4/2013

►KESÄMENOT 2013 ►SCIFI TECHNOBOTHNIA ►KARRI KOIRA & RUUDOLF ►ILMIÖMÄINEN AHVENTIE

3VAASAN YLIOPPILASLEHTI

HYVIÄ UUTISIAVappuhan se sieltä tekee tulojaan, ja kaikilla on kohta kevättä rinnuksilla. Koirankakkojen haistessa onkin hyvä keskittyä asioihin, jotka ovat hyvin. Maa-ilmassa ja Vaasan yliopistossa on useita asioita, jotka ovat hyvin. Ihan oikeasti.

Vaikka periferiaylioppilaskuntien ta-pahtumassa jälleen pöyristeltiin Vaa-san opiskelijaliikuntatarjonnan pie-nuutta, voidaan sanoa, että asian eteen ollaan koko ajan tekemässä jotain. Hal-litus ja edunvalvontasektori ovat olleet aktiivisesti yhteydessä yliopistoon, ja liikuntapalvelut ovat muuttumassa ja muokkautumassa uudestaan. Asias-ta tiedotettaneen, kun siitä tiedetään enemmän. Lisäksi Vaasassa tarjolla ole-vaa liikuntaa luonnehditaan monipuoli-seksi, vaikka opiskelija tällä hetkellä sii-tä joutuukin enemmän maksamaan.

Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan talousasiat eivät ole olleet näin hyvällä tolalla noin seitsemään vuoteen. Edus-tajisto lienee tehnyt hyviä päätöksiä

viime vuosina, eikä hallituksen ja hen-kilökunnan panostakaan sovi vähätel-lä. Uusia bisneksiä suunnittelemaan siis. Ilmoille on heitelty muun muassa talousneuvontapalvelua muille ylioppi-laskunnille. Tuulentuivertamilta raspi-kurkkuisilta konkareilta ne parhaim-mat neuvot tulevat. Lisäksi taannoinen VYY:n käsienpesu opintotukiuudistusta koskevasta yhteiskannanotosta herätti keskustelua siitä, onko ylioppilaskunta-liike jakaantunut kahtia. Kauniisti aina-kin periferiatapaamisessa valssattiin, Vaasa ja Jyväskyläkin käsikynkkää.

Vylkkäri yritti kerätä opiskelijoil-ta huonoja kesätyökokemuksia. Niitä ei tullut kuin yksi, ja tässäkin tarinassa henkilö on menossa myös tänä vuonna töihin samaan paikkaan, koska rehel-linen ja mukava pomo toimi suullisen työsopimuksen mukaisesti. Yritimme kerätä tarinoita myös unelmien kämp-piksistä. Juttu ei onnistunut, mutta vain siksi, että julkisuuteen haluavia haas-tateltavia oli vaikea löytää. Unelmien kämppikset kokivat olevansa joko lii-

an vanhoja (”Eikö kaksistaan asuvat lä-hes kolmikymppiset miehet kämppik-sinä kuulosta jo aika säälittävältä?”), kiireisiä, lomailevia tai muuten kainoja. Onnea siis syksyiseen unelmien kämp-piksen löytämiseen! Ahventiellä vaikut-taisi olevan parhain pöhinä. Tsekkaa myös pesutuvat.

Vaasa alkaa kenties kerätä maineen-sa pirstaleita varteenotettavana festa-rikaupunkina. Rockperryjen ja ranta-rokkien tuhkasta nousseeseen Pienet Festarit Preerialla -tapahtumaan on buukattu oikeasti varteenotettavia esiintyjiä. Kesä 2013 Vaasassa -ryhmä Facebookissa tietää varmasti enemmän siitä, mitä täällä suviaikana tapahtuu.

Risut ja risut -palsta on täyttynyt tä-mänkin lukuvuoden aikana valituksis-ta parkkipaikkojen vähyydestä. Park-kipaikkojen lisääminen kampuksella vaikuttaisi valitettavasti mahdotto-malta. Sen sijaan ratkaisuksi on ihan oikeasti ehdotettu kampusbussia. Kun-nolla suunniteltu reitti ja halpa opiske-lijahinta mahdollistaisi tulevankin pää-

toimittajan erinäiset bussiaktiviteetit.Asiat ovat siis melko hyvin.

Jaana KinnariKirjoittaja on Vaasan ylioppilaslehden

päätoimittaja

Kaivelemme menneitä

VAASAN YLIOPPILASLEHTI 4/03Pari varmaan iskurepliikkiäPå finska:

”Vaihtaisitko mun autoon kesären-kaat?” (Avuton, mutta omistat auton)

”Anna kämppiksellesi yö yksin,tule meille.” (Opiskelijalle)

”Oletko vapaa yöllä kolmen aikaan?” (Kiireiselle)

”Onko nimesi Gillette?Koska You’re the best a man can get.” (Kieli-ihmiselle)

”Olen hävittänyt nalleni, voitko tulla viereen?” (Symppis)

”Auta kodittomia, ota minut.”(Humoristi)

Samma på svenska:

”Låt oss gå hem till mig och göra allt de där jag kommer att berätta för alla vi gjorde i vilket fall som helst.” (Rohkeutta ja huumoria, kelpaa erityi-sesti ruotsalaisen jahti-klubin omista-jalle)

Toimitus:Vaasan ylioppilaslehtiYliopistonranta 5, 65200 Vaasa(Domus Bothnica,Vaasan ylioppilastalo)www.vaasanylioppilaslehti.fiPuh. 044 324 8969toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi

23. huhtikuuta 2013SITOUTUMATON OPISKELIJALEHTITOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN MUOKATA SAAMAANSA MATERIAALIA TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTOMASTA AINEISTOSTA

Facebookissa:facebook.com/vaasanylioppilaslehti

Julkaisija:Vaasan yliopiston ylioppilaskunta

Päätoimittaja: Jaana KinnariTaittaja: Joni SyvänenKansi: Beto Guzmán Abundes

Avustajat tässä numerossa:Emil EloBeto Guzmán Abundes Niina HeikkinenHeli HämäläinenJanina JouppiRaija Koivisto Roman Kushnir

KampusuutisetKampusbussi avuksi parkkipaikkapulaan,Leipiksen uudistuneet käyttösäännöt.

Vaasa liikuttaa monipuolisestiVaasassa voi urheilla opiskelijaliikunnan puutteista huolimatta.

Wappu 2013Tsekkaa oma vappuhoroskooppisi!

Ilmiömäinen AhventieAhventie, tuo suuri opiskelijalarppi.

Vihdoinkin koko kansan herkkuaHaastattelussa Karri Koira ja Ruudolf.

Luova VaasaPunkkarin ja luolamiehen uusi aluevaltaus.

Scifi TechnobothniaTechnobothnialla tehdään siistejä juttuja.

Kesämenot 2013Oletko kesän Vaasassa? Tsekkaa menot.

In EnglishHow’s it going, Degree students?

Mari Lempiäinen Tuomo NyrhiläVille Rintala Eppu Saarela Siiri Salo Santtu Vähämaa

Paikallinen mainosmyynti:RC-Kustannus OyMarkku Räsänen, 044 500 0440rc@rckustannus.fi

Valtakunnallinen mainosmyynti:Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580yolehdet@pirunnyrkki.fi

Painatus: I-Print oy, Seinäjoki

4–6

7

12

8–9

14–15

20–21

10

16–17

22

POIMINNAT

ALUKSI

4 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Suositun Leipätehtaan sauna- ja koko-ustilojen käyttösääntöihin on tulossa syksystä alkaen muutoksia. Ongelmak-si on koettu siivouksen laiminlyöminen. Aiemmin tilat tuli siivota viimeistään ennen tiloista poistumista kello 24:ään mennessä. Vuokraajilta on tullut ilmoi-tuksia edellisten kävijöiden jättämistä sotkuista. Tilannetta pyritään helpotta-maan siten, että tilat voi jatkossa käydä siivoamassa seuraavan päivän aamuna kello 8–12. Jatkossa siivouksen laimin-lyönnistä peritään sakkomaksuja.

Teksti & Kuvat: Jaana Kinnari

Oskari Mäkeläsaksaenglanti, 5. vuosikurssiTeen jotain tosi rentoa. Käyn keskustas-sa kahvilla ja hankin ”deekupäivetyksen”. Bänditoimintaa voisi puuhastella ja käydä keikoilla. Olen kesän Vaasassa.

Ville Hellströmmarkkinointi, 5. vuosikurssiKesä menee treenatessa. Satunnaisesti terassilla. Biitsiä voisi pelata enemmän. Olen kesän Vaasassa.

Mitä teet vapaa-ajallasi ensi kesänä? Oletko Vaasassa?

Emma Laakkonenoikeustiede, 1. vuosikurssiMatkustan Irlantiin. Unohdan opiskelut. Juon kohtuudella olutta ja nautiskelen. En ole Vaasassa vaan Kerimäellä, jossa on muun muassa kivaa vesistöä.

Jonna Karvonenkauppatieteet, 1. vuosikurssiOtan aurinkoa. Käyn kahvilla ja terassil-la. Yritän päästä festareille. Olen kesän Vaasassa.

Kampusalueella opiskelijoita ja henki-lökuntaa riivaa jatkuva parkkipaikko-jen puute.

”Valitettavasti parkkipaikkoja ei ole mahdollista saada kampukselle lisää ainakaan niin paljon, että se ratkaisi-si ongelmaa”, kertoo Vaasan yliopiston kiinteistöpäällikkö Mikko Harju.

Vaasan yliopisto on alkanut kuiten-kin selvittää Vaasan ammattikorkea-koulun, ammattikorkeakoulu Novian ja Vaasan kaupungin kanssa mahdolli-suutta niin sanottuun kampusbussiin.

LEIPIKSEN KÄYTTÖSÄÄNTÖIHIN

MUUTOKSIALisäksi yötuntien vuokrat nousevat.

Leipis ei sovellu majoitustarkoitukseen paloturvallisuuden vuoksi, sillä yläker-ta on palokunnalle vaikeasti saavutet-tavissa. Yleisen kiinteistön järjestys-säännön mukaan hiljaisuus alkaa kello 23.

Leipiksen vuokraus maksaa syksystä alkaen VYY:n jäseneltä su–to 60 euroa ja viikonlopulta 90 euroa. Kymmenen euron korotusta on perusteltu vuoden-vaihteessa tehdyllä remontilla.

KAMPUSBUSSI KEVENTÄMÄÄN PARKKIPAIKKA-

RUUHKAA

”Jokaisella Palosaaren opinahjol-la on sama ongelma parkkipaikkojen kanssa. Yhteinen kampusbussi kulki-si esimerkiksi kello 8–17 aktiivises-ti ja kiertäisi ne kaupunginosat, joissa on tutkittu asuvan paljon opiskelijoita. Hinta olisi kompensoitu siten, että sitä voisi kutsua lähinnä nimelliseksi.”

Harju toivoo, että kampusbussi-idea aidosti toteutuisi.

”Hyvin suunniteltu reitti ja alhainen hinta voisi kannustaa sekä opiskelijoita että henkilökuntaa siihen, ettei omaa autoa tarvitsisi käynnistää.”

UUTISIA

5VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Palaute auttaa kehittymään

Opiskelijat ovat tiedeyhteisön jäseniä ja tätä kautta yhdenvertaisessa asemassa muiden yhteisön jäse-nien kanssa. Onkin tärkeää muistaa, että opiskeli-ja ei ole yliopiston asiakas vaan osa yhteisöä. On-gelmia kuitenkin aiheuttaa se, että opiskelijoita on suhteessa moninkertainen määrä yliopiston hen-kilökuntaan nähden. Tämän lisäksi opiskelijoiden sitoutuneisuus yliopistoon vaihtelee: osa opiske-lee kokopäiväisesti, osa taas osa-aikaisesti työn tai perheen ohessa.

Mikä siis on ongelma? Yliopiston tasapainoinen kehittäminen vaatii erilaisten näkemysten huomi-oimista ja opiskelijat ovat tässä kehittämistyös-sä avainasemassa. Opiskelijat osallistuvat laki-sääteisesti yliopiston hallintoon eri tasoilla. Täten esimerkiksi yliopiston hallituksessa, tiedekunta-neuvostoissa ja työryhmissä kuuluu myös opiske-lijoiden ääni. Näissä toimielimissä 1-3 opiskelijaa edustavat satoja, jopa tuhansia opiskelijoita.

Jotta opiskelijoiden ääni kuuluisi mahdollisim-man hyvin ja jotta hallinnon opiskelijaedustajilla olisi mahdollisuus viedä asioita aidosti eteenpäin, tarvitaan palautetta kaikilta opiskelijoilta laaja-alaisesti. Vain täten voidaan muodostaa kokonais-kuva kehittämiskohteista. Yliopistot keräävät ak-tiivisesti palautetta, mutta ovat epäonnistuneet erityisesti siinä, miten palautteen aiheuttamat toi-menpiteet ja uudistukset saataisiin paremmin opis-kelijoiden tietoon. Kyselyihin vastataan aktiivisem-min, jos on tunne siitä, että annetulla palautteella on aidosti myös käytännön vaikutuksia.

Opiskelijoilta saadun palautteen merkitys on kasvamassa. Yliopistot ovat ottamassa käyttöön yhteisen YOPALA-järjestelmän, jolla kerätään pa-lautetta kahdesti vuodessa kandidaatin tutkinnon suorittaneilta. Painopiste on siinä, miten tyytyväi-siä opiskelijat ovat yliopistoon. Palautetta kerätään ensimmäistä kertaa alkukesästä, ja jatkossa palau-te vaikuttaa myös yliopistojen rahoitukseen.

Yliopisto on peräänkuuluttanut laatukulttuurin luomista Vaasan yliopistoon. Tämä pitää sisällään myös sen, että opiskelijoilla on tärkeä rooli yliopis-ton kehittämisessä. Ilman aktiivista palautteen an-tamista laatua on kuitenkin hyvin vaikea parantaa. Opiskelijoiden olisikin syytä ymmärtää, että anne-tulla palautteella on oikeasti merkitystä ja jokaisel-la on mahdollisuus vaikuttaa omaan opiskeluympä-ristöönsä.

YOPALA ei ole ainoa palautteen keräämisen tapa. Yliopistolla kerätään palautetta jokaisesta kurssis-ta, opiskelijaruokailusta, hyvinvoinnista, työelä-mään sijoittumisesta ja niin edelleen. Kyselyitä on paljon, mutta ilman saatua palautetta on myös vai-kea ryhtyä toimenpiteisiin. Ottakaa siis aikanne ja antakaa palautetta aina ajatuksella ja harkiten. Kertokaa, minkä haluaisitte olevan toisin.

Myös ylioppilaskunta kaipaa palautet-ta, jotta opiskelijoiden etuja voitaisiin valvoa mahdollisimman hyvin. Sekä ylioppilaskunnalla että yliopistolla on omat sähköiset palautteenan-tomahdollisuutensa, joita kan-nattaa hyödyntää. Ensi syk-synä valitaan myös uudet edustajat yliopiston hallin-non toimielimiin. Ehkä juu-ri sinä olet ensi vuonna auttamassa yliopistoa kehittymään yhä pa-remmaksi.

