Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12 · rokotusrekisterin kehittämisessä edistyttiin ratkaisevasti, kun vuosien 2009–11 rokotustietojen keruu perusterveydenhuollon

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat1.1.–31.12.2011

Terveyden ja hyvinvoinnin laitosPL 30 (Mannerheimintie 166)00271 HelsinkiPuhelin: 020 610 6000www.thl.fi

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12.2011

Toimintakertom

us ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12.2011

2012

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat1.1.–31.12.2011

Helsinki 2012

Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy,Helsinki 2012

3THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12.2011

Sisällys

1 Toimintakertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1.1 Johdonkatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 1.2 Vaikuttavuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 1.3 Toiminnallinentehokkuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 1.3.1 Toiminnantaloudellisuusjatuottavuus . . . . . . . . . . . . . . . 13 1.3.2 Maksullisentoiminnantulosjakannattavuus. . . . . . . . . . . . 17 1.3.3.Yhteisrahoitteinentoimintajamaksutontoiminta . . . . . . . . . 26

1.4 Tuotoksetjalaadunhallinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 1.4.1 Suoritteidenmäärätjaaikaansaadutjulkishyödykkeet . . . . . . . 29 1.4.2 Palvelukykysekäsuoritteidenjajulkishyödykkeidenlaatu . . . . 60

1.5 Henkistenvoimavarojenhallintajakehittäminen . . . . . . . . . . . . 62 1.6 Tilinpäätösanalyysi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 1.6.1 Rahoitusrakenne. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66 1.6.2.Talousarviontoteuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68 1.6.3.Tuotto-jakululaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69 1.6.4 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69

1.7. Sisäisenvalvonnanarviointijavahvistuslausuma . . . . . . . . . . . . . 70 1.8. Arviointientulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74 1.9. Yhteenvetotiedotväärinkäytöksistä. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 74

2 Talousarviontoteutumalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .75

3 Tuotto-jakululaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .77

4 Tase . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78

5 Liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .80

6 Allekirjoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .91


1 Toimintakertomus

Terveydenjahyvinvoinninlaitoksen(THL)tulostavoitteetvuodelle2011sekäkokotulossopi-muskaudellevuosille2009–2011määriteltiinSTM:nkanssasolmitussatulossopimuksessasekävaltiontalousarviossa.THL:nalaisten laitostentulostavoitteetmääriteltiintulossopimuksissa,jotkamielisairaalatjakoulukoditovattehneetTHL:nkanssa.ToimintakertomusjatilinpäätösnoudattavatSTM:njaValtiokonttorinohjeita.

Vuosi2011oliTHL:nkolmastoimintavuosi,jonkaseurauksenaTHL:nseurantajärjestelmäteivätvielätoimikaikiltaosinkattavasti,jotentoimintakertomuksessaonpuutteitaraportoinninkattavuudessajatarkkuudessa.

Selkeydenvuoksitoimintakertomuksessakäytettäänjohdonmukaisestiseuraaviakäsitteitä:• THL-kirjanpitoyksikkö=THLjasenalaisetlaitokset(Valtionmielisairaalatjakoulukodit)• THL=Terveydenjahyvinvoinninlaitos(ilmanalaisialaitoksia)• Alaisetlaitokset=Valtionmielisairaalatjakoulukodit

THL:nvuoden2011tulossopimukseenonkirjattuyksilöityinätulostavoitteinavainministeriönkannaltakeskeisettavoitteetpyrkimättäsopimusvuodenkokotoiminnankattamiseen.Toimin-takertomuksessatulossopimuksessaasetetuttavoitteet,niidentoteuma,tulosanalyysijaarvioonesitettynoudattaen tulossopimuksenotsikointia ja taulukkomuotoa.Toiminnalliset tavoitteetovat koko tulossopimuskauden, vuodet 2009-2011, tavoitteita ja niiden toteumaraportointikattaavastaavastikokotulossopimuskauden.Vuoden2011toteumienosaltaraportoidaanmyöstulossopimuksessasovitutvuoden2011tulostavoitteet.

Sanallisen tulosanalyysin lisäksi tuloksellisuuttaonarvioitumyösarvosananavulla (5=erinomainentulos,tulostavoitesaavutettujaylitettyhuomattavasti4=hyvätulos,tulostavoitesaavutettutavoitteenmukaisesti,3=tyydyttävätulos,tulostavoitetoteutunut lähestavoitteenmukaisesti,2=välttävätulos,tulostavoiteontoteutunutosittain,1=huonotulos,tulostavoitettaeiolesaavutettutulossopimusvuonna).

1.1 Johdon katsausTHL:nkolmastoimintavuosielivuosi2011merkitsilaitoksellemonellatavallafuusionasioidenloppuunsaattamista.Jokahdenensimmäisenvuoden(vuodet2009–2010)aikanaolihoidettumonetfuusionkäytännölliset järjestelyt, jaedellisenävuotena(2010)olisyvennetty laitoksenstrategiaa.Vuonna2011vahvistettiinedelleenuudenlaitoksenjohtamisenjahallinnonprosesseja,ryhdyttiinmuuttamaanstrategiaa toiminnaksisekäpantiinpainoaerityisesti laajan laitoksenlukuistenesimiestenjohtamistaitojenvahvistamiseen.

Vuonna2011panostettiinedelleenlaitoksensisäisenyhteistyönjatyönjaonvahvistamiseensekäläheiseenyhteistyöhönhallinnonalanmuidenlaitostenkanssans.SOTERKO-yhteenliitty-mänpuitteissajalaajemminkinyhteistyöhönvaltionhallinnonerisektoreidenkanssalukuisissakäytännönasioissa.Uudenhallituksenhallitusohjelmasekäsosiaali-jaterveysministeriönuusistrategiamuodostivattoimintavuonnamyöskeskeistätaustaatoiminnansuunnittelulle.

THL:n työ jatkuivuonna2011 laitoksen laajalla toimialalla sekä lukuisten lakisääteistentehtävien hoitamisessa että ajankohtaisissa tutkimus-, kehitys- ja asiantuntijatehtävissä. Lai-toksen asiantuntijaselvitysten pohjalta nousi kaksi aihetta vahvasti esille yhteiskunnallisessakeskustelussa–jamyöseduskuntavaalikeskustelussa.Toinenoliyhteiskunnallineneriarvoisuus,terveys-jahyvinvointierot,syrjäytyminensekäköyhyydenjaperusturvankysymykset.Toinenoliterveyden-jasosiaalihuollonpalvelujenjärjestämisenjarahoituksenhaasteet.Toimenpiteet

6 THL, Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12.2011

molemmissaasioissatulivatmyösvahvastimukaanuudenhallituksenohjelmaan.Jalaitosaloittivalmistelunnäidentoimientukemisessa.

Laitoksenkehittämis-jaasiantuntijatyönpohjanmuodostaapäteväjakorkeatasoinentut-kimuslaitoksenstrategisillatoimialoilla–jayleensäyhteistyössäyliopistojenjakansainvälistentutkimuslaitostenkanssa.Laitoksentutkimuksentasoajavaikutustaosoittise,ettävuodenaikanajulkaistukansainvälinenselvitysjakotimainenOKM:nselvitysosoittivatmolemmat,ettäTHLonsuomalaisistatutkimuslaitoksistajayliopistoistasiteeratuinlaitos.

Laitoksenuudenstrategiankeskeinenperusteon,ettäsevoitutkituntiedonpohjaltamahdol-lisimmanpaljonvaikuttaasuomalaistenterveydenjahyvinvoinninsuojelemiseksijaedistämiseksi.Tämäntyönmoninaisiakeinojaviestinnästäsäädösvalmisteluihinedistettiineritoimenpitein.Erityinenpainopantiinmonitahoisellekäytännönyhteistyölle sidosryhmienkanssa. Samallaseurattiinsidosryhmienpalautetta.Mediamielikuvanarvioolivuonna2011erittäinkorkea.Muusidosryhmäpalauteolihyvällätasolla,muttavaltakunnallistentoimijoidenkohdallakorkeampikuinkunnallisellatasolla.Erityisenähaasteenaonkinsosiaali-jaterveyspalvelujärjestelmänjamuidenkunnallistentoimijoidentukeminen.

Vuoden2011uutenamittavanahaasteenaoliuudenlainedellyttämäterveyden-jasosiaali-huollonsähköisenpotilastietojärjestelmänvaltakunnallisenuudistamisenoperatiivinenohjaus.Laitoksenalaisuudessaolevienvaltionkoulukotienhallintoajaohjaustauudistettiin.Haasteenaolimyöslaitokseneritasoisessaohjauksessaolevienvaltionmielisairaaloiden,UKK-instituutin,Suomensyöpärekisterin,Duodecim-seuran”Käypähoito”-ohjelmanjaeräidenmuidenulkoistentoimintojenohjauksenkehittäminen.Samallaryhdyttiinvarautumaanvaltionkokonaisarkki-tehtuuritavoitteidenmukaisiinuudistuksiinjakehittämäänlaitoksenstrategianmukaisiatoimiatietovarantojenentistäavoimemmastajalaajemmastakansallisestahyödyntämisestä.

THL:nkansainvälinentoiminta jatkuivuonna2011erittäinvilkkaana.Laitoksella toimiiMaailmankansanterveyslaitostenjärjestön(IANPHI)kansainvälinensihteeristö.ToimintavuonnapidettiinHelsingissätämänjärjestön,johonkuuluunoin80kansallistaterveyslaitosta,vuotuinenkokous.Tutkimusyhteistyönjakansainvälistenkehittämishankkeidenohellalaitoksenkansain-välisessäyhteistyössäolipaljontartuntatautientorjunnanasioitaWHO:njaEU:ntautiviraston(ECDC)kanssa.SekäsuoraanettäSTM:nkanssaosallistuttiinerilaisiinYK:n,WHO:n,EU:n,pohjoismaiden,lähialueidenym.asioidenhoitamiseen.

.

1.2 VaikuttavuusTulossopimuksessaTHL:ntoiminnanvaikuttavuudenpainoalueiksiasetettiinSTM:nstrategiastajohdetutterveydenjatoimintakyvynedistämisen,köyhyydenjasyrjäytymisenvähentämisensekätoimivienpalvelujenjakohtuullisentoimeentuloturvanvarmistamisentavoitteet.LisäksiTHLtoteuttaasukupuoltenvälisentasa-arvontavoitteita.Vaikuttavuustavoitteidenseurantatapahtuuhallinnonalanyleisindikaattoriensekä laitoskohtaistenseurantaindikaattorienavulla.Vuoden2011indikaattorientoteumatietojaeioletoimintakertomustatehtäessäkäytössä,jotentoiminnanmahdollistavaikuttavuuttakuvataanjaanalysoidaanpääasiassatoiminnantuotostenyhteydessä.

Tulossopimuksessasovitustivarsinainenarviovaikuttavuudenkehityksestäsekälaitoksenon-nistumisestavaikuttavuudenosaltatehdäänvastatulosopimuskaudenlopussavuosina2011–2012.THL:ntoiminnanvaikuttavuusonpääosinnähtävissävastauseanvuodenaikajänteellä,muttaTHL:nstrategistenpainotustenkauttavoidaantunnistaamuunmuassaseuraaviasaavutuksia.


THL:nvaikuttavuussaavutuksiaväestönhyvinvoinnin,terveyden,toimintakyvynjaelinolojensekäsosiaali-jaterveyspolitiikantutkimisessajakehittämisessä

Tieto väestön terveydestä ja toimintakyvystä välittömästi asiantuntijoiden käyttöönTHL:nkoordinoimaAlueellinenterveys-jahyvinvointitutkimus(ATH)onvastannuttietope-rustaisen päätöksenteon haasteisiin mittavalla 34000 suomalaisen tutkimuskokonaisuudella.Tuloksetonraportoitunopeallaaikataulullakunta- jaaluepäättäjilleTerveytemme-palvelus-sa sekä kuntatilaisuuksissa. Tutkimuksessa havaittiin alueellisia ja sosioekonomisen asemanmukaisia eroja päätöksenteolla vaikutettavissa olevien tekijöiden, kuten kulttuuripalveluiden,terveyspalveluiden, hyvinvoinnin osatekijöiden ja elintapojen, suhteen. ATH on merkittäväuusikansallinenavausjasuuriapukunnillejaalueillehyvinvointikertomustentekemisessäsekäuudenterveydenhuoltolainmukaisenväestöryhmittäisenseurannantoteuttamisessa.Kuntienjaalueidenlisäksitutkimusaineistoahyödynnetäänlukuisissatutkimushankkeissa.ATH-tutkimuslaajeneekansalliseksivuosina2012–2014käsittäenjopayli150000suomalaista.Lisäksitietosisäl-lönpeittävyyttälisätäänetnisiinryhmiin.MittavaponnistusolimyösTerveys2011-tutkimuksentiedonkeruunorganisointijatoteuttaminen.

Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO aloitti toimintansaSOTERKO on sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalan tutkimusyhteenliittymä,jonkamuodostavatTHL,TTLjaSTUK.SOTERKOaloittitoimintansatalvella2011.SOTERKOedistääyhteistyölaitostentutkimus-jakehittämistoiminnanlaatuajatehokkuuttarakentamallatoimijoidenvälilläyhteistyötä.Keinoinaovatasiantuntijaverkostot,tutkimus-jakehittämisoh-jelmatsekäyhteistyöyksittäisissähankkeissataimuissatoiminnoissa.SOTERKOntutkimus-jakehittämisohjelmiaovat:1. Nuortenaikuistenterveys-jahyvinvointierojensekätyöhönosallistumisenerojenkaventa-

minen,2. Kansantautienkanssatyöelämässä:ehkäisevän,edistävänjakuntouttavantoiminnankehit-

tämis-jaarviointihankkeet3. Yhteiskunnallineneriarvoisuus4. Asiakaskeskeisetsosiaali-jaterveyspalvelutpaikallisessajaalueellisessayhteistyössä5. Riskienhallinnallaterveyttäjahyvinvointia6. Tietovarantojenkehittämisohjelma

THL vaikutti vähimmäisturvan riittävyyden ja eriarvon kysymyksissäVähimmäisturvajärjestelmänriittävyysjatoimivuus,senvarassaolevientoimeentulojaselviyty-minentuotiinvuonna2011vahvastiyhteiskunnalliseenkeskusteluun.PoliittistapainoarvoasaiensimmäinenperusturvanriittävyydenarviointiraporttisekäPäätöstentueksi–julkaisut,joitakoottiin työn ja perheen yhteensovittamisesta ja sosiaalioikeudellisista kysymyksistä vuosina2010–11.Köyhyydenjaperusturvanasiantuntemustahyödynnettiinmyöshallitusneuvotteluissa.Hyvinvointipolitiikkaaarvioitiinlisäksimittaamallajaarvioimallasosiaali-jaterveyspalvelujensuorituskykyä. Kansainvälinen vaikuttavuus hyvinvointipolitiikassa toteutui EU:n yhteisessäohjelmasuunnittelussa’MoreYears,BetterLives–thepotentialsandchallengesofdemograpicchange’,jostavalmistuisosiaalisenkestävyydenalustavatutkimusagenda.THLtoimiikyseisenohjelmanhallintokomiteassapuheenjohtajana.Useassaalatyöryhmässäonmyösjäseniävalmis-telemassastrategistatutkimusagendaa.

THL:nvaikuttavuussaavutuksiaväestönhyvinvoinninjaterveydenedistämisessä,sairauksienjasosiaalistenongelmienehkäisemisessäsekähyvinvointi-jaterveyserojenkaventamisessa

THLonylläpitänytjakehittänytväestönterveydenjahyvinvoinninväestötasoisiaseurantajär-jestelmiä,joistasaadaantietoaterveyskäyttäytymisen,biologistenriskitekijöiden,ravitsemuksen,terveydentilan,sairauksiensekäniihinvaikuttavientekijöidenmuutoksista.Näistäväestötutki-


muksistasaadaantieto,jotaeiolemahdollistasaadakerätyistätilastoista.Näitäaineistojaonlaajastikäytettyterveyspolitiikanjaohjelmiensuunnittelussajaarvioinnissa.NämäseurantajärjestelmätovatSuomessaerityisenpitkällekehittyneetjaniitäonkäytettymallinauseidenmuidenmaidenjärjestelmiäkehitettäessämmEU:nrahoittamissaprojekteissa.

Tutkimustieto on pyritty saamaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. THL:n tutki-mustiedonjaasiantuntemuksenavullaontuettuuseidenkansallistenohjelmiensuunnittelua,toimeenpanoajaarviointia(mm.Alkoholiohjelma,Diabeteksenehkäisyohjelma,Astmajaal-lergiaohjelma,sydän-javerisuonitautienehkäisytyö,Terveys2015ohjelma,KASTE-ohjelmaa).Laitosonosallistunutuseidenkansallistenjakansainvälistensuositustenjaohjeistojenlaadintaankutenesim.ravitsemussuositukset,diabeteksenehkäisyjaKäypäHoito-ohjeet.Laitosonosallis-tunutmyösWHO:nei-tarttuvientautienstrategianjatoimeenpanosuunnitelmankehittämiseen.

Uusintatietoajahyviäkäytäntöjäonpyrittysaamaantehokkaaseenkäyttöönmyöslukuistenseminaarien jakoulutustilaisuuksienkautta.Esim.Alkoholiohjelmankulunutnelivuotiskausipäätettiinloppuseminaariin,missäesiteltiinpäihdehaittojenehkäisynkehitettyjähyviäkäytäntöjä.KansallisiaterveydenjahyvinvoinninasiantuntijoitakoulutettiinValtakunnallisillaKansanter-veyspäivilläjaLastenvalvojapäivillä.

Perinteisenpainetunmedialisäksilaitoksenverkkosivutovatvoimakkaastikehittyneetjasaaneetpaljonkäyttäjiä.RavitsemuksenFINELI-sivullakäydään1,5miljoonaakertaavuodessa,alkoholisivullaNeuvoaAntavat,sydänriskiäarviovillaFINRISKI-sivullajaTapaturma-sivullakymmeniätuhansiakäyntejävuodessalaitoksenperussivujenlisäksi.

Vaikkakäytettävissäolevantiedonhyödyntäminenonlaitoksenkeskeinentavoite,tarvitsem-meuuttajamonipuolistatieteellistätietoaterveydenjahyvinvoinninedistämiseksi.YhteistyössäValtiontaloudellisentutkimuskeskuksenjaItä-Suomenyliopistonkanssalaaditussaraportissaarvioitiin,ettäpäivittäistavarakaupoissamyytävien juomienalkoholipitoisuudenalentaminenvähentäisialkoholiehtoisiakuolemia350:llävuodessa.

Vuonna2011julkaistiinuuttatietoaerityisestikohonneenverenpaineenhoidosta,diagnos-tiikastajageneettisestätaustasta,muttamyösmuidenkeskeistenkansantautiengenetiikasta.Syö-vänehkäisytutkimuksen(SETTI)aineistossaosoitettiinettäruoankeskimääräinenglykeeminenindeksi/kuormaeiollutyhteydessädiabetesriskiin.Edelleenyhteistyöhankkeissalöydettiinuusiaeturauhasenjavirtsarakonsyöpäänsekämunuaisyöpäänyhteydessäoleviapolymorfioita.THLjatkoilihavuudenriski-jasuojatekijöidentutkimusta.Sairauksienvarhaiseenohjelmoitumiseenliittyvissätutkimuksissaonselvitettyennenaikaisestisyntyneidenlastenterveyttäaikuisiässäjalapsuusiänkasvunvaikutustamm.ikääntymiseenliittyviinmuutoksiin.

THL:nvaikuttavuussaavutuksiaväestönterveydensuojelussasekäbiologistenjakemiallistenuhkienjariskienennakoinnissajaehkäisyssä

Rokotusten toteutumisen ja vaikutusten seurannassa merkittäviä edistysaskeleitaRokotusohjelman hyötyjen ja haittojen seurantaan on vanhojen työkalujen rinnalle pitkäänkaivattu terveydenhuollon rekistereistä kattavasti tehtävää tiedonkeruuta. Valtakunnallisenrokotusrekisterinkehittämisessäedistyttiinratkaisevasti,kunvuosien2009–11rokotustietojenkeruuperusterveydenhuollonrekistereistäväestöltäänpuoltaSuomeavastaavaltaalueeltaonnis-tui.Rokotuskattavuusonnäidentietojenmukaanpysynyttasaisenakausi-influenssarokotuksialukuunottamatta. Koko Suomesta kerättyjä tietoja väestön pandemiarokotuksista käytettiintalven 2009–10 influenssapandemian torjuntaan käytetyn Pandemrixrokotteen yllättävän va-kavanhaittavaikutuksen,narkolepsian,selvitystyössä.THLosoittikattavassaepidemiologisessatutkimuksessaensimmäisenämaailmassaPandemrix-rokotteenjanarkolepsianvälisenyhteyden.

THL palveli ympäristöterveyden ongelmatilanteissaVuonna2011oliuseitamerkittäviäympäristöterveyteenliittyviäongelmatilanteitataiasiantuntija-tarpeitasekälukuisamääräpienempiäongelmatilanteita,joidenhoitoonTHLkeskeisestiosallistui


(mm.IslanninGrimsvötn-tulivuorenpurkauksentuhkapölynkulkeutuminenEtelä-Suomeen,erityisenvaikeakatupölyaika,terveys-jahyvinvointinäkökohtienhuomiointipääkaupunkiseudunjätevoimalanrakentamisessasekätuulivoimarakentamisessa).Kesän2011hellejaksoonliittyenTHL:naiempienvuosienaktiivisenvaikuttamisenmyötätiedostuvälineidensävyhelteestäker-rottaessaoliselvästimuuttunut,janytmyösterveyshaitoistavalistettiinhetihellejaksonalkaessa.

Tartuntatauteja torjuttiin onnistuneestiTHLylläpitiajantasaistakuvaaväestöntartuntatautitilanteenkehityksestäjaepidemioista.Vuonna1995 toimintansa alkaneen valtakunnallisen tartuntatautirekisterin ilmoitusten kertymä ylittimiljoonanrajan,jarekisteritietoakäytettiinlisääntyvästimonipuolisessatutkimustyössämyösTHL:n ulkopuolisten tahojen toimesta. THL koordinoi uuden elintarvike- ja vesivälitteistenepidemioidensähköisenepäilyilmoitusjärjestelmäntoimintaajaosallistuilukuisiinkansallisiinjakansainvälisiinepidemiaselvityksiin.PandemiankokemuksiinperustuenTHLkehittiperus-terveydenhuollon tietojärjestelmiin perustuvaa ajantasaista käyntisyyseurantaa epidemioidenvarhaiseksihavaitsemiseksi.Laitososallistui laaja-alaisestiEuroopantautikeskuksen(ECDC),EU:nkomission(DGSanco)sekäWHO:ntartuntatautienseuranta-jatorjuntatoimintaan.

THL:nvaikuttavuussaavutuksiasosiaali-jaterveyspalvelujensaatavuuden,laadunjavaikut-tavuudentutkimisessajakehittämisessä

THL tuki vahvasti palvelujärjestelmän kehittämistäTHL on osallistunut suurten sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten järjestelmämuutostentaustavalmisteluunjatukenutkeskeistenkansallistenohjelmientoteutusta.THLontarjonnutasiantuntijatukeasosiaali- ja terveydenhuollonkeskeiselle lainsäädäntövalmistelulle(mm.so-siaalihuoltolaki, aluekokeilulaki, järjestämislaki, vanhuspalvelulaki) ja osallistunut keskeisestiasiantuntija-aineistojen tuottamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisvaihtoehtojenarviointiin.THLtuottiValtioneuvostonkansliantoimeksiannostaTalousneuvostolleselvityksensosiaali-jaterveydenhuollonrahoitusjärjestelmänkehittämisestä.Siinäkonkretisoitiinaiemminsosiaali-jaterveysministeriöllelaadittuaehdotustamonikanavarahoituksenkehittämisestä.

Valtion koulukotitoiminnan uudistaminen aloitettiinValtionkoulukotienhallinnollisenrakenteenuudistamisenjatuottavuudentehostamisenselvitys-työvalmistui.Toteutettavanuudistuksenkeskeisiätavoitteitaovat:1)koulukotienpalvelutarjonnanselkeyttäminenjayhdenmukaistaminen,2)valtionkoulukotienjaTHL:neriasiantuntijuusaluei-denyhteistyöntiivistäminenja3)koulukotienosallistaminenTHL:nstrategiseentyöhön.Valtionkoulukotien ja vankilan perheosaston uusi yhteinen johtokunta aloitti toimintansa 8/2011 jakoulukodeillevalittiinyhteinenjohtaja.

Mieli-hankkeen toimeenpano edennyt hyvinMielenterveys-japäihdepalvelujenrakennettajasisältöäkehitettiinpitkäjänteisestivaltakunnalli-sestijaalueellisestisekäyksittäistenkuntienjajärjestöjenkanssaosanakansallistaMieli-hankettaerillisen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Toimeenpanon väliarvio käynnistettiin ja sevalmistuualkuvuodesta2012.Mieli-hankkeenneljästälaajastatavoitteestaensimmäinenonasi-akkaidenasemanvahvistaminenmm.lisäämälläasiakkaidenosallisuuttahoidossa,vähentämälläpakonkäyttöäjalisäämälläturvallisuutta.Toisenatavoitteenaonterveyttäedistävänjahäiriöitäehkäiseväntyönvahvistaminenerityisestisyrjäytymistäehkäisevienjamielenterveys-japäihde-ongelmienylisukupolvistasiirtymistäestäviensekäongelmienvarhaistatunnistamistatukevienohjelmien avulla. Kolmas tavoite on toimivan palvelukokonaisuuden luominen kehittämälläperus-jaerityistasonmielenterveys-japäihdepalveluitakokoelämänkaarenkattavaksi,lähellätarvitsijoitatoimivaksikokonaisuudeksi.Neljästavoiteonuusienohjauskeinojenkehittäminenmielenterveys-japäihdepalveluissa.


Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan ohjauksen haltuunottoTieto-osaston keskeisenä saavutuksena vuonna 2011 oli uuden sosiaali- ja terveydenhuollontietohallinnonoperatiivisenohjaustehtävänhallittuhaltuunottojasitävartenperustetunyksikön(OPER)toiminnankäynnistyminenaikataulussajatoiminnanvakiinnuttaminen.Vuoden2011aikanayksikköonjoaktiivisestiosallistunuteReseptinjaKanTa-arkistonvalmistelunohjauk-seen ja käyttöönoton edistämiseen. Lisäksi yksikkö valmisteli käyttöönoton tuen siirtymistäKuntaliitonvastuultajasosiaalihuollontietohallinnontehtäviensiirtymistäTikeSos-hankkeestaosaksiyksiköntoimintaahetivuoden2012alussa.Yksikönroolikansallisenatoimijanasaikinjomyönteistäpalautetta.

Koodistopalvelussa kyettiin turvaamaan KanTa-palvelujen edellyttämien koodistojen jaluokitustentuotanto.VM:nSADe-ohjelmanesiselvitystyöomahoito-jahyvinvointipalvelutpal-velukokonaisuuksistavalmistuijaloiperustanvuonna2012alkavalletoteutusvaiheelle.Vuonna2011 tehdyt terveyden- ja sosiaalihuollon tietoteknologiakartoitukset tarjoavat ajankohtaistaseurantatietoapalvelujärjestelmäntilanteesta.

Laadukkaan ja ajantasaisen tilasto- ja rekisteritiedon varmistaminenTilastotuotantojatkuirunsaanajajulkaisutoimintatapahtuivaltaosinviiveettä.Tilastotuotteidenerinomainenmedialäpäisevyysjatkui.Kansainvälisettilastoviranomaistehtävättietotoimituksi-neenhoidettiinaikatauluissaanjaosallistuttiinuseisiinkansainvälisiintilasto-jarekisteritoimenkehittämisryhmiin.

Vuodenaikanakatsastettiinkaikkitilasto-jarekisterituotteettiedonkeruun,aineistonkäsit-telynjaraportoinninkehittämisennäkökulmastajalaadittiinkehittämistoimillesuunnitelmat.Sähköiseentiedonkeruuseentehtiinjotoimintavuodenaikanaselkeitäuudistuksia,esimerkkeinäSosiaaliHilmo,toimeentulotuki,lastensuojelujasyntyneidenlastenrekisteri.Päihdehuollonhuu-measiakkaidentiedonkeruujärjestelmässätehtiinisokokonaisuudistus.RaportoinnissalisättiinCognos-tietokantaraporttienkäyttöä.RaskaudenkeskeytysrekisterintilastoraportinliitetaulukottoteutettiinensimmäisenkerranCognos-raportteina.

AvoHILMOn kehittämistyö jatkui ja tiedot ovat saatavilla pikaraportteina, tiivisteinä jakuutioina.Neuvola-asetuksenseurannassatarvittavientietojenkeruuonmahdollistaAvoHilmonkautta.AvoHilmontietosisältökattaamyösrokotustiedot.

Tietokantatuotteitakehitettiinaktiivisesti.SOTKAnettiintehtiin90uuttaindikaattoriajaval-mistelussaovatkeväällä2012lanseerattavaanHyvinvointikompassiintulevatuudetindikaattorit.SOTKAnetinpäihdeindikaattoreidenkokonaisuuttakehitettiintoimialatylittäneessäyhteistyössäjaSOTKAnettiintuliomaindikaattoriryhmä”Päihteetjariippuvuudet”.VastuutupakkatilastostasiirtyivuodenalussaTHL:llejaensimmäinentilastoraporttijulkaistiinaikataulussa.

Vuonna2011olihavaittavissayhteistyön selvää tiivistymistähorisontaalisestiTHL:neritoimialojenjaosastojenkanssa.Yhteistyötiivistyimyöstilastotoiminnanjatietohallinnonkehit-tämiseenosallistuviensidosryhmienkanssasekävaltakunnallisestiettäkansainvälisesti.Tietova-rantojenkäytönedistämistäyhteistyössäpainotettiinmyöstietovarantojenkäytönkehittämiseksikäynnistetyissätyöryhmissä,kutenTIEHYT(THL:nstrategiatyö)jaSOTERKO-yhteenliittymä.


1.3 Toiminnallinen tehokkuus

Tuottavuus

Toiminnallinen tavoite 2011

Tulostavoite 2011

Toteuma 2009–2011 Tulosanalyysi ja arvio

Tuottavuuden parantaminen

Tuottavuus-mittarit määritelty ja käytössä.

Tuottavuus kasvanut tulossopimus-kaudella

Tuottavuusmittauksen toteuttaminen viiväs-tyy edelleen, koska laitoksen talousjärjes-telmät eivät vielä mah-dollista tarvittavien laskelmien tuottamista. Tuottavuusmittaukseen on kytkeytynyt Sek-toritutkimuslaitosten johtajien neuvoston TUNEn laitosten ku-vaamis- ja mittaamis-hanke, jonka puitteissa on työstetty valtion asiantuntijalaitosten yhteistä mittaristoa

Taloushallinnon järjestelmi-en kehittäminen ja kirja-uskäytäntöjen vakiinnut-taminen tullee vaatimaan edelleen arvioitua enemmän työtä. On todennäköistä, että tuottavuutta ei ole kaikilta osin mahdollista seu-rata yhden tuottavuusindi-kaattorin avulla, vaan THL:n on edelleen käytettävä raportoinnissa tuottavuuden sijaissuureita. Sijaisuureita (htv) käytetään mm. talous-arviossa. (4)

ks. Edellinen kohta. Viivästy-misestä raportoitiin STM:lle puolivuotisraportoinnin yhteydessä. (3)

Hankintatoi-men ohjeet otettu käyt-töön. Hankin-tatoimi toimii tehokkaasti.

