Dnro 525/033/2007

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 – 2012

1.11.2007

2

SISÄLLYSLUETTELO 1. Strategiset tavoitteet.........................................................................................................................3

1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset .......................................................3 1.2. Vaikuttavuus .............................................................................................................................6 1.3. Toiminnalliset linjaukset...........................................................................................................8

2. Tulostavoitteet................................................................................................................................10 2.1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet......................................................................10

2.1.1. Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet ..............................................................................10 2.1.2. Asiantuntijatehtävät .........................................................................................................14 2.1.3. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys..........................................................................16 2.1.4. Tuotokset ja niiden kehitys ...............................................................................................18 2.1.5. Laadunhallinta ja sen kehitys: Toimintajärjestelmän kehittäminen ................................18 2.1.6. Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys ..........................................................20 2.1.7. Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys......................................23

2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet ............................................................23 2.2.1. Keskeisimmät teknologiat ................................................................................................23 2.2.2. Kehittämishankkeet ..........................................................................................................24 2.2.3. Markkinointi ja viestintä ..................................................................................................26 2.2.4. Tiedon ja teknologian siirto .............................................................................................27 2.2.5. Tutkimusinfrastruktuuri ...................................................................................................28

3. Toiminnan rahoitus ........................................................................................................................30 Liitteet……………………………………………………………………………………………….33

MTT:n organisaatio

TutkimusohjelmatAsiantuntijaohjelmat

Ympäristöntutkimus

Teknologiatutkimus

Esikunta

Bio-tekniikka-jaelintarvike-tutkimus

Ylijohtaja, johtoryhmä jajohtoryhmän työvaliokunta

Kotieläin-tuotannon tutkimus

Kasvin-tuotannontutkimus

Talous-tutkimus

Kansainvälinentieteellinen neuvottelukunta

Palveluyksikkö

MMM

Johtokunta

3

1. Strategiset tavoitteet

1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Maa- ja elintarviketaloutta ja maaseutua koskevan tutkimuksen suuntaamiseen vaikuttavat seuraavat toimintaympäristön haasteet. Tutkimuksen palvelemien toimialojen muutokset Ruoantuotantoon liittyy moninaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. Kun perinteisesti haasteena oli ennen muuta tuottavuuden lisääminen, joudutaan nyky-yhteiskunnassa tasapainoilemaan useiden yhteiskunnallisten tavoitteiden välillä (kuvio 1).

Ympäristö-vaikutukset

Yhteiskunta-vastuullisuus

Ruokakulttuuri, elämykset

Ravitsemus, terveys, turvallisuus

Kilpailukykyelintarvike-markkinoillaRuoka

Maaseudun elinvoimaisuus

Kuvio 1. Ruoantuotantoon liittyvät tavoitteet. − Ravitsemuksen merkitys merkittävien kansanterveydellisten ongelmien synnyssä, ehkäisyssä ja

hoidossa on huomattava. Ravitsemuspolitiikan keskeinen perusta on kansallisissa ravitsemussuosituksissa, joiden tavoitteena on monipuolinen, terveellinen ja energiatarpeeseen perustuva ruokailu. Merkittävimpiä kansainterveydellisiä uhkatekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute ja lisääntynyt alkoholin kulutus.

− Ravitsemuksen ohella ruoka on myös osa suomalaista kulttuuria, niin arkipäivän hyvinvointia ja

kuin juhlaakin. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään Suomalaisen ruoan edistämisohjelma, joka pyrkii varmistamaan suomalaisen ruokakulttuurin arvostuksen, lähiruoan lisääntyvän käytön mm. julkisissa ruokapalveluissa ja terveellisten ruokatottumusten yleistymisen. Bioteknologia avaa laajat mahdollisuudet uusien elintarvikkeiden kehittämiseen, joiden ravitsemuksellinen sisältö vastaa modernin kuluttajien tarpeisiin.

− Kuluttaja ratkaisee elintarvikemarkkinoiden kehityksen. Perustuotteissa hinta säilyy edelleen

tärkeänä ostokriteerinä, vaikka sen rinnalla on laaja joukko terveyteen, hyvinvointiin sekä henkilökohtaisiin mieltymyksiin ja elämäntapaan liittyviä tekijöitä. Erityisravintovalmisteiden, kuten painonhallintaan liittyvien tuotteiden, määrä tulee kasvamaan ja kuluttajat ovat myös valmiita maksamaan niistä enemmän.

4

− Kaupan rooli tarjontaketjun järjestäjänä kasvaa. Kansainväliset kauppaketjut koettelevat perinteisen tarjontaketjun hintakilpailukykyä. Ruokaketjujen piteneminen ja monikansallisten toimijoiden roolin vahvistuminen lisää myös laadun- ja riskinhallinnan haasteita.

− Koska elintarvikkeiden tuonti kasvaa, on tärkeää, että suomalaisyritykset onnistuvat vastaavasti

vientimarkkinoilla. Kapeissa markkinasegmenteissä suomalaisella teollisuudella on mahdollista olla merkittävä tekijä.

− Ruoantuotannosta ja -kulutuksesta aiheutuu aina ympäristökuormitusta. Kuormituksen

vähentämiseen ja mm. Itämeren tilan parantamiseen ei ole helppoja ja yksinkertaisia ratkaisuja, vaan ne edellyttävät toimintatapojen monitasoista kehittämistä koko ketjun yhteistyönä. Kuluttajan kotimaisuuspreferenssi on elintarviketalouden kulmakivi: suosiessaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia tuotteita kuluttaja kokee olevansa parhaiten tietoinen kulutusvalintojensa ympäristövaikutuksista. Samalla hän tukee suomalaisen maaseudun elinvoimaisuutta.

− Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää sekä tuotannon kannattavuuden että yhteiskunnallisen

hyväksyttävyyden kannalta. − Ruoan saatavuutta pidetään rikkaissa maissa itsestäänselvyytenä. Energian ja veden saannin

ongelmat, eläintaudit tai radioaktiivinen laskeuma saattavat kuitenkin heikentää maatalouden toimintaedellytyksiä ja sitä kautta yhteiskunnan huoltovarmuutta.

− Alkutuotannossa teknologinen kehitys mahdollistaa yhä suuremmat yksikkökoot, varsinkin

kotieläintaloudessa kehitys on nopeaa. Yksikkökoon kasvu lisää yrittäjän riskejä niin taloudellisesti kuin työhyvinvoinnin näkökulmasta. Toisaalta tuotannonohjaus- ja informaatioteknologioiden (ICT) kehittäminen ja käyttö maa- ja elintarviketaloudessa avaa uusia mahdollisuuksia sektorin kilpailukyvyn kasvattamisessa. Uusien teknologioiden kehittäminen vahvistaa myös vientipainotteisten teknologiayritysten kilpailukykyä.

− Ilmastonmuutos muuttaa Eurooppalaisen maatalouden kasvu-oloja. Etelä- ja osittain Keski-

Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Pohjois-Euroopan ilmaston muuttuessa nykyistä lauhemmaksi.

− Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä suurimmat haasteet koskevat

energiankäyttöä. Maatalous ei kuitenkaan osallistu päästökauppaan. Osana EU:ta Suomi on sitoutunut parantamaan energiatehokkuuttta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Hallitus käynnistää maatilatalouden energiaohjelman, jolla pyritään toteuttamaan EU:n energiadirektiivin säästövelvoitteet.

− Maailman talouskehityksen, väestönkasvun, peltoenergian tuotannon, kasteluveden

riittämättömyyden ja ilmastonmuutoksen seurauksena elintarvikemarkkinoilla on siirrytty nouseviin hintoihin.

− Elintarviketuotannon politiikkariippuvuus jatkuu. EU on vahvistanut maatalouspolitiikan

linjauksensa ulottuen vuoteen 2013 asti. Budjettipaineet saattavat johtaa uudistuksiin jo välitarkistuksen yhteydessä vuosina 2008-2009. Maaseudun kehittäminen on nostettu markkinajärjestelmien ohella maatalouden tukemisen perusteeksi. Suomelle tärkeä maitokiintiöjärjestelmä jatkuu vuoteen 2015, mutta sen jälkeen järjestelmä saattaa lakata.

5

Tutkimuksen tukea tarvitaan EU:n, kansallisten ja EU:n kanssa yhteisrahoitettavien tukien (ns. maaseututuet) sekä investointi- ja aluetukien kehittämiseksi.

− Sekä kansallisessa että EU:n maaseutupolitiikassa korostetaan maaseudun omien toimijoiden

aktiivisuutta sekä yhteistyön ja verkostoitumisen kautta muodostuvia vahvuustekijöitä. − Maailmankaupan pelisäännöistä käytävien WTO-neuvotteluiden lopputulos saattaa vaikuttaa

EU:n sisäiseen tukitasoon. Tuontitullien laskeminen vaikuttaisi eniten siipikarjatuotteisiin, kun taas maito- ja viljatuotteissa hinnat ovat lähellä globaalien elintarvikemarkkinoiden hintoja eikä tuontipaine EU:n ulkopuolelta ole niiden osalta merkittävä.

− Bio- ja geeniteknologisten menetelmien kehittäminen ja käyttö elintarviketaloudessa avaa

uusia mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös tietoisuutta uuteen teknologiaan liittyvistä riskeistä.

− Elintarviketaloutta ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä koskevan tutkimuksen haasteet

ovat laajentuneet koko elintarvikeketjun kattaviksi. Samanaikaisesti tarkastelunäkökulma on laajentunut maatilaympäristöstä kohden maaseudun kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun.

− Maaseudun alueellinen kehitys on epäyhtenäistä: parhaiten menestyvät asutuskeskusten

läheiset maaseutualueet kun taas syrjäistä maaseutua uhkaa vähittäinen kuihtuminen. Ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa erityisen voimakkaasti maaseutualueilla. Uudenlaisia palveluita tarvitaan niin maaseutuasumista kuin –yrittämistäkin tukemaan.

− Tuotantoaan laajentavien perustuotannon maatilojen rinnalla on monitoimisia tiloja, jotka

hakevat toimeentulonsa palkkatyön ja yritystoiminnan moninaisina yhdistelminä. Tämän kautta maaseudulle avautuu uudenlaisia yrittäjyyden aloja. Markkinointiosaaminen ja tuotekehitys ovat monen maaseudun pk-yrittäjän kriittisiä osaamisalueita.

− Bioenergian tuotanto kasvaa politiikkalinjausten ja öljyn kallistumisen myötä. Puuhun

perustuvan lämpöyrittäjyyden ohella työtä maaseudulle tarjoavat peltobiomassan ja biokaasun tuotanto. Maatilojen energiaomavaraisuuden rinnalla kehitetään toimintamalleja hajautetun energiantuotannon saattamiseksi markkinoille.

Tutkimuksen toimintaympäristön muutokset − Tutkimuspoliittisessa keskustelussa tutkimuksen ja tutkimuslaitosten merkitystä

yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana korostetaan. Samalla lasketaan sijoitetun euron vastinetta ja vertaillaan tutkimuksen suuntautumista eri sektoreille. Järjestelmän koordinaatiossa nähdään puutteita: yhteiskunnan muutokset eivät riittävästi heijastu järjestelmän rakenteisiin ja voimavaroihin. Suunnittelukauden alkuun mennessä tehdään Tiede- ja teknologianeuvoston vetämänä linjauksia sektoritutkimuksen ja sen resurssien kohdentamiseksi toimintaympäristön muutosten ja yhteiskunnan muuttuneiden tarpeiden mukaan. Tutkimuskulttuuri ja tutkimuksen rooli yhteiskunnallisena toimijana muuttuu. Sektoritutkimuksen ohjauksessa vahvistetaan politiikkaohjausta, jolloin tutkimuksen itsenäisyys vähenee. Valtioneuvoston ohjauksessa toteutetaan laajoja horisontaalisia tutkimusohjelmia, joilla on useita rahoittajia ja toteuttajia. Ohjelmat toteutetaan osin tulosohjauksen, mutta kasvavassa määrin myös kilpailuttamisen kautta. Myös asiantuntijapalveluiden kilpailutus lisääntyy.

6

− MTT osallistuu valtiovarainministeriön johtamien tuottavuusohjelmien toteuttamiseen osana MMM:n hallinnonalaa. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmassa tavoitellaan keskimäärin noin kahden prosentin tuottavuuden paranemista vuodessa. Tehostamishyötyjä haetaan parantamalla toiminnan laatua ja keskittymällä oleellisimpaan. Valtion palvelukeskukset on yksi keino parantaa tuottavuutta. Suunnittelukaudella keskitettyjä palveluja voidaan saada talous-, henkilöstö- ja it-hallinnossa. Tuottavuusohjelma leikkaa MTT:n toimintamenomomenttia 4,2 milj. € vuosien 2006-2011 välillä (-13,5 %). Budjettirahoituksen vähentyminen kasvattaa haastetta rahoituksen vakauden ylläpitämisessä. Tämä heijastuu MTT:n mahdollisuuksiin tarjota vakaita ja pitkäaikaisia työsuhteita, mikä heikentää MTT:n työantajakilpailukykyä.

− Eduskunta edellyttää parannuksia valtionhallinnon tuloksellisuutta koskevaan raportointiin.

Tilinpäätösten ja toimintakertomusten sisältö on saatava aiempaa konkreettisemmaksi. Keinoksi on valittu toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavien mittareiden - tulosprisman tiedot - hyödyntäminen toiminnan tavoitteiden asettamisessa ja tuloksellisuuden raportoinnissa sekä tulosohjauksen terävöittäminen ministeriöiden ohjaavaa roolia korostamalla. Erityisen huomion suosituksissa saa tulostavoitteista eduskunnalle budjettiesityksessä annettavan informaation selkeys ja johdonmukaisuus sekä tarve pitää yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet ja toiminnalliset tulostavoitteet erillään ja hierarkkisesti jäsennettyinä.