Jarkko Seppäläkirjoittaja onVaasan yliopistonylioppilaskunnan pääsihteeri

Monen opiskelijan asenne on tämä, mutta harva tietää, mitä kaikkea tenttikäytännöt pitävät sisällään ja miksi tentteihin ylipäätään täytyy ilmoittautua.

Yliopistomme käytäntöjen mukaan tentti-ilmoittau-tuminen alkaa WebOodissa 45 päivää ennen tenttiä, ja ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään, kun tent-tiin on aikaa seitsemän päivää. Ilmoittautuminen tu-lee tarvittaessa perua viimeistään kolme päivää ennen tenttiä. Opintoasiainsihteeri Riitta Hulkki kansliasta haluaa muistuttaa tentti-ilmoittautumisen ja toisaal-ta tentin perumisen merkityksestä. Tenttikäytäntöjä ei ole tehty vain opiskelijoiden kiusaksi, vaan tenttien järjestäminen vaatii paljon aikaa, eikä järjestelmä toi-mi, mikäli joka toinen unohtaa ilmoittautua.

Salit tenteille varataan kuukausia etukäteen ja val-vojalistat tentteihin suunnitellaan puolivuosittain. Tenttijöiden määrää arvioidaan edellisvuosiin verra-ten, ja alustavat varaukset tehdään niiden perusteel-la. Viikoittain jokunen opiskelija unohtaa tentti-ilmoit-tautumisen, ja kanslian ovi käy tiuhaa tahtia. Vaikka jokaisen opiskelijan toivoisikin saavan opintonsa ja tenttinsä suoritettua, on linja myöhäisilmoittautuji-en suhteen tiukka. Aina tentteihin ei vain voida ottaa

myöhässä ilmoittautuneita, sillä useista tenteistä tie-detään edellisvuosien perusteella, että harva ilmoit-tautunut jää lopulta siitä pois. Tilaa tenttisalissa ei yk-sinkertaisesti ole.

Mikäli opiskelijat jättävät ilmoittautumatta tent-tiin ja ilmestyvät vain paikalle, voi käydä niin, että osa tenttijöistä ei mahdukaan saliin. Sama pätee myös pe-rumiseen, sillä tenteille varatut salit jäävät monesti myös puolityhjiksi, kun opiskelijat jättävät tulematta paikalle. Näin monet salit ja valvojat on järjestetty tur-haan. Tulevaisuudessa sähköisten tenttien lisääntymi-nen ja vakiintuminen käyttöön saattaa helpottaa tilan-netta esimerkiksi tilojen suhteen. Sähköiset tentit ovat usein mieluisempi vaihtoehto myös opiskelijoille.

Hulkki on iloinen siitä, että suurin osa opiskelijois-ta kuitenkin hoitaa tentteihin liittyvät käytännöt kun-nialla.

”Muistakaa ilmoittautua tentteihin ja tarvittaessa myös perua ne, älkääkä unohtako käyttäytyä tenttiti-lanteissa.”

Tentteihin liittyvää lisätietoa löytyy yliopiston Yleisoppaasta, ja tulevat tentit näkyvät Yliopistopor-taalissa sekä Tervahovin ilmoitustauluilla.

YLIOPPILASKUNTA KEHITTÄÄ RAHASTOA TALOUDEN TURVAAMISEKSI

■ Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kassavirta on kääntynyt positiiviseksi. Tilintarkastajat totesivat, että ylioppilaskunnan kassavirta on tällä hetkellä kun-nossa ja viimeksi taloudellisesti asiat olivat näin hyvin vuosia sitten. Myönteiseen tuloskehitykseen ovat vai-kuttaneet vuonna 2011 aloitetut ja vuonna 2012 jatke-tut toimenpiteet.

Ylioppilastalon rakentamiseen alun perin perus-tettua rahastoa on tarkoitus edelleen kehittää tur-vaamaan jatkossa paremmin ylioppilaskunnan ja sen omistaman VYY Holding Oy:n taloutta. Mahdollisessa talousahdinkotilanteessa jäsen-maksun korotus pystytään suuntaamaan suoraan yli-oppilaskunnan toimintaan ilman, että VYY Holding Oy:n rahoitus vaarantuisi. Kehittämisrahasto an-taisi peliaikaa, eivätkä talousongelmat heti vaikuttaisi ylioppi-laskunnan toimin-taan tai VYY Holdin-gin lainojen hoitoon.

UNOHTUIKO TENTTI-ILMOITTAUTUMINEN?– ”NO KAI SINNE VOI MENNÄ ILMAN

ILMOITTAUTUMISTAKIN?”

Teksti: Janina Jouppi

OPINTOTUKI PYSYY PÄÄOSIN ENNALLAAN

■ Opintotukeen asetettiin hallituksen kehysriihes-sä joitakin muutoksia. Opintotuen enimmäisaikaa ly-hennetään siten, että useamman kuin yhden tutkinnon tekijät tulevat saamaan 70:n sijasta 64 tukikuukautta kaikkiin korkeakoulututkintoihinsa. Yhtä korkeakou-lututkintoa suorittava saa jatkossakin 55 kuukautta opintotukea.

Opintotuki sidotaan sovitusti indeksiin elokuussa 2014, tosin kuukautta suunniteltua aikaisemmin.

Opiskelijan täytyy suorittaa jatkossa vähintään 20 opintopistettä vuodessa, jotta voi nostaa koko kysei-senä vuonna opintotukea. Kela edellyttää jatkossakin viittä opintopistettä kuukautta kohden.

Opintolainan korkovähennys muuttuu siten, että opintolainavähennys korvataan opintolainahyvityk-sellä. Valtio lyhentää osan opiskelijan opintolainasta suoraan opiskelijan puolesta, mikäli opiskelija valmis-tuu määräajassa eli kuudessa vuodessa. Näin opiskeli-ja saa 40 prosenttia anteeksi opintolainan 2500 euroa ylittävästä summasta.

Lisäksi toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tu-lojen vaikutus opintotukeen pienenee. Vanhempien tu-lorajaa korotettiin 30 prosentilla, eli vanhempien vuo-situlot voivat olla 53 000 euroa ilman, että se vaikuttaa lapsen tukeen.

6 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Syksyllä osa ammattikorkeakoulun väes-tä muuttaa Yliopistokampukselle. Tällä ei kuitenkaan ole suurempaa vaikutusta esi-merkiksi yliopiston opiskelijoiden arkeen, sillä todellisuudessa kyse on vain yhden yk-sikön henkilökunnan muuttamisesta. Fab-riikissa on jo aloitettu tilojen remontointi silmällä pitäen tulevaa muutosta, jossa osa ammattikorkeakoulun opettajista muuttaa kampukselle. Ammattikorkeakoulun ope-

AMMATTIKORKEAKOULUSTA MUUTETAAN

YLIOPISTOKAMPUKSELLETeksti: Janina Jouppi

tus tapahtuu edelleen muissa tiloissa, eikä ammattikorkeakoulun opiskelijoita siis ai-nakaan näillä näkymin kampuksella aikai-sempaa enempää tulla näkemään. Opet-tajille ja muulle henkilökunnalle muutos tarkoittaa sitä, että osittain tiloja joudu-taan tiivistämään, ja osa huoneista vapau-tetaan ammattikorkean käyttöön.

Periferiaylioppilaskunnat eli Itä-Suomen, Jy-väskylän, Lapin, Oulun, Vaasan ja Lappeenran-nan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnat toimivat Suomen ylioppilaskuntien liitossa tii-viissä yhteistyössä. Vuoden ensimmäinen pe-riferiatapaaminen järjestettiin Vaasassa.

Ylioppilaskunnat jakaantuivat tapaamisen ensimmäisenä päivänä toimijasektoreittain työryhmiin. Aivoriihien tuloksia käsiteltiin päivän päätteeksi seminaarissa.

Talous- ja viestintäsektorin työryhmässä oli tullut esille kuntavaikuttaminen ja yhtey-det kansanedustajiin. Lisäksi ainejärjestöjen yrityssuhteita kannattaisi sektorin mielestä hyödyntää enemmän ylioppilaskuntatoimin-nassa.

”Tulisi löytää uusia viestintäkanavia vai-kuttaa. Onko sähköposti jo vanhentunut vies-tintämuoto, vai tavoittaako se parhaiten opis-kelijat? Myös ylioppilaskunnissa voidaan käyttää rohkeampaa viestintää ja ottaa mallia vaikkapa Varustelekan humoristisesta vies-tinnästä.”

Kulttuurisektori toi esille muun muassa al-koholittomien tapahtumien haastavuuden.

”Alkoholittomat tapahtumat ovat joka yli-opistossa varsin toivottuja, mutta niiden kon-septit ovat vielä muotoutumassa.”

Palautteen puute koettiin myös ongelmak-si ylioppilaskunnissa. Kevennyksenä ilmoil-le heiteltiin idea niin sanotusta matalan kyn-nyksen vittuilupuhelimesta.

Sosiaalipoliittinen sektori tarttui uuteen säädökseen, jonka mukaan opiskelijan on suo-ritettavä vähintään 20 opintopistettä vuodes-sa.

”Gradun tekijän tulisi saada gradu joko os-asuorituksina tai saada lausunto graduoh-jaajalta Kelaa varten. Lisäksi keskustelimme opintotuen huoltajakorotuksesta ja asumisli-sän nostamisesta.”

Koulutuspoliittinen sektori pureutui aka-teemiseen vapauteen ja sen alakohtaisiin eroihin. Tiukemmissa koulutusohjelmissa akateemisen vapauden sanotaan ainakin pe-rinteisessä mielessä kärsineen. Mahdollisen 330 opintopisteen rajan koettiin myös te-kevän haittaa monelle alalle, muun muassa opettajankoulutukselle.

”Lisäksi monessa yliopistossa tulisi siir-tyä nykyaikaan sähköisten välineiden, säh-köisen tenttimisen ja tenttiakvaarioiden muodossa. On tosin melko surullista, että opetushenkilöstöllä on kalliit ja uudet väli-neet, esimerkiksi sähkötaulut, joita he eivät osaa tai halua käyttää.”

LAITASEUTUJEN YLIOPISTOTIDEOIVAT KESKENÄÄN

Teksti & Kuvat: Jaana Kinnari

■ Periferiatapaamisen en-simmäisenä päivänä eri yli-opistojen aktiivit jakoivat tuntojaan oman yliopiston-sa kehittämiskohteista.

UUTISIA

7VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Monia Vaasaan muuttavia mietityttää varmasti se, minkälaisia mahdollisuuk-sia kaupunki tarjoaa oman kunnon yl-läpitämiseen ja liikunnan harrastami-seen. Hätää ei onneksi ole, sillä monien muiden kaupunkien tavoin Vaasa liikut-taa asukkaitaan monipuolisesti. Kun-tosaleja löytyy jokaiseen makuun, ja liikuntaryhmiäkin on tarjolla huikea määrä aina aerobicista melontaan ja nyrkkeilystä zumbaan.

Myös ylioppilaskunta tarjoaa opis-kelijoilleen edullisia liikuntamahdol-lisuuksia amerikkalaisen jalkapallon, sählyn, capoeiran, lentopallon, kori-pallon, futsalin ja ultimaten muodossa kymmenen euron hintaisen liikuntatar-ran veloitusta vastaan. Jotkut kuntosa-lit myös antavat opiskelijoille tuntuvat alennukset hinnoistaan.

VAASA LIIKUTTAAMONIPUOLISESTI

Hallintotieteiden maisteriopiskelija Anna Husa liikkuu muutaman kerran viikossa. Yliopiston oman cheerleading-joukkueen Wasa CATS:n harjoitukset ovat kahdesti viikossa, minkä lisäksi Husa käy kuntosalilla sen, minkä muilta kiireiltään ehtii.

”Vaasassa on tarjolla paljon erilaisia lajeja moneen makuun. Yliopiston tarjo-amat liikuntamahdollisuudet ovat kui-tenkin harmittavan suppeat”, Husa sa-noo.

Husan kanssa samoilla linjoilla on Elisa Kannasto. Viestintätieteitä nel-jättä vuotta lukeva nainen liikkuu vii-destä kuuteen kertaa viikossa kun-tosalilla joko painoja nostellen tai ryhmäliikuntatunneilla hikoillen, lenk-keillen, rullaluistellen ja pesäpalloa tai rantalentopalloa pelaillen. Vaikka Kan-nasto pitää yliopiston liikuntatarjontaa pienenä, löytää liikunnan pariin halua-va hänen mielestään Vaasasta muuten todella hyvät liikuntamahdollisuudet.

”Ulkoiluun on Vaasasta löydettävissä monia hyviä paikkoja. Myös harrastus-seuroja ja eri hintaisia kuntosaleja löy-tyy täältä laajasti”, Kannasto kiittelee.

”Yliopistokampuksella sijaitsevan Wasa Sports Clubin ja keskustan Lady Linen yhdistelmä on myös selkeästi Suomen paras kuntosali”, hän lisää.

Ilpo Peltomäki puolestaan harras-taa liikuntaa kolme, neljä kertaa viikos-sa. Kunto kasvaa sählyä pelaten, kunto-salilla käyden ja pyöräillen.

”Liikuntakertojen määrä riippuu aika pitkälti siitä, kuinka paljon opiske-lijatapahtumia kullakin viikolla sattuu olemaan”, kolmannen vuoden sähkötek-niikan opiskelija nauraa.

Ylioppilaskunnan järjestämiin opis-kelijoiden liikuntapalveluihin on tu-lossa ensi syksynä muutoksia. Tällä hetkellä ylioppilaskunnassa pyri-tään siihen, ettei opiskelijaliikunnan järjestäminen olisi enää syksyllä yli-oppilaskunnan tehtävä. Ylioppilas-kunta käy yliopiston kanssa neu-votteluita siitä, voisiko yliopisto jatkossa järjestää opiskelijoiden lii-kuntapalvelut. Toukokuussa on lu-vassa uutta tietoa opiskelijaliikun-nan muutosten etenemisestä.

MUUTOKSIA OPISKELIJA- LIIKUNTAAN

Peltomäen mukaan Vaasasta löytyy hyviä lenkkipolkuja ja hiihtolatuja, kun-han ne vain ensin löytää.

”Kuntosaleistakaan ei ole pulaa, ja rantalentopallon pelaamiseen soveltu-via kenttiä löytyy myös aivan Palosaa-ren lähistöltä”, Peltomäki vinkkaa.

Lähteet ja lisätietoja: www.vyy.fi/sivut/liikuntavaasa.fi/Suomeksi/Vapaa-aika/Liikunta

Teksti: Niina Heikkinen

8 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

TIEDEKUNTIENVAPPUHOROSKOOPPI

Teksti: Eppu Saarela

Yhden väitteen mukaan haalarit saavuttivat 1980-lu-vun alussa ensimmäisinä Otaniemen teekkarit, jotka saivat ruotsalaisilta tekniikan opiskelijoilta vaikuttei-ta haalarien hankkimiseen. Haalarit olivat tyypillinen ulkomaan excursioiden univormu. Vuosina 1982–1983 hankittiin ensimmäiset kiltahaalarit Otaniemessä. Asu levisi moniin teekkariyhteisöihin ja pian myös kylte-reiden keskuuteen.

