Embed Size (px)
Citation preview
VESIHALUTUS—NAflONAL BOARD OF WATERS, RNLAND
TiedotusReport
EEVA JOKINEN
VESIHUOLLON MERKITYKSESTÄMAASEUDULLA
HELSINKI 7985
Tekijä on vastuussa jukaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesihallituksen virallisena kannanottona,
VESHALUTUKSEN flEDOTUKSiA koskevat tllaukset: Vaftion painatuskeskus PL 516, 00101 H&sinki,puh, (90)539011 /julkaisuti)aukset
IS B N 951-46-8846-5SSN 0355-0745
3
.E S 1 ? U H E
Tutkimus “Vesihuollon merkityksestä maaseudulla11 on tehty,
Mikkelin vesipiirin vesitoiniiston haja-asutuksen vesihuol
lon kehittämisohjelman kylkiäiseksi, leventäjäksi ja avuk—
si. Aiemman, teknisiin ja taloudellisiin tekijöihin pai—
nottuvan vesihuollon lisäksi on haluttu tutkia vesihuol—
lon sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä.
Tutkimus käynnistyi keväällä 1984 ja siinä on toiminut ideoi—
va ja ohjaava työryhmä, jonka jäseniä ovat olleet Hannu Vik
man vesihallituksesta, Heikki Lehtonen ja Esko Vaskinen Mikke
lin vesipiirin vesitoimistosta, Risto Eräsaari Jyväskylän
yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitokselta ja tutkijana
Eeva Jokinen. Viimeksi mainittu vastaa tästä raportista kah
ta erikseen mainittavaa poikkeusta lukuunottamatta, Kuvat on
tehnyt Päivi Matilainen.
1 b
Kuva 1: Sosiaalitutkija analysoi vesihuoltoa
5
SISÄLLYS sivu
ESIPUHE 3
1. JOHDANTO 7
2. VESIHUOLLON MERKITYS MAALAISKYLÄSSÄ 11
2.1 Tutkimuksen näkökulma ja suhde muuhun
tutkimukseen 11
2.2 Tutkimuksen aineisto 14
3. HÄNNILÄN KYLÄ 17
3.1 “Missään ei oo niin hyvä assuu kun Suomessa
ja Savossa ja Hännilänharjulla” 17
3.2 “Ei taidettu olla mukana” 16
3.3 Hännilä ja yhteiskunta 21
3.4 Hännilä, vesijohto ja yhteiskunta 24
4. SAHAKYLÄ 25
4.1 Vanha ja uusi Sahakylä 25
4.2 Sahakylä ja vesi 27
4.3 Kaksi rationaaliteettia 29
4.4 Valistaminen 30
5. PUTKIKYLÄÄN TULI VESIJOHTO 35
5.1 “Kun ol ongelmia veistä” 36
5.2 “Joku joka uskoo asiaansa ja saa muutkin
uskomaan”O
38
5.3 Putkikylä ja yhteisöllisyys 39
6. HELMELÄN KYLÄ 43
6.1 Helmelän yksituumaisuus 43
6.2 Lähdevesi 45
6.3 “En tiijjä” — luottamuspula 47
6.4 “Onhan se hyvä” 48
7. VESIHUOLLON SUUNNITTELUSTA MAASEUDULLA 50
7.1 Haja—asutuksen vedenhankinnan historiasta 50
7.2 “Viime vuosiin asioitat’ 52
7.3 Osallistuminen 54
7.4 Osallistumisvieraus, suunnitteluvieraus,
kielen vieraus 56
03 H H0D
0
03
03
(‘4
03
03
03
03
03
03
Ui
4>
oj
ro(‘
4
-4c-
t00
(1)
05-3 0.
(40
0
(4 *5 03 (4
-3-3
0’
Ui
00
0)
(‘4
03U
iC5
0303
lO
S.0
(‘203
-3-3
(kS
03(4
3(‘2
0-3
030
(4C
i0:
2:—0
:f—
2:25—
(4(1
]
-4-3
-31
0
-30
03-s (4
<0
05-
-2:!
54L
(4.3
40
(4.
-3•
0Cr
*5o
(D(-5
-0
*5(4
5--(4
(5
(403
030
*5*5
-4(4
*50:
-30
-2•
*554
0303
4]0
H*5
(44]
0(4
2kS
)5
0:
4) (445
002
H03
02:5
)03
00
00
0U
i
‘1-
(‘3
(4(4
42 5•!
.45
(0(4
0(4
-C
i54
—s
0(0
.0-3
-3-3
(4’
-t’
*5
.0(0
*5(0
440
(4
(0
(0(0
(/2*5
(4,
“4
*5 0(0
2:’]03
2,203
4)-3 (‘2 (-5
-0 ‘3
(5(0 -s 0•
(4’
(5
)0
((20
(00)
-4‘3
(4-3 *5
.0 -3-3
04)
-30
.30 03 0 *5 0 (4 (0 (2
]-3 (4 0 (1
) 2:1) 45 *5-
0 0) (0
03 0
*5,
-3
03-3
034)
:-3
(-5-
03-3
*5’
‘303
(4.
(5]:
(4-
(5) 44 4) ‘1 0 2:! *5 0 -3 -3 0
‘(4
(0 03 (0‘3
*5*5
‘31-5-
00)
03 5—*5
-3-3
03-3
030
(2]03
00
(-4
(/20.
(5)(4 0:
(4 00
(/25-—
03
0*5
(4.
0(/2
-3 0(0 2:’
](-5
-03
2:4.3
0)0
03-3
0)(4
’0 *5 24
5(5) 0) *5
-303
(-(5
0(5
CD5--
0)
(‘2(5
)(4
’c5
-(5
)(4
’5-’
5—’
0:
‘30
<10
00
‘3-3
*5*5
0(4
.0.
*5*5
‘32:0
*50
*50
(00
*50)
-3(0
1-—
03*5
0(0
(003
4:03
‘0cl
C/2:2
(2*5
(0-3
(.-(0
0’
05-3
00(4’
5-(4
035-
-’I-
030
(4’
5-’
2:0‘3
2:1
o0
(4(0
(-5-
20.
-5-
0)*5
oCD
0(4
(0(4
-3-3
(0(0
*5*5
(/2(4
0:2
(4’
0*5
103
-35—
00
05-’ -3
00
*5 cl
40(40
o
(4 4) (-5-
.54
5*5
0 ‘3 0 03 ‘.3 0) (5) -3 *5 0 (/2 *5 *5 01 -3 -3 (0 -3 *5 .54
40
03
(5
00
0
0)
—
:2<(
5-4
2:4
50
(5
)0
3003
(4(
(*5
CD(‘
3-3
-3-4
(403
(5)(5)
00344503
o-4
*5(‘
35-
’03
0:
(5):
03:
0303
*5-3
-34-
-4(4
0:
03*5
0*5
0303
U0
3(4
]03
((4
0303
o03
:(5)
(45-
-’(40
5-’
0320.
(22:0
(0(5)
02:45 (4
(4’
0‘3
03‘3
0 *5 -32,5
*5(0
*5*5
*50’
cl
(4’
03*5
*03
‘3-3
-30
’CD (0 -3 0:
.04
04
00
002
00
—3
-34>
00
002
4>0
003
0--
3—
3-(
402
02
02
02
02-
04
0(i
i(4
)0
(4 *5
7
1. J 0 H D A N T 0
Suomen maaseudulla asuu noin 250 000 ihmistä, joiden vesi—
huollossa on puutteita, kun puutteina pidetään vesijohdotto—
muutta, ajoittaista vesipulaa, pintaveden tai hygieenisesti
huonon kaivoveden käyttöä ja veden liiallista rautapitoi—
suutta. Tämä on tutkimuksen konkreettinen lähtökohta. Tut
kimuksessa selvitetään, mitä maaseudun asukkaat ajattelevat
sen merkitsevän maaseudulle, maaseudun kylälle ja kyläläi—
selle.
Haja—asutuksen vesihuoltotyöryhmä (1983) on asettanut tavoit
teeksi, että kaikelle ympärivuotiselle asutukselle järjes
tetään mahdollisuus saada asianmukaisesti hoidettu paineve—
si ja viemäröinti sekä jätevesien käsittely vuoteen 1995
mennessä. Tässä tutkimuksessa tarkoittaa käsite vesihuolto
muutakin kuin vesiasian järjestämisen tekniikkaa. Vesihuol—
lon sijasta voisi monesti käyttää ja käytetäänkin käsittei
tä “vesikysymys”, “vesiasia” tai yksinkertaisesti “vesi”.
* * *
Suomalainen maaseutu on - kuten koko Suomi — kokenut toisen
maailmansodan jälkeen valtavan rakennemuutoksen. Nopeaa mur
rosta maatalousvaltaisesta maasta teolliseksi, urbaaniksi
hyvinvointivaltioksi on sattuvasti kutsuttu “suureksi muu
toksi” (TANDEM 1977, 478). Sillä halutaan viitata väestön
liikkumiseen maalta kaupunkeihin ja muihin taajamiin, elin
keinorakenteen, elämänympäristön ja elämäntavan muuttumi
seen ja valtiollisen sääntelyn lisääntymiseen.
Suuressa muutossa maaseutu yleensä oli mobilisointitoimen—
piteiden kohde. Alueilla, jotka Suomi menetti sodassa, asui
noin 40 000 maatalousväestöön kuuluvaa perhettä. Heidät oli
sijoitettava Suomen kahdellatoista prosentilla pienentyneel—
le alalle ja sen lisäksi oli järjestettävä sotaorpojen ja
—leskien sekä rintamamiesten asutus. Sodan päättyessä sää—
detyn maanhankintalain (1945) perusteella tehtiin yli
100 000 uutta tilaa ja annettiin noin 30 000 lisäaluetta
(Honkanen 1983, 21).
Jälkeerpäir on voitu todeta, ettd uusier, monesti pieneksi jäänei
den tilojen perustarrirei ei ollut tuolloin raa järkevaä sen enemmän
pientilallisen kuin aako yhtetskunnankaan kannalta. Kunaila Euroo
passa mentiin kohti suuria tilakokoja, tehokasta ja korkeaan tuotta—
vuuteen pyrkiväl ra a1outta ja saralla muistiin maaseudun “ilika—
vaesto” kaupunkeihin teollisuuden a palvel sten työvoimaksi. PIan
monipuolistettiln duamessaain aauynkien tuo:antcrakennetta; syntyi
uusia työpaikkoja. yuuttolilkettä maalta kaupunkeihin ohjailtiin
lainsäädännöllä, mutta sitä edlstvät myds maaseudun suuren elättä
jän, maatalouden nopea rationalisciminen ja maataloustuotannon meka—
nlsoitumlnen seaä maaseunun toisen suuren elättäjän, metsätalouden
siirtyminea ‘akinalsen työvoiman aJyttöön, .alloin maaseudun perin
teinen mahdollisuus slvuarsioiir väheni (esim. fauriainen 1983, 17).
Kuva
Jaltiollin n s3nte.i tavzi1 tai maatalouden nn. hnnoitteiun, maa—
ir rk itSCaL
kuttaien tuo te s cl hii ta[elket otnnto or
aC ‘ d 0 , . 0
nystä tel kaialn a suii±r t itarituyksik.alhL . ran kuusikymmen—
luvulta idatien suun ja]cat.uatecllisucokaan ei enää tac’vinnut pienti—
lallisia otk a0 a: ir ta yn ua länul a ja II t sopeun eaista
ja halpaa työ oimaa , alettiin puh anutusool;tiikar stjaar alue— ja
nakennepolitiikasta Aho 1980, 82).
ken yo] iikun ke mp t etten ovat cli t lakoor suu—
r ntariire ja uat tr r t rn y nt 1 je lop’tta—
alst. katta. olrc itstö iIi: -en naaticus raacd:stus 9i8,
olla tuettiin 0r atk] aatto a Pen .10 .amista . V.onua iQQ tuil voi—
raan k ulu aa o u o p o r j rjestclmd Vuonna
1974 paätettilr luopumi 0j clr te, osa no teltiln nyky lr
arkitermiksi muat uneen ei .i naelpoisuoden” raiat, Myöhempia valtion
ccjaustoimia oaa taotanncnohauz .drjestelml , maekkinointimaksujär—
jestelmä ja tuot nt k to (iit, 8 -83)
9
Vasta raisuimman suuren muuton ja asutus-, alue— ja rakenne..
Politiikan pyyhkäistyä maaseudun yli alettiin kriittisesti
tarkastalla jälkeä. Muuttaneet löydettiin enemmän tai vä
hemmän onnellisina kaupunkien lähiöistä ja kirkonkylistä.
Havaittiin myös, että maaseutu oli edelleenkin asuinympä..
ristö sinne jäänejlle ja sinne mahdollisesti muuttaville
- mutta minkälainen! Sosiaalinen elämä oli köyhtynyt, kau
pat, postit ja koulut monesti lakkautettu, sivuansiomahdol..
lisuudet menneet. Tähän sosiaaliseen tilaukseen astuivat
kylätoijn ja kylätutki l97O—luvun
Kyläkokouksj55 ja kylätoimik555 mutta myös yliopis..
toissa ja valtion ja kuntien hallinnossa alettiin pohtia
maaseudun historiaa ja nykyisyyt Ryhdyttiin elvytyksee
korostettiin paikallisen kulttuurin säilyttämjs ja oma—
leimaisena pitämistä; haluttiin asettaa kylien omat tarpeet
ja mahdollisuudet lähtökohdiksi elämälle maalla. Toisaalta
kylätoimj5 syntyi maaseudun edunvalvojaksi hyvinvoini
kakunjaossa maaseudun asukkaat eivät enää halunneet jäädä
vähemmälle elinolojen kohentamisessa, työolojen parantami...
sessa, vapaa—ajan käytön mahdollisuuksissa, Palvelujen ke
hittämisessä. Edelleen alettiin etsiä omasyntyij malleja
demokraattiseen suunnitteluun ja asuinympärj kehittä..
misen valvontaan.
* * *
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vesihuoltoa osana maaseudun
elinolojen kehittämistä. Näin se kytkeytyy ensinnäkin val—
tiolliseen maaseudun, sen luonnonvarojen ja maatalouden sään—
telyyn, toiseksi maaseudun asukkaiden vaatimiin palveluihin
ja kolmanneksi kyläläiste omaehtoiseen ja omalähtöiseen toi
mintaan. Vesihuoltoa ei siis pidetä yksisuuntajse5j maaseu..
1) On epäilemättä liioittelua sanoa, että kylätoimjn tai—tutkimus olisi jotain alue— ja rakennepojitiikkaan verrattavaa tai samantasoista, mutta ne hyvin ilmentävät vastalii...kettä, jonka kaikki maaseudulle ulotettavat politiikat ovataiheuttaneet. Liikehdinnän keskeisiä periaatteita, toimintaa ja aikaansaannoksia esitellään esim.: Kylät ja kaupungin..osat 1980; Hautamäki ja Virtanen 1980; Rouhinen 1981; Yhteiskunta kylässä 1984.
wt s r e
- -
10
dulle ulotettavana palveluna, vaan erilaisina vesikysymyksen
ratkaisuina joihin sisältyvät kaikki edellä mainitut kyt—
kennät. 1)
Havainto Palvelujen — tai yleensä Yhteiskuntapolitiikan —
kaksisuuntaisuudesta on tuore: kansalaisten asenteet ja koke
mukset, ruohonjuuritason toiminta ja aloitteenisuus, lähi..
Yhteisöjen merkitys ja ihmisten arkiympyr ovat vasta tulleet
tutkimukseen ja julkisuuteen Paikallisia osoituksia tästä
ovat Mikkelin läänin ekoläänikokeilu ja Ekoläänitoimikunnan
mietintö (1984). Myös kansainvälisellä tasolla on jouduttu
miettimään uudestaan kansalaisten ja Politiikan suhteita
(esim. OECD:n Interrutures...raportti 1979). On Välttämätöntä
tutkia, mitä merkitsee esimerkiksi Raymond Inglehartin tutki—
mustulos, jonka mukaan länsimaisille ihmisille tulevat yhä
tärkeämmiksi arvot (eli luonnonsuojel,
Puheenvapaus, lisääntynyt osallistuminen, yhteiskunta jossa
ideat ovat tärkeämpiä kuin raha) materiaalisten arvojen sijaan
(eli puolustuksen, lain ja järjestyks rikollisuuden torjun•
nan, talouden tasapainon ja bruttokansantuotteen kasvun)
(Inglehart 1977).
Mikkelin lääni ekokokeiluneen on mainio paikka tutkia vaikkapa
vesihuojto uusien tilanteiden ja keskustelujen maastossa. Mik
kelin läänin maaseutu on kokenut suuren muuton, mutta on myös
Puhdasta siinä mielessä, ettei ole muuttunut kaupunkien lieve...
alueeksi. Läänin asukkaista asuu 42 pro
senttia. Vesihuollon tekninen taso on maan kesiarvon alapuolel...
la, mutta pohjavesjo0 ovat keskimääräistä paremmat.
1) Esimerkiksi Osallistumistoimikunta (KOM 1981:54) pitää
Palveluja ja omaehtoista toimintaa toisilleen vastakkaisina
tapoina toimia. Tässä tutkimuksessa ei siis tehdä tällaistajakoa
zu•3
..,j
-—
•]
-J
1f
:50:5rH(/2
4)
Ci)
(1):50
FH:500
U)
:50
.0.
-H0
.(/2
0.
0
z:5
Ci)0
0.
ci)0.
:c/20.
Cii(/2
-0(/1)
:50.
Cl
-:ctj
0.:
:ci0
.4•)
o-
--0
0.
‘001
H
:0ci)
:i/2([1
oC
fj0
.:5
oF-I
0.
ciC
lci
(/2-0:5
0100
.ci
Ui
Ci)-0
E-
:50
:50
.
1
1ci
01
-0-0
000
rHrH
ci-0
:50
$(/2
(/24)
cl).,
•
(/)4)
:5:5
00$
$-
Ci
(/2-0
,
cii)
-0-0
C’-0
::50
-0ci-d
•-
ci)(1)
cl)0
00
rHr—
10
ci
:50
0)
cici
4-
$0
$0
0H
C>0
0:5
ccl-
:5-
.-:5
:0ci
:0cci
-H•S)
Q0
:0ci
0)
00
C-:0
r10
0)
ci0
)0
—1el
>0
0)
00
/24)
‘0/2
4-
cl)-H
rHo
0S
I-0
ci0-0:5
••)C>
Ui
•r(0
‘0cci
cl)U
iU
icci
ci0
0)
:5r-H
cl)ci
-00
‘0(/2
0(/2
0.
Cci0
r—1
0cl)
ci//2
rH0
1;’-ci
002
ci$
):0
-0ci
4)
:5ci
4)0
ci-H
0ci
4)
/2:5
(0
020
ci)‘0
ci)‘0
Cci>
-0ci
•PU
ir’—1
ci‘rI
UI
ci)0
4)
$0
occi
rHCci
0o
.—ci
024
3)
0.
ciO
•)
ccl-04•)
00:5-H:5-00/21ci
-0•3•)
02ci)ccl-0-00(/2‘ci00-ci
‘000.
:5:0-0/2.‘0‘00
.
:50:5ci0
0):5-00)Ui
:50Ui
‘ci00-ci0-ci:5-:5:5:0-0:50Ui—
’‘ci”
/2EL
-H0.
-0--00•
Ui
:0:0
:5:5:5
ci)‘00
.H
:00
)—
4“cl
0-
(/2ccl
0cii
o-
—-Q
-J01
47i
c’2:•:
L<
Ci)cl
Yksi perspektiivi muodostuu ajatuksesta, että vesihuolto on
ihmisen puuttumista veden kiertokulun suljettuun systeemiin
Tärkein veden ja ihmisen kosketuskohta on kaivo, ja näiden
kolmen pisteen: veden, kaivon ja ihmisen edun kautta voisi
vesihuollon merkityksiäkin 1ähestyä
Toiseksi voisi lähteä ekologisesta näkökulmasta Vesi on niin
inhimillisen kuin ei-inhimillisenkin elämän ede11ytys Me ih—
misetkin olemme miltei kokonaan vettä; elämä “tapahtuu” vedes
sä. Tästä näkökulmasta olisi keskeistä pohtia, kuinka me ihmi
set tiedostamme veden varassa elämisemme; mitä se vaikuttaa ko—
kemuksiimme ja käyttäytymiseemme
Kolmanneksi voisi pohtia vesihuoltoa funktionaalisesta näkö
kulmasta. Yritettäisiin ottaa ihminen—vesi -suhde mahdollisim
man kokonaan haltuun, tutkittaisiin veden tehtäviä ja vaiku
tuksia ihmisten elämässä, Juuri tällaista katsomistapaa tutki
muksen työryhmä käytti aluksi apunaan kokonaisuutta hahmotet
taessa, Tarkasteltavassa todellisuudessa nähtiin seuraavan
mallin mukaiset aineet:
M = veden merkitykset
d
veden
toiivuus = T: Y = yhteisön
aioittedllisuus
Tämä näkökulma näyttää ehkä parhaiten, että ihmispolot eivät
puljaa veden kanssa kaksistaan kaivoillaan, Vesisuhteeseen
puuttuvat mm. pääoma puunjalostus— ja putkimarkkinaintressei—
neen ja valtio ohjausintresseineen
Neljäs tapa tarttua vesihuollon merkityksiin voisi olla suunnit
teluteoreettinen Jollain tapaa mitattaisiin ihmisten vesitar
peita ja rakennettaisiin niistä hierarkioita, joiden perusteel
la voisi tehdä kustannus-hyöty -analyysejä ja tavoite-keino
-rakennelmia, Biologisten ja terveydellisten tarpeiden lisäksi
13
otettaisiin huomioon sosiaaliset ja psyykkiset tarpeet
Viidenneksi vesihuollon merkitystä voisi tarkastella hallin
non rationaaljsuudesta käsin.
Mikään edellä luetellujsta näkökulmista ei kohdennu juuri
siihen, mistä eniten oltiin kiinnostuneita: vesihuollosta
osana maaseudun elämänmenoa. Niin ne jäävät apunäkökulmjk—
si. Varsinaiseksi näkökulmaksi otetaan veden kuluttajan,
vesihuollon tarvitsijan ja ostajan, toimivan subjektin nä
kökulma. Tutkimus on siten vastaamista kysymyksiin: Mitä
on elää kylässä, jossa on vesiongelma? Miten vesihuolto maa—
toimintaa se saa
aikaan? Mitä toivotaan?
Nykysosiaaljtieteel on tyypillistä asettua tarkastelemaan
todellisuutta juuri siten, että tutkitaan yksilön ja perheen
kulttuurjsia merkityksenantoja sosiaali- ja luontoympäris
tössä. Tällaisessa elämäntapa- ja kulttuuritutkimuksessa2)
on kuitenkin etsitty yleensä yksilön tai perheen sosiaalisia
suhteita, ei luonnonsuhteita (kuten vesisuhdetta) — suhde
1) Tämänsuuntaista tutkimusta on tehty: Tiedetään, että ihmiset käyttävät vettä säästeliäämmin, mikäli laskutetaan vedentodellisen käytön eikä arvion perusteella. Amerikkalaisissaja englantilaisissa tutkimuksissa on todettu, että vedenkulutuksen määrä myötäilee perheen tulotasoa, vaikka koneiden määrän kasvu ei lisää veden kulutusta (Talousveden...1977, 86). Laukkanen (1984, 14) on tehnyt yhteenvedon kirjallisuudesta löytyvistä vedenkulutuksen yhteiskunnallisi•ta ja taloudellisista selittäjistä: veden hinta, asuinpaikka-kunnan asukasmäärä, tulotaso, taloudellinen tilanne, asuinpaikan ominaispiirteet, asuntojen myyntiarvo, kasteltavjenruohokenttien osuus, perheenpään koulutus ja yhteiskunnallinen asema.
2) Esimerkiksi J.P.Roos: Elämisen laatu ja elämäntapa 1970-luvulla, Sosiaalinen aikakausikirja 6/1980; Pirkkoliisa Ahpo—nen ja Marja Järvelä: Maalta kaupunkiin, pientilalta tehtaaseen 1983; Matti Kortteinen: Lähiö 1982; Pertti Alasuutarija Jorma Siltari: Miehisen vapauden valtakunta. Tutkimuslähiöravintolan tikkakulttuurista 1983.
Myös suurin osa kylätutkimusta asettuu subjektien kulttuuristen merkitystenantoje1 sosiaalisen tulkinnan valtaväylään,l<ts. alaviite s. 9.
14
sinänsähän on kuitenkin sosiaalisen todellisuuden osa kummas
sakin tapauksessa. Sitä paitsi vesiHUOLTO asettuu luonnon/
fyysisen ja sosiaalisen/yhteiskunnallisen jännittävälle ra
jalle.
Veden käyttäjällä on kokemussuhde paitsi kylän elämään vesi
huoltoineen myös laajempiin yhteiskunnallisiin kokonaisuuk—
sun. Kuinka kylät ja kyläläiset sopeutuvat tai eivät sopeudu
valtiollisiin ja kansainvälisiin taloudellisiin ja poliitti
siin voimiin? Tunkeutuuko ylikansallinen yhtenäiskulttuuri
kyliin — onko sillä mitään tekemistä veden kanssa? Näin tul
laan vaivihkaa koskettamaan keskusteluja sosiaalivaltiosta,
turvavaltiosta, vanhoista ja uusista arvoista, mahdollisista
tulevaisuuksista... Mikä on ekolääni jälkiteollisessa yhteis
kunnassa?
Tässä tutkimuksessa marssitetaanaiemmalle — tekniseen ja ta
loudelliseen painottuvan — vesihuoltokeskustelun kentälle
uusia, sosiaalisiksi ja kulttuurisiksi luokiteltavia muuttu—
jia. Edelleen tuodaan ehkä tarkennusta ja tulkintaa yhteyk—
sun, joita aiempi tutkimus jo on ihmisen ja veden väliltä
löytänyt.
2.2 TUTKIMUKSEN AINEISTO
On mahdotonta selvittää ja tulkita toimivan subjektin koke
muksia sosiaalitieteellisesti, ellei tutkija itse heittäydy
vuorovaikutukseen toimivien subjektien kanssa tai ellei joku
muu ole tehnyt sitä aiemmin (jälkimmäisessä tapauksessa puhu
taan usein sekundääriaineiston käytöstä). Tässä tutkimukses
sa vesihuollon merkityksestä maaseudulla käytettiin tutkijan
ja muiden toimivien subjektien välisenä tärkeimpänä vuoro—
vaikutuskanavana eli aineistonkeruumenetelmänä vapaamuotoista,
teemallista haastattelua. Haastatteluja tehtiin yhteensä 36,
ja niihin osallistui kaikkiaan 53 aikuista. Suurin osa haas—
tatteluista tehtiin ns. strategisissa kylissä, joita oli kuusi.
Tässä raportissa tarkastelu painottuukin kyläläisiin, mutta
tutkimusta varten haastateltiin myös paria suunnittelijaksi
laskettavaa sekä tehtiin lukuisasti “pieniä”, yhteen tai kah—
— tn•n. ¶‘ —
15
teen teemaan keskittyviä haastatteluja esimerkiksi puheli
mitse.
Haastattelujen teemat olivat:
— veden toimivuus (kaivojen historia, mahdollinen painevesi
ja sen rakentaminen, veden riittävyys, veden laatu, karja—
talous, kastelu, viemäröinti)
— vesi ja kyläyhteisö (millaista toimintaa kylällä yleensä
on, onko vesiasioissa ollut epävirallista tai virallista
touhua, mitä voitaisiin tehdä, olisivatko kylän yhteiset
ratkaisut mahdollisia, kenelle aloitteellisuus kuuluu,
onko vedellä yhteisöllisiä merkityksiä)
— vesi ja huolto (onko vesihuollossa eroa maaseudulla ja
kaupungissa, jospa kylään tulisi putki, kuinka tärkeää
vesihuollon kehittäminen kylälle on)
— veden tarinat (millaista oli vesihuolto ennen, nykyiset
tarinat: lehdistö, televisio, radio, muu käytännöllinen
valistus)
— uusi tekniikka ja vanhat tarinat (onko vesihuolto raha—
kysymys, onko vedenkäyttö yksityisasia, selviääkö vesi—
tekniikan kanssa)
— vesi juotavana (millaista on hyvä vesi, vesi ja puhtaus,
vesi ja terveys, vesi ja nautinto)
Aineistonkeruun vaiheita selvitetään tarkemmin liitteessä 1.
Liitteeseen 2 on koottu suoria jakaumia muutamista keskei—
sistä haastateltavien taustamuuttujista (kuten sukupuoles—
ta, iästä ja taloudellis—sosiaalisesta asemasta) ja haasta—
teltujen talouksien vesitilanteesta.
Raporttia luettaessa ja päätelmiä tehtäessä on muistettava
joitakin tutkimuksen kokeilevasta luonteesta ja aineiston
laadusta johtuvia rajoituksia. Haastattelut eli aineisto,
johon raportti eniten perustuu, on tehty Mikkelin läänissä
sijaitsevissa kylissä. Kyläthän eivät edusta koko maaseu
tua tai haja—asutusta. Paljon talouksia jää varsinaisen
kyläasutuksen ulkopuolelle. Haastattelukyliksi valittiin
hajallaan sijaitsevia, vesikysymyksen aktuelliksi ilmais—
Di
Di Di
Di CD CD’
0 Di Di
CD Di Di
Di
Di
Ui
CD’
C,
Ct
CDD
iD
i)D
iD
iCD
DiDi
Di
DiD
iCD
DiCD
’CD
DiCD
CDCC
)CD
DiCD
Di
Di
Di
DiD
iD
i‘D
iDi
Di
‘Di
CDD
iD
i’
DiD
i:D
iD
’DD
iCD
0D
i0
CD
CD’
CCI:
DiCD
’CD
’D
ii
CD
’”)
DiDi
Di’
CDDi
DiDi
Di’
Di
CCD
iDi
DiDi
CDDi
DiCD
DiC-
’‘C
D’”
‘1CD
CDDi
DiDi
DiDi
CD0
DiCD
’0
’Di
Di
Di
DiCC
C)Di
DiCD
DiD
iDi
‘Di
Di
Di’
CDCD
CD‘
CD’
CDDi
CD0
CD0
CD’
DiD
iD
iDi
Di‘C
DDi
’Di
CDDi
DiCD
-“
DiDi
CDD
i’CD
Di‘0
Di’
0Di
‘tP
)CD
Di:
<Di
’‘
DiCD
Di
Di
CDD
iDi
Di
CDDi
DiDi
Di‘D
iD
iDi
CDDi
DI,
CDD
iCi
(CCD
i‘0
CDDi
DiCD
Di’
DiD
iD
i’CD
’Di
:CC
ID
i:0
DiCi
0Di
DiD
iCD
‘Di
Di:
DiD
i:D
ic.
Di’
DiDi
’Di
’D
iCD
DiDi
CDDi
CI’
Di
C)Di
CDD
I:Di
(CCC
Di
Di
CD
iDi
DiD
iD
iD
iDi
DiCD
Di
Di:
CC:
CD’
<,
DiDi
’D
i:D
iD
iDi
CDDi
:Di
’CD
CDD
i’0
CiDi
’D
i:CD
CCC‘D
iD
iD
i’D
iCD
1-”
Di’
CD’
CDCC
Di
DiDi
CDD
iDi
DiCD
Di
0Di
CD’
Di
Di
Di
c’t’
Di’
CDDi
DiCD
DiDi
Di
DiC
Di
0Di
DiDi
Di0
CD’
Di
DiDi
Di:
DiD
iCD
Di
Di’
Di
Di
CDD
i’CD
CD0
CDDi
Di
CDCD
CD
DiCD
Di
DiD
iCD
Di
C)
0’
Di
Di
CDCD
DiDi
’Di
1CC’
0:
Di
DiCD
’D
iDi
CDI
c“
1)Di
Di’)
DiCC
.Di
0Di
CDD
iDi
Di:
DiCD
Di
CDt’—
’Di
DiD
iDi
CDCD
’D
i<
CDDi
:
CDCD
’CD
Di
Di
CDDi
CIDi
CD‘D
ic’
lD
iD
iCD
Di
CD1’
Di
Di
CDCD
CDD
i’D
i’Di
[Di
0Di
DiCC
ICL
Di
Di
Di’
CDD
iD
iD
i“D
iD
iCD
Di
DiD
i‘D
iD
iD
iCD
’c-”
Di
Di:
CD:
Di
DiCD
:CD
Di:
DiCD
CDD
i’D
iDi
Di:
Di’
Di:
Di
CDDi
DiCD
CD:
Di:
DiDi
Di0
CC’
CD“
DiDi
CDCD
DiCC
Cc,
CDCD
Di
DiCC
DiDi
CIC
DiDi
’Di
’D
i’CD
CCD
iD
i‘
Di’
CD:
DiD
iDi
CDD
iD
iD
iCD
CDCD
CD’
Di’
CDD
i0
CDDi
’D
iCD
’Di
CDCD
0’
DiD
iDi
CDCD
Di’
Di’
DiCD
DiDi
’D
iDi
Di’
DiDi
Di’
DiCD
DiCD
’D
i’p1
:
Di‘
Di
Di
CC)
DiD
iCD
“1!
Di’
Di
CDDi
CDCC
CDi
0CD
DiCD
CDCD
1D
i’Di
’Di
’0
CDCC
IDi
DiDi
Di
Di
11
Di
Di
0D
iD
i:0
DiDi
CCI:
Di’
Di’
‘0CD
Di0
DiCD
’0
CC)
Di
CDD
iD
i’
iD
iDi
DiCC
)D
iID
iCC
)CD
0D
i’Di
•D
iD
i’Di
DiD
iD
iCD
‘Di
Di’
Di
CD’
Di:
Di
Di
Di‘0
CD:
DiD
i’D
iCD
Di
Di
Di0
CD’
CD’
Di
CDC
,,Di
CDDi
<Di
CD’
DiDi
Di
Di’
DiCC
ICD
Di
CC)
CD0
DiD
i0
Di
CDCC
)CD
’D
iD
iDi
Di
Di
c,
DiCD
DiD
iD
iCD
CDD
iDi
CD’
DiD
iD
iDi
Di:
DiD
iDi
Di:
Di
DiCD
’Di
Di’
DiCD
Di
Di
Di0
Di:
iD
iD
iCD
CDD
iD
iDi
DiDi
Di
Di’
Di’
Di
CDD
i,0
DiDi
’D
iDi
‘Di
Di
CD’
Di:
Di’
Di’
Di
CD’
CCI:
Di
Di
Di
Di:
Di
Di
Di:
CD
CD CD Di’ Di
CC) CD Di Di
Di’ Di: 0 Di’
Di CD Di Di CD Di Di’ DCC
CD 0 Di
Di
0 - CD CD CCC)
Di’
Di
Di
Di Di Di’ Di CD Di
Di
CD 0 Di
Di’ CD Di CD Di’
Di
CCI
Di
17
sekä kyläläisten ammatit ja iät, milloin ne yleensä mai
nitaan. Koska kutakin kylää on tarkasteltu aina jonkun,
juuri sille kylälle tyypillisen teeman kautta, saattaa
kuva kylästä näyttää yksipuoliselta - jokainen kylä on
kuitenkin olemassa ja todellinen, vaikka kuva onkin otettu
kylän yhdeltä laidalta.
3.. HÄNNILÄN KYLÄ
Hännilä on tyypillinen itäsuomalainen kylä. Koko kylän
alueella asuu noin kaksisataa ihmistä. Parikymmentä talout
ta sijaitsee tiiviissä rykelmässä kylätien kahta puolta,
kaupan tienoilla. Kylällä on myös koulu: ala—aste, jota käy
parikymmentä alle kymmenvuotiasta lasta.
3.1 “MISSÄÄN EI 00 NIIN HYVÄ ASSUU KUIN SUOMESSA JA SAVOSSA
JA HÄNNILÄN HARJULLA”1
Hänniläläisistä on noin kolmasosa sukunimeltään Hännisiä.
Vaikka kylän asukkaista puolet käykin palkkatyössä kylän
ulkopuolella, ovat palkkatyöläiset vanhoja hänniläläisiä,
eivät muualta sinne muuttaneita. Kyläläisten pitkän yhteisen
kokemushistorian myötä kylälle on kehittynyt vahva me—henki.
Eräs emäntä nimitti sitä talkoohengeksi ja kertoi esimerkin
kyläläisten tyylistä hoitaa asioita:
“Uimarannan tekivät talkoilla. Pidettiin kylä—toimikunnan kokkous ja sanovat Kyllöselle (kun—nanjohtaja, ej): anna tarpeet. “Sielähän ne on me—häsä”. Siltä sanomalta läksivät, kun ei ollut kokokylällä kunnon uimarantaa... Kylätoimikunta on hir—veen virkee. Tienvarret siivottiin... Jos on kukahätätilassa, niin annetaan apua. Tuoltakin paloitalo, mentiin raivaamaan. Virkeetä kylää, vaikkaon vähän asukkaita”.
Hännilässä on pari kolme eteläsavolaiseksi suurta maatilaa,
jotka ovat erikoistuneet sikojen hoitoon ja kasvisvilje—
lyyn. Sen sijaan kaikki muut maataloutta harjoittavat talou—
det ovat tasaisen pieniä. Edellinen emäntä toteaakin tämän
1)Kaikki lainausmerkeissä olevat otsikot ovat poimintojatutkimusta varten tehdyistä haastatteluista.
a .
-
18
tasaisuuden olevan yksi kylän Yksituumaisuuden syy. Näillä
Pienemmillä tilojila on yhteisj koneita ja yhteinen viljan...
kuivuri. Maamiesseura toimii kyläs Samoin kokoontuvat
sekä martat että maatalousnaiset Kinkerit ja seurat kokoa..
vat ainakin osan kyläläi55säännöllisesti yhtee Ränni..
län Erässä on miltei 70 metsästäjäjäsentä Kalastuskunta on
tehnyt valituksen vesioikeuteen Koululla pyörii Puolenkym...
mentä kansalaisopiston piiria: kutomista, maalaamista eng
lantia, naisvoimistelua
Rännilässä on myös uutta, 7O—luvulla herännyt kylätoij.
taa. Edellä jo kerrottiin, kuinka napsautti
kyläll uimarannan. On myös saatu kyläl nopeusrajoitus
jotteivat “kaupunkilaiset ajelisj lehmien Päälle», yritetty
parantaa linia..autoyhty5rakennettu kuntopolku ja len
topallokenttä Rännilässä elää maaseutukyvakiohaave.
rivitalohanke Sen toivotaan tuovan kyläl elämää. Kylän
harventuvalle varhaisnuoriso11 Pidetään varhaisnuorten ker...
hoa. Nuoret, joilla on ajokortti, karauttavat kirkolle tai
läheiseen kaupunkiin huvittelemaan etenkin viikonloppuisin.
Hännilä on siis melkoinen sekoitus Perinteistä kyläyhtj51
lisyytt ja uutta toimintaa elävyy ja virkey— mutta
myös toteamuksia tyyli Taitaa kahdessa talossa olla jat..
kaja tiedossa.
Yhteisen toiminnan ja sosiaalisen tuen (autetaan jos jonkun
talo palaa — tai vesi loppuu) kääntöpuolia ovat tiukka so
siaalinen kontrolli ja paine. “Täällä tulee
seuraij että nyt meni auto tuonne ja kukahan tuossa nyt
ajaa.”
.2 “EI TAIDETTa OLLA MUKANA»
Viitisen vuotta sitten miltei kaikkien kyläläj5 kaivosta
loppui vesi. Silloin kyläs taas toimittiin;
“Kovia kokkouksia (Pidettiin, ej) koulula ja olikoPaavo Hännisessäkkii Näytti synkäle Silloin. Josvesipula ois jatkunu ois pakko ollu tehdä jotainSitähän suunniteltiin kovasti oikeen issoo puha...vesverkostoo,, (55—vuotias kauppia5, mies).
:‘‘—.—.,..,,. : ...“ O
O O
19
Erityisesti karjataloutta harjoittaville vesipula oli kau—
histus:
“Se oli ihan semmonen hermostunut mieliala, kunkaikki viätti (vettä, ej) peräkkäin. Sitä ei tiijjäpientilallinen, minkälaista se on. Meilläkkää eiisäntä paljon muuta ehtiny tekemään. Ja lehmät eiosannu juoda suoraan ämpäristä — ves piti laittooputken kautta juomakaukaloihin (45-vuotias emäntä)”.
Kokouksesta ja tilanteen vakavuudesta huolimatta yhteinen
vedenottamo ja vesijohto kylälle jäivät kuitenkin toteut
tamatta. Siihen, miksi hanke kariutui, tarjoavat kyläläi
set kahdentyyppisiä tulkintoja: ensinnäkin kriisitilauteen
aikaista huonoa järjestäytymistä (lähinnä johtajan puutetta)
ja toiseksi jälkiviisauksia: miksi on hyvä, ettei sitten
kään ryhdytty mihinkään.
“Silloin jos olis kuka...se olis lähteny. Muttasitten kun kaikki ehtivät laittaa, ja mitenkäpaljon se meillekin tuli maksamaan (edellinenemäntä)”.
Tilanne oli vain luisunut käsistä. Kun ei kukaan osoittanut
johtajan elkeitä ja sanonut: “Nyt tehdään yhteinen” alkoi
vat kyläläiset rakennella omia kaivojaan. Tällä hetkellä ti
lanne määritellään yksituumaisesti ohitetuksi kriisiksi.
“Muutama vuosi sitten kun olisivat tehneet tutkimusta!” to
kaisi eräs isäntä haastattelujani tarkoittaen. Kyläläiset
jopa vähän epäilivät, että haastattelujen tarkoituksena oli
saada heidät taas ryhtymään yhteisiin putkihankkeisiin, vaik
ka he itse olivat määritelleet tarpeen ohitetuksi.1 Yhteinen
vedenottamo sai tuomion: “En minä usko, että kukaan rupeaisi
lisäkustannuksia ottamaan.”
Muuan nuorehko isäntä intoutui filosotoimaan:
“Jos kaikki rakennettaisiin nyt, ois itsestään selvää (että laitettaisiin yhteinen vedenhankinta,ej).Se on vuosisatojen aikana laittanut kuka mitenkinja onnistunut paremmin tai huonommin ja on vaikea...Ehkä pitemmällä ajalla... seuraavaa sukupolvea varten”.
1) Kirjoitin eräänä päivänä ärtyneenä haastattelupäiväkir—jaani parin haastattelun jälkeen: “Yleensäkin tällä kylälläon vastaanotto sellainen, että mitä vielä tulet härkkimään(ei kuitenkaan kovin pahasti).”
20
Isännän mielestä ei kuulu kyläläisten tapaan hoitaa asioita,
että ryhdyttäisiin suuriin yhteisiin hankkeisiin. Erityises
ti vesiasiat on aina hoidettu itse, pienin askelin ja hitaas
ti kehittymällä — eirysäyksenomaisina käänteinä. Kysyin
eräältä vanhalta,. ikänsä kylällä asuneelta emännältä, oliko
kylän ensimmäinen painevesiremontti ollut “ihme”, jota naapu
rit olisivat käyneet katselemassa. Emäntä oli nimittäin ker
tonut, että “30 vuotta sitten vasta alettiin aurata (tietä,
ej). Se oli niin mukavaa. Ukot ja akat oli kuin varikset ih—
mettelemässä sitä.” Mutta: “Sisäle tuleva vesi ei ollut iso
ihme. Se tuli hivuttamalla. En tiijjä kellä ensimmäiseks oli,
ne alko uusiin rakennuksiin laittoo — se kuulu siihen uuteen.”
Hännilässä valittu tapa reagoida ilmenneeseen vesipulaan:
syventää omia kaivoja tai rakennuttaa porakaivo on sopusoin
nussa kylässä aiemmin vallinneen pienten askelten vesitilo—
sotian kanssa.
Tilannetta mutkaistaa kuitenkin, että vesiasiat kylällä eivät
sittenkään ole aivan kunnossa. Muutamalla taloudella on edel
leen jatkuva uhka veden loppumisesta ja toisilla vesi on
ruosteista. Tässä yhteydessä on mielenkiintoista tarkastel
la kyläläisten tulkintojen toista linjaa, jälkiviisautta:
miksi on hyvä, ettei ryhdytty vesihankkeisiin. Eräässä tu
vassa keskusteltiin Pieksämäen taudista:
“Kyllä se on hyvä kun on oma kaivo niin ei tarvitse pelätä. Pieksämäellä ovat kuulemma siirtyneetpussiveteen kun eivät uskalla juoda vesijohtovet—tä. Jos meillä olisi nyt se vesijohto niin mitenkä siinä. Kyllä se kun on oma kaivo, tietää mitäjuo” (em kauppias).
Toisessa tuvassa mietittiin eläkkeellä olevan isännän kans
sa, pitäisikö liittyä yhteiseen verkkoon, jos kunta sellai
sen rakentaisi.
“Kyllä tietysti jos putki vedetään, mutta saattaatulla epäilys, että minkälaista vesi on — tietystiriippuu käytön paljoudesta.”
Mieluummin siis kärsitään vaikka vähän huonosta vedestä kuin
antaudutaan putkiveden armoille. Jotkut taas perustelivat
yhteisen vesihankkeen raukeamista sillä, että ongelma ei
ollut tarpeeksi iso:
21
“Ei ole minun kuulteni ollut vesihuoltopuhetta, liekö kyläläiset keskenään...
00 kukkaan virkkanut mitään. Tilannekorjautui itsestään. Täällä on kaikillaomat kaivot. Itsehän mekin tuo tuohonrakennettiin” (45—vuotias taksiautoilija,nainen).
Ja kun tilannetta tarkastelee ja kuuntelee jälkikäteen, tun
tuu se monesta kyläläisestä jo seuraavalta:
“Kyllä kai siitä on ollut palaveria. Ei taidettuolla mukana. Mites se nyt oli oikein... Ei siinäoltu. Se oli tuolla toisessa päässä kylää — vesi—pula oli siellä suurempi.”
3.3 HXNNILX JA YHTEISKUNTA
Hännilä ei ole umpio eikä eristyksissä muusta maailmasta,
vaikka edellinen kuvaus saattaa niin vihjata ja satunnaisesta
kylässä kävijästä joskus tuntuukin siltä. Itse asiassa kylä—
läisillä on yhä enemmän suhteita ympäröivään maailmaan; ky
läläisten arki yhteiskunnallistuu. Moni käy palkkatyössä ky
län ulkopuolella. Osa saa eläkettä. Kaupungissa ja kirkolla
asioidaan, lehtiä luetaan, televisiota katsellaan (“videotkii
on vissiin ussiimmala”). Koululaisten opinennätykset on mää
ritelty kylän ulkopuolella.
Suomalaiset kylätutkijat ovat monesti surreet kaupunkilaisen,
kansainvälisen yhtenäiskulttuurin ja modernin elämäntavan
tunkeutumista pienyhteisöihin, omaleimaisiimpiinkin kulttuu—
reihin.1 Yhteiskunnan tunkeutuminen jokaisen hänniläläisen
arkeen ei kuitenkaan ole yksinomaan pahasta:
“Kyllä se televisiokin on tärkee, kun on jalatkinniin kippeet. Siitä saa selostukset kaikesta; sitäois niinku pussissa jos sitä ei ois” (70—vuotias van—haemäntä).
Yhteiskunnallistuminen ilmenee myös muuttuvana kyläyhteisön
rakenteena. Pientuotantoa harjoittavista perheistä rakentuvat
maaseutuyhteisöt ovat hajoamassa. Suuren muuton maaltapako
ja sen seuraus, maaseudun ikärakenteen vanheneminen, maatalous—
1) Esimerkiksi katso “Neljä pohjoista yhteisöä” (1984) ja“Kolme kylää. Kertomus erään kulttuuritutkimuksen taustasta,työstä ja tuloksista” (1984).