− On varauduttava väestö- ja ikärakenteen muutoksiin. Kiristyvä julkinen talous edellyttää

julkisen sektorin organisaatioilta toiminnan ja palvelujen tehostamista. Monimuotoisuus työn organisoinnissa lisääntyy. Tämä kasvattaa johtamis- ja toimintajärjestelmien vaatimuksia. Palkkakilpailukyvyn varmistaminen on yksi julkisen sektorin haasteista.

1.2. Vaikuttavuus MTT tukee MMM:n toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Taulukko 1. Väkiluvun vuosimuutos maaseudulla, %

2002 2003 2004 2005 2006 2008-2012 tavoite

Harvaan asuttu maaseutu -1,31 -1,16 -1,05 -1,09 -1,27 väheneminen

hidastuu

Ydinmaaseutu -0,39 -0,30 -0,10 -0,20 -0,16 väheneminen hidastuu

Tasapainoisen alueellisen kehityksen ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi MTT arvioi maaseutualueiden sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin sekä EU:n ja kansallisten poliittisten toimenpiteiden tehokkuutta. Tutkimustieto luo pohjan politiikkatoimenpiteiden suunnittelulle ja tuottaa uusia työvälineitä maaseutualueiden kilpailukyvyn vahvistamiseen. Vaikuttavuuden kannalta keskeistä tutkimuksen ja hallinnon välinen tiivis vuorovaikutus. Taulukko 2. Maatalouden tuottavuuskehitys, %/a 2003 2004 2005 2006 2007 arvio 2008-2012

tavoite Maatalouden tuottavuus 1 1,04 1,03 1,00 1,00 + 1 %

vuodessa

7

Maa- ja puutarhatalouden kannattavuuden turvaamiseksi sekä maataloustuotannon jatkumiseksi koko Suomessa MTT tuottaa menetelmiä maatila- ja puutarhayritysten johtamisen kehittämiseksi ja tuottavuuden nostamiseksi. Tämä näkyy maatalouden kannattavuutena. Tutkimustieto siirtyy maatiloille neuvonnan, julkaisujen ja nettipalveluiden välityksellä sekä tutkimustuloksia tuotteistavan uuden teknologian avulla. Onnistumisessa on keskeistä maatilan muuttuvan toimintaympäristön tunnistaminen. Pitkällä aikavälillä (1992-2006) maatalouden tuottavuus on noussut keskimäärin 1,1 % vuodessa. Viime vuosina (2000-2006) kehitys on ollut kuitenkin lähes pysähdyksissä. Tavoitteena tulisi olla vähintään 1 %:n vuotuinen tuottavuuden kasvu. Taulukko 3. Maatalouden kannattavuus

2003 2004 2005 2006 arvio

2007 arvio

2008-2012 tavoite

Maataloustulo, milj. € 1 121 1 068 975 893 ennallaan ennallaan Maataloustulo € /tila 23 000 20 000 19 000 15 000 15 000 nousee Kirjanpitotilojen työansio € /tunti 4,1 3,4 3,4 2 2 nousee

Taulukko 4. Maatalouden ympäristökuormitus

2003 2004 2005 2006 arvio

2007 arvio

2008-2012 tavoite

Keskimääräinen typpitase, kg N/ha 56 52 <53 <52 <51 alenee

Keskimääräinen fosforitase, kg P/ha 10,9 10,5 <10,2 <9,9 <9,6 alenee

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt, milj. tonnia hiilidioksidiekvivalenttia

7,5 <7,4 <7,4 <7,3 <7,3 alenee

Maataloustuotannon ravinnekuormituksen vähentämiseksi MTT arvioi maatalouden ympäristötukijärjestelmän toimivuutta ja kustannustehokkuutta. Seurantatieto on välttämätön perusta toimenpiteiden tehokkaalle suuntaamiselle. Onnistumisessa keskeistä ympäristötoimien räätälöinti osaksi tuotantoaan laajentavien ja tehostavien maatilojen muuta kehittämistä ja alan toimijoiden välinen kiinteä yhteistyö. Ruokaketjun ympäristövaikutuksista tuotetaan tietoa, jonka avulla kuluttajat pystyvät nykyistä paremmin ymmärtämään valintojensa seurauksia, ja elintarvikeyritykset voivat kehittää ympäristöarvoihin perustuvia kilpailuetuja. Suurin vaikuttavuus syntyy edelläkävijäyritysten luomien mallien kautta. Taulukko 5. Bioenergia

2003 2004 2005 2006 arvio

2007 arvio

2008-2012 tavoite

Energiakasveilla % pellosta 0 0,2 0,4 0,7 1,2 kasvaa

Uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseksi MTT kehittää maataloustuotantoon, sen sivuvirtoihin ja uusiokäyttöön perustuvia energiaratkaisuja. Vaikuttavuus riippuu uusien ratkaisujen kilpailukykyisyydestä energiamarkkinoilla sekä toimijoiden välisen tiedonvaihdon ja yhteistyön onnistumisesta.

8

3,000

2,500

2,000

1,500

1,000

500

0

1994 1996 2000 2002 20041992 20061998

Vienti

Tuonti

€ million

Kuvio 2. Elintarvikkeiden ulkomaankauppa Elintarvikeketjun tarvitseman laadukkaan raaka-aineen tuottamiseksi MTT osallistuu innovatiivisten, lisäarvoa tuottavien ja terveyttä edistävien elintarvikkeiden ja niiden tuotantoprosessien kehittämiseen. Onnistumisessa keskeistä on kuluttajien tarpeiden tunnistaminen ja kilpailukykyisten ratkaisujen löytäminen sekä verkostoituminen alan toimijoihin. MTT tähtää siihen, että kotimaassa tuotetut elintarvikkeet ovat kilpailukykyisiä niin kotimaan markkinoilla kuin vientimarkkinoilla. Tämä näkyy kuvion 2 käyrien lähestymisenä toisiaan. Ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi, kuluttajiin kohdistuvien riskien vähentämiseksi ja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi MTT luo sisältöä vastuullisuus-, kotimaisuus- ja kestävyyskäsitteille elintarvikeketjussa. Vaikuttavuus edellyttää tutkijoiden aktiivista roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa.

1.3. Toiminnalliset linjaukset Tehtävä (missio) MTT edistää tutkimuksen keinoin kuluttajien hyvinvointia, maa- ja elintarviketalouden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotanto- ja elinympäristön laatua ja maaseudun elinvoimaisuutta. Tavoitetila (visio) MTT on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu tutkimuslaitos, joka tuottaa uutta teknologiaa ja uusia toimintamalleja elintarvike- ja energiatuotantoketjujen käyttöön sekä arvokasta tietoa yhteiskunnallisen päätöksenteon ja luonnonvarojen kestävän käytön tueksi. Visio 2015 on esitetty kuvana liitteessä 1.

9

Arvot Asiakaslähtöisyys

MTT:n tavoitteet ja toiminta vastaavat oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Haluamme ennakoida ja ymmärtää asiakkaidemme tarpeet ja reagoida nopeasti tutkimustarpeiden muutokseen. Haluamme, että MTT koetaan toimijana, jonka tutkimus on merkittävää ja tuottaa asiakkaille selkeää lisäarvoa.

Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Huolehdimme osaamisemme jatkuvasta kehittämisestä. Olemme osa kansainvälistä tiedeyhteisöä ja noudatamme tutkimustoiminnan perusperiaatteita, kuten objektiivisuus, kriittisyys, läpinäkyvyys ja luovuus. Kannustamme jokaista löytämään parhaan tavan osallistua yhteisten tehtävien toteuttamiseen.

Eettisyys Noudatamme kaikessa toiminnassa tutkimuksen yleisesti hyväksyttyjä eettisiä periaatteita. Valitsemme tutkimuskohteet ja tutkimusmenetelmät ihmistä ja luontoa kunnioittaen.

Hyvinvoiva työyhteisö MTT on kannustava työyhteisö, jossa on mahdollisuus osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, haasteellisiin työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Luomme edellytykset ja kannustamme vastuunottoon MTT:n työn tuloksista. Kannamme vastuumme työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista. MTT:ssä ylläpidetään avoimen kanssakäymisen kulttuuria. Henkilöstö on halukas muutoksiin ja on aktiivinen osaamisen ja työyhteisön kehittämisessä.

Toiminnan tuloksellisuus Keskitymme tutkimusongelmiin, jotka ovat taloudellisesti ja/ tai yhteiskunnallisesti merkittäviä. Haluamme toimia tehokkaasti, läpinäkyvästi, ennakoitavasti ja vaikuttavasti. Parannamme tehokkuuttamme kehittämällä tutkimusmenetelmiä ja toiminta- ja yhteistyömalleja. Huolehdimme, että MTT vastaa oleellisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja että toimintamme vaikutukset ovat pitkäaikaisia.

Tutkimuksen kansainvälistyminen MTT tekee yhteistyötä korkeatasoisten tutkimuslaitosten kanssa, joiden kanssa sillä on yhteiset tavoitteet ja täydentävä osaaminen. Toimintamuotoina ovat osaamisen ja asiantuntemuksen vaihto sekä yhteiset tutkimushankkeet ja julkaisut. MTT osallistuu EU:n tutkimusyhteistyöhön sekä asiantuntijatehtäviin, kuten hankehakemusten arviointiin sekä maatalous- ympäristö- ja elintarvikealan politiikkojen ja ohjelmien valmisteluun ja arviointiin. MTT osallistuu pohjoismaiseen yhteistyöhön tekemällä yhteistutkimusta, toimimalla asiantuntijoina työryhmissä sekä osallistumalla jatkokoulutusseminaareihin ja pohjoismaisen geenipankin toimintaan. MTT osallistuu kehitysyhteistyöhön tarjoamalla tutkimus- ja asiantuntijapalveluja maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun kehittämisen aloilla. MTT tukee Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden ja ohjelmien sekä YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamista. MTT toimii yhdessä CGIAR-järjestöön kuuluvien tutkimuslaitosten kanssa. MTT toimii asiantuntijatehtävissä kansainvälisissä järjestöissä sekä tekee yhteistyötä kehittyvien talouksien tutkijoiden kanssa maa- ja elintarviketalouden ja maaseudun kehittämisessä.

10

MTT toimii aktiivisesti kansainvälissä tieteellisissä järjestöissä ja muissa verkostoissa. MTT:n kansainvälisen tieteellisen neuvottelukunnan (SAB) tehtävänä on osaltaan luoda edellytyksiä MTT:n kansainväliselle toiminnalle ja verkottumiselle sekä lisätä MTT:n kansainvälistä vaikuttavuutta. MTT hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä toiminnan kehittämisessä (benchmarking). MTT:ssä kehittää aktiivista asiantuntijavaihtojärjestelmää, joka kannustaa asiantuntija- ja tutkimustehtäviin ulkomaille sekä houkuttelee ulkomaalaisia tutkijoita MTT:hen. Kansainvälisyys kuuluu olennaisena osana tutkijankoulutukseen. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet konkretisoituvat kansainvälisten yhteishankkeiden ja rahoituksen lisääntymisenä. Tärkeimmät kansainvälisen kilpailukyvyn mittarit ovat asiantuntijatarkastettujen artikkelien määrä, erityisesti kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä, (suunnittelukauden tavoite 0,6 0,9 artikkelia/tutkija) sekä kansainvälinen rahoitus (tavoite 1,0 milj. € 1,7 milj. €).

2. Tulostavoitteet

2.1. Tutkimuksen ja asiantuntijatehtävien tavoitteet 2.1.1. Tutkimuksen suuntaamisen tavoitteet MTT:n tutkimusalat ovat biotekniikka- ja elintarviketutkimus, kotieläintutkimus, kasvintuotannon tutkimus, taloustutkimus, ympäristötutkimus sekä teknologiatutkimus. Ympäristötutkimus ja teknologiatutkimus ovat organisaation muut tutkimusalat läpäiseviä ohjelmapohjaisia teemoja. Ohjelmat kokoavat kunkin ongelman kannalta relevantin osaamisen MTT:n sisältä – ja ulkopuolelta – muodollisista yksikkö- ja organisaatiorajoista riippumatta. Siten ohjelmilla luodaan myös puitteet MTT:n ja muiden tutkimusorganisaatioiden osaamisen yhdistämiselle ja työnjaolle. MTT lisää ohjelmapohjaista tutkimusta vastatakseen yhteiskunnalle ja asiakkaille tärkeisiin, ongelmalähtöisiin tutkimusaiheisiin. Ongelmanratkaisuun tähtäävä tutkimus vaatii usein poikkitieteellisen tutkimusotteen. Ympäristötutkimuksen keskeisinä tutkimuskohteina on siten maatalouden aiheuttaman vesistöjen ravinnekuormituksen hallinta, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tulevaisuuden kestävät ja kustannustehokkaat tuotantojärjestelmät, maaseutuympäristöjen luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö sekä elintarvikeketjun ympäristövastuu ja riskinhallinta. Teknologiatutkimus keskittyy maatalouden tuotantoprosessien kokonaishallinnan kehittämiseen erityisesti uusien prosessi-innovaatioiden sekä informaatioteknologian kehittämisen avulla. Erityisenä kehityskohteena on tuotannon energiatehokkuuden parantaminen ja bioenergian ja biomateriaalien tuotannon kehittäminen. Määräaikaisten tutkimusohjelmien avulla keskitetään resursseja poikkitieteellistä tutkimusotetta vaativien tutkimusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimusohjelmia vahvistetaan budjettirahoituksella mitaten 1 milj. eurolla vuoteen 2012 mennessä. Tämän vahvistamisen seurauksena vähintään saman verran ulkopuolista rahaa siirtyy tutkimusohjelmiin. Tutkimusohjelmien vahvistamisen resurssi vapautetaan muusta tutkimuksesta.