Kuitenkin legendan mukaan vaasalainen markki-noinnin ja ulkomaankaupan opiskelija Laura Syte-lä sai innoituksen fuksivuonnaan NESU:n Islannin-reissulla haalareista, joita näki muilla Pohjoismaiden edustajilla. Ensimmäiset kuusi punaista haalaria ti-lattiin 14.1.1981. Haalariprojekti pysyi Sytelän (nyk. Nummela) hoidossa hänen valmistumiseensa saakka.

Näin ollen ensimmäiset varsinaiset edustushaalarit hankittiin Suomessa ensimmäisenä Vaasassa. Haala-rit eivät kuitenkaan välittömästi saavuttaneet suosio-ta, vaan niihin suhtauduttiin jopa nihkeästi. Sytelä kui-tenkin markkinoi sisukkaasti haalareita muun muassa pukemalla ne ylleen aina luentojen jälkeen. Vähitellen punainen haalari miellettiin silloisen Vaasan korkea-koulun opiskelijoiden univormuksi.

Lähteet: Vaasan ylioppilaslehti 6/2003 www.niksula.hut.fi

Muutkin kuin keski-ikäiset naiset kuvittelevat, että tu-levaisuutta pystyy ennustamaan tähdistä, vaikka to-dellisuudessa vaasalaisten atomien liikettä säätelee kolmen tiedekunnan keskinäinen dynamiikka. Kaup-patieteellisen, teknillisen ja filosofisen välinen asen-to tai pseudotieteellisemmin ”kulminaatio”, vaikuttaa opiskelijoiden mielen liikkeisiin ja saa tekemään lapsia ja krapulaa synnyttäviä asioita.

Tiedekuntien välisessä liikkeessä vappua on taite-

kohta, josta seuraa suurin osa vuoden muista tapahtu-mista. Vappuna tiedekunnat asettuvat raamatulliseen kolmiyhteyteen ja syövät kirjaimellisesti toistensa ruumiita. Elämän luonnollinen kiertokulku pyöräh-tää ympäri viimeistään tammikuussa, jolloin osa alkaa maksaa elatusmaksuja ja loput saavat käyttöönsä mie-lialalääkkeet.

Yhteisestä tulevaisuudesta huolimatta tiedekuntien väliset erot näkyvät nousujen ja laskujen suhteessa:

Kauppatieteilijä on vapun ris-tiriitaisin kumppani. Hän haluaa suoriutua vapusta, kuten kaikesta muustakin, mahdollisimman hyvin ja onkin suunnitellut tämän vuo-

den vapun jo kaksi vappua sitten. Silti vain mur-to-osa kauppatietelijän suunnitelmista toteutuu, koska ensimmäisen simamukin jälkeen hän pää-tyy pussaamaan, oksentamaan ja itkemään sa-man aikaan saman Dicksien tähtihyökkääjän takia.

Teekkari vetää tunnetus-ti pidemmän kaavan kautta, mutta tänä vuonna saattaa käydä ohraisesti. Teekkarei-

den sympaattinen, mutta aivan liian epähygie-ninen perusrempseys saa laittamaan Borat-asun nurinpäin päälle jo neljättä kertaa, vaikka Fonan portsari on aiemminkin huomauttanut asiallises-ta yökerhoasustuksesta. Ysäripuoli jää näkemättä, mutta yhteistyöravintolan pihaan roudataan itse tehty peräkärrysauna, jonka sakeissa löylyissä lai-tetaan alulle vapun ensimmäinen teekkarin ja hu-manistin hybridi.

Hallintotieteilijä on varannut työvuoron vapulle, koska se on järkevää ja turvallista. Sosiaa-litukipäätösten kantelujen val-misteluosastolle on tupsahtanut joululahja ilmeisesti siivoojal-

ta, ja hallari joutuu epämukavan himon valtaan huomatessaan, että paskempikin viski muistuttaa kauppatieteilijän vapun paremmuudesta. Halla-ri päättää repäistä ja soittaa siivoojalle, joka tu-lee toimistolle 4-vuotiaan lapsensa kanssa. Hallari sammuu työpöytänsä päälle neljän sentin päähän elämänsä ensimmäisestä seksikokemuksesta.

Humanisteja riittää muuallekin kuin teekkareiden saunaan, ja tyypillisesti humanistit yrittävät voittaa kaikki muut tiedekunnat edes päihteidenkäytössä. Neljä viidestä humanistista jää koko va-puksi Ahventielle, koska siellä tehdään tätä nykyä semihalpaa kiljua neljässä

eri asunnossa. Vapun ainoat orgiat syntyvät C-ta-lon appelsiinikiljun, E-talon blondin, A-talon lapu-alaisen ja F-talon kääpiösnautserin kesken.

VAPPU

”VAPU EI LOPU”

Wappuputken aikana järjestettävät tapahtumat ovat osa

Wappuputkintoa,jonka suorittamiseksi on osallistuttava seitsemään

Wappuputkessa mukana olevaan tapahtumaan.

Vappu Photoshoot: Beto Guzmán AbundesModels: Kim Kristoffer Laine, Maxime Mailly, Sanna Korpikaija

9VAASAN YLIOPPILASLEHTI

23.4. WAPUN ÄÄNENAVAUS 24.4. NESU-WAASAN WAPPUSITSIT JA -BILEET 25.4. POPO TALENT 26.4. GIGAN WAPPUMÖLKYT JA AFTERMÖLKYT 26.4. WOSUN WAPPUPÄIKKÄRIT 27.4. COMEDIAN JA ÖVERTÄJIEN JUST-IN-CASE -WAPPUSITSIT 28.4. OSAKUNTASITSIT 29.4. RUBBAREIDEN EPÄEROOTTINEN BRUNSSI

29.4. HALLAREIDEN JA TUTIN PLAYBOY-SITSIT 29.4. TUTIN EROOTTISET ILTAMAT 30.4. VAPPUAATTO HOVISKALLA (VAPPUSOUDUT) 30.4. VYY:N PERINTEISET WAPPUBILEET 1.5. TEEKKARIKASTE 1.5. ETELÄN HEDELMÄT -WAPPUSILLIS

WAPPUPUTKEN OHJELMA

10 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Sunnuntaiaamu, kello on jotain kymme-nen ja yhdentoista välillä. Onneksi kra-pula ei paina, sillä heräät siihen, kun alakerran naapuri laulaa suihkussaan hyvin kovaäänisesti Robbie Williamsia.

Perjantai-ilta, tulet kotiin vähän jäl-keen puolenyön. On huhtikuu ja läm-pötila on noin neljä astetta miinuksen puolella ja on pilkkopimeää. Asunto-si edessä penkillä istuu kolme nuorta miestä pussikaljalla.

Keskiviikkoinen iltapäivä, kävelet yliopistolta kotiin. Yhtäkkiä tunnet, että jalat lähtevät alta. Makaat naamal-lasi maassa ja katsahdat jalkoihisi. Nii-den ympärille on kiertynyt valkoinen nauha, jolla postinjakajat niputtavat lehtensä. Seuraavien päivien aikana huomaat, että tuo ei ollut ainoa sa-manlainen naruansa, sillä löydät itsesi maasta makaamasta use-ammin kuin kerran.

Nämä kaikki skenaariot ovat tosia. Ennen kaikkea ne ovat tapahtuneet Vaasan le-gendaarisella Ahventiellä, vieläpä parin kuukau-den sisään. Ahventietä on vaikea mahduttaa lehtijuttuun, mutta tässä pie-ni pintaraapaisu.

OPISKELIJOIDEN LINTUKOTO

VOASilla on Ahventiel-lä 211 asuntoa, joiden vuokrataso vaihtelee vajaasta kolmestasadas-ta noin kuuteensataan. On soluja, yksiöitä ja perheasuntoja. Al-lergikotkin on otettu huomi-oon, ja autopaikka löytyy varmasti jokaiselle opiske-lijacorollalle.

Ahventielle vetää sen helppous ja halpuus. Koulut ovat lähellä, eikä kes-kustaankaan ole pitkä matka. Vieressä ovat ruokakaupat, kirjasto ja muutama ravintola. Vuokrat ovat reilusti pienem-mät, kuin millään muulla kilpailijalla.

Opiskelijakeskittymän parhaita puo-lia on varmastikin se, että iso osa opis-kelijoista asuu siellä jossain vaiheessa. On siis hyvin todennäköistä, että mo-net kaverit asuvat myöskin saman ka-dun varrella. Tämä helpottaa yhteisiä illanviettoja, ryhmätöiden tekemistä ja edesauttaa sitä, että kauppareissu ve-nyy kuusituntiseksi, kun eksyt kaverin luo katsomaan leffaa. Tuttavallisuudel-la ei ole rajoja Ahventiellä. Siksi suosit-telemme pitämää ikkunat kiinni, sillä muuten joku ryömii niistä sisään.

RIEMUA JA RELLESTYSTÄ

Ahventiellä tapahtuu koko ajan. Tien päästä päähän on lähes mahdotonta kä-vellä kuulematta musiikkia ja naurua tai näkemättä lenkkeilijöitä ja massiivi-sia koiria.

Järjestettyäkin ohjelmaa löytyy. Tek-lan uusituissa kerhotiloissa aivan Ah-ventien kupeessa järjestetään silloin tällöin kerhoiltoja Ahventien asukkaille.

Joka syksyn yksi kohokohta on kui-tenkin varmasti Ahventien appro. Vaa-san yliopiston humanistiainejärjestöt CoMedia ja Övertäjät ovat lyöneet peh-meät päänsä yhteen ja järjestävät joka syksy poikkitieteellisen, kaikille opis-kelijoille tarkoitetun rastiradan.

Kuten muutenkin ahventieläisessä

elämässä, on tässäkin kyse yhteisölli-syydestä. Järjestöt ja Ahventien asuk-kaat päästävät rastinkiertäjät koteihin-sa tekemään asioita tarkkuusheitosta eroottisiin katkelmiin ja jakavat niistä pisteitä. Pisteet jaetaan yleensä täysin mielivaltaisesti, joten kyvyillä tai ky-vyttömyydellä ei ole väliä.

ILMIÖITÄ JA IHMISIÄ

Ahventien tunnelman tekee erityisesti siellä kulkevat ja asuvat ihmiset.

K-kaupan Simo, joka ei oi-keasti omista kauppaa, mutta on asukkaiden mielestä aina The

Boss. Lehtipuhallinjanari, eli Ahven-

tien oma Seppo Taalasmaa. Mies, joka herättää asukkaat lehti-

puhaltimen sulosoinnuilla jo reilusti ennen aamu-kahdeksaa ja huriste-lee päältäajettavallaan kessu huulessa pitkin Ahventietä.

Rohkeat huoltomie-het, jotka tulevat sisään yleisavaimillaan, juuri

kun pahaa-aavistamaton asukas on mahdollisimman

vähissä vaatteissa. He pahoit-televat kiltisti ja ihmettelevät sen jälkeen, miksi et tiennyt heidän tulostaan. Olithan itse

pyytänyt heidät sinne. Noin kak-si kuukautta sitten. Kun kaikki nämä asiat yhdistetään,

on legendan ainekset kasassa. Paikka, jossa jokaisen vaasalaisen opiskeli-

jan kannattaisi jossain vaiheessa asua päästäkseen kokemaan oi-kean opiskelija-asumisen onnen.

Kannattaako Ahventielle jäädä? Sitä voi jokainen miettiä ihan itsekseen.

ILMIÖMÄINENAHVENTIE

Teksti: Siiri Salo Kuvat: Ville Rintala

OPISKELIJAELÄMÄ

”Kommuunielämä yliopistolla vaatii kom-muuniasumista ainakin ekana vuonna ja Ahventie oli hieno paikka käynnistää moottori.”

”Kiitos Ahventie 2010–2013, never forget.”

”Ahventie on se todellinen humanistinen tiedekunta, jossa ei mietitä uraputkea vaan kärsitään krapulasta ja hankitaan sukupuo-litauteja. Vaasan yliopistossa ei voi olla ai-toa akateemisuutta ilman Ahventietä.”

”Täällä on ollut tietääkseni vain kolme tu-lipaloa viimeisen kolmen vuoden aikana, ja se on mun mielestä aika hyvä suoritus!”

”Ahventie on yksi suuri opiskelijalarppi, jota ei oikeasti ole olemassa. Kun muutat Ahventielle VOASin toimistolla painetaan nappia ’in game’ ja kun muutat pois, siellä painetaan ’off game’”

■ Tuttavallisuudella ei ole rajoja Ahventiellä.

■Ahventien approssa osallistujat pääsevät näyttämään taitonsa.

11VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Opiskelu tarkoittaa lähes poikkeuksetta muut-toa opiskelukaupunkiin pois vanhempien hel-moista tai muuten vanhoista ympyröistä. Oma asunto vaatii luonnollisesti täytteekseen jonkinlais-ta sisustusta, mutta opintotuesta harvemmin lohkeaa ylimääräistä kämpän ehostusrahaa.

SISUSTUS SYNTYY ERI PUOLILTA HANKITUILLA TAVAROILLA

Julkisoikeutta neljättä vuotta opis-keleva Jenna Veera Asikainen asuttaa pientä, kodikasta yksiö-tä. Asunnon sisustuksen hän on koonnut monipuolisesti.

”Huonekaluja ja sisustusta-varoita olen ostanut itse sisus-tusliikkeistä ja kirpputoreilta, saanut lahjaksi tai perinyt muut-tojen yhteydessä vanhemmiltani ja mummoltani”, Asikainen kertoo.

Ideoita kodin ehostukseen Asikai-nen poimii muoti- ja sisustuslehdistä, ka-vereiden asunnoista ja television lifestyle-ohjelmista.

”Asunnossani on suhteellisen selkeä värimaailma: vihreää, punaista, ruskeaa ja valkoista. Sisustukseni lähteekin syntymään usein väripohjalta. Rakastan mi-

nimalistista tyyliä, mutta tällä tavaramäärällä se ei valitettavasti ole mahdollista”,

Asikainen nauraa.

SISUSTAMINEN VAATII RAHANKÄYTÖN PRIORISOINTIA

Sähkötekniikkaa toista vuotta lukeva Sami Pal-danius ja hänen avopuolisonsa Jari Nieminen saavat ideoita kodin sisustukseen Ikean katalogeista ja si-säisestä intuitiosta. Miesten kolmiossa on nähtävis-

sä vaikutteita merihenkisyydestä ja skandinaavi-suudesta. Värimaailmaa hallitsevat vaaleat

pinnat ja puiset kalusteet. ”Kotiimme pääsevät sellaiset

huonekalut ja sisustustavarat, jot-ka näyttävät hyvältä”, Paldanius ja Nieminen kiteyttävät.

Pariskunnan huonekaluarse-naali koostuu eri puolilta kerä-tyistä tavaroista. Töissä käyvän Niemisen on ollut helppo ostaa huonekaluja ansaitsemillaan varoilla, mutta päätoimisesti

opiskeleva Paldaniuskin on saa-nut kerättyä rahaa sisustukseen.

”Kun rahaa laittaa säästöön, voi huo-nekaluja ostaa pikkuhiljaa, yksi kerral-

laan”, Paldanius neuvoo.Sisustus on siis lähinnä kiinni oman rahankäytön

priorisoinnista. Jos kaikki varat kuluvat esimerkiksi juhlimiseen ja uusiin vaatteisiin, ei kodin ehostamises-ta kannata edes haaveilla.

