Upload
kari-hannonen
View
387
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
Kari Hannonengraduesitys
24.1.2013
UUDISTAVAN OPPIMISEN DISKURSSIT TYÖHÖN-KUNTOUTUKSESSA.
Tämä esitys sisältää
Isä ja poika ajoivat kolarin. Isä kuoli, ja poika kiidätettiin sairaalaan. Sairaalassa kirurgi totesi: ”En voi leikata potilasta, koska hän on poikani.” Miten tämän voi selittää?
Meren kohinaa
Valaiden
laulua
Ihmisten
puhetta
Tämä esitys sisältää
Meren kohinaa = DISKURSSI
Valaiden
laulua =
Diskurssi
Se oli kyllä
mielekäst
ä… =
diskurssi
Pidän
ty
östä,
mutta
en
ole m
otivoi-
tunut
tekem
ään
sitä…
= diskurs
si
Eihän se varmasti ole ainoa
vaihtoehto…=
diskurssi
Ongelma:Toisen asteen välineen kehittely ensimmäisen asteen välineen ymmärtämiseksi (vrt. Virkkunen 2007)
Toisin sanoen: Ammatillisen kehityksen syklin taustalla olevan teorian ymmärtäminen
Merkki/sym-boli = 1. asteen väline
Työkalu = 1. asteen väline
Merkkien ja työkalujen käyttöä selittävä teoria = 2. asteen väline
Teoria: Kulttuurihistoriallinen toiminnan teoria, jonka juuret löytyvät mm.
1. Marxin kartesiolaisen dualismin kritiikistä
E n s i m m ä i n e n a a l t oVygotsky (1920 - 1930): ajattelu ja kieli, lähikehityksen vyöhyke; välittyneet teot
To i n e n a a l t oLeontjev (1970 - 1980): tekojen ja toiminnan erottelu, toiminnan
kohteellisuus
K o l m a s a a l t oEngeström (1990 - ), kehittävä työntutkimus, toimintajärjestelmä,
ekspansiivinen oppiminen
2. Deweyn pragmatismista
(Chigagon koulukunta)
Molemmille oli yhteistä käsitys totuudesta: Teoria/totuus on hetki inhimillisessä, kohdeorientoituneessa toiminnassa.
Toimintajärjestelmämalli kuvaa toiminnan osatekijöitä (Engeström 1987)
(TYÖ)VÄLINEETKäsitteellisiä malleja, toimintaohjeita ja työkaluja, joiden avulla - hankitaan tietoa kohteesta- tutkitaan ja arvioidaan kohteen tilaa- käsitellään tai muutetaan kohdettatarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi
TEKIJÄYksilö tai ryhmä, jonka näkökulmasta asiaa tarkastellaan
KOHDEIhmisten, esineiden tai ilmiöiden kokonaisuus, jossa työyhteisö pyrkii saamaan aikaan halutunlaisia muutoksia
TULOSMuutoksia/ vaikutuksia, joita tavoitellaan tai saadaan aikaan toiminnan avulla
SÄÄNNÖTtärkeimmät toimintaa ohjaavat säännöt, ohjeet normit, kirjoittamattomat säännöt, budjetti
YHTEISÖSamaa kohdetta käsittelevät ihmiset/ tahot
TYÖNJAKOKohteen käsittelyyn liittyvien tehtävien jakoa yhteisön jäsenten tai eri tahojen kesken
• malli rajaa tarkastelin toimintaan • osatekijät muodostavat yhdessä toimintakonseptin
Kehitysristiriita: toiminnan osatekijät eivät ole tasapainossa keskenään, esim. nykyisillä työvälineillä ei pystytä hallitsemaan muuttunutta työn kohdetta
Toiminnan muutoksen vaiheet ja jaksamisen haasteet
(Engeström 1995, muokattu)
1. Kehittämistarpeen viriäminen - yleistä tyytymättömyyttä - muutospaine heikko
2. Vanhan toimintatavan umpikuja - mahdottomia tehtäviä, häiriöitä, virheitä, jne. - muutospaine pakottava
- väsyminen
3. Uusien ratkaisujen hakeminen - vanhan kyseenalaistaminen ja analyysi - kehityssuunnan hakeminen - uuden ratkaisun etsiminen ja kehittely - epävarmuus, innostus
4. Käytännön muuttaminen - uuden ratkaisun törmäys vanhan toimintatavan elementteihin - uuden ratkaisun jatkokehittely - uuden aikaansaama innostus, vanhasta luopumisen vaikeus
- Motivoituminen / (turhautuminen)
5. Uuden käytännön arviointi ja vakiinnuttaminen - törmäykset ympäröivien toimintojen kanssa - kehittämistyö yhteistyötahojen kanssa