Hankintaohje otettiin käyttöön jo vuonna 2009. Hankintatoimi on toiminut jo vuodes-ta 2009 talousyksikön yhteydessä. Hankinta-toimen tehokkuuteen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota.

Toiminnallinen tavoite on toteutettu sovitusti. (4)

Tuottavuusvähennykset (kumulatiiviset)

Budjettira-hoitteinen toiminta - 66 htv v. 2011 mennessä

Yhteisrahoit-teinen toimin-ta / maksulli-nen toiminta - 73 htv v. 2011 mennessä

Tuottavuusohjelman mukainen htv-tavoite THL:lle oli 1211 htv:tta (sisältäen VM:n hyväk-symät lisäykset). Vuo-den 2011 toteuma oli 1230 htv:tta. Htv-tavoi-te ylittyi 19 htv:lla, sillä THL toteutti toiminta-vuoden aikana erittäin laajan Terveys2011-väestötutkimuksen, johon palkattiin 6 kk määräaikaisiin työteh-täviin 76 kenttätutkijaa (vaikutus 33 htv:tta) .

Tuottavuusohjelman edellyt-tämä htv-vähennys toteutui sovitusti, mikäli THL:n toteu-masta vähennetään vuodelle 2011 ajoittunut tilapäinen htv:n kasvu. (4)

Valtion matkustus-strategia on toimeenpantu.

Valtion matkustus-strategian linjaukset ja toimenpiteet on nivottu osaksi THL:n toimintakäytäntöjä ja sisäisiä ohjeita (mm. matkustusohje, matka-tiimin perustaminen).

Toteutui sovitusti. (4)


Taloudellisuus


Tulostavoite 2011

Toteuma 2009–2011 Tulosanalyysi ja arvio

Kustannustietoisuuden lisääminen

Kustannukset esitetty suori-te-ryhmittäin.

Suoriteryhmittäiset kustannukset ovat selvillä ja raportoita-vissa. Yli 10 000 euron vuosimyynnin suorit-teiden kustannukset on mahdollista eritellä suoritteittain. Yli 10 000 euron vuosi-myynnin suoritteiden hinnoittelulaskelmat on tarkistettu ja samal-la kiinnitetty huomiota kustannusten kohden-tamiseen.

Pitkänaikavälin tavoite toteutui sovitusti. (4)

Kannattavuus ja kustannusvastaavuus


Tulostavoite 2011

Toteuma 20092011 Tulosanalyysi ja arvio

Maksullisen palvelutoiminnan kannattavuus

Maksullisen toiminnan kus-tannusvastaa-vuuslaskelmat luotettavia ja ohjeistus ajan tasalla.

. THL jatkoi kehittämis-toimenpiteitä, joilla korjattiin vuoden 2009 tilintarkastuskertomuk-sen epäkohtia.

Toteutunut sovitusti. (4)

Maksullisen palvelu-toiminnan tulot kattavat kustannukset ja toiminnasta syntyvä ylijää-mä käytetään seuraavana vuonna tuote-kehitykseen ja investointeihin

Maksullisen palvelu-toiminnan kustannus-vastaavuus 102 %

Maksullisen palvelutoi-minnan kustannusvas-taavuus oli 97 %

Maksullisen palvelutoimin-nan kustannusvastaavuus oli lähes tavoitteenmukainen. Muutaman suuren projektin laskutusviiveen takia mak-sullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus painui alle tavoitellun. (3)

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus


Tulostavoite 2011


Kokonaisrahoitusmalli

Tavoitteena on kokonais-rahoitusmallin käyttöönotto VM:n asetta-man hanke-rahoituksen yhdenmukais-tamistyöryh-män esitysten mukaisesti.

THL budjetointimalli on tehty kokonaiskus-tannusmallia tukevaksi. Jo vuodesta 2010 alka-en THL:n budjetointi on tehty hankerahoi-tuksen yhdenmukaista-mistyöryhmän esitysten mukaisesti. Kokonais-rahoitusmallin vakiin-tumista edesauttaisi mikäli THL:n suurin rahoittaja STM.

Jo vuodesta 2010 alkaen THL:n budjetit on tehty kokonaiskustannusmallin mukaisesti. (4)


1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus

THL:nkirjanpitoyksikönvuoden2011tuotot117034(1000€)jakaantuvatallaolevantaulukonmukaisestiTHL:n,valtionmielisairaaloidenjavaltionkoulukotientuottoihin.

THL:n kirjanpitoyksikön tuotot yhteensä

Tuotot laitoksittain

Osuus tuotoista Osuus tuotoista Osuus tuotoista

20111 000 €

% 20101 000 €

% 20091 000 €

%

THL ilman alaista hallintoa

41 215 35 % 38 904 35 % 32 215 31 %

Mielisairaalat 54 502 47 % 53 711 48 % 51 462 49 %

Koulukodit 21 317 18 % 19 496 17 % 20 714 20 %

Tuotot yhteensä 117 034 100 % 112 111 100 % 104 391 100 %

THL:ssä tulot ja menot kohdennetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti kustannuslajeittainkustannuspaikoillejaosaprojekteille.

Erilliskustannuksetovatosaprojektienaiheuttamiavälittömiäkustannuksia.Kokonaiskus-tannukset sisältävät toimialoille vyörytetyt tukitoimintojen kustannukset eli osuuden THL:nyhteiskustannuksista.Osa tukitoimintojenkustannuksistaonkohdistettumaksulliseen jayh-teisrahoitteiseentoimintaan.


Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön toiminnan kustannusvastaavuudesta vuonna 2009–2011

Nettobudjetoitu maksullinen

toiminta2011

1 000 €

Bruttobudjetoitu maksullinen

toiminta2011

1 000 €

Yhteisrahoitteinen

toiminta2011

1 000 €

Toiminta yhteensä

20111 000 €

Toiminta yhteensä

20101 000 €

Toiminta yhteensä

20091 000 €

TUOTOT

- maksullisen/yhteisrah. toim. tuotot

80 447 70 26 570 107 087 103 509 100 747

- muut tuotot 3 871 0 7 818 11 689 10 018 10 091

= tuotot yhteensä 84 318 70 34 388 118 776 113 527 110 838

KUSTANNUKSET

- aineet, tarvikkeet, tavarat

5 966 40 874 6 880 7 072 7 259

- henkilöstökustan-nukset

59 909 4 17 121 77 034 76 566 74 888

- vuokrat 6 752 0 182 6 934 7 037 7 093

- palvelujen ostot 7 541 1 5 461 13 003 12 284 12 585

- muut erilliskustan-nukset

1 754 1 6 426 8 181 3 700 3 324

= erilliskustannukset yhteensä

81 922 46 30 064 112 032 106 659 105 149

KÄYTTÖJÄÄMÄ 2 396 24 4 324 6 744 6 868 5 689

- tukitoimintojen kus-tannukset

2 040 0 8 779 10 819 9 652 10 309

- poistot 434 0 95 529 684 1 081

- korot 29 0 0 29 28 154

= osuus yhteiskustan-nuksista yhteensä

2 503 0 8 874 11 377 10 364 11 544

Kokonaiskustannukset yhteensä

84 425 46 38 938 123 363 117 023 116 693

Ylijäämä (+)/Alijää-mä (-)

-107 24 -4 550 -4 657 -3 496 -5 855

Kustannusvastaa-vuus-%

100 % 152 % 88 % 96 % 97 % 95 %

HTV:t 1 213 0 315 1 528 1 489 1 557

*THL:lläonkirjausoikeusmomenteille24.20.66,28.60.01,29.90.50,32.30.51ja35.01.04.Momenteillekirjatutkustannuksetesitetäänvastaavastitässälaskelmassatuottoina.


THL:nkaikkituototjakustannuksetjakaantuvatallaolevantaulukonmukaisestitoimialoittain.THL:norganisaatiorakenteennimetjalyhenteetonselvitettyliitteessä18.

THL:n tuotot ja kustannukset toimialoittain vuonna 2011

TA011 000 €

TA021 000 €

TA031 000 €

TA041 000 €

Tieto1 000 €

Kiva1 000 €

Tema1 000 €

Yhteensä20111 000 €



Tuotot

Maksullisen toiminnan tuotot 110 1 564 1 819 1 261 110 2 762 7 626 8 009 8 301

Yhteistoiminnan tuotot 5 369 12 257 7 445 4 365 3 767 975 34 178 31 115 29 831

Muut tuotot 5 9 76 60 3 153 460 147

Tuotot yhteensä 5 484 13 830 9 340 5 686 3 880 3 737 41 957 39 584 38 279

Kustannukset

Aineet, tarvikkeet, tavarat 367 1 058 15 028 662 49 55 2 17 221 8 139 15 115

Henkilöstökustannukset 7 833 12 025 14 865 16 535 4 765 1 427 213 57 663 55 343 50 320

Vuokrat 170 81 81 1 003 10 36 0 1 381 1 036 315

Palvelujen ostot 671 2 637 1 395 10 439 1 932 1 602 2 18 678 18 521 9 705

Muut erilliskustannukset 780 1 323 762 814 1 207 621 4 5 511 4 527 4 299

Poistot 1) 29 389 442 28 81 21 0 990 1 161

Vähennetään toimialojen sisäisen hallinnon kustannukset

-967 -1 081 -791 -1 624 -303 0 0 -4 766 -4 097 -3 898

Erilliskustannukset yhteensä 8 883 16 432 31 782 27 857 7 741 3 762 221 106 210 84 630 75 856

Osuus yhteiskustannuksista

Tukitoimintojen kustannukset

Toimialojen sisäinen hallinto 967 1 081 791 1 624 303 0 0 4 766 4 097 3 898

Johto 380 579 752 575 195 51 0 2 532 1 353 1 772

Strategia 114 173 225 172 58 15 0 757 871 788

Viestintä 550 839 1 089 832 282 74 0 3 666 3 931 4 365

Ypal 2 055 3 136 4 071 3 109 1 054 277 0 13 702 11 998 12 512

TKIN 0 0 0 0 0 0 0 0 0 465

Vuokrat ja kiinteistökustannukset 1 383 2 109 2 739 2 092 709 186 0 9 218 10 509 11 117

Poistot 56 86 111 85 29 8 0 375 543 1 414

Korot 165 252 328 250 85 22 0 1 102 984 2 184

Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 5 669 8 255 10 105 8 738 2 714 633 0 36 114 34 286 38 515

Kokonaiskustannukset yhteensä 14 552 24 687 41 887 36 595 10 455 4 395 221 132 792 118 916 114 371

HTV:t 185 282 366 279 95 25 0 1 232 1 192 1 239

1) Poistojen kohdennusperusteita on muutettu vuodesta 2009.* Sisältää laskennalliset korkomenot yhteensä 1,1 miljonaa euroa. Tukitoiminnoille kirjatut tuotot ja kustannukset on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Toimialan 3 kustannusten osaltaaineet ja tarvikkeet sisältävät rokotehankintoja 16,8 miljoonaa euroa sekä niistä tehdyn varaston muutoskirjauksen 3,3 miljoonaa euroa (varas-ton kasvu). Rokotehankinnat kirjataan omallemomentilleen 33.70.20, joten ne eivät lisää THL:n toimintamenomomentin käyttöä.


SeuraavassataulukossaonesitettyTHL:nhenkilötyövuodettoimialoittainjatoiminnoittain.

THL:n henkilötyövuodet rahoituslähteittäin ja toimialoittain

Budjetti-rahoitus

Yhteis-rahoitteinen toiminta

Maksulli-nen palve-lutoiminta

Tukitoi-minnot

Yhteensä 2011

Yhteensä 2010

Yhteensä 2009

Hyvinvointi- ja terveys-politiikat -toimiala

77 64 0 16 156 107 92

Hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisen toimiala

141 76 11 9 238 239 284

Terveyden suojelun toimiala

191 96 14 7 309 326 343

Sosiaali- ja terveyspal-velut -toimiala

173 46 3 15 236 232 230

Tieto-osasto 54 23 0 3 80 71 63Kansainväliset asiat 2 7 10 1 21 21 25Johto 3 3 2 1Johtaminen, strategia ja tavoitteet

9 9 11 10

Yhteiset palvelut 130 130 134 129Viestintä ja vaikutta-minen

50 50 48 51

Sijoittumattomat hen-kilöt 1)

1 11

638 312 39 242 1 231 1 192 1 239

1) Sisältää vuoden 2009 osalta myös Tutkimuksesta kehittämiseen ja innovaatioihin –yksikön (TKIN)


1.3.2 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus

THL-kirjanpitoyksikönmaksullisetsuoritteetonmääriteltyasetuksissa1049/2008,1132/2001ja1133/2001.Tuotteethinnoitellaanliiketaloudellisinperiaatteinjatavoitteenavuonna2011onollutse,ettämaksullinentoimintaonkannattavaakokonaiskustannusmallinmukaisestitarkas-teltuna.Seuraavanataulukko,jossaonkokokirjanpitoyksikönmaksulllisenpalvelutoiminnankustannusvastaavuuslaskelmatvuodelta2011.

THL:nkirjanpitoyksikönmaksullisentoiminnankustannusvastaavuusvuonna2011oliedellisenvuodentapaan100%,Maksullisentoiminnanalijäämäkirjanpitoyksikössäoli-86tuhattaeuroa(vuonna2010 tulosoli -198 tuhattaeuroa).Valtionmielisairaaloidenmaksullisen toiminnantulosoliylijäämäinen49tuhattaeuroa,valtionkoulukotienmaksullisentoiminnantulosoliyli-jäämäinen109tuhattaeuroajaTHL:nmaksullisentoiminnantulosolipuolestaanalijäämäinen-244tuhattaeuroa.

Yhteenveto THL:n kirjanpitoyksikön maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta 2009–2011

Nettobudjetoitu maksullinen

toiminta2011

1 000 €

Bruttobudjetoitu maksullinen toiminta

20111 000 €

Maksullinen toiminta yhteensä

20111 000 €


20101 000 €


20091 000 €

TUOTOT - maksullisen/yhteis-rah. toim. tuotot

80 447 70 80 517 78 279 76 242

- muut tuotot 3 871 0 3 871 4 000 4 093= tuotot yhteensä 84 318 70 84 388 82 279 80 335KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet, tavarat

5 966 40 6 006 6 081 6 124


59 909 4 59 913 58 557 56 893

- vuokrat 6 752 0 6 752 6 808 6 169- palvelujen ostot 7 541 1 7 542 6 847 7 242- muut erilliskustan-nukset

1 754 1 1 755 1 621 1 876


81 922 46 81 968 79 914 78 304

KÄYTTÖJÄÄMÄ 2 396 24 2 420 2 365 2 031- tukitoimintojen kustannukset

2 040 3 2 043 1 978 1 374

- poistot 1) 434 0 434 557 719- korot 29 0 29 28 154= osuus yhteiskustan-nuksista yhteensä

2 503 3 2 506 2 563 2 247

Kokonaiskustannuk-set yhteensä

84 425 49 84 474 82 477 80 551

Ylijäämä (+)/Alijää-mä (-)

-107 21 -86 -198 -216


100 % 143 % 100 % 100 % 100 %

HTV:t 1 213 0 1 213 1 210 1 240

1) Poistot sisältävät vain mielisairaaloiden ja koulukotien poistot, koska THL:n osaltapoistot on huomioitu kokonaiskustannusmallin mukaisessa yleiskustannuskertoimessakohdassa tukitoimintojen kustannukset


THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 2009–2011

MAKSULLINENTOIMINTA

Nettobudjetoitu20111 000 €

Bruttobudjetoitu20111 000 €








TUOTOT - maksullisen toimin-nan myyntituotot

7 626 70 7 696 8 009 392 8 401 7 708 593 8 301

- maksullisen toimin-nan muut tuotot

0 0 0 0 0 0 0 0 0

= tuotot yhteensä 7 626 70 7 696 8 009 392 8 401 7 708 593 8 301KUSTANNUKSET - aineet, tarvikkeet, tavarat

1 077 40 1 117 1 112 177 1 289 789 360 1 149


2 325 4 2 329 2 116 8 2 124 2 503 8 2 511

- vuokrat 72 0 72 450 0 450 94 0 94- palvelujen ostot 2 093 1 2 094 2 120 16 2 136 2 331 5 2 336- muut erilliskustan-nukset

508 1 509 508 1 509 625 19 644


6 075 46 6 121 6 306 202 6 508 6 342 392 6 734

KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 551 24 1 575 1 703 190 1 893 1 366 201 1 567- tukitoimintojen kustannukset

1 814 3 1 799 7 1 267 0 1 267

- poistot 1) 0 0 0 0 51 0 51- korot 2) 2 0 4 0 79 0 79= osuus yhteiskustan-nuksista yhteensä

1 816 3 1 819 1 802 7 1 809 1 397 0 1 397


7 891 49 7 940 8 108 209 8 317 7 739 392 8 131

Ylijäämä (+)/Alijäämä (-)

-265 21 -244 -99 183 84 -31 201 170


97 % 143 % 97 % 99 % 188 % 101 % 100 % 151 %

102 %

HTV:t 39 39 34 34 45 45

1) Poistot sisältyvät laskennallisiin tukitoimintojen kustannuksiin. Laskentatapaa on muutettu vuodesta 2009.2) Korko on laskettu vain käyttöomaisuudelle, koska lähes koko vaihto-omaisuus on rokoteohjelman mukaisia rokotteita (ei maksullista).Laskentatapaa on muutettu vuodesta 2009.

THL:nmaksullisentoiminnantiedot

SeuraavaksionesitettyTHL:nmaksullisentoiminnankustannusvastaavuuslaskelmavuodelta2011.

THL:nmaksullisentoiminnantuototolivatyhteensä7,7miljoonaaeuroa,mistälaskuaedellis-vuoteenoli0,7miljoonaaeuroa.Toiminnanalijäämäkasvoi-244tuhanteeneuroon.Alijäämänkasvuunvaikuttierityisestihyvinkannattavanbruttobudjetoidunmaksullisentoiminnanpienivolyymi vuonna 2011. Tukitoimintojen kustannukset kohdistettiin toiminnalle kokonaiskus-tannusmallin mukaisesti yleiskustannuskertoimen (78 % henkilöstökuluista) avulla. Vuonna2009nämäkustannuksetkohdistettiin toiminnanhtv-määränavulla.Maksullisen toiminnankustannusvastaavuusoli97%,mikäalittaatavoitteen102%viidelläprosentilla.


EdelläesitetynTHL:nmaksullisentoiminnantunnusluvutvuodelta2011.THL:nmaksullisentoiminnantuototjakustannusvastaavuusalittavattavoitteen.

THL:n maksullisen toiminnat tuotot asiakasryhmittäin 2009–2011

Asiakasryhmät

20111000 €

20101000 €

20091000 €

Tuotot kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 852 1 399 1 573Tuotot kotitalouksilta 66 89 111Tuotot elinkeinoelämältä 1 171 2 125 1 514Tuotot EU:lta 347 1 139 1 672Tuotot valtion virastoilta ja laitoksilta 1 311 1 400 1 207Muut tuotot liiketaloudellisesti hinnoiteltavis-ta suoritteista

2 946 2 249 2 241

Muut tuotot julkisoikeudellisista suoritteista 3 1 1Tileistä poistot 0 -1 -19Yhteensä 7 696 8 401 8 300

THL:n maksullisen toiminnan tunnusluvut 2009–2011

TUNNUSLUVUT

Toteutunut2011

1000 €

Tavoite2011

1000 €

Toteutunut2010

1000 €

Toteutunut2009

1000 €

Tuotot 7 696 8 400 8 401 8 301Erilliskustannukset 6 121 8 250 6 508 6 734Käyttöjäämä 1 575 150 1 893 1 567Osuus yhteiskustannuksista 1 819 1 809 1 397Kokonaiskustannukset 7 940 8 250 8 317 8 131Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) -244 150 84 170Yli-/Alijäämä % tuotoista -3 % 2 % 1 % 2 %Kustannusvastaavuus % 97 % 102 % 101 % 102 %Maksullisen toiminnan HTV 39 34 45


Maksullisentoiminnantiedotmielisairaaloistajakoulukodeista

Mielisairaalat

Valtionmielisairaalat,NiuvanniemensairaalajaVanhanVaasansairaala,rahoittavattoimintansapääasiassa kunnilta perittävillä hoitomaksuilla. Mielentilatutkimukset ovat myös maksullistatoimintaa.

Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat sairaaloittain 2009–2011

Niuvanniemen sairaala

Toteutuma2011

1000 €

Vanhan Vaasan sairaala

Toteutuma2011

1000 €

Mielisairaalat

yhteensäToteutuma

20111000 €

Mielisairaalat

yhteensäTavoite

20111000 €

Mielisairaalat

yhteensäToteutuma

20101000 €

Mielisairaalat

yhteensäToteutuma

20091000 €

TUOTOTMaksullisen toiminnan tuototmaksullisen toiminnan myyntituotot

36 759 16 814 53 573 54 057 52 448 50 189

- maksullisen toiminnan muut tuotot

569 164 733 1 088 1 112 1 120

Tuotot yhteensä 37 328 16 978 54 306 55 145 53 560 51 309KUSTANNUKSETMaksullisen toiminnan erilliskustannukset- aineet, tarvikkeet ja tavarat

2 069 1 137 3 206 3 355 3 378 3 526

- henkilöstökustannuk-set

29 617 12 720 42 337 43 067 41 642 39 683

- vuokrat 2 815 1 547 4 362 4 341 4 207 3 915- palvelujen ostot 2 191 1 145 3 336 3 369 3 259 3 265- muut erilliskustannuk-set

330 223 553 484 520 535

Erilliskustannukset yhteensä

37 022 16 772 53 794 54 616 53 006 50 924

KÄYTTÖJÄÄMÄ 306 206 512 529 554 385Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuk-sista- tukitoimintojen kus-tannukset

69 30 99 71 80 31

- poistot 212 130 342 373 378 390- korot 13 9 22 33 23 55Osuus yhteiskustannuk-sista yhteensä

294 169 463 477 481 476


37 316 16 941 54 257 55 093 53 487 51 400

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄ-MÄ (-)

12 37 49 52 73 -91

YLIJÄÄMÄ (+) / ALI-JÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN

12 37 49 52 73 -91

Kustannusvastaavuus % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


Valtiontalousarviossaonmielisairaaloidenkannattavuustavoitteeksiasetettu,ettätuotoillaka-tetaantoiminnastaaiheutuvatkustannuksetilmanvoitontavoittelua.Valtionmielisairaaloidenylijäämävuodelta2011on49tuhattaeuroa,jokajäätulossopimustenmukaisestatavoitteestavain3tuhattaeuroa.Valtionmielisairaaloidentuototjäivättavoitteesta839tuhattaeuroajavastaavastikokonaiskustannuksetjäivätalletavoitelluntason836tuhattaeuroa.

Valtion mielisairaaloiden maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 20092011


Toteutuma2011

1000 €


Toteutuma2011

1000 €

Mielisairaalat yhteensä

Toteutuma2011

1000 €

Mielisairaalat yhteensäTavoite

20111000 €

Mielisairaalat yhteensäToteutuma

20101000 €


Toteutuma2009

1000 €

Toiminnan tuotot 37 328 16 978 54 306 55 145 53 560 51 308

Kokonaiskustan-nukset yhteensä

37 316 16 941 54 257 55 093 53 487 51 400

Ali- tai ylijäämä 12 37 49 52 73 -92

Ali- tai ylijäämä % tuotoista

0,0 % -0,8 % 0,1 % 0,1 % 0,1 % -0,2 %

Tuotot % kustan-nuksista

100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 %


Valtionkoulukodit

ValtionkoulukotientoimintarahoitetaanpääasiassakuntienmaksamillahoitopäiväkorvauksillajakoulukodeissaannettavanperusopetuksenjamuuhunopetukseensaatavallaOpetusministeriönrahoituksella.Opetushallituksenmaksamatkorvauksetperustuvatlaskennallisiinyksikköhintoi-hin,jotkaopetusministeriömäärääjavaltioneuvostovahvistaavuosittain.Opetushallitukseltasaatavanrahoituksenmääräperustuulaskentapäivinä(20.1ja20.9)olevaanoppilaslukumäärään.Laskentapäivienvälillätapahtuvavaihteluvaikeuttaakoulukotientaloudensuunnittelua.

Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat 2009–2011

Toteutuma2011

1000 €

Tavoite2011

1000 €

Toteutuma2010

1000 €

Toteutuma2009

1000 €

TUOTOTMaksullisen toiminnan tuototmaksullisen toiminnan myynti-tuotot

19 248 18 235 17 430 17 752

- maksullisen toiminnan muut tuotot - Opetushallituksen osuus tuotoista

1 640 0 1 681 2 656

- Valtiovarainministeriön osuus tuotoista

1 062 0 926

- muut tuotot 436 3 050 281 317Tuotot yhteensä 22 386 21 285 20 318 20 725KUSTANNUKSETMaksullisen toiminnan erilliskus-tannukset- aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 683 1 403 1 266 1 449- henkilöstökustannukset 15 247 14 945 14 791 14 699- vuokrat 2 318 2 273 2 151 2 160- palvelujen ostot 2 112 1 626 1 452 1 641- muut erilliskustannukset 693 642 592 697Erilliskustannukset yhteensä 22 053 20 889 20 252 20 646KÄYTTÖJÄÄMÄ 333 396 66 79Maksullisen toiminnan osuus yh-teiskustannuksista- osuus THL:n tukitoimintojen kus-tannuksista

127 96 99 66

- poistot 92 167 179 288- korot 5 17 5 20Osuus yhteiskustannuksista yh-teensä

224 280 283 374

Kokonaiskustannukset yhteensä 22 277 21 169 20 535 21 020YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 109 116 -217 -295Käytetty Maksuperustelain 7.1 §:n mukainen hintatukiYLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HIN-TATUEN JÄLKEEN

109 116 -217 -295

Käytettävissä ollut Maksuper.lain 7.1 §:n mukainen hintatukiKustannusvastaavuus % 100 % 101 % 99 % 99 %


Valtiontalousarviossaonkoulukotienkannattavuustavoitteeksiasetettu102%kustannusvas-taavuus.Valtionkoulukotienylijäämävuodelta2011on109tuhattaeuroa,jokajäätavoitteesta116tuhattavain7tuhattaeuroa.Valtionkoulukotientuototylittivättavoitteensa1,1miljoonallaeurollaeli5,2%:lla.Kokonaiskustannuksetylittävättavoitetasonmyös1,1miljoonallaeurolla.Vuoteen2010verrattunatuototnousivatlähes2,1miljoonaaeuroaeli10,2%.Kokonaiskustan-nuksetnousivatedellisvuodesta1,7miljoonaaeuroaeli8,5%.

Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuusvaihtelut johtuvat vai-keudestahinnoitella toimintakustannusvastaavastivastaamaanvuositasollaesiintyvääsuurtakysynnänvaihteluajalaskentapäivienvälillätapahtuvastaoppilasmääränvaihtelusta.Koulukotienkustannustietoisuuteenonkiinnitettyerityistähuomiota.Valtion koulukotien maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko 2009–2011

Toteutuma2011

1000 €

Tavoite2011

1000 €

Toteutuma2010

1000 €

Toteutuma2009

1000 €

Toiminnan tuotot 22 386 21 285 20 319 20 724Kokonaiskustannukset yhteensä

22 277 21 169 20 536 21 019

Ali- tai ylijäämä 109 116 -217 -295Ali- tai ylijäämä % tuotoista 0,5 % 0,5 % -1,1 % -1,4 %Tuotot % kustannuksista 100 % 101 % 99 % 99 %


Valtion koulukotien maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat koulukodeittain 2011

Harvialan koulukotitoteutuma

1000 €

Kasvun Yhteisöt

toteutuma1000 €

Lagmansgården

toteutuma1000 €

Limingan koulutus

keskustoteutuma

1000 €

Sippolan koulukotitoteutuma

1000 €

Vuorelan koulukotitoteutuma

1000 €

Koulukodit yhteensä 1000 €

TUOTOT

Maksullisen toi-minnan tuotot

- maksullisen toiminnan myyn-tituotot

1 740 4 867 2 098 3 911 3 270 3 362 19 248

- maksullisen toiminnan muut tuotot

- Opetushal-lituksen osuus tuotoista

152 496 162 263 304 263 1 640

- Valtiovarain-ministeriön osuus tuotoista

89 330 111 182 194 156 1 062

- muut tuotot 5 37 97 158 75 64 436

Tuotot yhteensä 1 986 5 730 2 468 4 514 3 843 3 845 22 386

KUSTANNUKSET

Maksullisen toiminnan erillis-kustannukset

- aineet, tarvik-keet ja tavarat

180 354 263 370 293 223 1 683

- henkilöstökus-tannukset

1 340 4 272 1 745 2 939 2 617 2 334 15 247

- vuokrat 239 667 116 517 411 368 2 318

- palvelujen ostot 158 431 198 416 311 598 2 112

- muut erilliskus-tannukset

99 197 32 176 121 68 693

Erilliskustannuk-set yhteensä

2 016 5 921 2 354 4 418 3 753 3 591 22 053

KÄYTTÖJÄÄMÄ -30 -191 114 96 90 254 333

Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuk-sista

- osuus THL:n tukitoimintojen kustannuksista

9 34 12 21 20 31 127

- poistot 17 25 8 24 8 10 92

- korot 1 1 1 1 0 1 5

Osuus yhteis-kustannuksista yhteensä

27 60 20 46 28 42 224

Kokonaiskustan-nukset yhteensä

2 043 5 981 2 374 4 464 3 781 3 633 22 277

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-)

-57 -251 94 50 62 212 109

Käytetty Maksu-perustelain 7.1 §:n mukainen hintatuki

YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) HINTATUEN JÄLKEEN

-57 -251 94 50 62 212 109

Käytettävissä ol-lut Maksuper.lain 7.1 §:n mukainen hintatuki

Kustannus-vastaavuus %

97 % 96 % 104 % 101 % 102 % 106 % 100 %


Vuonna2011valtionkoulukodeistaylijäämäätekivätkaikkimuutkoulukoditpaitsiHarvialajaKasvunYhteisöt.KasvunYhteisöjenalijäämäoli-251tuhattaeuroa,mikäonseuraustayhdenperhekodintoiminnanpäättymisestä,oppilasmääränvaihtelusta ja tilojensisäilmaongelmistaaiheutuneistaylimääräisistäkustannuksista.Vuorelankoulukodin tulosoli212 tuhattaeuroaylijäämäinen,mikäonpääosinseuraustavankilanperheosasto-toiminnankorkeastapaikkojentäyttöasteesta.Valtion koulukotien maksullisen toiminnan tunnusluvut koulukodeittain 2011

Harvialan koulukotitoteutuma

1000 €

Kasvun Yhteisöt

toteutuma1000 €

Lagmansgården

toteutuma1000 €

Limingan koulutus

keskustoteutuma

1000 €

Sippolan koulukotitoteutuma

1000 €

Vuorelan koulukotitoteutuma

1000 €

Koulukodit

yhteensä

1000 €

Toiminnan tuotot

1 986 5 730 2 468 4 514 3 843 3 845 22 386

Kokonais-kustan-nukset yhteensä

2 043 5 981 2 374 4 464 3 781 3 633 22 276

Ali- tai ylijäämä

-57 -251 94 50 62 212 110

Ali- tai ylijäämä % tuotoista

-2,9 % -4,4 % 3,8 % 1,1 % 1,6 % 5,5 % 0,5 %

Tuotot % kustannuk-sista

97 % 96 % 104 % 101 % 102 % 106 % 100 %


1.3.3 Yhteisrahoitteinen toiminta ja maksuton toiminta

Yhteisrahoitteisentoiminnankustannusvastaavuuslaskelmatovatallaolevassataulukossa.THL:lläonkirjaamisoikeusmuutamillemuidenvirastojenmomenteilleesim.UM:nlähialueyhteistyö–momentille.