”OMASSA KODISSA TÄRKEINTÄ ON LOKOISUUS”

Kaikki haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että opis-kelijabudjetillakin on mahdollista sisustaa kiva kämp-pä. Lapsuudenkotoa mukaan lähteneillä kalusteilla pääsee hyvään alkuun, mutta sisäistä markopaanas-taan pääsee toteuttamaan helposti, jos vain osaa koh-distaa säästönsä oikein.

”Eiväthän ne neljä seinää sitä kotia tee, vaan sen tunnelman luo ihminen itse”, Nieminen sanoo.

Henkilökohtainen sisustusmaku voi siis määritellä sen, kuinka paljon rahaa asuntoon täytyy laittaa teh-däkseen siitä itselleen mieluisan. Kämpän ulkonäköä tärkeämpänä haastateltavat pitävät kuitenkin juuri sitä, että siellä voi tuntea olevansa kotona.

”Minulle omassa asunnossa tärkeintä on siellä saa-vutettava oma rauha ja turvallisuuden tunne”, Asikai-nen sanoo.

”Koti on sellainen paikka, jonne saapuessa tuntee heti olonsa kotoisaksi ja jossa voi olla hyvillä mielin. Kotona ei pitäisi koskaan olla yksinäistä, vaikka asui-sikin yksin.”

”Omassa kodissa tärkeintä on lokoisuus”, Paldanius yksinkertaistaa.

Teksti & Kuvat: Niina Heikkinen

12 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Aluksi sitä kuuli Helsingin kaduilla. Sitten se siirtyi freestyle-lavoille, jos-ta matka jatkui 2000-luvun kovimpaan suomalaiseen rap-albumiin Doupeim-mat jumalat seivaa. Tuli eteläsuomalais-ten nuorison varaukseton suosio koti-kutoisilla DVD-elokuvilla.

Nähtiin MoonTV:ssä. Tavattiin pienil-lä klubikeikoilla. Paikalliset radioase-mat, kaverien kaverit ja alan nettifooru-mit olivat lumoutuneita.

Puhuttiin Ruudolfin flow'sta. Se oli jotain, mitä Suomessa ei aikaisemmin oltu kuultu. Vilpitöntä hauskanpitoa, jonka sanat rytmitettiin joltain toiselta galaksilta.

Sitten sillä oli kaveri – Karri Koira. Sellainen vähän honkelo jätkä, joka hoiti lauluosuudet ja hymyili tytöille oikeissa kohtaa.

Kaksikko, joka oli pienen piirin su-pertähtiä, mutta valtaosa suomalaisista ei ollut kuullutkaan.

TAIKAA JA FLOW'TA

Vasta nyt vuosikausia musiikkipiireis-sä arvostusta kylväneet Ruudolf ja Kar-ri Koira ovat vihdoinkin päässeet ase-maan, jossa puoli valtakuntaa vaeltaa keikoille säästä ja viikonpäivästä riip-pumatta. Levyt soivat radiossa ja äidit-kin hyväksyvät.

”Pari vuotta sitten tulivat Mitä sä siit tiiät, Mammat riivaa, JVG:n lämppäyk-set, Leijonakuningas, ja Karri teki nyt levyn. Nyt ollaan sitten massojen suo-siossa”, Ruudolf muistelee vaasalaisen ravintolan pöydässä.

Illalla kaksikolla on keikka Fontanas-sa. Keikka on loppuunmyyty – tietenkin.

Mammat riivaa oli varmaan se lopul-linen räjäyttäjä. Kesällä 2011 Danza Ku-duro soi listoilla, ja Ruudolf työskente-li Bassoradiossa juontajana. Syntyi idea kyseisen kappaleen suomentamisesta ja mukaan otettiin tietenkin Karri Koira.

”Siinä kesti ehkä kaksi tuntia, kun teimme sen. Siis siitä kun lähdin Bassos-ta kotiin ja saatiin koko kappale tehtyä.”

Vaikka kaikki heidän kappaleensa kuulostavat siltä, että tekoprosessi on ollut nopea ja "flow-tilassa" tehtyä, niin totuus on toisenlainen. Kappaleita hio-taan yleensä studiolla pitkään ja har-taasti, jotta saavutetaan omintakeinen tyyli.

”Jos niistä paistaa hetken taika ja flow, niin se on se sisäinen taito ja nä-kemys, jota muilla ei ole”, Ruudolf vir-nistää.

SUOMEN MESTARUUS

Sielukas, sanoituksiin perustuva letkeä meininki ei ole perinteisesti se suoma-laisten tyyli. Itse asiassa, Suomessa ei ennen Ruudolfia ja Karri Koiraa ollut mitään vastaavaa.

Kaksikko tapasi kaverin kautta toi-sensa vuonna 1998, jolloin perustettiin heti ensimmäinen yhtye – Vähäiset Ää-net.

”Sitä tulee ulos, mitä sisään on lait-tanut. Modeemilla katsoimme netistä muiden maiden meininkiä”, Karri Koira muistelee.

Vuonna 2001 Ruudolf voitti ensim-mäisen Suomen mestaruutensa rapin SM-kisoissa. Mies riimitteli kadulla, myi omakustanteita Funkiestissa ja toimi niin ruohonjuuritasolla kuin aloitteleva artisti oikeastaan voi toimia.

”En ole ikinä elänyt sitä todellisuutta, jossa joku toinen suunnittelee markki-nointina. Aina se on sitä oma-aloitteista toimintaa ollut. Ennen ei ollut Faceboo-kia ja niin edelleen, mutta oli erilaisia foorumeita, joissa tehtiin toimintaa.”

Myöhemmin plakkariin osui myös toinen mestaruus, ja artisti muistuttaa-kin asiasta keikoillaan joka käänteessä.

”Voiko olla mitään sen konkreetti-sempaa kuin se, että voin mennä tuolla ja ihmiset tiedostavat mun olevan kak-sinkertainen Suomen mestari? Kaikkea muuta tulee ja menee, mutta se pysyy.”

Tänä vuonna kalenteriin osuu noin sata keikkaa. Rahaa kaksikko tekee sen verran, että vyötä ei välttämättä tar-vitse kiristää ylimääräistä reikää.

”Kyllähän musiikilla voi elää. Ne, jotka sanovat, että musiikilla ei voi elää, eivät elä sillä.”

”Me ei saada palkkaa mistään muualta”, Karri Koira muistuttaa väliin.

Pitkän matkan kulke-neet Ruudolf ja Karri Koi-ra elävät tällä hetkellä elämää, jonka he ovat itsel-lensä luoneet. Intohimonsa kautta. Heillä on vilpittö-myys-painike edelleen tiu-kasti pohjassa, ja se on var-masti pääsyy miksi kansa kaiken autotunen ja suora-naisen paskan keskeltä hei-tä saapuvat katsomaan.

Teksti: Emil Elo

VIHDOINKIN KOKO KANSAN HERKKUA

Kuva: ANDREI6000

Kuva: Eve Höögman

13VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Avaudu! Vaasan ylioppilaslehdelle saa valittaa mistä tahansa ja milloin tahansa.

Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai sähköpostilla osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi.

HS uutisoi keväällä, että ylioppilasko-keen tekstit pyörivät rahan ympärillä. Se on viisautta! Koko maailmahan pyö-rii sen ympärillä, tietää kylteri.

Kiitos Platon! Kiitos lännen suu-ret kirkkoisät Augustinus, Ambrosius Milanolainen ja kumppanit. Toki olisi muitakin, joita voisi muistaa, mutta olit-tehan te ainakin mukana luomassa län-nen kirkolle kuvan seksuaalisuudesta negatiivisena peikkona. Mut-ta paha, paha Sigmund-setä, sinä veit tuotta-

van bisneksen kirkolta. Tarjosit koulukuntasi kans-sa pehmeän sohvan kovan penkin sijasta, jos-sa voi työstää seksuaali-suuteen liittyviä kysy-myksiä.

Siispä uutta uskon-toa kehiin. Muodissa kun ovat nyt terveet ruoka-valiotkin. Miksi emme pidättäytyisikin ruu-asta ja juomasta, sil-lä onhan alapää luotu vain naimista varten. Emme silloin enää turmelisi vehkeitäm-me taantumalla aina yhä uudestaan ja uu-destaan pissa-/kak-kaleikkeihin. Hyvä on ihmisen pidättäytyä jostain, ja miksi se ei olisikin paskalla käyn-ti? Tässä uudessa uskon-nossa seksi olisikin yhtä luonnollista kuin hen-gittäminen. Itseasias-sa perinteisiin voisikin kuulua, että aina ruo-kailun jälkeen rakaste-lisimme vieruskaverin kanssa. Tulisi kerran-

kin käyttöä sille, että voi valikoida pai-kan lentokoneeseen.

Kuka lähtee mukaan sijoittamaan bisnekseen? Myös Obelix totesi "Hullu-ja nuo roomalaiset". Sen verran kahjoa sakkia on jenkeissäkin, että uskon siel-tä löytyvän kannattajakunnan tällekin uskonnolle.

No varmaa on vain se, että aikamme jää kyllä historiaan. Koskaan aiemmin,

eikä koskaan tämän jälkeen varmastikaan puhuta

näin paljoa seksistä;

jopa identiteet-tikin määritellä

nykyään ensimmäi-senä seksuaalisuuden

kautta.Kevät ja kesä ovat täynnä

rakkautta. Menkäämme siis puistoihin ja toimikaamme kuin Diogenes Sinopelai-nen masturboimalla kes-kellä toria. Vastustajille hän vastasinkin vain, että raapi-si toki mahaansa, jos se sillä tulisi täyteen.

Onnea vielä teille tiedeyh-teisöömme valituille fukseil-le. Muistakaa professorin sa-nat. Kun olet oppinut ROI:n merkityksen, voitkin lopet-taa akateemisen uran, kos-ka maailmahan pyörii vain rahan ympärillä. Seksikin on itse asiassa vain väline, jolla pyrimme saamaan sitä

lisää. Maisterin tutkinnonkin saa aina haettua uimahallista,

jos sellaista kaipaa.

Terveisin, nimimerkki”minäkin olen aseksuaali,

ainakin kaksikertaa päivässä”

ASIAASEKSISTÄ

x Vituttaa, kun sanotaan, että jotkut asiat on kuin pyörällä ajo, että ”se ei unohdu”. No ei ole.

VAKUUTUSYHTIÖN KANTIS

x Kun ajaa Gerbyyseen, niin pitää pysähtyä jokaisissa liikennevaloissa.

RATTIRAIVO TILINTARKASTAJA

x Joskus ärsyttää olla Pekka Tuuri.MÄ

x Oodissa voisi olla sellainen omi-naisuus, että opinnot siirtyisivät suo-raan Lukkariin. Järjestelmien tulisi keskustella keskenään. Tulostaminen on myös hankalaa.

TÄDIT KAHVILLA

x It's sad for the uni that it has such a slow internet connection.

MARCUS FLAAM

x Elämä on laiffii. Elämä on ihmisen parasta aikaa.

JOO'O.

x Tritonian kivikautinen w-lan.ISO BRJT

x Laiskat kanssaopiskelijat.NUIJASODAN VETERAANI

x Pieni kirjasto. Vähän paikkoja.TAPSA-JUSTUS

x Jotkut kissat on laiskoja.DOLLY-KOLLI

x Kirjanpidon jatkokurssi.YLIMURSAATTORI

x Sähköpostiohjelma ja it-tuki.UUSI OPISKELIJA

x Kevät sais tulla.52

x Oma saamattomuus.SAAMATON

x Autopaikkoja ei ole. Se on järkyt-tävää.

TARKKAILIJA TAMPEREELTA

x Kampukselta saa niin huonoa ruo-kaa, etten enää syö täällä. Parkkipai-kat!

KULINARISTI

x Vituttaa ihmiset, jotka ei osaa teh-dä töitään.

NÄRKÄSTYNYT

x Pinnallinen möly, joka estää kuu-lemasta omia ajatuksia. Kuihtuva yli-oppilaskunta.

LATEXIPÖXY

x Periferiassa haisi kakalta.KÄRPÄNEN KATOSSA

x Bostonin räjähdyksiin liittyvät kannanotot ja mielipidekirjoitukset. Ihmisen taipumus samastua oman kulttuurinsa kaltaisiin yhteiskuntiin.

WANNABE-PÄÄSIHTEERI

x Fabriikissa on paska ilmanlaatu. Sääli, sillä se on muuten niin miellyt-tävä rakennus.

EMMA

x Verotus. Bensan hinta. Meni lähes puolitankillista siihen, kun etsi park-kipaikkaa.

PÄÄLLIKKÖ

14 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

”Kyllä tässä ollaan ihan sama Vesku kuin ennenkin. Ei ole ilmestynyt baskeria ja puvuntakkia”, tokaisee 30 vuotta punk-rockia soittanut Klamydia-yhtyeen so-listi Vesa ”Vesku” Jokinen, jonka pipon alta paljastuu levossa oleva irokeesi. To-kaisu on vastaus toimittajan vihjailui-hin siirtymisestä musikaalisäveltäjäksi.

Vaasan kaupunginteatterilla esite-tään 14.5. kantaesityksenä Aino Hyy-ryläisen käsikirjoittama rockmusikaa-li Alabama ja muut rakkauteni. Musiikin, eli noin 15 kappaletta on säveltänyt ja sanoittanut Jokinen.

”Meillä on Veskun kanssa melko pit-kä historia. On monesti tullut istuttua ja mietittyä syntyjä syviä. Ideoita on ol-lut monenlaisia, mutta tämä on tähän mennessä ainut, joka on edennyt toteu-tukseen asti”, kertoo musikaalin ohjaaja Ilkka Aro.

Ensin oli siis idea tarinasta, joka an-nettiin käsikirjoittaja Hyyryläiselle ja-lostumaan.

”Ainolle annettiin hyvin vapaat kä-det. Voisi sanoa, että nyt on nähtävissä miesten idea naisnäkökulmasta. Vesan ainut toive oli, että tarina päättyisi on-nellisesti.”

”Teema valikoitui ihan vain siksi, että rakkaus on kaikkea pyörittävä voi-ma. Näytelmässä on traagisia ihmiskoh-taloita, mutta mulle oli tärkeää, että he saisivat onnellisen lopun.”

Rockmusikaali on tarjonnut uuden-laisen aluevaltauksen sekä näyttelijä-ohjaaja Arolle että muusikko-säveltäjä Jokiselle.

”Musikaalejahan Vaasassa on tehty vuosittain, mutta on oikeastaan kult-tuuripoliittinen häpeä, ettei pitkiin ai-koihin ole tehty rockmusikaalia”, sanoo Aro.

NEITSYYDEN MENETYSTÄ JA KYLMÄÄ VETTÄ

”Musiikintekijänä mulla pyörii päässä päivittäin melodioita. Musikaalin kap-paleet syntyivät lopulta siten, että Aino ilmoitti, että tähän kohtaan sopisi sel-lainen kappale, joka kertoisi siitä ja siitä. Sitten soittelin kitaraa Kyrönjoen ran-nalla ja rustasin sellaiset tekstit. Monet-kaan Klamydian biisit eivät varsinaises-

ti kerro rakkaudesta tai ihmissuhteista, joten tässä on lähtenyt neitsyys aika monella tapaa. Teatteritaustaakaan mi-nulla ei ole”, Jokinen kertoo.”Mutta lavallahan sä oot ollu koko ikäsi. Mulla puolestaan ei ole minkäänlaista musiikkitaustaa, mikä on aika mielen-kiintoista sellaiselle, joka on näytellyt näinkin kauan.”

