Toimintakertomus 2008 - hel.fi · Kiinteistövirasto sijaitsee Katariinankadulla kolmikerroksisessa kulmatalossa, jonka klassistinen pääsiipi on Kauppatorin puolella. Fastighetskontoret

Toimintakertomus 2008 Årsberättelse �

KiinteistövirastoToimintakertomus 2008

Fastighetskontoret Årsberättelse 2008

KIINTEISTÖVIRASTO LYHYESTI 4Fastighetskontoret kortfattat

VIRASTOPÄÄLLIKÖN KATSAUS 6Verkschefens översikt

TALOUS 8Ekonomi

HENKILÖSTÖ �0Personal

SISÄLTÖInnehåll

Toimitus / Redaktion Marjo UutelaKäännökset / Översättningar Lingoneer OyKansikuva / Omslagsbild Virve KuusiTaitto / Layout Meri JähiKirjapaino / Tryckeri Painotalo MiktorPainos / Upplaga 2 300 kpl / st.Paperi / Papper Galerie Art Silk �50 g/m2/250 g/m2

Kiinteistövirasto sijaitsee Katariinankadulla kolmikerroksisessa kulmatalossa, jonka klassistinen pääsiipi on Kauppatorin puolella.Fastighetskontoret är beläget på Katrinegatan i ett trevåningshörnhus, vars klassiska huvudflygelbyggnad vetter mot Marknadstorget.

Virv

e Ku

usi

MAAOMAISUUS �2Markinnehav

TOIMITILAT �6Verksamhetslokaler

KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMINEN 20Utveckling av fastigheter

ASUNTOASIAT 22Bostadsärenden

KAUPUNKIMITTAUS 24Stadsmätning

GEOTEKNIIKKA 26Geoteknik

KESKITETYT HALLINTOPALVELUT 28Centralförvaltning

HALLINTOMALLI 29Förvaltningsmall

KÄYTTÖTALOUdEN TOTEUTUMINEN 32 Förverkligande av driftsekonomi

YHTEYSTIEdOT 35Kontaktuppgifter

KIINTEISTÖVIRASTO LYHYESTIFastighetskontoret kortfattat

Kiinteistöviraston tehtävä on kiinteistö- ja asuntopolitiikan keinoin vastata siitä, että Helsingissä on edellytykset hyvälle ja monipuoliselle asumiselle, elinkeino-politiikalle ja palveluille.

Kiinteistövirasto hallinnoi, vuokraa ja myy kaupungin omistamia kiinteistöjä ja maa-alueita. Virasto välittää kaupungin vuokra-asuntoja ja vastaa kaupungin toimitilojen, kauppahallien ja torien vuok- rauksesta. Lisäksi kiinteistövirasto tuottaa geotekniikan asiantuntijapalveluja sekä kartta- ja kiinteistötietopalveluja. Myös kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävät kuuluvat kiinteistövirastolle.

Kiinteistöviraston visiona on olla osaavin ja arvostetuin kiinteistöjen ja ra-kennusten omistaja sekä niihin liittyvien palveluiden laadukas tuottaja ja aloitteel-linen kehittäjä.

Organisaatio

Kiinteistöviraston toimintaa ohjaavat kiin-teistölautakunta ja asuntolautakunta. Vi-rastossa on seitsemän osastoa, ja henki-lökuntaa on lähes 500. Kiinteistöviraston virastopäällikkö on Mikael Nordqvist.

Kiinteistövirasto / FastighetskontoretMikael Nordqvist

Kiinteistöjen kehittäminen / Utveckling av fastigheter

Harri Kauppinen2 henkilöä / person

Asuntoasiainosasto / Bostadsavdelningen

Mikko Luukkonen38 henkilöä / person

Geotekninen osasto / Geotekniska avdelningenIlkka Vähäaho49*) henkilöä / person

Kaupunkimittausosasto / Stadsmätningsavdelningen

Heikki Laaksonen�30 henkilöä / person

Tilakeskus / Lokalcentralen

Hannu Määttänen�99 henkilöä / person

Tonttiosasto / Tomtavdelningen

Juhani Tuuttila37 henkilöä / person

Fastighetskontorets uppgift är att genom fastighets- och bostadspolitiken svara för att det i Helsingfors finns förutsättningar för ett bra och mångsidigt boende, näringspolitik och service.

Fastighetskontoret förvaltar, hyr ut och säljer stadsägda fastigheter och markom-råden. Kontoret förmedlar stadens hyres-lägenheter och ansvarar för uthyrningen av stadens verksamhetslokaler, affärscentrum

Organisation

Fastighetskontorets verksamhet leds av fastighetsnämnden och bostadsnämnden. Kontoret har sju avdelningar och personal-styrkan är närmare 500. Fastighetskonto-rets verkschef är Mikael Nordqvist.

4 Toimintakertomus 2008 Årsberättelse

Organisaatiokaavio / Organisationsmall 31.12.2008

och torg. Dessutom tillhandahåller fastig-hetskontoret geotekniska experttjänster samt tjänster gällande kart- och fastighetsin-formation. Även fastighetsingenjörens myn-dighetsuppdrag hör till fastighetskontoret.

Fastighetskontorets vision är att vara den kunnigaste och högst uppskattade fast-ighets- och byggnadsägaren och producent av till dem hörande kvalitativa tjänster samt att vara en initiativtagande utvecklare.

KansliaosastoKansliavdelningen

Ilkka Kaartinen27 henkilöä / person

*) �.�.2009 2� henkilöä siirtyi rakentamispal-veluun.

*) 1.1.2009övergick21personertillattarbetamedbyggservice.

Kiinteistöviraston strateginen suunnittelu perustuu Helsingin kaupungin strategioihin ja niissä määriteltyihin tavoitteisiin. Virastolla on keskeinen rooli Helsingin kaupungin asuntoja maapolitiikan toteuttamisessa.

Kiinteistövirastossa toimitaan yhdessä sovittujen arvojen mukaisesti. Kiinteistöviraston arvot ovat asiakaslähtöisyys, taloudellisuus, vastuuntunto ja luotettavuus, avoimuus ja yhteistyö sekä osaaminen.

Strategi och värdegrund

Fastighetskontorets strategiska planering grundar sig på Helsingfors stads strategier och i dem bestämda mål. Kontoret har en central roll i förverkligandet av Helsingfors stads bostads- och markpolitik.

Fastighetskontoret verkar enligt den gemensamt överenskomna värdegrunden. Fastighetskontorets värdegrund innefat-tar kundorientering, resurshushållning, an-svarstagande och förtroende, öppenhet och samarbete samt kunnande.

Kundorientering• Kundens behov styr verksamheten. Vi betjänar våra kunder med förtroende,

effektivitet och rättvisa.

Resurshushållning• Vi utför våra arbetsuppgifter med ekono-

misk hållbarhet och samhällsansvar.

Ansvarstagande och förtroende• Vi känner ansvar för vårt arbete gente-

mot kunder, personal och miljö. Vi är ärliga i det egna arbetet.

Öppenhet och samarbete• Öppen interaktion med samarbetspart-

ners och inom personalgruppen är viktigt ur verksamhetssynpunkt.

Kunnande • Ständig utveckling garanterar framgång i arbetet. Vi utvecklar och värdesätter vår yrkesskicklighet och vårt kunnande.

Toimintakertomus 2008 Årsberättelse 5

Avoimuus ja yhteistyö• Avoin vuorovaikutus yhteistyö- kumppanien ja henkilöstön

kesken on tärkeää toimintamme kannalta.

Osaaminen• Jatkuva kehittyminen takaa me-

nestymisen työssämme. Kehitäm-me ja arvostamme ammatti-

taitoamme ja osaamistamme.

Asiakaslähtöisyys• Asiakkaiden tarpeet ohjaavat toimin-

taamme. Palvelemme asiakkaitamme luottamuksellisesti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.

Taloudellisuus• Teemme työmme taloudellisesti tuntien

yhteiskunnallisen vastuumme.

Vastuuntunto ja luotettavuus• Tunnemme vastuuta työstämme asiak-

kaille, henkilöstölle ja ympäristölle. Olemme rehellisiä omassa työssämme.

Kiinteistövirasto toimii perinteikkäässä Goviniuksen talossa Kauppatorin varrella.

Fastighetskontoret verkar i det traditionella Govinius-huset vid Marknadstorget.

Strategia ja arvot

Virv

e Ku

usi

VIRASTOPÄÄLLIKÖN KATSAUSVerkschefens översikt

Merkittävien asioiden ja talouden nopean muuttumisen vuosi

Vuosi 2008 oli edellisvuosien tapaan taloudellisesti menes-tyksekäs. Tulot ylittyivät talous-arvioon verrattuna 12,1 miljoo-nalla eurolla ja menosäästöt

olivat 1,4 miljoonaa euroa. Toimintakate ylittyi 13,5 miljoonalla eurolla (3,9 prosent-tia) ollen 355 miljoonaa euroa. Maanmyyn-tituloja kertyi lisäksi 46,4 miljoonaa euroa.

Kiinteistötoimen talonrakennuksen in-vestointimäärärahan käyttö tehostui edel-leen ollen noin 146,2 miljoonaa euroa. Tä-mä oli tärkeää, kun otetaan huomioon eri julkisten rakennusten ympärillä käyty jul-kinen keskustelu muun muassa homeon-gelmista. Viraston kaikki sitovat tavoitteet saavutettiin.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi alkuvuonna uuden maankäytön ja asumisen toteutus-ohjelman (MA-ohjelma) ajalle 2008–2017. Tontinvarausmenettelyä kehitettiin, ja kiin-teistölautakunta käsitteli uuteen ohjelmaan perustuvia varauksia loppuvuodesta. Hel-sinkiin tulisi tuottaa 5 000 asuntoa vuo-dessa. Kun Vuosaaren uusi tavarasatama vihittiin käyttöön 28.11.2008, merkitsi se samalla satamalta vapautuvien alueiden ottamista pääasiassa asunto-, mutta myös toimitilakäyttöön. Lisäksi täydennysraken-tamisen merkitys tulee olemaan suuri ta-voitteiden saavuttamisen kannalta.

Virastopäällikkö Mikael Nordqvist on toiminut kiinteistö-viraston johdossa loppuvuodesta 2007.

Verkschef Mikael Nordqvist har verkat i fastighets-kontorets ledning sedan i slutet av 2007.Ti

mo

Wrig

ht

Året med betydande ärenden och ekonomins snabba förändring

Året 2008 var i likhet med tidigare år ekonomiskt framgångsrikt. Intäkterna över-skred budgeten med 12,1 miljoner euro och utgiftsbesparingarna var 1,4 miljoner euro. Verksamhetsbidraget överskreds med 13,5 miljoner euro (3,9 procent) och var 355 miljo-ner euro. Dessutom inbringade markförsälj-ningen 46,4 miljoner euro. Fastighetssek-torns användning av investeringsanslaget för husbyggande effektiviserades återigen och var ca 146,2 miljoner euro. Detta var viktigt med tanke på de offentliga diskussio-nerna kring olika offentliga byggnader gäl-lande problem med mögel etc. Verkets alla bindande målsättningar uppnåddes.

Statsrådets och Högsta förvaltningsdomsto-lens beslut ledde till att Helsingfors förvalt-ningsområde växte österut med ca 3 000 hektar 1.1.2009. Detta ger förutsättningar för en balanserad utveckling av stadsbygg-nation även åt detta håll. Den slutgiltiga ekonomiska utredningen mellan Helsingfors och Sibbo kommer att avgöras i domstol. De viktiga skol- och daghemsfrågorna, ur de boendes synpunkt och som verket an-svarar för, avgjordes när kommunstyrelsen i Sibbo och fastighetsnämnden godkände ar-rendeavtalet 18.11.2008. I det nya området startades arbetet med kartor och inhämtning

I början av året godkände stadsfullmäktige ett nytt verkställighetsprogram (MA-pro-grammet) för markanvändning och boende gällande tiden 2008–2017. Tomtreserva-tionsförfarandet utvecklades och fastig-hetsnämnden tog hand om reservationer baserade på det nya programmet i slutet av året. I Helsingfors bör det produceras 5 000 bostäder per år. Nordsjös nya godshamn in-vigdes 28.11.2008. Det innebar samtidigt att de i hamnen frigjorda ytorna i först hand gick till boende, men även till verksamhetsloka-ler. Dessutom kommer vikten av tillbyggna-tion vara stor i fråga om måluppfyllelse.


Valtioneuvoston ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten seurauksena Helsin-gin hallinnollinen alue kasvoi itään päin noin 3 000 hehtaarilla 1.1.2009. Tämä luo edellytyksiä kaupunkirakenteen ta-sapainoiselle kehittämiselle myös tällä suunnalla. Lopullinen taloudellinen selvi-tys Helsingin ja Sipoon välillä ratkaistaan tuomioistuimessa. Viraston vastuulla ol-leet ja asukkaiden kannalta tärkeät koulu- ja päiväkotikysymykset saatiin ratkaistua, kun Sipoon kunnanhallitus ja kiinteistö-lautakunta hyväksyivät vuokrasopimuk-sen 18.11.2008. Liitosalueella käynnis-tettiin myös kartastotyöt ja paikkatietojen hankinta sekä maa- ja kallioperätietojen inventointi ja hankinta.

Virastossa valmisteltiin useita laajakantoi-sia ja merkittäviä asioita kertomusvuoden aikana. Vuonna 2010 päättyvän noin 100 maanvuokrasopimuksen jatkamiskysymys käsiteltiin kiinteistölautakunnassa loppu-vuonna. Esitystä edelsi vilkas vuoropuhe-lu eri osapuolten välillä ja julkisuudessa otettiin kantaa asiaan useaan otteeseen. Valtuusto päättänee vuokrausperusteista kevätkauden 2009 aikana.

av geografiska data samt inventering och införskaffning av mark- och berggrundsin-formation.

Verket färdigställde flera långtgående och betydande ärenden under verksamhetsåret. En eventuell förlängning av de ca 100 arren-deavtal som löper ut år 2010 behandlades i fastighetsnämnden i slutet av året. Förslaget föregicks av en livlig dialog mellan de olika parterna och i offentligheten togs ställning i frågan i flera olika omgångar. Verket beslutar grunderna för arrendet under våren 2009.

Förslaget från arbetsgruppen för utredningen av Hitas-systemets utveckling behandlades både i bostads- och fastighetsnämnden. Den viktigaste förändringen i arbetsgruppens för-slag är att göra systemet tidsbundet på 20 år med vissa villkor.

Byggandet av Helsingfors Musikhus fram-skrider kostnadseffektivt enligt planerna. Byggnaden blir klar våren 2011 som beräk-nat. Att ge nytt liv åt Stadshus- och Torg-kvarteren fortsätter och de första arrende-avtalen är redan klara. Restaurang- och caféverksamhet startar under år 2009.

Ett förslag om Lokalcentralens omvand-ling till ett affärsverk presenterades enligt de ägarpolitiska riktlinjer som utformades av stadsstyrelsen i september 2007. Dock beslutade stadsstyrelsen 24.11.2008 att av-slå förslaget vilket gör att lokalförvaltningen även fortsättningsvis tillhör fastighetskon-toret. När den nya byggnadstjänsten star-tade sin verksamhet 1.1.2009, flyttades den geotekniska avdelningens markundersök-ningsuppdrag till en egen enhet. Det viktiga geotekniska kunnandet i fråga om markpro-cesser blir dock kvar i verket.

