VAALAN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 2020 1. vaihe ......VAALAN KUNTA 20.6.2013 VAALAN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 2020 1.vaihe: Tuulivoimaselvitys SELOSTUS Vireilletulo 30.10.2012, khall 213 Nähtävilläolo:

VAALAN KUNTA

20.6.2013

VAALAN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 2020

1. vaihe: Tuulivoimaselvitys

SELOSTUS

Vireilletulo 30.10.2012, khall 213 § Nähtävilläolo: xx.xx.20xx Hyväksymispäivämäärät: Kunnanhallitus xx.xx.2013, xx § Kunnanvaltuusto xx.xx.2013, xx §

2 (49)

Vaalan tuulivoimaselvitys E25855 AIRIX Ympäristö Oy ja Vaalan kunta

Tämä selostus liittyy 20.5.2013 päivättyihin Tuulivoimaselvitys -karttoihin.

Raportissa käytetyt kuvat ja taulukot: © AIRIX Ympäristö Oy:n, ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu.

3 (49)


Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ............................................................................................................................ 8

1.1 Selvityksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................................... 8

1.2 Osallistuminen ja yhteistyö ......................................................................................................... 8

1.2.1 Osalliset ............................................................................................................................................................ 8

1.2.2 Vireilletulo ........................................................................................................................................................ 9

1.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö ................................................................... 9

2 SUUNNITTELUTILANNE ........................................................................................................ 10

2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut tavoitteet .................................................... 10

2.2 Kaavoitustilanne ...................................................................................................................... 10

2.2.1 Maakuntakaava .............................................................................................................................................. 10

2.2.2 Yleiskaavat ...................................................................................................................................................... 12

2.2.3 Asemakaavat, ranta-asemakaavat .................................................................................................................. 13

2.3 Suunnitelmat ja selvitykset ....................................................................................................... 13

2.3.1 Tuulisuus ......................................................................................................................................................... 13

2.3.2 Yleiskaavojen laatimisen yhteydessä tehdyt selvitykset: ............................................................................... 14

2.3.3 Muita suunnitelmia ja selvityksiä ................................................................................................................... 14

2.4 Pohjakartta .............................................................................................................................. 15

3 TUULIVOIMASELVITYKSEN VAIHEET ..................................................................................... 16

3.1 Selvityksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................................. 16

3.2 Selvityksen vaiheet ................................................................................................................... 16

4 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET ............................................................................. 17

4.1 Taustaa .................................................................................................................................... 17

4.2 Tavoitteet ................................................................................................................................ 17

4.3 Maakuntakaavan tavoitteet...................................................................................................... 17

4.4 Kunnan tavoitteet .................................................................................................................... 17

5 SUUNNITTELUPROSESSI ....................................................................................................... 18

5.1 Suunnitteluprosessi ja vaikutusten arviointi .............................................................................. 18

5.2 Vuorovaikutus ja osallistuminen suunnittelussa ........................................................................ 19

6 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................... 20

6.1 Luonnonympäristö ja maisema ................................................................................................. 20

6.1.1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ................................................................................... 21

6.1.2 Perinnemaisemat ............................................................................................................................................ 21

6.1.3 Luonnonsuojeluohjelma-alueet, kansallispuistot ja valtakunnalliset maisema- ja retkeilyalueet ................. 22

6.1.4 Natura-alueet ja muut suojelualueet ............................................................................................................. 23

4 (49)


6.1.5 Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat sekä moreenimuodostumat ............................................................... 24

6.1.6 Pohjavesialueet .............................................................................................................................................. 25

6.2 Yhdyskuntatekniset rakenteet, laitteet ja verkostot sekä tiestö ................................................. 26

6.3 Asuminen ................................................................................................................................. 27

6.4 Palvelut ja elinkeinot ................................................................................................................ 27

6.5 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja alueet ........................................................... 28

6.6 Muinaisjäännökset ................................................................................................................... 30

6.7 Geologiset luonnonvarat ja -arvot ............................................................................................. 31

6.8 Maanomistus ........................................................................................................................... 32

6.9 Erityisalueet ............................................................................................................................. 32

6.9.1 Turvetuotantoalueet ...................................................................................................................................... 32

7 TUULIVOIMASELVITYS .......................................................................................................... 33

7.1 Suojavyöhykkeiden määrittely (bufferointi) .............................................................................. 33

7.2 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys ................................................................................................ 35

7.3 Pohjois-Pohjanmaan liiton mallin suojavyöhykkeet ................................................................... 35

7.4 Vaalan mallin suojavyöhykkeet ................................................................................................. 37

7.5 Vaalan tuulivoimalle soveltuvien alueiden luokittelu, KYLLÄ-alueet ........................................... 39

7.6 Tuulivoiman vaikutukset........................................................................................................... 41

7.6.1 Näkyvyysanalyysi ............................................................................................................................................ 41

7.7 Tarvittavat lisäselvitykset ......................................................................................................... 46

7.7.1 Lisäelvitysten ohjelmointi ............................................................................................................................... 46

8 TUULIVOIMASELVITYKSEN HYÖDYNTÄMINEN ...................................................................... 47

9 LÄHTEET .............................................................................................................................. 48

10 LIITTEET ............................................................................................................................... 49

5 (49)


LIITTEET

SELVITYSVAIHEEN LÄHTÖTIETOJEN TEEMAKARTAT

Liite 1 Asumisen sijoittuminen Liite 1A Asumisen suojavyöhyke, 1000m Liite 2 Vaalan voimassaolevat kaavat Liite 3 Tiestö ja voimalinjat Liite 4 Maa-aineskerrostumat Liite 5 Pohjavesi Liite 6 Suojelu- ja Natura-alueet Liite 7 Luonnonsuojeluohjelmat Liite 8 Rakennettu kulttuuriympäristö Liite 8A Virkistysalueet ja retkeilyreitit Liite 9 Maisema-alueet Liite 10 Muinaisjäännökset Liite 11 Turvetuotantoalueet

SELVITYSVAIHEEN ANALYYSIKARTAT

Liite 12 EI –alueet. Kartta alueista, joille tuulivoimarakentaminen ei sovellu Liite 13 Vaalan malli, suojavyöhykkeet Liite 14 Pohjois-Pohjanmaan liiton malli, suojavyöhykkeet

LIITE 15: SELVITYSVAIHEEN LÄHTÖTIETOJA - Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sekä valtakunnallisesti arvokkaat

maisema-alueet - Vaalan alueen muinaisjäännökset

LIITE 16: NÄKYVYYSANALYYSI

Kohdekortit 1-26 tuulivoimaan soveltuvista alueista

Vaala, Tuulivoimaselvitys -KARTAT, ”Tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet” sekä "Yhteenveto alueista joille tuulivoimaa ei osoiteta alustavan teknis-taloudellisen edullisuusvertailun, luontoarvo-jen ja asumisen kannalta"

6 (49)


Perus- ja tunnistetiedot

Tämä selostus koskee 20.5.2013 päivättyjä Vaalan tuulivoimaselvityksen karttoja. Tuulivoi-maselvityksen 1. vaiheessa tarkastelualueena on koko Vaalan kunnan alue.

Selvityksen laatijat:

AIRIX Ympäristö Oy, Annaelina Isola ja Johanna Lehto, Susanna Harvio, Heini Lies-Niittymäki ja Pinja Mäkinen

Vaalan kunta, Harri Lindroos

Vireilletulo

Vaalan kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen tuulivoimakaavoituksen käynnistämisestä 19.6.2012 / § 29. Kaavoituksen vireilletulosta on päätetty 30.10.2012, khall 213 §. Vireilletulos-ta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilleasettamisen yhteydessä 18.12.2012. Tämä selvitys on kaavatyön ensimmäinen vaihe. Koko kuntaa kattava yleiskaavatyö aloitetaan tämän selvitystyön jälkeen.

Tuulivoimaselvityksen tarkoitus

Tarkoituksena on selvittää tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet Vaalan kunnassa ja alu-eet, joille tuulivoimaa ei osoiteta. Tuulivoimaan soveltuvat alueet esitetään kolmena eri luok-kana soveltuvuuden ensisijaisuuden mukaan.

Selvitystä hyödynnetään koko kuntaa koskevan tuulivoimayleiskaavan laatimisessa. Siinä yleis-kaavallisen tarkastelun keinoin osoitetaan tuulivoimarakentamiseen soveltuvat tuulivoima-puistoaluekokonaisuudet niin, että mahdollistetaan vaiheittainen tuulivoimarakentaminen kunnan alueella. Kaavassa osoitetaan toisaalta tuulivoimarakentamiseen soveltuvat ja hyödyn-nettävät alueet Vaalan kunnan alueella, toisaalta siinä voidaan osoittaa myös alueita, joille tuu-livoimarakentamista ei syystä tai toisesta haluta ohjata.

Hankekokonaisuuden lopullisena tavoitteena on koko kunnan käsittävä tuulivoimateemayleis-kaava, jonka lisäksi laaditaan tarvittaessa sitä edelleen tarkentavia, suoraan rakentamista oh-jaavia osayleiskaavoja. Kaavat laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina oikeusvaikut-teisina yleiskaavoina niin, että niitä voidaan MRL 77a §:n mukaisesti käyttää tuulivoimaraken-tamisen rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaavoilla ohjataan nimenomaan tuuli-voimarakentamista, kaavoituksella ei pyritä muuttamaan alueen muuta maankäyttöä muutoin kuin mitä tuulivoimarakentamisen toteutukseen liittyvät järjestelyt edellyttävät.

Kuva 1. Hankekokonaisuuden vaiheistus. Tämä selostus liittyy 1. vaiheeseen.

7 (49)


Lähtökohdat

Tuulivoimaa pidetään ympäristön kannalta hyvänä tapana tuottaa energiaa, sillä tuulivoimalat tuottavat sähköä saasteettomasti. Suomessa tuulivoiman osuus sähkön kokonaistuotannosta on pieni, ja osuutta pyritään nostamaan merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoit-teena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 %:iin vuonna 2020. Tämä on kirjattu Suomen ilmasto- ja energiastrategiaan, joka pohjautuu EU:n il-masto- ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvotteisiin. Strategiassa asetetaan tavoitteeksi nos-taa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2000 megawattiin vuoteen 2020 mennessä, jol-loin vuotuinen sähköntuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 terawattituntia.

Tuulivoimalahankkeiden taloudellinen kannattavuus ohjaa osaltaan sijoittumista ja hankkeiden kokoa. Uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämiseksi on otettu käyttöön uusiutuvalla energi-alla tuotetun sähkön syöttötariffi. Tähän syöttötariffijärjestelmään hyväksytään tuulivoimaloi-ta, kunnes niiden yhteenlaskettu nimellisteho ylittää 2 500 megawattia. Tuulivoimalla tuotetun sähkön tukitaso on korkeampi vuoden 2015 loppuun saakka (laki uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta 1396/2010). (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012)

Kuva 2. Tuulivoimaselvitys koskee koko Vaalan kunnan aluetta.

8 (49)


1 JOHDANTO

Vaalan sijainti tuuliolosuhteiltaan otollisen Oulujärven alueella sekä teknologian kehittymi-seen liittyvä tuulivoiman entistä parempi hyödynnettävyys (aiempaa suuremmat napakorkeu-det, pitemmät lavat ja tehokkaammat tuuliturbiiniratkaisut) mahdollistavat selvitysten perus-teella kannattavan tuulivoimarakentamisen myös Vaalan kunnan alueella.