22
väestön matala keskimääräinen tulotaso ja taloudelliset
on elmat maatalousyrityster uusintamisessa ovat aiheutta—
nett talonpoikaisen ajattelutavan kriisin. Kun siirrytaän
traditionaalisesta nokaaniseen maatalouteen, tulee pientuot—
tajasta osa maatalots—teollista kompieicsia, joka polarisoi
maatalouden harjoittajat niihin, jotka ovat pystyneet loik—
kaamaan uusien ehtoen edellytyksiin ja niihin, jotka eivät
ole siihen pystyneet tai sita halunneet (Rouhinen 1981, 267;
Oksa 1984, 33—34).
On esitetty ninkin synkkä näk)mä kuin että “maatalouden
si±rtyminen mekaniso±dulle asteelle vänitellen tuhoaa kai
ken, mikä on tunnettu “talonpoikaisena”, mukaanlukien ky—
lähengen” i9ouhinen 981, 26”—268). !on tilat erikoistuvat,
joudutaan muut tarvikeet ja tavarat vaihtamaan ulkopuoli—
silta rahalla — oravaraisuus katoaa. Kotona valmistetaan
aiempaa vähemman esiuerkiksi vaatteita tai ruokaa. Maatalou
den harjoittamisesta syrjäytetyt tai halustaan sen jättä
neet kyläl&iset ovat jakaneet aikansa työhön a vapaa—aikaan
aivan modernisti; myös taataloutta vielä harjoittavien per—
heden elämäntavassa tapahtua muutoksia: kottalous ja yri
tys erkanevat ja patrtarkdaliset perhesuhtee’ Patoavat.
“I ci r °t’ i• i ( ifr ‘fli or — i#iräc
Yhu iskun al istumiian levit flJ maas u alle nyos sille ta—
vClaar. ;-atak.aieia prcsrz.ja, ;:±yist,rntstä Ja perhe—
keskeistymistä. !yös näillä on osansa “vanhan kylähengen”
anisas..a. Maasea alakaar. e ei1Sä säydk pistäytmässä
‘ ssä noi vain, inakaar lmari a aa. Illat katsotaan
teltvisiota perheen kesker istuen sohvanrurklauksessa
— kodin sasustam...secr kÅytetan rahaa womattavasti entu
mär kuin erLen. Kukin harrLst , mita isensa c hittdri—
sesi aiheellisekai katsoo.
Eikt ole k-a...tenkin aiheelli:a ainakin kysya, onko suon
lainen maas utd.cyl” koskaan ollut åcov a ei—yksityinen
— nstahar L’uulinn tarnil l’ ater k.. ‘t var, t ta “taallL
or Paiki ‘t t 1’ ivc,t, tse Oy mckir ‘o rakenrettiin”.
23
Seppo Knuuttila kuvaa (1984, 145) pohjoiskarjalaista kylää
ja sen — mennyttä — yksituumaisuutta todeten, että se ei
perustunut ensisijaisesti esimerkiksi talkoisiin, vaan vir—
kavallan yksituumaiseen kiertämiseen: ei paljastettu naapu
rin (yksityisesti tekemää) salakaatoa tai pontikankeittoa.
Hännilässäkin kyläläiset melko yksituumaisesti vastustivat
yhteisiä vesihankkeita.
Voisikin puhua uudesta yksityisyydestä, joka on syntynyt yk
sityisen vaurauden lisääntymisestä, mutta joka liittyy ni
menomaan yhteiskunnallistumiseen. Yhteiskunnan ammattiasian—
tuntijat valvovat uutta yksityisyyttä: lasten kasvatusta,
ruuan ja juoman terveellisyyttä; televisio on yhtä aikaa mitä
yksityistävin ja yhteiskunnallistavin; modernisti sisustet—
tuun lamppuun tulee sähkö jostain kaukaa,,.
Kuva 5: Vesi tunkeutuu yksityiseen tajuntaan.
2q
3.6 HXNUflX, VESIJOHDO JA YHTEI$KUNA
Yhteisen vedenottamon ja putken — kuten kylälä...set vesi—
johtoa kutsuvat — laittaminen on yhteistyötä, tutta samal
la se suo yksityisyyttä: vcsi tulee vesijohdosta omien sei
nien sisapuolelle. Samalla putki on yhteiskunnallinen yhdys—
side: sen tuloon liittyy ammatillistumista ja teknistynistä.
Laitteiden suunnitteluun ja rakentamiseen tarvitaan ustim—
miten asiantuntioita kylän ulkopuolelta. Vesiosuuskuntaa
tai vastaavaa perustettaessa on kietouduttava lakiin ja by—
rokratiaan, turiauduttava vesi—insinööreihin, kunnallisiin
ja vLltioalisiin tuk...in ja luinoihin, jotka asettavat ehto
ja verkon koolle, rakentamiselle, hallitsemiselle ja käyt—
taris lLe kuin myös veden lasdulle ja laadun valvomiselle.
Yksi tapa tuigita hänniläläisten vastahakoista suhtautumista
yhteisiin vedanottanoihin ja putkiir on nähdä se osana vas—
tahakoista s ihtautumista niihin jhteiskunnallistumisen piir—
teisiin, Joita he ovat joutuneet huomaamaan kylän arkipäiväs—
a j jo ra ovat tuoneeu onnettomutta ja huonoja oloja tul
lessaan, niinkui ettd kylällä on vain kahdessa talossa jat
kaja tiejossa tai että taloja jää tyhjäksi tai että naapu—
d v 1’ it °t 90 s ui ttanent et”sinrnik—
1.
E ui ‘ k .dan r hc. r. O tiat —
ar1a az. vaisuor. arai2ena kekit..tyn KontrolL.r. vastustar —
ses&.: “.‘.tt vaatiito ne sittn. et..& sita putken v—ttä, ej)
ruvetaa’ looraa’vaan ja luuraama r?” Ar att laiset saIvat
wyds tuomionsa: “ilehän on tietysti het siirä kipponsa kans
sa ottamassa kokeita. Ja määräämss zitten että mitä teh—
iän”
n ynm&rrettä;a, että Jcuri Hkr.niiar. aaltaicssa kyles&
p tkipak sa’’.. rGls..C keskei’6köi ‘hmirn.—vesi — suhteessa.
s elLa e. ole ku 11 “k,7latcnki’, ;anhanmallinenkaar., muis—
tttak,..cn vain icalkLi perinteiset ydistytset, jotka siellä
vieläkir toim’va I’yläs il r vil’ talonpo..k eta yhteis—
toimtctaa (ftteir.tn lnur... ja nui maata1.ous..,.nei..a,
25
kylässä asuvat palkkatyöläiset ovat integroituneita maatalous-.
yhteisöön, koska ovat yleensä kylän talojen tyttäriä ja poi
kia, Hännilässä on vastakulttuuria,
Kuva 6: Kontrolli tunkeutuu yksityiseen talouteen.
4. SAHAKYLI
Sahakylään perustettiin saha 1920—luvulla, Se työllisti lä—
hiympäristön tilatonta väkeä eli ns. maaseudun suhteellista
liikaväestöä. Sahakylän alakylän puolelle rakennettiin sahan—
omistajan käskystä työläisille asuntoja - puisia suurehkoja
omakotitaloja korttelimaiseen muodostelmaan. Monet sahan työ
läisistä rakensivat sittemmin itselleen oman mökin yläkylän
puolelle.
Ala- ja yläkylällä on yhteensä noin parikymmentä ympärivuo
tisessa käytössä olevaa taloutta, mutta koko Sahakylässä
asuu miltei 200 henkeä, Kylän kauppa on hiljattain joudut
tu lopettamaan, mutta baari toimii. Siellä kallistavat sahan
vanhat työläiset keskikaljalasia yhdessä kesäasukkaiden ja
turistien kanssa.
4.1 VANHA JA UUSI SAHAKYLÄ
Saha lopetettiin v. 1969. Suuri osa työläisistä jäi eläkkeel
le tai työttömäksi — he jäivät asumaan Sahakylään. Tällä
hetkellä Sahakylässä on entisten sahatyöläisten lisäksi kol—
menlaisia asukkaita: kaupungista kylään muuttaneita palkka—
työläisiä, jotka ovat ostaneet asuntoja sahan työläisiltä
tai sahan omistajalta, kesämökkiläisiä, joita on kylän asuk
(33
iHCD
CD23
CD:
3’
0,
CDC’
CD’
CD—
3
5)53
3’
CD5-
’1
3’
CD
.5-
CD-
CD5
-CD
’53
3).
Ci
CD3)
1CD
CD3
33
CD(5
’CD ‘.
“35-
3(3
1-’
CD5-
3)3-
3’C
D.
CCCD
3:
CD0
3’
CDC
) CD
(CD
.
00
3’
CcCD 13 3 CD 3
’3)
CDCD
CD,
0
(3
33 0 CI’
L. 0 L’
3,
CI5
CD
1.)
CC
153
1- Cc5-
CD3’ 33 CD
CD
CD0 CD
’(/2
3’
:15’
3)0 C
D
CDc•
.3)
3)CD
’CD
3)53
CD
3 0 CD 3) CD CC CI) ‘3 CD 0 :3.
CD 3)
13 3” CD,
•-1
.1I,,
3-
CD3
3)‘3
53CD
5-CI
CDCD
’3
CDCD
‘1’3
(ii
3)ci
CDCD
CD‘3
:5 CDCD
3C
DCD
CDCD
(51
)CD
.CD
CD‘3
3.
13CD
CD(CD
CC<3
CD0
CD-
CDCD
CDCD
3.
CD’
CD0
CD3
’3.
CDCD
CD:
CD33
CD3
3’
CD3.
51)3
0:
51)CD
H3
ICD
CD<
CD3)
CD51
):0
CD’
3’
CD’
CDCD
’CD
:1
CD
3. ‘CD‘—
5(5 1)
1
3CD
CD
-3’
55-
’33
‘—-
1—-
1’3)
13
-CD
CD3
CD’
“1’
5-1
Cl5
3).
15‘-
3«
CD
3):
ii)
‘1’
1—’
CD3.
3’
5-
CDCD
‘3
CD<1
3.
CI’
3’
CD’
33.30
CD‘—
‘3
‘3CD
5)/i
:3)
5
CDCD C
D
‘-:5
CC.
-‘5
—1-’
‘3»
CD1’
“3
1/3
5/1
5CD
‘--5
3)1)
51
53
:5
-5-
’1
CCl
5/CD
’3
11
1‘-‘
315
-“3
“33
i
13)
313
‘-CD
33—
-CD
OCD
CD‘
CD3’—
0
CDCD
3)CD
CDCD
3’
‘CD’
CD“
CDCD
CD’
CD
CD/2—
.1
—3.
-‘
3’CD
3’‘3
CDCD
’CD
13‘-
3)C
D.
CD’
3)—
CD3
—‘3
CD-
‘1C
D,
3’(C
I3.
5
0
‘1 CC CD 1’ CD-
CD ‘CD
35
3/5
—‘
CD.
51)
2-’
3)CD
CD’
33‘
CDC
D.
CD
,C
D.
CD-
-‘-
-3’
CDc•-
-—2’-.—
-3
,,
3-
CDCD
3’
35
‘1
1—.5
5CD
-3
1-’
•--
CD’
3,3/
CD(/2
CDCD
CD-
553’
:32)
CD’
3-CD
CD3)
--
<55
---‘-“
—C
D-—
33
3.3
(‘C
D’
CD’
Cl
CD:—
CD0
5-3:
CD’
0C
D’C
D•r
-’•
20
’CD
55’3
CD’
CD1
2113
CD3
:53
CD
H’l
3’
3’
CD Cl
CD3
CD’
CD0
3)‘3
CDCD
CD’
CDCD
CD
3:
3.
5- CD ‘CC (5 :5 CD 3:
CD 5) CD 3’
71 CD 3):
•1 CD CD CD CD CD
’CD CD CC CD CD
55) 51 CD’
3.
CD CD
27
Sitten on toinen vaihtoehto jota kokeiltiinkaupungissa että juostiin kaikissa tämmöisissäkokouksissa ja menoissa. Sitten ei 00 porukatkoskaan kotona. Nää (lapset, ej) rupes kyseleen,että mikäs mies käy aina”.
Arvaa kyllä, että tällaiset nuoret ja energiset ihmiset eivät
noin vain sopeudu Sahakylän vähän aavemaiseksi muuttuneeseen
kylään. Tai kyläläiset eivät sopeudu tulijoihin. Muuttaja ker
too muutostaan:
“Kyllä ne katto täälä kylälä pitkään. Kyllä nekatto haavi auki. Vanhat mummot kysy että olikoteilä ihan kaupungissa osake, että sieltäkö työtulitta. Sieltä. Ihanko lämmin osake?... Myö kuntultiin, se ois varmaan ollu jonkun näytelmän ar—vonen asia”.
Nyt kun muutosta on kulunut kaksi-kolme vuotta, on perhe
sopeutunut kylään:
“Ei sitä enää tunne sillä lailla maalaisromantiik—kaa, mutta toisaalta taas jotenki sopeutuu — elääniinkuin muutkin täälä. ...Mua oikein huvittaa joskus kun joku vieras tulee tänne ja kattelee haaviauki kun joku tulee kylänraitilla vähän myötälaitasessa. Se kuuluu tähän elämään”.
Sahakylällä toimii kylätoimikunta, jonka aktivistit ovat
enimmäkseen uusia kyläläisiä tai ydinkylän ympäristössä asu—
via maanviljelijöitä. Suhtautuminen kylätoimintaan on näin
kin heterogeenisessa kylässä luonnollisesti kirjavaa vaihdel
len innostuneisuudesta tavan vuoksi osallistumisen kautta
suoranaiseen vastenmielisyyteen (“kylätoiminta on parempien
ihmisten seurustelukerho”, “talolliset puhuvat siellä keske
nään”, “iltamaliputkin ovat meikäläisille liian kalliit”).
4.2 SAHAKYLA JA VESI
Monet pitivät koko kylätoimintaa viihteellisenä ajankuluna,
mutta kylätoimikunnan valitsema vesitoimikunta oli erään
kyläläisen mielestä peräti huulenheittoa. Tämä kyläläinen
oli kuitenkin muutoin aktiivinen kylätoiminnan kannattaja.
Toinen aktivisti naapurissa kertoi: “Ois tarkotus haastatel—
la asukkaita, että kuinka innokkaita ne on, että kuinka moni
tarviis vesihuollon parannusta.”
<00
09’
03-
39
9Cl
00
<-1
-Cl
0300<
00301
0.)0
0330.9
0)0
9,0
9:
(19:
09:
00
90)
1-0
0)—
99)
00.)
099:
00.)
9:
00
0)
cl0
00
)0
9)H
9:0
<9)
00
CX)
9)Cli
030)
03<
099.09
09
30
9’
09
90
09)
‘—=
13
099)
0900)
-09
00.)
Cl9
9)0.)
9)0
0):
9)0
fr<
0)9)
0)1))
003
009
00
.303
0)9)
..cl
03))
909
(11Ui
cl
0.)-9
903
9)0
00
0.CX
)9)
(19
3))9)
09)
(1)0
3)ct
009
-‘09093))
9)3))
99
(3)C
t)0
09
031
)1
09J
0909
1)09
1ct
3))0)
.1
’00
0Cl
03)
95c
931
9)9
l,
Cl3))
959)
31)
9)9
’3))
031
31)9
.UI
95
011
9).-
..3))
00
3))olI
090.
9:
09090
0)090
00
3<
0.
CX)
09)
9’
Ui3))
9)0
0)9
09
03
09)
-0
09)
031)
00
90
0%
0CD
3))31)
(319)
3)1
3))
%09
—09
95—
003
95
-0
99
5—
091
0)9)
9)0.)
09
31
)CX
)090
9)31)
cl
009
3))09
-cl
9)0
(3)(31
3)03
0901
)0
03
09)
0909
09
95
0
9)9)
Cl‘1
Cl
9)1
0,
09
9)
009
CX)
(0090.
Cl
01950
‘03)
10
9)1))
cl1
c01
0))9)
(310
<,
9)9)
0.-Ui
09
03
<09
Cl0095
09c
131
9<
311
031
(310
031
(09)
(0
031
1cl
10
099)
CXCX
)1
9)0
09(0
ct
9.(0
Cl09
09(0
3)(0
.030.1
3)(0
09
9.
9)0
90
‘0.o.
9)9.
95-
9)95
9:
«09090
0)03
9.031-0
0Cl
)‘9
)95
(0
0909%
0-0
—9)
9,
09
.00
00
090
09
09
9)0
099
0900.9
09
9:
<0
90
09
095
3))
9)9.
9%
9.9)
09:0
CX):
9)9)
9)CX
)3)
-’9:95
9)0
09
—o
o09:
Cl31
09%
.0
:0
-09
—9)
0931
))0
19
’L
-.(0
009’
0
CX)
Cl91
-909
310)
13)
3))3))
0<
091
00
959)
3-1)
0’
0)0
33)
9c
<1
(00)
00
030
0Cl
(CXcl
Cl(0
01
00
‘-(9
93))
3))10
3))3).
1)lc
3’35
P)0)
cl
Cl9)
-‘
099
•1-
9)3))
9’
1”73
(0‘-“
(1CX
)cc
l0
309’9)
‘-1
9’9)
09090,.)
-9)
»09
(03)
ct-c1
001:0
90
39
1’)
CX)
00
310
9:
00<
03
)9)
0.95
031
Cl)95
00)
09)
093))
9)(3
lo
.95
9
0309
‘9)
90.)1
)31)
31
0—
(309
09
(0Cl
0909’
9’
9)3-
’0
00
9)0
9):
—0”
95c’
31g:
ci-
099)
‘3)
00
93
9)9)
09
:0
C9
’3)
-‘009
09.
093-
03‘--
9’
03)1
(31
09
9)
9)0
995
09
03
))
CD
30
0.
9)1
<3.
9)9)
3)3)
0-
cl0
909
9)0
90
10
09‘-
‘cl
<9.
0cl
19.
31’
1)Cl
)ccli
’9)
0“31
(CXl-’9’3))
9)cl
)0)
.03
49)
Cl31-
09)
01
3))0
9,
319)
31-’
00
CD0
’
»0
0331)
CX)
Clc’
19t
00
031)
3))0.
cl
00903
09
1)
09
95
0<3
0903
311.
95091
9)-‘0
959)
9)3
1-9
9)0)
(23
11
09
0)(9
0)9:0
09)
00:09
00
09
0:3
))
9)cl
.9)
9)0
0)Cl
9.95
090901)
9)(3
03
-:
9)(9
9)0
00
00
09
95
9’
950
0
9)95
3)3))
0.)9
0.0
3.9)
3)0
9)00
003.90
CL95
9’
‘H
’ct9
5)
00
031
9531
)9)
951
9.9
--
090
13))
09)
9)H
’(l)
3))H
’3))
9)
09CD
Cl
00
031
)Cl
)1-
9)0
93
1)
9)1)
9)0
095
31)
9)CD
09
73-
0.0
cl1)
31)0
9’
03)
CD0
00
‘09)
07
1,
0
319)
9)(0
0(X
)(
“Cl
(00
(03))
9)Ui
099)
0cl
0)11
)0
90
909
o.
9)cl
9)09
09.
o-
9:
cl
0)1-
’H
ct9:
3))1—
’(CX
9)9)
-‘9)
0-0909
•(1
00
09
.0
‘»
03)
0)0
09
)0
9)9)
0)0<
03))
cl
090,
oo
-o
-CD
99-0
0903.0
9)9:
9)0
3))391.
(1)
(00
’(3
)0
003))
91
0-
91
09
0-
9)(3
0)03
0.9)
0995
9)09
003
00)
9Ui
0)0)
3))9)
9:
03
00
0)CX
)3-)
03
3)
CX)
10.
(0.
9:0
cl
Clcl
3))3.
09
ccl%
%H
09cl
0
CD0
09
09
0)00
09cl))-’
0)0
93
5Cl
09)
00
09)
09<
(CX0)
9)
»0
0.0
-t0.
310.
31(CX
9)(0
09
003
09
30.)
9)CD
09
95
90909
o0
clcc
l9)
31-
093
cl0
)0
935
0(.,
9)(1
)0.
009
00.5
9)Cl)
0
03)
95‘1
3)0
3)1<
10
09
0)0.
0—
9’
0(CX
0.0
.9)
(09
’0’
0.)0
93
5
cl
0.)0)
9)CX
-.9
093)
0Cl
099’
9’
Cl0:
009
09‘0.
0.
3).
ccl
00
9)9)
0ccl:
9)lo
.0
00
00
.0
0909
3)-)
9)9)
0<
0•
03
9:090
0991.
009
09
9)(30
09)
09:0039’
9)090’
3)))
3(09
0-)‘0
9-3
1—
09
31
9)3
)1(0
9’
•0.
00
09
%’.
9)0.)
0H
’0)
3))9.039.91099’
09
9)9)
9:9
9)09
9)XI)
9:
‘31
)0
31):
clH
.lo
CX)
cl9
)0
90)
0)09:
0(0
31’
0990
00
93
53
9535
9)c-
)-31)
3))95
cl9
09091-’
03(1
):9’
131
(1)0
931
1).
(03
0)3))
Cl)
3))3))
00
35
<0
9’
9)(0
(CX3.
(01
cl
11
-9
’3—
’3)
.09
9:
9)c
31)31
)9)
09:
1•
031
-/2
<
/3)
/31/
3c-
’-/2)
<0/3/
2/3
•/3)
(/3/2/2
5/3
/3(/3
/2/3
<0
/3-
/3-
/2/3
/3(/2
/3/2)
/2,0
52)0
(/3/2)
(/2/3
/3:5
2)
0(/2
/3/2)
/3-
(5)/3
’/3
-0
(/20
/3”
/30
(/2/3
:/3
’/3
’/3
/35—
’/2/
)/3
/3’
/3/3
(/2/3
/3/3
/3/3
/3/3
-0
’/3
/3/2
/3/3
’/3
:/2)
0/3
/3’
/3c.
/3/3
(/2/3:0
/3-
/310
52):
</2/3
/3/3
Q(/2
/2/)
/3/2)
0’
/3/3
’/3
(/2/3
52)
0/3
/3/3
-(/2
/3(/3
/3-
/3/3
-<
0/3
:/3
’/3
/3/3
/2)5-
”/3
/3/2
/2)
/3’
/3/3
5--
/2)/3
/3/3
/3’
/3/3
:c.
/30
/250
/3/2
)/3
(/3/3
/2’.
/3H
-c
52)/3
(/2/3
/2/3
/3/3
:/3
:/3
/3(/2
/2/2
(5)/3
’(0
/2)P)
(/2/3
0/3
(0
/3/3
/3’
/3/3
(/2/3
/3/2)
/352
)/3
0/3
/3•
(0/3
/3/3
c.
/3(/2
’/3
/3/20
5))
-“/2
)rt
/3/3
/2)0’
—0
/3:5
--’
0/3
/20/3
00
5-
/3/2)
/35--
”/3
53)/3
/3/3
:(0
/2)[/3
/3:
/3-
/3/3
(000
(0/3
£0(/3
<0
‘/3
/3/2)
0’
/3C
l/3
5—”
00’
/3’
0(/2
/2)5-—
’f-
’/3
/2/3
/3/3
(/2c-/
2/2)
5/3
/3(0
/2)/3
(0/3
-‘-
/3(/3
5--’
52)‘/
3<0
ct
/3-
/3/3
:<5
c-r
(/3/2
)/2/
2:52)
/3/3
/3/3
/3/3
/3/3
(0/3
5--’
/3’
0/3
’/2/
2’/3
/2)<
-./3
(0/3
/2)C
l0’
c-[-
/3:
/3-5
)0/3
:/3
/3/3
-0
/25/3
(/2:5
3)
/3(/2
<5/2
)/22
/3/2)
/3/3
/3/2)
(/2/3
(0/3
5—’
[—5
<5(0
/3/3
/3/3
’/3
/2,2
/3/2)
/3/3
[jo
/3
</3
/2)/3
/3/3
0L
.c-
t/2
)(/2
:—
(5)/2
/2’
/2)1
/3/3
/2)(5
)/3
/2)/3
/3/3
’/3
/3/23
/3(5
)/3
/2)
/2)
/3/3
(1/2
/3/3
<5(/2
(05-
-”/25
/3/2
)/2
)/3
’/35
/3/23
/3.
(/3
/2)/3
)(/2
(1)
/3:
/3/2)
/3<5
«5/25
/3’
51)
/3)/20
(/2/3
(1)
/3/3
/3/3
’C
,/2
)/3
’(5)
‘-/2
c•.
</2
/3/3
/3’
/3’
/3<
0/3
’/3
/3/3
/3/3
’/3
/3/2)
/2)/3
:/3
/3—3
0/3
:(0
/3-
/25/3
([1
(/2)
/3/3
(5)
/2)
/3
/2
)5-
’(/3
/2)
<0
<50
0/3
-5(/3
(5)Q
/3/3
’/3
/2)/3
/2)(
(5)£5
)/2)
/3(1)
/30
(/2/3
/3’
/2)/3
/3-
/33
c/2/3
/3,,
/3:
/3(0
/3/3
--/2
/3L
.H
’’--
</3
0’
/3(0
(00
/2)
/2)
0)/2)
‘<
(/1--‘
Q510/3
/3:
£00:
/3L
./3
</2
/3/3
(/2/3
-/3
(0/2)
/3/3
’/3
-/2/
)/3
-0):
/3/3
/3’
5—’
2)/2
)/3
/23
:52
)/2
/3/3
(/2o
•/3
-/3
5--’
/3-0
)/3
L,,
/30<
/3/3
£3/3
2:/3
5—’
/3/3
:/3
/3:
(/2(/2
/3/3
/2)
/3:
/3<5
/3/2
)/3
/31
(5)/3
/3/3
/3/3..
/3/3
/3/2
/2(5
2/3
/3:
/3-5
3)
/3’
c-t
/3/3
5-—’
/2)/3
’52
)(f
l(0
53)
/3ct
‘--/3
/3(/2
(/2(0
(5)/2
)£3
5—’
/3/3
0(/2
/2/](0
00
(/30
Cl
05-
.(5
)/3
-)-
5))/3
/30
’/3
’0
<5(0
/3/2/
]/3
/3Cl
5--’
/30’
cl-
/3’
/3.
5—’
5--’
/3/3
/2)
/2)
/3/3
/35-
-’/3
;/3
/3:
0(/2
/3/3
/3/3
(5)
/3cl
-5-—
’53
)/3
’(53
<—/2
/3<52
5<-
5-/3
5-”
/3/3
,<
/3/3
/3)/3
/3/2
’/3
:(0
/3-5
2)
/30
/30
/3<0
(0()
5-’
(0/3
’/3
/3/3
/3/3
/2)5)]
cl-
/2)]/3
/3/3
:/3
5-’-
/3’
/2/)]
/3-
(05)
)]/3
£0/3
/3’
/3(f
l/3
)5-—
’-/3
-/3
/35/3
/2/2
-/2</
2/3
/3/210/3
cl-
(/3/3
/3/3/3’
(5)
ct
/3/3
cl-
0/2)
(/2/3
cl-
/3:
(0(0
(5):
</3
/3/3
/3(/2
:/3
-cl
-/3
/3(‘2
0/3
(/2/2
)/3
£0/3
-(5
):/3
5-—’
(5))
cl-
/3/3
-0
/3-
53)
<50
(0(/
)cl
-(1
(0(/
3</
2cl
-cl
-/3
/3/3
-0
/30
/3’
Cl
/3L
00
(/2(0
/3(5)
cl-
(5):
/352)
(1)
(/3/3
/3’
(/3
/3/3
/3/3
cl-
5—”
5))/3
’52
)/3
5—’
/3(3
)0
(-5/3
5—’
0/3
’0
<3/2
)0:
5—’-
(1)
/3(/3
/2)/3
-/3
:/3
0</3
5-—’
/30
ct
5—’-
5—’
(/2/3
cl-
‘-/3
/3/3)
:/3
.•
/3(/3
‘/2/3
/3/3
:/2)
/3’
/3/3
’/3
/2))/3
Cl0’
/3’
cl-
0/3
(Dc.
(0/3
(1
0/3
/3cl
-/2
)/3
/30
</2
/3’
/3’
ct
0/3
00
«.5
))
/3/2/
)/3
52/2
/3•
0(5
)5)2
/3Cl
c•,.
(5):
5-’
/3
/3
/3/3
/3
L.
/2)
/3/3
’/3
/3/3
:/3
/2)
0•
Clcl
-/3
1—’
/3’
/3/3
:52)
0C
l0
/3C
lcl
-/3
(0cl
-/3
cl-
0)/3
/3cl
-/3
-5—
’/3
/3/3
/3cl
-/2
)/3-0
/3-5
-’
0-.
cl-
/2)/3
cl--.
0/3
’/3
/3/3
/3/3
/3/3
/3-
cl-
/3(/2
/3/3
05-
’-/3
:,.
<0cl
-/3
0/2
)/3
00
/30
/3:
/3(/2
(/3
/33/
2«
(/2/3
0(5)
/3/3
/3/3
/3/3
./3’.
/3.
0/2)
0/3
/30
/3
/3’
0/3/3
0/3
0/3
/3/3
cl-
/3(5
)/3
‘/3
/3/2,
2/2
)/3
cl-
/3/2
3:</
2/3
(0/3
/3<
/3/2)
(5)/3
/3/3
/35-
,,/3
-/3
(/3/3
,/3
.(/2
(5):
(5)
/3(0
(1/3
5-—’
/3-5
3)
/3/3
5--
’./3
/2/]
/3:
(5)
/3(/2
/3/3
/3(/2
5-”-
(/2/3
/3:
cl-
/3’
/3/3
/2cl
-/3
cl-
/2)
/3(1
)/3
-0):
/3‘-
-/3
/2):
/2))
/3’
/3:
/3‘0
/3/3
/22/2
/)/3
<0
/3/3
/3-
/310
,./3
/3:
/30:
/3(/3
0(/3
/3/3
,/3
/3,
/3/3
5)2
/3-5
2)
/3/3
/3‘.
Ccl-
/3
/3
cl-
/2)/3
(5)
/3/3
cl-
/2))
(.
/3Q
(5)/3
/2)/3
(5)(5)
/3(0
/3/3
:/3
/352)52)0/3’
/3/2]
)/3
/3...
/3</2
/3/3
/35])
/3/2/2
:/3
cl-
0(1
0/2
))/2)
‘/3
cl-
/3/2)
1/3
<[/2
-C
-./3
/30
-<
/2)/3
:/3
(05-
-’/3
’<5
<0/3
5-’
/3/3
/2)/3
:0
/3:
/3’
0’
/3’
0/3
/3/3
cl-
/3’
/3/3
(/2/3
/3.
/2)(0
10/3
—/30:
/3••5
0/3
’
/3C
-/3:/3/3
<0
/30’
/3]’.
/3Q
Cl0
Cl/3
/31
/3/2
20
0/3
:0
/3<
/3/3
/3<
/3/3
-/3
H’ct-
(l
/3’
£0/3
cl
0H
’00
0</3
/2)
00
/3/3
cI’
51)
-5/3
/3-
(0/3
/2)/3
/3<
0(/3
/3/3
/3/3
<5/2)
0/3
/3’
(/3/3
-cl
-/3
/3’
<5/3
’/3
,(0
/3/3
/2)cl
-(/3
(/2/3
(0/2
/)/3
’/3
<(0
/3-
(/3/3
/3<
/3’
/3/2/
2’l
/3(/2
/3/3
5--”--
/3/3
0[/3
/3/3(0/3
/2)52)
0’
‘/3
/3/3
(5):
cl-
/3/3
/3-0
):--
-/2)
:/3
/3/30
<0
/3C
.’/3
0’/3
‘/3
/3(0
0(0
H’c
tH’
(n(f
i0-
/3/3
10
05
)2
cl-
5—”
0[-‘-/3/3’
‘/3
0/3
cl-
«./
3/3’—
</2/3
/3/3
(10/3
-00
/3:
/3/3
—/2
2/3
10
cl-
51)
t/3
5-/3
’/21
)(5
)/3
/3-
Z’/
2/3
/2<
0/3
cl-
(0
/3
/3/3/
2’/3
,(/
3/3
/30
/30
[--“
/3-0
/3/2)
/3/3
/3/3
0<
(5)/3/3
/2)/3
<0
0/2)
0</3
’/3
00/21
/30
(2):
/3.
/3/3
/3-
/3/3
/2j2c—
t-/2
)/2,
2
cl-
00-
/3/2
)/3
’/3
./3
—/3
/2)0
0(/3
0/3
/2)
0’
/3<
0/3
/3’
/3/3
(1:-
’—/3
./3
.cl
-52
)/3
<5
/3.5
))52
/2/3
c•,,
/3’
-55253/3
525-
/3
’lH
’/3
-0)
/3/3
./3
/23
/3’
(5)/3
,/3
H’c
t/3
/3.
/3(/3
0/3
0/3
’/2]
/30
/3-5
---’
/3’
1/3
:i
/3:
/3 0
0(51
010
-51)
0510
<10
ci
0(-
to<5
cl-
ci-
0—1
0<5
051)
10<
EIci
-0
(0(0
(D
c0
c510
51),
(00
51)(0
51)51)
(51
0<cl
-(0
:(5)
(0(0
51)(0
-(0
:(55
1cl
-(0
(0:
51)<
(0-
1F-
(0-
(0-
ci-
1051
(0(0
51)1
105
(00
(51105
1
51--
(051(5
0<
0<
ci-
L<
51
(5
05
00
<51)0<
101
‘<5
<51511)5
0(II
(51(5
1Su
51i-—
-’--
0<u
(0:tl
(0(51
ci
5)i-
‘ti
ci
51)cl
-‘1
)(1
)(0
1051)
)(0
51-c
ii)
ci0
51)
10-
(051)
ci-
51)i-
-”0
i-—c1
-0
50‘(
5510
•(5
10<
(0(5
10<
-51)
0<0<
ci
051)
0<0<
ci-
1051
0<0<
51(50<
(0(0
‘1-
10(0
5))EI
0c.
(0515
1,51—
(051)
10(5
(0)
(51
0<
<-1
51(0
ci
(50
<5
010
5)-5
051(
5Q
ci-
10
-0<
51(0
51-1
5))(0
-ci
-5))
51--
10-
H(1
)
00
10050101
001-
H’10--
ci-
(5)(0(0
‘i(0
50(0
100
o1
0<
0<
51)
ct
51)—
-(0
100<
10-
(5)5
)511010-0
:10
0’F
-05)00(0
-(0
ci-
0<
51)
(55)
1<’
(05
1)
,5))
cl-
(00<
101
10EI
(ci
-cl
-(0
51)
10
10
11
00
:10
(0:0
<5
1—
-10(0:<
.—
51))
‘-
t---
<—
(00<
10(0
:ci
-(5)
510:
5150
1—-
0—
-cl-
(510
(0:1
0D
10fr
—5)-
5)(
05
00—
-(0
51
)51
1:
(0cl
-(0
(0
10
(00<
ci-
1010
:ci
-0<
10<
Cl10
(n(0
0(51
(D5))
:C0—
-l--
-’-<
—‘H
’l--
—--
(00<
(0(0
(210
(-110
10(0
0<
51)cl
-51
)10
(/2(0
:ci
-(0
(0(0
(010
-“<
ci-
(0:
(05)o
(05
0(0
:5)1
(1-
10’
10-
—10
-5))
0<(0
(/2(0
:ci
-10-10:0
<10-
(0ci
-511
5))5))
10-
5)0
01
0-
0<0
<-.
0<(0010-
(0-
rI—
-(0
10:0
<C
l(1
-50
:0<
ci-
(0Ci
)0
<0<
(510<
101010
0(0
0<5))
--‘-
1010
:0:
1010
(010
110
-51)
10(5)
(0(0
-(0
-(0
0c.
10-
51)ci
-ci
-(0
(2
/(0
(0
(flQ
.(0
:9ct
0<
10
(5:
(051,2
0<(0
-15
5))(0
0<(1
)10
(0(0(0
5)110
EI51)
(515))
05)1
10-0(05)251)10-
<--
010
1000<
ci-
c.
:(‘1
5)2(0
(051)
5151(0
(0c1
-10
100<
cl-
-.
(051-
)5050
.—(0
(0C
JJ
(0
10
11
01
0-
(0-0<
10
10•••
•—
(0
051
20<
51)
(0-
110
:ci
-5)5
1ci
-ci
-(5)
(cl
10’
10(0
c—0<
((5(0
0(5
5)0
(010
,0<
0<0<
(5110
-(0
:0<
(00<
51—-’
05
)25100<
10-
llci
(510<
0(0
.-‘(0
0<
51
10
-10
0<ci
-0<
ci-
10-’
2(5
7(5
(0(0
101
0-1
0-
51)5
))-
0(l
ii--
-’0<
51)
-<510
510
10
-0
ci-
Pci
51)
(5)(1
)5))
1)(0
0-
c.
10-
ci-
ci-
(51
(00<
H-”
S0
(0
00
5)511
515
5))
0)10
5))(51
10EI
(0(0
010
10
-0
(0cc
i
ci-
10
(0
)5
)):
105))
-551
5)51
)(51
105151
5010
51010
<5ci
-EI
ci-
(0ci
-0<
511
(010
ci-
01-
-’(0
ci-
51-10
51(0
:(5
1ci
(0EI
5))(5)
(00
05)5
1cc
ici
-0<
5))ci
-EI
(D
10051L
,lct
0(5
110
511(
05))
ci(5)
(0ci
(0<51
12)
500<
0-0
—5(0
5))0
(0(0
ci-
(51
(05
01
0(5
151)
(51-
5)15
(05))
51(0
(051)
(0-5
1)
(05)
-(0
10(0
5))(51
51/)
EI0(5
0-5
1-
51)
-()
(0--
-10
(50-
1—-<
0<
0-
(0ci
-5))
(51((5
(5)
(110
-(0
-2)
-(5)
(0ctS
Yl—
H-1
0--
51)
(0
<5))
0(0
-7-5
1ci
-0
10-
ci-
10
-10
50(0
10
-10
0<(0
(5)1
0501--
(0(5
(J1
00
<(0
ci515
)5))
((J
51cl
0<
115)51(0
ci-
-.
ci-
(0(0(0
01
0-0
<(0
(0(c
i(0
(0-
100<
(0-
52)(0
(0((
50
5)51
--0<
1—’
10<5
53)(0
1010
c,50
(00<
0<
0<(0
(075
15))
1010-0
-(0
10
(0-
0<51)
051
0(010-500
(0100
500<
51)
5))cl
-50
00<
0<0
ci-
5))5)1
•<5
5)05
110
0<0<
crni-
1(0
(0(0
100<
0<50
:5)1
10ci
(00<
10ci
-CD
0<50
:10-10010-0
(50<
100
(5)1
00
<(0
10(0
-10
10-5
))(0
(00<
100<
51)
0<50
(050
00
0<
00(0
0(0
0(0
‘--0
--
(5)0
<1
0-
EI10-0<
0(05)30<
0(0
EI0
0(0
0»
101
30
00<
05
15
1--‘-
10(0
3(0
--10
5))(5)
(0-
0<ci
-cl
-0
-31
0-
0<
10
(0H
-H-c
,C
c--
lcc(0
10<,
(0(0
0ci
•--
51)
0<
51)
cl-
100<
EI(0
Cl10-5
1)
ci-
(0(0
10(0
:10
(0:-
.’(0
(010
-10-
(0
10
--
010
910
5)-0
<1
0((5
(00)
51
51
(0EI
(052)
--‘-
5))
(05))
0<
10
(0515
0--c,
—-(
000(0
5)2(0
01
10-
0<
10
0c-
<-:5
1010
1052
)0<
10-
EIC
Do(0
1050
10
5)2
5))10-5
))-
(010
0:5
<55))
5)-)0<
51)
0<0
:0
10-1
0-5
0(0
(0:1
0(D
CoH
-0
<0
<(0
EI0
<(0:c,
10CD
100
01
1(0
EI1
0-1
0ll9
ci-0
10
.0
00)
05
10
00
<5
1-
0(0
0<
51
)(0
100
0EI
o0
100<
5)2
Cl0
(0:1
0:0
(51(0
c<,(
0ci
-50
(0-1
0(0
‘—(1
)51
(51(0:00<
11
(0
0(1
)5))
10(1-10-
0:0
—‘-
0<
5)253)
012
2):
10515
1(0
0<(0
EI<1
0(0
cl-
ci-
10-
0EI
10-
(0(51
51)
(0:
ci-
(00<
(00<
51)
(00(0:
0<
10
51)
-(0
0-.
(0(/2
(0(00<
(0Cl
10-10-0<
0<
00
0<
0(0-1010
50(0
0<
0<
0<0<
10-
0051)0<
0(0
((510
100<
10
50
5)5
15
00<
(01
0(0<
0<
(0-.
(5)(0
(1ci
‘(050
(0(5
15))
0(0
000
51/)
0<0
10
(0
0<
10
(515
0(0
51
)5))
(5)(0
(1)
((5,
5115(0
(009
05)2:00<
0<
10
051/
)0
-01
00
<0
<5)2
0(0
-5))
ci-
--(0
0<
10
50-
50(1
)0
<0
<-
51(5(0
10-5
))5))
5))50
10-0
<5))
(0
50
(0(00<
(010
:50(51-.
(0(0<
(0(0
(0(0
(51550
10(0-500
50
0<
0<51
ci-
5))(0
51/)
(000<
5)2
(00<
51-
0-0
0ci
-51
ci5))
5)5c
(00
(0
(0
50500<
(0(0
5))(0
00
(0
00
0<
(0-0
10-5
0(0
-(0
(05)5
)5050
(0(0
(0-’
(051
(0(1
-51)
5))(0
(050
(0
<(0
10
5(00<
(0cl-
(5)(0
(0(5
)(0
<5
10-(
0(51
515)5
(01
00
<(0
(053)
(0(0010
50(/2
(0(00<
0<
(0ci
1(0
(0(0
(00
3<
10
Cl0
<5
1)
(0(0<
0<(0
(0Cl
(0(0
5)-)
cid-5)):ci-0<
(0:
(0L
-(0
10-
(51
(0(0
51,)
ci-
0510
0<0
(0o.
51):
(00<
cci
(0-
(0:
0<
ci-
cl
ct5))
1(0
’(0
c-i
-l0<
(0(0
5050
:(/2
1052)
(11
150
:(0
-f
(0(0
ci-
(0(0
50:
-1
(0:
—
(D
lC
D’—
CDct
Dj)
CDC
D’3
‘<0C
D30
Ct’
<‘
<.
CDID
i<
‘CD
’CD
’
CD-
CDCD
CDCD
CD9
CD’
Ct<
CD’
CDCD
CDCD
-ct
ct
CDCD
CD’
CD<
‘F
‘DCD
:CD
’CD
’CD
’:C
D0
Ct
CDCD
CD’
ei
(DCD
CD’
CD:
Di
Ct
CDD
i:CD
CD
-’CD
CD<
‘
CDCD
ciCD
CD:
CDCD
ct
CD’
0D
lei
CD
:CD
’CD
:CD
CDD
iCD
CD
‘0ct
CD
’CD
CD’
CD’
CDCD
CD
’CD
’CD
’F
-CD
CDcD
”C
Dl
CD<
‘CD
:3
CD’
DCD
CDD
iD
’DC
DCD
’CD
CD’
HCD
’<
‘CD
’CD
CDC
D’’
0CD
ei-
‘:iCD
CDCD
CD’-
CD
i-’
CD:
CD’
CD<
CDC
DC
DC
Dt
ctc
DCD
CD3
:‘<
CD
’0CD
CDCD
:CD
CDCD
:Z
,“,
3CD
’(,
<‘C
DCD
CDF
ci-
CD’
CDC
D:.
pi CD
’
CD’
0 CD <‘
CD CD’
CD 3 3 CD CD-
CD’
CD CD CD CD CD CD CD’
0 3 CD CD’
CD CD CD CD Di CD CD CD CD “l CD CD CD ‘CD CD CD
:
CD CD CD CD’
CD CD 0
CD’
(-1’ CD
:
CD ci
ci-
CD:
CD CD CD CD’
CD’
CD CD’
CD CD CD CD CD’
CD ‘0 CD’
CD’
CD 3 CD CD CD CD CD CD CD’
CD 0 CD’
CD ‘0 CD’
Cl’ CD:
CD:
CD’C
D‘<
CD
Oci
-H
H0
ci-
CD:
CD’
CD’
CD
<C
DCD
CDO
CD
CD
’O
<C
DO
CD
’0CD
CD
’cl
CD:
CD’
CD
’ci.
CD’
CDCD
’CD
0CD
cia.
CDCD
CD:
CD
CD
CD
CD
CD
<‘C
DCD
:ci
-CD
CD
ci
Cl’
CD’
CD’
‘CD
0CD
CD’
CD’
ci-
CD’
CD’
CD
CD 3
CD’C
DCD
’CD
CD
CD
<C
DC
D’
CD:
CDH
ict
CD CD CD
’CD
30:
CD0:
ci-C
Dci
-CD
’CD
CD(CD
0ci
-CD
9CD
’ci
-CD
’CD
’02
ei-
CDb<
3CD
‘0CD
CD’
H’
CD’
CD’
Ct
0CD
HCD
ei-
CDCD
CD:
CDCD
CDC
DI
CDCD
:CD
CDCD
CDCD
CD0
0CD
:CD
CD:
CD’
F-
ci-
CDCD
’CD
CDCD
CD’
CD’
CDCD
CD’
CD’
0H
CDet
CDC
iCD
CDCD
CDCD
CD:
ci-
CD‘C
Dc—
CDCD
CDCD
CD0:
CD<
-CD
:‘
CDCD
CDCD
CDc.
CDCD
0ci
-CD
CDCD
’‘0
CD<
‘CD
’CD
CD<
-CD
0ci
-CD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
‘CDCD
’CD
ci-
CDCD
CD<
-C
D’c
-•.
CDCD
CD‘C
DCD
CD0
CDCD
’‘0
CD’
CD’
<-
CDCD
’CD
:CD
ci-
ct
CD:
CDCD0
CDCD
CDCD
CD<
-CD
’<
-CD
0CD
CDCD
:CD
’CD
’0
CDci
-CD
ci-
CD’
cl’
<-
CD’
CD’
CDCD
CD<
-CD
’CD
’<
‘CD
CDCD
CD’
0<
-et
<‘C
D’
‘CD
’CD
CDct
CDCD
ci-
30
CDCD
’0
CDCD
CDCD
<-<
‘<
‘C
Di)
00
CDci
-CD
CD’
‘0ctC
-,
<C
D’c
,DC
DCD
ci-
CDCD
CDCD
0CD
’CD
CDCD
<‘
CDC
ICD
CDCD
ci-
3CD
<“<
CD
CD
CD
OC
Dei
-CD
CD:
CDei
-CD
CDCD
CDCD
CD.
‘.
39
00
-<
-CD
CDCD
:3
CD
’<C
DC
D’C
D’C
D’
CDCD
CDCD
CD.
CD’
CDI’
<.‘
<<
-CD
CDci
-CD
CD’
CD
CD
OC
D:<
’CD
’<3
CD’
00,
CDCD
CDc.
CD<
-0:
<,
3CD
’CD
‘CDCD
’CD
’CD
CDCD
CD
:CD
0<
‘CD
F—9
‘0CD
CCD
ci-
CD’
CD0
CDet
ci-
CDCD
CDCD
CDCD
’0
CDCD
CD
<’l
CDCD
CDCD
<C
D<
‘CD
0<
-CD
CDCD
ci-
CDCD
CD’
CDCD
‘CD
CD-
CDCD
Lci-
’<
-‘
Z9
CD
’CD
CDci
-ci
-‘.
<-
0<
‘CD
CDCD
’CD
:<
‘0
CDCD
CDCD
CD’
CD:
<-
<-
CDCD
0<
‘CD
CD
CDCD
CDCD
:CD
’CD
c—.
CDCD
ei-
CDCD
-CD
’CD
ei-
ci-
‘CD
CD:
CD<
,.
<CD
CD’
CDei
c-t
1<
‘<
‘C
D:
CDei
-CD
0CD
-CD
CDc.
