HUOLEHDI KOTIJÄRVESTÄ

Opas jokaisellevastuulliselle vesi-ihmiselle

Tämä julkaisu on tehty osana Life Vuoksi -hanketta, johon on saatuEU:n Life Ympäristö -rahaston tukea. Hankkeessa selvitetään ranta-luonnon tilan seurantaan parhaiten soveltuvia menetelmiä. Erityisestikohteena ovat vesikasvit, pohjaeläimet ja eräät leväryhmät. Tavoitteenaon myös parantaa paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia toimia lähi-vesiensä tilan seuraajina ja hoitajina.

Hankkeessa ovat mukana: Etelä-Savon ympäristökeskus,Suomen ympäristökeskus,Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Pohjois-Savon ympäristökeskus, Oulun yliopisto

Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

E T E L Ä - S A V O N

Teks

ti:O

lavi

San

dman

, Pirj

oLi

ikan

en,

Out

i Aira

ksin

en, T

eem

uH

entin

en, R

eijo

Läht

eenm

äki

Val

okuv

at:

Taitt

o:Le

ena

Pen

nane

nP

aino

: Kuo

pion

liike

kirja

pain

oO

y ,20

04O

lavi

San

dman

, Rei

joLä

htee

nmäk

i,H

arri

Kai

pain

en

Osoite:

Puhelin:

Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli(015) 744 41

www.ymparisto.fi/esa

ISBN 952-99171-4-7 (nid.)ISBN 952-99171-5-5 (PDF)

SisältöVesistöt muuttuvat ......................................... 1

Seuraa sinäkin lähijärvesi tilaa ..................... 4Veden näkösyvyyden mittaaminen ..................... 6Leväkukintojen seuraaminen .............................. 8Vesikasvien tarkkailu.......................................... 10Veden hajun määrittäminen ............................... 12Mitä muita havaintoja voisi tehdä? ................... 13

Viranomainen seuraa ................................... 15

Yhteistyöllä onnistuu ................................... 18

Hyvät lääkkeet järvipotilaalle ...................... 21Valuma-aluekunnostukset ................................. 24Järvikunnostukset.............................................. 26Kunnostuksen jälkeen ....................................... 28

Hyvä tietää vedestä ...................................... 29

Mikä muuttaa vesistöjä? .............................. 31

Pyydykset limoittuvat, vesi samentuu, ruovikko lisääntyy,kalat ovat käyneet pieniksi, petokalat hävinneet.

Luulenko vain?Miten voin varmistaa, että olen oikeassa.

Miten minun tulee toimia?

1

Yhteinen huoli järven tilasta voi olla juuri se tekijä,joka kokoaa järven rantojen asukkaat yhteen jayhteistoimintaan. Silloin on hyvä tuntea pelisäännöt,jotta tärkeitä yhteisiä asioita saadaan edistettyä.Tämä opasvihkonen on tarkoitettu juuri sinulle, jotalähijärven tila kiinnostaa. Ja sinulle joka haluat tehdäjotain kotijärvesi hyväksi.

Rehevöityneessä järvessä:

• Rantojen ruovikot kasvavat tiheiksi, rannat mataloituvat javirtaukset hidastuvat.

• Rantojen pohjat, rantakivikot, laiturit ja kalanpyydyksetlimoittuvat.

• Eloperäisen aineen hajoaminen aiheuttaa vedenvähähappisuutta ja kevättalvisia kalakuolemia.

• Veden rehevöityessä se samentuu. Samentuminen johtuuusein veden planktonlevien runsastumisesta. Myös vedenvärissä saattaa tapahtua muutoksia.

VESISTÖT MUUTTUVAT

Luonnon itsensä aiheuttamat muutokset tapahtuvat järvessä vähitellen jahuomaamme usein vain sääolojen aiheuttaman vaihtelun. Ihmisen aikaansaamakehitys näkyy suhteessa nopeammin. Tosin luonnolla itsellään on kyky alkuunhidastaa muutostekijöiden vaikutusta. Nopeammin muutokset näkyvät pienissäjärvissä ja lammissa.

Rehevöityminen näkyy

Rehevöitymisen alkujuuret ovat ympäristössä, valuma-alueella, josta pääseekulkeutumaan enenevässä määrin fosforia ja muita ravinteita veteen. Myös valuma-alueen teollisuudella ja taajamilla on vaikutuksensa.

2

Sinilevät liittyvät rehevöitymiseen

Sinilevät ovat tyypillisiä runsasravinteisten järvien leviä. Ne kuuluvatjärviemme luontaiseen lajistoon, mutta runsastuvat voimakkaasti, kunravinteiden määrä vedessä kasvaa.

• Useat sinilevät pystyvät käyttämään hyväkseen ilmakehästä veteenliuennutta typpeä.

• Niiden ravinnonottokyky on hitaampaa kuin viherlevien, jotenvähäravinteisissä vesissä ne eivät pysty kilpailemaan viherlevien kans-sa.

• Sinilevät muodostavat lauttoja, jotka syntyvät levien noustessa vedenpintaan kaasurakkuloittensa avulla.

• Tuulten mukana lautat liikkuvat usein rantaan ja lahden poukamiin.• Lautat ovat usein puuromaisia, myöhemmässä vaiheessa pahalle

haisevia ja usein väriltään turkoosin vihreitä.• Sinilevät aiheuttavat haittaa myrkyllisyydellään. Vesi ei sovellu tällöin

uimiseen, saunomiseen eikä talous- tai juomavedeksi.• Sinilevät haittaavat myös kalastusta limoittamalla kalaverkkoja.

Piilevät ovat etenkin keväisin, mutta myös syksyisin kalastajien riesana. Verkotovat tällöin peittyneet ruskean vihreällä kasvustolla. Piilevät voivat myöstuulten ajamina kasautua rannalle ja hajotessaan saada aikaan voimakasta,kalamaista hajua.

Särkikalat runsastuvat

Kalastossa rehevöityminen näkyy lajistomuutoksena, jolloin happipitoisempaa vettätarvitsevat lohikalat väistyvät ja särkikalat, särki, lahna, suutari, pasuri, karppi,sorva kuin myös kiiski ja salakka runsastuvat. Ravinteikkaissa järvissä ruokakalojenkalakantoja on pyritty istutuksilla lisäämään, mikä ei aina ole tuottanut toivottuatulosta mm. happivajeiden ja osin väärien lajivalintojen seurauksena. Myöspohjaeläimissä tapahtuu muutoksia. Rehevöitymisestä hyötyvät pilkkijälletutut surviaissääksen toukat.

3

Kasvillisuus valtaa alaa

Ranta- ja vesikasvit kuuluvat jokaiseen järveen. Ne sitovat ravinteita javähentävät maanpintaa myöten tulevien valumavesien suoraa pääsyä veteen.Mutta jos rantakasvillisuus alkaa levitä, jos kasvien koko tulee yhäkookkaammaksi, ruoko-, korte- ja kaislakasvustot yhä tiheämmiksi, ollaanrehevöityvän veden äärellä. Myös osmankäämit ja kurjenmiekat saattavatkasvaa voimakkaina kasvustoina, lumpeiden ja ulpukan kasvustot lisääntyä.Kasvillisuudessa muutokset näkyvät usein vasta vähitellen, vuosien kuluessa.

Rehevöityneet matalat lammet, pienet järvet ja lahdet mataloituvat vuosien kuluessaja kasvavat lopulta umpeen. Tämä on sinällään vesistön normaalia kehitystä, muttarehevöityminen nopeuttaa muutosta. Jotkut umpeen kasvavat tai luonnostaanrehevät matalat järvet ovat hyviä lintujärviä

4

SEURAA SINÄKIN LÄHIJÄRVESI TILAAJoka tapauksessa tarkkailemme ympäristöämme. Huomaamme levähippujavedessä, ihmettelemme jonkun kasvin häviämistä vakiintuneelta onkipaikaltatai selvästi näkyvää järven pohjaa tyynenä kesäpäivänä. Jokainen meistävoi tehdä arvokkaita havaintoja lähijärven tilasta ja tapoja on useita. Muttamiten saada nuo havainnot muistiin ja hyödyksi? Kansalaisseurantojatarvitaan, sillä viranomaisten voimavarat ovat rajalliset.

Tässä luvussa käydään läpi sellaisia keinoja, joita kuka tahansa meistä voi käyttääseuratakseen lähijärvensä tilaa. Mukana on erilaisia seurantatapoja, jotta jokainenvoi valita itselleen parhaiten sopivan tai käyttää porukalla useita menetelmiä.Vihkosen lopussa on mainittu lähteitä, joita on käytetty ja joista voi saada lisätietoa.Mm. Suomalainen Järvikerho on kehittänyt kansalaisseurantoja ja julkaissut niistätietoa kotisivuillaan.

Seurantatiedolle on käyttöä ja kysyntää

Seuraamalla järven tilaa tulet tutuksi oman järvesi kanssa. Tietämyksesiveden elämästä karttuu. Opit uutta ja mielenkiintoista. Opit syistä jaseurauksista. Tiedät milloin on tapahtunut muutoksia. Osaat ajoissa lähteäliikkeelle järven tilan huononemisen pysäyttämiseksi ja muutoksenalkuvaiheessa tämä on paljon helpompaa ja halvempaa.

Asukkaiden keräämät tiedot ovat myös tärkeä lisä viranomaisseurantojen tuloksiin.Varsinkin pienet järvet jäävät usein valtakunnallisten seurantojen ulkopuolelle japaikallisten asukkaiden aktiivisuus on tästäkin syystä tärkeää. Muista myös kertoaviranomaiselle havainnoistasi.