11

Käynnissä olevat tutkimusohjelmat ovat: (1) Elintarvikkeet ja terveys 2007-2012 (2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastonmuutoksen hidastaminen 2007-2012 (osa ympäristötutkimusta) (3) Bioenergian ja biomateriaalien tuotanto, elintarviketuotannon energiatehokkuuden parantaminen 2007-2012 (osa teknologiatutkimusta) 2007-2012 (4) Vesistökuormituksen uudet ratkaisut, ml. Itämeren tilan parantaminen 2007-2012 (osa ympäristötutkimusta) (5) Maaseudun kehitys 2008-2013 (6) Tulevaisuuden maatila 2008-2013 (osa teknologiatutkimusta)

Elintarvikkeet ja terveys 2007-2012 Ikääntyvän väestön hyvinvointia edistetään kehittämällä innovatiivisia, terveyttä edistäviä elintarvikkeita ja niihin perustuvia ruokavaliokonsepteja. Vahvaan tutkimukseen perustuva tuotekehitys on noussut tärkeäksi myös elintarvikkeiden kansainvälisessä kilpailussa mahdollistaen korkea-marginaalisten tuotteiden kehittämisen. Ikääntyvä väestö on länsimaissa vaurasta ja ostovoimaista, ja on ilmeistä, että elintarviketeollisuus panostaa tähän kuluttajasegmenttiin yhä voimakkaammin. Alan tutkimuksessa sovelletaan osaamispohjaa elintarvikekemian, -biotekniikan ja -teknologian alueilla sekä hyödynnetään solumallitutkimusta. Hankkeissa tuodaan uutta innovatiivista teknologiaa elintarviketutkimukseen, erityisesti nanoteknologiaa bioaktiivisten yhdisteiden hyväksikäytön parantamiseen. Tuotekehitysvaiheessa hankkeisiin integroidaan taloustieteellistä osaamista sovellusten kaupallistamisen arvioimiseksi. Yhdessä tutkimuspartnereiden kanssa tärkeinä tuotosodotuksina ovat bioaktiiviset yhdistekomponentit ja tuoteaihiot, joilla voidaan hidastaa Alzheimerin taudin kehittymistä sekä ehkäistä ylipainon ja siihen liittyvän tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Nämä mahdollistavat uusien innovatiivisten elintarvikkeiden ja tuoteperheiden kehittämisen elintarviketeollisuudessa sekä uusien tuotanto- ja jatkojalostusmahdollisuuksien kehittämisen maaseudun pk-sektorilla. Tutkimusohjelma laajenee taloustutkimuksen, kasvintuotannon, elintarviketeknologian ja ympäristötutkimuksen tutkimusaloihin: - poliittiset ohjauskeinot terveellisen ravitsemuksen edistämisessä - arvottamistutkimusta, mikä kohdistuu terveysvaikutteisten elintarvikkeiden

kansanterveydellisten ja -taloudellisten sekä ekologisten hyötyjen selvittämiseen - terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotteistamisen ja kaupallistamisen kehittäminen - kasvinjalostuksen ja viljelytekniikan keinot terveysvaikutteisten biomolekyylien (esim. seleeni

ja flavonoidit) tuoton lisäämiseksi - yksittäisten kasvien ja elintarvikkeiden potentiaalisten terveysvaikutteisten komponenttien

analytiikka, teknologia ja terveysvaikutukset - uudet prosessointiteknologiat (esim. nanoteknologia) terveysvaikutteisten elintarvikkeiden

kehittämisessä - elintarvikkeiden laadunhallinnan uudet menetelmät, joita sovelletaan erityisesti ydinhankkeiden

tukemiseen.

12

Ohjelman vaikuttavuus edellyttää: - strategisesti sopivien ja tunnettujen yhteistyökumppanien saaminen hankkeisiin, jotta keskeiset

tutkimusideat voidaan testata tieteellisellä tarkkuudella luotettavasti, esim. kliinisten tutkimusten suorittamiseen tarvitaan päteviä tutkimuskumppaneita (mm. KY, TaY ja KTL)

- osaamista ja EU-rahoitusta varten hankkeisiin tarvitaan ulkomaisia tutkimuslaitoksia - hankkeet suunnitellaan siten, että tuotteiden kehityksessä tavoitteeksi asetetaan terveysväitteet,

jotka kansalliset viranomaiset ja myöhemmin EU voivat hyväksyä (so. huomioidaan EU:n ravitsemus- ja terveysväiteasetus 1924/2006)

Tutkimusohjelman koordinaattori: prof. Hannu Korhonen Bioenergian ja biomateriaalien tuotanto, elintarviketuotannon energiatehokkuuden parantaminen 2007-2012 Energian hinnan nousu vaikuttaa maatalouden kannattavuuteen nostamalla tuotantopanosten (ostoenergia, lannoitteet, kemikaalit, koneet, laitteet ja rakentaminen) hintoja. Tuotannon energiatehokkuuden parantaminen on tärkeä keino parantaa kannattavuutta ja vähentää tuotannon ympäristövaikutuksia. Myös bioenergian hyödyntäminen on energian jatkuvan hinnannousun myötä nousemassa tärkeään rooliin elinkeinoalan kehittymisen kannalta. Maa- ja elintarviketalouteen liittyy luonnostaan useita osa-alueita, joissa hajautetulla energiantuotannolla ja siihen liitetyllä biojalostamokonseptilla saavutetaan merkittävä kustannushyöty ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ratkaisumalleja voidaan laajentaa myös kotitalouksien energiakysymyksiin. MTT:llä on vahva maatalouden sivu- ja jätejakeiden käsittelyyn, energiakasveihin sekä biokaasun tuotantoprosessiin liittyvä osaaminen. Tämä osaaminen yhdistettynä laitetoimittajien tekniseen osaamiseen luo vahvat menestymisen mahdollisuudet uusien kestävien energiantuotantotapojen käyttöönotolle suomalaisilla maatiloilla tai laajempina alueellisina ratkaisuina. Energiatehokkuuden ja biojalostamokonseptin teknologisen kehittämisen ohella tutkimusohjelmaan liittyy tärkeänä teemana myös energia- ja ilmastopolitiikan tutkimus. Politiikkaohjaus ja sen keinovalikoima vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka nykyistä kestävämmät tuotantomenetelmät saadaan käyttöön. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Markku Järvenpää Maatalouden vesistökuormitus ja Itämeren tilan parantaminen 2007-2012 Suomen osuus Itämeren fosfori- ja typpikuormituksesta on 15 %. Maatalous aiheuttaa Suomessa 60 % fosforin ja 52 % typen kuormasta. Maatalouden vaikutus on voimakkainta Saaristomerellä, jossa valuma-alueiden pelloista on valtaosa helposti erodoituvia savimaita. Suomenlahden rannikon alueilta kuormitus tulee suurimmaksi osaksi maa-aineksen mukana. Pohjanmaalla maasto on tasaisempaa ja nurmien määrä suurempi. Siellä kuormitus muodostuu suuremmassa määrin valumaveteen liuenneista ravinteista. Vaikka lannoitusmäärät ovat pienentyneet huomattavasti vesistöissä, muutokset tapahtuvat hitaasti. Kuormitus saattaa myös tulevaisuudessa lisääntyä seuduilla, joilla syntyy laajoja kotieläintuotannon keskittymiä.

13

Tulevaisuuden haasteet ovatkin erityisesti kotieläintilojen ravinnekierron saattamisessa kestävälle pohjalle ja maatalouden vesiensuojelutoimien kohdentamisessa runsasravinteisimmille pelloille, joissa valumavesien aktiivinen puhdistaminen on tarpeen. Oleellisen tärkeää on myös huolehtia peltojen yleisestä kasvukunnosta muun muassa kalkituksen ja salaojituksen kautta. Viljelymaiden eroosion vähentäminen edellyttää viljelyn monipuolistamista ja monivuotisten viljelykasvien saamista tuotantoon. MTT:n tutkimus vastaa SYKE:n ohella näiden teemojen tutkimuksesta Suomessa. Tutkimus tapahtuu yhteistyötä elintarvikealan toimijoiden, niin viljelijöiden, jalostavan teollisuuden ja kaupan, kuin myös neuvonnan ja hallinnon kanssa. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Mari Walls Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 2007-2012 Kasvihuoneilmiön voimistuminen muuttaa Euroopan ilmasto-oloja varsinkin pohjois- ja etelä-osissa. Etelä- ja osittain Keski-Eurooppa tulevat kärsimään yhä ankarammasta kuivuudesta Skandinavian ilmaston muuttuessa nykyistä selvästi lauhemmaksi. Monet ennustetuista muutoksista hyödyttävät maataloustuotantoamme, mutta muutosten nopeus, ennustetut suuret säävaihtelut ja ilmiöön liittyvät kielteiset tekijät nostavat lukuisia, epävarmuutta aiheuttavia kysymyksiä. Pitkää kasvukautta ja siihen kytkeytyvää lupausta lisääntyneestä satopotentiaalista ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään ilman riski- ja epävarmuustekijöiden huomiointia, ennakointia ja varautumista. Päivän pituutemme ja valon määrä poikkeavat ratkaisevasti niistä alueista, joiden ilmasto-olosuhteita lähestymme muilta osin. Myös sadannan jakauma, talvehtimisolot sekä kasvintuhoojakannoissa tapahtuvat muutokset ovat ratkaisevia tulevaisuusennusteita rakennettaessa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaisia, biologisilta perusteiltaan luotettavia sekä maailman talous- ja markkinatilanteet huomioivia ennusteita pelto- ja puutarhakasvien tulevaisuudesta. Tämä tieto saatetaan niin päätöksenteon kuin elinkeinoelämän ennakoivaan käyttöön. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Mari Walls Maaseudun kehitys 2008-2013

Noin kolmannes Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Suomessa toimi vuonna 2004 lähes 70 000 maaseudun pienyritystä, jotka tuottivat noin 14 mrd. euron liikevaihdon, ja ne työllistivät 113 000 suomalaista. Sekä maaseutuyritysten määrä että niiden liikevaihto on kasvussa.

MTT:n tutkimus tukee maaseudun yritystoiminnan kasvua niin yritystasolla kuin sitä tukevan hallinnon ja politiikkakeskustelun tasolla. Tutkimuksen kohteena ovat: - Uudet elinkeinot ja yrittäjyys. Keskeisenä tavoitteena on uuden yrittäjyyden, esimerkiksi

energiayrittäjyyden, hoivamaatalouden, luontoyrittäjyyden ja elämysmaatalouden toimintaedellytysten ja markkinapotentiaalin ennakointi. Yritystasolla tutkimus koskee liiketoimintaosaamisen kehittämistä sekä innovatiivisten tuotekonseptien ja toimintamallien kehittämisen edistämistä. Potentiaaliset uudet elinkeinot vaihtelevat maaseutualueittain, esimerkiksi Lapissa relevanttia on matkailuun liittyvä elämystalous ja paikalliset elintarvikkeet

14

- Maaseutuyritysten toimijaverkostojen ja klusterien muodostaminen. Erilaiset verkostosuhteet korostuvat maaseudun hajallaan sijaitsevien yritysten toimintaympäristössä, asiakassuhteissa ja suhteissa toisiin yrityksiin. Verkostoilla saadaan myös hajautetuissa ratkaisuissa hyödynnettyä skaalaetuja, joita monien uusien teknologioiden optimaalinen käyttö edellyttää. Klusterien muodostamisen ehdot ovat erilaiset erilaisilla maaseutualueilla. Erityisesti tarkastelun kohteena ovat maaseudun kasvavat toimialat, joissa MTT:llä on substanssiosaamista (elintarvikkeiden jalostus, energiayrittäjyys, hevostalous, julkisen sektorin lähiruokakäyttö, erikoiskasvit, maatilojen hoivayrittäjyys, luonnontuotteet jne.).

- Maatalouden ja maaseudun yhteiskunnallinen ohjaus. Maaseudun elinvoimaisuutta koskevassa yhteiskunnan ohjauksessa keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat maaseutu- ja maatalouspolitiikan kehitys, niiden välinen suhde sekä maaseudun pientä ja keskisuurta yritystoimintaa koskeva politiikka. Maaseudun kehittämisessä on politiikkatoimin tuettava mahdollisuuksia esimerkiksi maaseudun sirpaleisen työn yhdistämiseksi sopimuksellisin menetelmin kokonaisuudeksi, joka luo työpaikkoja ja turvaa hyödykkeiden ja palvelujen saannin myös taajamien ulkopuolella.

Tutkimusohjelman koordinaattori: prof. Hilkka Vihinen Tulevaisuuden maatila 2008-2013

Tulevaisuuden maatila on läpäisevästi mukana edellä esitetyissä ohjelmissa Elintarvikkeet ja terveys –ohjelmaa lukuun ottamatta. Maatalouteen kohdistuu monia haasteita: toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, bioenerginen, energiaa ja muita luonnonvaroja tehokkaasti käyttävää, vähäpäästöistä sekä tuotantotavoiltaan kuluttajien ja kansalaisten hyväksymiä. Näihin tavoitteisiin tähtäävä tutkimus kehittää maatalouden tuotantoprosesseja ja niiden hallintaa entistä tehokkaammiksi, taloudellisemmiksi ja ympäristömyötäisemmiksi. Tämä tapahtuu uutta teknologiaa ja toimintajärjestelmän sosiaalisia innovaatioita kehittämällä. Erityisen huomion kohteena on maatilan johtaminen, joka on kriittinen tekijä sekä kehittyvillä perustuotantotiloilla että uutta yrittäjyyttä luovan liiketoiminnan kehittämisessä. Myös työvoimakysymys on nousemassa esille: työikäisen väestön väheneminen on jo johtanut vierastyövoiman kasvavaan käyttöön myös maaseudulla. Tulevaisuuden maatila -konseptilla haetaan myös maatalous- ja elintarvikealan kehittämiseen myönteistä imagoa, jolla edistetään toimialan imagoa ja alan toimijoiden uskoa toimintansa jatkuvuuteen. Tutkimusohjelman koordinaattori: ohjelmajohtaja Markku Järvenpää 2.1.2. Asiantuntijatehtävät

Tutkimustoiminnan rinnalla MTT kehittää asiantuntijapalveluita: - Hallinnon käyttöön MTT tuottaa ajankohtaista tietoa ja laskelmia EU:n ja kansallisen

maatalous-, maaseutu- ja ympäristöpolitiikan valmistelun tueksi. Suunnittelukaudella varaudutaan mm. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastukseen ja 2013 jälkeisen ohjelmakauden selvityksiin sekä viljelijöiden tulotason turvaamiseen liittyviin toimiin. MTT:llä

15

on vastuulla myös kansallisten maa- ja puutarhatalouden kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien toteuttaminen ja maatalouden kansallinen kasvihuonekaasupäästölaskenta. Yhteistyössä TIKE:n ja MMM:n kanssa kehitetään luonnonvaratietojen hallintajärjestelmää (LUHA). MMM:n ohella palveluita on tarpeen jatkossa kehittää myös muiden ministeriöiden ja hallinnonalojen tarpeisiin.