Slutet av året präglades av diskussionen om den globala finanskrisen. Krisen fick sin början då investeringsbolaget Lehman Brot-hers kollapsade i USA. Inom vårt verksam-hetsområde har detta påverkat framför allt efterfrågan på de fritt finansierade ägande-rättsbostäderna och därigenom även byg-gandet. I detta läge är det viktigt att skapa hopp om framtiden. Stadens investeringsni-vå för 2009 är hög och möjliggör omfattande nybyggnation och renovering av byggnader samt byggandet av infrastruktur i samman-slagningsområdena. Jag anser att åtgärden är riktig och den ger hopp inför framtiden. Så låt oss arbeta tillsammans och skapa en ny grund att lyfta ifrån!

Tack till personalen och anknytningsgrup-perna. Tillsammans har vi förverkligat mycket betydelsefulla ärenden under verk-samhetsåret.


Loppuvuotta leimasi keskustelu globaa-lista finanssi- ja rahoituskriisistä. Kriisi sai alkunsa Yhdysvalloissa investointiyhtiö Lehman Brothersin kaatumisesta. Meidän toimialallamme tämä on vaikuttanut ennen kaikkea vapaarahoitteisten omistusasun-tojen kysyntään ja sitä kautta rakentami-seen. Tässä tilanteessa on tärkeää luoda uskoa tulevaisuuteen. Kaupungin vuoden 2009 investointitaso onkin korkea ja mah-dollistaa mittavan rakennusten uudisra-kentamisen ja korjaamisen sekä uusien alueiden infrastruktuurin rakentamisen. Mielestäni tämä on oikea toimenpide ja se luo uskoa tulevaisuuteen. Puhaltakaam-me kaikki samaan hiileen, niin onnistum-me luomaan pohjan uudelle nousulle!

Kiitokset henkilöstölle ja sidosryhmillem-me. Yhdessä olemme kertomusvuoden aikana saaneet todella merkittäviä asioita aikaiseksi.

Mikael NordqvistVirastopäällikköVerkschef

Hitas-järjestelmän kehittämistä selvittävän työryhmän esitystä käsiteltiin sekä asun-to- että kiinteistölautakunnassa. Keskeisin työryhmän esittämä muutos on järjestel-män muuttaminen määräaikaiseksi ole-maan voimassa 20 vuotta eräin ehdoin.

Helsingin Musiikkitalon rakentaminen ete-nee kustannustehokkaasti suunnitelman mukaisesti. Rakennus valmistuu aikatau-lun mukaan keväällä 2011. Kaupunginta-lo- eli Torikortteleiden elävöittäminen jat-kuu ja ensimmäiset vuokrasopimukset on tehty. Ravintola- ja kahvilatoiminta käyn-nistyy vuoden 2009 aikana.

Tilakeskuksen liikelaitostamisesta valmis-teltiin esitys kaupunginhallituksen syys-kuussa 2007 tekemien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti kuitenkin 24.11.2008 hylätä esi-tyksen, joten tilahallinto säilyy edelleen kiinteistövirastossa. Kun uusi rakentamis-palvelu aloitti toimintansa 1.1.2009, geo-teknisen osaston pohjatutkimustehtävät siirtyivät uuteen yksikköön. Maaprosessin kannalta tärkeä geotekninen osaaminen säilyy kuitenkin virastossa.

TALOUS Ekonomi

Kiinteistöviraston tulot vuonna 2008 olivat lähes 526 miljoonaa euroa. Tulot ylittivät tulosbudjetin 12,1 miljoonalla eu-rolla eli 2,4 prosentilla. Kiinteistöviraston menot olivat noin 171 miljoonaa euroa ja menosäästöjä saatiin 1,4 miljoonaa euroa eli 0,8 prosenttia tulosbudjettiin verrattu-na. Tilikauden ylijäämä toteutui 12,3 mil-joonaa euroa budjetoitua suurempana.

Tuottavuus säilyi vuoden 2007 tasolla eikä 1,5 prosentin nousua tuottavuudes-sa saavutettu. Kaikki kiinteistöviraston sitovat tavoitteet toteutuivat.

Kiinteistöviraston käyttötalouden tu-loja, joissa tilakeskusta ei ole huomioitu, saatiin 185,2 miljoonaa euroa. Budjetoi-dut tulot ylittyivät 8,3 miljoonaa euroa eli 4,7 prosenttia. Eniten tuloylitykseen vaikuttivat maanvuokrat ja kaavoitussopi-muskorvaukset. Maanvuokria saatiin 5,2 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän ja kaavoitussopimuskorvauksia 3 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Käyttöta-

louden menoissa säästettiin 4,2 prosent-tia tulosbudjettiin verrattuna. Käyttötalou-den kulut olivat 18,1 miljoonaa euroa.

Vuoden 2008 talousarviossa maan-myyntitavoite oli 73 miljoonaa euroa. Tulot jäivät 46 miljoonaan euroon, koska Kamppi–Töölönlahti-alueen myyntitulot jäivät toteutumatta.

Kiinteistövirastoon kuuluvan tilakes-kuksen liikelaitostamista valmisteltiin vuonna 2008, mutta kaupunginhallitus hylkäsi asiasta tehdyn esityksen koko-uksessaan syksyllä. Tilakeskuksen käyt-tötalous on budjetoitu erilleen muusta virastosta. Sen tulot vuonna 2008 olivat lähes 341 miljoonaa euroa ja menot noin 152 miljoonaa euroa. Tilakeskuksen toi-mintakate oli noin 189 miljoonaa euroa ja toimintakatetavoite ylittyi 4,4 miljoonaa euroa eli 2,4 prosenttia. Talonrakennusin-vestointeihin oli varattu yhteensä noin 150 miljoonaa euroa, mistä käytettiin noin 146 miljoonaa euroa.

Kiinteistöviraston tulot osastoittain ilman tilakeskusta vuonna 2008

Fastighetskontorets intäkter avdelningsvis exklusive lokalcentralen år 2008

Tonttiosasto / Tomtavdelningen �9,4 %

Geotekninen osasto Geotekniskaavdelning �8,4 %

Kaupunkimittausosasto Stadsmätningsavdelningen 34,2 %

Asuntoasiainosasto Bostadsavdelningen �2 %

Kansliaosasto ja kiinteistöjen kehittämisyksikkö / Kansliavdelningenochfastighetsutvecklingsenheten�6 %

Kiinteistöviraston menot osastoittain ilman tilakeskusta vuonna 2008

Fastighetskontorets utgifter avdelningsvis exklusive lokalcentralen år 2008

Fastighetskontorets intäkter för år 2008 var närmare 526 miljoner euro. Intäkterna över-skred resultatbudgeten med 12,1 miljoner euro, dvs. med 2,4 procent. Fastighetskonto-rets utgifter uppgick till ca 171 miljoner euro och utgiftsbesparingarna blev 1,4 miljoner euro, dvs. 0,8 procent jämfört med resultat-budgeten. Räkenskapsperiodens överskott blev 12,3 miljoner euro större än beräknat.

Produktiviteten bibehölls på 2007 års nivå, så 1,5 procents produktionsökning uppnåddes inte. Fastighetskontorets alla bindande målsättningar uppnåddes.

Intäkterna från fastighetskontorets driftseko-nomi, exklusive lokalcentralen, blev 185,2 miljoner euro. De budgeterade intäkterna överskred 8,3 miljoner euro, dvs. 4,7 pro-cent. Överskottets mest bidragande orsa-ker var markarrendena och ersättningarna för planläggningsavtal. Markarrenden gav 5,2 miljoner över budget och ersättningar för planläggningsavtal 3 miljoner euro över budget. Driftsekonomin sparade in på sina utgifter med 4,2 procent jämfört med resul-tatbudgeten. Driftsekonomins omkostnader var 18,1 miljoner euro.

Målsättningen för markförsäljning i 2008 års budget var 73 miljoner euro. Intäkterna stannade på 46 miljoner euro eftersom för-säljningsintäkterna för området Kampen-Tölöviken inte uppfylldes.

0

20

40

60

80

100

120

0

50

100

150

200

0

20

40

60

80

100

120

0

50

100

150

200

Tonttiosasto /Tomtavdelningen 97 %

Geotekninen osasto Geotekniskaavdelningen �,3 %

Kaupunkimittausosasto Stadsmätningsavdelningen �,3 %

Kansliaosasto ja kiinteistöjen kehittämisyksikkö / Kansliavdelningenochfastighetsutvecklingsenheten0,3 %

Asuntoasiainosasto Bostadsavdelningen 0 %


Vuosi 2009

Vuoden 2009 talousarvioon on budjetoi-tu tuloja 11 miljoonaa euroa enemmän ja menoja 23 miljoonaa euroa enemmän edellisen vuoden toteutuneeseen tilin-päätökseen verrattuna. Menojen nousu johtuu varautumisesta liitosalueiden ja uusien suurtuotantoalueiden käyttöön-ottoon. Lisäksi geoteknisen osaston käyttömenoihin on lisätty Helsingin poh-jatutkimuspalveluiden hankkiminen sekä

Kiintestöviraston ivestointimenot 2007 ja 2008

Fastighetskontorets investeringsutgifter 2007 och 2008

Kiinteistöviraston investointitulot 2007 ja 2008

Fastighetskontorets investeringsinkomster 2007 och 2008

Milj. €

Milj. €

rakentamispalvelulta että yksityisiltä pal-velun tuottajilta. Aikaisemmin menot oli budjetoitu eri hallintokunnille.

Tilakeskuksen tulot nousevat 1,9 prosenttia tilinpäätökseen verrattuna ja menot 12,5 prosenttia. Tilakeskuksen toi-mintakate on 12,6 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2008 tilinpäätöksen toteutuma.

Kaup

unki

mitt

aus

/ Sta

dsm

ätni

ng

Vuosaaren uusi tavarasa-tama vihittiin käyttöön 28.11.2008.

Nordsjös nya godshamn invigdes 28.11.2008

År 2009

I 2009 års budget har ökade intäkter bud-geterats med 11 miljoner euro och ökade utgifter med 23 miljoner euro jämfört med det faktiska bokslutet. De ökade utgifterna består i reservationer för ibruktagande av sammanslagningsområdena och nya stor-skaliga produktionsområden. Dessutom har det i geotekniska avdelningens driftskost-nader lagts till inskaffning av Helsingfors markundersökningstjänster både från bygg-nadstjänsten och från enskilda producenter av tjänsten. Tidigare hade utgifterna budge-terats hos olika förvaltningskommuner.

Lokalcentralens intäkter ökar med 1,9 procent jämfört med bokslutet och utgifter-na med 12,5 procent. Lokalcentralens verk-samhetsbidrag är 12,6 miljoner euro, dvs. 6,7 procent mindre än i 2008 års budget.

Lokalcentralen, tillhörande fastighetskon-toret, förbereddes år 2008 för omvandling till ett affärsverk men stadsstyrelsen avslog förslaget på ett möte förra hösten. Lokal-centralens driftsekonomi har en egen bud-get utanför verket i övrigt. Dess intäkter för år 2008 uppgick till närmare 341 miljoner euro och utgifterna till ca 152 miljoner euro. Lokalcentralens verksamhetsbidrag var ca 189 miljoner euro och verksamhetsbidrags-vinsten överskred 4,4 miljoner euro, dvs. 2,4 procent. Till investeringar för husbyg-gen hade sammanlagt ca 150 miljoner euro reserverats. Av denna summa användes ca 146 miljoner euro.

0

20

40

60

80

100

120

0

50

100

150

200

0

20

40

60

80

100

120

0

50

100

150

200

Tilinpäätös Määrärahat Tilinpäätös BokslutAnslagBokslut 2007 2008 2008

Kiinteän omaisuuden myyntiFörsäljningavfastegendom

Tilinpäätös Määrärahat Tilinpäätös Bokslut AnslagBokslut 2007 2008 2008

Talon rakennusHusbyggnad

Esirakentaminen ja alueiden käyttöönottoFörberedandebyggnationochibruktagandeavområden

Kiinteistöjen ostotFastighetsköp


HENKILÖSTÖPersonal

Vuoden 2008 lopussa kiinteistöviras-tossa työskenteli 483 henkilöä, joista naisten osuus oli noin 40 prosenttia. Hen-kilöstömäärä kasvoi 20 henkilöllä edelli-seen vuoteen verrattuna. Viime vuosina tapahtuneet muutokset kiinteistöviraston henkilöstömäärässä ovat johtuneet pää-asiassa Helsingin kaupungin sisäisistä organisaatiomuutoksista, mutta myös varautuminen kaupungin laajenemiseen ja uusien alueiden käyttöönottoon ovat vaikuttaneet henkilöstön määrään.

Kiinteistövirastolaisten keski-ikä on noussut lähes 49 vuoteen. Suurin ikä-ryhmä on edelleen 50–59-vuotiaat. Alle 35-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on kasvanut viime vuosina, vaikka viime vuonna heidän osuutensa pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna.

Kiinteistöviraston henkilöstön vaihtu-vuus on kasvanut edellisestä vuodesta lähes 6 prosenttiin. Suurin osa vaihtu-vuudesta johtui irtisanoutumisista. Myös

eläkkeelle lähtevien määrä kasvoi jon-kin verran. Viraston henkilöstö on suh-teellisen pysyvää, vaikka yli 10 vuotta palveluksessa olevien lukumäärä onkin pienentynyt edellisestä vuodesta. Yli 10 vuotta palvelleiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä on 64 prosenttia.

Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen

Vuonna 2008 kiinteistöviraston henkilös-töstrategian toteuttamisessa korostuivat varautuminen henkilöstömuutoksiin ja uuden henkilöstön rekrytointiin. Virastos-sa otettiin käyttöön ennakoivan henkilös-tösuunnittelun menetelmä ja toteutettiin ns. seuraajamallia, jossa avainhenkilöt toimivat uusien henkilöiden perehdyttäji-nä ennen eläkkeelle siirtymistään.

Kiinteistövirastossa on myös kehitetty asiantuntijauramallia ja sovittu henkilökoh-

Nin

a Bj

örkl

und

taisista osaamis- ja kehittymistavoitteista vuosittaisissa tulos- ja kehityskeskuste-luissa. Koulutukseen ja kehittämiseen käytettiin vuonna 2008 yli 200 000 euroa. Koulutuspäiviä kertyi lähes 1 500 päivää. Pääosa koulutuksesta suuntautui ammat-titaidon kehittämiseen sekä johtamis- ja esimieskoulutuksiin.

Henkilöstön kokemuksia työilmapii-ristä, työyhteisön ja esimiestyön toimi-vuudesta sekä työturvallisuudesta ja

I slutet av år 2008 hade fastighetskontoret 483 anställda, varav ca 40 procent var kvin-nor. Personalantalet ökade med 20 anställ-da jämfört med föregående år. De senaste årens förändringar vad gäller personalstyr-kan har främst orsakats av Helsingfors stads interna organisationsförändringar. Även förberedelsen inför Helsingfors stads utvidgning och ibruktagandet av nya områ-den har påverkat personalantalet.

Medelåldern hos fastighetskontorets an-ställda har stigit till strax under 49 år. Den största åldersgruppen är fortfarande 50–59-åringarna. Andelen i gruppen under 35 år har ökat under senare år, även om deras andel förra året var densamma som föregå-ende år.

Fastighetskontorets personalomsättning har ökat från föregående år till närmare 6 procent. Den största orsaken till omsätt-ningen berodde på uppsägningar. Även antalet pensionsavgångar ökade något. Verkets personalstyrka är relativt varaktig, trots att personal med över 10 tjänsteår har minskat från föregående år. Personal med över 10 tjänsteår utgör 64 procent av de fast anställda.