Myös kalastajille tiedoista on hyötyä. Järven tila vaikuttaa kalakantoihin.Rantakasveja seuraamalla saadaan tietoa rannan kasvillisuusalueista, jotka ovattärkeitä kutu- ja poikasalueita. Seurannan tuloksia voidaan erityisesti käyttää

Yksittäinen ihminen saa usein paljon aikaan, mutta aina on parempi hoitaahomma porukalla. Asiasta kiinnostuneet valitsevat keskuudestaan vetäjänyhdyshenkilöksi keräämään koko järveä koskevat tulokset. Jos alueellatoimii järven suojeluyhdistys tai kunnostusryhmä, se voi ryhtyäseurantatietojen kerääjäksi tai kokoajaksi. Opettajat voivat tehdä arvokastatyötä kouluttamalla oppilaansa havainnoimaan muutoksia järvessä.

5

apuna, kun halutaan arvioida järven hoidon ja kunnostuksen tarvetta. Kunnostuksentoteuttajat ja rahoittajat vaativat usein perusteluita toimenpiteiden tarpeellisuudelle.Kun vesistön hoito- ja kunnostustoimet on toteutettu, esim. jätevesien käsittelyävaluma-alueella parannettu tai niitetty rantojen vesikasvillisuutta, seuranta antaatietoa tulosten pysyvyydestä ja kunnostuksen tuloksellisuudesta.

Mitä pidemmältä ajalta tietoja on koottu, sen parempi

Kun tarkkaillaan luontoa, täytyy muistaa, että monet asiat vaikuttavat yhdessä.Esimerkiksi veden sameuteen voivat vaikuttaa monet asiat, kuten levien kasvutai veteen sekoittuneet hiukkaset. Myös vuosittaiset sään ja sateen määränvaihtelut vaikuttavat järven tilaan. Siksi tulosten tulkinnassa on oltava tarkkaja maltillinen. Tuloksia on syytä tarkastella huolellisesti ja hankkia muutakintietoa järvestä keskustelemalla muiden asukkaiden sekä viranomaistenkanssa.

Ilppo Kettunen

On selvää, että järven tilan muutoksien havaitsemiseen ei riitä pari vuotta;toimintaa on jatkettava pidempään. Yhden vuoden havainnot kertovat senhetkisestä tilasta, jolla tiedolla on kyllä silläkin oma arvonsa. Muista kuitenkinkaivaa havaintovihko esiin seuraavanakin kesänä !

6

VEDEN NÄKÖSYVYYDEN MITTAAMINEN

Näkösyvyys kuvastaa vedenalaisia valaistusolosuhteita eli sitä, mitensyvälle auringonvalo pääsee tunkeutumaan veteen. Yleensä pysyvämpinäkösyvyyden heikkeneminen kertoo järven tilan huononemisesta. Vaikkanäkösyvyyden heikkeneminen voi johtua useista syistä, menetelmää voidaankuitenkin helppoutensa vuoksi hyvin suositella. Myös viranomaiset mit-taavat veden näkösyvyyttä.

7

Näkösyvyyteen vaikuttavat veden humuspitoisuus ja sameus. Suomailtaperäisin oleva humus näkyy veden ruskeana värinä. Sameutta aiheuttavatvedessä olevat hiukkaset, jotka voivat olla eloperäistä ainetta tai hienonmineraaliaineen, lähinnä saven aiheuttamaa. Myös keijuvat levät aiheuttavatveteen sameutta ja näkösyvyyden heikkenemistä.

Näkösyvyystuloksiin vaikuttavia tekijöitä ovat myös vuodenaika, vuorokaudenaikasekä säätila eli onko mittaushetkellä aurinkoinen, pilvinen, sateinen tai tuulinensää.

Voit seurata yhtä tai useampaa mittauspaikkaa, mutta pidä eri mittaussarjattoisistaan erillään. Vain samalta mittauspaikalta saatuja näkösyvyystuloksia voidaanverrata keskenään. Seurantaa voit tehdä oman päätöksesi mukaisesti kerranviikossa tai kuussa, mielellään mahdollisimman tasavälisesti.

Tarvitset:• Pyöreä metallilevy, jonka läpimitta on 10-20 cm ja joka on maalattu valkoi-

seksi.• Noin 5-10 metriä pitkä köysi tai vaijeri.• Tee köyteen mitta-asteikko 10 cm välein muoviteipillä tai vedenkestävällä

tussilla. Erivärisellä merkillä voi tehdä myös jaotuksen metrin välein, jolloinasteikon lukeminen helpottuu. Voit myös kiinnittää köyteen vettä kestävänmittanauhan.

• Kiinnitä köysi kulkemaan metallilevyn läpi keskikohdasta. Levyn ja narunon oltava kohtisuorassa toisiinsa nähden. Voit myös hankkia valmiin lait-teen, ns. Secchi-levyn, esim. Suomalaiselta Järvikerholta.

• Muistiinpanovälineet, esim. ruutuvihko ja lyijykynä.

Näin toimitaan:1. Valitse paikka, jossa pohja ei ole näkyvissä. Käytä aina samaa mittauspaikkaa

näkösyvyyden havainnoinnissa. Merkitse paikka kartalle.2. Suorita mittaus veneestä varjon puolelta.3. Laske metallilevy köyden avulla niin syvälle, että se juuri ja juuri häviää näky-

vistä. Nosta levyä niin, että se tulee jälleen näkyviin. Toista pari kertaa. Levynnäkyvistä katoamisen ja näkyviin tulemisen rajakohta on näkösyvyys.

4. Lue köydestä olevasta asteikosta tämä syvyys ja merkitse muistiin. Näkösyvyyson siis vedenpinnan ja levyn välinen matka eli upoksissa oleva osa köyttä taivaijeria. Kirjoita muistiin myös päivämäärä, kellonaika ja päivän säätila sekämuut erityiset havainnot, esim. veden limaisuus, haju tai levähavainnot.

5. Jatka mittauksia samasta paikasta säännöllisin aikavälein.

8

LEVÄKUKINTOJEN SEURAAMINEN

Leväseurannoissa seurataan sinilevien ja rihmamaisten viherlevienesiintymistä. Levätilannetta seurataan aina samalta paikalta rannastaesim. kerran viikossa.

Malli levähavainnon kirjaamisesta

Muita “levämäisiä” ilmiöitä veden pinnalla:

• Keväisin muodostuu usein rannoille kellertäviä siitepölylauttoja, jotka saat-tavat kuivettua rantakivikkoon keltaiseksi kerrostumaksi.

• Kun siitepöly hajoaa, se saattaa myös haista pahalle.• Keskikesällä saattaa rannoille kerääntyä keltaisenruskeita lauttoja, jotka

muodostuvat kuusen suopursuruostesienen itiöistä.

9

Tarvitset:• Muistiinpanovälineet• Tarvittaessa tiiviin purkin näytettä varten

Näin toimitaan1. Valitse paikka2. Arvioi levän runsaus asteikolla 0-3:

0 EI LEVÄÄVeden pinnalla tai rantaveden rajassa ei ole havaittavissamitään.

1 LEVÄÄ VÄHÄNLevää on havaittavissa vihertävinä hiutaleina tai pieninä “ tikkuina”vedessä. Levää näkyy, jos vettä ottaa läpinäkyvään astiaan.Rannalle on ajautunut kapeita leväraitoja. Lisäksi voidaan todeta,että levää sisältävän veden läpi erottuvat pohjan ohut hiekka japienet kivet. Esiintymä on noin 40- 50 cm leveä.

2 RUNSAASTI LEVÄÄVesi on selvästi leväpitoista tai veden pinnalle on kohonnut pieniälevälauttoja tai rannalle on ajautunut levien kasautumia. Veden värion muuttunut.

3 ERITTÄIN RUNSAASTI LEVÄÄLevä muodostaa laajoja levälauttoja tai sitä on ajautunut rannallepaksuiksi kasautumiksi. Levälautat ovat väriltään vihreitä tai sinisenvihreitä mutta joskus saattaa nähdä väriltään ruskeaa tai jopapunaista levää. Rannalle kertynyt massa muistuttaa joskussinisenvihreää lateksimaalia.

3. Runsaasta ja erittäin runsaasta leväesiintymästä voit ottaa näytteen, jotasäilytetään tarvittaessa esim. jääkaapissa. Levämassaa otetaan noin 1dl puhtaaseen tiiviisti suljettavaan astiaan. Ole sen jälkeen yhteydessäkunnan ympäristönsuojelutarkastajaan ja sovi jatkotoimenpiteistä.

4. Leväesiintymää voit alustavasti tutkia myös itse.• Koeta rannassa levälauttaa kepillä, onko levämassa kiinteää ja

tarttuuko se keppiin “roikkumaan”. Jos se tarttuu keppiin, niin ky-seessä on rihmalevä. Jos leväesiintymä hajoaa kepillä koskettaessapieniksi hiukkasiksi eikä ole takertuvaa, kyseessä on sinilevä.

• Ota levää sisältävää vettä purkkiin ja anna sen seisoa vähintäännoin tunnin ajan. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia selväksi,vihertäväksi kerrokseksi, niin kyseessä on sinilevää. Viherlevä einouse pintaan.

5. Tee merkinnät kaikista havainnoista tutkimusvihkoon.

6. Jatka havainnointia samalta alueelta säännöllisin aikavälein, esim.viikoittain.

10

1,5-5 mm

VESIKASVIEN TARKKAILU

Tuntemalla kasvien kasvupaikkavaatimukset ja seuraamalla kasvillisuut-ta saat tietoa järven tilasta. Vesikasvillisuutta tarkkaillaan havainnoimallalajistoa: tuleeko paikalle uusia lajeja tai katoaako joitain vanhoja? Joi-denkin lajien, kuten esim. järviruo’on sekä ulpukoiden kasvustojen tihe-nemistä kannattaa myös tarkkailla.

