttöön

Toteutuminen:

E-aineistoja on hankittu yhteistyössä Keski-kirjastojen kanssa. E-kirjojen lisäksi käytössä

on aiemmin hankitut e-lehtipalvelut ja e-musiikkipalvelu. Henkilökunta on opastanut kiin-

nostuneita asiakkaita. E-aineistojen saatavuutta on parantanut pääkirjastossa lehtisalin

tietokone joka on tarkoitettu etenkin e-lehtien lukemiseen.

Laukaan kunta


3. Tavoite: Kirjasto jatkaa suunnitelmallista yhteistyötä koulujen kanssa.

Toteutuminen:

Suunnitelmallista yhteistyötä koulujen kanssa on jatkettu ja kehitetty. Muun muassa toi-

mintaohjeita on selkiytetty ja aktiivisesti kutsuttu kouluja kirjastoon. Kirjastonkäytön ope-

tusten lisäksi ensiluokkalaiset kutsutaan sanataidetuokioon osana Kulttuurilaukka-

kulttuuriopetussuunnitelmaa.

4. Tavoite: Kirjasto tarjoaa tiloja laukaalaisten toimijoiden käyttöön ja järjestää tapahtumia kuntalaisil-le yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa

Toteutuminen:

Pääkirjaston varattavat tilat opintosali, neuvotteluhuone, tutkijanhuone ja myös satuhuone

ovat runsaassa käytössä. Pääkirjaston näyttelyaula on varattu yli vuodeksi eteenpäin.

Näyttelytilaa ja satuhuonetta on kehitetty. Tapahtumia on järjestetty yhteistyössä paikallis-

ten toimijoiden kanssa eri teemoin, mm. kädentaito, kirjallisuus, lasten ja koko perheen

tapahtumat, kansanperinne.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Myöhästymismaksuja maksettiin vähemmän kuin oli budjetoitu. Leppäveden kirjaston remonttiin liittyvä asia-kaspalvelupöydän uudistus oli arvioitua kalliimpi. Kirjastotoimi kuitenkin pysyi budjetissa.

Tunnusluku TA 2016 TP 2016

Kirjastokäynnit 150000 151860

Aineiston lainat 295000 315014

Lainaajat 6600 6937

Lainat / asukas 15,6 16,8

Etäkäyttö 50000 69147

Koululuokkien ja ryhmien ope-tustunnit

90 110

Osallistujat opetuksiin 1900 2 348

Kirjastoaineisto, kpl 145000 143 761

Vuosihankinta, kpl 5900 5077

Hankinta kpl / 1000 as 311 271

Bruttomenot / asukas 50,30 50,51

Aineistomenot / asukas 5,66 5,74

Lainat / henkilötyövuosi 26451 27109

Henkilökunnan määrä 31.12.2016 11.62

Tehtäväalue: Vapaa-aikatoimi Toiminnan kuvaus: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on järjestää liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja työllisyyspalveluja. Tavoitteena on edistää vapaa-ajantoimintojen harjoittamista, harrastamista ja edistää asukkaiden hyvinvointia, sekä edistää palvelujen saatavuutta ja lisätä vapaa-ajan palvelujen käyttöä. Liikuntapalvelujen perustehtävänä on luoda kuntalaisille liikuntaedellytyksiä ja siten edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Liikuntapalvelujen toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaedellytysten sekä seurojen toimintaedellytysten turvaamista. Alle 18–vuotiaiden liikuntaseuroissa harrastavien nuorten liikuntavuorot ovat maksuttomia.

Laukaan kunta


Nuorisotilat on neljässä taajamassa. Tilat ovat avoinna pääsääntöisesti tiistaina, torstaina ja sunnuntaina. Vähintään joka toinen perjantai pidetään nuorisokahvilaa. Pääosa kävijöistä ovat 13-18-vuotiaita. Nuoria kohdataan myös yläkouluilla, etsivän nuorisotyön ympäristöissä, pienryhmissä ja leireillä. Kulttuuripalvelujen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Järjestetään erilaisia tapahtumia yhdessä koulujen kanssa kuten kulttuurikujeilut. Työllisyyspalveluissa palveluja kehitetään ja uudistetaan lainsäädännön mukana. Haetaan aktiivisesti rahoi-tusta erilaisiin työllistämistä tukeviin hankkeisiin. Vattipaja työllistää ja järjestää osaltaan kuntouttavaa työ-toimintaa niitä taritseville. Välillisesti tuotetaan palveluja Laukaan kunnan muille yksiköille ja laukaalaisille. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Liikuntatilojen käyttöaste 85-90 % aukiolo- ja käyttöaikana

Toteutuminen:

Liikuntatilojen tavoiteltu käyttöaste toteutui

2. Tavoite: Vattipajalla on 200 valmentautujaa vuodessa

Toteutuminen:

Valmentautujien määrä oli 198

3. Tavoite: Jaetaan 86 700 perus- ja kohdeavustuksia järjestöille

Toteutuminen:

Avustuksia jaettiin 84 713 euroa

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Vertaus budjettiin/ muutettuun budjettiin, toimintatuotot, toimintakulut Toimintatuotot lisääntyivät 193.000 eurolla ja toimintakulut pysyivät lähes budjetissa, ylitystä tuli 18.000 eu-roa. Työllisyysyksikössä toiminnantuotot lisääntyivät 127.000 euroa ja toimintakulut ylittyivät 191.000 eurol-la. Suurin lisäys toimintakuluissa oli Kelalle maksettavan palautuksen nousu 1.024.671 euroon. Graafit:

Laukaan kunta


Laukaan kunta





Hallinto Henkilökunta Vakinaiset

15,8

15,8

Määräaikaiset (kovalla rahalla) nuorisotalon kerho-ohjaajat, iltavalvojat, latujen ajajat

30 39

Kesätyöntekijät, uimaopettajat, leiri- ja urheiluohjaajat ja ruo-honleikkaajat

77 78

Järjestö avustukset/määrä 35 32

Jaetut avustukset/euroa 86 700 84 713

Terveysliikunta

osallistuneet/määrä 7 430 7 862

Uimakoululaiset, urheilu- ja kerhotoiminta/käyntikerrat sekä kyläillat ja järjestöpalaverit

2 310 3 275

Vapaa-ajantilapalvelut

Liikuntasalit

käyttökerrat/viikko 3 000 3 300

Urheilukentät, kyläkentät ja jääalueet

käyttökerrat/viikko 6 650 6 300

Nuorisopalvelut

Vapaa-aikatalot

Käyttökerrat/nuorisotoiminta/vuosi 13 500 9 052

Käyttökerrat, muut/vuosi 22 000 20 685

Työllisyyspalvelut

Tuki työllistetyt, kunnan eri osastot (sis. kunnan rahaa) 81

Tuki työllistetyt, yritykset (sis. kuntalisän) 80

Muu rahoitus (ykp, työkokeilu, tettiläiset yms) 50

Kuntouttava työtoiminta 97

Palveluohjaus 90

Työllisyysyksikön hankkeiden ohjauspalvelut

TyöVäylä –hanke 216

Uutta Virtaa –hanke 83

TiimiVoimaa -hanke 40

Vattipaja

Valmentautujien määrä 200 198

Henkilökunnan määrä 31.12. 15,8 hlöä

Laukaan kunta


Tehtäväalue: Kansalaisopisto Toiminnan kuvaus: Kansalaisopisto tarjoaa matalan kynnyksen harrastus- ja oppimispaikkoja sosiaaliselle kasvulle ja itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiseen elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta eri puolilla Laukaata. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Kansalaisopistossa ylläpidetään kaikkien aineryhmien monipuolista kurssitarjontaa ja lisä-tään nuorille suunnattuja kursseja. Käsityö –ja kuvataideaineiden tarjontaa monipuoliste-taan.

Toteutuminen:

Kansalaisopistossa toteutettiin 6820 opetustuntia eri ainealueilta.

2. Tavoite: Valtionosuuteen oikeuttava opetus 6600 tuntia. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oi-keuttavassa koulutuksessa on 3000. Taiteen perusopetus 640 tuntia ja kurssilaisten mää-rä 190.

Toteutuminen:

Kansalaisopiston toteutunut opetustuntimäärä oli 6820t ja kurssilaisten määrä 3355. Tai-

teen perusopetuksen tuntimäärä oli 620t ja kurssilaisten määrä 200.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Aikuiskasvatuksen kokonaistalousarviossa pysyttiin. Tarkistettu talousarvio alitettiin 20.400 eurolla mikä joh-tuu yhdestä täyttämättömästä toimesta. Kansalaisopiston käyttökustannukset per oppitunti pysyivät edellisen vuoden tasolla ja käyttökustannukset per opiskelija kasvoivat hieman edellisestä vuodesta.

Laukaan kunta




Kansalaisopisto

Vaikuttavuusnäkökulma

Opetustuntien määrä 6600 6822

Kurssilaisten määrä 3000 3355

Asiakasnäkökulma

Opintoryhmien määrä 290 288

Opiskelijamäärä/ opintoryhmä 10 12

Prosessinäkökulma

VO=valtionosuus (valtionosuustunnit) 278 000 281 623

Käyttökustannukset/ opiskelija (VO huomioiden) 129 (45)

Kustannukset/oppitunti (VO huomioiden) 63 (22)

Taiteen perusopetus

Vaikuttavuusnäkökulma

Opetustuntien määrä 640 621

Kurssilaisten määrä 190 205

Asiakasnäkökulma

Opintoryhmien määrä 19 19

Opiskelijamäärä/ opintoryhmä 10 11

Prosessinäkökulma

Käyttökustannukset/ opiskelija 55

Kustannukset/oppitunti 18

Henkilökunnan määrä 31.12. päätoimiset 4,4 hlöä, sivutoimiset 9 henkilötyövuotta

Laukaan kunta


KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue: Maankäyttö Toiminnan kuvaus: Maankäytön tulosyksikön toiminta painottui vuonna 2016 kiireellisten asemakaavamuutosten valmisteluun. Vuonna 2015 valmistuneen kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelman vaikutuksesta käynnistyi infraan ja rakentamiseen liittyviä hankkeita, joiden toteuttaminen edellyttää asemakaavojen tarkastamista ja muut-tamista. Kunnan alueella käynnistyi vuoden aikana myös uusia aluekehityshankkeita, joissa suunnittelualueiden maankäyttöä on visioitu ja suunniteltu juridista kaavaa kevyemmällä ja vapaamuotoisemmalla suunnitelmal-la. Laukaan Kehitysyhtiö Oy ja kunta käynnistivät yhdessä kehittämissuunnitelmat Lievestuoreen keskustas-sa sekä Kirkonkylän satamassa ja satamapuistossa. Molemmat hankkeet on toteutettu osallistavan suunnit-telun periaatteilla, jossa kuntalaisia sekä alueen toimijoita ja yrittäjiä on osallistunut suunnitelman sisällön tuottamiseen ja laatimiseen mm. yleisötilaisuuksissa ja web-pohjaisissa kyselyissä. Kaavoitettavaksi tarkoitettua raakamaata hankittiin yhteensä noin 76 ha, josta suurimpina Kylmälän kauppa Lievestuoreelta noin 43 ha ja Sorajyvän kauppa Leppävedeltä noin 12 ha. Lisäksi kunnalle hankittiin asema-kaavoitettuja alueita yhteensä noin 10 ha. Maanhankintaan käytettiin yhteensä noin 988.000 euroa. Uusia asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja luovutettiin rakennettavaksi 13 kpl, joista viisi myytiin ja kahdeksan vuokrattiin. Lisäksi vuokrattiin yksi liiketontti kirkonkylän keskustasta ja kaksi yritystonttia teolli-suusalueilta. Vuokra-alueita myytiin vuokralaisille 6 kpl. Kevään 2016 aikana otettiin käyttöön uusi kuntarekisteri- ja paikkatietoympäristö. Käyttöönoton jälkeinen aika on kuormittanut ja käyttänyt henkilöstöresursseja suunniteltua enemmän. Kuormittavia tekijöitä ovat olleet mm. aineiston eheyttäminen ja täydentäminen sekä uuden toimintaympäristöön oppiminen. Uuden toimintaympäristön hyödyt on havaittu yli palvelualueitten ja aineiston hyödyntäminen aiempaa suuremmalla käyttäjäkunnalla on saanut jalansijaa päivittäisessä työskentelyssä. Vuoden 2016 aikana henkilöstössä tapahtui muutoksia yhden kartoittajan irtisanouduttua. Irtisanoutuneen tilalle palkattiin uusi työntekijä. Metsistä myytiin puuta yhteensä noin 15.500 m³. Suurimmat hakkuumäärät painottuivat talousmetsiin, mutta kokonaiskertymässä ovat mukana myös tonttihakkuut sekä taajamien puisto- ja lähimetsissä tehdyt harven-nushakkuut. Hakkuita varten tehtäviä ennakkoraivauksia tehtiin noin 22 ha, taimikonharvennustöitä noin 37 ha ja uutta taimikkoa perustettiin noin 50 ha (maanmuokkaus ja istutus/kylvö).