Personalens välbefinnande och kompetensutveckling

År 2008 förverkligade fastighetskontoret en personalstrategi där förberedelse inför personalförändringar och nyrekrytering po-ängterades. Verket tog i bruk en förutse-ende personalplanerings metod och en s.k. ”medföljarmall” förverkligades där nyckel-personer hjälper nyanställda med arbets-platsorientering före sin pensionering.

Fastighetskontoret har utvecklat en kar-riärutvecklingsmall för sakkunniga och kom-mit överens om individuella kompetens- och utvecklingsmål under de årliga resultat- och utvecklingssamtalen. År 2008 användes mer än 200 000 euro till utbildning och kompe-tensutveckling. Utbildningsdagarna uppgick till närmare 1 500 dagar. Utbildningen var främst riktad mot utveckling av yrkeskunnan-de samt ledarskaps- och chefsutbildningar.

�0 Toimintakertomus 2008 Verksamhetsberättelse

Kiinteistöviraston henkilöstö vuosina 2007 ja 2008Fastighetskontorets personal åren 2007 och 2008

2007 2008

Henkilöstömäärä /Personal3�.�2. 463 483

Keski-ikä / Medelålder (v /år) 48,8 49,0

Naisten osuus henkilöstöstä / Andelkvinnoripersonalen (%) 38,9 39,5

Yli �0 vuotta palveluksessa / Merän10åritjänst(%) 70 64,2

Lähtövaihtuvuus / Onsättning (%) 3,7 5,8

Sairastavuus / Sjukfrånvaro (% työajasta / arbetstid) 4,5 4,9

Koulutusmääräraha / Utbildningsanslag (€) 206 324 203 566

Koulutusmääräraha /Utbildningsanslag (€/hlö / €/person) 443 42�

Koulutuspäivät / Antalutbildningsdagar � 62� � 48�

Koulutuspäivät / Utbildningsdagar (pv/hlö / dag/person) 3,5 3,�

Kiinteistöviraston vuotuiset liikuntapäivät pidetään Eläintarhan kentällä.

Fastighetskontorets årliga idrottsdagar hålls på Djurgårdens idrottsplan.

työoloista seurataan vuosittaisilla työhy-vinvointimittauksilla. Mittauksesta saa-tua tietoa hyödynnetään toiminnan ja henkilöstön kehittämisessä.

Lisäksi henkilöstön jaksamista ja ter-veydentilaa seurataan sairauspoissaolo-tilastoilla. Kiinteistöviraston henkilöstön sairastavuus on kunta-alalla verraten al-hainen, vaikka sairauspoissaolot lisään-tyivät hieman edellisestä vuodesta.

Personalens erfarenheter gällande arbets-miljö, hur arbetsgemenskapen och chefs-arbetet fungerar samt arbetstrygghet och arbetsförhållanden följs genom de årliga mätningarna av välbefinnande i arbetet. In-formationen från mätningarna tillgodogörs i verksamhetens och personalens utveckling.

Utöver detta följs personalens ork och hälsotillstånd genom sjukfrånvarostatisti-ken. Fastighetskontorets personal har låg sjukfrånvaro jämfört med annan kommunal verksamhet trots att sjukfrånvaron har ökat något sedan förra året.

Fastighetskontoret har satsat på friskvård i arbetet. Personalens fritidsverksamhet, som t.ex. motion och kultur, stöds genom be-viljade anslag till personalklubbarna.

Toimintakertomus 2008 Verksamhetsberättelse ��

Kiinteistövirastossa on panostettu työ-hyvinvointiin. Henkilöstön vapaa-ajan-harrastustoimintaa, kuten liikuntaa ja kulttuuria, tuetaan henkilöstökerhoille myönnetyillä määrärahoilla.

MAAOMAISUUSMarkinnehav

Vuosi 2008

Pääkaupunkiseudun asuntoja toimiti-lamarkkinoiden yleinen kehitys leimasi kertomusvuonna tonttiosaston toimintaa. Asuntorakentaminen hidastui jo edellisen vuoden puolella lähinnä koronnousun ai-heuttaman kysynnän laskun sekä raken-tamisen korkean hintatason vuoksi.

Syksyllä 2008 kärjistyneen kansain-välisen rahoituskriisin ja siitä käynnisty-neen taantuman vuoksi omistusasuntojen kysyntä laski voimakkaasti ja vapaara-hoitteinen asuntotuotanto pysähtyi lähes kokonaan. Tämän vuoksi useiden kau-pungin varaamien ja myymien asuntotont-tien rakentaminen on viivästynyt. Tonttien hintojen nousu pysähtyi ja esimerkiksi pientalotonttien hinnat laskivat noin neljä prosenttia.

Helsingin alueelta luovutettiin asunto-tonttien rakennusoikeutta 130 000 kerros-neliömetriä (116 000 kerrosneliömetriä vuonna 2007). Tästä määrästä 79 pro-senttia luovutettiin vuokraamalla ja loput myymällä. Tonttien myymiseksi järjestettiin tarjouskilpailut kerrostalotonteista Leppä-

suolla ja Etelä-Hermannissa sekä pientalo-tonteista Marjaniemessä. Tontinluovutus-kilpailut järjestettiin Viikissä, Arabianran-nassa, Haagassa ja Viikinmäessä. Muut-tuneen asuntomarkkinatilanteen johdosta osa tarjous- ja tontinluovutuskilpailuista ei tuottanut toivottua tulosta. Omakotitonttien jakoa hartiapankkirakentajille valmisteltiin ja Suutarilasta vuokrattiin 20 omakotitont-tia uudentyyppistä rakennuttajakonsultti-vetoista omakotirakentamista varten.

Asuntotonttien varausmenettelyä uudis-tettiin vuoden 2008 aikana. Varattavista tonteista ilmoitettiin etukäteen tiedotus-

År 2008

Under verksamhetsåret präglades tomtav-delningen av en allmän utveckling på hu-vudstadsregionens bostads- och verksam-hetslokalsmarknad. Bostadsbyggandet blev långsammare redan under förra året främst på grund av minskad efterfrågan orsakad av räntehöjningar och på grund av de höga byggkostnaderna.

På grund av att den globala finanskrisen drogs till sin spets hösten 2008 och av den orsakade tillbakagången sjönk efterfrågan på äganderättsbostäder kraftigt och den fritt finansierade bostadsproduktionen stannade upp nästan helt. På grund av detta har byg-gandet av flera bostadstomter som staden reserverat och sålt blivit försenat. Ökningen av tomtpriserna stannade upp och till exem-pel priset på småhustomter sjönk med ca fyra procent.

I Helsingforsregionen överläts 130 000 vå-ningskvadratmeter byggnadsrätt av bostads-tomter (116 000 kvadratmeter år 2007). Av denna summa överläts 79 procent genom arrendering och resten genom försäljning. Vid säljtillfället anordnades tre anbudsför-faranden av höghustomterna i Alkärr och i Södra Hermanstad samt småhustomterna i Marudd. Tomtöverlåtelseförfaranden an-ordnades i Vik, Arabiastranden, Haga och Viksbacka. På grund av den förändrade situationen på bostadsmarknaden nådde inte delar av anbuds- och tomtöverlåtelse-förfarandena önskade resultat. Utdelning av egnahemstomter förbereddes för gör-det-självare och i Skomakarböle utarrendera-des 20 egnahemstomter till den nya typens byggkonsultdrivna egnahemsbyggen.

Antti

Lai

ho

Fastighetskontorets tomtavdelning köper, säljer och utarrenderar stads-ägda markområden. Den handhar även frågor gällande användning av markområden såsom tillståndsären-den och jordmånsfrågor. Tomtavdel-ningen ansvarar för Finlands mest värdefulla markägande, dess utveck-ling och värdets bevarande. Som tomternas överlåtare har avdelningen en viktig roll i stadens bostads- och verksamhetslokalsbyggande och därigenom som stöd för Helsingfors konkurrenskraft.

Kaupungin omistamia maa-alueita ostaa, myy ja vuokraa kiinteistöviraston tonttiosasto, joka myös hoitaa maa-alueiden käyttöön liittyviä lupa-asioita ja maaperäkysymyksiä. Tonttiosasto vastaa Suomen arvokkaimmasta maaomaisuudesta, sen kehittä-misestä ja arvon säilyttämisestä. Tonttien luovuttajana osastolla on tärkeä rooli kaupungin asuntoja toimitilarakentamisessa, ja tätä kautta Helsingin kilpailukyvyn tukemisessa.

�2 Toimintakertomus 2008 Årsberättelse

Virv

e Ku

usi

välineissä ja kaupungin internet-sivuilla. Tämän ansiosta tonttihakemuksia saatiin-kin poikkeuksellisen paljon. Hakemusten pohjalta tehtiin varausesitys noin 3 900 asunnon rakentamista varten. Pääosa va-rattavista tonteista sijaitsi Kalasataman ja Jätkäsaaren aloitusalueilla, mutta myös muilta alueilta tehtiin varauksia.

Toimitilarakentaminen jatkui kertomus-vuonna vilkkaana, mutta uusien hankkeiden käynnistyminen pysähtyi loppuvuodesta lähes kokonaan. Vuonna 2008 vuokrattiin yhteensä 16 toimitilatonttia ja myytiin viisi toimistotonttia. Uusia toimistotontteja va-

rattiin muun muassa Ruskeasuolta, Salmi-saaresta, Kalasatamasta ja Ruoholahdes-ta. Teollisuustonttien pääluovutuskohde oli Kivikon teollisuusalue. Kalasataman metroasemakortteleiden toteutusta valmis-teltiin laatimalla perusselvitykset alueen kil-pailutuksen järjestämiseksi.

Keskustan maanalaisen huoltoväylän läntinen osa valmistui ja hanke sai kiinteis-töhallinnon Maineteko-palkinnon. Sipoosta ja Vantaalta Helsinkiin liitettyjen alueiden maanomistusolot selvitettiin ja alueiden maapoliittiset periaatteet hyväksyttiin. Myös maahankinta liitosalueilla käynnis-

Keskinäisen työeläke-vakuutusyhtiö Varman pääkonttori nousi vuon-na 2008 Salmisaareen.

Ömsesidiga pensions-försäkringsföretaget Varmas huvudkontor reste sig år 2008 på Sundholmen.

Bostadstomternas reservationsförfarande förnyades under år 2008. I olika massme-dier och på stadens Internetsida utannon-serades på förhand de tomter som fanns tillgängliga för reservation. Tack var detta kom det in ovanligt många tomtansökning-ar. Baserat på ansökningarna gjordes ett reservationsförslag för byggandet av ca 3 900 bostäder. Den största delen reserve-rade tomter fanns i de nya områdena Fiske-hamnen och Busholmen, men reservationer gjordes även i andra områden.

Byggandet av verksamhetslokaler fort-satte i rask takt under verksamhetsåret, men igångsättningen av nya projekt avtog nästan helt mot årets slut. År 2008 utarren-derades sammanlagt 16 lokaltomter och det såldes fem kontorstomter. Nya kontorstom-ter reserverades bl.a. i Brunakärr, Sundhol-

men, Fiskehamnen och i Gräsviken. För-verkligandet av Fiskehamnens metrokvarter förbereddes med en grundläggande utred-ning för att anordna upphandling.

Den västra delen av centrums underjor-diska serviceled blev klar och projektet till-delades fastighetsförvaltningens Maineteko-pris. Markägarförhållandena för de områden i Sibbo och Vanda som slagits samman med Helsingfors utreddes och områdenas markpolitiska principer godtogs. Även mar-kanskaffning påbörjades i sammanslag-ningsområdena. Under verksamhetsåret förbereddes dessutom förlängningen av de bostadstomters arrendeavtal som går ut år 2010. En omfattande utredning gjordes av arrendeförfarandena och markarrendeverk-samhetens ekonomiska effekter bedömdes ur olika synpunkt.

År 2008 var markarrendeintäkterna 171,1 miljoner euro (år 2007 165,8 miljoner euro). Av denna summa var andelen för externa arrenden 122,6 miljoner euro, vilket över-skrider den bindande målsättningen på 117,5 miljoner euro. Övriga intäkter kom från bland annat markanvändningsavtal med sammanlagt 6,9 miljoner euro.

Intäkterna från markförsäljning var 46,4 miljoner euro (år 2007 ca 112 miljoner euro). Av denna summa var 2,4 miljoner euro från överlämnade områden genom byte. Budget-målet för år 2008 var 53 miljoner euro. De viktigaste säljföremålen var Krämertskog, Brunakärr och Fiskehamnen samt Södra Hermanstad, Botby gård och Böle.

Toimintakertomus 2008 Årsberättelse �3

tettiin. Lisäksi kertomusvuonna valmistel-tiin vuonna 2010 päättyvien asuntotont-tien vuokrasopimusten jatkamista. Vuok-rausmenettelyistä tehtiin laajat selvitykset ja maanvuokraustoiminnan taloudellisia vaikutuksia arvioitiin eri näkökulmilta.

Vuonna 2008 maanvuokratulot olivat 171,1 miljoonaa euroa (vuonna 2007 165,8 miljoonaa euroa). Tästä ulkoisten vuokrien osuus oli 122,6 miljoonaa eu-roa, mikä ylittää sitovan tavoitteen, 117,5 miljoonaa euroa. Muita tuloja kertyi esi-merkiksi maankäyttösopimuksilla yhteen-sä 6,9 miljoonaa euroa.

Vuosi 2009

Vuonna 2009 tonttiosaston toiminta pai-nottuu uusien asunto-, liike- ja toimis-totonttien luovuttamiseen sekä uusien Helsinkiin liitettyjen alueiden maanhan-kintaan. Asuntotontteja varataan jo ra-kenteilla olevien alueiden lisäksi uusilta alueilta kuten Jätkäsaaresta, Kalasata-masta ja Laajasalosta. Lisäksi tehdään ensimmäiset tontinvaraukset kumppa-nuuskaavoitusta varten. Pientalorakenta-mista tuetaan varaamalla tontteja omatoi-miseen, tuottajamuotoiseen sekä raken-nuttajakonsulttivetoiseen rakentamiseen. Myös täydennysrakentamista edistetään ja maankäyttösopimusperiaatteet tarkis-tetaan.

Liike- ja toimistotontteja luovutetaan lähinnä Salmisaaresta, Kalasatamasta, Ruskeasuolta ja Leppävaarasta. Tontteja teollisuus- ja varastotarkoituksiin luovute-taan Suutarilasta ja Kivikon uudelta ja vas-ta rakennuskelpoiseksi tulevalta alueelta.

Näin pyritään osin turvaamaan uudet sijoi-tusmahdollisuudet Kalasataman alueelta lähteville yrityksille.

Vuonna 2009 järjestetään Kalasata-man uuden metrokorttelin luovutuskilpailu. Mellunmäen ja Herttoniemen metroase-mien seutuja kehitetään. Itäväylän kat-tamiseen liittyvää toimitilarakentamista valmistellaan ja vanhojen ostoskeskus-ten kehittämistä jatketaan. Tonttiosasto osallistuu myös Keski-Pasilan aloitus-korttelin kilpailun valmisteluun ja Kirjavan sataman kehittämiseen. Länsimetron ra-sitesopimukset neuvotellaan kiinteistön-omistajien kanssa.

Uusien alueiden käyttöönotto edellyt-tää maaperän puhdistamista ja esiraken-tamistoimenpiteitä. Maaperän puhdista-misessa pyritään minimoimaan kustan-nukset ja varmistamaan rakentamisen eteneminen suunnitelmallisesti.

Maanmyyntituloja kertyi 46,4 miljoonaa euroa (vuonna 2007 noin 112 miljoonaa euroa). Summasta 2,4 miljoonaa euroa tuli vaihdossa luovutetuilta alueilta. Vuo-den 2008 talousarviotavoite oli 53 miljoo-naa euroa. Merkittävimmät myyntikohteet olivat Metsälä, Ruskeasuo ja Kalasatama sekä Etelä-Hermanni, Puotila ja Pasila.