Sisäistäkorkoaeiolehuomioituyhteisrahoitteisessatoiminnassa.

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ja kustannukset rahoituslähteittäin vuonna 2011(ei sisällä mielisairaaloita eikä koulukoteja)

Yhteisrahoitteinen toiminta

20111 000 €

20101 000 €

20091 000 €

Tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 20 520 16 950 17 852- EU:lta saatu rahoitus 4 181 4 613 3 724- muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 1 869 3 667 2 929- yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 7 604 5 877 5 326Tuotot yhteensä 34 174 31 107 29 831 Kustannukset Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet, tavarat 868 989 1 103 - henkilöstökustannukset 17 039 17 801 17 380 - vuokrat 182 229 904- palveluiden ostot 5 354 5 412 5 338 - muut erilliskustannukset 6 410 2 061 1 447 Erilliskustannukset yhteensä 29 853 26 492 26 172 Yhteisrahoitteisen toiminnan osuusyhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 6 443 5 212 6 090- poistot 95 127 362- muut yhteiskustannukset (vuokrat) 2 336 2 462 2 845Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 8 874 7 801 9 297 Kokonaiskustannukset yhteensä 38 727 34 293 35 469 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot -kustannukset -4 553 -3 186 -5 638 Kustannusvastaavuus % 88,2 90,7 84,1

HTV:t 312 279 317


Yhteisrahoitteisentoiminnanhtv:tvuonna2011olivat312,mistäkasvuaedellisvuoteenverrattunaon33htv.Kasvuonseuraustamuutamansuurenprojektinkäynnistymisestä.

THL:nsuurimmatyhteisrahoitteisentoiminnanrahoittajatonlueteltualla(sis.momentinkäytöt).

Vuosien2009–2011välillä20suurintarahoittajaaovatvastanneetnoin90%:stayhteisrahoitteisentoiminnantuotoista.SuurimmatrahoittajatovatSosiaali-jaterveysministeriö,SuomenAkatemiajaEuroopanUnioni,joiltavuonna2011saatiinrahoitustayhteensä20,6miljoonaaeuroa,mikä60,3%yhteisrahoitteisentoiminnankaikistatuotoista.

Yhteisrahoitteisessatoiminnassarahoittajaeisaarahoituspanostaanvastaanvälitöntävas-tiketta(suoritetta).Toiminnantulokset,esim.tutkimustuloksetovatnäinollenlähtökohtaisestijulkisia.YhteisrahoitetunhankkeentuloksetkuuluvatlähtökohtaisestiTHL:lle,eikärahoittajayleensäsaaniihinedesrajoitettujaoikeuksia.

THL:n 20 suurinta yhteisrahoittajaa

2011 2010 2009

Sij. Yhteisrahoittaja 1 000 € sij. 1 000 € sij. 1 000 €

1. Sosiaali- ja terveysministeriö 11 004 1. 8506 1. 86862. Euroopan Unioni (EU) 4 983 2. 4970 3. 36713. Suomen Akatemia (SA) 4 623 3. 4706 2. 50734. Kunnat, kaupungit ym. 1 817 4. 2504 5. 18645. Tekes – teknologian ja inno-

vaatioiden kehittämiskeskus1 588 6. 845 12. 253

6. Kansaneläkelaitos KELA 1 495 12. 4037. GlaxoSmithKline Oy 905 5. 1665 4. 26278. National Institutes of Health

(NIH)773 8. 659 8. 592

9. Gates Foundation 734 7. 694 7. 96110. Työ- ja elinkeinoministeriö 714 9. 633 15. 19311. Ulkoasiainministeriö 545 11. 512 6. 97112. Ympäristöministeriö 49213. Tutkijakoulut (Tampere,

Helsinki ym)453 10. 536 9. 421

14. Alko Oy 316 13. 363 17. 18315. Työsuojelurahasto 295 18. 131 18. 15016. Opetus- ja kultturiministeriö 15617. Helsingin yliopisto 152 17. 136 19. 13818. Sisäasiainministeriö 139 19. 12719. Päijät-Hämeen liitto 13120. UKK-instituutti 127

Yhteensä 31 442%-osuus koko yhteisrahoit-teista toiminnasta

92


Valtion mielisairaaloiden yhteisrahoitteinen toiminta 2009–2011


Toteutuma2011

1000 €


Toteutuma2011

1000 €


Toteutuma2011

1000 €


Toteutuma2010

1000 €


Toteutuma2009

1000 €

TUOTOTYhteisrahoitteisen toiminnan tuototyhteisrahoitteisen toiminnan tuotot

167 47 214 141 0

Tuotot yhteensä 167 47 214 141 0KUSTANNUKSETYhteisrahoitteisen toiminnan kustan-nukset- aineet, tarvikkeet ja tavarat

6 0 6 2 0


35 47 82 208 0

- vuokrat 0 0 0 0 0- palvelujen ostot 107 0 107 25 0- muut erilliskus-tannukset

16 0 16 18 0

Erilliskustannukset yhteensä

164 47 211 253 0

KUSTANNUS-VASTAAVUUS

3 0 3 -112 0

1.4 Tuotokset ja laadunhallintaTerveydenjahyvinvoinninlaitoksentoiminnantuotoksetliittyvät:• väestönhyvinvoinnin,terveyden,toimintakyvyn,elintapojenjaelinolojensekäsosiaali-ja

terveyspolitiikantutkimiseenjakehittämiseen• väestönhyvinvoinninjaterveydenedistämiseen,sairauksienjasosiaalistenongelmieneh-

käisemiseensekähyvinvointi-jaterveyserojenkaventamiseen• väestönterveydensuojelemiseensekäbiologistenjakemiallistenuhkienjariskienenna-

kointiinjaehkäisemiseen• sosiaali-jaterveyspalvelujensaatavuuden,laadunjavaikuttavuudentutkimiseenjakehit-

tämiseen• sosiaali-jaterveysalantilastojen,rekisterienjamuidentietovarantojensekäverkkopalvelujen

ylläpitämiseenjakehittämiseen.


1.Väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja elinolojen sekä sosiaali ja terveyspolitiikan tutkiminen ja kehittäminen

1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet

Väestönhyvinvoinnin,terveyden,toimintakyvynjaelinolojensekäsosiaali-jaterveyspolitiikantutkiminenjakehittäminen


Tulostavoite 2011 Toteuma Tulosanalyysi ja arvio

THL on tukenut terveyserojen kaventamisen toimintaoh-jelman toi-meenpanoa, arvioinut sen vaikutukset terveyserojen kaventamisessa sekä valmistel-lut ehdotuksen mahdollisista jatkotoimista terveyserojen kaventamiseksi.

THL vastaa Työelämätyöryh-män (Ahtelan työryhmän) loppuraportissa 1.2.2010 tekemien ehdotusten vaikutusten selvittämisestä ja arvioinnista työurien pidentymiseen, nuorten työelämään kiinnittymiseen, työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisikään ja ikääntyvien työhön osallistumiseen siten että selvitys ja arviointi ovat käytettävissä vuoden 2014 väliseurannassa. THL tekee selvityksen ja arvioinnin yhteistyössä TTL:n kanssa.

Toteuma 2009–2011THL on tukenut terveys-erojen kaventa-misen toimintaohjelman toimeenpanoa suunnitellusti sekä tuottanut ohjelman väliraportin ja loppuraportin sisältäen ehdotukset jatkotoimista.

Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventa-misen tueksi on käynnistetty Kaventa-ja-teemapalvelu (www.thl.fi/kaventaja).

Toteuma 2011On käynnistetty hanke Ahtelan työryh-män ehdotusten vaikutusten arvioimi-seksi.

Pitkän aika-välin tavoite on toteutu-nut sovitusti (4)

Vuoden 2011 Tavoitteena ollut hanke käynnistyi sovitusti (4)

THL on edistä-nyt terveys kaikissa politiikoissa –lähestymistavan toimeenpanoa ja arviointia kaikilla tasoilla.

Toteuma 2009–2011Sosiaali- ja terveysvaikutusten arvioin-tia ja ennakkoarviointia on kehitetty useissa hankkeissa. Esimerkiksi Palta-mon työllistämismallin terveys- ja hy-vinvointivaikutuksista tehdtiin arvioin-titutkimus. Vuonna 2010 käynnistettiin sosiaali- ja terveyspolitiikkatoimien vaikuttavuuden arviointi -tutkimusoh-jelma.

Kansainvälisellä tasolla WHO Collabo-ration Centre on Social Determinants of Health aloitti toimintansa.

Kauden tavoitetta on edistet-ty lukuisin toimin (4)


2. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäisy sekä hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen

Sosiaalisten ongelmien ehkäisy ja toimeentulon turvaaminen sekä osallisuuden edistäminen



Väestön toi-meentulon ja pienituloisten asumisolojen ja asunnottomuu-den seuranta ja raportointi on osa THL:n pe-rustoimintaa.

THL tekee kokonaisarvion perusturvan riittävyydes-tä 28.2.2011 mennessä ja valmistautuu tekemään kokonaisarvion joka neljäs vuosi (laki kansaneläke-indeksistä annetun lain muuttamisesta).

THL käynnistää (SATA-ko-mitea ehdotus 33) toimeen-tulotuen etuoikeutetun ansiotulon vaikutuksia koskevan arviointitutkimuk-sen ja selvittää toimeentulo-tuen perusosan alentamisen (työstä ja koulutuksesta kiel-täytymisen kriteerit) vaiku-tusta toimeentulotukiasiak-kaan asemaan ja tavoitellun vaikutuksen toteutumiseen (liittyy HE:een toimeentulo-tukilain muuttamisesta)

Toteuma 2009–2011Väestön toimeentulon seurannalla, perus- ja vähimmäisturvan riittävyy-den arvioinnilla sekä pienituloisten asumisolojen ja asunnottomuuden arvioinnilla on tärkeä rooli THL:n perustoiminnassa. THL on osallistunut pitkäaikaisasunnottomuuden seuranta-ohjelman toteuttamiseen

Tuotettiin useita raportteja (mm. Suomalaisten hyvinvointi 2010) yhteis-kunnallisen keskustelun virittämiseksi. Vuoden 2010 Köyhyysvuosi kontribuoi merkittävästi myös poliittiseen debat-tiin. THL:n asiantuntemusta hyödynnet-tiin myös hallitusneuvotteluissa.

THL on toteuttanut lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointierojen tutkimus-ta suunnitellusti.

Toteuma 2011Arviointitutkimus perusturvan riittä-vyydestä toteutettiin suunnitellusti ja raportti julkaistiin.

Toteuma 2011Arviointitutkimukset toimeentulotuen etuoikeutetun ansiotulon vaikutuk-sista sekä toimeentulotuen perusosan alentamisen vaikutuksista käynnistyivät suunnitellusti.

Pitkän aika-välin tavoite on toteutu-nut (4)

Vuoden 2011 tulostavoite toteutui suunnitel-man mukaan (4).

Arviointi-tutkimukset käynnistyivät ja osaltaan toteutta-vat pitkän aikavälin tavoitetta (4).

THL on tukenut kuntouttavan työtoimin-nan sisällön kehittämistä vastaamaan nykyistä parem-min osallistu-jien yksilöllisiä tarpeita

Toteuma 2009–2011Laitos osallistui kuntouttavan työ-toimintaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen

THL on tukenut kuntouttavan työtoi-minnan sisällön kehittämistä siten, että se vastaisi paremmin siihen osallistuvi-en yksilöllisiä tarpeita. Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen tutkimus toteutettiin ja raportti julkaistiin alku-vuodesta 2011.

Vuonna 2011 laadittiin valtakunnalli-nen katsaus kuntouttavan työtoimin-nan toteutumisesta lakimuutoksen jälkeen.

Kauden ta-voitteet ovat toteutuneet (4).


Terveys 2015 kansanterveysohjelma ja Terveyden edistämisen politiikkaohjelma



THL on osallis-tunut Terveys 2015 -ohjelman väliarviointiin ja sen johtopää-tösten toimeen-pa-noon. THL on tukenut Terveyden edistämisen politiikkaohjel-maa.THL toimii hyvässä yhteis-työssä muiden sektoreiden kanssa ter-veyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Toteuma 2009–2011Vuonna 2011 on kerätty laitoksesta indikaattoritiedot, jotka ministeriö on tarvinnut Terveys 2015 -ohjelman väliarviointiin sekä osallistuttu merkit-tävästi raportin kirjoittamistyöhön.

THL:n toiminta terveyden ja hyvinvoin-nin edistämiseksi yhteistyössä muiden sektorien kanssa oli erittäin laajaa ja monimuotoista.

THL tuki aktiivisesti ja laajasti Terve-yden edistämisen politiikkaohjelman toimeenpanoa. Laitos keräsi systemaat-tisesti tietoa ohjelmassa THL:n vastuul-la olevien asioiden toimeenpanosta ja myös loppuraportoinnissa tarvituista indikattoreista.

Terveyden edistämisen määrärahoilla tuettiin ohjelmia.

THL on aktiivisesti tukenut molempia ohjelmia (4).

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet

THL on tukenut PARAS-lain mukaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden ja niitä tukevien tietovaran-tojenmuo-dostumista. Terveyden edistämisen benchmarking –järjestelmä on käytössä.

Toteuma 2009–2011THL vahvisti yhteyksiä kuntiin ja sote-alueisiin sekä erityisvastuualueisiin. THL toteutti kaikki Suomen sairaanhoito-piirit kattavat kierroksen sekä kunta-vierailun 24 suureen ja keskisuureen kaupunkiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oli vahvasti esillä keskus-teluissa sairaanhoitopiiri- ja kuntakier-roksilla.

Hyvinvointikompassin ohjelmistoja on kehitetty. Ohjelman käyttöönotto on suunniteltu keväälle 2012.

Terveydenedistämisen benchmarking-järjestelmä (TEA-viisari) otettiin käyttöön keväällä 2011 ja sai runsaasti mediahuomiota. Vuoden aikana lisät-tiin kuntajohdon terveyden edistämi-sen aktiivisuuden vertailutiedot.

Kauden tavoitteita on edistetty hyvin (4).


Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi



Maahanmuut-tajien terveyttä ja hyvinvointia koskevan tutki-mushankkeen väliraportti on valmistunut.

THL on asian-tuntija maahan-muuttajien terveys- ja hyvinvointikysy-myksissä.

Toteuma 2009–2011Asiantuntijapohjaa luova maahan-muuttajien terveys- ja hyvinvointitut-kimus käynnistettiin. Kauden aikana toteutettiin tiedonkeruut pääkaupun-kiseudulla ja Turussa. Päätulokset on julkaistu kaupunkien kanssa yhteistyös-sä järjestetyissä tilaisuuksissa. Lukuisia tutkimussuunnitelmia aiheesta on tehty.

THL kehitti maahanmuuttajien osalli-suutta ja työelämävalmiuksia edistäviä palveluita yhteistyössä kuntien ja kol-mannen sektorin kanssa sekä kartoitti sisäistä maahanmuuttoa koskevan toiminnan.

THL laati oppaan maahanmuuttajien ohjauksesta kuntouttavassa työtoimin-nassa ja tuetussa työssä.

Pitkän aikavälin tavoitteessa on edistyt-ty erittäin hyvin. (5)

Lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta

THL on osallis-tunut uuden neu-volatoimin-taa, koulu- ja opiskeluter-veydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäi-sevää suun ter-veydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen toi-meenpanoon, seurantaan ja tarvittavaan kehittämistyö-hön.

Toteuma 2009–2011VN:n asetuksen (380/2009) implemen-tointia on tuettu ohjeistuksilla, koulu-tuksilla ja yhteisellä kehittämistyöllä kentän kanssa. THL toteutti sähköisen lastenneuvolakäsikirjan kokeiluversion. Laajojen terveystarkastusten mallinnus käynnistettiin kolmen pilottialueen kanssa. THL teki perhevalmennuksen selvityksen, sekä aloitti oppilashuollon sähköisen käsikirjan tekemisen.

Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan sekä kouluterveydenhuollon kansallisilla selvityksillä seurataan asetuksen toi-meenpanoa. THL toteuttaa selvitykset vuonna 2012. Asetuksen seurannassa tarvittavia kansallisia tietorakenteita on kehitetty seurantamahdollisuuksien parantamiseksi.

Kokonaisuu-tena kauden tavoitetta on edistetty aktiivisesti. (4).




THL on vahvis-tanut lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ja ehkäisevien palvelujen tutkimus- ja kehittämistoi-mintaa sekä seu-rantaa. THL on asiantuntija lapsivaikutus-ten arvioin-nissa.

Toteuma 2009–2011THL:n ensimmäinen teemapalvelu Kasvun kumppanit (www.thl.fi/kasvun-kumppanit) avattiin v. 2010. Valtakun-nallinen verkkopalvelu kokoaa yhteen ja tarjoaa tiivistetysti THL:n lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvää tutkimus- ja kehittämistietoa. Kävijämäärä on korkea: 17 000 kävijää/kk.

Vuosittain on järjestetty 3-4 suurta valtakunnallista teemaan liittyvää koulutustapahtumaa (500-600 osallistu-jaa) lukuisten pienempien seminaarien lisäksi.

THL koordinoi valtakunnallisen lasten kasvun seurannan (uudet lasten kasvu-käyrät) uudistuksen.

Tutkimusta alueella on vahvistettu.Lasten ja nuorten terveyden edistä-miseksi on käynnistynyt useita arvi-ointitutkimuksia. Terveyseroraportti LATE- ja Teroka -hankkeen 6 510 lapsen ja perheen aineistosta valmis-tui. Perhelähtöisen elintapaohjauksen menetelmien arviointi on edennyt suunnitellusti. THL aloitti imetyksen edistämisen toi-mintaohjelman toimeenpanon ja toi-meenpano on edennyt suunnitellusti. Imetykseen liittyvää tietoa on tuotettu verkkopalveluun.

Vuonna 2011 julkaistiin käsikirja lasten-neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa toteutettavista mittauksista ja arvioin-neista tukemaan neuvola ja kouluter-veydenhuollon työn yhtenäistämistä.

Vuonna 2009 valmistui lapsiperheiden hyvinvointia koskeva julkaisu. Kasvun kumppanit sisältää osion lapsivaikutus-ten arvioinnista.

Tavoite on edistynyt kauden aika-na. (4)


Terveyttä edistävä liikunta ja ravinto



THL on toteut-tanut liikuntaa ja ravintoa kos-kevaa periaate-päätöstä ja sen toimeenpano-suunnitelmaa. Seuranta- ja arviointijärjes-telmät toimi-vat. THL:lla on keskeinen rooli suositusten ja ohjeiden antajana, arvi-oijana ja tiedon välittäjänä.

Toteuma 2009–2011THL osallistui ravinnon, ylipainon ja fyysisen aktiivisuuden useisiin kansain-välisiin monitorointihankkeisiin (WHO, pohjoismainen monitorointiprojekti, EU:n/EFSA:n ruoankäyttötietojen kerääminen)

STM:n asetuksen (267/2010) mukaan imeväisen ruokintaa koskevalla kau-pallisella tiedotusaineistolla pitää olla THL:n ennakkohyväksyntä. THL otti vas-tatakseen tämän viranomaistehtävän.

Vuosina 2009–2011 THL:lle on lähe-tetty 11 aineistoa arviointia varten. Niistä kaksi on saanut tähän mennessä hyväksynnän ja yksi on hylätty, muille on lähetetty korjauspyyntö.

THL tutki nuorten miesten, erityisesti varusmiesten ruokailutottumuksia ja niiden determinantteja sekä varusmie-hiin kohdistuneen ravitsemusinterven-tion vaikutuksia.

Laitos aloitti lihavuuden ehkäisyyn täh-täävän esitutkimuksen neuvoloissa sekä tutki ylipainon ja lihavuuden yleisyyttä alle kouluikäisillä lapsilla.

THL kehitti ja ylläpiti 15–84-vuotiaan väestön terveyteen, toimintakykyyn, elintapoihin ja väestöryhmäeroihin liittyvää seurantajärjestelmää, julkaisi järjestelmän pohjalta terveyspolitiik-kaa palvelevia raportteja ja tieteellisiä tutkimuksia.

THL tuottaa merkittävän osan kan-sallisista indikaattoriarvoista väestön terveysliikunnan ja ravitsemuksen seurantaan.

THL osallistuu eri väestöryhmiä koskevi-en suositusten ja ohjeiden valmisteluun toimimalla asiantuntijana ravitsemus- ja elintarvikeneuvottelukunnissa sekä potilas- ja kuluttajajärjestöissä.

Kokonaisuu-tena tavoite on edistynyt hyvin. (4)


Seksuaaliterveyden edistäminen



THL on vakiin-nuttanut seksu-aaliterveyden edistämisen asiantuntija-tehtävät osaksi toimintaansa.

THL osallistuu Seksuaa-li- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman toimeen-panoon, toteuttaa ohjelman linjausten mukaisesti ohjel-man loppuarvioinnin.

Toteuma 2009–2011 Vakiinnuttaakseen alan tehtävät osaksi toimintaansa THL perusti seksuaali- ja lisääntymisterveyden yksikön. Laitos järjesti seminaarin nuorten seksuaali-terveydestä ja aloitti uuden sähköisen SELI -verkostolehden (yli 600 tilaajaa). THL on jatkanut tiivistä yhteistyötä alan oppilaitosten ja järjestöjen kanssa, minkä tuloksena on käynnistynyt mm. seksuaalineuvojien oppisopimuskou-lutus.

Äitiyshuollon kansallinen asiantunti-jaryhmä on aloittanut äitiyshuollon suositusten uudistamistyön.

Toteuma 2011THL osallistui Seksuaali- ja lisääntymis-terveyden toimintaohjelman toimeen-panoon, toteutti ohjelman linjausten mukaisesti ohjelman loppuarvioinnin ja käynnisti uuden ohjelman suunnittelun (osa työstä valmistuu vuonna 2012).

Alan asian-tuntemus on vakiintunut osaksi THL:n toimintaa (4).

Tulostavoite on edennyt lähes suunni-tellusti. (4)


Alkoholista ja muista päihteistä, tupakasta, rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen, tapaturmien sekä lähisuhde ja perheväkivallan ehkäisy.



THL on va-kiinnuttanut laaja-alaisen alkoholin, tu-pakan, muiden päihteiden ja rahapelaamisen haittavaikutuk-siin liittyvän valtakunnalli-sen, alueellisen ja paikallisen tiedon järjestel-mällisen tuotta-misen päätök-sentekijöille ja toimijoille.

Toteuma 2009–2011THL tuotti monella tavalla laaja-alaistaalkoholin, tupakan, muidenpäihteiden ja rahapelaamisenhaittavaikutuksiin liittyväävaltakunnallista, alueellista ja paikallis-ta tietoa.

Esimerkiksi SOTKAnettiin kehitettiin palvelu, jonka tehtävänä on tuottaa päätöksentekijöille ja muille toimijoille valtakunnallista, alueellista ja paikal-lista tietoa alkoholin, tupakan, muiden päihteiden ja rahapelaamisen haitoista.

Neuvoa-antavat –verkkosivustosta (www.neuvoa-antavat.fi) on kehittynyt tällä kaudella yksi laitoksen keskeisistä teemapalveluista, joka palvelee laajan päihdetyön kentän lisäksi laitoksen eri toimialojen asiantuntijoita.Ehkäisevän päihdetyön laatutyökalun sisältöä, käsitteistöä ja aineistoa on uudistettu ja suunniteltu seuraavalla kaudella toteutettava laaja koulutus-kokonaisuus.

Juomatapatutkimus, Huumekysely ja ESPAD-tutkimus, jotka ovat toistuvais-tutkimuksia, etenivät suunnitelmien mukaisesti. Kauden tärkeä tulos oli Suomi juo -kirja. Kesällä ilmestyi raportti ”Ehkäisevän päihdetyön tila Suomessa 2011 – missä mennään, min-ne haluamme?”

THL:n koordinoiman Alkoholiohjelman avulla tuettiin alueellista ja paikallista päihdehaittojen ehkäisytyötä. Ohjelma tuotti runsaasti erilaista materiaalia mm. Ehkäisevä päihdetyö peruspal-veluissa -julkaisun ja yli 65-vuotiaiden alkoholimittarin.

Toimet ovat edistäneet hyvin pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamis-ta. (4)


Toiminnallinentavoite 2011


Toiminta vakiin-nutettu koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisytyössä

Toteuma 2009–2011THL toimi Kotitapaturmien ehkäisy-kampanjan puheenjohtajana vuonna 2010. Viestintäyhteistyöryhmissä toteutettiin seminaareja ja koulutus-päivä sekä julkaistiin erilaista materi-aalia koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tueksi. On kehitetty tapatur-mien ehkäisyn seurantajärjestelmää ja tuotettu tietoa tapaturmatilanteesta.

Alueelliset tapaturmakatsaukset val-mistuivat ensimmäisen kerran loppu-vuodesta 2009. Sen jälkeen katsaukset päivitettiin vuosittain. Katsausten sisältöä on uudistettu pelastusalueil-ta kerätyn palautteen perusteella. Kansallinen uhritutkimuksen tuloksista julkaistiin raportti keväällä 2010.

Iäkkäiden tapaturmien ja kaatumisten ehkäisemiseksi on tuotettu ja pidetty ajantasaisena materiaalia ja työväli-neitä sekä levitetty tietoja mm. AMK- opettajaverkoston kautta sekä koulut-tamalla ammattilaisia laajamittaisesti.

Vuonna 2011 julkaistiin Piste tapatur-mille! -teemapalvelusivusto.Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemi-en trendi on kääntynyt laskuun.

Toiminta vakiintunut (4).

THL on valmis-tellut lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen kansallisen toimenpide-ohjelman.

Toteuma 2009–2011Lasten ja nuorten turvallisuuden edistä-misen kansallinen toimenpideohjelma valmistui 2009 ja THL on koordinoinut ja ohjannut ohjelman toimeenpanoa.

THL:ssä arvioidaan ja seurataan ohjel-man etenemistä ja tapaturmatilanteen muutoksia mm. tukemalla lasten ja nuorten palvelujärjestelmän tekemää tapaturmien ehkäisy- ja turvallisuuden edistämistyötä.

Ohjelman tavoitteita on viety eteen-päin ammattilaisjulkaisuissa ja Suurten kaupunkien turvallisuusohjelmassa (Si-säisen turvallisuuden ohjelma). Ohjel-masta ja lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisystä on julkaistu esite. Ohjelmal-le on perustettu omat verkkosivut THL.fi:n yhteyteen.

Ohjelma on valmistu-nut ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan (4).




Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö on otettu kiin-teäksi osaksi laitoksen harjoittamaa kehittämistoi-mintaa sosiaali- ja terveyden-huollossa.

Toteuma 2009–2011THL on vahvistanut lähisuhde- ja per-heväkivallan asiantuntijaresurssejaan. Lisäksi THL:een on asetettu lähisuhde- ja perheväkivallan resurssiryhmä, joka koostuu alan keskeisistä järjestöistä sekä kunnan edustajista. Lähisuhde- ja perheväkivallan resurssiryhmän tarkoituksena on luoda pitkäjänteinen ja rakenteellinen yhteistyömuoto jär-jestöjen, THL:n ja kuntatyön edustajien kesken. Erillinen toimeenpanosuunni-telma valmistui vuonna 2010.

Laitos koordinoi naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn toimintaohjel-man valmistelua. Ohjelman puitteissa on edistetty väkivallan ehkäisytyötä useilla alueilla, mm. integroitu naisiin kohdistuvan väkivallan koulutusmate-riaali osaksi siviilipalvelusvelvollisten koulutusta.

THL osallistui Euroopan neuvoston nai-siin kohdistuvan väkivallan ja perhevä-kivallan yleissopimuksen valmisteluun.

Pitkän aika-välin tavoite on toteutu-nut hyvin (4).

3. Väestön terveyden suojelu sekä biologisten ja kemiallisten uhkien ja riskien ennakointi ja ehkäisy

Tartuntatautien torjuntatyön vahvistaminen

THL osallistuu täysipainoisesti tartuntatautien torjunnan kan-salliseen, kan-sainväliseen, erit. WHO- ja EU-yhteistyö-hön.

THL ottaa käyttöön avo-hoidon infektioseurannan anturijärjestelmän.

Toteuma 2009–2011Laitos osallistui hyvin laaja-alaisesti ja intensiivisesti, runsaasti voimavaroja käyttäen pandemiatoimintaan sen kaikilla osa-alueilla. Sikainfluenssa edellytti laitokselta merkittävää enna-koimatonta työpanosta.

THL on toimeenpannut EU-yhteistoi-minnassaan ECDC:n ja EU:n komission uudet menettelytavat ja sopeuttanut toimintansa tilanteeseen, jossa tauti-kohtaiset seurantaverkot integroitiin ECDC:n toimintaan. Mittava lukumäärä THL:n asiantuntijoita on osallistu-nut säännöllisesti ECDC:n Advisory Forum:in sekä tautiryhmäkohtaisten ohjausryhmien ja toimintaverkostojen toimintaan.

Toteuma 2011Tavoitteena on influenssaepidemian varhainen havaitseminen. Infektioseu-rannan anturijärjestelmän käyttöön-ottoa on hidastanut suurien tietojär-jestelmätuottajien hidas eteneminen perusterveydenhuollon käyntisyiden automaattisen käyntisyiden poiminta-ohjelmien sisällyttämiseksi tietohallin-tajärjestelmiin, sekä niiden alkutyössä esiintyneet virheet.

AvoHILMO-järjestelmästä pienestä määrästä terveydenhuollon palvelun-tuottajia saatua käyntisyydataa on ana-lysoitu tiedon laadun ja sen optimaali-sen käyttötavan suunnittelemiseksi.

Kauden tavoitteet ovat onnistu-neet hyvin. Influenssae-pidemiaan liittyvä toiminta hoi-dettiin koko-naisuutena erinomaisesti vaativassa tilanteessa.(5).

Vuoden 2011 tulostavoite on eden-nyt, mutta ei aivan odotusten mukaiselle tasolle. (3)


Sairaalainfektioiden torjunta ja antimikrobiresistenssi



Sairaaloiden torjuntatoimet toteutuvat nykyistä katta-vammin ja tu-loksellisemmin THL:n tuella

Toteuma 2009–2011Sairaalainfektioiden seuranta sairaanhoitopiireittäin on toteutu-nut, myös vertailu toisten piirien tilanteeseen on mahdollista.