1. Tavoite: Metsätiloja hoidetaan jatkuvasti metsäsuunnitelman ja metsänhoitokonsultin esitysten mukaisesti. Tavoitteelliset hakkuutulot ovat 400 000 euroa. Aiempien vuosien päätehak-kuiden uudistamiseen käytetään 50.000 euroa ja muihin hoitotöihin 30.000 euroa. Näin ol-len hoitokustannuksia on yhteensä 80.000 euroa.

Toteutuminen:

Pääpaino hakkuissa oli aiemmilta vuosilta leutojen talvien myötä siirtyneiden leimikoiden

korjuussa. Hyvien olosuhteiden ansioista korjuut onnistuivat hyvin myydyillä leimikoilla.

Muutamia, lähinnä talvikorjuukelpoisia leimikoita siirtyi kevättalven 2017 korjuisiin, mutta

euromääräiset tavoitteet saavutettiin. Tulot toteutuivat 40 % talousarviota suurempana, ol-

len noin 560.000 euroa. Tulojen ylitys selittyy mm. sillä, että yleensä toteutuneet hakkuu-

määrät (m³) kasvavat arvioidusta, jolloin niistä tulee myös enemmän tuloja. Lisäksi ta-

lousarviossa ei oltu huomioitu tontti- ja puistohakkuista saatavia tuloja. Näitä olivat mm.

Vihtavuoren puistohakkuut ja Kantolan lähimetsähakkuut.

Laukaan kunta


Metsänhoitotöiden painotus oli aiemmilta vuosilta tehtyjen päätehakkuualojen uudistamis-

kuluissa ja raivaussahatöissä. Lannoituksia tai metsänparannustöitä (lisätuotto-hakuisia

investointeja) ei tehty. Metsien puustorakenne sisältää huomattavan määrän ajankohtaisia

taimikonhoitokohteita, jotka on tärkeä priorisoida työksi ennen viime vuosina uudistettujen

alueiden ensimmäistä varhaishoitotarvetta (4-6 vuotta istutuksesta). Tämä painotus tulee

jatkumaan myös vuonna 2017.

2. Tavoite: Metsäomaisuuden tuottoa parannetaan investoimalla metsäautotieverkon parantamiseen.

Toteutuminen:

Tieverkkoa parannettiin yhteensä noin 4,5 km matkalta, ennen kaikkea lähivuosien leimi-

koiden markkina-arvon nostamista silmälläpitäen. Kunnossa oleva ja ympärivuotisen

puunkuljetuksen mahdollistava tienverkko takaa korkean puun hintatason ja mahdollistaa

kesäkorjuun maksimoinnin (hintaetu). Lisäksi se palvelee virkistyskäyttöä ja parantaa yh-

teishenkeä naapuritilojen kanssa (muut tienkäyttäjät, mökkiläiset). Euromäärällisesti bud-

jetti käytettiin täysimääräisesti.

3. Tavoite: Maaomaisuuden myynnin tavoitteena on, että maanhankintaan kohdennetaan vuosittain tonttien myynti- ja vuokratuloja vastaava määrä. Tontin myyntitulot ovat 350.000 euroa ja vuokratulot 300.000 euroa.

Toteutuminen:

Toteutuneet myyntitulot olivat noin 333.000 euroa, eli tavoite ei täyttynyt. Sen sijaan vuok-

ratulot olivat noin 325.100 euroa, eli noin 25.100 euroa budjetoitua enemmän.

4. Tavoite: Lievestuoreen Liisan tien yritystontit esirakennetaan.

Toteutuminen:

Esirakentaminen on tarkoitus toteuttaa oppilastyönä Lievestuoreella toimivan aikuiskoulu-

tuskeskuksen maanrakennuspuolen toimesta. Toimenpiteet jäi kuitenkin tekemättä oppi-

laitoksen resurssipulan vuoksi.

5. Tavoite: Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseva metsätila Heikkilä 179-412-7-45 tullaan myy-mään vuosien 2016 ja 2017 aikana. Vuonna 2016 myydään tilan pohjoinen palsta, jonka myyntiarvo on 40.000 euroa (metsätaloudellinen arvo). Toteutuminen:

Pohjoispalstan myynti järjestettiin julkisella nettihuutokaupalla. Pohjahintana oli 84.000

euroa ja korkein tarjous nousi 101.000 euroon. Käyttötaloustulo oli tästä noin 72.000 eu-

roa.

6. Tavoite: Uusi kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä otetaan käyttöön. Toteutuminen:

Uusi kuntarekisteri- ja paikkatietoympäristö on tuotanto käytössä ja osaamista syvenne-

tään.

Laukaan kunta


7. Tavoite: Kartta-aineistot muutetaan valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään N2000. Toteutuminen:

Laukaan kunnan tuottama ja ylläpitämä kartta-aineisto on päivitetty täysin korkeusjärjes-

telmään N2000.

8. Tavoite: Maankäytönsuunnittelun ja rakennusvalvonnan seudullista yhteistyötä selvitetään. Toteutuminen:

Seudullisesta yhteistyötä on selvitetty keskusteluin alueen muiden kuntien kanssa. Kes-

kustelu eivät ole johtaneet toimenpiteisiin.

9. Tavoite: Lievestuoreen keskustan kehittämissuunnitelman valmistelu käynnistetään Toteutuminen:

Lievestuoreen keskustan kehittämissuunnitelma on käynnistetty syksyn 2016 aikana.

Suunnitelma valmistuu keväällä 2017

10. Tavoite: Yleiskaavahankkeet:

- Kirkonkylän yleiskaava; kaavahankkeen valmisteluvaihe Toteutuminen: Yleiskaavan valmistelu on käynnistynyt luonto- ja maisemaselvityksen laatimisella. Luontokohteet on inventoitu keväällä 2016.

- Keski-Laukaan pohjoisosa, osa-alue I; kaavaehdotus asetettu nähtäville Toteutuminen: Keski-Laukaan pohjoisosan, osa-alueen I Piilopohja-Kuukkala yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 24.9. – 26.10.2015 välisen ajan. Yleiskaavatyöhön vaikuttaa mm. Jyväskylä-Äänekoski rataosuuden sähköistäminen ja maantien 637 mahdollinen liittymien karsiminen, joka aiheuttaa lisäselvitystarpeita ja suunnittelua liikenne-verkon osalta. Alueen luonto- ja maisemaselvityksiä on myös päivitetty. Lisäselvitysten laadinta on käynnistetty vuoden 2016 aikana ja ne valmistuvat keväällä 2017, jonka jälkeen kaavaluonnos voidaan valmistella kaava-ehdotukseksi.

- Vehniän kylän eteläosan yleiskaava; kaavaehdotus asetettu nähtäville Toteutuminen: Vehniän kylän yleiskaavan valmistelua jatkettiin vuoden 2015 aikana tavoitteena asettaa koko alkuperäistä suunnittelualuetta kokeva kaavaluonnos nähtäville alku-vuoden 2015 aikana. Vt 4 Vehniä – Äänekoski ympäristövaikutusten arviointimenet-telyn keskeneräisyyden vuoksi yleiskaava-alue jaettiin kahteen osaan. Kaavaluon-noksen valmistelua jatkettiin Vehniän eteläosan osayleiskaavana, jonka luonnos on ollut nähtävillä 5.2. – 9.3.2015 välisen ajan. Eteläosan yleiskaavaehdotusta on ollut nähtävillä 15.9.-17.10.2017.

- Leppävesijärven rantayleiskaavan numeeristaminen ja ajantasaistaminen; kaava-

luonnos asetettu nähtäville

Toteutuminen:

Leppävesijärven rantayleiskaavan numeeristaminen ja ajantasaistaminen tehdään

muiden kaavatöiden rinnalla. Kaava ei ole kiireellinen, joten työtä jatketaan työtilan-

teen salliessa.

Laukaan kunta


11. Tavoite:

Merkittävämmät asemakaavahankkeet - Pohjois-Kuhajärven eli Kuhamäen asemakaava; hyväksytään kunnanvaltuustossa

Toteutuminen: Asemakaavan muutos ja laajennus hyväksyttiin kunnanhallituksessa 19.12.2016 §235 ja kunnanvaltuustossa 23.1.2017 §2.

- Aikalanmäen asemakaava; hyväksytään kunnanvaltuustossa Toteutuminen: Asemakaavan muutos hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 25.4.2016 §13.

- Kirkonkylän sairaalanmäen asemakaava; kaavaluonnoksena asetettu nähtäville Toteutuminen: Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä 23.3.-25.4.2016 välisen ajan.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Maankäytön toimintakulut toteutuivat 98,8 %. Mm. uuden paikkatietojärjestelmän käyttöönotto alitti talousar-vion. Toimintatuotot ylittyivät arvioidusta ja toteuma oli 114 %. Arvioitua enemmän tuloja tuli maankäyttö- ja kehit-tämiskorvauksista (28.000 euroa) sekä metsän myynnistä (159.000 euroa). Graafit:

Maaomaisuuden tulot (käyttötalous- ja investointitulot) ja menot vuosina 2007–2016 sekä talousarvioluku vuodelle 2017.

Laukaan kunta


Metsäomaisuuden tuotto vuosina 2007–2016 sekä talousarvioluku vuodelle 2017.

Metsäomaisuuden menot (metsänhoito) vuosina 2007–2016 sekä talousarvioluku vuodelle 2017. Vuoden 2016 luku sisältää noin 40.000 euron investoinnin metsäautoteiden kunnostamiseen.

