128

20Normit, säätönuppi ja fillari, Oras Tynkkysen kolme ilmaston- muutosasetta

Fortum ja Skanska,ympäristö- tehokkaammat yhdessä

Äiti pärjää hyvin Kontulan ryhmäkodissa

Kumppanuuden rakentaja

1 ■ 2010 SmailKumppanuuden rakentaja

1 ■ 2010 Smail

2

Tärkeintä

”Kun golfaaja menettää fokuksen kohteeseensa, voi pallo mennä minne tahansa. Golfissa on tärkeää mää-ritellä tarkasti se kohde, johon haluaa pallon menevän, kommittoitua siihen ja luottaa omaan tekemiseensä. Samaa voi soveltaa elämään yleensä.

Aloitin golfin 80-luvun lopussa. Mieheni suoritti green cardin ollessaan ensimmäistä kertaa kentällä. Hänen työtoverinsa soittivat minulle saunasta ja sanoi-vat, että minun on parasta aloittaa golf tai muuten jään golfleskeksi.

Menin seuraavana viikonloppuna Nordcenteriin kokeilemaan ja jäin heti kiinni tähän lajiin. Kun maila osuu palloon ja napsahtaa oikealla tavalla – se on se.

Poikamme Ville syntyi samana vuonna. Hän nuk-kui kuomuvaunuissa, ja minä löin palloja Nevas Golfin rangella. Välillä nostin vauvan pystyyn ja sanoin, että katso nyt, mitä äiti tekee. Ville ryhtyi pelaamaan kol-mevuotiaana ja kilpailemaan viisi vuotta myöhemmin. Asuimme tuolloin Greenwichissa, Yhdysvalloissa.

Ville on lahjakas pelaaja, jolla käden ja silmän koor-dinaatio toimii hyvin kuten isälläänkin. Hän opiskelee taloustieteitä University of Tulsassa Oklahomassa ja pelaa college-golfia. Seurasin Villen kilpailemista vuo-sia matkustamalla hänen kanssaan. Samalla minulla oli etuoikeus nähdä USA:n ja Euroopan parhaita juniori-pelaajia. Se oli kiehtovaa.

Kun lapset olivat pieniä, meillä oli kotona sellainen työnjako, että minä nousin ensin viikonloppuaamuisin ja lähdin pelaamaan kotikaupunkimme kentälle. Aikava-rausta takaysille ei tarvittu. Riitti, että oli paikalla riittä-vän aikaisin eli viideltä aamulta. Tulin kotiin puoli kym-meneltä, minkä jälkeen mieheni lähti pelaamaan. Kun lastenhoitaja järjestyi, pääsimme pelaamaan yhdessä.

Golf on mentaalinen peli ja yksi kaikkein vaikeim-mista lajeista. Se on kutakuinkin ainut laji, jossa voi taantua, vaikka lisää pelaamista. Golf pitää nöyränä ja opettaa myönteistä ajattelutapaa ja asennetta. Se on sosiaalinen peli, joka tuo ihmisiä yhteen.”

Tärkeintä on rakkaus ja aito välittäminen

Teksti: Tiina Ruulio Kuva: Jyrki Vesa

2

3

Helvi Väisänen, Skanskan

asiakkuusjohtaja, ekonomi

Tärkeintä työssä on oikea asen-

ne, jota olen oppinut myös golfista.

Asuin 15 vuoden jakson Yhdysval-

loissa. Perustin asiakaskunnan kana-

dalaiselle Global Vision Internatio-

nalille Yhdysvaltain itärannikolle ja

kehitin Match Point Median liiketoi-

mintaa. Palasimme perheen kans-

sa Suomeen syksyllä 2007. Se ei ollut

paluumuutto, vaan kokonaan uusi

aloitus. Suomi oli muuttunut ja niin

minäkin. Yhdysvalloissa vietetyt vuo-

det koulivat: minun oli mentävä jat-

kuvasti oman mukavuusalueeni

ulkopuolelle, kokeiltava, mikä toimii,

ja pysyttävä avoimella mielellä. Olen

nyt ollut Suomessa ja Skanskalla 2,5

vuotta ja löytänyt paikkani.

Tärkeintä elämässä on rakastami-

nen ja rakastetuksi tuleminen. Kaikki

muu tulee sen jälkeen.

Kuka?

3

4

Tässä ja nyt

24

8Kerrostalon parkkihallissa latautuva

pieni vihreä autoon konkreettinen esimerkki Skanskan

ja Fortumin yhteishankkeesta, jolla ne

kehittävät tulevaisuuden kaupunkien

energiaratkaisuja.

Kotipesä muuttajalleAntonio ”Jerkku” Da Costa halusi

rakentaa pesäpaikan muuttolinnuille,

jotka kesän kynnyksellä palaavat

Suomeen hänen omalta kotiseudul-

taan Keski-Afrikasta. Linnunpöntön

rakentaminen oli hakijoille yksi testi-

työ ensimmäiseen maahanmuuttajille

suunnattuun rakennusalan oppi-

sopimuskoulutukseen.

Elintärkeässä hoidossa kolme kertaa viikossaHelsingin Pitäjänmäelle valmistui

Suomen ensimmäinen ulkoistettu

hemodialyysiyksikkö, jossa HUSin

valitsemat munuaispotilaat saavat

elintärkeää hoitoa kolme kertaa vii-

kossa.

Espoon Adjutantti onparasta A-energialuokkaa.

Ympäristön adjutantit Asuntoministeri Jan Vapaavuori ennakoi puheessaan Raken-

nusteollisuus RT:n 90-vuotislounaalla, että ilmasto- ja ener-

giakysymysten merkitys kasvaa vielä enemmän ja nopeammin

kuin nyt uskommekaan. Näin erityisesti rakennetussa ympäris-

tössä, jonka osuus kokonaisenergiankulutuksesta on peräti

40 % ja jossa energian käyttöön pystytään helpoimmin ja

tehokkaimmin vaikuttamaan.

Nollaenergiatavoitteet toimivat rakennusalalla voimak-

kaina muutoksen ajureina. Ne edellyttävät entistä tiiviimpää

yhteistyötä niin alan sisällä kuin yli toimialarajojenkin. Raken-

nuttajien, rakentajien, suunnittelijoiden ja tuotetoimittajien on

yhdistettävä osaamisensa, mihin pyrkii myös hiljattain perus-

tettu Green Building Council Finland.

Skanska, Fortum ja ABB tarjoavat puolestaan esimerkin

kehityshankkeesta, jossa rakentamisen asiantuntemus koh-

taa teknologiatietämyksen (sivut 8–11). Adjutantin kerros-30

118 kehittävät tulevaisuuden kaupunkien

energiaratkaisuja.

Ympäristön adjutantitAsuntoministeri Jan Vapaavuori ennakoi puheessaan Raken-

5

Tärkeintä .............................. 2Pääkirjoitus .......................... 4Nostot .................................. 6Tulevaisuudenkuva ............ 19Kuvatut .............................. 28Huomenna ......................... 303 x väite ............................. 31

Julkaisija: Skanska Oy, PL 114, 00101 HelsinkiPäätoimittaja: viestintäpäällikkö Merja Vuoripuro, puhelin 020 719 2426 merja.vuoripuro@skanska.fi

Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy puhelin 03 222 9088Taitto: Juha ImmonenPaino: Hämeen Kirjapaino Oy, 6/2010Painos: 5 000 kplPaperi: MultiArt Silk 130g/m2

Osoitteenmuutokset ja palaute: viestinta@skanska.fi, www.skanska.fi tai puhelin 020 719 2620

16

Kansaedustaja

Oras Tynkkysen

kuvasi kanteen

Susanna Kek-

konen.

Uusin tutkimus ja tekniikka sujuvoittavat muistisairaan arkeaPäivi Tanskasen mieltä lämmittää hänen äitinsä Pirkko

Rissasen viihtyminen ja pärjääminen Kontulan uuden

vanhustenkeskuksen ryhmäkodissa. Keskuksen suun-

nittelua ja rakentamista on ohjannut tuorein tieto

dementiapotilaiden hoidosta ja palveluista.

Göteborgin uusi maamerkki on Pohjoismaiden

ensimmäisenä toimistotalo-

na saanut korkeimman eli pla-

tinatason LEED-esisertifioin-

nin. Vuokralaisia huipputason

ympäristötehokkuus houkut-

taa ja koukuttaa.

talo tuottaa aurinkoenergiaa muun muassa sähköauton lataa-

miseen ja antaa asukkaille uusia keinoja energian, sähkön ja

veden säästämiseen.

Siirryn elokuussa tarkastelemaan ympäristökysymyksiä ja

muita innostavia muutosvoimia koko toimialan näkökulmasta.

Yhteistyöni kuitenkin jatkuu uudessa muodossa sekä Skanskan

että teidän, Smailin lukijoiden kanssa.

Merja Vuoripuro

päätoimittaja

Kansanedustaja Oras Tynkky-

selle ilmastonmuutok-sen ehkäiseminen on koko-

päivätyötä. Hän tekee sitä

polkupyörän satulassa, edus-

kunnan lehtereillä ja kotona

keittiön pöydän ääressä.12 Ullevin stadionin vierestä löytyy Pohjoismaiden vihrein toimistotalo.

20

6

Nostot

Skanska perustaja- jäsenenä Suomen Green Building CouncilissaSkanska on mukana perustajajäsenenä huhtikuussa perustetussa

Green Building Council Finlandissa (FIGBC). Yhdistys kokoaa kestä-

vän kehityksen osaamista Suomessa ja edustaa jäseniään aihepiiriin

kuuluvissa asioissa kotimaassa ja kansainvälisesti.

FIGBC:n tavoitteena on rakennetun ympäristön kestävän kehi-

tyksen käytäntöjen ja kiinteistöjen ympäristöluokitusten edistämi-

nen. Energia- ja ympäristötehokkuuden huomioimisella voi olla

merkittävää hyötyä suomalaisille rakennetun ympäristön omista-

jille, sijoittajille, käyttäjille, rakentajille ja suunnittelijoille. Yhdistys

pyrkii myös liittämään alan suomalaiset toimijat osaksi kansainvälis-

tä Green Building Council -verkostoa, välittämään tietoa ja osaamis-

ta aihepiiristä sekä aktivoimaan siitä käytävää keskustelua.