Uuden ratkaisun käyttöönotto
UUSI VAKIINTUNUT VAIHE
0. Edellinen vakiintunut vaihe
Tutkimusongelma
0 Toiminnan teorian kolmas aalto on tutkinut erityisesti yhteisöllistä oppimista ja työelämässä oppimista
0 Tutkimuksissa ei juuri ole avattu yllä mainituissa prosesseissa tapahtuvia, yksilöllisiä oppimisprosesseja
0 Mitä tapahtuu yksilötasolla, kun toimintajärjestelmät oppivat ekspansiivisesti?
Vielä vähän täydennystä teoriaperustaan:
0 Bratus & Lishin (1983); Bratus (1980); Mäkitalo (2005); Engeström (2004); Sannino (2010) ja ”ammatillinen kehityssykli”0 Tarvetila0 Kaksoissidos/ristiriita
0 Mezirov (1991) uudistava oppiminen0 Merkitysperspektiivi,
kriittinen reflektio
Yhdistämällä nämä käsitteet näkökulma
laajenee ammatillisesta kehityksestä uudistavaan
oppimiseen
Vielä vähän täydennystä teoriaperustaan:
Yhdistämällä nämä käsitteet näkökulma
laajenee ammatillisesta kehityksestä uudistavaan
oppimiseen
Merkitysperspektiivi on olettamusten
kokonaisuus, josta tietyn
kokemuksen tulkinnan
viitekehys muodostuuTarve
tila o
n
epät
oivoin
en h
alu
johonkin
, jost
a ei
tiedä m
ihin
Kaksoiss
idos on
tilanne, jo
ssa ei 1
) ole
näköpiiriss
ä
motivoivaa kohdetta
tai 2) r
istiri
itojen
kärjisty
misen vaihe,
jossa kaikki
vaihtoehdot tuntuvat
mahdottomilt
a
Tutkimushypoteesit
0: vakiintunut, sisäistetty henkilökohtainen mieli, jonka mukaisten tarpeiden tyydyttäminen on mahdollista
1. tarvetila: entiseen kohteeseen kiinnittyneiden tarpeiden [henkilökohtaisen mielen] tyydyttäminen käy mahdottomaksi
2. hakuvaihe: kaksoissidos, jossa uutta kohdetta [henkilökohtaista mieltä] ei vielä ole ja entisen mukainen toiminta tuntuu mahdottomalta; konfliktien ratkaisua ja uusien, vaihtoehtoisten kohteiden [henkilökohtaisen mielen hakemista], ristiriidat kärjistyvät tilanteeksi, jossa on pakko tehdä valintoja. Mahdollisesti on jaettavissa kahteen vaiheeseen, joista toinen on vaihtoehtojen etsimistä ja toinen valintatilanne käsillä olevien vaihtoehtojen välillä.
3. uuden ratkaisun syntyminen: valinta hakuvaiheessa esillä olleiden vaihtoehtojen välillä, malli tulevasta toiminnasta ja siihen liittyvästä henkilökohtaisesta mielestä antaa pohjan motivaatiolle
muutokseen.
4. uuden käyttöönotto: uuden henkilökohtaisen mielen mukaisen toimintatavan opettelua välineiden, työnjaon, sääntöjen tai yhteistoiminnan suhteen
5. vakiintuminen ja arviointi: uusi henkilökohtainen mieli on täysin sisäistetty ja sen mukaisia, ennalta arvaamattomiakin kehitysmahdollisuuksia on
mahdollista toteuttaa.