<‘C
D<
-CD
CDCD
’CD
’CD
0C
DC
D’
CD
:CD
CD
CD<
‘CD
<‘C
D:
CDCD
<‘3
CD0
CD<
-ci-
CDCD
CD’
cl’
CD—
ei-
<‘0
..CD
cl-
CDcl
-CD
3CD
CDCD
CDCD
CD’
CDCD
CDci
-cl
’<
‘0
0CD
CD
ctC
DC
D’C
DL
.CD
’ei
-<
‘CD
0CD
:<
‘CD
’CD
CD<
‘CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD’
•CD
:CD
:Q
DC
’CD
CD:
ei-
CD’
CDCD
CDCD
CDCD
ct-
<‘C
Dcl
-CD
’<
-cd
.CD
’<
-CD
ct
CD’
0)
CD’
CD
CD
’<ei
-CD
CDC
i‘0
CD’
CDCD
Ci
ei-
CDCD
CDci-
CDCD
CDCD
’CD
cl-
CDCD
0’
0ci
-CD
CD’
<-
0‘C
DCD
CD:
CDCD
CD<
-CD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
ci-
3ci
-CD
c,.
C.
lCD
ci-
OD
iCD
ci-
3<
‘CD
<-
CDCD
CDCD
ci-
‘CD
<-
<-
CDCD
’CD
CDCD
’0
CCCD
’C
DC
D<
‘•
CD:
CDCD
’<
-CD
CDCD
cl-
<-
<-
<-
:0
CDCD
‘CD
‘CD
0CD
’—
3CD
CDCD
CD’
CDCD
CDCD
CD<
-3
0CD
et
CDCD
:CD
CDCD
cl-
CDCD
<-C
DCD
’CD
ci-
“—C
D’
CDCD
’<
‘CD
<CD
<-
CDCD
’<
-CD
ci-
<‘
ei-
CD0
‘-CD
<-
CDC
DC
DC
CD
’CD
(CD
‘-CD
ei-
<CD
CD<
-3
3CD
:CD
’DC
cl’
CDCD
<‘C
DCD
:CD
cl’
CD
ci-
<-0<
-CD
3CD
c,
CDCD
CDCD
‘CD3
<-C
DCD
CD’
ci-
CDCD
’CD
:CD
c-l-
ci-
<‘C
DC
DCD
’3
CDCD
CDCD
CDCD
0:0
CDCD
CD’
CDCD
CDCD
<‘0
CDCD
CDc-
,CD
:..
CD
<’
CDCD
3‘0
CD3
CDcl-
CDCD
CDCD
CDCD
0<
-CD
CD:
ci-
CD’
0CD
CD’
CDCD
:DC
CDcl
’CD
CDCD
<‘cl-
ci-
0CD
CD’
00
CD<
‘CD
CDC
DC
DC
DC
DO
‘CD
cl-
CDCD
3cl
’CD
CDDC
CDCD
ci-
CDCD
CDci-ci.
CD’
cl-
CD0
CD’C
DC
D’C
D<
<-
CD:
CDCD
’CD
:CD
CDCD
’CD
’<
-CD
’CD
-ci
-CD
’ci
-CD
CDCD
CDCD
’CD
’ei
-CD
<-
CD:
3ci
-CD
CDCD
:CD
CDCD
:CD
CD‘1
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CD
IC
D:’.
CD<
-CD
CD0
CDCD
CDCD
’CD
’CD
CD<
-•
CD0<
’ci
-CD
CDCD
CDcl
’CD
CD’
CDCD
CD’
CDcl
-CD
CD’
CD’
CD’
CDD
i0
CDcl-
c.,,
CD9
CD’
CD’
CDCD
:CD
CDCD
0ei
-CD
CDCD
CD:
CDCD
CDCD
CD
’’0
CDCD
-C
D’.
CD:
CDCD
CD
I’CD
:CD
ei-
CD’
ci-
<-
CD<
‘CD
cl’
CD3
CD:
CDCD
CD’
CDci
-3
CD:
ci-
ci-C
DC
DC
DC
D1
CD’
CD:
CD’
CDCD
’CD
:0
CD’
CDCD
-CD
CD’
CD0
CD’
CD-
CD’
(CD
CDCD
CDCD
’<
-CD
’CD
’CD
CDcl
-<
‘CD
:CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDC
D<
-C
DC
D’O
CD’
CD:
CDCD
’CD
’CD
CD:
CD
”CD
CD’
<-
0CD
CD<
‘CD
CDCD
CDCD
CDC
DC
DC
D’C
D:C
D’
CD‘-C
DCD
CDCD
CD’
0CD
CD:
CDCD
•ci
-<
-<
‘CD
ci-
CD
ICD
CD)
CDCD
’c’
l-CD
cl’
CDCD
DCCD
’C
D’»
cl’
0—
CDCD
CD0
‘IC
DCD
‘0CD
’CD
CD:
CD:
CDCD
CDei-
ei-
CD’
0CD
3CD
ei-
CD’
-—-C
D<
‘‘C
DCD
CD’
CD:C
DC
DC
D’C
D0
CD’
0CD
et
CDcl
’CD
CD’
CD’
CD’
ei-
LCD
’CD
CDc,,
‘CD
CD’
ci-
CD:
ci-
CDCD
CD0
CDL
CDCD
CD’
ei-
<‘C
D:
0cl’
CD’
CDCD
0CD
ei-
CD)
3CD
CDCD
CDC
DC
DO
CD
’’0
CDCD
CDCD
CDCD
:CD
CDCD
<-0
CD’
CDCD
CDCD
CDCD
CD
CD
CD
0<
-CD
ci-
CD‘0
CDCD
’CD
3CD
3CD
c,
CD’
CD’
CDCD
CDCD
:CD
’CD
0<
-3
ci-
CDCD
’0
0CD
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
0DC
<-
CDCD
CD’
CDci-
’CD
<CD
<‘ci-
CD’
CDCD
<-
<‘C
D:
CD
--’
CDCD
CDci
-CD
’CD
’CD
DCC
D’-
’ei
-3
<’
CD
ICD
ci-
CDCD
CDCD
’CD
’CD
:CD
CDCD
:CD
’0
02<
‘CD
’CD
CD’
c’l’
CD
CD
’CD
’CD
’C
D:»
CDCD
CDCD
0CD
CDCD
:CD
0,
0CD
<‘<
‘C
D:
ei-
CDC
DC
D’
CD
DC
C,.
CD’
—3
CD<
-CD
’C
D’c
-.CD
-CD
CDCD
<C
DCD
CDCD
:CD
CD
CD
’C
DC
D’C
DCD
0<
CDci
a.0:
<-
CD’
<‘C
DC
D’.
ci-
CDCD
CD0
3‘CD
.C
DC
DCD
’ei
-CD
1CD
‘CD
CDCD
CDci
-CD
01
CD0
CD0
ci-
<-C
D1
Cl’
•1
CD’
<-
1CD
‘-CD
CDci
CD:
(CD
‘.3 3,.
3
3)33
33 (2)2/
[3/
33
(2
(3 ‘.332
(3
3)-
t-:
3.) ‘0,
0—
6)—
••2 3.)2)
.3,
6.1’
3-
3-’
t’
(2) o (362
‘32
(1) 33)
‘-33
33533)
(3(2)
3):
(23)
3)6
<
13
3)3
5(3:
<-‘-.
r,
3)3
2:
3)03)35:
032(3
—‘(
32
)33-)
.6.-
(2)35
—3-
-33
3)-
233
35
333
.3. 6)
31
1.35
61 3-
3/.1
.
-3)1‘.
3))
2-.3)
(/-
‘
23.L
-%
J/
333)%
333
.(3
1’:
’.)
(3(3
j—’
o3-
-•3.
(•
(3
(333
313:
3231
:3
30
3)3
332
3)(3
3—0
:(0
330.
3333 3’;
0
3).3)
336
)3)
)-2
C’.
.3)
330
33£0
33
33
033
3-33
13
:3)
033
32)
03-
’(3
CD3-)
[13:
3)33
’
(3/
3)35
33/“
3232
)3i
)‘3
33)
31)
[2
3)(3
’3)3
:2-
(.[0
c-t
-‘33
(t
Ct
[1)
—31
)3
3(3
33
))
31’
(33.
3)5
(3.
3-)3-)
•3-
“3)
3/)33302-1(3/”)
p)o.
31)333-)
33(3(33.
(33
(/)
(331
)‘1
(333
(/5
-D(3
’33
31)
35(0
31)
3-’.
—2-
(•3
(1’)
033.
(3-
3-’
•‘.
.(
0:
(3’.
.2-
61-’
<33
)1
:33
/—0
32—
‘‘<
33-)
(30
(3(3
(332)2(3
3-’
33
‘33
33
(3
233
1—,—
“.
33(3
336
<(33
6),
‘.3-
(3332
‘—2
-3(33
c-+-
3):
3333
353.
3)-“(2
3’.3’
:(33
(3(3
33)33(3
(1(3
3)(3
)(3
333)
cl3.3
-:—.
033
(2(2
[33)
)‘.“'
336’
,.-.
...
330
33
3-1(3
3)-
0[5
)—“
3-)33
(3/61
’.£0
33—
c/-
-‘
3-’
3)3)
(33/3
.,i
2/)[3
:(
6.3-
,3)
(0(3
—3)
)3)
‘3-
”3
333
333
3)3—
-’3”
32
1)‘3
33,
(3/
(1)(3
(3333
33/3
3)[/
[3(
‘2
”3-
’-1
•1-
(1t
333
33’
.3-
c.-.
113
t33
(2-<
(3(3
3)‘3)
2?)0
3.335
<133-
-(2
(31•
’-(3
—61
’.-
35.
‘.-‘
-
3)33
(333
33
(3:
—.
(1:
333-
,—-
3’
3333
‘2(3
3)3:
35’
(3(3
’[2
[3
(3.
613
(333
3)’
32’
(333
333)
’3-
’(3
:‘.
..,—
(3(3
3)
<6
.33
3)(3
(36
<(3
33
33
3)
33
(3
3—(0
(33)
(035
‘-‘(3
:33
’•O
333)
33)(3
3-,
[2ts
3332
6)
2.3-’
.-‘..
3.)<3
‘.-
2(2
33
(3
3.)62
3)[0
0)3)
033
[1)
33
3)0)
•,/3
3)3-
,(3
61’
6)33
36
)6
13
.)6<
(33-
’(3
3-233
33333--
35’
333-’
3.)3
(33
3.3
)33
’3.)
(1(3
[13
320
1)3
‘133
613
3332
)3)
:3)
[361
3-3)
3-)31
(j)
3-)3.)
<3
)31
)•3
3)3)
3-)3)
33-33<
53
3-,
(3(3<
3)
33(3
03
3(3
/0
(30)
3.)(3
350
3.)/—
‘62
5(3
3.)0)
333)
3-)0
351
333-)
3-33
3)(3
:(3
3333
[30
-2(3
(33)
33
(3
•<
336’
•’(3
/(3
3)61
’3-
-
3.)33.3
13
33
(3
(3(33
(333(3
33.3
’[3
3335
362
3)(0
(333
(333
31)
3-)3-
’3-
-(3
)C
.’.
(33
3(3
3-’
(33.3
3/
0(2)
3533(3
)0
6203
(30)
0)62
(1)3332
3333(3
3-)(‘
3
35[0
t‘.
.33
(31—
’33
(3/
013)
:33
33(3
3-)3)
(33
33
5330
33
31
13
/—’
33
3-
3)3333
333-
’3-)
333-
’335
(23-
’35
3-3.)
(D
33
-0
33
.3-)
31)
(033
’(3
(3
,.33(3
335(3
/3333-35
.(3/
33’
353
.13
33
0CD
(3(3
(262
(0335
3)6<
3)32
33
(3
‘33
‘.1 (3 3--
‘3 ‘.0
33
Hyvin monet haastateltavat olivat huolissaan naapureistaan,
joiden kaivot olivat heidän mielestään liian lähellä navet—
taa tai likakaivot puutteelliset. Eräs vanha nainen ihmetteli
kirkonkylän vedenottamon sijoituspaikkaa: “Hautuumaa on
ihan keskelä kyllää ja kaivot on ihan lähelä niin mitenkähän
se on...”
Edellä on väitetty, että uuden luonnontieteellisen ja tekni
sen valistumisen leviämistä hidastaisi meidän ihmisten vas
tustus, halu olla välittämättä. Toinen yhteys on tietysti
täysin vastakkainen: valistunutta tietämystä ei ole tarpeek
si tai sitä ei osata levittää — vaikka ihmiset olisivatkin
uteliaita.
Eräässä maalaistalossa vesihuoltotukimuksen haastattelijalta
kysyttiin mm. seuraavat kysymykset:
— Mistä ihmeestä se johtuu, että se (vesi, ej) kesälä johon—
kii aikaa muuttuu ihan toisenlaiseks, semmoseks saviseks?
— Mutta onkos teijjän mielestä hyvvee vettä semmonen, mikä
on kirkasta vettä?
— Onkos sitä ylleensä olemassa sitä maasätteilyy?
Ja samassa talossa vastattiin kysymykseen: “Mistä asioista
kaipaisi enemmän tietoa?”
Isäntä: “Esmerkiks tästä mitä siinä veessä ylleesä voipiolla. Ja missä ne hyvät veet ja missä ne huonotveet on. Ennehä ne sano että ne on tuola muan si—sässä ne hyvät veet ja kyllähän ja miksei ookkii —
että sielä on semmoset vessuonet — nyt tullii se kysymys tässä jossa äsken oltiin: Ainakkii vanhatsano, että missä sammakko ilmestyy kaivoon, se ei00 mistään muualta piässy kun se on sitä vessuontapitkin tullu sinne. (Naurua). Ja niin minäki nuorempana aattelin sitä, että minkälainen se on se ves—suoni. Että onko se että sen käsitti vanhemmiltaettä se ol sellainen reikä, josta yksistään tul—loo se ves...”
Tytär “Tuttu vale, tuttu vale.”6 v.Isäntä: “En minä nyt ennee usko sitä.”
a a a a aaa•a aa aa aaa————-- -
34
Kaikkein tavallisin vastaus kysymykseen, saako vesiasioista
tarpeeksi tietoa, oli: Saa kyllä jos hakee ja jaksaa hakea.
Vastaajat siis epäilivät, että valistamisen katkokset ai
heutuvat joko siitä, että tietoa tarvitseva ei sitä hae tai
sitten siitä, että tieto on liian vaikeasti löydettävissä
ja omaksuttavissa. Tältä kannalta on mielenkiintoista etsiä
erilaisia tapoja suhtautua valistamiseen. On ensinnäkin
uuden tietämyksen sisäistäneet. Heidän tapansa ajatella on
vesihuoltorationaliteetin mukaista, Seuraava ryhmä on so—
peutujat, jotka valintatilanteessa, sopivaa informaatiota
saatuaan hyväksyvät vesihuoltorationaliteetin mukaisen
ajattelun. Kolmas pieni, mutta sitäkin mieJenkiintoisempi —
ryhmä on väistäjät, He tekevät nerokkaita väistöliikkeitä
kohdatessaan vesihuoltorationaliteettia, Tällaisia väistöjä
on esitelty jo tässä raportissa: ongelman kieltäminen, ongel
man vähättely, köyhyyteen vetoaminen, ulkopuolisen kontrol
loinnin torjunta, halu säilyttää paikallisväri kylässä ja
niin edelleen. Seuraavaan olen koonnut väitteitä, jotka ai
heuttavat tällaisia väistöliikkeitä. Mainittakoon, että to
taalivä istäjiä on harvassa, mutta sattui heitä minunkin
tielleni. Sen sijaan osaväistäjiä on paljon.
— jätekasa ulkorakennuksen takana saattaa pilata kaivoveden
on mahdollista, ettei ktiyttäjä huonaa, milloin oma vesi
ao arveluttavaa
— kannattaa ryhtyä toimiin paineveden saamiseksi
— kannattaa ryhtyä toimiin rautaisen veden parantamiseksi
kannattaa sitoutua kollektiiviseen vesijohtohankkeeseen,
jotta saataisiin laadullisesti hyvää/raudatonta vettä
— kannattaa sitoutua vesijohtohankkeeseen ympänistösyistä
Sahakylällä vallitsee ratkaisematon ristiriita mitä tulee
yhteisiin vesihankkeisiin tässä historiallisessa ajankoh—
dassa, On yhtä aikaa onnellisemaa elää eväät levällään ja
järkevämpää rakentaa kunnon vesihuolto. Edelleen ne, jotka
ovat järkeviä, eivät tarvitse kohennusta kaikki, ja ne,
jotka ovat kohennusta vailla ovat onnellisia tai onnettomia
ja voimat tornia niiden edessä, joiden kanta on rykytilan
säilyttäminen.
35
5, PUTKIKYLAAN TULI VaSIJOHTO
Aikaisemmin tässä raportissa on esitcity Uännilä, joka oli
tyypillinen itä—suomalainen, yksitsursainen, elämänuskonsa
kohtalaisen hyvin säilyttänyt kylä, jossa ulkopuolisesta
näyttäisi olevan vesiongelmia, mutta :cssa kyläläiset eivät
pidä tarpeellisena ryhtyä ainakaan mihinkään yhteisiin toi
miin vesihuollon kohentamiseksi — niinpä hanke toistaiseksi
uinuu. Varauksellisuutta tuikittiin peilaten sitä suomalais
ten maaseutukylier asemaan teoliistuneessa ja kaupungistu—
neessa hyvinvointivaltiossa.
Raportissa on kerrottu iyos Sahakylasta, joka taas oli tyy
pillinen vastakkaiten etujen ja erilaIsten asukkaiden kylä.
Sahakylän vesihuoltohank tta vaiotetiin kuvaamalla erilai
sia ihmisten tapoja asenroitua vesipulmiin, erilaisia ajatte
lun ja rationalisuuden lajeja ja eriiaiia tapoja suhtau
tua uuteen tietämykseen ja valistukseen.
Yhteistä Hännilälle ja Sahakylälle on, että kun vesiongelmia
on ainakin joku ryhtynyt tonkimaan ja puuhaamaan parannusta,
Kuva 8: Kaivovesikilpailu
36
on esiintynyt epäilyjä ja vastustamista. Kollektiivisesti
toteutettuja vesihuoltohankkeita onkin Itä—Suomen maaseu
dulla harvassa, eikä keskitetyistä vesihuoltoratkaisuista
ole paljon kokemuksia. Yksi moisen kokemuksen läpikäynyt
kylä on kuitenkin seuraavaksi esiteltävä Putkikylä.
5.1 “KUN OL ONGELMIA VEISTX”
Putkikylä on kasvanut pienen järven ympärille. Vanhimmat
taloudet ovat olleet kylällä yli kaksisataa vuotta. Kylä
on läpikäynyt monta murrosta; viimeisimmäksi suuren muuton
1960—luvulla. Silloin kuolivat pois pienet tilat, mutta
jäljelle jääneet ovatvaurastuneet: uusia päärakennuksia nä
kee monta. Uutta kylällä on myös järven rantaan noussut
kesämökkien rivi.
Kylän vesiongelma on aina ollut veden rautaisuus ja pai
koitellen veden vähyys. Ikänsä kylällä asunut, viisikym—
menvuotias isäntä kertoo kylän vesihistoriaa:
“Ne yritti rakentoo niitä omia kaivoja ja tärvä—sivät varmasti paljon rahhoo. Tänne niitä pora—kaivoja tehtiin mutta kun niihin huonolaatunentuli se vesi. 01 ruosteista ja kaikin puolinsopimatonta. Kyllä se on aina ollut ongelmana.Esmerkiks:sota—aikaan, eihän tiälä ollut yhtäänsiihen aikaan joka ei ajanut järvestä vettä.Ite kukkii on koittana omilla varoillaan niitäasioita korjata eikä oo pystynykkää kaikki siihen.”
Mutta sitten alkoi tapahtua. Kylään rakennettiin vedenotta—
mo ja toistakymmentä kilometriä vesijohtoa. Rakentamisen
aikataulu, ensimmäisestä kokouksesta valmistumiseen puoli
toista vuotta lyö korville ajatusta, jonka mukaan uudistus
on ajettava sisään hitaasti, annettava ihmisten sulatella
ja kypsyä päätökseen. Ei silti, korville tulee myös taval
laan vastakkaiselle tavalle ajatella, jonka mukaan uudis
tuksen on noustava ruohonjuuritason tarpeista, siellä
artikuloiduista aloitteista. Tässä tapauksessa tarve il—
maistiin kylältä, mutta vasta ulkopuolinen asiantuntija
muunsi sen artikuloiduksi tarpeeksi:
J.?.t .y.w.sn;flw.0 St.V.tttV.wtit.v:n.-:t;;t nv:sin..ia -.-;.-, .-.-:r.-::ny.s-.. :y.-.00-n-v: :—r-. 0r;00v.
37
“Tämä lähti liikkeelle ( . . . ) tuolta yhden talonvesihankkeesta, Ne pyyti vesipiiniltä suunnitel—moo kaivon tekkoon ja sinne tuli vesipiirin miesja se oli tutustunut siihen paikkaan ja tähän kyl—lään. Se sieltä cl tehnyt esityksen että kun näinyhtenäinen kylä tässä on järven ympärilä niin ru—vetkoohan puuhoomaan yhteistä vesihanketta. Siitätämä homma lähti liikkeelle. Kutsuttiin kyläläisetkassaan ja...”
Näin kertoi hankkeen puuhamies, vanhaksi isännäksi jättäytynyt
maanviljelijä. Mutta kerrottuhan on tapahtunut lukuisissa ky
lissä. Vesipiirin miehet ovat käyneet kylillä kokouksissa
(esimerkiksi Hännilässä), mutta puuhaaminen on tyrehtynyt
siihen. Yksi syy putkikyläläisten jämäkkyyteen on yksinker
tainen:
“Kun cl ongelmia veistä niin ne rupes siihen jasaivat nyt hyvän vein” (45—vuotias emäntä).
Kyläläisten mitta oli täynnä. Muita keinoja, porakaivoja
esimerkiksi, oli kokeiltu mutta ne oli tehottomiksi ha-
vaittu.
Kuva 9: Akvedukti (siltamainen vedenjohtokouru).
38
5.2 “JOKU JOKA USKOO ASIAANSA JA SAA MUUTKIN USKOMAAN”
Voimakas motiivikaan ei automaattisesti laukaise kollek—
tiivista organisoitumista. Matti Pulkkinen kertop kirjas
saan “Ja pesäpuu itki” pohjoiskarjalaisen kylän kollek—
tiivisesta organisoitumisesta — tai antaa kylän juhlassa
luetun kronikan kertoa:
Kulki ennen Kuittis Toivo Toki ei Toivo siihen jäänythiihti matkat hirveätkin luki, tuumi, suunsa aukoitulipalopakkasessa ampui ulos ajatuksenluisutteli Luhtapohjaan. osuustoiminnan opetti.Reppu täytenä tärisi Kommunistin koukkujakokirjoja kuin kivikuorma. pelko jääti monen järjen.Tuota moni tuijottamaan Kaksi vuotta katsasteltiinmikä miehessä vikana mainiosti maamiesseurankun ei kelpaa korttipeli puksutteli puimakone.kirjoihin vain kiinnos— (5. 35)tautuu.
Putkikylällä oli “Toivo” — hän joka edellisellä sivulla to
kaisi kevyesti, että “kutsuttiin kyläläiset kassaan ja siinä
tuli jo niitä liittyjiä kakskymmentä”. Monet haastateltavat
muuallakin kuin Putkikylällä pitivät Toivoa tärkeänä — hänen
puuttumistaan syynä hankkeiden lepäämiseen tai olemassaolo—
aan edellytyksenä hankkeiden hyvälle edistymiselle. Monet
organisoitumiset nähnyt kunnallinen luottamushenkilö, amma—
tiltaan maanviljelijä pohtii:
“Tarvittais kylällä joku joka todella ottas sentehtäväkseen viedä eteenpäin. Vois käyttää nimitystä vastuuhenkilö, niiku joka hommassa tarvitaan joku, joka kokee sen riittävän omakseen.”
Monen haastateltavan näkemys suunnittelusta ja rakentamisesta
— ainakin vesihuollossa — oli siis Toivo—keskeistä: hanke
organisoituu jonkun aktiivisen ympärille ja hänen kauttaan.
(Tämä lienee myös monien suunnittelijoiden malli.) Edelli
nen pohtija ehkä huomatessaan olevansa pikkuisen vanhanaikai
nen ja patriarkaalinen jatkoi edelliseen mielipiteeseensä
heti: “Meillähän on nyt nämä kylätoimikunnat ja tämä (vesi
huolto, ej) on just niitä asioita, joita pitäs kylän läh
tee yhdessä tämmösten elinten kautta tuomaan esille.”
(Kylätoiminnasta vesihuollossa tulee myöhemmin lisää pu
hetta.)
39
Innokaskaan puuhamies ei riitä hankkeen etenemiselle, ellei
ole yleisesti tunnustettua ongelmaa. Puuhamies saa helpos
ti syntipukin leiman: ulkopuolisille kerrotaan, että hän on
turhan hohhaaja ja ongelman isottelija. Eräällä kyläl
lä minulle esimerkiksi kerrottiin:
“No minusta sitä on pikkasen ehkä liioteltu(vesiongelmaa, ej). Et minä oletan, että JAtulis sellainen tilanne, että pitäs ruveta maksamaan siitä jotakin, niin ei olis lähtijöitä.Minä olen ainakin sitä mieltä - että se on lähinnä tämä Salonen, joka sitä ajoi. Hän tykkäsettä kun kirkollakin on” (40—vuotias emäntä).
Puuhaaja saattaa epäonnistua myös vain siksi, että on muut
tanut kylälle liian äskettäin. Muistettakoon vain Sahakylää
ja epäluuloa, jota kohdistettiin kylään muuttaneisiin kau—
punkilaisiin.
5.3 PUTKIKYLÄ JA YHTEISÖLLISYYS
Jatketaan vielä kysymyksen: Miten Putkikylälle saatiin vesi—
johto? pohtimista. Kaksi selitystä on jo löydetty: ongelman
isous ja hyvä “Toivo”. Edelleen voisi aavistella, että Putki—
kylä on erityisen aktiivinen ja toimelias kylä. Niin se on
kin, ainakin mitä palvelujen ja toimintojen määrästä voi
päätellä. Kylässä on sekä kauppa että posti kuin myös kou
lu. Kylällä on toiminut monenlaisia yhdistyksiä, esimerkiksi
nuorisoseura ja pienviljelijäyhdistys. Kylätoimikuntakin on
toiminut jo kymmenen vuotta ja - yllätys - “Toivo” on ollut
sen puheenjohtajana 9 vuotta.
Kun seuraa Putkikylän vesitapahtumia, saa kuitenkin kuvan,
että pikemmin kuin kylän yhteisölliseksi prosessiksi määri—
teltävää erinomaista toimeliaisuutta sisukkuus putkihank
keessa on ollut yksityisten kyläläisten sisukkuutta. Vesi—
osuuskunnan perustaminenhan on lakien ja normien metsään
astumista. Putkikyläläiset saivat todeta tämän:
“Nyt kun valtio myönti lainan tälle vesiosuuskun—nalle niin ne vaati sitten kunnan takkauksen (...)Kunta vaati vastatakkauksen vielä tältä vesiosuus—kunnalta. Ja kun mittää ei ollu sillon vielä rakennettu, mitä ois pystytty kiinnittämään niin se eikäyny kun henkilökohtasena takkauksena itse kunniiantoo.”
40
Putkikylässä ei siis oudoksuta vesi johdon mukanaan tuomaa
kylän elämän yhteiskunnallistumista, mutta sama voidaan
sanoa myös niin, että putkikyläläiset OliVät halukkaita
luopumaan huonon veden kurjimuksesta ratkaiseva käsite
ei olekaan yhteisö tai yhteiskunta vaan yksityisyys. Näin
tulkitsi asiaa ainakln puuhamies. Kysyin nimittäin, eiko
kylällä ole ollut pelkoa kontrollin menettämisestä veteen.
“En minä ainakkaa tiälä näkis semmosta. Moni ci
hyvin halukas luopumaan omista laitteista, koska
se tulloo maksamaan nilhinkii huolto, Tämähän
tavallaan niinku vappauttaa talonnii niistä huo
lista kun se siirtyy osuuskunnan huoleks,”
Yksityisyyteen viittaavat myös maininnat, joiden mukaan
uusi vesi on kuin mettä, iho tuntuu saunassa käydessä peh
meämmältä kuin ennen ja kahvi maistuu aiempaa paremmalta,
Puhuttaessa kylistä ja yhteisöllisyydestä saattaa monen
mieleen tulla idyllinen kuva vanhasta kylästä, jossa kun
vielä vhdistämme veden kuvaan on keskellä kaivo. Kaivon
ympärillä keskustelevat naiset leppoisasti vedenhakumatkoil—
laan. Lapset lyövät somasti leikkiä, isännät sopivat kala—
retkistään (tai kapinasta , yöllä) , nuoret tanssivat piiri-
leikkiä ja rakastavaiset kohtaavat. Sotaan lähtevät heittävät
hyvä s te jä.
iKuva 10: Iloittelua kylän kaivolla,
41
Kylän kaivon voi hyvin kuvitella kylän yhteisyyden symbolik
si - etenkin saduissa ja muistikuvissa Ikävä kyllä on his
toriallinen tosiasia, että kylän yhteisiä kaivoja ei ole
Itä-Suomessa ollut. (Sen sijaan, kertoo E.A,Virtanen (1934,
46) , mainitaan kylän kaivoja olleen läntisissä ryhmäkylis—
sä, kuten myös muutaman naapuritalon yhteisiä kaivoja.) Yh
teisten kaivojen väliyys Itä—Suomessa johtunee suureksi osk—
si hyvän veden saatavuudesta myös jokaisen omasta kaivosta —
jotkut haastateltavat tosin epäilivät kuuluvan erityisesti
itäsuomalaisen luonteeseen ja sen irrationaalisuuteen, ettei
vät kollektiiviset hankkeet ota tulta. Mainittakoon, että
yhteinen saunassakäynti on ollut tapana länsisuomalaisten
lisäksi ainakin Raja—Karjalassa ja riihi on ollut sekä Itä—
että Länsi—Suomessa joko naapureiden tai vartavasten perus
tetun pienenlaisen riihiyhtiön yhteinen — osakkaat ovat sii
nä vuorotellen puineet yhteisillä tai omilla riihitysväli—
neillä (emt.
Ainakaan Itä-Suomessa veden hankkimisella ei ole ollut sel
laista yhteisöllistä merkitystä kuin on todettu esimerkiksi
joiain afrikkalaisissa kylissä olevan: naiset eivät hyväksy
kylän kupeeseen tehtyä uutta, hyvää vettä antavaa kaivoa,
koska vettä siitä haettaessa jäisivät pois päivittäiset,
usein tunteja kestävät traditionaaliset, yhteisölliset ve—
denhakumatkat.1)
Vaikka vedenhankinta ei ole ollut yhteisöllinen huoli - tämä
Hei ole ollut tapana” selittänee osaltaan kollektiivisten
hankkeiden mutkallisuutta — eikä olematonta menneisyyttä saa
da vesijohdollakaan takaisin, voi kuitenkin olettaa, että
kun vedenhankintaa ryhdytään järjestämään yhdessä, se luo
kylään myönteistä yhteisöllisyyttä. Tämä oletus, joka usein
lausutaan toiveen muodossa, pitää taustanaan tutkimuksen ja
kaunokirjallisuuden luomaa kuvaa sosiaalisesti ja muutenkin
köyhtyneestä kylästä, jossa ei ole enää nuoria eikä lapsia;
1) Sitä vastoin voi haastattelujen perusteella sanoa, ettämattojenpesupaikat ovat monessa suomalaisessa kylässä olleetkesäisin naisten kohtauspaikka, samoin kuin uimarannat ovatimeneet nuorisoa yhteen.
42
jossa ei ky1äi kuten ennen’ jossa ei enää auteta naa
Puria; josta vain ajeta kirkolle ajanvj000 Vesijoht0
ja Vesiyhtiö e1vytt5 näitä raPpeutufleTäa Suhteita
Oma esimerl(kjni PutkikyTä ei tietenkään Pysty Osoittamaan
oletusta sen kummemmin oikeaksi kuin vääräksikn Hankkeen
PUUhamies kuitenkin arvioi:
Kysymys: “Onko putkihanke elävöittänyt kylän toimintaa?,
Vastas (Naurua) “Ainalckii minulTä on ollut riittävästi
ja vähän yli sitä. Se meinas männä ihan kokopäi
Väseks hommaks (, J Jotta minula siinä kyllä
riitti ja olhan Siinä mielenkiintoa kylä1äs1
rakennusvaihee aikaan— että mitenkä hanke edis
tyy,”
Jotta tähän Yhteisö_lisyysvesi.t •probleea saisi
ryht on otettava käyttö jako vanhaan ja uuteen yh
teisöllisyyteen kuten jaettiin Yksityisyy5 vanhaan ja uu
teen Hännilästä kerrottaessa Vesijoht0 ei tuo vanhaa yh
tCsöliisyytakaisin mutta voi luoda uutta yhteis1•
syyttä, joka on pikemmin}i0 yhteistyt Se on Osin muodoi
lista ja perustuu Yhteiskunna_listuvieelämänalueiden vai—
vomistehtävälla Entä mikä on uuden yhteistyön vaikein pulma
Putkikylsll9 Jotkut kyläläiset käyttävät edelleen omaa vet
tä Omista Dihakajvot säät55 vesiiakiss Tällöin
joutua kuiterH.-in osuuskuntä pulaa1, sillä vesimak5j tarvit
taisji5 kuluja Peittärnään
Vaikka putki S Olekaan Sampo Ongelmaan kuinka elvytt ky
iTä, voi todeta:
“Kyiläh0 se tiety5 vähän sai yhteist0i00
aikaan Kyllä se vähän elämee sai aikaan»
(2Ovuotias talontytär Opiskelija)
Kuva ii: e
CD
Di
CD-
Di
CDCD
Di
CDD
iD
iD
iD
i7
CD:
CDCD
Di
Di
Di
CDCD
CDCD
:D
iCD
CDD
iD
iD
iD
iCD
:D
iCD
Di
Di
CDCD
CDCD
Di
HCD
OC
DD
iCD
Di
CDCD
CDCD
<C
DC
DCi
Di
Di
CDC
DC
DCD
Di
Di
CDCD
CD(-
2•D
iCD
DiO
Di
DiO
CD
CD
Ci:
CDD
iD
i1:
Di
HD
iCD
CDCD
CDCD
Di
Di
CD
-D
iD
ict(
DC
DD
iCD
’D
i0
CDD
iD
iD
iCD
CDCD
CD
Di
CD
CD
ICD
CDD
iD
iCD
CDD
iD
iCD
:D
iD
iCD
Di
CDD
iD
i‘C
DD
iCD
0<1
Di
CDCD
:C
iCD
’CD
Di
Di
CDCD
CDCD
’CD
CD:
CD’
CDC
DD
iD
iCD 0
CD:C
DD
iCD
’CD
Di
DiC
DCD
CD:
CDD
iCD
—
CD CD CD CD CD CD Di
CD Di
Di
Cc
Di
Di
ci
ci
Di
Di
Ci
CD ci
(0D
iD
iD
iD
iCD
CDD
iCD
CDD
iD
iD
iD
iCD
Di
CDD
iCD
Di
CDDJ
Di
CDD
iCD
Di
Di
Di
CD:
CD:
CD:
CDCD
Di
CDCD
CDCD
:CD
00
CDCD
’(0
(ii
CD:
CD’
CD’
0CD
CD’
CDD
iCD
Di
CD:
CDCD
CD’
Di
Di
CD’
Ci:
Di
CDCD
CD’
CDCD
CDCD
CD’
CD’
CD’
CDCD
0CD
:CD
:D
i0-
CD:
c-
CDCD
Di
CDCD
Di
CDD
iCD
’CD
CDCD
CDit
CD’
Di
Di
DiD
iCD
:D
iCD
CDCD
CD:
CDD
iD
i<1
Di
Di,D
iCD
CDCD
’CD
CDD
iD
iD
iCD
Di
CDCD
CD:
CDCD
CDD
iCD
0CD
Di
0CD
CDD
iD
iCD
’CD
Cii
Di
CDCD
CDCD
CD:
CDD
iCD
CDD
iCD
:D
iCD
CDCD
’CD
’CD
Di
CDCD
CD
’Di
CDCD
CD’
Di
Di
0CD
CDct
CD:
0CD
0D
iCD
CD0
CDCD
CDD
iCD
CD0
Di
Di
CDCD
CDD
iD
iCD
CDC
D’
CD’
CDCD
CDD
iCD
CD:
CDCD
Di
CD
DiC
DC
DCD
CDCD
CDD
iCD
Di
Di
CDCD
CDCD
CDCD
00
Di
CDCD
’D
iCD
CDCD
Di
CD’
Di
CDD
iD
i:D
iD
i(D
Di
Di
CDD
i,
CDCD
CDD
iD
iCD
Di
CDCD
CD’
Di
OD
iDiC
DO
Di
CDCD
0CD
:(0
CDCD
Di
CD’
CD0
CDCD
CD(0
CDD
iCD
CD:
CD-
Di
Di
CD:
Di
CD’
‘<
Di
CDCD
’CD
:CD
Di
CDD
iCD
’CD
Di
0-.
CD’
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
’(D
CD
CD:
CDCD
CDCD
CD:
Di
CDCD
Di
CDD
iCD
CDD
i0
CDCD
CD0
CDCD
CD
CD
DiD
iCD
CDCD
’CD
’C
tCD
:CD
’0
CDCD
CD’
0CD
’CD
:CD
Di
Di
CDCD
Di
CD
DiC
DD
iCD
’CD
Di
CDCi
CDCD
’0
Di
CDCD
’D
i0
0-.
QC
D0-—
0-
Di
Di
0CD
CDCD
CDD
iD
i0
CDD
iCD
Di
Di
CDCD
Di
CDCD
CD’
CD
CD
CD
CDCD
CD:
CD:
CDCD
Di
CD
’0-.
Di
CD0
Di
CDCD
CDCD
CD0
CD0
0CD
’CD
CDD
iCD
DiC
DC
DCD
CDCD
CD0
CDCD
CD’
Di
CDCD
CDD
iCD
CD’
CDCD
’CD
-D
iC
DC
DC
DD
iCD
:0-.
Di
CDD
iD
iD
iCD
Di
CD:
Di
Di
CD’
Di
CDCD
’CD
Dic,
CDCD
CD’
CDD
iOQ
Di
0CD
CDCD
0CD
CDD
iD
i0
Di
CDCD
Di
—‘
CD0
Di
Di
CDCD
CD
CD
CD
CDD
iCD
Di
Di
CDCD
CDCD
CDCD
Di
CD’
CDCD
CD’
CDD
iCD
CD’
CD’
Di
CD:
CDCD
CD
OC
DC
DC
D’
Di
CDD
iCD
Di
Di
CD0
Di
(0CD
’CD
CD’
CDCD
CDCD
CDD
i)1
DD
iC
DD
iCD
’CD
0-
CD’
CDD
i<
CD‘
CDCD
’D
i•
CDCD
Di
CD<
Di
CD’
CD:
CDC
DiC
Di
Di
CDCD
CDDi
:D
iCD
CDCD
Di’
<CD
0-
Di
DiCD
CDC
D’C
D’C
DC
DC
DCD
Di
CDCD
CD:
Di
CD-
CDD
iCD
’CD
’CD
CDCD
CDD
iCD
Di
CD
CD
CD
DiD
iD
iD
iCD
CDCD
Di
Di
CDCD
Di
CDCD
Di
Di
CDCD
Dic
CDD
iCD
CDC
D’D
iCD
CD
:Q:
CDCD
:CD
CDD
iD
iCD
’CD
CDCD
Di
CDCD
CDD
i-
CDCD
CDCD
Di
Di
0CD
CD’
CDD
iCD
Di
c-t
CDCD
:CD
CDD
iCD
Di
Di
CD-
CDD
iCD
:CD
CDD
iCD
CD’
CDCD
CDCD
CDCD
CD0
Di
CDD
iD
iCD
Di
CDD
iCD
Di
CD’
Di
CD:
Di
CDCD
CD:
Di
0CD
CD
DiC
DC
DC
DCD
CD:
CDCD
CDCD
CD:
CDCD
:D
iCD
CDCD
Di
CD’
CDD
iCD
’CD
:CD
Di
CDD
iDiC
DD
iCD
’CD
Di
CDCD
Di
CD’
CDCD
Di
CD’
CDCD
’CD
Di
Di
CDD
iCD
CDCD
Di
0CD
’D
iD
iD
iD
iCD
Di
CDD
iD
iCD
Di
CDD
iD
iD
iCD
CD’
Di
CDCD
CDCD
CDCD
CDD
iD
iCD
:CD
:CD
CD
:0
Di
CDCD
CDD
iCD
CD’
CDCD
CDD
iCD
Di
Di
CD’
•CD
CDCD
CDD
i0:
Di
CDCD
’CD
Di
CD:
CDD
iCD
’CD
CD’
CD’
CDCD
CD’
CDCD
CD:
CDCD
’0
CDD
iCD
:CD
<D
iCD
Di
0D
iD
iCD
Di
CDCD
CDCD
CDCD
CDD
iD
iCi
iCD
CDCD
CD
CD
:CD
CD
Di
CD:
Di
CDD
iCD
:CD
CDC
D:D
iCD
CDD
iD
i0
Di
CDCD
CDCD
CD
CD
CD
CD:
Di
Di
CD0
Di
Di
Di
Di
CD:
Di
Ci)CD
Di
Di
CDCD
Di
Dil
iO
Di
CDCD
CDCD
CDD
iD
iD
iCD
CDCD
Di
CD’
Di
Di
Di
0CD
CDD
iC
D’H
’CD
CD
CD
Di
0CD
CDCD
CDD
iCD
CDCD
’CD
CD’
Di
0D
iCD
’D
iCD
CD:
CDD
iCD
CD
DiC
DC
DC
DD
iD
iD
iD
iCD
Di
CDCD
:D
iD
iCD
CDD
iCD
Di
<1CD
0CD
:D
iCD
’CD
()C
D:C
DC
DD
iCD
CDCD
’0
Di
CDD
iD
iD
iD
iCD
CDD
iCD
CD’
CDD
iCD
CD’
Di
CDD
iCD
CD
’CD
Di
Di
Di
CDD
iCD
Di
Di
CD:
CD’
0CD
’CD
CDCD
CD’
CDCD
Di—
CDCD
:D
iCD
—C
DD
iCD
:CD
CD’
CDCD
0CD
Di
CDD
iCD
CDD
iD
iCD
Di
CDCD
CD’
•C
DC
DC
DC
DCD
CDCD
CDCD
:CD
CDD
iD
iD
iCD
Di
CDCD
CDCD
CD’
c.
CDCD
CDD
iD
iCD
:CD
Di
Di
CDCD
Di
CDCD
CDD
iCD
Di
0D
iD
iD
iCD
CD0
Di
0CD
-D
iC
DD
iD
iCD
CD0-.
CD’
CDci
CD:
0-,
Di
CDCD
CDD
iCD
Di
CDC
•,CD
CDCD
CDD
iC
DC
DO
CD
’CD
CDD
iCD
CDCD
0-0
CD:
0CD
:CD
Di
CDD
iCD
Di
CDCD
Di
CDCD
Di
CD
CD
:CD
’CD
’CD
CDCD
Di
Di
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
CDD
iCD
Di
CD
CD
:CD
CD
CDCD
CDD
iDi
CDD
iCD
’D
iD
iCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
.D
iCD
CDCD
’CD
0CD
CDCD
CD:
CDCD
CD’
CDCD
CDCD
CDCD
Di
CD’
—D
icC
DD
iDi
Di
CDCD
CD’
Di
Di
CD’
0D
iD
iCD
Di
CDCD
CDCD
Di
CDD
iCD
CD—
CD
:C
D’C
DO
Di
Di
CDCD
0CD
CDCD
CD0
-D
iCD
Di
CDCD
:D
iCD
CD’
CDD
i—
DiD
iDi
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD,
0CD
CDCD
’CD
’CD
:CD
:ii
-CD
:CD
Di
CDD
iD
i0-.
CD’
Di
CDCD
CDCD
CDCD
’D
iCD
’CD
’D
iD
iCD
0CD
’U
1C
D:D
i0D
iD
iCD
CDCD
CD’
CDCD
0D
iCD
CD0
CD’
CDCD
CDDi
Di
CDC
DD
iCD
Di
CD:
CD:
CD
’—0
CDCD
0-
Di
CDCD
Di
CD’
Di
CD’
CDCD
CDD
iCD
’CD
CD
CD
CD
:Di
CD:
CDCD
Di
CDCD
Di
CDD
i1
1CD
CDD
i1
CD:
Di
CDCD
CDCD
CDD
iCD
CD’
CD1
Di
Di
Di
CD1
Di
1CD
:
Cx
lCx
Cxc•
.Cx
CxCx
CxC
xC
x0
CxCx
’•)
‘0)
CxC
x’0
2C
xCx
:02
Cx’
CxC
xCx
0)Cx
’Cx
CxC
x0
2<
ZP
)CxC
x<
‘<‘C
x»
Cx,1
Cx(2
2C
’C)
CxCx
CxC
-,..
Cx
,C
xl)
(0(0
2)0
0)£3
Cx-C
x’
Cx’
Cx’
0)Cx
Cx02
2Cx
Cx
Cx
Cx
Cx
Cx
02
0-
(0C
xC
xc,,
CxC
xCx
-03<
003
”Cx
’C
x-
Cx’
CxCx
CxCx
0(2
)Cx
030
Cx
Cx
C(1
)
Cx’C
x.
Cx
’tl
CtC
xCx
(,:Cx
oc”
Cx
’Cx
—
22
22
—3tC
xCx
-
Cx:
0Cx
CxCx
‘Cx
(0C
xC
xC
xCX
)C
xC
x(r
Cx‘C
x),
,E3
Cxl)
CxCx
Cx»
CxC
xC
xC
xCx
Cx
H-’
Cx:
Cx
Cx
Cx
2)0
)70
03(2
2203’—
o<
Cx(—
Cx—
’(2
0C
x’C
xx
,C
xCx
CxF
Cx
<C
xF
’Cx
Cx0(,C
xC
xc0—
<3
02
:C
xC
tC
xCx
(003
:(003(20)22
CxCx
CxCx
:Cx
,Cx
CxCx
CxCx
’03:0
)Cx
“C
xCx
CxCx
Cx(2
Cx’
Cx
00(0
’03
’Cx
03’
CxC
xl)
CxH
-,C
x<
(DC
x’C
xC
2Cx
’22
0Cx
CxCx
Cx
Cx03
H(2
Cx
(0“-‘
Cx:
Cx
Cx
CxCx
0Cx
:Cx
Cx’
Cx
0C
x’C
xC
x(D
CxC
xC
xC
xC
xC
x»
Cx
Cx
Cx
Cx:
CxC
x’<
0(2
)Cx
22220)1
Cx:
1
[Cx
Cx
Cx
—
Cx
0(0
:(0
<C
xCx
-
CxCx
CxCx
)x)
Cx0
utC
x(0
<03003
CxC
x’C
x0
Cx’
Cx
CxCx
(2(2
Cx<
Cx
(,2Cx
’Cx
0Cx
Cx
lix
)Cx
tCx
Cx(1
Cxc”
0(7
’(C
x:0)
(1Cx
:Cx
Cx CxC
xCx
CxCx
10303
0Cx
Cx<
(2
0”(
1
Cx0!