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta on jatkuvasti laajentu-nut. SIRO-ohjelma on analysoinut ja julkaissut analyysin hoitoon liittyvien infektioiden kansallisesta tautitaakasta ja sen taloudellisesta vaikutuksesta. SIRO on valmistellut indikaattoriksi sopivien mittarien käyttöön ottosuosituksia. Hoitoon liittyvien infektioiden torjuntataoi-mintaa on integroitu potilasturval-lisuuden viitekehykseen THL:ssa ja kansallisesti.

Sairaalain-fektioiden torjuntatoimet ovat edenneet tavoitteen mu-kaisesti. (4)

Rokotusohjelman kehittäminen

THL on tuotta-nut tietopohjan rokotusohjel-man uudelle laajennukselle ja toimeenpan-nut päätetyt ohjelman laajennukset.

Toteuma 2009–2011Imeväisten pneumokokkirokotusoh-jelma aloitettiin THL tuotti ja saattoi kuntien tiedoksi yksityiskohtaisen ohjeistuksen, hankki ja toimitti rokotteet sekä tuki kuntia mm. neuvontapuhelimen avulla rokotus-ohjelman aloittamisessa.

THL arvioi HPV:n (human papillo-ma virus) aiheuttaman tautitaakan suuruutta sekä rokotteen ottamista ohjelmaan asiantuntijaryhmässä.

THL välitti aktiivisesti tietoa roko-tusohjelman muutosten perusteista ja toteutuksesta. THL kilpailutti rokotteet yleistä pneumokokkiroko-tusta varten.

Perusrokotusohjelman kattavuus, ml. tuhkarokkorokotus, on pysynyt ennallaan.

Tavoite on on-nistunut hyvin. (4)


Elinympäristöperäisten infektioiden sekä muiden mikrobiperäisten ja kemiallisten riskien torjunta



THL on antanut asiantuntijoil-le, erityisesti viranomaisille, tukea ympä-ristöperäisen epidemioiden ehkäisemiseksi.

THL osallistuu valtioneuvos-ton käynnistämän kosteus- ja hometalkoot -ohjelman toimeenpanoon kosteus- ja homevaurioiden todentami-seen liittyvän menetelmäke-hityksen osalta.

Toteuma 2009–2011Tuotettiin tietoa erityisesti biomassan pienhiukkasille altistumisesta, toksiko-logiasta ja terveysvaikutuksista sekä puun pienpolton terveysvaikutuksista.

THL osallistui kosteus- ja homevaurioi-den todentamisen menetelmäkehityk-seen eri hankkeissa.

Laitos valmisteli laboratorioiden asumisterveystutkimusten laadunvar-mistusta.THL jatkoi terveysvalvonnan henkilös-tön koulutuksia sisäilman homeisiin liittyvän riskiarvioinnin parantamiseksi.

THL teki ja raportoi STM:lle esiselvi-tyksen päiväkotien sisäilma-asioista jo vuonna 2009.

Toteuma 2011qPCR-pohjaisten menetelmien kehittä-minen terveysvalvonnan tarpeisiin on edennyt. Aineisto on kerätty; jäljellä on viimeiset mikrobiologiset analyysit ja tulosten käsittely. Korjaustoimenpi-teiden hyötyjä on selvitetty asunnoissa. Eri korjausmenetelmien toimivuudesta tehtiin esiselvitys. Mikrobitoksiineille altistumista on selvitetty kodeissa ja kouluissa. Kansallinen vertailukierros asumisterveystutkimuksista on järjes-tetty. Energiakorjausten vaikutusta tutkiva projekti on edennyt kenttätyö-vaiheeseen.

THL on tukenut ansiokkaasti viranomaisia ja asiantunti-joita (4).

Vuoden 2011 tulostavoite on edistynyt hyvin. (4)

Yhteiskunnan elintärkeiden tehtävien turvaaminen

THL on osallistunut YETT –strate-gian ja sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon ympäristöter-veydenhuollon ja tartuntatau-tien osalta.

Toteuma 2009–2011THL vahvisti täysin uusitun valmiusjär-jestelmän ja -suunnitelman, jonka osa-na on kuvattu yksityiskohtaiset tietoja viestintäsuunnitelmat tartuntatautien torjunnan ja ympäristöterveydenhuol-lon osalta.

Jatkuvan 24/7 biologisen ja kemiallisten tilanteiden IHR-päivystyksen yhteystek-niikkaa ja yhteystietoja on kehitetty sekä toimintaa tukevia ohjeita ja tilan-nekohtaisia menettelytapasuosituksia on täydennetty. THL on osallistunut aktiivisesti EU:n EWRS-järjestelmän viestintään ja epidemioita koskevaan tietojen vaihtoon.

THL on osallistunut aktiivisesti pan-demiaan varautumisen suunnitelman päivittämiseen.

Pitkäaikavä-lin tulos-tavoitteen toteuttami-nen eteni onnistunees-ti. (4)


4. Sosiaali ja terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja vaikuttavuuden tutkiminen ja kehittäminen

PARAShankkeen toimeenpano



THL on tukenut STM:tä PARAS-hankkeen toi-meenpanossa sekä arvioinut palvelujärjestel-män raken-nemuutoksen myös tasa-arvon ja terveyden edistämisen näkökulmastaHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ovat valmiit ja sosiaali- ja terveydenhuol-lon palvelut turvattu uusissa kunta- ja palve-lurakenteissa. THL on arvioi-nut sosiaali- ja terveyspalvelu-jen uudelleen organisoitumis-ta ja erilaisten mallien toimi-vuutta

THL käynnistää selvityksen tilaaja-tuottaja -mallin käyttöönotosta sosiaali- ja terveyspalveluissa erikseen sovitulla tavalla (liittyy kun-talain uudistukseen).

Toteuma 2009–2011THL tuki monella tavalla STM:tä PARAS-hankkeen toimeenpanossa. THL toteutti kuntavierailun 24 suureen ja keskisuureen kaupunkiin. Palvelujärjes-telmän rakennemuutoksen tutkimus-ohjelma (RAMU) on käynnistynyt. Tut-kimusohjelman mukaisten hankkeiden ja koko rakennemuutoksen seurantaa palvelevan rakennemuutostietokannan valmistelut ovat käynnistyneet.

Erillinen ParasSos tutkimus seurasi sosi-aalihuollon muutosta. PARAS-hanketta tukevia ns. PARAS-indikaattoreita yllä-pidettiin SOTKAnet-verkkopalvelussa.THL toteutti ja raportoi kuntakyselyn sosiaali- ja terveyspalvelujen järjes-tämisestä ja tuottamisesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutumi-sen kannalta tarkasteltuna. Katsausta käytettiin PARAS-selonteon valmiste-lussa.

THL tuotti STM:n toimeksiannosta raportin sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksesta. Raportti sisältää ehdotukset palvelujärjestelmän monikanavaisen rahoituksen uudista-miseksi.

Toteuma 2011Tilaaja-tuottajamallia koskeva tutki-musraportti valmistuu alkuvuodesta 2012.

Pitkän aikavälin ta-voitteessa on edetty (4).

Tulostavoite toteutuu lä-hes aikatau-lussa lyhyesti viivästyen (4).


Kasteohjelman toimeenpano



Terveyden ja hyvinvoin-nin laitos on vastannut sille osoitettujen Kaste-ohjelman toimenpiteiden toteuttamises-ta ohjelman toimeenpa-nosuunnitel-massa esitetyn yksilöinnin ja aikataulun mukaisesti. Lisäksi THL on antanut asian-tuntija-apua ja ohjannut kuntia kehittä-mishankkeiden toteuttamisessa ja verkostoimi-sessa sekä hyvi-en käytäntöjen levittämisessä ja juurruttami-sessa.

THL:n asian-tuntijat ovat osallistuneet Kaste-ohjelman aluejohtoryh-mien toimin-taan edistäen sosiaali- ja terveyspoliittis-ten linjausten toimeenpanoa kunnissa.

THL osallistuu Kaste II -ohjelman valmisteluun sekä antaa asiantuntija tukea arviointiin.

Toteuma 2009–2011THL antoi merkittävästi asiantuntija-tukea KASTE-ohjelman toimeenpa-noon mm. vastaamalla n. 25 erillisen toimenpiteen toimeenpanosta, tai osallistumalla niiden toimeenpanoon, toimimalla alueellisten johtoryhmi-en jäseninä, ohjelman sihteeristössä, tukemalla valtionavustushankkeiden valmistelua ja toteutusta. Vuodesta 2010 THL on tukenut arviointia ja levittänyt ohjelman tuloksena syntyviä hyviä käytäntöjä.

Toteuma 2011KASTE II -ohjelman valmistelua on vuo-den aikana tuettu aktiivisesti ja kaik-kiin STM:n pyyntöihin on vastattu. THL on antanut aikaisempaa systemaat-tisempaa ja monipuolisempaa tukea valtionavustushankkeiden arviointiin. Kaikkiin arviointituen pyyntöihin on vastattu. Lisäksi THL on osallistunut Kaste-ohjelman ulkoisen arvioinnin ohjausryhmään aktiivisesti.

THL on tuke-nut KASTE-ohjelmaa merkittävästi (4).

Tulostavoite toteutunut sovitusti (4).


Palveluinnovaatiot



THL on luonut sisäisen hor-isontaalisen rakenteen ja sitä hyödyntä-vän prosessin, joka varmistaa lupaavimpien tutkimus- ja kehitystulosten jalostamisen palvelujärjestel-mässä laajasti leviäviksi ja käyttöönotet-taviksi uusiksi toimintamal-leiksi.

Toteuma 2009–2011Vuonna 2011 käynnistetty Hyvä tutki-mus- ja kehittämistapa THL:ssa -portaa-li yhtenäistää laitoksen toimintatapoja tutkimustyön eri vaiheissa. Portaali kokoaa yhteen tutkimustyötä koskevat keskeiset ohjeistukset. Portaali sisältää myös osuuden innovaatiopotentiaalis-ta. THL:ssä toimii myös horisontaalinen innovaattoriverkosto, jonka päätehtä-vänä on edistää THL:n vaikuttavuutta innovaatioiden tuotteistamisella.

THL käynnisti Innokylä -hankkeen. Hankkeiden ensimmäiselle kaudelle (2009 - 2011) asetetut tavoitteet on saavutettu hyvin. Hankkeessa ollaan nyt puolimatkassa kohti koko toteutus-ta (2012 - 2013). Palveluvaaka.fi tarjoaa tietoa siitä, miten sosiaali- ja terveys-palvelut toimivat.

Innokylähanke saatiin vuoden 2010 ai-kana kunnolla liikkeelle sen perustaja-jäsenten toimesta Innokylän puitteissa määriteltiin käytäntöjen kuvaamisen ja arvioinnin suositussisällöt sekä moninä-kökulmainen arviointimalli. Innotuu-torkoulutus käynnistettiin. Innokylän www -sivut avattu. Pilotointien kautta REA - malli on levinnyt käyttäjäkun-taan. Rea-malliin on nyt kuvattu yli 230 käytäntöä ja hankkeita on yli 160.

Projekti on edistänyt yhteistyötä ja verkottumista kansallisten toimijoiden ja verkostojen välillä. Sosiaali- ja ter-veysalan oppimisverkostojen kartoitus on tehty.

Tavoite eteni kauden aika-na hyvin (4).

Vanhuspalvelut

THL on osallis-tunut vanhus-palveluiden rakenteen, uusien palve-lukonseptien ja toiminnan kehittämiseen sovittujen ohjelmien mu-kaisesti

Toteuma 2009–2011THL laati suunnitelman ikäihmisten pal-veluiden laatusuosituksen arvioinnista, julkaisi laatuseurannan EuroHelth:ssa sekä laatupalautteet toimitettiin osallistuneille kunnille. THL on osallis-tunut ikäneuvotyöryhmän ehdotusten toimeenpanoon mm. tuottamalla verkkopohjaisen oppaan.

Ikäihmisten seurantaindikaattoreja ylläpidetään SOTKAnetissä.

THL tuotti ja julkaisi kuntiin tehtävän erillisselvityksen vanhuspalveluista (ennaltaehkäisy ja avopalvelut).

Tavoite on toteutunut hyvin (4).


Vammaispalvelut



THL on osallis-tunut vam-maispalvelujen rakennemuu-toksen toteut-tamiseen sekä lain yhteenso-vittamiseen.

Toteuma 2009–2011THL osallistui Vammaispoliittisen ohjelman valmisteluun. THL huolehti, että 1.9.2009 voimaan tulleet vammais-palvelulain muutokset huomioidaan kuntiin tehtävässä tilastokeruun erillis-selvityksessä vuonna 2010.

Vammaispoliittista ohjelmaa on toteutettu ja seurattu suunnitelman mukaisesti.

THL osallistui vammaispalvelulain muu-tosten toimeenpanoon mm. ottamalla vastuun käsikirjan tekemisestä.

Tavoitteita on edistetty sovitun mu-kaisesti (4).

Lapsi ja perhepalvelut

THL osallistuu lasten ja perhei-den palvelujen kehittämiseen (ml. perhekes-kustoiminta) erikseen sovit-tavin tavoin, erityisesti KAS-TE-ohjelman toimeenpanon yhteydessä.

Toteuma 2009–2011THL osallistui lasten ja perheiden palve-lujen kehittämiseen, erityisesti KASTE -ohjelman toimeenpanon yhteydessä. (esim. lukuisiin ohjausryhmiin). Lisäksi THL on järjestänyt vuosittain perintei-set Neuvolapäivät. Perhekeskusselvitys loppusuoralla, uusi julkaisu valmistuu alkukeväästä 2012.

Peruspalvelujen arviointi on osaltaan toteutunut. Aineiston hyödyntämistä on jatkettu laatimalla AVIen tuottamiin alueellisiin raportteihin materiaalia ja tuottamalla yhteisluku Nuoriso-tutkimusverkoston kirjaan ’Lasten ja nuorten kunta 2010-luvulla. Lisäksi on kommentoitu aineistosta julkaistavaa laajaa raporttia.

Pitkän aikavälin ta-voitteet ovat toteutuneet sovitusti (4).

Eduskunnan lausuman mukaisesti THL käynnistää päivähoidon maksu-uudis-tusta koskevan seurannan.

THL antaa asiantuntija-apua varhais-kasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamiseen ja vanhempain-vapaajärjestel-män työryhmän työhön. THL tukee lain-säädännön uudistamisen edellyttämien muutosten toi-meenpanoa.

Toteuma 2009–2011THL valmisteli suunnitelman päivähoi-don maksuuudistusta koskevan seuran-nan toteuttamiseksi

THL antoi asiantuntija-apua varhaiskas-vatuksen lainsäädännön uudistamistyö-hön osallistumalla varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan lakijaoston työhön.

THL arvioi varhaiskasvatussuunnitel-man toteutumista kunnissa erillisen kyselyn avulla.

Lasten päivähoidon tilastoraportti ilmestyi aikataulussaan joulukuussa 2011. Vastausprosentti oli erinomainen (92%). Loppuvuonna 2011 on annettu hallitusohjelmasta nousseen uuden asian vuoksi asiantuntija-apua päivä-hoitotilastoinnin toiselle hallinnonalal-le siirtämisen valmisteluun.

Kokonaisuu-tena työ on toteutunut erinomaisesti (5).




Lastensuojelun käsikirja on va-kiintunut THL:n toiminnaksi ja keskeiseksi kuntaohjauksen välineeksi.

Lastensuoje-lulain pää-töksenteon yhtenäisyydestä hallinto-oikeuk-sissa valmistettu selvitys.

Lastensuojelun laatusuosituk-set valmistuvat.

Toteuma 20092011Sosiaaliportin yhteydessä toimivan Las-tensuojelun käsikirja (lastensuojelunka-sikirja.fi) tuottaminen on vakiintunut osaksi laitoksen normaalia toimintaa.

Lastensuojelun käsikirja palvelee myös THL:n Kasvun kumppanit verkkopalve-lun käyttäjiä ja verkkopalvelut täyden-tävät toisiaan. Lastensuojelun kävijä-määrä on korkea, 25 000 käyntiä/kk.

Selvityshallinto-oikeuksien huostaanot-toasioissa on ilmestynyt vuonna 2009.

Lastensuojelun laatusuositukset on val-misteltu THL:ssa ja luovutettu STM:lle 2010. STM saattaa loppuun lastensuo-jelun laatusuositukset THL:n vahvalla asiantuntijatuella.

Pitkän aikavälin ta-voitteet ovat toteutuneet sovitusti (4)

Sosiaali ja terveyspalvelujen saatavuus, laatu ja vaikuttavuus

Palvelujär-jestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioinnille on sovittu kansalli-sesti yhtenäiset perusteet ja menettelytavat.

THL selvittää yhdessä Valvi-ran kanssa THL:n tilastojen ja rekisterien käyttömahdol-lisuuksia sosiaali- ja terveys-palvelujen viranomaisval-vonnan tukena.

THL asettaa työryhmän, STM:n valmisteluryhmän pohjalta, arvioimaan ja linjaamaan syöpäsairauksi-en ehkäisyä, seulontoja ja potilaiden psykososiaalista kuntoutusta sekä alan kou-lutusta ja tutkimusta.

Toteuma 2009–2011THL kartoitti kehitteillä ja käytössä olevat sote/hyvinvointipalvelujärjestel-män toimivuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin työkalut ja menettelytavat. THL valmisteli ehdotuksen terveyden, hyvinvoinnin, palvelujen ja suoritus-kyvyn indikaattoreista osana INDI-ohjelmaa.

THL:llä on edustaja Käypä hoito-suosi-tusten johtoryhmässä. THL on kehittä-nyt yhteistyössä Käypä hoito-toiminnan kanssa näyttöön perustuvaa terveyden-huollon metodologiaa.

Toteuma 2011THL on yhdessä Valviran kanssa käyn-nistänyt selvityksen hoitoonpääsytie-don valvontatarpeiden huomioimiseksi. Valviralta on pyydetty selvitystä siitä mitkä tiedot heille olisivat valvonnan näkökulmasta ensiarvoisen tärkeitä saada vanhusten laitoshoidon, toi-meentulotuen ja lastensuojelun osalta. Valviran vastaus on saatu joulukuussa 2011 ja yhteistyön jatkamisesta on sovittu.

Toteuma 2011Ryhmän perustamisesta ja työn suuntaviivoista on sovittu STM:n ja sidosryhmien kanssa. STM:n pyynnöstä valmistelun aloittaminen siirtyi syksyyn 2011. Ryhmä perustetaan THL:n kevään 2012 aikana.

Pitkän aikavälin tavoitteet edistyneet (4).

Tulostavoite toteutunut (4).

Tulostavoite viivästynyt lievästi (3).


Sosiaalityön rakenteiden ja organisoinnin muuttaminen asiakkaiden tarpeita ja sosiaalityön osaamista vastaaviksi



THL on kehittä-nyt sosiaalityön vaikutusten arviointia.

Toteuma 20092011Sosiaalityön vaikutusten arviointia kehitettiin jo kauden alkupuolella. THL kartoitti aikuissosiaalityön vaikutusten arvioinnin menettelytavat jo vuonna 2009. Selvityksen raportti valmistui alkuvuodesta 2010. THL valmisteli kun-touttavan sosiaalityön menetelmien tutkimushanketta. Aikuissosiaalityön verkosto perustettiin helmikuussa 2010.

Pitkän aikavälin tavoitteita edistettiin jo kauden alkupuolella (4).

Perusterveydenhuollon vahvistaminen

THL on toteut-tanut Toimiva terveyskeskus -toimenpideoh-jelman sovitun mukaisesti.

Toteuma 2009–2011THL on tukenut Toimiva terveyskeskus-toimenpideohjelmaa monin tavoin sovitusti.

THL valmisteli Rohto-toiminnan ke-hittämissuunnitelman. THL valmisteli tutkimussuunnitelman perusterveyden-huollon kustannuksia ja vaikuttavuutta koskevasta hankkeesta.

Avohoidon tietouudistusta on pilotoi-tu ja pilotin kokemukset raportoitu julkaistuna.

Pitkän aikavälin tavoitteet edenneet kaudella, ei erityistä tu-lostavoitetta vuodelle 2011. (4)

Sosiaalihuollon peruspalvelujen vahvistaminen ja vähimmäistoimeentuloturvan toteutumisen turvaaminen

THL on osallistunut sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamispro-sessiin.

THL on tuot-tanut riittävää tietoa vähim-mäistoimeen-tuloturvan toteutumisesta kunnissa.

Toteuma 2009–2011THL osallistui aktiivisesti sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistavan työryhmän työskentelyyn ja lainsäädäntövalmiste-lun tukemiseksi THL on muodostanut sisäisen asiantuntijaryhmän.

THL tuotti valmistelutyön tueksi taus-tamuistioita ja muuta aineistoa mm. tietoteknologiasta, aikuissosiaalityöstä sekä lasten ja nuorten mielenterveys-palveluista

THL on tuottanut tiedot toimeentulo-tukirekisteristä.Toimeentulotukirekis-terin tietosisältöä kehitetään edelleen, jotta marraskuun toimeentulotukimää-ristä saadaan tarkempi erittely.



Henkilöstö ja johtaminen



THL on edis-tänyt tieto-varantojen tuottamista ja hyödyntämistä sosiaali- ja ter-veydenhuollon johtamisessa ja henkilöstö-voimavarojen kehittämisessä. THL on tuotta-nut ajantasaista tietoa sosiaali- ja terveyden-huollon työvoi-man riittävyy-den arviointia ja ennakointia varten.

Toteuma 2009–2011THL julkaisi kunnallisesta henkilöstöstä kattavan tilastoraportin. SOTKAnetissä olevien henkilötilastojen uudistamista on valmisteltu ja ne julkaistiin vuonna 2010 vastaamaan uutta tilastoraporttia.

”Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilös-tö 2008” -tilastoraportti ilmestyi 4/2011 ja ”Kuntien terveys- ja sosiaalipalve-lujen henkilöstö 2010” -tilastoraportti ilmestyi 10/2011

Tavoitteet toteutuneet (4).

Potilasturvallisuus

THL on vas-tannut potilas-turvallisuuden sisällyttämisestä osaksi koko ter-veydenhuollon toimintaa.

Potilastur-vallisuutta koskeva tieto on kattavaa ja ajantasaista.

Toteuma 2009–2011THL perusti potilasturvallisuuden asiantuntijaryhmän. Potilasturvallisuu-den oppaan laatiminen on aloitettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja potilasturvallisuuden verkkosivusto on avattu.

THL aloitti potilasturvallisuusstrate-gian toimeenpanon koordinoinnin. Kansallinen sairaalainfektio-ohjelma osallistuu potilasturvallisuuden edistä-misen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Potilasturvallisuusindikaattorit on tuotettu OECD-tiedonkeruuseen ja julkaistu Health at a Glance -julkai-sussa ja OECD:n teknisessä raportissa. Sairaanhoitopiirikohtaiset indikaattorit on laskettu. Ne julkaistaan alkuvuon-na 2012 THL:n raportissa ja esitellään sairaanhoitopiireille.

THL on käynnistänyt merkittä-viä toimia potilastur-vallisuuden edistämisek-si. Edennyt tavoitteen suuntaisesti. (5)


Mielenterveys ja päihdesuunnitelman toteuttaminen



THL on toteut-tanut osaltaan mielenterveys- ja päihdesuun-nitelmaa.

THL arvioi hoitotakuun seurannan kehittämiseen tarvittavat toimenpiteet mielenterveyshäiriöiden ja päihdesairauksien osalta.

Toteuma 2009–2011THL laati erillisen toimeenpanosuun-nitelman Mieli-ohjelman tukemiseksi alueilla ja kunnissa. THL on osallistunut laajasti ohjelman toteuttamiseen (mm. lukuisia tilaisuuksia ja kehittämishank-keiden tukemista ja toteuttamista). Asiantuntijapanostusta on tarjottu niin STM:lle, järjestöille ja Kuntaliitolle kuin alueille ja kunnille.Mieli 2009:n mukaista palveluraken-teen uudistumista seurattiin yhteistyös-sä STM:n kanssa.

Toteuma 2011Mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitoonpääsyn seurannassa THL:n toteuttaman kolmesti vuodessa tapahtuvan tiedonkeruun perusteella ei merkittäviä viiveitä ole. Hoitoonpää-syä koskevien säädösten rakenne on kuitenkin sellainen, että seuranta ei riittävästi voi kertoa hoitoon pääsyn ja hoidon toteutumisen todellisuudesta. Käyvän hoidon mukaista toteutumista ei myöskään voida seurata.

THL on osaltaan toteuttanut suunnitel-maa (4).

Selvitys teh-ty. (4).

Oikeuslääkintä

Kaikki oikeus-lääketieteellis-ten kuoleman-syyn selvitysten uudelleen organisoinnin edellyttämät järjestelyt on toteutettu. Toi-minta järjeste-tään tarkoituk-senmukaisesti hajautettuna koko maan alueella.

Toteuma 2009–2011Oikeuslääkinnän tehtävät siirtyivät THL:n vastuulle 1.1.2010 alkaen.

Vuonna 2011 hyväksyttiin oikeuslääkin-nän kehittämissuunnitelma 2010–2015. Sen tavoitteiden mukaan oikeuslääke-tieteellisten ruumiinavausten keskittä-mistä on jatkettu siten, avauspaikkojen määrä on alentunut kahdessa vuodessa 40 %:lla. Avausmäärät alenivat 10 %:ia vuosien 2010 ja 2011 välillä.

Oikeuslääkinnän erikoistumisvirat pe-rustettiin THL:ään vuonna 2011.

Oikeuspsykiatrian tehtävät on hoidettu koordinoidusti ja laadukkaasti

Tavoite on toteutunut pääosin jo vuonna 2010 ja vuonna 2011 on jo siirrytty kehittämään toimintaa. Kokonai-suudessa on tapahtunut merkittävää parantumis-ta. (5)


5. Sosiaali ja terveysalan tilastojen, rekistereiden ja muiden tietovarantojen yllä pito ja kehittäminen

Tieto ja tilastotuotannon kokonaisuus



THL:n tietoja tilastotuotanto sekä verk-kopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus.

Toteuma 2009–2011Tietojen ja tilastojen tuottamisprosessi-en sekä verkkopalvelujen yhteensovit-taminen toteutettiin.

Verkkopalvelujen sisältöjä siirretty vanhoista stakes.fi ja ktl.fi palveluis-ta thl.fi palveluun. Tietotuotannon osalta on luotu yhteisesti sovitut mallit eri lähteistä saatavien indikaattorien standardille.

Horisontaalisessa Indikaattori-IT–työ-ryhmässä on määritelty indikaatto-ridatan standarditallennusmuoto, jonka avulla indikaattoridataa voidaan julkaista yhteisin työkaluin. Indikaat-torivarastoratkaisuna on päädytty käyttämään SOTKAnetin tietovarastoa. Uuden metatietokannan kehittäminen alkaa vuonna 2012.

Tavoitteet ovat eden-neet hyvälle tasolle (4)


Tieto 2005 hanke



THL:n tilasto- ja tietotoiminta organisoitu Tieto 2005-hankkeen linjausten mu-kaisesti:

- Perustervey-denhuollon avohoidon tilastouudistus toteutettu.- Hammashuol-lon ja suun terveyden seurantatiedot tuotettu.- Peruster-veydenhuol-lon hoidon saatavuuden seurantajärjes-telmä valmis.- Lasten ja nuorten ter-veysseurannan suunnitelma valmis.Toimeentulotu-kitilasto o uudistaminen vastaamaan toiminnan tarpeita on käynnistetty- Sosiaalityön tilastointia on kehitetty

Seurantajärjestelmän val-mistelua laaditun suunnitel-man mukaisesti

Toteuma 2009–2011AvoHILMOa on kehitetty usein tavoin toimintakauden aikana.

Perusterveydenhuollon avohoidon tie-donkeruu on otettu käyttöön vuoden 2011 alussa.

Hammashuollon ja suun terveyden-huollon tiedot on sisällytetty peruster-veydenhuollon tiedonkeruuseen.

Erikoissairaanhoidon ja perustervey-denhuollon hoitoon pääsyn seuranta on toteutettu ja käynnissä.

Lasten ja nuorten terveysseurannan seurantajärjestelmän valmistelu on edennyt. Lasten terveysseurannan kokeilun raportti sekä nuorten terveys-seurannan kehittämisen esiselvityk-sistä laadittu raportti julkaistiin 2010. Neuvola-asetuksen mukaisen tiedon-keruun tiedot saadaan soveltuvin osin AvoHILMOsta. Erillisselvitys lasten ra-vitsemusta, liikuntaa ja mielenterveyttä koskevista erillistutkimuksista valmistui.

Toimeentulotuen uudistustyötä on teh-ty sekä teknisesti että sisällöllisesti. Ti-lastoaineistot kerätään lähes kokonaan sähköisesti. Kuntouttavan työtoimin-nan osalta tehtiin erillinen kuntakysely koskien vuoden 2010 tietoja.

THL selvitti sosiaalityön tilastoinnin toteuttamista ja toteuttamisvaihtoeh-doista julkaistiin muistio vuonna 2010.

Toteuma 2011Lasten ja nuorten terveysseurannan seurantajärjestelmän valmistelu ja tietojen rakenteistaminen on edennyt vuonna 2011. Neuvola-asetuksen mu-kaisen tiedonkeruun vaatimat tiedot on sisällytetty soveltuvin osin Avo Hilmoon vuonna 2011.

Kauden ta-voitteet ovat toteutuneet sovitusti. (4)

Vuoden 2011 tulostavoite edennyt sovi-tusti (4).


Oikeuslääkintä

THLonollutlakisääteinenviranomainenkuolemansyynselvittämisenalallavuodesta2010,kunlääninhallituksetlakkautettiin.THL:noikeuslääkäritjasihteerittoimivatkokomaanalueellavii-teentiimiinorganisoituna.Oikeuslääkäreidentehtävänäonkuolemansyynselvittämisenohjausjavalvonta,oikeuslääketieteellistenruumiinavaustensuo¬rittaminenjamuutoikeuslääkinnänasiantuntijatehtävät. Kuolemansyyn selvittämisen valvonta toteutuu Suomessa kirjoitettavienkuolintodistustentarkastamisenyhteydessä.KuolintodistuksettoimitetaankokomaastaTHL:noikeuslääkäreidentarkastettavaksi,tarkastamisenjälkeenosapalautetaankorjattavaksikuolin-todistuksenkirjoittaneellelääkärillejasuurinosasuoraanTilastokeskukseen.

Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset suoritetaan useimmiten poliisin määräyksestä.Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittaminen tapahtuu sairaaloissa ja yliopistojenoikeuslääketieteenlaitoksissa.THL:njanäidentoimijoidenkeskenonkirjoitettuuusiapalvelu-sopimuksia.Vuonna2011hyväksyttiinoikeuslääkinnänkehittämissuunnitelma2010-2015.Sentavoitteidenmukaanoikeuslääketieteellistenruumiinavaustenkeskittämistäonjatkettusiten,ettäniitäsuoritetaanvuoden2012alustalähtien13paikkakunnalla,kunvuoden2010alussaniitäsuoritettiin21eripaikkakunnalla.