1. Oletus uudistavan oppimisen syklimal-
lista
2. Oletus eri vaiheiden oppimis-
tehtävistä
Tutkimushypoteesit
0: vakiintunut, sisäistetty henkilökohtainen mieli, jonka mukaisten tarpeiden tyydyttäminen on mahdollista
1. tarvetila: entiseen kohteeseen kiinnittyneiden tarpeiden [henkilökohtaisen mielen] tyydyttäminen käy mahdottomaksi
2. hakuvaihe: kaksoissidos, jossa uutta kohdetta [henkilökohtaista mieltä] ei vielä ole ja entisen mukainen toiminta tuntuu mahdottomalta; konfliktien ratkaisua ja uusien, vaihtoehtoisten kohteiden [henkilökohtaisen mielen hakemista], ristiriidat kärjistyvät tilanteeksi, jossa on pakko tehdä valintoja. Mahdollisesti on jaettavissa kahteen vaiheeseen, joista toinen on vaihtoehtojen etsimistä ja toinen valintatilanne käsillä olevien vaihtoehtojen välillä.
3. uuden ratkaisun syntyminen: valinta hakuvaiheessa esillä olleiden vaihtoehtojen välillä, malli tulevasta toiminnasta ja siihen liittyvästä henkilökohtaisesta mielestä antaa pohjan motivaatiolle
muutokseen.
4. uuden käyttöönotto: uuden henkilökohtaisen mielen mukaisen toimintatavan opettelua välineiden, työnjaon, sääntöjen tai yhteistoiminnan suhteen
5. vakiintuminen ja arviointi: uusi henkilökohtainen mieli on täysin sisäistetty ja sen mukaisia, ennalta arvaamattomiakin kehitysmahdollisuuksia on
mahdollista toteuttaa.
1. Oletus uudistavan oppimisen syklimal-
lista
Uuden ja vanhan välisen
ristiriidan tunnistaminen
Ratkaisujen hakeminen ja konkretisoiminen
Valinta/käyttö- ja vaihtoarvon
välisen ristiriidan
ratkaiseminen
2. Oletus eri vaiheiden oppimis-
tehtävistä
Tutkimuskysymykset
0 Miten tarvetilan jälkeiset uudistavan oppimisen vaiheet kuuluvat ammatillisen ohjausprosessin yhteydessä tehdyissä teemahaastatteluissa ja missä järjestyksessä tarvetilan jälkeiset uudistavan oppimisen vaiheet etenevät?
0 Miten uudistavaa oppimista mahdollistavat tai rajoittavat tulkinnat kuuluvat haastateltavien puheessa ja millaisia oppimistekoja näiden tulkintojen muuttaminen edellyttää uudistavan oppimisprosessin läpikäymiseksi?
2. Mitkä ovat oppimistehtävät
kussakin vaiheessa?
Tutkimuskysymykset
1. Mitkä ovat uudistavan oppimisen
vaiheet?
Tutkimuskysymykset
Aineisto?Kelan työhönkuntoutuksen hankkeen yhteydessä kerätyn haastatteluaineiston litteraatit (yhteensä noin 20000 sivua > 5 x 500)
Tutkimusmenetelmät0 Toiminnan teorian tutkimussykli (Engeström 1999,
Scribner (1985)0 Jokapäiväisen käyttäytymisen havainnointi = mistä
tapahtuu?0 Historiallinen rekonstruktio = miten tähän on tultu?0 Muutoksen tukeminen kohti kehittyneempää
käyttäytymistä = mitä pitäisi tehdä?0 Kehityksen havainnointi = mitä saatiin aikaan?
0 Laadullinen tutkimus > sosiaalinen konstruktionismi > diskurssianalyysi > diskursiivinen psykologia + Foucaultilainen diskurssianalyysi (kriittinen dirskurssianalyysi)
TutkimusmenetelmätMitä diskurssi saa aikaan toiminnassa?
Miten diskurssi saadaan näkyväksi?1. Puheen syvällinen tutkiminen.
2. Kriittisyys
3. Ennakko-oletusten jatkuva kyseenalaistaminen.
Eli kuinka kummassa löydämme kuolleen isän leikkaussalista?
