Upload
parson
View
51
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN Työterveyslääkäri Outi Paloneva, Työplus. TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN. FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT. TYÖSUOJELU. Tapaturmien torjunta - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
TYÖELÄMÄN TEEMAPÄIVÄ 14.9.2011
TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUNTyöterveyslääkäri Outi Paloneva, Työplus
TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMAA TYÖSUOJELUUN
FOKUKSESSA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAT
TYÖSUOJELU
Tapaturmien torjunta Työolosuhdearvio – turvalliset ja
terveelliset työolot ( työturvallisuuslaki 738/2002 )– Ennalta ehkäisy– Lakisääteiset vaarojen tunnistus– Työpaikkaselvitys – terveysvaarojen arvio– Terveydellinen merkitys
Työterveyshuolto työsuojelussa
Taustalla lainsäädäntö luo mahdollisuudet työsuojeluyhteistyöhön
Lääketieteellisen osaamisen tuominen työsuojeluorganisaatioon – terveydellisen merkityksen arvio
Rajapinnat – yhteistyö, työnjako ; ei erillisiä toimijoita!
Työterveyshuolto : tehtävät
Työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden kartoitus ja niiden parantamiseen suunnatut toimenpide- ja kehittämisesitykset
Työpaikkaselvitykset ja –käynnit:– Selvittää työperäisen kuormituksen
aiheuttajat
Työpaikkaselvitys
Psyykkiset, sosiaaliset, fyysiset, fysikaaliset, biologiset ja kemialliset altisteet
Työolojen havainnointi, haastattelu, kyselymenetelmät
Toimintasuunnitelman laatiminen ( tosu) Kuormitusta vähentävät toimenpide-
esitykset
Työpaikkaselvitys
Perusselvitys: tarvitaanko suunnattua selvitystä
Suunnattu selvitys: tarvitaanko muuta asiantuntijaa? Kuuluuko tth vastuualueisiin
TTH: Työpaikan olosuhteet tunteva asiantuntija: työn ja terveyden välinen suhde, merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille
Työterveyshuolto: tehtävät
Henkilöstön terveydentilan ja työkyvyn seuranta Yhteydenpito Asiantuntija-apu ja tuki Työterveysneuvottelu Varhainen havaitseminen:
-terveystarkastukset, sairausvastaanotto Työkuormituksen selvittäminen perustellusta
pyynnöstä Työilmapiiriä parantavat ja työkykyä edistävät
hankkeet
Työelämä muuttuu -> mielenterveys on kovilla
20 vuoden aikana työelämä on käynyt läpi syvällisen rakenne- ja kulttuurimuutoksen
Työelämä on muuttunut huomattavasti aikaisempaa dynaamisemmaksi: kuvaavaa on
globalisaatio produktivismi teknologian nopea kehitys
TTh rooli asiakasyritysten henkilöriskien hallintaprosessissa,
Kristiina Halonen Työterveyslääkäri 2007;25(1) 61-65
V 2004 Lääkärikeskus-yhtymä tth asiakkaat. ( 368 organisaatiota, naisia 40%, miehiä 60%, yli 50% vastanneista toimitusjohtajia )
Kyselyn tuloksia: 80% henkilöstöriskin hallinta tärkein
organisaation tulevaisuuden kannalta Suurin osa halusi tehdä yhteistyötä tth:n
kanssa henkilöstöriskin hallintatyössä
Merkittävin riski organisaation koosta ja toimialasta riippumatta :
Johtaminen, esimiestyö Liiallinen kiire Henkilöstön sairauspoissaolot Henkinen kuormittuminen, stressi,
työuupumus Riittävä erikoisosaaminen, työvoiman
saatavuus