Suomen Green Building Councililla on 29 perustajajäsentä, ja yli

30 organisaatiota on ilmoittanut halukkuudestaan liittyä yhdistyk-

sen jäseneksi. Skanska Oy:n toimitusjohtaja Juha Hetemäki kuuluu

yhdistyksen hallitukseen, joka yhdessä toimikuntien kanssa toteut-

taa yhdistyksen tehtävää.

www.worldgbc.org

www.figbc.fi

Opiskelijat haluavat SkanskalleSkanska on rakennusalan opiskelijoiden keskuudessa halutuin

työnantaja toista vuotta peräkkäin. Myös muiden teknisen alan

ja luonnontieteiden opiskelijoiden joukossa Skanskaa arvostetaan

työnantajana merkittävästi edellisvuotta enemmän.

Tulokset käyvät ilmi yritysten työnantajakuvaa korkeakoulu-

opiskelijoiden keskuudessa mittaavasta Universum Employer

Branding 2010 -tutkimuksesta.

Tupsulakit tulevaisuusopissaSkanska teki keväällä korkeakouluhistoriaa tuottamalla ensimmäisenä

suomalaisyrityksenä oman, täyden opintojakson: Tulevaisuuden raken-

tajat -kurssin. Tampereen teknillisen yliopiston rakennustuotannon ja

-talouden teekkarit saivat kurssista 24 opintopistettä. Skanskalaisten

luennoitsijoiden aiheet ulottuivat rakentamisen megatrendeistä, johta-

misesta ja ympäristöasioista tuotannon ohjaukseen, toimitusketjuihin

ja tietomalleihin. Kurssin ohjaaja oli professori Teuvo Tolonen.

Bonustason turvallisuuttaPorin ja Helsingin välisen valtatie 2:n

parannusurakka luovutettiin viime

vuonna tilaajalleen Tiehallinnolle tur-

vallisesti: viimeisenä vuonna tapa-

turmataajuus oli nolla.

Kaksivuotinen urakka oli liikenne-

järjestelyjen ja -ohjauksen kannalta

hyvin haastava. Projekti koostui yhteen-

sä 17 osakohteesta, ja useissa kohteis-

sa tehtiin töitä samanaikaisesti vilkkaas-

ti liikennöidyn valtatien varrella. Lii-

kennejärjestelyt toimivat erinomaises-

ti, ja töiden aiheuttama haitta liikenteel-

le oli urakkatarjouksen sallimaa mää-

rää vähäisempi. Näiden kahden tekijän

ansiosta tilaaja maksoi Skanska Infralle

merkittävän bonuksen. Skanska toteut-

ti projektin kokonaishintaperusteisena

suunnittele–toteuta-urakkana.

Tupsulakit tulevaisuusopissa

Kuv

a: V

ille-

Val

tter

i Vis

uri

Jani

ta H

onka

sen

kuva

si M

atti

Mat

ikai

nen

Oppisopimus- koulutuksesta kiitettäväHelsingin oppisopimustoimisto palkitsi toukokuussa Skanska Talon-

rakennuksen esimerkillisenä oppisopimuskouluttajana. Kiitettävään

kouluarvosanaan yltävää rakennusalan perustutkintokoulutustaan

Skanska on järjestänyt vuodesta 2006 lähtien Helsingin lisäksi Tampe-

reella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä.

Nyt Skanska on aloittamassa ensimmäisen maahanmuuttajille

suunnatun rakennusalan oppisopimuskoulutuksen.

Lisää maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksesta, s. 30

Kuv

a: S

kans

ka

7

Hav

ainn

ekuv

a: S

.O.M

.A. O

y

Rakennustyömaalla seisovan mallinuken ilme ei kerro

mitään. Ympärillä olevat turvakaiteet ja -verkot sen sijaan

puhuvat selvää kieltä: tällaiselta näyttää turvallinen työmaa.

Mallinukke seisoo Espoon Ämmässuolla sijaitsevassa

Rudus-turvapuistossa, jossa Skanska on mukana yhteistyö-

kumppanina.

”Olemme pyrkineet luomaan mahdollisimman aidon

kaltaisen rakennustyömaan, jota käytetään tapaturmat-

toman työmaan oppimisympäristönä”, Skanskan turvalli-

suuspäällikkö Antti Leino kertoo.

Oppijoina turvapuistossa ovat yhteistyökumppanei-

den oman henkilöstön lisäksi muun muassa aliurakoitsijat.

Puistossa on useita esimerkkejä rakennusalalla sattuneista

tapaturmista. Oppilaille kuvaillaan onnettomuuden kulku

ja erityisesti se, kuinka onnettomuus on vältettävissä.

Muuttovalmis, virtuaalisesti Vuoden 2012 alussa valmistuvan Skanskan uuden Suomen-pääkonttorin

suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään tietomallintamisen mahdolli-

suuksia hyvin laaja-alaisesti. Uusimpana sovelluksena Skanska otti käyttöön

tilanhallintajärjestelmän, jolla sisustamisen lisäksi voidaan hallita kalusteiden

ja käyttäjien tietoja.

”Oikeisiin mittoihin mallinnettujen kalusteiden sijoittelu sentilleen

oikein mitoitettuun pohja-alaan antaa tarkan kuvan lopputuloksesta. Esi-

merkiksi väliseinien ja pilareiden vaikutus kalustukseen on helppo testata.

Myös tilojen muutokset on helppo suunnitella järjestelmän avulla”, Skans-

kan hallintopäällikkö Merja Vuorinen kuvailee ja lisää, että järjestelmäs-

tä saa myös kattavasti tilojen käyttöön liittyviä kustannustietoja. Virtuaa-

limallinnukseen erikoistuneen S.O.M.A. Oy:n Skanskalle ja sen asiakkaille

kehittämä järjestelmä hyödyntää rakennuksen tietomallia, ja sen käyttöliit-

tymä toimii sekä kaksi- että kolmiulotteisessa näkymässä.

Turvallisuuden malli

Kuv

a: R

udus

Hav

ainn

ekuv

a: S

.O.M

.A.

8

Teksti: Virpi HopeasaariKuvat: Jyrki Vesa

”Teknologiayrityksillä on arvokasta tietoa, jota tulee hyödyntää jo suunnitteluvaiheessa, jotta saamme aikaan ilmastonmuutoksen kannalta vaikuttavamman lopputuloksen. Pystymme huomioimaan pelkän rakennuksen energian- kulutuksen sijasta koko energiantoimitusketjun.”

Roy Antink, Skanska

9

kan Roy Antinkia. Fossum on Fortumin uusista liiketoiminta-alueista vastaava johtaja. Projektipäällikkö Antink kuuluu Skanska-konsernin ympäristötehokkaan rakentamisen työryhmään, ja hänellä on myös 10 vuoden kokemus energiateollisuuden projektikehityspalveluista.

Aurinkoenergian käyttö kiinteistöjen sähköntuotannossa on ollut Fossumille ja Antinkille yhteinen puheenaihe erityisesti Skanskan ja Fortumin yhteisessä Sustainable Urban Living -kehityshankkeessa. Se tähtää kaupunkiasumiseen, jossa talojen nettoenergiankulutus on hyvin vähäistä tai jossa päästään jopa nollakulutukseen. Pyrkimyk-senä on entistä tiukempien päästötavoitteiden saavuttaminen sekä uudenlaisten asumisen ja liikkumisen ratkaisujen kehittäminen.

Kun yritysten toimialarajat ylitetään ennakkoluu-

lottomasti, kestävän kehityksen haasteet voivat

kääntyä ilmastonmuutosta ehkäiseviksi mahdol-

lisuuksiksi. Tähän luottavat Skanska ja Fortum.

Eri tulokulma, yhteinen suunta

”Paikallinen aurinko- ja tuulienergiantuotan-to, sähköiset kulkuneuvot ja monet muut uudet teknologiset ratkaisut tekevät tuloaan markki-noille. Yhteistyössä rakentajan kanssa saamme rakentamisen asiantuntemuksen sekä tiedon siitä, mitä kuluttajat asumiseltaan haluavat.”

Marie Fossum, Fortum

Kuin tilauksesta aurinko alkaa loistaa Fortumin pääkonttorin pihalla Espoon Keilaniemessä. Aurinko – tai tarkemmin aurinkoenergia – on yksi yhteinen aihe, joka kiinnostaa pihalle kuvattavaksi saapuneita Fortumin Marie Fossumia ja Skans-

10

”Matala- ja nollaenergiaratkaisujen löytäminen tulevaisuuden kaupunkien energiamalleiksi on keskeinen tavoite, kun pyritään kohti kestävämpää asuinympäristöä”, Roy Antink kiteyttää.

Pilottien pihit sähköautotSkanskan ja Fortumin yhteistyön konkreettisena tavoitteena on kaupunkien yleisimpään asumismuotoon eli kerrostaloasumiseen sovellettava konsepti, jossa paikallisesti tuotettua uusiutuvaa energiaa hyödynnetään muun muassa sähköautojen lataamiseen.

Yhteistyön ensimmäinen pilottikohde on Tukholman Kungsholme-nilla sijaitseva Lindhagensterrassen-kerrostalo. Talon katolle asennetut aurinkopaneelit tuottavat sähköä noin 3 500 kWh vuodessa. Aurinko-sähköllä ladataan asukkaiden yhteisessä käytössä oleva sähköauto sekä valaistaan rappukäytävä, pesutupa ja muita talon yhteisiä tiloja.

”Kun osa talon vaatimasta sähköstä tuotetaan uusiutuvan aurin-koenergian avulla, talon ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin tavallisen vastaavan kerrostalon. Mitä vähemmän uusiutumatonta energiaa tarvitsee hyödyntää, sitä paremmin ilmastonmuutosta voi-daan torjua”, Antink painottaa.

Suomessa vastaava pilottihanke As. Oy Espoon Adjutantti on käynnistymässä. Adjutantissa on menty Ruotsin projektia pidemmäl-le, sillä aurinkopaneeleja tulee olemaan enemmän ja rakennuksessa on käytetty myös muita energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja. (Katso seuraavan sivun artikkeli.)