Vuoden2011aikanasuoritettujenoikeuslääketieteellistenruumiinavaustenmääräväheni10% edellisvuoteen verrattuna ja oli 10 709, kun niiden lukumäärä vuonna 2009 oli 12170.Lääketieteellistenruumiinavaustenmääräeitänäaikanaolenoussut.Määränvähentyminenontulostapoliisin,oikeuslääkäreidenjahoitavienlääkäreidenvälisestälisääntyneestäkonsultaatiotoi-minnasta,jonkatavoitteenaonavaustenindikaatioidentarkentaminenjaoikeuslääketieteellistenavaustenhallittuvähentäminenkansalaistenoikeusturvaavaarantamatta.

Vuoden2011aikanaosaTHL:noikeuslääkäreistäsaierikoislääkäreidenkouluttajaoikeudet.THL:nomillarahoillarekrytoitiinkolmeerikoistuvaalääkäriä.Oikeuslääketieteellisenkuole-mansyynselvittämisenarviomäärärahankäyttötarkoitustalaajennettiinhallituksenesityksessämyös erikoislääkärikoulutuksen maksamiseen. Vuonna 2010 ja 2011 oikeuslääketieteellisenkuolemansyynselvittämisenarviomäärärahaaeiylitetty.

Oikeuslääkinnänsähköinenasiakirjaprojektikäynnistettiinkeväällä2011jasentoteuttami-seenpalkattiinprojektipäällikkö.ProjektisuunnitelmalaadittiinjaTHLasettiprojektiavartenoh-jausryhmän.Tavoitteenaonsaadaasiakirjajärjestelmäkäyttöönvuoden2012loppuunmennessä.

Tasaarvon valtavirtaistaminen



THL:n laatima toiminnan valtavirtaista-missuunnitelma on käyttöön otettu.

Toteuma 2009–2011Yleisenä valtavirtaistamissuunnitelma-na toimii Hyvä tutkimustapa THL:ssä -portaalin osio sukupuolinäkökulman huomioimisesta.

THL:ssä toimii sukupuolinäkökulman valtavirtaistamistyöryhmä. Työryhmä käynnisti työn sukupuolinä-kökulman huomioimiseksi osassa THL:n strategian strategisia toimia. Järjestettiin THL:n sisäinen seminaari sukupuolinäkökulman huomioimisesti lihavuutta koskevassa strategisessa toimessa.

Vuonna 2011 kartoitettiin THL:n rekis-teri- ja tietovarantoja sukupuolinäkö-kulmasta

Toteutunut vuoden 2011 tavoitteen suuntaisesti, osin jopa tavoitteen ylittäen. (4)


THLasettioikeuslääkinnänyhteistyöryhmän,jonkatehtävänäonoikeuslääkinnänkehittä-missuunnitelmantavoitteidensaavuttamiseksiluodaedellytyksiäsuunnitelmantoteuttamiseksi,tukeaalanoperatiivistakehittämistäjaedistääkansallisentasonjaaluetasontoimijoidenyhteis-työtä. Oikeuslääkintäyksikköön palkattiin myös kehittämispäällikkö kehittämissuunnitelmantoimeenpanoavarten.

Oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset vuosina 2009–2011

Paikkakunta 2009 2010 2011

Ahvenanmaa 38 38 41Helsinki 2376 2403 2218Hämeenlinna 417 372 349Joensuu 413 477 51Jyväskylä 716 629 612Kemi 120 147 25Kokkola 203 185 27Kotka 377 413 442Kuopio 660 646 908Kuusankoski 258 211 0Lahti 482 447 462Lappeenranta 473 454 418Mikkeli 484 447 444Oulu 1069 1051 1112Pori 745 723 619Rovaniemi 355 285 285Seinäjoki 490 567 596Tampere 1225 1148 1116Turku 1115 1109 996Uusikaupunki 99 41 0Vaasa 225 155 0Yhteensä 12340 11948 10721

Oikeuspsykiatria

Oikeuspsykiatriantehtäväalueellahoidetaanmielentilatutkimustoimintaanjavaarallisuusarvioi-hinsekäoikeuspsykiatristenpotilaidenhoitoonliittyviäviranomaistehtäviä.Pääosatehtäväalueenvastuulla olevista asioista käsitellään viikoittain kokoontuvassa oikeuspsykiatristen asioidenlautakunnassa.Lautakunnanesittelijöinätoimivattehtäväalueenkaksiylilääkäriä.Kesällä2011tehtäväalue sai puolitoimisen lakimiehen vahvistamaan toimintaansa. Lisäksi tehtäväalueellatoimiikaksisihteeriä.

THL:npääjohtajanalaisuudessatoimivaoikeuspsykiatristenasioidenlautakuntakäsitteleejaratkaiseeyhdeksässäeritutkimusyksikössämielentilastalaaditutlausunnotsekävaarallisuudestaannetutarviot.Lautakuntamyöspäättääpsykiatriseensairaalahoitoontaikehitysvammaistenerityishuoltoonmääräämisestäniissätapauksissa,joissahenkilönonmielentilatutkimuksenpäät-tyessäarvioitutarvitsevantahdostariippumatontapsykiatristasairaalahoitoataivastentahtoistakehitysvammaistenerityishuoltoasekäpäättäätällaisenhoidonlopettamisesta.

Oikeuspsykiatriantehtäväalueentavoitteenaonpyrkiävarmistamaanmielentilalausuntojenkorkealaatujayhdenmukainensyyntakeisuudenarviointi.Verrattunaaiempaanmielentilatut-kimustenmääräonhuomattavastivähentynyt(vuonna2005tehtiin197mielentilatutkimustajavuonna2011lukumääräoli108).Mielentilatutkimuksenjälkeenhoitoonmäärättyjenlukumääräonpysynytkuitenkinkutakuinkinsamanaollenvuonna2011yhteensä33.Tutkimusyksiköissälaadittujenmielentilalausuntojenlisäksilautakunnassakäsiteltiinvuonna2011kuusiTHL:ssaviranomaistyönäasiakirjojenperusteellalaadittuamielentilalausuntoajayksimielenterveyslain21§:nmukaisenpsykiatrisenhoidontarpeenarviointi.Mielentilatutkimustenyhteydessäannet-


Oikeuspsykiatriasten asioiden lautakunnassa käsittelyt asiat vuosina 2009–2011

2009 2010 2011

Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassa käsitellyt mielentilalausunnot yhteensä

120 123 108

Tutkimuspyynnön lähettäjäKäräjäoikeus 109 114 107Hovioikeus 9 9 1Korkein oikeus 2 0 0TutkittavatMies 94 103 96Nainen 26 20 12Vangittu 93 101 86Ei vangittu 27 22 22Tutkituista alle 18-vuotias 2 1 4SyyteHenkirikos 50 55 46Muu väkivaltarikos 49 44 39Tuhotyö 6 9 13Seksuaalirikos 11 10 9Omaisuusrikos 1 2 0Muu syyte 3 3 1TutkimuspaikatHUS/HYKS Psykiatriakeskus 16 0Niuvanniemen sairaala 44 47 46Vanhan Vaasan sairaala 21 39 34OYS/Psykiatrian klinikka 9 8 4TAYS/Oikeuspsykiatrian klinikka 7 6 5TAYS/EVA-yksikkö 1 0 2Psykiatrinen vankisairaala;Turun yksikkö 1 7 2Vantaan yksikkö 4 2 4Kellokosken sairaala 17 14 11

taviavaarallisuusarvioitaoliyhdeksänjaHelsinginhovioikeudenpyytämiävaarallisuusarvioitakuusi.Vuonna2011tehdyistähoitoonmääräämispäätöksistävalitettiinhallinto-oikeuteenneljässätapauksessa.

Tulostavoitteissaasetetutkäsittelyajatolivatmielentilalausuntojenosaltakaksiviikkoalau-sunnonsaapumisestajaasiakirjojenperusteellalaadittujenlausuntojenosaltakaksikuukauttatarvittavienasiakirjojensaapumisesta.Pääsääntöisesti tavoitesaavutettiin.Viivytystätapahtuiniissätapauksissa,joissamielentilatutkimuksenpäättyessähoidontarpeessaolevantutkittavansyytteennostamistajouduttiinodottamaanennenasiankäsittelyälautakunnassa.


Syyntakeisuusarviot

2009Tutkiva lääkäri

2009Lautakunta


2010Lautakunta


2011Lautakunta

Syyntakeinen 72 73 78 82 60 59Alentuneesti syyntakeinen 15 14 13 13 13 13Syyntakeeton 33 33 29 27 33 34Syyntakeinen ja alentuneestisyyntakeinen

2 1 2 2

Alentuneesti syyntakeinen jasyyntakeeton

1 0 0 0

2009 2010 2011

Vaarallisuusarviot mielentilatutkimuksen yhteydessä 7 15 9

Helsingin hovioikeuden pyytämät vaarallisuusarviot1)

1 4 6

Asiakirjojen perusteella annetut lausunnotMielentilalausunnot 7 6 6MTL 21 §:n mukaiset hoidon tarpeen arviot 0 0 1

2009 2010 2011

Hoitoonmääräämispäätös mielentilatutkimuksen jälkeenValtion mielisairaalaan 25 23 27Kunnalliseen sairaalaan 6 7 5Kehitysvammaisten erityishuoltoon 2 1 1Yhteensä 33 31 33Hoitoonmääräämispäätös ilman mielentilatutkimusta (MTL 22 §)Valtion mielisairaalaan 0 0 1Kunnalliseen sairaalaan 0 0 0Kehitysvammaisten erityishuoltoon 0 0Yhteensä 0 0 1Hoitoonmääräämispäätös myöhemminPsykiatrinen sairaalahoito 3 3 5Kehitysvammaisten erityishuolto 5 4 3Yhteensä 8 7 8Hoidontarve päättynytPsykiatrinen sairaalahoito 7 3 4Kehitysvammaisten erityishuolto 2 0 2Yhteensä 9 3 6MTL 18 a §:n mukaiset päätökset 2)Päästetty valvonta-ajalle 37 26 45Valvonta-aikaa jatkettu 30 27 26Poistettu sairaalasta lopullisesti 32 22 27Ei päästetty valvonta-ajalle 3 1 0Yhteensä 102 76 98Oikeuspsykiatristen asioiden lautakunnassakäsitellyt asiat yhteensä 119 219 2341) Rikoslaki 2 C luku 12 §2) Sairaalasta poistaminen sairaanhoitopiirin toimintayksikön valvonnassa


Julkaiseminen

THL:njulkaisusarjoissailmestyiyhteensä169nimikettä,joista21oliTutkimuksia-sarjanväitös-kirjoja.Alkuvuodestatoteutettiinsarjauudistus,jonkayhtenätavoitteenaolilisätäverkkojulkai-semista.Samallajulkaisujentuotantoonluotiinnopeajakevytitsepalvelumalli.

THLvahvistivuonna2011asemaansamonipuolisenajavahvanatiedontuottajanajavälittä-jänä.OnnistuimmekasvattamaanTHL:ntuotteidenasiakaskuntaajalisäämäännäkyvyyttämonintavoinkuluneenavuonna.Esimerkiksiedellisvuoteenverratenjulkaisumyyntimmekasvoi80%(360000€/22800kpl).Myynnissäonyhteensänoin300nimikettä.Sidosryhmätutkimuksessatärkeimmiksijulkaisusarjoiksinousivatpainetutoppaatjatietokirjat.Kymmenenmyydyimmänjulkaisunjoukossaolikinviisiopasta.MyydyinjulkaisuoliTerveystarkastuksetlastenneuvolassajakouluterveydenhuollossa.

THL:nverkkokirjakaupassajulkaisuihinkäytiintutustumassa28183kertaa.

THL:nlinjauksenmukaisestikaikkijulkaisut,myösmyytävät,ovatsaatavillavapaastiverkossapdf-muodossa.

THLhoitaaSTM:njulkaisujenteknisentoteutuksenkäsikirjoituksestavalmiiksipainotuot-teeksi.Muidenhallinnonalantoimijoidenkanssaselvitettiinyhteistyömahdollisuuksiaerityisestijulkaisujensähköisessäarkistoinnissajajulkaisemisentukipalvelujenjärjestämisessä.

Henkilöstönjulkaisutoimintavuonna2011olirunsasta.THL:nasiantuntijatjulkaisivat679englannikielistätieteellistäartikkeliaja75kotimaistaartikkelia.Muitajulkaisujajulkaisujärjes-telmäänilmoitettin60kappaletta.Väitöskirjojavalmistui47kappaletta.

Lehdet

Yhteiskuntapolitiikka-lehti(YP)ilmestyisuunnitelmienmukaisestikuusikertaa.Yhteiskuntapoli-tiikanlevikkiolin.2400,jostamaksullisiatilaajiaoli1400.Sosiaali-jaterveysalanammattilaisillejapäättäjillesuunnatunTesso-lehdenlevikkioli28000.Lehtijulkaisikahdeksannumeroa,joistayksiolikaksoisnumero.

Sarja Nimikkeitä kpl

2009 2010 2011

Tutkimus-sarja (väitöskirjat) 27 24 21Raportti-sarja 47 43 64Avauksia 4 (sarja lopetettiin 1.3.2011 alkaen)

26 30 4

Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet 5 7 8SVT-kokoomatilastot 3 2 3Tilastoraportti-sarja 24 28 46Opas-sarja 7 4 7Tietokirjat (Teema) 6 5 2Kide 11 1 3Suositus-sarja (suomi ja ruotsi samalla numerolla)

5 3 5

Päätösten tueksi (sarja aloitettiin 2010) 2 1Muut 3 6 5Yhteensä 164 155 169


Verkkopalvelutjasosiaalinenmedia

Thl.fi-pääverkkosivuillavierailtiin30%enemmänkuinvuonna2010.Käyntejäoliyli100000kuukaudessajatämänlisäksimerkittävämääräkävijöitäetsiedelleenkintietoavanhoiltaKan-santerveyslaitoksenjaStakesinsivustoilta.THLavasineljäuuttateemapalvelua:Kaventaja(www.thl.fi/kaventaja), Neuvoa-antavat (www.thl.fi/neuvoa-antavat), Piste tapaturmille (www.thl.fi/tapaturmat)jaPotilasturvallisuuttataidolla(www.thl.fi/potilasturvallisuus).Thl.fi-verkkopalveluatestattiinkäyttäjilläpalvelujenmahdollisimmanhyvänkäytettävyydentakaamiseksijatulostenseurauksenavalmisteltiinthl.fi-verkkopalvelunuudistamisprojektipalvelunlaadunjatoiminnal-lisuuksienparantamiseksi.TerveSuomi.fi-palvelunylläpitolakkautettiinjaTerveSuomi.fiotettiinosaksivalmisteillaolevaaSADe-ohjelmanomaterveys-palvelukokonaisuutta.

Sosiaaliportti-verkkopalvelussavierailtiinmyös30%enemmänkuinvuonna2010.Käyntejäolin.600000vuodenaikana.LastensuojelunkäsikirjaoliSosiaaliportinluetuintasisältöä.UusiVammaispalvelunkäsikirja(avattu10.3.2010)keräsin.50000kävijää.

Innokylä-verkkopalvelunensimmäinenvaihesaatiintoteutettuatavoitteidenmukaanvuodenloppuunmennessä,ensimmäisenhankekaudenpäätteeksi.

SosiaalisenmediankäyttöTHL:nviestinnässälaajeni.Facebook-käyttäjämääräylittiasetetun1000tykkääjäntavoitteen.YouTube-palveluunolivuodenlopussaladattu30videota,joitaolikäytykatsomassalähes8000kertaa.HuhtikuussaotettiinkäyttöönesitystenjakoontarkoitettuSlideShare-palvelu,jokasaierinomaisensuosionyli15000katsojallaan.

Kansainvälinentoiminta

THL:nkansainvälinentoimintajatkuiv.2011erittäinvilkkaana.Tutkimusyhteistyönjakansain-välistenkehittämishankkeidenohellalaitoksenkansainvälisessäyhteistyössäolipaljontartunta-tautientorjunnanasioitaWHO:njaEU:ntautiviraston(ECDC)kanssa.

LaitoksellatoimiiMaailmankansanterveyslaitostenjärjestön(IANPHI)kansainvälinensih-teeristö.ToimintavuonnapidettiinHelsingissätämänjärjestön,johonkuuluunoin80kansallistaterveyslaitosta,vuotuinenkokous.IANPHInsihteeristöntyössäkorostuijärjestöntoimintojenjarahoituksenjatkuvuudenturvaaminen.JärjestönvuosikokouspidettiinHelsingissä.IANPHInsihteeristön työssä korostui järjestön toimintojen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen.Osanottajiaolin.70maastajakokoustapidettiinerittäinonnistuneena.

Vuonna2011THL:nkansainvälisenmaksullisentoiminnanpainopisteoliisojenmonivuo-tisten kehittämishankkeiden toteuttamisessa; kohdemaina mm. Lesotho, Mongolia ja Egypti.Hanketoiminnanliikevaihtooliennätykselliset4,7milj.€.Yhteisrahoitteinentoimintaelilähi-alueyhteistyöjatkoilaskevaatrendiään.OmienkehityshankkeidenohellaTHL:nkansainvälistenasiainyksikköantoiasiantuntijapalvelujaSTM:lle,ValvirallejaUM:lleerillistentoimeksiantojenjasopimustenpuitteissa.TeemoinanäissäolivatmmPohjoisenUlottuvuudenSosiaali-jaTerveysalankumppanuusohjelmanasiantuntijatyö,SuomenuudenkehityspoliittisenohjelmanvalmistelujaSuomenrahoittamienkorkotukiluottojenarviointi.

THL:nlausunnot,eduskuntakuulemisetjanimeämisetvirallisiintoimielimiin

THL:n asiantuntijoilla on vuosittain STM:n työryhmissä puheenjohtajuuksia, jäsenyyksiä jasihteeritehtäviähuomattavamäärä.LisäksiTHL:nasiantuntijatpalvelevatrunsaastimyösmuutavaltionhallintoa (eri ministeriöitä, neuvottelukuntia, työryhmiä) vastaavanlaisissa tehtävissä.Vuoden2011aikanaTHLnimesiedustajan121valmisteluelimeen.LisäksiTHL:nhenkilökuntaakuullaanasiantuntijanaSTM:ntoiminnassajamuussavaltionhallinnossa.EduskunnassaTHL:nasiantuntijatolivatkuultavana34kertaa.Laitosantoi127lausuntoa,joistasuuriosaonSTM:npyytämiä,muttamyösmuunkeskushallinnonosuusonmerkittävä.


Messutjakonferenssit

Sosiaali- ja terveysalan suurin valtakunnallinen koulutus- ja messutapahtuma, TERVE-SOS,järjestettiinEspoossa18.–19.5.2011.Teemanaoli”Palveluaverkossa–turvaverkkopalvelussa”.Messuillaesiteltiinlaaja-alaisestiTHL:ntuotteitajapalveluja.Tapahtumaanosallistuisosiaali-jaterveysalanammattilaisia,luottamushenkilöitä,päättäjiä,tutkijoitajaopiskelijoita.Maksulliseenkoulutustapahtumaanosallistui834sosiaali-jaterveysalanammattilaistajamessuillakävi2886vierailijaa.TERVE-SOS-palkinnotjaettiinHUSinMielenterveystalo-verkkopalvelulle,SydänliitonavokuntoutusohjelmallejaHelsinginkaupunginasunnottomienterveyspalvelulle.

LisäksiTHL järjesti itseuseitamuitavaltakunnallisiakonferensseja sekäosallistuinäyt-teilleasettajanakeskeisimpiinsosiaali-jaterveydenhuollonmessu-jakoulutustapahtumiineripuolellaSuomea.MessuosastoillamarkkinoitiinTHL:ntuotteitajaasiantuntijapalveluja.THLolimukanamyösuseissakansainvälisissäkonferensseissasekäosallistujanaettäjärjestäjänä.

Merkittäviä muita konferensseja olivat kansanterveyspäivät, pohjoismainen kansanter-veyskonferenssisekäneuvolapäivät.KansanterveyspäivätjärjestettiinkaksikertaaHelsingissä.Tammikuussaaiheenaoliikääntyvänväestönterveyshaasteetjajoulukuussaylipainojalihavuus.Kumpaankintapahtumaanosallistuilähes600terveydenhuollonammattilasta.LisäksiTHLjärjestikolmipäiväisenPohjoismaisenKansanterveyskonferenssin(Den10:eNordiskaFolkhälsokonfe-rensen,the10thNordicPublicHealthConference,Turku)elokuussaTurussa.Osallistujiaoli13erimaastayli500henkeäjaaiheenaPohjoismaisenhyvinvointivaltionselviäminennykypäivänhaasteissa.

Alkoholitutkimussäätiö

Vuonna1950perustettuAlkoholitutkimussäätiöonvuodesta2009lähtientoiminutTerveydenjahyvinvoinninlaitoksentiloissa.Säätiöedistääjatukeesellaistatieteellistätutkimusta,jonkakohteenaonalkoholinkäyttöyleensätaialkoholiyksilönjayhteiskunnanongelmana.Alkoho-litutkimussäätiöonhallinnollisestiitsenäinen,yleishyödyllinensäätiö.SäätiönjaTerveydenjahyvinvoinninlaitoksensolmimansopimuksenmukaanTHLluovuttaasäätiöntutkimusjohtajanjaTHL:ntiloissatyöskentelemäänhyväksyttyjensopimustutkijoidenkäyttööntarpeellisettyötilat,työvälineetjahallintopalvelut.

Alkoholitutkimussäätiöntukeasaaneitaväitöskirjojajulkaistiinvuoden2011aikanakolme.Vertaisarviointimenettelynläpikäyneitäuusiaartikkeleitailmestyikansainvälisissäjulkaisusar-joissa21jakotimaisissasarjoissakuusi.Lisäksiilmestyikahdeksanmuutajulkaisua.

Jatkorahoitustamyönnettiinyhdelletutkimussopimushankkeelle.Säätiöpäättialoittaaneljänuudentutkimussopimushankkeenrahoittamisen.Ensimmäisessätutkitaanvanhempienpäihde-ongelmienyhteyttälapsenhuono-osaisuudenkasautuviinriskitekijöihinteini-iässä;kyseessäonrekisteritutkimusvuonna1991syntyneistälapsistajaheidänvanhemmistaan.Toisessahankkeessatutkitaanhistamiininjadopamiininyhteistoimintaaalkoholikäyttäytymisessäjaalkoholisminhoidossakoe-eläintenavulla.Kolmannessauudessahankkeessaaiheenaovatnuoretjamuuttuvarikoskontrolli jasekäsitteleeriskikäyttäytymisen,alkoholin juomisen ja julkisentilankäytönsosiaalistakontrollia.NeljännenhankkeentavoitteenaonselvittääopioidireseptorienmerkitystäalkoholiriippuvuudenkehittymisessäAA-jaANA-rottiaapunakäyttäen.

THL:nalaisetvaltionlaitokset

THL:nalaisuudessaonkaksivaltionmielisairaalaajakuusikoulukotia,jotkasolmivattulosso-pimuksenTHL:nkanssa.THL:nalaistenlaitostenlukumäärässätairakenteessaeitapahtunutmuutoksiatoimintavuonna.

Valtionkahdenmielisairaalantoiminnantarkoituksenaontuottaaoikeuspsykiatrianerikois-alanpalvelujakokomaatavarten.Sairaaloissahoidetaankriminaalipotilaitasekäerityisenvaaral-lisiaja/taivaikeahoitoisiapsykiatrisiapotilaitajasuoritetaanmielentilatutkimuksia.Molemmissa


sairaaloissaannetaanoikeuspsykiatrianerikoisalanperus-,jatko-jatäydennyskoulutustasekätehdäänalantieteellistätutkimustyötä.TämänlisäksiNiuvanniemensairaalatoimiiItä-Suomenyliopistonoikeuspsykiatrianklinikkana

Sairaaloidenhoitotoimintaonollutjatkuvastiyhteiskunnallisestimerkittävää,koskaseonkohdentunutpääasiassavaikeastipsyykkisestisairaisiinhenkilöihin,jotkaovatsairautensatakiavaarallisiatoistenhengelle,terveydelletaiturvallisuudelle.Niuvanniemensairaalanpoikkileik-kaustietouseanvuodenajaltavuodenviimeiseltäpäivältäkäyttäenGAF-mittaria(ToimintakyvynyleinenarviointiGeneralAssessmentofFunctioning)kuvastaapotilaidensiirtymistävaikeampiinryhmiinelisairaalanpalvelujaostetaanjatkuvastihuonokuntoisemmillepotilaille.Niuvanniemensairaalassakaikkeinhuonokuntoisimpien(GAF0–10pistettä)potilaidenosuusonkolminkertais-tunutviimeisenkolmenvuodenaikana.Myöshoidonvaikuttavuuttaarvioidaankäyttämällämm.GAF-mittaria.Niuvanniemensairaalaanvuonna2011otettujenkriminaalipotilaidentulo-GAFkeskiarvooli12javuonna2011sairaalastapoistettujenkriminaalipotilaidenlähtö-GAFkeskiarvooli25.Niuvanniemensairaalaanotettujenvaikeahoitoistenpotilaidentulo-GAFkeskiarvooli11jaNiuvanniemensairaalastapoistettujenvaikeahoitoistenpotilaidenlähtö-GAFkeskiarvooli19.VastaavastiVanhanVaasansairaalankriminaalipotilaidentulo-GAFkeskiarvooli21,0(nykytila26,5)javaikeahoitoistenpotilaidentulo-GAF17,0(nykytila21,0).VanhanVaasansairaalassapoislähteneidenpotilaidentulo-jalähtö-GAFejaeioleseurattuvuosittain,koskalukumäärävuosittainonniinpieni,etteisenseurannallaoleoikeintilastollistamerkitystä.

Mittarinmukaanpotilaidenkliininentilavaltionmielisairaaloissanäyttäätämänperustellaparanevan.Potilasmäärättässätarkastelussaovatkuitenkinpieniäeikätulostavoiyleistääkaik-kiinsairaalassahoidettavanaolleisiinpotilaisiin.Itseasiassamittausvoikuvastaapikemminkinvastaanottavien sairaaloiden valmiutta ottaa jatkohoitoon kuin hoidon vaikuttavuutta, koskakyseessäeivätolekeskenäänsamatpotilaat.

ValtionkoulukotientoimintaaohjaavaLakiTerveydenjahyvinvoinninlaitoksenalaisistalastensuojeluyksiköistä(1379/2010)tulivoimaan1.1.2011.Uudenlainsäädännönviitoittamanauudistettiinvaltionkoulukotienhallintoaniin,ettäyksiköidenomienjohtokuntientoimintapäät-tyiheinäkuunlopussajatilalletuli1.8.2011lukienValtionkoulukotienjaVankilanperheosastonyhteinenjohtokunta.Valtionkoulukotitoiminnastavastaavanjohtajavirkatäytettiinmarraskuunlopussa. Valtion koulukotitoiminnan yhtenäistämiseksi aloitettiin palvelurakenteen ja siihenliittyenpalveluidenhinnoitteluperusteidenkokonaistarkastelu.Koulukotientoimitilojakoskevastrateginenkiinteistöselvitysvalmistuikesäkuussajaseperusteellalaadittiintoimitilainvestointientoteuttamistakoskevakokonaissuunnitelma.

Valtionkuudessakoulukodissaonyhteensä203paikkaa.Koulukodeissaannetaankasvatusta,hoitoajaperuskouluopetustataiammatillistakoulutustasellaisillelastensuojelulainperusteellasosiaalilautakunnanhuostaanotetuillelapsille,joitaeivoidatarkoituksenmukaisestikasvattaajahoitaaperhehoidossa,lastenkodissataimuussalastensuojelulaitoksessajajotkaeivätsairautensataivammaisuutensavuoksitarvitsemuuallaannettavaahoitoa(Lakiterveydenjahyvinvoinninlaitoksenalaisista lastensuojeluyksiköistä,1§2mom).Koulukodeissavoidaanjärjestäämyöslastensuojelulain mukaista avohuoltoa ja jälkihuoltoa sekä mielenterveyslaissa (1116/1990)tarkoitettujamielenterveyspalvelujalukuunottamattatahdostariippumatontahoitoa(LTHL:nalaisistalastensuojeluyksiköistä,1§2mom.).Koulukoteihinsijoitetaanpääasiassamurrosikäisiävaikeasti oireilevia lapsia, joilla voi olla mm. psyykkisiä ja käyttäytymisongelmia, päihteidenkäyttöäjakouluvaikeuksia.Koulukodeissaonerikoistuttuerityisenhuolenpidonjärjestämiseenkaikistahaastavimminoireilevillenuorille.VuorelankoulukotionnimettyVankilanperheosastonlastensuojelutyöstävastaavaksiyksiköksi.

Kunnat ostavat sijaishuollon, jälkihuollon ja erityisopetuksen palveluita koulukodeilta.Koulukotienlastensuojelutoiminnastaaiheutuvatmenotkatetaanjohtokunnanvuosittainvah-vistamienhoitopäivämaksujentuotoilla.Valtiontalousarvioonsisältyymääräraha,jotavoidaankäyttääoppilashoitopaikka-jakoulupaikkakysynnänsekävankilanperheosastonpaikkakysynnän


vuosittaisenvaihteluntasaamiseen.Lisäksimäärärahaavoidaansuunnatatoiminnansisällölliseenkehittämiseenjatutkimukseen.

Vuonna2010käynnistynytkoulukotienmarkkinointi- javiestintähanke jatkui toiminta-kertomusvuoden aikana. Hankkeen painopisteinä olivat asiakasmarkkinointi ja valtion kou-lukotitoiminnanyhteisökuvankehittäminen.Vuoden2011aikanajärjestettiinmm.opetus-jakasvatushenkilöstöllesuunnattumonikulttuurisuuskoulutusta,lisäksiperhetyötäonkehitettyjovuosiakaikillekoulukodeilleyhteisessäperhetyönkoulutuskokonaisuudessa.KoulukoditjaTHLtekevätvuosittaintulossopimuksen,jossasovitaanvaltionbudjettirahoituksenkohdentamisestajatoiminnansuuntaviivoista.MyösOpetushallitusosallistuutulossopimusneuvotteluihinjaallekir-joittaatulossopimuksenkoulukotienopetustoiminnastajasenrahoituksestavastaavanavirastona.

Koulukotienvaikuttavuuttapyritäänmittaamaanmm.kuntientilaaja-asiakaspalautteenjaarvioinninavullasekälapsillejaheidänvanhemmilleenosoitetuillakyselyilläsijoituksenaikanajasenjälkeen.Koulukotientoimintaakehitetäänmyöstutkimuksenavulla.Kolmenkäynnissäolevan väitöskirjatutkimuksen lisäksi vuoden 2011 lopulla käynnistyi koulukodeissa olleidennuortenmyöhempääelämääkartoittavarekisteritutkimus.

Niuvanniemensairaalanhenkilötyövuodetovatvähentyneetvuodesta2006(615htv)vuoteen2011(595htv)yhteensä20henkilötyövuotta.VanhanVaasansairaalassakertyi250henkilötyövuotta,jokaonnoussutvuoteen2006verrattuna(225htv)yhteensä25henkilötyövuotta.