Vähäisimmiksi riskitekijöiksi yrityksen toiminnalle koettiin
Työympäristöriskit kuten – Tapaturmavaara– Melu– Valaistus– Lämpöolot– Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset
altisteet
Kysely tth henkilöstölle v 2005LÄÄKÄRIKESKUS-YHTYMÄN TTH, KRISTIINA HALONEN
Tt-hoitajat ja psykologit: aiempien terveysriskien sijaan ilmaantunut uusia henkistä hyvinvointia heikentäviä terveysriskejä – taustalla teknistyminen, kiristynyt työtahti
Työilmapiiri, sairauspoissaolot, ruumiillinen ja henkinen kuormittuminen, fyysinen kunto, stressi ja työuupumus
Uudet ( ? ) altisteet
Stressi Kiire Uupuminen Päihteet Psykososiaaliset kuormitustekijät Epäasiallinen kohtelu
Henkisen hyvinvoinnin tunnusmerkit
Tyytyväisyys elämään Aktiivinen ote Avoin perusasenne Epävarmuudensietokyky Itsensä hyväksyminen Työtyytyväisyys, sitoutuneisuus, sitkeys,
kiinnostus ja aikaan saapuus, osallistuminen
Ihminen voi työssään hyvin kun
- kokee työnsä merkitykselliseksi
- tuntee hallitsevansa työnsä
- on arvostettu työyhteisössään
Työhyvinvoinnin yksilöllinen ulottuvuus: kohdehyvinvointi(Mäkitalo 2005)
työntekijäTyön
henkilökohtainen mieli
(jokin osa yhteisestätyön kohteesta)
Tulos
onnistuminen hyvinvointi,
epäonnistuminen pahoinvointi,
onnistuminen
epäonnistuminen
voimia (vaikka työtä olisi paljonkin)
väsyminen (vaikka työmääräolisi kohtuullinen tai vähäinen)
Yhteinen työn kohde ja tarkoitus
aiempi
uusi
Yhteinen työn kohde ja tarkoitus
emootiot
välittömässätietoisuudessa
Hyvinvointi on seurausta onnistumisesta tai mahdollisuudesta onnistua toiminnan kohteen kanssa ts. saavuttaa tärkeäksi koettuja tuloksia.
Työstressi tilanne, jossa työntekijä tuntee itsensä kykenemättömäksi
selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista ja odotuksista
Työstressin kehittymiseen vaikuttavat sekä työn että työntekijän ominaisuudet.
Ihmisten yksilöllinen ja ajankohtainen stressiherkkyys vaihtelee. Eri ihmiset reagoivat eri tavalla samanlaisessa tilanteessa ja samakin ihminen voi reagoida eri tavalla eri elämänvaiheissa.
Suomessa neljännes työntekijöistä kokee työstressiä.Tämä vastaa EU-maiden keskitasoa (22 %).
Henkinen toimintakyky ja kuormittuminen, TYÖTERVEYSLAITOS
Lievä <-> pitkäkestoinen stressi Pitkittynyt ja voimakas stressi riskitekijä
työuupumukselle ja masennukselle
V 2009 32% suomalaisista työssäkäyvistä koki työnsä henkisesti rasittavaksi
Työstressin ennaltaehkäisy; yksilö
Jaa aikasi ja energiasi sopivasti kaikille elämänalueille Huolehdi palautumisesta; työn vastapainoksi lepoa ja
muuta työtoiminnasta poikkeavaa tekemistä Arvioi säännöllisesti omaa hyvinvointia ja
kokonaiselämäntilannetta Tartu mahdollisiin epäkohtiin, mieti mitä voisit tehdä
toisin. Kokeile vaihtoehtoisia tapoja toimia. Ota epäkohdat puheeksi Jaa kokemuksia ja muiden ihmisten kanssa Hae terveydenhuollosta apua, jos tilanne ei muuten
parane.
Psyykkiset kuormitustekijät työssä TYÖTERVEYSLAITOS
Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön
Itse tekijän esiintymisen lisäksi kuormittumiseen vaikuttavat työolojen kokonaistilanne ja kuormitusta mahdollisesti lieventävät tekijät.