Sama suunta yhdistääSkanskan ja Fortumin strategioihin yhteiset kiinteistöjen energiatavoit-teet istuvat luontevasti. Fortum tähtää hiilijalanjälkeä pienentäviin ja kestävää kehitystä edistäviin energiaratkaisuihin. Skanskan tavoitteena on olla ympäristötehokkuudessa johtava rakentaja ja projektikehittä-jä. Skanska pyrkii jatkuvasti vähentämään rakentamisen ja rakennusten ympäristövaikutuksia. Ympäristötehokkuuden keskeisiä osa-alueita Skanskalle ovat energian käyttö, materiaalien valinta ja kierrätys sekä kestävä maankäyttö.

”Uskomme, että uusiutuvilla energiavaroilla on tärkeä rooli tulevai-suuden kaupunkiasumisessa. Paikallinen aurinko- ja tuulienergian- tuotanto, sähköiset kulkuneuvot ja monet muut uudet teknologiset ratkaisut tekevät tuloaan markkinoille. Meille on tärkeää saada mah-dollisimman paljon tietoa ja kokemusta näistä uusista mahdollisuuk-sista”, Fortumin Marie Fossum kertoo.

”Skanska tuo yhteistyöhömme rakentamisen asiantuntemuksen sekä tiedon siitä, mitä kuluttajat asumiseltaan haluavat. Jotta voimme Fortu-missa ymmärtää ja hyödyntää uusia kaupunkiasumiseen liittyviä liike-toimintamahdollisuuksia, tarvitsemme Skanskan edustamaa osaamista.”

Energiatehokkuuden eturintamassa myös maailmanlaajuisestiSkanska ja Fortum ovat kaksi niistä 61 kansainvälisestä yrityksestä,

jotka ovat allekirjoittaneet*) niin kutsutun EEB-julistuksen (Manifes-

to for Energy Efficiency in Buildings). Julistuksessa yrityksiä kannus-

tetaan sitoutumaan jatkuviin ja konkreettisin toimiin rakennusten

energiatehokkuuden parantamiseksi. EEB on World Business Coun-

cil for Sustainable Development -organisaation tuella perustettu

projekti, jossa on mukana erityisesti energia- ja teknologiayrityksiä

sekä rakennusmateriaalien ja -laitteiden valmistajia. Skanska on jou-

kon ainoa rakennusyritys. Suomalaisyrityksistä julistuksen on allekir-

joittanut myös Metsäliitto-konserni.

*) 23.3.2010 mennessä

EEB Manifesto: www.wbcsd.org

Teknologiaratkaisut projektin kärkeenPerinteisesti projektirakentamisen prosessi etenee tiukan hierarkisessa järjestyksessä. Esimerkiksi energiayhtiöiden erikoisosaaminen ehtii useimmiten mukaan vasta siinä vaiheessa, kun hankkeen laajuus ja organisaatio on jo lyöty lukkoon ja rakentaminenkin mahdollisesti aloitettu. Teknologiaratkaisujen muuttaminen tai lisääminen siinä vai-heessa on työlästä ja kallista.

”Teknologiayrityksillä on korvaamattoman arvokasta tietoa, joka pitää saada mukaan heti hankkeen alusta lähtien. Silloin rakentajalla on mahdollisuus valita käytettävät teknologiat ja materiaalit parem-min ja saada aikaan erityisesti ilmastonmuutoksen kannalta vaikut-tavampi lopputulos. Kun teemme jo suunnitteluvaiheessa yhteistyötä Fortumin kanssa, pystymme huomioimaan pelkän rakennuksen energiankulutuksen sijasta koko energiantoimitusketjun”, Roy Antink korostaa.

Skanskan ja Fortumin yhteistyön kehittämiseksi Marie Fossum pitää hyvin tärkeänä pilottiprojektien tarkkaa evaluointia.

”Seuraava vaihe on kerätä mahdollisimman paljon tietoa siitä, miten asukkaat suhtautuvat omaan energiantuotantoon ja miten he hyödyntävät sähköauton ja seurantajärjestelmien kaltaisia teknolo-gioita. Sen mukaan osaamme kehittää hankkeita edelleen.”

”Uskomme, että uusiutuvilla energiavaroilla on tärkeä rooli tulevaisuuden kaupunkiasumisessa.”

Kuv

a: F

ortu

m

11

Skanska jatkaa Espoon Leppävaarassa kesällä 2007 aloitta-

maansa Mäkkylän uuden asuinalueen rakentamista. Seu-

raavaksi alkava kohde on As. Oy Espoon Adjutantti, jossa

rakentamisen ja asumisen ympäristötehokkuus on otettu

huomioon mahdollisimman kattavasti. Kohde on myös osa

ympäristö- ja energia-alan strategisen huippuosaamisen

keskittymän Cleen Oy:n teemaohjelmaa. Sen kehittämis-

teemoja ovat muun muassa hajautettu energiantuotanto

ja älykkäät sähköverkot.

• Espoon Adjutantin energialuokka on A

eli paras mahdollinen. Se tarkoittaa, että

talossa on muun muassa lämmitysener-

gian ja kiinteistösähkön käyttöön liit-

tyviä ratkaisuja, jotka vähentävät talon

energiankulutusta ja tehostavat ener-

gian hyödyntämistä.

• Adjutantti tuottaa aurinkopaneeleilla

kiinteistön käyttöön sähköä, jota käyte-

tään muun muassa valaistukseen, ilmas-

tointiin ja talon yhteisen sähköauton

lataamiseen. Jos tuotetun aurinkoener-

gian määrä ylittää oman tarpeen, ylijää-

mä voidaan syöttää Fortumin kiinteään

sähkönjakeluverkkoon.

• Talon asukkaat voivat käyttää sähköau-

toa omiin menoihinsa yhteisesti sovit-

tavien periaatteiden mukaisesti. Taloon

tulee neljä sähköauton latauspistet-

tä. Auton hankinnalla Skanska ja For-

tum haluavat kannustaa asukkaita myös

omien sähköautojen hankkimiseen. Säh-

köauton vaatiman sähkön tuottaminen

uusiutuvalla aurinkoenergialla on ympä-

ristötehokas ratkaisu. Sähköauto myös

käyttää energiaa tehokkaalla hyötysuh-

teella.

• Adjutantissa otetaan käyttöön ensim-

mäistä kertaa asuinkerrostalossa asun-

tokohtainen järjestelmä, jossa asunto-

jen sähkölaitteet voidaan kytkeä yhte-

näiseksi energiatehokkaaksi verkoksi.

Verkko mukautuu käyttäjien haluamal-

la tavalla, jolloin pienetkin energiasääs-

tökohteet on mahdollista hyödyntää

nopeasti ja tarkasti. Verkkoa säädetään

ABB:n väylätekniikalla. Kun asunnon

laitteita ja talotekniikkaa kuten valais-

tusta ja lämmitystä säädetään ja ohja-

taan samalla järjestelmällä, on mahdol-

lista päästä merkittäviin säästöihin.

• Talon kokonaisenergiankulutusta pyri-

tään vähentämään myös varustamal-

la talo KONEen uudenlaisella hissillä,

joka kuluttaa huomattavasti vähemmän

energiaa kuin perinteiset hissit. Lisäksi

alaspäin tulevan hissin jarrutusenergia

saadaan hyödynnettyä ja siirrettyä takai-

sin sähköverkkoon.

Mäkkylään nousee aurinkoenerginen Adjutantti

Hav

ainn

ekuv

a: G

ullic

hsen

Vor

mal

a A

rkki

tehd

it

12

Ilmastonmuutos yhdistää kolme Orasta

Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen (32) elää ilmas-

tonmuutosta. Se on aihe ja ilmiö, joka on hänelle läsnä

joka päivä, kaikissa hänen kolmessa näkyvässä roolissaan.

Kansanedustaja Oras Tynkkynen vastaa vihreiden eduskuntaryh-mässä ilmasto- ja energiapolitiikasta ja on valtioneuvoston ilmasto-poliittinen asiantuntija. Kansanedustajana hän ottaa kantaa myös rakentamisen energiatehokkuuteen.

Kansalainen Oras Tynkkynen pohtii arkipäivän ratkaisujensa ympäristövaikutuksia ja on erityisen kiinnostunut asumisensa energi-ankulutuksesta. Hän uskoo edistyksellisen mittaustekniikan pienentä-vän tuntuvasti asumisen energiakuormaa.

Pyöräilijä Oras Tynkkynen on fillaroinut koko ikänsä, eikä hän edes omista ajokorttia. Nyt hänet on valittu Vuoden pyöräilijäksi. ”Hän on esimerkkinä kestävän liikkumiskulttuurin puolesta ja tehnyt ilmasto-poliittisia tekoja, jotka edistävät pyöräilyä merkittävänä ja päästöttö-mänä tulevaisuuden liikennemuotona”, palkitsijat perustelevat.

13

Ilmastonmuutos yhdistää kolme Orasta

Teksti: Jussi Förbom ja Ari SelanderKuvat: Susanna Kekkonen

Kansanedustaja Oras Tynkkysen mielestä energiatehokkuus on tärkein, kestävin ja halvin tapa vähentää päästöjä, ja se on otettava energiapolitiikan kärkitavoitteeksi. Suomessa on hänen mielestään pal-jon mahdollisuuksia tehostaa energiankäyttöä kaikilla sektoreilla, mutta erityisesti rakentamisessa.

”Enää ei riitä, että noudatetaan energiatehokkuus-normeja juuri rimaa hipoen. Ne tiukkenevat seuraavan kerran jo vuonna 2012 ja todennäköisesti jälleen joita-kin vuosia myöhemmin. Fiksujen rakennusliikkeiden kannattaa varautua tähän ennalta ja alkaa rakentaa huip-putehokkaita rakennuksia jo nyt”, Tynkkynen kehottaa.

Hän lisää, että rakennusalan on myös syytä kiireesti tuotteistaa energiatehokkuuden parantaminen korjaus-rakentamisessa. ”Rakentajien tulisi aktiivisesti tarjota peruskorjausasiakkaille huomattavasti tehokkaampaa energiankäyttöä.”

Rakentaminen ja asuminen tuottavat Suomen pääs-töistä noin kolmanneksen. Tynkkysen mukaan tämä on oivallettu rakennusalalla viimeksi kuluneiden kah-den kolmen vuoden aikana melko hyvin.