Maahankintaan käytettiin 4,9 miljoo-naa euroa. Siitä suorien ostojen osuus oli 3 miljoonaa euroa. Merkittävimmät han-kinnat tehtiin Suurmetsästä ja Kiinteistö Oy Suutarilan Lampputieltä.

Tonttien rakentamiskelpoiseksi saatta-miseen tonttiosasto käytti 8,1 miljoonaa euroa (vuonna 2007 noin 30,3 miljoonaa euroa). Merkittävimmät pilaantuneiden mai-den puhdistamiskohteet olivat Viikinmäen ampumarata ja Ruskeasuon linja-autova-rikko. Tutkimus- ja suunnittelukohteista tär-keimmät olivat vapautuvat satama-alueet ja Suvilahden kaasulaitoksen alue.

Viimeiset vapaarahoitteiset kerrostaloasunnot valmistuivat Eiranrantaan vuonna 2008. Rakennuttajina toimivat SRV Westerlund Oy, Apollo-Rakenne Oy, NCC Rakennus Oy ja Tarkala Oy.

De sista fritt finansierade hög-husen blev klara i Eirastranden år 2008. Byggentreprenörer var SRV Westerlund Oy, Apollo-Rakenne Oy, NCC Rakennus Oy och Tarkala Oy.O

lli Tu

rune

n

Till markinskaffning användes 4,9 miljoner euro. Av denna summa var 3 miljoner euro direktköp. De viktigaste inskaffningarna gjordes i Storskogen och hos Fastighets Oy på Lampvägen i Skomakarböle.

Att få tomterna byggnadsdugliga kos-tade tomtavdelningen 8,1 miljoner euro (år 2007 ca 30,3 miljoner euro). De viktigaste föremålen för sanering av nedsmutsade områden var Viksbackas skjutbana och Brunakärrs bussdepå. Av forsknings- och planeringsföremålen var de viktigaste de fri-gjorda hamnområdena och Söderviks gas-verksområde.

År 2009

År 2009 framhäver tomtavdelningen över-låtelser av nya bostads-, affärs- och kon-torstomter samt markinskaffning i de nya områdena som införlivats med Helsingfors. Bostadstomter reserveras, förutom i områ-den som redan byggs, även i nya områden som på Busholmen, i Fiskehamnen och i Degerö. Dessutom görs de första tomtre-servationerna för kompanjonskapsplanen. Småhusbyggandet stöds genom tomtreser-vationer för självständigt, producentformat samt byggkonsultdrivet byggande. Även till-byggnation främjas och markanvändnings-principerna granskas.

Affärs- och kontorstomter överlåts främst på Sundholmen, i Fiskehamnen och i Alberga. Tomter ämnade för industri- och lagerändamål överlåts i Skomakarböle och i Stenböles nya och nyligen byggdugliga om-råde. På detta sätt strävar vi efter att trygga

nya placeringsmöjligheter för företagen som lämnar Fiskehamnen.

År 2009 anordnas en upphandling om Fiskehamnens nya metrokvarter. Metrosta-tionsområdena i Mellungsbacka och Herto-näs kommer att utvecklas. Lokalbyggandet i anslutning till övertäckningen av Österleden förbereds och utvecklandet av gamla köp-centrum fortsätter. Tomtavdelningen deltar även i förberedelserna av upphandlingen om nya kvarter i Böle centrum och utveck-lingen av södra hamnområdet (Kirjava sata-ma). Om Västmetros servitutsavtal förhand-las med fastighetsägarna.

Ibruktagandet av de nya områdena för-utsätter sanering av jordmånen och förbe-redande byggåtgärder. Marksaneringen ska sträva efter att minimera utgifterna och säkerställa att byggandet går framåt plan-enligt.


Merkittävät tonttikaupat ja -vuokraukset vuonna 2008Viktiga tomtförsäljningar och -uthyrningar år 2008

Luovutus/MyyntiÖverlåtelse/Försäljning

1. Kiinteistö Oy CTA, Oulunkylä, Metsälä toimistotontti, 6,6 milj.euroa Åggelby,Krämerts-skog,kontorstomt,6,6milj.euro

2. DEGI Helsinki Kyllikinportti toimistotontti Pasilasta, 6 milj.euroa DEGIKyllikkiportenHelsingfors kontorstomtPasila,6milj.euro

3. Kiinteistö Oy Mannerheimintie 107 toimistotontti Ruskeasuolta, 3,9 milj.euroa KiinteistöOyMannerheimvägen107 kontorstomtBrunakärr,3,9milj.euro

4. Kiinteistöosakeyhtiö Hermannin Rantatie 8 liike- ja toimistotontti Kalasatamasta, 3,7 milj.euroa KiinteistöosakeyhtiöHermanstadsstrandväg8 affärs-ochkontorstomtFiskhamnen,3,7milj.euro

5. OP-Eläkekassa kaksi asuintonttia Puotilasta, 4,3 milj. euroa tvåboendetomterBotbygård,4,3milj.euro

6. Kiinteistö Oy Opus 1 toimistotontti Herttoniemestä 3,� milj.euroa kontorstomtHertonäs3,1milj.euro

7. VVO Rakennuttaja Oy ja Skanska Kodit Oy kaksi asuintonttia Etelä-Hermannista, 5,2 milj.euroa VVORakennuttajaOyochSkanskaKoditOy tvåboendetomterSödraHermanstad,5,2milj.euro

Luovutus/VuokrausÖverlåtelse/Uthyrning

8. Hotelli Helena Oy hotellitontti �004/4 Kruununhaka hotelltomt1004/4Kronohagen

9. Kinnarps Oy toimitilatontti 37�80/7Pukinmäestä kontorstomt37180/7Bocksbacka

10. Sponda Oyj toimitilatontti 20048/6 Salmisaaresta kontorstomt20048/6Gräsviken

11. Kiinteistö Oy Nuijamiestentie 12 toimistotontti 290�5/� Haagasta KiinteistöOyKlubbegrigarvägen12 kontorstomt29015/1Haga

12. Kiinteistö Oy Kivikonlaita teollisuustontti 47098/4 Kivikosta Caternet Oy:n tuotantolaitosta varten KiinteistöOyStensbölekanten industritomt47098/4Stensböleför CaternetOy:sproduktionsanläggning

HankintaAnskaffining

13. Mellunkylä Holmin kuolinpesältä 3,� ha Linnavuoren- ja Mustapuronpuistoon Mellungsby FrånHolmsdödsbo3,1ha tillBorgbergs-ochSvarbäcksparken

14. Vartiokylä WH 2005/NIAM III EAST (Asset) Oy:ltä 2,9 ha virkistysaluetta Botby FrånWH2005/NIAMIIIEAST (Asset)Oy2,9harekreationsområde

15. Puistola Raihokarin kuolinpesältä asuinkerros- talotontti 4�290/5 Parkstad FrånRaihokarisdödsbotomtför flervåningsbostäder41290/5

Helsingin maa-alueet, 2008Helsingfors markområden, 2008


TOIMITILATVerksamhetslokaler

Vuosi 2008

Vuonna 2008 valmisteltiin tilakeskuksen liikelaitostamista, mutta kaupunginhalli-tus hylkäsi asiasta tehdyn esityksen ko-kouksessaan syksyllä. Näin toimitilojen hallinta säilyi kiinteistövirastossa.

Tilakeskuksen käyttötalous on budje-toitu erilleen muusta virastosta. Sen tulot vuonna 2008 olivat lähes 341 miljoonaa euroa ja menot noin 152 miljoonaa eu-roa. Tilakeskuksen toimintakate oli noin 189 miljoonaa euroa ja toimintakateta-voite ylittyi 4,4 miljoonalla eurolla eli 2,4 prosentilla.

Kertomusvuonna tilakeskus jatkoi toi-mintaprosessiensa yhdenmukaistamista.

Toimitilojen vuokrausta kehitettiin ja asia-kas- ja työsuhdeasuntojen välitys keski-tettiin. Tilojen käyttöaste säilyi korkeana.

Kiinteistöpalvelujen sähköisen huol-tokirjan käyttöä laajennettiin 232 kiinteis-töön, ja 505 uutta käyttäjää liitettiin sen piiriin. Rakennusten korjauksessa pa-nostettiin kiinteistöjen terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämiseen. Talojen ul-korakenteita ja tekniikkaa parannettiin ja teknisten isännöitsijöiden rooli muutosten toteutuksessa kasvoi.

Vuonna 2008 uudis- ja korjausraken-tamiseen oli talousarviossa varattu 106,2 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto

År 2008

År 2008 förbereddes lokalcentralens om-vandling till ett affärsverk men stadsstyrel-sen avslog ärendet i fråga vid sitt möte un-der hösten. Så blev verksamhetslokalernas förvaltning kvar inom fastighetskontoret.

Lokalcentralens driftsekonomi har en egen budget utanför verket i övrigt. Dess intäkter för år 2008 uppgick till närmare 341 miljoner euro och utgifterna till ca 152 mil-joner euro. Lokalcentralens verksamhets-bidrag var ca 189 miljoner euro och verk-samhetsbidragsvinsten översteg med 4,4 miljoner euro, dvs. 2,4 procent.

Under verksamhetsåret fortsatte lo-kalcentralen att standardisera verksam-hetsprocessen. Lokalernas uthyrning ut-vecklades och förmedlingen av kund- och tjänstebostäder centraliserades. Lokalernas höga användningsnivå bibehölls.

Användningen av fastighetsservicens elek-troniska servicebok utökades till 232 fastig-heter och 505 nya användare knöts till den. Vid renovering av byggnader satsades det på utvecklingen av friska och säkra fastig-heter. Byggnaders yttre konstruktion och teknik förbättrades och de tekniska entre-prenörernas roll växte i och med genomför-andet av förändringarna.

I 2008 års budget hade 106,2 miljoner euro reserverats för nybyggnation och reno-veringar. 30.1.2008 beviljade stadsfullmäk-tige övergångsrätt med 28,7 miljoner euro, så sammanlagt fanns 134,9 miljoner euro till hands.

Övergångsrätt ansöktes två gånger till. 26.11.2008 beviljade stadsfullmäktige över-gångsrättstillägg på 5,2 miljoner euro till re-noveringar. 13.1.2009 presenterade fastig-

Tim

o W

right


Lokalcentralen hyr ut verksam-hetslokaler till stadens egna förvaltningar, företag och samfund samt förmedlar stadens torg- och saluhallsplatser. Lokalcentralen ansvarar för byggande och grundre-novering av stadens servicelokaler samt sköter om disponentskapet och underhållet i fastigheter som t.ex. sjukhus. Dessutom säljer lokal-centralen byggnader som har blivit överflödiga för staden och vid be-hov, även köper lokaler till staden.

Tilakeskus vuokraa toimitiloja kaupungin omille hallintokun-nille, yrityksille ja yhteisöille sekä välittää kaupungin tori- ja kauppahallipaikat. Tilakeskus vastaa kaupungin palvelutilojen rakentamisesta ja peruskorjaami-sesta sekä huolehtii kiinteistöjen, kuten sairaaloiden, isännöinnistä ja kunnossapidosta. Lisäksi tila-keskus myy kaupungille tarpeet-tomaksi käyneitä rakennuksia ja tarvittaessa ostaa toimitiloja kaupungin käyttöön.

myönsi 30.1.2008 ylitysoikeutta 28,7 mil-joonaa euroa, joten käytettävissä oli yh-teensä 134,9 miljoonaa euroa.

Ylitysoikeutta haettiin kahdesti lisää. Kaupunginvaltuusto myönsi 26.11.2008 lisäylitysoikeutta korjausrakentamiseen 5,2 miljoonaa euroa ja 13.1.2009 kiinteis-tölautakunta esitti vielä 10 miljoonan eu-ron lisäylitysoikeutta. Ylitysoikeuksineen tilakeskuksen talonrakennuksen inves-tointibudjetti oli vuonna 2008 150,1 miljoo-naa euroa. Investointimäärärahaa kului 146,2 miljoonaa, mikä jakautui uudis- ja lisärakennushankkeisiin (50,6 miljoonaa) ja korjaushankkeisiin (95,6 miljoonaa).

Uudis- ja korjausrakennuskohteet toteu-tuivat ennustettua paremmin. Koulujen sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmista sekä rakenteiden teknisistä vanhene-misista johtuvat korjaukset lisääntyivät merkittävästi vuonna 2008. Kiinteistöjen vaurioita ennaltaehkäiseviin korjauksiin panostettiin merkittävästi. Kiinteistöjen korjausvelan kasvaminen on tarkoitus pysäyttää peruskorjauksia lisäämällä. Uudis- ja lisärakennusmäärärahatarve on jatkossakin 50 miljoonan euron tasolla.

Meilahden uuden yhteispäivystys-sairaalan rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 2007 ja harjannostajai-sia vietettiin lokakuus-sa 2008.

Mejlans nya sam-joursjukhus började byggas i maj 2007 och taklagsfest firades i oktober 2008.

hetskontoret ytterligare övergångsrättstillägg med 10 miljoner euro. Medräknat övergångs-rätterna var lokalcentralens investeringsbud-get för husbyggande 150,1 miljoner euro år 2008. 146,2 miljoner euro av investeringsan-slaget gick åt. Den delades mellan ny- och tillbyggnationsprojekt (50,6 miljoner) och re-noveringsprojekt (95,6 miljoner).

Nybyggnations- och renoveringsobjekten förverkligades över förväntan. Skolors inom-husluft- och fuktskadeproblem samt reno-veringar orsakade av byggnaders tekniska föråldrande ökade mycket år 2008. Stora satsningar gjordes på skadeförebyggande fastighetsrenoveringar. Tillväxten av fastig-heters renoveringsskulder ska stoppas med ökade grundrenoveringar. Behovet av ny- och tillbyggnationsanslaget kommer även fortsätt-ningsvis att vara runt 50 miljoner euro.

Ny- och tillbyggnationsprojekt

Till undervisningsväsendets nybyggnations-projekt användes 15,4 miljoner euro. Ny-byggnationsobjekt var Arabias grundskola fas 2 och Ladugårdens grundskola.

Till de sociala verksamheternas nybygg-nation användes 17,3 miljoner euro. Beho-vet av daghemsplatser ökade drastiskt år 2008. De viktigaste befintliga byggprojekt var daghemmen Vikkeri, Inkivääri, elev-hemmet Outamo (byggnad 1 och 2), Terva-lampis avdelning för kvinnor samt Boendet Kestikuja. Förverkligandet av kvartershuset Ilomäki och daghemmet Aalto påbörjades under hösten. Dessutom förverkligar lokal-centralen sex paviljongdaghem.

Till sjukvårdsverksamheter användes 17,3 miljoner euro. Nya Västra samjoursjuk-huset byggs i Mejlans.

Till övriga nybyggnationer användes 0,4 mil-joner euro. Till planering, behovskartlägg-ning, projektering och annan planläggning av nybyggnationer användes 0,2 miljoner euro. Planeringen av alla ny- och tillbygg-nationsprojekt kostade sammanlagt 50,6 miljoner euro.

Uudis- ja lisärakennuskohteet

Opetustoimen uudisrakennushankkeisiin käytettiin 15,4 miljoonaa euroa. Raken-teilla olevia uudisrakennuskohteita olivat Arabian peruskoulun vaihe 2 ja Latokar-tanon peruskoulu.