Vaalan kunnan alue ei ole noussut muissa selvityksissä tuulivoiman kannalta erityisen potenti-aaliseksi alueeksi. Kuitenkin Oulujärven ympäristön tuuliolosuhteet ovat sellaiset, että kuntaan muodostuu potentiaalisia aluekokonaisuuksia tuulivoimarakentamisen kannalta. Koko kunnan kattavaa tarkastelua ei ole aiemmin tehty. Tuulivoimarakentamisen voi nähdä myös yhtenä keskeisenä alueellisena kehittämistoimena kunnassa.

Varsinainen kaavoitus tehdään seuraavassa vaiheessa ensisijaisesti ns. hankekaavoituksena oh-jaamaan nimenomaan tuulivoimarakentamista. Toisin sanoen, kaavoituksella ei pyritä muut-tamaan alueen muuta maankäyttöä muutoin kuin mitä tuulivoimarakentamisen toteutukseen liittyvät järjestelyt edellyttävät.

Ympäristöministeriö on myöntänyt 3.4.2012 tekemällään päätöksellä harkinnanvaraista tukea Vaalan tuulivoimaselvitykseen ja kaavan laatimiseen siltä osin kun sillä nimenomaisesti ohja-taan tuulivoimarakentamista.

Osayleiskaavatyö ja siihen liittyvät selvitykset on tehty osittain konsulttityönä ja osittain kun-nan omana työnä. Selvitysvaiheessa (vaihe 1.) konsulttina on ollut AIRIX Ympäristö Oy ja siellä arkkitehti Annaelina Isola, FM Johanna Lehto, FM/KTM Susanna Harvio (näkymäanalyysit) sekä FM Heini Lies-Niittymäki ja FM Pinja Mäkinen (luontoselvityksten ohjelmointi). Kunnan osuu-desta on vastannut aluearkkitehti Harri Lindroos.

1.1 Selvityksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Vaalan kunnanvaltuusto on tehnyt kaavanlaatimispäätöksen ympäristölautakunnan ja kunnan-hallituksen esityksestä 19.6.2012 § 29. Työ aloitettiin selvitysvaiheella talvella 2012-2013.

1.2 Osallistuminen ja yhteistyö

1.2.1 Osalliset

Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 62 §) on määritelty kaavahankkeen osalliset. Tämän lain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä sekä kaavaehdotus-vaiheessa jättää tarvittaessa muistutus kaavasta.

Koko kuntaa koskevan kaavan kyseessä ollessa osakkaiden määrä on luonnollisesti suuri. Tässä kaavahankkeessa osallisiksi on arvioitu seuraavat tahot:

Kunnan asukkaat ja loma-asukkaat, maanomistajat, yritykset ja yhdistykset

Naapurikunnat Utajärvi, Muhos, Paltamo, Kajaani, Puolanka, Liminka, Siikalatva

Viranomaiset Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Kainuun Museo Museovirasto Kainuun Liitto Liikennevirasto Merenkulkulaitos Puolustusvoimien esikunta Ilmailuhallitus, Finavia

9 (49)


Energia- ja puhelinyhtiöt Fortum Power and Heat Oyj Fingrid Oyj Kainuun Sähköverkko Oy Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö Oy DNA Oy/Pohjois-Suomi

1.2.2 Vireilletulo

Kaavan vireilletulosta on kuulutettu 18.12.2012 paikallislehti Tervareitissä, kunnan ilmoitustau-lulla ja kunnan internet-sivuilla osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä.

1.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely, viranomaisyhteistyö

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (liite 1) on tiedotettu 18.12.2012 paikallis-lehti Tervareitissä ja sanomalehti Kalevassa, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla.

Tuulivoimaselvityksen suunnitteluaineisto asetetaan suunnittelun edetessä nähtäville internet-tiin, aineistoa päivitetään suunnitteluvaiheittain kaavan laatimisen ajan.

Kaavan laatimisesta on neuvoteltu Kainuun ELY-keskuksen kanssa 14.6.2012 Vaalan kunnan kehittämiskeskustelun yhteydessä.

Hankkeesta on järjestetty viranomaisneuvottelu 30.1.2013, jolloin käsiteltiin lähtötietoja (tee-makartat). Seuraava viranomaisneuvottelu järjestettiin, kun selvitys oli luonnos-vaiheessa (24.4.2013). Varsinaista yleiskaavaa pohjustavien luonto- ja maisemaselvitysten sisällöistä ja työskentelytavoista käytiin viranomaisneuvottelu ennen tarjouspyyntöjen jättämistä (16.5.2013).

Selvitysvaihe (vaihe 1.) tiivistetysti:

Neuvottelu ELY/Vaalan kunta: kehittämiskeskustelu 2012 14.6.2012

Valtuuston päätös kaavan laatimisesta 19.6.2012, § 29

Vireilletulopäätös 30.10.2012, khall 312 §

Ilmoitus vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta

18.12.2012

1. viranomaisneuvottelu selvityksen lähtökohdista 30.1.2013

2. viranomaisneuvottelu tuulivoimaselvityksestä 24.4.2013

3. viranomaisneuvottelu luonto- ja maisemaselvityksistä 16.5.2013

Selvityksen nähtävilläolo kunnan kotisivuilla Kesäkuu 2013-

Yleisötilaisuus 15.6.2013

10 (49)


2 SUUNNITTELUTILANNE

2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja muut tavoitteet

Valtioneuvosto on päätöksellään 30.11.2000 asettanut MRL 24 §:n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti marras-kuussa 2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoit-teet tulivat voimaan 1.3.2009.

Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella mm. seuraa-viin kokonaisuuksiin:

1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 6) Helsingin seudun erityiskysymykset

Nämä alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon kaavasuunnittelun yhteydessä niiltä osin kuin ne koskevat kaavahanketta.

Elinympäristön laadun osalta tavoitteissa mainitaan: ”Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.”

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat -tavoiteosiossa mainitaan mm.: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto- tavoitteeseen liittyy uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen edistäminen, erityisesti mainitaan myös tuulivoiman hyödyntämisen edistämi-nen siihen soveltuvilla alueilla. Asiakohdan yleistavoitteissa todetaan: ”Alueidenkäytössä tur-vataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia”. Erityistavoitteissa puolestaan todetaan: ”Maakuntakaavoituk-sessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.”

Valtioneuvoston energiapoliittisessa selonteossa esitetään uusiutuvien energiamuotojen li-säämistavoitteeksi 20% vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoimatuotannon osalta tavoitteeksi vuodelle 2020 on asetettu 2000 MW tuotannon vuositason olleessa nykyisin n. 150 MW. Kaa-vahanke vastaa osaltaan näihin tavoitteisiin.

Kaavahanketta koskevat tavoitteet määritellään erikseen kaavaselostuksen tavoiteosiossa.

2.2 Kaavoitustilanne

2.2.1 Maakuntakaava

Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kainuun maakuntakaavan 7.5.2007, valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan 29.4.2009. Maakuntakaava toteuttaa osaltaan valtakunnalli-sia alueidenkäyttötavoitteita.

Kaavaselostuksen tavoiteosiossa mainitaan teknisen huollon järjestelyjen yhteydessä yhtenä osa-alueena tuulivoiman käytön lisääminen.

Luonnonarvojen osalta kaavan tavoitteena todetaan olevan LsL 5§:ssä ilmaistu luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisa suojelutaso ja sen säilyminen, suojelualueiden määrä säilytetään nykytasolla.

11 (49)


Lisäksi tavoitteena mainitaan merkittävien maisema-, luonnonperintö- ja kulttuuriperintökoh-teiden kunnossapito ja hyödyntäminen maakunnan vetovoimatekijöinä.

Kuva 3. Ote Kainuun maakuntakaavasta Vaalan alueelta.

Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimarakentamisen alueita. Vaalaa koskevia keskeisiä maakuntakaavamerkintöjä kaavaan sisältyy seuraavasti:

Vaalan taajama on kaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueena.

Energiahuollon alueina kaavassa on osoitettu Oulujokivarteen sijoittuvat Jylhämän ja Nuo-juan voimalaitosalueet. Lisäksi kaavassa on osoitettu kunnan alueelle sijoittuvat 110 kV:n, 220 kV:n ja 400 kV:n voimalinjat.

Voimalaitosalueet ovat myös valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita / alueita.

Vaalassa kunnan eri osa-alueille sijoittuu useita erilaisia kaavassa osoitettuja virkistys- ja suojelualueita. Suojelualueita käsitellään erikseen selostuksen luontoarvot ja suojelualu-eet-osiossa.

Harjualueille sijoittuu useita tärkeitä pohjavesialueita.

12 (49)


Alueella on kaksi harjujensuojeluohjelmaan kuuluvaa arvokkaana harjualueena osoitettua aluetta, joita koskee kaavamääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon arvokkaan harjualueen geologiset ominaispiirteet ja maisemalliset arvot.

Oulujärven ympäristö on kokonaisuudessaan määritetty matkailun vetovoima-alueeksi.

Kunnan alueelle sijoittuu laajoja turvetuotannon erityisvyöhykkeinä osoitettuja alueita.

Liikenneverkon osalta keskeisimpiä ovat valtatie 22 ja Oulu – Kontiomäki-rautatie. Reitistö-jen osalta kaavassa on osoitettu kelkkareittejä ja ulkoilureittejä sekä veneväyliä ja niihin liittyviä venesatamia. Lisäksi kaavassa on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokas väylä (Keisarintie).

Kaavassa on lisäksi osoitettu Oulu-Kajaani-Vartius – kehittämiskäytävä, joka on osa laajem-paa, valtakunnallisesti tärkeää Oulu-Kajaani-Arkangel- kehittämisvyöhykettä.

Kainuun liitto on aloittamassa Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laatimisen kevään 2013 akana. Tavoitteena on saada kaava luonnosvaiheeseen tämän vuoden aikana ja valmiiksi 2014. Aikataulu on yhteneväinen Vaalan oman tuulivoimayleiskaavan kanssa.

2.2.2 Yleiskaavat

Vaalan kunnan alueelle on laadittu useita yleiskaavoja. Yleiskaavat on esitetty selvitysvaiheen teemakarttojen liitteessä 2. Keskustaajaman osayleiskaavan lisäksi muut hyväksytyt yleiskaavat ohjaavat rakentamisen osalta lähinnä kyläalueiden maankäyttöä ja rantojen loma-asuntorakentamista. Kolmen kunnan (Muhos, Utajärvi, Vaala) yhteinen Rokuan yleiskaava oh-jaa rakentamisen lisäksi erityisesti myös alueen virkistyskäyttötoimintoja. Rantaosayleiskaavat kattavat kaikkien keskeisten laajempien vesistöjen ranta-alueet lukuun ottamatta Otermajär-veä ja Paatinjärveä. Rantaosayleiskaavoihin on tehty joitakin vähäisiä muutoksia yksittäisten rakennuspaikkojen siirtoon liittyen. Kaikki kaavat ovat oikeusvaikutteisia.