Psyykkinen kuormitus työssä voi pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallista
Psyykkinen kuormitus: haitallisia tekijöitä
työn tavoitteet ovat epäselvät työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä
esteitä vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä
on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta jatkuvat muutokset ja pitkittynyt epävarmuus
työssä
Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan arvioimaan työn terveys- ja turvallisuusriskit
Arvioinnin perusteella työtä, työolosuhteita ja työyhteisöjen toimintaa on jatkuvasti kehitettävä
Työstressin ennaltaehkäisy; työyhteisö
Esimies: jokaisen alaisen kanssa säännöllisesti henkilökohtainen kehityskeskustelu - arvioidaan toiminnan sujumista, suunnitellaan tulevaa toimintaa.
Varhaisen tuen toimintamalli, johon on koottu hälytysmerkit ja toimenpiteet työkykyä uhkaavissa tilanteissa
Esimiehet, työntekijät, henkilöstöhallinto, työsuojelu, työterveyshuolto huolehtivat osaamisestaan työhyvinvoinnin alueella ja
tekevät aktiivisesti yhteistyötä henkisen hyvinvoinnin ja työkyvyn edellytysten ylläpitämiseksi ja edistämiseksi.
Psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä selvitetään mm
TSK työstressikysely – suppea/laaja Voimavarat työssä Suunnatut kyselyt:
– Työilmapiiri- ja –hyvinvointibarometri ( TBH)– QPS Nordic – pitkä/lyhyt– Työyhteisöindeksi– BBI-15, MBI-GS– TIKKA työkuormituksen arviointimenetelmä
Työstressin lievittäminen
Hyvinvoinnin ja oireiden aiheuttaman haitan arviointi:
Työstä selviämisen ongelma -> asia puheeksi esimiehen kanssa.
Voimavarat vähissä -> hakeudu työterveyshuollon vastaanotolle.
Työstressin lievittäminen 2
Työolosuhteisiin tarvitaan muutosta: Kokonaistilanteen arviointi: Kuormitustekijät ja
voimavarat Vaihtoehtojen kartoittaminen ja muutoksen
suunnittelu Työterveyshuollon edustaja voi osallistua
neuvotteluun työntekijän ja esimiehen kanssa
Työstressin lievittäminen 3
Työntekijän voimavarojen vahvistaminen: Hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtiminen Asenteiden ja toimintatapojen
muokkaaminen hyvinvointia vahvistavaan suuntaan
Muutosten vaikutusten seuraaminen: Toimintaa on jatkettava niin kauan, että
hyvinvointi palautuu ja säilyy.
TTH tuki muutostilanteissa
Ehkäistä muutoksesta terveydelle aiheutuvien haitallisten tekijöiden vaikutuksia
Ohjaus ja neuvonta Muutokseen liittyvät kuormitustekijät Muutokseen liittyvät psykologiset vaiheet
TTH tuki; kriisit ja jälkihoito
Työyhteisön sisäiset tapahtumat ja ulkoiset muutospaineet
Henkilöstövaihdokset, sairastumiset, vajaatyökykyisyys, henkilökohtaiset kriisit-> yhteisön toimintakyky
Yhteiskeskustelut, yksittäiset tapaamiset, jatkosuunnitelma
Henkinen jälkihoito
Tuki, jonka tarkoituksena vapauttaa järkytyksen sitomaa energiaa ja palauttaa työkyky
Ennalta suunniteltu ryhmäistunto Tapahtuneiden tosiasioiden läpikäynti Toimintamalleista ennalta sopiminen Ei ole päivystystoimintaa
Työuupumus
Työuupumus on oireyhtymä, jonka kehittyessä ihmisen voimavarat ehtyvät pitkittyneen työstressin seurauksena.
Ei lääketieteellisessä tautiluokituksessa – dg liitteeksi terveysongelmaan
kehittymiseen vaikuttavat sekä työolosuhteet että yksilölliset tekijät.
voi johtaa sairastumiseen tai sairauksien pahenemiseen ja työkyvyttömyyteen.
Vuonna 2000 2,5 % työssäkäyvistä suomalaisista koki työuupumuksen oireita viikottain ja 25 % kuukausittain (lähde: Terveys 2000 -tutkimus, THL).