Suoritetiedot:

TA 2016 TP 2016

Hyväksytyt asemakaavat, ha 60 19

Hyväksytyt yleiskaavat, ha 0 0

Maanhankintamenot, euroa 700 000 1 024 000

Maanmyyntitulot, euroa 350 000 333 000

Maanvuokratulot, euroa 300 000 333 000

Hakkuutulot, euroa 400 000 560 000

Metsänhoitomenot, euroa 80 000 62 000

Laukaan kunta


Tehtäväalue: Rakennusvalvonta Toiminnan kuvaus: Rakennusvalvonnan vuosi oli tavanomaista hiljaisempi. Yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi lupamäärä rakennuslupien osalta pieneni edelleen. Toimenpidelupien osalta määrä pysyi lähes samana. Ainoastaan rakennuslupakatselmusten määrä kääntyi nousuun. Rakennuslupakatselmuksia oli vuonna 2015 suoritettu 584, kun niitä vuonna 2016 suoritettiin 679. Maa-ainesten ottoalueiden lupakatselmuksia suoritettiin vähemmän kuin edellisvuonna, mutta vuoden 2015 katselmusten määrä olikin ollut poikkeuksellisen runsas. Maa-aineslupien valvonta on siirtynyt ympäristötoi-meen vuoden 2016 alusta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Rakennuslupa-arkiston digitoinnin ja sähköistämisen käynnistäminen

Toteutuminen: Rakennuslupa-arkiston sähköistäminen on käynnistetty ja arkistosta on skannattu lupien pääpiirustukset ja lupapäätökset vuosilta 2008-2016 sekä vuosi 1989.

2. Tavoite:

Sähköisen lupa-asioinnin käynnistäminen

Toteutuminen: Rakennusvalvonnan ohjelmisto muutettiin KuntaNetistä Trimble Locukseen keväällä 2016. Sähköisen lupa-asioinnin käynnistäminen on viivästynyt, koska ohjelmistomuutos ja ohjelmiston käyttöönotto on vienyt resursseja odotettua enemmän.

3. Tavoite:

Rakennusjärjestyksen päivittäminen

Toteutuminen: Rakennusjärjestysluonnosta on valmisteltu eteenpäin. Luonnokseen valmistellaan maan-käytössä ennen nähtäville asettamista määräykset hajarakentamisen rakennusoikeuden muodostumisperiaatteista maankäytössä.

4. Tavoite:

Rakennepoliittisen ohjelman johdosta käynnistetyt keskustelut ympäristökuntien kanssa seudullisesta rakennusvalvontaorganisaatiosta jatkuvat

Toteutuminen: Keski-Suomen kuntien rakennusvalvontojen tilannekatsaus on tehty, mutta konkreettisia keskusteluja ei ole käynnistetty. Rakennusvalvonnan kokonaisuus ei ole mukana maakun-tauudistuksessa.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Rakennusvalvonnan tulot jäivät talousarviosta 36.800 euroa rakennuslupien ja maa-ainesten ottoalueiden valvontakatselmusten jäädessä yleisen taloustilanteen vuoksi arvioitua pienemmiksi. Tulosyksikön toimintakulut ylittivät talousarvion 34.200 eurolla. Vuonna 2016 rakennusvalvontaan palkattiin uusi rakennustarkastaja. Palkkauksella ennakoitiin tulevaa eläköitymistä ja saattaen vaihtamista.

Laukaan kunta


Graafit:



Rakennus- ja toimenpidelupapäätökset Muut luvat Toimenpideilmoituspäätökset Rakennuslupakatselmukset Maa-aineslupakatselmukset

300 25 110 700 200

254 18 97 679 183

Henkilökunnan määrä 31.12. 5,1

Laukaan kunta


Tehtäväalue: Ympäristönsuojelu Toiminnan kuvaus: Vuoden 2016 aikana ympäristösuojelu laati ympäristönsuojelulain uudistuksen edellyttämän valvontaohjel-man, joka sisältää mm. suunnitelman luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista ja muusta säännöllisestä valvonnasta. Ohjelmaan kuului myös ympäristöluvallisten ja rekisteröityjen toiminto-jen jakaminen valvontaa varten riskiluokkiin. Ympäristönsuojelu osallistui myös kunnan jätehuollon uudista-miseen sen muuttuessa Mustankorkea Oy:n toiminnaksi. Vuonna 2016 ympäristölupia tuli vireille viisi kappaletta, myös muuttuneen lainsäädännön mahdollistama yhdistetty maa-aines- ja ympäristölupa käsiteltiin. Maa-aineslupien valmistelu siirtyi rakennusvalvonnasta ympäristönsuojelulle vuoden 2016 alusta. Maa-aineslupahakemuksia tuli vireille viisi, joista päätöksentekoon eteni kolme. Lupavalmistelun lisäksi ympäristönsuojelua ovat työllistänyt muun muassa meluilmoitukset ja muutama haasteellisempi jätelain mukainen roskaamisasia. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Ympäristö- ja maa-ainesluvat valmistellaan niin, että kunnan lupakäsittely kestää enintään 6 kuukautta.

Toteutuminen: Kunnan valmistelun osalta tavoite toteutui, mutta mm. puutteellisten hakemusten ja viran-omaisten lausuntoihin sisältyneet velvoitteet lisäselvityksistä pidensivät joidenkin lupien käsittelyaikoja.

2. Tavoite:

Luvat valmistellaan huolella siten, että päätöksiin liittyvä muutoksenhakutarve on vähäis-tä.

Toteutuminen: Muutoksenhaku lupapäätöksiin ei usein koske itse luvan sisältöä, vaan se on tapa jarrut-taa luvan voimaan tuloa. Vuonna 2016 myönnetyistä ympäristöluvista ei ole valitettu.

3. Tavoite:

Lupapäätökset kestävät oikeudellisen tarkastelun muutoksenhakuelimissä.

Toteutuminen: Lupapäätökset ovat pääsääntöisesti kestäneet oikeudellisen tarkastelun. Yksi lupapäätös on kumottu hallinto-oikeudessa, mutta päätös ei ole valituksen johdosta lainvoimainen.

4. Tavoite:

Valitusasioiden käsittely viivytyksettä.

Toteutuminen: Valitusasiat tutkitaan niiden saavuttua. Asianosaista tiedotetaan, mihin toimenpiteisiin asi-an suhteen ryhdytään ja asian selvittelyä jatketaan jos siihen on aihetta.

5. Tavoite:

Haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesihuollon neuvontaa jatketaan.

Toteutuminen: Jyväskylän ammattikorkeakoulun jätevesineuvonta Keski-Suomessa –hanke teki kesällä kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Peurunkajärven valuma-alueelle. Hankkeen tarjoa-maa puolueetonta neuvontaa markkinoitiin muutoinkin sekä kunnan www-sivuilla että

Laukaan kunta


henkilökohtaisesti. Tämän lisäksi neuvontaa annettiin puhelimitse ja asiakaskäynneillä tarpeen mukaan.

6. Tavoite:

Vesi- ja viemärilaitosten toiminta-alueiden kiinteistöjen liittämistä verkostoihin jatketaan.

Toteutuminen: Tapahtuu vesihuoltolain mukaisesti.

7. Tavoite:

Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen.

Toteutuminen: Ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen aloitettiin 2015, mutta päivittämistä ei ole vie-ty loppuun johtuen hajajätevesiasetuksen muutoksesta ja sen mahdollista vaikutuksista määräyksiin. Asetusmuutos on parhaillaan lausunnolla ja tullee voimaan 3.4.2017.

8. Tavoite:

Ilmastonsuojelusuunnitelman päivittäminen valtuustokausittain.

Toteutuminen: Ilmastonsuojelusuunnitelman päivittäminen ajoittuu uuden valtuustokauden alkuun. Alus-tavia keskusteluja on käyty myös ilmastonsuojelusuunnitelman suuntaamisesta enemmän kokonaisvaltaisempaan resurssien viisaaseen käyttöön, jossa huomioitaisiin ilmastopääs-töjen lisäksi materiaalihävikki, ekologinen jalanjälki ja asukkaiden hyvinvointi.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Ympäristönsuojelun talousarvioon kirjatut tulotavoitteet toteutuivat 43%:sti. Ympäristönsuojelun tulot ovat lupa- ja valvontamaksuja. Lupamäärät olivat vuonna 2016 pienet. Ympäristönsuojelun menot alittivat talousarvion noin 7 %, eli 10 400 euroa. Suoritetiedot:

TA 2016 TP 2016

Ympäristölupapäätöksiä, kpl 7 3

YSL 118 §:n mukaisia ilmoituksia, kpl 10 6

Maa-aineslupapäätöksiä, kpl (aiemmin rakennusvalvonnan tulosyksikössä)

12 3

Vesihuoltolain mukaisia vapautuspäätöksiä liittymisvelvollisuudes-ta, kpl

10 4

Pakkotoimipäätöksiä YSL tai jätelain velvoitteiden täyttämiseksi, kpl

4 2

Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausuntoja, kpl 30 30

Laukaan kunta


YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA Tehtäväalue: Ympäristöterveydenhuolto Toiminnan kuvaus: Toimintavuonna sattui kaksi isompaa talousveteen liittyvää poikkeustilannetta, jotka sitoivat poikkeuksellisen paljon resurssia suunnitelmallisesta valvonnasta. Elokuussa tuli esiin Leppäveden vesitornin rutiininäytteen-otossa ulosteperäinen e-colibakteeri löydös. Tapahtuman johdosta käynnistettiin pikaiset suojaustoimet (klooraus, keittokehotus). Saastuminen rajoittui lopulta vain vesitorniin, eikä likaantunutta vettä todettu pääs-seen verkostoon. Huomattavasti vaikeampi saastumistapaus sattui Äänekoskella lokakuussa. Saastumisen seurauksena usei-ta satoja ihmisiä sairastui Hietama-Parantala alueella. Vesivälitteisen epidemian vuoksi sairastuneita hoidet-tiin terveyskeskuksen toimesta koko loppuvuosi, ja osaa jopa tammikuulle 2017 asti. Verkoston puhdistus ja veden turvallisuuden varmistaminen, olivat hyvin haasteellisia koska alkuvaiheessa, eri syistä, oli väärä tieto saastumisen aiheuttajasta. Muuten toiminnassa pyrittiin toteuttamaan valvontasuunnitelmien mukaista valvontaa. Edellä mainitut tapah-tumat kuitenkin sitoivat niin paljon työvoimaa, että kaikkiin valvontasuunnitelmien mukaisiin tavoitteisiin ei päästy.


Tavoite: Ympäristöterveyslautakunta tuottaa Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle lakisääteiset toimialan viranomaispalvelut. Palvelujen tuottamisessa kiinnitetään eri-tyistä huomiota asiakaslähtöisyyteen ja taloudelliseen toimintatapaan. Lupa- ja valvontatoimet toteutetaan lakien ja asetusten puitteissa niin, että ei synny tarpeetonta muutoksenhakua ja mahdollisissa valitustapauksissa viranomaisen päätös kestää oikeudellisen tarkastelun. Palve-lujen tuotannossa toimitaan kunnanhallituksen antaman talousraamin puitteissa.

Toteutuminen:

Tilivuotena tapahtui merkittävä vesivälitteinen epidemia Äänekosken kaupungin alueella. Asi-

asta on Äänekosken energian nimissä teetätetty markkinointikonsultilla selvitys.

Epidemia tapahtumasta laaditaan ympäristöterveydenhuollon toimesta yhdessä THL:n kanssa lain edellyttämä viranomaisraportti Eviralle. Raportti laaditaan virkavastuulla, ja se sisältää vi-ranomaisen tapahtumaa koskevat dokumentit, ja kronologisen tapahtuma kuvauksen. Vahinkoa kärsineet epidemia-alueen asukaat ovat myös käynnistäneet poliisitutkinnan, jossa selvitetään tapahtumien syitä ja mahdollisia syyllisiä. Äänekosken kaupungin ja konsultin esit-tämät näkemykset laiminlyönneistä ja muista epäselvyyksistä selvitetään em. prosessien yh-teydessä. Talouden kannalta epidemian selvittely, ja siitä aiheutuva lisätyövoiman tarve eivät ehtineet vaikuttaa vuoden 2016 tilinpäätökseen, mutta ne heijastunevat jonkin verran vuoden 2017 ti-linpäätöksessä. Tapahtuman vaatimaan pitkittyneeseen työmäärän lisääntymiseen ei osattu varautua talousarvion laadinnassa.