Tarvitset:• Muistiinpanovälineet: esim. ruutuvihkon ja kynän.• Saappaat ja veneen (ellet tutki rantaa uimalla !)

Näin toimitaan:1. Valitse havaintopaikka: 5 m leveä kaistale rannasta ulapalle päin niin kau-

aksi kuin kasvillisuutta riittää. Voit valita paikan vapaasti, mutta merkitsepaikka muistiin, esim. kartalle, tai hyödynnä pysyviä kiinnekohtia. Älä valit-se sellaista rantaa, jota joku aktiivisesti hoitaa.

2. Opettele tuntemaan paikalla kasvavista kasveista ainakin muutama. Käy-tä kasvikirjaa tarvittaessa apuna. Kasvien tarkkailu kannattaa aloittaa kaik-kein yleisimmistä ja runsaimmista lajeista.

3. Merkitse muistiin havaintopaikalla kasvavat lajit, jotka tunnistat. Tee havain-not heinäkuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä aikana, sillä silloinkasvit ovat rehevimmillään.

4. Arvioi kunkin lajin runsautta havaintopaikalla:

1= vain muutamia versoja2 =useissa kohdin havaintoalueella3 =peittää osan havaintoalueesta kokonaan

5. Tutki niin monta havaintopaikkaa kun jaksat. Toista havainnointi vuosittainsamaan aikaan ja samoilta paikoilta.

PikkulimaskaKasvaa kelluen ve-den pinnalla. Suosiimelko runsasravin-teisia vesiä ja voiilmestyä paikalle jarunsastua nopeastikinravinteiden lisään-tyessä.

Ulpukka japohjanlummeKasvavat ravintei-suudeltaan hyvinkinerilaisissa vesissä,mutta hyötyvät rehe-vöitymisestä ja lietty-misestä. Kasvustojenmuuttuminen hyvin tiheiksi ja kerroksittaisiksisaattaa kertoa vesistön rehevöitymisestä.

11

OsmankäämiKertoo kasvupaikalla olevanrunsaasti ravinteita. Peh-meäpohjaiset rannat sekäojat ovat sen suosimiakasvupaikkoja.

JärviruokoJos järviruokokasvustotihenee laajaksi ja vai-keakulkuiseksi vyöhyk-keeksi järven rannalle, sevoi olla merkki järvenrehevöitymisestä.

Uistinvita Veden pinnallakelluvat, lu-sikan taiuistimen muo-toiset lehdet ovat useilletutut. Uistinvita kasvaamonenlaisissa vesissä eikäliene herkkä vesistön tilanmuutoksille.

VesitatarEi aseta tarkkoja vaati-muksia kasvupaikanravinteisuudensuhteen. Senlehdet kellu-vat vedenpinnalla jakukinnot kohoaavatveden pinnan yläpuolelle.

AhvenvitaKasvaa useinuistinvitaa sy-vemmällä jakukintoa lu-kuun ottamat-ta kokonaanveden allau p o k s i s s a .A h v e n v i t aviihtyy keskira-vinteisissa vesissäja kärsii jonkin verranvesistön rehevöity-misestä.Järvikaisla

Kasvaa kaiken-laisissa vesissä,mutta ravinteidenlisääntyessä senkasvustot voivatlaajentua ja kasvaahyvinkin korkeiksi.

JärvikorteKasvaa monen-laisilla rannoilla,mutta tiheimmätkasvustot löytyvätmatalilta, pehmeä-pohjaisilta ja suo-jaisilta rannoilta.

NuottaruohoKirkas- ja puhdasve-tisten hiekka- ja so-rarantojen kasvi.Sameissa vesissäsen pohjalla kasvavalehtiruusuke ei saatarpeeksi valoa.

Piirrokset: Vesa Väisänen

12

VEDEN HAJUN MÄÄRITTÄMINEN

Veden perushajut ovat: homeen, kaatopaikan, lannan, levän, maan jaturpeen, öljyn, puristenesteen, rikkivedyn= mädän kananmunan, sellun,yhdyskuntajäteveden, fenolin ja tunnistamaton haju.

Haju voi olla jokin muukin kuin yllä lueteltu haju, esim. kuolleen kalan haju. Myösjotkut levät esim. kultalevät antavat hajua jo kauaksi rannalle. Merkitse myös tällainenhaju muistiin ja kuvaile millainen ja kuinka voimakas se mielestäsi on. Hajuistaerotetaan kolme eri vahvuutta: lievä, selvä ja voimakas. Yleisimmin järvivesi onhajutonta. Myös viranomaiset arvioivat järviveden hajua.

Tarvitset:

• Puhtaan, suljettavan lasiastian.• Muistiinpanovälineet, esim. ruutuvihkon ja kynän.

Näin toimitaan:

1. Ota puhtaaseen suljettavaan lasiastiaan näytevettä.2. Ravistele voimakkaasti näytettä suljetussa astiassa.3. Aukaise kansi tai korkki astiasta ja haistele.4. Merkitse haju ja sen voimakkuus tutkimusvihkoosi sekä päivämäärä ja

havaintopaikka.

13

MITÄ MUITA HAVAINTOJA VOIT TEHDÄ?

On olemassa melkoinen joukko havaintoja, joita tehdään joka kevät, kesä jasyksy ja jotka helposti jäävät vain muistinvaraisiksi.

KIRJOITA HAVAINTOSI MUISTIIN JA SEURAA TULOKSIA!

• Jäitten lähtö ja järven jäätyminen.

• Veden lämpötilan seuranta.

• Vedenpinnan korkeus.

Kannattaa miettiä tarkoin mittauksen toteutustapa. Tärkeää on, etteivät jäätpääse siirtämään asteikkoa.

• Kalanpyydysten limoittuminen.

Syynä tähän on jokin levä, esim. viherleviin kuuluva Hyalotheca dissilienskoristelevä, jokin kolmesta viherleviin kuuluvista yhtymälevistä tai piilevät.Piileviä on runsaasti erityisesti keväisin ja syksyisin.

• Kalansaaliiden seuraaminen.

Tarkemmassa kalaston muutosten seuraamisessa voidaan käyttää koe-verkkosarjoja tai yleiskatsausverkkoja. Yleiskatsausverkoissa kaikki käy-tettävät solmuvälit ovat yhdessä verkossa, kun taas koeverkkosarja koos-tuu erillisistä täysimittaisista verkoista. Kalastoa selvittävissä tutkimuksis-sa käytetään yleiskatsausverkkoja vähäisemmän työmäärän, kustannus-tehokkuuden ja tarkempien tulosten vuoksi.

Kalastoseuranta onnistuu myös kansalaisten kotitarvepyynnin yhteydes-sä esimerkiksi pitämällä saalispäiväkirjaa. Verkkokohtaisesti merkitäänkäytetty solmuväli, pyyntiaika ja saaliista kirjataan eri kalalajien kappale-määrä ja yhteispaino. Saalispäiväkirjat antavat tietoa kalaston rakenteestaja järven biologisesta tilasta.

Kerätty tieto on sinulle hyödyksi seuraavien vuosien kalastuksessa ja muisto-na järven kalaston muutoksista. Saalispäiväkirjan tiedot antavat asiantuntijalletietoa mm. yksikkösaaliiden, kalaston keskipainon, lajien välisistä ja sisäisis-tä muutoksista. Yhden lajin häviäminen tai harvinaistuminen saaliissa voiolla merkki jonkin lajin lisääntymisen heikkenemiseen, joka voi olla seuraustaveden laadun muutoksista.

14

• Vesikasvillisuuden runsaus ja levinneisyys.

Havainnollista on seurata esim. ruovikon tai kaislikon leviämistä karttaa taikiintopisteitä hyödyntämällä. Myös kamera on tässä hyvä apuväline. Mitta-us tapahtuisi vuosittain esim. heinä-elokuun vaihteessa.

• Järven historia

Millainen järvi oli ennen, miten ja milloin se on muuttunut? Erilaisillahaastatteluilla ja kyselyillä voidaan koota rannan ja lähikylien asukkaidenmuistot ja mielipiteet. Selvitykseen voi liittää tietoja järveä ympäröivän asu-tuksen muodostumisesta, maanviljelyksen tulosta rannoille, metsän hak-kuista ja istutuksista, ojituksista, veden pinnan keinotekoisista laskuista janostoista jne.

Vesa Väisänen

Valuma-alue on vedenjakajien rajaama alue, jolta vedet kerääntyvätsamaan laskujokeen tai puroon. Vesi kuljettaa mukanaan esim. hienoamaa-ainesta ja maaperästä liukenevia ravinteita. Siksi se mitä valuma-alueella tapahtuu, vaikuttaa myös sen järven tai joen kuntoon!

15

VIRANOMAINEN SEURAA

Viranomaisseurannat

Suomen ympäristökeskus seuraa pitkällä aikavälillä pintavesien laadunkehittymistä fysikaalis- kemiallisten ja biologisten muuttujien avulla. Lisäksialueelliset viranomaiset, kuten Etelä- Savon ympäristökeskus, täydentävätvaltakunnallisia seurantoja omilla seurantahankkeillaan.

Sinilevien joukkoesiintymisiä seurataan sekä sisävesi- että merialueilla.Tiedot kerätään viikoittain ja niistä tiedotetaan tiedotusvälineille. Sinilevienlisäksi seurataan muidenkin, erityisesti haitallisten levien esiintymisiä. Tiedottallennetaan n.k. levähaittarekisteriin.

Viranomaiset seuraavat myös vesistöjen ja pohjavesien hydrologiaa.Seurantajärjestelmän avulla saadaan reaaliaikaista tietoa Suomen vesivaroista javesitilanteesta. Matemaattisten vesistömallien avulla tehdään erilaisia ennusteita.Suurimpien vesistöjen vedenkorkeutta seurataan. Myös vesistöjen jään paksuuttamitataan sekä jäätymistä ja sulamista seurataan.