Valtionmielisairaaloidenyhteinensairaansijamääräolikertomusvuodenlopussa448:Niu-vanniemensairaalassaoli296jaVanhanVaasansairaalassa152paikkaa.

THL:n alaisten valtion laitosten toimintaa kuvaavat luvut vuosilta 2008–2011 olivat seuraavat

Laitos Henkilöstö Paikkaluku Suoritteiden lukumäärä

2009 2010 2011 2009 2010 2011 2009 2010 2011

MielisairaalatNiuvanniemen sairaala (htv)

605,87 592,88 594,65 296 296 296 103 292 102 150 103 113

Vanhan Vaasan sairaala (htv)

243,4 250,6 249,5 152 152 152 49 665 50 285 52 799

Yhteensä 849,27 843,48 844,15 443 448 448 152 957 152 435 155 912 Koulukodit Harvialan kou-lukoti

29 27 29,67 18 18 18 8 705 7 997 9 704

Kasvun yhteisöt 105,1 100,5 arvio99,2

66 66 66 29 249 28 333 arvio 28 054

Lagmansgårdenin koulukoti

39 36,4 40,53 15 15 15 11 157 9 085 10 542

Limingan koulu-tuskeskus

67,5 62,6 56,9 44 44 42 19 192 17 883 18 954

Sippolan koulu-koti

55,7 58,5 57 33 33 33 16 571 18 231 18 426

Vuorelan koulu-koti

48,8 46,1 48,48 29 29 29 8 742 13 509 14 637PO:3 657

Yhteensä 345,1 331,1 331,78 205 205 203 93 616 95 038 89 775+PO:93 432


Niuvanniemensairaalassaaikuisosastojenkäyttöasteoli95,21%(tavoite96,03%)januoriso-osastonkäyttöasteoli100,99%(tavoite96,69%).Toimintavuotenaansairaalaalittikäyttöaste-tavoitteensakokonaisuudessaannoinpuolella%-yksiköllä.VanhanVaasansairaalankäyttöasteoli95,17%(tavoite90,37%),eliselkeästitavoitettakorkeampi.

Niuvanniemensairaalansairauspoissaolotlisääntyivät2,88pv/htv,ollenkertomusvuotena19,31.VanhanVaasansairaalansairauspoissaolot lisääntyiväthiemanollenkertomusvuotena14,97.pv/henkilötyövuosi.

Niuvanniemessä tehtiin kertomusvuonna 48 kpl mielentilatutkimuksia, joista nuoriso-osastolla tehtiin 5 kpl. VVS:ssä tehtiin 33 mielentilatutkimusta, eli sairaaloissa yhteensä 81.Vuonna2010mielentilatutkimuksiaoliyhteensä85jav.200966kappaletta.

1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu

Tietotuotannon käytettävyys


Tulostavoite 2011


Tieto-tuotannon käytettä-vyys

THL:n tietotuotanto on kehitetty selkeäksi ja helppokäyttöiseksi ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Asiakkaiden tarpeita kar-toitettiin laajaIla sidosryh-mätutkimuksella vuosina 2009 ja 2011 sekä usealla pienemmällä palvelu/kohderyhmäperustaisella selvityksellä. Saatu sidos-ryhmäpalaute on otettu huomioon tietotuotannon kehittämisessä.THL:n uudessa strategiassa asiakkaiden tarpeita vastaa-vat tietotuotteet ovat yksi strateginen tavoite. Lisäksi THL on valmistellut viestintä ja vaikuttamisstrategian.

Tietotuo-tantoa on kehitetty siten, että se on tulossopi-muskauden aikana ke-hittynyt yhä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi, selkeäksi ja helppokäyt-töiseksi. (4)

Julkaisujen tuotanto ja jakelujärjestelmä


Tulostavoite 2011


Sosiaali- ja terveysalan julkaisu-tuotannon kehittämi-nen

THL ottaa vastuul-leen kehittää yhdessä muiden hallinnonalan toimijoiden kanssa julkaisutoiminnan käytäntöjä kustannus-tehokkaammiksi.

Julkaisujen sisällöstä vastaavat edelleen kaikki virastot itse.

THL otti vastuulleen v.2010 STM:n julkaisutoiminnan

THL julkaisi STM:n ja THL:n yhteistä lehteä Tessoa. Tesso ilmestyi 8 kertaa. Tesson painosmäärä oli n. 30 000. Lehden arvioitu lukijamäärä on noin kymmenkertainen. Lehden linjaa kehitettiin edelleen vastaamaan THL:n ja STM:n strategisia paino-tuksia.

Vuositoteu-ma vastaa tavoitetta. (4)


Mediakuva ja sidosryhmät


Tulostavoite 2011


Mediakuva Mediakuvaindeksi on noussut vuodesta 2009.

THL on parantu-nut viestinnän toimivuutta erityisesti tehostettua viestintää koske-vissa tilanteissa (normaaliolojen häiriötilanteissa ja erityistilan-teissa)

Mediakuvaindeksi v.2009 oli 3,7 ja v. 2011 oli 3,76.

THL laati kriisiviestintä-suunnitelman tehostettua viestintää vaativiin tilantei-siin. Suunnitelman testaus ja kokeilu ovat meneillään.

THL:n media-kuva nousi vuodesta 2009. THL on myös parantanut viestinnän toimivuutta tehostettua viestintää edellyttävissä tilanteissa. (4)

Sidosryh-mäyhteistyö

Sidosryhmäyhteistyö on vaikuttavaa ja suunni-telmallista.

THL määritteli tulossopimus-kauden aikana sidosryhmät ja toteutti vuosina 2009 ja 2011 laajat sidosryhmätut-kimukset.THL 2020-strategian strate-giaprosessi syvensi entises-tään sidosryhmäyhteistyön suunnitelmallisuutta.

Tulossopi-muskauden tavoite on toteutunut suunnitellus-ti. (4)

Sisäinen valvonta


Tulostavoite 2011


Sisäinen valvonta

Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskien-hallinta on kattavaa ja toimii tehokkaasti.Menetelmäkuvaus sisäisestä valvonnasta ja siihen liittyvästä riskienhallinnasta on tehty ja laitoksen johto on hyväksynyt sen.

THL toimi pilottina koko STM:n hallinnonalan riskien-hallinnan kehittämishan-keessa. Kehittämisen tuloksena syntyi riskienhallinnan-malli, jonka mukaisesti THL:n toiminnalliset riskit arvioitiin huhtikuussa 2011. Syksyllä 2011 tunnistetut riskit käsiteltiin kaikilla or-ganisaatiotasoilla (yksikkö, osasto, toimiala ja koko THL), tarvittavat kehittä-mistoimenpiteet sovittiin ja vastuutettiin. THL:ssä toimii pääjohtajan asettama riskienhallintaryhmä, joka vastaa mm. riskienhallinnan kehittämisestä. Riskienhallinnan kehittämis-tä jatketaan v. 2012 tiiviissä yhteistyössä STM:n hallin-nonalan muiden toimijoi-den kanssa.

Tulossopimus-kauden aika-na sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallin-ta ovat kehit-tyneet mm. kattavuuden ja tehokkuu-den osalta. Vuonna 2011 toteutetussa riskienhallin-nan kehittä-misprojektin tuloksena THL:n luotiin kattavat ris-kienhallinnan menettelyt. (4)

Informaatioteknologian hyödyntäminen

Toiminnalliset tavoitteet 2011

Tulostavoite 2011


Informaa-tiotek-nologian hyödyntä-minen

THL on toimeenpannut hallinnonalan IT -stra-tegian omalta osaltaan

THL huomioi hallinnonalan it-strategian omissa hank-keissaan ja ratkaisuissaan.



1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkilöstörakenne


Tulostavoite 2011 Toteuma 20092011 Tulosanalyysi ja arvio

Työkyvyt-tömyys-eläkkeelle siirtymi-nen, % henkilös-töstä

Eläkkeel-lesiirty-misen keski-ikä

enintään 0.6 %

64,6 vuotta

0,07 %. Vuonna 2011 otettiin käyttöön TYÖKuntoon-malli -var-haisen puuttumisen mallli.

64,6 vuotta

Toteuma on merkittävästi tavoitetta parempi. (5)

Eläkkeelle-siirtymisen keski-ikä saavutti tavoitteen ja on verrattuna valtiotyön-antajaan kokonai-suudessaan huomattavas-ti korkeampi. (4)

Henki-löstöra-kenteen kehittä-minen laitoksen painopis-teiden mukaan

Laitoksen toiminnalli-siin tarpeisiin perustuva henkilöstön määrää ja rakennetta koskeva suunnitelma on valmis (henkilöstöstrategia). Suunnitelma sisältää henkilöstön uudelleen-kohdentamisen tarvit-taessa.

. THL toteutti vuonna 2010 laajan ns. fuusiostrategiaa täydentävän THL 2020 -strategiaprosessin. Strate-gian eräänä elementtinä ovat menestystekijät, joita tarkennetaan mm. henki-löstöstrategiassa. Henki-löstöstrategia valmistuu v.2012

Toteutui toiminnalli-sentavoitteen suuntaisesti. (4)

Uusi palk-kausjär-jestelmä

Uusi palkkausjärjestel-mä on luotu ja otettu käyttöön.

Palkkausjärjestelmä-sopimus allekirjoitet-tiin1.12.2010 ja järjes-telmä otettiin käyttöön takautuvasti 1.3. alkaen. Palkkausjärjestelmän soveltaminen käytäntöön vakiintui vuoden 2011 aikana ja palkkausjärjes-telmää koskeva arviointi- ja kehittämisryhmä aloitti työskentelynsä.

Toiminnalli-nen tavoite toteutui tavoitteen mukaisesti. (4)

Pääkau-punkiseu-dun ulko-puolisten toimi-paikkojen vahvista-minen

THL:n pääkaupunkiseu-dun ulkopuolisten toimi-paikkojen vahvistaminen on käynnissä.

THL:n pääkaupunkiseudun ulkopuolisten toimipaik-kojen vahvistaminen on käynnissä ja vahvistamisen etenemisestä on raportoi-tu vuosittain STM:lle VM:n edellyttämällä tavalla.

Toiminnalli-nen tavoite on toteutu-nut sovitusti. (4)

Tasa-arvo THL:n laatima henkilös-tön tasa-arvosuunnitel-ma on käytössä.

Tasa-arvosuunnitelma val-mistui joulukuussa 2010 ja on ollut käytössä vuonna 2011.

Toiminnalli-nen tavoite toteutui tavoitteen suuntaisesti. (4)


Työhyvinvointi



Työhyvin-vointitut-kimuksen THL-kohtainen indeksi

3,65 Toteuma vuonna 2010 oli 3,2. Vuonna 2011 työhyvinvointikyselyä ei toteutettu. Aikaisempien vuosien pohjalta tehtyjen toimintasuunnitelmien toteutumisen seurantaa tehostettiin. Seuraava kysely toteutetaan syksyllä 2012.

Tulos oli VM-baro kyselys-sä noussut vuosien 2009 ja 2010 mitta-usten välillä, mutta vaatii edelleen kehittämis-toimia. (2)

Osaaminen



Koulutus-vuorokau-det / Htv

3,8 THL:llä ei ole luotettavaa mittaria koulutusvuoro-kausien seurantaan, sillä THL:n kaltaisessa asian-tuntijaorganisaatiossa henkilöstön osaamisen kehittäminen ja koulut-tautuminen tapahtuu asiantuntijanatoimisen kautta. Koulutusvuo-rokausien seurantajär-jestelyjen suunnittelua jatketaan.

(-)

Osaa-misen vahvista-minen

THL on määritellyt strategiset osaamiset eri tasoilla.THL on lisännyt osaa-mista ja suunnannut voimavarojaan erityisesti terveys- ja hyvinvointita-louden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vai-kuttavuuden arvioinnin, perusterveydenhuollon, lähisuhde- ja perhe-väkivallan ehkäisyn, sosiaali- ja terveysalan henkilöstöön liittyvien kysymysten, maahan-muuttajien terveyden ja hyvinvoinnin, vähimmäis-toimeentuloturvan (ml. asuminen) sekä potilas-turvallisuuden alueilla

THL 2020 -strategiatyö valmistui alkuvuodesta 2011. Ko. strategiaproses-sin jälkeen on mahdollista määritellä myös strategi-set osaamiset.

THL on resurssiensa rajois-sa suunnannut voima-varojaan ja osaamistaan strategisten tavoitteiden ja tulossopimuksessa määriteltyjen osaamistar-peiden mukaisesti.

THL 2020-strate-gia muodos-taa perustan strategisten osaamisten määrittelylle. (4)


TyöhyvinvoinninkehittämissuunnitelmientoteutumistaseurattiinjaTHL:ssaotettiinkäyt-töönTYÖkuntoon-varhaisenpuuttumisenmalli

Vuoden2009ja2010VMBaro-työtyytyväisyyskyselyjentulostenpohjaltalaitoksessalaadittiinjokaiselletoimintayksikölletyötyytyväisyydenkehittämissuunnitelma.Vuonna2011johtoryhmäpäätti,ettätyötyytyväisyyskyselyntoteuttamisessapidetäänvälivuosijatulevaisuudessakyselytullaantekemäänkahdenvuodenvälein,jottakyselyjenvälilläjäisitarpeeksiaikaakehittämis-toimille.Seuraavakyselytoteutetaansyksyllä2012.

Kertomusvuonnaseurattiinaikaisemmintehtyjentyötyytyväisyydenkehittämissuunnitel-mientoteutumista.Selvityksestäkäviilmi,ettäkehitystoimialoilla,osastoillajayksiköissäonmennytparempaansuuntaan.VMBaro-kyselyjentuloksetaikaisemmiltavuosiltaolivatkuitenkinniinhaastavat,ettäjatkossatuleeedelleenkiinnittäähuomiotaerityisestijohtamiseen,tulos-jakehityskeskustelujensisällönkehittämiseen,osaamisenkehittämiseen,työilmapiiriinjaerilaisiintyöhyvinvointialisääviintoimenpiteisiin,jottavuonna2012toteutettavankyselyntuloksetolisivatmerkittävästiparemmatkuinaikaisemmat.

Vuonna 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa otettiin käyttöön työkykyä edistävävarhaisenpuuttumisenmalli.VarhaisenpuuttumisenjavälittämisenmallipohjautuuMehiläi-senTYÖkuntoon-malliin.THL:nmallionrakennettuyhteistyössätyönantajanjahenkilöstönedustajiensekätyöterveyshuollonkanssa.Mallinjalkautustakäytäntöönjatketaanvuoden2012aikanaerilaisillatiedotus-jakoulutustilaisuuksilla.

THL:ntoimipisteissäjärjestettiinkertomusvuodenmarraskuussaVirtaaarkeen!-työhyvin-vointipäivä.Työhyvinvointipäivänaikanahenkilöstöpääsitutustumaanammattilaistenjohdollaerilaisiintyöhyvinvoinninkäytännönparannuskeinoihinjakuulemaanluentojaaiheeseenliittyen.HelsinginTilkanmäentoimipisteessäolitarjollamuunmuassaluentojaunenlaadunparantami-sesta,työstressistäjajaksamisestajajohtajuudestasekäesimerkiksimahdollisuusverenpaineenja kehonrakenteen mittaukseen, ohjausta taukoliikuntaan, annettiin vinkkejä fysioterapeutinjohdollaoikeaoppiseentyöpiste-ergonomiaansekäpidettiinkahvakuulaharjoitukset.

Esimiestyö



Esimies-työn laatu

Esimiesarviointeja on toteutettu.

. Johtamista ja esimiestyötä on arvioitu osana VMBa-ro-työtyytyväisyyskyselyä sekä henkilökohtaisten tulos- ja kehityskeskuste-lujen yhteydessä.

Kertomus-vuonna edettiin tavotteiden mukaisesti. (4)

Esimiesten valintakri-teerit

Esimiesvalinnoissa on korostettu johtamisosaa-mista ja -kokemusta.

THL:n ensimmäisissä johta-ja- ja esimiesvalinnoissa vuonna 2009 käytettiin yhteisesti sovittuja valinta-kriteereitä, joissa koros-tettiin johtamisosaamis-ta- ja kokemusta. Samat kriteerit olivat käytössä kun vuonna 2011 päät-tyneisiin määräaikaisiin esimiestehtäviin valittiin seuraajia syksyllä 2011.

Toteutui tavoitteen mukaisesti. (4)

Työnanta-jarooli

Esimiehet tuntevat työn-antajaroolinsa sisältämät velvoitteet.

THL:ssa järjestettiin päi-vittäisjohtamisen valmen-nusohjelma esimiehille. Ohjelma jatkuu vuonna 2012.

Toteutunut suunnitellus-ti. (4)


Henkilöstöstrategiatyöalkoijajohtamisosaamisenkehittämistäjatkettiin

Pääjohtajaasetti12henkilöäkäsittäväntyöryhmänlokakuussa2011valmistelemaanTerveydenjahyvinvoinninlaitoksellehenkilöstöstrategiaa.Työryhmässäonedustettuinakaikkitoimialatjapääsopijajärjestöt.Henkilöstöstrategianvalmistelupääsihyväänalkuunkertomusvuodenlopullajasenontarkoitusvalmistuakevään2012aikana.

THL:nensimmäisessäJohtamisenerityisammattitutkintoon(JET)valmistavassaesimiestenkoulutusohjelmassaaloittivuonna2010noin30henkilöä,joistaensimmäisetvalmistuvatkevään2012aikana.Toimintakertomusvuodenkeväälläaloittitoinen,23henkilönJET-koulutusryhmä,jossaopiskelevienontarkoitusvalmistuaniinikäänvuoden2012aikana.

Vuonna2010alkaneetpäivittäisjohtamisenkoulutuksetesimiehillejatkuivatkeväällä2011.Kertomusvuodenkoulutuksissaaiheinaolivatmuunmuassaesimiestutkimus-jakehittämistoi-minnanjohtajana,riskienhallintajaeettisentoiminnanjohtaminensekähyvähallintotapajaviestintäesimiestyössä.

Palkkausjärjestelmänsoveltaminenvakiintui

PalkkausjärjestelmänpiiriinkuuluvatkaikkiTHL:eenvirka-taityösuhteessaolevat.Järjestelmänpiiriineivätkuulutyönantajavirkamiehet,harjoittelijat,palkkatuellapalkatuthenkilöttaihenkilötjoidenpalvelussuhteenpituusonalle6kk.

UusipalkkausjärjestelmätuliTerveydenjahyvinvoinninlaitoksessavoimaantakautuvasti1.3.2010lukien.Uudenjärjestelmänmukaisiapalkkojapäästiinmaksamaanhenkilötietojärjes-telmänpäivityksenjälkeenvastavuoden2011alkupuolella.Palkkausjärjestelmänkäyttöönot-tovaiheessaTHL:llaolikäytettävissäyhteensä1,33%paikallisestikohdennettaviakorotuseriä,joillavoitiinkattaa27,65%palkkausjärjestelmänkäyttöönotostaseuranneistakorotustarpeista.Vuoden2011toukokuussakäytössäollutpaikallinenerä0,5%kohdennettiinsopimuksenmu-kaisestikorotustarpeenkattamiseenjatämänkorotuksenjälkeenkorotustarpeestaolimaksettu44,23%.Loputkorotustarpeestakatetaansiirtymäkaudenaikanasaatavillapaikallisillaerillä.Seuraava0,5%:nkorotustullaantekemään2012maaliskuussa.

Vuosi2011oliuuteenpalkkausjärjestelmäänliittyvienhenkilöstöhallinnonprosessienvakiin-nuttamisenaikaa.Järjestelmätoimukanaanpaljonuusiasoveltamisohjeitajatoimintakäytäntöjä,jotkatulihuomioidarekrytoinnissa.Palkkausjärjestelmäänliittyvääesimieskoulutustajatkettiinjajärjestelmäänliittyväätiedotusmateriaaliaselkeytettiin.

Palkkausjärjestelmään liittyväarviointi- jakehittämisryhmäperustettiin ja sekokoontuisäännöllisestinoinkahdestikuukaudessamäärittäenmuunmuassaTHL:nhenkilöstöntehtävienvaativuustasojatehtävänkuvaustenperusteella.

JohtoryhmäkäsittelisyksylläpalkkausjärjestelmänkäyttöönotonjälkeistätilannettajamihinsuuntaanjärjestelmäoliTHL:ssäkehittynyt.Käsittelyssätodettiinmuunmuassapalkkausjär-jestelmänrakenteellisenkehityksenolevanoikeansuuntainen,muttasenedelleenkehittämisenvaativanrunsaastihuomiotamyöstulevaisuudessa.Ongelmatliittyvätesimerkiksihenkilöstönyhdenvertaisen palkkauksen toteutumiseen, tietyn palkkausjärjestelmän tarkasteluryhmänpalkkakannustimienpuuttumiseensekäsiirtymäkaudenpituudentodennäköiseenvenymiseen.Siirtymäkaudellaviitataansiihenajanjaksoon,jonkaaikanakokoTHL:nhenkilöstöntulisisaadatäysimääräisestikäyttöönotetunpalkkausjärjestelmänmukaistapalkkaa.SiirtymäkaudenaikanaTHL:npalvelukseentulevatuudethenkilötkasvattavatsitäeuromääräistäkorotustarvetta,jokavirastoerällätulisikuroaumpeen.Tämänvuoksisiirtymäkaudenpituudenarviointionosoittau-tunutvaikeaksi.Johtoryhmäpäättisyksyllä2011,ettäpalkkausjärjestelmänkehitystäseurataanjatkossapuolivuosittain.

Loppuvuodesta2011THL:nhenkilöstöhallintopääsivalmistelemaankevään2012tulos-jakehityskeskustelujapalkkausjärjestelmänkäyttöönotonjälkeenensimmäistäkertaaehjänäko-konaisuutenajärjestelmänollessatäysimääräisestikäytössä.


Henkilöstörakenne kertomusvuoden lopussa

v. 2011 v. 2010 v. 2009

henkilötyövuodet 1 230,3 1 192,1 1 238,8 henkilöstömäärä 1 438 1 343 1 378naiset 1 062 (74%) 970 (72%) 995 (72%)miehet 376 (26%) 373 (28%) 383 (28%) keskiikä 45,2 45,1 45,0naiset 45,0 45,0 44,9miehet 45,7 45,5 45,0 henkilöstömäärä ikäluokittain 15 - 24 20 (1%) 23 (2%) 23 (2%)25 - 34 295 (21%) 273 (20%) 304 (22%)35 - 44 389 (27%) 380 (28%) 372 (27%)45 - 54 401 (28%) 340 (25%) 358 (26%)55 - 64 309 (21%) 305 (23%) 304 (22%)65 - 24 (2%) 21 (2%) 17 (1%) vakinaiset 1 006 (70%) 963 (72%) 945 (69%)naisia 715 (67%) 686 (71%) 675 (68%)miehiä 291 (77%) 277 (74%) 270 (70%) määräaikaiset 432 (30%) 380 (28%) 433 (31%)naiset 347 (33%) 284 (29%) 320 (32%)miehet 85 (23%) 96 (26%) 113 (30%) kokoaikaiset 1 178 (82%) 1 076 (80%) 1 108 (80%)naiset 868 (82%) 784 (81%) 803 (81%)miehet 310 (82%) 292 (78%) 305 (80%) osaaikaiset 260 (18%) 267 (20%) 270 (20%)naiset 194 (18%) 186 (19%) 192 (19%)miehet 66 (18%) 81 (22%) 78 (20%)

1.6 Tilinpäätösanalyysi1.6.1 Rahoitusrakenne

THL:n117,8miljoonaneuronkokonaisrahoituksestavaltionbudjettirahoituksenosuus(sis.mo-mentinkäyttöoikeudetjasiirtyneeterät)on76,6miljoonaeuroaeli65%.Vuonna2010vastaavatluvutolivat69,3miljoonaaeuroaja64%.Ulkopuolisenrahoituksen(yhteisrahoitteinentoiminta33,4miljoonaaeuroajamaksullinenpalvelutoiminta7,7miljoonaaeuroa)osuusonyhteensä41,1miljoonaaeuroaeli35%kokonaisrahoituksesta(eisisällämomentinkäyttöjäyhteisrahoitteiseentoimintaan).Vuonna2010vastaavatluvutolivat38,9miljoonaaeuroaja36%.Yhteisrahoitteisentoiminnantuototovatkasvaneetvuodessa3,6miljoonaaeuroa(+12%)jamaksullisenpalvelu-toiminnanvastaavastipienentyneet0,7miljoonaaeuroa(-8,3%).

THL-kirjanpitoyksikön rahoitusrakenne poikkeaa THL:n rahoitusrakenteesta siten, ettämaksullisenpalvelutoiminnantuottojenosuusonmerkittävänsuuriverrattunaTHL:ään.Mak-sullisentoiminnantuototmuodostivat68,8%tuotoistakirjanpitoyksikössävuonna2011(70,3%vuonna2010).THL:lläyhteisrahoitteisentoiminnantuototovatsuurintuottoerämuodostaentuotoista81%.


THL toiminnan rahoitus 1)

2011 2010

Toiminnan rahoitusTalousarviorahoitus (THL:n toimintamenomomentti+siirtyneet) 74 337 67 979Yhteistoiminnan tuotot 33 436 29 883Maksullisen palvelutoiminnan tuotot 7 694 8 401Muut tuotot 85 620Suomen Akatemian rahoitus 2) 0 0Ulkoasiainministeriö 628 909Ulkoasiainministeriö/muut 8Opetusministeriö 81 109Työ- ja elinkeinoministeriö 182 67EU:n kansallist. asiant. palkkio 56 59Ympäristöministeriö (Suomen Ympäristökeskus) 96 102Alainen hallinto 1 203 267Muut momentit 31 8Yhteensä 117 829 108 412

Menot menolajeittainAineet ja tarvikkeet 21 999 21 007Henkilöstökulut 67 571 63 554Vuokrat 10 598 10 268Palvelujen ostot 25 167 24 626Muut kulut, sisäiset kulut ja satunnaiset kulut 8 299 6 165Rahoituskulut 5 3Siirtotalouden tuotot ja menot 4 292 3 699Käyttöomaisuushankinnat ym. taseviennit 964 413Yhteensä 138 895 129 735*Rokotehankkinat -16 765 -16 092*Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittäminen (käyttö) -9 359 -8 693*Mielenterv.lain muk. korvaukset -2 742 -2 941Yhteensä 110 029 102 009

Rahoitusylijäämä 7 800 6 403*siirtynyt talousarviomääräraha 6 567 5 724*siirtynyt UM 117 227*siirtynyt Ympäristöministeriö (Suomen Ympäristökeskus) 134*siirtynyt alainen hallinto 982 452

7 800 6 403

1) Laskentatapaa muutettu vuodesta 2010, vertailutiedot vuodelta 2010 oikaistu 2) Suomen Akatemian rahoituksen osalta on siirrytty momentin käytöstä laskutukseen vuonna 2010

THL:ntoimintamenomomentilta(33.03.04,siirtomääräraha2v)vuodelta2011siirtyväsummaon6566589,24euroa.


THL:ntoimintamenotjakaantuivatseuraavasti:

THL-kirjanpitoyksiköntoimintamenotjakaantuivatseuraavasti:

1.6.2 Talousarvion toteutuminen

Kirjanpitoyksikkötasollamäärärahojenkäyttöonjatkunutedellisenvuodenkaltaisena.THL:ntulot(harvinaistenrokotteidenmyynnistä)olivat70512,08euroa,mikäoliarviota

429487,92euroapienempi.Vuoteen2010verrattunatulotpienenivättältäosin321981,80euroa.Pienenemisensyynäon,ettäTHL:nvälittämiävalmisteitaonsiirtynytkaupallisilletoimijoille.THLtuovalmisteitaainoastaan,jostarvittaviatuotteitaeimikäänmuutahotuomaahan.Jatkossakinontältäosinodotettavissasuurehkoavaihtelua.AinoamerkittäväjatkuvastimyytävävalmisteonkorealainenJapaninaivokuumerokote,jollaainoanavalmisteenaonhyväksyttykäyttölapsilla.Tähäneioletulossatiedossaoleviamuutoksia.

THL:nvuoden2011toimintaonollut3-vuotisentulossopimiskauden2009–2011viimeinenvuosi.Budjetoinnissaeioletapahtunutmerkittäviämuutoksia.THL:nkäyttööntalousarviossajalisätalousarvioissaosoitettutoimintamäärärahaolivuonna2011yhteensä68613000euroa.

THL:n toiminnan kulujen osuus kokonaiskustannuksista 20092011

20111000 €

Osuus toimintamenoista

%

20101000 €


%

20091000 €


%

Aineet, tarvikkeet, tavarat 1) 18 613 14,1 % 9 560 8,2 % 17 080 14,7 %Henkilöstökulut 67 529 51,3 % 63 938 54,9 % 63 717 54,9 %Vuokrat 10 598 8,1 % 10 268 8,8 % 9 908 8,5 %Palvelujen ostot 25 176 19,1 % 24 626 21,1 % 17 515 15,1 %Muut kulut 7 509 5,7 % 4 991 4,3 % 4 994 4,3 %Poistot 1 389 1,1 % 2 011 1,7 % 2 011 1,7 %Sisäiset kulut 785 0,6 % 1 174 1,0 % 861 0,7 %Kulut yhteensä 131 599 100,0 % 116 568 100,0 % 116 086 100,0 %

1) sisältää varaston muutoksen

THL kirjanpitoyksikkö yhteensäToiminnan kulujen osuus kokonaiskustannuksista 20092011

20111000 €


%

20101000 €


%

20091000 €


%

Aineet, tarvikkeet, tavarat 26 900 12,92 % 25 660 13,5 % 22 834 12,1 %Varaston muutokset 1) -3 380 -1,62 % -11 422 -6,0 % -729 -0,4 %Henkilöstökulut 125 636 60,32 % 121 013 63,5 % 119 143 63,0 %Vuokrat 17 289 8,30 % 16 637 8,7 % 15 989 8,5 %Palvelujen ostot 30 863 14,82 % 29 498 15,5 % 22 569 11,9 %Muut kulut 8 396 4,03 % 5 847 3,1 % 5 862 3,1 %Poistot 1 793 0,86 % 2 238 1,2 % 2 689 1,4 %Sisäiset kulut 785 0,38 % 1 174 0,6 % 861 0,5 %Kulut yhteensä 208 282 100,0 % 190 645 100,0 % 189 218 100,0 %

1) Aineet ja tarvikkeet sekä valmistevarasto


THL:ntoimintamenomäärärahoistasiirtyyseuraavallevuodelle6566589,24euroa,jossalisäystäedellisvuoteenon842096,89euroa.

Alaisenhallinnonosaltavaltionmielisairaaloidensiirtyvämäärärahaseuraavallevuodelleon691000euroa,jossalisäystäedellisvuoteenon343743,22euroa.Valtionkoulukotiensiirtyvämääräraha seuraavallevuodelleon551000euroa, jossa lisäystä edellisvuoteenon216456,11euroa(vuoden2010hintatukipoislukien).