- Maatila- ja maaseutuyrittäjille MTT tuottaa nettipalveluita kuten Taloustohtori, Peltotohtori, Rehutaulukko ja Kasperi.

- Tiedeyhteisön toimintaa tuetaan työskentelemällä kansainvälisissä ja kansallisissa yhteistyöorganisaatioissa ja julkaisemalla alan tiedejulkaisuissa. Jatko-opintojen suorittamiseen ja väitöskirjojen tekemiseen tarjotaan monella tasolla tukea aina tutkimusresursseja myöten.

Asiantuntijapalveluiden tarjoamisessa varaudutaan lisääntyvään kilpailuttamiseen myös valtion hallinnon piirissä. Tämä edellyttää MTT:llä hintakilpailukyvyn parantamista ja osaamisen aktiivista markkinointia. Maksullisessa palvelutoiminnassa tulee myös harkittavaksi tutkimustiedon julkisuuden aste.

2.1.3. Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Taulukko 6. TTS:n menot, tulot ja henkilötyövuodet 2006-2012 (milj. euroa, htv)

2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Päätoiminnot tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv tulot menot htv

A. Ministeriö - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - B. Asiantun- tijatehtävät

- budjettirah. - 7,212 110 - 8 140 129 - 7,895 118 - 9,100 154 - 8,940 151 - 8,505 144 - 8,710 144 - ulkopuolinen 1,571 1,571 43 1,660 1,660 45 1,605 1,605 44 1,530 1,530 42 1,550 1,550 42 1,575 1,575 42 1,600 1,600 42 Yhteensä 1,571 8,783 153 1,660 9,800 174 1,605 9,500 162 1,530 10,630 196 1,550 10,490 193 1,575 10,080 186 1,600 10,310 186 Yht. Ilman infr. 0,875 4,115 93 1,000 4,800 105 0,965 4,700 102 0,930 5,230 126 0,950 5 190 123 0,975 4,980 121 1,000 5,060 121 Asian.tehtävien budjetti- rahoitus ilman infrast.

3,240

3,800

3,735

4,300

4,240

4,005

4,060

C. Tutkimus- toiminta

- budjettirah. - 24,473 440 - 25,206 457 - 23,475 465 - 21,490 424 - 20,884 402 - 19,611 391 - 19,406 392 - ulkopuolinen 10,660 10,660 171 11,510 11,510 193 11,115 11,115 183 10,550 10,550 165 10,730 10,730 165 10,855 10,855 165 11,030 11,030 164 Yhteensä 10,660 35,133 611 11,510 36,716 650 11,115 34,590 648 10,550 32,040 589 10,730 31,614 567 10,855 30,466 556 11,030 30,436 556 Ilman infr. 7,875 16,462 373 9,000 18,116 400 8,685 16,970 408 8,270 15,800 379 8,450 15,764 367 8,575 15,216 361 8,750 15,536 361 Tutkimustoiminnan bud- jettirahoitus ilman infrast.

8,587

9,116

8,285

7,530

7,314

6,641

6,786

D. Maksullinen toiminta

Yhteensä 2,846 2,882 52 2,630 2,650 56 2,400 2,480 45 2,420 2,460 45 2,420 2,450 45 2,420 2,450 45 2,420 2,450 45 Ilman infr. 2,701 1,910 40 2,500 1,750 45 2,270 1,600 35 2,300 1,600 35 2,300 1,600 35 2,300 1,600 35 2,300 1,600 35 YHTEENSÄ,

15,077

46,798

816

15,800

49,166

880

15,120 46,570

855 14,500

45,130

830

14,700

44,554

805

14,850 42,996

787

15,050

43,196

787

josta Infrastruktuuri

-Asiant.teht. 0,696 4,668 60 0,660 5,000 69 0,640 4,800 60 0,600 5,400 70 0,600 5,300 70 0,600 5,100 65 0,600 5,250 65 -Tutkimus 2,785 18,671 238 2,510 18,600 250 2,430 17,620 240 2,280 16,240 210 2,280 15,850 200 2,280 15,250 195 2,280 14,900 195 - Maksullinen 0,145 0,972 12 0,130 0,900 11 0,130 0,880 10 0,120 0,860 10 0,120 0,850 10 0,120 0,850 10 0,120 0,850 10 Yhteensä 3,626 24,311 310 3,300 24,500 330 3,200 23,300 310 3,000 22,500 290 3,000 22,000 280 3,000 21,200 270 3,000 21,000 270

+ Muid. virast. momenttien määrärahat

-

0,720

25

-

0,900

20

-

0,700

20

-

0,700

20

-

0,700

20

-

0,750

20

-

0,800

20 Kaikki yhteensä

15,077

47,518

841

15,800

50,066

900

15,120 47,270

875 14,500

45,830

850

14,700

45,254

825

14,850 43,746

807

15,050

43,996

807

KULULAJILUETTELO 2006-2012 (milj. euroa)

Menojen jakautuminen kululajeittain 2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio Henkilöstömenot 31,334 32,700 31,200 30,800 30,400 29,900 29,900 Toimitilavuokrat 1) 5,406 5,600 5,200 4,670 4,430 4,430 4,430 Palvelujen ostot 4,304 4,600 4,500 4,100 4,100 3,600 3,900 Muut toiminnan menot 6,474 7,166 6,370 6,260 6,324 5,816 5,766 Yhteensä 47,518 50,066 47,270 45,830 45,254 43,746 43,996 1) Toimitilakustannukset (sis. vuokrat sekä kiinteistöjen hoidon) 6,674 6,300 6,140 5,870 5,530 5,530 5,530

17

Taulukko 7. Toiminnallinen tehokkuus Selite

Toiminnallinen tehokkuusTaloudellisuus:Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävienseurannan tasot vuoteen 2006 asti: toiminnan kustannukset, 1000€1. Elintarvikkeet ja markkinat 12 7892. Tuotanto- ja informaatiojärjestelmät 17 5303. Maaseutupolitiikka ja -ympäristö 6 3764. Asiantuntijatehtävät 5 392Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 42 087

Tutkimustoiminnan ja asiantuntijatehtävienseurannan tasot vuodesta 2007 eteenpäin: toiminnan kustannukset, 1000€1. Maaseudun kehittäminen 5 531 5 500 5 300 5 300 5 300 5 3001.1 Tutkimus 4 918 4 600 4 400 4 400 4 400 4 4001.2 Asiantuntijatehtävät 613 900 900 900 900 9002. Maa- ja puutarhatalous 25 257 24 200 23 000 22 400 21 000 21 2002.1 Tutkimus 21 956 21 200 18 500 17 900 16 800 16 9002.2 Asiantuntijatehtävät 3 301 3 000 4 500 4 500 4 200 4 3003. Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus 8 350 8 600 8 100 8 100 8 100 8 1003.1 Tutkimus 7 856 7 700 7 200 7 200 7 200 7 2003.2 Asiantuntijatehtävät 494 900 900 900 900 9004. Muu tutkimustoiminta ja muut asiantuntijatehtävät 4 047 3 700 4 200 4 200 4 200 4 2004.1 Muut tutkimustehtävät 923 500 500 500 500 5004.2 Muut asiantuntijatehtävät 2 203 2 300 2 100 2 100 2 100 2 1004.3 Tutkimusyhteisöä palvelevat asiantuntijatehtävät 921 900 1 600 1 600 1 600 1 600Tutkimustoiminta ja asiantuntijatehtävät yhteensä 43 185 42 000 40 600 40 000 38 600 38 800 - Tutkimus 35 653 34 000 30 600 30 000 28 900 29 000 - Asiantuntijatehtävät 7 532 8 000 10 000 10 000 9 700 9 800

Taloudellisuuden tunnuslukuja (1000€):1. Kokonaiskustannukset / htv 50 49 49 49 49 49 492. Kokonaiskustannukset / tutkija 138 146 140 135 133 129 1293. Kokonaiskustannukset / julkaisu 23 37 28 26 25 24 244. Kokonaiskust. / Asiakkaita palvelevat tuotokset 173 123 173 162 154 143 1445. Yhteishankerah.*) ja maks. palv.toim. tuotot / tutkija 38 43 37 40 41 42 43

Tuottavuus (kpl/tutkija):1. Julkaisut 6,1 3,9 5,0 5,1 5,3 5,3 5,3 - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,9 0,9 - Ammattilehtiartikkelit 1,9 1,2 1,5 2,2 2,2 2,3 2,3 - Yleislehtiartikkelit 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,32. Asiakkaita palvelevat tuotokset 0,7 1,2 0,8 0,8 0,9 0,9 0,9

Kannattavuus ja kustannusvastaavuus

1a. Maksullinen hintatuettu toiminta, 1000€ - Tuotot yhteensä 224 190 180 200 200 200 200 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 413 409 460 450 450 450 450 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -189 -219 -280 -250 -250 -250 -250 - Kustannusvastaavuus, % 54 46 39 44 44 44 44 - hintatuki 80 80 80 80 80 80 8 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -109 -139 -200 -170 -170 -170 -170

1b. Muu maksullinen toiminta, 1000€ - Tuotot yhteensä 2 477 2 033 2 090 2 100 2 100 2 100 2 100 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 2 254 1 708 2 068 2 050 2 050 2 050 2 050 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 223 325 22 50 50 50 50 - Kustannusvastaavuus, % 110 119 101 102 102 102 102 - hintatuki - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 223 325 22 50 50 50 50

1. Maksullinen toiminta yhteensä, 1000€ - Tuotot yhteensä 2 701 2 223 2 270 2 300 2 300 2 300 2 300 - Kustannukset yhteensä (erillis- ja yhteis-) 2 667 2 117 2 528 2 500 2 500 2 500 2 500 - Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 34 106 -258 -200 -200 -200 -200 - Kustannusvastaavuus, % 101 105 90 92 92 92 92 - hintatuki 80 80 80 80 80 80 8 - Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen 114 186 -178 -120 -120 -120 -120

2. Yhteisrahoitteinen toiminta, 1000€ *) - Tuotot yhteensä, 8 972 10 572 9 900 9 750 10 000 10 250 10 500 josta: - muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 3 156 4 179 3 350 3 350 3 450 3 550 3 600 - EU:lta saatava rahoitus 634 742 800 900 1 050 1 150 1 250 - muu valtiontalouden ulkop. rahoitus 5 182 5 651 5 750 5 500 5 500 5 550 5 650 - Kokonaiskustannukset 32 143 41 185 32 700 31 200 30 700 30 000 30 200 - Tuotot - kustannukset (=oma rahoitus) -23 171 -30 913 -22 800 -21 450 -20 700 -19 750 -19 700 - Kustannusvastaavuus, % (arvio) 28 26 30 31 32 34 35

*) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot eivät sisällä EU-maataloustukia eivätkä työministeriön työllistämismäärärahoja

2010arvio

2009arvio

2011arvio

2012arvio

2008TA/TS

2006TP

2007TS

0

0

18

2.1.4. Tuotokset ja niiden kehitys Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl) Selite

Tuotokset keskeisistä suoritteista (kpl)

1. Julkaisut yhteensä 1 868 1 169 1 500 1 530 1 590 1 590 1 590 - Keskeiset julkaisut - Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit 172 185 210 240 240 270 270 - Ammattilehtiartikkelit 570 359 450 660 660 690 690 - Yleislehtiartikkelit 64 80 90 90 90 90 90

2. Asiakkaita palvelevat tuotokset yhteensä 243 352 243 250 260 270 270 - Tuotokset asiakkaiden päätöksenteon tueksi 182 264 182 188 195 203 203 - Keksintöilmoitukset ja patentit 5 7 5 5 5 5 5 - Uudet tuotteet ja tuotereseptit 17 26 17 18 18 19 19 - Analyysimenetelmät ja muut tutkimusta palv. tuotokset 39 55 39 39 42 43 43

2010arvio

2011arvio

2012arvio

2006TP

2007TS

2008TA/TS

2009arvio

2.1.5. Laadunhallinta ja sen kehitys: Toimintajärjestelmän kehittäminen Toimintajärjestelmällä (laatujärjestelmä) tarkoitetaan MTT:ssä järjestelmällistä toimintatapaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kokonaisuus sisältää tavoitteiden määrittämisen, toteutuksen ja seurannan. Olennainen osa toimintajärjestelmää ovat apuvälineet, kuten tutkijan työkalut, asiakastarpeiden ja tyytyväisyyden seurantamenetelmät sekä asiakasrekisteri. Tavoitteena on siirtää ajankäyttöä rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin. Toiminta perustuu kolmeen ydinprosessiin: tutkimus, tiedon- ja teknologian siirto sekä markkinointi. Johtamisprosessi yhdistää ydinprosessit ja osaamisen kehitysprosessin sekä muut tukiprosessit (talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, laitepalvelut, toimitilapalvelut, pelto- ja eläinpalvelut, laboratoriopalvelut, tietopalvelut, kansainvälisen tuen palvelut) toimivaksi kokonaisuudeksi. Suunnittelukaudella prosesseja kehitetään toiminnan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Suunnittelukaudella ydinprosessien kehittämisen painopisteitä ovat (tarkemmin luvuissa 2.1.1., 2.2.2., 2.2.3 ja 2.2.4.):

Prosessi Kehittämistavoite Toimenpiteet

Tutkimus

Tutkimuksen vaikuttavuuden kehittäminen Tutkimustehtävien helpottaminen

a) tutkimuksen suuntaaminen yhteiskunnan ja yritysten näkökulmasta nykyistä vaikuttavampiin osa-alueisiin b) tutkimusprosessien kehittäminen siten, että tutkimuksen vaikuttavuus ja tutkimustulosten kaupallistamismahdollisuus huomioidaan entistä suuremmalla painoarvolla tutkimuksen aloituksesta päätettäessä. Hankerekisteri Hanskan toiminnallisuuden kehittäminen Tutkijan työkalujen kehittäminen

Vastuu: Ilkka P. Laurila. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa.