Velvoitetarkkailut

Kaikki merkittävät vesien likaajat on velvoitettu tarkkailemaan vesien tilaavesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisesti. Kuntien jätevedenpuh-distamoille, teollisuuslaitoksille, kaatopaikoille, turvetuotantoalueille,kalankasvatuslaitoksille, suurille voimalaitoksille ja vesirakennustöille myön-nettyihin lupiin liittyy kuormituksen ja vesistövaikutusten tarkkailuvelvoite.

Seurantojen hyödyntäminen

Vuosittain kertyvien havaintotulosten määrä on valtaisa. Analyysituloksettallennetaan valtakunnalliseen vedenlaaturekisteriin. Seurattavat vesistöt on jaettuviiteen eri luokkaan niiden käyttökelpoisuuden mukaan. Joillain alueilla järvivesion luonnostaan tummaa, jolloin sen käyttökelpoisuus tämän luokituksen mukaanlaskee, vaikka vedet muuten olisivatkin niukkaravinteisia ja puhtaita. Yleisesti ottaenEtelä-Savon järvet kuuluvat suurelta osalta luokkiin erinomainen ja hyvä.

16

EU yhtenäistää vesilainsäädäntöä

Joulukuussa 2000 voimaan tullut vesipolitiikan puitedirektiivi yhtenäistääEuroopan unionin vesilainsäädäntöä. Alueen vesivarojen käyttöön sekä pinta-ja pohjavesien suojelulle luodaan yhdenmukaiset säännöt ja käytännöt.

Yleisenä tavoitteena on estää vesialueidemme tilan heikkeneminen japarantaa niiden tilaa. Järviä, jokia, rannikkovesiä ja pohjavesimuodostumiapitää suojella, parantaa niiden tilaa ja ennallistaa niitä. Vesiensuojelu-toimenpiteiden yhteensovittamista tullaan tekemään vesistöaluekohtaisesti.Yksi näistä isoista vesienhoitoalueista on Vuoksen vesistö.

Pintavesien suojelun päätavoite, hyvä ekologinen tila määritellään ja sitäseurataan vesieliöstön ja sen elinympäristön tarkastelun perusteella. Mukanaovat erilaisissa vesissä jonkin verran vaihdellen seuraavat eliöryhmät:

• kasviplankton eli vedessä vapaana elävät levät• vesikasvillisuus• selkärangattomat pohjaeläimet• kalat

Näitä eliöryhmiä kuvaavien tekijöiden lisäksi käytetään tukena myösmuita veden laadun tunnuksia.

Toimenpideohjelma ja hoitosuunnitelma

Hoitoalueen luontaiset ominaisuudet, vesien tila pääpiirteissään jaihmistoiminnan vaikutukset kartoitetaan neljän vuoden aikana direktiivinvoimaantulosta. Näiden selvitysten perusteella suunnitellaan tarvittavattoimenpiteet ja seurannat.

Vesienhoitoalueita koskevien ohjelmien, seurantojen ja tilaraporttien yhteenvedotsisällytetään hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelman on oltava valmiina viimeistäänyhdeksän vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta. Hoitoalueen alueellisetympäristökeskukset huolehtivat yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssahoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tekemisestä. Hoitosuunnitelmanlaadintaan liittyy kansalaisten kuuleminen.

17

Kansalaisten osallistumista lisätään

Jäsenvaltioiden on kannustettava kaikkia osapuolia osallistumaan erityisestihoitosuunnitelman laatimiseen. Onnistumisen edellytyksenä on vuorovaikutuskaikilla tasoilla: valtakunnallisella, vesienhoitoalueilla, maakunnissa ja myöspaikallisesti. Tavoitteena on sitoutuminen direktiivin mukaiseen vesiensuojeluun.Sitoutuminen edellyttää, että tavoitteet ja toimintatavat koetaan oikeudenmukaisiksi.Osallistaminen on aloittava riittävän ajoissa, jotta kaikilla on todelliset mahdollisuudetvaikuttaa prosessin lopputulokseen. Ympäristöministeriö ja alueellisetympäristökeskukset ovatkin käynnistäneet asiaan liittyvän koulutuksen jatiedottamisen. Osallistuminen keskusteluun edellyttää kansalaisilta riittävääpohjatietoa.

18

YHTEISTYÖLLÄ ONNISTUU

Lapsena järveni oli sininen,- kalansaaliit runsaita,

- uimapaikka puhdas ja hiekkapohjainen...

Järviemme muuttunut nykytila on seurausta monien vuosikymmenien aikaisestaihmistoiminnasta. Jokaisen aikakauden ihminen on toiminut sen hetkisen tiedon,lakien, arvostusten, tapojen ja aina myös omien etujensa mukaisesti. Olemmekaikki osallisia ympäristömme kuormittumisessa. Syyttelemällä tai syyllistämälläei maailma parane, eivätkä asiat edisty. Järvien ongelmiin ei myöskään oleolemassa yhtä ja ainoaa oikeaa ratkaisumallia, vaan pulmiin on löydettävä tämänhetkisen tietämyksen ja mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman toimiva jakaikkia tyydyttävä ratkaisu.

Rantojen asukkailla on järveään kohtaan erilaisia odotuksia ja tarpeita ja ne ovatusein keskenään hyvinkin ristiriitaisia. Erimielisyydet kuuluvat ihmiselämään, muttaniitä on viisasta mahdollisuuksien mukaan välttää. Erilaisia näkemyksiä voidaanmyös sovitella. Ja asiat etenevät vain, jos mukanaolijat tuntevat tavalla tai toisellahyötyvänsä toiminnasta.

Muutos käynnistyy usein yksittäisestä, aktiivisesta ihmisestä, joka tunnistaaepäkohdan ja haluaa tehdä asialle jotain. Hän kokoaa ympärilleen samalla tavallatuntevia ja ajattelevia ihmisiä, jotka alkavat yhdessä kerätä ajatuksilleenlaajempaa tukea ja hakea yhteiselle ongelmalle ratkaisua. Myönteinen julkisuusauttaa päämäärien saavuttamisessa. Paikallisradio ja -lehdet ovat ainakiinnostuneita toimivista ihmisistä ja heidän tavoitteistaan.

Osakaskunta vastaa

Muutokset vesitöissämme ovat siis tapahtuneet hitaasti, vuosikymmentenaikana. On selvää, että järvien palauttaminen entiseen, luontaiseen tilaansa,vie myös paljon aikaa ja voimavaroja. Tarvitaan sitkeyttä, päämäärä-tietoisuutta ja yhteistyötä.

Yhdellä ihmisellä on voimaa, joukolla vielä enemmän. Mutta ilman lakia ja valtuutustaeivät asiat etene. Jos on suunnitteilla vesistöön kohdistuvia kunnostustoimenpiteitä,tarvitaan poikkeuksetta osakaskuntaa. Erilaisia virallisia yhdistyksiäkin tarvitaan.

19

Vuoden 2001 alusta toteutui useita lakimuutoksia, jotka muuttivattoimintatapoja yhteisillä vesialueilla. Tärkeimmät muutokset koskivatyhteisaluelakia ja kalastuslakia. Vanhat kalastuskunnat lakkautettiin ja tilalletulivat osakaskunnat.

• Osakaskunta koostuu osakkaista eli yhteisen vesialueen omista-jista.

• Osakaskuntaan ei liitytä, vaan siihen kuuluu jokainen, jolla on kauppa-kirjan sekä kiinteistörekisterin mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin.

• Vesialueen vesien hoitovastuu kuuluu osakaskunnalle, ei esimerkik-si yksittäiselle henkilölle, ulkopuoliselle seuralle, järven hoito-yhdistykselle eikä millekään viranomaiselle. Vesien hoito on vedenlaadusta, ympäristöstä sekä kalaston laadusta ja määrästä huolehti-mista.

• Kaikilla yhteisen vesialueen osakkailla on oikeus osallistua osakas-kunnan kokouksiin.

• Osakaskunta kunnostaa tarvittaessa myös vesiä suunnaten varojaerilaisiin kunnostushankkeisiin ja käyttäen apuna talkoovoimaa.

• Osakaskunnan työelimenä toimii hoitokunta. Tämä käsittelee hank-keet ja vireillä olevat asiat siihen kuntoon, että ne voidaan viedä pää-tettäväksi osakaskunnan kokouksiin.

Ota yhteyttä tärkeäksi kokemissasi asioissa hoitokunnan jäseniin. Heidännimensä saat esim. kunnasta, kyläyhdistyksestä tai vaikkapamaanmittaustoimistosta. Jos haluat saada oman asiasi osakaskunnankokoukseen, ota yhteyttä puheenjohtajaan ja laadi kirjallinen aloite. Käykokouksissa keskustelemassa ja päättämässä! Vaikka kyseessä olisikin ehkävain vesikasvien poistaminen omalta rantatontilta, siihenkin olisi hyvä saadahyväksyntä osakaskunnalta. Kaikki seikat tulisi ottaa huomioon oikeastaniittomenetelmästä poistettujen kasvien kompostoimiseen asti.

• Osakaskunta on automaattisesti jäsenenä laajemmassa kalas-tus-alueessa.

• Kalastusalue on vesien käyttäjien yhteistoimintaelin ja sen tehtävätovat lakiin perustuvia sekä yksityisoikeudellisia tehtäviä.

• Kalastusalue laatii alueen kalavesien käyttö- ja hoitosuunnitelman.Osakaskuntien on otettava suunnitelman linjaukset huomioon omiapäätöksiä tehdessään.