Rokotteidenhankinnanosaltasiirtyvämäärärahaon21212386,04euroa,jossalisäystäedel-lisvuoteenon8624951,48euroa.Siirtyvänmäärärahanvoimakkaankasvunsyynäonodotettuahalvempihintatasorokotusohjelmanmukaisissarokotteissasekäonnistuneetrokotekilpailutukset.Odotettavissaonkuitenkinisojenrokotehankintojenselviähintakorotuksia,koskamarkkinatovatkeskittyneetharvoilletoimijoille.Jatkossakilpailutuksettulevatpainottumaanyhäenemmänlaatuun,milläonhintojakohottavaavaikutusta.Lisäksionhuomioitava,ettäpandemiatilanteessarokotehankintoihintarvitaankymmeniämiljoonialisärahaa.Budjettiylijäämääonmyösaiheut-tanutse,ettäpandemiarokotevarausmaksujaeiolemaksettumuutamiinvuosiin,kuneioleollutvaraussopimusta.EU-komissiokoordinoiuudetvaraussopimuksetlähiaikoina,mistäaiheutuumittavatvuosittaisetlisäkustannukset.

1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma

Tuotto-jakululaskelmaonlaadittuliikekirjanpidonperiaatteitanoudattaen.Tuotto-jakululas-kelmakuvaakirjanpitoyksiköntuotto-jakulurakennetta.THL-kirjanpitoyksiköntuototolivatvuonna2011yhteensä117034469,44euroa.Kasvuaedelliseenvuoteenoli4922463,55euroaeli4,39%.Toiminnankulutkasvoivatvuoteen2010verrattuna17635992,22euroaeli9,25%.Kulutkasvoivatkaikissakuluryhmissäpaitsipoistoissa,mikäonseuraustainvestointienvähyy-destä.Ostotkasvoivat1240033,94euroaeli4,83%.OstojenkasvuylittääSuomenvuoden2011keskimääräisen inflaatiovauhdin 3,4 % noin 1,4 % prosentilla (Kuluttajahintaindeksi 2010 =100,Tilastokeskus).Henkilöstökulutkasvoivat4622570,84euroaeli3,82%.Henkilöstökulujenkasvuvauhtiylittäänoinyhdelläprosenttiyksiköllävaltionmenojenhintaindeksinkehityksen,minkämuutosoli2,8%vuonna2011(Julkistenmenojenhintaindeksi2005=100,Tilastokes-kus).Muutkulutkasvoivat2548995,50euroeli43,60%.MuidenkulujenkasvujohtuiTHL:nmuidenkulujenkasvustayli2,5miljoonallaeurolla.Toiminnankulujenmuissakuluryhmissäeitapahtunutoleellisiamuutoksia.

1.6.4 Tase

THL:nkirjanpitoyksiköntaseenloppusummaon86251462,03euroa.Taseenloppusummakasvoiedellisvuodesta5320146,35euroa.Taseenkasvujohtuurokotevarastonjasaamisten,pääosinmyyntisaamistenkasvusta.Investointienvähyysnäkyyaineellistenhyödykkeidenarvonlaskunjatkumisena,investointienmäärätosinkasvoivuodesta2010ylikaksinkertaiseksi.Myyntisaami-setkasvoivaterityisestiTHL:llä,jollakasvuolilähes2,5miljoonaaeuroa.Osaltaanaineellistenhyödykkeidenarvonlaskuaselittäämyösaiempaakorkeammatkirjausrajatjaleasingrahoituksenkäyttö.

Taseenvastattavaapuolellalaitoksenomapääomakasvoi3314834,41euroa.Vieraanpää-oman erissä oleellisin muutos oli ostovelkojen kasvu 3327254,21 eurolla. Vastaavasti saadutennakot laskivat -1140347,21 euroa. Muissa taseen vastattavaa puolen erissä ei tapahtunuterityisiämuutoksia.


1.7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma THL-kirjanpitoyksikönjohdollaonvastuusisäisenvalvonnanrakenteenasianmukaisuudestajatehokkuudesta.Valvontatapahtuutoiminnanjataloudenprosesseissa.Kunkintoimintayksikönesimiehentuleeyksikkönsätoiminnanjataloudenjärjestelyissäjavalvonnassaottaahuomioonsisäisenvalvonnannäkökohdat.

THL:ntaloussäännössäjamuissasisäisissämääräyksissäjaohjeissaontarkemmatmäärä-yksetniistäsisäisenvalvonnantoimenpiteistä,joillavalvonnantoteuttamisestatulisihuolehtia.OsaTHL:nsisäisistämääräyksistäjaohjeistakoskeemyösvaltionkoulukotejajamielisairaaloita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

THL:n2020-strategiavalmistuikesäkuussa2011.Riskienarviointisuoritettiinkeväällä2011hal-linnonalanpilottikokeiluna.Riskienarviointientuloksia,onhyödynnettyTHL:n2020-strategiaatarkentavienosastrategioidennykytila-analyyseissajaedelleenvahvistuslausumanlaatimisessa.LisäksiTHL:ssäontoimintavuodenaikanatehtytietoturvannykytila-analyysi.Erillistäriskien-hallintapolitiikkaatai-suunnitelmaaeilaitoksessaoletoistaiseksilaadittu.Tietoturvapolitiikkavalmistui22.6.2011.

Sisäisenvalvonnantoimivuuttaarvioitiinpääjohtajanalaisuudessatoimivansisäisentarkas-tuksentoiminnonavulla,johonkäytettiinvuoden2011aikana1htv.Sisäinentarkastustoteuttipääosin4.4.2011hyväksyttyäsisäisentarkastuksentoimintasuunnitelmaa.Osasuunnitelluistaarvioinneista siirtyi vuodelle 2012 sisäisestä tarkastuksesta riippumattomista syistä johtuen.Sisäinentarkastusonlaatinuttoiminnastaanvuosiraportin.

ToimintakertomusvuonnaTHL:ssäalettiinseuratasystemaattisestivaltiontaloudentarkas-tusvirastontekemiähavaintoja.Sisäinentarkastuskokoaapuolivuosittainkorjaavientoimenpi-teidentilannekatsauksenjohtoryhmässäkäsiteltäväksi.Erirahoittajientarkastuksissatehtyjenhavaintojen ja tilintarkastajien lausuntojensisältämienhavaintojenseurantavastuuontalous-yksiköllä,muttakehittämistoimenpiteidensäännönmukaisestaraportoinnistajohtoryhmälleeioletoistaiseksisovittu.

Alainen hallinto: valtion koulukodit ja mielisairaalat

THL:ntilinpäätösohjeidenmukaisestikoulukotienjamielisairaaloidenjohdontuliarvioidasisäi-senvalvonnanjariskienhallinnantilaajokoVM:narviointikehikontaitoimintayksikössäkäytössäolevan laatuohjelmantuottamantiedonpohjalta.Lausumatuli laatiaTHL:nosastrategioidenmukaisestiryhmitellen,mikätuottiosastrategioidennykytilaantiedonmyösalaisenhallinnonvastaavistakehittämiskohteista.YhteenvedotkoulukotienjamielisairaaloidenlausumistalaadittiinTHL:ntulosohjaavantoimintayksiköntoimesta.

Tietoturvallisuudenkehittämisentilannettavaltionkoulukodeissajamielisairaaloissaarvi-oitiinvuoden2011lopussatietoturva-asetuksenvaatimuksiinpohjautuvallakyselyllä,jossakar-toitettiinorganisaatioidentietoturvallisuudenperustasonsaavuttamista.Organisaatiotarvioivatkuinkalaajastineovatjosaavuttaneettietoturva-asetuksenjasentoimeenpano-ohjeenperustasonvaatimukset.YhteenvedonarvioinneistakokosiTHL:ntietoturvapäällikkö.

Kehittämiskohteettietoturvanjaosastrategioidenosalta

TietoturvallisuusValtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) velvoittaa kaikkiavaltionhallinnonorganisaatioitasaavuttamaanasetuksessasäädettytietoturvallisuudenperus-taso30.9.2013mennessä.Asetuksessaonkymmenenperustasonvaatimustajalisäksiasetuksentoimeenpano-ohjeessa(Vahti2/2010)on83perustasontoteutumisenvaatimusta.THL,valtionkoulukoditjamielisairaalatosallistuvatValtiokonttorinjärjestämiintietoturvallisuudenyhteis-


hankkeisiinvuosien2011–2013välisenäaikana.Hankkeettukevatvaltionhallinnonorganisaatioitatietoturvallisuudenperustasonsaavuttamisessa.

THL:ssä tehtyjen arviointien perusteella laitoksessa täyttyvät salassapidon ja luottamuk-sellisuudenvarmistamisensekätehtävienjavastuidenmäärittelynvaatimukset.Myöstietojenluvattomankäytönjamuuttamisenestämiseensekäasiakirjojenjatietojenkäsittely-jasäilytys-tiloihinkohdistuvatvaatimuksettäyttyvät.Vaatimustensaavuttaminenonkeskensystemaattisentietoturvariskienarvioinninsekätietojenjaasiakirjojenkäytettävyydenvarmistamisenosalta.Henkilöstöntietoturva-jaasiakirjojenhallinnankoulutuskäynnistyyvuonna2012.

Valtionmielisairaaloissatietoturvariskienkartoittaminenontehtyvuoden2011aikanajatietojen luottamuksellisuuteen liittyvät vaatimukset täytetään hyvin. Tietoturvaohjeistus sekätietojenjaasiakirjojenkäytettävyydenvarmistusonjokotehtytaialoitettu.

Valtionkoulukodeissatietoturvallisuudenkehittämisentilannevaihteleepaljon.Parhaitentäyttyvättietojenjaasiakirjojensalassapitoon,tietojenluvattomankäytönjamuuttamisenestä-miseensekähenkilöstönluotettavuudenvarmistamiseenkohdistuvatvaatimukset.Tietoturva-riskienkartoittamisessa,tietojenkäytettävyydenvarmistamisessa,vastuidenmäärittelyssäsekäannettujenohjeidennoudattamisenvalvonnassajaohjeidenmuutostarpeidenarvioinnissaonvieläjonkinverrankehitettävää.

Rahoituksen ja omaisuuden hallintaTHL:nrahoitusstrategiannykytila-analyysiperustuuriskienarvioinninlisäksitalousyksikönjastrategia- ja kehittämisyksikön havaintoihin ja THL:ssä henkilöstölle järjestettyihin avoimiinrahoitusstrategiantyöpajoihin.Olennaisetsisäisenvalvonnanjariskienhallinnankehittämis-kohteetliittyväta)yhteisrahoitteisentoiminnanjohtamiseenjahallintaanjab)THL:nstrategianmukaistenmaksullisten tuotteiden japalveluidenmäärittelyyn ja toiminnankannattavuudenvarmistamiseenc)omaisuudenhallintaan.Rahoituksen jatkuvuudenepävarmuusriskienhal-lintaantuleekiinnittäähuomiotaosanastrategistatalousjohtamista.

Kehittämiskohteinaovatedelleentaloushallinnontietojärjestelmät,joidenraportointiatuleekehittää nykyistä paremmin projektimuotoisen toiminnan suunnittelun, seurannan ja rapor-toinnintueksi,muttamyöslinjajohdonvastuullaolevasisäinenvalvonta,jonkatulisivarmistaamenojenoikeakohdentaminenjariittäväseuranta.

THL:ssäsuoritettiinvuonna2010käyttöomaisuudenjairtaimistoninventointi,muttayh-teenvetoinventoinnistaeivalmistunutvuoden2011aikana.THL:nomaisuudenhallinnantilastaeinäinollenolesaatuvarmuutta.

Koulukotien taloushallintoon liittyvän riskienhallinnan kannalta katsottuna Palkeidenasiakkuusnähdäänhyvänäasiana.

Koulukotienomaisuudenhallinnantilanvoidaantodetaolevanhyvä,vaikkavuonna2010toteutettujeninventointienvalvonnassaesiintyipuutteita.

Mielisairaaloidentalouteenjarahoitukseenliittyvätriskitjariskienhallinnanmenettelytonkartoitettu.Suurimmattaloudellisetriskitliittyvätkiinteistöihinkohdistuviintoimintahäiriöi-hin,esimerkiksitulipalontaivesivahingonaiheuttamana,jaedelleentilojenkäyttöönliittyvänlaskutuksen (tulojen) vähenemiseen. Merkittäviä laillisuusriskejä tai merkittäviä poikkeamiatalousarviolakiin tai muuhun lainsäädäntöön ei ole toimintavuotena havaittu. Omaisuudenhallinnanvalvontamenettelytovattehtyjeninventointienperusteellariittävät.

HenkilöstöTHL:nhenkilöstöstrategianvalmistelussakolmetärkeintätunnistettuariskiäovat:1)Epäselvätoiminnanorganisointi,koordinointijatyönjakoeritoimintayksiköissä2)Erityisosaamisenkeskittyminenyhdenhenkilönvaraan(sijaisjärjestelyt)3)Resurssienpuutesuhteutettunaaikatavoitteisiin


RiskienhallintakaikkiennäidenkolmenosaltavaihteleehyvinpaljonTHL:neritoimintayksi-köissä.Henkilöstöresurssienkehittämiskohteinaovatmm.päivittäisjohtamisenjaesimiestyönkehittäminen,henkilöstösuunnittelunjaosaamismatriisienkäyttöönotto,työhyvinvoinninke-hittäminensekärekrytoinninkehittäminenstrategianmukaiseksi.

Henkilöstöstrategiannäkökulmastatarkastelunavaltionkoulukotientilannevaihteleejonkinverran yksikön sijainnin perusteella. Ammattitaitoisesta ja pätevästä henkilöstöstä on Etelä-Suomessakovakilpailu–tässäkilpailutilanteessakoulukoditpystyvättarjoamaanhaastavanjaammatillistaosaamistaedistäväntyöpaikan,muttaeivättoisaaltapystykilpailemaanpalkalla.Joissakinyksiköissätaasylipäätäänpätevänhenkilöstönrekrytointionhaastavaa.Kokonaisuu-tenaarvioidenhenkilöstöäonriittävästi,muttapätevientyöntekijöidenrekrytointiinjatoisaaltapysyvyyteensisältyyhaasteita.Henkisestivaativassakoulukotityössäkorostuumyösjatkuvatarvepanostaahenkilöstönhyvinvointiinjatyössäjaksamiseen,samointyöterveyttä-jaturvallisuuttatukeviintoimenpiteisiin.

Mielisairaaloidenammattitaitoisenjatyöhönsämotivoituneenhenkilökunnansäilyttäminenonkeskeistäsairaaloidentoiminnassajariskienhallinnassa.Tärkeitäkehittämiskohteitaovatsai-rauspoissaolojenvähentäminensekäriittävienjaammattitaitoistensijaisresurssienlöytäminenjaniidenvaivattomanorganisoinninkehittäminen.Perehdytyksestähuolehtiminen,työpaikallaannettavatäydennyskoulutussekätyönohjauspienentäväthenkilöstöönliittyviäriskejä.Työtur-vallisuudestaja–terveydestähuolehditaanerillisentyösuojeluntoimintaohjelman,työterveyshuol-lonvuotuisentoimintasuunnitelmanjatyöhyvinvointistrategianmukaisesti.Valviranrekisterinaukotonkäyttäminenrekrytoinninyhteydessämyösvähentääriskejä.Henkilöstönkoulutustasoapyritäänmäärätietoisestinostamaan.Työtyytyväisyyttäjariskejäkartoitetaansäännöllisesti.

Viestintä THL:nulkoisenviestinnänkeskeinenriskionviestinnänhenkilöresurssienvarmistaminenkrii-sitilanteessa.Tavoitteenaontehdäkriisiviestintäsuunnitelmatvuoden2013alkupuolella.

THL:ssäontunnistettutarvekehittääeettistäohjeistusta,jottaTHL:nmainejajulkisuuskuvariippumattomana asiantuntijalaitoksena ei vaarannu. Eettisen ohjeistuksen täydentäminen jatyöntekijöidenperehdyttäminenaloitetaanvuoden2012aikana.

THL:ssäyksiviestinnänlaillisuusriskeistäliittyyIPR-oikeuksiin,erityisestitekijänoikeuksiin.Tämäriskialuekorostuuentistäenemmänsiirryttäessäavoimiininnovaatioympäristöihin,mo-nitoimijaisiinhankkeisiinjaaktiiviseenyritysyhteistyöhön.IPR-oikeuksiinliittyvätohjeistuksetpyritäänsaamaanvalmiiksivuonna2012.

Koulukotiensidosryhmäviestintäkoetaanyleisestitoimivaksijasiinäeinähdäisojariskejä.Viranomaisyhteistyönkäytännötovatkehittyneetjahyväriskienhallintavelvoittaakumpaakinosapuolta. Kehittämiskohteena nähdään poikkeusoloja koskevan ulkoisen viestintäsuunnitel-manlaatiminen.Asiakasviestintäänliittyyyksityisyydensuojanriski,jonkaminimoimiseksionmm.laadittuasiakasdokumentointiakoskevaaohjeistusta.Sosiaalinenmediaonnykyaikainenviestintäkanava, jollavoiollaomatmyönteisetmerkityksensämyöskoulukotientoiminnassa.Valtionkoulukotien tietoturvaohjettavalmisteleva työryhmäottaakantaasosiaalisenmediankäyttöönvaltionkoulukodeissa.

Mielisairaaloistaulospäin tapahtuvanviestinnänvastuut jamenettelytavatonmääritelty,poikkeustilanteidenviestintämukaanlukien,jasiihenliittyvätriskitonkartoitettu.Riskitliittyvättuotettavansairaanhoitopalvelunerityiseenkohderyhmäänedustaenvaarallisuutta,karkaamisiasekäsairaalansopeutumistaympäröiväänasutukseenjamuuhuntoimintaan.Haasteitavalvonnallejamahdollistenriskienhavaitsemilleluososiaalisenmediankäyttövirkatehtävissäjayksityis-elämässäsekäpotilaidensosiaalisenmediankäyttömahdollisuuksienlisääntyminen.Tilannettahallitaansosiaalisenmediankäyttöpolitiikalla,ohjeistuksellajakoulutuksella.


Johtaminen

THL:ssa johtamisen tilaa on arvioitu riskienarvioinnin lisäksi tammikuussa 2011 valmistu-neessa Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa laitoksen fuusiosta, johtamisenkehittämisohjelmaavartentehdyissäesimieshaastatteluissasekävuoden2010 lopullatoteute-tussa VMBaro-työtyytyväisyyskyselyssä ja sen pohjalta sovittujen kehittämistoimenpiteidenseurannassa.Johtamisosaamisenkehittämistarpeetontunnistettujaniihinvastataanjohtamisenkehittämisohjelmanavulla.

THL:n strategista johtamistaon tuettukehittämällä toiminnanohjausmallia.Kehittämis-tarpeetkohdistuvatedelleentavoitteenasetantaanjaseurannanmittareihinjavälineisiin,jotkaeivätnykyiselläänriittävässämäärinmahdollistatuloksellisuudenjavaikuttavuudenarviointia.Toiminnantuloksellisuudenvarmistamiseksijatavoitteisiinkohdistuvienriskienhallitsemiksionedelleentarpeenvahvistaaprojektihallinnanosaamistasekäohjaus-jaseurantamenettelyjäjavälineitä.

Laitoksen iso koko ja maantieteellinen hajautuneisuus tuovat omat haasteensa sisäiseenvalvontaan.Johtamisjärjestelmäntoimivuusjaesimiestenvastuidenjavelvollisuudenselkeyttä-minenovattässäavainasemassa.

Valtionkoulukotienjohtamisjärjestelmänkehittäminenkäynnistyivuoden2011aikanajaTHL:äänrekrytointiinyhteinenkoulukotijohtaja.Valtionkoulukotitoiminnanjohtamisjärjes-telmääpyritäänkehittämäänniin,ettätoiminnanyhtenäisyyslisääntyisijataloudellinenkan-nattavuusolisityydyttävällätasolla.TässämielessäkoulukotitoiminnantulosohjausTHL:ssäonavainasemassa. Kehittämiskohteina ovat lisäksi koulukotiyksiköiden johtoryhmätyöskentelynkehittäminensuunnitelmallisemmaksijatoiminnanarviointiinkäytettävätmenetelmät.

Sairaaloissajohtamis-jatoimintakulttuurinhaasteetkeskittyvättiedottamiseen,päätöstenläpinäkyvyyteenjaarvojennoudattamiseen.Molemmissasairaaloissaonmääriteltyjohtamis-jaraportointijärjestelmä.VanhanVaasansairaalassaonotettukehittämiskohteeksiarvokeskustelunuudelleen käynnistäminen ja yhteisten pelisääntöjen päivittäminen. Niuvanniemen sairaalanarvojenmäärittelykuuluulaadunhallintaan, jonkasairaalakäynnisti1999.V.2011sairaalallemyönnettiinviidennenkerranulkoisenauditoinninperusteellalaaduntunnustus,jokaonvoi-massa15.12.2014saakka(Sosiaali-jaterveyspalvelujenlaatuohjelma,SocialandHealthQualityServiceSHQS)

Johtopäätös

THL:nkolmantenatoimintavuotenakeskeisiäfuusionaiheuttamiaongelmiasaatiinratkaistuajatoimintamuotojavakinaistettua.Linjajohdonvastuurooliasisäisessävalvonnassaontuotuentistäenemmänesillelinjajohdonkoulutustilaisuuksissajasisäisiätoimintaohjeitaselkeyttämällä.Si-säisenvalvonnantoimivuuttaonarvioitujaarvioidaanjatkossaniinsisäisentarkastuksenkuinulkoistenarvioitsijoidentoimesta.

THL:nkaltaisensuurenorganisaationarviointikokonaisuudenhahmottamiseksiontärke-äälaatiavarmistuskarttajaluodasystemaattinenarviointi-,auditointi-jatarkastushavaintojendokumentointi-jaraportointijärjestelmä,jonkaavullasaadaansystemaattisestituotettuatietoahavaituistariskeistäsekäsisäisenvalvonnanjariskienhallinnantilasta.Riskienhallinnankehit-tämistäjatketaanyhdessäSTM:nhallinnonalalla.

EdellälueteltujenosastrategioidenjatietoturvallisuudenlisäksiTHL.ssätunnistettujatärkeitäsisäisenvalvonnankehittämiskohteitaovatmm.tuottavuus-javaikuttavuusmittaristonlaadintatoiminnantuloksellisuudenseuraamiseksijavarmistamiseksi,laajojenprojektienjohtaminenjavalvontasekätoimintaprosessienkuvaaminenjaseuraaminensekävalvontatavoitteidenasettami-nen.THL:ssäonvuoden2011aikanakartoitettutietovarantojenosaltaaineistotjatietojärjestelmät.

Toimintavuotenaon,niinTHL:ssäkuinsenalaisissakoulukodeissa,tunnistettumoniakehit-tämistarpeitaerilaistenarviointienjatoiminnankehittämisenyhteydessä.Laillisuusriskeihinonkiinnitettylisääntyvässämäärinhuomiotamm.täydentämälläohjeistustajakehittämälläsisäisen


valvonnanmenetelmiä.VarojenjaomaisuudenhallinnanosaltaKIEKU-hanketuleeedistämäänprosessienkuvaamisenmyötäniidensisäisenvalvonnankehittämistä.

Kokonaisuutena arvioiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on säilynyt melkohyvänä.

1.8 Arviointien tulokset Toimintavuoden aikana THL:n organisaatiosta tai sen toiminnassa ei toteutettu ulkopuolisiakokonaisarviointeja.THLtoteuttikokoorganisaationlaajuisentoiminnallistenriskienarvioinninhuhtikuussa2011.Syksyllä2011tunnistetutriskitkäsiteltiinkaikillaorganisaatiotasoilla(yksik-kö,osasto,toimiala jakokoTHL),tarvittavatkehittämistoimenpiteetsovittiin javastuutettiinedelleen. Riskienhallinnan kehittämistä jatketaan vuonna 2012 tiiviissä yhteistyössä STM:nhallinnonalanmuidentoimijoidenkanssa.THLtoteuttisyksyllä2011organisaatiorakenteenjajohtamisjärjestelmänarvioinnintoimialoillajahorisontaalitoiminnoissa.Arvioinninkohteenaolivat THL:n toimialojen ja horisontaalitoimintojen sisäiset ja organisaatioyksiköiden välisetrakenteet,työjakojayhteistyösekäjohtamisvastuut.Arvioinnissahyödynnettiinaiemminolevaaarviointi-japalautemateriaalia.EdelläkuvattujensisäistenarviointienlisäksiTHL:ntoimintaatehtiinerillisiäulkoisiatarkastuksiamm.VTV:ntoimesta.

THL:nlaboratorioissasuoritetaanjatkuvaatoimintaprosessienarviointiatoimintakäsikirjanmukaisesti.Vuonna2011sisäisinäauditointikohteinaolivattoimintajärjestelmät,tekninentoi-minta,asiakirjahallinta,näytehallinta,tietojärjestelmätjaTerveys2011-projektissanäytteenotto.Vuonna2011saatettiinloppuunvuonna2010aloitettuTHL:ntyöturvallisuudenriskienarviointi,joka sisälti myös laboratoriot. THL:n laboratoriotoiminnan auditoinneissa ja johdon katsel-muksissapääasiallisimpinariskeinäesillenousivatsisäinentiedonvälitys,riittämätönrahoitusjahenkilöresurssittyömääräännähden,osaamisensiirtäminenjaeläköitymiseenvarautuminensekäpuutteellisetvarahenkilöresurssit.

1.9 Yhteenvetotiedot väärinkäytöksistäKertomusvuonnaeiollutväärinkäytöksiä.


2 Talousarvion toteutumalaskelma

Osaston, momentin ja tilijaottelun numero

ja nimi

Tilinpäätös2010

Talousarvio2011

(TA + LTA:t)

Tilinpäätös 31.12.2011

VertailuTilinpäätösTalousarvio

Toteutuma %

11. Verot ja veronluon-teiset tulot

3 158 391,86 1 450 403 1 450 402,95 0,00 100

11.04.01. Arvonlisävero 3 158 391,86 1 450 403 1 450 402,95 0,00 10012. Sekalaiset tulot 402 560,47 893 306 694 391,24 -198 915,02 7812.24.99. Ulkoasiainmi-nisteriön hallinnonalan tulot

8 373,50 0 0,00 0,00 0

12.33.03 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulot

392 493,88 500 000 70 512,08 -429 487,92 14

12.33.99 Sosiaali- ja terveysministeriön hal-linnonalan muut tulot

468,59 10 10,04 0,00 100

12.35.99 Ympäristömi-nisteriön hallinnonalan muut tulot

0,00 230 573 230 572,90 0,00 100

12.39.04. Menorästien ja siirrettyjen määrära-hojen peruutukset

1 224,50 393 199 393 198,91 0,00 100

12.39.10. Muut sekalai-set tulot

0,00 97 97,31 0,00 100

13. Korkotulot ja voi-ton tuloutukset

1 840,00 2 060 2 060,00 0,00 100

13.03.01. Osinkotulot ja osakkeiden netto-myyntitulot

1 840,00 2 060 2 060,00 0,00 100

Tuloarviotilit yhteensä 3 562 792,33 2 345 769 2 146 854,19 -198 915,02 92


Pääl

uo

kan

, mo

men

tin

ja t

ilija

ott

elu

n n

um

ero

, nim

i ja

mää

rära

hal

aji

"Tili

np

äätö

s 20

10"

"Tal

ou

sarv

io

2011

(T

A +

LTA

:t)"

Talo

usa

rvio

n m

äärä

rah

oje

n"T

ilin

pää

tös

2011

""V

erta

ilu

Talo

usa

rvio

Tilin

pää

tös"

Siir

tom

äärä

rah

oja

ko

skev

at t

äyd

entä

vät

tie

do

t

"käy

ttö

vu

on

na

2011

""s

iirto

se

ura

aval

le

vuo

del

le"

"Ed

ellis

iltä

vuo

silt

a si

irty

nee

t"

"Käy

tett

ävis

sä

vuo

nn

a 20

11"

"Käy

ttö

vu

on

na

2011

(p

l. p

eru

utu

kse

t)"

"Siir

rett

y se

ura

aval

le

vuo

del

le"

24. U

lko

asia

inm

inis

teri

ön

hal

linn

on

ala

789

430,

5840

3 62

028

7 15

5,39

116

464,

3240

3 61

9,71

0,00

320

723,

7872

1 32

3,78

510

819,

9011

7 31

6,68

24.0

1.29

. U

lko

asia

inm

inis

teri

ön

hal

linn

on

alan

arv

on

lisäv

ero

men

ot

(arv

iom

äärä

rah

a)4

630,

583

020

3 01

9,71

0,00

3 01

9,71

0,00

24.0

1.29

.3. L

ähia

luey

hte

isty

ön

arv

on

lisäv

ero

men

ot

4 63

0,58

3 02

03

019,

710,

003

019,

710,

00

24.2

0.66

Läh

ialu

eyh

teis

työ

(si

irto

mää

rära

ha

3 v)

784

800,

0040

0 60

028

4 13

5,68

116

464,

3240

0 60

0,00

0,00

320

723,

7872

1 32

3,78

510

819,

9011

7 31

6,68

28. V

alti

ova

rain

min

iste

riö

n h

allin

no

nal

a55

500

,00

55 5

00,0

055

488

,29

0,00

28.6

0.01

Euro

op

an u

nio

nin

kan

salli

sten

asi

antu

nti

joid

en p

alkk

ame-

no

t (s

iirto

mää

rära

ha

2 v)

55 5

00,0

055

500

,00

55 4

88,2

90,

00

29. O

pet

us-

ja k

ult

tuu

rim

inis

teri

ön

hal

linn

on

ala

180

748,

5515

3 05

513

3 06

8,76

0,00

133

068,

7619

985

,79

0,00

0,00

0,00

0,00

29.0

1.29

. O

pet

us-

ja k

ult

tuu

rim

inis

teri

ön

hal

linn

on

alan

arv

on

lisäv

e-ro

men

ot

(arv

iom

äärä

rah

a)71

528

,57

51 5

7651

575

,55

0,00

51 5

75,5

50,

00

29.9

0.50

. V

eikk

auks

en ja

rah

a-ar

paj

aist

en v

oit

tova

rat

urh

eilu

n ja

lii

kun

taka

svat

uks

en e

dis

täm

isee

n (

arvi

om

äärä

rah

a)10

9 21

9,98

101

479

81 4

93,2

181

493

,21

19 9

85,7

9

29.9

0.50

.08.

1 Li

iku

nta

tiet

eelli

siin

tu

tkim

usp

roje

ktei

hin

23 0

00,0

00

0,00

0,00

0,00

0,00

29.9

0.50

.08.

2 Su

om

en A

kate

mia

n t

utk

imu

shan

kkei

siin

76 2

19,9

810

1 47

981

493

,21

0,00

81 4

93,2

119

985

,79

29.9

0.50

.13.