Cxo
Cx
Cx
c-”
‘—‘
Cx
(3C
xC
Cr‘0
Cx
(Cx
cl
330
Cx02(2
(2Cx
CxCx
Cx2’
Cx
Cx
Cx(0
Cxc”
<‘C
xCx
Cxcl
CxCx
Cx(2
CxCx
02Cx
CxCx
’(‘
7’
03
03
(2(0
7)’C
xCx
CxCx
’Cx
’03
Cx£2
0Cx
(2C
xCx
(00
30
3’
CxCx
(2Cx
eCx
Cx
)-Cx
1
CxCx
Cx03
CxCx
”Cx
Cx
c,,,,
(2Cx
02Cx
Cx’
Cx’
‘2Cx
CxCx
Cx<
<3
(2C
x’-“
0(2
(32:
CxCx
“3Cx
:Cx
CxCx
’02
0)Cx
’Cx
CxCx
0303
Cx’
0303
0(2
’Cx
:Cx
03»
Cx’
Cx—
03—C
xCx
Cx’
Cx’
—“
CxCx
(0Cx
Cx
Cx
03Cx
CxC
x
Cx’
“C
xCx
Cx”
Cx’
—7)
(2C
xC
x£2
Cx
Cx
(2Cx
’C
x03
:C
xC
x0—
CxCx
CxCx
’Cx
’2
-“
03(‘
‘Cx
Cx’
1Cx
oCx
0”'
Cx’
CxCx
Cxc.
CxC
xCx
(33(0
Cx
CxCx
0Cx
Cx
CxC
xl)
’
CxCx
CxCx
CxCx
CxCx
Cx
CxCx
<3Cx
’“3
0C
xCx
’Cx
-to
t
02”,
Cx
(0Cx
Cx
0(2
Cx’
‘3Cx
Cx(2
)Cx
Cx2
CCx
Cx‘-
“‘C
xCx
CxCx
Cx(3
CxCx
0—33
c)Cx
’C
xC
xl)
Cx’
0Cx
Cx
02Cx
([(0:
£2Cx
CxCx
0Cx
CxC
xCx
—-
Cx-“
‘Cx
(2Cx
(2(0
(203<
:(0
Cx’
3372:
CxC
xx)
c’,,,
Cx:
(2Cx
CxC
xli
00-
Cx’
Cx:
Cx0-
:Cx
CxCx
Cx»
CxCx
c,C
x:(
3%
Cx
03Cx
030-0
-Cx
00(0
CxCx
CxC
xl
Cx02
‘—Cx
<3Cx
’0
Cx0
-‘
—C
x:0
3C
x03
Cx:
CxC
xC
x:
‘.
Cxl
0C
xCx
CxCx
Cx
l:
CxCx
:Cx
’Cx
CxC
xc”
CxCx
Cx
22
03
:03
Cx’
CxC
x0-”
Cx:
CxCx
(2Cx
03’
CxCx
CxCx
’Cx
22Cx
0c,,
Cxl
0Cx
Cx<
‘.2
3Cx
Cx
CxC
x:
—23
Cx
Cx(2
x)Cx
Cx)
0)7
2(0
(1Cx
CxCx
CxCx
CxCx
Cx“
Cx:
Cx0
Cx0
03
Cx1
Cx0’
Cx‘3
CxCx
’Cx
CxCx
Cxx
Cx’
CxCx
CxCx
Cx(1
Cx
CxCx
CxCx
CxCx
cCx
“<
‘C
xl)
’030-
<3-x
l».
0!Cx
(2Cx
Cx
Cx‘2
Cx
0Cx
0)Cx
CxC
xCx
CxCx
:(3
)70’
(2C
x
<‘0
)0
CXC
x’C
xx)
Cx(1
Cx:
Cx<
‘[0
Cx0
‘
(2(0
Cx’C
xC
xU
iCx
Cx0)
sCx
:
CxCx
CxCx
(2C
xl
Cx(2
0):
Cx
Cx
CxCx
’Cx
’Cx
212
Cx0(0
1C
xC
xC
xC
xCx
Cx
72(0
(2:
c,,
c,,
2£2
CxCx
0(0
:Cx
Cx
CxCx
CxCx
CxCx
0<3
CxCx
CxCx
’Cx
’
CxCx
•21
(2<
‘7
2’
CxCx
Cx0
3:0
2Cx
CxCx
’Cx
’l)
:CxC
xC
xCx
(3)C
xl
(0C
x,,.
Cx
CxCx
‘—Cx
(0(2
:Cx
’Cx
‘—“
CxC
xC
xC
x’
00C
xC
x0)
Cx
))
Cx0
Cx’
20,
Cx22
3Cx
’Cx
CxCx
03’
Cx0”
'(2
Cx’
Cx
CxC
xC
xCx
CxCx
’0
Cx
Cx-“‘
0Cx
Cx0
cC
xCx
CxCx
Cx’
CxCx
’0
(2C
xC
xC
xC
xCx
’C
xCx
Cx(‘
-Cx
Cxi5
CxCx
0»0-
’‘
Cx,
0”Cx
0-
32Cx
0Cx
CxCx
Cx0”
'0-
’Cx
0‘-
“Cx
250
Cx2
CxCx
’1)
00’
Cx
Cx’
Cx’
Cx
7’,
CxC
x02
0Cx
CxCx
:Cx
(c)
CxCx
Cx
Cx
Cx(2
CxCx
CxC
x0’
CxCx
CxCx
Cx’
Cx’
(2Cx
CxCx
1Cx
’C
xr-
”Cx
Cx-
Cx‘-“
CxCx
Cx:
:Cx
03:
Cx’
CxC
x<3
CxCx
Cx
(0Cx
Cx03
CxCx
CxC
xCx
CxCx
CxCx
0C
xl
CxC
xC
xC
x0)
CxC
xl
Cx
,,.
Cx
Cx’
0Cx
Cxli
Cx’
CxC
xCx
Cx<
‘0
(2C
xli
Cx’
Cx’C
xC
xC
xCx
03
(0
<’
(0C
xl)
Cx1
Cx
CxC
xCx
0’Cx
Cx
Cx
”'’
Cx22
Cx(0
Cx’C
xC
x:O
0)027)’
Cx’
Cx-‘
CxCx
0’Cx
Cx0
Cx:(
2Cx
CxCx
’“
0C
xCx
CxCx
33
Cx
0Cx
<‘C
x
Cx’
CxCx
:01
Cx
‘0(0
(2)Cx
’(•
Cx
7’C
xCx
02»
CxCx
’Cx
CxCx
-0(2
:
CxCx
Cx(3
Cx
CxCx
’Cx
CxC
xli
<C
xl)
’Cx
:02
00
)C
xC
xC
x0
-0
Cxli
310
Cx(
Cx1-
0Cx
Cx
0’Cx
0Cx
CxC
xCx
Cx
Cx
Cx
‘3Cx
(0‘Cx
Cx0
102
0Cx
0Cx
CxCx
CxCx
Cx
C0
Cx
Cx
Cx’
Cx
0C
xx
)Cx
CxC
x0
Cx<
‘C
x‘
(3’(2
CxCx
CxCx
’Cx
00
3:0
CxC
xC
xCx
03
:12
2[0
)<
‘Cx
Cx21
Cx
CxC
x<
‘C
x•
Cx<
‘0
-‘
CxC
xl
Cx(0
Cx
Cx
2222
Cx’
CxCx
CxCx
Cx
Cx‘-‘
c,
Cx0
CxCx
:Cx
’Cx
’C
,Cx
CxCx
’Cx
Cx0
Cx’
<‘C
x’
CxCx
Cx’
(2Cx
’(2
CxCx
Cxl
Cx
Cx’
CxCx
CxC
x22C
xC
x(2
2222
Cx
<C
x
(2C
xCx
’C
x0”
Cx—
CxC
xCx
’Cx
:0-0
CxCx
Cx
Cx<
Cx
Cx’
(2030
Cx0
0
Cx0
Cx(2
Cx
Cx’
0!Cx
(2Cx
’Cx
“-“
Cx
(3):
Cx0
c,
CxCx
0Cx
’22
1Cx
Cx’
c(3
<‘C
xl
(0C
xCx
CxCx
22C
xl)
Cx
Cx
l)C
xCx
Cx
Cx
Cx
<‘C
xC
x
0Cx
CxC
xCx
0Cx
CxCx
0Cx
CxCx
Cx
CxC
x’C
xCx
CxCx
CxCx
’
0-Cx
Cx’
0’
Cx2)
Cx
CxCx
CxC
xC
xC
x’C
xCx
0C
xE
o)
Cx
Cx
Cx
Cx
x)
2,-‘
Cx
0Cx
CxC
xCx
Cx’
Cx
<‘C
x0
CxCx
c)C
xC
xC
x02
CxC
xO
Cx7
2(3
)
Cx
Cx
CxCx
Cx0:
Cxc,
0002
0’c»
,C
xl
Cx’
0Cx
CxclC
x0)
CxC
x
Cx
CxCx
Cx
CxCx
’C
x03
Cx0
Cx
0Cx
CxC
xc,
CxCx
Cfl
Cx
0Cx
Cx
CxC
x
Cx(0
Cx’
CxC
xCx
CxC
xl)
:C
xl)
Cx
l)Cx
Cx
llC
x’C
xCx
’:C
xC
xC
xl)
CxC
xl
Cx
CxCx
Cx
Cx
CxC
xl)
CxCx
’Cx
0C
xC
x’
0<
‘Cx
Cx
Cx
CxC
xCx
:C
xCx
00:
Cxc’
030
Cx0»
Cx0)
CxCx
(2:
—C
xCx
’<
‘Cx
Cx:
Cx
CxCx
Cxl
Cx-
Cx1
CxCx
Cx
Cx
Cx
<‘(2)
Cxl)
’C
x0C
xC
x:(1
)C
x
Cx’:
CxCx
CxC
xl
0(0
Cx
Cxl)
CxCx
CxC
x:C
xC
x’
Cx0
2C
x(2)
‘Cx
Cx
Cx
Cx
0320
03Cx
03C
x0
CxCx
Cx’
CxCx
Cx’
CxC
x0)
Cx0)
:Cx
’Cx
03C
xCx
Cx
03
0-
CxCx
[2)C
xCx
Cx
Cx
CxCx
’0303
22
“'‘
Cx
CxCx
1Cx
’:03
0:
CxCx
Cxl
Cx<
‘C
xl
lCx
CxC
x
Cx1
1Cx
(.‘
1C
xl)
Cx’
Cx03
lCx
Cx
Cx
’O(3)
0:
1Cx
:1
CxC
x(0
Cx
Cx:
45
6.2 LXHDEVESI
Helmelän kylän identiteetti perustuu paljolti lähteeseen.
Vettä pidetään erityisen hyvänä ja makeana; kirkkaana ja
puhtaana. Lisäksi “se ol niin hirmusen kylymee jotta palel—
ti käsiä”. Kylmyys on - suomalaisenko? - makukäsityksen
mukaan hyvän veden ominaisuus. Kyläläiset tietysti vertaa
vat lähdevettä kirkonkylän entiseen veteen — osa kyläläi—
sistä sai kirkonkylän vettä rakennustöiden aikana. Millais
ta on kirkonkylän vesi?
“Raanasta kun laski vettä niin se kiehu lasissaniinku vissyvesi. Pitkän aikoo viipy ennenku selaskeutu oikeenväriseks,”
“Se ol tässä errääseen aikaan sellasta valakeetaniinku maito kun laski astiaan.”
“Mie en oo sitä vielä tarvint. Mutta sannoot nuo,jotta välist simon sellasta valakiita vuahtoo,jotta se on tietysti kun siihen laitetaan sitäainetta...(Naapurin, ej) vanha rouva käypi tässäaina ja sannoo että mikä vika siinä on kun heijjänkahvi ei 00 hyvvää - se on varsin kun se seinästätulloo, sannoo hän.”
“Mie oon kuullut, että siihen laitetaan aineita.”
“Eikös ne juo järvivettä? Ei kai se hyvvee. Valit—taavat, keile on tänne vesjohto. Valakiita on,klooria kun laittaavat.”
Jotkut kyläläiset jopa pelkäävät, että rakennusaikainen ti
lanne aiotaan vakiuttaa: kirkonkylälle johdetaan lähdevettä
Helmelästä, helmeläiset saavat tyytyä kirkonkylän sotkuiseen
veteen.
Lähteet ovat suomalaisille tärkeitä paikkoja. Seuraavassa
pari vanhaa suomalaista paikallistarinaa lähteistä:
Siitä lähteistä ottaissa kuin sorat pyörii vasta—,päivin niin silloin on lähteen haltija vihassa.Se ei taho antaa vettä ja jos väkiselä otetaanvesi niin se ei tule miksikään hyväksi vaan päinvastoin pahaksi. Lähteen haltija on suututettu sillä että on ilman lahjoitta otettu vettä eikä oleies tähettäkää tuotu takasi ja sitä ei saa korja—tuksi mitenkään ei ilmoissa ikänä (Sotkamo 1881?,H.Meriläinen 1 38, Kansanrunousarkisto).
.3)
033)
<53)
3)
03<5
3)
3)’
03<5
6063
)60
—6!
]
03)
3)(0
3):
03CD
3)33
3)000
3)3)
:3)
(6,
CC)
3)0
3)2
5C
l3)
3‘3
53)
333)
(/303(0
(/33
)3
)0
33
)
3(0
c(0
0(0
033)33
cl3)
3)3)
0)2
5(
03
(1
32
3)
33))
033)
36!
(/33)
3)03
033)
033)3)3)
,‘
(/30
$)
03333)
3)3)
.F
03
3)
3)’
(3)
3)’
3)3
33)03
31
03
3).
o3)
5)3)
3)
3)
3)
3).
3)
5)20
3)
33):
033)
0:
•(1
033)
03)
3)03
3)<5
3)’
03c.
3)3)
03<5
3)0
6!(3
3)03
33r”
5)3)
3)3)
3)3)
03)
3)3)
3)
3)
3)3)
.03
3)[/3
‘0(1
(3
<53
)03
033)
3)’
3)3)
3)3)3).3)3)03
3)3
3)
333)
:03
3)33:
cl’
3)3
)H
’O
(1
(33)
3):
33
3)
3)0
cl’
3)’
3)<
53)
0C
3)3
)3
)3
)0
3)3
)’33
31(0
c.
3)3)
:3133
32:
32
31
33
<53
)
c’
c-’-
3)
(2:
3).
(3(3
Cl
3)H
.3)’
3)3)3)3)3)
3)0
3):
:0
3)5—
cl’
(/3U
]ct
c.3
1(0
L.
3):
6333
cl’
3)3)
60CD
CC
’CC
0:3
30
33(0
0333
323)
32
:3)
3)3)
—(33203)
2)0
633)
0:
3)
03/1
CD3)
3)C
l3)
(33)
2)3)
-(3
062
:03
3)
(33)
.3)
5—’
33Q
3)-
3)
3)(3
5))
‘C)
(/35)
03(0
33
33
3)-
03cl
’—
‘6,3
33$
3)’
03
)3
)3
3(3
)33
3)
13
)3)
(0’
/13)
3)(,.l(
333)3)
3)CD
3)’
03)
:(0
cl’
c3)
3)
333)3
333
(/3(3
)
2)3)
-3)
3)
/32
—3)
3).
(1)
<3
3)3)
cl’
5))3)
3)(/3
’3)
cl’
03(13
3)(3
(1)
3)cl
’
(0(/
333)
3)3503$
3)’
(3)3
(3(13
33(/3
3)3
13
)3
)3
)3
)3)33
3)
5CD
(5)(2
3)(3)
.3-
3)03
3/3:
5-3)
’(0
Cl(0
003
$3’
0303
0:
3)
3)3
)3
)2
33cl
’3)
3)‘6
,03
(23)
’3)
-3)
,.
0(0
3)-
3)Cl
cl’
3)‘—
c3)
3)533
cl’
033
)
03)
63)
33)
3)cl
’6
3)03
3333
c.
3)(3
33:
3)(0
(03)
33:
3):
03)
cD3)
3)3)
:3)
3)CC
l”
1—3)
3)
3)(0
3):
3)’
033)
3)
3):
603)
3)
(303
3),
L.
3).
3)33
3)CD
‘-“
CCc,..
CC:
3.(5)
6)3)
03)
3):
3)<
l-30
3)3)
:3
)1—
”33
3)3)
333)
(3.3
.33
3)0
30
CD0
:3)3)3)0
c.
333)
o:c
3)3
13
):3
)33
3)(0
330
3(3
)3).
03)
CD
’H
’3)c3)
Qc.
3)3)
3)3
13
3)
333)3):
32
3)3
)3)
3)3)
3)
c,..
03)
-3)
(/33)’.
3)6
!‘c.
(00
2)CD
3)c.
3/3
:3)
(3.—
3)3
).3
)3)
:3133)
3):
‘33
)0
3)32:6
23
)0
.5)
:3)
(3c.
(jl
o3)
<53
)0
30
33
3.3
)3)
620
33
3
33(D
C3)
CD3)
‘,
3)3
)03
33
33
3)33
03)33
c.
303
1(1
3)
03)3
303
(2:
03)
.1,
3)’
3)‘0
“CC
030
03CD
03cl
’3)
)C
l’3)
3)
(5)03
3303
(3)33
0(0
3)
1(1
(5)33
3).,
3333
(133)
(/33)
0303
Q3)
:33)
033)
3)03
CD3/3
(5)0
3(3
3cl
’3
)33
3)3/3
$1
33
)CD
33Cl
(03)3
)3)0
30
30
30
“3)
3)33
3)5)5
)Q
3)
3)3
)3)
3303
033)
(003
03L
,0333
3)33
“(5)
33’
25(0
03
3)3
3‘
(60
32
03)
03(3
)$3
$3
03
]Q
3)3
3
CC3
035)3
3)3)
CD3)
3/3,
3)3
3:
3)0
CDc,.
3)030333
0(33)3)
‘33
3)33
3)
3)3
)5))
3)3)
22
233’-
03
(0
0’
3203
3330
(03)
3/1
33
)3
3<
(03)3)’
3)
3)
3)
3).
313)
.(1
3‘3
3)3)
3’3)
33(3
333)
(33)
.3
)3)
3)
3),
3).
3)3)
313
)
3):
<z
3)3)
C3)
33
(3
3)
3)3
3(0
3).
33033)0
<1c.
3)3)0:
3/1
33)
3)
3):
5)-
3)3)
3)
-‘
5,c.3
):(D
(33)
’03
3)33
(00
‘0,.-3
)P):
33
3):
3)
(003
3)
(2:
3)1,
33)
3)1
3)
‘3)
03)
3):
3)3)
3).
3)
310:
3)(2
:3)
313)
3)3)
3)3)3
):3)3)03
03C
.3)
31(3
)‘3-60
0:
W3)cl’c.
31
.(:3
)0
30
--3
)3
35)
<31
033:3
3:
33
-3):
033
)3
)3)33:3)3)
-3)3
3(0
3):
3)03
3333,3
3(0
333)
CD3
3)3)
D-—
-6,0
0:
3)3)
3)’
3)P
3H
’3)
3)’
(00
3)3)
(/33)
3)’
3)3)
(03)
3)0
L.
3)
3/3.
3)33
:23
L-
(1)
3332
3)
333)
(‘3
5)))’
1:3
)(0
<(‘3)
(3(3
353.
03
)cI3
).33
03
1(3
333)
3133323)
3)3
1<
1-
,,3)
3)’
3)
‘.
2)03
3)c,
,.(0
3)33
(03
)3)
0‘
ct3
)(1
0333
3)3
5‘—
-‘3
(03
)’3303
3)33
<.0
3Cl
003
3)3
333
33.3
1
3)(0
3)
035)5
.33
)3
)3
)3)3
):30
)(2
(1)
3)3)03
0-15
3)3)
033)
-03
3503
30)
3)C
5)’03
0303
0303
03(0
cl’
33)33
3)
3)31
(5)3)
33(3)
3)
1)CL
(/33)
’3)
-3)
‘3)
3)3)
3))
2)
3)(0
3)(5)
3)
cl’
3)
3)
33)5—
”C
l3)
:Cl
33)3)
3)3
)0
623)
—-
6!-
3)’
03CC
0(2
3)0
52)
3)
cl’
0:
3)
Cl0:
3)’
3)’
3)’
CC.
Cl
c,,,.
3)(3
-15
3)3)3)
(2
:33
3)3
.60
33
-6
03)0
3)31..
3)3)
5))3)
3)3
33
)3)
(5)33
C)03(0
03)
0CD
03
03
3:3
)3
03
33
)0
3)3
3,
3)3)
33(5)
3)30<
53)’
H’3
3•
035--
’.3)
(10:
5))3.
:3)
:3)
3)3)
3)3)
(/33)
3).
33)
3333
(5)33
:3)
(3c(
3)—
‘:3)
3)0
30
0325
3)‘
03
)3)3)3)
3)3)
3)3
3)3303
CD:
3)3)
3)C
l3)
’3
)33
c,.
:0
033
)3)
3)
‘03
)3)
3333
$333
30
.03
6203
3)
CD03
03
)0
03(3
3)
3).
333)
:3)
333)
’33
’3
)(0
cl’
pi:
3)Cl
3)’
333)
’03
03)
’33
3)3)
333)
3)3)03
(0CD
3303
(/33)
‘0’
3)
47
6.3 “EN TIIJJX” - LUOTTAMUSPULA
“En tiijjä” ilmaisee yhtä aikaa tietämättömyyttä ja ivalli—
suutta, jota helmeläläiset kokevat viranomaisten toimia koh
taan. Seuraavat lainaukset on kaikki poimittu yhdestä haas
tattelusta. Haastateltava on keski-ikäinen, palkkatyössä kirkolla käyvä nainen:
“En tiijjä, onko muutama vuosi sitten ollu minkäänlaista tietoo että kunta haluu näitä (lähdevesiä, ej),
Nyt en tosiaan sitten tiedä mitä vettä tällä hetkellä saahaan,
Kertoko se Nieminen (=suunnittelija, johon olin ollutyhteydessä ennen ko. haastattelua, ej) mittään tuostaveistä, että mihinkä se männöö ja mitä vettä myösuahaan?
Se että niin en tiijjä vetikö ne putkia tänne ylä—mäin puolele vai vetikö ne vuan tuone alakyläle,
En tuas tiijjä, minkälaiset korviukset hyö on suanu.”
Tämän haastateltavan — ja monen muunkin - mielestä hanke olivalmisteltu salakähmäisesti. Suunnitelmat olivat valmiina
silloin kun kyläläisille kerrottiin hankkeesta. Katselmusko—
koukset pidettiin päivällä, virka—aikana, jolloin nuorimmatja uskaliaimmat olivat töissä. Kokouksessa rauhoiteltiin:kaikille kyläläisille järjestetään kyllä vettä. Jostain syys
tä kyläläiset eivät usko tätä; siellä vallitsee itse asiassavanhanaikaiselta tuntuva herraviha. Toisaalta se ei ole pelkästään vanhanaikaista - onhan muodikasta korostaa yksilön,kansalaisen voimattomuutta “systeemin” puristuksessa. Monetruohonjuuriliikkeet saavat energiansa tästä jännitteestä.
Viranomaiset käsittävät en tiijjä —suhtautumisen välinpitämättömyydeksi, haluttomuudeksi ymmärtää “tosiasioita” (ei sen
hullumpi käsitys!) tai “kulttuuriseksi viivästymiseksi”, josta
eräs viranomainen kertoo. Kysyn häneltä, miten sujuu kommuni—
kaatio suunnittelijan ja kansalaisen välillä. Hän, miespuo—
linen nelikymppinen vastaa:
“Siinä on vähän semmonen asetelma, että niinsanotunasiantuntijan asema on huonontunu. Että ihmiset eivät luota, (ajatellaan, ej) että niilä on aina jotain ketunhäntää kainalossa. Että heiltä ollaan jotain viemässä pois (...)
ct
(/3:
(/3 (/2 (/3 CD 0 (/2 (t (D cl
Dl
(/3’
00D
3C
(/3:
/2Cl
00
00
0’
CD(3
(3
0-0
0Cl
(/3Di
(3(3
CD0’
(30
-
(3Di
30
0’
0(3
(/20
-0
(3D
l0
-0
’
P3
0H
Di/2
0CD
(/3CD
(/3CD
0-
0-
cD
i(
DiDi
(3(3
(D0’
Di
Di-
0’
03Di
0-
Di(/3
(3’
P3
:c.
DY
Cf
1/2
CD(/)
(/3(3
03
Dl<
co
ilCD
00
oo
(1
00
:(/1
0pQ
Dii
<(
ci
o<
-D
o0—
0’ci(3
0Di
-(3
0:
(Dd
-CD
03D
i(/2
(“
(2(3
0‘1
DiDi
ci0-
(/(/3
:0
DiCD
0x
o-
Di0
-(/
2(0
)t
(3Cl
’Di
/0Di
(/2
tt(D
C’
(3C
-1CD
(30
0’(/3
(3(D
tt/0
/0
CD33
Di0
CD0
-0
Cl—
(Di
-Di
0-
(3ct
-0
-Cl
tct
CD/0
Di’
Di)
(/3’
(D
l/2
)10)
t/2/
2CD
2300
—D
iC
D-00-ct0-
<CD
—<
atz
’,CD
CD
(3CJ
Ci(3
(3D
i-CD
DiCl
(3-(3
(Di
-0-
Di:
Di-
Dl
0-
0-
—Di
’(3
(3(3
0’
CD
0o--
-o(3
CC(3
Di•
oC
C’
CD0
-00’0-ctD
iDi
Di(3
CD(/2
CD
0D
iCc
sc’
-o
-CD
DiC
Dc’C
C‘D
C’
Clfl3
-(3
213
/0D
i’D
i(3
(3
000301
(/3—
(30
DiC
Dc
D(1
Di’
DiD
i-D
i:00D
i<
0’
DiDi
’0-
Qc-tc
t0-
03-
Cl(3
CDCD
Di(3
CD-D
i(3
0-0
’(7
.D
i’Di
(3Di
Di
(3D
i’0-D
i
.1-
Di
/0C
CD(3
«Di
Di
0-
0Di
’0
-0
0-
CD/2/
20’
(3Di
CDDi
CD
/00
<C
D/0<
0Di
Di(3D
i<D
i:CD
00’
00-
DiDi
00
’D
io
c,
CD0
-D
i(
Di
Di/0
Di’
0-
0CD
Di(-2
3-/2
/2(2
(30
0Di
DiDi
0-
(3(2/
2(3
0’
0-
(303
Di(3
DiCl
(-3
03
-0
)0
-CI
CDDi
ctD
i’/0
CDDi
(3(3
CD0-’
0-0
00-
0-D
i/2/2
CC
!0303-
DiD
i-C
D(3
0’<
Di’
Di
Di(3
CD0-0
-20C
l/2
/20
0tt
DiD
i-
/2c
0/2
/20’D
i’D
i(2/
20’
03CD
350
CD
CD
Di
DiC
0(2
DiD
iDi
DiD
i(D
CD0
Di’
CD
i’/0
0’
DiDi
00
(23tt
0-
ctE
I(3
0C
D(3
‘3(3
Di’
CC’,
CD(3
Di’
Di(3
(3/0
0-
cl
CD0
-D
i’Di
Dl
Di-
CD-0
-Di
(3D
i:(3
Di’
(DC
Dil
Di-
(D1
-00’
DiC
D—
Di’
0-
ClCD
DiD
i’CD
Di’
-0
’0
0)
/2/2
DiF
--(
0--
Di00’
(3Di
/0CD
Di’
CD
CD
/2/2
00
Dl
(DC
00
0—
0’
‘C
Di’D
/00-
cl
CDD
i’C
Dl
•<
00-
‘Dc
/2/2
/2/2
DiD
i’D
i’C
DO
CD/0
CDCD
0-0
ci
/2Di
cDi
-3c
Di(3
Di’
/2/2
Di0’
(3Di
’CD
Di-
(3(3
0-
Dil
‘3D
3D
iCD
0-,
%C
l(3
DiD
ic-t
Di:
Di’
CDCD
(3D
iCD
C
0-
DiDi
CDci
Di3
Di
(3Di
’0
-ct
(30’
0-
CDD
i’(3
Di0
-
Di
(3Di
CDi
0-(3
120-
Di-“
0-
Di-
(30’
0D
i,ct
(30
Di’
0
0t
Cl
CD/2/
2‘0
Cl]03
0-
CD0
‘0(3
0D
i’Di
’D
i’CD
CD
Di(/
3CD
0’0
l0
00-
(3D
i’D
i’0
’0-0
CDCD
0-
0C
)C
lZDi
CD0-
2Di
-D
i’’/
2C
DD
i’(3
0-
0-
(3CD
CD0/2
3’
(D(
c-tC
-D
iDi
(3CD
DiCD
(3C
DC
D0C
DDi
CDD
iDi’
Di’
OC
D
/20
’0-
0-
Di-
D/2
Ci0-
cl
0:
CDDi
Di-
Di-.
00-
CD(3
0-
(3CI
L•
Di-
-Di
(3Di
3-0
CDci.
Di’
Di:
(3(3
0-
Di-
0-
Di’
0-
Di-
‘0Di
Di(-3
’Di
0Di
0’
Di:
ci,
CD(7
3:Di
’0
CDDi
Di’
(3Di
’
(/3
0-0(3
0’
0-
30
‘(3
00-
0’
0(D
03
CD
]
(3Cl
Di0-
-Di
’/2/
2/2
Di0
’0
’D
i’Ci
Di’
0-
DiCD
0-
CDCD
0CD
ci
Cl’
0-
0(3
(/20
Di(3
cl
(3Di
:0’
0-
CiCD
0-
DiCD
DiD
iCD
(3(3(310-
0’
(3C
Di’
Di:
0D
i’0’
Di:
Di
0’
CD0-
-’0’
Dil
-33
/0(3
ctl
CDCD
CDCD
‘/2
0-
CD
Di(
/2CD
CDD
iDiC
DD
i’Di
Di—
CD
’/2
Di
Di’
c0
-CD
0-C
D0
Di-
DiD
i0
-CD
(3<
’—
Di’
Di/0
Di:
CD
0’
CDDi
CD(3
0C
D0
-
3-(3
Di’
CD3
(C
lDi
CDCD
DiD
lCD
Di(3
Di’
Di’
ctD
i’3
0’
(3<
0C
30
Di
-ci,
ci,C
D(1
DiCD
0-D
iCD
0CD
0-
CD0
-(3
CD—
00-
0-
CDCD
0CD
-D
i’0’
Di
0-
CDc
1c
Di’
Di’
0’
DiDi
:cl
0-
(1D
i’
(3(10
CDcl(3
(c
(3Di
’Di
-0-0:0’
0
-‘
(3ci
Di:
CD
DiD
3’3
CD0
CDCD
Di’
(2/2
3D
i(3
0-
CD
-(3 Xl
49
Isäntä antoi ymmärtää tajuavansa, mitkä ovat kunnan, oikeuden
ja tutkimuksen oikeutukset ja kuinka ne kaikki kuvittele—
vat olevansa kyläläisten asialla. Iva esitettiin hyvin hie—
novaraisesti. Tutkijakin sai populisminsa nenilleen, mutta
niin, ettei loukkaantua sopinut.
Monesti kuulee, kun muualta Suomesta Itä—Suomeen tulleet
virkailijat kertovat hämmentyvänsä siitä, etteivät tiedä,
ovatko ihmiset tosissaan vai eivät.1 Sain itsekin vastaa
via kokemuksia, vaikka olenkin kotoisin Itä-Suomesta - minut
han monesti yhdistettiin viranomaisiin, miksi ei?
Eräskin vaan Helmelässä vastasi kysymykseeni: “Onko viemä—
reistä ollut mitään harmia?” “Mitäs harmia niistä?” “Niin
mitäs niistä...” ja seuraava kysymys...
Huumori ja asioiden vääntely eivät kuitenkaan ole savolais
ten erikoisuutta tai itäsuomalaista keksintöä. Veijarit,
hupsut ja narrit ovat valottaneet maailman suhteita ja et
sineet totuutta niin maailmanhistoriassa kuin kuuluissa ro
maaneissa. Känekäs räkätys, nauru tai vain sisäänpäin kään
tynyt hymy puhuvat käänteistä kieltä (Pesonen 1980, 49).
Ivaaminen on totuuden etsintää; ivaaja irrottaa virallisen
totuuden (“mielellään ne sen tekis”) yhteyksistään ja tekee
siitä valheellisen. Ivaaja esiintyy tyhmänä, mutta vain ol
lakseen poleeminen “viisaudelle” (emt).
Haastatteluissani tapasin huumoria, ivaamista tai kielel
listä vääntelyä juuri selviteltäessä kyläläisten ja viran
omaisten suhteita — tai viitattaessa yhteiskuntaan. Ne ovat
viisautta, tapoja pitää puoliaan, tapoja valtasuhteiden ym
märtämiseksi tai jopa aineksiksi yhteiskunnalliselle muu—
tokselle.
Eräs kansalaisen ja viranomaisen suhteeseen liittyvä peli,
joka on sukua huumorin käyttämiselle, mutta ei ole niin
Itenoviritteinen, on “kortit piilossa”. Toisaalta kansalainen
1)Kansalaiset taas valittavat, että kun viranhaltijat eivätkoskaan voi sanoa mitään suoraan, vaan kiertelevät: “Tiedämme ja tunnustamme ongelman, mutta riippuu nyt rahoituksen järjestämisestä...” tms.
50
ei saa paljastaa tietävänsä jotain, mutta erityisen makeaa
on käräyttää viranomainen siitä, että tämä tietää jotakin,
mitä ei tunnusta tietävänsä. Yhdessä talossa kysyin, mil
laista kylän vesikokouksissa oli ollut. “Olethan sinä ne
pöytäkirjat kuitenkin lukenut. Kun eivät vain olisi tuolla
kassissasi •“
7. VESIHUOLLON SUUNNITTELUSTA
MAASEUDULLA
7.1 HAJA—ASUTUKSEN VEDENHANKINNAN HISTORIASTA1
Vettä on Suomessa ollut talouskäyttöön saatavissa suhteel
lisen helposti. Pysyvä asutus syntyi aluksi vesistöjen ää
relle, missä ainakin pintavettä oli runsaasti käytettävissä.
Pohjavettäkin on suurimmassa osassa maata mahdollista saa
da talouskäyttöön riittävästi läheltä maanpintaa.
Vedenhankinta on vanhastaan ollut meillä niin kuin muual
lakin naisten työtä. Vesi on kannettu lähimmästä lähtees—
tä, vesistöstä tai kaivosta. Kun vettä on käytetty vähän
ja se on saatu yleensä läheltä asutusta, on vedenhankinta
ollut tyypillisesti yksityistä eikä vedenhakumatkasta ole
tullut sosiaalisesti yhdistävää tapahtumaa. Vedenhankinta
on haja—asutusalueilla pysynyt vahvasti privatisoituneena
tekniikan ja menetelmien kehittymisestä huolimatta. Osaksi
tämä johtuu puhtaasti taloudellisista syistä, osaksi ehkä
historiallisista tai asenteellisista tekijöistä.
Vedenhankinnassa on maaseudulla turvauduttu kantoveteen
varsin pitkään. Vielä vuonna 1950 alle 8 % maaseudun asun
noista oli varustettu vesijohdolla. Maaseudun vesihuoltoon
kiinnitettiin kuitenkin 1950—luvulla runsaasti huomiota.
Valtion rahoitustukea alettiin myöntää maaseudun vesihuol
lon edistämiseen vuonna 1951. Viisikymmenluvulla varsinai
sesti alkoi haja—asutusalueella vesijohdon yleistyminen,
1) Luvun 7.1 on kirjoittanut Hannu Vikman.
....
51
mikä on sittemmin jatkunut, toistaiseksi voimakkaimmin
1970—luvulla. Vuonna 1980 hieman vajaalla 70 prosentilla
haja—asutusväestöstä oli käytössään vesijohto (taajamissa
96 prosentilla). Muita pohjoismaita olemme kuitenkin täs
sä suhteessa vielä parisenkymmentä vuotta jäljessä.
Asutuskeskuksissa ei viemäröinnin puuttuessa ja likaavan
kuormituksen kasvaessa pitkään voitu terveydellisistä syis
tä jättää vedenhankintaa yksittäisten kaivojen varaan. Aluk
si järjestettiin yhteisiä pintavedenottopaikkoja ja kaivoja.
Yleisiä vesilaitoksia vesijohtoverkostoineen alettiin kau
pungeissa perustaa 1870—luvulta lähtien.
Maaseudulla yhteinen vesihuolto kehittyi huohaattavasti hi
taammin. Vesihuoltohankkeita jarrutti tehokkaasti putkima
teriaalien kalleus. Keskipohjanmaalla sijaitsevassa Toho
lammin kunnassa kehitys oli kuitenkin poikkeuksellisen ripeää.
Ensimmäinen vesihuoltoyhtymä perustettiin kunnassa jo vuonna
1906. Ajatus painevesijohdon rakentamiseen kulkeutui paik
kakunnalle tiettävästi Amerikasta saakka. Kuitenkin vasta
puuputkien valmistaminen Toholammilla 1933 kehitetyllä p0—
rakoneella toi painevesijärjestelmän taloudellisesti houkut—
televaksi. Vuonna 1938 jo lähes 80 prosentilla kunnan ta—
louksista oli painevesijohto. Pioneerihengen lisäksi maaston
muoto ja lähteiden runsaus suosivat Toholammilla painevesi—
laitoksen rakentamista.
Valtion tukitoimen lisäksi vauhditti maaseudulla yhteis
ten vesilaitosten rakentamista ja laajentamista 1950—luvun
loj,puvuosilta lähtien muovin osoittautuminen käyttökelpoi—
seksi ja edulliseksi vesijohtoputken materiaaliksi. Pohjan
maalla, missä vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti ja
missä maasto ja maaperä ovat johtolinjojen rakentamiselle
suotuisat, on rakennettu laajoja, usean kunnan alueelle,
ulottuvia vesijohtoverkkoja, jotka kattavat myös haja—asu
tusalueet lähes sataprosenttisesti. Yleensä haja—asutusalueel—
la on oma kaivo kuitenkin edelleen vallitseva vedenhankin—
nassa. Kun vuonna 1980 taajamissa 90 % väestöstä oli yhteis
ten vesilaitosten piirissä, haja—asutusalueella vastaava luku
oli 21 %.
CDCD
CDC
CDL
.0
CDCD
CDCD
CD(3
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
3-C
l0
CDCD
CDCD
CDCD
CD-
CDC
-CD
0CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
0CD
CDCD
0CD
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
CD:
CDCD
:i
CCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD-
CDCD
CDCD
oCD
CD-
CDCD
LCD
-CD
-CD
CD—
CD-
CDCD
<C
DCD
CDc
CD-
CDCD
-CD
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
:CD
CDCD
CDCD
-(-C
DCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD:
CD)
CDCD
CDCD
CD-
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
-,
CDCD
CDCD
<C
D-
CD<
CD
CDCD
CDCD
CDCD
CD
CD-t
3CD
CD(
<0
CDCD
CDCD
CDCD
:CD
CD<
Cl
<C
DCD
CD<
0<
0CD
CDCD
CD
:CD
CDCD
CD--
CDCD
CDCD
CDCD
:CD
-CD
CDCD
CDCD
-CD
CD<
CD
CD-
CD-
CDCD
CD•
CD-”
CDCD
CDD
i:C
D---
3Q
(3•
CD:
CDCD
CD-
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
t3
CD-
33
<CD
CD
CDC
l.CD
)CD
CDCD
:CD
CD<
CDCD
CDCD
CDCD
CD3
—C
DCD
CD-
CD’
CDCD
CD—
-CD
CDD
CD
CD-
CD)
CDCD
CDCD
CD-
3CD
:D
CCD
CD0.
CDCD
):
CD-
CD
-CD
CD
Z(/
)
CDCD
<C
DCD
:<
0:3
(3CD
)CD
<C
DCD
CDCD
CD:
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDC
DC
DC
DC
DCD
c.
CDCD
CD-
CD:
CDCD
CDC
lL
•C
DC
DCD
CDCD
-CD
CDCD
0C
l.CD
CDCD
CDCD
:CD
CDCD
CD:
CDCD
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CD)
CD
CDCD
CDCD
CDCD
CD<
CD
:f
CD-
CDCD
CDCD
3:
CD:
CD
1CD
-CD
CDCD
:CD
<C
DCD
CD
CCD
<C
D<
CD
:<
CD
<<
CD
CD0
CDCD
CDCD
:C
D:C
D-C
CD
CD)
CDC
DL
--CD
<C
DCD
0CD
(CD
CD)
CDr
CDCD
<C
DCD
<0
CDDC
<C
DCD
CD•
<C
DC
DC
DC
D
CDCD
CDCD
)CD
-CD
CDCD
CD)
CD-
CDCD
)CD
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
Dl
CD3
CD
-C2C
DCD
’)
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
DiCD
CDCD
CD-
CD-
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
:<
CD
-CD
-C
DC
DC
D-<
CD
CD-
CD(D
iCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD-
<C
DCD
-CD
CDCD
CDCD
CDC
D-C
DC
DC
DCD
)
CDCD
CDCD
CDC
lo
Cl
CD<
CDC.
CDCD
CD-
CD1
<C
D-
CD<
CD
-CD
LCD
CDCD
<C
DCD
:C
D-C
DC
DCD
CDC
CD1
-CD
CDCD
CDCD
CD)
CDCD
CDCD
CD-
CDCD
CDCD
CDCD
CD-CD
-CD
<C
DCD
CDC
DC
DCD
CD(1
CD<
<C
DCD
CD(1
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
CD-
CDCD
CDCD
-CD
CD
CD
CD
CD
CDCD
CDCD
-<
CD
CDCD
CCD
CDCD
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
<C
DC
D-C
DC
DC
DCD
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
<C
DCD
<C
DCD
CDCD
--C
DCD
CD<
CD
-C
DC
D’-
’CD
CD)
CDCD
CDCD
CDo
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD:
CDCD
CDCD
CDCD
:-—
CD3
3CD
CDCD
-
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
<C
DCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD-
CDCD
CD-
0:
CDC
D:H
-CD
CD<
CD
CDCD
CD)
CDCD
CDCD
CDCD
D<
3CD
CD-
(1)
CD-
—CD
0:1
CD-
CDCD
CD)
•C
D-C
D-C
D-
CD<
CD
ICD
<C
DCD
-3
CDCD
:CD
()<
CD
<C
DCD
Dl
CD0
CDCD
CDCD
-CD
CD:C
DC
DC
DD
lc-<
<<
CD
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
-CD
—CD
CDCD
-.0
CD
CD
CDCD
CD)
CDCD
CDCD
-.CD
CDCD
-C
DCD
CD-
CD-
Cl.
0CD
:C
lCD
CD
CDCD
CDD
CC
DCD
CDCD
Cl
1<
CD
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD-
CDCD
CDCD
CDCD
<C
D-
CDCD—
CDCD
CDCD
DiCD
CDCD
<<
CD
<C
D)
CD0
CDCD
CDCD
:Di
CDCD
CD0
CD-
3CD
CDCD
Ui
CDCD
CDC
l.Q
<CD
CD<
CD
CD—
CD
-CD
CD)
<C
DC
D1
CD
<0:3
(0CD
-C
D-.
CD-
Cl.
CDCD
13
CDCD
—0
CD
Cl
CD
L-.
CDCD
CD-
CD-
<C
DCD
<<
CD
CD
L-.
<C
DDi
CD<
CD
-CD
CDCD
CD:
(CD
CD-
<C
DC
D<
--“C
DCD
):CD
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
CD-
CD:
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CD:
CD)
<C
D:
CDC
DC
DC
DCD
CDCD
CD-
CDCD
CD-
D0
CDCD
CD:
CDCD
CD:
CDCD
CD-
CD-
(0CD
-CD
-C
D-C
D-C
D<
CD
CD<
CD
tji
CDCD
CD
CD
CD
CD-
<C
DCD
0CD
CD
ICD
CDCD
CDCD
c-
CDCD
CDCD
CD(3
CDCD
:D
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
<C
D<
CD
CDCD
CD-
CD-
CDCD
CDC
D-C
DC
D
CDCD
)CD
CDCD
CD-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CD<
CD
CD-
<C
DCD
:CD
CDCD
<C
D-
CD:
CD-
CD-
CD-
CD<
CD
CDCD
CD-
CD
CDCD
CD-
CDCD
CD-
CD:
CDC
l•CD
CD<
CD
CDCD
CD
-CC
DC
DCD
CDCD
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CDCD
CD:
CD<
<C
DCD
CD-
<<
CD
-CD
CD
CD
-CD
CD-
CDCD
<C
D‘—
“CD
CDCD
CDCD
<C
D:
CDCD
-CD
CDCD
-CD
0CD
CD3
CDCD
CD-
CD<
CD
-CD
CDCD
<C
DCD
CDCD
CDCD
CD(D
i:CD
:-
CDCD
:CD
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
)CD
-<
CD
-CD
<C
DC
D:C
DC
DCD
CD-
CDC
DCD
0CD
CD<
CD
CD-
CD-
CDCD
CDCD
CD:
CD:
CD3
3CD
CD-
CD-
<C
D)
CDC
DC
DCD
CDCD
-CD
CDCD
CDCD
CD—
--
CD-
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD:
<<
CD
:CD
0:3
CDC
DC
D
CDCD
CDCD
CDCD
<C
DCD
CDCD
CC’
CDCD
CD-
<C
D-
<C
DCD
CDCD
:CD
CD-
•C
l-CD
CDCD
CD0
0CD
CDCD
CDCD
-CD
<C
DCD
-CD
<C
D:
CD:
CD<
CD
)CD
3CD
CDCD
CDCD
:CD
CD
CD
CD
CDCD
0:3
1CD
CDCD
CD<
CD
CDCD
-.
CD:
CD-
CD0
CD<
CD
-CD
CD:
CD<
<0
CDCD
-C
DC
D-C
DCD
<C
D-
CD-
CDCD
-CD
CD<
CD
CDCD
CDCD
CDCD
<C
D-
0:
CDCD
-<
CD
CDC
DC
DQ
CD0
CD<
CD
<C
DCD
CDCD
-CD
—C
D:
CDCD
CD-
0<
CD
CD-
CDCD
CDCD
CD0:
<C
DC
DCD
CDCD
CDCD
CD<
CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
CDCD
CDC
D—
—CD
-CD
CDC
DC
DC
D‘C
DCD
CD-
CD<
CD
CDCD
CDCD
)CD
CDCD
CDCD
CD-
CD<
--“C
DCD
CD0
CDC
DC
DCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD:
30:
CDCD
CDCD
CD3
Di:
CD-
‘-oCD
CDCD
CDCD
CD):
CDCD
CD:
CDCD
CD-
CDC
D-.
CDCD
-1
CDCD
CD<
CD
CDCD
Ui
DiCD
-CD
<C
D
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
<<
CD
-CD
CDCD
CDD
lCD
CD-
3<
CDCD
CDC
D—
CDCD
1c
CDCD
-CD
CDCD
CD—
CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
CDCD
-CD
-CD
CDCD
CDCD
<C
DCD
:CD
11
1
53
“Se ei oo kunnan piirissä ollut kovin keskeisesti esillä, se on vasta viime vuosina ruvennut nousemaan esille. Lähinnä nää haja-asutusalueet onpitäneet omana kivenään tämän veden puutteen - tai(...) laadun” (50-vuotias kunnallinen luottamus—mies).
Haja—asutuksen vesihuoltotyöryhmän mietinnössä todetaan,
että “kuntien tulisi ohjata tarkoituksenmukaisen työnjaon.
puitteissa vedenhankinnan ja viemäröinnin järjestämistä
alueellaan”. Edelleen kunnan olisi tarvittaessa laadittava
vesihuollon yleissuunnitelma. Valtion osallistumista tulisi
lisätä ohjaamalla varoja pohjavesitutkimuksiin. Jos maaseudul
le rakennetaan yhteisiä vesihuoltolaitoksia, olisi käytettä
vä kulloinkin soveliasta organisaatiomallia; sellaista, jossa
voitaisiin ottaa huomioon hankkeen kytkeytyminen kunnan ve—
sihuoltoon ja hyödyntää asukkaiden omaa osallistumista (ss.
53—54).
“Vesipiiri on hyvin auliisti tarjonnut palveluk—siaan ja monasti panee ihmettelemään, että ne(vesihuoltohankkeet maaseudulla, ej) ei edistysiitään. Tietysti vois syyttää kuntaa, että kuntaei sitten lähe aktiivisesti jatkamaan siitä.Mutta kyllä tämmönen uuden asian syöttäminen ky—läkunnille on hyvin vaikee. Sen pitäs mieluumminlähtee alhaaltapäin tarpeesta kuin että sitä tyr—kytetään ylhäältäpäin” (cm. kunnallinen luottamus—mies).