Sosiaalitoimen uudisrakennuksiin käy-tettiin 17,3 miljoonaa euroa. Päivähoi-topaikkojen tarve lisääntyi merkittävästi vuonna 2008. Merkittävimpiä rakenteilla olevia uudisrakennushankkeita olivat lasten päiväkodit Vikkeri, Inkivääri, Ou-tamo (rakennukset 1 ja 2), Tervalammen naisten osasto sekä Kestikujan asuntola. Korttelitalo Ilomäen ja päiväkoti Aallon to-teutukset alkoivat syksyllä. Tilakeskus to-teuttaa lisäksi kuusi paviljonkipäiväkotia.

Terveystoimen uudisrakennuksiin käy-tettiin 17,3 miljoonaa euroa. Uusi Läntinen yhteispäivystyssairaala on rakenteilla Mei-lahteen.

Muihin uudisrakennuksiin käytettiin 0,4 miljoonaa euroa. Uudisrakennuksien suun-nitteluun, tarveselvityksiin, hankesuunnit-teluun ja muuhun suunnitteluun kului 0,2 miljoonaa euroa. Kaikkiin uudis- ja lisära-kennushankkeisiin suunnitteluineen käytet-tiin yhteensä 50,6 miljoonaa euroa.


Korjaushankkeet

Opetustoimen korjausrakennushankkei-siin käytettiin 35,6 miljoonaa euroa.Tär-keimpiä rakenteilla olevia peruskorjaus-hankkeita olivat Ala-Malmin peruskoulun vaiheet 2–4, Kannelmäen peruskoulu, Pakilan ala-aste, Mäkelänrinteen lukion vaihe 4, Kulosaaren ala-asteen salaojat sekä högstadie Lönkan. Lisäksi sisäil-maongelmien takia tehtiin pikakorjauksia Vartiokylän yläasteella, Svenska Normal-lyceumissa ja Kulosaaren ala-asteella. Myös Laajasalon ala-asteen peruskorja-us aloitettiin.

Sosiaalitoimen korjaushankkeisiin käy-tettiin 17,7 miljoonaa euroa. Tärkeimpiä hankkeita olivat lasten päiväkodit Lokki, Kannel, Valkea ja Vaahterapihan vas-taanottokoti sekä asunnottomien palvelu-keskus. Päiväkoti Jousen ja Puotinharjun korjausta lykättiin, koska korvaavia tiloja ei pystytty järjestämään.

Terveystoimen korjaushankkeisiin käy-tettiin 14,5 miljoonaa euroa. Merkittävim-piä kohteita olivat Myllypuron sairaalan ilmastoinnin korjaus, Kannelmäen ter-veysasema sekä Laakson sairaalan ra-kennukset 4 (itäosa) ja 2 (infektio-osasto). Muihin korjaushankkeisiin käytettiin 27,6 miljoonaa euroa.

Tärkeimpiä käynnissä olevia korjaus-hankkeita ovat Finlandia-talon peruskor-jaukset, suomenkielisen työväenopiston päärakennus, raitioliikennemuseo, kau-pungintalokorttelien elävöittäminen, Kau-punginpuutarha sekä Helsinginkatu 24:n toimisto- ja väistötilat.

Korjausrakennushankkeiden suunnit-teluun, tarveselvityksiin, hankesuunnit-teluun ja muuhun suunnitteluun käytettiin 0,25 miljoonaa euroa. Kaikkiin korjausra-kennushankkeisiin suunnitteluineen käy-tettiin yhteensä 95,6 miljoonaa euroa.

Vuosi 2009

Tilakeskus seuraa kaupungin tilakus-tannusten, tilankäytön tehokkuuden, kiinteistöjen arvon ja korjausvastuiden kehittymistä. Ylläpito- ja investointitoimin-nan lähtökohta on, että peruskorjaus- ja perusparannusinvestoinnit suunnataan ensisijaisesti kaupungin pitkäaikaisessa käytössä oleviin toimitiloihin. Korjaustoi-minnassa painopiste on erityisesti sisäil-ma- ja kosteusongelmien poistamisessa. Teknisesti ja toiminnallisesti vanhentu-neita kiinteistöjä korjataan.

Kaupungin omistamien rakennusten energiatehokkuutta pyritään parantamaan korjauksien ja ylläpidon avulla. Kaupungin omissa uudis- ja korjausrakennuskohteis-sa sovelletaan mahdollisuuksien mukaan matalaenergiarakentamista.

Nuoret skeittaavat korjattavan Svens-ka Normallyceumin edustalla.

Unga skejtare framför Svenska Nor-mallyceum med renoveringsbehov.

Tilakeskuksen tavoitteena on yhdessä sisäisten kumppaneiden kanssa laatia hallinnossa olevalle rakennuskannalle yhteiskuntavastuun huomioon ottava ym-päristöohjelma. Siinä asetetaan tavoittei-ta rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon energiansäästölle, elinkaarikustannuksille, kestävälle kehitykselle ja ympäristövaiku-tuksille. Tilakeskuksessa on myös meneil-lään hanke, jolla viemäriverkon ulkopuo-listen kiinteistöjen jätevesien käsittely saatetaan jätevesiasetuksen mukaiseen kuntoon jo vuoteen 2010 mennessä.

Kiinteistönhoidon kustannustehokkuus varmistetaan kiinteistönhoitopalvelujen kilpailuttamisella. Kilpailuttamista valmis-tellaan rajoitetusti osassa ylläpitokohteita. Kilpailutetun kiinteistönhoidon laatua seu-rataan.

Tilakeskus hyödyntää toiminnassaan sähköistä asiointia, jota kehitetään edel-leen. Tilavuokraustoiminnan sekä halli- ja ulkomyynnin tarpeisiin suunnitellaan inter-net-pohjaista palaute- ja vuorovaikutus-järjestelmää. Sen avulla asiakkaat voivat hakea internetistä tietoa palveluista sekä hakea ja täyttää palveluihin liittyviä lomak-keita, rekisteröitymisilmoituksia ja muita do-kumentteja. Järjestelmän kautta voi myös antaa palveluihin liittyvää palautetta.

Myös PAKKI-tietojärjestelmää on tar-koitus täydentää ja käyttäjäkuntaa laajen-taa. PAKIN hyödyntämismahdollisuudet investointeja koskevien tietojen välittämi-sessä selvitetään.

Renoveringsprojekt

Till undervisningsväsendets renoverings-projekt användes 35,6 miljoner euro. De viktigaste grundrenoveringsprojekten var Nedre Malms grundskolas fas 2–4, Gam-las grundskola och Baggböle lågstadium, Backasbrinkens gymnasiums fas 4, Brändö lågstadiums täckdiken samt högstadiet Lön-kan. På grund av inomhusluftsproblem gjor-des en snabbrenovering av Botby högsta-dium, Svenska Normallyceum och Brändö lågstadium. Dessutom påbörjades grundre-novering av Degerö lågstadium.

Till de sociala verksamheternas renove-ringsprojekt användes 17,7 miljoner euro. De viktigaste projekten var daghemmen Lokki, Kannel, Valkea och upptagningshemmet Vaahterapiha samt de bostadslösas service-central. Renoveringarna av daghemmen Jou-si och Puotinharju har skjutits upp eftersom ersättning för lokalerna inte kunde ordnas.

Till sjukvårdsverksamheternas renoverings-projekt användes 14,5 miljoner euro. De viktigaste objekten var renoveringen av luft-konditioneringen på Kvarnbäckens sjukhus, Gamlas hälsostation och Dals sjukhusbygg-nader 4 (östra delen) och 2 (infektionsavdel-ningen). Övriga renoveringsprojekt kostade 27,6 miljoner euro.

De viktigaste befintliga renoveringspro-jekten var Finlandia-husets grundrenove-ring, finskspråkiga arbetarinstitutets huvud-byggnad, spårvagnsmuseet, att liva upp stadshuskvarteren, Stadsträdgården samt bland annat kontorslokaler på Helsingfors-gatan 24.

Till planering av renoveringsprojekt, be-hovskartläggning, projektering och annan planläggning användes 0,25 miljoner euro. Sammanlagt kostade renoveringsprojekten, inklusive planering, 95,6 miljoner euro.

Han

nes

Vict

orzo

n


Vallilan kirjasto kunnostettiin vuonna 2008 ennen kirjaston 100-vuotisjuhlia. Muun muassa kirjaston aula ja palvelualue uudistettiin. Före bibliotekets 100-årsjubileum rustades Vallgårds bibliotek år 2008. Bland annat bibliotekets aula och serviceområde förnyades.

År 2009

Lokalcentralen följer upp stadens lokalkost-nader, effektiviteten av lokalanvändning, utvecklingen av fastigheters värde och renoveringsskyldigheter. Underhålls- och investeringsverksamhetens utgångspunkt ligger i att grundrenoverings- och grundför-bättringsinvesteringarna riktas i första hand mot stadens långvarigt använda verksam-hetslokaler. Tyngdpunkten för renoverings-verksamheten är särskilt inomhuslufts- och fuktproblemens avlägsning. Tekniskt och verksamhetsmässigt föråldrade fastigheter renoveras.

Strävan efter ökad energieffektivitet i stadsägda fastigheter görs genom renove-ringar och underhåll. I stadens egna ny- och renoveringsobjekt tillämpas, om möjligt, låg-energibyggande.

Lokalcentralens mål är att tillsammans med interna kompanjoner sammanställa

ett miljöprogram, för det innehavda bygg-beståndet, där det tas hänsyn till samhälls-ansvaret. Där sätts mål upp för byggandets och fastigheters upprätthållande av ener-gisparande, livscykelkostnader, hållbar ut-veckling och miljöpåverkan. Lokalcentralen har även ett projekt på gång där hantering-en av avloppsvatten i externa fastigheters kloaksystem fås i skick enligt avloppsvat-tenförordningen redan år 2010.

Kostnadseffektiviteten för fastighetssköt-sel säkerställs genom att konkurrensutsätta fastighetsskötselservicen. Upphandling för-bereds med begränsningar i en del under-hållsobjekt. Kvaliteten hos upphandlad fast-ighetsskötsel följs upp.

I verksamheten använder lokalcentralen sig av elektronisk betjäning som fortsät-ter utvecklas. För lokalhyresverksamheten samt hall- och uteförsäljningsbehov plane-

Rau

no T

rask

elin

ras ett Internetbaserat feedback- och in-ternsystem. Med dess hjälp kan kunderna hämta information om servicen från Internet samt hämta och fylla i till servicen hörande blanketter, registreringsanmälningar och andra dokument. Även feedback gällande servicen kan ges med hjälp av systemet.

Det är även tänkt att datasystemet PAK-KI ska kompletteras och att användarantalet ökas. PAKKI:s användarmöjligheter av för-medling av uppgifter gällande investeringar ska utredas.


KIINTEISTÖJEN KEHITTÄMINENUtveckling av fastigheter

År 2008

År 2008 koncentrerades fastighetsutveck-lingsenhetens verksamhet på byggandet av Musikhuset och Tölövikens parkeringshall samt på förstadsprojektet. Musikhusbygget framskred planenligt och byggandet av hu-sets stomme påbörjades. Även Tölövikens parkeringsanläggningsbygge startades. Målsättningen är att Tölöviken får en upp-lyftning och blir ett nytt, fungerande område för kultur- och kontorsbyggnation.

I början av 2008 flyttades ordförande-skapet för förstadsprojektet till fastighets-utvecklingsenheten och projektets nya pro-jektplan för åren 2008–2011 godkändes i stadsstyrelsen i september 2008. Förstads-projektet är ett samprojekt mellan stadens förvaltningar. Projektets syfte är att minska skillnaderna mellan olika bostadsområden.

År 2009

Musikhusets och Tölövikens parkeringsan-läggningsbygge fortsätter under året. Mu-sikhusets stomme når takhöjden och byg-gandet av Tölövikens parkeringsanläggning går in i sin andra fas. Även byggnationen av miljöcentralens verksamhetshus påbörjas.

Projektet med att liva upp stadshus-kvarteren framskrider och kvarterets res-taurangverksamhet startar under år 2009. Kvarteren utvecklas av Helsingin Leijona Oy, grundat år 2007, tillsammans med sta-dens olika förvaltningar.

Ansvaret för förstadsprojektet bibehålls av fastighetsutvecklingsenheten år 2009. År 2009 uppskattas förstädernas renoverings-behov av kommunal teknik och enheten koncentrerar sig på tryggande av service, tillbyggnation samt att liva upp köpcentra i förstäderna.

Vuosi 2008

Kiinteistöjen kehittämisyksikön toiminta keskittyi vuonna 2008 Musiikkitalon ja Töölönlahden pysäköintiluolaston raken-tamiseen sekä lähiöprojektiin. Musiikki-talon rakentaminen eteni suunnitelmien mukaisesti ja talon rungon rakennustyöt alkoivat. Myös Töölönlahden pysäköin-titilojen rakennustyöt käynnistyivät. Ta-voitteena on, että Töölönlahden alueesta nousee uusi, toimiva kulttuuri- ja toimisto-rakentamisen alue.

Lähiöprojektin puheenjohtajuus siirtyi vuoden 2008 alussa kiinteistöjen kehit-tämisyksikköön ja projektin uusi projekti-suunnitelma vuosiksi 2008–2011 hyväk-syttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa 2008. Lähiöprojekti on kaupungin hallinto-kuntien yhteishanke, jonka tarkoituksena on tasapainottaa asuinalueiden välisiä eroja.

Vuosi 2009

Musiikkitalon ja Töölönlahden pysäköin-titilojen rakentaminen jatkuvat kuluvana vuonna. Musiikkitalon runko saavuttaa harjakorkeuden ja Töölönlahden pysä-köintitilojen rakentaminen etenee toiseen vaiheeseen. Myös ympäristökeskuksen toimitalon rakennustyöt aloitetaan.


Kiinteistöjen kehittämisyksikkö seuraa ja kehittää kaupungin toimitilojen ja asuntojen hallintoa ja menettelytapoja. Kiinteistöjen kehittämisyksikkö ohjaa toiminnal-laan ja tiedottamisella kaupungin kiinteistöyhtiöitä niin, että niiden kustannukset ja asumisviihtyvyys ovat Helsingin parhaat. Yksikkö kehittää rakennuttamisprosesseja ja ohjaa muun muassa Musiikkita-lon ja Töölönlahden pysäköinnin rakentamista.

Fastighetsutvecklingsenheten följer upp och utvecklar förvaltandet och förvaringssätten av stadens verk-samhetslokaler och bostäder. Ge-nom sin verksamhet och information leder fastighetsutvecklingsenheten stadens fastighetsbolag så att deras omkostnader och boendetrivsel är de bästa i Helsingfors. Enheten utvecklar byggprocesserna och leder byggandet av Musikhuset och parkeringen i Tölöviken.

Virv

e Ku

usi

Toimintakertomus 2008 Årsberättelse 2�

Elefantti, Leijona, Sarvikuono ja Dromedaari ovat Helsingin empirekeskustan kortteleita. Kiinteistövirasto ja muut kau-pungin hallintokunnat kehittävät kortteleita yhdessä Helsingin Leijona Oy:n kanssa.

Elefanten, Lejonet, Noshörnin-gen och Dromedaren är kvarter i Helsingfors empirecentrum. Fastighetskontoret och övriga förvaltningar i staden utvecklar kvarteren tillsammans med Helsingin Leijona Oy.

Kallio

suun

nitte

lu O

y

Kaupungintalokortteleiden elävöittämis-hanke etenee ja korttelin ravintolatoimin-ta käynnistyy vuoden 2009 aikana. Kort-teleita kehittää vuonna 2007 perustettu Helsingin Leijona Oy yhdessä kaupungin eri hallintokuntien kanssa.