2 O

pet

usm

inis

teri

ön

käy

tett

äväk

si10

000

,00

00,

000,

000,

000,

00

32.T

yö-

ja e

linke

ino

min

iste

riö

n h

allin

no

nal

a11

9 83

2,40

239

920

239

919,

590,

0023

9 91

9,59

0,00

32.0

1.29

Ty

ö-

ja e

linke

ino

min

iste

riö

n h

allin

no

nal

an a

rvo

nlis

äver

o-

men

ot

(arv

iom

äärä

rah

a)23

697

,24

26 3

9926

398

,84

0,00

26 3

98,8

40,

00

32.3

0.51

Työ

llist

ämis

- ko

ulu

tus-

ja e

rity

isto

imet

(ki

inte

ä m

äärä

rah

a)96

135

,16

213

521

213

520,

750,

0021

3 52

0,75

0,00

32.3

0.51

.2.1

Pal

kkau

kset

96 1

35,1

621

3 52

121

3 52

0,75

0,00

213

520,

750,

00

33.S

osi

aali-

ja t

erve

ysm

inis

teri

ön

hal

linn

on

ala

112

517

086,

7412

1 68

2 19

3,31

89 2

49 8

60,6

929

020

975

,28

118

270

835,

973

411

357,

3419

293

727

,58

114

538

727,

5884

444

063

,08

29 0

20 9

75,2

8

33.0

1.04

Val

tio

n m

ielis

aira

alo

iden

to

imin

tam

eno

t (s

iirto

mää

rära

ha

2v)

-282

230

,05

691

000

-409

704

,56

691

000,

0028

1 29

5,44

409

704,

5634

7 25

6,78

1 03

8 25

6,78

-62

447,

7869

1 00

0,00

33.0

1.05

Val

tio

n k

ou

luko

tien

sek

ä va

nki

lan

per

heo

sast

on

to

imin

ta-

men

ot

(siir

tom

äärä

rah

a 2v

)46

4 00

0,00

551

000

-363

984

,66

551

000,

0018

7 01

5,34

363

984,

6663

4 54

3,89

1 18

5 54

3,89

-29

440,

7755

1 00

0,00

33.0

1.05

.1 T

oim

inta

men

ot

464

000,

0055

1 00

0-3

63 9

84,6

655

1 00

0,00

187

015,

3436

3 98

4,66

334

543,

8988

5 54

3,89

-29

440,

7755

1 00

0,00

33.0

1.05

.2. K

ou

luko

tien

mak

sulli

sen

to

imin

nan

hin

toje

n

alen

tam

inen

300

000,

0030

0 00

0,00

0,00

0,00

33.0

1.29

So

siaa

li- ja

ter

veys

min

iste

riö

n h

allin

no

nal

an a

rvo

nlis

äver

om

e-n

ot

(arv

iom

äärä

rah

a)11

634

688

,84

10 3

42 1

9310

342

193

,31

0,00

10 3

42 1

93,3

10,

00

33.0

2.20

Oik

eusl

ääke

tiet

eelli

sen

ku

ole

man

syyn

sel

vitt

ämis

en m

eno

t (a

rvio

mää

rära

ha)

8 69

2 89

2,89

9 40

0 00

09

358

924,

740,

009

358

924,

7441

075

,26

33.0

3.04

Terv

eyd

en ja

hyv

invo

inn

in la

ito

ksen

to

imin

tam

eno

t (s

iirto

-m

äärä

rah

a 2v

)64

977

000

,00

68 6

13 0

0062

046

410

,76

6 56

6 58

9,24

68 6

13 0

00,0

05

724

492,

3574

337

492

,35

67 7

70 9

03,1

16

566

589,

24

33.0

3.04

.1 B

ud

jett

irah

oit

tein

en t

oim

inta

68 1

58 7

17,3

368

613

000

67 6

92 0

67,2

96

566

589,

2474

258

656

,53

-5 6

45 6

56,5

35

724

492,

3574

337

492

,35

73 4

16 5

59,6

46

566

589,

24

33.0

3.04

.2 Y

hte

isra

ho

itte

inen

to

imin

ta-1

484

710

,67

0-4

092

584

,27

-4 0

92 5

84,2

74

092

584,

27-4

092

584

,27

0,00

33.0

3.04

.3 M

aksu

llin

en p

alve

luto

imin

ta-1

717

006

,66

0-1

553

072

,26

-1 5

53 0

72,2

61

553

072,

26-1

553

072

,26

0,00

33.0

3.04

.4 S

alW

e O

y:n

osa

kkei

den

mer

kin

tä20

000

,00

00,

000,

000,

000,

000,

00

33.5

0.30

Val

tio

n k

orv

aus

sod

ista

kär

sin

eid

en h

uo

lto

on

(ar

vio

mää

-rä

rah

a)1

549

443,

451

750

000

1 35

6 46

1,92

0,00

1 35

6 46

1,92

393

538,

08

33.6

0.34

Val

tio

n k

orv

aus

terv

eyd

enh

uo

llon

to

imin

tayk

sikö

lle

oik

eusp

syki

atri

sist

a tu

tkim

uks

ista

sek

ä p

oti

lass

iirro

ista

ai

heu

tuvi

in k

ust

ann

usi

in (

arvi

om

äärä

rah

a)

2 94

1 29

1,61

4 94

5 00

02

741

945,

220,

002

741

945,

222

203

054,

78

33.6

0.34

.1 M

iele

nte

rvey

slai

n m

uka

iste

n v

alti

on

ko

rvau

sten

m

aksa

mis

een

2 94

1 29

1,61

4 94

5 00

02

741

945,

220,

002

741

945,

222

203

054,

78

33.7

0.20

Ro

kott

eid

en h

anki

nta

(si

irto

mää

rära

ha

3v)

22 5

40 0

00,0

025

390

000

4 17

7 61

3,96

21 2

12 3

86,0

425

390

000

,00

0,00

12 5

87 4

34,5

637

977

434

,56

16 7

65 0

48,5

221

212

386

,04

35.Y

mp

äris

töm

inis

teri

ön

hal

linn

on

ala

101

999,

470,

000,

000,

000,

000,

0023

0 57

2,93

230

572,

9396

140

,48

134

432,

45

35.0

1.04

Suo

men

ym

pär

istö

kesk

uks

en t

oim

inta

men

ot

(siir

tom

ää-

rära

ha

3 v)

101

999,

470

0,00

0,00

0,00

0,00

230

572,

9323

0 57

2,93

96 1

40,4

813

4 43

2,45

Mää

rära

hat

ilit

yhte

ensä

11

3 70

9 09

7,74

122

478

787,

1689

910

004

,43

29 1

37 4

39,6

011

9 04

7 44

4,03

3 43

1 34

3,13

19 9

00 5

24,2

911

5 54

6 12

4,29

85 0

51 0

23,4

629

272

724

,41


1.1.2011–31.12.2011 1.1.2010 31.12.2010

TOIMINNAN TUOTOTMaksullisen toiminnan tuotot 80 515 625,83 78 821 669,71Vuokrat ja käyttökorvaukset 802 877,28 823 282,78Muut toiminnan tuotot 35 715 966,33 117 034 469,44 32 467 053,40 112 112 005,89

TOIMINNAN KULUTAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 26 900 101,19 25 659 944,01Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -3 286 584,46 -11 435 998,09

Henkilöstökulut 125 635 674,97 121 013 104,13Vuokrat 17 289 441,72 16 637 247,73Palvelujen ostot 30 863 094,66 29 498 450,93Muut kulut 8 395 612,47 5 846 616,97Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -93 486,50 14 131,00Poistot 1 793 024,86 2 238 175,07Sisäiset kulut 785 025,12 -208 281 904,03 1 174 240,06 -190 645 911,81

JÄÄMÄ I -91 247 434,59 -78 533 905,92RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot 2 379,74 4 168,51Rahoituskulut 5 066,00 -2 686,26 3 903,70 264,81

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUTSatunnaiset tuotot 2 538,26 4 894,39Satunnaiset kulut 5 077,70 -2 539,44 270,06 4 624,33

JÄÄMÄ II -91 252 660,29 -78 529 016,78SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT

TuototKunnilta 1 078 881,80 940 970,82

Siirtotalouden tuotot EU:lta 230 572,90 0,00

Muut 3 916,13 1 313 370,83 3 637,25 944 608,07

Kulut

Kunnille 2 415 250,01 3 116 066,80

Kuntayhtymille 729 456,57 354 066,53

Sosiaaliturvarahastoille 0,00 11 867,96

Elinkeinoelämälle 281 073,70 178 413,05

Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 2 212 083,56 1 554 521,11

Kotitalouksille 515 021,22 467 269,78

Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 0,00 19 193,16

Muut siirtotalouden kulut 0,00 -6 152 885,06 0,00 -5 701 398,39

JÄÄMÄ III -96 092 174,52 -83 285 807,10

TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA

Muut pakolliset maksut 1 619 996,45 3 315 338,05

Perityt arvonlisäverot 0,00 0,00

Suoritetut arvonlisäverot -10 629 262,97 -9 009 266,52 -11 904 091,19 -8 588 753,14

TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -105 101 441,04 -91 874 560,24

3 Tuotto- ja kululaskelma


31.12.2011 31.12.2010

VASTAAVAA

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEETAineettomat oikeudet 207 165,33 307 908,76Muut pitkävaikutteiset menot 16 219,73 223 385,06 0,00 307 908,76

AINEELLISET HYÖDYKKEETRakennelmat 12 824,70 22 230,05Koneet ja laitteet 4 190 622,76 4 664 087,98Kalusteet 411 992,23 510 767,63Muut aineelliset hyödykkeet 58 719,46 4 674 159,15 38 719,03 5 235 804,69

KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAI-SET SIJOITUKSET

Käyttöomaisuusarvopaperit 30 055,20 30 055,20 30 055,20 30 055,20

KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 4 927 599,41 5 573 768,65

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS

VAIHTO-OMAISUUSAineet ja tarvikkeet 55 832,80 60 255,36Valmiit tuotteet/Tavarat 58 983 358,15 59 039 190,95 55 598 864,63 55 659 119,99

PITKÄAIKAISET SAAMISETPitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00

LYHYTAIKAISET SAAMISETMyyntisaamiset 18 726 591,92 16 439 054,48Siirtosaamiset 124 082,77 168 166,16Muut lyhytaikaiset saamiset 2 937 283,37 2 768 369,02Ennakkomaksut 463 762,65 22 251 720,71 170 099,41 19 545 689,07

RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARATKassatilit 19 700,32 50 899,82Muut pankkitilit 10 122,90 99 054,81Muut rahat ja pankkisaamiset 2 827,74 2 783,34Sisäisen rahaliikkeen tilit 300,00 32 950,96 0,00 152 737,97

VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 81 323 862,62 75 357 547,03

VASTAAVAA YHTEENSÄ 86 251 462,03 80 931 315,68

4 Tase


TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 561

31.12.2011 31.12.2010

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAValtion pääoma 1.1.1998 5 600 498,85 5 600 498,85Edellisten tilikausien pääoman muutos 31 743 137,70 23 465 330,11Pääoman siirrot 108 416 231,05 100 152 367,83Tilikauden tuotto-/kulujäämä -105 101 441,04 40 658 426,56 -91 874 560,24 37 343 636,55

RAHASTOJEN PÄÄOMATMuut valtion rahastot ja lahjoitetut varat 2 827,74 2 827,74 2 783,34 2 783,34

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 40 661 254,30 37 346 419,89

VIERAS PÄÄOMA

PITKÄAIKAINENMuut pitkäaikaiset velat 0,00 0,00 0,00 0,00

LYHYTAIKAINENSaadut ennakot 11 724 190,33 12 864 537,54Ostovelat 7 259 364,94 3 932 110,73Tilivirastojen väliset tilitykset 2 549 275,63 2 527 850,29Edelleen tilitettävät erät 2 500 452,44 2 299 234,04Siirtovelat 20 033 657,17 20 235 181,49Muut lyhytaikaiset velat 1 523 267,22 45 590 207,73 1 725 981,70 43 584 895,79

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 45 590 207,73 43 584 895,79

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 86 251 462,03 80 931 315,68


5 Liitetiedot

Liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus

• Kirjanpitoyksiköntilinpäätösvuodelta2011onvirastonkolmas.Kirjanpitoyksikköaloittitoimintansa1.1.2009,jolloinKansanterveyslaitos(KTL)jaSosiaali-jaterveysalantutkimus-jakehittämiskeskus(Stakes)yhdistyivät.Yhdistyminenmuuttioleellisestivirastojensisäistäorganisointiajahallintoasekävaikuttimyössubstanssitoiminnanlaajuuteensekäsisältöön.Yhdistymisestäjohtuenvastatässätilinpäätöksessäonvoidaanesittäävertailukelpoisettiedotkahdeltaedelliseltävuodelta.

• THL:äänsiirrettiinlainmuutoksillalääninhallituksiltaOikeuslääketieteellinenkuolemansyynselvittäminenvuoden2010alustalukien.ToimintojensiirtymisenmyötäTHL:äänsiirtyiyhteensä23virkaa.Oikeuslääketieteenhallinnollisiajamuitayleiskustannuksiavartensaatiinvuoden2011talousarviossa1070000euronmääräraha.

• UlkomaanrahanmääräisetvelatsamoinkuinulkomaanrahanmääräisetsaamisetjamuutsitoumuksetonmuunnettuSuomenrahaksivarainhoitovuodenviimeisenEuroopankes-kuspankintaiSuomenPankinkurssinmukaan.

• Kirjanpitoyksikköontoiminutkokovuoden2011palvelukeskuksen(Palkeet)asiakkaana.Palvelukeskusonhoitanuterikseensovitullatavallatalous-jahenkilöstöpalveluita.

Valtionmielisairaalat

• Vuoden2011tiedotovatvertailukelpoisiaedellisenvuodentilinpäätökseenverrattuna.

Valtionkoulukodit

• Vuoden2011tiedotovatvertailukelpoisiaedellisenvuodentilinpäätökseenverrattuna,muutenmuttaVuorelankoulukodinyhteyteenonhallinnollisestisijoitettuvankilanperheosasto-toiminta.


Liit

e 2:

Net

tou

tetu

t tu

lot

ja m

eno

t

Mo

men

tin

nu

m

ero

ja n

imi

"Tili

np

äätö

s 20

10"

"Tal

ou

sar

vio

20

11

(TA

+

LTA

:t)"

Talo

usa

rvio

n 2

011

mää

rä

rah

oje

n"T

ilin

pää

tös

2011

"

"Ver

tailu

Ta

lou

sar

vio

Tilin

pää

tö

s"

Siir

tom

äärä

rah

oja

ko

skev

at t

äyd

entä

vät

ti

edo

t

"käy

ttö

vu

on

na

2011

"

"siir

to

seu

raav

alle

vu

od

elle

"

n"E

del

lisilt

ä vu

osi

lta

siir

tyn

eet"

"Käy

tett

ävi

ssä

vuo

nn

a 20

11"

"Käy

ttö

vu

on

na

2011

(p

l. p

eru

utu

kse

t)"

"Siir

rett

y se

ura

aval

le

vuo

del

le"

33.0

1.04

Bru

tto

men

ot

53 1

96 9

87,9

846

691

000

53 8

34 4

22,2

454

525

422

,24

54 1

81 6

79,0

2

Mie

lisB

rutt

otu

lot

53 4

79 2

18,0

346

000

000

54 2

44 1

26,8

054

244

126

,80

54 2

44 1

26,8

0

toim

inta

men

ot

Net

tom

eno

t-2

82 2

30,0

569

1 00

0-4

09 7

04,5

669

1 00

0,00

281

295,

4440

9 70

4,56

347

256,

781

038

256,

78-6

2 44

7,78

691

000,

00

33.0

1.05

Bru

tto

men

ot

19 2

11 1

52,8

218

773

000

20 3

79 7

24,6

420

930

724

,64

21 0

14 2

68,5

3

Ko

ulu

koti

Bru

tto

tulo

t18

747

152

,82

18 2

22 0

0020

743

709

,30

20 7

43 7

09,3

020

743

709

,30

toim

inta

men

ot

Net

tom

eno

t46

4 00

0,00

551

000

-363

984

,66

551

000,

0018

7 01

5,34

363

984,

6663

4 54

3,89

1 18

5 54

3,89

-29

440,

7755

1 00

0,00

33.0

3.04

Bru

tto

men

ot

99 5

47 8

20,6

298

809

000

98 3

93 8

50,6

510

4 96

0 43

9,89

104

118

343,

00

THL

Bru

tto

tulo

t34

570

820

,62

30 1

96 0

0036

347

439

,89

36 3

47 4

39,8

936

347

439

,89

toim

inta

men

ot

Net

tom

eno

t64

977

000

,00

68 6

13 0

0062

046

410

,76

6 56

6 58

9,24

68 6

13 0

00,0

00,

005

724

492,

3574

337

49

2,35

67 7

70 9

03,1

16

566

589,

24

33.0

1.29

Bru

tto

men

ot

35 0

62 0

02,9

10

10 5

19 8

43,4

910

519

843

,49

Alv

Arv

on

lisäv

e-ro

men

ot

Bru

tto

tulo

t15

7 93

6,39

017

7 65

0,18

177

650,

18

Net

tom

eno

t34

904

066

,52

10 3

42 1

9310

342

193

,31

10 3

42 1

93,3

10,

00


Liite 3: Arviomäärärahojen ylityksetTHL:nonhakenutjasaanutarviomäärärahamomentille33.02.20Oikeuslääketieteellisenkuo-lemansyynselvittämisenmenotylitysluvan300000eurolle.Ylityslupaaeikuitenkaankäytettyvaanalkuperäinenarviomääräraha9400000euroariittitilivuodenmenoihin.

Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat

Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain.

PeruutettuTilijaottelu

Yhteensä

24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 93 187,20

2009 93 187,20

24.20.66 Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 93187,2

28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 11,71

2010 11,71

28.60.01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoi-den palkkamenot (siirtomääräraha 2 v)

11,71

33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 300 000,00

2009 300 000,00

33.01.05.2 Valtion koulukotien sekä vankilan perheosas-ton toimintamenot (siirtomääräraha 2v)

300 000,00

Pääluokat yhteensä 393 198,91

2009 393 187,20

2010 11,71


Liite 5: Henkilöstökulujen erittely

THL-Kirjanpitoyksikönkäyttämähenkilöstöhallinnonjärjestelmäeisisällätehtävätasoluokitusta,jotenjohdonpalkat,palkkiotjaluontaisedutonjätettyesittämättäerillisenäeränä.

Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset

1 . Poistonalainenomaisuusjakäyttöomaisuusrekisteri

Poistojenkirjaamistavartenkäyttöomaisuusryhmitelläänliikekirjanpidonmukaisiinomaisuus-tileihin.Poistolaskennanpiiriinkuuluvatkaikkiliikekirjanpidontililuokassaolevat1-alkuisetkäyttöomaisuustilit.

Poistottehdäänvuoden2009alustakäyttöomaisuudesta,jonkaarvonlisäverotonhankintahin-taonvähintään10000euroajataloudellinenpitoaikayliyksivuosi.Tällaisentuotannontekijänhankintahintakirjataanliikekirjanpidossakuluksisuunnitelmanmukaisinapoistoina.Hankinnatmerkitäänkäyttöomaisuusrekisteriin.

Ennenvuotta2009käyttöomaisuusrekisteriinKansanterveyslaitoksessajaStakesissakirjatuthankinnat,jotkaovatvieläkäytössä,siirretäänosaksiTerveydenjahyvinvoinninlaitoksenkäyt-töomaisuuskirjapitoa.Siirrettäviinkäyttöomaisuusesineisiinsovelletaanvuonna2008voimassaoleviapoistosuunnitelmia.

Käyttöomaisuus,jonkaarvonlisäverotonhankintahintaonalle10000euroamuttayli1000euroa,kirjataansuoraankuluksi.Nämähankinnatmerkitäänirtaimistorekisteriin.Taide-esineistä,matkapuhelimistajaatk-laitteistapidetäänerillistärekisteriähankintahinnastariippumatta.

Terveydenjahyvinvoinninlaitoksellaeiolekansallisomaisuutta.

2 . Poistojenkirjaaminen

Poistot kirjataan liikekirjanpitoon kuukausittain. Poistot lasketaan Raidance-käyttöomaisuuskirjanpitojärjestelmästä,jostanekuukausittainsiirretäänliikekirjanpitoon.Poistojentekemi-nenaloitetaantuotannontekijänkäyttöönottokuukauttaseuraavastakuukaudesta.Omaisuudenmyynninyhteydessätehdäänviimeinenpoistoomaisuudenviimeiseltäkäyttökuukaudelta.Tämänjälkeenjäljellejäävämenojäännöskirjataanmyyntivoittojentai-tappioidentilille.Omaisuuden

2011 2010

Henkilöstökulut 103 151 077,30 98 671 903,98 Palkat ja palkkiot 102 873 596,54 97 800 115,21 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos 277 480,76 871 788,77

Henkilösivukulut 22 484 597,67 22 341 200,15 Eläkekulut 19 789 291,71 19 505 874,34 Muut henkilösivukulut 2 695 305,96 2 835 325,81Yhteensä 125 635 674,97 121 013 104,13

Johdon palkat ja palkkiot, josta 0,00 0,00 - tulosperusteiset erät 0,00 0,00Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 58 725,09 56 705,44 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00


ilmaisluovutuksentaituhoutumisenyhteydessäsenmahdollinenkäyttöomaisuuskirjanpidossajäljelläolevaarvopoistetaankokonaan.

3 . Poistomenetelmäjapoistoajat

Suunnitelmanmukaisetpoistotlasketaantilivirastossayhdenmukaisinperiaatteinkäyttöomai-suushyödykkeidentaloudellisenkäyttöiänmukaisinapoistoinaalkuperäisestähankintahinnasta.

Mikälihyödykkeellejääjäännösarvosuunnitelmanmukaisenpoistonjälkeenjasenkäyttöikäjatkuu,tehdäänjäännösarvolleuusipoistosuunnitelma,tasapoisto(3v.)

Poistomenetelmä

Poistoaikavuotta

KäyttöomaisuusAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet1120 Ostetut atk-ohjelmat tasapoisto 5

Muut aineettomat oikeudet tasapoisto arv. erikseen5-17 vuotta

Aineelliset hyödykkeet1230 Rakennelmat tasapoisto 10

Koneet ja laitteet1250 Autot ja muut maakulje-

tusvälineettasapoisto 5

1250 Osaprojektille 80035 Lesotho MCA hankitut autot tasapoisto 41253 Raskaat työkoneet tasapoisto 51254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5

Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet1255 Palvelimet tasapoisto 51255 Muut atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 31256 Toimisto koneet ja -laitteet tasapoisto 51257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet tasapoisto 51258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 51259 Laboratoriolaitteet ja kalusteet tasapoisto 51259 Laboratoriolaitteet ja kalusteet tasapoisto 101259 Laboratoriolaitteet ja kalusteet tasapoisto 15

1260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 51269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 5

Kalusteet1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 51279 Muut kalusteet tasapoisto 5

Muut aineelliset hyödykkeet1280 Taide-esineet ei poistoja

1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto arv.erikseen5-20 vuotta

Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoituksetKäyttöomaisuusarvopaperitKiinteistöosakkeet ei poistojaMuut osakkeet ei poistojaMuut osuudet ei poistoja


4 . Poistosuunnitelmanvoimassaolo

Tätäpoistosuunnitelmaanoudatetaan1.1.2009alkaen.

Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot

KÄYTTÖOMAISUUS

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomatoikeudet

Muut pitkävaik.menot

Yhteensä

Hankintameno 01.01.2011

1 429 388,27 17 872,00 0,00 0,00 1 447 260,27

Lisäykset 73 831,82 16 500,00 0,00 0,00 90 331,82Vähennykset -83,45 0,00 0,00 0,00 -83,45HANKINTAMENO 31.12.2011

1 503 136,64 34 372,00 0,00 0,00 1 537 508,64

Kertyneet poistot 01.01.2011

1 121 479,51 17 872,00 0,00 0,00 1 139 351,51

Vähennysten kertyneet poistot

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden suunnitelmanmukaiset poistot

174 491,80 280,27 0,00 0,00 174 772,07

Tilikauden suunnitelmas-ta poikkeavat poistot

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

KERTYNEET POISTOT 31.12.2011

1 295 971,31 18 152,27 0,00 0,00 1 314 123,58

ArvonkorotuksetKIRJANPITOARVO 31.12.2011

207 165,33 16 219,73 0,00 0,00 223 385,06


KÄYTTÖOMAISUUS

Aineelliset hyödykkeet

Rakennelmat Koneet jalaitteet

Kalusteet Muut aineell.hyödykkeet

Yhteensä


98 959,39 13 725 272,63 1 246 577,88 38 719,03 15 109 528,93

Lisäykset 0,00 979 836,70 113 315,33 20 000,43 1 113 152,46Vähennykset 0,00 -51 112,40 -4 729,24 0,00 -55 841,64HANKINTAMENO 31.12.2011

98 959,39 14 653 996,93 1 355 163,97 58 719,46 16 166 839,75


76 729,37 9 061 184,63 735 810,28 0,00 9 873 724,28


0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden suunnitelmanmukaiset poistot

9 405,32 1 397 341,24 182 026,08 0,00 1 588 772,64

Tilikauden suunnitelmas-ta poikkeavat poistot

0,00 4 848,30 25 335,38 0,00 30 183,68

KERTYNEET POISTOT 31.12.2011

86 134,69 10 463 374,17 943 171,74 0,00 11 492 680,60


12 824,70 4 190 622,76 411 992,23 58 719,46 4 674 159,15

KÄYTTÖOMAISUUS

Komarvop ja muut pitkäaik sij

Käyttöomaisuusarvopaperit

Yhteensä


30 055,20 0,00 0,00 0,00 30 055,20

Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00HANKINTAMENO 31.12.2011

30 055,20 0,00 0,00 0,00 30 055,20


0,00 0,00 0,00 0,00 0,00


0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden arvonalen-nuksetKERTYNEET POISTOT 31.12.2011

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00


30 055,20 0,00 0,00 0,00 30 055,20


Liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot

2011 2010 Muutos 2011–2010

Korot euromääräisistä saamisista 319,74 2 332,67 -2 012,93 Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 -4,16 4,16Osingot 2 060,00 1 840,00 220,00Rahoitustuotot yhteensä 2 379,74 4 168,51 -1 788,77

Rahoituskulut

2011 2010 Muutos 2011–2010

Korot euromääräisistä veloista 4 290,54 3 426,23 864,31 Korot valuuttamääräisistä veloista 3,68 0,00 3,68Muut rahoituskulut 771,78 477,47 294,31Rahoituskulut yhteensä 5 066,00 3 903,70 1 162,30

Netto -2 686,26 264,81 -2 951,07

Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainatEi ole esitettävää.

Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset

2011 2010

Kappalemäärä

Markkina-arvo

Kirjanpi-toarvo

Omistus-osuus%

Myynti-oikeuk-sien alaraja %

Saadutosingot

Markki-na-arvo

Kirjanpi-toarvo

Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet

30 055,20 2 060,00 30 055,20

Limingan jäähalli Oy 8 673,00 673,00Luottokunta osuustodistus 123 84,00 84,00SalWe Oy 200 20 000,00 20 000Suomen lääkevahinkokorvaus-osuuskunta

48 558,20 558,20

Anvia Oyj 20 8 740,00 2 060,00 8 740,00

Osakkeet ja osuudet yhteensä 30 055,20 2 060,00 30 055,20


Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat

Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut

31.12.2011

Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset Yhteensä

Alle1 vuosi

1 5vuotta

Yli5 vuotta

Alle1 vuosi

1 5 vuotta

Yli5 vuotta

Vastaavien rahoituserät

Rahat, pank-kisaamiset ja muut rahoitus-varat

0,00 0,00 0,00 32 950,96 0,00 0,00 32 950,96

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 32 950,96 0,00 0,00 32 950,96

Myönnetyt takaukset ja takuut

Sektori 31.12.n 31.12.n1 Muutos n(n1)

Yritykset ja asuntoyhteisöt…

0,00 0,00 0,00

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 0,00 0,00 0,00

Julkisyhteisöt 0,00 0,00 0,00

Kotitaloudet 0,00 0,00 0,00

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,00 0,00 0,00

Ulkomaat 0,00 0,00 0,00

Takaukset ja takuut yhteensä 0,00 0,00 0,00

Myönnetyt takaukset ja takuut valuutoittain

Valuutta Vastaarvo€

Jakauma%

"Tilinpäätöspäivän kurssi"€

Euro 0,00 0,0 0,0000

… 0,00 0,0 0,0000

Yhdysvaltojen dollari 0,00 0,0 0,0000

Yhteensä 0,00 0,0


Muut monivuotiset vastuut

Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset

€ Talousarviomenot 2011

Määrärahatarve 2012



"Määräraha tarve myöhemmin"

"Määräraha tarve yhteensä"

Tavanomaiset sopi-mukset ja sitoumukset yhteensä

8 836 101,89 8 836 101,89 8 836 101,89 8 836 101,89 176 348 046,27 202 856 351,94

Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahan perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset

€ Talousarviomenot 2011




"Määräraha tarve myöhemmin"

"Määräraha tarve yhteensä"

Muut sopimukset ja sitoumukset

... 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat

Rahaston nimi

Varat 31.12.2011

Varat 31.12.2010

Käyttötarkoitus

Kyösti Kallion rahasto 2 827,74 2 783,34 Sodassa kaatuneiden vähävaraistenomaisten auttaminen

Yhteensä 2 827,74 2 783,34


Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varatEioleesitettävää.

Liite 15: Velan muutoksetEioleesitettävää.

Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatioEioleesitettävää.

Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedotKorkeimmassahallinto-oikeudessaonvireilläVitaTerveyspalvelutOy:nvalituskoskienKes-kusrikospoliisintekemääjulkistahankintaakoskevaapäätöstä2.9.2010(381/2010),jokakoskeeliikennejuopumuksiinliittyvienlaboratoriopalveluidenhankintaa.TerveydenjahyvinvoinninlaitosonvoittanutKeskusrikospoliisinkilpailutuksen.VitaTerveyspalvelutOyontehnytasiastaEuroopankomissiollekantelunkoskienlaitontavaltiontukea.

Liite 18. THL:n organisaatiorakenteen nimet ja lyhenteet

nimi lyhenne

Hyvinvointi- ja terveyspolitiikat -toimiala TA1Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimiala TA2Terveyden suojelun toimiala TA3Sosiaali- ja terveyspalvelut -toimiala TA4Yhteiset palvelut YPALTieto-osasto TITOViestintä ja vaikuttaminen -osasto VIVOKansainvälisten asiain yksikkö KIVATemaattiset ohjelmat TEMAPääjohtaja ja THL:n johtaminen JOHTOStrategia- ja kehittämisyksikkö STRA


6 Allekirjoitukset

ToimintakertomusjatilinpäätösonhyväksyttyHelsingissä12.maaliskuuta2012.

PekkaPuskapääjohtaja

Valtionkoulukotienosalta

KariOinonenjohtajaHarvialankoulukoti

JanneKankaanniemijohtajaKasvunYhteisöt

Carl-JohanStrömbergjohtajaLagmansgården

ManuKitinojajohtajaLimingankoulutuskeskus

MattiSalminenjohtajaSippolankoulukoti

Anna-MaijaKujalajohtajaVuorelankoulukoti

Valtionmielisairaaloidenosalta

EilaTiihonenjohtavalääkäriNiuvanniemensairaala

MarkkuEronenjohtavalääkäriVanhanVaasansairaala

Documents

Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 1.1.–31.12 · rokotusrekisterin kehittämisessä edistyttiin ratkaisevasti, kun vuosien 2009–11 rokotustietojen keruu perusterveydenhuollon