Embed Size (px)
Citation preview
Valtakunnallisen kasvatusalanvalintayhteistyöverkoston(VAKAVA) kirjallinen koe
to 25.4.2019
Kysymysvihko
Nimi: ____________________________________________
Henkilötunnus: ___________________________________
Valintakoeohjeet
Valvonta
Salissa olevien valvojien ohjeita on noudatettava. Tarvittaessa voit kutsua valvojan luoksesi nostamalla kätesi. Mikäli hakijan todetaan menettelevän vilpillisesti, asiasta tehdään koepaperiin merkintä ja koetulos hylätään. Ko-keen hylkäämiseen johtaa myös se, jos hakija tekee vastauslomakkeeseen merkintöjä sen jälkeen, kun kokeen valvoja on ilmoittanut kokeen päätty-misestä. Huolehdi siis siitä, että olet merkinnyt henkilötietosi ja kaikki vas-taukset vastauslomakkeeseen ennen koeajan päättymistä.
Etukäteen luettava aineisto
Meri Arnala, Jouni Peltonen & Rauno Huttunen (toim.) Samalta viivalta 13 – Valtakunnallisen kasvatusalan valintayhteistyöverkoston (VAKAVA) kir-jallisen kokeen aineisto 2019. PS-kustannus 2019.
Kokeessa jaettava materiaali
Tiina Tuijula & Marjo Nieminen 2014. Aikuisopettajaopiskelijoiden port-foliokertomusten identiteettipuhe. Kasvatus: Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja 45 (2014): 1, s. 67–73.
Kokeen kysymykset koskevat ainoastaan sitä, mitä koeaineistoissa on kir-joitettu. Myös VAKAVAn verkkosivuilla annettujen korjausten mukaiset vastauk set käyvät oikeaksi vastaukseksi.
Vastaamisen tekniikka
Vastaukset merkitään erilliselle vastauslomakkeelle. Halutessasi voit merki-tä vastaukset ensin kysymysvihkoon ja siirtää ne vastauslomakkeelle. Koe arvostellaan kuitenkin vain vastauslomakkeeseen tehtyjen merkintöjen pe-rusteella.
Henkilötietojen merkitseminen
Kirjoita sekä kysymysvihkoon että vastauslomakkeeseen selvästi henkilö-tunnuksesi, sukunimesi ja kaikki etunimet niille varattuihin kohtiin. Rastita vastauslomakkeella vastaavat numerot ja kirjaimet henkilötunnuksesi osalta oheisen esimerkin mukaisesti.
Valintakoekysymyksiin vastaaminen
Rastita kunkin kysymyksen osalta sitä vaihtoehtoa vastaava soikio, jonka katsot olevan vastausohjeen mukainen oikea vastaus. Tee merkinnät pehme-ällä lyijykynällä (pehmeys HB tai 2).
Kun haluat olla vastaamatta kysymykseen, jätä ruudut tyhjiksi. Vastauslo-makkeen kullekin riville tulee vain yksi rasti, eli kuhunkin kysymykseen/väitteeseen on vain yksi oikea vastaus. Mikäli vastausrivillä on kaksi mer-kintää, luetaan vastaus vääräksi vastaukseksi.
Mikäli haluat korjata tai muuttaa vastaustasi, käytä pyyhekumia. Pyyhi vir-heellinen merkintäsi mahdollisimman huolellisesti pois. Optinen lukulaite tulkitsee vähäisetkin merkinnät vastauksiksi.
Mikäli et enää voi korjata vastaustasi selvästi, pyydä valvojalta uusi vastaus-lomake.
Tee kaikki merkinnät huolellisesti ja selvästi. Älä taita tai rypistä vastaus-lomaketta. Älä myöskään tee siihen ylimääräisiä merkintöjä, sillä lomake tarkistetaan optisesti.
ESIMERKKI2 0 0 5 1A9 28 3 D
JOHANNA MARIA
Pistelasku
Kokeessa on 26 tehtävää ja kokeen maksimipistemäärä on 159 pistettä. Teh-tävän/Väitteen oikeasta vastauksesta saa +1 pistettä ja väärästä vastauk sesta miinuspisteitä, joiden määrä vaihtelee tehtävästä riippuen. Tarkat pisteytyk-set miinuspisteineen on selitetty tehtävän tai tehtävätyypin alussa. Vastaa-matta jättämisestä saa 0 pistettä. Kokeen lopputulos on tehtävien yhteenlas-kettu pistemäärä.
Kysymysvihko
Kysymysvihko sisältää 26 tehtävää.
Tehtävät 1–22 on laadittu etukäteen luettavasta aineistosta
ja tehtävät 23–26 kokeessa jaettavasta materiaalista.
Etukäteen luettavan aineiston tehtävät
Tehtävät 1–4 ovat aineiston kaikista artikkeleista.
Tehtävissä 1–3 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kirjoitetaan seuraavasti:
”Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuu-den välisiä yhteyksiä sekä erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtä-mään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkitys paitsi itselle, myös lähiyh-teisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä omien että yh-teisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseenkestävää tulevaisuutta rakentaviksi.”
Mihin seuraaviin käsitteisiin yllä oleva opetussuunnitelmateksti voidaan liittää?
Käsite Voidaan Ei voida
a) Liberaaliin käsitykseen subjektista
b) Vastuullisen moraalisubjektin ideaan
c) Demokratian ideaaliin
d) Opiskeluintoon
e) Loogiseen kausaaliajatteluun
1.
Mitkä seuraavista väitteistä kuvaavat sekä oppilaiden toimijuutta että opiskeluintoa?
VäiteKuvaa
molempiaEi kuvaa molempia
a)Sen toteutuminen riippuu ympäristön ra-joitteista tai mahdollisuuksista.
b)Siihen liittyy useampi ulottuvuus tai osate-kijä.
c)Se on psykologisessa tutkimuksessa luotu käsite.
d)Sen toteutumisen edellytyksenä on kyky jo-honkin toimintaan.
e)Siinä on kyse ensisijaisesti suhtautumisesta johonkin.
f)Siihen liittyy myönteinen halu johonkin toi-mintaan.
Tukevatko aineiston artikkelit seuraavia vertauskuvia tai väitteitä?
Vertauskuva/väite Kyllä Ei
a)Koulukiusaaminen on Suomessa hieman vähentynyt, mutta koulu-uupumus lisääntynyt.
b)Ruutuaikaan perustuvat suositukset ovat tarkoituk-senmukaisin tapa vaikuttaa nuorten sosiodigitaali-seen osallistumiseen.
c)Tietokäsitysten kehittyminen voi olla kuin palapelin kokoamista, jossa huomaa, etteivät jo kootut palat sovikaan toisiinsa.
d)Kouluun liittyvä stressi on kuin viimeinen niitti kou-lu-uupumuksen syntyyn.
e)On kristallin kirkasta, minkälainen sosiodigitaalinen osallistuminen edistää ja heikentää hyvinvointia.
2.
3.
Tehtävässä 4 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1/4 pisteen.
Yhdistä kukin väite siihen parhaiten sopivaan käsitteeseen.
A. Tietokäsitys
B. Toimijuus
C. Loogis-kausaalinen ajattelu
D. Kasvatuksen maailman aikataso
E. Menonin paradoksi
Väite A B C D E
a)Mielikuva kasvatuksen päämäärästä perustuu tietoon menneisyydestä.
b)Virallisilla toimintatavoilla on potentiaalia tu-kea kehittymistä.
c)Korkein kehitysvaihe saattaa jäädä kokonaan saavuttamatta.
d)Yhteisölliset arvot ja odotukset kiteytyvät kulttuurisiksi merkityksiksi.
e)Muuttujien kontrollointi, mallintaminen ja mallien soveltaminen ovat sen osa-alueita.
f) Liittyy luovaan ongelmanratkaisuun.
4.
Tehtävät 5–10 ovat Värrin artikkelista Halun kultivointi ekologisen sivistyksen mahdollisuutena.
Tehtävässä 5 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1/8 pisteen.
Lapsuudenaikaiset kaverukset Klaus, Petteri, Tino ja Mikki ovat viettäneet vuotuista tapaamistaan mökillä. Heidän istuskellessaan saunan jälkeen laiturilla keskustelu kulkeutuu vanhemmuuteen ja sen haasteisiin.
Yhdistä puheenvuoro sitä vastaavaan ajattelutapaan tai käsitteeseen (A–I).
Käsitteet:
A. Lockelainen liberalismi
B. Kasvatuksen kaksoistehtävä
C. Menonin paradoksi
D. Kriittinen arvotajunta
E. Kasvatuksen projektiivisuus
F. Merleau-Pontyn maailmantulkinta
G. Psykodynaaminen kielenkäyttö
H. Läsnäolon metafysiikka
I. Tekniikan kehikko
Puheenvuoro A B C D E F G H I
a)
Kla
us Joskus kaipaa sitä, kun pojat olivat vielä ihan pie-niä. Vaikka se oli sitovaa aikaa ja omat harrastuk-set olivat jäissä, silloin sen-tään tiesi, mitä tehdä, kun vaippa oli märkä tai kun tutti oli tippunut. Nyt taas yleisin tunne on neuvotto-muus: vaikkei itsekään ole varma siitä, mitä on hyvä elämä, silti pitäisi yrittää ohjata jälkikasvuaan sen mukaisiin valintoihin.
5.
Puheenvuoro A B C D E F G H I
b)T
ino Just näin. Ja jotenkin pe-
lottavaa, että saman-aikaisesti lapset jo pie-nestä pitäen kuitenkin imevät koko ajan vaikut-teita itseensä ihan jo ke-hollisesti kosketellessaan, aistiessaan ja tehdessään havaintoja kaikesta ym-pärillä olevasta. Ja aina se suhde maailmaan on kui-tenkin jollain tapaa rajal-linen, jostakin näkökul-masta koettu ja eletty.
c)
Pett
eri Kiitos filosofoinnista,
vaikka komppaankin sua. Esimerkiksi meidän 16vee Miinalla on jotenkin ihan oma tapansa määrittää elämää – jotakin ekofilo-sofian tyylistä, josta ei oi-kein ota selvää. Yhtäältä sitä Miinan omaa yksilöi-tymistä pitäisi isänä tu-kea, mutta toisaalta ei sitä voi antaa hänen elää ihan yhteiskunnan normeista-kaan välittämättä.
Puheenvuoro A B C D E F G H I
d)T
ino Meillä oli kotona vä-
hän aikaa sitten konflikti Laurin kanssa. Hän ha-lusi kuuden vuoden tree-naamisen jälkeen lopettaa klarinetin soiton. Oltiin aluksi vaimon kanssa eh-dottomasti eri mieltä, koska hän oli soittamises-sa niin hyvä ja hänen olisi ollut mahdollista päästä klarinetin kanssa vaikka kuinka pitkälle. Mutta lo-pulta annoimme periksi, koska ajattelimme, että ei ole oikein, jos väsytäm-me hänet ja stressaam-me häntä liikaa tulevilla mahdollisuuksilla. Muu-toin voisi käydä niin, että tulevaisuuden menestys-odotusten takia hän eläisi koko teini-ikänsä onne-tonta elämää tässä ja nyt.
e)
Mik
ki Totta. Kyllähän se onnel-lisuus syntyy lopulta juu-ri siitä, että voi tehdä jo-tain, mistä saa mielihyvää ja että voi tyydyttää toi-veensa. Tietenkin kuiten-kin niin, ettei loukkaa ke-nenkään muiden tarpeita.
Puheenvuoro A B C D E F G H I
f)K
laus Mutta eikö Lauri ole vas-
ta 14-vuotias? Joka viet-tienergiansa mukaan tai-valtaa, on viettienergiansa vanki. Vähän näin karri-koidusti.
g)
Tin
o Joo, toisaalta niinkin. Mutta ollaan vaimon kanssa myös puhuttu, että jos ajattelee, että jon-kinlainen kohtuullisuus, vastuullisuus ja lempeys maailmaa kohtaan olisi-vat kasvatuksen perim-mäisiä päämääriä, joutuu klarinetin soittaminenkin ihan toiseen valoon.
h)
Mik
ki Niinpä. Kyllä se teidän Lauri voi varmasti olla onnellinen ilman klarinet-tiakin. Ja joka tapaukses-sa kyllä hän tuntee itsensä niin perusteellisesti, että pystyy itse hallitsemaan suhdettaan todellisuu-teen. Tämä koskee muu-tenkin meidän jälkipolvea eli uskon kyllä meidän viisaiden teinien pystyvän kontrolloimaan suhdet-taan maailmaan.
Puheenvuoro A B C D E F G H I
i)K
laus Olen niin samaa mieltä
kuin vain voi olla. Tästä on minusta hyvänä esi-merkkinä lentomatkailu, jonka kielteisiä ympäris-tövaikutuksia pystytään nykyisin vähentämään biopolttoaineiden käy-töllä ja hiilinieluilla. Aja-telkaa, mitä uudistuksia on jo nyt keksitty ja mitä uusi sukupolvi tulee vielä keksimään!
j)
Pett
eri Pakko sanoa, että kuu-
len nyt mielessäni meidän Miinan vastalauseen, että onko lentäminen meille välttämättömyys tai edes kohtuullista. Pidämmekö me matkustamista vain luonnollisena ja itsestään selvänä oikeutenamme, vaikka emme oikeasti tar-vitsisi sitä?
k)
Tin
o Mutta ei kai sitä kuiten-kaan kokonaan kotiin-kaan tarvitse jäädä… Mekin ollaan harkittu sähköauton hankkimis-ta, ja kyllä sillä hyvinkin porhaltaisi ympäristöys-tävällisesti mummolaan tai Lapin revontulia ihai-lemaan. Eiköhän nosteta näille kestävän kehityksen tuotteille malja!
Tehtävässä 6 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1/2 pisteen.
Mistä kasvatuksen maailman aikatasosta seuraavissa kaksosuuden kuvauksissa on kyse? Yhdistä kuvaus sitä vastaavaan aikatasoon.
A. Ruumiillisen maailmassa olemisen aika
B. Sosialisaation ajallisuudet julkisena ajallisuutena
C. Kulttuurisen merkitysnäkökentän ajallisuus
Kuvaus A B C
a)
Ei-identtisillä kaksosilla voi olla aivan erilainen vuoro-kausirytmi. Toisen vauvan syömisen ja nukkumisen ryt-mistä voi tarkistaa kellon, kun taas toinen syö ja nukkuu hyvinkin epäsäännöllisesti.
b)
Vaikka kaksoset elivät samanlaisen lapsuuden, se sai hei-dän elämismaailmassaan erilaisen merkityksen. Toinen kaksosista muisteli aikuisena lapsuuttaan ahdistavana ja rajoittavana, kun taas toinen koki sen turvalliseksi.
c)
Päiväkodissa suositeltiin, että identtiset kaksoset sijoitet-taisiin koulussa eri luokille, jotta he itsenäistyisivät pa-remmin ja heidän riippuvuutensa toisistaan vähenisi. Toi-saalta pohdittiin, aiheuttaako koulunaloitus tällä tavoin kaksosissa turhaa ylimääräistä jännitystä.
d)Kaksosuuteen on suhtauduttu eri maissa ja eri aikoina vaihtelevasti esimerkiksi kaksosia peläten ja yhteisöstä ulossulkien tai ihaillen ja jumalolentoina pitäen.
e)
Koulun järjestämässä vanhempainvartissa opettaja vertasi kaksosten suoriutumista matematiikassa vahvasti toisiinsa sen sijaan että olisi arvioinut kunkin kaksosen omaa suo-riutumista hänen aikaisempaan kehitystasoonsa.
6.
Tehtävissä 7–8 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen.
Värrin mukaan metafysiikassamme on vikaa, koska
Oikein Väärin
a)valistusajan perintönä uskomme jatkuvaan kehityk-seen ja edistykseen.
b) itseriittoisuuden sijaan olemme mielihyväkeskeisiä.
c)teknologisissa puitteissa emme ymmärrä, kuinka rajat-tomasti meillä on toteutumattomia mahdollisuuksia.
d) ymmärrämme kasvatuksen tuotannontekijänä.
e) halun sijaan toimimme liikaa järjen mukaan.
7.
Mitkä seuraavista väitteistä saavat tukea Värrin artikkelista?
Väite Saa tukea Ei saa tukea
a)Kasvatettavan vahvuuksien vaalimisen sijaan olisi katsottava rohkeasti tulevaisuuteen.
b)Sen sijaan, että pitäisimme nykyhetkeä lähtö-kohtaisesti vajavaisena, meidän pitäisi ottaa vakavasti olemiseen liittyvä hämäryys.
c)Meidän on hylättävä antiikin Paideia-ajattelu, koska siinä pidetään yksilön kehittymistä kohti täydentyvää ihmisyyttä epärealistisena.
d)Ihmisen ja ei-inhimillisen suhde on rakennet-tava uudelleen.
e)Kasvattajan on pystyttävä ratkaisemaan kas-vatettavan yksilölliseen kasvun aikaan liittyvä mysteeri.
f)Kasvatuksen eettisyyttä arvioidaan ruumiilli-sen maailmassa olemisen aikatasolla.
g)Kasvatussuhteen asymmetria asettaa kasvatet-tavan kasvattajansa vallan alle.
h)Teknologisoituminen avaa mahdollisuuden ym-märtää kasvatettava autonomisena subjektina.
8.
Tehtävissä 9–10 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1/3 pisteen.
Heideggerin filosofiasta tuleva käsite “kehikko” tarkoittaa
a) teknologista viitekehystä, jossa maailma nähdään hyödyntämisen kohteena.
b) eksistentiaalis-ontologista ajallisuutta, johon kuuluu tietoisuus ihmisen kuole-vaisuudesta.
c) pehmeää logiikkaa, joka on tyypillistä aikuisen ajattelulle.
d) ekologista viitekehystä, jolla pyritään kestävään kehitykseen.
Värrin mukaan välttämätön ehto maailman pelastamiseksi ekokatastrofilta on
a) kapitalistisen järjestelmän kumoaminen.
b) kestävää kehitystä, kierrätystä ja luontoa säästäviä innovaatioita käsittelevänpuheen edistäminen.
c) ihmisen luontosuhteen uudelleen tulkinta ja ihmiskeskeisyyden ylittäminen.
d) ekologisesti kestävä talouskasvu.
9.
10.
Tehtävät 11–17 ovat Maksniemen, Hietajärven, Lonkan, Marttisen ja Salmela-Aron artikkelista Sosiodigitaalisen osallistumisen, unenlaadun ja kouluhyvin-voinnin väliset yhteyden kuudesluokkalaisilla
Tehtävässä 11 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen.
Maksniemen ym. artikkelissa viitataan Baronin & Kennyn (1986) artikkeliin, jossa esitetään kolme kriteeriä sille, että muuttujaa voi pitää kahden muuttujan välillä näkyvän yhteyden välittäjänä (mediator).
Baronin & Kennyn mukaan C:tä voidaan pitää riippumattoman muuttujan A vai-kutusta riippuvaan muuttujaan B välittävänä tekijänä, jos on näyttöä siitä, että
1) A:n ja C:n välinen yhteys a on olemassa (A:n ja C:n välillä on esimerkiksi kor-relaatiota),
2) C:n ja B:n välinen yhteys b on olemassa (C:n ja B:n välillä on esimerkiksi kor-relaatiota),
3) kun polkuja a ja b tilastoanalyysissa kontrolloidaan, c heikkenee tai häviää kokonaan
Tilastoanalyysissa, jossa välittäjä pyritään löytämään, on lisäksi mahdollista aset-taa muitakin kriteereitä, jotka tässä voidaan kuitenkin unohtaa.
11.
CVälittäjä eli mediaattori
a b
cA
Riippumaton muuttuja
BRiippuva muuttuja
Kuvio 1.
Taulukko 1. Maksniemen ym. tutkimus toistettiin, ja tästä tutkimuksesta saatiin seuraavat korrelaatiokertoimet:
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
1. Kaverisuuntautunut .45 .49 .30 .18 .12 .03 .25 .27 .30 -.20
2. Tietosuuntautunut .40 .21 .22 .19 -.30 .01 .15 .12 -.05
3. Mediasuuntautunut .22 .26 .19 -.31 .16 .28 .25 -.25
4. Hupipelaaminen .01 -.05 .14 .15 .01 -.25
5. Toimintapelaaminen .12 -.18 .10 .19 .02 -.15
6. Urheilupelaaminen -.22 .17 .12 .01 .01
7. Unenlaatu -.33 -.40 -.30 .22
8. Uupumus .59 .61 -.31
9. Kyynisyys .55 -.35
10. Riittämättömyyden tunteet -.45
11. Opiskeluinto
Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin korrelaatiokertoimien perusteella?
Väite Oikein Väärin
a)Unenlaatu voi välittää kaverisuuntautuneisuuden jaopiskeluinnon yhteyttä.
b)Unenlaatu voi välittää hupipelaamisen ja uupumuk-sen yhteyttä.
c)Unenlaatu voi välittää mediasuuntautuneisuuden jariittämättömyyden tunteiden yhteyttä.
d)Unenlaatu voi välittää toimintapelaamisen ja opiske-luinnon yhteyttä.
e)Unenlaatu voi välittää urheilupelaamisen ja riittä-mättömyyden tunteiden yhteyttä.
Tehtävissä 12–15 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen.
Edellisessä tehtävässä 11 esitellyn tutkimuksen aineiston perusteella muodostettiin seuraava rakenneyhtälömalli:
Kuvio 2. Sosiaalidigitaalisen osallistumisen, unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin väliset tilastollisesti merkitsevät yhteydet toistetussa tutkimuksessa
12.
Kaverisuuntautunut
Mediasuuntautunut(kulutus)
Tietosuuntautunut
Hupipelaaminen
Urheilupelaaminen
Toimintapelaaminen
.32
.25
-.26-.21
.41-.20
-.33
.32
-.39
Uupumus
Kyynisyys
Riittämättömyyden tunteet
Opiskeluinto
Unenlaatu
Mitkä seuraavista väitteistä ovat kuvion 2 perusteella mahdollisia tai mahdottomia?
Väite Mahdollinen Mahdoton
a)Kaverisuuntautunut osallistuminen selit-tää kyynisyyttä unenlaadun kautta.
b)Hupipelaaminen selittää unenlaadun kautta uupumusta.
c)Kaverisuuntautunut osallistuminen ei se-littäisi mitään, jos muut selittäjät jätettäi-siin mallista pois.
d)Mitä tietosuuntautuneempi nuori on, sitä kyynisempi hän on.
e)Mediasuuntautuneisuus on positiivisessa yhteydessä kyynisyyteen.
f)Tietosuuntautuneisuus selittää riittämät-tömyyden tunteita unenlaadun kautta.
g)Kaverisuuntautuneisuus selittää opiske-luintoa unenlaadun kautta.
Tukeeko Maksniemen ym. artikkeli seuraavia väitteitä?
Väite Kyllä Ei
a)Pojat nukkuvat sekä riittävästi että enemmän kuin tytöt.
b) Pojat ovat kyynisempiä koulutyötä kohtaan kuin tytöt.
c)Mitä enemmän pojat pelaavat toimintapelejä, sitä heikommin he nukkuvat.
d)Tutkimustulosten pohjalta voidaan keksiä enemmän keinoja puuttua tyttöjen unenlaadun riskitekijöihin kuin poikien.
e)Tyttöjen digitaalisten pelien pelitavoilla on merkitystä heidän unenlaatuunsa, mutta poikien pelitavoilla ei.
13.
Mitkä seuraavista väitteistä pitävät paikkansa, jos tutkittavat ovat yliarvioineet nukkumisensa määrää?
VäitePitää
paikkansaEi pidä
paikkansa
a)Unenlaadun ja uupumuksen välinen yhteys näyt-täytyy heikompana kuin se todellisuudessa on.
b)Korrelaatiokertoimet ovat todennäköisesti luotettavin tapa kuvata muuttujien yhteyksiä.
c) Unenlaatu-indeksiin sisältyy luultavasti virhettä.
d)Nukkumisen määrää ei voida kuvata luotet-tavasti.
Seuraavan sosiodigitaalista osallistumista koskevan keskustelun tyttö ja poika ovat Maksniemen ym. tutkimuksen osallistujien mukaisia nuoria. Tukevatko puheenvuoroissa esitetyt väitteet Maksniemen ym. tutkimustuloksia?
Väite Kyllä Ei
a)Ville: Se, että aina valitat nukkuvasi huonosti voi joh-tua siitä, että snäppäät ((käyttää sosiaalisen median palvelua)) kavereittesi kanssa koko ajan.
b)Taru: Ite pelaat sitä iänikuista rallipeliäsi pleikalla ((pe-likonsolilla)), ja erityisesti sen vuoksi et ole innostunut koulusta!
c)Ville: Sinähän tietysti googlasit eilenkin tuntikaupalla tietoa kotona ja olet niin innostunut koulusta!
d)Taru: Ja sinä puolestasi katsoit eilenkin niitä biologi-an Youtube-videoita niin paljon, että koet hukkuvasi koulutyöhön.
e)Ville: Mitä?! Vaikka pelaisin Robin Hoodia ((roolipe-li)) koko ajan, en silti koe uupuvani koulussa.
f)Taru: Ai, jos minä taasen pelaisin Harry Potteria ((seik-kailupeli)) koko ajan, nukkuisin tosi huonosti.
14.
15.
Tehtävät 16–18 ovat Tainion artikkelista Kiusoittelun kielioppi: nuorten elämää luokkahuoneissa.
Tehtävissä 16–18 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen.
Alla oleva aineistoesimerkki on Vuokko Haukan (2010) huumoria käsittelevästä keskusteluanalyyttisesta pro gradu tutkielmasta. Esimerkissä opettaja johdattelee toisen luokan oppilaita ns. aivojumppaan.
Ope: @nyt@ otas tämä asento? ((laittaa sormenpäät vastakkain)) (0.6)Mikko: ↑jauu ((korkea huudahdus)) ((oppilaat laittavat sormenpäät vastakkain paitsi Heikki, joka panee kädet
ristiin))Ope: tää oli se mikä täälä (.) [aivopuoliskot tälleen yhistää]=((puristaa päätään
käsillään))Lasse: [mmm pam pam]Ope: =↑tsup(.) [näin]Lasse: [mm pam]Heikki: saaks [£mä£(-)]Ope: [ei £näin£ ((laittaa kädet ristiin kuten Heikillä on))Lasse: pumOpe: >ei vielä mennä< (.)£ruokarukoukseen£Heikki: hehe(.) [hehe]((laittaa sormenpäät vastakkain)) ((Lasse panee kädet ristiin))Lasse: [@siunaa Jeesus ruokamme ↑aam(hhh)en@]hhhHeikki: hhh ((katsoo Lassea ja panee uudestaan kädet ristiin))Ope: Heikki kans anna yhistyä ºvähä aikaa.º
16.
Lukemassasi esimerkissä on nähtävissä kiusoittelua. Mitkä seuraavista väitteistä perustelevat tätä huomiota?
Väite Perustelee Ei perustele
a)Esimerkki sisältää epäodotuksenmukaisessa kontekstissa tuotetun ilmaisun, joka poik-keaa tyyliltään muusta puheesta.
b)Esimerkissä kiusoittelua tehdään hymyile-vällä äänellä.
c)Esimerkissä kiusoitteluun vastataan jatka-malla leikillistä puhetapaa.
d)Esimerkissä pidättäydytään imitoimasta toisia.
e)Esimerkissä kiusoittelua on edeltänyt risti-riita vuorovaikutuksen osapuolten odotus-ten ja toiminnan välillä.
f)Esimerkissä kiusoittelun aloittanut jatkaa kiusoittelua useammassa vuorossa.
g)Esimerkissä kiusoittelun olennaisena osana on rituaalinen ele.
h)Esimerkissä kiusoitteluun vastataan vasta-kiusoittelulla.
i) Esimerkissä puhutaan toisen suulla.
j)Esimerkki osoittaa, että opettajalla ja oppi-lailla on hyvät välit myös oppituntien ulko-puolella.
k)Esimerkissä kiusoittelu hyväksytään teke-mällä siitä vielä provokatorisempi versio.
Mitkä seuraavista tekijöistä vaikeuttavat kiusaamisen tunnistamista?
Tekijä Vaikeuttaa Ei vaikeuta
a) kiusaamisen monimuotoisuus
b) lainsäädännön epäselvyys
c) erilaiset käsitykset siitä, mikä on kiusaamista
d)ihmisten erilaiset tulkinnat toisten toimin-nasta
e)opettajan puuttuminen oppilaiden toimin-taan.
Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin?
Väite Oikein Väärin
a)Koulukiusaamista tapahtuu eniten tilanteissa, joissa aikuinen ei ole näkemässä.
b)Kiusaaminen ja kiusoittelu eroavat toisistaan niiden tarkoituksen suhteen.
c) Pojat kokevat koulukiusaamista tyttöjä enemmän.
d)Teknologiavälitteinen kiusaaminen ei liity vuorovai-kutustilanteisiin koulussa.
e) Kiusoittelun suhteesta kiusaamiseen ollaan eri mieltä.
f) Kiusoitteluun sisältyy sosiaalista kontrollia.
g)Kiusoittelu ei ole sosiaalisia normeja vastustavaa huumoria.
17.
18.
Tehtävät 19–22 ovat Seppälän artikkelista Tieteellisen ajattelun kehittyminen.
Tehtävässä 19 oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästävastauksesta -1/3 pisteen.
Mistä Piaget’n kognitiivista kehitysteoriaa on kritisoitu?
a) Relativistisesta ajattelusta
b) Kehitystä taannuttavien välivaiheiden korostamisesta
c) Yksilön persoonallisuustekijöiden painottamisesta
d) Lineaarisesta ajattelusta
Tehtävässä 20 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1/3 pisteen.
Yhdistä kuvaukset oikeaan tieteenalaan.
KuvausA) Kovat puhtaat tieteet
B) Kovat soveltavat
tieteet
C) Pehmeät puhtaat tieteet
D) Pehmeät soveltavat
tieteet
a)Kriittisen ajattelun korostuminen
b) Tekniikan alat
c)Matemaattisten val-miuksien korostu-minen
d)Omien mielipitei-den ilmaisemiseen kannustaminen
e)Tiedon organisoin-nin taidot
19.
20.
Tehtävässä 21 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1/2 pisteen.
Mitä ilmiötä seuraavat käsitteet tai kuvaukset koskevat?
A. Loogisen ajattelun kehittyminen
B. Tietokäsitysten kehittyminen
C. Sekä loogisen ajattelun että tietokäsitysten kehittyminen
Käsite/kuvaus A B C
a) Reflektiivinen abstraktio
b) Formaalien operaatioiden vaihe
c) Käsitteellisen muutoksen teoria
d) Kehitys tapahtuu koetun kognitiivisen ristiriidan kautta
e) Kehitykseen vaikuttavat mm. sosiaaliset tekijät
f)Tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä kehittymisen lopputu-loksen pysyvyydestä
21.
Tehtävässä 22 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen.
Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin?
Väite Oikein Väärin
a)Hypoteettis-deduktiivinen päättelyprosessi perustuu taitoon arvioida, verrata ja yhdistää tuloksia.
b)Mitä kehittyneemmät loogisen ajattelun taidot yksi-löllä on, sitä enemmän hän korostaa omaa rooliaan tiedon muodostamisessa.
c)Metakognitiiviset ajattelutaidot tasaavat nuoruusiäs-sä eri yksilöiden toiminnassa ilmeneviä eroja.
d)Tietokäsitysten kehittymisessä tavoitteena ovat ob-jektiivisuuden tavoittelu ja yhä parempi koordinaa-tiokyky.
e)Vaikka loogiseen ajatteluun vaikuttavat monet yksi-lölliset tekijät, sitä voidaan menestyksekkäästi myös opettaa.
22.
Tehtävässä 22 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen.
Ovatko seuraavat väitteet oikein vai väärin?
Väite Oikein Väärin
a)Hypoteettis-deduktiivinen päättelyprosessi perustuu taitoon arvioida, verrata ja yhdistää tuloksia.
b)Mitä kehittyneemmät loogisen ajattelun taidot yksi-löllä on, sitä enemmän hän korostaa omaa rooliaan tiedon muodostamisessa.
c)Metakognitiiviset ajattelutaidot tasaavat nuoruusiäs-sä eri yksilöiden toiminnassa ilmeneviä eroja.
d)Tietokäsitysten kehittymisessä tavoitteena ovat ob-jektiivisuuden tavoittelu ja yhä parempi koordinaa-tiokyky.
e)Vaikka loogiseen ajatteluun vaikuttavat monet yksi-lölliset tekijät, sitä voidaan menestyksekkäästi myös opettaa.
22.
Kokeessa jaettavan aineiston tehtävät
Tehtävät 23–26 ovat Tuijulan ja Niemisen artikkelista Aikuisopettajaopiskelijoi-den portfoliokertomusten identiteettipuhe.
Tehtävässä 23 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1/3 pisteen.
Yhdistä kuvaukset oikeaan opettajaopiskelijoiden identiteettikertomustyyppiin.
A. Kasvun ja kehityksen kertomustyyppi
B. Normatiivinen kertomustyyppi
C. Superopettajan kertomustyyppi
D. Ei mikään näistä
Kuvaus A B C D
a) Kertomustyypin kerronta on yleisluonteista.
b) ”Meillä on Suomessa laadukas opettajankoulutus ja opettajien kelpoisuusehtona maisterin tutkinto, joten ne takaavat kaikkien oppilaiden oikeuden par-haaseen mahdolliseen opetukseen.”
c) Kertomustyypeille oli ominaista monipuolinen, mutta realistinen tavoitteenasettelu.
d) ”Ajattelin ennen olevani empaattinen ihminen, mut-ta nykyään olen havainnut empaattisuuteni vaihte-levan eri tilanteissa.”
e) Kertomustyypille oli ominaista omien kompetenssi-en korostaminen.
f) ”Olen niin sanottua opettajatyyppiä: olen aina ha-lunnut opettajaksi ja olen lapsirakas. Niillä pärjää tilanteessa kuin tilanteessa.”
23.
Kuvaus A B C D
g) Kertomustyypille oli ominaista omien vahvuuksien häivyttäminen.
h) Kertomuksissa hyvän opettajuuden tavoite yhdistyi omaan itseen opettajana.
i) ”Haluan tulla todella hyväksi opettajaksi, mutta opetusharjoittelussa vain osa pitämistäni oppitun-neista meni hyvin. Minun pitää jatkossa paneutua siihen, miten voisin motivoida hyvin menestyviä op-pilaita paremmin.”
j) Kertomuksissa korostettiin epäonnistuneen opetta-jan ominaisuuksia.
k) Kertomustyyppiä kuvaa eniten Korthagenin sipuli-mallin missio-taso.
l) ”Monelle oikeudenmukaiset opettajat ovat esiku-via. Myös opetusharjoittelussa vahvistui käsitys sii-tä, että hyvä opettaja osaa olla aina oikeudenmukai-nen epäselvissäkin tilanteissa.”
m) Kerronnassa on havaittavissa Seppälän artikkelissa mainitun post-formaalin ajattelun piirteitä.
n) ”Tänään pidin ensimmäisen oppituntini. Se oli to-della onnistunut, vaikka ohjaava opettaja sanoikin, että ryhmänhallintataidoissani on vielä jotain ke-hitettävää. Seuraavalla tunnilla varmasti ryhmän-hallintakin onnistuu, kun tunnen jo oppilaatkin hyvin.”
Tehtävissä 24–26 kussakin kohdassa oikeasta vastauksesta saa +1 pisteen, vastaamatta jättämisestä 0 pistettä ja väärästä vastauksesta -1 pisteen.
Mitkä seuraavista väitteistä kuvaavat Korthagenin mallin tasojen suhteita?
Väite Kuvaa Ei kuvaa
a)Kompetenssit ovat kiinteässä yhteydessä toimin-taan.
b)Missio voi syntyä vain sen jälkeen, kun uskomuk-set ovat jäsentyneet riittävän pitkälle.
c)Kompetenssin sisältämät ainekset voivat muuttua käytännön toiminnaksi.
d)Identiteetin kehittymisen kannalta uskomukset ovat tärkeämpi taso kuin toiminta.
e)Tasojen tärkeys opettajien ammatillisessa kehityk-sessä vaihtelee.
f) Tasoista saadaan eri tavoin tietoa.
g) Tasojen välillä on erilaisia syy-seuraussuhteita.
h) Opettajat voivat puhua tasoista eri tavoin.
i) Toiset tasoista ovat toisia kehittyneempiä.
j)Korthagenin mallissa opettajaopiskelijan kykyjen ja kompetenssien tarkastelu on tärkeämpää kuin persoonallisen kasvun tarkastelu.
24.
Mitkä seuraavista väitteistä kuvaavat Tuijulan ja Niemisen aineistoa tai siitä tehtäviä päätelmiä?
Väite Kuvaa Ei kuvaa
a)Opetuksen kontekstia ei osattu reflektoida.
b)Nuoremmat ja vähemmän työkokemusta omaavat opettajat keskittyvät enemmän oppilaisiinsa kuin vanhemmat opettajat.
c)Voimakas ja vakiintunut ammatti-identiteetti opet-tajana on paras mahdollinen lähtökohta oman am-matillisuuden kehittämiselle.
d)Pedagoginen sisältötieto ja pedagoginen tietämys ovat samaa tarkoittavia sanoja.
e)Opetusharjoitteluympäristöt saattavat muovata opiskelijoiden ammatillista kehittymistä.
f)Opettajien aikaisempi opetuskokemus määritti hei-dän identiteettipohdintojensa tyypit.
g)Kerätyssä portfolioaineistossa oli superopettajuus-puhe vähemmistönä.
h)On ymmärrettävää, että opiskelijat pohtivat opet-tajana toimimista ihanteellisten ominaisuuksien kautta.
i)Ammatilliseen kasvun syventyessä opettajaopiske-lija analysoi erityisesti sitä, mitä hän itse tekee ja osaa.
j)Ammatillisen kasvun myötä substanssitiedon mer-kitys lisääntyy.
25.
Mitä opettajan ammatilliseen kehittymiseen liittyviä seikkoja ei voida suoraan havaita?
Seikka Ei voida havaita Voidaan havaita
a) Opettajan toimintaa
b) Opettajan ympäristöä
c) Opettajan tavoitteita
d) Opettajan käsityksiä
e) Opettajan asiantuntijuutta
26.