Vaalan yleiskaavat:

Keskustaajaman osayleiskaava 2030 (hyväksytty 2009) o Taajamarakennetta ja -rakentamista ohjaava yleiskaava o Strategisen yleiskaavan piirteitä

Oulujokivarren rantaosayleiskaava (2007) o Haja-asutusrantaosayleiskaava o sisältää Oulujokivarren Vaalan keskustasta Utajärven kunnan rajaan ja Jylhämän, Nuo-

juan ja Järvikylän kyläalueet

Rokuan yleiskaava (2009) o Kolmen kunnan (Muhos, Utajärvi, Vaala) yhteinen oikeusvaikutteinen yleiskaava. o Loma-asutusta, virkistyskäyttöä, luonnonsuojelua ja matkailutoimintoja ohjaava kaa-

va. Kuntien yhteistyöelin hyväksyi kaavan vuonna 2006, ministeriö vahvisti sen muu-tamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2009

Oulujärven länsirannan rantaosayleiskaava (2004) o Nimisjärven, Enonlahden ja Säräisniemen alueet o haja-asutusrantaosayleiskaava, pysyvää asustusta, kyläasutusta ja loma-asutusta sekä

matkailutoimintoja

Jaalangan ja Kankarin rantaosayleiskaava (2001) o Haja-asutusrantaosayleiskaava o pysyvää asutusta ja loma-asutusta

13 (49)


Neittävän osayleiskaava (2001) o Neittävän kylän ja kylän pohjoispuolisten lampien oikeusvaikutteinen osayleiskaava o pysyvää asutusta ja loma-asutusta

Manamansalon rantaosayleiskaava (1998) o Haja-asutusrantaosayleiskaava o pysyvää asustusta, kyläasutusta ja loma-asutusta sekä matkailutoimintoja

Yleiskaava-alueiden sijainti on esitetty erillisellä liitekartalla (Teemakartat, liite 2).

2.2.3 Asemakaavat, ranta-asemakaavat

Vaalassa asemakaavoja on laadittu keskustaajamaan, Manamansalon Martinlahden alueelle ja Oulujärven länsirannalla Ruununtörmän alueille. Keskustaajaman asemakaavaa lukuun otta-matta muut kaavat painottuvat matkailutoimintoihin, loma-asumiseen ja virkistyskäyttöön.

Ranta-asemakaavoja kunnassa Vaalassa on 14 kappaletta. Suuri osa kaavoista sijoittuu myös yleiskaavoitetuille alueille.

Oulujärven ranta-alueiden kaavat:

Ahmalan-Vaalanrannan, Hiisiniemen, Kivesniemen, Kaivannonniemen, Kuivaniemen, Olkko-lanniemen, Olkkolanperän, Soiluanniemen, Teeriniemen, Äpätinniemen ja Ihmeen ranta-asemakaavat (11 kpl).

Salmenselän, Sunilan ja Talliniemen ranta-asemakaavat sijaitsevat Otermajärvellä n. 15 km taajamasta koilliseen.

Asema- ja ranta-asemakaavojen sijainti on esitetty erillisellä liitekartalla (Teemakartat, liite 2.).

2.3 Suunnitelmat ja selvitykset

2.3.1 Tuulisuus

Työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta on laadittu Suomen tuulinopeuskartasto (Tuuliatlas), jonka pohjana on numeerinen säämalli. Vuosittaisia ja kuukausittaisia tuulennopeustietoja on saatavilla kolmesta korkeudesta: 50 m, 100 m ja 200 m maanpinnasta. Nykyiset tuulivoimalat ovat sen verran korkeita, että 50 m tiedoilla ei ole mainittavaa käytännön merkitystä.

Koko Vaalan kunnan alueelta tuuliarvot on esitetty 2,5 x 2,5 kilometrin ruutuina. Tarkempia tietoja 250 x 250 m ruutuina on saatavilla Oulujärven alueelta ja Manamansalosta eli käytän-nössä Vaalan pohjoisin ja läntisin osa jäävät ilman tarkempaa ruututietoa vuotuisista tuulen-nopeuksien keskiarvoista.

Tuuliatlas on laskennallinen malli, ja ruututiedon tarkkuudesta johtuen sen antamia tuulisuus-tietoja pidettiin liian yleispiirteisinä. Tämän vuoksi Vaalan alueelle tehtiin tarkempi tuulisuutta kuvaava analyysi (Numerola 2013). Tämä tarkempi malli on myös laskennallinen, mutta tarken-taa tuuliolosuhteita Tuuliatlaksen antamiin tietoihin nähden. Aineistossa on laskettu tuulen nopeus, turbulenssin intensiteetti sekä tuuligradientti 100 metrin, 120 metrin ja 140 metrin korkeudessa. Ensimmäistä, 100 metrin tietoa pidetään liian matalana, mutta tämän kautta ai-neiston vertailu Tuuliatlaksen antamiin tietoihin on mahdollista. Laaditun analyysin lähtötie-toina on käytetty Arome-säämallin avulla tuotettua pitkän ajan tuulisuusestimaattia, maanpin-nan korkeustietoja ja Corine 2006-maankäyttöluokitukseen perustuvaa kasvillisuuskuvausta.

Tuulen nopeus on selkeä määre, muut käytetyt käsitteet on selitetty seuraavasti (Numerola):

14 (49)


Turbulenssin intensiteetti kuvaa tuulen pienen mittakaavan nopeuden- ja suunnanmuu-toksien suhteellista voimakkuutta. Turbulenssi aiheuttaa rakenteellista rasitusta turbiinille.

Tuuligradientti mittaa tuulen nopeuden kasvun jyrkkyyttä mentäessä ylöspäin maanpin-nasta. Suuret gradientin arvot aiheuttavat rakenteellista rasitusta turbiinille.

Tästä aineistosta tässä selvityksessä on hyödynnetty tietoja 140 metrin korkeudesta, sillä aja-teltu tuulimyllyjen korkeus on lapakorkeudessa 200 metriä (tätä käytetty myös näkyvyysana-lyyseissä), ja tällä hetkellä trendinä on tuulivoimaloiden korkeuden kasvu.

Parhaat tuulisolosuhteet (keskituulennopeus) ovat Oulujärven, Otermajärven ja Paatinjärven alueilla ja niiden rantavyöhykkeillä tuulisuus 7,2 – 8,8 m/s (erinomainen). Lähes koko kunnan muilla alueilla Pikku-Rokuan koillispuolista katvealuetta lukuun ottamatta tuulisuus on 6,8 – 7,2 m/s (hyvä). Pikku-Rokuan koillispuolella tuulisuus on 6,2 – 6,5 m/s (kohtalainen).

Tuulisuusaineiston on huomioitu alueiden luokituksissa siten, että alueiden luokitusta on pei-lattu tuulisuusolosuhteisiin. Turbulenssin intensiteetti 140 metrin korkeudessa lähes samaista Pikku-Rokuan aluetta lukuun ottamatta on hyvä, Pikku-Rokualla mahdollinen. Tuuligradientin osalta koko 140 m korkeudella kaikki kunnan alueet kuuluvat luokkiin hyvä tai mahdollinen.

Selvityksen tuloksia ja luotettavuutta voidaan arvioida tarkemmin, kun saadaan alueella käyn-nissä olevien tuulivoimatoimijoiden tuulisuusmittausten tuloksia.

Jäätämisen todetaan selvityksen mukaan olevan Vaalan alueella vähäistä.

2.3.2 Yleiskaavojen laatimisen yhteydessä tehdyt selvitykset:

Yleiskaavojen laatimiseen liittyviä selvityksiä ja yleiskaavoihin päätyneitä merkintöjä on hyö-dynnetty tuulivoimaselvityksessä mm. seuraavien kaavojen ja selvitysten osalta:

Taajaman osayleiskaavan luontoselvitys ja maisemaselvitys

Oulujokivarren rantayleiskaavan luontoselvitys

2.3.3 Muita suunnitelmia ja selvityksiä

RKY / Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt-inventointi: RKY on Museo-viraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyt-tö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Vaalassa on viisi valta-kunnallisesti merkittävää rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta tai –aluetta (kohteet ku-vattu tarkemmin liitteessä 15):

Keisarintie

Lamminahon talonpoikaistalo

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset

Painuan uittokanava

Vaalan rautatieasema

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on meneillään, ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 1995 vahvistetut aluerajaukset ovat voimassa kunnes uudet alueet on vahvistettu valtioneuvoston päätöksellä. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Vaalassa ovat Manamansalo ja Säräisniemi (kohteet kuvattu tar-kemmin liitteessä 15).

Vaalassa on laadittu Vaalan kulttuuriympäristöohjelma vuonna 2002 (Vaalan kulttuuriympäris-töohjelma, Kainuun ympäristökeskus 2002 / Pirjo Siipola). Ohjelmaan on seikaperäisesti koottu kunnan kulttuuriympäristön arvokkaat kohteet ja alueet. Paikallisesti merkittävät rakennus-kohteet on otettu tässä selvityksessä huomioon kulttuuriypäristöohjelma listauksen mukaises-ti.

15 (49)


Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat on inventoitu Ympäristöministeriön sa-mannimisessä julkaisussa vuonna 2007 (Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat, Suomen ympäristö 14 / 2007). Vaalassa Oulujärven pohjoispuolen alue sijoittuu osittain yhdel-le maan tärkeimmistä drumliinikentistä, Oulun drumiinikentän alueelle. Osittain samalle alu-eelle ja Kaivannon alueen kautta Manamansaloon ulottuu puolestaan merkittävä Puolanka-Vaalan kumpumoreenialue. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=67895, http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=68354&lan=fi)

Vaalan perinnemaisemia on kartoitettu oman kulttuuriympäristöohjelman lisäksi julkaisussa Kainuun perinnemaisemat, Alueelliset ympäristöjulkaisut 147, Kainuun ympäristökeskus 2000. (Lähde: http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/KainuunELY/Ajankohtaista/Julkaisut/ee/Sivut/Kainuunperinnemaisemat.aspx)

Inventointia on täydennetty. Kainuun perinnemaisemakartoituksen täydentäminen 2002-2003, Kainuuun ympäristökeskuksen moniste 15. (Lähde: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=46175)

Vaalan alueella on runsaasti muinaisjäännöksiä. Ajantasaisin tieto niistä löytyy Museoviraston ylläpitämästä Kulttuuriympäristön rekisteriportaalista. Vaalassa on yhteensä 89 eri-ikäistä muinaisjäännöskohdetta (listattu liitteessä 15). (Lähde: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx)

Lisäksi on laadittu seuraavia selvityksiä: Tasoristeysten poistaminen rataosalta Oulu – Kajaani, Ratahallintokeskus 1996 ja Liikenneturvallisuusselvitys, Tiehallinto 2002.

Vaalan kunnan rakennusjärjestys on vuodelta 2001.

2.4 Pohjakartta

Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen vektorimuotoista maastotieto-kantaa.

16 (49)


3 TUULIVOIMASELVITYKSEN VAIHEET

3.1 Selvityksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Vaalan kunnanvaltuusto on tehnyt kaavanlaatimispäätöksen ympäristölautakunnan ja edelleen kunnanhallituksen esityksestä 19.6.2012 § 29. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu osallis-tumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilleasettamisen yhteydessä 18.12.2012 (30.10.2012, khall 312 §). Tämä selvitys käynnistyi kaavatyön ensimmäisenä vaiheena vuoden 2012 lopulla.

3.2 Selvityksen vaiheet

Kaavan laatimisesta on neuvoteltu Kainuun ELY-keskuksen kanssa ensimmäisen kerran 14.6.2012. Kunnan ja konsultin kesken neuvotteluja jatkettiin syksyn 2012 aikana. Työpalavere-ja pidettiin tiiviisti alkuvuoden 2013 aikana.