Työuupumus
Uupumisen riskiä lisäävät: työntekijän korkeat henkilökohtaiset tavoitteet, voimakas
sitoutuminen ja korostunut velvollisuudentunto kuormittavat työolosuhteet, joissa työn tavoitteita ei kyetä
saavuttamaan ja/tai riittämättömät yksilölliset tai yhteisölliset
ongelmanratkaisukeinot ristiriitatilanteissa Muilla elämänalueilla ilmenevät ongelmat eivät yksinään
aiheuta työuupumusta, kun työolosuhteet ovat hyvät. Ne voivat nopeuttaa työuupumuksen kehittymistä silloin, kun työkuormitus ei ole kohdallaan.
Työuupumuksen oireet:
voimakas yleistynyt väsymys:– Lepo ei enää virkistä. Väsymys ei liity mihinkään
yksittäiseen urakkaan. kyynistyneisyys: Asenteet työtä kohtaan
muuttuvat. Työllä ei tunnu enää olevan merkitystä.
alentunut aikaansaamisen tunne: "Olen huonompi työntekijä kuin muut. Olen huonompi työntekijä kuin aiemmin."
Työuupumus; diagnoosi
Arvioinnissa voidaan käyttää apuna kyselylomakkeita: Maslachin yleinen työuupumuksen
arviointimenetelmä ( MBI-GS ) tai Bergen Burnout Indicator 15 ( BBI-15 )
haastattelua: selvitetään työn ja muun elämän vaatimukset sekä voimavarat ja näissä tapahtuneet muutokset.
terveystietoja: suljetaan pois sairauden ja muiden elämänongelmien mahdollisuus.
Työterveysneuvottelu yhdessä työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon edustajan kanssa auttaa todellisten muutosten aikaansaamisessa.
Työuupumuksesta toipuminen
Työuupumuksesta toipuminen edellyttää muutoksia sekä työolosuhteissa että työntekijän toiminnassa ja asenteissa
Tarvittavien toimenpiteiden laajuus riippuu siitä, kuinka vakavaksi tilanne on edennyt
Sosiaaliset kuormitustekijät TYÖTERVEYSLAITOS
Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi: epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen,
kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi
epäasiallinen kohtelu tai seksuaalinen häirintä
Työhyvinvointiin liittyvistä yhteydenotoista työsuojeluun
suurin osa liittyy häirintään ja epäasialliseen kohteluun
Tilastokeskus työolotutkimus: 20% palkansaajista ollut kiusaamisen kohteena
Yhteydenotot työsuojeluun: 25% julkinen sektori 35% palvelualat 20% säätiöt ja yhdistykset 20 % teollisuus, rakentaminen, kuljetus, kiinteistöala
Pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä terveyden kannalta haitallista voi olla:
työskentely tapahtuu yksin, erillään muista ihmisten välinen yhteistyö työpaikalla ei suju tiedonkulku on heikkoa esimiestyö on epäjohdonmukaista työhön sisältyy runsaasti kielteisiä tunteita herättäviä
vuorovaikutustilanteita asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa
lisäksi on syytä arvioida työolojen kokonaistilannetta ja kuormitusta mahdollisesti lieventäviä tekijöitä.
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla
Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät keinot ja muutosjatkumo
-> Työpaikkojen psykososiaaliset riskit kasvavat
Työn sujumattomuus, väärinkäsitykset, henkilöristiriidat, syyllistäminen, työn epävarmuus, kiireen ja stressin kokemukset
Virkkunen: HÄIRIÖIDEN KAKSI TULKINTAAJÄRJESTELMÄTASO
HAVAHTUMINEN - tunnetila: kiihtymys, ärtymys
YKSIPUOLINEN RATKAISU - yritys muuttaa toisia
Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys pienenee
TYÖ/ASIA EI SUJU ODOTUSTEN MUKAAN - häiriö - tiedonkulun katkos - erimielisyys
YKSILÖTASO
SYYTTÄMINEN
YLEISTÄMINEN
HENKILÖRISTIRIITA, ASENTEENMUODOSTUS, KOMMUNIKAATION VAIKEUTUMINEN
JÄRJESTELMÄN MUUTTAMINEN
HÄIRIÖN ASETTAMINENYHTEYKSIINSÄJÄRJESTELMÄSSÄ, TILANTEEN/SYIDEN ERITTELY
Häiriötilanteen toistumisen todennäköisyys kasvaa
Epäasiallinen kohtelu työpaikalla
Taustalla uusi työturvallisuuslaki, 28 pykälä: Velvoittaa työnantajaa asiasta tiedon
saatuaan puuttumaan käytettävissä olevin keinoin häirintään tai epäasialliseen kohteluun
Edellyttää moniammatillista yhteistyötä – vaikeaselkoisia selviteltäviä!
Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta työpaikalla x
Työyhteisössämmme häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan seuraavasti:
Häirintää ei hyväksytä Häirintään puututaan Häirinnän määrittely Häirintää ei ole Häirinnästä ilmoittaminen Häirinnän selvittäminen ja toimenpiteet Häirinnän ennaltaehkäisy
Häirinnästä ilmoittaminen
Kohteen tulisi ottaa puheeksi mahd pian epäasiallisesti käyttäytyneen kanssa
Työnantajan puuttuminen edellyttää ilmoitusta– Esimies – Työsuojeluvaltuutettu– Luottamusmies– Työterveyshuolto– Työsuojelupiiri
Häirinnän selvittäminen
Tilanteiden kuvaus, keskustelut Esimies/ nimetty muu työntekijä Mahdollisimman pian asianosaisten kanssa Omassa työyhteisössä luottamuksella ilman
ennakkoasenteita Tosiasioihin perustuvat ratkaisut Tarvittaessa apua luottamushenkilöiltä ja tth
Todetun häirinnän aiheuttamat toimenpiteet
Arvioidaan onko häirintää tapahtunut Lopettamisesta sovitaan yhdessä, laaditaan
pöytäkirja Ellei sopimukseen päästä, työnantaja päättää
toimista häirinnän lopettamiseksi ja mahd kurinpitotoimista
Tiedotus uhrille Jatkuessaan kurinpitotoimet; huomautus, varoitus,
irtisanominen Seurannasta sopiminen
Häirinnän ennaltaehkäisy
Tiedotus toimintamallista ja noudatettavista periaatteista
Perehdytys uusille työntekijöille Esimiesten ja työsuojeluvaltuutettujen
perehdytys Kartoitetaan mahdollinen esiintyminen, tarv
olosuhteiden muuttaminen Arviointi
PÄIHTEET:Mitä tarkoitetaan ?
päihdyttäviä aineita ( alkoholi, huumeet, lääkeaineet ), joiden liika- ja sekakäyttö haittaa työntekoa ja vaarantaa työntekijän oman, työtoverin, asiakkaiden tai muiden henkilöiden turvallisuuden
Työelämässä päihteiden käyttö lisää tapaturma-alttiutta ja poissaoloja sekä alentaa työtehoa
Päihteet työelämässä
Runsas alkoholinkäyttö on syynä moniin terveys- ja työkykyongelmiin
Muut päihteet Työterveyshuollon vastaanotolla alkoholin käytöstä
kysyminen on osa työkyvyn ja terveydentilan arviointia
Puuttuminen työntekijöiden alkoholin riskikulutukseen ennen kuin alkoholi on aiheuttanut vakavia terveysongelmia, riippuvuutta ja alkoholismia on työterveyshuollon keskeistä päihdeongelmien ehkäisytyötä
Päihteiden väärinkäyttö työyhteisön kannalta:
jäädään tulematta työhön, myöhästytään tai poistutaan kesken työajan
ollaan työssä päihteiden vaikutuksen alaisena tai niiden aiheuttamassa jälkitilassa
Alkoholi
V 2008 alkoholin kulutus Suomessa 10,4 litraa/asukas 100 prosenttista alkoholia - kulutustaso on jopa Euroopan mittakaavassa korkea - Suomi kuuluu maihin, joissa kulutuksen kasvu on erityisen voimakasta (STM 2006)
Alkoholin suurkuluttajia Suomessa jopa 600 000 Suurkuluttajista on työelämässä 78 % -> perusteltua
kysyä alkoholin käytöstä mahdollisimman monelta työterveyshuollon asiakkaalta
työterveyshuollossa vuosittain yli miljoona terveystarkastusta ja lähes viisi miljoonaa muuta asiakaskäyntiä -> alkoholihaittojen ehkäisytyö !