Ohjauskokemusta Aro kuvaa kasvat-tavaksi ja nöyräksi vetäväksi.

”Tämä on ollut vähän kuin sellainen kylmä ja kutistava vesi tiettyyn paik-kaan. En oikeastaan tiedä, teenkö oh-jaajana mitään oikein. Touhu on ollut melkoista palapeliä, kun on bändihar-joitukset ja näytelmän hiominen erik-seen. Voi vain toivoa, että se oma visio välittyy. Ihmisiä on ollut vaikea saada uskomaan, että tästä tulee jotain. Mie-lestäni ohjaajan tärkein tehtävä on pitää muut hyvällä tuulella, mikä on ollut vä-lillä vähän haastavaa. On tämä kuiten-kin ollut kerrassaan komea tapa laittaa asiat pakettiin täällä Vaasassa”, kertoo Poriin syksyllä suuntaava Aro.

”Pääosin Ilkka on tykännyt kaikes-ta, mitä tässä on luotu. Ei ole juuri tullut bumerangeja. Jostain biisistä tosin tuli

palautetta, että pehmennäpä vähän tätä runkkulaulua.”

Musikaalin kappaleet ovat melodista rockia. Lauluntekijänä Jokinen on aina halunnut tehdä helposti omaksuttavia kappaleita.

”Musikaalin biisit ovat sellaisia, että jo toisen kertosäkeen kohdalla voi lau-laa mukana. En pidä ihan mahdotto-mana sitä, että Klamydiakin voisi näi-tä joskus soittaa, toki tyyliltään vähän muokattuna.”

Jokinen odottaa innolla, että pääsee näkemään omia kappaleitaan muiden esittämänä.

”Tässä musikaalissa saadaan kuulla Vaasan johtavan biisintekijän kappalei-ta kunnan parhaiden muusikoiden soit-tamina”, Aro kiteyttää.

Kaksikko korostaa, että näytöksiä on vain viisi.

LUOVA VAASA

15VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

■Näyttelijä Ilkka Aron ja Klamydian solisti Vesku Jokisen henkevistä kes-kusteluista vuosien varrella syntyi aihio rakkausaiheiseen musikaaliin, jota voisi Aron mukaan kutsua myös nimellä ”Kauniit ja 7 päivää”. Jokinen pääsee kohta näkemään, miten hä-nen sävellyksensä lopulta on istutettu näytelmään.

PUNKKARIN JALUOLAMIEHENUUSI ALUEVALTAUS

ALABAMA JA MUUT RAKKAUTENI

Ti 14.5. klo 19.00 (kantaesitys)ke 15.5. klo 19.00To 16.5. klo 19.00Pe 17.5. klo 19.00La 18.5. klo 14.00

16 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

■ Tekniikan alan opiskelusta saa haus-kaa, kun siihen liittää robotteja.

Palosaaren kampusalueella sijaitse-va Vaasan ammattikorkeakoulun, Vaa-san yliopiston ja Yrkeshögskola Novian tekniikan tutkimuskeskus Technoboth-nia luo opiskelijoille laadukkaan ope-tusalustan. Entisen puuvillatehtaan ku-tomohalliin vuonna 1996 valmistunut Technobotnia on nykyaikainen teknii-kan huippulaboratorio.

”Globaali energiatarve kasvaa jatku-vasti, ja Vaasan seudun energiakeskit-tymän yritykset tuottavat teknologiaa energian tuotantoon, siirtoon, jakeluun ja käyttöön. Kampuksen korkeakou-lut painottavat energiatekniikkaa kou-

SCIFITECHNOBOTHNIA

lutuksessa, joten laboratorio on tärkeä tekijä teollisuuden ja koulujen välisessä yhteistyössä”, kertoo Technobothnian kehittämispäällikkö Jani Ahvonen.

Technobothnian etu ja kiinnostavuus perustuvat siihen, että sitä käyttää kol-me opinahjoa.

”Pyrkimys Technobothnialla on sel-lainen, että suoritettava opetustoimin-ta, tutkimustoiminta ja palvelutoiminta toteutettaisiin käytännössä siten, että kaikkien korkeakoulujen tietotaito on yhteisessä käytössä.”

Opetuslaboratoriossa opiskelijat voi-vat tehdä simulaatioharjoituksia ja la-

boratoriotöitä, ja tilat ovat tuttuja kampuksen noin 2700 tekniikan opiskeli-joille. Vuosien varrella sen kautta on kulkenut teolli-suuteen reilu 5000 insinöö-riä tai diplomi-insinööriä.

Technobothnia edesauttaa myös ympäristö- ja luonnontieteiden kehi-tystyötä. Tutkimusta tehdään biopolt-toaineisiin, polttomoottoreihin sekä uusiutuviin energialähteisiin ja äly-verkkoihin liittyvissä projekteissa.

”Lisäksi teemme maksullista palve-

lutoimintaa yksityishenkilöille ja yri-tyksille esimerkiksi magneettikenttä-mittauksissa ja lämpökuvauksessa.”

Tekniikan tutkimuskeskus Technobothnia on jaettu kymmeneen laboratorioalueeseen, joiden toiminta tukee korkeakoulujen antamaa teoreettista opetusta.

- automaatiotekniikka - bil- och energiteknik - byggnadsteknik - energiatekniikka - konetekniikka - ohjelmistotekniikka - process- och reglerteknik - sähkötekniikka - tietotekniikka - ympäristötekniikka

Teksti: Raija Koivisto Kuvat: Jaana Kinnari

■ Ympäristötekniikan opiskeli-jat mittaavat veden kovuutta.

■Opiskelijat tutustuvat oskil-loskooppiin ja jännitteeseen.

■ Jani Ahvonen esittelee jalka-pallorobottia. Roboteilla pela-taan jalkapalloa RoboCupissa.

17VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Suomi yritysviestinnän ja mainonnan kielenä -kurssi haastoi taas oletuksen, jonka mukaan yliopisto-opinnot ovat turhan teoreettisia ja kaukana työelä-mästä. Keväällä opiskelijoden tehtävä-nä oli suunnitella Vaasan Luistinker-holle mainoskampanja. Kurssi perustuu client based teaching -ajatusmalliin, jos-sa opiskelijat saavat oikeita ”caseja” rat-kaistavaksi.

Kurssi huipentui jälleen kurssitöiden ja mainoskampanjakonseptien esitte-lyihin. Töiden tuloksia oli arvioimassa muun muassa Vaasan Luistinkerhon pu-heenjohtaja Ari Raatikainen.

Teksti & Kuva: Jaana Kinnari

■ Lotta Hjerppe, Kiia Lintervo, Elina Komula ja Markus Hangelin suunnittelivat Vaasan Luistinkerholle markkinointikonseptin, jossa otettiin huomioon ala-asteikäiset lapset. Maskotti Kuuno-pingviini sai Luistinkerhon puheenjohtaja Ari Raatikaiselta pal-jon kiittelyjä. ”Kuuno on hahmona täysin valmis ja mainio. Olen täysin myyty.”

MARKKINOINTISUUNNITTELUSTASYNTYI MASKOTTI

”Opiskelijoiden työstämistä ideoista olen saanut aiheeseen uutta näkökul-maa. Moni idea oli niin konkreettisesti toteutettu, että sen voisi ottaa käyttöön vaikka välittömästi.”

Opiskelijoiden mukaan kurssi oli jäl-leen työläs mutta palkitseva.

”Tässä on kyllä joutunut koulutta-maan itseään. Tunneskaala on vaih-dellut: välillä on oltu vähän hukassa ja välillä täysin liekeissä”, kertoo Kuuno-pingviinimaskotin visiaalisesta ulko-muodosta vastannut viestinnän opiske-lija Markus Hangelin.

■ Ympäristötekniikan laboratoriossa tutkitaan muun muassa sisäilmaa ja homeita. Tällä kertaa kuvaan pääsi erilaisia öljyjä.

■Opiskelijat tutustuvat säh-kömoottorin toimintaan.

■ EMC-laboratoriossa testataan sitä, häiritseekö elektroninen laite muita laitteita tai häiriintyykö se itse muista laitteista.

■ Tehdasrobotti on oh-jelmoitu piirtämään.

18 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

”Päädyin hakeutumaan tutkimuksiin itse 26-vuotiaana. Eteeni sattui erityi-sesti naisille suunnattu ADHD-testi, jota aloin ensin puoliksi vitsinä tehdä. Sen tulokset hämmensivät: miten tes-tin tekijät tietävät kaiken tämän minun elämästäni? Minua oli jo hoidettu ma-sennuksen ja ahdistuksen takia, ja vaik-ka hoito oli auttanut jaksamaan päätoi-mista opiskelua, tuntui, ettei jokin ole kohdallaan. Lopulta sain diagnoosin tarkkaavaisuushäiriöstä ilman ylivilk-kautta.

On käsittämätöntä, miten kukaan ei ollut aikaisemmin epäillyt mitään. Tie-tyt ongelmat ovat olleet nähtävissä jo ihan lapsesta asti. Pärjäsin koulussa, mutta olin huolimaton. Unohtelin kirjat kouluun tai kotiin, eikä kyse ollut siitä, ettei koulu innostaisi. Olin kiinnostu-nut kaikesta, mutta minulla esimerkiksi ajautui helposti kaaokseen sekä koulun pulpetti että oma huone ja myöhemmin aikuisena asunto.

ADHD ei vaikuta älykkyyteen, vaan se vaikeuttaa älyllisen potentiaalin hyö-dyntämistä, koska toiminnanohjauksen haastavuus vaikeuttaa muistiinpaina-mista, tehtävään keskittymistä ja sen loppuunsaattamista. Kun yhden ajatuk-sen pitäisi kulkea pisteestä a pisteeseen b, huomiosta kilpailee kuusi muuta aja-tusta. Jos hyvin käy, se yksi tietty ajatus pääsee päämääränsä, mutta joskus voi olla niin, ettei enää edes tiedä, mikä pis-te a oli.

Esimerkiksi pyykkien ripustami-nen hankaloituu huomattavasti tämän vuoksi, kun saattaa saada ripustet-tua osan ja mieleen tulee sukista jotain muuta, johon harhautuu tuntikausik-si. Voi myös uppoutua ylikeskittynees-ti johonkin niin järjettömästi, että siinä unohtuu kaikki muu syömisestä lähtien. Tuntuu, että sen kaiken aktiivisuuden purkamiseen ja ideoiden toteuttami-seen tarvitsisi useamman ihmisen.

ADHD tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, jossa on kol-me pääoiretta: tarkkaamattomuus, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus. Se jaetaan usein kolmeen alamuotoon: pääasiassa tarkkaamattomaan, pää-siassa yliaktiiviseen ja impulsii-viseen sekä kaikkein yleisimpään yhdistelmämuotoon. Kyseessä on ke-hityksellinen, neuropsykiatrinen ja neurobiologinen häiriö, eli se alkaa jo varhaislapsuudessa.

Elämän eri osa-alueiden hallitsemi-nen tuntuu mahdottomalta, kun jo pel-kästään opinnot ja arkipäivästä selvi-äminen imee energiaa niin paljon. On ollut vaikeaa selittää muille, miksi en selviä siivoamisesta, mutta pärjään koulussa helposti ysin oppilaana, sa-malla, kun unohtelen puolet tavaroista ties minne.

Olen kaikesta huolimatta suoriutu-nut korkeakouluopinnoista, mutta tun-ne siitä, ettei saa kaikkia kykyjään käyt-töön, on turhauttava. Siinä missä muut harrastavat, käyvät töissä opintojen ohessa ja pitävät yllä ihmissuhteita, itse ei vaan jaksa, mistä olen tuntenut paljon syyllisyyttä. Olenko vain niin tyhmä, laiska ja huono ihminen, että mikään ei suju sen vuoksi? Tällaisten ajatusten vuoksi monilla on ADHD:n liitännäisenä masennus, etenkin jos diagnoosin saa vasta aikuisena.

Opiskellessa ongelmana on se, pal-jonko käytän aikaa ja energiaa eri teh-täviin ja kursseihin. Väsyn ja stressaan-nun herkästi, joten joudun tekemään paljon suunnitelmia, että saan vaadit-tavat asiat tehtyä. En myöskään kasaa liikaa kursseja tehtäväksi kerralla, sil-lä stressaantuessani menen tilaan, jossa en kykene tekemään mitään. Siinä mis-sä tavallisesti ihmisillä vireystila vaih-telee vähän väsyneestä vireään, itsellä vaihteluväli on nollasta sataan. Viiden tunnin luentoputki imee energian täy-sin, koska on joutunut käyttämään niin paljon vaivaa siihen, että jaksaa kuun-nella ja keskittyä. Vireystilan säätely on toisinaan vaike-aa, sillä rutiinitkaan ei-vät auta pitämään vuo-rokausirytmiä, kun on mahdotonta rau-hoittua nukkumaan iltaisin.

Käytän lääkkei-tä tarvittaessa. En aluksi pitänyt aja-tuksesta lääkkeiden syömisestä ja olin to-della skeptinen. Kuiten-kin jo ensimmäisinä päivinä huomasin selkeän eron: ajatukset tuntuivat tiivistyvän ja asettuvan rai-teilleen. Ehkä huvittavinta oli se, kuin-

ADHD:ta pidettiin pitkään lasten ke-hityksellisenä ongelmana, mutta tutki-mukset osoittavat, että 70 prosentilla se jatkuu aikuisuuteen asti. Lapsilla esiin-tyvyys on 5-8%, aikuisilla 4%. Poikia diagnosoidaan useammin, joskin kyse voi olla siitä, että pääasiassa yliaktiivi-nen muoto huomataan herkemmin. Ai-kuisiässä ADHD:n esiintyvyys sukupuo-littain on tasaisempi.

Usein ADHD muuttaa muotoaan ke-hityksen mukana. On mahdollista, että

tarkkaamattomuus ja sisäinen levot-tomuus ovat selkeämmin aikuisten ongelmia, kun hallittavien asioiden määrä ja vaativuus kasvaa.

Lähde: Maarit Virta ja Anita Salaka-ri: ADHD-aikuisen selviytymisopas, 2012. Helsinki: Tammi.

ka huomasin, ettei päässä soi enää kai-kenlaiset biisit luuppeina taustahälynä

kaiken muun seassa. Suhtau-dun ADHD-lääkkeisiini vä-

hän kuin allergialääk-keisiin. Allergiani eivät

ole hengenvaarallisia, mutta helpottaa elä-mää, kun allergiaa voi tarpeen mukaan lievittää.

Vaikka ADHD:hen liit ty vät ongelmat

vaikuttavatkin elä-määni, eivät suunni-

telmani tulevaisuuden suhteen ole muuttuneet.

Diagnoosin saaminen oli valtava helpotus. Nyt on mahdollista keksiä kei-noja, miten saada asiat toteutettua, eikä

”Olenko vain niin tyhmä, laiska ja huono ihminen, että mikään ei suju sen vuoksi?”