Vesiensuojelun ja kunnostuksen ympärille on usein perustettu yhdistyksiä.Yhdistysten säännöissä määritellään niiden toimialue ja -ala. Rekisteröidynvesiensuojeluyhdistyksen laillinen asema on määritetty mm. ympäristön-suojelulaissa. Yhdistysten vapaaehtoinen työ tukee osakaskuntia niidenomistusoikeuteen perustuvien hoitovelvoitteiden täytössä.

20

Valtio ja kunnat tukevat vesiensuojelua ja kunnostusta

Kun kunnostustoiminnalla on vankka paikallinen tuki, kerätään saatavissaoleva tieto tilanteesta, kunnostus toimenpiteistä ja omista mahdollisuuksista.Sen jälkeen voidaan harkita ulkopuolisten toimijoiden ja rahoittajien etsimistä.Näitä voivat olla esim. kunta, valtio, metsäkeskukset, kalankasvattajat,työvoima- ja elinkeinokeskukset, tutkimuslaitokset, kalastusalueet, jne.Joissain tilanteissa myös EU-rahaa on saatavilla.

Valtio on mukana vain vaativimmissa, siis kokeellisissa, laajempia alueita jakansalaismääriä koskettavissa järvikunnostushankkeissa. Valtion osuus ontavallisesti korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista. Avustuksen saajanavoi olla kunta tai muu julkisyhteisö.

Kunnilla ei ole varsinaista velvoitetta osallistua kunnostuksiin. Kuitenkin kunnillaon vastuu mm. yleisten uimarantojen kunnon säilymisessä. Valtion mukaantulopuolestaan edellyttää, että kunnat ovat mukana suunnitelluissa paikallisissayhteishankkeissa. Pienemmissä hankkeissa kannustetaan osakaskuntia, kuntia,yhteisöjä ja kansalaisia itsenäisiin, omaehtoisiin kunnostustoimiin. Järvenkunnostamista ajava ryhmä voi tarvittaessa ottaa yhteyttä kunnan ympäristötoimeenja tarvittaessa paikalliseen valtion alueelliseen ympäristökeskukseen.

Tukevaa tietoa – oikeat ratkaisut

Jotta voitaisiin tehdä hyvä kunnostussuunnitelma, on tiedettävä mahdollisuudet,osattava työkalut ja kohde on tunnettava mahdollisimman hyvin. Kunkunnostustoimenpiteet on toteutettu, on pystyttävä arvioimaan tehtyjen töidentuloksellisuutta ja ehkä varauduttava uusiin toimenpiteisiin. Tarvitaankansalaisseurantoja, jotka parhaassa tapauksessa täydentävät viranomaisentekemää työtä, mutta ovat usein oman järven tilan ainoa tietolähde.

• Kun teemme työtä kotijärvemme puolesta, saamme palkkion en-nen kaikkea järven lisääntyneinä virkistyskäyttömahdollisuuksina.

• Emme sotkeudu leväpuuroon ja limaisiin verkkoihin; pyydystämmesitä mitä toivoimmekin.

• Elinympäristömme kohentuu ja kaunistuu.• Tällä on usein rahallistakin merkitystä. Ja jälkeläisemme saavat

perinnöksi puhtaan ja terveellisen elinpiirin.

21

HYVÄT LÄÄKKEET JÄRVIPOTILAALLE

• Vesiensuojelu laajasti käsitettynä sisältää järveen tulevan ulkoisen kuor-mituksen vähentämisen sekä itse järvessä toteutetut toimenpiteet.

• Kuormitus on ravinteiden, kiintoaineen, humuksen ja vierasaineidenkulkeutumista vesistöön ilmasta, maasta tai muista vesistöistä.

• Järven kunnostuksella on yleensä tarkoitettu lähinnä järvessä teh-tyjä toimenpiteitä kuten matalien rantojen ja veneväylien ruoppaamistatai vedenpinnan nostoa. Kunnostuksiin liittyy usein purojen, jokien jakoskien luonnontilaisuuden palauttaminen.

• Järven hoidolla tarkoitetaan pitkäaikaisia ja jatkuvia toimenpiteitäjärven tilan parantamiseksi tai hyvän nykytilan säilyttämiseksi.

Rehevöityminen synnyttää hoito- ja kunnostustarvetta. Siksi rehevöityminenon hyvä pystyä tunnistamaan jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa.Vedenpinnan laskun tai luontaisen kehityksen seurauksena madaltunut taiumpeutunut järvi voidaan kunnostaa vesikasveja poistamalla, ruoppaamallatai vedenpintaa nostamalla. Kun kyse on rehevöitymisestä, ravinteidenaiheuttamasta järven tilan huonontumisesta, esim. sinileväkukinnat,happikadot ja kalakuolemat, tulee tarkastelu monitahoisemmaksi.

Kunnostaminen vaatii suunnittelua

Ennen kuin ollaan siinä vaiheessa, että voidaan alkaa suunnitella järvenkunnostusta, on pitänyt tehdä jo paljon valmistavaa työtä. Tärkeää on selvittää,mitkä tekijät tai toiminnat ovat saaneet järven tai joen tilan tämänhetkiseen kuntoon.Tarkoituksena ei ole etsiä syyllisiä vaan löytää kunnostuskohteet, joilla on vesistöntilaan suurin vaikutus. Kun kunnostustarpeet ja kohteet ovat selvillä, laaditaankunnostussuunnitelma, jonka tulisi olla alueen ihmisten yhteinen näkemys alueenpitkäaikaisesta kehittämisestä.

Kunnostussuunnitelmaan kootaan sopivat kunnostusmenetelmät, järjestetäänrahoitus, tehdään aikataulut ja järjestäydytään yhteiseksi joukoksi, kuten esim.hoitokunnaksi. Tässä vaiheessa kaikkien käyttäjien huomioon ottaminen ontärkeää, sillä toimenpiteet vaikuttavat usein järven tai joen lisäksi yksityiseenmaa-alueeseen esim. ruoppausten ja vedenkorkeuksien suhteen.

22

Hoitokunta tai muu sovittu ryhmittymä tiedottaa valuma-alueen muilleasukkaille hankkeen etenemisestä, koordinoi hanketta, hoitaa lupa-asiatviranomaisten, osakaskuntien eli vesialueiden omistajien kanssa kuntoonja aktivoi talkootyöhön paikallisia ihmisiä. Hoitokuntaan on hyvä kuuluaedustajia niin ranta-asukkaista, osakaskunnista, järvialueen käyttäjistäja mahdollisesti myös asiantuntijoista.

• Vaikka tarkoituksena onkin parantaa oman kotijärven vedenlaatua,siihen tarvitaan lähes aina jonkinlainen lupa.

• Vähimmäisvaatimuksena on vesialueen omistajan lupa ja ranta-alueiden maanomistajien suostumus.

• Siksi kunnostussuunnitelman alkuvaiheessa täytyy tietää, ketkäomistavat kyseisen järven ranta-alueet.

• Kunnostussuunnitelman ja rahoituksen järjestyessä hankkeen ete-neminen saattaa pysähtyä lupamenettelyyn.

• Vesilain mukainen lupa on hankittava, jos kunnostustoimet ovatlaajat ja ne vaikuttavat merkittävästi vesiasioihin tai loukkaavatyleistä tai yksityistä etua.

Tästäkin syystä on hyvä olla yhteydessä alueelliseen ympäristökeskukseen.Tarvittavia lomakkeita löydät internetistä www.ymparisto.fi/esa ->Palvelut jatuotteet ->Lomakkeet

Särkikalat runsastuvat vesistöjen rehevöi-tyessä. Tehokalastuksella parannetaankalaston rakennetta.

Petokalat pitävät osaltaansärkikalat kurissa.

Piirrokset: Vesa Väisänen

23

KUNNOSTUS-SUUNNITELMA

VALUMA-ALUE-KUNNOSTUKSET

JÄRVIKUN-NOSTUKSET

KALATALOU-DELLISET KUN-NOSTUKSET

� Maatalouden vesiensuojelu-toimenpiteet• Jätevesien käsittelyntehostaminen• Ympäristötuen erityistuki

- Suojavyöhykkeet ja -kaistat- Kosteikot ja laskeutusaltaat- Säätösalaojitus ja säätö-

kastelu� Metsätalouden vesiensuojelu-

toimenpiteet• Laskeutusaltaat ja kosteikot• Ojakatkokset ja pintavalutus-kentät

� Turvetuotannon vesiensuojelu-toimenpiteet� Teollisuuden vesiensuojelu-investoinnit� Saastuneiden maa- ja vesialueidenkunnostukset� Luonnonmukainen vesirakentaminen

• Veden vaihtuvuuden turvaaminen,rummut & sillat

� Haja-asutuksen vesiensuojelu-toimenpiteet• Pesu- ja käyttövesien puhdistus• WC-vesien puhdistus

� Vesikasvien niitto� Ruoppaukset� Hapetus� Vedenkorkeuksien

mittaus� Väliaikainen kuivatus

ja ruoppaus� Saastuneiden sedi-

menttien puhdistus� Vene- ja kanoottiväy-

lien raivaaminen jakunnostus

� Uima- ja venerantojenkunnostus

� Virtaavien vesienennallistaminen

� Kalojen ja rapujenlisääntymisalueidenennallistaminen taikunnostus

� Nuotta-apajienraivaus

� Tehokalastus� Hoitokalastus� Kalaistutukset

Kunnostussuunnitelman kolmijakoantaa suuntaviivat tavoitteiden aset-tamiseksi.

24

VALUMA-ALUEKUNNOSTUKSET

Vesiensuojelu tulisi aloittaa valuma-alueella tapahtuvilla toimenpiteillä javasta sen jälkeen tulisi keskittyä järvissä tapahtuviin kunnostuksiin. Syidenpoistaminen on tärkeämpää kuin oireiden tilapäinen lievittäminen. Tosinosa toimenpiteistä voidaan toteuttaa yhtäaikaisesti, mutta erityisesti humus-ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet tulisitoteuttaa ennen järvissä tapahtuvia ruoppauksia.