Töölönlahden pysäköintiluolasto rakennetaan Mannerheimintien alle.

Tölövikens parkeringsgrotta byggs under Mannerheimvägen.

Lähiöprojektin vetovastuu säilyy kiinteis-töjen kehittämisyksiköllä vuonna 2009. Vuonna 2009 projektissa arvioidaan lähiöiden kunnallistekniikan korjaustar-vetta ja keskitytään lähiöiden palvelujen turvaamiseen, täydennysrakentamiseen sekä ostoskeskusten elävöittämiseen.

ASUNTOASIATBostadsärenden

Vuosi 2008

Vuosi 2008 oli vilkasta asuntopoliittisen suunnittelun ja keskustelun aikaa. Suomen taloudellinen tilanne samoin kuin asunto-markkinat alkoivat kesän aikana taantua, ja julkishallinnolle syntyi runsaasti uusia asuntopoliittisia haasteita. Omistusasun-tojen kauppa hiljeni ja samanaikaisesti Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen kysyntä kasvoi. Erityisesti yksin asuntoa hakevien ja suurten maahanmuuttaja-perheiden asunnonsaantimahdollisuudet

År 2008

År 2008 var en livlig tid för bostadspolitisk planering och diskussioner. Finlands eko-nomiska situation liksom bostadsmarkna-den började sin tillbakagång under somma-ren och den offentliga förvaltningen fick en uppsjö av bostadspolitiska utmaningar. Bo-stadsrättsförsäljningen tystnade och samti-digt ökade efterfrågan på Helsingfors stads hyreslägenheter. Särskilt ensamma bo-stadssökanden och stora invandrarfamiljers möjligheter att skaffa bostad försvagades. Antalet hyreslägenheter i staden växte inte i önskad omfattning genom nyproduktionen.Bostadsavdelningen vidareutvecklade sina

elektroniska tjänster för att göra bostads-ansökningar och deras hantering snabbare och enklare. Det är tänkt att förberedelserna för ett datasystem som gäller för hela sta-dens hyreslägenhetsbestånd ska påbörjas år 2009, då ägarförhållandena för det fritt finansierade bostadsbeståndet har klarnat. Avdelningen har även förhandlat med öv-riga förvaltningar om deras tjänstebostäder ska införlivas i bostadsavdelningens elektro-niska fördelningssystem av tjänstebostäder. Dessutom har man tillsammans med soci-alverket förberett ett elektroniskt sök- och tillsynssystem av servicebostäder för äldre.

heikkenivät. Kaupungin vuokra-asunto-jen määrä ei lisääntynyt uudistuotannon kautta toivotussa määrin.

Asuntoasiainosasto kehitti edelleen sähköisiä palvelujaan, jotta asuntoha-kemusten tekeminen ja käsittely nopeu-tuisivat ja helpottuisivat. Koko kaupungin vuokra-asuntokannan käyttöä koskevan tietojärjestelmän valmistelu on tarkoitus aloittaa vuonna 2009, kun vapaarahoit-teisen asuntokannan omistajahallinto on


Bostadsavdelningen förmedlar hyreslägenheter samt beviljar lån och bidrag till bostäders anskaf-fande, byggande och renoveringar. Avdelningen bevakar aravahyres-lägenheternas fördelning och hyror samt Hitas-systemet. Bostadsavdel-ningen verifierar överlåtelsepriserna för Hitas-bostäder och beviljar valen till bostadsrätter.

I Helsingfors finns ca 43 000 hyreslägenheter förmedlade av bostadsavdelningen. Var sjätte hel-singforsbo bor i någon av stadens hyreslägenheter och som Finlands största uthyrare av bostäder är sta-den en stark faktor på marknaden.

Asuntoasiainosasto välittää vuok-ra-asuntoja sekä myöntää lainoja ja avustuksia asunnon hankintaan, rakentamiseen ja korjaamiseen. Osasto valvoo aravavuokra-asuntojen jakoa ja vuokria sekä Hitas-järjestelmää. Asuntoasian-osasto vahvistaa Hitas-asuntojen luovutushinnat ja hyväksyy valinnat asumisoikeusasuntoihin.

Asuntoasianosaston välittämiä vuokra-asuntoja on Helsingissä noin 43 000. Joka kuudes helsinki-läinen asuu kaupungin vuokra-asunnossa ja Suomen suurimpa-na vuokranantajana kaupunki on markkinoilla voimakas tekijä.

Laajasalon peruskor-jaukseen on liittynyt myös täydennysra-kentamista. Kuvassa näkyvät uudet asunnot 70-luvun kerrostalojen katolla.

Till Degerös grundrenovering har tillbyggnationer lagts till. På bilden syns de nya bostäderna på taken av höghusen från 70-talet.

Arkk

iteht

itoim

isto

Ulp

u Ti

uri O

y / A

rkite

ktby

rån

Ulp

uTi

uriO

y

Bostadsavdelningen gjorde klart utredning-en om att ge en bättre image av boende i hyreslägenhet. År 2009 koncentrerar sig avdelningen på de praktiska åtgärder som förbättrar imagen och särskilt efterfrågan av de mindre eftertraktade områdena.

Hissbyggandet ökade och stadens hela, det till verksamhetsåret reserverade, hiss-bidragsanslag gick åt. En liten del av 2008 års bidrag flyttades för att täckas av 2009 års anslag.

År 2009

Antalet förmedlade hyreslägenheter och en-ergi- och renoveringsbidrag beräknas öka år 2009. Dessutom förbereder sig bostadsav-delningen på förnyelse av Hitas-systemet.

Nästan alla fastighetskontorets boende-tjänster riktade till invånarna har elektroni-serats. De elektroniska tjänsternas innehåll och egenskaper vidareutvecklas för att bli mer användarvänliga. Samtidigt söks efter kostnadsmässigt fördelaktigare lösningar.

selkiytynyt. Osasto on myös neuvotellut muiden hallintokuntien kanssa niiden työ-suhdeasuntojen liittämisestä asuntoasiai-nosaston sähköiseen työsuhdeasuntojen jakojärjestelmään. Lisäksi vanhusten palveluasuntojen sähköistä haku- ja val-vontajärjestelmää on valmisteltu yhdessä sosiaaliviraston kanssa.

Asuntoasiainosasto sai valmiiksi sel-vitystyön kaupungin vuokra-asumisen ulkoisen kuvan parantamisesta. Vuonna

Vuosi 2009

Välitettävien vuokra-asuntojen ja ener-gia- ja korjausavustusten määrän enna-koidaan lisääntyvän vuonna 2009. Lisäksi asuntoasianosasto varautuu Hitas-järjes-telmän uudistuksiin.

Kiinteistöviraston asumiseen liittyvät palvelut kuntalaisille on sähköistetty lähes kokonaan. Sähköisiä palveluja kehitetään edelleen sisällöltään ja ominaisuuksiltaan helppokäyttöisemmiksi. Samalla etsitään kustannuksiltaan edullisempia ratkaisuja.

Vuonna 2009 vuokra-asunnon hakijoille luodaan järjestelmä kaksisuuntaiseen asi-ointiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuokra-asuntoja esitellään kotisivuilla asiakkaan hakuehtojen mukaisesti. Kunta-lainen voi tehdä kyselyn suoraan kiinteistö-rekisteriin ja tilata tiedot niistä asunnoista, jotka häntä kiinnostavat. Tuotantoa voi-daan esitellä näin sijainnin, huoneistotyypin ja asunnon ominaisuuksien mukaan.

År 2009 skapas ett tvåvägs ärendehante-ringssystem för sökande av hyreslägenhe-ter. I praktiken innebär detta att på hemsi-dan presenteras hyreslägenheterna enligt kundens sökvillkor. Kommuninvånarna kan göra en direkt förfrågan till fastighetsregist-ret och beställa information om de bostäder som intresserar dem. På detta sätt kan pro-duktionen presenteras efter läges-, lägen-hetstyps- och bostadsegenskaper.


2009 osasto keskittyy niihin käytännön toimenpiteisiin, joilla ulkoista kuvaa ja erityisesti vähemmän haluttujen alueiden kysyntää voidaan parantaa.

Hissien rakentaminen lisääntyi ja toi-mintavuodelle varatut kaupungin hissi-avustusmäärärahat käytettiin kokonaan. Pieni osa vuoden 2008 avustuksista siirtyi katettavaksi vuoden 2009 määrärahoilla.

KAUPUNKIMITTAUSStadsmätning

Vuosi 2008

Rakentamistoiminnan hiljentyminen syk-syllä 2008 vaikutti kaupunkimittausosaston palvelujen kysyntään. Erityisesti tämä näkyi rakennusvalvontamittausten ja kiinteistön-muodostustehtävien vähenemisenä. Myös kartanmyynti jäi aiempien vuosien tasosta. Palveluiden keskimääräiset toimitusajat ly-henivät edelleen jonkin verran.

Kartastotyöt sekä muut paikkatieto-jen keruutehtävät Vantaan ja Sipoon lii-tosalueilta aloitettiin alkuvuodesta 2008. Hallintokuntien käyttöön hankittiin aluksi olemassa olevaa kartta-aineistoa ky-seisistä kunnista ja valtion hallinnosta.

Alueen ilmakuvaus ja laserkeilaus tehtiin keväällä ja näiden pohjalta aloitettiin oma kartoitustyö. Runkoverkko saatiin keskei-siltä osiltaan valmiiksi kesän aikana.

Syksyn aikana julkaistiin sähköiset ilma-kuvat ja opaskartta-aineistot sekä vuoden loppuun mennessä myös ensimmäinen versio koko alueen kantakartasta. Lisäksi vuoden 2008 loppupuolella valmisteltiin yhdessä muiden hallintokuntien kanssa muun muassa aluejako- ja kaupunginosa-päätöksiä sekä liitosalueen tietojen lataa-mista Helsingin kuntarekisteriin.

År 2008

Byggverksamhetens avmattning hösten 2008 påverkade efterfrågan på stadsmät-ningsavdelningens tjänster. Särskilt synligt var detta i minskningen av byggövervak-ningar och fastighetsbildningsärenden. Även kartförsäljningen avtog jämfört med tidigare års nivåer. Tjänsternas genomsnitt-liga leveranstid förkortades något återigen.

Arbetet med kartverket och övriga insam-lingsuppdrag av geografiska data i samman-slagningsområdet Sibbo och Vanda påbörja-des i början av år 2008. Till förvaltningarnas förfogande skaffades först kartverk som fanns över de befintliga kommunala och stat-liga förvaltningarna. På våren utfördes flyg-fotografering och laserskanning av området och de låg till grund för det egna karterings-arbetet. Under sommaren färdigställdes de centrala delarna av stamnätet.

Under hösten publicerades de elektro-niska flygfotona och guidekartorna samt senast i slutet av året första versionen av hela områdets kartbestånd. I slutet av år 2008 förbereddes tillsammans med övriga förvaltningar bl.a. områdesindelnings- och stadsdelsbeslut samt insättning av infor-mation om sammanslagningsområdet i Hel-singfors kommunregister.

Dessutom fastställdes år 2008 modifika-tionsformeln mellan Helsingfors lokala koor-dinatsystem och det nya riksomfattande ko-ordinatsystemet Euref-Fin. Dessutom knöts avtal om publicering av kommunernas kar-tärendehantering i regionens telefonkata-loger. Sommaren 2008 publicerades en ny guidekarta och en flygfotografering utfördes som täckte hela staden och sammanslag-ningsområdet. I början av 2008 gjordes en


Stadsmätningsavdelningen koordinerar stadens system för geografiska data och ansvarar för stadens fastighetsbildnings- och registreringsuppgifter, adressbe-slut, mätservice samt kartverk. På avdelningen verkar även stadens ledningsinformationstjänst. Utöver den mångsidiga kartärendehante-ringen är centrala produkter för geo-grafiska data flygfoton, terräng- och stadsmallar samt planerings- och fastighetsregistrets information.

Kaupunkimittausosasto koordinoi kaupungin paikkatietojärjestelmää ja huolehtii kaupungin kiinteistön-muodostamis- ja rekisteröintitehtä-vistä, osoitepäätöksistä, mittaus-palveluista sekä karttalaitoksesta. Osastolla toimii myös kaupungin johtotietopalvelu. Monipuolisen kartta-aineiston ohella keskeisim-piä paikkatietotuotteita ovat ilma-kuvat, maasto- ja kaupunkimallit sekä suunnitelma- ja kiinteistö-rekisterin tiedot.

Hannu Hemmilä ja Jani Rikström suo-rittavat tukipisteiden mittausta GPS-lait-teella Sipoo-Vantaa-liitosalueella.

Hannu Hemmilä och Jani Rikström utför mätning av stöd-jepunkter med en GPS-apparat i sam-manslagningsområ-det Sibbo-Vanda.

Tonttijaot ja rakennus-kohteiden merkinnät maastoon vuosina 2000–2008

Tomtindelning och märkning av byggobjekt i terrängen åren 2000–2008

0

200

400

600

800

1 000

2000 200� 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

Maallemerkintä (kpl/vuosi) Landmärkning(antal/år)

Tonttijako (kpl/vuosi)Tomtindelning(antal/år)

utredning av effekten av fastighetsskattens höjning.

Kommunregistrets Facta-version togs i bruk i november och på detta sätt startade kundkommunernas samprojekt av definitio-nen av leveranssystemet Facta. Dessutom fortsatte koordinationen och utvecklingen av stadens geografiska data. Samarbetet med stadens geografiska data framskred inom ramen för det riksomfattande fastig-hetsdatasystemet, det lokala grundregistret, kartverksärendena samt kommunernas ge-mensamma dataöverföringsprojekt.

År 2009

Sammanslagningsområdena sydvästligaSibbo och Västerkullans kil kommer att sysselsätta stadsmätningen även under år 2009. De här områdenas insättning av registreringsinformation i Helsingfors kom-munregister verkställs i början av året. Av baskartans preciserings- och tilläggsmät-ningar återstår mycket arbete. Under våren publiceras de nya upplagorna av guide- och fastighetskartorna där även sammanslag-ningsområdena är täckta.

Koordinationen och utvecklingen av sta-dens geografiska data fortsätter. Verksam-

hetsregistret och geografiska datatjänster utvidgas.

Sakregistrens viktigaste verksamhets-information kompletteras för verkställan-det av det internationella EU-direktivet för geografiska data. Kommunernas projekt om gemensamma dataöverföringsverktyg fortsätter. Kommunregistrets kartanslutning och leveransinformationssystem förnyas. Nya effektivare sätt för dataöverföring tas i bruk och möjligheten att använda data för-bättras.

Kaup

unki

mitt

aus

/ sta

dsm

ätni

ngsa

vdel

ning

en


den rekisteritietojen lataaminen Helsingin kuntarekisteriin toteutetaan vuoden alku-puolella. Kantakartan tarkennus- ja täy-dennysmittauksissa on vielä paljon teh-tävää. Kevään aikana julkaistaan uudet, liitosalueen kattavat, painokset opas- ja kiinteistökartoista.

Kaupungin paikkatietojen koordinoin-tia ja kehittämistä jatketaan. Toimipiste-rekisteriä ja paikkatietopalveluja laajen-netaan.

Keskeisimpien aineistojen kuvaustie-toja täydennetään EU:n paikkatietodirek-tiivin kansallista toimeenpanoa varten. Hanke kuntien yhtenäisistä tiedonsiirto-välineistä jatkuu. Kuntarekisterin kartta-liittymää ja toimitustietojärjestelmää uu-distetaan, uusia tiedonsiirtoa tehostavia osia otetaan käyttöön ja tietojen käytettä-vyyttä parannetaan.