KUN PÄÄSSÄ ON ARMEIJALLINEN AJATUKSIA

ADHD-diagnoosin saaneella voivat pyykit jäädä loppupäiväksi koneeseen, kun ripustettavasta villasukasta tulee

mieleen järjestämistä odottava sukkakori. Sukkakorin sängylle tyhjentämisen jälkeen

katse osuu yöpöydällä olevaan kirjaan, johon ajatukset uppoutuvat tunneiksi.

vaan jäädä vellomaan saamattomuu-desta johtuvassa syyllisyydessä. Hyvin konkreettisesti arjen ongelmiin pureu-tuvasta ADHD-valmennuksesta on ollut paljon apua.

ADHD-aivot eivät myöskään ole pelk-kä rasite. Pidän siitä, että innostun hel-posti ja omaksun valtavasti tietoa ker-ralla. Pää pursuaa ideoita. Tietenkin mietityttää, miten töissä tulee suju-maan ja voinko kertoa diagnoosistani siellä. Minulla on kuitenkin alani rautai-nen osaaminen ja kykenen itse arvioi-maan jaksamistani. Oikeastaan tämä on olennaista mielenterveyskuntoutujil-le ylipäätään, oli kyseessä psykiatrinen tai neuropsykiatrinen ongelma. Vaik-ka ne psyykkiset ongelmat aiheuttavat haittaa ja vaikeuksia, ne eivät vie ihmi-sen kykyjä ja osaamista pois.”

Teksti: Jaana Kinnari

Nykyään tosin uskon, että myös mi-nulla on yhdistelmämuoto.

AVAUTUMISTA

19VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Minusta ei alun perin pitänyt tulla kaup-patieteilijää. Elämä kuitenkin vei lopul-ta Vaasaan ja kauppatieteelliseen tie-dekuntaan, jossa pääaineeksi lopulta valikoitui markkinointi. Yliopistossa jo kohta neljä lukuvuotta opiskelleena olen ehtinyt näkemään ja kuulemaan monenlaisia mielipiteitä ja mieliku-via kauppatieteen opiskelijoista. Mark-kinoinninkin lukijoista ollaan montaa mieltä. Monesti kuulee myös kauppatie-teiden sisällä opiskelijoiden arvottavan oppiaineita eri tavalla. Voidaan puhua jaosta ns. koviin ja pehmeisiin aineisiin. Kovilla aloilla tarkoitetaan usein las-kentatoimea ja rahoitusta, talousteori-aa ja talousoikeutta pehmeiden ollessa johtaminen ja markkinointi. Tällainen vastakkainasettelu on jokseenkin tur-haa, ja ennakkoluulojen takana on usein tietämättömyyttä ja väärinkäsityksiä. Minusta olisi hyvä kuitenkin pysähtyä miettimään mielikuvien ja ennakkoluu-lojen taustoja. Näin voidaan parhaim-millaan oppia jotain itsestämme ja tar-vittaessa muuttaa toimintaamme.

Liian monesti kuulee yliopiston käy-tävillä ja riennoissa markkinoinnin vä-hättelyä oppiaineena ja yritystoimin-nassa. Voi olla, että esim. laskiksen pääaineopiskelijat osaavat paremmin pitää puoliansa, mutta on meillä tulevil-la markkinoijillakin peiliin katsomisen paikka. Puhutaan etenkin markkinoin-

nin vaikuttavuudesta ja tuloksellisuu-desta. Kuinka selittää muille opiskeli-joille ja ennen kaikkea sille tavalliselle kadun tallaajalle, mitä markkinointi on ja miksi minä olen siitä niin innostunut? Miksi sinun tulisi kiinnostua markki-noinnista?

Markkinoinnin tärkeimpänä tehtä-vänä voidaan yksinkertaistetusti pi-tää informaation luomista yrityksestä ulos ja sisään. Minkä takia kuluttaja va-litsee jonkin tietyn yrityksen tuotteen toisen samankaltaisen sijaan? Mistä kuluttajan valintatilanteeseen vaikut-tavat mielikuvat syntyvät? Nämä tekijät ovat aidosti subjektiivisia ja vaihtelevat eri kuluttajien välillä. Minut erottaa-kin etenkin monesta toisen oppiaineen opiskelijasta aito kiinnostuneisuus ku-luttajaan, hänen ongelmiinsa ja niiden ratkaisemiseen markkinoinnin avulla.

Jos oppiaineita asetetaan vastakkain jo opiskeluaikana, on melkein liikaa toi-vottu, että ne muuttuisivat heti radikaa-listi työelämään siirtyessä. Jos arvoista ja vastuullisuudesta puhuminen on ollut opiskellessa vain hölynpölyä tai sanahe-linää, voi työelämässä kohdata yllättä-viä vaikeuksia. Tällaisesta kovuuden kulttuurista tulisikin siirtyä inhimilli-sempään liiketalouteen ja johtamiseen. Itsensä nostaminen jalustalle on ai-van turhaa ja pahimmillaan narsistista. Osaaminen ja tekeminen määrittäkööt

MIELIKUVIALUOMASSA

Teksti: Mari Lempiäinen

Minimanin läheisyyteen Kalastajanka-tu 13:sta on ilmestynyt moderni mus-ta rakennus. Takapihana toimii suuri ja kaunis Tiklaspuisto. Vylkkärissä poh-dittiin, mikä tämä rakennus on ja keitä siellä asuu?

Vaasan kaupungin psykososiaalis-ten palvelujen johtaja Marja Mustonen kertoo, että rakennus on Aaltokoti, val-votun tukiasumisen talo vaikeasti päih-deongelmaisille henkilöille.

”Tämä asumismuoto on tarkoitettu niille, jotka eivät pysty pysymään rait-tiina. Se on siis oma koti, jonne voi tul-la myös päihtyneenä, mutta jossa ei saa nauttia alkoholia.”

Tällä hetkellä talossa on myös osa sel-viämisaseman palveluista, sillä Sepän-kyläntiellä ollut asema jouduttiin sulke-maan sisäilmaongelmien vuoksi. Kaikki paikat talossa ovat käytössä.

”Asuntoja vapautuu silloin tällöin jos joku muuttaa tai elämäntyylissä tapah-tuu muutoksia, mutta näen että tämän tyyppisten asumispalvelujen tarve on lisääntymässä”, Mustonen huomauttaa.

Aaltokodin rakentamista on suun-niteltu jo yli 20 vuotta, ja sijoituspaik-kavaihtoehtojen suhteen on syntynyt mekkalaa. Nykyinen sijoituspaikka on onnistunut, eikä häiriöitä ole ainakaan merkittävästi aiheutunut.

KAUPUNKIHAVAINTOJA

Mustosen mukaan asukkaat ovat ta-vallisia ihmisiä, joiden elämäntilanne on epäonnisten sattumien summa. Al-koholismi on sairaus, jota esimerkiksi Aaltokodin asukkaiden on vaikea halli-ta.

”Tämän kaltainen asumismuoto on rauhoittanut asukkaita, lisännyt rait-tiiden päivien määrää ja näin ollen on myös kansantaloudellisesti hyvä rat-kaisu. Se vähentää tapaturmia ja saira-uksia, joita alkoholi aiheuttaa.”

Aaltokodin myötä häiritsevän käyt-täytymisen määrä torin kulmilla on vä-hentynyt.

lopulta jokaisen ”markkina-arvon” työ-elämässä.

Suomessa liike-elämässä markki-nointi on alistettu pieneen sivurooliin. Jos ei ajattelua arvoista ja liiketoimin-nan moraalista ole aloittanut opiskelu-aikana, ei se synny itsestään. Sytykkee-nä toimii tällöin lopulta ulkopuolinen ärsyke, kuten olemme nähneet mm. Fin-nairin kohdalla. Yritysvastuullisuus tu-lee olemaan tulevaisuudessa jo vält-tämättömyys. Mielikuva yrityksestä muodostuu sen sidosryhmien käsityk-sestä, johon yritys ei suoraan voi vai-kuttaa.

Taloudellisesti heikompina aikoina ei ole mahdollisuutta olla kova, vaan tu-lee vielä voimakkaammin ottaa huomi-oon arvot ja humaanius liiketaloudessa. Tällä viittaan yritysten yhteiskuntavas-tuuseen, mutta myös ihmisten irtisano-misiin ja heidän tilanteeseensa yhteis-kunnassa. Mitä kaikkea voimmekaan oppia muilta, jos vain muistamme vä-lillä poistua ennakkoluulojen takaa ja kohdata kanssaopiskelijamme avoimin mielin. Ohje on toki hyödyllinen elämäs-sä muutenkin. Olisiko markkinoinnille sittenkin tarvetta tulevaisuuden Suo-messa?

Joel Väänänen

20 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

KIINNOSTAAKO PÄIVETTYMINEN KUPPOSEN TAI TUOPPOSEN ÄÄRESSÄ? SUUNTAA TORILLE! Ravintola Strampen Hovioikeuden ran-nassa avaa ovensa 19.4.2013 ja terassit ovat avoinna sään salliessa (lisätietoa www.strampen.com)

Ravintolalaiva Faros (Vaskiluodon sil-lan kupeessa) aukeaa Vapun tienoilla ja on avoinna syksyyn saakka. (lisätietoa www.faros.fi)

Jannen Saluuna avaa ovensa heti jäi-den lähdettyä, ja on auki viikonloppui-sin (sekä arkisin tilauksesta). Kesä-kuusta elokuuhun ovet auki joka päivä! Aikataulunmukainen saaristoristeily saluunaan alkaa 22.6. ja loppuu 11.8. Aikataulu osoitteessa www.jannensa-luuna.com

Leipätehtaalla Hietasaarenkadulla te-rassi auki hyvällä säällä!

Vaasan torilla myös useampi kesäkahvi-la ja jäätelökioski.

KESÄMENOTKESÄKUU

7.6.–8.6. Pienet festarit preerialla Vaasan Hietasaaressa. (lisätietoa www.pienetfestaritpreerialla.fi)

Blues & Jazz -illat ravintola Fondiksen/ Crystalin edessä 11.6.2013 alkaen tiis-taisin ja torstaisin klo 19:00.

Juhannustanssit Jannen Saluunassa 22.6. illalla ja m/s Tiira tuo ja vie Ka-larannasta (modernin taiteen museon Kuntsin edestä).

HEINÄKUU

Blues & Jazz –illat ravintola Fondiksen/ Crystalin edessä tiistaisin ja torstaisin, klo 19.00.

Hippiknik 20.7.2013 Hietasaaressa (tsekkaa Facebookista Hippiknik-sivut)

ELOKUU

Blues & Jazz -illat ravintola Fondiksen ja Crystalin edessä tiistaisin ja torstai-sin, klo 19.00.

Viimeinen torstaijazz 29.8.2013.

Taiteiden yö 8.8.2013. Kaupunki täyn-nä vilinää, musiikkia ja muuta ohjelmaa yömyöhään saakka. Tarkka ohjelma löy-tyy lähempänä www.vaasa.fi

SYYSKUU

Ikkuna-festarit 6.9.2013 elävää mu-siikkia ravintola Fondiksella. Festareil-la on tarkoitus kiertää kaupungin ravin-toloita sekä lounas- että illallisaikaan.

Events.osterbotten.fi-sivustolta löy-dät kaikenlaiset tapahtumat Vaasan alueelta vielä tarkemmin lähempänä kesää!

Viime vuonna debytoinut esittävien tai-teiden festivaali Vaasa Picnic tarjoaa tulevanakin kesänä rentoa tunnelmaa sisäsataman puistossa Kuntsin moder-nin taiteen museon läheisyydessä.

”Maksuton kaupunkitapahtuma jär-jestetään kesä-, heinä- ja elokuun aika-na. Se tarjoaa vaasalaisille ja turisteille monipuolista ja tasokasta ohjelmaa joka keskiviikko ja torstai klo 11–13 välillä”, kertoo Vaasan kaupungin kulttuurijoh-taja Sanna Bondas.

Vaasan kaupungin Kulttuurikeskuk-sen ja Soiva ry:n yhteistyössä järjestämä tapahtuma toimii kohtaamispaikkana erilais-ten kulttuurien harrastajien välillä.

”Tapahtuma on auki kai-kille taiteilijoille ja muusikoil-le, niin harrastajille kuin am-mattilaisille. Koko kesän ajan

su 28.4. 18:30 VPS – FC Honka su 5.5. 18:30 VPS – RoPS su 12.5. 18:30 VPS – KuPS ke 29.5. 18:30 VPS – FF Jaro su 16.6. VPS – TPS ke 19.6. VPS – FC Honka to 27.6. VPS – JJK su 7.7. VPS – FC Inter pe 19.7. VPS – MYPA ke 31.7 VPS – FC Lahti su 4.8. VPS – IFK Mariehamn su 11.8. VPS – FC Lahti su 1.9. VPS – RoPS ma 16.9. VPS – KuPS su 29.9. VPS – HJK su 20.10. VPS – FF Jaro

VPS:N KOTIPELIT

KESÄN RAVIT VAASAN RAVIRADALLA:lauantai 11.5.2013 Toto4perjantai 31.5.2013 Lounaslauantai 1.6.2013 Toto5perjantai 5.7.2013 Lounasperjantai 19.7.2013 Lounaslauantai 17.8.2013 Toto4lauantai 7.9.2013 Toto4sunnuntai 29.9.2013 Toto4sunnuntai 13.10.2013 Toto4sunnuntai 10.11.2013 Toto4on luvassa esiintyjiä ja esityksiä esit-

tävien taiteiden alalta: musiikkia, teat-teria, sirkusta, runonlausuntaa, imp-rovisaatiota, tanssia, performanssia ja akrobatiaa.”

”Kaappaa kesäpäivinä viltti ja pik-nikeväät kainaloon ja tule nauttimaan rennosta, merellisestä puistotunnel-masta!”

Lisätietoja osoitteestavaasapicnic@gmail.com.

PIKNIKKIÄ, TAITEITA JA MERELLISTÄ

PUISTOTUNNELMAA

Pienet Festarit Preerialla on kaksipäiväinen ulkoilmatapahtuma Hietasaaressa. Se järjeste-

tään kesäkuussa toista kertaa.

”Tänä vuonna erilaiset musiikkigenret ovat hyvin edus-tettuina. Vaikka tällä kertaa pystytetään punk-/rock-lava ja

rap-lava, ei kaikki esiintyjät tietenkään ole lokeroitavissa näi-hin tyyleihin”, kertoo tapahtumajärjestäjä Lasse Siik.

Festareilla soittavat muun muassa Ismo Alanko, Pää Kii, Raappana ja Karri Koira & Ruudolf.

”Viime vuonna festarit onnistuivat yli odotusten, ja kä-vijöitä oli noin 3000. Odotamme noin 5000:ta vieras-

ta. Hietasaareen mahtuu kyllä tuplastikin ihmisiä. Tavoitteenamme on pitää yllä hyvää hinta-

laatu-suhdetta, ja saada tapahtumalle jatkumoa ja pysyvyyttä.”

PIENET FESTARIT PREERIALLA

■ Emma-gaalassa Vuoden kriitikoiden valinta -pys-tin pokannut Pää kii.