”Vielä viisikin vuotta sitten rakennusliikkeet oli-vat haluttomia tekemään energiatehokkuuden eteen mitään, mitä ei väkisin velvoitettu. Sitten ilmastotietoi-suus alkoi kasvaa, ja kaikille on käynyt yhä ilmeisem-mäksi, että rakennusten energiankulutuksen normit kovenevat.”

Korjausrakentamiseen tiukka ohjausOras Tynkkynen uskoo normiohjauksen vaikuttavuu-teen etenkin korjausrakentamisessa.

”Kyse ei ole siitä, etteikö energiakysymyksen huo-mioiminen korjausten yhteydessä olisi jo nyt monissa tapauksissa taloudellisesti houkuttelevaa”, hän toteaa.

”Lyhyellä tähtäimellä se kuitenkin nostaa remontin hintaa, ja säästö syntyy vasta vuosikymmenien kulues-sa. Ylimääräisiltä vaikuttavat kulut karsiutuvat herkästi taloyhtiöiden päätöksenteossa. Silloin normiohjaus on paras tapa vaikuttaa siihen, että energiaulottuvuus ote-taan huomioon.”

Tynkkysen mielestä yhteiskunnalla ei ole mitään erityistä syytä sallia energiauudistusten laiminlyömistä ja tulevaisuuden korkeita energiakustannuksia. Siksi yhteiskunnan ei myöskään pidä katsoa sivusta, jos asiaa ei taloyhtiössä oivalleta oma-aloitteisesti.

”Korkeammat kustannukset eivät sitä paitsi koidu vain yksittäisen taloyhtiön maksettaviksi, vaan lan-keavat korkeampina ilmastopäästöinä lopulta meille kaikille”, hän muistuttaa.

Vähemmän, enemmän, parempaaOras Tynkkysen strategia kohti hiilineutraalia raken-nuskantaa noudattaa Tanskassa kehitettyä kolmi-

14

”Harvalla muulla konstilla kuin pyöräilyllä saadaan kerralla yhtä paljon yhteiskunnallisia hyötyjä!”

porrasmallia: vähemmän, enemmän, parempaa. ”Tarvitsemme eri tyyppisiä ohjauskeinoja eri tarkoituksiin.

Vähemmän tarkoittaa sitä, että pyrimme vaiheittain luopumaan kaik-kein energiatehottomimmasta rakentamisesta. Normiohjauksella pal-jon kuluttavat ja kalliit tuulenpesät leikataan markkinoilta pois.”

Sana enemmän viittaa siihen, että on opittava rakentamaan sel-västi normien minimivaatimuksia energiatehokkaampia rakennuksia. Ihmisiä pitää kannustaa valitsemaan energiatehokkaampia vaihtoeh-toja. ”Pientalojen rakentajilla ja ostajilla pitää olla enemmän tietoa siitä, miten energiasta voidaan pihistää vielä enemmän kuin minimi-normit edellyttävät”, Tynkkynen painottaa.

”Parempia tuloksia saamme kehitys- ja tutkimustyön avulla. Varsinkin nolla- ja plusenergiarakentamisessa ollaan Suomessa vielä alkutekijöissä. Huipputehokkaisiin, seuraavan sukupolven ratkaisui-hin tarvitaan tutkimusrahoitusta ja demonstraatiohankkeita raken-nusliikkeiden, tutkimuslaitosten ja valtion kesken.”

Kansalainen Oras Tynkkysen mielestä jokainen voi vaikuttaa asumisensa energiankulutukseen ja päästöihin hyvin rationaalisella tavalla: mittaamalla. Suomessa jokaiseen kerros-talokotiin on aina lähetetty oma sähkölasku, mutta vedestä ja lämmös-tä on yleensä maksettu kokonaissumma asukkaiden määrän mukaan. Näin ei ole muodostunut taloudellista kannustinta säästämiseen. ”Tämä on nurinkurinen tilanne, sillä jos samaa periaatetta sovellettai-siin sähköön, sitä pidettäisiin epäoikeudenmukaisena ja typeränä”, Tynkkynen toteaa.

Kuitenkin myös sähkön kulutuksen seuraaminen on nykyisessä mallissa vaikeaa.

”Ongelma on, etteivät asukkaat saa riittävän suoraa palautetta kulutuksestaan. Näin oli etenkin ennen, kun oli käytössä arviolasku-tus, joka on aivan järjetön keksintö. Kaikille pitääkin voida tarjota tuntitason seurantaa sähkön kulumisesta, ja sen pitää olla helposti verkossa saatavilla.”

Tuntitason seurantakaan ei välttämättä riitä. Tynkkynen kertoo, että hänellä on kotonaan käytössä minuutin tarkkuudella toimiva kulutusmittari, joka mahdollistaa yksittäisten laitteiden kulutuksen erottamisen tosistaan selvästi. Se auttaa tunnistamaan, missä sähköä kuluu paljon ja missä vähemmän. Hän haluaisikin vapauttaa kulutta-jat siitä, että heidän itse pitäisi seurata aktiivisesti kulutustaan.

”Tarvitsemme suoraa, automaattista palautetta omasta sähkönkäy-töstämme. Sen voisi toteuttaa asunnon seinään kiinnitettävällä panee-lilla, joka näyttää kulloisenkin sähkön-, veden- ja lämmönkulutuksen.”

Tynkkynen visioi, että paneeliin voisi kytkeä järjestelmän, jossa kulutuksesta laskutettaisiin aina sähkön todellisen markkinahinnan mukaan. Merkkivalot ilmoittaisivat, ettei pesukonetta kannata käyn-nistää juuri nyt, vaan kannattaa odottaa hinnan laskemista. Tämä mul-listaisi nykyisen, kiinteään hintaan perustuvan laskutusjärjestelmän.

15

”Harvalla muulla konstilla kuin pyöräilyllä saadaan kerralla yhtä paljon yhteiskunnallisia hyötyjä!”

”Näin leikattaisiin kulutuspiikkejä, mikä olisi sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevää.”

Kehityksen päätepisteessä Tynkkysen silmissä siintää älykäs talo, joka ohjaisi ja säätelisi kulutustaan itse tilanteen mukaan. Talo tietäisi, että huippukulutuksen hetkinä kannattaa pihistellä. Esimerkiksi juuri silloin kylmälaitteet eivät alkaisi viilentää, vaan odottaisivat hetken kulutuksen tasaantumista.

”Uskon automatiikkaan, sillä niin kauan, kun ihmisten pitää tehdä valintoja tietoisesti ja harkiten, kulutuksen ohjailu on haastavaa. Onhan ihmisillä elämässään niin paljon muutakin mietittävää.”

Raha on kuitenkin tehokas kannustaja. Kun voidaan osoittaa, että energiankäytön tehostaminen pienentää laskun loppusummaa, ihmi-set ovat siihen valmiita.

”Ja onhan tämä houkutteleva paketti myös sikäli, että samalla kun säästää rahaa, voi myös tehdä oman osansa ilmastonmuutoksen tor-jumiseksi”, Tynkkynen summaa.

Pyöräilijä Oras Tynkkysen mielestä pyöräily on lupaava tapa vähentää liikenteen päästöjä. Tynkkysen mukaan rohkaisevat esimerkit joistakin suomalaiskaupungeista ja muualta Euroopasta osoittavat, että satsaamalla pyöräilyoloihin ja kannustamalla ihmisiä siirtymään pyörän käyttöön voidaan saada paljonkin muutoksia aikaan. Näin vähenevät päästöt, ruuhkat ja melu, ihmiset säästävät rahaa ja vielä terveydentilakin kohenee.

”Harvalla konstilla saadaan kerralla yhtä paljon yhteiskunnallisia hyötyjä!”

Tynkkynen ei ole periaatteellisista syistä halunnut hankkia ajo-korttia, joten pyörä on ahkerassa käytössä. Kotona Tampereella hänellä on kolme käytettyä pyörää – sekä vieraiden että varkauksien varalle. Synnyinkaupungissaan Jyväskylässä hänellä on yksi pyörä, jolla hän sukkuloi rautatieaseman ja vanhempiensa kotien väliä.

Vuoden pyöräilijä on tullut tutuksi myös innokkaana taittopyörän käyttäjänä. ”Helsingissä minulla on taittopyörä, jota säilytän edus-kunnassa työpöydän alla. Sillä kuljen asiointimatkoja lähinnä kuivan kelin aikaan. Helsingissä joukkoliikenne toimii niin hyvin, että huo-nolla säällä se vetää pitemmän korren.”

”Käytän taittopyörää myös silloin, kun joukkoliikennepysäkiltä on pitkä matka kohteeseen. Esimerkiksi käydessäni luennoimassa Hel-singin yliopiston biologisella asemalla Lammilla poljin pyörällä ase-malle, kuljin junalla Lahteen, poljin asemalta bussipysäkille, matkus-tin bussilla Lammille ja lopuksi vielä poljin pysäkiltä pari kilometriä perille. Näin vältyin taksin käytöltä tai aikaa vieviltä kävelymatkoilta”, Tynkkynen kuvailee taittopyöräilijän arkea.

Vuoden pyöräilijän nimeää Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikun-ta, jossa on mukana julkisia viranomaisia ja laitoksia, liikennealan järjestöjä ja yhdistyksiä, liikunta- ja terveysalan toimijoita sekä alan yrityksiä.

16

Gårdassa syttyi platinanvihreä toimistovaloGöteborgin Gårdaan syksyksi valmistuva 16-kerroksinen maamerkki on

Pohjoismaiden ensimmäisenä toimistotalona saanut korkeimman eli platina-

tason LEED-esisertifioinnin. Huipputason ympäristötehokkuus on vakuut-

tanut vuokralaiset, joille kaupungissa riittäisi tavanomaisia vaihtoehtoja

liiankin kanssa.

Teksti: Ari Selander / Skanska

Kuvat: Skanska

17

Toimitilarakentamisen lähihistoria on Göte-borgissa lähes samanlainen kuin saman kokoluokan Helsingissä. Talouden taantuma laski vanhojen toimitilojen vuokrausasteita,

hintakilpailu kiristyi ja kiinteistöjen arvot laskivat vielä viime syksynäkin. Uusien toimistotalojen aloitukset ovat olleet poikkeuksia. Yksi näistä on ollut Skanskan kaksi vuotta sitten aloittama Gårda-projekti. Ensi syk-synä valmistuva 16-kerroksien toimistotalo on ensim-mäinen vaihe noin 50 miljoonan euron arvoista ja noin 17 000 kerrosneliön suuruista hanketta.