Kun vesihuollon suunnittelua maaseudulla tarkastellaan maa
seudun asukkaiden kokemuksista ja toiveista käsin — tässä
tapauksessa maaseutukylien asukkaiden haastattelujen perus
teella — pääliimmäiseksi kokemukseksi nousee kaikesta (kai—
mista mietinnöistä) huolimatta asian outous. On outoa hahmot
taa, että oman pihan kaivo ja takapihan sakokaivo kuului
sivat kunnalliseen, alueelliseen tai jopa valtakunnalliseen
suunnitteluun. Vaikka vesihuollon suunnittelu maaseudulla on
tämän erityisen palvelun tuomista sinne, ei sitä mielletä sa
malla tavoin kuin yleensä intrastruktuurin rakentamista
- esimerkiksi tiestön tai sähköverkon.1
1) Itse asiassa onkin kyse eri mallisista intrastruktuureista;
9fl\0,
sähköverkko vesiverkot
P12
dP1
)Ui
F0
30
c-t
P1U
i0
P11
9‘1
3P1
5ct
P3
”-’
P3P3
H0
”-”
P1P3
P1U
IU
IP1
P3P)
/-3
P3P3
p1;’
<P)
P3P1
P1P3
UI
P1Ui
UI
P1U
I3
P1P
39
3P1
’P3
:‘
P3P3
P1’
p1P3
p1p1.
p1p3
’P3
p3’
p1’c
P1’
p1‘0
UI
UI
p3’
P1p1
’(/j
UiP1
P3;
0-
P1‘-‘
P10
p1’
p3’
P1U
IP1
’P1
P3P1
UI
00
P1’
P3P1
’‘P
1U
IP1
P3P1
p3:
ct
UI
i,’t
P1’
UI
UI
P3U
IU
IU
IU
I
p30:
P1P1
P1U
I—
«P
1P1
P1Ui
UI
CDU
ip1
’P3
p1p3
;9
UI
P33
tp1
UI
P3U
IP3
UiP
1P3
UiP3
Ui
P1Ui
P3P1
’t
QC
/2P1
P3U
I9
UI
(/3P3
UI’
P3
3U
IP3
UI
P1P3
P1P3
3(/1
UI
P1P3
p1P3
UI
P3U
IP3
P3U
IU
Ip3
’P3
P3;
(/1;
UI
0P1
P3P
1’
0U
IU
IP3
0(/3
Ui-
Cl
c.
P1P3
UI
UI
P3Ui
p1P1
.P1
c-i
00
00
3(/3
Ui-
P19
UI
(/1(/
1;P3
P1U
IU
IU
I‘0
P1tIC
,2
P3P3
UI
UI
3(/1
2P1
p1
.P3
(/3
UI(
/i;
(/1p1’0
P1-
P3P3
P3P3
p1-
p3;
/-
p1.
P3P3
p3P1
P1’
(/1;
0U
IP3
UI
Ct
p1:
0U
IP1
UI
p1.
CO
P1
P1’
Ui(/1
;Ui
P1’
(3)
3P3
p3’
P3p3
’t
p1.
p1U
I0
—U
IUiU
I-‘.
p1
P3;
P1p1
P30
P1’
F’-
UI
UiP3
(/2;
P3p1
’(5
(33
P3(/3
p15
P3U
I‘p
1Ui
p1.
UI
P1’’
p1’
f•t
Ui
UI
p3’
p1.
P3P1
’P3
P1P
3P
3;
P3U
Ip1
-U
I3
P1’
P3(3
)(/3
)U
Ip1
.P3
p1’
UI
00
UI
P3P
3P
3<5
P1P1
Ui
P30
Ui
P3
’-
0
9U
I0
:(2
P1U
IUi
P1P3
<5F-
’P3
(/3P1
‘0U
IP
1P
1’P
1’
P30’-
P3U
IP3
p1’
p1’
UI
UI
P1P3
Ui<5
0P1
P3P3
fP1
p1’
P3P1
1P3
P3U
IU
Ict
UiP
3P3
UiUi
UI
UI
P1P3
0P1
P13
UI’
-<
S’0
CD
UI
P1P3
UI
00-
UI
P30
P3U
I(2
UI
P1
p1’
P33
p1P1
’Ui
<5P1
’0
-p1p1P
1U
IP1
’U
IU
IP3
P3P3
p1
3P3
UI
p1’
UI
P3P3
P13
UI
0P3
P3;
0P3
(/3P3
H’P
1P1
UI
Ct’
’0
P3P3
(/3
P1P
1’U
I<5
UiUi
UI
P1(P
1p1
’U
IP3
P10
UI
P1U
IU
IP1
<P3
P1:
P1’
—‘
UI
UI
p1’
P1
P1’
P3
P1P1
2p
1’U
IP1
0-
UiP3
p3’
p1.
0p3
’P3
UI
UIP
3P
1’
UI
UI
UI
P3‘-
0P3
P1<5
P1U
IP1
UI
c,
Uip1
’0
UI
P3P3
3P1
0Ui
<5P1
;P
1P
1P
3P3
3C
.(/
3);
’00
p1’c
P1;
P1
3p1
’P1
0U
IU
IU
IU
IP1
P1P1
P3P1
P1P3
3P1
(/30
P1P1
2P3
1U
IP3
UI
P1U
IP1
P101
UI
P3P1
’U
IU
IP3
UI
P1U
IU
Ip1
;U
IU
IU
I‘(/
3p1
;<5
UI
UI
P3p1
’P1
’p1
.
P1P
1U
IP3
;P1
UiP3
p1.
p3’
p1p3
’p
10
3p1
.P
3;P
3P
1P3
UI
P3U
I3
UI
P1U
IU
I
Ui0
;P1
i;
P1-
p3’
UI
UI
(3)P3
p3’
3p1
.p1
.p1
.p3
’p1
.p3
3p3
’p1
.U
I‘C
IP1
UI
P1’
P3U
IP1
p1.
p1’
P3
(3)
P1’
cl
P1P1
’(2
P3U
IP1
P1P1
UI
UI
UiP3
;Ui
UiP
3;p
3’.
UI
P3U
I<5
P1(0
P3P3
P3
P1
UI
(320;
P3U
Ip3
’<5
(/1U
IP1
P1P1
UI
UI
UiU
IU
I0.
P3U
I’.
P1U
I;P1
c-
UI
UI
UIP
1:
P3U
IP1
(2(0
(/1P3
P1P3
p1.’
p1
P3p1
.P3
<50
p1.
p1-
P3-t
-0
P3P1
P1Ui
’(3
1U
I<5
UI
P30
P1P1
ct
UI
P3P1
P3U
i(0
UI
UI
Ct’
UiP3
P1”
P1P1
UI0
(0U
IU
IP1
:P3
P1P1
-‘0
p1,,,
P3P3
p1.
p1’P
3p1
.U
IP3
(/1:
Ui
P1P1
Uip3
’
UIP
1Ui
’U
Ip1
UI
UIc.
cl
UI
00
UI
P33
p3’
Qct-
P3<5
P3P3
:<5
P3(/3
:P1
(0p1
’1
UI
clC
,P1
-P1
0p3
’P1
.p3
’p1.P
3U
I0
<50
0P1
P1’
P1P3
:P3
:
UI;
UIU
I0
P1’’
0P1
;(/3
P1P3
p1..
UiUi
P3P
1P
IP1
UI
P3p13
••t
P1P2
UIp
3’
P3P1
’P1
P3P1
;P1
P3c,,.
UI
P10
P1U
IP
1U
IP3
Ui’
UI
P3U
I‘—
Ui
<50:
P3;P
3p1
UI
Ui,.
(/1;
P3P3
P10
P3‘
P1’
P1P3
UI
Uif—
’‘
UI
P10
P3P3
‘0U
I
p1’P
3P1
;P3
P3U
IU
IP1
UI
p1’
0-
P1•
P3p1..—
’Qp1
-P3
P3U
I‘U
I<5
UiP3
P1U
iUI
UI
p1’
C.
P10
;P3
p1’
p1P3
<5U
I0
P1U
IU
IP10
P1’
P3P3
P3p1
.p1
UI
p1’
p1
’UI
Ui
P3U
IU
IP1
UI
P3p1
’0
P1’
p1’
p1’
P3P3
;p1’
p1’
P13
P3<5
UI
P1’
03
UiP
3121
2U
IP3
UiU
IU
IUi
P1P1
P1’
UiU
I3
‘p
1’U
IU
IP3
UI
0U
IP1
P1’
P3
UI
UI
P3;
UI
P3Ui
-P3
P3p1
’P1
’P1
UI
Ui’
P3;
P1P1
’Ui
-U
I0
P1p1
.P3
0U
IUi
P3;
P3;
0;
UiU
IU
I<5
UiU
I3
P1U
IP3
P3P1
P1U
I0
UI
3U
IU
IU
IU
I
‘p1
UI
UiP3
P1P3
P3P1
P1P3
P3’
UI
p1’
—0
39
UI
P3p1
’P3
P1’
UI
P3P3
P10;
UiU
IU
IU
IUi
0P1
UI
p1.
P3-(
/-P
1’P
1P3
:0
P3Ui
UI
0P1
P1.
p3’
P3;
p1p1
P3cl
UI
UI
(0Ui
CU
IU
i£2
P3;
0P1
UI
p3’
<5P1
00
P1Ui
UiP3
P1’
<5p1
’U
IUI
P1C
tP3
P3IU
I0
P1U
IP3
P3U
IP3
:0
UI
P3U
IUi
P1’
P30
•U
I0;
UiP3
<5
P1
’P1
UI
P3’-
UI
UI
UI
UI
p1.
‘0U
IP3
p3’
P1’
UI
Ui3
P1P3
UI
P3P3
(/3P
3p
1’
C.
(/3P1
UI
P3U
IP3
Ui0
UI
UI
UI
P3Q
p1.
p1.
UI
OU
IUI
03
3P3
:P3
0:9
UI
0‘<
5U
IP1
’P1
P3:
c-.
(/1U
iP3
UI
P1’
(/3U
IU
I(/3
UI
P1’
P1U
IU
I0
p1’
P3
P1’
UI
P10
-0
30
UiP1
UiU
IU
I3
UI
p1
’UIU
I0
UiU
IU
Ip1
.P3
UI
P3P3
0-
P1UI
UI
P1’
UI
P3P1
UI
P3p1
.p1
’U
IP
3U
12U
IP1
(0P3
UI
P1p1
.U
IU
IU
i
UI
P30-
UI
cl
UiU
IP1
P1P3
P1’
P3P3
(0(/
3.
p1.
UI
UI
P1P3
(/33
UI
UI
P3Ui
P3U
I0
P30
0-
P1P1
UI
UI
UI
P1’
P1U
iU
IU
IP3
:P3
:P3
p1.
UiUi
P3P1
<5P1
P1’
‘0(0
P3:
UI
0P
3P
3U
IP1
p1.
UiP3
UI
(/3P1
P3;
UI
UI
P3;
UiUI
P3U
IU
IP3
;P1
P1(0
UI
3c.
UiP1
’P1
’P1
(0
P1’
P3P1
(/1‘0
P1U
IP3
P3:
UI
UI
:—
UI
UiP3
UI
P3;
P3U
IU
IU
IP1
’P1
•
P1P3
;1
P11’
55
Ensimmäinen vaihtoehto toteutuu nykyään taajamissa: kaavoi
tetulla alueella on liityttävä yleiseen vesi— ja viemäri—
verkostoon. Maaseudulla on toimittu Lähinnä toisen vaihto
ehdon mukaisesti, mutta muitakin on käytetty.
Kuten on useasti jo tässäkin raportissa huomattu, yhteiskun—
nallistuu maaseudunkin elämä ja osana yhteiskunnallistumista
levittyy vesihuollon suunnittelu sinne. Monet maaseudunkin
vesihuoltoon liittyvät seikat ovat julkisessa kontrollissa:
(valtiolliset) meijerit kontrolloivat maidontuottajien ta—
lousvesiä, terveysviranomaisilla on oikeus puuttua epäilyt—
tävään veden käyttöön tai jätevesien käsittelyyn, maatila—
lain mukainen korkotuki vesihuoltotöihin edellyttää suunni
telman tarkistuttamista viranomaisilla. Edelleen valtio voi
tukea tietynlaisten vesilaitteiden tuotekehittelyä ja vaikut
taa siten tarjontaan. Valtion tukema maatalouselinkeinon
rakennemuutos edellyttää lisääntyvää taloudellis—rationaa—
lista suunnittelua myös yksityisiltä tiloilta (tästä enemmän
kappaleessa Rautakylä). Ja mikäli maaseudulla rohkaistutaan
yhteisiin vesihuoltohankkeisiin kuten Putkikylällä, on ne
valtion ja kunnan tukea nauttiakseen 4listettava viranomais—
tarkistuksiin.
Yhteiskunnallistuminen on siirtänyt paljon vesiasioita pois —
ja tulee vastaisuudessa enemmän siirtämään - tilojen ja per
heiden vastuulta. Kun ottaa huomioon teknisen kehityksen ja
erikoistumisen, on niin oltavakin: kunnollinen vesihuolto
vaatii ulkopuolista apua ja kontrollia. Edelleen: jos halu
taan koko kuntaan hyvä vesihuolto mahdollisimman koordinoi—
dusti ja taloudellisesti, on tehtävä yhteistyötä perheiden
ja kylien kesken, jolloin yhteys luontevasti on kunnallinen
viranomainen. 1)
Periaatteessa ajateltaneen virallisesti, että koska ihmisten
monet elämänalueet — vesihuolto muiden muassa - ovat yhteiskun—
nallistuneet,
1) Nämä puolustukset eivät kylläkään ole aukottomia: taloudetja kylät voivat ostaa asiantuntemuksen yksityisiltä firmoil—ta. Talouksien ja kylien välisen yhteistyön rakentamiseen eimyöskään välttämättä tarvita viranomaisia.
56
on ihmisten voitava olla kontrolloimassa yhteiskunnallistu
misen prosessia ja vaikuttamassa prosessin kehittymiseen.
Lisääntynyt kansalaisosallistumisen tarve on tunnustettu,
pelkkä viranomaissuunnittelu ja sen läpijunttaaminen on
hylätty samoin kuin kansalaisten jättäminen oman onnensa no
jaan — huolehtimaan esimerkiksi vesistään ja viemäreis
tään. Pahimpana ongelmana tunnutaan pitävän kansalaisten
haluttomuutta osallistua.
7.4 OSALLISTUMISVIERAUS, SUUNNITTELUVIERAUS, KIELEN VIERAUS
Eräitä syitä ilmiölle, mikä näyttää kansalaisten halutto—
muudelta osallistua itseään koskettavien asioiden suunnit
teluun, ovat yksityistyminen ja perhekeskeistyminen. Perhe—
elämä, asunnon sisustaminen, mökkeily tai itsensä toteutta
minen kameroin, stereoin, opiskelemalla ja matkustamalla on
houkuttelevampaa kuin istuminen tylsissä kokouksissa. Toi
saalta on todettu (esim. Roos ja Ruikonen 1979, 96), että
juuri yksityisyyteen kohdistuvat uhat ovat keskeisiä osal—
]tumaan panijoita. Mökin uimarannan paskaantumisuhka tai
juomaveden epäileminen vaaralliseksi (vrt. Pieksämäki ke
sällä 1984) voivat saada aikaan kansalaisliikkeen ja ennennä
kemätöntä aktiivisuutta. Tällainen esimerkki on myös rapor
tissa jo esitelty Helmelän kylä. Vastustamisen kautta osallis
tumista pidetään ehkä jotenkin vähempiarvoisena kuin jonkin
puolesta osallistumista — ehkä siksi, että edellinen on viran
omaisille kiusallisempaa.
Jotta ihmiset preferoivat perhe—elämää ja yksityisyyttä ko
kousten ja suunnittelun kustannuksella edellyttää, että suun—
niteltavat asiat eivä tunnu tarpeeksi perustavilta ja tärkeil—
tä. Ne eivät liity ihmisten arkielämään, jokapäiväisen elä
män sujumiseksi tehtäviin valintoihin. Samalla ei osata pi
tää arkipäiväisiä valintoja hienolta kalskahtavana suunnitte
luna.
fl fl flfl On . 4I. O7 rO OlO 00?. 00? — .0??. .Ofl . 70?. 90?
(3 /2)
/2/3 (3,
/2/2 (3 (3 (3-
/23 (0
(3(3(12(5
ct(3
(3C
<c/
2[/3
(3(3(00-.
/2)t
t(3
ct
(3(0
/2))
(/2(3
’0
(3
(3
:/2)
((3(3
(3’
c/2
((3L
./2
120
1—”
(3/2
)0-
.D
(3(‘2
/2-’
(3(3
(3/2)
(—-‘
(3.’
(3’
(3(0
c/2(3
c/2
t(3
-(3
(3(3
(3/2/
3:0:
<5(3
.’(3
(3/2)
/2)(5
/2)(3
((3/2)
(12(3
-(0
t(5
/2)/2)
c12-
(3(3/2
)(3
-(0
(5
(5(3/-
/2)
(1((3
(3
(0
(3-
0(3
(3-
c(-
(3(3
(3(3<
t(3
(1)(3
(3(3
(5(3
0(3
’(5
(3
:0
(30
(3-
(3(3
(3/2
/2(3
(/2
/2/2
(3’
/2/)
-.‘
/3)
(3(3
(3:
<t’/3
/3):
(30
(3F
-(-
—‘(
3/3
)(3
(3(3<
0(3/2
)0
0(3
/2(/2
/2-’
(3(-<
(3
(3/2)
0[/2
/2)
(0(3
’[(
3(0
(3-
(3(3
((3(3
(3-
/21
/20
(0/25
(31(3
/2)(3
’(3
ct
[/3<
(3(30
(3-
(3-/
2(0
[i)
/2/2
(3
(3
(3
(3-
(i)
(3(1
)(t
/2.)
LL
(/21-.
((3
(/2(3
/2(3
-/3
(3(3
(30
/2)(0
(/2(3
(3(3
(/3/2
)(3
1/2)
/2-.
/2)(3
-/2
)—
(3(3
(3/2
/2)(3
(3-
‘-)
/2<
(3/2)
0(3
-/2
--/2
<2
/2/20
0(3
(/3(3
0’
‘-/3
CD(3
(3-‘
0-.
(3(3
(3-
(3(3
-3)
(3(3
/2(3
’0.
/3/2
(3(12
/2)(3
CD/2
--/2
)/22
(3(/3
./2/
0/3
0/3
/25(3
00’
(3(/2
(3-
/2/2)
‘/2
(3’
/2/2
”25
(3-/
2CD
(3(3
-0)
0/2)
(3(3
3)(3
/2-/2
/2..
’,(2
(3(3
/2’
(3/2
(3/2
(3’
/2./2
(3(3
/2)(3(3
t0
,/2/)
/2)/
/21
•(5
0(3
/2)CD
(2(3
’/2
”/2)
(3(//
2•/2
‘/3
/2)/2
•1/2)
/2,-/2
(3/2)
(20
/2(3
/25-
1,
/23
(3/2)
/2/2
(12
/2.
/25(3
/2)/3
‘1)
(3(/2
(3-’
—3
/2(2
/2/2
/2/2)
(2)/2/2
(3t
/25(3
(‘2(3
(3(3
(0(/3
:(/2
/3(3
/2/3
-2/
-c-
(/20
-/20
-‘
1)‘/
3)
“-‘
/2’-
(3/2
/2)-
(3’
/2/2)
/2(0
/2,)
(3(3
/2/3
/2/2
3/2/
3/2
(3‘--,
/2/2
23
/3/3/
3<3
/3CD
/2-’
CD2—
(3(3
/2/—
/21
(/2-1
-/2)
-
/2’
‘(3
(1)
(3.5
<2,
/2(1
)/2
1)(3
/2/
(3CD
2‘-/
2/2,
CD/2
•/2
./2
)/2
/2(/2
/20
</2
-(3
(3(-/
2(/2
(/3(2
’—
/2-
(3
(3
(3(3
-5/2)
/2-
/2(3
(0/2
(/3:3
3</
3(3
(3(3
(/2/2
(3(3
(/2/2
,.1
</3
‘-/3
/3.
/3/2
:/2
”
(3(3
D/2
312
3</
2/2
-’-).
(3/2
-’CD
/23
(3-
/2:
(/3(0
/2’-
(‘2(3,
...‘
/2’
/25(3
Q(3
1((
3(12
(3“
)(3
/2)(5
(3-
‘-.5
0(3
0.
(3(3
(/2(/3
/2(3
(3(/2
/2)/2
.1,
(3
1(t
/2)(3
(/2
2(3
/3(/
2(/2
0(3
(/3(/2
(3’
/2—’
(/2(3
-’0.
(3/2
/3(3
/2)
/2/2)
(0(3
’-)
-/2
:/2)
(5(3
’(3
/2
-0
/3(3
.(/2
(3(3
-/2
(3(3
,(/3
(3,
(3,
(3(3
(5(1
)U
i/2)
)(/2
(3/2)
(3CD
ct
c.
(3(D
L,,
(‘2[1
)(12
(3(3
,(3
(0(/3
(3(3
’(1
)/3
(3)
(/2(1
)/2
/3(3
/2/3
(3
(3(3
(3
(3
(3
(3
(3
/2)2
-’,
/25(3
’(3
</2
(3(3
0(0
0(3
(3’
(3(0
(3,
(3’
(3(3(3
(3’
(3(3(3
[12
(5(5
00
0:0
Cl(3
00
/2)
0(3
’(0
/3)H
,’(3
(3
/2--’
(3’
(120
(3<
5(12(3(3(12(3/2)
0t
(3’
(3/—
’(3
:0/2
-’
/2)(3(3
(/2(3
0(3
(3
(3-’
00:0
(/2(1
/2)(3
(3(3
(30
(3(3’
(3
(3
00
t(3
0(3
(/3(3(50
0(3/2)
ct
0(3
,<
/2
(3(5(3(3’
/2)
/212
(5
(5
<t’
(3/2
)(3(3<
2-
/2/2
/2/2/2
12
0(5
(5(3
’(0
(3’
(5(3(3
/3/2/2)
(/2)
(3:
(3/2
t-(3
(3(f
l0
1(3
/3)(3
:0
/3)/2)
(3’
1(3
‘(3/2
)(3
’
1(‘2
6 /2 2/2 (/3 (3 /2) (/2 /3)
CDCD’
)CD
0 CDCD
(CDCD
CDCD
(CDCD
CD
0CD
-”(C
D: CD CD’
‘0‘0
CDCD
CD0
CDCD
-CD
)CD (C
D,.1
)CD
-CD
c‘0
CD‘0
c.
0CD
CDCD
)CD CD
‘CD
CD CD 0 0
0 CDCD
CDCD
CD’
CD‘0 CD
00
CDCD
CD’
025
0 220
CDCD
CD CD(-20
CDCD
CD’
0-
-CDCD
0CD (CD
2222 CD
CD
c”25
-
02
(D
lCD CD
,L
CDCD
CD0
CD)
CD25%
‘0 (CD
(•O
•’
cCD
CD’
-0
CD)
CD-C
DDCD
CDCD
’CD
-CD
’CD
22
0(C
)CD
D’0C
DCD
CDCD
.C
D-
CDCC
‘CD
0-
0CD
)CD
(CD00:
022
CD
-C
D-
CD
00
CDCD
‘0CD
;CD
CD’
CD00’
CD0’
‘0CD
O00C
D00
0220
CD‘-C
DCD
CD-’
<CD
CDCD
:CD
CDCD
CD00
CD:
CDCD
CD:
CD-
0CD
CDCD
’-0
CDCD
’-CD
CDCD
(CD22
2222
‘0CD
0-
c--‘00
CD-
222222
2222
22
22
0CD
CD22
0tt
0CD
CDCD
CD22
CDCD
22CD
CDCD
CDCD
:CD
(CDCD
:CD
0CD
-CD
2222
CD
-22
Cl
CDCD
CDsCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD-
CD“5
CD-
CD:
‘0CC
)CD
0CD
CDCD
CDCD
-CD
-C
lCD
--
2222
CDt-
CD22
CD22
22CD
CDCD
22CD
CD-
CDCD
-CD
CD-’-
CDCD
CD22
CDCD
CDCD
CD2)
22CD
-CD
:CD
00
0CD
CD2
20
CD-
CD-
22
22
CDCD
CDCi
‘-‘-
22t
CDCD
CDCD
CD-
CD0
CD-
CD22
CDCD
-CD
-5-
’-CD
CDCD
CDCD
CD0
CD-
CDCD
CD-
22
-CD
220
CDCD
CD22
CD
0CD
-CD
22CD
--
-CD-
’CD
CD-’
CD-
22CD
CD’-
CD‘0
CD220
CiCD
CDCD
)220
CDCD
(CD2
CD225-’
CDCD
CD’-
CD-
CDCD
CD(1
)“5
CDCD
-’’--’
CDCD
CDCD
22CD
0CD
‘0(CD
CD-
CDCD
CDCi
CDtt
rC
DCD
c•
2%CD
(CD
CD(C
I‘0
CD‘-
-22
CDCD
:CD
CDCi
‘0CD
CDCD
CC)
CDCD
CDCD
CDCi
CC)
0C
D-
CDCD
CDCD
c,CD
’2
)0
:0
00
00220
CDCD
-CD
-22
CDCi
22CD
’-CD
(tCD
-CD
CDCD
o-
CD’-
CDCD
CDCD
2200
CDCi
CD’)C
D5-
CDCD
22
0CD
CD-
CD:
CDCD
CD0
c-
CDCD
CD0C
D22
0CD
CD
CD
CDCD
‘0
0CD
):CD
CD‘0
Ci‘-
-‘-C
DCC
)0
:0
CDCD
CDCD
-22
222)
CDCD
‘00
CDCD
CD:
-22
CDCD
CDt-
tCD
CDCD
:CD
-CD
’CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
22
5--
‘CD
CD—
2)CD
CD’-
02
22
2CD
CD-
CD’-
(CD22
0-
CD)
CD;:
CD
’--’
-CD
‘0—
CDCD
CDCD
CD5-
’-CD
CD2222
CDCD
oCD
cl
CD
CD
CD2
20
-‘
22CD
CD0C
DCD
-CD
-CD
)CD
0-2
5CD
CD-
CDCD
00
‘0CD
CD•--
0C
DCD
2200
CDCD
CDCD
’-CD
220
CD22
CDCD
)-s
CDCD
-CD
2222
0c
22ti
CD)
22Di
22CD
CDCD
CDCD
CDCD
-CD
—CD
()22
CD-’
CiCD
CD)
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
‘00C
DCD
CD
L-
22‘
0:220-
CD’-
CDCD
00-2)
CDCD
CDo
CDCD
CDCD
’CD
-CD
22
‘CD
CD0
‘0CD
CD’-
CDCD
-CD
22CD
’-CD
:CD
-CD
)CD
’0
2222
CD‘0
22,C
D‘—
2CD
22
CDCD
’CD
‘---
0CD
CD)
CC)
22
2222
CD-
CD22
‘<C
DD
CDCD
c-.
CD•:
CD’
CD:
CD‘—
“‘—
‘-22
CDCD
-22
CD’
CC)
CD22
CD0
CD(2
0CD
-CD•-
CD:
CDs-’
-CD
02
20
CDCD
CDCD
CD0
CDCD
•CD
CDCD
—CD
-22
rC
DCD
’CD
22CD
‘“
CD’
CD-
CD-
‘.
‘CD
CD’
0CD
-’CD
22CD
-CDCD
0CD
CDCD
-:CD
-CD
‘-CD
CD‘0220
‘00
CD’-
CDCD
’0
00
CDCD
CD
’—
‘0CD
0CD
CDCD
-CD
CD’-
0,
CC)
02
20
CD0
0CD
‘0CD
CD’
(CDCD
ol:
CDCD
CCC
220
CDCD
0C-
02)’
--’-
0‘0
0-0
CD‘-
-00
-22
0:
CDCn
•CD
CDCD
CDCD
CD0
CD—
0:5
-0
‘-
--
CDCD
CDL
-CD
CD22
CD-
CD0C
DCD
22•
CD-
CDCD
‘-‘-
:—
‘CD
CD-
CDCD
CD22
CD1
CDCD
CDCD
•0
‘--‘
-c-
-0
0CD
222
20
:0
CDCD
-CD
’-CD
22
C0
CD0220
CD])
CD
’CD
)22
CD<C
D0
022
CD00
022
0CD—
0:0
CD-
CD:
CD00
(0CD
:CC
)CD
00
CD‘0
CD‘—
‘-Ci
22lloC
DCD
CD<C
DCD
‘0CD
22CD
CD00C
i22
2)2-’
CDo
CDCD
CD.
0:0
CD-
CD:
CDCD
CD’
CDCD
CD’-
CD0
:0
CDCC
)CD
0C
DCD
-CD
CDCD
5-.CD
CD
’22
CDCD
CDCD
)CD
C))<C
DCD
CD00
22C
DC
D’
CD)
CD:
CD2
22
20
CD22
22CD
-2222
CD
-CD
-CD
CDC
D’C
tCD
’‘-
r-’-
0CD
0CD
CD(CD
CD-
0-00
CD220
0-22
CD
0‘0
CJ,
CD
’CD’
)CD
2)‘—
-‘C
DCD
‘CD
22CD
CDCD
--
CD-
CDCD
’CD
22CD
00:
P)2
20
-CD
-‘C
DCD
220
21
05
-’-
CD-
CDCD
-CD
0-.
CDCD
:CD
(CD0
0-0
-0
0CD
CDCD
CDL
•220
CD)
22CD
00
CDCD
CC:
CDCD
CDCD
CD0
‘—“C
D-
‘0
00
CDCD
00
22CD
’0
----
‘‘0
CD2
0-0
CD-
222
2CD
‘CDCD
CDCD
CDCi
‘00
0’
0CD
CD’
CD«-“
CDCD
(CDCD
CD22
CD-
CD‘0
0‘-
-“C
DCD
‘---
CD
CDC
D:C
D22
CD-
CDCD
00
0CD
2225
CD0
CDCD
CD:
CD2
22
2‘—
-CD
’22
CD<C
D22
CD:
22CD
‘—-
22•
0-
“22
CD‘0
CDCD
2222
CDc,-
CD)
‘0CD
:‘0
CDCD
CD22
CD-
‘—‘
022
CDcl
CD22
CD:
22<C
DCD
CD’
CD(D
l(-
DC
DCD
CDCD
00
‘0
CD
0CD
25000:0:25
‘0CD
)00-,
5-(CD
CD
,‘0
0‘0
CDCD
’CD
)‘0
CD-
CD:
CDCD
02)
CD
-.-
22
0CD
-CD
CDCD
CD0
c,
CCC
CC)CD
0-02)
22‘
CD0
CDCD
-CD
’2225
CDCD
-CD
CDCD
)CD
)CD
22CD
-25
1)
-CD
00
2222
0CD
)2
20
0(‘
)CD
)CD
CDCD
CD‘
CD-
(,CD
CD’-
CDCD
’CD
’CD
’-‘
2225
00
CD’
CD CD
59
Tai vielä eri tavalla:
Kysymys: “Kenen puoleen käännytte, jos tulee vesivaikeuksia?”
Vastaus: “Sinne vesihuollon puoleen, Putkivarasto sitten hoitaa.”
Vesihuolto konkretisoituu jonkinlaiseksi huoltotoimistoksi
aivan kuten silloin kun puhutaan “sosiaalihuollosta” tarkoi—
tettaessa sosiaalitoimistoa. Vesihuolto muuten todella syn
nytti eräälle haastateltavalle mielleyhtymän sosiaalihuol—
toon: Olimme tavanneet,ismntä ja minä, pihalla ja olin sel
vittänyt hänelle aikeitani haastattaa häntä vesihuollon on
gelmista ja iloista, Sisälle mennessämme isäntä esitteli
minut emännälle: “Sosiaalitarkastaja tuli!” Kuten tavallis
ta, en ollut varma, oliko se leikkiä tai totta — jälkimmäi—
nenkään ei olisi tavatonta, sillä kyseisellä kylällä asui
paljon vanhuksia, ja heidän vesihuollollaan voisi olla pal
jonkin tekemistä sosiaalihuollon kanssa.
Saman logiikan mukaisesti kunnalliset ja valtiolliset vesi-
insinöörit ja -teknikot ovat tietysti huoltajia, joilla myön
netään kyllä olevan hyvä tahto olla asiantuntija, mutta joil
ta puuttuu todellinen sormituntuma. “Ne ei ymmärrä vesipiirin
miehet”, kommentoi eräs nainen erimielisyyttä, joka oli syn
tynyt siitä, saastuttaako kaatopaikka kyläläisten järven vai
ei, “Ne ei tiijjä, minkälaiset tulvat on keväällä.”
\\
1I %!
Kuva 13: . . ,millaiset tulvat on keväällä.
b
Erilaitet tulvi’irat vesh olto •Päsi’teebtt lilt yvät ri ramionafl—
teetteihin, J Ltd tahto lt i Saiak las a cer3tt essa.
Yhtymäkohdat ovat ioniuutka sia. Jos elää cvä& levalläan
—rationaliteetn nukasesti, suorastaan vastustaa vesihuol—
tokieltä, zuincä t:itavat -.iixenonaiset. Toiaalt vesihuoi—
torationaliteetti ju.ri kielcnk’yttors 1 utta, olemalla
vierasta, tarkoittamal...a yhtä aikaa yleis 4 ja .3pesitiä,
itse estää itseään leviämäsU.
Vaikka ondi yleistä, e a v sfluollor miellet*Ån olevan
suurta a li...ttyväi vei kkoih:r :a put’..iin, on toki niitä
kin jotka aivan i..optavasti pun.riat vesit’aolicsta oman ta—
lonsa yhteydessä
“Tällaisessa maalaastalo...sa sattuu aina jotainpientä vesihaoltoretteL.ä. Saihkan letku onrikki, ta± putket sekaisin.” (emäntä, 50 vuotta).
7.5 DEHOKRAATTINLN StL’INIItLLU
Voi tuskin olettaa suunnitt.lun demoi- atisoituvan pelkäs
tään si’-en, että kil.D 1 : t ei- aa E nar. ve ihuolto—
rationaaiteeti. P.hJit a;&kai c... o’’.an mas suunnitte—
liii: rationa±s..c’ti. ... .zr .. ra.7.. s..c”ra•
taa mi ka .uz ‘nn aat’ ‘e2 n ia3 - s tyyr
C % stt.1. :.
Lemokraatt is..n au’.cn 1; el uI’ävt ZO::L i la t arkimuksen klassi k
koio — s.ttur, l.a .‘ 32 ‘Z... i •s btfl- ä ia’ aar
useir lenreesee llc Au h i fl y- ltaii co s—ressi loi TVA:n 1930 luvulla konstruoimaan patcja, syventä—
mään jokiicanavaa, tuottamaa:. ja akaraai :Shköä. Valta do—
lc&Ofl it nä ,..ll ult ei os ceyt fli ‘ ‘a I
altc)len fl ‘ a J.1.’oli .ai u i
mutta ksity.sen •‘ityet. oustav ; Ja asc...tee±slau 43
— titin toivc’ ti.1.t. ft”äuncsll C.’A:i: 1aitJOOi spealfiks±
j. kapeaki. ...ea ijaar q c.... it t” jait a
pol itikcoja oh aa eu aa’ se n it ii’ on.
mia, esimerk±csi ,oh2u.2 ga3V.’Q:. : vastz.4u;eet: sekti y—
rokratiaan lLitty’:i&.
61
TVA syntyi keskusvallan agentiksi paikalliselle tasolle.
Myönnettiin virallisesti tarve “olla lähellä ihmisiä”, de
mokraattisessa suhteessa paikallisiin instituutioihin, mutta
TVA ei noussut paikallisella tasolla ilmaistuista toiveis—
ta ja näin olivat edessä sopeutumisongelmat, Yhteistyö oli
prosessia, jossa absorboitiin uusia elementtejä johtajuu—
teen ja organisaation päätöksentekoon. Se oli keino ehkäistä
organisaation vakavuutta tai olemassaoloa uhkaavia tekijöi
tä (Selznick 1966, 13).
Tennessee Valley Authorityn demokraattisuus syntyi keskus—
hallinnon tarpeesta käyttää paikallisia organisaatioita ja
instituutioita: kaikki voimat oli hyödynnettävä.
Kansalaisen näkökulmasta demokraattisen suunnittelun tarve
kohoaa tarpeesta kontrolloida yhteiskunnallistuneita, julkiseen
kontrolliin siirtyneitä elämänalueita. Tarvetta vahvistavat
parantuneet elinolot, kohonnut koulutuksen taso ja yleensä
lisääntynyt osaaminen. Suunnittelun demokratisointia voi mo—
tivoida — paitsi siis TVA:n mukaisesti tehokkuudella — aina
kin seuraavilla seikoilla:
1) Suhteellisen vähäisin muutoksin voitaisiin parantaa kan
salaisten vaikutusmahdollisuuksia heidän omaa elinpiiriään
koskevissa asioissa ja vähentää kansalaisten kokemaa voimatto—
muuden tunnetta (vrt. Helmelä!).
2) On mahdollista kehittää suunnittelua siten, että sen taak
se saadaan kansalaismielipide. Tällöin se ei voi olla vaikut
tamatta itse suunnittelun toteutuvuuteen,
3) Demokratia suunnittelussa on osa demokratian laajentamis—
ta ja kansalaisten “kouluttamista” yhä vaativampiin demok—
raattisiin osallistumistehtäviin (Roos ja Riikonen 1979, 97).
Jo jonkin aikaa on ollut muodikasta puhua ruohonjuuritason
toimintamahdollisuuksista tai omaehtoisesta toiminnasta tai
alhaalta tulevista tarveartikulaatioista. On periaatteessa
hyväksytty, että “demokraattinen suunnittelu on hyvä asia”.
62
Mutta kuinka toteuttaa hyvää tahtoa? Sekä kansalaisista
että viranomaisista, yhdistyksistä ja organisaatioista
saattaa moinen hienous tuntua liian suurelta palalta hauka—
ta, kun käytannössä isotkin asiat tapahtuvat arjessa pie
nin askelir. Ja monet kokevat demokraattisen suunnittelun
näennäisyytenä, jopa t’uiputuksena tai ainakin turhanpäi—
väisyyteaä, joka lopulta kääntyy ±tse&&n vastaan. Eräänä
yrityksenä voittaa tehtävär ylivoiraiselta tuntuminen on
tässä raportissa tiitteesbd 3 pohdittu rimenomaisesti haja—
asutuksen vesihuoltoa suunnttelatilanteena ongelnanratkai—
sun näkökulmasta.
Tanskalainen Erik BUchert hahmott2lee democraattista suun
nittelua kansalaisten laatimien vastasuunnitelmien kautta.
Vastasuunnitelmissa tulisi hänen mukaansa yhdistä& aluepo—
liittinen reformiohjeima ja konkreetti utopia. £dellnen
otettaisiin lähtökohdaksi “kaikesba pahassa”, asioissa, jot
ka ovat aPuutteja, valittCmia ongelmia KonPreetti utopia
taas hahmottelee ideaaleja “hyvästä elnäst”. Xonacreetin
utopian laatiminen pitäisi saada nahaollisiitman vapaaksi
sisäistyneistä njoiti.ksit . “ r’oi-. voi chdä” on kiel
letty onrentti. Oleeli .‘ r. C ‘ert r11.. e.tä etUa ih—
C..Jt.u Lt.,t. atu.t ..tj ts..’. Kh - t ,__., Z’t: —
vaihzoehao; a.it k.nrce. ., seas 1 r ar4agr .az.. än
kansalaisten oiia s-au.:nitei-da r :-.eIla e±rn2t€dä vas—
tasuu n..teluiicoi £1 d aJr a • r rit—
teluun (Buctert 377 18—i4j.
* * *
Kylissä, joisba tehtiir t’asLt1- uja tatä rarol ‘i avaa
tutkiausta varta, eå l1u ytde.35.äkä11. h’u c.itat’ i akt’ i—
vista vastasuunnittelua. — Hclnelss, jo:sa oli aktiivis
ta vastari-ta: 1kokc.ow&zucta: “iLär cS;abn r.eqä 12a:ua,
etta l4tdevsi lopp K ‘c i y a f. yl e sä yte.’
asiat puolesta!’ ) ei sllir4än Glt1 1. dc v v.b suunrit—
teluun, toisin sanoe: e3ittavaZe vaiLthto4a. Air.oa tavoi
te oli estää ve.enottamon raknmino:. a mhdoll.Len luon—
nonolojen jänckyvine , mutt pist° p. tin sitcer
63
Mutta kuten jo aikaisemmin on todettu, vastasuunnitteluna
voi pitää toimintoja, joilla ei äkkipäätään näytä olevan mi
tään tekemistä “oikean” suunnittelun kanssa. Esimerkiksi Hän—
nilässä voisi vastasuunnitteluksi lukea yksityiset päätökset
kohentaa omia kaivoja — viranomaissuunnittelun mukaista olisi
ollut konstruoida yhteinen vedenhankinta.
7.6 KYLXTOIMINTA JA VESIHUOLTO
Uusi kylätoiminta — jonka näkyvin ilmentymä on miltei 2000
perustettua kylätoimikuntaa - syntyi 1970—luvulla useimmiten
yliopistojen aloitteesta, mutta voimakkaasta sosiaalisesta
tilauksesta. Maaseudun muuttotappio oli loppunut ja maaseu
dun kylät heränneet suuren muuton tainnoksesta.
Toimintaahan kylillä ja maaseudulla on ollut aiemminkin. Osuus
toiminnan avulla on monet kylät ensimmäisen kerran saatettu
tekemisiin uudenaikaisten maatalouskoneiden kanssa: on os
tettu osuuskunnalle puimuri ja kuivuri. Pienviljelijäjär—
jestöt, maanviljelijäjärjestöt, maatalousnaiset ja martat oli
vat käytännöllisen valistuksen ja tietämyksen levittäjiä.
Monilla kylillä toimii edellisten lisäksi nykyisinkin nuo—
risoseura, metsästysseura, seurakuntapiirejä ja kansalais—
opiston piirejä. Näiden toiminnan ei kuitenkaan katsota juu
rikaan liittyvän vesiasioihin:
“Kylässähän ei ole kuin nuorisoseura ja maamies—seura. Niissä on ollut kylässä toimintaa. Ne nytei liity sitten tällaisiin asioihin (yhteisen ve—denottamon rakentamiseen, ej). (Kuka ennen kylätoimikuntaa hoiti sille kuuluvia asioita?) Ei 00
tapahtunu mittää. (...) Nii ja jokainen kohaltaan.Sikäli kun kykenee niin tekee mitä tekee” (50—vuotias osa-aikaisäntä).
Vesihuolto on siis tällaisia uusia asioita, jotka kuuluvat
nuorien kylätoimikuntien tehtäviin, siitä olivat haastatel
lut yhtä mieltä. Kylätoimikunta on sopiva tunnustelemaan ve—
siongelmia ja välittämään aloitteita muihin portaisiin. Eri
tyisesti hahmottui kaksi “kolmiyhteyttä”. Ensinnäkin yhdis
tyivät kyläläisten tuumailuissa vanhukset, vesi ja kylätoi
minta.
(4
“Kyllähan se tahtoo puieenaihecna olla (vesi, ej) kun
se tahtoo mones.a pai IoSa vah ssO olla s vesi Ja
sit on nuo vanhat ihmiset, ne ei jaksais siltä eteni—
pää kanijeksia Täiläkkii ky älA o’i yLin paljon elä
keläisiä ‘iitä 01 seikasta puietta, että . ja kyllä
hän ne vissiin kjlätoimikunta on .cunnale puhunukki
että saatais sitä vesipo:tia.(...) £ylätomikuntahan
se on sitä vartcr, jotta ky ä isten p utbeet ja tarpeet tois aina esiie. Ja kyila tialackn kylätoimi—
kunta asioita hoitaa” (40—vuotias postitonihenkilö,
nainen).
Toinen kolmiyhteys oli kylät. kehittäminen, vtsi ja kylätoi
minta. Monen kylätoimikunnan Laaiecna on Kehittää kylää saa-
maila kunta rakentamaan ainje rivitalo — jolo vuokratalo van
huksille ja kUnnan ty r. t’i ...itter. ihan kovalla ra
halla keile tahansa m)ytavik.i asunnoiksi. Hivitaio toisi Kai
vattua elämää ja nuoria, ak’iiisia iI_riisiä. L4aasaaet — ehkä
toisin kuin kaupunkilaiset — tulavic o 1 ajatelleeksi,
että rivitalossa on vesi— jd v±emärihuoltc järjestettävä eri
tyisen huolella; sitä ei voi jatraä jok i’en oma <si nurheek—
si. Putkikyläilä kysyin eräässä talobsa, voisikc aatelia,
että yhteisen vesijohaor. rakeiram4sen jäfleer kyläile ol±si
halukkaita muuttajia enernLr kuin sitä cnncri.
“suattaa O’ia sk 1. t4iwnrii s iatta’ ihrisetkahtoo kyl a ct 3 ryt un 0 vcs ti a, hyv
ves. On ti4la s..unzd’eit., nutta e.. oo k”r.ta
J1.&fl cy. ;. r.tk. z....... a. .P—.
O 1 r u
pan aic ‘15 5 Lfl a.J i ii 1 b ttrahatta .:iir..L. is’eI c±s ‘41ä rlij.iita kun
-ata ker u .0 - t’iv La isän—
näla e ir n 61 n :1 ir .. I sinbI.)ba t 1siihen asu:as — kun sai as..an iäitä. Ja laps—
perhe oil teia. ‘tinti t ;::p..ciza. Jhhan
tiälojo1crkI)lrttJJ i ia’’ 30—vuotias isant).
Kun kyläi kehittämise katcotVi’ cl vi pääasiassa uuden
asajaimistcn ..aar.isei, Jarasba, ;idetii ..elväm., ett... kyl—
toizqikupn&n on sei”1tettai vri— c a’tr1sL t Sen
0•
,aan härarimp i h c Ii n ; n ;. h 1 •t jrsr
katscttiln olevaz. IJirn. ‘L” ,‘Jfl’: ±i;n.se: jäätä”.
Jos k)fl <ti ttya c , ‘ - t 4 4,
laajentaisint t.:.10ja¼c., s0..isva cLt’t-e”, .s ses!’tvollan se—
hittamibta v&1ttm t a t 1’ ir e ‘ 1’ 1 lo en
omalta vastuulta kyiäto&icuau :1uc111.ci.
65
Putkikylässä putken rakentaminen olikin tapahtunut itsenäises
ti: kyläkokous oli perustanut osuuskunnan, Helmelässä kylä—
toimikunta taas koettiin kaukaiseksi, sillä Helmelä oli vain
‘adoptoitu” isomman naapurikylän toimikunnan helmoihin.
Sahakylässä kylätoimikunta oli perustanut erikoisen vesitoi—
mikunnan, jolle oli annettu tehtäväksi tunnustella kylän ve—
sitilannetta (saatiinpahan sekin asia pois jaloista, olisi
voitu kommentoida) Hännilässä kylätoimikunnan sihteeri kertoi
toiminnasta:
,rivitalohanke. Kyllä vain tuntuu, että pidetäänyllä ja asukkaita olisi tulossa, (,) Ei oo minunkuulteni ollut vesihuoltopuhetta, liekö kyläläisetkeskenänsä’ (45—vuotias taksiautoilija, nainen).
Joka tapauksessa on vaikea kuvitella, että kylätoimikunnat ja
uusi kylätoiminta yleensä sivuutettaisiin luotaessa maaseudul
le vesihuollon suunnitteluohjelmaa. On vain otettava huomioon
joitakin erityisyyksiä ja näkökohtia, joita uuteen kylätoimin
taan liittyy, Lähestyn niitä seuraavassa vähän nurinkurises—
ti: kerron Myllykylästä ja sen vaikeuksista kylätoiminnan
aktivoimisessa.