Yhteistoiminta-alueen toimintatuotot ylittyivät hieman talousarviosta 488.700 euroa. Ylitys joh-tui myyntitulojen ja valtion korvaaman eläinsuojeluvalvonnan lisääntymisestä. Euromääräinen ylitys oli 18.700 euroa. Yhteistoiminta-alueen toimintakulut jäivät hieman talousarvion 847.000 euroa alle ja alitus syntyi asiantuntijapalvelujen, ICT-palvelujen ja kaluston momenteilta. Euromääräinen alitus oli 33.000 euroa.

Laukaan kunta


Laukaan kunnan ympäristöterveydenhuollon (Löytöeläinten vastaanottotoiminta) talousarvion 15.000 euron toimintamenot jäivät myös alle arvioidun noin 2.000 euroa.

Suoritetiedot:

TA 2016 TP 2016

Terveysvalvonta, tarkastukset:

- elintarvikevalvonta 300 164

- terveydensuojeluvalvonta 350 143

- kuluttajaturvallisuusvalvonta 60 5

- tupakkavalvonta 40 16

Terveysvalvonta, näytteenotto:

- elintarvike 320 128

- talousvesi 170 201 + epidemia 102

- uimavesi 300 254

- muut terveydensuojelulain mukaiset 110 60

Eläinlääkintähuolto:

- pieneläimet 1700 2039

- tuotantoeläimet ja hevoset 450 1128

- terveydenhoitokäynnit (= vuosittaiset käynnit tiloilla, 25 71

jotka kuuluvat terveydenhuollon piiriin)

- päivystysmatkat 120 116

Valvontaeläinlääkäri, tarkastukset:

- laitostarkastukset 30 17

- maidontuotantotilat 15 5

- eläinsuojelukäynnit 80 31

- eläintautilain mukaiset tarkastukset ja näytteenotto 25 18

Laukaan kunta


TEKNINEN LAUTAKUNTA

Tehtäväalue: Tekninen hallinto ja suunnittelu Toiminnan kuvaus: Hallinto-, toimisto- ja suunnittelupalvelujen tuottaminen osaston eri yksiköille. Asiakaspalvelu tekniseen toimialaan kuuluvissa asioissa. Joukkoliikenne: Kattavan ja kustannustehokkaan joukkoliikenteen järjestäminen Jyväskylän kaupunkiseudul-la. Kunnan sisäisen asiointiliikenteen järjestäminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Toiminnan kuvauksen toteutuminen.

Toteutuminen:

Toteutunut hyvin.

2. Tavoite: Kunnan sisäisen asiointiliikenteen kilpailutus

Toteutuminen:

Tavoite toteutunut hyvin. Palvelu- ja asiointiliikenne kilpailutettiin keväällä 2016 yhdessä

kunnan muiden kuljetusten kanssa. Reitit säilytettiin entisellään. Kilpailutettu liikenne al-

koi elokuussa 2016 ja samalla Lievestuore-Laukaa reitillä otettiin käyttöön waltti –

lippujärjestelmä. Palveluliikenteen taksat ovat näin yhdenmukaisia seudullisen joukkolii-

kenteen kanssa, mikä mahdollistaa mm. kausi-ja arvolippujen käytön ja erityisryhmien

etuudet. Muilla asiointireiteillä maksut noudattavat matkahuollon kilometrihinnoittelua.

3. Tavoite: Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostaminen. Toteutuminen: Tavoite toteutunut hyvin. Joukkoliikenteen suosio Jyväskylän kaupunkiseudulla kasvanut merkittävästi. Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenteen walttj –lippujärjestelmä saatiin Jyväskylän Liikenteen ja Koivuranta Oy:n kanssa tehtyjen erillissopimusten myötä käyt-töön myös Jyväskylästä Laukaaseen suuntautuvilla linjoilla. Waltti-lipun käyttöönoton myötä seutulipun käyttö väheni edelleen vuoden 2016 aikana ja joukkoliikennejaosto irti-sanoi seutulippusopimuksen matkahuollon kanssa vuoden 2016 lopulla tarpeettomana. Kulkutapaosuus on kääntynyt nousuun, matkustajamäärät ovat nousseet 11 % vuoden 2016 aikana koko kaupunkiseudun liikenteessä.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Teknisen hallinnon ja suunnittelun (sis. teknisen lautakunnan ja toimiston lisäksi asuntotoimen, kunnallistek-niikan suunnittelun sekä joukkoliikenteen) taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Kokonaismenojen toteutuma oli 86,6 prosenttia eli 136.000 euroa alle talousarvion. Toimintatuottojen toteutuma alitti talousar-vion 9.000 eurolla ollen yhteensä 51.600 euroa. Toimintatuottojen kokonaismäärä koostuu lähinnä joukkolii-kenteen valtionapuosuuksista. Menomäärärahat alittuvat, koska vesihuolto-osuuskunnille varattuja avustusmäärärahoja jäi käyttämättä 60.000 euroa. Lisäksi joukkoliikenteen kokonaiskulut jäivät noin 31.000 euroa talousarviota pienemmiksi, pääosin seutulipun ennakoitua pienemmästä käytöstä johtuen. Kunnallistekniikan suunnittelun menojen toteutuma oli 74,8 prosenttia eli reilut 17.600 euroa alle talousarvi-on. Menomäärärahan alittuminen johtuu pääasiassa henkilöstökulujen arvioitua pienemmästä osuudesta.

Laukaan kunta


Osa suunnitteluinsinöörin palkkakuluista (n. 25 prosenttia) katettiin kunnallistekniikan rakentamisen inves-tointikohteista. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty vesihuollon tulot ja menot, koska ne ovat lähinnä sisäistä laskutusta. Pelastuslaitoksen kulut olivat 1.521.400 euroa, mikä alittaa talousarvion 3.200 eurolla.



Asiointireitit: 1 x vko Vehniä, Pohjois-Laukaa, Tarvaala, Vihtiälä matkustajia /vuosi kustannukset e/vuosi asiakasmaksujen jälkeen Lievestuore - Laukaa –linja: 5 pv/viikko matkustajia /vuosi kustannukset € /vuosi valtionapu

2 100 24 000

5 000 70 000 30 000

1 560 21 695

5 052 67 298 25 622

Henkilökunnan määrä 31.12. 3,6 vakituista

Tehtäväalue: Yhdyskuntatekniset palvelut Toiminnan kuvaus: Yhdyskuntateknisten palveluiden toiminta koostuu asukkaita ja elinkeinoelämää palvelevan liikenneturvalli-sen katuverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla ja palveluiden tuottamisesta kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Tavoitteena on ylläpitää viihtyisää ja turvallista toimintaympäristöä kaikenikäisille kuntalaisille ja luoda myönteistä kuntakuvaa. Jätehuolto järjestetään koko-naistaloudellisesti edullisella tavalla. Yhdyskuntatekniset palvelut tuottavat kunnan sisäisiä varastopalveluita edullisesti ja täydentää urakoitsijoiden tuottamia palveluita kunnan omalla konekalustolla sekä järjestää laa-dukkaita ja edullisia satamapalveluita. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Rakennetaan kolme uutta katua.

Toteutuminen:

Toteutunut hyvin. Katuverkkoa laajennettiin kirkonkylällä keskustassa, Rokkakankaalla ja

Laajalahdessa, Lievestuoreella sekä Leppävedellä Näätämäen alueella.

2. Tavoite: Kohdennetaan resursseja edellisvuosia enemmän katujen sa-neerauksiin.

Toteutuminen:

Toteutunut hyvin. Arwidssonintie, Pengertie, Juvosentie, Rinnetie, Pallotie ja Hakakuja

saneerattiin. Lisäksi katujen kuivatuksien parantamista tehtiin keskustan, Leppäveden ja

Lievestuoreen taajamissa.

Laukaan kunta


3. Tavoite: Parannetaan katuvalaistusta energiatehokkaammalle tasolle

Toteutuminen:

Toteutunut hyvin. Lievestuoreen alueella vanhat valaisimet vaihdettiin led –valaisimiin ja

Leppävedellä uusittiin vanhat katuvalokeskukset.

4. Tavoite: Kehitetään Laukaan sataman vetovoimaisuutta

Toteutuminen:

Sataman alueella on tehty pieniä parannuksia. Sataman alueen kehittämistyöryhmän ra-

portti valmistui.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Toimintakulut toteutuivat erittäin hyvin (92,7 %). Toimintatuotot ylittyivät arvioidusta vilkkaan rakentamisen vuoksi, toteutuma 120,9 %. Arvioitua enemmän tuloja tuli maankaatopaikalta (33.500 euroa), konekeskuksesta (46.500 euroa) sekä jätekeräyksestä (110.200 euroa).

Laukaan kunta


Tehtäväalue: Tilapalvelut Toiminnan kuvaus: Tilapalvelu rakentaa, ylläpitää ja vuokraa kuntapalvelujen tuottajille näiden toimintaa tukevia tiloja. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan rakentamismääräykset, elinkaarikustannusten tarkoituksenmu-kaisuus, muuntojoustavuus ja monikäyttöisyys. Tilapalvelu pyrkii edistämään toimitilojen käytön tehokkuutta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Leppäveden päiväkodin ja Vihtavuoren yläkoulun A-siiven muutostöiden urakat valmistu-vat suunnitelman mukaisesti. Kehitysvammaisten ohjatun palveluasumisen hankkeen ra-kentaminen aloitetaan. Ekokoulu-hankkeen rakentaminen aloitetaan, mikäli hankkeen to-teuttamisen edellytykset täyttyvät. Hankkeista raportoidaan päättäjille.

Toteutuminen:

Leppäveden päiväkodin ja Vihtavuoren yläkoulun A-siiven muutostyöurakat valmistuivat

suunnitelmien mukaisesti. Kehitysvammaisten ohjatun palveluasumishanke aloitettiin

suunnitelman mukaisesti. Ekokoulun rakentamisen aloitus siirtyi vuoden 2017 tammikuul-

le.

2. Tavoite: Energiainvestointeina toteutetaan öljylämmityskohteisiin lämmitysjärjestelmäuudistuksia. Energiainvestointien jälkeen kohteiden energiatodistukset päivitetään vastaamaan muut-tunutta tilannetta.

Toteutuminen:

Haapalan koulun, Kuusan koulun ja Äijälän koulun öljylämmitysjärjestelmien rinnalle

asennettiin ilma-vesilämpöpumput tasaamaan lämmityskauden huippukulutuksia. Ener-

giatodistuksia ei ole päivitetty.



Puistot (TA 2015) / Viheralueet (TP 2015)

Uimarannat

Yhteiskeräyspisteitä

Venepaikat

Veneilyväylät

Kadut

Valaistus

Yksityistie

180 ha

24 kpl

45 kpl

660 kpl

30 km

104 km

85 km

405 km

731 ha

24 kpl

45 kpl

664 kpl

30 km

110 km

85 km

405 km

Henkilökunnan määrä 31.12. 15 vakituista ja 4 määräaikaista (hallinto 2, kunnossapito 11 ja rakentaminen 6)

Laukaan kunta


3. Tavoite: Kunnossapidossa taloudelliset resurssit keskitetään välttämättömiin suoraan sisäilmaa parantaviin tehtäviin.

Toteutuminen:

Kunnossapidon taloudelliset resurssit kohdistettiin ensisijaisesti sisäilmaa parantaviin kor-

jauksiin.