Kosteikkojen ja pinta-valutuskenttien toiminta tehostuu kasvillisuudenvallatessa aluetta, joten yhden kasvukauden jälkeen on sopiva ajankohtaaloittaa järvessä tapahtuvat ruoppaukset. Sama aikataulu koskeekuormituskohteiden alapuolella olevien jokien ja purojen ennallistamista, sillämm. lohikalojen ja rapujen elinmahdollisuudet parantuvat vasta, kunkiintoainekuormitus saadaan kuriin. Esimerkiksi lohikalojen lisääntymis-sorakoiden vedenvaihtuvuus ei saa vaarantua, sillä rahaa ja voimavarojapistetään silloin hukkaan.

Maatalouden vesiensuojelu

Maataloustoiminta aiheuttaa erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormitusta.Viljelytekniikan valinnalla ja ajoittamisella, kuten maanmuokkaamisella jatäsmälannoituksella on kuormitus vähentynyt. Maatalous on kuitenkinedelleen suurin kuormittaja, joten vesiensuojelua voidaan tehostaa. Peltojenja vesistöjen välisillä vaihettumisvyöhykkeillä maatalouden perustukiedellyttää suojakaistojen käyttöä ja maatalouden erityistuen avulla voidaantehostaa vesiensuojelua perustamalla leveämpiä suojavyöhykkeitä.

Suojavyöhykkeiden kasvillisuus sitoo tehokkaasti pintavalunnan mukanakulkeutuvia ravinteita ja kiintoainetta. Suojavyöhykkeiden perustamisenyhteydessä voidaan peltojen halki virtaavien purojen ja jokien tilaa ennallistaa.Virtavesien kyky pidättää kiintoainetta ja ravinteita lisääntyy joen mutkaisuudenaiheuttaman vaihtelevan virtauksen ansiosta. Joen mutkaisuutta lisäämällä jakunnostamalla joen pohjaa lisätään kalojen ja rapujen elinmahdollisuuksia.Purojen ja jokien ennallistamiseen maatalousalueille voidaan hakea maataloudenerityistukea, kosteikkojen ja laskeutusaltaiden tukea.

25

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätaloudessa huomio on kohdistettava kunnostusojitusten vesiensuo-jelutoimenpiteisiin ja päätehakkuiden jälkeiseen metsittämiseen. Riittävän suuretlaskeutusaltaat ja laajat pintavalutuskentät poistavat kiintoainetta ja siihensitoutunutta fosforia. Pintavalutuskenttien kasvillisuus sitoo jäljelle jäävää liukoistafosforia ja kiintoainetta. Käytä tarvittaessa asiantuntijaa. Liian pienestä altaastaja pintavalutuskentästä ravinteikkaat kerrostumat karkaavat tulvavesien mukanaalapuoliseen vesistöön.

Haja-asutuksen jätevesien käsittely

Haja-asutuksen vesihuoltohankkeiden toteuttaminen on mahdollistanut yhäuseamman haja- ja loma-asutuksen liittymisen yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon.Vesistöjen läheisyydessä sijaitsevien haja- ja loma-asutuksen jätevesien käsittelyntehostamiseksi on vuoden 2004 alusta tullut voimaan uusi ympäristölainasetus, joka tehostaa kiinteistökohtaista jätevesikäsittelyä. Viemäriverkostonulkopuolisten kiinteistöjen jätevesiratkaisuissa neuvoo kunnallinenympäristösuojeluviranomainen. Jätevesien käsittelyssä käytetyimpiä ovaterilaiset maasuodatukseen, -imeytykseen tai umpisäiliöön perustuvatratkaisut. Käyttö- ja pesuvedet voidaan mm. johtaa saostuskaivoon, jossakarkeampi aines laskeutuu ja likainen vesi imeytetään maaperäänimeytyskentän kautta. (kts. myös sivu 33.)

Suojavyöhykkeet jokienja järvien rannoilla eh-käisevät ravinteiden va-lumista vesistöön

Vesa Väisänen

26

JÄRVIKUNNOSTUKSET

Seuraavassa esitellään muutamia eniten käytettyjä kunnostusmenetelmiä,joita voidaan suunnitella paikallisesti järven hoitokunnan johdolla.Kunnostusmenetelmien valinnassa tulee aina tarkastella menetelmänhyötyjä ja kustannustehokkuutta sekä toteutuksen ympäristövaikutuksia.

Teho- ja hoitokalastus

• Ennen tehokalastuksen alkua tehdään asiantuntijoiden avulla järvessäkoekalastukset tehokalastuksen tavoitteiden asettamiseksi.

• Onnistuneilla valuma-aluekunnostuksilla saadaan järveen tuleva kuor-mitus vähentymään, mutta sisäisen kuormituksen ja kalaston raken-teen muuttamiseen tarvitaan ulkoisen kuormituksen vähentämisenlisäksi tehokalastusta.

Kalastuslaki velvoittaa osakaskuntia hoitamaan vesistöjä. Osakaskunnallaon siten lain tuoma velvoite järjestää vesistöjen teho- ja hoitokalastus.Tehokalastuksella poistetaan “vähempiarvoista” kalaa niin paljon, että järvenkalastoa voidaan jatkossa hoitaa petokalaistutuksilla ja hoitokalastuksella.Tehokalastuksesta vastaavat ammattikalastajat, jotka troolien, nuottien jarysien avulla kalastavat enimmillään jopa 200 kiloa kalaa hehtaarilta vuosittain.Hoitokalastuksen jälkihoitoon liittyy usein kalastusrajoituksia, joilla turvataanpetokalojen lisääntyminen ja varmistetaan istutuksista pysyvä hyöty.

Vesikasvien niitto

Vesikasvit kuuluvat rantaluontoon ja -maisemaan. Niiden muodostamarannan ja vapaan veden välinen vyöhyke parantaa veden laatua sitomallavalumavesien tuomia ravinteita. Vesikasvustot antavat turvan useille linnuilleja kalat käyttävät niitä lisääntymisalueina.

Kun vesikasvustot runsastuvat ihmisen toiminnan seurauksena niin paljon, ettäne haittaavat virkistystoimintaa tai veden vapaata virtausta aiheuttaen lahden taisalmen umpeenkasvua, voidaan käynnistää vesikasvien niitot. Niittäminen parantaajärven virkistys- ja maisema-arvoja, mutta harvoin veden laatua. Rannan kasvitjakautuvat eri ryhmiin eli ilmaversoisiin, kelluslehtisiin ja uposkasveihin. Vainilmaversoiset kasvit kuten järvikaisla, järviruoko ja järvikorte voidaan poistaaniittämällä. Niitokset on poistettava järvestä ja kompostoitava ne tarpeeksi kauaksivesistöstä.

27

Kerran kesässä niitettäessä on heinäkuun loppu ja elokuun alku suositeltavintaaikaa, sillä silloin poistetaan kasvien mukana suurin mahdollinen määrä ravinteita.Lupa-asioissa on oltava yhteydessä alueen vesiviranomaisiin. Vähintään ontoiminnalle oltava rannanomistajan ja vesialueen omistajan suostumus.

Järven veden pinnan nostaminen

Järven vedenpinnan nostamisen tarkoituksena on virkistyskäyttöarvonparantaminen vesistön alimpia vedenkorkeuksia nostamalla. Tällöin veden laatuja happitalous paranevat pitkällä tähtäimellä, rantojen käyttökelpoisuus paraneeja umpeenkasvu hidastuu. Järven vedenpinnan nostaminen vaatii aina tiivistäyhteistyötä asianosaisten ja vesiviranomaisten kanssa, sillä tähänkunnostustoimenpiteeseen tarvitaan laaja yksimielisyys ja ympäristölupavirastonmyöntämä lupa.

Järven veden hapettaminen

Sellaisissa järvissä, joissa toistuvasti esiintyy happikatoja ja sen seurauksenaravinteiden vapautumista pohjasta, saadaan tilanne hallintaan ilmastamalla. Järvensisäinen kuormitus saadaan kuriin ja kalakuolemat vähentyvät tai poistuvatkokonaan. Valitettavasti vaikutus ei yleensä ole pysyvä.

On kehitetty laitteita, joilla pumpataan hapekasta ilmaa ympäri vuoden syvänteidenpohjalle. On myös helposti siirrettäviä hapetuslaitteita, joilla syvänteiden alusvesiilmastetaan pumppaamalla se jään päälle ja johtamalla takaisin alusveteen. Mikälikotijärvi tarvitsee satunnaisesti hapetusapua voidaan vähähappinen vesi nostaajään päälle esim. traktoriin liitettävillä pumpuilla.

Ruoppaukset eli järvisedimenttien poistaminen

Ruoppauksia voidaan tehdä joko kaivamalla tai imuruoppaamalla.Kaivuuruoppaus samentaa vettä vähemmän ja ruoppausmassat ovathelpommin käsiteltävissä. Kaivuuruoppaus on hyvä tehdä talvellalisäjääkerroksin tukevoitetulta jäältä. Ruoppausmassat hyödynnetäänmaanviljelyksessä tai läjitetään riittävän kauaksi vesistöstä. Toiminnanlaajuuden ja haitan suuruuden perusteella määritetään toimenpiteen lupatarveja toteutustapa. Imuruoppausta on käytetty erityisesti pehmeillä pohjilla jasuljetuilla vesialueilla. Imuruoppauksen tuloksena syntyy paljon kuraista vettäja siten samentumishaitat ovat kaivuuruoppausta suuremmat ja vaikeamminhallittavissa. Imuruoppauksen käyttöä tulee harkita tarkoin, sillä sen vaatimienläjitysalueiden tulee olla suuret ja riittävän kaukana vesistöstä.