19

Prosessi Kehittämis-

tavoite Toimenpiteet

Tiedon- ja teknologian-siirtoprosessi

Tulosten käyttäjien sitominen hankkeisiin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa Innovaatioketjun hallinta lähtien tutkimuksesta keksinnön patentointiin ja edelleen kaupallistamiseen.

Hyödynnetään asiakaspalautetta Ollaan aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin ja heidän edustajiinsa. Muodostetaan innovaatioryhmä, johon kuuluu kaupallistamisen, patentoinnin, markkinoinnin ja juridiikan asiantuntijoita. Alueellisten osaamiskeskittymien hyödyntäminen

Vastuu: Markku Järvenpää. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa.

Prosessi Kehittämis- tavoite

Toimenpiteet

Markkinointi- prosessi

Rahoituspohjan vahvistaminen aktiivisella asiakastyöllä.

Asiakastyytyväisyyden ja tutkimuksen vaikuttavuuden, hyötyjen, arvioimiseksi otetaan käyttöön sähköinen asiakastyytyväisyyskysely vuoden 2008 alusta lukien. Panostus asiakashankintaan ja sen kehittämiseen Työnjako ja vastuut asiakastyössä Uusien asiakkaiden hankinta ja sitä tukevat toimet Rahoittajakohtaiset strategiat Aktiivinen, asiakaslähtöinen hinnoittelu Markkinointivalmennus

Vastuu: Titta Ezra. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa.

Prosessi Kehittämis- tavoite

Toimenpiteet

Johtamis- prosessi

Johtamisvalmiuksien kehittäminen, leadership – johtajuus sekä strategian jalkautuksen tehostaminen

Parempaa johtamista MTT:hen – projekti: - vaihe I: strategian käytäntöön vienti - kokonaisuus - vaihe II: vaiheeseen I liittyvä strategisen henkilöstösuunnittelun kokonaisuus. Johtamista kehittämällä selkeytetään johtamisvastuita ja rooleja sekä kehitetään johtamista enemmän leadership – painotteisemmaksi, toimenpiteinä mm: - yhteisöllisyyden ja yhteishengen parantaminen - selkeyttää johtamisvastuita (ohjelmat/yksiköt) - selkeyttää päälliköiden rooleja (tutkimuspäälliköt) - lisätä johdon/esimiesten fyysistä ja henkistä läsnäoloa - aikaansaada tunne siitä, että henkilöstöllä on vaikutusmahdollisuuksia ja että henkilöstön näkemyksiä kuullaan ja huomioidaan

Vastuu: Erkki Kemppainen. Aikataulu ja resurssit: Suunnitellaan kunkin vuoden toimintasuunnitelmassa. Vuonna 2007 toteutettiin MTT:n toiminnan itsearviointi ja pisteytys. MTT:n tulos on sisäisen arviointimme ja arvioijan kommenttien pohjalta reilussa 300 pisteessä, teoreettisen maksimin ollessa 1000 pistettä. Parhaimmat yritykset, kuten Nokia, ovat noin 700 pisteen tasolla. MTT sai 225 pistettä edellisessä vastaavassa pisteytyksessä vuonna 2000. Vuonna 2008 Eurooppalaiseen laatupalkintoon, EFQM-malliin pohjautuvaa toimintajärjestelmää kehitetään painopisteenä edellä

20

kuvatut kehittämiskohteet. Kehitystyö toteutetaan niin, että MTT saavuttaa EFQM:n mukaisessa laadukkuuden arvioinnissa 2010 yli 400 pistettä ja se, että MTT:n toiminta täyttää ISO9001:2000 -standardin vaatimukset. MTT:n toiminnan ympäristö- ja yhteiskuntavastuullisuutta tuodaan esille raportoimalla toimenpiteistä ja saavutetuista tuloksista kansainvälisen kehitystyön alla olevien yhteiskunnallisen vastuun suositusten ja ohjeiden mukaisesti. MTT:n toimintaa ei tarkastella vain MTT:n sisällä. Myös tutkimuksen vaikutus yhteiskunnalle tärkeiden ympäristöasioiden kehittymiseen sisällytetään ympäristövastuuseen. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämistä jatketaan VTT:n vetämän VALO-hankkeen muodossa myös vuonna 2008. Hankkeeseen osallistuu mm. Valtiovarainministeriö. Hankkeessa tiivistetään MTT:n ja MMM:n välistä yhteistyötä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aikaansaamisessa. MTT:n johtokunnalla ja johtoryhmällä on keskeinen rooli MTT:n vaikuttavuuden suuntaamisessa ja arvioinnissa. Yhteiskunnallisen vastuun ja toiminnan tehokkuuden mittaristoa kehitetään. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Tavoitteena on, että jokaisessa tutkimusryhmässä on tutkimusosaamisen lisäksi hyvää markkinointi- ja kaupallistamisosaamista. Tämä tulee näkymään rahoituspohjan laajentumisena ja lisääntyneinä tutkimusinnovaatioiden kaupallistamishankkeina. Asiakkuustyön tukemiseksi otetaan käyttöön sidosryhmärekisteri. 2.1.6. Henkisten voimavarojen hallinta ja niiden kehitys Taulukko 9. Henkilöstön määrä ja rakenne

htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuus htv %-osuusJohtajat 10 1 10 1 10 1 10 1 10 1 10 1Tutkijat 296 34 300 35 300 36 300 37 300 38 300 38Muut akateemiset asiantuntijat 44 5 45 5 45 5 45 6 45 6 45 6

Laboratoriohenkilöstö 80 9 75 9 74 9 73 9 72 9 72 9Toimistohenkilöstö 91 10 89 10 87 10 85 11 81 10 81 10Maatilahenkilöstö 110 13 105 12 100 12 90 11 80 10 80 10Muu tekninen henkilöstö 214 24 196 23 179 22 167 21 164 21 164 21Harjoittelijat 35 4 35 4 35 4 35 4 35 4 35 4Yhteensä 880 100 855 100 830 100 805 100 787 100 787 100

2011 2012Henkilöstöryhmä 2007 2008 2009 2010

MTT:n henkilöstön kokonaistyöpanos vuonna 2006 oli 841 henkilötyövuotta. Arvio vuoden 2007 henkilötyövuosikertymästä on noin 800. Se eroaa momenttikohtaisten taulukoiden enimmäishenkilötyövuosimäärästä. Henkilöstömäärä alenee suunnittelujakson aikana tuottavuusohjelman edellyttämään 787 henkilötyövuoteen. Vain osa vähenemästä toteutuu eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta. Hitaan eläköitymisen syynä on MTT:n henkilöstön ikärakenne, mikä on vasta vuonna 2005 noussut lähelle valtionhallinnon keskiarvoa. Vuonna 2006 keski-ikä oli 45 v. 1 kk. MTT:n haasteena on korvaavan työn etsiminen henkilöille, joiden palvelussuhde päättyy. Vakinaisista tehtävistä vapautuvaa henkilökuntaa ohjataan MTT:n sisällä uusiin tehtäviin. Jos sijoitusmahdollisuuksia ei löydy MTT:stä, selvitetään mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muihin valtionhallinnon tehtäviin. MTT osallistuu MMM:n hallinnonalan rekrytointiyhteistyöhön. Henkilöstön määrää, laatua ja sijoittamista ohjataan täyttölupamenettelyn avulla. Rekrytoinnit kohdennetaan strategisesti tärkeisiin tutkija- ja asiantuntijatehtäviin. Työvoimatarpeita tasataan sisäisen liikkuvuuden avulla.

21

Työsuhde on yleisin palvelussuhteen laji MTT:ssä. Työnantajavirkamiehet, professorit, tutkimusyksiköiden johtajat ja palveluyksikön johtaja, ohjelmajohtajat sekä edellisten sijaiset ja muut julkista valtaa käyttävät ovat virkasuhteessa. Nimikemuutosten yhteydessä tarkastellaan aina palvelussuhteen lajia. Vapautuvia virkoja muutetaan edelleen työsuhteisiksi tehtäviksi. Henkilöstön määrää ja rakennetta koskevat tavoitteet ovat seuraavat: - henkilötyövuosimäärä vuonna 2012 on tuottavuusohjelman mukaisesti 787 - tutkijoiden osuus henkilöstöstä on 38 % Hyvinvointi Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstön vähenemä aiheuttaa muutoksia jäljelle jäävän henkilöstön työssä. Muutokset kohdistuvat työn kohteeseen tai tulokseen, tekijään, välineisiin, sääntöihin ja viestintäkeinoihin. Tietotyössä keskeinen työväline on tieto ja osaaminen, joiden avulla työn tulos tuotetaan. Tuottavuusohjelman mukainen henkilöstövähenemä aiheuttaa väistämättä jäljelle jäävän henkilökunnan kuormittumista. Sitä voidaan vähentää hyvän henkilöjohtamisen ja osaamisen varmistamisen avulla sekä työjärjestelyin, jotka mahdollistavat työntekijälle vaihtoehdoista valitsemisen vapauden. MTT:ssä työhyvinvoinnin tukemisen keskeisenä keinona on osaamisen, johtamisen ja esimiestyön kehittäminen. Esimiesten henkilöjohtamisvalmiuksia ja johtoryhmien työskentelyä kehitetään. Johtamisvalmennuksessa kiinnitetään huomiota henkilöstön osallistamiseen ja sitouttamiseen MTT:n yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. MTT:ssä tehdään vuosittain työtyytyväisyyskysely. Kyselyn tulosten perusteella käynnistetään MTT-, yksikkö- tai ryhmätasoisia kehittämishankkeita, joiden toteutuksesta esimiehet vastaavat. Kehittämisen rahoituksessa hyödynnetään kansallisia työelämän kehittämishankkeita (esimerkiksi Valtiokonttorin tai työministeriön ohjelmat). Sukupuolten välisen tasa-arvon tilaa seurataan vuosittain. Tasa-arvoa edistaviä toimia toteutetaan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. MTT:n henkilöstön palkkauksen kehitystä seurataan valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) avulla. Virastokohtaisesti sovittavia järjestelyvaraeriä pyritään ohjaamaan tehtäviin, joissa erot valtion tutkimuslaitosten palkkauksiin ovat suurimpia ja joissa työvoiman saatavuus on kriittisintä. MTT:n omalla rahoituksella katetaan tehtävien vaativuuden muuttumisesta aiheutuvat palkanmuutokset. Henkilökohtaista palkanosaa nostetaan MTT:n oman liikkumavaran turvin vastaamaan työsuorituksen tasoa. Tulospalkkion käyttö nostaa osaltaan MTT:n henkilöstön kokonaisansioita. Työterveyshuollon toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveydenhuoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn edistämiseksi. Työterveyshuollon painopisteet suunnitellaan vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelman yhteydessä. Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntoutusta toteutetaan yhdessä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja kuntoutuksen asiantuntijoiden kanssa MTT:n henkilöstön tarpeita vastaavasti. MTT tukee henkilöstön liikuntatoimintaa pienellä, mutta mahdollisimman kattavalla panostuksella. Työsuojelua toteutetaan MTT:n työympäristöohjelman mukaisesti. Ohjelma perustuu työturvallisuuslainsäädäntöön. Huomiota kiinnitetään erityisesti henkiseen työsuojeluun. Lisäksi painotetaan työergonomian huomioon ottamista työympäristön ja työtilojen kehittämis- ja perusparannushankkeiden yhteydessä. MTT sitoutuu työfysioterapeuttien suosituksiin työpaikkojen ergonomisten olosuhteiden parantamiseksi.