4. Tavoite: Mitataan tilapalvelun asiakastyytyväisyyttä kyselyllä.

Toteutuminen:

Asiakastyytyväisyyskyselyä toteutettiin. Kokonaisarvosanaksi 3,25 asteikolla 1-5.

5. Tavoite: Tunnuslukujen vertailtavuutta parannetaan.

Toteutuminen:

Tunnuslukujen vertailtavuutta kehitettiin kausiraporttien yhteydessä.

6. Tavoite: Tilapalvelun hallinnassa olevien kiinteistöjen korjausvelan määrä arvioidaan.

Toteutuminen:

Korjausvelan määrittelyprojekti aloitettiin marraskuussa 2016 ja projektia jatketaan vuo-

den 2017 aikana. Projektin lopputuloksena syntyy pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma

budjetteineen, joka tukee ennakoivaa kunnossapitoa.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Tilapalvelun taloudelliset tavoitteet saavutettiin kokonaisuutena hyvin. Toimintatuotot lisääntyivät noin 155.000 euroa ja toimintakulut alittuivat noin 320.000 euroa. Toteutuneet kiinteistökaupat, energiansäästö-toimenpiteet ja budjettiin verrattuna pienemmät kiinteistönhoidon ja ulkoaluetöiden kulut muodostavat toimin-takatteen ylijäämäisyyden. Energiansäästötoimenpiteiden kokonaisvaikutus vuonna 2016 oli vertailukelpoisissa kohteissa 18.300 euroa. Talonrakennuksen investointiohjelman toteutuneet kustannukset jäivät kokonaisuutena noin 577.000 euroa (6,9%) budjetoidusta määrärahasta. Budjetin alitus perustuu suurimmalta osin talousarviomuutosesitysten toteutumatta jäämiseen. Muun muassa Koti-Kuuselan hankkeelle tehty määrärahamuutos ei toteutunut en-nustetussa laajuudessa, jääden noin 780.000 euroa tarkistetusta määrärahasta. Tilapalvelun vuoden 2016 tapahtumat ja talouden toteutuma on esitetty tarkemmin raportissa Q4/2016 ja vuoden 2016 toimintakertomus.

Laukaan kunta


Laukaan kunta


Tehtäväalue: Tukipalvelut Toiminnan kuvaus: Tukipalvelut tuottavat kunnan eri yksiköille sekä kunnan toimintaan liittyville ulkopuolisille asiakkaille tilojen käyttötarkoituksen mukaisen puhtaustason sekä ravitsemussuosituksen mukaiset ruokapalvelut. Tukipalveluiden talousarvio on laadittu siten, että toimintatuotot kattavat toimintakulut, poistot ja vyörytykset. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen:

1. Tavoite: Puhtauspalveluista kunnan oman työn osuus 55 % ja ostopalvelun osuus 45 %.

Toteutuminen:

Tavoite toteutunut hyvin

2. Tavoite:

Puhtaus- ja ruokapalveluiden yhteistyön lisääminen ja kehittäminen.

Toteutuminen:

Toteutunut osittain, yhteisiä työpaikkakokouksia, koulutusta ja tyhy-toiminta

3. Tavoite: Ruokapalvelussa otetaan Jamix-tuotannonohjausjärjestelmä laajemmin käyttöön ja sa-malla kehitetään yksikkö kohtaista hinnoittelua sekä ateriasuoritteiden laskentaa.

Toteutuminen:

Ei ole toteutunut. Jamix-tuotannonohjausjärjestelmän työstäminen jatkuu.



Poistojen kattamis-%

Tilapalvelun menot yhteensä euroa/hum2

Sisäisesti vuokratut omat tilat hum2

Ulos vuokratut omat tilat hum2

Tyhjät tilat hum2

Vuokrausaste %

Tilapalvelun vuokraamat tilat hum2/asukas

Muiden hum2/asukas

Talonrakennusinvestoinnit, miljoonaa euroa

Talonrakennusinvestoinnit, euroa/asukas

73,2

7,85

58.465

10.438

5.690

92,4

3,92

0,18

8,39

455

85,3

7,49

57.216

10.772

6.187

91,7

3,90

0,18

7,81

412

Henkilökunnan määrä 31.12. 25 vakituista työntekijää.

Laukaan kunta


4. Tavoite:

Ruokapalvelun ammattinimikkeiden päivittäminen

Toteutuminen:

Toteutunut hyvin

5. Tavoite:

Leppäveden päiväkodin keittiö sekä Vihtavuoren aluekeittiö muuttavat uusiin tiloihin

Toteutuminen:

Toteutunut hyvin

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen: Puhtauspalvelu Tulos ylitti talousarvion 32.000 euroa (laskennalliset erät mukaan luettuna n. 111.600 euroa). Toimintatulot ylittyivät kesken vuotta tulleiden budjetoimattomien tulojen (lisäneliöiden) johdosta ja toimintakulut alittuivat muun muassa henkilöstökulujen jäädessä budjetoitua pienemmäksi. Ruokapalvelu Poistojen jälkeen ruokapalvelun ylijäämä oli 217.000 euroa. Toimintakulut alittuivat, koska suoritteet eivät toteutuneet arvioidun mukaisesti. Henkilöstömenot alittuvat, koska avoimia toimia on hoidettu määräaikai-sesti, jolloin koulujen loma-ajan palkkakustannukset ovat säästyneet.



Ateriasuoritteet Toimintakulut € / ateria Siivottavat neliöt Siivouksen hinta euroa / m2 /kk

976 000 2,72 54 117 25,59

955139 2,52 54 900 25,34

Henkilökunnan määrä 31.12. puhtauspalvelu 22,39 henkilötyövuotta; ruokapalvelu 35,79 henkilötyövuotta

Laukaan kunta


4.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen

TULOSLASKELMAOSAN Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio- Toteutuma Poikkeama

TOTEUTUMINEN talousarvio muutokset muutosten jälkeen

Toimintatulot

Myyntitulot 8 791 240,00 0,00 8 791 240,00 9 665 522,69 -874 282,69

Maksutulot 4 491 770,00 -150 000,00 4 341 770,00 4 110 826,73 230 943,27

Tuet ja avustukset 2 171 750,00 80 000,00 2 251 750,00 2 254 549,24 -2 799,24

Muut tulot 9 419 740,00 64 400,00 9 484 140,00 9 668 135,07 -183 995,07

Toimintakulut

Henkilöstökulut

39 901 270,00 862 850,00 40 764 120,00

39 529 668,99 1 234 451,01

Palvelujen ostot

59 602 620,00 1 147 000,00 60 749 620,00

62 487 831,08

-1 738 211,08

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 118 000,00 0,00 5 118 000,00 4 975 025,51 142 974,49

Avustukset 9 392 550,00 195 000,00 9 587 550,00

10 166 028,14 -578 478,14

Muut kulut 7 433 910,00 64 400,00 7 498 310,00 7 634 840,22 -136 530,22

Toimintakate -96 573 850,00

-2 274 850,00

-98 848 700,00

-99 094 360,21 245 660,21

Verotulot

66 000 000,00 500 000,00 66 500 000,00

66 746 239,25 -246 239,25

Valtionosuudet 35 877 300,00 256 400,00 36 133 700,00

36 144 617,00 -10 917,00

Rahoitustulot ja -kulut

Korkotulot muilta 610 000,00 0,00 610 000,00 594 291,70 15 708,30

Muut rahoitustulot muilta 150 000,00 50 000,00 200 000,00 275 275,45 -75 275,45

Korkokulut 300 000,00 -200 000,00 100 000,00 47 970,00 52 030,00

Muut rahoituskulut 10 000,00 0,00 10 000,00 1 388,42 8 611,58

Vuosikate 5 753 450,00 -1 268 450,00 4 485 000,00 4 616 704,77 -131 704,77


Suunnitelman mukaiset 4 950 000,00 0,00 4 950 000,00 4 936 237,96 13 762,04

poistot

Arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 218 644,33 -218 644,33

Tilikauden tulos 803 450,00 -1 268 450,00 -465 000,00 -538 177,52 73 177,52

Laukaan kunta


Laukaan kunta


Laukaan kunta


Laukaan kunta


VALTIONOSUUDET 2016 Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama

talousarvio muutokset talousarvio

Peruspalvelujen valtion-osuus

29 169 700,00 256 400,00

29 426 100,00

29 127 967,00 298 133,00

Verotuloihin perustuva tasaus 9 911 300,00 0,00 9 911 300,00

9 942 595,00 -31 295,00

Opetus- ja kulttuuritoi-men -3 203 700,00

-3 203 700,00

-2 925 945,00 -277 755,00

valtionosuus

Yhteensä

35 877 300,00 256 400,00

36 133 700,00

36 144 617,00 10 917,00

KIINTEISTÖVEROPROSENTIT 2016 Vero-%

Yleinen kiinteistövero

1,10

Vakituiset asuinrakennukset

0,60

Muut asuinrakennukset

1,20

Rakentamaton rakennuspaikka

3,00

Voimalaitokset

2,85

Laukaan kunta


4.5 Rahoitusosan toteutuminen

RAHOITUSOSAN Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama

TOTEUTUMINEN talousarvio muutokset muutosten jälkeen

Toiminta ja investoinnit

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 5 753 450,00 -1 268 450,00 4 485 000,00 4 616 704,77 -131 704,77

Tulorahoituksen korjauserät -390 000,00 0,00 -390 000,00 -511 379,79 121 379,79

Investointien rahavirta

Investointimenot -14 122 300,00 -195 000,00 -14 317 300,00 -13 024 362,11 -1 292 937,89

Rahoitusosuudet inv.menoihin 520 000,00 0,00 520 000,00 10 000,00 510 000,00

Pysyvien vastaavien

hyödykkeiden luovutustulot 425 000,00 0,00 425 000,00 920 013,41 -495 013,41

Toiminta ja investoinnit, netto -7 813 850,00 -1 463 450,00 -9 277 300,00 -7 989 023,72 -1 288 276,28

Rahoitustoiminta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset 0,00 0,00 0,00 -283 912,13 283 912,13

Antolainasaamisten vähennykset 0,00 0,00 0,00 836 499,47 -836 499,47

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 0,00 -11 269,00 11 269,00

Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00 0,00 7 000 000,00 -7 000 000,00

Muut maksuvalmiuden muutokset 0,00 0,00 0,00 1 038 439,31 -1 038 439,31

Vaikutus maksuvalmiuteen -7 813 850,00 -1 463 450,00 -9 277 300,00 590 733,93 -9 868 033,93

Laukaan kunta


5 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

5.1 Tuloslaskelma 5.1 Tuloslaskelma

2016 2015

Toimintatuotot

Myyntituotot 3 922 525,82 6 267 847,54

Maksutuotot 4 109 785,73 4 283 819,85

Tuet ja avustukset 2 254 549,24 1 991 532,76

Muut toimintatuotot 2 906 137,25 2 622 183,15

13 192 998,04 15 165 383,30

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 30 451 964,79 30 073 949,47