Ensin kerättiin lähdetiedot ja laaditiin niitä kuvaavat teemakartat (selvityksen liitteenä, liitteet 1-11). Ne asetettiin nähtäville kunnan kotisivuille. Seuraavaksi koottiin yhteen alueet, joiden ei katsottu soveltuvan tuulivoimarakentamiseen ja pohdittiin niiden tarvitsemia suojaetäisyyksiä (bufferit).

Suoja-alueiden ulkopuolelle jääneet alueet katsottiin soveltuviksi tuulivoimarakentamiselle. Niiden luokittelemiseksi laadittiin alueiden jako luokkiin I-III (I-luokka kuvaa parhaiten tuuli-voimaan soveltuvaa aluetta, kun kriteereinä ovat mm. etäisyys 110 kV:n tai 220 kV:n voimalin-jasta ja alueella oleva tiestö).

Tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita kuvattiin tarkemmin kohdekorteissa (ks. liite), joissa otettiin huomioon mm. maaperä, maastonmuodot, tuulisuus, kaavallinen tilanne sekä muita puoltavia tai epääviä syitä, jotka alueen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon.

Samaan aikaan laadittiin esimerkinomaisia näkyvyysanalyysejä kolmesta mahdollisesta tuuli-voimaan soveltuvasta alueesta.

Selvityksen loppuvaiheessa, huhtikuussa 2013, pidettiin toinen viranomaisneuvottelu, jossa luonnosaineisto esiteltiin viranomaisille. Viranomaisneuvottelussa ei saatu selvyyttä luontosel-vutysten tasovaatimuksista ja aihesta pidettiin kolmas viranomaisneuvotteu tiiviillä aikataululla toukokuussa 2013. Selvitysaineisto asetettiin nähtäville Vaalan kunnan kotisivuille ja sitä esitel-tiin osallisille yleisötilaisuudessa 15.6.2013.

Toisen vaiheen, eli tuulivoimavaihekaavan, valmistelua varten laadittiin alustava arvio kullakin I- ja II-luokkaan kuuluvalla kohdealueella tarvittavista luontoselvityksistä. Tässä vaiheessa mu-kana olivat AIRIX Ympäristö Oy:n luontoselvityksistä vastaavat. Tuulivoimayleiskaavan vaatimat luonto- ja maisemaselvitykset laaditaan kesällä 2013.

17 (49)


4 SELVITYKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET

4.1 Taustaa

Vaalan sijainti tuuliolosuhteiltaan otollisen Oulujärven alueella sekä teknologian kehittymi-seen liittyvä tuulivoiman entistä parempi hyödynnettävyys (aiempaa suuremmat napakorkeu-det, pitemmät lavat ja tehokkaammat tuuliturbiiniratkaisut) mahdollistavat selvitysten perus-teella kannattavan tuulivoimarakentamisen myös Vaalan kunnan alueella. Vaalan kunnan alue ei ole noussut muissa selvityksissä tuulivoiman kannalta erityisen potentiaaliseksi alueeksi. Kui-tenkin Oulujärven ympäristön tuuliolosuhteet ovat sellaiset, että kuntaan muodostuu potenti-aalisia aluekokonaisuuksia tuulivoimarakentamisen kannalta. Koko kunnan kattavaa tarkaste-lua ei ole aiemmin tehty. Tuulivoimarakentamisen voi nähdä myös yhtenä keskeisenä alueelli-sena kehittämistoimena kunnassa.

Ympäristöministeriö on myöntänyt 3.4.2012 tekemällään päätöksellä harkinnanvaraista tukea kaavan laatimiseeen siltä osin kun sillä nimenomaisesti ohjataan tuulivoimarakentamista.

4.2 Tavoitteet

Tarkoituksena on selvittää tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet. Selvitystä on tarkoitus hyödyntää seuraavassa vaiheessa, jolloin yleiskaavallisen tarkastelun keinoin määritellään koko kunnan tuulivoimarakentamiseen soveltuvat tuulivoimapuistoaluekokonaisuudet niin, että mahdollistetaan vaiheittainen tuulivoimarakentaminen kunnan alueella.

Selvityksessä osoitetaan toisaalta tuulivoimarakentamiseen soveltuvat ja hyödynnettävät alu-eet Vaalan kunnan alueella, toisaalta siinä osoitetaan myös alueita, joille tuulivoimarakenta-mista ei syystä tai toisesta haluta ohjata.

Vesialueet jätetään tämän tarkastelun ulkopuolelle, eikä niille ole tarkoitus ensisijaisesti osoit-taa tuulivoimaa.

Lähtökohtaisesti myös Rokuan kansallispuisto / Natura-alue ja sen välitön ympäristö halutaan säilyttää nykyisellään omaleimaisena geologisesti ja maisemallisesti ainutlaatuisena luonto- ja matkailukohteena, eikä sitä osoiteta tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi.

4.3 Maakuntakaavan tavoitteet

Maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoimarakentamisen alueita. Jatkossa Kainuussa on tar-koitus tarkastella tuulivoimarakentamisen alueita joko maakuntakaavan tarkistamisen yhtey-dessä tai erillisellä vaihekaavalla.

4.4 Kunnan tavoitteet

Tuulivoimaselvityksellä on tarkoitus mahdollistaa ja tukea tuulivoimarakentamista Vaalan kun-nan alueella. Kunnassa on energiantuotannosta pitkät perinteet vesivoimantuotannon osalta kahden voimalaitoksen myötä. Tuulivoima ekologisena energiatuotannon muotona jatkaa näi-tä perinteitä.

Tuulivoimarakentamisella on kunnalle myös taloudellista merkitystä kiinteistöverotuottojen ja työllistävän vaikutuksen muodossa.

18 (49)


5 SUUNNITTELUPROSESSI

Vaalan tuulivoimaselvitys ja tuulivoimayleiskaava –hanke on alustavasti jaettu kolmeen työvai-heeseen. Ensimmäinen vaihe (vaihe 1.) on tuulivoimaselvityksen laatiminen ja se kattaa koko kunnan. Seuraavassa vaiheessa (vaihe 2.) laaditaan koko kunnan vaiheyleiskaava ja kolmannes-sa vaiheessa (vaihe 3.) laaditaan yksittäisiä tuulipuistoja koskevat osayleiskaavat.

Tästä alustavasta työohjelmasta voidaan myös poiketa työn kuluessa. Kunnassa ja konsultilla on oletuksena, että selvitys voi tuoda tullessaan sellaista tietoa, jonka vuoksi hankkeen työoh-jelmaa ja toteutusta muutetaan.

Alla olevassa aikataulussa työn vaiheistusta on osoitettu eri väreillä, jossa sininen kuvaa tämän selvityksen vaihetta, vihreä koko kunnan vaiheyleiskaavaa ja punainen erillisiä tuulipuistojen osayleiskaavoja.

Kuva 4. Alustava aikataulu ja prosessin jakautuminen kolmeen vaiheeseen.

5.1 Suunnitteluprosessi ja vaikutusten arviointi

Tuulivoimaselvityksen 1. vaihe koskee koko kuntaa. Lähtökohtaselvitysten aineisto kootaan en-sivaiheessa koko kunnan alueelta ja tarvittaessa osin kuntarajojen yli.

Suunnittelu käynnistyi lähtö- ja perusselvitysaineiston kokoamisella. Perusselvitysvaiheessa kootaan tiedot alueen luonnon ja maiseman kannalta arvokkaista alueista sekä muista huomi-oitavista kohteista. Myös pysyvä- ja loma-asutus huomioidaan. Tärkeimmät alueet nostetaan esille ja niille määritetään tarvittavat suojavyöhykkeet. Tietojen pohjalta laaditaan selvityskart-ta (edullisuusvyöhykekartta), jossa esitetään tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet (I-III-luokat), tietyin varauksin soveltuvat alueet ja soveltumattomat alueet. Viimeksimainitut raja-taan jatkotarkastelujen ulkopuolelle. Keskeisimpinä kriteereinä ovat asumisen ja loma-asumisen sijainti, luontoarvot sekä teknistaloudelliset tarkastelut.

Suomen tuulinopeuskartastoa (tuuliatlasta) hyödynnetään tuuliolosuhteiden arvioinnin en-simmäisessä vaiheessa. Potentiaalisilta alueilta sekä mahdollisesti muuten lisäselvityksiä vaati-vilta alueilta hankitaan tarkempaa tuulisuustietoa mahdollisten tuulivoimatuotantoon soveltu-vien alueiden kartoittamiseksi.

Teknisten edellytysten osalta arvioidaan mm. nykyisen voimansiirtoverkon sijainti, tiestö ja ar-vio alueen maaperästä. Viranomaisneuvottelussa arvioidaan selvitysten riittävyys ja yksityis-kohtaisempien jatkoselvitysten laajuus ja kohdentaminen.

19 (49)


Vaalan tuulivoimavaihekaava (vaihe 2.) laaditaan koko kunnan alueelle. Tuulivoimavaihekaa-vassa esitetään tuulivoimaloille sopivat alueet ja mahdollisesti alueiden luokitus/toteuttamisen vaiheistus. Osayleiskaavassa ei määritetä muuta maankäyttöä muuten kuin mahdollisten tuuli-voimatuotannon kanssa esiintyvien ristiriitatilanteiden osalta.

Mahdollisille tuulivoimaloiden sijoitusalueille laaditaan kaikki viranomaistahojen edellyttämät selvitykset. Selvityksiä laaditaan ainakin seuraavilta osa-alueilta: kasvillisuus, linnusto ja muu eläimistö, maisema, pohjavesialueet ja muut luonnonvarat sekä tekniset valmiudet ja vaati-mukset.

Vaihtoehtotarkastelun ja vaikutusten arvioinnin perusteella rajataan alueet jatkosuunnitteluun ja käynnistetään vaihekaavaa tarkentavien osayleiskaavojen laatiminen. Mahdollisten lisäselvi-tysten tarvetta arvioidaan vaiheittain suunnittelun edetessä.

Lopputuloksena on siten koko kunnan käsittävä tuulivoimavaihekaava ja konkreettisille tuuli-voiman rakentamisalueille laadittavat sitä tarkentavat, rakentamisen mahdollistavat osayleis-kaavat (vaihe 3.). Mahdollisten YVA-menettelyjen tarve arvioidaan viimeistään siinä vaiheessa.

Vaikutusten arviointia tehdään suunnittelun edetessä. Lisäksi mahdollisilla tuulivoimala-alueilla tehdään tarkentavia ja lisäselvityksiä esimerkiksi seuraavasti:

tuulisuusmittaukset

muinaisjäännösinventoinnit

yksityiskohtaiset luontoselvitykset

melumallinnukset

välkevaikutukset

maisemavaikutukset (näkemäanalyysit ja kuvasovitteet)

5.2 Vuorovaikutus ja osallistuminen suunnittelussa

Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamat osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen hank-keessa on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on asetettu nähtäville vireille-tulokuulutuksen yhteydessä (30.10.2012, khall 312 §). Suunnittelun etenemisestä tiedotetaan eri vaiheissa lehti-ilmoituksin (Tervareitti, Kaleva), kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet sivuilla.

Tuulivoimaselvityksen suunnitteluaineisto asetetaan suunnittelun edetessä nähtäville kunnan internet-sivuille, sivuja päivitetään suunnitteluvaiheittain kaavan laatimisen ajan.

Kaavan tavoitteita, kaavoitusprosessia ja vuorovaikutusprosessia esitellään kaavoituksen käyn-nistyksen yhteydessä järjestettävässä yleisötilaisuudessa ensimmäisen vaiheen perusselvitys-ten valmistuttua. Toinen yleisötilaisuus järjestetään luonnosten nähtävilläoloaikana.

