Upload
hanna-lahtinen
View
134
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Informaatiolukutaidot koulutuksen ja työelämän kontekstissa
Informaatiotutkimuksen päivät, Oulu 6.11.
Johanna Lahtinen, Tampereen yliopisto
Laurea-ammattikorkeakoulu
Esityksen sisältö
Tutkimuksen tausta: Koulutuksen ja työelämän IL
Tutkimuskohde ja -menetelmät
Kontekstina eNNI-hanke
Tulokset: Yhteisopettajuus IL-käytäntönä
Johtopäätökset
Tutkimuksen tausta
IL-taitoja on tutkittu paljon koulutuksen ja korkeakoulujen kontekstissa.
Vähemmän on tutkittu, minkälaisia IL-taitoja työelämässä tarvitaan.
Tutkimuksissa on havaittu, että koulutuksessa ja työelämässä tarvitaan erilaisia IL-taitoja.
Miten opintojen aikana voidaan tukea molempien IL-taitojen kehittymistä?
(Bruce & Hughes 2010; Lloyd 2011; Lundh, Limberg & Lloyd 2013)
Koulutuksen ja työelämän kontekstit
Koulutus Työelämä
oppimista pidetään päämääränä oppiminen nähdään keinona työkulttuurin tai -käytäntöjen omaksumisessa ja kehittämisessä
oppiminen ja tiedon rakentuminen mielletään yksilön prosessiksi
tiedon rakentuminen mielletään yhteisölliseksi prosessiksi
keskeistä teoreettinen ja empiirinen tutkimustieto
olennaista myös paikalliset käytännöt, sosiaalinen vuorovaikutus ja tilanneymmärrys
monissa tutkimuksissa sovelletaan IL-standardeja ja pyrkimyksenä on kehittää yksilön taitoja
(arvioiva lähestymistapa)
tutkimus pyrkii ymmärtämän ja kuvaamaan, minkälaisia IL-käytäntöjä kontekstissa ilmenee
(tutkiva lähestymistapa)
(Johansson 2009; Lloyd 2011; Lundh, Limberg & Lloyd 2013)
Työelämän IL, esim.
Esim. palomies tai ensihoitaja ovat kouluttautuneet teoreettisesti, omaksuneet työkulttuurin ja -käytännöt ohjeistusten avulla ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä hankkineet kokemustietoa toimiessaan erilaisissa tilanteissa.
IL-taidot kehittyvät yhteisöllisessä toiminnassa ja aktivoituvat käsittelemään tilanteeseen liittyvää informaatiota, jonka perusteella ymmärrys ja toimintapäätös tapahtuu.
(Lloyd 2011)
Erilaiset IL-taidot
Oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat erilaisissa rooleissa koulutuksen ja työelämän konteksteissa, jolloin IL tarkoitta erilaisia taitoja ja valmiuksia.
Koulutuksen kontekstissa IL tarkoittaa yksilön taitojen kehittymistä IL-standardeja mukaillen.
Työelämän kontekstissa IL tarkoittaa mm. tilanteissa toimimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä taitoja.
Tutkimuksen kohde ja -menetelmät
Tutkimuksen kohteena olivat IL-käytännöt ja tietoasiantuntijoiden toiminta hankkeessa.
Haastateltiin 13 hankkeeseen osallistunutta tietoasiantuntijaa.
Analysoitiin tietoasiantuntijoiden kokemuksia hanketyöskentelystä, mm. miten jaettu asiantuntijuus ja siihen liittyvät oppimiskäsitykset ilmenivät sekä minkälaisia haasteita ILn käytäntöjen kehittäminen kohtasi.
Tutkimuksen kontekstina eNNI-hanke
Valtakunnallinen hanke lakisääteisen sähköisen potilaskirjaamisen opetuksen kehittämiseksi 2009-2010
Hankkeeseen osallistui 19 koulutusorganisaatiota ja 38 terveydenhuollon organisaatiota.