Henkilösivukulut

Eläkekulut 7 336 047,82 7 621 365,63

Muut henkilösivukulut 1 741 656,38 1 759 598,45

Palvelujen ostot 56 822 026,60 54 483 174,34

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 955 546,12 4 885 653,42

Avustukset 10 162 904,14 9 166 755,64

Muut toimintakulut 817 212,40 743 149,81

112 287 358,25 108 733 646,76

Toimintakate -99 094 360,21 -93 568 263,46

Verotulot 66 746 239,25 65 305 612,15

Valtionosuudet 36 144 617,00 33 062 940,00


Korkotuotot 594 291,70 241 576,43

Muut rahoitustuotot 275 275,45 459 098,90

Korkokulut 47 970,00 83 714,68

Muut rahoituskulut 1 388,42 640,96

Vuosikate 4 616 704,77 5 416 608,38


Suunnitelman mukaiset poistot 4 936 237,96 5 224 672,75

Lisäpoistot 0,00 2 186 296,31

Arvonalentumiset 218 644,33 0,00

Satunnaiset erät

Satunnaiset tuotot 0,00 10 349 380,93

Tilikauden ylijäämä/alijäämä -538 177,52 8 355 020,25

Laukaan kunta


5.2 Rahoituslaskelma

Laukaan kunta


5.3 Tase

VASTAAVAA

2016

2015

PYSYVÄT VASTAAVAT 133 556 546,97

126 658 288,11

Aineettomat hyödykkeet 48 776,21

75 774,37

Aineettomat oikeudet 48 776,21

75 774,37

Aineelliset hyödykkeet 96 449 060,99

89 497 394,82

Maa- ja vesialueet 15 023 143,41

13 364 792,17

Rakennukset 65 213 899,31

63 148 385,52

Kiinteät rakenteet ja laitteet 8 825 340,76

7 812 764,03

Koneet ja kalusto 1 019 368,99

1 110 581,05

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 367 308,52

4 060 872,05

Sijoitukset 37 058 709,77

37 085 118,92

Osakkeet ja osuudet 12 546 765,85

12 020 587,66

Muut lainasaamiset 24 105 219,57

24 675 726,91

Muut saamiset 406 724,35

388 804,35

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 178 712,40

217 536,05

Valtion toimeksiannot 168 583,49

188 043,64

Lahjoitusrahastojen varat 10 128,91

29 492,41

VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 592 839,30

4 380 763,94

Vaihto-omaisuus 84 050,72

76 970,06

Aineet tarvikkeet ja tavarat 84 050,72

76 970,06

Saamiset 3 021 582,51

3 407 321,74

Lyhytaikaiset saamiset 3 021 582,51

3 407 321,74

Myyntisaamiset 1 584 785,89

2 008 681,11


803 447,02

Siirtosaamiset 730 482,76

595 193,61

Rahoitusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet 0,00

0,00

Rahat ja pankkisaamiset 1 487 206,07

896 472,14

VASTAAVAA YHTEENSÄ 138 328 098,67

131 256 588,10

Laukaan kunta


VASTATTAVAA

2016

2015

OMA PÄÄOMA 38 950 866,15

39 489 043,67

Peruspääoma 32 370 946,89

32 370 946,89

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 7 118 096,78

-1 236 923,47

Tilikauden yli- / alijäämä -538 177,52

8 355 020,25

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 307 041,86

223 518,85

Valtion toimeksiannot 168 991,68

191 129,52

Lahjoitusrahastojen pääomat 10 128,91

29 492,41

Muut toimeksiantojen pääomat 127 921,27

2 896,92

VIERAS PÄÄOMA 99 070 190,66

91 544 025,58

Pitkäaikainen 14 770 293,12

14 781 627,42

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 11 446 995,10

11 458 264,22

Muut pitkäaikaiset velat 3 322 186,11

3 322 186,11

Siirtovelat 1 111,91

1 177,09

Lyhytaikainen 84 299 897,54

76 762 398,16

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 69 511 269,12

62 511 269,00

Saadut ennakot 7 840,00

10 711,99

Ostovelat 9 175 443,78

7 758 337,97

Muut lyhytaikaiset velat 798 304,66

800 051,64

Siirtovelat 4 807 039,98

5 682 027,56

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 138 328 098,67

131 256 588,10

Laukaan kunta


5.4. Konsernituloslaskelma

2016

2015

Toimintatuotot

41 588 034,19

41 430 701,35

Toimintakulut

142 812 475,44

137 891 520,12

Osuus osakkuusyhtiön voitosta (tappiosta)

0,00

17 837,30

Toimintakate

-101 224 441,25

-96 442 981,47

Verotulot

66 746 239,25

65 305 612,15

Valtionosuudet

43 719 924,40

40 906 005,58


Korkotuotot

55 398,93

50 402,55

Muut rahoitustuotot

301 729,67

488 179,50

Korkokulut

306 522,54

263 936,22

Muut rahoituskulut

39 513,46

49 180,15

Vuosikate

9 252 815,00

9 994 101,94


Suunnitelman mukaiset poistot

8 801 438,80

8 184 433,04

Lisäpoistot

2 186 296,31

Arvonalentumiset

218 644,33

0,00

Tilikauden tulos

232 731,87

-376 627,41

Tilinpäätössiirrot

-8 356,55

-56 931,02

Tilikauden vero

22 340,00

0,00

Laskennalliset verot

119 708,74

150 646,06

Tilikauden ylijäämä/alijäämä

82 326,58

-584 204,49

Laukaan kunta


5.5 Konsernin rahoituslaskelma

2016

2015

Toiminnan rahavirta

Vuosikate

9 252 815,00

9 994 101,94

Tilikauden verot

103 768,14

0,00

Tulorahoituksen korjauserät

-63 569,92

-332 489,15

Investointien rahavirta

Investointimenot

-19 897 964,41

-21 744 470,59

Rahoitusosuudet investointeihin

410 160,67

1 215 940,05

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

937 087,64

3 976 544,22

Toiminnan ja investointien rahavirta

-9 257 702,88

-6 890 373,53

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset

-283 912,13

-2 748 570,00

Antolainasaamisten vähennykset

836 499,47

600 486,09

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys

5 311 703,03

14 144 400,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys

-2 302 833,71

-4 373 879,66

Lyhytaikaisten lainojen muutos

8 928 094,47

-3 983 030,68

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset

117 020,26

-3 324,33

Vaihto-omaisuuden muutos

-590,44

21 914,12

Saamisten muutos

-1 569 969,64

574 102,03

Korottomien velkojen muutos

1 045 435,35

-598 106,44


12 081 446,66

3 633 991,13

Rahavarojen muutos

2 823 743,78

-3 256 382,40

Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12.

7 387 284,36

4 517 607,93

Rahavarat 01.01.

4 563 540,58

7 773 990,33

2 823 743,78

-3 256 382,40

Laukaan kunta


5.6 Konsernitase

VASTAAVAA 2016

2015

PYSYVÄT VASTAAVAT 152 593 738,49

142 614 042,21

Aineettomat hyödykkeet 1 551 699,58

1 194 169,80

Aineettomat oikeudet 840 145,99

829 067,73

Muut pitkävaikutteiset menot 711 553,59

365 102,07

Ennakkomaksut

Aineelliset hyödykkeet 144 725 426,22

127 548 773,55

Maa- ja vesialueet 16 642 832,45

15 359 814,90

Rakennukset 99 423 226,63

94 914 509,86

Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 949 193,94

7 868 313,47

Koneet ja kalusto 2 473 150,63

2 619 682,31

Muut aineelliset hyödykkeet 842 658,60

840 828,14

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 394 363,97

5 945 624,87

Sijoitukset 6 316 612,69

13 871 098,86

Osakkuusyhteisöosuudet 503 077,19

563 431,28

Muut osakkeet ja osuudet 5 104 150,58

7 725 133,25

Muut lainasaamiset 302 660,57

5 193 729,98


388 804,35

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 258 548,39

267 664,13

VAIHTUVAT VASTAAVAT 15 840 679,91

11 548 189,13

Vaihto-omaisuus 354 352,83

338 098,20

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 55 967,30

0,00

Lyhytaikaiset saamiset 8 043 075,42

6 692 483,00

Rahoitusarvopaperit 868 400,73

987 811,28

Rahat ja pankkisaamiset 6 518 883,63

3 529 796,65

VASTAAVAA YHTEENSÄ 168 692 966,79

154 429 895,47

Laukaan kunta


VASTATTAVAA 2016

2015

OMA PÄÄOMA 31 607 321,00

31 751 957,62

Peruspääoma 32 369 077,38

32 370 946,89

Arvonkorotusrahasto 259 487,90

259 537,92

Muut omat rahastot 2 947 495,80

2 937 165,13

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä -4 051 066,06

-3 231 487,83

Tilikauden yli- / alijäämä 82 325,98

-584 204,49

VÄHEMMISTÖOSUUDET 5 348,38

5 348,38

PAKOLLISET VARAUKSET 905 543,82

802 044,51

Muut pakolliset varaukset 905 543,82

802 044,51

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 462 893,67

354 068,96

VIERAS PÄÄOMA 135 711 859,91

121 516 476,00

Pitkäaikainen 42 202 535,16

34 951 251,64

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 38 635 326,09

33 546 486,32

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 3 567 209,07

1 404 765,32

Lyhytaikainen 93 509 324,75

86 565 224,36

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 73 403 510,28

66 510 341,50

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 19 736 479,55

19 805 256,66

Laskennallinen verovelka 369 334,92

249 626,20

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 168 692 966,79

154 429 895,47

Laukaan kunta


6. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

6.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

6.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

1) Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laadi-tun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetietojen kohdassa 11 suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihinnan mukaisesti Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopa-perit on merkitty taseeseen hankintamenoon. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty asian-omaisen hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. 2) Tuloslaskelman ja taseen esittämistavan muutokset

Tuloslaskelma ja tase on esitetty Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaan. Kuntajaosto on

päivittänyt yleisohjeet vuonna 2016.

3) Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin

Ei ilmoitettavaa.

4) Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden tietojen vertailussa edelliseen tilikauteen tulee ottaa huomioon, että kunta on yhtiöittänyt

vesihuoltolaitoksen 31.12.2015. Laukaan Vesihuolto Oy on aloittanut toimintansa 1.1.2016.

Edellisessä tilinpäätöksessä kunnan vuosikate oli 5.416.608,38 euroa, josta vesihuoltolaitoksen osuus

oli 1.018.388,81 euroa; toimintatuotot oli 2.736.855,07 euroa ja toimintakulut oli 1.718.466,26 euroa. Ala-Keiteleen musiikkiopisto palauttaa 13.541,50 euroa vuodelta 2016, joka kirjataan vuoden 2017 tuloksi. palautus ilmoitettiin tilinpäätöksen jälkeen.

5) Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut

Ei ilmoitettavaa.

Laukaan kunta


6.1.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätöksen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Osakkuusyhteisöt on jätetty yhdistelemättä, koska vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan ei ole olennainen. Konsernitilipäätöksessä liitetietona 20- 22 on kuitenkin ilmoitettu osakkuusyhteisön, nimi omistusosuus ja omistusosuutta vastaava määrä omasta – ja vierasta pääomasta, sekä tilikauden voitosta tai – tappiosta viimeksi laaditusta tilinpäätöksestä.

Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Myös konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäi-siä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuuden eliminointi Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n omasta pääomasta on erotettu vähemmistöosuus konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisön aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvo-jen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisöjen poistojen oikaisuksi ja aikaisemmille tilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli-/alijäämän oikaisuksi. Edellisen tilikauden konsernitietojen vertailukelpoisuus Laukaan kunnassa on siirrytty esittämään konsernitase lyhennetyllä konsernikaavalla. Poistot ja vapaaehtoiset varaukset on merkitty Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti. Poistot ja vapaaehtoiset varaukset olivat vuoden 2016 konsernitilinpäätöksessä 3.865.932,97 euroa ja vuo-den 2015 konsernitilinpäätöksessä 3.367.133,24 euroa. Tilinpäätöksessä 2015 Laukaan Vuokrakotien ja kunnan vuonna 2010 tekemä tontti kaupansumma jäi elimi-noimatta (202.047,25 euroa).