Kaavan laatimisesta on neuvoteltu Kainuun ELY-keskuksen kanssa 14.6.2012 Vaalan kunnan kehittämiskeskustelun yhteydessä. Kaavahankkeesta järjestettiin viranomaisneuvottelut selvi-tysvaiheessa 30.1.2013, 24.4.2013 ja 16.5.2013.

20 (49)


6 LÄHTÖKOHDAT

Tuulivoimaselvityksen 1. vaiheessa on selvitetty lähtötiedot koko kunnan alueelta. Ne on koot-tu teemakartoiksi omaksi liitteeksi tämän selostuksen loppuun (liitteet 1-11). Tuulivoimaraken-tamista ohjaavista, rajoittavista tai määräävistä tekijöistä huomioidaan mm. maisemaan, luon-toon, kulttuuriympäristöön muuhun maankäyttöön kuten asumiseen, loma-asumiseen, mat-kailuun ja virkistykseen liittyvät seikat.

Kunnallistekniikka eli tie- ja voimalinjaverkosto vaikuttavat analyysiin myös, kun vertaillaan tuulivoimaloiden sijoittumispaikkojen edullisuutta.

Tuulivoimarakentamisessa maiseman, kulttuuriympäristön ja luontoarvojen ym. merkittävien kohteiden rajoittavuus ts. niiden ja tuulivoimaloiden väliin jätettävien puskurivyöhykkeiden laajuus harkitaan tapauskohtaisesti.

6.1 Luonnonympäristö ja maisema

Vaalan seutu paljastui viimeisimmän jääkauden jälkeen jään ja veden alta n. 7000 v eaa. Noin 6 500 eaa oli Vaalasta paljastunut jo Oulujärven ympäristö ja Rokuan alue sekä nykyisen kunnan pohjoiset osat. Harjujen ja muinaisrantojen muodostuminen tapahtui tuolloin. Myös soistuminen alkoi jo tuolloin. Oulujärvi on muotoutunut nykyiselleen maannousun myötä kivikaudella eli noin 1600 eaa. Oulujoki alkoi kehittyä noin 6 300 v. eaa. Joen kasvaessa ja syvetessä leikkautuivat maastoon hiekkaperäiseen maaperään yhä nykyäänkin näkyvissä olevat raviinit. Raviinien muodostuminen päättyi, kun hiekkaa kovempi moreeni maa-aines paljastui. Vaalan kulttuuriympäritöohjelmassa Vaalan maisemia ja luonnonympäristöä kuvataan seuraavasti:

Vaalan maisemia luonnehtii melko selvä juovaisuus: pitkät moreeniharjanteet, moreenikumpujonot ja niiden väliset suopainanteet suuntautuvat luoteesta kaakkoon. Merkittävin harjujakso kulkee kunnan keskiosan poikki. Se ulottuu Ilomantsista Hailuotoon ja siihen kuuluvat Vaalassa Manamansalo, Säräisniemi, Hautakangas, Multimäki ja pääosa Rokuanvaaroja. Manamansaloa ja Rokuanvaaraa luonnehtivat lukuisat supat, joista osaan on muodostunut järviä ja lampia. Manamansalon luoteispuolella on Kuoston harjusaari, jonka laki kohoaa yli 30 metriä Oulujärven pinnan yläpuolelle. Aallokko on kuluttanut Oulujärven paikoin korkeita rantatörmiä esimerkiksi Säräisniemen, Kuoston ja Manamansalon nykyisillä rannoilla.

Maaston tasaisuus ja moreeniaineksen yleisyys aiheuttavat sen, etteivät joet ole saaneet aikaan merkittäviä laaksomuodostelmia Vaalassa. Poikkeuksena on Oulujoki. Ennen jääkautta muodostuneeseen laaksoon on kasautunut paksulti hiekkaa, johon Oulujoen vesien oli helppo leikata uomansa.

Vaalan kunta kuuluu maamme soisimpiin alueisiin. Länsiosassa kaksi kolmasosaa ja itäosassa puolet maa-alasta on suota. Pääosa näistä matalista soista on ojitettu ja huomattava osa muutettu pelloiksi, varsinkin Rokuanvaaran eteläpuolella. Vaalan merkittävimpiä luonnontilaisia soita ovat Rumalan-Kuvajan suoalue Vaalan eteläosassa sekä Sarvisuon-Jerusaleminsuon-Potkunsuon alue kunnan pohjoisosassa. Merkittävä on myös Tolkansuo, joka on pääosin Utajärven puolella.

Suurin osa Vaalan alueesta kuuluu Oulujärven vesistöön. Vaalan läntisimmät osat kuuluvat Siikajoen ja Tyrnävänjoen vesistöalueisiin. Järvien ja jokien ohella kunnan alueella on runsaasti metsälampia. Oulujärvi on noin 900 km2 laaja suuriulappainen järvi. Rannat ovat osin kivikkoisia, osin pitkiä hiekkarantoja. Noin 75 kilometriä pitkän Oulujärven jakaa kahtia kunnan alueeseen kuuluva suuri, luonnonkaunis Manamansalon saari. Ihminen on muuttanut Oulujärven tilaa selvästi viime vuosikymmenien aikana. Vuodesta 1951 sitä on

21 (49)


säännöstelty voímatalouden tarpeisiin. Oulujoen voimalat ovat muuttaneet Oulujoen luonteen täysin. Luonnontilassa tunnusomaiset koskialueet ovat muuttuneet järvimäisiksi, hitaasti virtaaviksi suvannoiksi. Voiınalaitokset ovat katkaisseet yhteyden mereen ja samalla estäneet arvokalan nousun Oulujärveen. Lisäksi veden laatua ovat heikentäneet asututuskeskusten ja puunjalostusteollisuuden päästöt sekä metsä- ja suo-ojitukset.

Vaalan kasvillisuus on yleisvaikutelmaltaan karua. Runsasravinteisia, valtakunnallisia kasviharvinaisuuksia houkuttelevia kasvikeitaita ei kunnasta löydy. Mänty on vaalalaisen metsän valtapuu. Kuusikoita löytyy eniten Oulujokivarresta ja Oulujärven pohjoisrannalta Jaalangasta ja Liminpurolta. Laajoilla suoalueilla kuusi on vallannut kauas näkyvinä nauhakasvustoina purojen- ja jokien varret. Karuinta metsätyyppiä, jäkäläkangasta, esiintyy jääkauden lopulla kasaantuneilla hiekkasärkillä ja -harjuilla, joissa humuskerros on äärimmäisen ohut. Lehtoalueita esiintyy vähän. Ihmisen toiminta on aiheuttanut monia muutoksia luonnonkasvistolle. Oulujoen ja Oulujärven rannoilla on luonnontila muuttunut säännöstelyn takia. Säännöstely haittaa vesikasveja, mutta pahiten siitä on kärsinyt vesirajan kasvisto. Suurin, rantamaisemassakin näkyvä muutos lienee tapahtunut Painuanlahdella, jonka ennen paljaat, alavat rantahietikot ovat nopeasti muuttuneet leveäksi saraniittyvyöhykkeeksi. Muutoksia kasvillisuuteen ovat aiheuttaneet myös asutus, viljely ja kulkuväylien rakentaminen.

6.1.1 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet

Vaalassa on kaksi maakuntakaavatason selvityk-sissä määritettyä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluetta, 1. Polvijärvi (uhanalaisuus sammal) ja 2. Nimisjärvi (uhanlai-suus: lintujärvi). Alueiden likimääräinen sijainti on esitetty oheisella kartalla (karttaote Kainuun maakuntakaava 2020).

Yleiskaavoissa on osoitettu lisäksi useita luon-non monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita ja alueita ns. luo -alueina. Nämä luo-kohteet on käyty kaavoittain läpi kohdekorteis-sa.

Kuva 5. Maakuntakaavassa merkittäviksi määritetyt luontokohteet.

6.1.2 Perinnemaisemat

Vaalassa on yksi valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde, Väätäjänniemi - Neulanie-mi. Oulujärven pohjoisrannalla sijaitsevalla Väätäjänniemellä on ollut asutusta jo 1600-luvulta lähtien. Neulaniemi on perinteinen usean tilan yhteinen laidunalue.

Maakunnallisesti merkittäviä perinemaisemakohteita on seitsemän ja paikallisesti merkittäviä yhdeksän. Kohteiden yleispiirteinen sijainti ja kohdeluettelo on esitetty erillisellä liitteellä (Teemakartat, Liite 9.). Yksityiskohtaiset kohdekuvaukset ja sijaintitiedot löytyvät Kainuun ym-päristökeskuksen tekemistä perinnemaisemainventoinneista (Kainuun perinnemaisemat 2000 ja Kainuun perinnemaisemakartoituksen täydentäminen 2002-2003). Alla olevassa karttaot-teessa näkyy 1a ja 1b:nä merkitty valtakunnallinen kohde (Neulaniemi).

22 (49)


Kuva 6. Ote teemakarttojen liitteestä 9. Perinnemaisemkohteet on merkitty punaisilla pallomerkinnöillä ja kohteen numerol-la.

6.1.3 Luonnonsuojeluohjelma-alueet, kansallispuistot ja valtakunnalliset maisema- ja retkeilyalueet

Luonnonympäristön osalta lähtötietoihin on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineiston (Oiva / Hertta 5.2) aineistot seuraavasti:

Lintuvesien suojeluohjelman alueet

Rantojensuojeluohjelman alueet

Soidensuojeluohjelman alueet

Harjujensuojeluohjelman alueet

Lehtojensuojeluohjelman alueet

Luonnonsuojeluohjelmat on koottu teemakartalle, liitteeseen 7. Niiden lisäksi kartalla ovat ar-vokkaat maisemakokonaisuudet, Oulujärven retkeilyalye sekä Rokuan kansallispuisto.

Kuva 7. Ote teemakarttojen liitteestä 7.

23 (49)


Vaalassa sijaitsee tärkeät Oulujärven retkeilyalue ja Rokuan kansallispuisto. Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia luonnosta. Rokuan kansallispuistoa leimaa jääkauden muovaama kumpuileva harjumaasto. Kansallispuisto kuuluu osana laajempaan Rokua Geo-park-alueeseen, joka on osa kansainvälistä UNESCOn suojeluksessa olevaa geopark-verkostoa. Rokuanvaara on hiekasta muodostunut harju, jonka karuissa kangasmetsissä maata peittää jä-kälikkö. Alueella on mm. kirkasvetisiä järviä, jääkauden synnyttämiä suppia ja Itämeren varhai-sempien vaiheiden muinaisia rantavalleja. Vaaran etelälaidalla sijaitsevan Rokuan kansallis-puiston metsät ovat luonnontilaisia vanhoja männiköitä. Alue on maamme pohjoisimpia harvi-naisen ja uhanalaisen harjulajiston esiintymispaikkoja.

Oulujärven retkeilyalue on Suomen ainoa valtion retkeilyalue, joka sijaitsee sisävesillä. Myös Oulujärven retkeilyalue kuuluu kokonaisuudessaan laajempaan Rokua Geopark-alueeseen, jo-ka on osa kansainvälistä UNESCOn suojeluksessa olevaa geopark-verkostoa.

Vaalan Säräisniemi ja Manamansalo ovat valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Valta-kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi on Kainuun osalta käynnissä, myös sii-hen liittyvä aineisto huomioidaan sitä mukaa, kun se valmistuu.