22

Suunnittelukauden tavoitteena henkilöstön hyvinvoinnissa: - työtyytyväisyysmittauksissa saavutetaan jatkuvaa edistystä (keskiarvo 3,22 vuonna 2007) - kaikki esimiehet ja johtajat osallistuvat tarvittavassa määrin esimies- ja johtamistyön

valmennukseen - työntekijöiden, joiden työsuhde jatkuu vähintään vuoden, henkilökohtaisia kehitystarpeita

arvioidaan ja niille asetetaan tavoitteita tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa - sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen osuus säännöllisestä vuosityöajasta pysyy alle

valtion budjettitalouden keskiarvon - työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus koko henkilöstöstä pysyy

selvästi alle valtion budjettitalouden keskiarvon Osaaminen MTT:n tutkimusosaamista suunnataan strategian mukaisesti keskeisille toiminnan alueille. Sitä vahvistetaan rekrytointien, jatkotutkintojen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön avulla. Tutkimus edellyttää kokeneita tekijöitä, joilla on toimivat kansainväliset verkostot, vahva tieteellinen asiantuntijuus sekä laaja sidosryhmäpinta. Prioriteettina on varmistaa meritoituneiden ja kansainvälistä kokemusta omaavien senioritutkijoiden mukanaolo ja samalla myös vahvistaa uusien nuorten tutkijoiden sisääntuloa hankkeisiin ja kehittymistä tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä. Uudet strategiset rekrytoinnit lisäävät lyhyellä aikavälillä budjettirahoitustarvetta, mutta jo vuoden tähtäimellä rekrytointien tulee vahvistaa varainhankintaa, kyetä aktiivisesti hyödyntämään laajenevaa verkottumista ja lisätä MTT:n tutkimuksen näkyvyyttä. Tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä nousee 14,5 %:sta 19 %:iin. Oman henkilöstön jatkotutkintojen suorittamista tuetaan mahdollistamalla opiskelua osittain työaikana. Jatko-opiskelijoille nimetään ohjaajia työpaikoilta. Uutta osaamista hankitaan tekemällä tutkimusyhteistyötä kotimaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Tutkijat ylläpitävät ja lisäävät osaamistaan työskentelyllä kotimaisissa ja ulkomaisissa tutkimuslaitoksissa, osallistumalla kansainväliseen tutkijanvaihtoon sekä verkostoitumalla ja hyödyntämällä kansallisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Ulkomaisia tutkijavieraita pyritään houkuttelemaan MTT:lle. Kansainväliset kontaktit ja yhteistyöverkot ovat valitettavan harvojen tutkijoiden varassa. MTT:n haasteena on vahvistaa organisaatiotasoista yhteistyötä, jotta yhteistyö ei vaarannu avainhenkilöiden poistumisen vuoksi. Kaikille henkilöstöryhmille räätälöidään valmennuksia. Tutkija- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville kohdennetaan työn ja projektien hallintaan sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin liittyvää valmennusta. Esimies- ja johtamisvalmennuksen painopiste on henkilöstöjohtamisessa, osaamisen ja muutoksen johtamisessa sekä tulosohjauksessa. MTT:n toiminnan muutoksissa korostuu osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen merkitys. MTT järjestää henkilöstölle koulutusmahdollisuuksia ja valmennusta työtehtävien muuttuessa tai uusiin tehtäviin sijoittamisen tukemiseksi. Henkilöstön uudelleenkoulutustarvetta ennakoidaan ja henkilöstöä kannustetaan osaamisen kehittämiseen ja uudelleen suuntaamiseen. Tämän tarkoituksena on varmistaa vakinaisen henkilökunnan työsuhteen pysyvyys. Osaamisen varmistamisen ja kehittämisen tavoitteet suunnittelukautena ovat: - tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus tutkijoista nousee 43 %:sta yli 50 %:een - ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 45 % henkilöstöstä

23

- koulutuspäiviä 5 päivää/hlö - palkkataso ja palkkakehitys VPL-luokituksen mukaan: tehtäväryhmittäin tutkimuslaitosten

keskiarvo 2.1.7. Tietovarantojen ja tietotekniikan hyödyntämisen tila ja kehitys Tietotekniikan käyttöä tehostamalla edistetään MTT:n tuloksellisuutta ja parannetaan sen mahdollisuuksia sopeutua valtion tuottavuusohjelman mukaiseen muutokseen. MTT:n sisällä it-toiminnan tavoitteet johdetaan MTT:n omista strategisista tavoitteista ja päämääristä. Suunnittelukaudella panostetaan erityisesti tutkimusprosessia, teknologian siirtoa, toimintaprosessien integrointia ja tutkimusaineistojen yhteiskäyttöä edistävien it-toimintojen kehittämiseen. Valitut painoalueet edellyttävät selvää panostusta sekä tutkijoiden että MTT:n muun henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Valtion yleisen it-politiikan mukaisesti MTT valmistautuu käyttämään myös palvelukeskusten kautta virastoille tuotettavia it-palveluja. MTT:n it-toiminta on organisoitu toimintayksiköiden rajat ylittäväksi yhtenäiseksi prosessiksi. Valittua toimintamallia kehitetään selkeyttämällä prosessimaiseen toimintaan liittyviä toimivaltasuhteita, vastuita ja osaamisvaatimuksia. Toimintaa kehitetään myös panostamalla jatkuvasti tuotettavien palvelujen tuotteistamineen, kehitystyön hankkeistamiseen sekä ITIL-käytäntöjen mukaiseen it-omaisuuden hallintaan, tehtävien priorisointiin ja palvelutasoista sopimiseen. Tutkimushenkilöstön valmiuksia käyttää tietotekniikkaa MTT:n valitsemien tuottavuus- ja vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti kehitetään jatkuvan koulutuksen ja tarvittaessa myös lisärekrytointien avulla. Uudenlaisella tehtävien jaolla, koulutuksella ja uusilla rekrytoinneilla varmistetaan se, että it-tehtävät hoidetaan ammattimaisesti ja että tutkijoiden ajankäytön painopistettä voidaan siirtää rutiineista innovatiivisiin tutkimustehtäviin.

2.2. Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet 2.2.1. Keskeisimmät teknologiat MTT:lle merkityksellisimpiä tulevaisuuden teknologia-alueita ovat prosessointiteknologiat, geeniteknologia ja tuotannon ohjauksen informaatiojärjestelmät maatilatasolla. Uudet prosessointiteknologiat luovat edellytyksiä elintarvikkeiden laadun, turvallisuuden ja terveellisyyden parantamiseen. Nanoteknologialla on elintarviketeollisuudessa monia potentiaalisia sovelluksia mm. uusien funktionaalisten materiaalin kehityksessä, tuoteformuloinnissa ja -kehityksessä, prosessoinnissa ja varastoinnissa. Mikrokapselointi on teknologia, jolla pystytään parantamaan mm. mikrobien säilyvyyttä elintarvikkeiden varastoinnin aikana. Bioaktiivisten yhdisteiden tutkimuksessa ovat keskeisiä erilaiset uuttoon, kromatografiaan ja suodatukseen perustuvat erotusteknologiat, joiden laajamittaiseen hyödyntämiseen elintarvike- ja non-food-sektorilla tulee panostaa. Niin EU-tutkimuksessa kuin MMM:n linjauksissa korostetaan geeniteknisten menetelmien tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinolle, mutta samalla menetelmien hallittua käyttöä. MTT on hyödyntänyt bioteknisiä tutkimusmenetelmiä merkittävässä määrin 15 vuoden ajan. Kotieläintuotannossa MTT on kehittänyt alkionsiirtotekniikkaa, jonka avulla on saavutettu

24

keskimääräistä suomalaiskarja monin verroin edistyksellisempi ydinkarja. Kotieläinten geeniperimää tutkitaan, mm. kananmunan kuorenkestävyyteen liittyvät ominaisuudet samoin kuin nautojen utaretulehduksille altistavat geenit tunnetaan. Kasvintuotannossa MTT on kehittänyt uusia molekyylibiologisia menetelmiä kasvinjalostajien käyttöön, kasvitautien aiheuttajien diagnosointiin sekä kasvien monistukseen. Kauran geeniperimä on kartoitettu, mikä mahdollistaa mm. sydän- ja verisuonitautiriskiä vähentävän beta-glukaanin jalostamisen, energia-arvoa lisäävää öljypitoisuuden nostamisen ja kauran lehtilaikkutaudin ehkäisemisen. Elintarviketutkimuksessa bioteknologiaa käytetään maitohappobakteereita hyödyntävien mikrobiologisten elintarvikeprosessien kehittämiseen, terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kehityksessä bioaktiivisten yhdisteiden muodostumisen ja pysyvyyden tutkimukseen sekä elintarvikkeiden hyöty- ja haittamikrobien diagnostiikkaan. Bioaktiivisten komponenttien tutkimuksessa hyödynnetään nutrigenomiikan solutason menetelmiä. Geeniteknologian riskit maataloudessa liittyvät lähinnä viljelylajikkeiden tahattomaan sekoittumiseen ja geneettisesti muokatun aineksen (gmo) leviämiseen luontoon. Lajikkeiden risteytyminen on ongelma sikäli kun kuluttajille ja tuottajille halutaan taata mahdollisuus gmo-vapaiden kasvien viljelyyn ja käyttöön. Tiukimmat turvallisuustoimet tarvitaan tuuli- (mm. ruis, heinät) ja hyönteispölytteisillä (rypsi, rapsi) kasveilla, kun taas suvullisesti lisättävillä kasveilla lajikepuhtauden turvaaminen onnistuu helpommin. Luonnonlajien kanssa risteytyviä viljelykasveja ovat Suomen oloissa lähinnä heinäkasvit ja osa puutarhakasveista. Kotieläinten jalostuksessa tulevat vastaan eettiset kysymykset, jotka liittyvät eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemiseen. Ravitsemuksen kannalta muuntogeenisiin tuotteisiin ei nykytiedon mukaan liity erityisiä riskejä, jotka poikkeaisivat muiden uusien ruoka-aineen käyttöönotosta. Turvallisuusarvioinneissa selvitään sekä ravitsemuksellinen ja toksikologinen turvallisuus että allergisoivat ominaisuudet. Kuluttajat liittävät kuitenkin uuteen teknologiaan helposti moninaisia uhkakuvia. Gmo-tuotteiden laaja käyttöönotto edellyttää panostamista tieteentekijöiden, elintarvikealan toimijoiden ja kuluttajien väliseen viestintään. Tuotannon ohjauksen informaatiojärjestelmät ovat tärkeitä, sillä maatilojen jatkuvasti kasvaessa kokonaisuuden hallinta edellyttää yhä tehokkaampia työvälineitä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös tuotannon lisääntyvä vastuu ympäristöpäästöistä. Informaatio- ja automaatioteknologia sekä mobiilipalvelut voivat tulevaisuudessa tarjota tähän uusia ratkaisuja. Teknologian kehityksen myötä nämä ratkaisut ovat tulossa realistisiksi myös maatalousympäristössä. Älynavetoissa hyödynnetään jo automaatioteknologiaa, peltoviljelyn puolella ensimmäiset tuotesovellutukset liittyvät todennäköisesti lohkokohtaisen viljelytiedon käsittelyyn ja työnjohtoon, joihin vuokratyön lisääntymien on tuomassa uusia haasteita. Langatonta anturateknologiaa hyödyntävien sääasemien ja sääasemaverkostojen ensimmäiset tuotesovellutukset liittynevät kasvitautien torjuntaan. 2.2.2. Kehittämishankkeet MTT:n johtamisjärjestelmää kehitetään niin, että toimintaa voidaan aiempaa tehokkaammin suunnata tutkimustiedon ja asiantuntijatehtävien kysyntää vastaavasti. Toiminnan budjetointia kehitetään ohjelmapohjaiseen suuntaan, joka kattaa aiempaa suuremman osuuden muustakin kuin ympäristö- ja teknologiatutkimuksesta. Samalla pyritään johtamisen selkeyteen ja hallinnon keveyteen. Yksiköiden toimistoja kehitetään niin, että ne aiempaa tehokkaammin palvelevat tutkimusta.

25

Valtiontalouden kehyslinjauksen mukaan MTT:n kehys leikkautuu 4,2 milj. euroa (13,5 %) vuodesta 2006 vuoteen 2011. Henkilötyövuodet vähenevät 128 htv (14,2 %). Lisäksi MTT luo liikkumavaraa lisäämällä sisäistä sitomatonta rahoitustaan niin, että se kykenee vastaamaan uusiin ja nopealla aikavälillä tuleviin tutkimustarpeisiin. MTT:n toimenpiteet: Tutkimustiedon tarpeen muutokset, valtion tuottavuusohjelma ja tutkimuksen uusi ohjausjärjestelmä edellyttävät toiminnan suuntaamista ja tehostamista. Markkinoinnin avauksilla, asiakastyöllä ja aktiivisella hinnoittelulla kasvatetaan ulkopuolisen rahoituksen määrää (auttaa osaltaan kasvattamaan yhteistutkimuksen katetta 28 %:sta). Tärkeintä on suunnata toimintaa uuteen. Tämä tapahtuu ohjelmia vahvistamalla. Resurssi irrotetaan muusta toiminnasta. MTT jatkaa vuonna 2006 laaditun strategisen henkilöstösuunnitelman toteuttamista. Osa strategisen henkilöstösuunnitelman toimenpiteistä tähtää toimitilakustannuksen alentamiseen. Tämä osa on keskeinen, kun pyritään keventämään MTT:n kustannusrakennetta (auttaa osaltaan kasvattamaan yhteistutkimuksen katetta). Toimitilakustannuksen alentaminen viimeistään 2009 alusta lukien on tärkeää, sillä vuonna 2009 MTT:llä on asiallisesti ottaen käytettävissä 2 milj € vähemmän kehysrahaa kuin vuonna 2008. 1. Tutkimuksen suuntaaminen, ml. strategiset rekrytoinnit (2008-2012) - Tehdään joukko strategisia rekrytointeja. Samalla vahvistetaan ohjelmamuotoista

toimintamallia. Tutkimuksesta irrotetaan 1 milj. euroa kehysrahaa uudelleen suunnattavaksi vuoteen 2012 mennessä

- Tavoitteena 300 tutkijahtv koko suunnittelukauden 2. Joillakin tutkimusalueilla ja toimipaikoilla muutetaan toimintamallia ja joistakin tutkimusalueista ja palveluista luovutaan strategisen henkilöstösuunnitelman mukaisesti (2007-2011) (liite 11) - Täsmennyksenä vuonna 2006 laadittuun strategiseen henkilöstösuunnitelmaan:

o Jokioisissa luovutaan viimeistään 1.1.2009 kahdesta rakennuksesta ja lisäksi yhdestä navetasta. Osa säästöstä käytetään tutkimusympäristön kehittämiseen.

o Hyvinkäällä luovutaan viimeistään 1.1.2009 lihasikalasta. o Laukaassa luovutaan viimeistään 1.1.2010 osasta kiinteistöä, toimintaa karsitaan ja osa

toiminnoista siirtyy Piikkiöön o Maaningalla valmistuu uusi navetta vuonna 2009 o Helsingissä siirrytään vuonna 2010 uusiin tiloihin Viikkiin. o Piikkiössä, Rovaniemellä ja Ylistarossa/Seinäjoella tehdään tilajärjestelyjä o Osa Vihdin toiminnoista siirtyy viimeistään 1.1.2010 pääosin Jokioisiin o Ypäjällä muutetaan hevospoolin ylläpitoa, tutkijat siirtyvät Jokioisiin

3. Laboratoriotoimintojen koordinaatio ja tilankäyttö (2008-20012) - MTT osallistuu aktiivisesti MMM:n hallinnonalan laboratorioyhteistyön tiivistämiseen

hallinnonalalle perutetun Virtuaalisen laboratorion kautta. Yhteistyön keskeiset tavoitteet on sopia työnjaosta laitosten välillä ja yhdenmukaista laboratorioprosesseja niin, että yhteistyön syventäminen on luontevaa ja siitä saadaan konkreettisia säästöjä laitosten toiminnassa.