Laukaan kunta


TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 6.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 6) Toimintatuotot toimialoittain

Konserni

Kunta

2016 2015

2016 2015

Yleishallinto 527 126,97 1 002 930,00

527 126,97 1 002 930,40

Sosiaali- ja terveystoimi 23 155 872,58 22 944 443,68

3 391 171,80 3 319 088,89

Opetus- ja kulttuuritoimi 5 456 263,67 4 874 111,14

3 829 599,43 3 135 815,66

Yhdyskuntapalvelut 808 570,87 748 055,68

808 570,87 748 055,68

Muut palvelut 11 640 200,10 11 859 688,32

4 636 528,97 6 959 492,67

Toimintatuotot yhteensä 41 588 034,19 41 429 228,82

13 192 998,04 15 65 383,30

7) Verotulojen erittely

Kunta

2016 2015

Kunnan tulovero 59 864 813,80 58 327 533,16

Kiinteistövero 4 824 120,28 4 753 854,03

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 057 305,17 2 224 224,96

Verotulot yhteensä 66 746 239,25 65 305 612,15

8) Valtionosuuksien erittely

Kunta

2016 2015 2016 2015

Laskennalliset valtionosuudet

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 29 127 967,00 26 811 736,00 29 127 967,00 26 811 736,00

Siitä: Verotuloihin perustuva tasaus 9 942 595,00 9 365 081,00 9 942 595,00 9 365 081,00

Opetus- ja kulttuuritoimen vo -2 925 945,00 -3 113 877,00 -2 925 945,00 -3 113 877,00

Yksikköhintarahoituksen vo 7 575 307,40 7 843 065,58

Valtionosuudet yhteensä 43 719 924,40 40 906 005,58 36 144 617,00 33 062 940,00

Konserni

9) Palvelujen ostojen erittely

Kunta Kunta

2016 2015

Asikaspalvelujen ostot 44 910 123,93 42 557 050,83

Muiden palvelujen ostot 11 911 902,67 11 041 603,80

Kunnan palvelujen ostot yhteensä 56 822 026,60 53 598 654,63 10) Valtuustoryhmille annetut tuet Ilmoitettu kohdassa 3.1.2

Laukaan kunta


11) Selitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Pysyvien vastaavien poistojen määrittämisessä on käytetty kunnanvaltuuston hyväksymää poistosuunnitel-maa. Kunnanvaltuusto tarkensi ohjeita 9.9.2013 §:ssä 206. Pienet hankinnat, joiden hankintameno on alle 10 000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenoista arvi-oidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat seuraavat:

Laukaan kunnan poistosuunnitelma 1.1.2013 alkaen

Poistoaika/% Poistomenetelmä

Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot 2 - 5 vuotta* Tasapoisto

Aineettomat oikeudet 5 - 20 vuotta* Tasapoisto

Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot 2 - 5 vuotta* Tasapoisto

Muut 2 - 5 vuotta* Tasapoisto

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa ei poistoaikaa

Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 20 - 50 vuotta Tasapoisto

Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 - 30 vuotta Tasapoisto

Talousrakennukset 10 - 20 vuotta Tasapoisto

Vapaa-ajan rakennukset 20 - 30 vuotta Tasapoisto

Asuinrakennukset 30 - 50 vuotta Tasapoisto

Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot 17 % Menojäännöspoisto

Sillat, laiturit ja uimalat 18 % Menojäännöspoisto

Muut maa- ja vesirakenteet 18 % Menojäännöspoisto

Vedenjakeluverkosto 8 % Menojäännöspoisto

Viemäriverkko 8 % Menojäännöspoisto

Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet 17 % Menojäännöspoisto

Muut putki- ja kaapeliverkot 17 % Menojäännöspoisto

Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet 18 % Menojäännöspoisto

Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 22 % Menojäännöspoisto

Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 4 - 7 vuotta Tasapoisto

Liikkuvat työkoneet 5 - 10 vuotta Tasapoisto

Muut raskaat koneet 10 - 15 vuotta Tasapoisto

Muut kevyet koneet 5 - 10 vuotta Tasapoisto

Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 5 - 15 vuotta Tasapoisto

Atk-laitteet 3 - 5 vuotta Tasapoisto

Muut laitteet ja kalusteet 3 - 5 vuotta Tasapoisto

Muut aineelliset hyödykkeet Arvo ja taide-esineet ei poistoaikaa ei poistoaikaa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoaikaa ei poistoaikaa

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Laukaan kunta


Osakkeet ja osuudet ei poistoaikaa ei poistoaikaa

12) Selvitys pakollisten varausten muutoksista

2016 2015 2016 2015

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 1.1. 828 735,94 772 027,49 0,00 0,00

Lisäykset tilikaudella 76 807,88 56 708,45 0,00 0,00

Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 31.12. 905 543,82 828 735,94 0,00 0,00

KuntaKonserni

13) Selvitys pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitoista ja - tappioista

Kunta

2016 2015 2016 2015

Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialuiden myyntivoitot 333 024,29 441 095,09 333 024,29 435719,69

Rakennusten myyntivoitot 177 204,90 1 526,70 177 204,90 1526,70

Muut myyntivoitot 2 595,60 50 051,42 1 150,60 49646,82

Myyntivoitot yhteensä 512 824,79 492 673,21 511 379,79 486 893,21

Konserni

14) Satunnaiset tuotot ja kulut

2016 2015 2016 2015

Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely

Satunnaiset tuotot

Osakehuoneiston myynti 28 957,85 0,00 0,00 0,00

Vesilaitoksen yhtiöittäminen 0,00 10 349 380,93 0,00 10 349 380,93

Satunnaiset tuotot yhteensä 28 957,85 10 349 380,93 0,00 10 349 380,93

Konserni Kunta

15) Osinkotuottojen ja peruspääoman korkotuottojen erittely

2016 2015

Osinkotuotot muista yhteisöistä

Jykes kiinteistöt Oy 54 403,20 16 020,96

Metsäliitto osuuskunta 4 372,82 3 752,33

Midinvest Fund 1 ky 0,00 43 450,15

Midinvest Fund ksv 6 240,00 32 477,35

Mustankorkea Oy 82 360,00 261 000,00

Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 30 990,42 31 260,71

Yhteensä 178 366,44 387 961,50

Kunta

16) Erittely poistoeron muutoksista

Ei ilmoitettavaa.

17) Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset

Ei ilmoitettavaa. 18) Arvonkorotukset

Ei ilmoitettavaa.

Laukaan kunta


Laukaan kunta


Pys

yvä

t va

sta

ava

t (

ain

ee

llis

et

ja a

ine

ett

om

at

hyö

dyk

kee

t )

yksi

köit

täin

Vu

osi

201

61.

1.20

16L

isä

ysR

ah

oit

uso

suu

de

tV

äh

en

nys

Po

isto

t31

.12.

2015

Mu

uto

s 20

15

Kun

nanh

allit

us40

3 27

1 21

9 85

7 0

0 -2

36 8

57

386

271

-17

000

Sos

iaal

ipal

velu

t53

073

55

492

0

0 -2

4 53

5 84

030

30

957

Terv

eysp

alve

lut

5 15

0 0

0 0

-1 1

33

4 01

7 -1

133

Van

hust

en p

alve

lut

72 6

69

0 0

0 -2

8 54

0 44

129

-2

8 54

0

Per

ustu

rvan

hal

linto

ja lt

k4

689

0 0

0 -8

63

3 82

6 -8

63

Var

hais

kasv

atus

ja p

äivä

hoito

34

111

332

0 0

-7 0

71

104

295

104

261

Per

usop

etus

608

867

116

070

0 0

-288

906

43

6 03

1 -1

72 8

36

Kirj

asto

toim

i0

0 0

0 0

0 0

Vap

aa-a

ikat

oim

i54

0 92

6 63

517

-1

0 00

0 0

-85

010

509

432

-31

494

Maa

nkäy

ttö

14

385

499

1

046

903

0 -1

027

740

-1

2 50

7 14

392

156

6

657

Tila

palv

elut

66 1

17 7

61

8 92

5 99

1 0

0 -2

758

610

72

285

142

6

167

381

Yhd

ysku

ntat

ekn.

palv

elut

7

348

445

2 46

6 51

6 0

0 -1

481

761

8

333

200

984

755

Tuki

palv

elut

32 3

12

18 6

84

0 0

-10

365

40 6

30

8 31

8

Tekn

inen

hal

linto

ja s

uunn

ittel

u47

3 0

0 0

-80

393

-80

Pys

yvä

t va

st.

yhte

en

sä89

573

169

13 0

24 3

61-1

0 00

0-1

027

740

-4 9

36 2

3896

449

061

7 05

0 38

4

Laukaan kunta


Maakunnalle siirtyvän omaisuuden ja käyttöoikeussopimusten eriyttäminen

Tietokoneohjelmistot

Lisenssisopimukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä Effica /Tieto Oy

Työvuorojen suunnittelu- ja seurantajärjestelmä /CGI Oy

Tietokonelaitteet KPL €

Laitteet yhteensä 310 30 600,00

Kannettava tietokone 45

Kopiokone 8

Puhelin 158

Tablet 21

Työasema 78

Kuljetusvälineet

Ei ole.

Koneet ja kalusto

Perusturvan koneet ja kalusto yhteensä 181 002,00

Kunnan omistamat kiinteistöt

Htm2

YHTEENSÄ 21 325 636,04 13 404,00

Terveydenhoitorakennukset 10 567 795,63 5 767,00

Pääterveysasema 9 753 994,93 4 668,00

Lievestuoreen terveysasema 813 800,70 640,00

Mielenterv.toimisto (Virastosydän) 459,00

Vanhusten palveluiden rakennukset 4 634 338,25 3 733,00

Koti-Kuusela 2 660 704,40 2 782,00

Vanhusten päiväkeskus Woimala 1 973 633,85 951,00

Sosiaalihuollon muut rakennukset 1 935 217,91 1 786,00

Toimintakeskus 22 422,45 610,00

Asuntola Mäkelä 47 943,11 242,00

Saran asunnot 1 864 852,35 934,00

Maaseutu- ja ympäristötoimen rakennukset 895 408,56 466,00

Akro 895 408,56 466,00

Pelastustoimen rakennukset 3 292 875,69 1 652,00

Paloasema 3 292 875,69 1 652,00

Kirjanpito

31.12.2016

Laukaan kunta


20-22) Omistuksia muissa yhteisössä koskevat liitetiedot

Omistukset muissa yhteisöissä Kotikunta Konsernin Konsernin Konsernin Konsernin

omistusosuus osuus osuus tili-

osuus omasta vieraasta kauden voi-

( %) pääomasta pääomasta tosta /tappiosta

Tytäryhteisö

Laukaan Vuokrakodit Oy Laukaa 100,00 475 507,18 28 837 134,11 0,00

Laukaan Kehitysyhtiö Oy Laukaa 96,69 293 478,12 60 169,45 -18 780,02

Laukaan Vesihuolto Oy Laukaa 100,00 2 871 144,78 16 274 655,58 -313 855,22

Kuntayhtymä

Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä Jyväskylä 7,4677 6 009 803,67 3 063 765,37 41 098,29

Keski-Suomen Liitto Jyväskylä 6,50 144 483,19 97 574,80 -9 278,83

Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri Jyväskylä 5,78 3 072 833,39 12 185 113,65 557 133,10