Vuonna 2008 määritettiin muunnoskaavat Helsingin paikalliskoordinaatiston ja uuden valtakunnallisen Euref-Fin-koordinaatiston välillä ja sopimukset kuntien kartta-aineis-tojen julkaisemisesta seudulla ilmestyvissä puhelinluetteloissa solmittiin. Kesällä 2008 julkaistiin uusi opaskartta ja suoritettiin

myös koko kaupungin ja liitosalueen katta-va pienimittakaavainen ilmakuvaus. Selvi-tys korotetun kiinteistöveron vaikutuksista tehtiin alkuvuodesta 2008.

Kuntarekisterin Facta-versio otettiin käyttöön marraskuussa ja tällöin käynnis-tyi asiakaskuntien yhteishanke Facta-toi-mitustietojärjestelmän määrittelystä. Myös kaupungin paikkatietojen koordinointia ja kehittämistä jatkettiin. Paikkatietoyhteis-työ eteni valtakunnallisen kiinteistötieto-järjestelmän, seudullisen perusrekisterin, kartastoasioiden sekä kuntien yhtenäisen tiedonsiirtohankkeen puitteissa.

Vuosi 2009

Liitosalueet, Lounais-Sipoo ja Västerkul-lan kiila, työllistävät kaupunkimittausta myös vuoden 2009 aikana. Näiden aluei-

GEOTEKNIIKKAGeoteknik

Vuosi 2008

Vuonna 2008 merkittäviä maa- ja kalliope-rän tutkimus- ja suunnittelukohteita olivat muun muassa Länsimetro, Meilahti–Pa-sila–Käpylä-yhteiskäyttötunneli, Arabian-ranta, Kalasatama, Hanasaari, Jätkäsaari, Kruunuvuorenranta ja Kivikon, Suutarilan ja Tapanilan teollisuusalueet sekä raideyh-teys kantakaupungista Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta Laajasaloon.

Rakentamiskelpoisen maan niuk-kuuden vuoksi Helsingissä rakennetaan alueille, jotka edellyttävät vaativaa geo-teknistä suunnittelua ja tutkimusta. Täl-

laisia rakennuskohteita ovat esimerkiksi satamatoiminnoilta vapautuvat alueet, joiden esirakentamiseen liittyvä suunnit-telu työllisti osastoa kertomusvuonna.

Helsingin kallioperä soveltuu maan-alaisten tilojen rakentamiseen ja tähän liittyvä rakennustekniikka hallitaan kiin-teistövirastossa. Merkittävä tunnustus Helsingin maanalaisen tilan hyödyntä-misestä saatiin 24.9.2008, jolloin kan-sainvälinen tunnelijärjestö (ITA) valitsi äänestyksessään Helsingin vuoden 2011 Maailman tunnelikongressin (WTC) isän-

Tim

o W

right

År 2008

Viktiga undersöknings- och planeringsobjekt av mark- och berggrund år 2008 var bl. a. Västmetro, Mejlans – Böle – Kottbys sam-brukstunnel, Arabiastranden, Fiskehamnen, Hanaholmen, Busholmen, Kronbergsstran-den och industriområdena i Stensböle, Sko-makarböle och Mosabacka samt spårförbin-delsen från stadskärnan via Sumparn och Högholmen till Degerö.

På grund av att det finns minimalt med byggduglig mark i Helsingfors byggs det i områden som kräver omfattande geotek-nisk planering och undersökning. Den här sortens byggobjekt är t.ex. de från hamn-verksamheten frigjorda områdena vilkas planläggning av förberedande byggnation sysselsatte avdelningen under verksam-hetsåret.

Helsingfors berggrund lämpar sig för byg-gande av underjordiska utrymmen och till denna anslutna byggteknik förfogas över på fastighetskontoret. Ett anmärkningsvärt erkännande för utnyttjande av Helsingfors underjordiska utrymmen erhölls 24.9.2008 när den internationella tunnelorganisationen (ITA) valde, genom omröstning, Helsingfors som värd för 2011 års Världstunnelkon-gress (WTC). Dessutom gav verksamheten, för planering och verkställande av centrums underjordiska serviceled, fastighetskon-torets pris Maineteko 2008 till biträdande avdelningschef Jaakko Stauffer, fastighets-jurist Pasi Lehtiö och byråchef Pekka Ho-lopainen.

Utförandet av en 3d-modell av de un-derjordiska utrymmena startade på fastig-hetskontoret under år 2008. Projektets mål-


Geotekniska avdelningen samlar, bearbetar och förmedlar information om och kring mark- och berggrund. Avdelningen utvecklar användningen av mark- och bergresurser och fung-erar som planerare av sektorns mest krävande uppdrag.

Geotekniska avdelningen ansvarar för den i Helsingfors stad byggda miljöns säkerhet och byggnadstek-nikens ekonomi. Den är en pionjär inom underjordisk byggnation och en kunnig beställare av geotekniska tjänster.

Geotekninen osasto kokoaa, jalostaa ja jakaa maa- ja kallio-perään ja sen käyttöön liittyvää tietoa. Osasto kehittää maa- ja kallioresurssien käyttöä ja toimii suunnittelijana alan vaativimmissa toimeksiannoissa.

Geotekninen osasto huolehtii Helsingin kaupungin rakennetun ympäristön turvallisuudesta ja rakentamistekniikan taloudellisuu-desta. Se on maanalaisen raken-tamisen edelläkävijä ja geoteknis-ten palvelujen osaava tilaaja.

näksi. Lisäksi toiminta keskustan maan-alaisen huoltoväylän suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi toi kiinteistöhallinnon Maineteko 2008 -palkinnon apulaisosas-topäällikkö Jaakko Staufferille, kiinteistö-lakimies Pasi Lehtiölle ja toimistopäällik-kö Pekka Holopaiselle.

Maanalaisten tilojen 3d-mallintaminen käynnistettiin kiinteistövirastossa vuonna 2008. Hankkeen tavoitteena on luoda to-teutettujen tilojen virtuaalimalli, joka palve-lisi muun muassa pelastusviranomaisia ja uusien tilojen suunnittelijoita. Lisäksi ker-

tomusvuonna geotekninen osasto aloitti maa- ja kallioperätietojen inventoinnin Sipoon liitosalueella sekä Vantaan Länsi-salmessa ja Västerkullassa.

Olemassa olevat pohjatutkimustie-dot on kerätty HelsinkiSoili-palveluun. Vuonna 2008 palvelua kehitettiin siten, että kuntalaisille tarjottiin mahdollisuus katsella vapaasti kaikkia tietokannassa olevia perustietoja. HelsinkiSoilista voi myös edelleen halutessaan ostaa yksi-tyiskohtaisia tietoja.

Maanalainen rakentaminen on kiinteistöviraston eri-koisalaa. Louhinta-työt yhteiskäyttötun-nelissa Ruskeasuolla jatkuvat vuonna 2009.

Underjordiskt byggande är fastighetskontorets specialområde. Sprängningsarbe-tena i Brunakärrs sambrukstunnel fortsätter år 2009.

Vuosi 2009

Vuoden 2009 alusta geoteknisen osaston organisaatio muuttui, kun osaston pohja-tutkimustehtävät ja niitä hoitava henkilös-tö siirtyivät uuteen rakentamispalveluun. Samalla geoteknisestä osastosta tuli pohjatutkimuspalvelujen tilaaja ja vaati-vimpien toimeksiantojen suunnittelija.

Kuluvan vuoden aikana uusien maa-perätutkimusten painopisteenä ovat itäis-ten liitosalueiden maaperätutkimukset, Jätkäsaari ja Sörnäistenranta. Helsingin maankäyttöön liittyviä pitkän aikavälin esi-selvityskohteita ovat muun muassa Hel-sinki–Tallinna-rautatietunneli sekä Pa-sila–lentoasema-rautatietunneli osana Helsinki–Pietari-rautatieyhteyttä ja päära-dan kunnostusta. Esiselvitysten käynnistä-minen edellyttää tukea valtiolta ja EU:lta.

Vuoden 2009 tavoitteena on, että pohja-tutkimustoiminnan tilaajaprosessi kuvataan ja roolit, vastuut, riskit ja osaamistarpeet määritellään. Syksyllä keskeisille sidosryh-mille järjestetään Tieteiden iltapäivä -tilai-suus yhdessä tonttiosaston kanssa.

sättning är att skapa en virtuell modell av de befintliga utrymmena som skulle betjäna bl.a. räddningsmyndigheterna och planera-re av nya utrymmen. Dessutom påbörjade geotekniska avdelningen inventeringen av mark- och berggrundsdata av Sibbos sam-manslagningsområde samt Vandas Väs-tersundom och Västerkulla under verksam-hetsåret.

Den befintliga grundundersökningsinfor-mationen har samlats i tjänsten HelsinkiSoi-li. År 2008 utvecklades tjänsten på sätt som erbjuder invånarna möjligheten att fritt leta efter basinformation i databeståndet. I Hel-sinkiSoili är det även fortsättningsvis möjligt att köpa detaljerad information.

År 2009

I början av år 2009 omvandlades den geo-tekniska avdelningens organisation då av-delningens grundundersökningsuppgifter och personalen som ansvarade för dem överflyttades till en ny byggtjänst. Samtidigt blev geotekniska avdelningen en beställare av grundundersökningstjänster och plane-rare av mer krävande uppdrag.

Under det gångna året har de nya mark-grundsundersökningarnas tyngdpunkt varit på sydvästliga Sibbos markgrundsunder-sökningar, Busholmen och Sörnässtrand. Till Helsingfors markanvändning hörande förundersökningsobjekt med långa intervall är bland annat järnvägstunneln Helsing-fors–Tallinn samt Böle flygplats-järnvägs-tunnels del av Helsingfors–St Petersburgs järnvägsförbindelse och huvudspårets upp-rustning. Igångsättningen av förundersök-

ningarna förutsätter understöd från staten och EU.

Målet för år 2009 är att få en beskrivning av beställarprocessen av verksamheten för grundundersökningar och att roller, ansvar, risker och kunskapsbehovet definieras. På hösten anordnas tillsammans med tomtav-delningen evenemanget Vetenskapernas eftermiddag för viktiga intressentgrupper.


KESKITETYT HALLINTOPALVELUTCentralförvaltning

År 2009

Å 2009 fortsätter Kimara-projektet ytterliga-re. Specialregistrets protokoll digitaliseras. Fastighetskontorets nya upphandlingsdirek-tiv blir färdigt i början av året. Personalpla-nens genomförande fortsätter och verkets anställningsprocess uppdateras.

Dessutom genomförs självvärdering av ledarskap och prestationsförmåga senast 15.6.2009 och fastighetsavdelningens nya kommunikationsstrategi sammanställs un-der året. Även användning av elektroniska arbetsbord förbereds och kundfeedback-systemet förstärks. Kansliavdelningen strä-var även fortsättningsvis efter att hålla löne-kostnader och övriga omkostnader i balans i jämförelse med resten av verket.

År 2008

År 2008 fortsatte kansliavdelningens utveck-ling av de interna processerna. Kimara-pro-jektet (ett system för fasta anläggningstill-gångar) framskred och åtkomsthandlingarna digitaliserades. Överföringen av nämnder-nas mötesprotokoll, inklusive bilagor, till Internet via protokollförvaltningssystemet förverkligades i slutet av juni 2008. Med per-sonalstrategin som utgångspunkt samman-ställdes en personalplan och kundenkäten förverkligades med goda resultat.

Kansliavdelningen nådde inte helt sitt produktivitetsmål då utbetalningsanslagen minskade något. Centralförvaltningens om-kostnader bibehölls i balans i jämförelse med hela fastighetskontoret. Budgeten hölls nästan enligt planerna.

Vuosi 2009

Vuonna 2009 Kimara-projekti jatkuu edel-leen. Ns. erikoisdiaarin asiakirjat digitoi-daan. Kiinteistöviraston uusi hankintaohje valmistuu vuoden alussa. Henkilöstösuun-nitelman toteuttamista jatketaan ja viras-ton työhönottoprosessi päivitetään.

Lisäksi johtamisen ja suorituskyvyn itsearviointi toteutetaan 15.6.2009 men-nessä, ja kiinteistöviraston uusi vies-tintästrategia laaditaan vuoden aikana. Myös uuden sähköisen työpöydän käyt-töönottoon valmistaudutaan ja asiakas-palautejärjestelmää vahvistetaan. Kans-liaosasto pyrkii edelleen pitämään palk-kakulut ja muut kustannukset tasapai-nossa muuhun virastoon nähden.

Katariinankatu 1:n sisätilat saneerattiin vuosina 1959–1962 arkkitehti Aarno Ruusu-vuoren suunnitelmien pohjalta.

Katrinegatan 1 sane-rades invändigt under åren 1959–1962 efter arkitekt Aarno Ruusu-vuoris planer.

Nin

a Bj

örkl

und

Vuosi 2008

Sisäisten prosessien kehittäminen jatkui kansliaosastolla vuonna 2008. Kimara-projekti (kiinteän käyttöomaisuuden järjes-telmä) eteni ja saantokirjat digitoitiin. Lau-takuntien kokousasiakirjojen ja -liitteiden vieminen internetiin asiakirjahallintojärjes-telmän kautta toteutettiin kesäkuun 2008 loppuun mennessä. Henkilöstöstrategian pohjalta laadittiin henkilöstösuunnitelma, ja asiakaskysely toteutettiin hyvin tuloksin.

Kansliaosasto jäi tuottavuustavoittees-taan suoritemäärien pienentyessä jonkin verran. Keskitetyn hallinnon kustannukset pysyivät tasapainossa suhteessa koko kiinteistövirastoon. Käyttötalousbudjetti toteutui lähes suunnitellulla tavalla.


Kiinteistöviraston hallinnolliset tehtävät on keskitetty kanslia-osastolle. Osasto tuottaa kiin-teistöviraston ydinprosesseille asiantuntevia kiinteistöjuridiikan, viestinnän, talouden, tieto-tekniikan sekä henkilöstö- ja yleishallinnon palveluja.

Fastighetskontorets förvaltnings-uppgifter har centraliserats på kansliavdelningen. Till fastighets-kontorets kärnprocesser producerar avdelningen sakkunniga tjänster gällande fastighetsjuridik, kommuni-kation, datateknik samt tjänster för personaladministration och allmän förvaltning.


HALLINTOMALLIFörvaltnigsmall

Fastighetskontoret är en av Helsingfors stads 34 verk. Det högsta beslutande orga-net i Helsingfors stad är stadsfullmäktige. Den tar beslut angående stadens viktigaste ekonomiska ärenden samt organiseringen av stadens förvaltning. Fullmäktige väljs ge-nom kommunalvalen var fjärde år.

Stadsfullmäktige delegerar vidare sin makt till andra organ t.ex. nämnder. Efter kommunalvalen, på det första mötet, väljer fullmäktige nämnderna för de närmaste fyra årens mandatperiod. Fastighetskontorets verksamhet leds av fastighetsnämnden och bostadsnämnden.

Kiinteistövirasto on yksi Helsingin kau-pungin 34 virastosta ja laitoksesta. Hel-singin kaupungin ylin päättävä elin on kaupunginvaltuusto. Se päättää kaupun-gin tärkeimmistä taloudellisista asioista sekä kaupungin hallinnon järjestämises-tä. Valtuusto valitaan kunnallisvaaleilla joka neljäs vuosi.

Kaupunginvaltuusto siirtää valtaan-sa edelleen muille toimielimille, kuten lautakunnille. Kunnallisvaalien jälkeen valtuusto valitsee ensimmäisessä koko-uksessaan lautakunnat seuraavan neljän vuoden toimikaudelle. Kiinteistöviraston toimintaa ohjaavat kiinteistölautakunta ja asuntolautakunta.