Paitsi kokoluokaltaan Skanskan Gårda-toimistotalo on poikkeuksellinen myös ympäristötehokkuudeltaan. Se on ensimmäinen konttoritalo Ruotsissa, jolle on myönnetty LEED-ympäristöluokituksen korkein, eli pla-tinatason esisertifiointi. Samoihin aikoihin myös Skans-kan toinen kohde, seuraavalla sivulla esitelty Bassängka-jen Malmössä sai vastaavan esisertifioinnin. Panostukset talon ympäristötehokkuuteen ovat jo nyt osoittautuneet onnistuneiksi ratkaisuiksi myös kaupallisesti.

”Göteborgin vihreäksi maamerkiksi nouseva Går-da-talo on saanut kiitettävästi vuokralaisia hankalasta markkinatilanteesta huolimatta. Talo on tavallaan ollut luonnollinen valinta yrityksille, joilla on tiukat vaati-mukset toiminnan ympäristötehokkuudesta ja jotka haluavat profiloitua korkealaatuisten toimitilojen kaut-ta”, Skanska-konsernin Green Business Officer Cecilia Fasth kertoo. ”Toki olemme samalla huolehtineet siitä, että tilat ovat hinnaltaan kilpailukykyisiä.”

Gårda-taloon ensimmäisinä muuttavien yritysten joukossa ovat muun muassa Ruotsin johtava työterveys-talo Previa ja pääomasijoitusyhtiö Aros. Myös Skanskan omat Göteborgin toiminnot siirtyvät uuteen taloon.

Paikallista energiaa vihreille vuokralaisilleGårda-talon ympäristötehokkuudessa – ja LEED-sertifioinnissa – korostuu talon energiatehokkuus. Talon energiankulutus on vähintään 25 prosenttia vähemmän kuin Ruotsin rakennuslaitoksen Boverke-tin energiamääräykset edellyttävät. Tämän ansiosta talo täyttää myös EU Green Building -vaatimukset.

18

Gårda-talon hyvä energiatalous ja myös hyvä sisäilma perustuvat erityisesti edistyksellisiin ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton tekno-logioihin. Talon ulkovaipan hyvää eristävyyttä parantavat erikoisikkunat, joihin on integroi-tu jäähdytystarvetta vähentävä auringonsuo-jaus. Talon lämmityksessä ja jäähdytyksessä käytetään kaukolämpöä ja -kylmää.

Talon energialähteenä on merelliselle Göteborgille luonteva tuulivoima. Paikal-lista ympäristöajattelua edustaa myös talon ulkokatto, josta osa peitetään luonnonma-teriaaleja hyödyntävällä Sedum-katolla. Rakentamisessa ja sisustamisessa on käytetty

mahdollisimman vähäpäästöisiä materiaaleja, ja esimerkiksi kaikki käytetty puutavara on sertifioitua.

Taloon muuttaville vuokralaisille Skans-ka tarjoaa energia- ja ympäristöneuvontaa osana Vihreä vuokralainen (Green Tenant) -ohjelmaa.

Julkkisrakennusten viereenGöteborgin uusi maamerkki eheyttää ja tii-vistää Gårdan kaupunginosaa merkittäväksi hallinnollisten ja kaupallisten toimintojen keskittymäksi. Gårda-talon lähinaapureina ovat tunnetut göteborgilaiset kohteet, Ullevin

stadion ja Svenska Mässan -messukeskus. Myös Lisebergin huvipuisto ja Scandina-vium-halli ovat kävelyetäisyydellä.

Liikenteellisesti Gårdan sijainti on edulli-nen. E6- ja E20-valtatiet kulkevat lähietäisyy-dellä ja Landvetterin lentokenttä on parin-kymmenen minuutin ajomatkan päässä.

Talossa työskentelevät pääsevät hyvin työpaikalleen julkisilla liikennevälineillä. Ja jos oman auton käyttö on välttämätöntä, auto on mahdollista parkkeerata yhteen talon kellarikerroksessa sijaitsevista 150 parkkipai-kasta.

Kaupungin vihrein konttori- talo viestii uudesta MalmöstäMalmön Bassängkajen-rantakadulle nouseva konttoritalo on Skanskan

toinen ruotsalainen rakennushanke, joka on saanut LEED-ympäristöluoki-

tuksen korkeimman eli platinatason esisertifioinnin. Talo valmistuu kesäk-

si 2011.

Universitätsholmenin vanhojen teollisuusrakennusten ja historiallis-

ten museo- ja korkeakoulurakennusten miljööhön nouseva uusi konttori-

rakennus viestii jo ulkoisella hahmollaan uudesta Malmöstä. Konepaja- ja

autoteollisuuden taantuessa kaupunki hakee uutta nousua koulutuksesta,

korkeasta teknologiasta ja palveluista. Uuden konttoritalon vuokralaiset

ilmentävät tätä kehitystä. Ensimmäisenä tilat varasi Malmön korkeakoulu,

jonka keskushallinto siirtyy kaupungin vihreimpään rakennukseen. Muista

vuokralaisista suurimmat tilat on varannut immateriaalioikeuksiin erikois-

tunut Awapatents-konsulttiyritys.

Uuden konttorirakennusprojektin ensimmäinen vaihe on kooltaan

8 500 kerrosneliötä. Koko projektin laajuus on 16 000 neliötä.

Neljän tason ympäristö- tehokkuuttaLEED-ympäristöluokituksessa on neljä eri tasoa

sen mukaan, kuinka paljon ympäristötehokkuuden

hyväksi on projektin suunnittelussa ja rakentamises-

sa tehty. Tasot ovat: Platinum (platina), Gold (kulta),

Silver (hopea) ja LEED-perustason sertifiointi. Luoki-

tuksessa rakennusprojektia arvioidaan kuuden alla

olevan kriteerin perusteella. Kriteerien painoarvo on

merkitty sulkeisiin.

Kestävä maankäyttö: tavoitteena vähentää vaiku-•

tuksia lähiympäristöön ja pyrkiä eheyttämään kau-

punkirakennetta (24 %).

Vedenkäytön tehokkuus: tavoitteena vähentää •

puhtaan veden käyttöä ja tehostaa esimerkiksi

sadeveden käyttöä (9 %).

Energian käyttö: tavoitteena vähentää energian •

käyttöä laitevalintojen ja teknisten ratkaisujen

kautta, kuten hyvällä eristyksellä ja hyödyntämällä

päivänvaloa rakennuksen lämmittämisessä (31 %).

Materiaalien valinta ja kierrätys: tavoitteena lisätä •

materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä sekä

uusiutuvien materiaalien käyttöä (13 %).

Sisäilman laatu: tavoitteena parantaa rakennuksen •

sisäilman laatua sekä käyttäjien terveyttä (14 %).

Innovaatiot suunnitteluprosessissa: tavoittee-•

na kannustaa kehittämään ja ottamaan käyttöön

uusia tekniikoita ja strategioita rakennusprosessis-

sa (9 %).

www.skanska.fi/leed

Energialähteenä on paikallisesti tuotettu tuulivoima.

19

Tulevaisuudenkuva

Kuv

a: Jy

rki V

esa

Kyykkä on ekologinen lajiKyykkä on sympaattinen ja ekologinen laji. Siitä tulee heti mieleen kylän

nuorten miesten ja naisten leppoinen yhdessäolo. Ei siis ihme, että Arkki-

tehdit Anttila & Rusanen Oy:n Jesse Anttila (oik.) ja Lassi Hackman ovat

antaneet Helsingin Myllypuron uuden puisen kaupunkikylän voittajaehdo-

tukselleen nimen Kyykän lyöjät.

”Kaupunkikuvallisesti suunnitelmassa on pyritty käyttämään ja vie-

mään eteenpäin alueen viitesuunnittelussa pohjustettua modernia puu-

kaupungin ilmettä. Rakennukset ovat puurakenteisia ja jämerällä 28 x 170

senttimetrin puutavaralla verhoiltuja. Rakennusrintaman ilme kaduille ja

pihan puolelle on selkeästi noppamainen ja kodikas. Rakennukset on kyt-

ketty toisiinsa puisilla aita- ja porttirakenteilla. Tavoitteena on aikaansaada

vanhojen puukaupunkiemme tunnelman mukainen tiivis, mutta moder-

ni katumiljöö. Pihakadut on kivetty, ja niille voidaan sijoittaa istutuksia.

Rakennusrintamien väliset puistopihat säilytetään asemakaavan edellyttä-

mässä laajuudessa. Kummankin yhtiön ulko-oleskelu ja leikkialue voidaan

sijoittaa puistosormen yhteyteen”, suunnittelijat kuvailevat.

Palkittu tulevaisuudenkuva

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoi-

misto ATT järjesti Myllypuron puisesta kau-

punkikylästä suunnittele ja rakenna -kilpai-

lun, jonka Skanska voitti. Skanskan ehdo-

tus pohjasi alueen rakentamista vahvas-

ti ohjaavaan, yksityiskohtaiseen asemakaa-

vaan. Voittaneessa ehdotuksessa on hyö-

dynnetty Skanska Xchange -pientalokon-

septin ratkaisuja. Uusiin pientaloihin tulee

yhtensä 86 vuokra- ja asumisoikeusasun-

toa. Alueelle nousee yhteensä 31 pari-,

pienkerros- ja erillistaloa, yhteensä 7 700

kerrosneliömetriä. Talojen arvioidaan ole-

van valmiina syksyllä 2012.

20

Pirkko Rissasen asunto on lämminhenkisen per-soonallinen ja valoisa, ympärillä on tuttuja esi-neitä, osalla seinistä on 30-luvun tyylinen tapet-ti. Asuntoon kuuluu oma tilava wc ja suihku.

”Huone on rauhallinen ja ryhmäkodissa on seuraa. Tapasin täällä jopa vanhan luokkatoverini Kaisanie-men ala-asteelta”, Rissanen kertoo.

”Äidille on myös tärkeää, että huoneessa on oma suihku”, tytär Päivi Tanskanen lisää.

Pirkko Rissasen on asunut suurimman osan elämästään omakotitalossa, itse asiassa aika lähellä nykyistä asuntoa. Eläminen vanhassa talossa kävi kui-tenkin mahdottomaksi dementiasairauden kehittymi-sen myötä.