28

KUNNOSTUKSEN JÄLKEEN

Kunnostettu järvi tarvitsee seurantaa ja hoitoa. On tarkkailtava, onkokunnostus ollut riittävää vai tarvitaanko vielä jotain muuta.

• Kunnostuksen onnistumista voidaan seurata mm. vesikasvillisuutta,kalastoa, rapukantaa tai pohjaeläinten koostumusta selvittävien tutkimus-ten ja seurantojen avulla.

• Kunnostuksen jälkeiseen toimintaa liittyvät usein petokalaistutukset ja hoito-kalastus sekä valuma-alueella jatkotoimenpiteet, kuten laskeutusaltaidenhoito.

• Laskeutusaltaiden tyhjennys on ensisijaisen tärkeää niiden jatkuvan jatehokkaan toiminnan kannalta.

Vesistön tilan seurannat ja tehtyjen toimenpiteiden jälkihoito ovat suhteessatyömäärältään vähäisiä, mutta tärkeitä. Seuranta antaa tietoa tehtyjentoimenpiteiden tehokkuudesta ja onnistumisesta. Seurannoista enemmän osioissa“Seuraa sinäkin lähijärvesi tilaa” ja “Viranomainen seuraa”.

Tiheän vesikasvillisuuden niitolla pyritään parantamaan järvenvirkistyskäyttömahdollisuuksia. Niitetyt kasvit on poistettava vedestä!

29

HYVÄ TIETÄÄ VEDESTÄ

Miksi vesi on niin tärkeä?

Vesi on yleisimpiä kaikista kemiallisista yhdisteistä maan päällä, hapesta javedystä koostuva neste. Se on elollisen luonnon ehdoton edellytys. Vesipeittää yli seitsemänkymmentä prosenttia maapallomme pinta- alasta.Kuitenkin vain alle yksi prosentti maapallon vesivaroista on ihmisen käyttöönsopivaa.

Veden kemia ja fysiikka mahdollistavat elämän. Veden suuri pintajännitys saaaikaan kasveissa kapillaari-ilmiön, jonka avulla kasvit pystyvät kuljettamaan maastavettä latvoihinsa asti. Vesi on myös hyvä liuotin ja kuljettaa aineita mukanaan.

Vetisessä ympäristössä tapahtuu monia elämälle tärkeitä prosesseja. Yksitärkeimmistä on kasviplanktonin ja kasvien fotosynteesi eli yhteyttäminen, jolloinvedestä ja hiilidioksidista syntyy auringon energian avulla orgaanista ainetta jailmakehään vapautuu happea.

Vesi kiertää…

Vesi haihtuu vesistöistä ja maasta ilmakehään, kiertää siellä aikansa kaasuna,tiivistyy ilmakehän kylmemmissä kerroksissa ja sataa jälleen alas takaisin maahanja vesistöihin.

Maalla sadevesi jatkaa matkaansa valuen joko suoraan maanpintaa pitkin vesistööntai pintavetenä eli puroissa, joissa ja järvissä päätyen lopulta mereen.

Ilmassa vettä on kaasumaisessa olomuodossaan noin kaksikymmentätuhattatonnia jokaisen neliökilometrin yllä. Vesi kiertää myös maan sisällä pohjavetenä.Pohjavettä on syvällä maakerroksissa enemmän kuin maanpäällistä pintavettä.

30

Suomen järvet ja vesistöalueet

• Suomessa on 187 888 yli viiden aarin suuruista järveä ja lampea.• Yli hehtaarin järviä on noin 56 000.• Järvitiheys on Järvi-Suomessa keskimäärin 40 järveä sadalla neliö-

kilometrillä.• Inarin pohjoispuolella, lampi-Suomessa, järviä on yli tuhat sadalla neliö-

kilometrillä.• Suomen järvien keskisyvyys on vain noin 7 m.• Syvimmät kohdat on löydetty Päijänteestä 95,3 m ja Inarinjärvestä 91,8 m.• Saimaan Käenniemenselän syvyys on 82 m.• Vuoksen vesistöalue on Suomen suurin vesistö noin 61 560 neliökilometriä

laaja.• Saimaa on osa Vuoksen vesistöaluetta.• Saimaassa on rantaviivaa liki 15 000 kilometriä ja saaria on lähes 14 000.

Suomessa kallioperä muodostuu jääkausien seurauksena heikostirapautuvista kivilajeista, jotka ovat happamia. Tästä syystä luonnontilassaolevat järvet ovat karuja ja osin happamoitumisherkkiä. Suomen maaperässäon soiden vaikutuksesta runsaasti eloperäisiä maalajeja, joista vapautuuhumusta vesistöihin. Mitä enemmän on humusta, sitä ruskeampia vedet ovat.Hiekkaisten harjualueiden sekä kallioalueiden vedet ovat kirkkaita javärittömiä.

Vesistöjemme elämään vaikuttavat luontaisesti myös pitkät ja kylmät talvet sekäpitkä pimeä aika. Vedessä on jääpeitteen allakin elämää. Happi on vesieliöilleelintärkeää niin kuin meillekin. Onneksi kylmä vesi pystyy sitomaan happeaenemmän kuin lämmin. Tästä huolimatta happikatoja esiintyy ja tästä kärsivätmm. kalat. Järvet saavat tarvitsemansa happilisäykset syksyisin ja keväisin, jolloinvesi on hetken tasalämpöistä ja tiheydeltään tasalaatuista. Tällöin koko vesimassapääsee pintakerrosten kautta hapettumaan.

Valon ja lämmön vaikutus näkyy järvissämme heti talven pimeiden kuukausienjälkeen. Perustuotanto lisääntyy kohti keskikesää järviveden ravinteikkuudenasettamissa rajoissa. Levien hyvinvointia rajoittaa myös vedessä oleva humus,joka estää valon tunkeutumisen syviin vesikerroksiin.

Suurin osa Savon vesistöistä on luokitettu laadultaan erikoisen puhtaiksi ja nesoveltuvat hyvin virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Laajat suoalueet ja soidenkuivatukset ovat lisänneet vesien humuspitoisuutta ja näin myös ruskeutta.

31

MIKÄ MUUTTAA VESISTÖJÄ?

Järvellä on luontainen tyyppinsä

Järvet ovat jo luonnostaan, vaihtelevan kallioperän ja jääkauden jäljiltä, erilaisia:on isoja ja pieniä, syviä ja matalia järviä, pyöreitä tai rantaviivaltaan rikkonaisia.Tällä on vaikutuksensa virtauksiin, veden vaihtumiseen. Mutta ennen kaikkeajärvi on ympäristönsä lapsi.

Vesistöt sijaitsevat etelässä tai pohjoisessa, savikoilla tai turvemailla,moreenimaastossa tai harjualueella. Järveen viiveellä virtaavat pintavedet saavatmatkalla mukaansa monenlaisia aineita. Tuleva vesi voi olla luontaisesti soidenvaikutuksesta ruskeaa humusvettä, se voi olla lounaissuomalaisittain savisameaatai sadevesi liuottaa hyväkasvuisesta maaperästä ravinnesuoloja.

Ihminen vaikuttaa ympäristöönsä

Ympäristön muokkaaminen pistää aineet ja yhdisteet liikkeelle. Ilmiö ei ole uusivaan jo esim. varhainen kaskeaminen lisäsi järvien veden emäksisyyttä. Vasta1800-luvun loppupuolella kiihtynyt tekninen kehitys pisti kuitenkin vauhtiamuutokseen. Enää ei ollut pelkkä Jussi ja kuokka, vaan ihminen valjasti käyttöönsämonenlaisia voimanlähteitä.

Mikä kuormittaa

Vesistöjä ovat kuormittaneet yhdyskuntien jätevedet, maa- ja metsätalous,ojitus, turvetuotanto, haja-asutus, teollisuus, virkistyskäyttö, uitto, vesistöjenperkaus ja säännöstely, turkistarhaus, kalankasvatus, vesivoimalat sekämyös ilmansaasteet. Kuormitus on jatkuvaa.

Merkittävin kuormittava tekijä on fosfori, joka on kasvinravinne ja levien mieleen.Myös typpi ja eloperäinen aine ovat isoina määrinä haitallisia. Jälkimmäinenkuluttaa hajotessaan vesistön happivarastoja.

Myös erilaiset myrkylliset aineet kuormittavat, mutta niiden vaikutus on paljoltipäinvastainen. Yleisimmin tämän kaltainen rasite liittyy teollisuuden päästöihin.

32

Vesistöt muuttuvat monien tekijöiden summana.Syntyy tarve hoitaa vesistöjä.

MIKÄ MUUTTAA VESISTÖJÄ?

VESISTÖ-VAIKUTUKSET

VESIENSUOJELUTARPEET

KUNNOSTUSTARPEET

Metsätalous

TurvetuotantoSaastuneet

maa- ja vesialueet

Teollisuus

Haja-asutus

Vesi-rakentaminen

Maatalous

Kalankasvatus

Viher-rakentaminen

Ilmalaskeuma Ympäristöonnettomuudet

33

Sinun savolaista järveäsi ovat todennäköisimmin ja selkeimmin muuttaneet maa-ja metsätalouden toimenpiteet. Tällä hetkellä vesistöihin fosforia ja typpeä lisääerityisesti maatalous. Laskelmien mukaan pelloilta tulee typen osalta noin 40prosenttia ja fosforin osalta noin 60 prosenttia vesistöiden ravinnekuormituksesta.

Päästöjen mittaaminen on kuitenkin vaikeaa, sillä niiden suuruuteen vaikuttavatmonet eri tekijät. Näitä tekijöitä voivat olla maan pinnan kaltevuus, maaperänominaisuudet, maataloustoimenpiteet sekä sää. Suuri osa ravinteista valuu järveensyys- ja kevätsateiden aikana sekä lumen sulamisen yhteydessä.