- MTT kehittää omaa laboratoriotoimintaansa niin, että siinä saavutetaan oleellisia kustannussäästöjä (25 %:n säästö kemian laboratoriotoiminnoissa vuoden 2006 tasosta). Osanan tätä MTT luopuu merkittävästä määrästä Jokioisten laboratoriotiloja ja keskittää toimintoja jäljelle jääviin tiloihin.

26

4. Maatilapalvelujen koordinaatio kaikilla maatiloilla (2008-2012) - Vuonna 2008 MTT luopuu kolmesta maatilasta (Mietoinen, Pälkäne ja Kannus). Vuoden 2008

lopussa MTT:llä on kaikkiaan13 maatilaa. Maatilapalveluissa MTT tiivistää koordinaatiota ja maatilat toimivat yhden johdon alla, lukuun ottamatta Ylistaroa, Rovaniemeä, Piikkiötä ja Mikkeliä, joiden kanssa koordinaatiota kuitenkin syvennetään. Hevostenhoidossa (Ypäjä) siirrytään vaiheittain uuteen toimintamalliin tavoitteena yhteinen hevospooli Ypäjän hevosopiston kanssa vuonna 2009.

5. Navettapalvelut Maaningalla ja Jokioisissa (2008-2012) - Maaningalle valmistuu uusi navetta vuonna 2009. Navetta mahdollistaa monipuolisen

tutkimusympäristön ruokinta-, hyvinvointi- ja käyttäytymistutkimuksella sekä bioenergian tukimukselle.

- Jokioisissa MTT keskittää toiminnat Minkiön navettaan, jonne siirretään ASMO-ydinkarja, joka muodostaa Jokioisilla tapahtuvan lypsykarjatutkimuksen perustan. Yhteistyötä Alkiokeskus Oy:n ja sen taustaorganisaatioiden välillä tiivistetään ASMO-ydinkarjan ylläpidossa. Minkiöllä tehdään myös tuotantostrategista tutkimusta. Rehtijärven ja Nummelan navetoista luovutaan.

6. Toimitilat (2007-2011) - MTT tarkastelee kriittisesti toimitilojaan ja tavoitteena on, että MTT:n toimitilojen

kokonaisvuokrat vuonna 2011 ovat 0,75 milj. euroa vuoden 2006 vuokria alhaisemmat (indeksitason nousun aiheuttamaa muutosta ei ole arvioitu). Kokonaissäästö kiinteistönpitomenoissa on vuonna 2011 noin 1,0 milj. euroa mukaan lukien kiinteistöjen ylläpito.

7. Tutkimuslaitosyhteistyö (2008) - MTT tekee tiivistä yhteistyötä hallinnonalan tutkimuslaitosten (Metlan, Evira, RKTL ja

Geodeettisen laitos), yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. - Laboratorioyhteistyö on tiivistä ja virtuaalisen laboratorion kautta synegiaedut eri laitosten

yhteistyössä konkretisoituvat. - Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, teknologiatutkimus- ja biotekniikkatutkimus - Tukipalveluissa etsitään yhteistyömuotoja mm. sopimusjuridiikassa, hankintatoimessa,

kirjastopalveluissa sekä henkilöstö- ja taloushallinnon palvelujen kehittämisessä. 8. Valtion palvelukeskukset (2008-2012) - Mikäli Valtiokonttorin ehdot sallivat MTT:n siirtymisen tarkoituksenmukaisella tavalla

palvelukeskuksen asiakkaaksi, MTT siirtää vaiheittain henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja palvelukeskukseen. Marraskuussa 2007 käytettävissä olevien tietojen mukaan MTT:n ei ole mahdollista siirtää toimintoja palvelukeskukseen ilman, että siirrosta aiheutuu MTT:lle lisäkustannuksia ja palvelutason oleellista heikkenemistä.

- kts. liite 2 2.2.3. Markkinointi ja viestintä Markkinoinnissa siirrytään kohti aiempaa selkeämpää yritysmarkkinointia. Markkinoinnin käytännön työkaluja työstetään tutkijoiden ja erityisesti asiakaspäälliköiden käyttöön sekä jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä jaetaan koko organisaation käyttöön. Asiakasrekisteri (CRM) otetaan suunnittelukauden alussa koko organisaation työkaluksi. Kansainvälistä markkinointiviestintää kehitetään osana MMM:n hallinnonalan viestintäyhteistyötä. Myös omia

27

kanavia kehitetään. MTT:n brändiä kehitetään ja selkeytetään. Brändin kehitystyöhön liittyy viestintästrategia, jonka pohjalta viestintää terävöitetään ja tehostetaan erityisesti käyttäen sähköisiä medioita. Ulkoisen viestinnän tärkeänä elementtinä toimii sähköinen viestintä. MTT:n oman verkkolehden konseptia kehitetään tavoitteena näkyvä, tunnettu tutkimuksen verkkofoorumi. Verkkolehteä julkaistaan myös englanniksi. Lisäksi kansainvälistä asiakaskuntaa palvellaan sähköisellä uutiskirjeellä. Suunnittelukaudella on mahdollista siirtyä kokonaan vain verkossa ilmestyvään asiakaslehteen. MTT selkeyttää ulkoisten verkkopalveluiden tuotantoprosessiaan ja kohottaa niiden profiilia. Tavoitteena on tuoda uutta asiakaskuntaa ja näkyvyyttä MTT:n laajoille tietovarannoille. Nykyisten ja uusien verkkopalvelujen kehittämistä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa. Sisäisen viestinnän tavoitteena on suunnata muutosta kohti palveluyhteisöä: lisätä MTT:n yhtenäisyyttä ja kannustaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Viestinnässä korostetaan MTT:n sisäisen, avoimen tiedonkulun kehittämistä sekä asiakaslähtöisyyttä. Tärkeänä nähdään tiedonkulun tehostaminen (sisäiset tiedotustilaisuudet, MTTinfo, tiedon kulun tehostaminen esim. oto-tiedottajien kautta jne.). MTT:n strategian tehokkaassa jalkauttamisessa sisäisen viestinnän rooli korostuu. Kehitystyössä noudatetaan myös syksyllä 2007 tehdyn sisäisen viestinnän selvityksen sisäisen tutkimuksen tuloksena syntynyttä kehittämisohjelmaa. 2.2.4. Tiedon ja teknologian siirto MTT tuottaa tietoa elintarvikealan ja maaseudun elinkeinojen päätöksenteon tueksi ja kehittää näiden alojen elinkeinojen kilpailukykyä ja kestävyyttä innovaatioiden avulla. Tiedon ja teknologian siirron tarkoitus on muokata tutkimuksen tuottama tieto sellaiseen muotoon, että asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat ottaa tulokset helposti käyttöönsä ja voivat näiden tulosten avulla kehittää omaa liiketoimintaansa tai saavat niiden kautta käyttöönsä tarvitsemiaan palveluja ja hyödykkeitä. Suunnittelukaudella vahvistetaan MTT:n kykyä olla vuorovaikutuksessa osaamisen hyödyntäjien kanssa tutkimuksen suuntausvaiheessa, tutkimuksen aikana ja tulosten valmistuttua. Tutkimustieto ja -osaaminen kytketään aikaisempaa monipuolisemmin tiedon käyttäjien tarpeisiin ja kehitysprosesseihin. Tavoitteena on, että käynnistettävä tutkimus on yhteiskunnallisesti relevanttia. Innovaatioiden kaupallistamisen osalta vahvistetaan MTT:n kykyä ymmärtää elinkeinoelämän rytmiä ja kieltä, hallita teollisoikeuksiin ja niiden siirtoon liittyvät menettelytavat sekä hallita markkinaehtoinen hinnoittelu. MTT siirtää tietoa ja teknologiaa käytäntöön innovaatioketjun kaikissa vaiheissa. Tieteellisen julkaisutoiminnan lisäksi kannustetaan tutkimustulosten vientiin suoraan käytäntöön. Tieteellinen julkaisutoiminta on tärkeä osaamisen kehittäjä ja mittari, mutta erityisesti teknologisten innovaatioiden ja politiikkavalmistelun tieteellisen tuen käytäntöön saattamisen osalta tehoton ja hidas kanava. Suunnittelukaudella MTT kiinnittää erityistä huomiota koko innovaatioketjun hallintaan lähtien tutkimuksesta keksinnön patentointiin ja edelleen kaupallistamiseen. Teknologian siirron tehostamiseksi muodostetaan innovaatioryhmä, johon kuuluu kaupallistamisen, patentoinnin, markkinoinnin ja juridiikan asiantuntijoita. Ryhmän tehtävänä on arvioida keksintöilmoitusten

28

patentointi- ja kaupallistamismahdollisuudet sekä aktiivisesti markkinoida jo suojattuja innovaatioita. Innovaatioryhmän perustamisessa ja toiminnassa pyritään hallinnonalan laitosten väliseen yhteistyöhön. Tiedon ja teknologian siirto toteutetaan yhdessä tulosten käyttäjien sekä innovaatioketjun muiden toimijoiden avulla. Toiminnassa hyödynnetään alueellisia osaamiskeskittymiä kuten Viikin tiedepuistoa, Pohjois-Suomea palvelevia keskittymiä (Oulu, Ruukki, Rovaniemi, Sotkamo), Itä-Suomen keskittymää (Mikkeli, Maaninka), Lounais-Suomen keskittymää (Turku, Piikkiö), Pohjanmaan keskittymää (Seinäjoki) sekä Jokioisten tiedepuistoa, jolla on vahvasti valtakunnallinen rooli sen lisäksi, että se palvelee Etelä-Suomea. 2.2.5. Tutkimusinfrastruktuuri Toimitilat ja kiinteistöt Toimitilakustannukset vuodelle 2007 ovat 6,3 milj. euroa (sis. erikseen maksettavat ylläpitokustannukset 1,2 M€). Päävuokranantajan (Senaatti-kiinteistöjen) toimitilasopimusten osuus vuokrakustannuksista on 95 %. Kaikkien vuokranantajien sopimusten yhteenlaskettu huoneistoala on 108 600 hum2 (sis. kylmiä tiloja 35 400 hum2). Em. kokonaisalaan sisältyy muilta kuin päävuokranantajalta vuokrattua alaa 5 900 hum2. Tuottavuusohjelman mukainen toiminnan supistaminen mahdollistaa luopumisen osasta toimitiloja. Tämä edellyttää Jokioisten alueella luopumista osasta laitosrakennuksia ja kahdesta tekniikaltaan vanhentuneesta navetasta (Nummelan ja Rehtijärven sivutilat). Korvaavat kotieläintutkimuspalvelut rakennetaan Maaningan kunnan ja MTT :n yhteishankkeena Halolan tilalle tutkimuspihattoympäristönä, mihin oleellisena osana kytketään bioenergiatutkimusalusta (biokaasulle). Jokioisissa kotieläintutkimus käyttää yhtä navettaa vuodesta 2010 alkaen (Minkiön tutkimusnavetta). Eri toimipaikoilla joudutaan luopumaan osasta toimitiloja ja muuttamaan myös toimintamallia (mm. maatila- ja kotieläinpalvelujen osalta Hyvinkäällä ja Ypäjällä). Verkottuminen muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa tehostaa toimitilojen käyttöä. Toimintatavan muutos ja toimitilojen tarpeen käytön aiempaa tarkempi mitoitus tekee mahdolliseksi sen, että toimitilojen kokonaisvuokrat vuonna 2012 ovat 0,8 milj. euroa vuoden 2007 vuokria alhaisemmat (indeksitason nousun aiheuttamaa muutosta ei ole arvioitu). Kokonaissäästö suunnittelukauden kiinteistönpitomenoissa on noin 1,0 milj. euroa. Siihen on laskettu toimitilavuokrien alenema sekä vuokrauskohteiden ylläpito- ja käyttökustannusten aleneminen. Menoja alentavasti vaikuttaa myös oman kiinteistönhoitohenkilöstön määrän väheneminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että Senaatti-kiinteistöt teettää toimintojen keskittämisen mahdollistavat investointeja vaativat tilamuutokset sekä hyväksyy vuokrattujen toimitilojen määrän vähentämisen kohdekohtaisesti määriteltävässä aikataulussa. Tarvittavien laatutasoa parantavien toimitilainvestointien aiheuttamat vuokrauskustannukset kompensoidaan ensisijaisesti toimitilojen käyttöä tehostamalla sekä luopumalla epätarkoituksenmukaisista ja teknisesti vanhentuneista tiloista. Energiakustannusten kasvua rajoitetaan mm. investoimalla bioenergiaa käyttävään teknologiaan. Energiankäytön seurantaa kehitetään, ja rakennuskohtaista kulutusmittausta lisätään.