”Kotona oli rajoituksia liikaa”, hän kertoo ja lisää, että siitä huolimatta muutto uuden vanhustenkeskuk-

Äiti muisti tämänkin!

Teksti: Tiina Ruulio ja Ari SelanderKuvat: Jyrki Vesa ja LFC Group / Sanna Liimatainen

Päivi Tanskanen näyttää äidilleen Pirkko

Rissaselle naistenlehden kuvan. Se herät-

tää mukavia muistoja. He plaraavat lehteä

äidin nykyisessä kodissa, Kontulan uuden

vanhustenkeskuksen ryhmäkoti Kaner-

vassa. Rissanen ja hänen tyttärensä pitä-

vät 23 neliön asuntoa ja koko taloa ihana-

na. Sen suunnittelussa ja rakentamisessa

on hyödynnetty uusin muistisairaiden hoi-

tamiseen ja vanhuspalveluiden tuottami-

seen liittyvä tieto.

21

22

sen vieressä sijainneeseen entiseen Kontulan vanhain-kotiin oli kova pala. Nyt vanhasta vanhainkodista on jäljellä enää kuoppa uuden vanhustenkeskuksen etupi-halla. Pian sekin täyttyy.

”Täällä äidin kunto on kohentunut valtavasti. Uudet tilat auttavat asiassa”, kertoo tytär Päivi, joka on jo kauan toiminut yli 80-vuotiaan äitinsä omaishoitajana.

Heti perään äiti näyttääkin, kuinka ketterästi hän pääsee tuolista ylös. Aamupäivällä hän käveli ensim-mäisestä kerroksesta toiseen kuntoutusmielessä. ”Rap-pusissa oli hyvä pitää kaiteesta kiinni.”

Pirkko Rissanen sairastaa Lewyn-dementiaa. Sai-raus vaikuttaa lähimuistin ohella liikkumiseen, ja siksi hän liikkuu osittain pyörätuolilla, osittain rollaattorilla.

”Ei tuntunut laitokselta”Lähdemme kierrokselle 14-paikkaisen ryhmäkoti Kaner-van tiloihin. Kierrämme nykyaikaisen tupakeittiön, viihtyisän olohuoneen ja oman saunan. Viherkasveja on paljon pitkin taloa, oma viherhuonekin valmistumassa.

Pistäydymme myös isolla L-kirjaimen muotoisella lasitetulla ja puuverhoillulla parvekkeella, jossa voi kävellä pienen lenkin, jos ulos asti ei huvita tai jaksa läh-teä. Pirkko Rissanen ei mene parvekkeelle, koska häntä huimaa. Vaimonsa luona päivittäin vieraileva aviomies työntääkin hänet pyörätuolilla usein pihalle.

Talossa on paljon uutta tekniikkaa, jonka käytössä on ollut opettelemista niin hoitohenkilökunnalla kuin asukkailla ja omaisillakin.

”Ulko-oven vieressä on pyörätuolin pyörien puh-distuslaite, mutta kukaan ei osannut aluksi käyttää sitä. Meitä oli neljä naista ihmettelemässä laitetta”, naurah-taa Päivi Tanskanen.

Uuden opettelusta huolimatta Tanskanen on hyvin tyytyväinen uuteen keskukseen. Mielessä on tuokio-kuva viime talvelta. ”Ulkona oli kova pakkanen, ja olin tulossa katsomaan äitiä. Aulassa paloi elävä takkatuli, joka loi kodinomaista tunnelmaa. Tämä ei tuntunut lainkaan laitokselta.”

Uusi hakee muotoaanViime syksynä valmistunut ja tämän vuoden touko-kuussa käyttöön vihitty vanhustenkeskus on osoittanut toimivuutensa – vaikka hiottavaa löytyy vielä. Esimer-kiksi huippunykyaikaiset ovien lukitukset ja jäteputket aiheuttivat muuttovaiheessa ongelmia. Uusi talo hakee vielä muotoaan.

”Vaikka kehittämistä riittää, talo on ihana”, vanhus-tenkeskuksen suunnittelija Maija Hyttinen kuvailee.

”Täällä on mahdollisuus sekä yksityisyyteen että sosiaaliseen elämään. Koska tilaa on paljon, esimerkik-si nostolaitteiden käyttäminen on hoitajille nyt help-poa”, sairaanhoitaja Anne Viisikko jatkaa.

Hänen mukaansa yhteisöllisyys on tämän päivän johtava suuntaus vanhustenhoidossa. Uusia hoitotyön ideoita on helpompi toteuttaa moderneissa ja toimi-vissa tiloissa ja pienissä hoitoyksiköissä kuin suurilla osastoilla, missä on paljon eri tavoin sairaita ja vanhoja asukkaita.

Toimintaa ja hiljaisuuttaUuden keskuksen ydintiloihin lukeutuu monipuolinen palvelukeskus, jossa käy päivittäin 130–350 asiakasta syömässä, kuntoutumassa, harrastamassa, tanssimassa ja tapaamassa ystäviä. Palvelukeskuksen toiminta laaje-nee koko ajan.

Monipuolisuutta löytyy myös talon pohjakerrokses-ta, jossa sijaitsee terapiaosasto uima-altaineen. Altaan yllä tuikkii tähtitaivas, ja käytävälle on ripustettu valo-kuvataidetta. Myös henkilöstö voi käyttää allasta iltai-sin kuntoiluun ja rentoutumiseen.

”Talon kaunein huone on alakerroksen hiljainen huone. Siellä voi esimerkiksi rauhassa surra kuollutta omaista”, Maija Hyttinen kertoo. Keskuksen pihalla on muistojen puutarha, jonne voi viedä kukkasia tai sytyt-tää kynttilän.

Talon takaosan pihapiirikin on jo valmis. Siellä pidetään kesällä teemallisia juhlia. Luvassa on muun muassa mansikkakarnevaalit ja eläinpihajuhlat.

Värit auttavat muistisai-

rasta hahmottamaan tilo-

ja ja toimintoja. Uudessa

keskuksessa tehtiin asuin-

huoneiden hygieniatilojen

mitoitusmalli, jonka tulok-

sia on hyödynnetty muun

muassa kalusteiden kehit-

tämisessä.

Näyte Birger Kaipiaisen

tapettidesignista 50-luvul-

ta. Jokaisen kerroksen hissi-

aulassa on eri vuosikymme-

neltä periytyvä tapetti.

Sormenjälkitunnistukseen

perustuva kulunvalvonta

on esimerkki uusimmasta

tekniikasta, jolla on lisätty

asukkaiden turvallisuutta

ja helpotettu henkilökun-

nan työtä. Keskuksessa on

muun muassa tunnistavat

matot, joiden avulla voi-

daan seurata muistisairai-

den liikkumista yöaikaan.

23

Keskus on suunniteltu dementiaa sairastaville iäkkäille ihmisille. Hanke

käynnistyi, kun Kontulan vanha vanhustenkeskus todettiin rakenteellises-

ti liian vanhanaikaiseksi korjattavaksi. Uudisrakennuksessa on 196 hoito-

paikkaa, mikä on noin 50 enemmän kuin vanhassa keskuksessa. Uuden

keskuksen asuintilat ovat 13 huoneen suurikokoisiksi kodeiksi suunniteltu-

ja huoneistoja. T-kirjaimen muotoisen, 8-kerroksisen rakennuksen laajuus

on noin 18 500 bruttoneliömetriä.

Helsingin kaupunki toteutti noin 45 miljoonan euron hankkeen omis-

tamansa toimitilayhtiön kautta. Hankkeessa ei käytetty budjettivaroja,

vaan yhtiö rahoitti sen pankkilainoilla.

Uusi vanhustenkeskus on paitsi toiminnoiltaan ja toimintamalliltaan

myös rakennuksena edelläkävijä suomalaisessa vanhustenhoidossa. Sen

suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty monipuolisesti uusin-

ta vanhustenhoidon tietämystä. Rakentajat ovat tehneet tiivistä yhteistyö-

tä tilojen käyttäjän, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, kanssa. Kohteen

rakennuttamistehtävistä on vastannut HKR-Rakennuttaja, pääsuunnittelija

on Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula ja pääurakoitsija Skanska.

Terapiaosaston uima-allas-

tila on toiminnallinen ja

tunnelmallinen, sairaanhoi-

taja Anni Viisikko kuvailee.

Allas on tehty haponkestä-

västä teräksestä, mikä on

Suomessa poikkeuksellista.

Materiaalivalinnalla tavoi-

tellaan pitkää elinkaarta ja

helppohoitoisuutta. Altaan

yllä tuikkii tähtitaivas.

Lasitetut suuret parvek-

keet osastojen yhteistilojen

edessä liittyvät saumatto-

masti sisätiloihin, suunnit-

telija Maija Hyttinen esit-

telee. Asukkaiden on help-

po liikkua parvekkeelle ja

takaisin, koska parvekkeel-

le johtaa kaksi ovea.

Vanhustenkeskuksen raken-

nusmassa on jäsennelty

niin, että rakennus hahmot-

tuu tulosuunnassa todel-

lista pienempinä kokonai-

suuksina. Rakennuksessa

on runsaasti Helsingin Tai-

demuseon rahoittamaa tai-

detta. Kuvan pitsiä muis-

tuttavan lasitaideteoksen

on tehnyt taiteilija Leena

Virtanen.

Kontulan uusi vanhustenkeskus Itä-Helsingissä

24

”Dialyysihoidon lisäksi klinikalla puhutaan myös muusta hoidosta, ruokavaliosta ja nesterajoituksista.”

25

Teksti: Tiina RuulioKuvat: Jyrki Vesa

”Dialyysihoidon lisäksi klinikalla puhutaan myös muusta hoidosta, ruokavaliosta ja nesterajoituksista.”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin B. Braun Avitumille ulkoistama 20 potilaspaikan yksikkö on toiminut maa-liskuun puolivälistä asti. Noin 760 neliön

tilat ovat uuden veroiset, vaikka itse toimitalo onkin 80-luvulta. Skanska vastasi tilojen täydellisestä uudista-misesta avaimet käteen -urakkana.