6.1.4 Natura-alueet ja muut suojelualueet

Vaalassa sijaitsevat Natura 2000 ohjelman-alueet ja VPD Natura-alueet (Rokua) on koottu omaksi teemakartakseen muiden luonnonsuojelualueiden kanssa, ks. teemakarrtojen liite 6. Natura-alueisiin sisältyy useisiin eri luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Natura-alueista lintuperusteiset suojelualueet vaikuttavat selkeimmin tuulivoimaloiden sijoittumiseen.

Suojeluohjelmiin sisältyvien suojelualueiden lisäksi kunnan alueeella on yksityisten toimesta vapaaehtoisesti perustettuja suojelualueita, esimerkkinä Kalikan kiviluodon lintujensuojelu-alue. Luodolla on maihinnousu kielletty lintujen pesimäkaudella.

Kuva 8. Ote liitekartasta 6, johon on merkitty eri suojelualueet.

24 (49)


Vaalassa sijaitsee linnuston kannalta kansainvälisesti tärkeitä IBA-alueita (Important Bird Areas) sekä kansallisesti tärkeitä FINIBA-alueita (Finnish Important Bird Areas) seuraavasti:

IBA-alueet:

Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet

FINIBA-alueet:

Nimisjärvi

Painuanlahti

Oulujärven lintusaaret

Oulujärven länsipuolen suot

Utajärven-Vaalan rajasuot

Lisäksi selvitystä tehtäessä on ollut tieto Vaalassa sijaitsevista uhanalaisista luontokohteista. Näitä tietoja ei saa julkaista, joten kohteita ei näytetä liitekartoilla.

6.1.5 Arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat sekä moreenimuodostumat

Vaalan arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat painottuvat Rokuan alueelle ja Manamansaloon. Llisäksi taajaman tuntumassa on vähäisempiä muodostelmia VT 22:n ja Puolangantien lähei-syydessä. Myös kunnan pohjoisosassa kunnanrajaa sivua pienehkö moreenimuodostuma-alue.

Kuva 9. Ote teemakartasta, liite 4.

25 (49)


6.1.6 Pohjavesialueet

Vaalassa on 10 pohjavesialuetta. Vedenottamoita on neljä ja ne sijoittuvat Rokuanjärvelle, Neittävään, taajaman tuntumaan VT 22:n itäpuolelle ja Manamansaloon. Laajimmat pohja-vesialuekokonaisuudet sijoittuvat Rokuan-Säräisniemen harjujaksolle ja Manamansaloon.


26 (49)


6.2 Yhdyskuntatekniset rakenteet, laitteet ja verkostot sekä tiestö

Suunnittelun kannalta keskeiset yhdyskuntatekniset rakenteet ja laitteet on esitetty liitekartal-la (ks. teemakarttojen liite 3.) selityksineen. Kartalta käy ilmi mm. suurjännitevoimalinjojen (110, 220, 400 kW), olevien voimalaitosten ja muuntoasemien sekä linkkimastojen sijainti. Jyl-hämän ja Nuojuan voimalaitokset sijoittuvat Oulujokivarteen taajamasta alajuoksulle n. 3:n ja 7:n kilometrin etäisyyksille.

Voimalinjojen osalta tuulivoimaloiden sijoittamismahdollisuudesta on keskusteltu Fingridin kanssa. Kantaverkon kapasiteetti on rajallinen, ja oletuksena on, että useiden vireillä olevien hankkeiden toteutus edellyttää verkon parannustoimia. Tämä saattaa rajoittaa toteutuvien tuulipuistojen määrää sekä viivästyttää hankkeiden aikatauluja.

Liikenneverkko tieluokituksineen on esitetty erillisellä kartalla. Merkittävimmät liikenneyhtey-det ovat n. 2 km etäisyydellä varsinaisen taajaman ulkopuolella kulkeva Valtatie 22 ja taajaman läpi kulkeva itä-länsisuuntainen Oulu – Kontiomäki rautatie. Kunnan alueella on kattava kelkka-reittiverkosto. Ulkoilureitistöjen ja latuverkon painopisteet ovat taajamassa, Manamansalossa ja Rokualla.


27 (49)


6.3 Asuminen

Asuminen Vaalassa keskittyy taajamaan ja Oulujärven rannoille, minkä lisäksi on jonkin verran kyläasutusta (Nuojua, Järvikylä) ja tienvarsille sijoittuvaa haja-asutusta. Loma-asutus on keskit-tynyt vesistöjen rannoille, valtaosa loma-asutuksesta sijoittuu Oulujärven rannoille. Oman ko-konaisuutensa muodostaa Manamansalo, jossa on sekä pysyvää asutusta että loma-asutusta. Vaalan asukasluku on n. 3400, mutta väkiluku lähes tuplaantuu ajoittain kesäkaudella. Tilasto-keskusken virallinen väestöennuste on laskeva.

Asumisen ja loma-asutuksen sijainti on esitetty erillisellä liitekartalla (Teemakartta, liite 1), jos-ta on ote alla. Siinä pysyvä asuminen on osoitettu punaisella ja loma-asuminen vihreällä. ”Taa-jamamaiset” alueet on osoitettu vaalean ruskealla. Asumisen suojaksi tarvittavaa puskuria on pohdittu selvityksen alkuvaiheessa. Siitä on laadittu erilaisia malleja mm. 500 m, 800 m ja 1000 m rajauksilla. Näistä on valittu 1 km:n suojavyöhyke, joka on liitteenä 1A (1000 metrin suoja-vyöhykkeenä osoitettu asumisen sijoittuminen).

Kuva 12. Asutuksen sijoittuminen Vaalassa.

6.4 Palvelut ja elinkeinot

Taajaman alueelta löytyvät julkisina palveluina kunnanvirasto, terveyskeskus, päiväkoti, van-husten palvelutalot, koulut (yhteinäiskoulu, lukio), kirjasto ja Kainuun pelastuslaitoksen palo-asema sekä poliisin palvelupiste. Yksityiset kaupalliset palvelut sijoittuvat lähinnä taajaman pääraitin Vaalantien varteen.

Vaalan kunnan suurimmat työllistäjät kunnan lisäksi ovat Pelson vankila ja VB-Betoni, joihin on sijoittunut yli 80 % työpaikoista. Kunnan työpaikkaomavaraisuus on n. 70-80 %. Työssä olevas-ta työvoimasta 66 % on palvelualalla, 17 % työskentelee alkutuotannossa ja 13 % jalostuksen alalla.

28 (49)


Vaalassa käydään töissä Utajärveltä, Kajaanista, Oulusta, Muhokselta ja Kestilästä (viisi merkit-tävintä). Vaalalaiset vastaavasti työskentelevät kotikuntansa ulkopuolella Oulussa, Utajärvellä, Muhoksella, Kajaanissa ja Kestilässä (viisi merkittävintä).

Taajamassa sijaitsevat kuntakeskuksen urheilukentät (tenniskentät, jääkiekkokaukalot, yleisur-heilukenttä, pesäpallokenttä/luistelurata) ja Sahanrannan yleinen uimaranta. Uimarannan yh-teydessä on eri toimintoja kokoava tapahtuma- ja virkistysalue. Taaajamassa on viisi venesa-tamaa, lisäksi Oulujärven rannoilla Vaalan alueella on noin kymmenen venesatamaa.

Matkailupalvelualueita sijoittuu yksittäisten erillisten kohteiden lisäksi Manamansaloon ja Sä-räisniemeen. Vaalassa on kolme leirintäaluetta, joista kaksi Manamansalossa, lisäksi yksi asun-tovaunu- ja –autoleirintäalue Säräisniemen Ruununtörmän matkailupalvelualueella.

Virkistyksen-, vapaa-ajan ja matkailun kohteet ja palvelut on esitetty liitekartalla 8A, josta ote on alla.

Kuva 13. Ote teemakartasta, liite 8A.

6.5 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja alueet

Vaalan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on pääosin inventoitu vuonna 1997. Inven-tointitietojen pohjalta Vaalan kuntaan on laadittu kultturiympäristöohjelma vuonna 2002.

Valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita tai alueita Vaalassa on kahdeksan:


Säräisniemen kylä

Manamansalon kulttuurimaisema saaren pohjoisosassa

Lamminahon rakennusryhmä (rakennusuojelukohde) Niskankylässä

Jylhämän voimalaitos ja Oulujoki Oy:n ulkomuseo

Nuojuan voimalaitos

Uittokanava Painuanlahdelta Neittävänjokeen

Vanha Oulu – Kajaani –tie, sisältäen Keisarintien

Arne Ervin suunnittelemat Nuojuan ja Jylhämän voimalaitosalueet ovat myös valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY).

Maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita tai alueita Vaalassa on 16:

Ahmala

Haataja–Mankinen asuinrakennus, Neittävä

29 (49)


Hovilan–Yrjölän tuulimylly, Manamansalo

Kankarin koulu

Manamansalon muistomerkkikirkko

Nahkasalmi–Tuomaalan pihapiiri

Pelson varavankilan alue

Saharannan huvila

Salmelan pihapiiri

Säräisniemen kirkko ja tapuli

Säräisniemen vanha kunnantalo

Säräisniemen vanhainkoti

Talviaissaaren kauppa

Vaalan kunnantalo

Veneheiton kirkko

Ylisuvannon kyläalue

Kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden sijainti on esitetty erillisellä liitekartalla (ks. teemakartat, liite 8).


30 (49)


Maakunnalliset ja paikalliset kohteet sijoittuvat pääasiassa muun asutuksen lomaan. Paikalli-sesti merkittäviä kohteita ei ole esitetty selvityskartoilla, koska niiden merkitys tuulivoiman kannalta käy ilmi osana olevaa asutusrakennetta.

6.6 Muinaisjäännökset

Vaalan alueella on museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan n. 90 luetteloitua mui-naismuistokohdetta. Valtakunnallisesti merkittäviä kohteita ovat Lapinsalmen lapinpato, Ma-namansalon Martinkannan pyyntikuoppakohde, Vanha hautausmaa ja Muinaiskirkon kivikauti-nen asuinpaikka sekä Nimisjärven esihistorialliset asuinpaikat.

Maakunnallisia kohteita on viisi: Kiviojankankaan pyyntikuoppajärjestelmä, Myllyrannan rauta-ruukki, Järvikylän asuinpaikka-alue, Askolankankaan pyyntikuoppajärjestelmä ja kivikautinen asuinpaikka sekä Siikajoen uittokanava.

Suurin osa kohteista on luokiteltu asuinpaikoiksi, lisäksi on mm. yksittäisten esineiden löytö-paikkoja, pyyntikuoppakohteita, muita maa- tai kivirakenteita sekä erilaisia työ- ja valmistus-paikoiksi luettelotuja kohteita. 75:stä pyyntikuopasta koostuva Manamansalon pyyntikuoppa-ketju on Suumen suurimpia pyyntikuoppakohteita.