Äänekosken ammatillisen Äänekoski 6,44 1 739 147,92 182 436,76 52 880,65

koulutuksen kuntayhtymä

Osakkuusyhteisöt

Asunto Oy Jokiniityntie 4 Laukaa 23,26 56 021,58 1 694,81 424,44

Laukaan Linja-autoasema- Laukaa 26,06 248 502,74 1 205,86 -2 072,80

kiinteistö Oy

23) Saamisten erittely

2016 2015

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Saamiset tytäryhteisöltä

Myyntisaamiset 474 715,53 0,00 61 144,37

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 0,00 474 715,53 0,00 61 144,37

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on

jäsenenä

Myyntisaamiset 8 484,79 6 353,59

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset 56 245,19

Yhteensä 0,00 8 484,79 0,00 62 598,78

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistus-

yhteysyhteisöiltä

Myyntisaamiset 1 804,36

Lainasaamiset

Muut saamiset

Siirtosaamiset

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 1 804,36

Saamiset yhteensä 0,00 483 200,32 0,00 125 547,51

Laukaan kunta


24) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Tulojäämät

Siirtyvät korot 1 991,96 -3 507,41 1 894,36

Kelan korvaus työterveyshuollosta 228 794,04 151 362,70 177 427,69

Kotoutumisen edistävän lain 119 334,67 0,00

mukaiset korvaukset/ ELY/ KEHA

Kalliiden hoitojen tasaus 2015 KSSHP 55 241,00 0,00 55 241,00

Palkkatuen korvaukset 11-12/16/ELY 97 056,06 26 656,87

Muut tulojäämät 485 557,99 0,00 359 626,37

Tulojäämät yhteensä 0,00 771 584,99 364 246,02 620 846,29

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 0,00 771 584,99 364 246,02 620 846,29

25) Oman pääoman erittely

Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Peruspääoma 1.1. 32 370 946,89 32 370 946,89 32 370 946,89 32 370 946,89

Peruspääoma 31.12. 29 684 077,38 32 370 946,89 32 370 946,89 32 370 946,89

Arvonkorotusrahasto 259 487,92 259 537,92 0,00 0,00

Muut omat rahastot 5 632 495,80 2 937 165,13

Edellisten tilikausien ylijäämä -3 949 018,81 -3 231 487,83 7 118 096,78 -1 236 923,47

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 82 325,98 -584 204,49 -538 177,52 8 355 020,25

26) Erittely poistoerosta

Ei ilmoitettavaa.

27) Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Pitkäaikaiset velat

2016 2015

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 446 995,10 1 451 957,06

Lainat julkisyhteisöltä 10 000 000,00 10 000 000,00

Pitkäaikaiset velat yhteensä 11 446 995,10 11 451 957,06

28) Erittely liikkeeseen lasketuista joukkovelkakirjalainoista

Ei ilmoitettavaa.

29) Pakolliset varaukset

Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Muut pakolliset varaukset

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 905 543,81 802 044,51 0,00 0,00

Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 0,00 0,00

Muut pakolliset varaukset yhteensä 905 543,81 802 044,51 0,00 0,00

Laukaan kunta


30) Vieras pääoma 2016 2015

Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset

Velat tytäryhteisöille

Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 2 483,24 0,00 2 780,62

Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 2 483,24 0,00 2 780,62

Velat kuntayhtymille, joissa Laukaa on jäsenenä

Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 3 135 724,11 0,00 3 197 276,37

Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 3 135 724,11 0,00 3 197 276,37

Velat osakkuus- tai sekä muille omistusyhteysyhteisölle

Saadut ennakot 0,00 0,00 0,00 0,00

Ostovelat 0,00 57 356,00 0,00 336,28

Muut velat 0,00 0,00 0,00 0,00

Siirtovelat 0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 57 356,00 0,00 336,28

Vieras pääoma yhteensä 0,00 3 195 563,35 0,00 3 200 393,27

31) Luottolimiitti

Konsernitililimiittiä on myönnetty Laukaan Vesihuolto Oy:lle 2,0 milj. euroa ja Laukaan Kehitysyhtiö

Oy:lle 0,5 milj. euroa. Limiittiä oli käytössä 7.551,45 euroa 31.12.2016.

32) Muiden velkojen erittely

Kunta

2016 2015

Muuta velat

Liittymismaksut 3 322 186,11 3 322 186,11

Muut velat 0,00 0,00

Muut velat yhteensä 3 322 186,11 3 322 186,11

33) Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Kunta

2016 2015

Lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot

Menojäämät

Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 4 095 172,50 4 476 300,01

Muut menojäämät 694 670,63 1 205 727,55

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 4 789 843,13 5 682 027,56

Laukaan kunta


34) Velat, joista kunta on pantannut, kiinnittänyt

Ei ilmoitettavaa.

38) Vuokra- ja leasingvastuut

SOTE-palveluiden käytössä olevat kunnan vuokravastuulla

Ulkoa vuokratut tilat

Vuokratila m2 Vuosivuokra

1 Laukaan Virastosydän 1. kerros / Sosiaalitoimisto 728,7 88 842,72

- toistaiseksi voimassa oleva sopimus 6 kk irtisanomisaika

Vuokranantaja: Laukaan Kehitysyhtiö Oy

2 Vanhusten palv.ohjauspiste Laukaantie 7 39,0 4 903,20

- toistaiseksi voimassa oleva sopimus 3 kk irtisanomisaika

Vuokranantaja: Anja Koffert

3 Männikkö ryhmäkoti (vanhusten ryhmäkotiasuminen) 219,5 30 640,32

- vuokra-aika 10 vuotta 1.9.2023 asti, jonka jälkeen sopimus

jatkuu toistaiseksi voimassa olevana

Vuokranantaja: Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistys ry

4 Männikkö päiväkeskus (vanhusten päiväkeskustoiminta) 75,0 17 747,16

- vuokra-aika 10 vuotta 1.9.2023 asti, jonka jälkeen sopimus

jatkuu toistaiseksi voimassa olevana

Lievestuoreen Palvelukeskusyhdistys ry

Lisäksi eri toimijoita (projekteja) sijoitettuna 60,0

eri paikkoihin

YHTEENSÄ 1 122,20 142 133,40

Leasingvastuiden yhteismäärä

Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Leasingvastuut 114 155,08 55 006,34 57 148,00 0,00

39) Vastuu sitoumukset

Kunta

2016 2015

Takaukset samaan konserniin kuuluvien

yhteisöjen puolesta

Alkuperäinen pääoma 28 699 572,33 26 873 513,29

Jäljellä oleva pääoma 17 162 382,71 15 313 146,68

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 2 917 535,03 3 264 725,51

Jäljellä oleva pääoma 2 710 077,22 2 917 535,03

Laukaan kunta


40) Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista

2016 2015

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 90 966 606,00 89 221 336,04

Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12.67 900,54 63 579,64

41) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Kunta

2016 2015

Urakoitsijoiden vakuustalletukset 31.12. 1 104 712,19 861 931,21

Maa-aineslupien maisemointivakuudet 31.12. 822 988,00 878 574,00

Ympäristölupapäätösten vakuudet 37 000,00 37 000,00 Kiinteistön mahdollisen myynnin yhteydessä kunnalla on ALV 33§:n mukaan velvollisuus maksaa valtiolle takaisin kiinteistöjen rakennus- ja perusparannuskustannuksista tehdyt arvonlisäveron vähennykset ja palau-tukset sekä velvollisuus maksaa oman käytön vero itse tehdystä rakennustyöstä. Vuonna 2016 rakennusin-vestoinneista kunnalla oli arvonlisäveron palautusvastuita 9.935.045 euroa ja vuonna 2015 9.474.241 euroa. Lisäksi kunnalla on maankäyttösopimuksia. Laukaan kunnalla on yksi Pohjola Pankki Oyj:n kanssa solmittu 10 miljoonan koronvaihtosopimus 2+8 vuoti-sena siten, että korkosuoja alkaa taannehtivasti kahden vuoden kuluttua sopimuksen tekohetkes-tä 23.10.2017 ja päättyy 23.10.2025. Sopimuksessa vaihdetaan korko 3 kk Euribor kiinteäksi hintaan 1,060 % ja sopimus on kertalyhenteinen. Johdannaissopimuksen tulosvaikutus realisoituu sopimuksen vaikutusai-kana korkotasosta riippuen. Sopimus ei sisällä ennenaikaista purkumahdollisuutta markkina-arvoon. Joh-dannaissopimus on tehty korkomenojen suojaamisen tarkoituksessa.

42) Henkilöstön lukumäärä 31.12

Henkilöstön lukumäärä on esitetty kohdassa 3.1.6 kunnan henkilöstö.

43) Henkilöstökulut

2016 2015

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 39 442 311,15 39 016 343,97

Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 362 161,43 376 105,23

Henkilöstökulut yhteensä 39 804 472,58 39 392 449,20

44) Luottamushenkilömaksut

Tiedot ilmoitettu kohdassa 3.1.2

45) Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab

2016 2015

Tilintarkastuspalkkiot 8 887,38 11 430,42

Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 511,91 97,01

Tarkastuslautakunnan avustaminen 8 269,63 4 700,51

Muut palkkiot 0 5 936,45

Palkkiot yhteensä 17 668,92 22 164,39

Laukaan kunta


Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista

Päiväkirja ja pääkirja dvd-tallenteena

Osto- ja myyntireskontrat atk-tulosteena

Tuloslaskelma ja tase atk-tulosteena

Tasekirja nidottuna

Tositelaji

001 Muistiot

002 Sisäiset kertalaskut

003 Sisäiset toistuvaislaskut

006 Jaksotukset

007 Vyörytykset

008 Oikaisut tilinavaussaldoihin

009 Käyttöomaisuusviennit

010 Tiliotetositteet

020 Myyntireskontra, suoritukset

021 Myyntireskontra, viitesuoritukset

030 Palkat

031 Sijaismaksajapalkat

035 Effica-toimeentulotuki

036 Varastotapahtumat

037 Populus-matkalaskut

040 Ostoreskontra, suoritukset

410 Ostolaskut Laukaan kunta

450 Ostolaskut / Vesilaitos

460 Ostolaskut / Sähköiset

510 Vesi- ja jätevesilaskutus

610 Vanhainkotilaskutus

620 Päivähoitolaskutus

630 Kotipalvelu / vanh.huoltolaskutus

640 Sosiaaliosaston laskutus

641 Sosiaalipalvelut

650 Terveyskeskuksen laskutus

651 Sosiaalipalvelut kertalaskutus

710 Yleishallinnon laskutus

750 Koulutoimen laskutus

751 Koulutoimen laskutus / KY

760 Vapaa-aikatoimen laskutus

761 Venepaikkalaskutus

762 Kirjaston laskutus

765 Kansalaisopiston laskutus

766 Kansalaisopiston laskutus / KY

770 Rakennusvalvontalaskutus

771 Ympäristöpalvelun laskutus

772 Ymp.terv.s.lain muk. laskutus

773 Kaavoitusosaston laskutus

774 Maa-aineslain muk.laskutus

775 Maa-alueen vuokrat

776 Tontinvarausmaksujen laskutus

777 Tontin kauppahinnan laskutus

780 Asuinhuoneistojen vuokrat

781 Teollisuus- ja toimitilavuokrat

782 Vesilaitoksen laskutus

783 Teknisen toimen laskutus

784 Jätelaskutus

785 Venepaikkalaskutus

786 Lainalaskutus

Documents

TILINPÄÄTÖS 2016 · 2017-04-04 · Laakso Hanna Kirkonkylä KOK Laitinen Kerttu Kirkonkylä KOK Leinonen Pirjo Kirkonkylä KESK Leminen Aimo Lievestuore KESK Leppänen Tommi Lievestuore