Alkoholin riskikuluttajien tunnistaminen
Kliininen tutkimus -> ei tunnista varhaisvaiheen riskikuluttajia, ei elinmuutoksia
Laboratoriotutkimukset -> huono kyky tunnistaa varhaisvaiheen riskikuluttajia.
Kysymällä asiakkaan alkoholinkäytöstä
Alkoholiriippuvuuden merkkejä:
Ajattelet ja suunnittelet juomistilanteita, vaikka pitäisi tehdä muuta.
Kestät suurempia määriä alkoholia kuin muut. Pari annosta ei tunnu missään.
Sinulla on kiire saada lasi / pullo tyhjäksi, jotta tulisit humalaan.
Suhteesi alkoholiin on ykkösasia. Juot yksin kotona tai juot nopeampaa tahtia kuin muut, vaikka olisit seurassa.
Käytät alkoholia "lääkkeeksi" joka vaivaan: jännityksen tai ahdistuksen helpottamiseen, rentoutumiseen, unilääkkeeksi, vatsakipuun, päänsärkyyn, krapulaan...
Alkoholiriippuvuuden merkkejä
Et muista juomistilanteen jälkeisiä tapahtumia. Varmistat, että alkoholia on koko ajan saatavilla, jotta
voit ottaa tarvittaessa. Varastoit ja piilottelet pulloja. Juot enemmän kuin suunnittelit; päätöksesi eivät
pidä. Jos yllämainituista merkeistä toistuvasti tunnistaa
neljä tai useampia, on kyse todennäköisesti riippuvuudesta.
Alkoholin kulutuksen suureneminen lisää haittoja
Suurkulutuksen rajat ylittävä alkoholin käyttö voi aiheuttaa terveyshaittoja:
kohonnut verenpaine unettomuus epämääräiset vatsavaivat ahdistuneisuus, masentuneisuus sydämen rytmihäiriöt
Alkoholin suurkulutuksen liittyviä vakavia terveyshaittoja ovat
verenpainetauti maksatulehdus, maksakirroosi,
haimatulehdus, hormonihäiriöt rintasyöpä, ruoansulatuselimistön syövät impotenssi keskushermoston rappeumasairaudet
Alkoholin käytöstä kysyminen
Terveystarkastukset Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi Terveysneuvonta ( painonhallinta ym elintavat ) Uudet asiakkaat
Runsaat poissaolot / sairauslomat Tapaturmat RR, DM - huono vaste hoitoon Psyykkiset ongelmat Unihäiriöt
Alkoholin käytöstä kysyminen
Strukturoidut ja validoidut kysymyssarjat. tuloksiin sisältyy virheitä, mutta ne antavat kuitenkin
luotettavamman käsityksen henkilön alkoholinkäytöstä kuin vapaamuotoiset kysymykset
AUDIT-kysely (Alcohol Use Disorders Identification Test) - kehitetty Maailman terveysjärjestö WHO:n piirissä alkoholin suurkulutuksen seulontaan.