Luetteloitujen muinaismuistokohteiden sijainti on esitetty teemakarttojen liitekartalla 10. Kohteista valtaosa sijoittuu veistöjen rannoille, runsaimmat esiintymäalueet ovat Nimisjärven ja Järvikylän alueet. Nimisjärven alue on osoitettu merkittäväksi löytöjen runsauden vuoksi, ja sille on jo teemakartassa merkitty suojavyöhyke (keltaisella). Yksityiskohtaiset kuvaukset ja tarkempi sijainti kartalla käyvät ilmi museoviraston rekisteriportaalista internetosoitteesta http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx.


http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx

31 (49)


6.7 Geologiset luonnonvarat ja -arvot

Vaalan alueelle ei juurikaan sijoitu merkittäviä moreeni- eikä kallioesiintymiä. Vaalassa ei ole toimivia kaivoksia eikä kaivostoimintaan tarkoitettuja alueita (Tukes, kaivosrekisteri 30.6.2011). Maakuntakaavan selvitysten perusteella Vaalan alueelle ei myöskään sijoitu kai-vannaisteollisuuden kannalta merkittäviä kaivoskivennäisten vyöhykkeitä eikä esiintymiä.

Arvokkaita harjualueita kunnan alueella on viisi, uusia merkittäviä maa-ainestenottoon sovel-tuvia alueita ei kunnan alueella ole (maakuntakaavan selvitykset).


32 (49)


Ympäristöministeriön julkaisussa ”Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat” (SY 14 / 2007) mainitaan Vaalan osalta yksi kohde, Kaivannon–Rusilanlahden ns. reunamoreeniparvi (MOR-Y12-035).

Kuva 17. Otteet teemakartasta, liite 4.

6.8 Maanomistus

Vaalan kunta omistaa suurimman osan Vaalan taajaman alueesta sekä loma-asuntoalueisiin liittyviä alueita. Kunnan omistamia alueita on lisäksi yksittäisinä metsäpalstoina eri puolilla kuntaa.

Valtion lisäksi merkittävä maanomistaja on UPM Kymmene Oyj, jolla on maa-alueita eri puolilla kuntaa. Muita keskeisiä maanomistajia on vesivoimaan perustuvaan sähköntuotantoon liittyen Fortum Power and Heat Oy.

6.9 Erityisalueet

6.9.1 Turvetuotantoalueet

Oheinen kartta esittää turvetuotantoalueiden lukumäärän ja sijoittumisen Vaalan kunnassa ja sen rajan välittömässä läheisyydessä. Nykyisin käytössä olevien turvetuotantoalueiden turve-tuotantoaluevaraus on hieman vajaat 3000 ha.

Alla on ote teemakarttojen liitteestä 11.


33 (49)


7 TUULIVOIMASELVITYS

Tässä kappaleessa kerrotaan Vaalan tuulivoimaselvityksen toteuttamisesta sekä verrataan sitä muihin tuulivomiaselvityksiin sekä niissä käytettyihin kriteereihin.

Tuulivoimaselvitys käsittelee koko kunnan aluetta tasapuolisesti, yleisesti saatavilla olevien lähtötietojen pohjalta. Selvityksen jälkeen laadittavissa koko kuntaa koskevassa tuulivoi-mayleiskaavassa ja sitä mahdollisesti tarkentavissa osayleiskaavoissa tehdään tarkentavia selvi-tyksiä, joiden pohjalta tuulivoimaan soveltuvia alueita rajataan tarkemmin ja mahdollisesti uu-delleen. Tarkemmat selvitykset määrittelevät suojaetäisyydetkin yhä tarkemmin, jolloin etäi-syydet voivat kasvaa tai pienentyä tässä esitetystä.

7.1 Suojavyöhykkeiden määrittely (bufferointi)

Vaalan tuulivoimaselvityksen alussa etsittiin kunnasta alueet, joille tuulivoimaa ei voida sijoit-taa. Kunnassa on runsaasti asutusta taajamissa sekä haja-asutuksena ja loma-asutusta, suojel-tavia arvokkaita alueita ja kohteita sekä maisemallisesti merkittäviä alueita, joten reunaehtoja tuulivoimaloiden sijoittamiselle on paljon. Lähtökohtana pidettiin myös sitä, että vesialueille ei osoiteta tuulivoimarakentamista.

Tässä selvityksessä seuraavat kohteet on arvotettu sellaisiksi alueiksi, joihin tuulivoimaa ei voi sijoittaa (vrt. Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012, Ympä-ristöministeriö):

asumisen alueet (sekä pysyvä että loma-asuminen, myös yksittäiset talot)

suojelualueet:

o valtion mailla olevat suojelualueet

o yksityisten mailla olevat suojelualueet

o Natura 2000-verkoston alueet

o linnustoalueet (FINIBA ja IBA) sekä uhanalaisten lajien pesimäalueet

o luonnonsuojeluohjelmien alueet

o arvokkaat moreenimuodostumat

o yksittäiset luontokohteet

maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet:

o valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY

o valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset alueet

o perinnemaisemat

o maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat alueet

o muinaisjäännöskohteet aluekokonaisuuksina

virkistysalueet ja –kohteet:

o Oulujärven retkeilyalue

o Rokuan kansallispuisto

o maakuntakaavan mukaiset kohteet

lentokenttä

34 (49)


Alueet, joille tuulivoimaa ei osoiteta on koottu kartalle (ilman suojavyöhykkeitä), ks. seuraava sivu. Uhanalaisten lajien esiintymiä ei näytetä kartalla.

Kuva 19. Ei -alueiden yhteenveto.

Lisäksi lähtötietoaineistossa on huomioitu muitakin arvokkaita alueita, joille tuulivoimaloiden rakentamista tulee harkita tai joilla rakentaminen tulee tehdä tiettyjen periaatteiden mukai-sesti. Näitä ovat:

35 (49)


pohjavesialueet (pilaamiskielto, toimintojen sijoittaminen ja rakentaminen on tehtävä tarkoin harkiten)

tuuli- ja rantakerrostumat (merkittäviä alueita, joille maaperän ja maisemien kannalta rakentaminen on tehtävä harkiten)

muinaisjäännöskohteet, jotka ovat yksittäisiä (kajoamiskielto, mutta koskee vain koh-detta, ei ympäristöä)

turvetuotantoalueet, jotka voivat turpeen oton jälkeen olla hyviä sijoituspaikkoja avoimuutensa (tuulisuuden) suhteen

kunnan muut virkistys- ja retkeilykohteet ja -reitit

Näille arvotetuille alueille ja kohteille on määritetty suojavyöhykkeitä, joiden avulla alueiden arvot on tarkoitus suojata niin, että mahdollinen tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaikuta alueiden merkittävyyteen. Suojavyöhykkeiden määrittely ja niiden luominen cad-ohjelmilla (bufferointi) vaikuttaa vapaiksi (ts. tuulivoimarakentamiselle soveltuviksi) jäävien alueiden määrään ja kokoon.

Utajärvellä sijaitsee säätutka, jonne matkaa Vaalan kunnan rajalta on yli 20 kilometriä. Tämän vuoksi tässä selvityksessä ei ole määritetty suojavyöhykettä tutkalle (Ilmatieteenlaitoksen oh-jeistuksen mukaan tuulivoimaloita ei tule rakentaa viiden kilometrin etäisyydelle säätutkista ja tuulivoimaloiden vaikutukset tulee huomioida 20 kilometrin etäisyydelle saakka, Klap 2012 mukaan).

7.2 Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys

Selvitys on tullut ajankohtaiseksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksen myötä. Uudistetuissa tavoitteissa ohjeistetaan, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet koko maata koskien (aiemmissa tavoitteissa ohjeistus koski ainoastaan rannikko- ja tunturialueita). Sisä-Suomen selvityksessä oli mukana kuusi maa-kuntaa (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Etelä-Karjala). Tarkas-telussa on huomioitu laajemmat, maakunnallisesti merkittävät alueet. Selvityksessä on lähtö-tietoina hyödynnetty tuuliatlaksen tietoja, maakuntakaavan aluevarauksia, sähköverkkoja, ties-töä ja maastotietoja. Tutkittavista alueista on suljettu pois tuulivoimalle soveltumattomat alu-eet (mm. asutus, elinkeinotoiminnot, lentoturvallisuus, rantavyöhykkeet, vesistöt, luonnon kannalta arvokkaat alueet ja puolustusvoimat huomioitu). Jäljelle jääviä alueita tutkittiin tar-kemmin ja ne pisteytettiin.

Kainuun osalta Vaalaan ei selvityksen perusteella muodostunut yhtään potentiaalista tuulivoi-maloiden aluetta. Tämän vuoksi selvitystä ei ole tarkemmin huomioitu tässä kunnan omassa selvitystyössä.

7.3 Pohjois-Pohjanmaan liiton mallin suojavyöhykkeet

Suojavyöhykkeiden muodostamisessa lähtökohtana oli Pohjois-Pohjanmaan liiton tuulivoima-alueiden selvityksen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys) mukaisista kartoituksista. Tässä vaiheessa on eritelty tuulivoimatuotannon vaikutuksille herkät alueet sekä niiden vaatimat suojaetäisyydet.

Pohjois-Pohjanmaan liiton selvityksessä suoja-alueita on määritetty siten, että on rajattu pois alueet, joilla lait tai säädökset estävät tuulivoiman sijoittamisen (mm. suojelualueet, lentokent-tien suoja-alueet), sijoittamisesta voi aiheutua merkittäviä ympäristövaikutuksia (linnustoalu-eet, asutus), tai käytettävissä oleva aineisto ei ole riittävää esim. vaikutusten arvioimiseksi (Na-tura-alueet, arvokkaat maisema-alueet).

36 (49)


Pohjois-Pohjanmaan liiton selvityksessä on lisäksi huomioitu teknistaloudellisia lähtökohtia (tuulisuus, alueen koko jne.). Tämän jälkeen ns. varovaisuusperiaatteen mukaan aineistolle on määritetty aineistotyypeittäin suojavyöhykkeet eli puskurit aikaisempien kokemuksien, vaiku-tustietojen ja työn alussa tehdyn kyselyn vastausten perusteella. Rajausperusteita on käsitelty liiton valmistelutyöryhmässä.

Rajauksia on tehty siten, että seuraavat alueet puskurivyöhykkeineen on katsottu soveltumat-tomiksi tuulivoimatuotannolle:

Kuva 20. Ote Pohjois-Pohjanmaan ja Keskipohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys. Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Kuva 21. Pohjois-Pohjanmaan ja Keskipohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen tuloksena saadut aluekoko-naisuudet. Pohjois-Pohjanmaan liitto.

37 (49)


7.4 Vaalan mallin suojavyöhykkeet

Vaalan kunnan alueen tuulivoimalle soveltuvien alueiden määrittelyssä päädyttiin keskustelu-jen kautta seuraavien alueiden ja niiden puskurivyöhykkeiden määrittelyyn:

EI-ALUEET, ”Vaalan malli” Puskurin leveys alueen /kohteen ympärillä (m)

Lentokenttä 3 000 (merkitty katkoviivalla)

IBA- ja FINIBA -alueet 1 000

Uhanalaiset lajit, lintujen pesäpaikat 1 000

Natura-alueet, suojeluperuste linnusto 1 000

Yksittäiset luontokohteet, linnustokohteet 1 000

Valtion mailla olevat suojelualueet 1 000

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

1 000

Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset alueet 1 000

Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY):

Lamminaho

Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset


Keisarintie ja Painuan uittokanava

1 000 määritellään tapauskohtai-

sesti (osa)yleiskaavassa 1 000

100

Loma-asutus 1 000

Yksittäiset loma-asunnot taajamien, kylien ja pienkylien ulko-puolella*

1 000

Vakituinen asutus 1 000

Yksittäiset vakituiset asunnot taajamien, kylien ja pienkylien ulkopuolella*

1 000

Natura-alueet, suojeluperuste luontotyypit 500

Uhanalaiset lajit, kasvikohteet määritellään tapauskohtai-sesti (osa)yleiskaavassa

Yksityisten mailla olevat suojelualueet* määritellään tapauskohtai-sesti (osa)yleiskaavassa

Suojeluohjelmien alueet* 250

Virkistysalueet ja -kohteet* määritellään tapauskohtai-sesti (osa)yleiskaavassa

Arvokkaat moreenimuodostumat 100

Muinaisjäännökset määritellään tapauskohtaises-ti (osa)yleiskaavassa

Muinaisjäännösalue, Nimisjärvi* 500

Yllä olevassa taulukossa tähdellä (*) on merkitty kohteita, joiden suojavyöhykkeen mitta poik-keaa mm. Pohjois-Pohjanmaan liiton selvitysten mukaisista suojaetäisyyksistä.