Lähd

e: v

epsu

.fi, v

eikk

ausl

iiga.

com

Saitko töitä Vaasasta? Opiskeletko? Vai jäitkö tänne hengaamaan? Vaikka Vaasan kadut autioituvat säiden lämmetessä ja paikallisten suunnattua saaristoon ja joidenkin opiskelijoiden karattua etelään, löytyy täältä jotain tekemistä ja elämää. Vaasassa kesän viettävät ovat perustaneen Facebookiin yhteisön Kesä 2013 Vaasassa, josta löytyy vertaistukea, jos tylsyys yllättää.

Kesän 2013 tapahtumapäivät:

5.–6., 12.–13., 19.–20., 26.–27. kesäkuuta3.–4., 10.–11., 17.–18., 24–.25. ja 31. heinäkuuta1.8 ja 7.–8. elokuuta

VAASASSA KESÄLLÄ?Koonneet: Mari Lempiäinen, Ville Rintala, Raija Koivisto

Kuva

: San

ttu

Särk

äs

21VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Vastanneita 28

Kyllä.Opiskelen koko kesän.(Väh. 15 op:n verran)

1 ääni

Kyllä.Teen ainakin yhden

kurssin/tentin/esseen tms.11 ääntä

En.Töiltä ei jää aikaa.

4 ääntä

En.Ei huvita.12 ääntä

FESTIVAALIT

Vaasan kuorofestivaalit 8.–12.5.

KEIKAT JA KLUBIT

El Gringo24.4. V-klubi: Mindmirror, Kuoleman Uudet Kasvot20.5. Bob Malmström & Genitaalinärpes

Leipätehdas9.5. Halarkalas Sailor (Hullu Torstai)11.5. Paul Di'AnnoD.O.M. Munkhaus -pubivisat tiistaisin

HulluPullo26.4. Ismo Alanko27.4. Caramelito Promotions3.5. 90-luvun ilta

Ritz27.4. Love on the Rocks – QuinnTon & The Mamas4.5. André Wickström Stand Up Show24.5. 22 Pistepirkko

Amarillo1.6. Nost3 & Protro

Waasa Drinking Duck26.4. Veeti Kallio Duo3.5. Ladys' Night: Scandinavian Hunks4.5. Twang Festival11.5. Scandinavian Babes17.5. Grease Helmet feat Andy McCoy25.5. Brups Hotel Tekla18.5. Lord Est

Rocktails26.4. Friday Fun For Everyone26.4. Comedy Club esittää: Fredi Lilius & Jussi Simola3.5. Prohibition Party (Kieltolaki)10.5. Comedy Club: Anders Helenius & Ida Grönlund24.5. Comedy Club: Jacke Björklund, Mikko Vaismaa

Doo-Bop Club27.4. Wasa Gipsy Jazz Quartet4.5. Jukka Eskola & M Sandberg Trio11.5. The Cahbah & Rising Sparks18.5. Johan Ölander Quartet25.5. Soul What? Feat. Joonatan Rautio

TEATTERI

Vaasan kaupunginteatteriOliverMielensäpahoittajaLuolamies

Wasa TeaterEtt riktigt fyndPojken och stjärnan

Vaasan ylioppilasteatteri RamppiSalome (26.4. asti!)Elmo (kesällä 2013)

GALLERIAT

Kuntsi13.–19.5. MuseoviikkoKaisu Koivisto: Äänekäs hiljaisuus (2.6. asti)Osipowin hernekeitto ja muita teoksia (20.6. alkaen)

Tikanojan taidekotiVuoropuheluja (12.5. asti)Tiina Lehtimäki: Timeline (5.5. alkaen)Adolf Bock ja meritaide (9.6. alkaen)8.8. Taiteiden Yö: Atelieri O. Haapala

Valokuvagalleria IbisYrkeshögskolan Novia – valokuvalinjan loppunäyttely Next Exit (12.5. asti)

Black Wall Gallery27.4. asti Ville Laaksonen

Pohjanmaan museo2.6. asti Ilmastojuttu – aurinkoinen ker-tomus

ELOKUVAT

Ensi-illat Gloriassa26.4. The company you keep10.5. Jurassic Park (3D)17.5. Dark Skies24.5. Fast & Furious 629.5. Kauhea Kankkunen 35.6. Star Trek: Into Darkness7.6. Evil Dead14.6. After Earth26.6. Man of Steel3.7. The Lone Ranger12.7. Pacific Rim12.7. World War Z16.8. Kekkonen hän tulee20.8. One Direction30.8. Varjojen kaupungit

Ritz28.4.Tais Toi!Four Lions

Kuva

: piik

kika

svi.f

i

■ 26.4. Veeti Kallio Duo @ Waasa Drinking Duck

AIOTKO OPISKELLA KESÄLLÄ?

22 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

There is a variety of sports activities available in Vaasa – from ice hockey and skating to archery and swimming. But are the international students from the University interested? What recom-mendations can be given to those who want to enjoy sports in Vaasa and do not know how to start?

FIRST STEPS FOR THE FOREIGN STUDENTS

If I tell from the perspective of my own experience of sports activities in Vaa-sa, there is a great interest to sports among the international students of many nationalities. For instance, gyms and swimming pool always have a lot of people from the University of Vaasa among their customers. The member-ship in the Student Union gives some

discounts in these places, so the stu-dents are encouraged to enjoy sports opportunities in Vaasa.

If you are a newcomer and do not know how to start your sports activities in Vaasa, do not panic. Firstly, I high-ly recommend you to contact first the Student Union, your tutors or second-year international students. Thus, you can get good recommendations and in-formation about sports in Vaasa from their first-hand experience. Then you check the available sports activities and gyms on the website of the city of Vaa-sa (www.vaasa.fi/Other_languages/In_English/Leisure/Sports). This will give you much help. There you probably will find something attractive – bowling or boxing, jogging or skiing, swimming or archery and so on. Remember to take your student card when you will go to a

SPORTS FOR THE INTERNATIONAL

STUDENTS IN VAASA?Text: Roman Kushnir

Paola Zapata and Teresa Andreo-ni have studied in the Master's Degree Program in Intercultural Business for nearly a whole academic year now. Both came to Vaasa last Fall.

Zapata did her Bachelor's Degree in the U.S.

”When I came back home to Bolivia, I read about education and studying pro-grams. I'd never heard about Finland, but when it was mentioned that the edu-cation here is one of the most qualified and free, I became very interested. And here I am.”

For Andreoni Finland has been famil-iar for a couple of years.

”I did my Erasmus in Turku. Last year I lived in Seinäjoki. My brother has stud-ied in Vaasa and recommended me the university.”

Both of the Degree students say that freetime has been non-existent lately.

”It has been from crazy to craziest”, says Zapata. ”I've been very busy read-ing articles. Tasks have been very time-consuming.”

”Studying has reminded me of high-school, because we have had quite a lot of homework recently. But compared to Italy it has been easier at times. In Ita-ly you must have 60% correct in exam to pass the course. Here it's only 40%. I like that the teaching is a bit more infor-mal here”, Andreoni tells.

”But soon it's Vappu time and we get a small pause in studying.”

Zapata and Andreoni think that most of the Europian students go back to their home country.

”For example I'm going back to Italy, because I would like to work in a com-pany there and start writing my thesis.”

”Well, Bolivia is so far away that it's not really possible for me to go home. I'm staying here and spend also some time in Spain. Try to forget all about studying.”

When asked about the differences between Erasmus students and degree students, both start to smirk.

”Erasmus time is carefree and happy. For us this is serious business”, laughs Andreoni.

”I've spend a lot of time with the Erasmus people. We've had fun, but I must admit that after wee hours I start to think about my lectures, homework and stuff I have to do when the others are still partying”, says Zapata.

”The sad part really is that many of the people I know are leaving. Luckily the students in our program are coming back for another year”, says Andreoni.

Text & Picture: Jaana Kinnari

■ Teresa Andreoni is happy that the snow has nearly melted. ”I actually en-joyed also the snow part here”, tells Paola Zapata.

HOW'S IT GOING,DEGREE STUDENTS?

gym or swimming pool, because you can get student discounts. You will probably like sports in Vaasa!

QUITE MANY INTERNATIONAL STUDENTS GO TO WSC

Does the University of Vaasa cooperate with local gyms for encouraging sports activities of the students? Yes, it does! As Janne Kronman, an owner of Wasa Sports Club (WSC, Wolffintie 36, www.wsc.fi), the biggest gym in Vaasa, tells, there is a cooperation between his gym and the University of Vaasa.

“The cooperation began about five years ago. Every autumn semester in September-October (1.9-15.10) all the students of the university, both Finnish and international, have a right to one free week in our gym. Usually tutors from the university organize an excur-sion to WSC for the international stu-dents. Initially students had a right to only one free visit to the gym but then we decided to extend it to one week be-cause our gym is so big (4000 m2, 3700 members, one of the biggest in Finland) and one visit is not enough.”

According to him, there are quite many international students among the members of WSC.

“There are many international stu-dents among the visitors, so our recep-tionists now have to know not only Fin-nish and Swedish but also English. We also have a small (approximately 5 euro) discount for students of the University of Vaasa. Helsinki Sports Club and Kok-kola Sports Club do not have this dis-count; it is only in Wasa Sports Club. So-metimes we place our free-visit coupons in the local newspaper “Vaasan Ikkuna”. Next time our coupons in the newspa-per will be on April, 23. International students are welcome to Wasa Sports Club!”

IN ENGLISH

23VAASAN YLIOPPILASLEHTI

Hallinnoijat

Kohta on kevät pulkassa ja kesä kovaa kyytiä tulossa. Näin vapun alla aika tuntuu lentävän oikein siivillä. Hallarit olivat pitämässä lippua korkealla War-rantin Wykypäivänä rastin merkeissä ja meno oli mitä mahtavinta. Hallarit hi-koilivat 19.3 avantouinnin merkeissä. Maaliskuussa myös pidettiin jo hyväksi havaittu kahvihetki halhuoneella. Tun-nelma oli mukava ja kahvi hyvää. Hal-lareiden kevään excursio suuntasi Tam-pereelle. Iloinen hallari joukko pääsi näyttämään vaasalaista meininkiä kah-deksi päiväksi Tampereen huminaan. Kiitoksia kaikille osallistuneille hienos-ta ja hauskasta matkasta! Huhtikuun puolella hallarit pitivät peli-illan. Tule-vaisuudessakin on tiedossa ohjelmaa. Ainakin Hallareiden ja Tutin yhteiset Playboy sitsit 29.4., jotka ovat varmasti yksi kuukauden kuumimmista bileistä. Kaikki sinne siis juhlimaan. Nyt kään-nämme nokan kohti vappua ja kesää.

CoMedia

Kevään saapuminen tarkoittaa vain yhtä asiaa: tenttistressin on aika väis-tyä kun comedialaiset ja muutama muu yliopiston opiskelija valmistautuu anka-raan vappureivaamiseen. CoMedia osal-listuu vappuputkintoon järjestämällä yhdessä Övertäjien kanssa vuoden hyö-dyllisimmät Just in case -sitsit. Yhteis-työ Övertäjien kanssa jatkuu syksyllä huikean Ahventien appron merkeissä, joka on ehdottomasti syksyn kuumotta-va kohokohta. Syksyllä on luvassa myös

megasitsit yhdessä Warrantin, Övertä-jien ja Gig@n kanssa. CoMedia järjestää syksyllä myös tutustumisillan, jolloin viimeistään kannattaa tulla tekemään tuttavuutta viestintätieteilijöiden kans-sa, oli pääaineesi selvillä tai ei. Klikkai-lemalla itsesi CoMedian Facebook-si-vuille pysyt kuulolla!

Giga

Mölökyn kölökyn! Lukuvuosi on pian pulkassa ja Giga kiittää kaikkia toimin-taan osallistuneita! Erityisen mukavaa on ollut nähdä jäsenten kokoontuvan myös epävirallisissa ajatushautomois-sa, jotka näinä kuukausina ovat tulleet tunnetuiksi gideariihinä. Myös Gigassa noudatetaan periaatetta ensin työ, sit-ten leikki. Niinpä kaikki kevätkokouk-sen asiat saatiin nuijittua pöytään en-nen wappuviikon mölkkykarkeloita. Pitäkää kapula korkealla!

Övertäjät

Jau! Kevään viimeiset rutistukset al-kavat olla käsillä. Turnauskestävyyt-tä vaaditaan vielä kenties muutamissa tenteissä, mutta panostusta vappuput-keen ei sovi missään nimessä unohtaa! Ne, jotka ovat joskus Vaasan vapun ko-keneet, tietävät, että todellakin mitä tahansa saattaa tapahtua. Vapun yllät-tävimpiinkin tilanteisiin pääsee varau-tumaan Övertäjien ja Comedian Just in case -sitseillä! Kun pahimmista vap-puhöyryistä on toivuttu, on aika vas-tata kesälaitumien kutsuun ja vähitel-

len myös syksyn haasteisiin. Te, tulevat kieltenopiskelijat, voitte hyvillä mielin rantautua syyskuussa Vaasan Palosaa-ren aurinkorannoille, sillä länsiranni-kon helmen menoon teitä on opastamas-sa loistavasti koulutetut ja innokkaat tutorit sekä muut aktiivitoimijat. Terve-tuloa! :)

Puukkoo

Puukkoon kevät on sujunu mukaviis merkiis, ja saatihimpa vihiroon lisää paitojaki tilattua! Ennen lomia olis viä wappu eres. Osakuntasitsit järjestetä-hän yhyres Popon ja Veson kans sun-nuntaina 28.4. klo 20 Fonas. Silloon testatahan meirän taikurin kykyjä, ja tiätysti me erustetahan wappumeinin-giis muutenki komiasti aina mölökyystä piknikille. Syksyllä vaihretahan verhat vähä komiemmiksi, kun Puukkoo täyt-tää 10 vuatta. Merkitte jo ny kalenteri-his lauantai 2.11.!

PoPO

Suuri kiitos kaikille PoPO:n toiminnas-sa viihtyneille! On ollut mahtava alku-vuosi! Täysi-ikäinen osakuntamme sai arvoisensa sitsit ja hyvä yhteishenkem-me noteerattiin C-sählyissä. Keväällä on jäljellä onneksi vielä paljon koetta-vaa tapahtumien merkeissä. Kuun lo-pulla talentit ottavat mittaa toisistaan ja Osakuntasitseillä PoPO:lta on luvassa eläimellistä sirkustelua. Tervetuloa mu-kaan toimintaan ja hyvää kevättä kai-kille! Popexskool!!

Tutti

Tutin excursio Ouluun sujui ongelmitta, ja Vaasa teekkareita edustettiin kuule-man mukaan varsin unohtumattomilla tavoilla. Maanantaina 22.4. alkaa Tutin vappuputki Wapinan julkkareiden mer-keissä ja tiistaina 23. päivä avataan ään-tä vappua varten. 29. päivä vietetään eroottisissa ja epäeroottisissa merkeis-sä: aamulla luvassa Epäeroottinen Aa-mubrunssi, illalla jo loppuunmyydyt Hallareiden ja Tutin yhdessä järjestämät Playboy-sitsit, joista jatketaan erootti-siin iltamiin kuuntelemaan Teflon Brot-hersia! Tämänkin vapun kruunaavat To-peliuksen patsaan lakitus vappu yönä ja vappu aamuna koittava teekkarikaste. Tarkemmat suunnistusohjeet tapahtu-miin löytyvät facebookista.