TutkimustuloksetKolmen tason diskurssit:1. DISKURSSI = meren kohinaa2. Diskurssi = toiminnan ja
toimintakonseptien muutoksia
3. diskurssi = ihmisten tulkintarepertuaari
Tutkimustulokset
1. Kolmen tason diskurssit:
Poliittisen ja taloudellisen hallinnan ääni
DISKURSSI
Jatkuvat toimintatapojen ja -konseptien muutokset työpaikoilla
Muuttuvat yksilölliset uudistavan oppimisen tarpeet
Diskurssit
diskurssit = interpreta-tiivisetrepertuaarit= tulkinnat
Uusliberalistinen yhteiskunta- ja talouspolitiikka
Ihmisten/asiakkaiden tarpeiden muutokset
Teknologinen kehitys, tietotekniikan käyttöönotto
Tilaaja-Tuottajamallit julkisella sektorilla
SisäinenyrittäjyysTalouden
tarkka seuranta
Epävarmuutta, ristiriitaisia tulkintoja, konflikteja
Epävarmuutta, pakkoa nopeisiin muutoksiin, keskeneräisyyttä
Jälkiteollinen palveluyhteiskunta
Tutkimustulokset
Uudistavan oppimisen vaiheet löytyvät kiteytettyinä seuraavaan taulukkoon:
0Vaiheet0Oppimistehtävät0Tehtävien merkitys syklissä ja 0Vertailu aikaisemman teorian vaiheistukseen
Tutkimustulokset
2. Uudistavan oppimisen vaiheet
Vaihe Oppimistehtävä/oppimistehtävät Oppimistehtävän merkitys oppimisen etenemisen kannalta
Aikaisempien tutkimusten tulkinnat vaiheiden etenemisestä
Tarvetila Toiminnan historiallinen analyysi ja nykytilan tutkiminen
Käsitteellisen ristiriidan synnyttäminen uuden ja vanhan kohteen välillä
Tarvetila: halulla ei ole kohdeta (Bratus & Lishin 1983)
Vaihtoehtojen etsiminen Vaihtoehtoisten ratkaisujen selvittäminen ja konkretisointi
Toiminnan rajoitteiden ja mahdollisuuksien selvittäminen
Orientoituminen: muodostetaan ennakkokuva, siitä mitä pitäisi oppia. (Engeström 1992) Kaksoissidos (Mäkitalo 2005)
Ristiriidan kärjistyminen Käyttö- ja vaihtoarvon, hyötyjen ja haittojen välinen punnitseminen
Uuden, toiminnassa mahdollisen ratkaisun valinta
Kaksoissidos (Engeström 2002)
Uusi ratkaisu Mallin muodostaminen uudesta toiminnasta/merkitysperspektiivistä
Orientoituminen valinnan mukaiseen toimintaan
Mallin muodostaminen uudesta toiminnasta (Engeström 1992)
Uuden osaamisen hankkiminenUuden toiminnan käyttöönotto
Konkreettiset, uuden mallin käyttöönottoon liittyvät oppimisteot
Uuden henkilökohtaisen mielen muodostaminen toiminnan kohteeseenMotivoituminen muutokseen
Ulkoistaminen: soveltaminen todelliseen toimintaympäristöön(Engeström 1992)
Vakiinnuttaminen ja arviointi
Uuden toimintamallin kriittinen arviointi Uuden henkilökohtaisen mielen mukainen toiminta
Arviointi: uuden toimintamallin toimivuuden kriittinen tarkasteluKontrolli: oppimisprosessin arviointi ja kehittäminen. (Engeström 1992)Tarpeiden ja tekojen vaihe (Bratus&Lishin 1983)
Tutkimustulokset
Uudistavan oppimisen sykli ja oppimis-tehtävät eri vaiheissa
0Löydökset tukevat hypoteesia0Hakuvaihe voidaan jakaa kahteen osaan
0Selkeä ero vaihtoehtojen etsimisen ja valinan välillä
0KAPITEELEILLÄ hypoteesi motivaation syntymisestä: uusi kohde+ uusi mieli = motivaation lähtökohta?
1. tarvetila: Toiminnan historiallinen analyysi ja nykytilan havainnointi.
Tuloksena käsitteellinen ristiriita uuden ja vanhan kohteen välillä
2. vaihtoehtojen etsiminen: Konkreetit keinot uuden ja vanhan kohteen välisen ristiriidan
ratkaisemiseen. Mitkä ovat rajoitteet ja mahdollisuudet?
3. ristiriidan kärjistyminen: Käyttö- ja vaihtoarvon välinen ristiriita;
hyötyjen ja haittojen punnitseminen. Mikä on paras valinta toiminnan
antamien ehtojen valossa?
4. uusi ratkaisu: Mallin rakentaminen uudesta
toiminnasta. Millä keinoin voin edetä? MOTIVAATIO
UUTEEN KOHTEESEEN ALKAA SYNTYÄ?