Hemodialyysi on hoitoa tarvitseville munuais-potilaille elintärkeää. Hoitosuhteet ovat usein pitkiä. Uuden klinikan myötä monen munuaispotilaan matka dialyysikoneen viereen lyheni olennaisesti. Aiem-min hoidossa piti käydä jopa Lohjaa, Tammisaarta ja Hyvinkäätä myöten. ”Tämä on potilaille kuin osa-aikatyötä”, hoitoyksikön vastaava hoitaja Eija Punavaa-ra kuvailee.

Ei sairaala eikä koti”Pitäjänmäen toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka kaikkea ei tietenkään voi suunnitella paperilla etukäteen. Ottaa aikansa ennen kuin käytännöt muo-vautuvat ja tavarat löytävät paikkansa”, kertoo tilojen uudistamisesta vastannut projektipäällikkö Nina Ron-kainen B. Braun Avitumista.

B. Braun Avitum kuuluu saksalaiseen B. Braun

-konserniin, joka on maailman johtavia terveydenhoi-toalan yrityksiä. Konserni vastaa maailmalla 150:stä Pitäjänmäen klinikan tyyppisestä yksiköstä. Itse dia-lyysilaitteet sekä hoidossa käytettävät tarvikkeet ovat nekin B. Braunin valmistamia. Yrityksen ja HUSin välinen sopimus sisältää myös toisen vastaavan klini-kan, jonka toiminta käynnistyy ensi vuonna Malmilla. Tilaneuvottelut olivat toukokuussa loppusuoralla.

”HUS valitsee meille sopivat asiakkaat. Emme ole sairaala, mutta emme kotikaan. Dialyysihoidon lisäksi täällä puhutaan myös muusta hoidosta, ruokavaliosta ja nesterajoituksista”, 15 vuotta dialyysipotilaita hoita-nut Eija Punavaara valottaa.

Hoitoa kuutena päivänä viikossaPitäjänmäellä 56 munuaispotilasta saa tällä hetkellä itselleen elintärkeää hoitoa. Klinikan 15 hoitajaa tekee töitä kahdessa vuorossa kuutena päivänä viikossa. Kli-nikalla on vastaava lääkäri. Ulkoistuksen myötä HUS aikoo keskittää omat voimavaransa kriittisille, sairaala-hoitoa tarvitseville munuaispotilaille.

Klinikan kaksikymmentä hoitopaikkaa on sijoitet-tu yhteen isoon huoneeseen säteittäin. Tilan keskellä ovat hoitajien työskentelytilat. ”Tila mahdollistaa työn

Pitäjänmäellä on nyt ystävällisen pieni klinikkaSuomen ensimmäinen yksityinen hemodialyysiyksikkö Helsingin Pitäjänmäellä

on toteutettu tarkasti munuaispotilaiden ehdoilla. ”Koska potilaat käyvät dia-

lyysihoidossa kolme kertaa viikossa jopa useiden vuosien ajan, viihtyisien tilo-

jen merkitys on suuri”, sairaanhoitaja Eija Punavaara ja projektipäällikkö Nina

Ronkainen kuvailevat.

26

hyvän organisoinnin. Potilaita voidaan näin myös seurata koko ajan”, Nina Ronkainen kertoo.

Uuden uutukaisen klinikan aula on iso ja viih-tyisä. Omia tavaroitaan varten dialyysipotilailla on mahdollisuus saada oma vakituinen säilytyslokero. Potilashuoneessa voi katsoa vaikka televisiota tai tehdä kannettavalla tietokoneella etätöitä talon tarjoaman langattoman verkon avulla. Tilojen värimaailmaan ja materiaalivalintoihin on jonkin verran vaikuttanut HUSin konserniohjaus.

”Sekä potilaille että hoitohenkilökukunnalle mer-kitsee paljon, että ei tarvitse toimia ahtaasti. Myös varastotilaa ja teknistä tilaa on riittävästi”, Nina Ron-kainen esittelee. Hänen mukaansa klinikan tekninen ydin on huoneessa, jossa tuotetaan ultrapuhdasta nes-tettä ja hoidossa tarvittavaa A-konsentraattia.

”Keskitetty konsentraattijakelu helpottaa hoitajien työtä. Muutoin se pitäisi viedä 10 litran kanistereissa koneelle.”

B. Braun Avitumilla on Loviisassa Pohjoismaiden ainoa dialyysikonsentraatteja valmistava tehdas.

Juoheva puolen vuoden urakkaNina Ronkaisen mukaan puoli vuotta kestänyt raken-nusprojekti sujui juohevasti ja helposti. ”Ja aikataulut pitivät.”

Projektin toteuttanut Skanska haki klinikalle raken-nusluvat sekä vastasi suunnittelusta ja toteutuksesta.

Yhteen valoisaan hoito-

tilaan säteittäin sijoite-

tut potilaspaikat ovat erin-

omainen ratkaisu niin hoi-

dettavien kuin hoitajienkin

kannalta, sairaanhoitaja

Sonja Pasanen tietää.

Hemodialyysi on veren puhdistamistaHemodialyysi tarkoittaa veren puhdistamista kuona-

aineista ja ylimääräisestä nesteestä dialyysikoneen

avulla. Munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville poti-

laille on annettu dialyysihoitoja Suomessa 60-luvul-

ta lähtien.

Vuonna 2009 Suomessa oli noin 1 370 hemodia-

lyysipotilasta. Osa heistä odottaa uutta munuaista,

mutta läheskään kaikille ei munuaisen siirto onnistu.

Hemodialyysihoito saattaakin kestää joillakin poti-

lailla jopa kymmeniä vuosia.

”Joitain yllätyksiä tuli matkalla. Esimerkiksi se, että kiinteistön tavarahissi meni rikki ja jouduimme otta-maan nosturit avuksi tavaroiden siirtämisessä. Ja koska konsentraattipilareiden toimitus myöhästyi viidellä vii-kolla, klinikka rakennettiin kiiretyönä loppuun”, kertoo Skanskan talotekniikkapäällikkö Matti Juvonen.

Terveydenhoitoalan rakentamisprojektit ovat Skans-kalle merkittävä erikoistumisalue, josta sillä on paljon kokemusta sekä Suomesta että kansainvälisesti.

27

Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Suomen ensimmäinen

yksityinen syöpäklinikka Docrates kasvattaa toimintojaan

ja tilojaan jo ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen. Skans-

kan tänä keväänä toteuttamat laajennustyöt ovat käsittä-

neet 24-vuodepaikkaisen potilashotellin rakentamisen vii-

denteen kerrokseen. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen on

suunniteltu uusia puhdastiloja laboratoriokäyttöön.

”Kaikki ovat olleet ihastuneita klinikan tiloihin, jotka on

aidosti suunniteltu ja toteutettu potilasnäkökulmasta. Tilat

palvelevat hyvin klinikan toimintaa”, ylilääkäri, dosent-

ti Timo Joensuu kertoo. ”Aivan olennaista onnistumisen

kannalta oli se, että tilojen suunnittelussa kuultiin niin insi-

nöörejä, fyysikoita, hoitajia kuin lääkäreitäkin.”

”Vaikka talo nyt onkin ideaalikokoinen, se alkaa käydä

vähitellen pieneksi. Palkkaisimme heti lisää lääkäreitä, jos

se vain olisi mahdollista. Laitepuolella riittää vielä kapasi-

teettia.” Myös syöpähoitoja täydentäviä tukipalveluja sekä

näiden vaatimia tiloja tarvitaan Joensuun mukaan taloon

lisää.

Docrates Klinikan ydinosaaminen liittyy eturauhassyö-

vän sädehoitoon. ”Ihmiset ovat alkaneet löytää meidät,

kun puskaradio on kiirinyt pitkin kaupunkia. Tyytyväiset

asiakkaat tuovat meille uusia asiakkaita.” Toukokuussa

Docrates laajensi toimintaansa rintasyövän hoitoon yhdes-

sä Laser Tilkan kanssa. ”Pyrimme saumattomaan hoitoket-

juun, josta potilas varmasti hyötyy”, Joensuu korostaa.

1-vuotias Docrates kasvaa vauhdilla

Pohjoisen merinäkymän SaukonpaasiDocrates Oy:n syöpähoitojen tutkimus- ja palvelukeskus valmistui kevääl-

lä 2009 Helsingin Ruoholahteen Saukonpaaden rantaan. Ruoholahden

kanavan ansiosta talosta on merinäkymä myös pohjoiseen. Tavallisesti

tämä on etelään antaville rannoille rakennettujen rakennusten etuoikeus.

Keskuksen tilojen alkuperäinen kerrosala on 10 000 neliömetriä. Sen

kokonaisvastuu-urakoitsija on Skanska ja pääsuunnittelija Arkkitehtitoimis-

to Tuomo Siitonen Oy. Hav

ainn

ekuv

a: A

rkki

teht

itoim

isto

Tuo

mo

Siito

nen

Kuv

a: D

ocra

tes

28

Kuvatut

Valoa tunnelin päässä Vaikuttava. Se on varmasti luontevin sana kuvaamaan

Kehäradan tunneliurakkaa juuri tällä kohtaa. Seisomme

Helsinki-Vantaan lentoaseman tulevalla pääasemapaikal-

la ja katsomme tunnelin päässä valaistua louhintatyömaa-

ta. Pääasemapaikan korkeus on 15 metriä ja leveys 27 met-

riä. Maan pinnalle on 40 metriä, ja ulostulokuilujen koh-

dalta on vain kymmenisen metriä lentoaseman ykkös- ja

kakkosterminaaleihin.

Kehärata alittaa lentokenttäalueen yhteensä kahdek-

san kilometrin pituisessa kaksoistunnelissa. Skanska Infra

urakoi noin puolentoista kilometrin osuutta, jonka on

määrä olla valmis vuoden 2011 loppuun mennessä. Pää-

asemapaikalla louhitaan kalliota ja muuta maa-ainesta

noin 0,35 miljoonaa kuutiota. Lisäksi Skanska louhii neljä

kuilua terminaalin läheisyyteen. Kaikkiaan tunnelista lou-

hitaan noin kaksi miljoonaa kuutiota kalliota, josta suu-

ri osa käytetään kehäradan rakentamiseen. Liikennöinti 18

kilometrin pituisella, Tikkurilasta Vantaankoskelle Leine-

län, Lentoaseman, Aviapoliksen ja Kivistön asemien kaut-

ta kulkevalla radalla on suunniteltu alkavaksi vuoden 2014

puolivälissä.