VYVO

VYVO:n maaliskuinen konsertti VYY-caféssa sujui mallikaasti ja orkesteri saanee nousujohteiselle uralle jatkoa. Mikäli kiinnostusta löytyy orkesteris-sa soittamiselle, ota rohkeasti yhteyt-tä: vyvo@student.uva.fi. Musiikkimme pääpaino on ollut jazzahtavassa rytmi-musiikissa klassisemman ohjelmiston lisäksi. Harjoittelemme perinteisesti tiistai-iltaisin ja suurin osa sovituksis-tamme on tehty puhallinorkestereille. Kaikki ylioppilaskunnan jäsenet terve-tulleita!

Edustajistovaalissa valitaan ylioppilaskunnan edustajiston 30 jäsentä ja heille varahenkilöt 1.1.2014 alkavalle kaksivuotiskaudelle.

Äänioikeus edustajistovaalissa on jokaisella Vaa-san yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneel-la ylioppilaskunnan jäsenellä. Äänioikeutta voi käyttää vain henkilökohtaisesti.

Ehdokkaaksi voi asettua kaikki vaalikelpoiset yli-oppilaskunnan jäsenet. Vaalikelpoisia ovat vaali-vuonna 30.9.2013 mennessä Vaasan yliopistoon läsnä olevaksi ilmoittautuneet ylioppilaskunnan jäsenet. Vaaleissa voi asettua ehdokkaaksi jokai-nen ylioppilaskunnan vaalikelpoinen jäsen joko yksin tai yhdessä muiden vaalikelpoisten jäsen-ten kanssa.

Ehdokkaaksi asettaudutaan toimittamalla kes-kusvaalilautakunnalle vaaliasiakirjat. Vaaliasia-kirjoja otetaan vastaan ylioppilaskunnan koko-ustilassa 11.10.2013 klo 10.00–14.00.

Ehdokaslistojen yhdistelmä on äänestysnume-roilla varustettu luettelo vaalissa ehdolla ole-vista ehdokkaista. Ehdokaslistojen yhdistelmä julkaistaan ylioppilaskunnan ilmoitustaululla 16.10.2013 klo 12.00 mennessä.

Vaalimainonta voi alkaa ehdokaslistojen yhdis-telmän julkaisemisen jälkeen, eli 16.10.2013 klo 12.00.

Ennakkoäänestyspäivät ovat 29. ja 30. lokakuu-ta 2013. Äänestysaika on molempina päivinä klo 10.00–14.00 Ennakkoäänestyspaikka sijaitsee Tiedekirjasto Tritonian II kerroksen aulassa.

Varsinaiset vaalipäivät ovat 5. ja 6. marraskuu-ta 2013. Äänestysaika on molempina päivinä klo 10.00–18.00. Äänestyspaikka sijaitsee Tiedekir-jasto Tritonian III kerroksen aulassa.

Virallinen vaalitulos julkistetaan tuloksen sel-vittyä 6. marraskuuta 2013 ylioppilaskunnan vi-rallisella ilmoitustaululla. Vaalin tulos on nähtä-villä myös ylioppilaskunnan palvelutoimistolla 7.11.2013 klo 12.00 alkaen.

Vaalijärjestys, tämä vaalikuulutus kokonaisuu-dessaan sekä muut vaaliasiakirjat ja ohjeet löyty-vät osoitteesta www.vyy.fi/edustajistovaalit.

Information and instructions concerning the elections will be given at the office of the Student Union.

VAASAN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTOVAALIT 2013

VAALIKUULUTUS

Toni Vahevaarakeskusvaalilautakunnan puheenjohtaja

Jarkko Seppäläylioppilaskunnan pääsihteeriVaasassa 18. huhtikuuta 2013

JÄRJESTÖJORINAT

KESÄASUNTOJA HELSINGISSÄ1.5.–31.8. Viikissä LATOKARTANON YO-KYLÄSSÄ

Soluasunnot: 190–260€/kk/asukasTiedustelut puh. 09 3877133, latokartano@helsinki.fi

www.latokartanonyokyla.fi

26 VAASAN YLIOPPILASLEHTI

IRRATIONAL GAMES: BIOSHOCK INFINITE

2K Games

Aina on majakka, aina on mies ja aina on kaupunki, sanoo Bioshock Infiniten päähahmo Elizabeth. Lause alleviivaa hyvin sarjan uusimman osan ja vuonna 2007 ilmestyneen ensimmäisen Bios-hockin yhtäläisyyksiä. Vaikka toiminta on siirtynyt vedenalaisesta Raptures-ta pilvien päällä leijuvaan Columbiaan ovat sekä toiminta että teemat hyvin sa-manlaisia.

Peli alkaa, kun Booker Devitt lähtee hakemaan Columbiassa vankina ole-vaa Elizabethia pyyhkiäkseen pois vel-kansa. Vastassa on 1900-luvun alun USA:sta vaikutteita hakeva kaupunki, joka kelluu kristinuskon, luokkayhteis-kunnan ja rasismin varassa. Kaupungin johtajana on profeetta Comstock, jon-ka opetuksessa Washington, Jefferson ja Franklin nousevat paikallisiksi pyhi-myksiksi.

Elizabeth ei ole pelastuksen kohtee-na tavallisimmasta päästä, vaan hänellä on kyky avata repeämiä todellisuuteen, joiden kautta voi siirtyä aikajanalta toi-selle tai tuoda esineitä omaan aikaja-naan. Aikajanalta toiselle hyppiminen sekoittaa pelin jo valmiiksi sirpaleista tarinaa, ja vasta ihan lopussa pelaajalle selviää, mikä on homman nimi ja miten eri asiat liittyvät toisiinsa.

Vaikka tarina on mielenkiintoinen ja miljöö hienoin hetkeen, toiminta alkaa melko nopeasti maistua puulta. Vastus-tajina olevat Columbian poliisivoimat ja kapinallinen Vox Populi ovat lähes identtiset, aseet ovat tuttuja pistoole-ja tai kiväärejä, ja taikavoimatkin jää-vät vain erikoispyssyjen asemaan. Edes isommat erikoismöröt eivät jaksa pi-ristää tunnelmaa, sillä nekin ovat liian yleisiä ja samanlaisia.

Tuomo Nyrhilä

JANNE JÄÄSKELÄINEN & KATLEENA KORTESUO: NÖRTIN ESIINTYMISOPAS. SUORITUSMANUAALI SUBSTANSSIOSAAJALLE

Talentum Vakuuttavan asiantuntijaesiintymi-sen perusteet, 1 op

Jos saisin määrätä yhden tenttikirjan kaikille yliopisto-opiskelijoille, se oli-si tämä. Yrittäjä-tietokirjailijat Jan-ne Jääskeläinen ja Katleena Korte-suo ovat laatineet oivallisen oppaan vakuuttavaan esiintymiseen. Nörtin esiintymisopas – Suoritusmanuaali sub-stanssiosaajalle on poikkeuksellisen helppo- ja nopealukuinen peruskurssi, joka on taatusti hyödyksi kaikille meil-le, jotka haluamme kehittyä ymmärret-tävinä viestijöinä.

Yliopistosta valmistutaan asian-tuntijoiksi. Vaikka tietopuoli olisi erin-omaisesti hallussa, työelämässä pelkkä asiaosaaminen ei riitä. Sisältö ei ratkai-se, vaan se, että myös ulkoasu ja esiinty-minen ovat tilanteeseen sopivat. Taitava viestijä saa myytyä itsensä ja osaami-sensa minne haluaa. Kaikki eivät ole luonnostaan hurmaavia ja vakuuttavia, joten käytännön toimintaohjeet tule-vat varmasti tarpeeseen muillekin kuin nörteille.

Teksti on tiivistä ”tee näin – älä tee näin” -ohjeistusta. Kirjoittajat kertovat runsaasti omia kokemuksiaan, ja nämä yksityiskohtaiset kertomukset ovat op-paan kiinnostavinta antia. Jos tiukka leipäteksti ei miellytä, pääkohdat voi vilkaista jokaiseen lukuun kuuluvas-ta TL; DR (too long, didn’t read) -tiivis-telmästä. Esimerkiksi pukeutumisesta ja sähköpostin käytöstä annetaan niin konkreettisia ohjeita, että tekee heti mieli katsoa itseään peilistä ja tarkistaa viimeisimmät mailit.

Kirjan hieman päälleliimatun oloinen nörttiläppä hämmentää. En tiedä, pitäi-sikö huolestua, kun ymmärrän suurim-man osan nörtähtävistä viittauksista. Kirjan pointit tajuaa kuitenkin mainios-ti, vaikkei nörttien kokemusmaailma olisikaan ominta aluetta. Eipä Cthul-hu- ja vogonimaininnoilla taida olla ih-meempää tarkoitusta, mutta ne ovat sentään vaihtelua elämäntaito-oppait-ten väsyneeseen kielenkäyttöön.

Heli Hämäläinen

Kuva: bioshockinfinite.com

TORTURE KILLER: PHOBIA

Dynamic Arts Records

Torture Killer tarjoaa neljännellä albu-millaan konstailematonta suomalaista death metallia. Myös yhtyeen toisella pit-käsoitolla laulanut Chris Barnes (Can-nibal Corpse, Six Feet Under) vierailee levyllä. Meininki on enimmäkseen kes-kitempoista ja sopivan yksinkertaista il-man järisyttäviä kikkailuja. Kappaleille ominaista ovat raskaat riffit ja osittain jopa groovava meno. Sointia voisi luon-nehtia paikoittain myös melodiseksi, ja tunnelmaltaan mielenkiintoinen poikke-us onkin Written in Blood kevyemmällä aloituksellaan. Jos pitää death metallista eikä Torture Killer ole tuttu nimi, nyt vii-meistään kannattaa tutustua.

LOW: THE INVISIBLE WAY

Sub Pop Records

Low'n perustivat 20 vuotta sitten yh-dysvaltalaiset mormonit (toim. huom., vaikka ei liity mitenkään mihinkään) Mimi Parker ja Alan Sparhawk, ja The Invisible Way onkin jo yhteen kymme-nes albumi. Pääosassa ovat akustinen kitara ja piano, ja musiikin pelkistetyn olemuksen vuoksi kuulostaa siltä kuin levy olisi livenä nauhoitettu. Levyn ko-hokohdat löytyvät erityisesti Parkerin laulamista kappaleista kuten So Blue ja Just Make It Stop. Low tarjoaa pitkäsoi-tollaan rauhallista ja kaunista musiik-kia, jota voi suositella erityisesti tunnel-mallisen akustisen musiikin ystäville.

MUDHONEY: VANISHING POINT

Sub Pop Records

Yhdysvaltalainen Mudhoney ei kos-kaan saavuttanut yhtä suurta mainet-ta kuin Seattlen aikalaisensa Nirvana, Pearl Jam, Soundgarden ja Alice in Chains, mutta se on selvinnyt kunnioi-tettavaan neljännesvuosisadan ikään. Nyt julkaistu yhdeksäs albumi Vanis-hing Point on genrensä puolesta sullot-tavissa alternative/indie/garage rock -osastoon, ja se tarjoaa tasaista mutta keskivertoa parempaa rockia ilman ko-vin suuria hittejä. Kappale I like it small tuo kovasti mieleen rockin eri alalajei-hin vaikuttaneen The Stoogesin, ja itse asiassa orkesteri on parhaimmillaan, mitä enemmän nämä vaikutteet erottu-vat.

Santtu Vähämaa

Kuva: subpop.com

HARPER SIMON: DIVISION STREET

PIAS Recordings

Paul Simonin (Simon & Garfunkel) poika Harper Simon kuulostaa lauluää-neltään hämmentävän paljon isältään. Nuoremman Simonin toinen levy Divi-sion Street sisältää haikean melankolis-ta ja osittain jopa psykedeelistä, kaunis-ta musiikkia, jotka on kääritty utuiseen

VAASAN YLIOPPILASTEATTERI RAMPPI: SALOME

Rampin kevään viimeinen näytelmä maalaa lavalle kuvan narsismin näivet-tämästä parisuhteesta. Eveliina Hai-makainen on miellyttämään pyrkivä, nöyrä Salome, joka seurustelee hyvin itsetietoisen Laurin (Arttu Jaulimo) kanssa. Näyttelijöiden vuorovaikutus on aitoa ja intensiivistä ja korostaa hy-vin hahmojen ominaisuuksia ja tunne-tiloja. Narsismi on aihe, josta on tärkeä puhua ja josta kannattaa levittää tietoi-suutta. Ohjaajat ja käsikirjoittajat Iida Hyyryläinen ja Ninni Ahonen ovatkin rohkeasti tarttuneet vaikeaan ja rank-kaankin asiaan. Juonenkulku ja rooli-henkilöiden ja heidän vuorovaikutuk-sensa rakentaminen tuovat oivallisesti esille narsistin kanssa elämisen tyyp-piongelmia. Narsistipuolisoa inhotaan mutta tarvitaan samaan aikaan.

Näytelmäteksti on kuitenkin paikoil-taan turhan alleviivaava, stereotyyppi-mäinen ja jopa naiivi. Näytelmään olisi tullut valtavasti ulokkeita lisää, jos mel-ko tyypillisesti rakennetut asetelmat olisivat toisinpäin: voisiko nainen olla

välillä narsisti ja mies perheväkivallan uhri? Näytelmän parasta antia on kui-tenkin se, miten pyritään osoittamaan narsistin kasvojen molemmat puolet ja miten huonosta suhteesta lähteminen ei ole ollenkaan yksinkertaista. Kohtauk-sien väkevyydestä voi kiittää Jaulimoa, joka hoitaa osansa raivostuttavana Lau-rina mainiosti. Haimakaisen välittämä herkkyys ja itsetutkiskelu ovat myös valloittavaa katsottavaa. Syvyyttä näy-telmään olisi kuitenkin tuonut myös eri-lainen loppuratkaisu: jos kerran narsis-ti osaa kietoa pauloihinsa vaarallisen hyvin, onnistuuko lähteminen?

Joka tapauksessa näytelmä synnyt-tää katsojassa varmasti hedelmällis-tä pohdintaa ja herättää ajatuksia. Vaa-timaton puhenäytelmä toimii kahden näyttelijän vetämänä erinomaisesti.

(Lopuksi vielä nöyrä kiitos henkilökun-nalle allekirjoittaneen puhelimen akun onkimisesta katsomon penkistön alta!)

Jaana Kinnari

mutta ei unettavaan lo-fi-soundiin. Levy sisältää sekä hyvinkirjoitettuja akusti-sia kappaleita että surisevaa, taustal-taan värikästä alternative rockia. Eh-dottomasti tarttuvin raita on Eternal Questions, jonka sanoituksissakin kuul-laan yksi levyn parhaimmista tarinois-ta. Utuinen soundi ja kauniit tekstit is-kenevät haikeudesta nauttivalle.

Simon Vähämaa

ARVIOT

VAASAN YLIOPPILASLEHTI 27

SARJAKUVAT Tino Jansson

KIITTÄÄ AVUSTAJIA, JUTUN VINKKAAJIA JA HAASTATELTAVIA KULUNEESTA LUKUVUODESTA JA TOIVOTTAA LUKIJOILLEEN HYVÄÄ KESÄÄ!

ENSIMMÄINEN SYKSYN LEHTI ILMESTYY 24.9.

SARJAKUVAT & LOPPU