Terveydenhuollon yksiköt voivat vapaasti kopioida kyselylomaketta käyttöönsä
Kyselystä on laaja kansainvälinen kokemus käytössä myös Suomessa
Mini-interventio
työterveyshuoltoon soveltuva toimintamalli alkoholin suurkuluttajan mini-interventioon; alkoholinkäytön puheeksiottoon, riskikulutuksen tunnistamiseen ja neuvontaan (www.ttl.fi/mini-interventio)
Mini-interventio on ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja työterveyshuollon lakisääteistä toimintaa ( Kelan korvausluokka I )
Mini-interventio
Alkoholin käytön puheeksi otto Riskikulutuksen tunnistaminen – riskirajat Neuvonta Seuranta
Audit-kysely
Alkoholinkäytön puheeksi otto Audit-kysely (naiset 6p ja miehet 8p) Terveystarkastukset ja vastaanotto
Audit 0-5 p nainen ja 0-7 p mies –> kohtuukäyttäjä 6-14p naiset, 8-14 miehet –> mahdollinen
riskikäyttäjä 15-19p -> tn riskikäyttäjä, mahd. alkoholiriippuvuus Yli 20 p lähes aina alkoholiriippuvuus
Mini-interventio: Neuvonta
Palaute, tano Neuvonta juomisen vähentämiseksi Kirjallinen aineisto: Vähennä vähäsen,
Hallittua juomista Juomapäiväkirja Motivointi, rohkaisu Tavoitteen asettaminen
Mini-interventio: Neuvonta
Alkoholiriippuvuus -> A-klinikka, päihdepkl Tth osallistuu kuntoutussuunnitelman
laatimiseen ja tarvittaessa verkostotapaamisiin, seuraa hoidon etenemistä
Tth on tukitoimien suunnittelussa mukana sekä seuraa työssä suoriutumista ja työkykyä
Päihteiden liikakäyttö on yksilön ongelma, mutta
Koskettaa aina myös työyhteisöä. Ensisijainen vastuu päihdeongelmasta
aiheutuvasta työkyvyn heikentymisestä on henkilöllä itsellään
Työyhteisö voi kuitenkin edistää päihteiden käytön hallintaa sekä ehkäistä ja korjata päihteistä aiheutuvia haittoja.
Päihdeohjelma ja hoitoonohjausmalli työpaikoilla
Päihdeohjelman tarkoituksena
Antaa perusteet ja tuki päihdeasioiden käsittelyyn
Ohjataan sekä ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamista että menettelytapojen yhtenäistämistä päihdehaittoja käsiteltäessä
Pyritään henkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä tuottavan, turvallisen ja hyvinvoivan työyhteisön kehittämiseen
Esimiehen tehtävät päihdeohjelmassa
On avainasemassa päihdeongelmien tunnistamisessa
Ottaa asia esille työpaikkaongelman pahenemisen estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi
Vastaa siitä, että työpaikalla olevat työntekijät ovat työkunnossa.
Esimies vastaa myös
Puheeksiotto keskustelu sekä kirjaus Hoitoonohjaus Palvelussuhdeasioiden käsittely Laadittavat asiakirjat Kirjata päihteistä johtuvat myöhästelyt Kirjata päihteiden käyttöä koskevat havainnot
ja laiminlyönnit
Lähimmät työtoverit
havaitsevat yleensä ensimmäisenä ongelmat päihteiden käytössä
Velvollisuutena on puuttua tilanteeseen Tarjoa apuasi: Peitteleminen saattaa edistää
ongelman pahenemista Ilmaise vain huolestuneisuutesi, älä moralisoi. Kannusta hakemaan apua Rohkaise, tue Vie tarvittaessa asia eteenpäin – esimies, työsuojelu
Hoitoon ohjausmalli
Auttaa pääsemään irti päihderiippuvuudesta havainto / perusteltu epäily -> lähin esimies
poistaa työpaikalta Työntekijällä näyttövelvollisuus, mikäli
aiheeton epäily Poissaolo päihteiden vuoksi palkatonta Esimies-alais keskustelu -> toimenpiteet
Hoitoon ohjausmalli
Terveydenhuolto selvittää ja ohjaa hoitoon, hoitosopimus tarvittassa, esimies mukana hoitosopimusta tehtäessä
1 v seuranta ellei sopimusta, tth informoi Toistuva väärinkäyttö -> varoitus, voimassa
1v Hoitoonohjausryhmä
Huumausainetestaukset
Vakituiset työntekijät, pitkät sijaisuudet Työ edellyttää tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä
harkintakykyä, hyvää reagointikykyäPäihteen vaikutuksen alaisena : työturvallisuus voi vaarantua Liikenneturvallisuus Merkittävät ympäristövahingot Tietosuoja, salassapitovelvollisuus Liike-/ammattisalaisuus Taloudellinen vahinko Alaikäisten kasvatus ja huolenpito Käsittelee huumaavia aineita
Työterveyshuollon vastaanotoilla
tulee kysyä päihteidenkäytöstä ja antaa siitä tietoa Riskikäyttäjien seulonta ja neuvonta kannattaa kirjata
työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, samoin kuin muukin työterveyshuollon toiminta päihdehaittojen ehkäisemiseksi.