Tuulivoimaselvitys käsittelee koko kunnan aluetta tasapuolisesti, yleisesti saatavilla olevien lähtötietojen pohjalta. Puskurivyöhykkeet ovat tässä tarkastelussa KYLLÄ- ja EI-alueiden väliin jääviä alueita, eli niin sanottuja EHKÄ- alueita (ks. tarkemmin sivu 40). Selvityksen jälkeen laa-dittavissa koko kuntaa koskevassa tuulivoimayleiskaavassa ja sitä mahdollisesti tarkentavissa osayleiskaavoissa tehdään tarkentavia selvityksiä, joiden pohjalta tuulivoimaan soveltuvia alu-eita rajataan tarkemmin ja mahdollisesti uudelleen. Tarkemmat selvitykset määrittelevät suo-jaetäisyydetkin yhä tarkemmin, jolloin etäisyydet voivat kasvaa tai pienentyä tässä esitetys-tä.

38 (49)


Seuraavat alueet on myös huomioitu selvityksessä, mutta niitä ei ole eritelty ja puskuroitu, koska ne jäävät muiden suojeluperusteiden - pääasiassa asumisen suojavyöhykkeiden - sisään:

perinnemaisemat

maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt

paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet

Alueiden rajauksissa ja puskuroinneissa on hyödynnetty jo muualla tehtyjä selvityksiä ja niiden tuloksia sekä työryhmän ja viranomaisten kanssa käytyjä keskusteluja. Seuraavat keskustelut on käyty mm. kunnan edustajien ja konsultin kesken:

lentokentän käyttö tulevaisuudessa ja sen suojavyöhykkeen tarve (lentokentän tilanne ja tulevaisuus tällä hetkellä epäselvä)

maisema-alueiden suojelu, Oulujärven ja Rokuan status

kulttuurihistorialliset arvot (rakennettujen alueiden suojelu ja etäisyys tuulivoimayksi-köistä, esim. voimalaitokset ovat jo olemassa olevia energiantuotantoalueita ja lisäksi ne jäävät asumisen suojavyöhykkeiden sisälle)

asutuksen ja erityisesti loma-asutuksen etäisyys, tuulivoiman häiritsevyys eri alueilla

virkistysalueiden luonne, maisema ja häiriintyvyys tuulivoimasta

muut arvokkaat kohteet (moreenimuodostumat, tuuli- ja rantakerrostumat, pohjave-si). Pohjavesialueista Manamansaloon ja Rokualle on osoitettu luonnosvaiheessa kol-me tuulivoimalle soveltuvaa III-luokan aluetta.

muinaismuistot (on huomioitu vain Nimisjärven alue, joka on katsottu aluekokonai-suudeksi, muut kohteet yksittäisiä tai jäävät muiden suojeluperusteiden sisään, koh-teet tulee huomioida kaavoitus- ja rakentamisvaiheessa)

mahdolliset uudet loma-asuntoalueet

Lopputuloksena puskuroinnille saatiin selvityskartta, jossa näkyvät tuulivoimaa rajoittavien te-kijöiden ulkopuolelle jäävät, lähtökohtaisesti tuulivoimarakentamiselle soveltuvat alueet eli kartan ns. valkoiset alueet. Ei-alueiden ja niiden puskurivyöhykkeiden määrittelyn perusteella Vaalan kunnan alueella on paljon alueita, joihin tuulivoiman rakentaminen olisi mahdollista.

Kuva 22. Alueet, joilla on tuulivoimarakentaisen kannalta joitain rajoitteita, on esitetty vaaleanpunaisella. Valkoisek- si jääville alueille tuulivoimarakentaminen voi lähtökohtaisesti olla mahdollista.

39 (49)


7.5 Vaalan tuulivoimalle soveltuvien alueiden luokittelu, KYLLÄ-alueet

EI-alueiden ja niiden vaatimien tai suositeltavien suojavyöhykkeiden määrittämisen jälkeen valkoiset alueet, eli lähtökohtaisesti tuulivoimarakentamiselle soveltuvat alueet, jaoteltiin alus-tavasti luokkiin I-III.

I-luokka:

alueet, joiden etäisyys 110 ja 220 kV:n voimalinjoille on 0-5 kilometriä

alueella on olevaa tiestöä

alueen maaperän voidaan lähtökohtaisesti katsoa soveltuvan raskaalle rakentamiselle

alueen maanomistusolot ovat suotuisia (maanomistuksen pirstaleisuus on huomioitu)

alueet ovat tarpeeksi suuria, jotta tuulivoiman sijoittaminen mahdollista useammalla voimalalla ja eri sijoittelukuvioilla

tuulisuusolosuhteet suotuisat

II-luokka:

alle 10 kilometriä voimajohdoista sijaitsevat alueet (10 kilometriä on yleisesti katsottu voimalinjaan liittymiselle kannattavuusrajaksi)

alueen tiestö mahdollista toteuttaa olevia teitä pitkin tai niitä jatkamalla

alueen maaperän voidaan lähtökohtaisesti katsoa soveltuvan raskaalle rakentamiselle

alueen maanomistusolot suotuisia (maanomistuksen pirstaleisuus huomioitu)

alueen koko mahdollistaa useamman tuulivoimayksikön rakentamisen

tuulisuusolosuhteet melko suotuisat

III-luokka:

yli 10 kilometriä voimajohdoista sijaitsevat alueet

alueet, joilla ei ole olevaa tieverkostoa

alueet, joille teiden rakentaminen haastavaa

alueet, joiden maaperä asettaa rajoituksia

alueet, joiden maanomistusolot hankalia (esim. maanomistuksen pirstaleisuus)

pienet alueet

tuulisuusolosuhteet melko suotuisat

Tässä tarkastelussa teknistaloudellisista ominaisuuksista tuulisuus on huomiotu, mutta sitä ei ole tässä vaiheessa katsottu määräväksi tekijäksi. Alueelta on käytössä Tuuliatlaksen tiedot, jotka ovat laskennallisia sekä tarkemmat - mutta edelleen laskelmiin perustuvat - Numerola Oy:n tuulisuusanalyysin tiedot. Lisäksi tuulivoimaloiden korkeus ja tekniikka määrittävät sen, millaisissa tuulisuusoloissa tuulivoiman tuottaminen on kannattavaa. Tämän vuoksi tulevat toimijat voivat arvottaa esitettyjä alueita heidän kriteeriensä mukaan.

Alueiden rajaaminen on tehty suurpiirteisesti osoittamalla kaikki mahdollinen tuulivoimaraken-tamiseen soveltuva alue, koska tarkemmassa suunnittelussa alueelle mahdollisesti tulevat toi-mijat rajaavat itse alueen mm. tuulisuusolosuhteiden tarkastelujen kautta.

Näiden luokittelujen pohjalta on löydetty 26 aluetta, joista jokaisesta on tehty ns. kohdekortti (liitteenä). Kohdekorttien tiedoissa on lisäksi huomioitu rajoittavina tai puoltavina tekijöinä seuraavat asiat alueelta ja sen lähistöstä:

alueen yksittäiset luontokohteet

40 (49)


uhanalaiset pesivät päiväpetolinnut

alueen yksittäiset muinaisjäännökset

olevien kaavojen asettamat rajoitteet

virkistysreitit ja -kohteet, muut virkistysarvot alueella

alueiden maisemalliset vaikutukset, erityisesti Oulujärven läheisyyteen sijoittuvilla alu-eilla

alueiden maanomistusolot ja maaperä yleispiirteisesti

tuulisuus; tuulennopeus 100, 120 140 m korkeuksilla, turbulenssin intensiteetti em korkeuksilla, tuuligradientti em. korkeuksilla ja vuosituotantolaskelma 100 m korkeu-della.

alueen tiestön suhde alueen pinta-alaan.

EHKÄ-ALUEET:

ei-alueiden suojavyöhykkeet, joille voidaan myöhemmissä selvityksissä löytää perustei-ta tuulivoimaloiden sijoittamiselle (ei esitetty kartalla, mutta ovat alueita jotka jäävät ei-alueiden ja kyllä-alueiden väliin)

Luokiteltujen KYLLÄ-alueiden ja ehdottomien EI -alueiden väliin jää ns. EHKÄ –alueita. Huomat-tava on, että tuulivoimarakentamiselle soveltumattomat alueet ja niiden suojavyöhykkeet ei-vät perustu mihinkään lakiin, vaan ovat muissa tulivoimaselvityksissä ja tässä työssä määritet-tyjä asiantuntija-arvioita, joten toimijoiden tarkempien tarkastelujen kautta tuulivoimapuisto-jen alueet voivat muokkautua tässä selvityksessä esitetystä. Esimerkiksi yksittäisten rakennus-ten purkaminen tai luontoalueen suojeluperusteiden muutos mahdollistaa aluerajausten tar-kistamisen. Myös tarkemmat selvitykset vaikutuksista voivat tuoda tarkennusta alueiden raja-uksiin.

Kuva 23. Tuulivoimaloiden rakennusvaihe vaatii tilaa (kuvan lähde: Tuulivoimarakentamisen suunnittelu -opas)

41 (49)


7.6 Tuulivoiman vaikutukset

Tuulivoimarakentamiseen liittyy sekä pysyviä pitkäaikaisvaikutuksia että lyhytkestoisia vaiku-tuksia. Maisemavaikutukset painottuvat toiminta-aikaan, muut vaikutukset pääasiassa raken-tamisvaiheeseen ja toiminnan lopettamiseen.

Tuulivoimarakentamisen ympäristövaikutukset:

Painottuvat rakentamisaikaan ja toiminnan lopettamiseen (98% kasvihuonepäästöis-tä): teiden rakentaminen, kuljetukset, pystytys, purkaminen jne.

Maisemavaikutukset: kasvillisuuden raivaaminen / asutuksen läheisyys, arvokkaat mai-sema-alueet

Linnustovaikutukset (törmäyskuolleisuus ja häiriöt lintujen ruokailu- ja lepäämisalueil-le)

Melu- ja varjostusvaikutus (varjon vilkkuminen) n. 1 km säteellä

Muut vaikutukset virkistys- ja suojelualueilla

Vaikutukset/rajoitteet muulle maankäytölle

Tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohtojen ja johtokäytävien vaikutukset

Synergiavaikutuksena on mm. voimalaitosten tarvitse

Documents

VAALAN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 2020 1. vaihe ......VAALAN KUNTA 20.6.2013 VAALAN TUULIVOIMAYLEISKAAVA 2020 1.vaihe: Tuulivoimaselvitys SELOSTUS Vireilletulo 30.10.2012, khall 213 Nähtävilläolo: