VANTAAN VÄESTÖ 2019/2020...Vantaan väestö 2019/2020 Johdanto Vantaan väestö 2019/2020 -julkaisuun on koottu Van-taan väestöä, väestönmuutoksia, asuntokuntia ja per-heitä

VANTAAN VÄESTÖ 2019/2020

Elina Parviainen

Julkaisija Vantaan kaupunki, Strategia ja tutkimusKannen kuva Vantaan kaupungin aineistopankki, Sara Laitinen

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B3 : 2020ISSN-L 1799-7003ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)ISBN 978-952-443-634-2

Lukijalle

Väestön alueellinen keskittyminen suurimmille kaupunki-seuduille jatkuu Suomessa nopeana. Helsingin seudun väestömäärä kasvaa enemmän kuin mitä koko maan väestönkasvu on. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Helsingin seudun ulkopuolisessa osassa maata väes-tömäärä vähenee. Suurimmat kaupungit toki kasvavat myös Helsingin seudun ulkopuolella. Vantaan väestön-kasvu on ollut viime vuosina erittäin voimakasta, suhteel-lisesti ottaen maan kärkeä. Väestönkasvuun vaikuttavat eri osatekijät ovat myös muutoksessa. Vieraskielisen väestön osuus väestönkasvusta on noussut voimak-kaasti. Hedelmällisyyden lasku puolestaan on leimallista useimmille kunnille koko maassa, myös Vantaalle. Valta-kunnallisesti vertaillen nuori väestörakenne Vantaalla on kuitenkin taannut sen, että luonnollinen väestönlisäys, syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden, on säilynyt positiivisena. Koko maan tasolla tilanne on toinen.

Vantaan väestö 2019/2020 -julkaisu sisältää tärkeimmät koko kaupunkia ja sen osa-alueita koskevat väestötie-dot. Tietoja on väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, äidinkielestä, perheistä ja asuntokunnista. Lisäksi on taulukoita syntyneistä, kuolleista, muuttoliikkeestä sekä kunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista.

Julkaisun alussa on lyhyesti esitelty kirjan rakenne, Vantaan aluejako ja keskeisimmät tilastoihin liittyvät kä-sitteet. Tämän jälkeen on tekstiosio, johon on koottu vä-estönkehityksen kokonaiskuvan saamiseksi tärkeimmät tiedot ja aikasarjat. Kirjan lopussa on taulukkoluettelo ja linkki, josta aukeaa kattava tilasto-osio Excel-muodossa.

Tiedot ovat peräisin Digi- ja väestötietovirastosta ja ne on hankittu Tilastokeskuksesta Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteisti-lauksena. Tässä julkaisussa otetaan myös käyttöön uusi väestörakennetilastojen sekä perhe- ja asuntokuntatilas-tojen päiväyskäytäntö. Aiemmin nämä vuodenvaihteen väestötilastot päivättiin 1.1. eli vuoden ensimmäiselle

päivälle. Jatkossa, myös tässä julkaisussa, käytetään vuoden viimeistä päivää (31.12.) eli samaa tapaa kuin Tilastokeskus. Tämän takia uusimman tilaston päiväys on 31.12.2019 eikä 1.1.2020. Kaikki aikasarjat on myös muutettu vastaamaan 31.12. päiväystä. Tilastojen sisäl-töön tämä muutos ei vaikuta.

Vantaan väestö 2019/2020 -julkaisun tekstiosuuden on kirjoittanut strategia ja tutkimusyksikön tutkija Elina Parviainen, joka on myös toimittanut julkaisun. Tutki-jat Minna Mänty ja Elina Parviainen ovat vastanneet tilastollisista ajoista ja julkaisun taulukot on koonnut rekisterisihteeri Jaana Calenius. Väestökartat on tehnyt suunnittelija Markku Pietinen ja raportin on taittanut tilas-tosihteeri Sirpa Rönn.

Julkaisu on luettavissa kaupungin internet -sivuilla, jossa on julkaisun lisäksi tilastotaulukot Excel-muodossa: http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/vaesto_ja_ennuste

Tilastot löytyvät myös avoimena datana Helsinki Region Infosharen (HRI) verkkopalvelusta:http://www.hri.fi/fi/dataset/vantaan-v-est

Kaikki julkaisussa esitetyt väestötaulukot sekä niihin liittyviä tilastoja saa kaupungin strategia ja tutkimusyksi-köstä: tilasto(at)vantaa.fi

Vantaalla elokuussa 2020

Henrik Lönnqviststrategia- ja tutkimuspäällikkö

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151807_VAESTORAPORTTI_2019-2020.xlsxhttp://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/vaesto_ja_ennuste http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/vaesto_ja_ennuste http://www.hri.fi/fi/dataset/vantaan-v-est

Sisällys

Lukijalle............................................................................................................................ 1

Johdanto .......................................................................................................................... 5

Aluejaot ................................................................................................................................................5

Käsitteet ja määritelmät .......................................................................................................................6

1 Väestörakenne ............................................................................................................. 8

1.1 Väestön määrä ja kehitys ...............................................................................................................8

1.2 Ikä ................................................................................................................................................10

1.3 Sukupuoli ja siviilisääty ................................................................................................................13

1.4 Äidinkieli .......................................................................................................................................13

1.5 Syntymäpaikka .............................................................................................................................15

1.6 Kansalaisuus ................................................................................................................................15

1.7 Uskonto ........................................................................................................................................16

1.8 Koulutus .......................................................................................................................................17

2 Väestönmuutokset ...................................................................................................... 18

2.1 Syntyneet .....................................................................................................................................18

2.2 Kuolleet ........................................................................................................................................18

2.3 Muuttoliike ....................................................................................................................................19

2.4 Kokonaisväestönmuutos ..............................................................................................................21

2.5 Avioliitot ja avioerot ......................................................................................................................21

3 Perheet ja asuntokunnat............................................................................................. 23

3.1 Perheet ja lapset ..........................................................................................................................23

3.2 Asuntokuntien määrä ja koko .......................................................................................................24

4 Aluevertailu ................................................................................................................. 26

4.1 Väestörakenne Uudenmaan alueella ...........................................................................................26

4.2 Väestönmuutokset Uudenmaan alueella .....................................................................................27

4.3 Perheet ja asuntokunnat Uudenmaan alueella ............................................................................28

5 Tilastotaulukot............................................................................................................. 29

Vantaan väestö 2019/2020

Johdanto

Vantaan väestö 2019/2020 -julkaisuun on koottu Van-taan väestöä, väestönmuutoksia, asuntokuntia ja per-heitä koskevat tiedot, jotka on tilattu Tilastokeskukselta. Vantaan lisäksi keskeisimpiä tilastoja on esitetty myös pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kunnista.

Tämän vuoden väestöjulkaisuun on muutettu väestö-rakennetilastojen sekä perhe- ja asuntokuntatilastojen päiväystä. Aiemmin nämä vuodenvaihteen väestötilastot päivättiin 1.1. eli vuoden ensimmäiselle päivälle. Nykyi-sin käytetään vuoden viimeistä päivää (31.12.) eli samaa tapaa kuin Tilastokeskus. Tästä johtuen uusin tilastovuo-si on 31.12.2019 eikä 1.1.2020. Kaikki julkaisun aikasar-jat on muutettu vastaamaan 31.12. päiväystä.

Julkaisun rakenne noudattelee aiempia vuosia. Luvussa yksi käsitellään Vantaan väestökehitystä ja väestöraken-netta ja luvussa kaksi väestönmuutoksia eli syntyneitä, kuolleita ja muuttoliikettä. Luvussa kolme tarkastellaan perheitä ja asuntokuntia ja viimeisessä luvussa on ver-tailutietoa Uudenmaan kunnista.

Julkaisun lopussa on lista kaikista väestöön liittyvistä tilastotaulukoista. Taulukot on koottu yhteen Excel-muotoiseen tilasto-osioon: Vantaan väestö 2019/2020 (Excel-taulukot). Osa Vantaata koskevista tilastoista on esitetty tarkimmalla osa-aluetasolla eli kaupunginosittain ja osa karkeammalla tasolla eli suuralueittain. Lisäksi on tilastoja, jotka koskevat vain koko Vantaata. Tilasto-osio noudattelee samaa järjestystä kuin alussa oleva tekstio-sio. Ensin ovat väestörakennetilastot, toiseksi väestön-muutostilastot ja kolmanneksi perhe- ja asuntokuntatilas-tot. Viimeisenä tulevat aluevertailutilastot.

Aluejaot

Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa. Alla olevassa kartassa on esitetty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako, jota käytetään myös tämän julkaisun tilastoissa.

Kuva 1. Vantaan voimassa oleva aluejako

5

Johdanto

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151807_VAESTORAPORTTI_2019-2020.xlsxhttps://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151807_VAESTORAPORTTI_2019-2020.xlsx


Käsitteet ja määritelmät

AsuntokuntaAsuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistos-sa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikool-la tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokun-ta.

AsuntoväestöAsuntoväestöön kuuluvat varsinaisissa asunnoissa vaki-naisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnot-tomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön.

Avioliitot ja avioerotSolmitut avioliitot tai avioerot, joiden jompikumpi osapuo-li asuu Vantaalla. Maaliskuun alusta 2017 lähtien samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet solmia aviolii-ton. Nämä liitot ovat mukana avioliitto ja -ero tilastoissa vuodesta 2018 eteenpäin (sitä aiemmat rekisteröidyt parisuhteet eivät ole mukana aineistossa). Aviolapseksi luokitellaan lapsi, joka on syntynyt avio-liiton aikana. Muutoin lapsi on avioliiton ulkopuolella syntynyt.

ElinajanodoteElinajanodote on vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Elinajanodote lasketaan väestön ja kuolleiden ikä- ja sukupuolijakaumatietojen avulla.

KansalaisuusKansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen.

KieliHenkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestel-mään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myö-hemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi.Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset.

KoulutusrakenneKoulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen vä-estön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luoki-teltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan.

Koulutusaste jakautuu seitsemään luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), erikoisammattikoulutusas-te, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Toisen asteen suorittaneita ovat esimerkik-si lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Alin korkea-aste sisältää opistoasteen ja alimman korkea-asteen koulutuksen. Alempaan korkea-kouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakou-luasteeseen esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakou-lututkinnot ja maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

PerhePerheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit (myös rekisteröidyt parisuhteet) sekä yhden vanhemman perheet.Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi koto-na asuva alle 18-vuotias lapsi.

SiviilisäätySiviilisäätyluokitus on 1.3.2002 lähtien ollut: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhtees-sa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. 1.3.2017 voimaan tullut avioliittolain muutos ei muuttanut siviilisäätyluoki-tusta (siitä lähtien avioliittoihin on sisältynyt myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot.)

SyntymämaaHenkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymä-maa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukai-sena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi.

SyntyneetTilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Naimisissa olevien äitien lapset luokitellaan aviolapsiksi ja muut lap-set luokitellaan avioliiton ulkopuolella syntyneiksi. Myös leski voi synnyttää aviolapsen, mikäli raskaus on alkanut avioliiton kestäessä.Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väestö-määrän aritmeettinen keskiarvo.

Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaisetUlkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaa-

6

Johdanto


laistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomail-la syntyneet Suomen kansalaiset.

Uskonnollinen yhdyskuntaHenkilön uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskon-tokunnan lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy van-hempien ilmoituksen mukaiseksi. Uskontokuntatilastot tehdään vain Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin merkittyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista henki-löistä. Ulkomaalaisten osalta uskontokuntatieto ei anna oikeaa kuvaa. Kaikki heidän uskonnolliset yhdyskuntan-sa eivät ole Patentti- ja rekisterihallituksen rekisterissä eivätkä kaikki uskonnon harjoittajat liity seurakuntiin.

VäestöVäestöllä tarkoitetaan kunnassa vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuodenvaihteessa 31.12., kuuluvat ko. vuoden väestöön kansalaisuudes-taan riippumatta; samoin ne Suomen kansalaiset, jotka asuvat tilapäisesti ulkomailla. Tämän vuoden väestöjul-kaisuun 2019/2020 on muutettu väestörakennetilastojen sekä perhe- ja asuntokuntatilastojen päiväystä. Aiem-min nämä vuodenvaihteen väestötilastot päivättiin 1.1. eli vuoden ensimmäiselle päivälle. Nykyisin käytetään vuoden viimeistä päivää (31.12.) eli samaa tapaa kuin Tilastokeskus. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vä-hintään yhden vuoden. Turvapaikan hakija saa kotipai-kan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Väestöllinen huoltosuhdeVäestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikke-nee, kun sen arvo kasvaa.

Väestönlisäys / väestönmuutosVäestönlisäys on syntyneiden enemmyyden ja koko-naisnettomuuton summa. Väestön kokonaismuutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla. Rekisterikorjaus on henkilön asuinpaikkatietojen muut-tamista toisenlaisiksi väestötietojärjestelmässä niin, että tietojen muutokseen ei liity henkilön todellista muuttoa.Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen:Kunnasta / kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli ta-pahtuvat muutot (myös siirtolaisuus eli maahanmuutto).Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisä-puolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia.

Liitetaulukoissa käytetyt symbolit

- Ei mitään ilmoitettavaa¨ Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 100

ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän. Samoin on menetelty joissain arka-luontoisissa tiedoissa: jos havaintoja on koko Vantaal-la alle kymmenen kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin.

7

Johdanto


1 Väestörakenne

1.1 Väestön määrä ja kehitys

Vantaan väestönkasvu on ollut määrällisesti mitattuna suurinta 1970-luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli 57 000

0,01,02,03,04,05,06,07,08,09,010,011,0

01 0002 0003 0004 0005 0006 0007 0008 0009 000

10 000

1971

1973

1975

1977

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

2019

%Lkm

Väestönmuutos (lkm) Väestönmuutos (%)

Kuvio 1. Vantaan väestönmuutokset 1971–2019

asukkaalla (80 %). 1980- ja 1990-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi 22 000–24 000 asukkaalla (16–17 %) vuosikymmenen aikana. 2000-luvulla kas-vuvauhti jonkin verran hidastui väestön kasvaessa 12 prosentilla.

Lähde: Tilastokeskus

Vantaalla oli 233 775 asukasta vuoden 2019 lopussa (31.12.). Väestö kasvoi vuoden 2019 aikana 5 600 asuk-kaalla (2,5 %)1, joka oli lähes 500 enemmän kuin vuonna 2018. Yhtä koviin kasvulukemiin päästiin viimeksi yli 40 vuotta sitten, sillä suhteellinen väestönkasvu oli edelli-sen kerran tätä suurempaa vuonna 1976 ja määrällinen kasvu vuonna 1973 (kuvio 1). Vantaan väestö on kas-vanut jo usean vuoden ajan voimakkaasti ja viimeisen viiden vuoden aikana kasvu on ollut keskimäärin 2,1 prosenttia vuosittain.

Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkas-vu vuoden 2019 aikana oli Vantaata suurempaa vain Espoossa (6 099) ja Helsingissä (5 793). Suhteellisesti Vantaan väestö kasvoi kolmanneksi eniten (2,5 %), mutta molemmat edellä olleet kunnat olivat väestömää-rältään huomattavasti pienempiä, alle 6 000 asukkaan kuntia. Vantaa on edelleen Suomen neljänneksi suurin kaupunki, mutta ero kolmantena olevaan Tampereeseen on selvästi supistunut, eron ollessa nyt vajaa 4 400 asukasta.

Taulukko 1. Vantaan väestönkehitys 2009–2019

Muutos edellisestäajankohdasta

Vuosi Väestö (31.12.) lkm %

2009 197 6362010 200 055 2 419 1,22011 203 001 2 946 1,52012 205 312 2 311 1,12013 208 098 2 786 1,42014 210 803 2 705 1,32015 214 605 3 802 1,82016 219 341 4 736 2,22017 223 027 3 686 1,72018 228 166 5 139 2,32019 233 775 5 609 2,5


1 Väestönkasvun osatekijöistä (syntyneet, kuolleet ja muuttoliike) on kerrottu tarkemmin kappaleessa kaksi, Väestönmuutokset.

8

1 Väestörakenne


Vantaan väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2020 tehdyn ennusteen mukaan kaupungissa on 258 500 asukasta vuonna 2025 ja siitä viiden vuoden päästä (2030) jo 283 100 asukasta.

Väestön määrä ja kehitys suuralueittainAsukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden 2019 lopussa oli Myyrmäki, jossa asui 57 700 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla, Tikkurilan suuralueella, asui 45 300 henkeä. Pienin suuralueista oli Kivistö 15 400 asukkaallaan. Kivistön väestö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan, mistä johtuen Vantaalla on enää yksi kau-punginosa (Myyrmäki), jonka väkiluku oli suurempi kuin koko Kivistön suuralueen.

Vuoden 2019 aikana selvästi eniten uusia asukkaita sai Kivistön suuralue, jonka väestö kasvoi lähes 1 700 asukkaalla (12,3 %). Toiseksi eniten väestö lisääntyi Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueilla, noin 950 asukkaal-la. Suhteellisesti väestö kasvoi Kivistön jälkeen toiseksi eniten Aviapoliksen (2,6 %) ja Hakunilan (2,5 %) suur-alueilla. Alhaisinta väestönkasvu oli Korson suuralueella (+218 henkeä / 0,7 %).

Viimeisten viiden vuoden ajan Kivistön suuralueen suhteellinen kasvu on ollut omaa luokkaansa verrattuna muihin suuralueisiin. Kivistö on viiden vuoden aikana kasvanut keskimäärin 11,6 prosenttia vuosittain. Ero seuraavana tulevaan Tikkurilaan (ka 2,5 %) oli varsin suuri. Alhaisinta kasvu on ollut Korson suuralueella, jossa väestön keskimääräinen vuosikasvu on ollut vain 0,1 prosenttia.

Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittainKaupunginosista selvästi suurin on Myyrmäki, jossa asui vuoden 2019 lopussa 17 300 henkeä. Martinlaaksossa asukkaita oli 12 750, Hakunilassa 12 100 ja Pakkalassa 10 400. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat Kivistö, Havukoski, Hämeenkylä ja Simonkylä, joissa kaikissa asui yli 8 000 asukasta.

Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lento-kenttä, Länsisalmi, Viinikkala ja Ojanko2. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkon-kylä, Myllymäki, Luhtaanmäki ja Petikko, joiden asukas-määrä oli alle 300.

2 Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan alle 100 asukkaan kaupunginosista ei saa julkaista muita tietoja kuin väestömäärän.

Kaupunginosa

Suuralue

Vantaan väestö kaupunginosi�ain ja

suuraluei�ain 31.12.2019

Väestö yhteensä 233 775

Kuva 2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 31.12.2019

9

1 Väestörakenne


Vuoden 2019 aikana väestö kasvoi kaupunginosista suhteellisesti eniten asukasmäärältään pienessä Vero-miehessä, jossa kasvua oli peräti 37 prosenttia (+230). Seuraavaksi eniten kasvua oli Keimolassa (27 %) ja Kivistössä (19 %). Määrällinen kasvu oli selvästi suurinta Kivistössä (+1 404) ja toiseksi eniten uusia asukkaita sai Hakunila (+610). Väestö väheni vuoden 2019 aikana suhteellisesti eniten Linnaisissa (-3,0 %) ja määrällisesti Päiväkummussa (-68).3

Kun väestönkehitystä tarkastellaan viimeisen viiden vuoden ajalta, on väestö kasvanut suhteellisesti eniten Keimolassa (732 %). Seuraavaksi eniten väki on lisään-tynyt Kivistön kaupunginosassa (80 %) ja Veromiehessä (64 %). Määrällisesti kasvu on ollut selvästi suurinta Kivistössä (+3 949) ja seuraavaksi suurinta Koivukylässä (+1 610).

Suhteellisesti eniten väestöään ovat viidessä vuodessa menettäneet Seutula, Myllymäki ja Helsingin pitäjän kirkonkylä (-9 %). Määrällisesti väki on vähentynyt eniten Metsolassa ja Seutulassa (-80 henkilöä).

1.2 Ikä

Vantaalla 0–6-vuotiaiden osuuden kehitys on jo vuo-sikymmeniä ollut laskusuuntaista, 1990-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta (kuvio 2 ja taulukko 2). 2000-luvulla alle kouluikäisten osuus pysytteli pitkään yhdeksän prosentin tuntumassa, mutta viime vuosina osuus on kääntynyt suhteellisen nopeaan laskuun. Vuo-den 2019 lopussa 0–6-vuotiaiden osuus oli tippunut jo kahdeksaan prosenttiin.

Myös kouluikäisten (7–15-vuotiaat) osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista. Viimeisin jyrkempi pudotus alkoi 2000-luvun puolivälistä, jolloin myös ikäluokan määrä väheni useina vuosina. Aallonpohja saavutettiin vuon-na 2012, jolloin kouluikäisiä oli 10,2 prosenttia. Tämän jälkeen osuus on hieman kasvanut ja vuoden 2019 lopussa kouluikäisiä oli 10,4 prosenttia väestöstä.

16–64-vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia vä-estöstä kuului tähän ikäryhmään. Sen jälkeen osuus on hitaasti vähentynyt, mutta viimeiset kuusi vuotta ikäryh-män osuus on pysytellyt samalla tasolla, 66 prosentissa.

65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Muutamien viime vuosien ai-kana kasvuvauhti on hidastunut ja vuoden 2019 lopussa vantaalaisista 15,4 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä.

Vantaan ikärakenteessa tapahtuneet muutokset näky-vät hyvin kuviossa 2. Pitkällä aikavälillä päivähoito- ja kouluikäisten osuudet ovat laskeneet ja vanhempien

ikäryhmien osuudet ovat kasvaneet. 65–74-vuotiaiden osuuden kasvu on kuitenkin viime vuosina pysähtynyt ja kahden viime vuoden aikana se on jopa hieman laske-nut. Vanhimmassa ikäryhmässä, 75 vuotta täyttäneissä, näin ei kuitenkaan ole käynyt, vaan osuus on jatkanut kasvuaan.

Kuvio 2. 0–6, 7–15, 65–74 ja 75+ -vuotiaat (%) Vantaalla 1979–2019 (31.12.)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

2019

%

0-6 7-15 65-74 75+


Vantaan suurin ikäluokka on viimeiset kymmenen vuotta ollut 30–34-vuotiaat. Vuoden 2019 lopussa ero seuraa-vaksi suurimpaan ikäluokkaan, 25–29-vuotiaisiin, oli kui-tenkin todella pieni (21 henkilöä). Molempien ikäryhmien osuus Vantaan väestöstä oli tasan kahdeksan prosenttia ja kolmanneksi suurin ikäryhmä olivat 35–39-vuotiaat (7,9 %).

Väestöllinen huoltosuhdeVäestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikke-nee, kun sen arvo kasvaa (huollettavien määrä kasvaa suhteessa työikäisiin). Tässä raportissa työikäiseksi väestöksi on laskettu 18–64-vuotiaat, joita asui Vantaal-la vuoden 2019 lopussa 149 600 henkilöä. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli 84 100. Vuosina 2018–2019 Vantaan väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli 56. Kolmena edellisenä vuotena lukema oli hieman suurempi (57), jolloin huoltosuhde oli korkeimmillaan viimeisten 40 vuoden aikana. Väestölli-nen huoltosuhde oli alimmillaan 1990-luvun alussa (44).

Vantaan saama muuttovoitto perustuu pitkälti 20–34-vuotiaisiin, mikä on ollut hyvä asia huoltosuhteen kannalta. Ilman tätä voimakasta nuoriin aikuisiin painot-tuvaa muuttovoittoa Vantaan huoltosuhde olisi heikompi kuin se nyt on.

3 Väestönmuutoksia koskevassa tarkastelussa eivät ole mukana alle 100 asukkaan kaupunginosat.

10

1 Väestörakenne


Kuvio 3. Väestöllinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko Suomessa 1979–2019 (31.12.)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

1979

1981

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

2019

Vantaa Espoo Helsinki Suomi


Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2000-luvun ajan, vaikkakin muu-taman viimeisen vuoden aikana on tullut pientä eroa (kuvio 3). Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2000-luvun alussa, mutta sen jälkeen Vantaan huoltosuhde on ollut heikompi. Muutaman viimeisen vuoden aikana kaupunkien välinen ero on kutistunut, mutta edelleen Helsingin väestöllinen huol-tosuhde on alhaisempi (52) kuin Vantaan (56). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla ja myös kasvukäyrä 2010-luvulla on ollut jyrkempi.

Ikärakenne suuralueittain ja kaupungin-osittainAlle kouluikäisten lasten osuus on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut korkein Aviapoliksen suuralueella, mut-ta sielläkin se on laskenut. Vuonna 2010 Aviapoliksen väestöstä alle kouluikäisiä oli 14,6 prosenttia, josta se on vuosi vuodelta laskenut nykyiseen 10,2 prosenttiin. Pienten lasten osuus on jo pitkään ollut alhaisin Myyrmä-en ja Tikkurilan suuralueilla, ollen hieman yli 7 prosenttia vuoden 2019 lopussa.

7–15-vuotiaiden osuus on Aviapoliksessa kasvanut voimakkaasti vuodesta 2015 lähtien, mutta nyt kasvu on tasaantunut, osuuden ollessa 14,7 prosenttia. Myyrmä-essä ja Tikkurilassa kouluikäisten osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 20 vuotta ja uusim-pien tietojen mukaan heitä oli 9 prosenttia molempien alueiden väestöstä.

16–64-vuotiaiden osuus on hitaasti laskenut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Kivistössä, jossa se on selvästi noussut. Vuonna 2014 Kivistön väestöstä 16–64-vuoti-aita oli 63 prosenttia, kun vuonna 2019 osuus oli jo 71 prosenttia. Muilla suuralueilla osuus oli 64–68 prosenttia.

65 vuotta täyttäneiden osuuden kehitys on hieman vaihdellut suuralueesta toiseen. Jyrkintä kasvu on ollut Myyrmäessä, jossa 65 vuotta täyttäneitä myös asuu eni-ten: ikäryhmän osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun alun kymmenestä prosentista nykyiseen 20 prosenttiin. Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla 65 vuotta täyttäneiden osuus alkoi kasvaa muita suuralueita myö-hemmin, 1990-luvun puolivälistä lähtien. Näillä suuralu-eilla, kuin myös Tikkurilassa, 65 vuotta täyttäneitä oli 15–16 prosenttia väestöstä vuoden 2019 lopussa.

Aviapoliksen suuralueella 65 vuotta täyttäneiden osuus oli korkeimmillaan 1990-luvun puolivälissä (8 %), mutta muista suuralueista poiketen osuus kääntyikin laskuun. Vaikka ikäryhmän osuus on jo viimeiset kymmenen vuot-ta kasvanut Aviapoliksessakin, asuu siellä edelleen 65 vuotta täyttäneitä selvästi vähemmän (7,5 %) kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Kuuden viimeisen vuoden ajan 65 vuotta täyttäneiden osuus on laskenut, ollen 10 prosenttia vuoden 2019 lopussa.

Kaupunginosittain tarkasteltuna 0–6-vuotiaiden osuus oli vuoden 2019 lopussa suurin Pakkalassa, Tammis-tossa ja Nikinmäessä (11 %) ja alhaisin Vestrassa ja Myllymäessä (4 %). Kouluikäisiä eli 7–15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Ylästössä ja Nikinmäessä (18–19 %) ja vähiten Veromiehessä (3 %).

Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin 16–64-vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (86 %). Myös Keimolassa tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (82 %). Suhteellisesti vähiten 16–64-vuotiai-ta asui Lapinkylässä ja Helsingin pitäjän kirkonkylässä (60 %). 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (23–25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä ja Keimolassa (4–5 %).

11

1 Väestörakenne


Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne suuralueittain 1970–2019 (31.12.)

Alue ja ikä (%) / vuosi 1970 1980 1990 2000 2010 2017 2018 2019

Vantaa 82 991 132 136 154 893 178 471 200 055 223 027 228 166 233 775 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 0–6-vuotiaat 14 11,9 10 9,6 9,1 8,3 8,1 8 7–15-vuotiaat 15,8 14,1 12,2 11,9 10,4 10,5 10,5 10,4 16–64-vuotiaat 65,8 69 71,8 70,2 68,4 66 66,1 66 65+ -vuotiaat 4,5 5,1 6,1 8,2 12,1 15,2 15,3 15,4

Myyrmäen suuralue 21 075 46 192 48 924 50 910 51 242 55 865 56 745 57 700 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 0–6-vuotiaat 15,8 12,5 8,7 8,2 7,9 7,5 7,4 7,3 7–15-vuotiaat 14,6 14,3 12,1 10,6 8,6 9,2 9,2 9,1 16–64-vuotiaat 66,2 69,2 73 71,6 67,5 63,5 63,6 64 65+ -vuotiaat 3,4 3,9 6,2 9,6 16 19,8 19,9 19,9

Kivistön suuralue 8 004 6 357 6 181 6 549 7 926 12 559 13 675 15 363 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 0–6-vuotiaat 13,7 7,3 9,6 9,5 10,7 9,3 9 8,7 7–15-vuotiaat 18,2 13,4 11,1 13,8 12,8 11,5 10,9 10,4 16–64-vuotiaat 62,3 72 71,5 65,2 63,4 68,2 69,3 71 65+ -vuotiaat 5,9 7,2 7,7 11,4 13,1 11,1 10,8 10,1

Aviapoliksen suuralue 3 519 2 905 2 957 5 268 16 447 19 143 19 382 19 883 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 0–6-vuotiaat 11,4 7 10,6 13,4 14,6 11,5 10,7 10,2 7–15-vuotiaat 16,1 11,9 12,4 12,9 11,7 14,4 14,8 14,7 16–64-vuotiaat 68,3 74,2 69,6 68,2 69,3 67 67,3 68 65+ -vuotiaat 4,2 6,9 7,4 5,5 4,5 7 7,3 7,5

Tikkurilan suuralue 23 404 23 470 29 391 36 517 37 621 43 026 44 311 45 272 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 0–6-vuotiaat 13,5 8,9 9,7 9,7 7,6 7,7 7,6 7,5 7–15-vuotiaat 15,9 12,4 10,4 11,4 9,5 8,9 8,9 8,8 16–64-vuotiaat 65,9 72 72,2 69,5 69,7 68,2 68,3 68 65+ -vuotiaat 4,7 6,7 7,7 9,5 13,2 15,2 15,2 15,5

Koivukylän suuralue 5 729 15 485 17 651 22 377 25 257 28 825 29 622 30 208 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 0–6-vuotiaat 12,1 14,4 10,2 10,6 9,5 8,7 8,6 8,4 7–15-vuotiaat 17,9 14 12,3 12,5 11,6 11 10,8 10,9 16–64-vuotiaat 64,4 66,8 72,2 69,8 68,6 66,1 66,1 66 65+ -vuotiaat 5,6 4,8 5,3 7,1 10,4 14,3 14,4 14,6

Korson suuralue 9 906 15 751 21 440 24 846 28 988 29 727 29 819 30 037 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 0–6-vuotiaat 13,1 12,9 11,7 10,6 10,2 8,4 8,3 8,2 7–15-vuotiaat 16,2 14,9 13,3 13,6 11,8 12 12,1 12 16–64-vuotiaat 64,8 66,8 70,2 69,5 68,2 65,9 65,4 65 65+ -vuotiaat 5,9 5,5 4,8 6,3 9,7 13,7 14,2 14,5

Hakunilan suuralue 8 874 20 204 26 367 29 064 28 934 29 462 29 782 30 525 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 0–6-vuotiaat 15,7 13,6 11,4 10,5 9,1 8,7 8,4 8,4 7–15-vuotiaat 15,7 15,8 13,7 12,9 11,1 11 10,9 11,1 16–64-vuotiaat 64,8 66,8 70,7 70,5 68,9 65 65 65 65+ -vuotiaat 3,7 3,7 4,1 6 10,8 15,4 15,7 15,9


12

1 Väestörakenne


1.3 Sukupuoli ja siviilisääty

Jo 1800-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta ero on aina ollut pieni, muutaman prosent-tiyksikön tai vähemmänkin. Useiden viime vuosien ajan ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja se on tällä hetkellä pienempi kuin koskaan aiemmin. Vuo-den 2019 lopussa Vantaalla asui 117 300 naista (50,2 %) ja 116 400 miestä (49,8 %).

Vuonna 2019 vantaalaiset naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (39,9 v.) kuin miehet (37,6 v.). Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokas-sa, sillä Vantaan väestö pysyi miesvaltaisena aina 86 ikävuoteen saakka. Kun väestöä tarkastellaan viisivuo-tis-ikäluokittain, naiset olivat enemmistönä 20−24-vuo-tiaissa sekä 55−59-vuotiaiden ikäluokasta eteenpäin. Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 61 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneestä väestöstä 68 prosenttia oli naisia.

Kuvio 4. Vantaan väestö kielen ja siviilisäädyn mukaan1990−2019(31.12.)

52 53

33 34

11 11

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1990

2000

2010

2019

1990

2000

2010

2019

KOTIMAISET KIELET VIERASKIELISET

Naimaton Naimisissa Eronnut Leski


Vuoden 2019 lopussa Vantaan väestöstä hieman yli puolet oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymme-nesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä.4 Kuten kuviosta 4 voi huomata, vieraskielisten siviilisää-tyrakenne on muuttunut 30 vuodessa niin paljon, että nykyisin kotimaankielisten ja vieraskielisten välillä ei ole eroa. Vieraskielisillä naimattomien osuus on kasvanut ja naimissa olevien osuus on laskenut huomattavasti enemmän kuin kotimaisia kieliä puhuvilla.

1.4 Äidinkieli

Vuodenvaihteessa 2019/2020 vantaalaisista 77,4 pro-senttia oli suomenkielisiä, 2,4 prosenttia ruotsinkielisiä ja 20,2 prosenttia vieraskielisiä. Saamenkielisiä Vantaalla asui 20 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat koko 2000-luvun ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut.

Vuonna 1980 viisi prosenttia vantaalaisista oli ruotsinkie-lisiä. Ruotsinkielisten osuus on pikku hiljaa laskenut vuo-si vuodelta ja vuoden 2019 lopussa Vantaalla asui vajaat 5 600 ruotsinkielistä (2,4 %). Suuralueista ruotsinkielis-ten osuus on laskenut eniten Kivistössä, mikä on myös kaventanut suuralueiden välisiä eroja. Vielä vuonna 2009 Kivistön suuralueella ruotsinkielisten osuus oli 5,9 prosenttia, josta se on laskenut vuoteen 2019 mennessä 3,1 prosenttiin. Ruotsinkielisten osuus on jo kauan aikaa ollut alhaisin Korsossa, jossa osuus viimeiset kolme vuotta on ollut 1,5 prosenttia.

Vuoden 2019 lopussa Vantaalla asui lähes 47 300 vie-raskielistä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame), mikä oli 20,2 prosenttia koko väestöstä. Useiden vuosi-en ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa.

Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryh-män mukaan (kuvio 5). Vuoden 2019 lopussa eniten vieraskielisiä oli 30–44-vuotiaissa sekä 0–6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista vajaa 30 prosenttia oli vieraskielisiä. Väliin jäävissä ikäryhmissä (7–15- ja 16–29-vuotiaat) vieraskielisiä oli 22–23 prosenttia. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhai-sempia ja esimerkiksi 60 vuotta täyttäneistä ainoastaan kuusi prosenttia oli vieraskielisiä.

Kuvio 5. Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa koko väestöstä 2000–2019 (31.12.)

0

5

10

15

20

25

30

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

%

0-6 7-15 16-29 30-4445-59 60+ Yhteensä


4 Naimisissa olevat, eronneet ja lesket sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet.

13

1 Väestörakenne


Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan vieraskielisten osalta. Vuonna 2019 vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Hakunilan (28,9 %) ja pienin Kivistön (11,5 %) suuralueella. Ikäryhmittäinen tarkastelukaan ei tuo asetelmaan muutosta: vieraskielisten osuus on korkein kaikissa ikäryhmissä Hakunilan suuralueella ja alhaisin Kivistössä (kuvio 6). Myyrmäessä vieraskielisten osuus oli suurin alle kouluikäisissä, kun Kivistössä, Aviapolik-sessa, Tikkurilassa ja Korsossa se oli 30–44-vuotiaissa. Koivukylässä ja Hakunilassa molempien ikäryhmien osuudet olivat lähes yhtä suuret.

Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Havukoskella ja Länsimäessä (43 %) ja vähiten Sotungissa ja Helsingin pitäjän kirkonkylässä (noin 3 %). Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus alle kouluikäisissä oli selvästi suurin Havukoskella (69 %) ja Länsimäessä (64 %). Samat kaupunginosat olivat kärjessä myös 16–29-vuotiaissa (vieraskielisiä 50 %) ja 30–44-vuotiaissa (61 %). Kouluikäisten osuus oli suurin Havukosken ja Länsimäen lisäksi Veromiehessä: kaikilla alueilla vieraskielisten osuus 7–15-vuotiaista oli 61–62 prosenttia. Veromiehessä vieraskielisten osuus oli sel-västi suurin 45 vuotta täyttäneissä (64 %).

Yleisimmät kieletVuoden 2019 lopussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 120 eri kieltä. Suur-alueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 98 kielestä Kivistön 74 kieleen.

Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomatta-via muutoksia 2010-luvulla (kuvio 7). Vuoden 2013 lo-pussa sekä venäjän- että vironkielisiä oli enemmän kuin ruotsinkielisiä. Vuoden 2014 lopussa virosta tuli Vantaan toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, kun se ohitti venä-jän, mutta tätä ei kestänyt kuin viisi vuotta. Vuoden 2019 lopussa venäjänkielisiä (8 673) oli jälleen vironkielisiä(8 354) enemmän.

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

0-6 7-15 16-29 30-44 45-59 60+

%

Myyrmäki

Kivistö

Aviapolis

Tikkurila

Koivukylä

Korso

Hakunila

Kuvio 6. Vieraskielisten osuus (%) koko väestöstä eri ikäluokissa Vantaan suuralueilla 31.12.2019


Vuoden 2019 aikana vironkielisten määrä kasvoi 1,9 prosenttia (+158 henkilöä), mikä oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2000 lähtien. Venäjänkie-listen määrä lisääntyi 6 prosenttia (+490), mikä vastaa edellisten neljän vuoden tasoa. Vuonna 2019 Vantaan väestöstä 3,7 prosenttia oli venäjänkielisiä ja 3,6 pro-senttia vironkielisiä.

Kuvio 7. Vantaan yleisimmät äidinkielet 2000–2019 (31.12.) (pois lukien suomi)

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Lkm

Venäjä Viro RuotsiArabia Somali Albania


Viime vuosina arabiankielisten osuus on noussut eniten. Vuoden 2016 aikana arabia nousi Vantaan kuudenneksi yleisimmäksi kieleksi ja vuoden 2017 aikana jo viiden-neksi yleisimmäksi kieleksi, ohittaen pitkään viidente-nä olleen somalin (suomi on laskettu kieliin mukaan). Vuosina 2015−2019 arabiankielisten määrä on lisäänty-nyt keskimäärin 23 prosenttia vuosittain. Vuoden 2019 lopussa Vantaalla asui lähes 3 600 arabiankielistä (1,5 % väestöstä).

14

1 Väestörakenne


Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli vuon-na 2019 kaikilla muilla suuralueilla kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi, paitsi Koivukylässä ja Hakunilassa. Näillä alueilla ruotsi ei mahtunut kol-men yleisimmän kielen joukkoon, vaan siellä oli arabia. Hakunilassa myös somali oli niukasti yleisempi kieli kuin ruotsi. Myyrmäessä, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Korsossa viro oli yleisin kieli, kun taas Koivukylässä ja Hakunilassa se oli venäjä. Kivistössä yleisin kieli suo-men jälkeen oli ruotsi.

Sukupuoli- ja ikärakenne kielen mukaan5

Vantaalla asuvista vieraskielisistä hieman yli puolet (53 %) oli miehiä, mutta yksittäisissä kielissä oli suuria-kin eroja sukupuolten kesken. Suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 80 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog (pilipino) 59 prosentin osuudellaan. Selvästi miesvoittoisin kieli oli uzbekki, jonka puhujista 83 prosenttia oli miehiä.

Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset (31 vuotta) olivat keski-iältään selvästi nuorempia kuin ruotsinkieliset (44 v.) tai suomenkieliset (40 v.). Eri kieltä puhuvien ikä-rakenteissa oli eroja. Somalia äidinkielenään puhuvista 37 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, kun thain- ja puolan-kielisillä osuus oli 13 prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (18 %). Muissa kielissä ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempi, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, seit-semän prosenttia. Uzbekkin, bengalin, nepalin ja thain puhujissa ei ollut yhtään 65 vuotta täyttänyttä.

1.5 Syntymäpaikka

Lähes puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunki-seudulla. Vuoden 2019 lopussa syntyperäisiä vantaa-laisia oli 26 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 18 pro-senttia ja ulkomailla syntyneitä 17 prosenttia. Ulkomailla syntyneiden osuus on kasvanut selvästi eniten ja parin vuoden sisällä heitä on luultavasti enemmän kuin Helsin-gissä syntyneitä.

Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkau-punkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maa-kunnissa syntyneet (vajaa 3 % per alue), mutta ryhmien osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienenty-neet.

1.6 Kansalaisuus

Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaa-laistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomail-la syntyneet Suomen kansalaiset.

Vantaalla asui vuoden 2019 lopussa 29 400 ulkomaan kansalaista, mikä oli 12,6 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli luonnollisesti hie-man suurempi, 43 400 henkilöä (18,6 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 16,6 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 25,3 %) ja Kivistön suuralueella vähiten, 7,7 prosenttia (11,4 %). (Kuvio 8)

Vantaan ulkomaan kansalaisista 58 prosenttia oli tullut Euroopasta, 30 prosenttia Aasiasta, 9 prosenttia Afrikas-ta ja noin 2 prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 72 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maas-ta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 31 prosenttia oli tullut Virosta, 9 prosenttia Venäjältä ja 6 prosenttia Irakista.

Kuvio 8. Ulkomaan kansalaiset (%) Vantaan suuralueilla 2010–2019 (31.12.)

5 Sukupuoli- ja ikärakennetarkastelussa on mukana kotimaisten kielten lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

%

Myyrmäki Kivistö Aviapolis TikkurilaKoivukylä Korso Hakunila


Suomen kansalaisuuden saaneetVuonna 2019 Suomen kansalaisuus myönnettiin 1001 Vantaalla asuvalle ulkomaalaiselle, mikä oli 109 hen-kilöä enemmän kuin edellisenä vuonna (taulukko 3). 2010-luvulla kansalaisuuden saaneita on ollut vuosittain keskimäärin 812.

15

1 Väestörakenne


Vuonna 2019 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 77 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalai-suuksia myönnettiin venäläisille (20 %), virolaisille (10 %) ja irakilaisille (6 %). Vuodesta 2003 lähtien venäläiset ovat olleet suurin kansalaisuuden saanut ryhmä ja vuosi-na 2005–2018 somalit toiseksi suurin ryhmä (pois lukien vuosi 2011). Vuonna 2019 tilanne muuttui, kun virolaisille myönnettiin toiseksi eniten Suomen kansalaisuuksia.

Kun ajanjaksoa pidennetään koko 2010-lukuun, voidaan kansalaisuuden saaneita tarkastella sukupuolen ja iän mukaan6. Vuosina 2010–2019 kansalaisuuden saaneista vantaalaisista hieman yli puolet oli naisia (54 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli sukupuolten välisiä eroja. Suurin naisenemmistö kansalaisuuden saaneissa oli Thaimaan, Kenian ja Kiinan (71–75 %) kansalaisilla. Miesenemmis-tö oli selvästi suurin Egyptin kansalaisilla (79 %), mutta myös Nigerian ja Algerian kansalaisissa oli paljon miehiä (70–71 %).

Vuosina 2010–2019 Suomen kansalaisuuden saaneis-ta 43 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan. Suomen kansalaisuuden saaneista alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla (Kinsha-sa), somaleilla ja entisen Sudanin kansalaisilla (61–65 %), kun taas 55 vuotta täyttäneiden osuus oli suurin ruotsa-laisilla (36 %) ja briteillä (16 %).

1.7 Uskonto

Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnolli-siin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut (kuvio 9). Vuonna 2000 Suomen evankelisluterilaiseen

Taulukko 3. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 2015–2019

Vuosi 2015 2016 2017 2018 2019 2015 2016 2017 2018 2019Edellinen kansalaisuus lkm lkm lkm lkm lkm % % % % %

Yhteensä 750 919 1 169 892 1 001 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0Venäjä 149 200 238 151 199 19,9 21,8 20,4 16,9 19,9Viro 55 66 91 62 100 7,3 7,2 7,8 7,0 10,0Irak 61 49 79 70 58 8,1 5,3 6,8 7,8 5,8Ent. Serbia ja Montenegro 11 27 7 34 48 1,5 2,9 0,6 3,8 4,8Somalia 93 100 130 96 42 12,4 10,9 11,1 10,8 4,2Filippiinit 11 17 19 23 40 1,5 1,8 1,6 2,6 4,0Vietnam 31 48 34 38 39 4,1 5,2 2,9 4,3 3,9Afganistan 6 23 18 20 28 0,8 2,5 1,5 2,2 2,8Syyria 0 1 7 12 28 0,0 0,1 0,6 1,3 2,8Turkki 15 28 37 30 28 2,0 3,0 3,2 3,4 2,8Muut/valtioton/tuntematon 318 360 509 356 391 42,4 39,2 43,5 39,9 39,1


6 Sukupuolta ja ikää koskevaan tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 30 Suomen kansalaisuuden saanutta ko. ajan-jaksolla.

7 Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat.

kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuo-den 2019 lopussa heidän osuutensa oli 54 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumat-tomien osuus on kasvanut 20 prosentista 41 prosenttiin. Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus pysytteli pitkään 1,3 prosentissa, mutta kolmen viime vuoden ajan osuus on ollut hivenen pienempi (1,2 %). Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin7 kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 2,9 prosenttiin.

Koko Suomessa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia oli vuonna 2019 huomattavasti enemmän (69 %) kuin Vantaalla (54 %). Verrattuna isoihin naapurikaupunkeihin, Vantaa sijoittui Espoon (57 %) ja Helsingin (51 %) väliin. Yhteistä kaikille alueille on se, että kirkkoon kuuluvien osuus on selvästi laskenut ja uskontokuntiin kuulumatto-mien osuus kasvanut.

Kuviosta 10 näkee, miten paljon eri-ikäisiä vantaalaisia on ollut Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä vuosina 2010−2019. Kirkkoon kuuluminen on suurimmil-laan 15–19-vuotiaissa ja 65 vuotta täyttäneissä, kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet ovat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (vuonna 2019: 27 %). 20–39-vuotiaista on muodostunut käännekohta, koska tässä ikäluokassa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli vuonna 2018 ensimmäistä kertaa yhtä paljon (48 %). Vuonna 2019 uskonnollisiin yhdyskuntaan kuuluvia 20–39-vuotiaita oli jo enemmän (50 %) kuin Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia (46 %).

Vuoden 2019 lopussa vantaalaisista miehistä 50 pro-senttia ja naisista 59 prosenttia kuului Suomen evan-kelisluterilaiseen kirkkoon. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli miehistä 46 prosenttia ja naisista 37 prosenttia.

16

1 Väestörakenne


Kuvio 9. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2000–2019 (31.12.)

54,5

41,4

4,1

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

%

Suomen ev.lut. kirkko Usk. yhdysk. kuulumattomat

Muu uskonnollinen yhdysk.

Kuvio 10. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus Vantaan väestöstä iän mukaan 2010–2019 (31.12.)

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

%

0-14 15-19 20-39 40-64 65+


8 Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat, toinen aste erikoisammattikoulutusasteen ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuk-sen. Luvut on aina esitetty 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät johdannosta: käsitteet ja määritelmät ---> koulutusrakenne.

1.8 Koulutus

Vuoden 2018 lopun tietojen mukaan Vantaan 15 vuot-ta täyttäneestä väestöstä 30 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 39 prosenttia toisen asteen ja 31 prosenttia korkea-asteen tutkinnon.8 Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 9 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 13 prosenttia ja ylemmän korkeakou-luasteen suorittaneita 10 prosenttia.

Vantaalaisten koulutustaso on selvästi noussut vuosi-kymmenten saatossa. Vuodesta 1990 vuoteen 2018 enintään perusasteen käyneiden osuus on laskenut 46 prosentista 30 prosenttiin, kun taas toisen asteen suorit-taneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 39 prosent-tiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 22 prosentista 31 prosenttiin.

Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuoden 2018 lopussa naisissa oli lähes yhtä paljon toisen asteen kuin korkea-asteen käyneitä (35–36 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (41 %) kuin korkea-asteen (28 %) käy-neitä. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut sel-västi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten.

Suuralueilla enintään perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli Aviapoliksen ja Kivistön 24 prosentista Hakunilan 35 prosenttiin vuonna 2018. Korkea-asteen suorittanei-den osuus oli puolestaan korkein Aviapoliksessa (41 %) ja matalin Hakunilassa (26 %).

Kuvio 11. Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan 1970–2018 (31.12.)

31

0

29

41

0

37

28

0

35

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

1970

1980

1990

2000

2010

2018

1970

1980

1990

2000

2010

2018

Miehet Naiset

Ei perusasteen jälk. tutkintoa Toinen aste Korkea-aste



17

1 Väestörakenne


2 Väestönmuutokset

2.1 Syntyneet

Vuonna 2019 Vantaalla syntyi 2 464 vauvaa, jota vä-hemmän vauvoja syntyi viimeksi vuonna 2002. Syntynei-den määrässä on vuosittaista vaihtelua, mutta viimeiset viisi vuotta vauvojen määrä on pysynyt alhaisella tasolla. Vuosituhannen alusta lähtien vauvarikkaimmat vuodet olivat 2008–2010, jolloin syntyi yli 2 700 vauvaa.

Vuodesta 2005 lähtien hieman yli puolet synnyttäneistä äideistä on ollut vähintään 30-vuotiaita ja vuonna 2019 heitä oli peräti 59 prosenttia synnyttäneistä, mikä oli enemmän kuin kertaakaan aiemmin viimeisten 40 vuo-den aikana. Synnyttäneiden vantaalaisten naisten keski-ikä on kymmenessä vuodessa noussut lähes vuodella, ollen 30,6 vuotta vuonna 2019. Ikäryhmittäin tarkastel-tuna vauvoja syntyi eniten 30–34-vuotiaille (35 %) ja

toiseksi eniten 25–29-vuotiaille (28 %). Alle 20-vuotiaita äitejä oli vain prosentin verran ja vähintään 40 vuotta täyttäneitä äitejä viisi prosenttia. Synnyttäneistä naisista 57 prosenttia oli naimisissa vuonna 2019.

Vuonna 2019 syntyneistä vantaalaisista vauvoista 51 prosenttia oli tyttöjä. Kielen mukaan tarkasteltuna 71 prosenttia vauvoista oli suomenkielisiä, 2,6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 27 prosenttia vieraskielisiä. Vieraskie-listen osuus syntyneistä lapsista on kaksinkertaistunut vuodesta 2010.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana vieraskielisten vauvojen osuus on ollut suurin Hakunilan suuralu-eella, paitsi vuonna 2017, jolloin osuus oli yhtä suuri Hakunilassa, Myyrmäessä ja Koivukylässä (kuvio 12). Kivistön suuralueella vieraskielisten vauvojen osuus on alhaisin.

Kuvio 12. Vieraskielisten vauvojen osuus (%) elävänä syntyneistä Vantaan suuralueilla 2010–2019

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

%

Myyrmäki

Kivistö

Aviapolis

Tikkurila

Koivukylä

Korso

Hakunila


2.2 Kuolleet

Vuonna 2019 kuoli 1 447 vantaalaista, joista hieman yli puolet oli miehiä (53 %). Pitkällä aikavälillä tarkas-teltuna kuolleiden määrä ja keski-ikä on kasvanut sitä mukaa, kun väkiluku on kasvanut ja väestö vanhentunut. Vuonna 2019 yleinen kuolleisuusluku Vantaalla oli 6,3 promillea (mikä tarkoittaisi 100 000 ihmisen väestössä 630 kuollutta).

Vuonna 2019 kuolleista 44 prosenttia oli vähintään 80-vuotiaita ja 41 prosenttia 60–79-vuotiaita. Alle 30-vuotiaana kuolleita oli alle kaksi prosenttia. Kuollei-den vantaalaisten keski-ikä oli 74,4 vuotta, mutta naisilla keski-ikä (77,6) oli selvästi suurempi kuin miehillä (71,6).

18



Taulukko 4. Kuolleet iän mukaan 2000, 2005, 2010 ja 2015–2019

Yleinen Kuolleet Ikä, vuotta (%) Kuolleiden kuolleisuus-

Vuosi lkm % 0 1–14 15–29 30–44 45–59 60–69 70–79 80–89 90+ keski-ikä luku (‰)

2000 968 100 1,3 0,7 2,4 7,4 18,2 17,0 23,1 22,2 7,52005 1 055 100 0,8 1,0 1,7 5,4 20,0 16,3 22,8 23,1 8,8 68,5 5,72010 1 157 100 0,4 0,0 1,5 3,3 14,3 19,3 22,8 28,7 9,7 72,1 5,82015 1 317 100 0,2 0,2 0,8 3,1 9,4 19,3 25,1 29,5 12,2 74,2 6,22016 1 394 100 0,2 0,1 1,6 2,1 8,5 16,0 27,7 30,9 12,9 74,9 6,42017 1 364 100 0,4 0,2 1,0 3,2 10,2 15,5 26,3 29,8 13,3 74,1 6,22018 1 364 100 0,4 0,2 1,3 3,0 10,1 16,1 24,4 31,4 13,1 74,2 6,02019 1 447 100 0,4 0,1 1,1 3,3 10,2 14,4 26,2 30,8 13,4 74,4 6,3


2.3 Muuttoliike

Muuttoliike jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen muuttoon. Sisäinen muuttoliike koostuu henkilöistä, jotka vaihtavat asuntoa Vantaan sisällä, ja ulkoisella muuttoliikkeellä tar-koitetaan kunnan rajan ylittäviä muuttoja. Tämä voidaan edelleen jakaa kotimaan ja ulkomaan muuttoihin.

Muuttoliike koko VantaallaVantaa sai vuonna 2019 muuttovoittoa ennätysmäärän, yli 4 500 henkilöä, joka oli 552 henkeä enemmän kuin edellisvuonna. Kasvun taustalla on kotimaan muuttoliike, jonka nettomuutto nousi yli 3 000:een (67 % muuttovoi-tosta). Yhtä isoja lukemia on viimeksi koettu 1970-luvul-la.

Suomen kunnista ainoastaan Helsinki (+4 643) sai muut-tovoittoa Vantaata enemmän (+4 523). Kun muuttoliike eriytetään osiin, oli Vantaa ykkönen kuntien välisessä muuttoliikkeessä (+3 033). Ero seuraavana olevaan Espooseen oli peräti 500 henkeä. Helsinki sai selvästi eniten muuttovoittoa ulkomailta (+2 917), jonka jälkeen tulivat Espoo (+1 976) ja Vantaa (+1 490).

Vuonna 2019 Vantaa sai eniten muuttovoittoa Helsingis-tä, josta muutti lähes 1 900 ihmistä enemmän Vantaalle kuin Vantaalta muutti Helsinkiin. Kuten kuviosta 13 voi nähdä, kahtena viime vuotena Helsingistä saadun muut-tovoiton määrä on ollut täysin poikkeuksellista. Vuosien 2018–2019 muuttovoittoa korkeammalle tasolle päästiin edellisen kerran yli 40 vuotta sitten, vuonna 1976 (+2 980).

Viimeisten kuuden vuoden aikana Helsingin seudun ul-kopuolelta (kuviossa 13 muu Suomi) saatu muuttovoitto on kasvanut ihan uudelle tasolle. Vuonna 2019 muualta

Suomesta kertyi muuttovoittoa ennätysmäärä, lähes 1700 henkilöä. Kun katsotaan viimeistä kuutta vuotta tarkemmin, on Vantaa saanut eniten muuttovoittoa muis-ta isoista kaupungeista. Vuosina 2014–2019 Oulusta ja Tampereelta saatu muuttovoitto on ollut yli 600 henkilöä ja Jyväskylästä ja Lahdesta vajaa 500.

Yksi iso osatekijä Vantaan väestönkasvussa on edelleen siirtolaisuus, sillä ulkomailta kertyi muuttovoittoa 1 490 henkeä vuonna 2019. Yksittäisistä maista Vantaa sai eniten muuttovoittoa Venäjältä (+155), Uzbekistanista (+117) ja Irakista (+104), jotka olivat kärkinelikossa myös kahtena edellisenä vuonna. Isoin ero edellisiin vuosiin on se, että aiemmin suurin muuttovoitto tuli Virosta, mutta vuonna 2019 Viro oli kaukana kärjestä (sijalla 11, nettomuutto +50).

Vantaa on menettänyt jo 1970-luvun loppupuolelta lähtien eniten väestöään pääkaupunkiseudun ulkopuo-liselle Helsingin seudulle, nk. KUUMA-kuntiin9 (muuta-mia poikkeusvuosia lukuun ottamatta). Näin kävi myös vuonna 2019, jolloin muulle Helsingin seudulle muutti 700 vantaalaista enemmän kuin näiden kuntien asuk-kaita muutti Vantaalle (kuvio 13). Verrattuna edelliseen vuoteen, muuttotappio kuitenkin väheni 300 asukkaalla, mikä osaltaan kasvatti Vantaan muuttovoittoa. Tarkastel-taessa kaikkia Suomen kuntia, suurimmat muuttovoitot Vantaalta keräsivät KUUMA-kuntiin kuuluvat Nurmijärvi (+170), Kerava (+146) ja Tuusula (+138).

Kun muuttoliikettä tarkastellaan viimeisten kymmenen vuoden ajalta (2010–2019), on Tuusula saanut muutto-voittoa Vantaalta 2 200 ja Nurmijärvi lähes 1 900 hen-keä. Seuraavaksi suosituin muuttokohde on ollut Kerava (+1 274). Vantaa on puolestaan saanut selvästi eniten muuttovoittoa kahdelta alueelta, ulkomailta (+13 568) ja Helsingistä (+11 303).

9 KUUMA-kunnat (Muu Helsingin seutu) = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti (Mäntsälä ja Pornainen vuodesta 2006 lähtien).

19



Kuvio 13. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet (=nettomuutto) lähtö-/tuloalueen9 mukaan 1980–2019

Helsinki

Espoo ja Kauniainen

Muu Helsingin seutu

Muu SuomiUlkomaat

-2 000

-1 500

-1 000

-500

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Lkm


Jos vuoden 2019 muuttajia tarkastellaan äidinkielen mukaan, vieraskielisten osuus muuttovoitosta oli 77 prosenttia (+ 3 489) ja suomenkielisten 22 prosent-tia (+1003). Ruotsinkielisten osalta muuttoliike oli 31 hengen verran voitollinen. Vieraskielisten muuttovoitosta 57 prosenttia tuli Suomesta ja 43 prosenttia ulkomailta. Tämä oli jo toinen vuosi peräkkäin, kun vieraskielisten muuttovoitosta yli puolet tuli Suomesta. Suomesta saa-dusta vieraskielisten muuttovoitosta suurin osa tuli Hel-singistä (+962) ja Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (+1 089). Vieraskielisten muuttotase jäi negatiiviseksi ainoastaan muun Helsingin seudun9 kanssa (-226).

Kuvioon 14 on otettu mukaan ne vieraat kielet, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2019. Suurim-

mat ryhmät olivat venäjänkieliset (+469) ja arabiankieli-set (+418). Muuttajien äidinkielellä oli vaikutusta siihen, miten kieliryhmän muuttovoitto jakaantui kotimaan ja ul-komaan muuttoon. Uzbekkinkielisten muuttovoitosta 81 prosenttia tuli ulkomailta, kun taas persian- ja vietnamin-kielisten muuttovoitosta yli 80 prosenttia tuli Suomesta.

Iän mukaan tarkasteltuna Vantaan saama muuttovoitto vuonna 2019 perustui pitkälti 20–29-vuotiaisiin, joiden osuus muuttovoitosta oli lähes puolet (+2 188). Vantaa koki ainoat muuttotappiot vanhemmissa ikäryhmissä, vähintään 55 vuotta täyttäneissä (-291). (Kuvio 15)

Kuvio 14. Vieraskielisten kotimaan ja ulkomaan nettomuutto muuttajien kielen mukaan 2019

Kuvio 15. Vantaan nettomuutto muuttotyypin ja muuttajien iän mukaan 2019

0 50 100 150 200 250 300

Kurdi

Englanti

Kiina

Uzbekki

Vietnam

Somali

Farsi, Persia

Albania

Arabia

Venäjä

Ulkomaan muuttoliike Kotimaan muuttoliike

-200

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

0-4

5-9

10-1

4

15-1

9

20-2

4

25-2

9

30-3

4

35-3

9

40-4

4

45-4

9

50-5

4

55-5

9

60-6

4

65+

Lkm

Kotimaan nettomuutto Ulkomaan nettomuuttoKokonaisnettomuutto

Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus

20



Muuttoliike suuralueilla

Kun tarkastellaan kokonaismuuttoliikettä (sisäinen + ulkoinen muuttoliike), jäivät muuttotaseet vuonna 2019 positiivisiksi kaikilla suuralueilla. Selvästi eniten väes-tönlisäystä muuttoliikkeen ansiosta sai Kivistön suuralue (+1 583) ja seuraavaksi eniten Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet, noin 700 henkeä. Kun katsotaan Suomessa tapahtuvaa muuttoa, jäi kuntien välinen muuttoliike ne-gatiiviseksi ainoastaan Korsossa. Ulkomailta muuttovoit-toa saivat kaikki suuralueet. Kaupunginosista muuttoliike kasvatti määrällisesti eniten väestöä Kivistössä (+1 315), Hakunilassa (+514) ja Tikkurilassa (+460).

Vuonna 2019 lähes joka kahdeksas vantaalainen vaihtoi asuntoaan Vantaan sisällä. Kaupungin sisällä muutta-neista 52 prosenttia muutti samalle suuralueelle, jossa heidän edellinenkin kotinsa sijaitsi. Näistä muuttajista puolet oli edellistäkin ”paikkauskollisempia”, koska he olivat löytäneet uuden asuntonsa samasta kaupungin-osasta, jossa heidän edellinen kotinsa sijaitsi.

2.4 Kokonaisväestönmuutos

Alueen kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa muutto-liikkeen lisäksi luonnollinen väestönkasvu, joka Vantaalla oli 1 017 henkilöä: vauvoja syntyi 2 464 ja asukkaita kuoli 1 447. Samaan aikaan kotimaan nettomuutto kas-vatti väestöä 3 033 henkeä ja ulkomaan nettomuutto 1 490 henkeä. Kaikkinensa Vantaan väestö kasvoi siis 5 609 asukkaalla vuoden 2019 aikana (rekisterikorjauk-set lisäsivät väestönkasvua vielä 69 henkilön verran).

Vielä 2010-luvun alkupuolella Vantaan väestö kasvoi enemmän syntyneiden kuin muuttoliikkeen johdosta, mutta viimeiset viisi vuotta Vantaan muuttovoitto on ollut hyvin korkealla tasolla, mistä johtuen väestö on kasvanut enemmän muuttoliikkeen johdosta (kuvio 16). Vuonna 2019 muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli ensimmäistä kertaa yli 80 prosenttia.

Kuvio 16. Vantaan väestönmuutokset10 1980–2019

-1 000

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

2016

2018

Lkm

Kokonaismuutos Syntyneiden enemmyysKotimaan nettomuutto Ulkomaan nettomuutto


10 Kokonaismuutos sisältää myös väkiluvun korjaukset, jotka ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälki-käteen tehtyjä oikaisuja.

2.5 Avioliitot ja avioerot

Tässä kappaleessa käsitellään solmittuja avioliittoja tai avioeroja, joiden jompikumpi osapuoli asuu Vantaal-la. Maaliskuun alusta 2017 lähtien samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet solmia avioliiton. Nämä liitot ovat mukana avioliittoja avioerotilastoissa vuodesta 2018 eteenpäin (sitä aiemmat rekisteröidyt parisuhteet eivät ole mukana aineistossa). Tilastossa rinnastetaan vaimo ja nuorempi puoliso (jos pariskunta on samaa sukupuolta) ja vastaavasti mies ja vanhempi puoliso.

Solmittujen avioliittojen määrä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta 2010-luvulla keskimäärin 1 318 vantaa-laista paria on mennyt naimisiin vuosittain. Vuonna 2019 avioliiton solmi vajaat 1 200 pariskuntaa, mikä oli 45 vähemmän kuin vuonna 2018. Valtaosa vuonna 2019 avioituneista naisista/nuoremmista puolisoista solmi ensimmäisen avioliittonsa (66 %). Avioliitto oli toinen 17 prosentille ja kolmelle prosentille liitto oli vähintään kol-mas. Ensimmäisen avioliiton solmimisen aikaan naiset/nuoremmat puolisot olivat keskimäärin 31-vuotiaita ja miehet/vanhemmat puolisot 33-vuotiaita. Toisen aviolii-ton naiset solmivat keskimäärin 43-vuotiaina ja miehet 45-vuotiaina.

Vuoden 2019 avioliitoista 66 prosenttia solmittiin suo-malaisten kesken. Toiseksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat olivat virolaisia, mutta heitä oli vain kaksi prosenttia naimisiin menneistä. Seuraavina listalla olivat pariskunnat, joissa nainen/nuorempi puoliso oli suoma-lainen, mutta miehen/vanhemman puolison kansalai-suus oli tuntematon (1,4 %). Avioliittojen kirjoa kuvastaa

21



hyvin se, että vuonna 2019 solmituissa avioliitoissa, joissa vähintään toinen puoliso oli kansalaisuudeltaan muu kuin suomalainen (34 % kaikista avioliitoista), muo-dostui pariskuntien kansalaisuuksista yhteensä 165 eri kombinaatiota.

Vuonna 2019 avioeroon päättyi 709 vantaalaista liittoa. Eronneista naisista/nuoremmista puolisoista 77 pro-senttia koki ensimmäisen avioeronsa ja 17 prosentille

ero oli toinen. Eronneiden naisten keski-ikä oli 41 vuotta ja miesten 44 vuotta. Eroon päättyneistä liitoista 79 prosenttia oli sellaisia, joissa molemmat osapuolet olivat suomalaisia. Seuraavaksi eniten oli virolaisten (3,8 %) ja venäläisten pariskuntien eroja (3,2 %).

Taulukko 5. Avioliitot ja avioerot naisen avioliiton järjestysnumeron mukaan 2010–201911

Avioliitot Avioliiton järjestysnumero Ei Avioerot Avioliiton järjestysnumero EiVuosi lkm % 1 2 3+ tietoa lkm % 1 2 3+ tietoa

2010 1 502 100 69,8 17,0 3,9 9,4 665 100 82,0 14,0 2,7 1,42011 1 419 100 65,0 19,3 4,2 11,6 621 100 75,0 19,2 4,3 1,42012 1 357 100 67,0 18,6 3,6 10,8 605 100 75,7 16,5 4,6 3,12013 1 327 100 67,7 15,7 3,8 12,7 644 100 77,0 17,7 3,3 2,02014 1 250 100 66,8 16,4 4,2 12,6 674 100 77,9 16,0 3,3 2,82015 1 251 100 62,7 17,4 4,6 15,2 691 100 76,7 16,9 3,8 2,62016 1 328 100 65,2 18,2 3,8 12,7 638 100 76,0 18,7 5,3 0,02017 1 315 100 62,5 18,8 4,5 14,2 652 100 78,4 15,2 4,3 2,1201811 1 238 100 68,0 17,0 3,4 11,6 644 100 73,8 20,0 4,8 1,4201911 1 193 100 65,9 17,4 3,1 13,7 709 100 76,9 17,2 4,2 1,7


11 Vuodesta 2018 lähtien avioliitot ja avioerot sisältävät myös samaa sukupuolta olevien avioliitot/-erot. Vuodesta 2018 lähtien taulukossa on siis naisen/nuoremman puolison liitot/erot.

22



3 Perheet ja asuntokunnat

3.1 Perheet ja lapset

Väestön määrän lisääntyessä myös perheiden määrä on lisääntynyt. Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit sekä yhden vanhemman perheet. Vuoden 2019 lopussa vantaalaisia perheitä oli 61 800.

Vuonna 2019 perheisiin kuului 73 prosenttia koko Vantaan väestöstä, kun vuonna 1995 vastaava luke-ma oli 82 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa, kun yksin asuvien osuus on kasvanut. Lasten osuus perheväestöstä oli kolmannes (57 800 henkeä) vuonna 2019. Lapsista alle kouluikäi-siä oli kolmasosa, 7–17-vuotiaita puolet ja täysi-ikäisiä lähes viidennes. Perheistä, joilla oli lapsia, 47 prosentilla oli yksi lapsi, 38 prosentilla kaksi lasta ja 11 prosentilla kolme lasta. Neljä lasta tai enemmän oli neljällä prosen-tilla perheistä.

Vuonna 2019 perheet, joilla oli lapsia (54 %), olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (46 %) nähden. Perhetyypeittäin tarkasteltuna 60 prosenttia vantaalai-sista perheistä oli aviopareja, 25 prosenttia avopareja ja 16 prosenttia yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheissä vanhempi oli yleensä äiti (85 %). Avopareista selvästi suurempi osa oli sellaisia, joilla ei ollut lapsia, kun taas aviopareissa lasten kanssa asuvia ja lapsettomia oli yhtä paljon.

Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta verrattuna vuo-teen 1995, avoliitot ja lapsettomat pariskunnat ovat sel-västi yleistyneet. Perheiden keskikoko on jonkin verran pienentynyt: vuonna 1995 perheisiin kuului keskimäärin 2,92 henkilöä ja vuoden 2019 lopussa 2,78 henkilöä.

Taulukko 6. Vantaalaiset perheet 1995–2019 (31.12.)

Vuosi (31.12.) 1995 2000 2005 2010 2015 2019

Perheet yhteensä (lkm) 46 800 49 954 52 168 55 216 58 550 61 791 aviopari ilman lapsia 12 066 13 574 15 575 16 916 17 591 18 500 avopari ilman lapsia 5 466 6 666 7 170 7 632 8 781 9 855 aviopari ja lapsia 19 229 18 177 17 205 17 732 18 042 18 293 avopari ja lapsia 3 167 4 160 4 588 4 846 5 246 5 420 äiti/isä ja lapsia 6 872 7 377 7 630 8 090 8 890 9 723

Perheet yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 aviopari ilman lapsia 25,8 27,2 29,9 30,6 30,0 29,9 avopari ilman lapsia 11,7 13,3 13,7 13,8 15,0 15,9 aviopari ja lapsia 41,1 36,4 33,0 32,1 30,8 29,6 avopari ja lapsia 6,8 8,3 8,8 8,8 9,0 8,8 äiti/isä ja lapsia 14,7 14,8 14,6 14,7 15,2 15,7

Perheissä henkilöitä 136 564 144 302 148 028 155 789 163 843 171 646Perheissä lapsia 49 836 51 771 51 322 53 447 55 633 57 787 joista 0–6-vuotiaita (lkm) 17 807 17 039 16 606 18 095 18 541 18 463 joista 7–17-vuotiaita (lkm) 23 028 25 240 26 080 25 285 26 433 28 637 joista 0–6-vuotiaita (%) 35,7 32,9 32,4 33,9 33,3 32,0 joista 7–17-vuotiaita (%) 46,2 48,8 50,8 47,3 47,5 49,6

Perheiden keskikoko (henkilöä) 2,92 2,89 2,84 2,82 2,80 2,78Perheväestön osuus (%) 82,0 80,9 79,0 77,9 76,3 73,4


23



Aviapolis perhevaltaisin suuralue

Aviapolis on kaikilla mittareilla mitattuna Vantaan perhevaltaisin suuralue, sillä perheväestöön kuuluvien osuus (82 %) ja perheiden keskikoko (2,95 henkilöä) oli suuralueiden korkein. Lisäksi 64 prosenttia perheistä oli sellaisia, joissa oli lapsia. Korson suuralue on tilastojen valossa toiseksi perhevaltaisin alue, koska sen lukemat olivat toiseksi korkeimmat edellä mainituissa tilastois-sa. Toiseen päähän sijoittuivat Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueet, joissa perheväestön osuus oli hieman yli 70 prosenttia, perheiden keskikoko 2,7 henkilöä ja puolella perheistä oli lapsia.

Kaupunginosista perheiden keskikoko oli suurin Ni-kinmäessä, Ylästössä, Lapinkylässä ja Jokivarressa (3,1−3,2 henkilöä) ja alhaisin Veromiehessä ja Tikkuri-lassa (alle 2,5 hlöä). Perheväestöön kuuluvien osuus oli suurin Jokivarressa, Ylästössä, Linnaisissa ja Nikinmä-essä (93−94 %), kun taas selvästi alhaisin se oli Vero-miehessä (52 %).

3.2 Asuntokuntien määrä ja koko

Vuoden 2019 lopussa Vantaalla oli 111 350 asuntokun-taa, joissa asui 228 600 vantaalaista12. Yhden hengen asuntokuntia oli 42 prosenttia, kahden hengen 31 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 14 prosenttia.

Asuntokuntien koko on selvästi pienentynyt vuosien saatossa, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien

Kuvio 18. Yksin asuvien vantaalaisten osuus (%) koko ikäryhmästä sukupuolen mukaan 31.12.2019

0

10

20

30

40

50

60

70

-25

25 -

29

30 -

34

35 -

39

40 -

44

45 -

49

50 -

54

55 -

59

60 -

64

65 -

69

70 -

74

75 -

79

80 -

84 85+

%

Yhteensä Miehet Naiset


0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

2015

2017

2019

%

1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä 5+ hlöä


Kuvio 17. Vantaalaiset asuntokunnat henkilöluvun (%) mukaan 1989–2019 (31.12.)

12 Asuntoväestön määrä on lähes 5 200 asukasta pienempi kuin Vantaan todellinen asukasluku, koska asuntoväestöön ei lasketa asunnotto-mia eikä asuntoloissa, laitoksissa, vankiloissa tai tilapäisesti ulkomailla olevia.

osuudet alkoivat kasvaa 1970-luvun lopusta lähtien. Yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan näihin päiviin saakka ja viimeisten vuosien aikana kasvuvauhti on jopa kiihtynyt. Kahden hengen asuntokuntien osuu-den kasvu pysähtyi 2000-luvun alkupuolella ja viimeiset viisi vuotta osuus on hieman laskenut. (Kuvio 17)

Vuoden 2019 lopussa Vantaalla oli 47 100 yksin asuvaa, joista 52 prosenttia oli naisia ja 48 prosenttia miehiä. Kaikista vantaalaista joka viiden asui yksin. Vähiten yksin asuvia oli 35–49-vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa (kuvio 18). Naisilla yksin asuvien osuus alkoi kasvaa selvemmin 50 vuodesta eteenpäin, kun miehillä yksin asuvien osuus pysytteli alle 30 prosentissa 30 vuodesta aina 85 ikävuoteen saakka.

Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin, Vantaalla asuu verrattain vähän yksin asuvia. Yhden hengen asunto-kuntien osuus oli suurin Turussa (54 %), mutta myös Tampereella (52 %) yksin asuvia oli paljon. Kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Espoossa (38 %) osuus oli pienempi kuin Vantaalla (42 %).

Asuntokuntien pienentyminen näkyy myös asuntokunti-en keskikoon kehityksessä. Vuonna 1980 vantaalaises-sa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuodesta 2005 lähtien luku on ollut alle 2,2 henkilöä. Vuoden 2019 lopussa luku oli tippunut jo lähelle kahta, ollen 2,05 henkilöä.

Talotyypillä on ymmärrettävästi suuri vaikutus asunto-kunnan keskikokoon. Vuonna 2019 Vantaalla sijaitse-vissa erillisissä pientaloissa keskikoko oli 2,7, rivi- ja ketjutaloissa 2,5 ja asuinkerrostaloissa 1,7 henkilöä.

24



Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla eniten yksin asuviaAsuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden vä-lisiä eroja. Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (45–47 %) ja vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia (11–12 %). Avia-poliksen suuralueella yhden hengen asuntokuntia oli puolestaan vähiten (34 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntia eniten (20 %). Kivistön suuralueelle on ra-kennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alu-een asuntokuntarakennetta. Vielä vuoden 2015 lopussa yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun neljä vuotta myöhemmin (2019) osuus oli jo 44 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 24 prosentista 15 prosenttiin.

Kaupunginosittain tarkasteltuna asuntokuntien keski-koko oli suurin Jokivarressa, Nikinmäessä, Ylästössä ja Lapinkylässä (2,9 henkilöä) ja pienin Veromiehessä, Tikkurilassa ja Keimolassa (alle 1,7 henkilöä). Yksin asu-vien osuus oli suurin Keimolassa ja Kaivokselassa (56 % asuntokunnista).

Asuntokunnat kielen mukaanVuoden 2019 lopussa vantaalaisista asuntokunnista 78 prosenttia oli sellaisia, joissa kaikkien asukkaiden kieli oli suomi. Täysin ruotsinkielisiä asuntokuntia oli prosen-tin verran ja kahdessa prosentissa asuntokunnista asui sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Loput 19 prosenttia asuntokunnista oli ainakin osittain vieraskielisiä, sillä vähintään yhden henkilön äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi.

Asuntokunnat, joissa asui vähintään yksi vieraskielinen, olivat keskikooltaan selvästi suurempia (2,64 henkilöä) kuin kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,05). Yksin asuvien osuus vieraskielisistä asuntokunnista oli 26 pro-senttia (kaikki asuntokunnat 42 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus 26 prosenttia (14 %).

Kuvio 19. Vantaalaiset asuntokunnat kielen ja henki- löluvun mukaan 31.12.2019 (Vieraskieliset = asuntokuntaan kuuluu vähintään yksi vieraskielinen henkilö)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

1 hlö 2 hlöä 3 hlöä 4 hlöä 5 hlöä 6+ hlöä

%

Vieraskieliset asuntokunnat Kaikki asuntokunnat


Hakunilan suuralueella joka neljäs asuntokunta oli vieraskielinen (vähintään yksi henkilö vieraskielinen) ja Koivukylän suuralueella useampi kuin joka viides. Kivistössä vieraskielisiä asuntokuntia oli vähiten, joka seitsemäs asuntokunta. Aviapoliksen suuralueella sekä vieraskielisten asuntokuntien (2,8 henkilöä) että kaikkien asuntokuntien (2,3) keskikoko oli korkeampi kuin muilla suuralueilla. Vieraskielisissä asuntokunnissa keskikoko oli matalin Kivistössä (2,2 henkilöä), vaikka kaikkien asuntokuntien keskikoko oli matalin Myyrmäessä ja Tik-kurilassa (1,9 henkilöä).

25



4 Aluevertailu

Uudenmaan kuntia koskevassa aluevertailussa Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisen tiedot ovat kuntakoh-taisia ja loput alueet muodostuvat muusta Helsingin seudusta (KUUMA-kunnat) ja muusta Uudestamaasta13. Lopuksi on vielä tieto Uudenmaan kunnista yhteensä, joka siis muodostuu 26 kunnan tiedoista.

4.1 Väestörakenne Uudenmaan alueella

Uudellamaalla asui vuoden 2019 lopussa vajaat 1,7 mil-joonaa asukasta. Alueen asukkaista 39 prosenttia asui Helsingissä, 19 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 17 pro-senttia Espoossa. Vantaan väestöosuus oli 14 prosent-tia. Vuodesta 2010 vuoteen 2019 väestö on kasvanut eniten Espoossa ja Vantaalla (17 %) ja seuraavaksi eni-ten Kauniaisissa (13 %). Kuuma-kunnissa kasvu on ollut alhaisempaa (7 %) kuin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla väestö on jopa vähentynyt (-2 %).

Alueet poikkesivat jonkin verran toisistaan ikärakenteen osalta. Vuonna 2019 alle kouluikäisiä asui Espoossa ja Vantaalla hieman enemmän (8–9 %) kuin muilla alueilla (6–7 %). Kouluikäisiä asui suhteellisesti eniten Kauniai-sissa (13 %) ja vähiten Helsingissä (8 %). Yli 64-vuotiai-den osuus oli selvästi suurin muulla Uudellamaalla (25 %) ja Kauniaisissa (22 %) ja alhaisin Espoossa ja Vantaalla (15 %). Ikärakenteen kehityksessä alueille yhteistä on ollut se, että yli 64-vuotiaiden osuus on kasvanut ja alle kouluikäisten osuus on laskenut (lukuun ottamatta Hel-sinkiä, jossa pienten lasten osuus on pysynyt aika lailla samalla tasolla).

Ruotsinkielisten osuuksissa oli vertailualueilla suuria eroja. Vuoden 2019 lopussa suhteellisesti eniten ruotsin-kielisiä asui Kauniaisissa (33 %) ja muulla Uudellamaalla (28 %). Näillä alueilla ruotsinkielisiä oli selvästi enem-män kuin vieraskielisiä yhteensä. Vantaalla sekä venä-jää että viroa äidinkielenään puhuvia oli ruotsia puhuvia enemmän, kun muilla vertailualueilla ruotsi oli toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen. Ruotsinkielisten osuudet ovat kuitenkin laskeneet kaikilla vertailualueilla 2010-lu-vulla ja useimmilla alueilla pidempäänkin.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Uusimaa yht.

Muu Uusimaa

KUUMA-kunnat

Kauniainen

Helsinki

Espoo

Vantaa

0-6 7-15 16-64 65+


Kuvio 20. Väestö iän mukaan Uudenmaan alueella 31.12.2019

Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa asuu pal-jon vieraskielisiä. Vuoden 2019 lopussa vieraskielisten osuus oli Vantaalla (20,2 %), Espoossa (18,0 %) ja Helsingissä (16,2 %) suurempi kuin muissa Suomen kunnissa. Kauniaisissa, KUUMA-kunnissa ja muulla Uu-dellamaalla vieraskielisten osuudet olivat huomattavasti alhaisempia (5–8 %). Kuten kuviosta 21 voi huomata, vieraskielisten osuudet ovat kuitenkin selvästi kasvaneet kaikilla alueilla.

13 KUUMA-kunnat (Muu Helsingin seutu) = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Muu Uusimaa = Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Loviisa, Lohja, Myrskylä, Pukkila, Porvoo, Raasepori, ja Siuntio.

Kuvio 21. Vieraskieliset (%) Uudenmaan alueella 2009, 2014 ja 2019 (31.12.)

0

4

8

12

16

20

24%

2009 2014 2019


26

4 Aluevertailu


Selvästi yleisimmät vieraat kielet koko Uudenmaan alu-eella olivat venäjä (17 % vieraskielisistä) ja viro (14 %), joiden jälkeen tulivat arabia ja somali (7,4 %). Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä yleisin vieras kieli oli venäjä, kun muilla vertailualueilla se oli viro.

Maahanmuutto näkyy myös ulkomaan kansalaisten määrissä. Eniten ulkomaan kansalaisia asuu Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä, joissa ulkomaan kansalaisten osuus on kasvanut 7–8 prosentista 10–13 prosenttiin vuosina 2010–2019.

4.2 Väestönmuutokset Uudenmaan alueella

Vuodesta 2000 lähtien eniten vauvoja Uudellamaalla syntyi vuonna 2010 (18 800), mutta sen jälkeen synty-neiden määrä on laskenut vuosi vuodelta. Vuonna 2019 Uudellamaalla syntyi enää 15 700 vauvaa, joista 40 pro-senttia syntyi helsinkiläisille, 19 prosenttia espoolaisille ja 17 prosenttia KUUMA-kunnissa asuville. Vantaalaisia vauvoja oli 16 prosenttia.

Uudellamaalla syntyneistä vauvoista 72 prosenttia oli suomenkielisiä, 8 prosenttia ruotsinkielisiä ja 19 prosent-tia vieraskielisiä. Ruotsinkielisiä vauvoja syntyi suh-

teellisesti eniten muulla Uudellamaalla ja Kauniaisissa (32–33 %), kun taas vieraskielisiä vauvoja syntyi eniten Vantaalla ja Espoossa (26–27 %).

Vuonna 2019 synnyttäneiden äitien iät vaihtelivat jonkin verran alueiden välillä. Yli 30-vuotiaiden äitien osuus oli suurin Kauniaisissa (88 %) ja Helsingissä (73 %), kun muulla Uudellamaalla, KUUMA-kunnissa ja Vantaalla heitä oli huomattavasti vähemmän (57–59 %).

Uudenmaan väestöstä kuoli lähes 12 400 henkilöä vuoden 2019 aikana. Kuolleista 41 prosenttia asui Hel-singissä, 19 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 14 prosent-tia muulla Uudellamaalla. Vantaalla osuus oli hieman pienempi, 12 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun isot kunnat ja KUUMA-alue ovat jääneet plussalle sekä muuttoliikkeen että luonnollisen väestönkasvun osalta koko 2010-luvun ajan. Tämä näkyy myös kuviossa 22, jo

Documents

VANTAAN VÄESTÖ 2019/2020...Vantaan väestö 2019/2020 Johdanto Vantaan väestö 2019/2020 -julkaisuun on koottu Van-taan väestöä, väestönmuutoksia, asuntokuntia ja per-heitä