Työterveyshuolto voi olla mukana päihdeasioista tiedottamisessa koulutuksessa kampanjoinnissa työpaikalla
Varhainen tuki
Tavoitteena on, että työolosuhteita ja työtapoja muuttamalla työntekijä voi jatkaa omassa työssään
Varhaiset keinot ovat inhimillisesti helppoja ja työyhteisöä tukevia
Kriisiytyneen, pitkään jatkuneen ongelmatilanteen monisyiset selvittelyt sitovat kohtuuttomasti voimavaroja
Varhainen tuki
Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijän työssä selviytymistä
Työkyvyn heikkenemisen varhainen havaitseminen ei aina ole helppoa -suuri tai useassa eri toimipisteessä oleva työyhteisö
Työkyvyn heikkeneminen on osattava tunnistaa ja arvioida varhaisessa vaiheessa, jotta työntekijän työssä suoriutumista voidaan tukea ja merkittävät työkykyongelmat estää.
Varhainen tuki
Esimies ja työntekijä voivat käyttää työsuojelun edustajien apua kaikissa työn tekemiseen ja työolosuhteisiin liittyvissä asioissa.
Jatkovaihtoehdot: lääketieteellinen työkyvyn arvio, ammatillinen kuntoutus tai uudelleen sijoittaminen
Työkykyongelman hälytysmerkkejä
• lisääntyneet/toistuvat sairauslomat ja poissaolot
• lisääntyneet/jatkuvat myöhästelyt• välinpitämättömyys tai jatkuva
väsymys• työsuoritusten heikentyminen tai työn
laadun huonontuminen
Työkykyongelman hälytysmerkkejä
• keskittymis- tai tarkkaavaisuusongelma• työtoverit ovat huolestuneita
työntekijästä tai valittavat hänestä• työntekijän käyttäytyminen viittaa
alkoholin tai päihteiden ongelmakäyttöön
Työterveyshuolto auttaa työkykyongelman kartoittamisessa sekä työkykyä tukevien keinojen etsimisessä
Esimiehellä on mahdollisuus saada työterveyshuollosta neuvoja ja tukea siihen, miten toimia tilanteessa, jossa työntekijällä on ongelmia työssä selviytymisessä.
Myös työntekijä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen.
Työkykyongelman selvittelyt
Työkykyongelman selvittelyt
Työterveyshuollon erityisosaamista on tieto ja näkemys työn ja terveyden välisestä suhteesta
Kun työntekijä ja esimies sopivat työterveyden asiantuntija-avun käyttämisestä, työntekijä tai esimies varaa ajan työterveyshuollosta.
Työterveyshuollossa selvitetään, onko työkyvyn heikkenemisen syynä mahdollisesti terveydelliset syyt tai sairaus.
Työpaikkaselvitys pohjana työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyölle
Kattava selvitys ; myös psykososiaaliset kuormitustekijät!
Terveydellinen merkitys ja toimenpide-ehdotukset
Useimmilla työpaikoilla toimintamallit, mutta niitä ei ole käsitelty esimiesten ja työntekijöiden kanssa
Menettelytapojen sopiminen usein puutteellista
Tth tuki työyhteisön toimivuuden edistämiseksi: ennaltaehkäisevä ote
Riskinarviointi ( työnantaja ) Työpaikkaselvitys, työpaikkakäynnit Tt ja svo kertynyt tieto Muut yhteydenotot työpaikalta Yhteistyö työsuojelun kanssa Kuntoutustoimintaan liittyvät yhteydenotot Selvitys- ja kehittämispyynnöt Kartoitukset ja kyselyt työpaikoilla koulutustapahtumat
KIITOS MIELENKIINNOSTA