Myllykylä
Myllykylä on kaikkein eteläisin tässä raportissa esiteltä
vistä kylistä. Tällä on merkitystä siksi, että kylätoiminnas
ta on saatu myönteisimmät kokemukset pohjoisen ja itäisen
Suomen alueilta; kylätoiminta on pystynyt virkistämään kyliä
siellä, missä olot ovat olleet kurjimmat. Sen sijaan eteläi
sen Suomen muutoinkin kohtalaisesti toimeentulevat kylät
saattavat pitää kylätoimintaa pakollisena ja turhana, mutta
‘pitäähän kun muillakin on’ - henkeen sellainen on kuitenkin
66
perustettu. Myllyeyiässä aiotte kylätoim:kunnan perustamiseen
tuli lääninhallituksen kouluosastolta, joka halusi kylän mu
kaan suunnittelu— ja tutkimusprojektiir. “Rivikyläläinen”
kertoo:
“Se (acylatoimikarta, c) on r ir aukkva ja alku—vaiheessaan vasta .ae ei 00 oikeir antaru kuulua.Perustava kokous vasta ilut. Vist4 se on kiinni?ej). Kun st on laarinhallitus valinnu tutkimusky—läks ja ilinottaru ser perustavan okoukser...En oo selevilä. (Onko kylätoimikunta ylipäataantarpeelliren?) Kyilahän silla ermaan tuota pai—kasa olis jos se nyt lähtis pyöriin sillä ialiaettä hriiset ir:nost.s niin kyllä kai ne vois vaikuttaa pitäjän asiaihin” (50—vuotias isäntä).
Lääninhallituksessa oli ensin nimetty kyläläisistä p±eni
ryhmä, jonka pi. eJust.s.n h:]blä.sLi ;. :,ekt..ssa. ?yhmä—
läiset olivat ku4tenkin mone kyiäläiaen mielestä jo ennes
tään niin va1taiCa ktrrrli ‘i laottarus’ienkilbitä), että
kylällä kutsuttiji kasaan kjiak k us ja siella nimttiin
kylätoimikunta Vy lycylär dtan projcktlsba vastaamaan.
Tämä oli kaikkien myös aiLuperUsen ry nan jäsenten mie—
lestäoikein: “Että siihan täytyy minun kasitykaeni vukaan
valita semmosia Vimisi, .oiilc ei ol. muita mahdollisuuk
sia vaikuttaa”, kertoo eräs ceis:ä. ::utta sitten flteys on
katkenrut. fl,. rs jatkat:
- e:.kyfl o T urna2 or ki’itol ets irnastaninussa vj. ie naaca t 3
Fyla ) ‘ J’ , 01
nutta .1 ‘a ei ]O
ka 1. L,t ti • —kuun 1 la oli ‘ joni ut a ia järj - i ‘ty—mirva . .216 .. k.’ kai .
kyläkaicsasg va.tt±in, ei’,a. olleet 3lläpaikalla, eivätkä oiiect sitte’i siihen t;yvä1—siä kun heidät on poisolleena siihen valittu”.(6O—vaotias isSntäj.
Kylätoimikuntaat. :alit.asi z ..Lifl ‘1uore.:s nikntä :skah—
taa kylätoininn’a i:
“Joo rut I C aj .. . -t’ i •
sUla 00 Ti är r ..nk rerkityst. — Jo t rtan.,äälls k i a... i Ii nk ‘ wr i
niin o t .eitc p ymeit . aI’nsiis t stiua -
67
Kylässä odotellaan, että lääninhallituksen suunnittelijat
ja tutkijat kutsuisivat uuden kokouksen koolle, jossa katsel—taisiin mihin ryhdytään. Projektin suunnitelmiin kuuluu ve—
sihuoltokartoituksen tekeminen kylältä. Haastattelemani ky
läläiset eivät kuitenkaan vaikuttaneet hirveän halukkailtaryhtymään yhteisiin vesihuoltohankkeisiin, mutta jotain sä—pinää oli ollut:
“Toi Rintala tossa. Se on syventänyt kaivoosa.En tiijjä. Rintala ei oo tainnu olla tyytyväinentalousveteensä. Hän niinku silloin kaikkein innok—kaimmin - kun siitä sen vesipiirin miehen kanssaoli puhuttu — niin sen jälkeen niinku tarttu tähän että se olis nyt sillai harkinnan arvonen asiaettä jos tässä olis mahdollisuuksia saada vettäniinku muualta.”
Innostuksen puutteelle mainitaan ne tavalliset syyt: pelä
tään vesijohtojen tulevan liian kalliiksi suhteessa saavutettavaan hyötyyn — vesipula ei ole paha kellään ja ruos—
tetta on vedessä vain joillakin. Toiseksi ei raaskita lii—
vestoida, koska tiloilla ei ole jatkajaa ja taloissa ei vält
tämättä asujia tulevaisuudessa, sillä vesiongelmaisimmat talot ja tilat omistavat viiden—kuudenkymmenen ikäiset ihmiset.Lapset ovat lähteneet maailmalle. Mielenkiintoisin syy innos
tuksen puutteelle — tosin ehkä ylitulkinta - on kylän hete—
rogeenisyys. Kylässä on kolme tosi suurta tilaa, vanhoja ja
perinteisiä, sitten joukko pienempiä eläjiä ja kolmannen ryh
män muodostavat palkkatyössä muualla käyvät tai eläkkeelle
siirtyneet asuintilalliset. Suurten talojen isännillä ja
emännillä on perinteistä sananvaltaa, ja muut ovat tottuneetodottelemaan heidän päätöksiään. (Tätä voisi tarjota myös
tulkinnaksi kylätoiminnan nihkeydelle.)
“Onks tuolla nyt Monakossa isäntä kotona? Sillämiehellä olis varmaan mielenkiintoisia ajatuksiatästä asiasta jos häntä .niinku tapais.”
Näin neuvoi haastattelijaa muuan kyläläinen. Monako tietysti
on yksi mahtitaloista. Isäntä ei ollut kotona. Monakon emäntä
ei pitänyt kylän heterogeenisyyttä tai mahtitilojen mahtiasyynä kyläläisten yleiseen innottomuuteen uuden - olipa se
kylätoimikunta tai vesihuolto — edessä:
“:iillk on onia sellaisia periaatteellisia...hyväksyy tollasta yhteistä kaivoo ja sitten nepelkää, että sittenhän siitä nenee maksua.Että ei oo tottunut tämrdseezs mitä nyt on tom—mosen kerrobtalon vesimaksuja. Että te on senverran rntoillisia Ja rehän on ser ikäisiäettä ne ei oo asunu miss än” (muualla kuin Mylly—kylällä, ej).
Voi ihmetellä, mikä on kylätoimi.cunnan soolin mahdollisuus
vesihuollon suunnittelussa nyllykylissa ja muissa kylissä,
missä cn vastakkaisia intresseja, erilaisia ihmisiä, eri
laisia suhteita toimintaan yleensä. Ainakin kolmeen ongel—
makottaan on kiinnitettävä tuonicta:
1) Kaikissa kylissd ei ole kylätoimikuntaa, tai vaikka kylä
kuuluu jonkun toiraikurv.an .s ueesctn, ei. kylatoimikunta vält
tämättä edusta sitä, vaan suurempaa, pikKukylän armollises—
ti aaoptoinutta kylää. Jos luodaan nykyisen demokratiakäsi—
tyksen mukainen organisaatiomall, jossa kylätoimikunnat
alimpana (“Suunnittelun on siis lÅhdettavä alhaalta ylös
päin”, esiE. Schulman 1983, 62) edusta-:at kyLäläisten tar
peita, jäävät monet k)l&t ja maaseutu, joka ei ole kylää,
malVz ulkopuolelle. Virsirkaan Itä— ji Pohjois-Suomessa
ma.seu a i oic pelkk b kylami...ta ss;tusta, aikka tässä—
p.r va .‘ -‘ ‘c- s’. kvl •tf’. Jos
taas acr...:raL..:. :: .S ..1 a1I1J fl•ifl,
että ne m..odostr-at katta ‘an r1cs n madrlle, on fllä—
toini. ta :u t% 1.’ stt 1’ tsr -: .1. zk
ällcin ei ol rlci 1’ e vylalaisn ilinc. d to nia ja
val’.’’a etaan.
2) huonosti toimiva kylätoimikuit’i on näennäisdenokratiaa.
Si la, e tä kun an ta.c suunit alussa on ilut mikaa
kylätoimikunnar eJusaa, oidaar Olla te tavi.aan
ideaalia: asukkaiaen ona tarpet o: otettava huoioon.
Huonosti to mivs ky O in it; saatt lisa 4 kylalä sten
erisr ois ‘tta e, ctea 43j,.. u t “t rima1
pärjävt, saai’ t k3latoir...na:. :..:utca kohe. :etta oZ. ,ar.
itsefleen mielt.isas:a trtalla; n, c.ca ri%tt rsaa “toimia”.
eiv’’ opil0sn, v ari 1 tscle,a7 c ‘eata.
0.
00.
02
0.0
02(00.
10/)
00/)
0ct0
.Di
(/20.
10
.Ci)
Di0
.0.
Di0
.0)
:02(0
0.0
.00
.0.
DiD
iCD
:CD
:CD
Di0)
0,
DiCD
0/2CD
<00)
0.
00.
0.
DiDi
CD00
0.
(00.0
.(/2
:0
Di0.
CD-
CD0
.0.
oo)
r 0.
o(/2
<Di
0)CD
:00
0.
CD:
(00
0.0
DicC
D0
.0
)0. 0)
:0.
000
0.
0.
0.
(n0 0
.CD
<00.
0/0/
0.0
.0
.0
.Di
DiDi
wC
00CD
0.
00CD
0.
0.
0/)H
0.
0.0
/)(0
02
Ci>
00.0.
CD00(0/
0CD
0.
Di0.0
:0/):
0CD
0.
Di0.
cl
CD0
:0
.0
.<C
Di00.
0)
CDDi
0CD
H0
Di0
.0.
0.
0/2<0
0.
0.
0.
(00.
CD:
(0/
(0/
Di00
0/)CD
:CD
0.
CDct
0:
0.
0.
0.
CD:
0.
0Di
0/)0.
0Di
0:0.
(0/0
.0/)
t0
.0
.0
0.
0.0
.c/
20:
CD0.H
<0
0.
000:
00CD
0.
0.
Di0
:0
:0.t
CD0.
000
.Di
0.
0.
Di
0:
0.
<D
i0
:0
o0.
CDCD
Di00
0.0
0.
c.
0:
<c
0.
0/):
0.
0.
0/)0
0.
DiCD
00Ci
)0.
0:
c.
(fl
0Di
00:
0.
0.
Di0
.H
00.0
Di0.0
00.
Di0.0.
00
0.
0.1
0.
0.
CD0
0.
0D
iC
•0.
000.0.
0.
0.0
00.0
.0)
“0
0000
0/00.0
Ci)
0.0.0
0.
0.
<00
0.
0:
D:
o<0
CDt
CDCD
ID
i0/)
0.0
.0)
0.
CD00
020
0.
0.
0:0
0.
<00
.0
00
0.
(0
)0
0.
CD0
CD0
Di0/)
CDCD
CD(0
0.0.0.
0.
0.
0CD
0.
00
.0
.0)
c0.
CDCD
CDCD
0.
0.
CD0
.CD
(0CD
:0.
(0/2
0/0
DiCD
0.
0.
0.
0/)<0
CD:
CD0)
000
.0
0.
Di0.
Di0.0
0.
<00
.CD
0.
0.
0.
0.
0)Di
00
.CD
0.
CD0.
CD0
.CD
0.
CD-
CD0.0
2<
/20.0.
CDCC
)0.
CD:
0.
0.
0.
0.
CDCD
:0
.0.
(D
I:
Di0
0.0
0.
CDCD
:0.0
00
.Di
Di00
0.
0.
0.
00.
(00.
00.0
0):
<10
.0
.0
:0.
0)0.0
:Ci
)0
.0
.CD
00/)
DiCD
0.
0.
0.0.0
02Di
CD<0
00
0:
0/):
00.0.
000.0
Di0.0
.0020.0.
00.02
0)CC)
00.
0.
0.0
:0
0.0
0.
0.0
0/)CD
<00)
0CD
0.0
002
DiDi
CDDi
0.
Di0.0
00
CD0)
0.
00Di
0.
CD0.
00
)0
00
CD
0P
)0)
Di0
0.0.0.0
CDc
Di(D
C!)
000:0
0.0.
0)0)
0.0
0.
0o
0.0
DiCD
0)0.
0.
0.D
i0/)
CDCD
Di0
<0Di
0/2
00.
0.
<0CD
0)0
0.
Di0.
DiCD
:O
CD
Di
o0
.0
0.
0.
0.
0.
DiCD
CD0.
0.
0.
CDo
CD0/D
iCD
<tt
<0CD
0.0
0Di
CD0.0
CD:
0/)0
CDCD
CD0
.0.0
200.
0.
0.0
0/)0.0.
CD
Di
</2
</2
(0
DiDi
0)Di
0CD
c0
.0
.0
.H
0.
Di0.
0.00.
00
00
0.0.
00
)CD
00CD
:D
iO1
•CD
0.0
0Di
0.
2t0.
0/)
00
/20
1
70
“Tosi ongelmia ollut koko ajan”, on emäntä toisesta talos
ta kertonut jo aiemmin päivällä. Minut on tutkijana ja haas—
tattelijana otettu suopeasti vastaan, sillä kyselen asiois
ta, joista kyläläisillä todella on kokemuksia. Melkein kaik
ki kyläläiset joutuvat hakemaan juoma— ja ruokavetensä muu
alta — vaikka toki kertovat tietävänsä, ettei veden rautai—
suus ole terveydelle vaarallista.
“Sitä on joka talo yrittäny tapella kaivoja(kunnollisia, ej). En tiijjä, kai tässä on kaks
kolome kaivoo joka talossa. Porakaivojakin ja ne
on kaikkiihan samanlaisia” (siis huonoja, ej).
8.1 RAUTAKYLÄN VESIHANKE
“Ruoste on suurin ongelma — ja kovuus”,1 toteaa keski-ikäi
nen emäntä ja kertoo:
“Tässä kylässä nyt ainakin on ruvettu penkaamaan
sitä asiaa kovasti. (Vesikokous, ej) oli talvella,
niinku vuos sitten. Jo tämä Saarinen rupes sitä.
Hänelä on ihan kauhee se vesi. Se on ollut semmosena puuhaihmisenä enempi... Se oli semmonen ettävesipiiri rupeis niinku etsimään että mistä löytyy
ja siinä kysyttiin sitten talouksilta että ketkäolis niinku” (halukkaita, ej).
Puuhamies itse kertoo:
“Nyt on talousarviossa vireillä että tehtäs runko—johto nykyseltä vedenottamolta meidän kylälle,ellei uuden vedenottamon luo. (...) Jonkinlaisena
osuuskuntana.(...) Voi sanoa, että on hyvin pul—lat uunissa.”
Muut kyläläiset kertovat luottavansa puuhamies Saariseen,
jotta asia hoituu eteenpäin. Kunnan ja valtion toimien hi—
tautta ja vitkastelua tosin pelätään. Saarista lukuunot
tamatta kyläläiset eivät ole aivan tarkkaan selvillä, mitä
kylän vesihankkeessa juuri nyt on tapahtumassa. Eräässä
pirtissä käytiin seur&ava vuoropuhelu:
1) Monien kyläläisten talousvedestä on joko meijeriottanut tai itse otatettu vesinäytteitä laboratoriotutki—muksia varten. Kaikissa testituloksissa, mistä minulle
kerrottiin, oli raudan määrän todettu olevan yli normien,
paitsi yhdessä, jossa vesi oli sitten kovaa. Taloudessa,
jossa vesiongelman arvioitiin olevan pahin, oli testitulos
rautaa 10 mg/l.
9C
.CD
Ct
9.
0c.
9C
t(t
CDX
<9
9:0
09
99
(0H
00
(0H
<9
00)
90
.0)
00)
H0)
}—H
H9
(09
H(0
0)(0
0H
-p)
H9
0-
0-9
0-9
(00-0
0’
9:
9-
(0:
(1
0-0
-0
(09-000-
0:0
-0
-0
(0:9-
Cl
9C
l9
Cl
9-0
-0
0-0-
(09
0)0)
0c
0)0)
<0
9-
“0
”0
Cl
(0C
l0
-9
(00-
cl-
0-0
0-0
-0
)9-
0)cl-
0(0
9:0-0
cl-
0-
0-0-0)
9-0-0
(09-
<0-
(0(0
00-9
0:
cl-
(0()
90)
<(0
-<
0-
009-9-
(00:
(09
-0)
0)<
9(0
0-0
-0
09
0)0)
(0CD
9-
1—
0(0
0-
c.
0)0
0-
(0cl
-9:
0-
CD:
9:
0(0
9-c.
:0
-0
(1(0
0-
:CD
0):
90-00(0
fl)9
0-00
•0
05
01
0cl-000)Z
ct
(0(0
0-
00
09
(00
9:
<9-
000
-9-
0-
0-
0)CD
0-
0’
0’
90)
cl-
000
0)0)
0-
0‘0
0-
90-
<-<
NJ
0-
00
90
0-
0cl
-9-
cl-
050
-(0
-o:
ocl
-0-
00
cl-
0-
0’
CD(0
:00
—C
Dcl
-CD
00
0(0
cl-
00
0)0
0-
cl-
(D:0
90
0-000
<cl
-0
0(0
0-0
059-
()cl
-0
:0
cl-
cl-
(0:
050-
00
-9
0-
0-
000-
09-
cl-
9-
0:
0-
0-
(0()
(09
cl-
0-
Cl
0)9
050
0(0
0cl
-cl
-(i
)0
(00-
99
-CD
0-009-9-0-
(190-
0-
0-0-0
CD(0
009
-00
(19
c1-
0-
:0)
0CD
0-
0(0
:0
9-
0-
00(0
0-
9-
(0(0
0)cl
-(0
0:
9-
00
-0
)CD
0)(0
0)cl
-0-
(09
0)03
9-0
)0-
9.9
-9
lo-ol:
05(0
(0CD
9-
CD-
9-0
-0
(09-0-
(00-0
cl-
(00
-0
0-
00
00
0-
005
9-0
509
0-0
00)
90-
CD0
-0-
0-
0-
(00
CD0
-0
.9
00
‘00)
0:
‘00
9-
cl-
0-
050-
0-
05(0
0)00
0-0
cl-
90-0-0)
0-
(00)
9.
:9-F
-(0
:(0
00
-0
cl-
90
-0
cl-
(09-0
0-000)
:—
0-00<
(•
9-05
059-
0(0
0-
00
-0
-9
-0)
90
00
3‘0
00
0-
09-050-
0-
0-0
(1)
0CD
(0-.
00
90
9-
9(0
0-
9<
050)
cl-
00
-05
0-
0c.
CD0
00cl-
00
o-9
cl-
(/3
CD0
0-
CD0
09-
0-
009
0-
0)9
0-00(0
(D
l-
‘005
cl-
—0)
(30
0(0
0-
99-H
-0
0-0
(D
l‘00
0-0<
9-
905
CD0
-0
:0-
0)
0cl
-cl
-0)
0‘0
(3cl
-0
0)
0-
0cl
-9-
0-
L•
0‘0
0-
9-
0-
0)(0
CD9
09
00
-0
-9
0:
ct
0-
(39.
cl-
0-
0-09-9:00
0)0
‘00
0)0-10
CD0-
9(0
0-)0:00
QD
CD
1CD
0-0-)
0-
CD0)0
005
02
0-1
00
•9
-0
(0(3
(00
9c.
0(0
CD0
:0
-0)
]0-
(00)
000-
00-
0-
0cl-
9CD
9.
00-
9cl-
•00
00
50-0-
(00
0-9
-cl
-0)
0-)0
0-
Cl
99-
00
9-H
-CD
0CD
00-0-
•0
-0-
00(0
09
0-0
0-39
cl-
00(0
9-
(39
9-
(0000
05(0
0-
CD
I-.
0-)CD
0-
9-
0-)9
-05
(3:
0-]9-
00
0-
cl
cl-
(0CD
9-
9-
0-
9)CD
9-
0-
CD0-
0L
:(0
0-
0-0
-9
0):
(09
-(0
050
0-)9
050-
0-0
0(0
Q0
-0
0Co
09
.0
9-
0)(0
05CD
(09
-0
-0
9-0
0000-)
00
(1
00
00-
0:
(0CD
00
0-
cl-
(00-0-0
0-0-
00
00-
9-
050
99
-0
00-
cl-
—0
):.
0-
0)9
0-)9
000:0
0-)0-0
(00
-9
-0
)ct
0-
9-
0-
(0(U
:CD
0-
(3:
00
0(0
0-
(09
Cl-
(/30
(00
005
0:0
9-
0-0
9.
0)0
0-
D)009-cl-
900.0
‘00
0:
cl-
19
Cl
‘00
0-0
0-
Cl
0-00
so
c-t-
o0
-0
9-
0)(0
90
cl
9-0
H0-0
00
09
99
-0
-9-
(lct(1
H-
CDCD
0-)
90-
CD(0
0-0
00)
0-9-0-0
0)5
CD9
.0
9-C
D(0
:0-0-0)
CD0
-0
90-
(00
5003
0-0
9-9
0-00
0cl
-9-
000:9
0-
0-):
00
-cl-
00
(0
0-
050-
cl-
0)0
0cl-
0-
:0
)0
CDC
90)
09
cl-c-t-L
99
00
000)
00
0)0
0-
905
00-)
CD:
0-
00)
cl-
0-0
)0
9-9
-9-9-9-
0-
0-
0-
0]:
0505
cl-
050-
0-
(0‘0
0-
0-)0
-CD
0-]:
0-)0
90-
0-
0-)(0
0-
0-
0-
0-0-1-.
00
)0000
0-09.9
00
WC
D0-
0-0
-05
<099
0-0
-9
9-
900.
CD(0
0-
109
-0-)
0-
(000
90
cl-
(0CD
0-
0-
0-
(09
0]:
9-
9-
0-
CD(0
CD0
90
0-0)
90-05
0cl-
1(1
(0
9-0
-)ct-
0-
00
0-009-
09
-(0
0-
(D
cl-
Cl9
9-
0)(0
0-9
00(0
(35
-C
D0-9
0-0-9
0-]0
’0
-cl-
ClCl
0-
90
-9-.
0-
(0(9
0-
f•-
•9-
cl-
cl
00
9<5
co9-9:0-9-9
0-)
0-0
53)
0-9
99
9(0
90-99:
00-
CD9
0cl
0-)0-
00-]
53)
0-
0’
cl-
9-
00-)
9-
9-
009
(19
1<5
00-
CDCD
CD:
99
(09
Lcl
-‘0
‘00
-(0
cl
0-)9-0
-9-
cl
53)
cl
53)
9-
cl-
9-
(0-
0)
00
-53
)0)
00
00
9-0)09-
cl-
CD9
0-
000
-9
0-0
)0
cl-
Cl
cl
0(
009
(00
cl
0-9
0-009-9
0-0
00-0
053
)00-0-00
00
-0
90
53)
(00
(0(0
0-0
(0CD
0-0
-)
053
)0-9
cl-
fl):
(0(0
53
)0(1
9-.
(09
9-0
(t(
cl-
(i)
0-)9
90
0)9
(0CD
cl
0-)CD
0000
90
0-
53)
00
-0
0C
l(0
0)(19
91
50
90)
90-)
00-10-
0-0-9
(0•
00-)
CD9-0
10
0)1
Cl0-9
1••
(1cl
-cl
-0
90
•1
(1
0-
1CD
0-)Cl
(01
053
)53
)9
cl
•0-)
11
10)
0-
1cl
0-)
72
Rautakylällä ei ole syytä toistaa virttä maaseutukylän kuo
levuudesta, nuorten poismuutosta, eläkeläisten paljoudesta
— ainakaan kyläläiset eivät sitä tee.
Emäntä: “Tässä on kuitennii semmosia elinkelepossii tiloja,kaikki melekein. No osassa on vanhempoo väkkee mutta osassa on nuorempaakin tulossa. Nuoria isäntiä.”
Isäntä: “Kyllä varmasti asuttuna pyssyy tämä kylä.”
Emäntä: tIEi tässä oo kuin yks tyhjä mökki.”
Ja toisen talon emäntä laajojen peltojen toiselta puolelta
.todistaa:
“Meilä on elävä kylä vielä toistaseks että lapsenitkuakin kuuluu ja on koulua käyviä.”
Rautakylässä on sopeuduttu, pysytty kehityksessä mukana, ja
siellä kannattaa sijoittaa tulevaisuuteen. Siksi Rautakylään
kaikista savolaisista rautakylistä tulee todennäköisesti ve—
sijohto. Sitä paitsi nykyaikainen menestyvä maatalous tar
vitsee tarpeeksi hyvää — myös ruosteetonta — vettä, Maanvil
jelys ja karjatalous vaativat kitkattomaan toimimiseen hyvää
vettä riittävästi. Tehokas ja koneellinen maatalous ei salli
paljoa katkoksia vedenpuutteen takia. Työtahti on kiristynyt
maataloudessakin: isännillä ja emännillä ei ole aikaa päivä—
tolkulla veden ajamiseen järvestä tai joesta.
“Se on ilmeisesti; vettä on kyllä kaikilla, muttatuo laatukysymys on noussu vasta viimesen kymmenenvuoden aikana. Just nää karjatilat ja tämmöset onaika tiukan kontrollin kohteena ja mie luulen, ettätämä on jonkun verran herättäny veden laatu —keskustelun tarvetta.11
Edellisen huomion teki Rautakylän asioita seurannut kunnal
linen luottamusmies. Maanviljelyksen ja karjanhoidon vaati
musten lisäksi asettaa nykyaikainen perhe—elämä ja perheen ta
lous vaatimuksia veden määrälle ja laadulle.1 Rautakylällä
joltakin oli lämminvesivaraajan kierukka melkein ruostunut
umpeen — toisessa talossa ei oltu uskallettu hankkia lämmin
vesivaraajaa lainkaan, koska sähkömies oli epäillyt, ettei
se kestäisi niin ruosteista vettä.
1) Maatalouden ja perheen vaatimukset eivät tietenkään oleerillisiä. Perhe uusintaa maatalouden työvoimaa. Tähän liittyy esimerkiksi se parissa haastattelussa epäilty yhteysvesiongelmien ja emännättömyyden välillä: modernit naiseteivät ryhdy emänniksi mihin tahansa oloihin.
73
Kysymys: “Miksi vesijohdon rakentaminen on ajankohtaistajuuri nyt?”
Vastaus: “Onhan se vaivannu kylää melkein koko asutuksenajan vissiin... Sitä ei näitä koneita ollu ettävettä käyttee, nii ei niin kärsinyt siitä. Muttanyt alkaa olla astianpesukoneet ja pyykkikoneet.Ruppee sitten koneitten käytössä näkymään ettävesi ei oo kovin hyvää” (40—vuotias osa—aikaisäntä).
Rautakylän vesi on saatava nykyaikaisia vaatimuksia vastaa
vammaksi, kelvollisemmaksi käyttää. Miksi juuri yhteinen vesi—
johto, vaikka:
“Meillä tosiaan. Jos pystyis jollain kumman kons—tila puhistammaan, niin meilä ei ois mitään syytälähteä tämmöseen. Mutta kun ei tiedä miten valtavahomma se olis” (45—vuotias emäntä).
“Onhan se kyllä sitä, että oma vesi vaikka se onkiiruosteista, niin tietää, ettei siihen oo mitäänsekotettu” (30—vuotias lomittaja).
“Kyllä minä oon sitä mieltä, että jos kohtpukus—tannuksin sais itele sellasen kaivon että sielävesi riittäs ja ois hyvää niin kyllä minä sellasenennen tekisin kun liittysin mihinkään kuntaan”(35—vuotias isäntä).
Vastoin toiveitaan nämä kyläläiset sitoutuvat vesijohtohank—
keeseen ensinnäkin kylän fyysisestä rakenteesta johtuvista
syistä: kylä on tiheä ja runkojohto ei tule hirveän kalliik
si rakentaa. Toisessa syykimpussa on sekä teknis—taloudellisia
että tiedollisia aineksia: pienpuhdistimiin ei luoteta.
Pienpuhdistimiin ei luoteta ainakin kahdesta syystä: niitä ei
tunneta ja jos tunnetaan, tunnetaan vain hanaan kiinnitettä—
vät suodattimet. Hanaan kiinnitettävistä suodattimista taas
oli vain kielteisiä kokemuksia; yhdessäkään talossa niitä
ei kiitetty, jos ne mainittiin — niistä ei systemaattisesti
kaikilta tiedusteltu.
“Ja nyt on näin, että joku naapuri on käyttänyt.Se tulloo tuohon hanaan, mutta ne ol kuulemma tu—kossa suht koht lyhyessä ajassa.”
Erästä nuorta emäntää oli harmittanut hanasuodattimessa seik
ka, että niitä piti aina olla vaihtamassa.
“kun on muutenkin niin paljon sellaisia töitä,jotka on tehtävä joka päivä lopun elämäänsä.”
90-
Z0
0-
0<
0-0-0-0-
0.0-00-0-0-
0-
H)
0-
00
00
0-00-
00-0-
0-0
0-0
000
0
0-
00
00
’0
00-3
00
00
00
0-0
09
00
00
0P
.0
-0
-0:
c-t
0-
00-
0-
0-
0’
«0
“P1
00
<<-1
(11CD
0-0
P1:
0-
P1P1
:0
’D
lD
l0
-
.Dl
0-
0-
0000-
opI:
30-0-tV
ØP
I
00-
CD0
DI0:0
0<1
H’0-
00
.Ui
CDcl
0-
00
0-0
0-0
00-0-
0P1
00-
0-
0-
0-
0’
QJ)
0-
-J
CD0
Dl:
0-
cl
00
0-
ci
30:
:(D
ci-:
0003
0’
<0-:
0-0
00
0’
0-00-0-:
0ci-
00
0
o-c-9
0-
H’0
-0
-0
-L
Pl:
0-P
)0J
<1D
JP
Jt0
-CD
00
-0
-0
-00-000-
3CD
Di:
Dl
0-
0
0Di
00
Dl
DIDl
(10
0-
0-
Di0
’Dl
0DI
:0
0CV
00
-0
00-
0-
0-
Di
0-
00-
0-
0-
Di:
10
-0-
0CD
0-
00-
0-
DiDl
0-
0-
0-
0-
CD0
0-
0-
CD0
-0
-0
9CD
00-
0-
0-
30:9
CD0
0-0<
10
0-
<10-
Cl
0ct0-
0-
IH
’D
l0-0
30-0-0-0
0
0-0
-0
0-0.
0-0-
pi:0
-0
-H
-DI
c-<
DlO
10-3
Di:
i-<0
-H
-0W
D):
00-
0P
000-
0-
0-0
Di
000
(110000-
0000
33
Dl0
00-0-
CDDl
H’H
0Dl
0-0-9
0-0:
0-0
0-
(0(1
00-
0p.
Dl
00-
0-
(D0-
DlDl
Dl
Di
cpo-o
-0
00
-0
Dl0-
oo
o-
opio-
00-3
Dl
o00:00
0-0
P1CV
0-0-0-
00-0
o-
DlDl
00-
000-0
0010-
Dl0-3
000-
(D
lCD
Dl0
.Dl
Dl0-0
0-0:
Dl
P10-
Dl0
-0-0-0-
Di:
000-
0D
i:0-0
00
-0-
00-tV
CD0
-
0)0
-D
i:3C
Dct
0P
-CD
<CD
(10
-01
Dl0-0
0-0-
P0100
00-
0-U
i<1
0-0-0-
000
Dl0
-0
0-
0-<
00-
0Di
CV0-000-
Cl
00-
Di0-
0’
0
0-
0-
00-
ci-
ci-
01((
i-<0-
00
0ci-
P1:
3Dl
0-
0-
Dl
Dl
0CD
03
-3
p.
Cl’
Dl0
-0
-0
-0
-0
0-0
-0
-Dl
<10:
0-
Dl:
*0003
0-0
-0
0:0’
0:0
<1
‘Di
:0
0-
DlL
DiP
-0
00
—-0
-0-
Di:
VD
:00
-0
-000-0
0-
Dl
0-0-0-0’
0-
Di
c.
DiDl
0c.
CD0
DlC
Di
0-
Dl
0-
Dl:
Dl
0-
Dl:
Dl
0CD
0-
CDDl
Dl0
0-
0-
Dl:
0-
0CD
Di:
DlD
iDl
DlCD
:o
01:
0-
Dl
Dl0-
-0-
0-
Di
CD0
-C
lp1
Pi0
-c.
0(00
DiP
l:0-
0-0
0’
0-0
10-
0-
00-0
*Dl
CD
DI
L<
.0
CDC
l0-U
iD
lCD
ci-
0Dl
:0
0:0
00-
000
Di:
CV0-
p0-
p-0
-o
Dl
00-0-0
0Dl
C)ct0
<10-0
p1000
CDc0
20
-•
0-0
0-0
Cl
0-030-
DlDi
0-0-0-
3
0-
0:
0-
CV0-
CDDl
Cl
<1Di
0-
—i-
<•
0-
Dl0
-3
Dl
0-
00-
0-
0-
Di
(0D
l0
-Dl
0-
CDH
-i-
-D
l1
Di:
CC)
00-
Di
*0-
200
0-
CDDl
01
Dl<1
0-
Dl
‘000
Dl
0-0:
000-00-
Dl:
00—
(—1
30-0-0-
0000
Dl’
0—
P100’
Di0-
0-
0-
0-
00-
Dl0-
0CD
’Dl
0-
Dl:
0D
l:C
lCD
0C
lDl
0-
0’
:0-
0-
0-
Dl<1
0-
0-
0Di
:Di
:0:
CD0-
ciDl
00-
--
Dl
3CD
Dl0
0-
0Dl
0’
L’-
0’
DlDl
00-0
Dl0
-0
0-
<1Dl
0p.p
0o
0-20
Dl(D
lDl
’0-0-0
l--
00-0
0-
900
0-0
-Di
000-0-
00-0:0
0-0
0-0
:0
0-
P1
0-
0Dl
0-0
CDDl
Dl
0-0
-0
-D
l0
-0
Dl0200-0
Di0
-’—
-DD
0-0
0-01
0-000
CD0
Dl20
0-
0-
0-
Di0
-0
-0
-0
-<1
00-
DiDl
0-
00-
0-
0-
0-
0-
00-
0-
Cl
DlCD
<1CD
DII
Dl
0-U
iCD
0-<
Dl
Dl
(19
0-
0-0-0-0:
Dl:
00
Dl0
CD0
Dl
0-0
CV
<D
l<1
00
0-
:0-00-
0-
0-00-
Dl0-0
0-0-0
0-’
0-
DlCD
0-0
-<1
CD0-
0c.
00
-0
0-0
-0
-C
l0010’
0-0-
0-0-
0C
lDl
010
0CD
Dl
Dl
H’
00-0
00(1
Dl0
0-ID
I0
0-0-9
0-0-0-3
0000
0ccl
CD0
’0-0-
0-0
00
-0
-00’
0-
0-2
0Dl
0-0
H-C
DD
l:Dl
0-0
-D
l0
-0
-0-’
00-
0-0-02
P10-
Di0-
0C
.DIc,,
0-
Dl0
DlDl
0-—
-0-H
L.
0-
P10
0’
0-
000-
<1c-D
l0
-0
-0
-Di
:0
00-
Di:
0Dl
Di:
00-0:0
Dl
Di0-0
0(0
0-0
-
00-
Dl
CD0-
000-
DlP
-0
00-0
0-0
Dl0
-Dl
0-0
0-0-U
iDi
0D
i:
0<c.
DlDl
(0Dl
Dl
Dl0-
’0-
0-
0CD
DL0-
Di0-
0-
Cl
0-
0-
Cl
0-
0-’
0-
DlCD
ctD
iC-c
Dl
Dl
0-
0-00-
Di:
0-D
Io,
0-0-0
0Dl
IC
DD
i0Di
03
01Dl
00
-
0CD
:01
<0
-0
0-D
IPl:
00-0
DlCD
0-
-ci
00H
’D
l0-
0-0’
ci-
0-
0
(ID
I:(10
00-0-
ci-
-((-D
lDl
0-0
-:0
0-
CD
Dl0
.Di
DlCD
DlDl
00
0-0
0-
0-’
0-
0-0
0:0-0-
opi:
Di:
0-0
-<
000-
Dl0-C
-D
lDl
0-
0D
l0
0-
0-
00-
Di:
00-0
CV0-0
000-U
i<
0-
Dl
Dl
0-0
0
0-
0D
l0<
0-
00-
Di:
(Ii
CD:
9D
lCD
0C
lD
i:CD
0-
0-
0-
0-
0-
-C
lDl
Dl0-
CVDi
:CD
Dl0-
0-
<10
-CV
Cl
Cl
0-
0-
(1)
00
00
-FIl
Dl0-
-00-
Dl
00-
3-‘
00
0-
Dl0
<10
c—<-
-P
10
DlDl
•CD
0-3
0-0
:0
-0
‘<1
Di0
0-
00
DlDl
-0
0-
DlD
lCV
o-
00
-CD
0-
:D
l0
Dl0.
<1
0-2
0-
((-0
0C
00
(10-
(1-:
00-0
Dl0
-0
Dl
D)0
—00
0-0
0-
Dl:
0:
0-
CV0-
0-
0-
0-
Cl
c0
Dl
‘CD
0-
0-
Cl
00
Di—
CD0
CD
0-
0<
(125
5-
(1/)
5-
<[0
5-3
t<
ct
5-
.5F-
’ci
Z.5
5(13
(1)
65
3(1)
0(13
0H
(1)(1)
0(13
(1)
((1(1
)6
0(1)
ci
H6
55-
0:
(1)0
H3
(/2.5.5.55
5-5
0((1
.5((1
(0.5
5(1
)5
65
3.5
.50
5-
.55-
.55-
.5(13
(/)3
<(0
(1).5
5-.5
0/-
‘5
((00
5(1
)H
(0.55-
.55.
..
0CD
.55
-.5
5:
‘5.5
5•
5’
ci
CD5
.5(1
)(13
(0.5
.5(0
65
’.5.5
[/3(0
05
(00:
CD3
3.50
.5.5
5.
.5CD
5(13
5-
.5(1
).5
<5
(03
56
3[(1
:<
(1:
.5•.
60
5’
5-
(1)5:
(1).5
(1)
[0(1)
5.5
(1)5
(135
‘5[0
[09
.55’
5-
ci
.50
5-
5-
5’
55’
CD3
5’
ci
5’
5-
-t-
5’
95
(05
-(0
5’
(125
5.5
55
’(0
().5
5.5’
05-
5:5
’(0
3((1
((1:
5-5
5:055-.5
5’
351
((1.5
(1)
5’
5’
.5.5
.5.5
(1
)’
((1H
’5C
12
(1)
.55
(1)5
[05
c-t
55
’(D
:CD
3<
05:
(03
Sc-1
-(05’
6.5
(05
’5
-5
:(1
)5
’5:
5’
55
.1<
I—5
5<1
55
5’
3(1)
05
-[0
(1)
5-
5’
•((1
50
5-5’
(055
5’
.5(1
)5-
5:5
-(05-
3(/3
5’
(1)
53
((10
0:[
D(1
Z15C
1):
5’
[05
:(1
)CD
5’
0(1
3(1.
)0
5’
OctS
CD5
0‘2
.5
5-’
(1)
00
5o
SC
DctP
3’.
65-5
5-
51
05’
(05’
.-5
ci.
00
CD(1
)5’
5’
CD0
(50
55-
5’
.5(0
5’
50
55-5
-6
s-’
0c-
t-3
5-
05
50
5’
5’
((1:
CC-
CD(5
(12ct
0(i
)5
’5
-5•
CC-
CC-
ct
3(1)
35
’(1
)0
CC-
5-
0(0
.50
‘<(1
)5
-5-
5<
(0C
l(1)
5-’
CDc—
?-c.
(1)
5’
55
5(1
)5
5’
9(1
)1—
’(1
3:5
’5
’3
5’
0:503<
5’
50
(1
/3:
CD5
05
-5
-0
<5
02
5(D
(5
5-ct5
-0
55(1
)5
’.5
5’
5-
5’
((1(1
)5
55
(05
’.59
((1Q
55
35
((1.5
.5ct(
1)
55’
05
-[0
0(0
09
5(1
)<
5-
5’
55,
0(1
)5’
5-
(0(0
ci.
5’
(1)
[/35
5’.
.5’
(1)
5’
5-
((15
-(1
)C
l.5
(05
’5
5’
06
55
-(1)
ci.
5:
5-
5ci
5’
5-
5-
5’
CD5
5’
5’
5-
0:
<0
(1)
5’
90
5.5
5’
•5
.50
H’O
[/30
5-5-
65’
(1)0
05
’5-5’
[0950(1)
5.5
5.
<5
-1—
-’5
05
-5
-3
5-
5-
5-
(1(1
5’
55
’0
65
5-
35’
5’
(1)
55-
53
5.
5-
CC-
3(0
5’
05
-((1
[05
’.5
cC-
c-i
-c-C
-0CC
-0:
5-5
Cl
CC-
5’
(1)
<CD
<5’
5-5
1<
::(1
)6
00
:ci.
5.5
(1
25
-0
:5’
50
5(1
)CD
32
5(1
’.
[/3CD
(1)
(53
50
5-cC
-5
5[0
(11
25
-5
0(1/
3:5’
CC
-5
5’
55
-5
ci.
0CD
0[/3
Cl
CC-
5’
CD0
5’
(1)
5-
5’
(15’
.55’
5-
5-
0:
[05
-5
(0(0
5.
(1)
(13:
CD(1
)ci.
5-
06
((15’
5.
(1)
5.
5’
CC
-F—
’0
00
CDCD
.55
’<
3((1
(/3[/3
5-
5(1
)[/3
:5
55’
0CD
5’
5-
5(/3
5’
CC-
5’
(0[0
:CD
05’
[05
5-5
-CD
35-
(1Y
C--
5.
.5
.5
5-
.5CD
5:5’
05
05
5:
5’
5(1)
‘.
CD.5
0CC
-5
:5
’C
l5
(1)
5ci
5-
CC-
5-
5-
CC-
35’
3(0
Q.5
5-
5.
5(/2
5’
5’
(1)
CDCD
55
2<
55’
5’55
05’
.5[/3
(1)
CC
-.5
(3
5.5
5’
.50
0(1
)(5
5<
00
5-
[0((1
5:
(0(0
5:
CC
-CC
-0
5-
5’
5’
(50:
Cl
5’
5’
5-
5’
5’
CDCD
05
•(/2
(1)
5’
5’
CD5
’0
<5055
:5’0
(11
2.5
Cl
[/3CD
<CC
-[0
5.5
CD’
.50
[/3:
00
5’
5’
.5(1
)5
’5
’0
[03
[05-
5:
ci
5’
5’
[/3(1/
3:5’
(1)
(05
’[0
:5
53
5’
05
-CD
ci.
(1)
(1)
CDF
-’5-05
5’
—S
ut
CD(1
)52(1)
CDCD
5-
(1)5:
CC3
0‘<
c-C
-05’
5’
5-
0CD
5’
5-505
c-C-
,(5
.5:
5-5
•[0
(1)3
.(1
)(0
5-’
(1)
5-C
D5’
(1)
55
CC-
L..
5-
[/2CD
(1)
5:
51
0:
CDCD
CDCD
CDCD
5:
5’
5’
(/2CD
•5
’•
(1)
CC-
5:5
05:505
35
-0
5:
CC-
CD5-5-
CD5’
55’
00
(1)((1
(/3(1
)CD
CD5-
’5
:0
CDCD
5-
CC0
5’
5-
-C-
--[0
.5((1
CC-
(1)
5CD
’0
35
’[5
•[5
(/25
’5’
3CD
CC0
0[/2
(1)
0CD
00
5:
5’
55’
QC
C-
55
5-
5’
5’
5.
CD’
(05
’CD
05’
CD<
56
(0
CD’
0(0
55-5
CD(1
)ci,
5-5’.
0ct
05
05
.5.5
55
.55
-((1
<5’
0(1)
(1)
CDCC
-5’
CC-
5’
5:
5’
5:
[0(1)
5:
CDCD
CD5
’CC
-5
’CD
CD(1
3:CD
‘CC[0
:C
C5
’0
(1)
5’
5’
•5
5’
Ct
5’t
5’
t[0
:5:
CD(1)
CD0
5’
(1)
(1)
00
(1)
(1)
ci
5’
5-
[1):
.5[/)ct5
5’
[1)
‘CC
CD0
’.
Cci.
0.5
.5•
(/33
(1)5
-5
-5
-0
(1)CD
CD50
‘CC5’
CD5-0
CCCl
(1)5
-.5
25
05
06
CCCD
(/30
(1)
CD5’
CC-
505-19
CC-
66
-9
5:
0.5.5
(1)
[/25’
5’
5(1
)C
D5’C
DC
D(1)
CD<
5’
5-0
00
0:5
’5:
0(/3
5.
‘5(1
)0
5’CD
05
-5:
•((1
5’
CD0)
CC(55
CC-
CD
ctcil
35
0D
0ci.
CD.5
(1
)0
CC3
.50
(1
25-
05’
CD
.5..
CD1
‘CC
55
-IC
D0
[0:C
DC
D0
5-
CD[0
.5.5.5.5
5CC
05-
.5.5
5-3
CDCD
55
’<
(/35-
5-5
-5
-5
:5
’5
00
5((1
5-
CDCD
0(1)
5’
CD’
((1(5
5(5
(11225(1
)5
•5
’((1
5’
5’
05.
CC-
.5CC
-CD
05:
CD’
5’
CCs’
5((1
rD((1
5’
CC-
5-
(1125’
CDCC
5’
((1[[3
5’
[/35’
5:
5’
0:
CD5
’[0
CD’
CDCD
CD0
s’H
’.5
.55:
5-
5’
0.5
5((1
CD(0
[0:5
’(1)
5’
ClCC
-C
l0
CD(1)
.5
5ci
5’
.55
’(5535
5’
5’
5’
(/1
20
2(0
(1)
(1)
3CD
[0
<0
5’
[0ci
CD(3
)CD
0CD
(50
25(1
12(1
)5
’CC
-[0
2.5
(1
).5.5(00
CC-
5-5:0
CD
.5((1’.
.5(0
5’C
D0
•5
’S
CD
CD
’.5
5’
5:
CDC
DC
D[/
)C
D’<
H’l
()[055’
CD
33
5’
.5(1
)CD
5’
zci
5’
H”C
CCD
3(0
(0«
5’
CDCC
-[1
(1)
CD5
’0
(1)5.
.53
(1)‘/3
5-
5’
(05
-CD
CD5
’((1
5’
(0(0
5’
(112
(0CD
ci.
5:
0(1
)3
0:
CD3
00
CD5
’5
’5:
5ci.