29

Osana toimitilojen käytön tehostamista MTT tiivistää laboratoriotoimintojen koordinaatiota, jossa yhtenä tavoitteena saada tilat ja muut resurssit nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Lisäksi lisätään yhteistyötä kumppaneiden kanssa. Mietoisten ja Pälkäneen peltojen myynnin jälkeen (2008) MTT:n hallinnassa on 1 622 ha peltoa. Huomiota kiinnitetään peltojen käytön koordinointiin, tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä perusparannukseen. Toimintamallin muutoksesta ja lypsylehmien määrän vähentämisestä johtuen peltoala sovitetaan supistuviin tutkimuksen tarpeisiin. Pääosa MTT:n metsätalousmaasta 1 984 ha luovutetaan Metsähallitukselle vuonna 2008. Osa niistä, 360 ha, on peltoihin rajoittuvia metsäalueita, jotka on siirrossa määritelty maankäyttöluokaltaan tutkimusmetsäalueiksi. Niissä toimitaan MTT:n määrittelemällä tavalla. Vähäisiä metsäalueita kuten peltosaarekkeita ja MTT:n toimintaan liittyvä aluevaraus, yhteensä n. 57 ha, on edelleen MTT:n hallinnassa. Lisäksi Vihdin toimipisteeseen jäi MTT:n hallintaan noin 420 ha metsää, joka on varattu selvitteillä olevaan yhteistyöhankkeeseen. Laitteet Varteenotettavalta tutkimuslaitokselta ja yhteistyökumppanilta edellytetään hyvää ja nykyaikaista, kansainvälisen vertailun täyttävää tutkimusvälineistöä. Investointisuunnitelma tähtää tähän. Vuonna 2008 aloitettava it-työasemien vuokraus yhtenäistää ja parantaa laitekantaa. Toiminta- ja johtamisjärjestelmä tehostaa erityisesti laboratoriolaitteiden, kasvihuoneiden ja maataloudessa käytettävien työkoneiden käyttöä, ja siten osaltaan helpottaa investointipaineita. Yhteistyön laboratoriolaiteinvestoinneissa ja analyysitoiminnassa muiden hallinnonalan tutkimuslaitosten kanssa toivotaan alentavan laitteiden investointi- ja ylläpitokustannuksia. Maaningan navetan varustamiseen kuluu yhteensä noin 1 milj. euroa, josta vuosina 2008 ja 2009 maksetaan 0,6 milj. euroa, ja loput 0,4 milj euroa sisältyy Maaningan kunnalle navetasta maksettavaan vuokraan. Taulukko 10. Koneiden ja laitteiden poistot vs. investoinnit 2005-2012 (yli 3 000 euroa)

2005 2006 2007e 2008e 2009e 2010e 2011e 2012e Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa 5893 5476 Kirjanpitoarvo tilikauden alussa 6000 5893 5476 5525 5644 5875 5820 5776 investoinnit* 1334 950 1430 1530 1700 1400 1400 1400 poistopohja (=jäänn.arvo tk:n alussa+inv.) 7334 6843 6906 7055 7344 7275 7220 7176 tk:n poisto ** 1442 1366 1381 1411 1469 1455 1444 1435 jäännösarvo tilikauden lopussa 5892 5477 5525 5644 5875 5820 5776 5741 investointivaje verrattuna v.2006 alun tilanteeseen -368 -249 -18 -73 -117 -152 yli 8000 euron investoinnit *** 1307 822 1300 1400**** 1580**** 1200 1200 1200 * 13.2.2006 lähtien yli 3000 euron hankinnat, sitä ennen yli 1000 euron hankinnat ** v. 2005 -2006 vuosikertomuksista; 2007 alkaen 20% menojäännöspoisto *** hankintasuunnitelmasta, eivät jakaudu tarkalleen suunnitelman mukaisille vuosille **** sisältää Maaningan navetan laiteinvestoinnit

30

3. Toiminnan rahoitus Taulukko 11. Toiminnan rahoitus rahoituslähteittäin 2006tp-2012 (milj. euroa)

2006tp

2007TA

2008TAE

2009arvio

2010arvio

2011arvio

2012arvio

Toimintamenomomentti30.20.01 (30.20.21 ja 22): - Toimintamenorahoitus netto 31,688 33,366 31,450 30,630 29,854 28,146 28,146 - Momentille budjetoidut tulot 15,077 15,800 15,120 14,500 14,700 14,850 15,050 * Maksullinen toiminta 2,701 2,500 2,270 2,300 2,300 2,300 2,300 * Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta virastoilta 2,889 3,750 3,050 2,800 2,850 2,850 2,850 * Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtion ulkopuol. (kotimaa) 4,885 5,250 5,300 5,050 5,000 5,050 5,150 * EU-tutkimusrahoitus 0,634 0,700 0,800 0,900 1,050 1,150 1,250 * Muut kuin EU:lta tulevat ulkomaiset yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 0,342 0,300 0,500 0,450 0,500 0,500 0,500 * EU-maataloustuet 1,110 1,200 1,100 1,000 1,000 1,000 1,000 * Työministeriö 0,075 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Muut tulot 2,441 2,100 2,100 2,000 2,000 2,000 2,000Toimintamenomomentin rahoitus yhteensä 46,765 49,166 46,570 45,130 44,554 42,996 43,196

MTT:n muiden momenttienrahoitus yhteensä - Talonrakennukset (404.30.21.74) 0,032 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 - Maa- ja vesirakennustyöt (404.30.21.77) 0,001 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

Muiden virastojen momenteiltatulevat määrärahat: - Suomen Akatemia (29.88.50 ja 29.60.50) 0,379 0,400 0,500 0,550 0,600 0,700 0,750 - MMM (30.01.27 ja 30.90.27) 0,110 0,200 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 - Työministeriö (34.06.51) 0,231 0,300 0,200 0,150 0,100 0,050 0,050

Käytettävissä olevarahoitus 47,518 50,066 47,270 45,830 45,254 43,746 43,996 Taulukko 12. MTT:n yhteishankerahoitus 2006tp-2012 (ei sisällä EU-maataloustukia ja työministeriön työllistämismäärärahoja)

2006 TP 2007 TA 2008 TA 2009 TTS 2010 TTS 2011 TTS 2012 TTSSuomen Akatemia 0,379 0,400 0,500 0,550 0,600 0,700 0,750Tekes 0,186 0,400 0,400 0,500 0,600 0,700 0,750TE-keskukset 0,987 1,400 1,000 0,900 0,900 0,900 0,900Maa- ja metsätalousministeriö 0,923 1,150 0,650 0,600 0,550 0,500 0,450Muu valtion budjettitalous yhteensä 0,903 1,000 1,000 0,800 0,800 0,750 0,750Rahoitus valtion virastoilta yhteensä 3,378 4,350 3,550 3,350 3,450 3,550 3,600Makera 2,270 2,400 2,200 2,000 1,900 1,850 1,850Kotimainen yritysrahoitus 1,319 1,500 1,800 1,800 1,850 1,950 2,000Muu kotimainen rahoitus 1,296 1,350 1,300 1,250 1,250 1,250 1,300Kotimainen rahoitus yhteensä 8,263 9,600 8,850 8,400 8,450 8,600 8,750Ulkomainen yritysrahoitus 0,073 0,100 0,100 0,100 0,150 0,200 0,200EU:n tutkimusrahoitus 0,634 0,700 0,800 0,900 1,050 1,150 1,250Muu ulkomainen rahoitus 0,269 0,200 0,400 0,350 0,350 0,300 0,300Ulkomainen rahoitus yhteensä 0,976 1,000 1,300 1,350 1,550 1,650 1,750

Yhteishankerahoitus yhteensä 9,239 10,600 10,150 9,750 10,000 10,250 10,500

Taulukko 13. Talouden kehitys (milj. euroa) 2006-2012 SELITE 2006 TP 2007 TA 2008 TAE 2009 arvio 2010 arvio 2011 arvio 2012 arvio

milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € % milj. € %

RahoitusrakenneBudjettirahoitus 31,721 66,8 % 33,366 66,6 % 31,450 66,5 % 30,630 66,8 % 29,854 66,0 % 28,146 64,3 % 28,146 64,0 %Muu tulorahoitus 1) 2,441 5,1 % 2,100 4,2 % 2,100 4,4 % 2,000 4,4 % 2,000 4,4 % 2,000 4,6 % 2,000 4,5 %Yhteishankerahoitus 9,239 19,4 % 10,600 21,2 % 10,150 21,5 % 9,750 21,3 % 10,000 22,1 % 10,250 23,4 % 10,500 23,9 %Muu ulkopuolinen rahoitus 2) 1,416 3,0 % 1,500 3,0 % 1,300 2,8 % 1,150 2,5 % 1,100 2,4 % 1,050 2,4 % 1,050 2,4 %Asiakasrahoitus 2,701 5,7 % 2,500 5,0 % 2,270 4,8 % 2,300 5,0 % 2,300 5,1 % 2,300 5,3 % 2,300 5,2 %

YHTEENSÄ 47,518 100,00 % 50,066 100,0 % 47,270 100,0 % 45,830 100,00 % 45,254 100,0 % 43,746 100,0 % 43,996 100,0 %

MenorakenneHenkilöstömenot 31,334 65,9 % 32,700 65,3 % 31,200 66,0 % 30,800 67,2 % 30,400 67,2 % 29,900 68,3 % 29,900 68,0 %Toimitilavuokrat 5,406 11,4 % 5,600 11,2 % 5,200 11,0 % 4,670 10,2 % 4,430 9,8 % 4,430 10,2 % 4,430 10,1 %Muut kulutusmenot 9,667 20,3 % 9,116 18,2 % 9,670 20,5 % 8,860 19,3 % 8,924 19,7 % 8,016 18,3 % 8,266 18,8 %Investoinnit 1,111 2,4 % 2,650 5,3 % 1,200 2,5 % 1,500 3,3 % 1,500 3,3 % 1,400 3,2 % 1,400 3,1 %

YHTEENSÄ 47,518 100,0 % 50,066 100,0 % 47,270 100,0 % 45,830 100,0 % 45,254 100,0 % 43,746 100,0 % 43,996 100,0 %

InvestoinnitKäyttöomaisuus 0,926 83 % 2,500 94 % 1,050 88 % 1,350 90 % 1,350 90 % 1,250 89 % 1,250 89 %Toimitilat/Talonrak. 0,128 12 % 0,100 4 % 0,100 8 % 0,100 7 % 0,100 7 % 0,100 7 % 0,100 7 %Maa- ja vesiraken. 0,057 5 % 0,050 2 % 0,050 4 % 0,050 3 % 0,050 3 % 0,050 4 % 0,050 4 %

YHTEENSÄ 1,111 100 % 2,650 100 % 1,200 100 % 1,500 100 % 1,500 100 % 1,400 100 % 1,400 100 %1) Tutkimustoiminnan sivutuotteet,asuntojen ja toimitilojen vuokra- ja käyttökorvaustuotot ja muut sekalaiset tulot2) EU-maataloustuet ja työministeriön työllistämismäärärahat

Menorakenne v. 2006 - 2012, milj. euroa

31,334 32,700 31,200 30,800 30,400 29,900 29,900

5,4065,600

5,200 4,670 4,430 4,430 4,430

9,6679,116

9,6708,860 8,924 8,016 8,266

1,1112,650

1,2001,500 1,500

1,400 1,400

0,000

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000

35,000

40,000

45,000

50,000

55,000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012vuosi

M€

InvestoinnitMuut kulutusmenotToimitilavuokratHenkilöstömenot

Kuvio 3.

Rahoitusrakenne %:na v. 2006 - 2012

66,8 % 66,6 % 66,5 % 66,8 % 66,0 % 64,3 % 64,0 %

5,1 % 4,2 % 4,4 % 4,4 % 4,4 % 4,6 % 4,5 %

3,0 % 3,0 % 2,8 % 2,5 % 2,4 % 2,4 % 2,4 %

5,7 % 5,0 % 4,8 % 5,0 % 5,1 % 5,3 % 5,2 %

19,4 % 21,2 % 21,5 % 21,3 % 22,1 % 23,4 % 23,9 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012vuosi

YhteishankerahoitusAsiakasrahoitusMuu ulkopuolinen rahoitusMuu tulorahoitusBudjettirahoitus

Kuvio 4.

33

Liite 1.

MTT:n ASEMOINTI 2007 2015

”hierarkis-funktionaalinen,

jäykkä”

”verkostomainen,joustava,

muutosvalmis”

”budjettirahoitteinen virasto”

”asiakasprosessilähtöinen/ asiakasrahoitteinen”

MTT v. 2007

MTT visio v. 2015

34

Liite 2. MTT:N SUUNNITELMA PALVELUKESKUSTOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTOSTA MTT on suunnitelmansa mukaisesti aloittanut talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalvelutehtäviä koskevat asiakkuusneuvottelut Valtiokonttorin palvelukeskuksen kanssa. Taloushallinnon tehtävien osalta asiakkuusprojekti ei ole edennyt suunnitellulla nopeudella, koska kesken neuvottelujen palvelukeskuksen ohjausryhmä on tiukentanut uusien asiakkaiden osalta palvelukeskustuotantoon siirtymisen edellytyksiä. Lisäksi on otettava huomioon, että palvelukeskuksen tarjoamat taloushallinnon tietojärjestelmä-ratkaisut eivät vastanneet MTT:n laskentatoimen tarpeita. Tässä muuttuneessa tilanteessa MTT joutuu tarkoin harkitsemaan uutta toimintastrategiaa. Tarkoituksena kuitenkin edelleen on, että riippumatta palvelun tuottajasta MTT:n taloushallinnon tukipalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti välttäen päällekkäisiä työtehtäviä ja niistä aiheutuvia moninkertaisia kustannuksia. Henkilöstöhallinnossa selvitetään palvelukeskusmallin käyttöönottomahdollisuutta. Kustannus-hyöty -analyysin perusteella arvioidaan prosessien kehittämisen tarve. Tavoitteena on yhtenäistää MTT:n sisäisiä toimintatapoja sekä ohjata ja koordinoida henkilöstöhallintotehtävien hoitoa entistä tehokkaammin. MTT:llä on tarve uudistaa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiä. Palvelukeskus tuottaisi MTT:lle todellista lisäarvoa, mikäli se pystyisi tarjoamaan MTT:lle nykyaikaisen, kokonaisvaltaisen henkilöstö-järjestelmän käyttöpalvelun. Henkilöstöjärjestelmän tulisi tarjota tukea osaamisen hallintaan, kehittämiseen ja henkilöstösuunnitteluun. MTT seuraa palvelukeskuksen palvelutarjontaa erityisesti käyttöpalvelujen osalta. MTT hyödyntää aktiivisesti TAHTI-henkilötietokannan raportointimahdollisuuksia, sikäli kuin se on järjestelmän puolesta mahdollista. Lisäksi MTT ottaa käyttöön Heli-rekrytointijärjestelmän asteittain. Mikäli Valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkuusehdot sallivat MTT:n siirtymisen tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla palvelukeskuksen asiakkaaksi, MTT siirtää vaiheittain ja hallitusti henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja palvelukeskukseen. Tämän hetkisen tiedon perusteella voidaan kuitenkin todeta, että tuottavuusohjelman mukaisia tuottavuushyötyjä tai kustannussäästöjä ei palvelukeskus-tuotannon osalta ole odotettavissa.