Mm. sairaalan osastoja, poliklinikoita, terveyskeskuksia, päivystysyksiköitä, kotihoidon ja fysioterapian yksiköitä.
eNNI-hanke
• Hankkeessa kehitettiin koulutuksen ja työelämän yhteisöllistä toimintakulttuuria, työkäytäntöjä ja yksilöllistä osaamista.
• Hankkeessa toteutui työelämän käytäntöjen yhdessä kehittäminen.
• Kaikki olivat osaltaan sekä oppijoita että asiantuntijoita.
• Asiantuntijuuden jakamista tapahtui yhteisissä suunnitteluryhmissä, seminaareissa ja koulutuksissa sekä työpajoissa työpaikoilla.
eNNi-hankkeen tavoitteet
Hankkeeseen osallistuja
Mitä osaamista Osaamisen kehittyminen
Terveydenhuollon asiantuntija
Paikallinen ja käytännön ammattiosaaminen
Potilastietojen kirjaaminen tietojärjestelmään rakenteisesti
Tutkittuun tietoon perustuva toiminta
Tietoasiantuntija IL-osaaminen Tutkitun tiedon tunnistaminen ja jakaminen
Opettaja Teoreettinen, pedagoginen ja kehittämisosaaminen
Evaluointiosaamisen kehittyminen
Opiskelija Kriittinen, kyseenalaistava ja reflektoiva tarkastelu
Yhdessä oppiminen, kehittäminen ja asiantuntijuuden jakaminen
Yhteisopettajuus IL-käytäntönä
Hankkeessa toimivat opettajat ja tietoasiantuntijat näkivät yhteisopettajuuden kehitettävänä IL-käytäntönä.
Yhteisopettajuutta sovellettiin työpajoissa, joita pidettiin työpaikoilla.
Työpajoissa osallistujina olivat terveydenhuollon ammattilaiset.
Työpajojen suunnittelijoina ja ohjaajina toimivat tietoasiantuntijat ja opettajat yhdessä.
Tulokset
Työpajoissa tietoasiantuntijat huomasivat mm. että dokumentoidun tiedonlähteiden ohjaaminen ei ole riittävä IL, vaan sosiaalisella, paikallisella ja tilanteisella kokemustiedolla on merkitystä työssä ja työkäytäntöjen kehittämisessä.
Yhteisopettajuus: tulokset
Yhteisopettajuus ei täysin toteutunut hankkeessa.
Hankkeen osallistujilla esiintyi erilaisia käsityksiä ILstä, mm. painotetaanko dokumentoitujen tiedonlähteiden hakemista, ohjaamista, tiedon tuottamista tai käytännön toimintavalmiuksia.
Onnistuakseen yhteisopettajuus edellyttää pitkäjänteistä toimintakulttuurin kehittämistä ja yhteistä käsitystä ILstä.
Yhteisopettajuutta pidettiin kuitenkin tavoiteltavana IL-käytäntönä.
Johtopäätökset
Hanke mahdollistaa sekä koulutuksen että työelämän ILjen kehittämisen yhteistyössä tietoasiantuntijoiden, opettajien, työelämän asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa.
ILn tutkiminen kontekstissaan monipuolistaa ymmärrystä ILsta.
Kiitos mielenkiinnosta!
Johanna.K.Lahtinen(at)uta.fi
Bruce, C. & Hughes H. 2010. Informed learning: A pedagogical construct attending simultaneously to information use and learning. Library & Information Science Research, 32(4), A2–A8.
Johansson, V. 2009. Berättelser i gränssnittet: Kritiska kompetenser och interaktiva informationsresurser. In: J. Hedman and A. Lundh (Eds.), Informationskompetenser: Om lärande i informationspraktiker och informationssökning i lärandepraktiker. Stockholm: Carlssons. pp. 235-267.
Lloyd, A. 2011. Trapped between a rock and a hard place: What counts as information literacy in the workplace and how is it conceptualized? Library Trends, 60(2), 277-296.
Lundh, A., Limberg, L. & Lloyd, A. 2013. Swapping settings: Researching information literacy in workplace and in educational contexts. Information Research, 18(3).
Abstrakti julkaistu Informaatiotutkimus-lehdessä 2014/3http://ojs.tsv.fi/index.php/inf/article/view/48078/13911