5’
(0(1
):(/3
:(3
)CD
3CC
-5
55
’5
’5
’[0
:(3
)3
CDCD
3CD
—‘
CD
.5 ui
CD’
CD’
CD1
CD’
CD’
CD’
‘CD
CD(D
DiCD
’(CD
CD’
CDCD
:CD
’CD
CDCD)
CD
DC
D’C
D(CD
CD’C
<CD
’CD
CDCD
(CDCD
’(1
)CD
CDCD
CDCD
Cl
CD0
<(D
CDCD
(DCD
CD’
CD’
CDL
0CD
CD(CD
CDCD
CDCD
’DC
’CD
CDCD
’CD
Ci’
CDCD
(CDCD
’CD
CDCD
’CD
CDrt
(1)
Cr2Cr2
(CDCD
CDCD
[CD
:CD
CDCD
Cir
CDCD
F—CD
(CD0
CDC
lCD
CD’
Cl
CDCD
’CD
Cl
(CDc’
(0“C
DCD
’0
CD’
CDc•<
CDCD
:CD
’0
CDCr2
DC’
Cl
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
CDC
iCD
(CDCD
’c,
,,CD
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
CDCD
CDCD
CD’
“-C
CD’
CDCD
CDCD
“CD
‘,
CDCD
“CD
CDCD
CDCD
Cl
CD’
CDCD
’CD
CD’
CD
CD)
CDCD
CDCD
’CD
CD
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
F’
CDCD
0,
CDCD
CDCD
’CD
0CD
1CD
CD:
0CD
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
CDCi
(1CD
CDCD
CDCD
Cl
CDCD
cl’
CDCD
CDCD
CD’
CD’
cl’
CDCD
‘CD
CDCD
Cl
‘CD
CD’
CD0
CD’
CDCD
CDCD
CDC
lCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDC
D’”
CD
c,
CDCD
CDCD
CDCD
CD‘C
DCD
’CD
’CD
CD’
CDCr
Cl
CD’
CD’
CDCD
CDcl
’0
CDCD
CDCD
CD’
01)
CDCD
CDCD
’CD
CD’’
CDCD
CDCD
CDO
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
CD’
CDCD
CD:
CDC
CD’
3c,
,,0
CDCD
CD”
F0
CD’
CD“C
DCD
CDCD
CDCD
CD’
CDCD
’CD
0CD
CDCD
CD’
CDCD
’CD
’CD
CD’
CDCD
CDCD
CD’
CDCD
CDCD
CDCC
CD0,
cl’
CDCD
’c’
CDCD
CDCD
CD(
I’0
CD’
CDCD
CDCD
’CD
’CD
CD’
CDF
CDCD
’CD
CD:
“CD
CD”
CDCD
CD
:LCD
CDCD
0CD
:CD
,C’
CD
’’C
DCD
CDCD
CDCD
’CD
’CD
“'
CD’
CD’
CD’
CD:
CDCD
CD’
CD’
(CD“
DC’
CD•
CD’ u
CD ‘CD 0 CD (t CD CD CD CD CD 0 CD CD CD CD CD
’(1 CD CD
’CD
’“C
D CD CD CD CD CD CD CD CD”
CD’
CD’
CD’
CD 5’
CDDC
’‘CD
LCD
CDCD
(CDCD
CD’
0CD
0’
CD’
CD
ICD
’CD
”CD
CDCD
‘CDCD
,,CD
’CD
’CD
0CD
CDCD
‘CDCD
:CD
“<
CD
’CD
’CD
CDCD
’(CD
CD’
0CD
’L
,,CD
’CD
’CD
’CD
CD’
CDCD
CDCD
’CD
’CD
CD’
CDCD
’CD
’C
D’C
D<
<C
DCD
’CD
CD-
CD(CD
c,,
0:
cl’
CD’
CD0’
“CD
CDCD
CDCD
CD’
(CDCD
:CD
0CD
:CD
CD:
CDCD
“CD
CD’
CDCD
’CD
CD’
CD’
CD0
CDCD
CDCD
:CD
’CD
’CD
:CD
CDCD
’CD
CD’
CD:
CDC
DCD
’CD
’CD
CDcc
lCD
:CD
CD’
‘CD
CDCD
0CD
’CD
’CD
CDCD
CDCD
,,cl
’
CD0
CD’
CD’
CD’
CDCD
ct
CD
,,CD
”CD
CDC
D’’
CD
CDCD
:CD
CDCD
:CD
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
’CD
CDCD
CDC
DCD
’C
D’”
CD’
<C
DCD
’L
CDCD
CD(CD
ctC
D,
CDCD
’CD
CDCD
0CD
CD0
CD’
CDCD
‘CD“C
DCD
’CD
’CD
“<
CD
“CD
CD
”CD
CDCD
“CD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
CD’
CD’
CDCD
’0
CD’
CDCD
:CD
CDcl
’CD
cl’
CDCD
CDCD
:CD
’CD
CDCD
cl’
CD’
0CD
’CD
’CD
’0
CD’
cl’
0CD
CD’
CD’
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
CD‘C
DCD
CDCD
00
“CD
CDCD
Cc)
CDCD
0”
CDcl
’CD
0CD
CiCD
CDCD
’CD
ctC
D
CiCD
CDCi
CD’
CDCD
’Ci
cl’
CDCD
CDCD
“CD
CDCD
CDCD
CDC
D:’
CD
CDCD
0CD
(CDCD
CDCD
CD”
cl’
CDC
lCD
:CD
CDCD
:CD
CDCD
‘CDCD
:CD
CD’
CDCD
(CDCD
CDCD
CDCD
‘CDCD
’cl
’CD
’“C
D
77
2) Ihmisten, subjektien antamat merkitykset vedelle. Vesi
on paitsi jotain absoluuttista myös vesi sellaisena kuin se
koetaan tai havaitaan. Tässä kutsutaan näitä merkityksenan—
toja intentioiksi erotuksena veden objetiivisista merkityk—
sistä. Intentio on subjektilähtöinen suhde — tässä tapauk
sessa ihmisen ja veden välillä - niitä on siis mahtava kir—
jo. Vesi voi olla H20 (kemistille); vesi voi olla vaara (ka—
lastajalle, mutta myös elinkeino); vesi voi olla nautinnon
lähde (kylpevälle vauvalle), parantaja (sairaille, sokeille,
rammoille ja näivetystautisille, jotka odottivat Betesdan
lammikon veden liikuttamista Johanneksen evankeliumin mukaan).
Mutta vedellä on myös yhdelle ainoalle subjetille useita mer—
k i ty ks i ä.
Kuva 15: ... nautinnon lähde
9.1 “VESI ON PITANY OLLA ENSIMMÄISENI IHMISELÄ JA VIIMESENÄ”
- VEDEN LUONTO
Fitzsimmonds ja Salama toteavat raportissaan “Man and Water”
1977, 109) : “On määriteltävä veden perustavat ominaisuudet,
jotta voisi tarkastella ihmisen vesitarpeita ja ihminen—vesi
—suhteen seurauksia.” Veden merkitykset ja vesi—intentiot
eivät siis ole toisistaan riippumattomia. fitzsimmonds ja
Salama ryhtyvät toteuttamaan omaa tehtäväänsä piirtämällä
kuvion, jossa esitetään “vesisysteemin” ja “inhimillisen sys
teemin” vuorovaikutusten tasot (emt, 11 1 )
/
0 CD CD (1 CD CD CD CD CD CD 0” 0” 0 CD CD CD 0
0”CD
0)
CD0” C
DC
0”CD
CD0” 0”
CDCD
CD0
CD0”
0”0 0”
CDCD CD CD
CDCD
0” CDCD CD
CD(C
D
0
0” CDu 0”
)c”
CD1)
:CD
”31 33 CD
CD33
1C
33CD CD J2 3-
1)CD
CDCD
oCD
1CD
:30
CDCD
CD :3<
CD<
CD
CD:
CD CD
CDH
-0
0CD
CDCD CD
CD0”
CD)
(CD
CD0
”(C
DO
CD:
CD 0”C
D0
0”0”
CDCD
H
CD:
0CD
CD0
0”CD
CD33
0CD
CDCD
”CD
CD0”
CDCD
CD”
0”CD
:0”
CDCD
0”0”
CD0
”00
CDCD
CDCD
“130”
00”
0”CD
““ 0”
CDCD
CD0”
CDCD
”CD
0”CD
0”CD
CD0”
CDCD
CDCD
CDCD
<33CD
CD0”
<C
DCD
CDCD
CD
CD«33
CDCD
CD:
CDCD
CD”
CD:
CD
“33 CDCD
CDCD
CDCD
CD03
CDCD 0”
CD CD CD 03 0” 33) CD CD CD “3 CD CD CD CD CD CD CD”
0 03 CD 0” CD0”
CD CD CD CD
3-33
CDCD
CD33
0•
00”
CDD
CDCD
0CD
CDCD
L<
<C
DC
lCD
CDCD
”CD
CDCD
0“1
CDCD
CDCD
CD3-3
3CD
CD0
”CD
CDCD
»CD
”CD
CDCD
CDCD
1CD
CDCD
-0
CDCD
CD0
CD”
CDCD
0”0
CD 0” CD:
CD CD:
CD CD CD:
CD 0” CD 0 CD 03 CD:
CD”
CD CD
CD0
CD0”
CD0”
(1CD
CDCD
CDC
D-”
0”<0
”0”
L-C
D0”
0“33
CDCD
”CD CD
CDCD
CD»
CDCD
CDCD
CD”
0”CD
CD0”
CD3”
0”CD
”0”
CD
CD
CDCD
»0
<CD
CD»
CD0”
CDCD
»CD
CD 0 CD»
0” CD
“0
” CD “33 CD -:3
“33 CD CD33
(3CD
CDCD
CD»
CD0”
CDCD
CD3-
”CD
CDCD
CDCD
CD ‘33 CD 331
CD -3 33”
CD CD CD 0 CD :3
CD CD CD 0 0” 0 CD CD 0 0 CD CD CD CD CD CD 33 CD CD1” CD CD CD 33 CD CD 33» CD
-CD CD
”CD CD “C
D
-33 3”
CD 0” CD CD 0 CD CD 0 (3 :3 CD CD CD 33» CD :3”
CDCD
0”
79
5. “Elämän vesi” ei ole vain runollinen fraasi. Elämä on
syntynyt vedestä ja lähtenyt evoluution matkalle, joka yh
distää primitiiviset kasvit ja eläimet ihmiseen, vedessä
kaikki tyynni.
6. Vesi on ensisijaisen tärkeä myös ekosysteemissä, orga—
nismien ja kuolleen ympäristön vuorovaikutuksessa.
7. Vesi on perusta myös sosiaaliselle eksistenssille.
8.—9. Sivilisaatioiden kehittyessä ovat vesi ja vettä käyt
tävät koneet tehneet edistysaskeleet mahdollisiksi (fitzsim—
monds ja Salama 1977, 110-132).
Fitzsimmonds ja Salama esittävät ihmisen ja veden suhteen
naiivisti, ikäänkuin vesi sinänsä tenhoaisi ihmiset teke
mään jotakin. He eivät lainkaan analysoi suhteessa ilmene—
vää yhteiskunnallista, esimerkiksi valtaa, lakia, sotia, or
ganisaatioita, normeja jne. Heidän hierarkiansa kuvaa kuiten
kin yhdellä tavalla systemaattisesti veden objetiivisia, vaik
kakin historiassa konstituoituneita merkityksiä, jotka ovat
nykyihmiselle olemassa ajattelipa hän niitä tai ei.1
1) Fitzsimmondsin ja Salaman funktionaalinen hierarkia on
laadittu samaan muotoon kuin klassiset tarvehierarkiat, jois
ta kuuluisin lienee Maslowin hierarkia 1940-luvulta:
5, itsensä toteuttamisen tarve
4. arvoiann0n tarve3. rakkauden tarve
2. turvallisuuden tarve
1 fysiologiset perustarpeet
Maslow ajattelee, että ihminen pyrkii toteuttamaan hierarkisesti: korkeamman tarpeen vasta pystyttyään tyydyttämäänhierarkkisesti matalamman tarpeen.
80
9.2 MITX MERKIflKSIX IHMISET VEDELLE ANTAVAT ?
Veden edellisessä luvussa kuvattuja objektiivisia merki—
tyksiä inhimilliselle olemassaololle ei ole juuri järkevää
lähteä testaamaan tutkimuksen avulla. Voi tietysti tarkkail—
la, kuinka hyvin ihmiset ovat sisäistäneet nämä edellytykset;
kuinka hyvin sosiaalistuneet nykyaikaisen tieteen vesitietä—
mykseen. Mielenkiintoisempaa on etsiä ihmisten vesi—ihminen
—suhteelle antamia merkityksiä, varsinkin kun epäilee, että
ne eivät kokonaan selity objektiivisilla merkityksillä. Luon—
nontieteellisrationaalisen ajattelutavan omaksuneesta nämä
vesi—intentiot vaikuttavat irrationaalisilta, mutta saatta
vat esimerkiksi kulttuurisen ajattelutavan valaistuksessa
näyttää aivan järkeviltä. Tässä ei ole tarkoitus kartoittaa
ja systematisoida ihmisten vesi—intentioita, saatikka “ratio—
naalista&’, tehdä niitä ymmärrettäväksi kulttuurihistoriasta
käsin. Aion vain esittää muutamia hajanaisia huomautuksia
intentioista tehtyjen haastattelujen pohjalta.
Kerron seuraavassa kahdenlaisista intentioista: esiluonnon—
tieteellisistä ja haluihin liittyvistä.
9.21 E s i 1 u o n n o n t i e t e e 1 1 i s e t v e s i —
intent iot
Ihminen haluaa tietää, miksi luonto - tai toinen ihminen —
käyttäytyy juuri niinkuin käyttäytyy. Ennen luonnontieteel—
listä selitysmallia voidaan yleisesti sanoa tietämyksen ol
leen kansanuskoa. Kansanuskon mukainen ajattelu on animistis
ta: luonnolla on henki; luonnossa on haltijoita, tonttuja,
maahisia ja vetehisiä. Kansanusko on ollut rationaalista:
se on selittänyt, opettanut ja todistanut (myrskyn lahdella;
miksi lähde kuivaa). Koska luonnossa asuvat olennot ovat
käyttäytyneet ihmisten lailla - vaikka yliluonnollisia ovatkin
olleet — ne ovat voineet suuttua, loukkaantua ja kostaa. Siksi
kansanusko on korostanut luonnon haavoittuvuutta ja edistänyt
81
luonnonsuojelua. 1)
Tietämyksemme nykyisin useimmiten läpäisevä luonnontieteellis—rationaalinen ajattelu on tietysti paitsi opettanut, kuinkaluonnon prosessit todella” tapahtuvat myös poistanut ihmi—
siltä monta turhaa pelkoa, sairautta ja kuolemaa. Luonnontieteellinen rationsahsuus ei kuitenkaan ole levinnyt yhtenä
rintamana, vaan pisteittäin. Niinpä vaikka periaatteessa kaikki tietävät, että vedellä ei ole yliluonnollisia kykyjä, tunnustavat monet ainakin kuulleensa moisia uskomuksia.
Harrastelijamaisena ajatusleikkinä voi olettaa, että kansan—usko on ennen ollut luomassa yhteisölle kollektiivista ta—
juntaa ja toimintaympäristöä, jotka nyttemmin ovat yksityis—tyneet. Tällöin nykyaikaisen maaseutukyläläisen käsitykset
vedestä eivät voi enää pohjautua katoavalle tai jo kadonneel—
le kansanuskolle — joka oli yhteistä yksilölle ja yhteisölle —
vaan vesisuhde on yksityistynyt niin, että vesi on “toiminta—
paikka, tausta, maisema, metatora, johon sijoitetaan vain yksityisiä asioita ja merkityksiä” (vrt. Pesonen 1980, 48).Esiluonnontieteellisetkin vesi—intentiot ovat yksityisiä,subjektin omia metaforia, eivät kollektiivisia.
Tämän tutkimuksen aineistoa ei ole kerätty sitä varten, jottavoitaisiin tarkastella, mitä vastaavuutta edellisellä ajatus—
leikillä on 1980-luvun maaseudun todellisuuden kanssa. Haastatteluissa tuli kuitenkin esille kertomuksia ja huomautuksia, jotka vihjaavat, etteivät vanhat, kansanomaiset käsitykset ole nykyäänkään merkityksettömiä (uskotaanpa niihin tai ei).
1) Vedenhaltijat saattavat esimerkiksi aivan inhimillisestiriidellä hallintavesistä. Eräs tarina kertoo, kuinka vedenhal—tija tulee rengiksi taloon ja pyytää palkakseen vain viikat—teen. Kun haltija on hyvin töitä tehtyään palkkansa saanut,käy hän kumauttamassa sillä alueelleen tunkeutunutta vierastahaltijaa. Tunkeilija pakenee, rauha on palannut vesistöön.Lampien ja järvien kuivattamisesta ei vedenhaltija tietysti—kään tykkää. Tarinat kertovat, etteä vedenhaltija saa kuivatuksen pysähtymään hirmuisella pelottelulla tai että se ainakin valittaa ja vaikeroi sydäntä särkevästi samalla kun ve—denpinta laskee. Vedenhaltija voi kostaa, jos veden äärelläilvehtii, loukkaa tai vahingoittaa vettä. Jos taas vedenhalti—jaa tervehtii ystävällisesti, lupaa se, että tervehtijällä eilaarinpohja tule näkymään (KRA, uskomuskortisto).
Hännilän kylällä kuulin kerrottavan tositarinan, joka liit
tyi vedenneitoihin, Oli lauantai—ilta ja eräs poika oli
päättänyt viettää sen kerrankin kotona. Kaverit saivat hä
net kuitenkin houkuteltua tansseihin, Siinä sitten ryypis—
keltiin melkoisesti, ja tyttäret jäi tanssipaikalta iske—
mättä. Kotia päin tultaessa keksivät nämä nuoret miehet,
että mennään rantaan, siellä on naisia. No eihän siellä tie
tysti mitään naisia ollut. Niin päättivät pojat - huurua
melkoisesti päässään lähteä uimaan läheiseen saareen, ja
sille uintireisulle jäi se, jonka alunperin piti jäädä ko
tiin kokonaan.
Kuva 18 “Rannassa on naisia”
Osaa veden asuks.ista kertovaa tietämystä on käytetty lasten
kasvattamiseen. Lapsia on peloteltu — näitä kokemuksia on
nykynuonillakin kaivontontuilla ja vedessä asustavilla
näkeillä. ideana on tietysti se, etteivät lapset menisi ran
nalle ja kaivolle kurkkimaan ja hukkumaan, (Nonet tutkijat,
esimerkiksi Bruno Bettelkeim ja Jean Piaget väittävät, että
lapset joka tapauksessa ajattelevat animistisesti murrosikään
saakka, vaikka “toden” tietäisivätkin, Etteikö vesi muka ole
elävää, kun se virtaa?1)
1) Kun tätä tutkimusta varten pyydettiin joukkoa noin kymmen—vuotiaita koululaisia kuvittelemaan, miltä tuntuisi olla ve—sipisara, asettui suurin osa heistä — kiitos valistuneen opetuksen? — kiltisti seuraamaan veden kiertokulkua hanasta kat—tilaan ja viemäniin ja jokeen ja järveen ja ilmaan ja takaisin kaivoon., Sen sijaan muutama koululainen inhimillistivesipisaran niin, että aineista suorastaan tihkui ahdistustai niemu. Nuutamia tyypillisiä aineita on kopioitu liittee—seen 4.
83
“Mutta kyllä myö lapsia peloteltiin, että on susijoessa ja keväällä yritettiin kastaa niitä ettäolisivat säikähtäneet” (40—vuotias emäntä).
“Näkkähän se kaikki pahat tekköä. Männöö laiturileniin se vetäsöä. Se on hyvä semmosile kaks—kolme..vuotiaile, joita ei jaksa koko ajan kantaa” (50—vuotias emäntä).
Veden parantaviin voimiin luottaminen on yksi yleinen, mutta
ehkä katoava vedelle annettava intentio:
“Sillon kun myö sielä Helsingissä oltiin ja miunjalale putos sellanen painava lankku. Tul niin kippeeks että ne talutti miut kottiin ja mie itkin kaiken iltoo ja pantiin taasaan vettä — kylymöö vettäsellasta - niin ei ollu huomenna kippee yhtään.Varmasti se ves paranti sen. Kun tuota yhen kerranotti tästä polvesta — se 01 kai veritulppa — jasillonkij. mie olin niin mahottoman kippee. Ja miesanoin että voijella nyt tämä jalka ensin kanterti...tipoilla ja sitten veskiärö laittoo ja tyyny sittenjalan alle kun se niin mahottomasti koski siihen jaei se aamula pakottanu mutta tänne poloven syrjäänol punanen mukla kasvanu. Se 01 vertuluppa, liä—kär sen totes sitten. Se veskiäre parans senkii.Jotta kyllä se jos on äkkipakotuksii niin veskiäreon hyvä (74—vuotias nainen).
“Uintiveissä meinas voimat loppuu ja jalat juuttupohjamuttaan kiini (n. 10—vuotiaana, ej). Siitä tulsellanen säikäys jotta se on paras muisto. (...)Nii silloin tul semmone juttu jotta kässiin rupesnousemaan semmosia mätäpiä näppylöitä. Yks kun männiin toinen nous ja niitä ol monen viikon ajan. Äitisit kysy että ootko sie missä säikähtännä. Mie sitsanoin minkälainen tappaus. Hää sano että nyt kunon vastatuul sielä rannala niin mäne sillä vaaholamitä talloo siihen vein piäle niin pese sillä kätesja mie tein työtä käflettyy ja se loppu siihen ettäsemmonen parantava voima ol siinä” (76—vuotias mies).
Nuoremmat ja valistuneet saattavat tuntea säälinsekaista iyal—
lisuutta toisten uskoa kohtaa. Eräs nuorehko nainen Helmeläs—
sä kertoo, kuinka ohikulkija, vanha setä oli tullut kysymään,
mistä kuulua Helmelän vettä saa. “Mie läksin hakemaan sitä hy
vää vettä että mummo paranis.” “En usko, että nämä olisivat
parantavia lähteitä”, kommentoi nainen.
“Kyllä se nyt vähän uskonasia on, onko vedessä parantavia
voimia”, vakuutti nuorehko isäntä. “Miksei se terveellistä
ole — jos oikein uskoo ja juo niin voihan se auttaakin.” Aivan
kuten isäntä toteaa, kytkeytyvät veden parantavaan kykyyn
liittyvät intentiot uskontoon ja terveyteen.
:
84
“Kyllähän ne ennen on pitäneet pyhänä (vettä, ej),mutta miust tuntuu, että se pyhhyys on siinä ettäkastetaan, mutta eihän ves itsessään tee... Kylläpyhhee melkein — jos loppuisi niin vaikeeta olis”(61—vuotias nainen).
Useimmat kuitenkin pitivät vettä sangen arkisena (vastakoh..
tana yliluonnollis pyhälle) aineena, eivätkä juuri ol
leet ajatelleet veden laatuja.
“En tiijjä niin pyhää, mutta tarpeellinen se on.Kyllä se tietysti liittyy (uskontoon, ej), vettäon iänkaiken käytetty kasteessa” (50—vuotias mies).
Vesi pyhää? “Ei sitä varmaan kukaan tuu aatelleeks— tuollakin kun vessan pyttyä vetäsöö” (77-vuotiasnainen).
Sekularisoituneessa maailmassa veden pyhyys on muuttunut
veden terveellisyydeksi. Vedestä ei päihdy kuten oluesta
tai viinistä, eikä siitä saa turhaa energiaa kuten maidos
ta (hyvin harvat haastatelluista tosin käyttivät vettä ruo—
kajuomana — olihan kyse maaseudulla monasti maataloudesta
leipänsä — ja juomansa - hankkivista). Tai ehkä on niin,
että vesi ei ole terveellistä niinkään ominaisuuksiensa
vuoksi kuin puuttuvien ominaisuuksiensa vuoksi.
9.22”Vaimo juo herkutellakseen.,
Veteen liittyy myös joitain irrationaalisia haluja, jotka
vielä esiluonnontieteeljj vesiuskomuksiakin vähemmän pa—
lautuvat järkevinä pidettäviin tarpeisiin. Vesihalut ovat
nauttimista, vedellä leikkimistä, monesti hyvin järjetöntä
veden tuhlaamista.
“Vedellä on rentouttava vaikutus...1 vesihieron—
fla on... ja uiminen. Ammeessa ja kylvyssä.,,
Kun lapset olivat pieniä, oli amme ja lapsille
elämys melskata siinä. Silloin käytiin ammeee—sa aina kuin saunassakin. Suihkussa jää rauhoit—tava vaikutus pois” (45—vuotias mies)
“Me saunotaan ihan kun vain tuntuu että nyt —
vaikka aamupäivällä” (40—vuotias nainen).
1) Rentoutumisen voi tietysti kääntää myös palkkatyöläis...
rationaliteetin mukaiseksi: se uusintaa työvoimaa.
85
Saunomisesta erityisen nautittavaa tässä jälkimmäisessä
tapauksessa teki, että aiemmin, kun mies vielä eli, piti
saunan aina olla samaan aikaan tiettyinä päivinä.
Veden perusnautinnot, uiminen, vedessä oleilu, vedellä
lotraaminen, hangessa kieriskely, välittyvät kaikki pää
asiassa tuntoaistin kautta, ihon kautta. Toiseksi perusta—
ym vesinautinto, tai ainakin useimmille seuraavaksi mie
leen tuleva on veden makunautinto.
“(Hyvä vesi, ej) ei maistu, on kylmää, makueronhuomaa vesijohtoveteen, siihen laitetaan baktee—rinpoistopulveria” (33—vuotias mies).
“Veden pitää olla kylmää, ehdottomasti. Otan suoraan pannuhuoneen hanasta” (45—vuotias mies).
“Kyllä sen erottaa. Onko se tottumus... kyllä senhuomaa. Kyllä vedessäkin on makua” (50—vuotiasnainen).
Makuvirheet vedessä — erot totuttuun — huomataan kyllä ja
vesilaitoksen vesiä vierastetaan siksi, että niitä usein
on käsitelty. (Tästähän esitettiin kyläläisten huomioita
Helmelästä.) Toisaalta esimerkiksi Rautakylällä monet ker
toivat tottuneensa rautaisen veden makuun ja saattavansa
sitä esimerkiksi kahvina juodakin, mutta kylään tulevat al
kavat ihmetellä, mikä vedessä on vikana.
Veden nautittavuus on sitä parempi, mitä “tuoreempana” sen
juotavakseen saa:
“Jos kaivosta otetaan, on parempaa kuin putkesta,on sellanen raikas. Onhan se paremman makuista.Onkohan muuten tutkittu kaivoveden ja lähdevedeneroja? Lähteeseen kun tulee suoraan itsekseen —
tuolla Varkauden lähelläkin (on muuan lähde, ej).Voi miten kylmä ja raikas vesi, huonokurkkunen eiuskalla juoda” (40—vuotias mies).
Näkö—, kuulo— ja hajuaistiin liittyvät vesi—intentiot eivät
erityisemmin tulleet haastatteluissa esille, mutta ei niitä
erityisemmin urkittukaan. Kaikki tietysti oikeaoppisesti to
tesivat, että hyvä vesi on hajutonta ja näyttää kirkaalta.
Toisaalta tiedetään, että vesielementti mielihyvää ja esteet—
tisiä elämyksiä tuottavana on suomalaiselle rakas ja läheinen:
järvisuomalaiset kertovat suorastaan kärsivänsä, jos joutuvat
muuttamaan järvettömälle paikkakunnalle, meren rannalla
syntyneet kokevat ikuista vesi—ikävää ja sadattuhannet
suomalaiset haluavat viettää lomansa jos ei aivan vedessä
niin ainakin sen päällä tai äärellä, Voisi veikata, että
jos suomalaisen lapsen pyydetään piirtää maisema, vilkkuu
siinä sinistä järveä (vaikka eiväthän järvet yleensä ole
sinisiä) Edelleen suomen kieli on kuulu ja kieltä käyt
tävät ylpeitä onomatopoeettisten sanojemme runsaudesta:
loiske, lipiatus, tihuutus, lotina, lätinä ja lotraaminen
ovat vain ensimmäisiä mieleentulevia veden ääntä matkivia
sanoja.
Miksi eivät siis haastateltavani intoutuneet vesiestetii—
kan ylistykseen? Eräs tulkinta on, että he eivät katsoneet
vesihuollolla olevan paljoakaan tekemistä sen kanssa. Jos
kus kun sain jonkun houkuteltua puhumaan tällaisista vesi—
intentioista, haastateltava palautti minut päiväjärjestyk
seen toteamalla: “Mutta se ei nyt taas kuulu tähän.”
9.3 VESI ON SE JOKA PUHDISTAA
Kun Fitzsimmonds ja Salama systematisoivat veden ja ihmisen
suhteita (katso sivu 76 tässä rarortissa) , oli heidän hier
arkiansa kolmanneksi ylin taso “veden sivilisoivat vaikutuk
set” Vesi heidän mukaansa luo perustan ihmisen sosiaalisel—
le olemassasiolle: vettä käytetään viljelyssä, juomana, ta
varoiden kuljettana ja puhtauden aikaansaajana. Vedellä puh—
tauden ylläpitäjänä on tuo jo aiemmin todettu kahtalainen
merkitys: Paitsi että veden avulla voidaan saavuttaa nykyi
selle hyvinvoinnille ja elämäntavalle tarpeellinen, normaali
puhtaus, tuntuu puhtaus miellyttävältä ja haluttavalta, Eli
kuten muuan nainen totesi:
“Kun ihminen on uuhas, se voi pysyä terveenäkin.Jos on likanen, on hirveän vaikea aio,”
Vedellä on tosiaan ollut mahtava merkitys hyvinvointielä—
mämme synnyssä, sen huomaa vaikka pelkästään muistelemalla
paria tapahtumaa, 1800-luvulla huomattiin, kuinka lapsi
kuolleisuutta sairaaloissa voidaan huomattavasti vähentää
87
pelkästään sillä, että huolehditaan työntekijöiden hygienias
ta, lähinnä käsien pesusta, Samoihin aikoihin alkoi Länsi—
Euroopassa ilmestyä porvarisperheiden äideille tarkoitettu
ja hygieenisyyden oppikirjoja. Suomessa puhtauskasvatus al
koi myöhemmin.1 Tohtori Arvo Ylppö kirjoittaa vuonna 1920
“Suomen lasten suoja” —nimisessä pamiletissa:
“Jos yksityisen opetuksen avulla kotien puhtaussellaisenaan saadaan lisääntymään, jos käsitteetterveydenhoidon vaatimuksista selvenevät, onkyllä moni pienokainen säästyvä sairaudesta, jopakuolemastakin.
Hygienian kehittyminen on rationaalistumisen rinnakkais— tai
sisäkkäisilmiö. Kun ihminen lakkaa uskomasta luontoon, jota
hallitsevat henkiolennot ja kohtalo ja uusia luonnontieteel—
lisiä havaintoja ja lakeja aletaan pitää perustana todelli
suuden hahmottamiselle, siirtyy vastuu elämän jatkumisesta,
voinnista ja terveydestä ihmiselle itselleen. Hygieenisyys on
eräs vastuunoton muoto.
Puhtauden ja hygieenisyyden normien levittyminen kansan pariin
on tapahtunut kahden linkin kautta: Opettajat, hyväntekeväi—
syysjärjestöt ja myös kansalaisten omat yhdistykset valis—
tavat naisia, äitejä, jotka puolestaan toimivat valistuneen
tietämyksen välittäjinä lähimpänä varsinaista kohdetta eli2)perhetta.
Eräissä kehitysmaissa meneillään olevissa vesiprojekteissa
on mukana sosiokulttuurisia selvityksiä (esimerkiksi: Kenia:
Rural Water Supply Development . . .1933; Sri Lanka: Harris
pattuwa Water supply and Sanitation Project 1982). Sri Lan—
kassa tehdyssä selvityksessä on todettu, että perinteiset
1) Mitä tekemistä lie puhtaudella Kalevalan runon kanssa,jossa Joukahainen pröystäilee tiedoillaan kilpalaulannas—sa Väinämöisen kanssa: “Vesi vanhin voitehista!”
2) Että naiset ovat toimineet hygieenisyyden “agentteina”ei tarkoita samaa, kuin että naiset olisivat ainoat, jotkavaativat puhtautta; puhtaus on seikka, josta naisen kuuluuhuolehtia, ja josta monet tietysti mielellään huolehtivatkin.
88
vesikäsitykset eivät välttämättä ehkäise modernin tieteen
mukaisia vesikäsityksiä juurtumasta, jos vesihuollon kehittä
misprojektiin saadaan mukaan terveyskaavatuksellinen kompo—
nentti. Selvityksessä korostetaan juuri naisten osallistu
mista terveysohjelmien — hygieenisyyden — toimeenpanossa,
sillä naiset ovat strategisessa asemassa jokapäiväisen
elämän jokaisella terveyteen ja hygieenisyyteen liittyväl—
lä alueella (Sri Lanka: Harrispattuwa...1983, 59—60). Suo
messa ei veden käyttöön liittyvällä opetuksella liene enää
paljoa kansanterveydellisiä funktioita. Sen sijaan vedelle,
puhtaudelle ja hygieenisyydelle asetettavat vaatimukset ja
normit kasvavat koko ajan. Tämä normien “hienostuminen” ei
kuitenkaan meilläkään tarkoita vielä hienostelemista.
“Se ol niin hirveen ihana kun sai sen vessan(sisälle, ej), vaikka pikkanenhan se on, komeroontehty. Voi miten ihana J.tä oli alkaa suunnitella” (40—vuotias nainen).
9.4 ... MUTTA “NIINKU SITÄ EI lIS PESTY OLLENKAAN”
Rautakylän naiset kertovat:
“Ruoste on suurin ongelma — ja kovuus. Jos vaikkamäntysuovalla rupeet pesemään, vaikka kätes, semuuttuu valkoseks vesi, semmoseks jännäks. Seniinku tarttuu kiinni. Mäntysuopa ois muuten iha—na pesuaine.”
“Sitten nää maitotallouteen...(liittyvät asiat, ej).A—yhtymä on kehittäny näitä aineita — ne kyllätoimii mutta mennee paljon suurempi annos kun pa—rempilaatuiseen vetteen. Sitä mennee enemmän.”
“Kyllä kaakelia pitää tiuhaan pestä pesuhuoneessaja sittenkään ei jaksa, ei kertakaikkiaan jaksa.Valkoista (kaakelia, ej) ei voinut ajatellakaanettä sitä haettiin vähän sellasta ruosteen väris—tä. Ja nykyään onneks löytyy.”
1) Eräs puhtauden ylläpidon huomattava helpottaja on asuin—rakennuksen sisälle tuleva vesi. Haastatelluista talouksis—ta 12 prosenttia oli saanut paineveden 40— tai 50—luvulla,30 prosenttia 60—luvulla, 12 prosenttia 70—luvulla ja 9prosenttia 80—luvulla. Seitsemässä taloudessa (21 %) eiollut painevettä lainkaan. Viidestä painevetisestä talostapuuttuu tieto tulovuodesta. Lämmintä vettä tuli milteikaikkiin taloihin, joissa oli painevesijärjestelmä.
89
“No sitten pyykkihän on semmonen. Jos on oikeenhuono tuuri tulee ihan ruskeita ruosteläiskiä jasitten se muuttuu vähitellen oikeen likasen har—maaks — niinku sitä ei ois pesty ollenkaan.”
“Se täytyy muistaa kun ostat vaatetta, että äläosta valkosta. Aina ei sadevettä saa.”
“Ja sitten tuo maitotalous on kun meillä on pienikarja. Ihan ruosteinen on karjakeittiön lattia.Toki kun vettä tarvitaan paljon käyttää, niin seinät muuttuu ruosteiseks. Kyllä siinä niitä omiailojansa on.”
“Minä nyt voin näyttää juomalasin. Nämä on ollutkaks vuotta. (Lasi on selvän ruskea kauttaaltaan,ej). Täällä on sitten semmosia laseja (puhtaita,käyttämättömiä, ej) sitä varten että ihmisile ketkä ei voi kuvitella. Tällaseks muuttuu. Minun pi—täs taas laittaa roskikseen.”
“Ehkä se hampaitakin aikaa myöten muuttaa että neei 00 valkoset.”
“Esimerkiksi mustikka— ja mustaviinimarjamehu, siitä tullee hirveen värinen. Kyllä se ulkonäkökinruuassa merkitsee.”
“Valkonen emalisanko ollut tavallisesti niin jokakerran on pohjale ja reunaan tullut ihan ruostetta.”
“Ja sitten tukanpesussa — tukka jiäp jotenkii tah—meeks. Eikä vaahtoa (pesuaine, ej). Pyykinpesussaonki käytetty järvivettä.”
“Kahvinkeittimessä näkyy valkosia jälkiä.”
“Kun esimerkiks kananmunat keittää tuossa veissäniin se männöö semmoseks ihan harmaaks ne kananmunan kuoret.”
“Pyykkikoneessa ei uskalla käyttää 40°C kuumempiaohjelmia. Hienommat vaatteet on aina pestävä järvivedellä — valkosia liinavaatteita ei voi käyttää kuin keväällä.”
Rautakylällehän oltiin hankkimassa vesijohtoa, joka toisi
kyläläisille raudatonta vettä. Puhtauden ja hygieenisyyden
kasvaneetkaan normit tuskin ovat hankkeen todennäköisen
toteutumisen pääasialliset motiivit — onhan rautaisen veden
ongelmista ennenkin selvitty!
“Kyllähän tää kylä on tietysti kehittyny vaikkatäälon ollu tää vesiongelmakii. Täälon kuitenki pystytty hankkimaan se, niinku mekin on vuoskaudet tuotu kahvivesi lähteestä.” (40—vuotias mies).
ui
/2(0
(0L
.(0
(0<
(0
(0
0/2
(0
(0
(0(0
(0CD
(0<
(0
(0
(0
Cl(0(0
/2(0
0/2
(0/2
1)/2
<0
00
-/2
(0(0
/2(0
/2:
/2/2
(0(0
0
(0(0
/2(00
/20
(0
(0
0/2
(0C
./2
/2(0
(0/2
:(0
cl-
(00-
(0
02
cl-
0(0
0(0
/2(0
<(0
(0(0
(0(0
(0(0
Cli
/2cl
-cl
-(0
/2/2
:/2
3
0)00:
/2/2
0)/2
-0
0(0
(0
0cl
-/2
/20
Cl
(0(0
0(0
:cl
-(00
0(00
0)Cl
(0
0(0
c.
cl-
/2/2
.(0
(0
(0cl
-cl
<0:0
0)C
l(0
cl/2
cl(0
(/2(0
(0(0
(00
(0(0
/2-
(0(0
(00)
(00)
cl
cl(0
/2:
0/2
(3)(0
(1)—
(0/2
0:
cl-
(0/2
(0(0
(0cl
-(0
0(0
cl-
(0
0/2
/20
/2/2
/2/2
/2-0
(0
00:
(00
(00
(3)/2
(0
(0
0(/2
(0C
l(0
c.
0-
(0(0
(0/2
/2(0
0(0
(00-
(0/2
(0(0
(0/2
cl-
(3)
(3)
0)/2
(0<(3
CD
ctH
-02
0(00
c-
/2((3
0/2
cl(0
/2
:0
c..
(00
0-0
/2
(0
cl-
clcl
-Cl
/2c-l-
(0
(0(3)
00(0
(00
(3)(0
0)
0/2
<-(00
(00)
0)(0
020cl-0H
00
0)cl
-(0
0)
(0(0
0Cl
(0cl
-/2
-/2
cl-
(0(0
Cl(0
(0/2
0(0
0)02
cl-
<Cl
-
(3)(0
/2(0
0(0
clcl
-(0
/2/2
)(0
/2(0
ccl
(0Cl
0<
0:
«[1
(00)
(0
(0
(0
0cl
-
(00(0:
/2/2
-cl
-(0
0/200:0-0000
cl(0
00
Cl/2
-cl
-(0
(0
0(0
0
/2Cl
(0:
c.
l--
Cl
(0C
l/2
/2/2
-cl
-C
lCl
ClCl
icl
-CD
:0
(3)(0
cl-
cl-
(0cl
-(0
/2-
0
0<
0(3)
/2Cl
(00
(0/2
cl-
cl(3)
/2)
(0(0<
-(3)
(0cl-
(/2
H.0
(3)
(0(0
/20:
0/2)
cl-
-(0
(0
00
/2(00
cl-
(0-.
(3)/2
(3)(0
0(0
cl-
(0(00
0(00
(Dcl-
/2cl
-/2
(00)
—(00-
/2/2
(00(0(1(00
(0(0(0
—cl
c0-c.
<—
0c.
0Cl
0cl
-•
(0—
--
oo
.-clooz
to0:
cl-
/2cl
(0(3
):
(0(00:
(00
Cl/2
/2cl
-/2
-/2
(0
(3
)(0
(0/2
(0(0
(00
0/2
/2(0/2
(0
(0
(0/2
(/2
(0—
(0
(0
(0(0
c./
2(0
(0
(3
)cl
(0(3)
/2cl
Cl/2
cl<
-(0
(00)
00)
(00
0(3)
(/20
)1
00
/2(0
(3
)0
0(0
(0
/2(1
0:0
(0(0
/2/2
(0
0(0
/2(0
Cl
0/2/2-0
cl/2
(0(0(0
cl
/20
-0
/2-0
(1)(0
cl-
((3/2
-0)
0(0
:(0
cl-
(0(00:0
-cl
(0(0
((3(0
00)
(0
(0(0
(2)
Cl(0(1
05((3
0(1
/2(0
/2(00
0)
0)/2
(3)(0
(0(3)
05(2
-
(0(00:
CC)
CC)
0/2
(0(2
1/2
-0
)(0
Cl0:
(0Cl
(0/2
:(0
(3)
(00
0)(00
ocl-
/2(0
(050)0
0(0
0510(0
(0(0
cl-
(00
(0
(0
00
cl-
51/2
0)(2
/2-
(330/22
--0
(00
(0/2
0/2
/2/2
-0)
CC)
(0
(0
0(00
(2)(2)
(0(0
(0
/2/2
(3)CD
52)3.
(00
(0(2
:0
(0(0(0/2:
(0
(0
(0
(0:
(0
/2(0
(2)Ci
(00
(0-
/2(0
0(0
0c.
(0(0
(0olc
•••
(0(00
/2/2
(00-
0(3
)0
-/2
0(0
(00
/2(0
0/2
-/2
(3)0
0/2
0/2
(0/2
(0
(0
F-C
l0
--
(1/2
/2(D
i/2
(0
)0
)0
(1(1
)(0
/2<
(2/2
)0(0
/20)
0<
10
(0
(0(1
)
(3)
(005
(0Q
(4(CC
)(1
)/2
cl-
cl-
/20-
(0(0
/2:
(0(3)
(0-)
cl/2
(0(0
/25
/2(0
0C
l(35
(0(2
)/2
/20
:0
(1)
/2Cl
(0/2
l-—
H-/
2(00
(2):
(0
0(d
l
0-00
(0/2
/2(0
/2/2
cl-
(00)00
(30
/2(0
(0
0/2
00
(00
(0CC
)(0
cl-
cl-
cl-
(2)
/20
(0(2
(00-
(0(0
(3)
(0(0
(0(3
)(0
(0(0
(303
/2(2
0(3
3:(0
(0
/2j2
):C
l/2
(/2
(0/2
(0(0(0(0/2
(0
(0
00)
(2)
/2C
l/2
..
/20
-.(0
/2(0
(0(00-0-0
/2-0
0/2
c1-
/2-
(0/2:H
2cl
-/2
(0/2:
(0(0/2
/2-
(0)5(0
0-02
(0:
(0/2
0Cl
/20
(0/2
0-0
(0(ol-
--0-cl-
0:
cl-
0)/2
-0)
0Cl
<-C
C)
0/2
(0f-0
(0/2
(0(0
(0(23<
0:
(0(0
(0/2
(ii
/2(0
(3)
0/2
Cl(0
Cl/2
(0(0
(0/2
0-
(0/2
(10/2
/2(0
cl-
(0:
(0
0(0
(0(0
(2)/2
<-C
l0
0—
CD/2
-0
/2cl
cl-
(00
(0(0/2:0
—(0
(5)
<-(
3)
01/2
Cl/2
-Cl
(0ccl
(0
/2
0cl
-(0
(0.0<
0/2
:(3)
(0(0
Clcl
(2/2
(0/2
0(1
/2-
CD(0
cl-
(0/2
(0/2
:(/
20
00
)(0
:(0/2
/2/2
00
(3)/2
:0-
0)(0
(3)cl
(00
(3)(2)
0-
cl(0
Cl/2
(0(0
(3)(0
cl-
cl-
/2(0
(0
/20
(0(0..
(0(2)
Cl/2
(0(0
0(0/2:
(0(0
/2<
-C
lcl
51)Cl
(0/2:0
cl/2
(/20:
(0
0-0
Cl(0
/2(0(0(00
/2/2/2:0-0(0
/2:
(0
dl:
(0(3)
clCl
<-(0
00(0
/2(0
0.
(3
)0
0/2
(3)/2
(0
(j)
/2-
/2(0
/20-
(0•
/2Ci
(0(0(0(0:0
(0
(3
)(0cl-
dt(
3)
(0(1
(2)
0(0
cl--
/2:
(0Cl
(0/2
020
/2(0
(0/2
(1)
(0cl
-<5
(0(3)
/2.
/2-
(3)(0
(00
<cl-
/2(0
/20
(00(20-0-0-0)3
00
(0<
-/2
-(0
/2<
-(0(00:0
(0
0/2
:(D
)Cl
cl-H
-/2
Cld
l/2
/2
-0
cl-
<(3
/2CD
(00/2C
l/2
cl-
cl
(3)00
cl-
0(0
0cl
-cl
-/2
(0(0
/2(0
/2/2
0cl
-(0
cl-
0
(22
)00
/2Cl
/2(1
)0:
(0H
••
0)(0.
<(3
0C
lcl
(0(0
/2.
(0
0(0(0
/2.
.•
(0/2
(0/2
:(0(3)
(3)
<(3
(0
(3)/2
(3)
cl-
•3.
(00
(0
(0
.(3)
(0(0
(3)
/2/2
.
(0
(0
1(0
:0)
(3)
1(2
)0
1(3)
0)
(0/2
(0/2
0-
/2
91
Vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennan mukaan maaseudulla
asui noin 211 500 yli 65—vuotiasta, eli 15,8 % haja-asutuk—
sen väestöstä. Mikkelin läänissä vastaavat luvut olivat
15 000 ja 17,1 prosenttia.1 Tämän raportin haastatelluista
oli yli 65—vuotiaita kahdeksan eli 16 prosenttia.
Eräs haastateltava, 50—vuotias putkimies, totesi vanhojen
ja vesihuollon suhteesta seuraavaa:
“Siinä olisi paljon miettimistä, sellaista mitäei tule ajatelleeksikaan. Vanhukset vierastavatkunnallista auttamista, sitä pidetään armopalana.Vesihuollossa on vähän sama juttu: veromarkkojalaitetaan sellaiseen, mihin ennen ei ole totuttu.”
Ja toisella kylällä pohtii toinen, myös 50—vuotias kylätoi—
minnan aktiivi kantoveden varassa elävien asemaa:
“Voipha se olla sitäkii (ettei viitsi, ej) joson vielä vfltempi rakennus... Mutta saahan sen vanhaankin... ja vanhukset kumminkin monet haluaisiolla omassaan.”
Vallitsevan käsityksen mukaan vanhat haluavat pikemmin asua
omassa talossaan kuin muuttaa pois, esimerkiksi kotikylältä
kirkolle omaan asuntoon tai vanhistentaloon. Mikkelin lääni
2000 —seminaariraportissa todetaan (s. 31):
“Nykyisin on eri puolilla maata ruvettu järjestämään “kylä elää” —kampanjoita. Tämän liikkeen ohessa pohditaan vanhusten talojen hajasijoittamista.Sekä arkikokemus että tutkimukset (?) osoittavatpitkälti, että vanhukset viihtyvät parhaiten työelämän jätettyäänkin seudulla, johon heidät lapsuus-ja nuoruuskokemuksensa sekä työelämänsä läheisim—min liittyvät. On kummallista, että tämä “sosio—biologinen” asia aletaan oivaltaa vasta nyt, suunnattoman kalliiksi tulleiden laitosten rakentamisenjälkeen.”
Yhtä yleinen arkikokemus, ennakkoluulo, vanhoista on, että
he vierastavat kunnallista auttamista. Ainakin joidenkin
haastattelujen iäkkäiden itsensä arkikokemus oli kuitenkin
toisenlainen. Seuraavassa pohtii eräs naiseläkeläinen, kan—
nattaisiko kylälle rakentaa yhteinen vedenottamo:
1) Luvut on laskettu taulusta 1, SVT VI C,1980.