5. uuden osaamisen kehittäminen/uuden
käyttöönotto: Uuden mallin mukaisen toiminnan
mahdollistavat oppimisteot. Mitä teen käytännössä?
MOTIVAATIO UUTEEN KOHTEESEEN ALKAA
SISÄISTYÄ?
6. vakiintuminen ja arviointi: Uuden henkilökohtaisen mielen
mukainen toiminta. Olenko onnistunut valinnassa? Mitä vielä
haluaisin kehittää? MOTIVAATION
YLLÄPITÄMINEN?
0. uusi tai entinen vakiintunut toiminta
Tutkimuksen luotettavuus
0 Jos laadullinen tutkimus on validi ei ole tarpeen arvioida sen reliabiliteettia (Glenn 2010)
0 Validiteetin kannalta keskeistä on koko tutkimusprosessin ja -asetelman huolellinen kuvaaminen (Stenbacka 2001)
Tutkimuksen luotettavuus
0 Diskurssianalyyttisen tutkimuksen arvioinnissa on lisäksi tärkeää (Remes 2003)a. Teknisellä tasolla tarkastella aineiston valintaa,
menetelmävalintoja ja esille analysoidun diskurssin suhdetta muihin teorioihin
b. Praktisella tasolla aineiston keräämistä ja analyysitavan valintaa
c. Kriittisellä tasolla perustella miksi aineisto on valittu juuri diskurssianalyyttisen tutkimuksen kohteeksi; lisäksi on perusteltava ontologiset ja epistemologiset valinnat Microsoft Word
-asiakirja
Tutkimuksen yleistettävyys
0 Viiden haastattelun huolellinen analyysi0 Tuo esille työelämässä olevien työntekijöiden puheessa
johdonmukaisen ja vahvan diskurssin0 Josta kuuluvat uudistavan oppimisen etenemisen vaiheet0 Ja eri vaiheiden oppimistehtävät0 Tulosten yleistettävyyteen on syytä suhtautua
kriittisesti, koska kyseessä on vain viiden henkilön otos0 Tuloksia ei voi myöskään suoraan yleistää koskemaan
työelämän ulkopuolella olevien uudistavia oppimisprosesseja!
Pohdinta
Uudistavan oppimisen sykli on toimiva ammatillisen kehityksen tulkinnan väline. Sen avulla on mahdollista ohjata työelämässä mukana olevia ihmisiä tekemään valintoja, jotka auttavat uudistamaan työhön liittyvää henkilökohtaista mieltä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä.
Työelämässä mukana olevat ihmiset päätyvät ajoittain jumitilanteisiin, joissa aikaisemmin toimineet toimintatavat eivät enää onnistu. Tällaisten tilanteiden taustalla on työn muutoksia sekä elämäntilanteeseen ja terveydentilaan liittyviä huolia. Jumitilanteesta etenemiseksi tarvitaan uudistavaa oppimista, jonka myötä on mahdollista löytää ratkaisuja, jotka parantavat mahdollisuuksia jatkaa työelämässä.
1.
2.
Pohdinta
Haastattelutilanteessa riittävän käsityksen saamiseksi ihmisten kokonaistilanteesta tarvitaan hyviä teoreettisia välineitä, joiden avulla pystytään rakentamaan jaettuja merkityksiä ja tekemään perusteltuja kiteytyksiä kokonaistilanteesta. Toiminnan teoria tarjoaa tällaiset työvälineet.
Työelämässä olevien terveydentilaan liittyviä työssä selviytymisen ongelmia ei voida tulkita pelkästään terveysnäkökulmasta. Työhyvinvointia on tutkittava kokonaisuutena jossa otetaan huomioon terveydentilan ohella myös työtoiminnan historiallinen kehitys ja tulevat muutokset, työn henkilökohtaisen mielen rakentuminen toiminnassa ja elämäntilanteessa työhyvinvointiin vaikuttavat asiat.
3.
4.
Pohdinta
Kokonaistilanteen analyysin käytännön sovellettavuuden näkökulmasta tulee haastatteluaineiston perusteellisen analyysin myötä näkyväksi myös se, että menetelmä on aikaa vievä ja siten kallis. Mikäli kokonaistilanteen analyysin käyttöä halutaan laajentaa, on jatkossa tarpeellista myös pyrkiä operationalisoimaan menetelmää nopeammin toteutettavaksi ja keveämmäksi.
5.