Asuntolautakunta / Bostadsnämden

Varsinaiset jäsenet Henkilöhtaiset varajäsenetOrdinariemedlemmar Personligasuppleanter

Puheenjohtaja/OrdförandePekka Saarnio, Vas. / Vänst. Kirsi Asikainen, Vas. / Vänst.

Varapuheenjohtaja / ViceordförandeArja Karhuvaara, Kok. / Saml. Johannes Toepfer, Kok. / Saml.

Marjatta Laitila, Kok. / Saml. Eero Vesterinen, Kok. / Saml. 7.5.2008 saakka / t.o.m. Wille Rydman, Kok / Saml. 7.5.2008 alkaen / fr.o.m.Pertti Kinnunen, SDP / Soc. Aulis Haaranen, SDP / Soc.Raimo Nenonen, SDP / Soc. Mari Vasama, SDP / Soc.Zahra Osman-Sovala, SDP / Soc. Arja Katriina Ylänkö, SDP / Soc.Anssi Vienola, Vihreät / Gröna Jaana Löppönen, Vihreät / GrönaAulis Ignatius, Kesk. / Cent Aino Juntunen, Kesk. / Cent.Hanna Miettinen, KD Jussi Kärmeranta, KD

Kaupunginhallituksen edustaja Kaupunginhallituksen varaedustajaStadssyrelsensföreträdare StadssyrelsensersättareKauko Koskinen, Kok. / Saml. Matti Enroth, Kok. / Saml.

Kiinteistölautakunta / Fastighetsnämnden

Varsinaiset jäsenet Henkilöhtaiset varajäsenetOrdinariemedlemmar Personligasuppleanter

Puheenjohtaja / OrdförandeKai Hagelberg, Kok. / Saml. Jaana Lamminperä, Kok. / Saml.

Varapuheenjohtaja /ViceordförandeKai Kalima, SDP / Soc. Taina Karrikka, SDP / Soc.

Anna Mäenpää, SDP / Soc. Raimo Kantola, SDP / Soc.Reijo Kaunola, Vas. / Vänst. Orvokki Jokinen, Vas. / Vänst. Terhi Kauti, Kok. / Saml. Matti Taina, Kok. / Saml. 16.1.2008 alkaen / fr.o.m.Lasse Liemola, RKP / SFP Barbara Sorsa, RKP / SFPSallamaari Repo, Vihreät / Gröna Vesa Peipinen, Vihreät / GrönaTuula Paalimäki, Vihreät / Gröna Kenny Hytönen, Vihreät / GrönaAntti Pätiälä, Kok. / Saml. Petri Lillqvist, Kok. / Saml.

Kaupunginhallituksen edustaja Kaupunginhallituksen varaedustajaStadssyrelsensföreträdare StadssyrelsensersättareElina Moisio, Vihreät / Gröna Kimmo Helistö, Vihreät / Gröna

Lautakuntien kokoonpanot vuonna 2008 Nämndernas sammansättning år 2008


Kertomusvuonna kiinteistölautakunta ko-koontui 24 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 907 pykälää. Kiinteistölautakunnan puheen-johtajana toimi Kai Hagelberg ja sihteerinä apulaisosastopäällikkö Teuvo Sarin.

Under verksamhetsåret samlades fastig-hetsnämnden 24 gånger och i protokollen antecknades 907 paragrafer. Fastighetsnämn-dens ordförande var Kai Hagelberg och sekre-terare var biträdande avdelningschef Teuvo Sarin.

Kuvassa kiinteistölautakunta ja virkamiehet kokouksessaan 13.1.2009. Alarivissä vasemmalta: Sallamaari Repo, Tuula Paalimäki, Antti Pätiälä, Terhi Kauti, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, puheenjohtaja Kai Hagelberg, virasto-päällikkö Mikael Nordqvist, varapuheenjohtaja Kai Kalima, kaupunginhallituksen edustaja Elina Moisio, Reijo Kaunola, Anna Mäenpää ja Lasse Liemola. Takarivissä vasemmalta: tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen, osastopäällikkö Juhani Tuuttila, apulaisosastopäällikkö Teuvo Sarin, kau-pungingeodeetti Heikki Laaksonen, osastopäällikkö Ilkka Vähäaho, osastopäällikkö Ilkka Kaartinen ja viestintäpäällikkö Raili Varmo.

På bilden är fastighetsnämnden och tjänstemännen på sitt möte 13.1.2009. Nedre raden från vänster: Sallamaari Repo, Tuula Paalimäki, Antti Pätiälä, Terhi Kauti, biträdande stadsdirektör Hannu Penttilä, ordförande Kai Hagelberg, verkschef Mikael Nordqvist, vice ordförande Kai Kalima, stadsstyrelsens företrädare Elina Moisio, Reijo Kaunola, Anna Mäenpää och Lasse Liemola. Bakre raden från vänster: lokalcentralens chef Hannu Määttänen, avdelningschef Juhani Tuuttila, biträ-dande avdelningschef Teuvo Sarin, stadsgeodet Heikki Laaksonen, avdelningschef Ilkka Vähäaho, avdelningschef Ilkka Kaartinen och kommunika-tionschef Raili Varmo.

Kiinteistölautakunta vuonna 2008Fastighetsnämnden år 2008

Tuul

ikki

Hol

opai

nen

Kuvassa asuntolautakunta ja virkamiehet kokouksessaan 8.1.2009. Alarivissä vasemmalta Hanna Miettinen, Aulis Ignatius, Marjatta Laitila, apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, puheenjohtaja Pekka Saarnio, virastopäällikkö Mikael Nordqvist, varapuheenjohtaja Arja Karhuvaara, kaupunginhallituksen varaedustaja Matti Enroth, Raimo Nenonen ja Anssi Vienola. Takarivissä vasemmalta peruskor-jausinsinööri Toivo Hämäläinen, toimistopäällikkö Matti Pitkänen, osastopäällikkö Mikko Luukkonen, apulaisosastopäällikkö Markku Leijo, viestintäpäällikkö Raili Varmo ja Zahra Osman-Sovala.

På bilden är bostadsnämnden och tjänstemännen på sitt möte 8.1.2009. Nedre raden från vänster: Hanna Miettinen, Aulis Ignatius, Marjatta Laitila, biträdande stadsdirektör Hannu Penttilä, ordförande Pekka Saarnio, verkschef Mikael Nordqvist, vice ordförande Arja Karhuvaara, stadsstyrelsens ersättare Matti Enroth, Raimo Nenonen och Anssi Vienola. Bakre raden från vänster: grundrenoveringsin-genjör Toivo Hämäläinen, byrådirektör Matti Pitkänen, avdelning-schef Mikko Luukkonen, biträdande avdelningschef Markku Leijo, kommunikationschef Raili Varmo och Zahra Osman-Sovala.

Tuul

ikki

Hol

opai

nen

Toimintakertomus 2008 Årsberättelse 3�

Kertomusvuonna asuntolautakunta ko-koontui 18 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin 181 pykälää. Kiinteistölautakunnan puheen-johtajana toimi Pekka Saarnio ja sihteerinä lakimies Marjaana Santala.

Under verksamhetsåret samlades bostads-nämnden 18 gånger och i protokollen anteck-nades 181 paragrafer. Bostadsnämndens ord-förande var Pekka Saarnio och sekreterare var juristen Marjaana Santala.

Asuntolautakunta vuonna 2008Bostadsnämden år 2008

Kiinteistöviraston käyttötalous ilman tilakeskusta Fastighetskontorets driftsekonomi utan lokalcentralen Tilinpäätös

2007Bokslut

(� 000 €)

Tulosbudjetti 2008

Resultatbudget(� 000 €)

Tilinpäätös2008

Bokslut(� 000 €)

Myyntitulot / Försäljningsintäkter 3 459 3 0�0 3 266

Maksutulot / Avgiftsinkomster 2 34� 2 348 2 255

Tuet ja avustutkset / Understödochbidrag 0 0 0

Vuokratulot / Hyresinkomster �65 764 �66 446 �7� �45

Muut tulot / Andrainkomster �2 830 5 �0� 8 502

Valmistus om.käytt / Tillverkningeg.anv. 0 0 0

Tulot yhteensä / Inkomster totalt 184 394 176 905 185 168

Palkat ja palkkiot /Lönerocharvoder 9 233 9 534 9 6�5

Henkilösivumenot / Lönebikostnader 3 3�7 3 509 3 55�

Palvelujen ostot / Köpavtjänster � 8�7 2 985 2 242

Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material förnödenenheter och varor 457 487 473

Avustukset / Understöd �7 �7 �8

Vuokrat / Hyror � 792 2 004 � 879

Muut menot / Övrigautgifter 549 342 3��

Menot yhteensä / Utgifter sammanlagt 17 182 18 878 18 089

Toimintakate / Verksamhetsbidrag 167 212 158 027 167 079

Poistot / Avskrivningar 653 765 665

Tulos / Resultat �66 559 �57 262 �66 4�4

Tuottotavoite / Målföravkastning �32 000 �37 000 �37 000

Ylijäämä/alijäämä / Överskott/Underskott 34 559 20 262 29 414

Tilinpäätös 2007


Tulosbudjetti 2008


Tilinpäätös2008


Myyntitulot / Försäljningsintäkter 46 � 550 � 6�5

Maksutulot / Avgiftsinkomster 0

Tuet ja avustutkset / Understödochbidrag 0

Vuokratulot / Hyresinkomster 2 87 0�2 333 728 336 793

Muut tulot / Andrainkomster � 788 429 � 280

Valmistus om.käytt / Tillverkningeg.anv. 567 � 0�5 859


Palkat ja palkkiot /Lönerocharvoder 6 326 7 478 7 296

Henkilösivumenot / Lönebikostnader 2 288 2 743 2 679

Palvelujen ostot / Köpavtjänster 36 584 40 753 38 282

Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material förnödenenheter och varor 20 082 2� �32 22 275

Avustukset / Understöd 5 5 5

Vuokrat / Hyror 43 557 78 593 80 087

Muut menot / Övrigautgifter 965 � 749 � 257



Poistot / Avskrivningar 89 634 9� 300 92 54�

Tulos / Resultat 89 972 92 969 96 �25

Tuottotavoite / Målföravkastning 96 000 96 000 96 000

Ylijäämä/alijäämä / Överskott/Underskott -6 028 -3 031 125

Tilakeskuksen käyttötalous Lokalcentrals driftsekonomi

KÄYTTÖTALOUdEN TOTEUTUMINEN Förverkligande av driftsekonomi


Kiinteistölautakunnan ja -viraston käyttötalousFastighetskontorets driftsekonomi

Tilinpäätös 2007


Tulosbudjetti 2008


Tilinpäätös2008


Myyntitulot / Försäljningsintäkter 3 505 4 560 4 88�

Maksutulot / Avgiftsinkomster 2 34� 2 348 2 255

Tuet ja avustutkset / Understödochbidrag 0 0 0

Vuokratulot / Hyresinkomster 452 776 500 �74 507 938

Muut tulot / Andrainkomster �4 6�8 5 530 9 782

Valmistus om.käytt / Tillverkningeg.anv. 567 � 0�5 859


Palkat ja palkkiot /Lönerocharvoder �5 559 �7 0�2 �6 9��

Henkilösivumenot / Lönebikostnader 5 605 6 252 6 230

Palvelujen ostot / Köpavtjänster 38 40� 43 738 40 524

Aineet, tarvikkeet ja tavarat / Material förnödenenheter och varor 20 539 2� 6�9 22 748


Vuokrat / Hyror 45 349 80 597 8� 966

Muut menot / Övrigautgifter � 5�4 2 09� � 568



Poistot / Avskrivningar 90 287 92 065 93 206

Tulos / Resultat 255 68� 249 368 26� 684

Tuottotavoite / Målföravkastning 228 000 233 000 233 000

Ylijäämä/alijäämä / Överskott/Underskott 27 681 16 368 28 684

Tilinpäätös 2007


Tulosbudjetti 2008


Tilinpäätös2008


Tulot yhteensä / Inkomster totalt


Menot yhteensä / Utgifter sammanlagt 850 863 855

Toimintakate / Verksamhetsbidrag -850 -863 -855

Avustukset asuintalojen hissien rakentamiseen Understöd för byggande av hissar i bostadshus


Lautakunnan salista avautuu näkymä Katariinankadun sisäpihalle. Från sin sal har nämnden utsikt mot Katrinegatans innergård.

YHTEYSTIEdOT Kontaktuppgifter

Helsingin kaupungin Helsingfors stadskiinteistövirasto fastighetskontorPL 2200 PB 220000099 Helsingin kaupunki 00099 Helsingfors stad+358 (0)9 310 1671 Fax +358 (0)9 310 3651 www.hel.fi/kv [email protected]

Asuntoasiainosasto BostadsavdelningenPL 220� PB 220�00099 Helsingin kaupunki 00099 Helsingfors stad(Toinen linja 7, Helsinki 00530) (Andra linjen 7, Helsingfors 00530)

+358 (0)9 310 1671 Fax +358 (0)9 310 34193 www.hel.fi/kv/asunto [email protected]

Geotekninen osasto Geotekniska avdelningenPL 2202 PB 220200099 Helsingin kaupunki 00099 Helsingfors stad(Malmin asematie 3, Helsinki 00700) (Malms stationväg 3, Helsingfors 00700)

+358 (0)9 310 1671 Fax +358 (0)9 310 37840 www.hel.fi/kv/geo [email protected]

Kansliaosasto KansliavdelningenPL 2204 PB 220400099 Helsingin kaupunki 00099 Helsingfors stad(Katariinankatu �, Helsinki 00�70) (Katrinegatan �, Helsingfors 00�70)

+358 (0)9 310 1671 Fax +358 (0)9 310 36512 www.hel.fi/kv [email protected]

Kaupunkimittausosasto StadsmätningsavdelningenPL 2205 PB 220500099 Helsingin kaupunki 00099 Helsingfors stad(Viipurinkatu 2, Helsinki 005�0) (Viborgsgatan 2, Helsingfors 005�0)

+358 (0)9 310 1671 Fax +358 (0)9 310 31986 www.hel.fi/kv/kmo [email protected]

Kiinteistöjen kehittämisyksikkö FastighetsutvecklingsenhetenPL 2208 PB 220800099 Helsingin kaupunki 00099 Helsingfors stad(Katariinankatu �, Helsinki 00�70) (Katrinegatan �, Helsingfors 00�70)

+358 (0)9 310 1671 Fax +358 (0)9 310 36512 www.hel.fi/kv/kky [email protected]

Tilakeskus LokalcentralenPL 22�3 PB 22�300099 Helsingin kaupunki 00099 Helsingfors stad(Sörnäistenkatu �, Helsinki 00580) (Sörnäsgatan �, Helsingfors 00580)

+358 (0)9 310 1671 Fax +358 (0)9 310 40380 www.hel.fi/kv/tila [email protected]

Tonttiosasto TomtavdelningenPL 22�4 PB 22�400099 Helsingin kaupunki 00099 Helsingfors stad(Katariinankatu �, Helsinki 00�70) (Katrinegatan �, Helsingfors 00�70)

+358 (0)9 310 1671 Fax +358 (0)9 310 36380 www.hel.fi/kv/tontti [email protected]

Virv

e Ku

usi

www.hel.fi/kv

Documents

Toimintakertomus 2008 - hel.fi · Kiinteistövirasto sijaitsee Katariinankadulla kolmikerroksisessa kulmatalossa, jonka klassistinen pääsiipi on Kauppatorin puolella. Fastighetskontoret