Kuv

a: Jy

rki V

esa

29

Paasitornin graniittilinna saa syliinsä lumilyhdyn Helsingin Siltasaarta profiloivan Paasitor-

nin korttelin sisäpihalle rakennetaan syk-

syksi 2011 uusi hotelli, johon valmistuu 170

huonetta. Uudisrakennuksen lisäksi Skans-

ka rakentaa korttelin omistavalle Helsingin

Työväenyhdistykselle 65 huonetta 50-luvul-

la valmistuneeseen Paasivuorenkadun

kadun puoleiseen osaan ja 40 huonetta

20-luvulla valmistuneeseen osaan. Tiloihin

tulee myös uusi tilausravintola, ja kokous-

paikkojen määrä kasvaa 400:lla.

Arkkitehtitoimisto K2S:n suunnittelema

uudisrakennus lisää uniikin arkkitehtuuri-

kerroksen olemassa olevaan, suojeltuun

ympäristöön. Uudessa rakennuksessa tila

ja valo virtaavat vapaasti kaareutuvan geo-

metrian ansiosta. Julkisivut ovat norsun-

luun vaaleaa tiiltä. Rakennuksen kahdella

sivulla tiilijulkisivu muuttuu tiilipitsiksi, joka

toimii suodattavana elementtinä huonei-

den ja sisäpihan välillä. Yöllä uusi rakennus

loistaa kuin lumilyhty.

Hav

ainn

ekuv

a: A

rkki

teht

itoim

isto

K2S

30

Huomenna

lutuksen. Skanskan, Helsingin kaupungin sekä Työ- ja elin-

keinotoimiston järjestämä koulutus tähtää talonrakennus-

alan perustutkintoon.

Etupäässä Helsingissä asuvat, työttömät maahanmuut-

tajat ovat osallistuneet ensiksi kartoitusjaksolle ja valikoi-

tuneet vuoden loppuun saakka kestävään valmentavaan

koulutukseen. Varsinainen kolmivuotinen oppisopimus-

koulutus käynnistyy vuoden 2011 alussa, jolloin ryhmä

muodostetaan sekä valmennuksen läpäisseistä maahan-

muuttajista että suomalaisista oppilaista.

Kongosta Ouluun, Antoniosta JerkuksiJerkun ympärillä Amiedun rakennushallissa Helsingin Pitä-

jänmäellä rakennusalan perustöitä harjoittelevat maahan-

muuttajat muodostavat todella monikulttuurisen työpo-

rukan. He ovat alunperin kotoisin Vietnamista, Venäjäl-

tä, Kuubasta, Marokosta, Virosta, Tunisiasta... yhteensä

16:sta eri maasta.

Antonio Da Costa on alunperin Luandasta, Angolasta,

missä hän syntyi 46 vuotta sitten. Koulunsa Antonio kävi

Kinshasassa, Kongossa, minne hänen perheensä pakeni

Angolan sisällissotaa.

Suomeen Antonio tuli pakolaisena 16 vuotta sitten.

Hänen ensimmäinen varsinainen kotikaupunkinsa oli

Oulu. Siellä hän sai ensimmäistä kertaa käteensä suomalai-

sen vasaran – ja purkuraudan. Työnantajana oli nimittäin

rakennusten purkuyritys.

Kun purkutöissä tarvittiin tavallista enemmän raa-

kaa voimaa, sitä tuntui löytyvän Antonion hauiksista. Niin-

pä työtoverit alkoivatkin kutsua häntä Jerkuksi. Se on pur-

kuraudan kutsumanimi. Siitä lähtien Antonio on tunnettu

Jerkkuna. Hän on ylpeä nimestään.

Rakennusala kaipaa lisää tekijöitä”Tämä on yksi keino, jolla varaudumme ammattitaitoi-

sen työvoiman riittävyyteen pitkällä aikavälillä. Ulkomaista

työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa aiempaa enemmän

myös rakennusalalla, kun suuret ikäluokat poistuvat työ-

elämästä”, henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä kuvailee Skans-

kan oppisopimuskoulutuksen tavoitteita.

Työvoimasta siirtyy 2010-luvulla vuosittain eläkkeel-

le kaksi kertaa enemmän kuin 2000-luvun alkuvuosina.

Rakennusalalla tämä tarkoittaa noin 5 000:ta henkilöä

vuosittain. Mettälän mukaan suomalaisnuorten pienet ikä-

luokat tai juuri nyt työttöminä olevat ammattilaiset eivät

riitä korvaamaan eläkkeelle lähtijöitä etenkään pääkau-

punkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.

Tyytyväisyys ja into loistavat miehen tummilla kasvoilla,

kun naulat uppoavat ripeästi valmistuvaan valumuottiin.

”Tykkään tästä. Voisin jatkaa opiskelua vaikka rakennus-

mestariksi”, Antonio ”Jerkku” Da Costa selvittää sujuval-

la suomella.

Hän on yksi noin kolmestakymmenestä maahanmuut-

tajasta, jotka aloittavat ensimmäisen, nimenomaan maa-

hanmuuttajille suunnatun rakennusalan oppisopimuskou-

Jerkun vasarassa soi tulevaisuus

Kuv

a: Jy

rki V

esa

31

3 x väiteSmailin kolmeen väitteeseen vastaa tällä kertaa ympäristöministeriön ylijohtaja

Helena Säteri. Hän johtaa ministeriössä rakennetun ympäristön osastoa.

Kuv

a: J

yrki

Ves

a

”Energiatehokkuuden parantamiseen tulemme jatkossa käyttämään sää-dösohjausta, taloudellis-ta ohjausta ja informaatio-ohjausta.”

Ylijohtaja Helena Säteri

SMAIL VÄITTÄÄ, ETTÄ...

1...rakennetun ympäristön energiatehokkuutta parannetaan

nopeammin kannustimilla kuin viranomaisohjauksella. Kannusti-

met voivat olla taloudellisia tai esimerkiksi nopeutettuja lupame-

nettelyjä.

Näin voisi toivoa, ja olen itsekin ollut tätä mieltä, mutta joutunut muutta-

maan mielipiteeni. Energiatehokkuuden parantamisen tavoitteet ovat niin

suuria ja aikaa niin vähän, että emme voi jättää tavoitteiden saavuttamista

ainoastaan yhden ohjauskeinon varaan. Suurin haaste on olemassa oleva

rakennuskanta ja siinä erityisesti 60- ja 70-luvuilla rakennetut talot, joiden

energiankulutus on suuri. Tulemme jatkossa käyttämään kaikkia mahdolli-

sia keinoja: säädösohjausta, taloudellista ohjausta ja informaatio-ohjausta.

2

...jos pelkän energiatehokkuuden ei haluta dominoivan kestävän

kehityksen mukaista rakentamista, lupakäytännöissä tulisi suo-

sia sertifioitujen ympäristöluokitusten mukaista rakentamista.

Tällä hetkellä keskitymme energiatehokkuuden parantamiseen, uusiutu-

van energian käytön lisäämiseen ja CO2-päästöjen radikaaliin vähentämi-

seen. Niille on asetettu velvoittavia tavoitteita, jotka ohjaavat toimintaa.

On selvää, että tulevaisuudessa voidaan ja pitääkin laajentaa muihin kestä-

vän kehityksen mukaisiin tavoitteisiin. Olen ilolla seurannut Suomeen nyt

perustettua Green Building Council Finlandia (FIGBC) ja odotan neuvostol-

ta avauksia ja kannanottoja, mitä ympäristöluokitusjärjestelmiä Suomes-

sa kannattaa käyttää.

3 ...rakennetun ympäristön energiatehokkuutta parantavaa sää-

döstöä ja käytäntöjä on hankala markkinoida kansalaisille ja

päättäjille, koska he eivät tunne rakennetun ympäristön suurta

merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Tämä on osittain totta. On kuitenkin myös tutkimuksia jotka osoittavat,

että kansalaiset ovat erittäin valveutuneita. Kun kysytään omista mah-

dollisuuksista vähentää päästöjä, monet nimeävät ensimmäiseksi asumi-

seen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet. Toki tarvitaan helpos-

ti saatavilla olevaa tietoa ja kattavaa kampanjointia rakennetun ympäris-

tön energiatehokkuudesta. Viestiä on jo levitetty ja levitetään jatkossa vie-

lä enemmän. Tänä päivänä se on huomattavasti helpompaa kuin vain viisi

vuotta sitten – kansalaiset ovat heränneet asian polttavuuteen.

Rakentaminen ja rakennusten käyttäminen kuluttavat noin 40 pro-

senttia Suomessa käytettävästä energiasta ja aiheuttavat noin 30

prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Olemassa oleva ja tuleva

rakennuskanta sisältääkin valtavan päästövähennysten potentiaalin.

Esimerkiksi kansallisella Rakennetun ympäristön energiatehokkuus

-toimintaohjelmalla pyritään edistämään toimia, joilla tätä poten-

tiaalia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Kansainvälisiin

sitoumuksiin perustuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavutta-

minen edellyttää rakennusalalta jatkuvia, vapaaehtoisia panostuk-

sia uusiin käytäntöihin ja teknologioihin. Lainsäätäjältä ja viranomai-

silta odotetaan hyvin kaukonäköistä, tuntuvasti tiukkenevaa säätely-

ja ohjausjärjestelmää.

Ota yhteyttäEero Ojala 020 719 2692Heini Sivula 020 719 2325

www.skanska.fi

Meidän duunissa on ruohoa katolla ja sadevettä sisällä.Manskun Rastissa ei tuhlata rahaa ja energiaa asioihin, jotka voi toteuttaa kestävällä tavalla. Ruohokatto

luonnollisena eristeenä ja sadeveden hyötykäyttö ovat vain osa niistä asioista, jotka tekevät Manskun Rastista

ympäristötehokkaiden toimitilojen edelläkävijän. Sieltä löydät vaativimpiakin tarpeita vastaavat pääkonttoritason

tilat, tai pienemmätkin, erinomaisella sijainnilla Helsingin Ruskeasuolla, Mannerheimintien päässä. Manskun Rasti

on toimitilaratkaisu, joka lisää yrityksesi tuottavuutta. Miten? Ota selvää osoitteessa www.skanska.fi/manskunrasti

Manskun Rasti