Tämän vuosikymmenen puolivälin jälkeen on havaittavissa maataloudenkuormituksen laskua. Maataloudessa peltojen suojavyöhykkeet, peltojen ja rannanväliin jätetyt kasvillisuusvyöhykkeet, peltojen oikeamääräiset täsmälannoitukset,karjanlannan oikea-aikainen levittäminen pelloille ja kompostointi ovat alkaneettuottaa tulosta.

Myös metsälannoitukset, -ojitukset ja maan muokkaaminen lisäävät vesistöjenravinnekuormaa. Valuma-alueella tehdyt toimenpiteet ja myös käytettävissä olevanrahan niukkuus ovat vähentäneet haittoja.

Asutuksen jätevedet ja teollisuus

Haja- asutusalueet ovat tällä hetkellä ongelma, sillä ne ovat maataloudenjälkeen suurimpia vesistöjemme kuormittajia.

Vesistökuormitusta lisää myös loma-asuntojen määrän, niiden laatutason janiissä vietetyn asumisajan kasvaminen. Tähän saakka tyypillinen jätevesienkäsittelymenetelmä on ollut jäteveden kirkastaminen sakokaivossa. Tätä ei pidetäenää riittävänä.

Haja- asutusalueiden jäteveden käsittelyvaatimukset kiristyivät uudenympäristölain asetuksen myötä.

Vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, sekä ympärivuotisessa käytössäolevia että vapaa-ajan asuntoja, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksenviemäröintijärjestelmään. Uusien rakennusten osalta määräykset tulivat hetivoimaan, mutta vanhoilla kiinteistöillä on kymmenen vuoden siirtymäaika.Rakennus- tai toimenpidelupahakemuksiin on liitettävä suunnitelma jäteve-sien käsittelystä.

34

Kysy oman kuntasi rakennus- tai ympäristöviranomaiselta tarkempia, omaakiinteistöäsi koskevia jätevesien käsittelyn ohjeita, esim. millaiset käsittely-menetelmät ovat riittäviä. Vesistöjen lähellä vaatimukset ovat yleensä tiu-kempia. Selvitä onko kunta antanut ympäristösuojelumääräyksiä.

Vesa Väisänen

Tietoa erilaisista käsittelymenetelmistä on saatavilla myös mm. ympäristöhallinnonverkkosivuilta (www.ymparisto.fi). Menetelmiä on erilaisia: käymäläjätteet voi-daan johtaa umpikaivoon ja erotella ns. harmaiden jätevesien käsittelystä tai kaikkijätevedet voidaan johtaa maaperäkäsittelyyn tai pienpuhdistamoon. Järjestelmi-en tulee olla riittävän tehokkaita ja niiden teho tulee olla seurattavissa.

Kaikkien kiinteistöjen omistajien, joilla on vesivessa, pitää tehdä selvitys puhdistus-järjestelmästä ja sen käyttöohje. Kysy kunnasta ohjeita niiden laatimiseksi.

Yhdyskuntien ja teollisuuden vesistöjä kuormittavat päästöt on ympäristö-suojeluinvestointien kautta saatu melko hyvin kuriin ja rehevöityminen onpysähtynyt, jopa alentunut teollisuuden ja suurten asutuskeskusten vaikutuspiirissä.Nykyisin saadaan pois yli 90 % jäteveden fosforista. Myös typellä onmerkityksensä ja sen poistamisen merkityksestä keskustellaan.

Esimerkki jätevesien käsittelystä. Ns. harmaat vedet eli pesu-ym. vedet, imeytetään maahan ja käymäläjäte kompostoidaankäymälän säiliöosassa.

35

Saasteita sataa

Sateen kautta tulee järviimme ravinteita ja metalleja ja sadevesi on erityisestirikkiyhdisteiden vaikutuksesta hapanta. Omien syntiemme lisäksi myösmuualla poltettu kivihiili tai kaukainen teollisuus työntävät haitallisia aineitailmakehään.

Hapan sadevesi on joissain tapauksissa pilannut järviä. Happamoituneenjärven rantakasvusto on niukkaa, vesi kirkasta ja näkösyvyys suuri. Voisisuorastaan luulla, että olemme luontaisesti puhtaan järven rannalla. Järvisaattaa kuitenkin olla käytännöllisesti katsoen kuollut.

Veden happamoituminen edistää metallien liukenemista veteen. Vedenhappamuus on haitallisinta kalojen mädille ja poikasille. Eräät kalalajit sietäväthapanta vettä huonommin kuin toiset. Särkikalat väistyvät ensin, samoinlohikalat.

Etelä-Savosta ei ole löytynyt happamoituneita vesistöjä, vaan järvissämmenäyttäisi olevan riittävästi neutraloivia, puskuroivia yhdisteitä.

Kevättalvella lumien sulaessa jäällä ja avannoissa saattaa näkyä tummiakalvoja. Aiheuttaja voi olla noki, tuhka ja lika, jotka ovat peräisin teollisuudenja liikenteen päästöistä sekä asuntojen lämmityksestä.

Järvellä on muisti

Järveä rasittavien lisäravinteiden vaikutus on alkuun vähäistä. Vesistö pyrkiiitse hoitamaan tilanteen ja suuri osa fosforista varastoituu järven pohjaan.Tilanne ei välttämättä ole pysyvä ja ravinteet saattavat vapautuessaanharmillisesti hidastaa järven toipumista, vaikka muu ulkoinen kuorma olisikinvähäinen. Erityisesti pohjanläheisen veden happikato vapauttaa raudan jasiihen sitoutuneen fosforin.

Seurauksena mahdollisesti syntyneet levämassat kuluttavat hajotessaanhappea ja kierre jatkuu. Särkikalat puolestaan kiihdyttävät ravinteiden irtoamistapohjasta, kun ne pöyhivät pohjaa ruokaa etsiessään. Myös kaasun, ns.kasvihuonekaasujen, kupliminen pohjasta vapauttaa ravinteita.

36

TIETOA SAATAVILLA

Internetistä löytyy paljon tietoa vesistä ja järvikunnostuksista. Uusia sivujaavataan ja vanhoja poistetaan; käytä tarvittaessa hakukonetta. Tällä hetkellähyviä linkkejä ovat:

www.ymparisto.fi - ympäristöhallinnon internet sivut

- järvikunnostukset ja niihin liittyvää kirjallisuutta- tietoa vesipuitedirektiivistä- kansalaisten ja kuluttajan ympäristötietoa- järvien ja jokien vedenlaatu tietoa- maatalouden vesistövaikutukset

www.jarvikerho.net - Suomalaisen järvikerhon sivut

- tietoa omaehtoisesta vesistöjen tilan seurannasta

Kansalaisten levälinja (p. 01080 8898) vastaa leväkysymyksiin kesäkuun alustalähtien syyskuun puoliväliin saakka arkisin kello 9.00-16.00

www.edu.fi/teemat/keke/vesi/ - Opetushallituksen kestävän kehityksenverkkopalvelu

- tietoa vedestä ja vesiensuojelusta- paljon linkkejä ja niiden käytön ohjausta

RANTA-ASUKAS, MUISTA!

Mitä vähemmän vettä käytät, sen helpommin ratkeavatjätevesiongelmat

Imeytä jätevedet

Ota huomioon kaivon paikka suunnitellessasijätevesien viemäröintiä ja käsittelyjärjestelmänsijaintia tontilla

Huolehdi saostuskaivojen tyhjentämisestä

Älä anna tunkion tulla tontillesi

Pidä huoli, ettei viemäriin pääse öljyä, maalia,liuottimia tai muita haitallisia aineita

Kompostikäymälä on hyvä vaihtoehto. Sen voi asentaamyös sisätiloihin

Käyttämällä fosfaatittomia pesuaineita vähennätvesistöjen rehevöitymistä

Kalasta pienikokoisiakin lajeja, mutta vapauta pienetpetokalat: hoitokalastat

Lahoavista jätteistä tulee kompostoimalla multaa, jollasaat puutarhasi kukoistamaan

Järven ranta-alue on vesistön oma suojavyöhyke.Säilytä se sellaisena

HUOLEHDI KOTIJÄRVESTÄ

Opas jokaisellevastuulliselle vesi-ihmiselle

Tämä julkaisu on tehty osana Life Vuoksi -hanketta, johon on saatuEU:n Life Ympäristö -rahaston tukea. Hankkeessa selvitetään ranta-luonnon tilan seurantaan parhaiten soveltuvia menetelmiä. Erityisestikohteena ovat vesikasvit, pohjaeläimet ja eräät leväryhmät. Tavoitteenaon myös parantaa paikallisten asukkaiden mahdollisuuksia toimia lähi-vesiensä tilan seuraajina ja hoitajina.

Hankkeessa ovat mukana: Etelä-Savon ympäristökeskus,Suomen ympäristökeskus,Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Pohjois-Savon ympäristökeskus, Oulun yliopisto

Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

E T E L Ä - S A V O N

Teks

ti:O

lavi

San

dman

, Pirj

oLi

ikan

en,

Out

i Aira

ksin

en, T

eem

uH

entin

en, R

eijo

Läht

eenm

äki

Val

okuv

at:

Taitt

o:Le

ena

Pen

nane

nP

aino

: Kuo

pion

liike

kirja

pain

oO

y ,20

04O

lavi

San

dman

, Rei

joLä

htee

nmäk

i,H

arri

Kai

pain

en

Osoite:

Puhelin:

Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli(015) 744 41

www.ymparisto.fi/esa

ISBN 952-99171-4-7 (nid.)ISBN 952-99171-5-5 (PDF)