92
“Torajärwst sais mutta se olis oltava puhistus..laitos, mutta mitäs se jos on kaivo ja puhas ves.Se on siinä tappauksessa, että kuntakjn sitä ri—vitalloo (kylälle, ej) niin sitten... Vaikka eikai siihen olis tulijoita — kun jiäpi jo mökkiä
91 tyhjäks. Vanhukset mielellään männöö semmoseenmissä on tohtorit ja terveyskeskukset.n
Muuan6o...vuotias isäntä toiselta kylältä taas selvittää,
miksi heillä ei ole painevettä, eikä tule:
“Muutetaan kunnallj,skotiin vai mikä vanhusten..talo se nykyjään on sitten kun ei jakseta vettäenää kantaa.”
Ehkä vanhatkaan eivät halua jäädä asumaan huonoihin kyliin,
jonne on pitkä matka, jossa ei ole kauppaa eikä postia saati
nuoria virkeitä naapureita. Sitä paitsi monenkaan vanhuksen
“lapsuuden- ja nuoruudenkylän ei suinkaan ole heidän nykyi
nen asuinkylänsä. Sitä vastoin jos kylä on elävä ja sijain—
niltaan edes kohtuullinen, voi sinnekin jäädä:
“Kyl tämä (asunto, ej) oikeen hyvässä paikassa onkun olis semmonen nuoremp joka laittas kuntoon niin—ku asunnon ja tuon veshomman niin tässä ois maini—on mukava assuu. Ei huolis muuttoo, mutta ei jaksatuota pitkään olla jos ei tähän saa mittää laitok—sii.”
Tutkimuksen kylistä erityisesti Helmelässä asui paljon van
hoja. Kuntahan on luvannut rakentaa sinne vedenottamonsa
kanssa samoin töin — kylä on likellä kir—
konkylää ja kaavoitettavissa vaikka omakotitaloalueeksi
“Mie en tiijjä, minkälaiseks se ves tulis, jos sese tulis, että pitäskö se omila varoila... Vaituota kun silloin luvattiin, jotta seinään astitekköövät ilimasen, jot sitte sissään omil varoil.Van niitä kun luppauksii ei 00 muitakaa pidetty.Tässä eläkeläisilä ei jiä niitä remonttirahojan
(nainen 76 vuotta, asuu yksin, “ulukovessa on,ei 00 mukavuuksii mittää. Minkä valot ja tuosähköhella”).
Olen jo aiemmin maininnut, miten Helmelässä eräs vanha isäntä
esitteli minut 5osiaalitarkastajaksi;ve5j01011 ja sosiaali—
huollolla ajateltiin olevan yhteyksiä. Edellä siteerattu van
hus ajatteli samansuuntaisesti Hän nimittäin kyseli, käynkö
kaikkien helmeläläisten vanhojen luona tekemässä haastatte..
luja ja antoi minulle arvokasta tietoa lähiseudun “muista
93
onnettomista”, kuten hän sanoi. Hänen mielestään olisi aivan
hyvin voitu tehdä tutkimus pelkästään maaseudun vanhojen
vesihuollosta. Joka tapauksessa hän oli hyvin kiinnostunut
tulevasta raportista ja pyysi saada sen omakseen.
Sanottakoon vielä, että kaikki vanhukset eivät asu kylmissä,
vetoisissa taloissa kantoveden varassa. Esimerkiksi Helme—
lässä vierailin kahden iäkkään pariskunnan luona - ikä lähen
teli kaikilla neljällä kahdeksaakymmentä — kumpaankin taloon
tuli sisälle lämmin vesi, oli sisävessat, suihkut ja viemärit,
oli ollut jo kauan.
Kaikkia meitä ärsyttää sektoroitunut byrokratia ja paperi—
sota. Aina erityisesti se monista syistä kiusaa vanhuksia.
On epämiellyttävää ja hankalaakin (jos ei esimerkiksi ole
puhelinta) kiirehtiä pöydillä makaavia hakemuksia tai tehdä
hakemuksia toisensa perään:
“Ja mie sitten kunnalt hankin kun sanotaan perus—korjauksiin joku... Mie nytten myöhempään kun hankinniin sano kahet hakemukset tehä. Kuntavaltio eimyöntänt rahhoo, jotta ei tunu tolkkuu. Se kun nyton vanha lautatalo ei pie lämmintä yhtään.
Mie oon kaks kertoo hakent kun sanotaan että työ—miehet annetaan ilimaseks ja rakennustarvikkeihiappuu. Mut tuota kahet oon tehny ja ei oo myönnettyja nyt se mänt ohi, kunta sannoo jotta valtio ei 00myöntänt kunnale varoja” (nainen, 76 vuotta, asuuyksin).
Valtion avustusjärjestelmästä löytyy muukin huono puoli.
Siihen viittaa Pertti Rannikko raportissaan pohjoiskarja—
lalaisesta Sivakan kylästä (1984, 124):
“Valtion avustusjärjestelmä on joissain tapauksissajohtamut yksipuolisiin energiataloudellisiin korvauksiin, jolloin muunlainen peruskorjaus (vesijohto,WC, jopa sähkö) on jäänyt tekemättä. Esimerkiksivanhusten kotihoito edellyttäisi kuitenkin perus—teellisempaa korjausta.”
Pienissä kunnissa, joissa voidaan kuulla jokaista vanhaa yk—
silönä ja ainakin yrittää toimia hänen omien toiveidensa mu
kaan, on hyvät mahdollisuudet kokeilla sektorirajat ylittä
vää politiikkaa. Puumalassa (tiedot saatu puhelimitse so—
siaalisihteeriltä 28/11—84) tehdyssä vanhustutkimuksessa
D ui
ri
0)0000
tci
0000000
‘<0
00
00
00
00
00
0‘1
00
0.0
)000
<0’
0-0
0CD
0)0
-0
)000
(Ci
CDCi
i:CD
0)’
Ci)
00D
i)0)
Ci)
)000)
0-0)
p))
(Ci
0):
00
)
‘0
00
0:0
)’
000)’
0)0)0-
CD000-
CDCD
0)C
lCi
):0)
-0
-(C
i0
’(C
i0)0:
Cl
)0)
C’J0-
CL0)
:Q
00.
CCCC
)00
0)CC
)(1
)0)
CC)
00
(0
0”(C
i(0
CC)
CC)
CiCD
’0-02
00
0)CC
)(C
i00
CC)
(Ci
Cii:
000
-0
)(C
i0
0)Ci)
00)
:CD
’(C
i(0
00
(0
(Ci
00
0CCC
00
00
(0
000
000)
:0)
000
0)0
)CC)
£0(0—
’0)
0000000)’
00
’0
)00
0)
0)(Ci
00(Ci
Ci)00
00ci
)(0
’CC
)0
0CC
)CC
)CC
)000-
(Ci
H-C
000)
CC)
ci)
Ci)
0-0
0000
0’
(0CD
:<
0)•
Ci)
000:
‘00)
:0)
(000
0-0
)Cii
00
00Ci
)‘0
00
-(C
iCi
)02
(Ci
0)(C
i0-0)
(CD
CnCi
)00
(0:
0000
0)‘0
Ci)
(00)
)—cD
’•
00f-
ci)
cD’
(000
£0(0
00‘0
(0(0
0-
00CC
)
00
(0
‘-0
(00:
CC
0)0000
0000
00
00
00
0-
0).
000)
0)’.
(00)
0).
(00
00
)H
D’
(Ci
(0000-
(0Ci
i)00000)
00-0)
00
(0
CC)
CC)
Ci)
(000
CD’
00
00
(00)
.
0-0
)‘0
Cia’
(Ci
0)-
0000
00
(0
0’
0)(0
0)0)
0)0
)C
CC
——
0)0
(0’
00
0L
.0
(0
cD’
Ci)
0ci
).
(0(0
ci)
CD:
CC)
00
Ci)
‘0CC
(000
0-
<0)
ct
00.
CC)
£2(0
0-
(Ci
0)0
000
0))
0):
Cii:
Ci)0
(0000-
(Ci
fr0
0)
CC)
Cii0)
(0CC
)CC
)0
0<
00
(0
0)0
.0)
0D
i:0)
00
00
)0
cl’
00•
Ci)£0
CC)
(0(CC
:ci
)(CC
(0Ci
0(0
(0pi:
Ci):
00ci
)CC
)0
ci)
(Ci
00
Ci)
CC)
CC)
ci)
CD(0
0ct
CC)
0)0:
‘0(i
:00
CC)
0-
ci)
CC)
(0000
0)0)
(CC0’c.
CC)
(0CC
)0
-0
):
ci)
00
00
00
0’
(Ci:
(Ci
(0’
(00
00
)CC
)(C
i(0
(0c
0)-
(0(C
i(C
i0)
0Ci
)0
0)
CC)
Di)
‘05
Cii0.0
0•
(0ci
)(0
(0’
ci)
0-0
)(0
(000
(0‘0
000
ci)
’.
CC)
ci)
(Ci
‘0(1
00)
‘00
(00000
cD’
(10(0
00
CC)
(00-0
000
ci)
00
00ci
)
00(C
i)(0
(3’
00c.
00
(0
CC)
<(C
C)
‘0(5(0
(00(0
ct
(1000
0’
(0
(0
ci)
0:0)00(0
‘0(0
ci)
0)’.
0.0000
Ci)
(Ci
0-0(1):
(00
0£0
00CC
)0
0)ci
)0
--.
(0(C
i(C
)0
0(C
)0
(Ci
0)(0
(0(0
(0(0:0
:00(0
’0)
0)00)
Ci)(0
00(0
Ci)
0)C
C0
00
0Ci
)ci
)Ci)
00
<
0-
ci)
00
00
0)00
0.00(0
Ci)(0
000
(0(0
00
00
00
0)00
ctC
.0
00
-0
00
ci)
0(0:
(Ci
0)(0
(0((00-0-0)
0-0
0:0)
00
0(0
(00
0)0
000
0(C
i0
‘0Ci
i0
0)
CD(1)
(0ci
)0
0(0
(1)0
(0(0
(15
(0”
(C
Lci)
000:00
(00
0(0
0.0
-(1
0(C
iCC
:Ci
)0-0-
cD’
CC)
0-0)
0)0
)000000
CD0-0
00000-
000
00
0)
0)(0
(Ci
00
(0
0)’
(0:00(2
0(0
(0(0
0000:
000000000
(0CC
’(1
)ci
)L
—“--
00000
000
00<
0)0
Ci)
0)
(100
(02(0
cC
c-C
H-(0
00
(0
(0Cl
00
0’
CD00
(1(1
00
CCC
)(C
iCi
)(C
i0
00
(0
000)
0
0)(0
(Ci
(Ci
Ci)
ci)
Cii
)ci)
00000
(0Ci)
CC)
0H
-Cii
00
0)
cC0
0c
0)0
000000
00
00cl
-0)
’cl
’c,,
(0:
CC)
0,
(00
0)-
CC)(0
’(0
(00
‘—0
(Ci
(0’
cl-
cl-
0cl
-
(0(1
00
00(C
)CC
)(0
(0‘0
(Ci
(Ci
000’
00
00
(1
)(C
i£0
00
(0
0)00
02:0
0(0
(Ci
(Ci
(Ci
0
(C)
0(0
00
(0
0c
0’
00(0
00)
CC)
000)’
Ci)
00
000(0
cl-
c,
cl-
o-(C
i(0
Li,
cl-
00
0)0
)-
(0(000000
00
0)0
)C
iL
cl-cl-<
0)10
02
(0
000(0
c.
00
00
00(0(000)0:
(0(CC
0-’.
ci)
0-
(0(0)
(100:0
(Ci
Ci)
00‘0
•«—
00
00000
0-
(00
000
0Ci)
Ci)
(‘0
(1)‘0
Ci)(C
i0
lo0:
c,
0’
0)0-
(1)‘(
0cl-
0-
CC)
00CC
)0
-0
Ci)0
‘-0
cl-
cl-
0.
00C
,.0)
-Ci)
000
(00
000-
(0(0
0-
(0(0
(10(0
(0(0
000-00
0000
000
CD
(0Ci)
0-‘0
0000)
(00
00
(Ci
(1)(0
‘0Ci
)(1i)
cC
(0
CC)
00
(0
000
00
02
‘00
0(0
00000-
‘3Ci)
(1(1
0)
H-cC
(0
100
(Ci
00(0
00
00
c-.
0)(0
0)0
00
0-0
00
)
0000
Ci)0)
0)0
00
00
0-0
cl-
—0
0-
0)0)
0(0
0)0)
0-0
00
0(0
0H
-00cl-H
-cl-
CC)
(Ci
02•
0(1)
0)CC
)00
(0ct
CC)
(0H
’0
(0’
•0
c..
0cl-
CC)
(Ci
0)0:
(Ci
0)Ci
)
00
(0
cl’
‘0(0
(00
00
0(0
CC)
00
0-
H-C
C)
0-0
(0000
00
00
(Ci:
0(0
000)-
(0(0
(050)-’.
000)
Cii
00(1
)(0
Ci)
0-0
)(0
0(0
0’
ccl-
‘—
0-0
(00
0(C
i0
CD(0
0
(0:0
00Ci)
000)
00
0(0
0-0
)0
0(0
)--(
Ci
0’
0:00
CD(0
0)00
0)0-0000
0)
0-0)
c,
00
(0
ctl-(C
)0
(0(0
0cl-
Ci)
(000
CC)
000-
00000000
‘00
ci)
cl-0
(CC:
(CCCii
000)-
0-0
0)0
(Ci
CC)
0-0
000
—ci)
(Ci:
000)
0:0-0)
(Ci:
00
00
cl-
00Ci
)0
Cii
00
00
(1
(1
CC0
(0—
00cl-0
0ctH
-0
0(C
)0-0)
0)Ci
)
00
0:0
)000)-
0)000-
ci)
0-0
c00(0
0000000(1)
0-
Ci00
(0CC
)(C
)0)
000
0-0000
(0(C
i‘0
(00
c,
00
-0
-(0
0-0
(Ci
(0H
’00
0C
,-ci
)CC
)CC
)
‘00000(0
0000000)
(Ci
Ci)
00
(0
(000
Ci)
0-0
0)‘-0
(Ci
(Ci:
CC
i0)
Ci)(C
i00000
‘0000
(00-000
(0(C
i000-00
•00000
02CC
)cC
-H
-C
lct(0
0)-
0:0
(0
00
000
00(0
(0
:0
(00
00
0H
-c.
(0000
00cl-0
CC)
0(0
000
CDCi
‘0’.
Cl
‘0Ci
cl-
CCi
i:(0
0’
Ci)
0(0
0)0
00
00
)000.
Ci)
00
00
0(0
ci)
00
0)(0
Cl
(0
0)0)0
00
00000
(0(0
00
0H
’0
)Ci
00C
l(0
(0(0
0:00(0
(1001
(000(0
00
00
(0
O:c.
00000
(Ci
(0(0
(0CC)
00
0-0
(Ci•
(Ci
<Ci
i)(C
i:
cl-
(0:0-0
Cii
)cl-
.0
00
00
00)
0(0
’0-
•CD
00(0
0)CC)
0)-
000
(00
0<
ccl)
ccl
CCI
(1)c—
-(1
1:0
00
CC)
(Ci
CC0
0(0
00
Cii
0(0
0-
CC)
00
(0H
-(C
J
Q:H
-ctlcl-C
i)(0(0
0)0)00000000-0)
00H
0(0
C0
0(0
CC)(0
1‘0
(0
(0
100
0:00(1)
000)
(0(0
(C
):0
0H
-ct
(Ci
(Ci)
’3ccl)
CC)
00)
’00
00-.
Ci)cl
-1
Ci)
100
CC)
000)
CD(0
0CC
)0)
(Ci
(0
95
Kyselin siis haastatteluissani kyläläisten mielipiteitä
vesijuttulen m rästä ja laadusta lehdissä Vastauksia oli
ainak neljää tyyppi Välinpitämättömiä laiskasti kriit
tisiä, jyrkästi kniittjsi ja kiitollisia Vilinpitämättö
miä oli yl1ätt paljon - kun muistetaan että kylät Olivat
strategisia: tiedettiin siellä olevan ainakin jonkinlaig
vesiproblematiikka Vinpitämätt mielipite vesihubl
tOjutuist lehdistössä esitti ehkä noin kolmasosa kaikista
kuullujsta Seuraavat kolme kommeittja ovat kaikki Saliaky•
lältä:
“En 00 huomannu Onhan siellä mutta kun ei oleajankohta asia” föOvuotias nainen),
“Kirjoiteliaan, mutta ei tule luettua” (SO—vuotiasmies)
“Hiit ei tule seurattua en ole painanut mieleenei ole pahitteeksi jos ihmisiä neuvotaan» (45—vuotias nainen)
Laiskasti kriittisiä mielipiteitä esitettiin myös paljon,
ehkä kolmasosa fliitäkir kaikista kuulluista:
Vaimo: “Joskus sattuu tietysti kohale, mutta ei nyt justtästä onaelmasta (rautaisesta vedestä, ej) 00 miunmielestä. Kyllä veestä tietysti on.
Mies: “Telkkarissa ei muuta selvitetäkkään kuin Pohjanmaan tulvat. Ne tietää aina.”
Eräässä perheess,ä laiskasti kriittiset Pohdinnot lehdistös
tä johtivat miettimn vanhan ja uuden tiedottamisen tavan
erilaisuuksia.
Mies: “Se ainakin oli ihan mielenkiintoista kun meijjänlehessä luki että sie tuut tänne” (Entä muuta?)Mitäs vesiasioita olis, Vesiensuojelu ja osallistuminen, Herkästi suhtauduttu niinkuin oikein onkinkai että herkästi kirjoifell saastumisesta jamuista,”
Tuleeko vesihuoltoinformaatit?
“Kyllä sieltä tulee, Just tää luonnonsuojelull
nen näkökohta tulee hyvin selvästi esiin. Mitenjoku tehdas ja jätepäästöt ynnä muuta.”
Onko eroa vanhalla ja uudella informaatiolla?
“Mitähän tuohon sanoa,. ,Niin kyllä kaivonkatsojia
käy vieläkin tääil, kyllä ne luottaa tiukasti 5cm-mosiin ihmisiin Että kyllä tieto hyvästä kaivonkatsojas menee, paikallisella tasolla.”
96
Vaimo: “Onhan tääl joku. Mä kuulin joku sano siitä.
Mies: “Niin täällä on tää viidakkopuhelin. Se on hyvintärkee täälä maasedulla. Sitä kysellään toisistajos ei kuulu...”
Vaimo: “Ei kai se oo se isoaivo”
Mies: “Saattaa isoaivo muuten olla”
Vaimo: “Se on yks ukko tuolta mieltä”
Mies: “Se ratkasee kaikki ongelmat mitä insinööritkäänei keksi.”
Jyrkästi kriittisiä kommentteja lehdistöstä esitettiin hy
vin harvoin. Seuraavassa tuohtunein vastaus, jossa etsittiin
jo tulkintojakin:
“En mie tiijjä, onko sitä millonkaan muullon käsitelty kun sillon kun vesi loppu. Ei sitä nyt...varsinkin maaseudun vesihuoltotilanne niin eihänsiitä nyt kukaan oo huolestunu, sillä lailla lehissä on ollu, ettäkö millään lailla tarpeellista oisjärjestääkään. En muista mistään lehestä lukeneenihaja—asutusalueen vesihuollosta. Kaikista muistaongelmista, pienistäkin on pitkiäkin juttuja. Setuntuu, että tää porukka, joka maaseuvulla assuuon semmosta porukkaa, että se pyrkii niin pitkäänkuin suinkii tulemaan omillaan toimeen ja se johtuu siitä tää tilanne” (33—vuotias mies).
Tämä kriitikko ei siis syyttänyt lehdistöä sinänsä, vaan maa
seudun ihmisiä ja yleistä mielipidettä: kun vesihuoltoa ei
pidetä tärkeänä, ei siitä lehdissäkään kirjoitella. Tämä ai
heuttaa unohduksen syöksykierteen: ei kirjoiteta kun ei pu
huta; ei puhuta kun ei kirjoiteta.
Täysin tyytyväisiä oli vähän, kuten täysin kriittisiäkin.
Tyytyväisiä oli kuitenkin enemmän.
“Onhan sitä, on on. Eihän tässä kauaa ole kun jos—sai vesijuhlaa vietettiin. Siinä oli kanssa jännäkylä, oisko se ollu Kiuruvedellä. Sielä oli oikeenjärjestetty vesijuhla kun saatiin runkoputki.(,..) Sattu silimään tuossa että oli ilimotus ettätehdään maasäteilytutkimuksia” (50—vuotias nainen).
Eräs tyytyväinen tulkitsi, että lehdessä on kyllä kaikkea
tarpeeksi, kunhan vain itse on aktiivinen ja seuraa:
“Minä luen lehdestk aina ja seuraan. Olen yhteisis—sä asioissa mukana. Olen luonteeltani utelias jayritän seurata kaikkea mahdollista” (60—vuotias mies).
0)
0)0)00)0
cl
00
<0
)<
0cc
<0
0cc
0)
0)0)0)
<0)0
c000)00)0)
))0
)0)
00
0’
00
0)
<0
0)
00
00
00
0:
00
0)
0)
00
00
00
0:
0P5
0)
0)
[0P5
00
)0
0[0
‘1[0
0ccl
[00
0ccl
00
0.
Ii0
:0)
0)
[00)0)
cc<
o:o
H0
)ccl
[00
)[0
P5cc
ccccl
c-c
[0<
cc0)0)0
CD0
)[0
cccc
ct
0)0
)0
)0
<0)0
00
’0
0’
P5
:C0
P5ct
P555:0
HH
oP
5:H
0)0)
[00
)0)0’
0)0’
0)
P5:
CD[0
0)
P50:0
0)0
0[0
CD0
cc[0
cc0
)cc[0
<0
’0
)0
0)0)
<<
[0
[0[0
0)
0)
ccCD
0)
[0P5
00
)1!)
<[0
0)
0’
0<
,0
)0)
0)
00
CD0
P5[0
[0cc
[00
)0)0<
000’
p50)0)0
P5
0’
000’
0)
[00.
p0P5
[0<
.cc
cc0
)0
)0:0’
P50
0’
0[0
00
[0P5
[0[0
00
P50
)P5
CD[0
[00
)0
P5[0
[0CD
00
)[0
<[2
0cc
co0)0)
CD0
’[0
[00)
05:
0)
oo
[0o>
[0c-
cCD
00
<0
[0CD
[00
)ct
[0
,00
0[0
0’
0)
<[0
[0cc
0)
0’0
)0
05cc
CD0)
p5z
CD0
)P5
0.
<CD
p5P
5:
[00
’[0
0ccl
CD[2
[00
050
[0[0
0’0
)05
cccc
[0ccl.
CDCD
[5
05
0)05
CDCD
P50
Cl[0
[20
0’
[00)
05[0
00)0
cc[0
0’
0ccl
[00)0)0
)0
CD0)
cc0
)0)0
[00)
CD[0
[0[0
[0<
[0
CD0
0’
CDCD
<C
D[0
<[0
0)
C0
050:0)0)
050
:0%
0<
.CD
cl0
[0[2
CD05
0’
05cc
cc0:0
0.0
)[0
’0)0)
<<
[2
CL)
[00)1
[0[0
[0<
0)0
[20
)0
05cc
cc[0
cco
05
:00
CD0:0
)05
CD0
CnCD
[00
0)0
05<
0’
0)0
50:0
0)
cc0
0ct
CDccl
<0)
[0C
l0
)CD
CL)
[00)
Cl0)
0’
0)[0
0505
[0CD
[0CL
)c<
0’
0’
05[0
[0cc
CDCl
0.
0)
0)
050
0’
[0cc
0)
CL)
[0
0Cl
05[0
CL)
[0[2
CL)
‘0’
[20)
:cccl
0’
05:
0.0
0CD
[0<
Cl
0)0
0’
0)0
0)0
[0CD
[00
ccCl
.3’
CDcc
CDCD
ccCL
)CD
[0cc
<<
00)0’
[0ccl
[2’
0)
CL).
[0Cl
0)0
<,,
0)0)
ct
cl-
ccl)
0’
0)0
[20
)t
ccCD
[00)0’
00)
cco
ccl
[00
)p,0
ccl
0)p5,
[0[0
p5CD
[0
10
00)0
0)
05<
[0[0
<0
)r’
[20
c0
[2[2
[20)
00)
<.
0)
CD[0
03.0030)
0[0
0’
0)0
0[0
0<
0)l
<<
CL
)<
cl
[10
cL0
0CD
0CL
)CD
[0[2
ccl
P5[55
Cll’l
CL)
0CL
)0)
0)[2
<C
D0)1’
ccc[2
[0CD
ClCD
<C
D0
’([
CL
)[0
[0CD
0.
<C
DCD
CL)
0)
‘1
-0
<,
0CD
cc0
[0CD
0)0
0<
.[5
1-[1
)[0<
0)0
)0
0<
CD
(005
[5<
<0
cccl-
03
0[0
<0
[2[2
[2[5
cc0
)0
0)00)
<ccl
0[2
l’ccC
l1’
CL)
[[3<
Cl
[00
)0<
,0
)[0
’[00)0)
<C
D10)
0)p
S<
00
)05
Clcc<
CL)
CL)
0.0
P5[0
[2CL
1<
.CL
)0
<o
0)
-t
[2Cl
CD[2
05cc[2
[1)
05
.0
)0
CD05
[005
[0[0
[00
cL)C
J)0
0)C
[00)
[50
00
[00
[20’
ui
:Cl
05CL
)ccl
05:
‘0
0)
ci[0
005
.[0
ccl
0Co
0.0
0)0)0)0
0)0
)<
0)
([[0
00)05
[0CD
P51
’<
[2
00)
[0C
l:CL
)[5
0C
l[0
0)
0)
05CL
)[0
[2(1
CD1<
cc<
[20
CL)
P5CD
5[0
0)[0
[00
.1)
[00
)cc
cc-c
<0
5[2
<<
0)0
)0
CD0
1)0’0)
0[2
10
’l
[005
5P5
CD0
)0
0)
0)
:<
0[0
<0
CD[0
CD0
00<
<0’
CL)
CD[0
[20
C2
c..
10)
0C
<,
cc05
P5P5
Cl[0
10
CL)
00
[0[0
0)
00)
l’0
0[0
0[0
P5[2
0)
ClP5
,[0
00,0’
ccl
[2Cl
CL)
CL)
Cl0
<[0
P3([
CL
)[0
cc‘i
0.0
CL)
P50
)0
50
)p5
:<
P5
0)
05[2
0)
<cc
Lis<
cc
cc<
[2[0
cciis
cc<
1[[3
[350
)0
L55
[00
[0(1
)5
CDCD
(DC
X)
[0CD
CDCD
<0
’[0
050)
CD<
[2
0<
P5
ccp5
[0P5
[1p5
0Cl
([<
0)
0)0
[0
[0
[0
cc[2
0.b
0’
[00
)0
)0
)0
00
[00
0[0[0[0C
DF
CD
CD
<<
.0)0)00)0
0)
[0
0)
CDCD
0CL
)0)
0ccP
):[5
0CD
[00
’[0
I’d-
ccl)
P50
0<
CD
[0lP
5:
0’
CD0
ccl
[00)0
0.00<
0)
[0CL
)0
)0
’0
’%S
[0[0
‘0
)[0
<0
’ccl’
:<
0)C
D<
[2
00)
CL)
0)0’
03
0ccl):
P5CL
)0
05Cl
<0
Cl0
[0CD
00’
Cl..
[00)050)
CD[0
00
<C
D[0
0[0
P5[0
P3
<0
00
)0
<P
5<
P5
[0p5
o<
0)
P50
’H
’[[3
Uip
%I’C
D[2
[2<1
<0
)05
’[0
[0[0
[0[2
CD0
’l’
<p
5[0
0<
0)
050
’[0
05CL
)p5
<l’l
[0CL
)cc’
0’<
[2[0
CDccC
D0
0<
0)
0<
0[0
0)
0’0
50
’o
0CD
CL5CD
P3[5
P5:
0’<
0)0)0)
[0<
[2
[2<
CD
<[1
5[1
5P5
[0<
[10
[0<
ccl
ClCD
C31C
i)
[00
<0
0)0)
<C
D0)
ctC
l0
CL)
ccl)
<cc
[21-)
P5c-
cp5
:ccl
00)0)
ccc
0ccl
<P
5<
05:03
1-’
[5P5
CD0’l’
[2[2
0[0
[0
00
)[0
050
’l’
0)25
0)<
Cl
[0[2
p5oo.
l’l
ClCD
cc0
5:0
)ccl
ccCl
)<
0’
[2Cl
P50)
CL)
CD0
cccc<
pSCL
)CD
[2CD
0’<
0)
0’[2
«0’[5)
0)
[0CD
0<
cc
cc[0
:p
)CD
Cl
0)0
0’0)
I’C
D<
CD
CL)
[20’[0
[0[0
<0
)[0
0p5
[0p5
<0)
0)
CD05
[2<
0[0:p):0.[2
[0CD
0’[S
Cl:
<<
([C
l0)
Cl“
1CL
)[2
0’0
)03<
ccC
0<
0o
CDCL
)<
CD
ccl’
[2[0
P5:
<,<
<P
5p):p
)cco
0)
<05:0’
p5:
0)
CD<
0[0<
[00
[0<
Di
[00)0
P5CD
[0[2
[00)
05:
CDCL
)<
0[55
03
00
5<
.0)0
<C
DCD
CL)
05<
cc
0’
cco
<P
5cc
<<
.0)0)
ci-
P)
<P
5<
[0
[0ccl)
<P
50
Clp5
:P5
<0
)cc
[0p5
ccn
0)
0:
<Cl
CD0
)0
P5CL
)P5
cc[0
P5[0
’0)
ccCl
1’
CD[0
cc‘
<0
:0)
[01’
ccCD
00
)[0
CDl’l’
<[0
l’0
)P
5.P
5P5
l’0)
Cl[0
CD0
[00)
cc<
0)
0)[0
[005
<C
L)
i<
cc
[0CD
[0[0
10)
Ui0
P51
’0
)0
)0
’CD
P5:
P51
[2P5
[0P5
CD[0
[2
98
että sen kuuluu olla kiinnostunut myös siitä sosiaalises
ta, mikä ilmenee veden luonnontieteellisesti välittävässä
tutkimusprosessissa. (Mikään ei tietysti estä luonnontietei—
lijää pohtimasta, mitä luonnontieteellisesti välittynyttä
on sosiaalitieteellisessä tutkimusprosessissa, mutta luon—
nontieteilijä ei voi suorittaa luonnontieteellistä itse—
refiektiota!)
Tässä kappaleessa harjoitetaan sosiaalitieteelle tunnus
omaista refiektiota: harpataan askel sivulle ja tarkastel—
laan, mitä veden tutkiminen oikeastaan on. Ensiksi kerrotaan,
miten haastatellut ihmiset kokevat veden laadun luonnontie
teellisen tutkimisen ja mitä toiveita heillä siitä on.
Toiseksi refiektoidaan itse tätä otteeltaan sosiaalista
tutkimusta eli kerrotaan, mitä haastatellut ajattelivat
tästä tutkimuksesta ja mitä siitä itse ajattelen.
10.1 VESI TUTKITTAVANA VESILABORATORIOSSA — “JOS MINULLA ON
HUONO VESI, VOIDAANKO SE ASETTAA KIELTOON?”
Vesinäytteen ottaminen tai yleisemmin suhtautuminen käyt—
töveden laadun kontrollointiin on teema, jossa ilmenevät
miltei kaikki tässä raportissa esitetyt teemat vastakkai—
suuksineen. Veden laadun kontrollointi olisi pienoismalli,
kiteymä vesihuollosta. Vaikka suhtautumisesta veden kont—
rollointiin ei voikaan johtaa suhtautumista vesihuollon
kehittämiseen, antaa edellinen vinkkejä jälkimmäisestä.
Tähän viittaa erityisesti se, että monille vesilaitosten
rakentaminen ja yleensä vesihuollon kehittäminen tuovat
mielleyhtyminään kontrollin lisääntymisen.
Talousveden laadun valvontaan liittyviä säädöksiä on lä
hinnä terveydenhoitolaissa (469/65). Siinä sanotaan, että
terveyslautakunnan tulee valvoa, ettei talousvetenä käytetä
vettä, josta saattaa aiheutua terveydellistä haittaa. Ter—
veyslautakunta voi määrätä talousveden jatkuvan valvonnan
alaisuuteen. Myös viemäröintiä valvotaan: terveyslautakunta
voi asettaa viemärin käyttökieltoon, mikäli siitä aiheutuu
terveydellistä haittaa (Haja—asutuksen.. .1983, 23—24).
•I. nO’ avO’ ..OOOfl flI 40flO OnOO. fl flflOO. ahOn fl •lO OlOn •W 1 nlfl flflO’. .000n.
99
Vierailin strategisissa kylissä kaikkiaan 33 taloudessa.Näistä neljän (12 %) vettä tarkkailtiin säännöllisesti ja
usein. Nämä olivat kouluja, kauppoja ja baareja. Kymmenen
talouden (30 %) vettä tarkkailtiin säännöllisesti, mutta
harvakseltaan. Nämä olivat karjatiloja, joita valvovat mei
jerit. Satunnaisesti veden laatua oli tarkasteltu seitsemässä
taloudessa (21 %) — perhe oli omasta halustaan ja mielenidin—
nostaan teettänyt vesianalyysin. Loppujen kahdentoista talou
den (36 %) talousvettä ei oltu koskaan analysoitu. Sillä,
oliko talouden vettä analysoitu vai ei, ei ollut yhteyttä
yleiseen tutkimiseen asennoitumiseen.
Suurin osa haastatelluista piti veden tarkkailua hyvänä ja
toivottavana asiana:
“Terveystarkastaja ei käynyt ennen kun ei ollut sitäkansanterveystyötä — ei sitä huomattukaan, on sejännää, eikö sitä tutkittu... Nykyään tutkitaan kaksi kertaa vuodessa. Olishan se suotavaa puuttua (...)Sehän on meille hyväksi” (50—vuotias koulun talonmies).
“Liikepaikoille kuuluu ehdottomasti... Miksei —
nehän vois käyvvä ottamassa näytteitä, ei sitä kukkaan pahakseen ota. Ehdottomasti suositeltavaa”(60—vuotias taksikuski, mies).
Muutamat rinnastivat vesinäytteen oton ja tulosten palaut—
tamisen veden käyttäjälle muihin yhteiskunnan tuottamiin ja
tukemiin palveluihin kuten liikennepalveluihin tai kauppa—
autoihin ja vastaaviin.
Kysymys: “Onko kunnalla oikeus tarkkailla juomaveden laatua?
Mies: “Sanotaan että velvollisuus on. Totta kai kunnalli—sela tasola ja yhdyskunnissa. Haja—asutusalueellaongelma...”
Vaimo: “Onhan se palvelua jos terveystarkastaja...”
Mies: “Joo palvelua”
Vaimo: “...käy ottamassa näytteitä ja toteaa että se onhyvää. Ei kai sitä kukkaan vastusta?” (opettaja—pariskunta, 40—vuotiaita).
Toiset näkivät maaseudun olevan taajamia huonommassa asemassa
talousveden tutkimuspalveluissa — kuten palveluissa yleensä:
100
“Miust tuo on niinku kaivoinki kanssa.., nykyisinniitä on vielä aika paljon huolettomia, sitä eitule itse tutkittua, mutta jos se olis pakollinen...että sellanen vaikka kolomen vuoden päästä.Jokkaisen ois vietävä kolmen vuoden päästä pullos—sa. Tai että ois jokkii tarkkailija, joka kier—täis. Jos itse, niin sellasia, jotka ei lähe.Saattaa ves näyttee kirkkaaltaki, mutta siinä onbakteereja” (67—vuotias vanhaemäntä).
Vaikka veden kontrolloimiseen suhtauduttiin ainakin verbaa—
lisella asennetasolla myönteisesti, esitettiin paljon varauk
sia ja avattiin ovia laajemmalle pohdiskelulle. “Vähän kaksi—
piippunen asia”, voisi tiivistää erään nuoren emännän lailla.
Kysymys: “Onko veden laatu oma asia?”
“On se jos ei aiheuta häiriötä. Jos aiheuttaa, lakkaa olemasta. Jos se aiheuttaa sairautta niin yh—teiskunnanhan se on maksettava” (40—vuotias postin—kantaja, mies).
Toinen vastaus samaan kysymykseen:
“Niihä se tietysti on, mutta nykyään kun käy seterveystarkastaja niin se sannoo, suapko juuvva.(Pitäisikö olla oma asia?) No en ossaa siihen sanoa. Hyvähän se on, että yhteiskuntakin puuttuusiihen jos on huono vesi” (65—vuotias eläkeläinen,nainen).
Kolmas vastaus:
“Tällä hetkellä on omia murheita. (Pitäisikö kunta velvoittaa siitä huolehtimaan?) Siinä tappauk—sessa, että tekis jotain sen eteen että paraniseikä vaan pelkkiä määräyksiä” (40-vuotias isäntä).
Yksi suurimpia varauksia liittyy, kuten viimeisin lainaus
vihjaa, siihen että pelätään veden laadun tarkkailemisesta
tulevan velvollisuus, josta ei ole hyötyä, mutta josta jou
tuu maksamaan.
“Tietysti sitten jos siltä ruvetaan perimään hirveetrahasummat jo tästä tutkimuksesta niin se sittenon taas eri juttu. Se on vähän miten sen kahtoo.Se on sitten vähän niinku nuohooja...Että tulisvelvollisuuksii, että pitäs ottaa vastaan milloinminkäki näköstä virkamiestä. Tietenki hyvä jos setulkittais...” (30—vuotias lomittaja, nainen).
Varsinkin vanhat ihmiset voivat pitää veden tutkimista nyky—
aikaisena kummajaisena, joka on kuitenkin ymmärrettävissä:
101
Kysymys: “Onko kunnalla oikeus valvoa juomavesiä?”
“Totta kai kerran heilä on semmoset laitokset javirkamiehet.” (...)
Kysymys: “Miten vesihuolto on elämänne aikana muuttunut?
“No se on muuttunu sillä tavala jotta sillon joka—hinen teki kaivopoterot ihelleen ja otti siitä ve—tesä ja käytti sen eikä kukkaan ollu sen saastu—neempi siitä. Mutta nythän on kaikki muuttunu niinpaljon, luontokii, jotta sen puoleekiha tarvihtoo.tarkkailla, etenkii tällee liikekeskuksissa.
O()
(Ennen, ej) kenen kaivo lietty, se puhisti sen eikäsiinä tarvittu mittää viranomaisia.”
Kysymys: “Mistä vedestä voi sanoa, että se on omaa?
“Ei sitä nykysin ennää pysty sanomaan oikeestaankukkaan että tää on miun ommoo koska ihmiset onkasvatettu silleen jotta ei 00 oikeestaan mittääniinku miäreemisvaltoo. Virkamiehet miäröö kaikkiasiat” (75—vuotias eläkeläinen mies).
Jotkut harvat asettuivat avoimeen tarkkailuvastarintaan.
Yleisin vastustuksen syy oli laadun tarkkailun ilmapiiri:
siinä koettiin olevan salaa kyttäilyn makua ja viranomaisil
la halua käräyttää kansalaisia “hygieenisesti arveluttavan”
veden käytöstä. Eräs vanha nainen kertoi: “On ne meijjänkii
kaivossa käyneet monta kertoo” tarkoittaen vesijohdon raken—
tajia ja lisäsi, ettei tiennyt miksi. Muuan mies taas näytti
kaivonsa vedestä tehtyä analyysikaavaketta — “lähettivät
postissa, milloin lie näytteet ottaneet”.
“Kyllä jokkainen oman veden tuntee kun lassiin laittaa”,
argumentoi eräs isäntä tutkimuksia vastaan, mutta toinen jo
tulkitsi (eri tilanteessa): “Monikaan ei ehkä anna tutkia
kaivojaan kun pelkäävät että ne todetaan epäterveellisiksi.”
“Kyllä mie ennen juon oman kaivon vettä kun loori—litkuja... Että nehän on tietysti heti siinä kip—ponsa kanssa ottamassa kokeita. Ja määräämässäsitten, että mitä sille tehdään” (50—vuotias isäntä).
Edellinen isäntä vastusti yleiseen, yhteiseen vedenhankin—
taan siirtymistä motivoiden vastahakoisuuttaan toisaalta
rahalla, tai oikeammin rahattomuudella ja ulkopuolista kont—
rollia kohtaan tunnetulla vastenmielisyydellä: autonomia juo—
tavan veden kelpuuttamisesta menee yksilön, isännän ja per—
CD CD Di
0
CD CD CD’
CD’
CD’
CD’
CD’
CD CD CD CD CD’
‘0 CD’
CD
CDCD
CD’
‘CD
CDCD
CDCD
’Ci
)CD
’(D
CDCD
0CD
0CD
CDCD
’CD
CDCD
CDCD
’ct
CDCD
‘t
CDCD
CDCD
-CD
ct
ct
CDCD
CD-
CD‘t
CD<
CD’
0CD
CDCD
’CD
’0
CD’
(DCD
’CD
’F
-‘0
CD’
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
’CD
CDCD
0C
tCD
’CD
CDCD
c’
CD’
CD’
CDCD
CD:
CD’
CD’
CD’
CDCD
•—
0C
DC
DC
D0
ct
CDCD
’CD
CDCD
CD’
CD’
CDCD
]CD
CDCD
FCD
CD’
2CD
CDCD
CD’
CD:
CDCD
’CD
’O
HC
D’C
DC
DC
D0
CDF
-CD
LCD
’CD
’CD
’CD
ICD
CD
CD
c.
CDCD
0C
tCD
0:
CD’
CDCD
CDD
i:c
rC
D’
CDL
CD-
CDCD
CD’
CDCD
’ct
CDCD
CD—
CD’
D<
CDCD
:CD
-c’
CD0
CD’
CDCD
’0
Di0
CD’
CDcC
i—CD
-c
CD-
CDCD
’CD
’CD
CDI.
C’t
CD
.CD
CD
’—C
DH
’CD
CD’
CDD)
r—ct
CD’
“Q
CD-
CD’
•CD
QCD
CD’
CD-
<F
’CD
’))
CD’
WC
D’
c’-C
DH
-CD
CD’
CDCD
:CD
’CD
CDF
DC
D’C
DF
--‘0
CDCD
•CD
’C
DD
i:O
Di:
CD
‘CD
CD’
c,
CD’
CDC
CD
C—
CD’
CDCD
CDCD
-CDCD
CDC
DO
CD
CD
—’C
DC
DD
i(T
’CD
CD’
CD’
0CD
CD:
‘“
“CD
CD’
CDCD
CDC
DC
D)i
c-’
--‘
-1CD
CD0
0CD
CDCD
CD
0H
’CD
:0C
D);
0CD
‘(
‘(
CDCD
CDCD
’C
D:C
DC
—O
-C
D’
H-
DC:
0CD
DCCD
DiCD
—CD
CDCD
-CD
CD‘t
CD9
F-
CD’
‘0CD
.‘00
CDCD
CDC
1CD
’2
00
CD-
CD:
‘0CD
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
CDCD
CDCD
’‘t
CD‘0
CD’
CD—
CD’
—“
CDCD
’L
CDCD
cCD
’CD
‘0t
DCD
’CD
’CD
-CD
CDCD
’CD
CD0
CD’
CD-
CDC
D0
CD’
CDCD
CD‘0
‘0CD
’CD
-CD
CDCD
‘0CD
’CD
CDCD
CD:
‘CD
CDCD
CDCD
CD’
CD’
CD)C
DD
CC:
tCD
CD’
CD0
CD‘C
DF
CD
)C
DH
CDC)
CDCD
’CD
’CD
CDC
t’(
CD‘0
CDCD
’‘-C
DCD
Ct
CDCC
DCD
’CD
‘‘1
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
’CD
’CD
’CD
t’0
U’D
CD
CD
(0
CDCD
CDCD
CD’
CDCD
CD‘0
0‘C
DC
DCD
CDCD
CDCD
’CD
:CD
CDCD
CDCD
‘CD
-‘0
CDCD
CD:
CDCD
’CD
’c
—CD
CDCD
CDCl
CD’
CD
(—CD
CD’
‘0CD
CDCD
CDCD
“-
CD)‘S
CDCD
CDCD
CD’
-t
CD
CD
CD
’0C
DC
D‘C
DCD
’0
CDCD
0CD
CDC
DC
DC
DQ
C,’
CD
CD’
CDCD
’CD
‘0CD
CDCD
CD’
CDC
DC
DC
-CD
CD
CDCD
CD
’<C
CD’
0CD
:CD
<j
CD
’CD
CD
OC
DC
ICD
CD:
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
CD’
CDCD
-C
:CD
•CD
0‘-<
iCD
CDCD
CDCD
-0
DCCD
CD—
CDCD
CDDC
:c-
”Di
CDCD
’C
,.‘t
’CD
CDCD
CD:
DC9
-CD“-
CD
CD,
CDCD
CDCD
CD:
CD.
Q‘0
CD’
CDCD
’CD
‘0CD
CD’
CD
CD
CD
CD
CDCD
CD:
CDCD
’CD
’CD
:CD
c•,’<
DiCD
’CD
CD:
CDCD
’c,
CD’
c-t-
CDCD
CD:
CDCD
CDC
D’C
DC
DC
D’C
DCD
9CD
DCCD
’CD
’0
CD:
CC
CD
CD
CD
’ctD
iCD
01
CD’
1CD
CD
0’<
CD
CD
30
CD’
CD
II
CDCD
’
CD CD CD’
CD’
CD CD’
CD CD’
Ui CD Di:
0 CD CD’
CD’
CD CD CD’
ct
CD CD CD’
(0 CD CD CD:
CD CD CD CD:
CD’
CDCD
’CD
‘0CD
CDCD
CD’
CDCD
CD0
CDCD
CDCD
CDCD
‘0CD
CDCD
’‘CD
0‘
CDCD
’CD
CDCD
CD
’-C
DL
•,‘0
CD:
CD’
‘CD0
0CD
CD‘0’0
CD-
CD-
CDCD
CD:
‘00
‘CDCD
CD:
CDCD
CDF
-CD
:CD
(1)CD
CDCD
CDCD
CDCD
CD:
c-
-CD
CDCD
:CD
CD,C
’CD
’CD
CCCD
CD-
0CD
CD’
‘CD
CDCD
CD’
0CD
CD:
CDCD
’CD
CDCD
CD’
CDCD
CDCD
-.
CDCD
’CD
CDCD
CDDi
CD0
Di:
CD
CD’
CDCD
CDCD
CDCD
’CD
‘0CD
CDF
‘-CD
‘CD
CD’
CD’
CD’
CDCD
CDCD
CDCD
:CD
0CD
CDCD
CDCD
-“
CD<
CDCD
CDCD
.CD
CDCD
CDCD
’CD
CD’
CDCD
’0
CDCD
’CD
CD<
CD
CD-.
CDCD
CD’
Cl
CD‘0
CDCD
CD’
CD’
CDCD
CDCD
’CD
CDCD
CDCD
:CD
’CD
CD0
CD•-
CDCD
’CD
CDCD
CDCD
CD:
CD’
CD:
0CD
CD
CD‘0
CD
CDCD
:CD
CDCD
CDCD
CD’
..
CDCD
CDCD
CD CDCi
)‘0
CDCD
’CD
0CD
CDCD
CD’
(01
1CD
CD’
0 Cl)
103
Veden laadun tarkkailu on otollinen tilaisuus viranomaisten
pilkkaamiseen. On helppoa nauraa viranomaiselle, joka kiikut—
taa laboratorioon tunnetusti hyvää vettä tai utelee maatilan
viemäröinnistä, vaikka ei selvästi ymmärrä siitä mitään
(näin oli käynyt nuorelle terveystarkastajalle kokeneemman
emännän näkökulmasta nähtynä). Eräs isäntä on tuumannut, että
vitsinä lähettää tutkittavaksl lähdevettänsä:
“Miulon ollu monta kertoo ajatuksena tuuvva (kesä—mökiltä vettä, ej) , siellon hyvä lähe ja varsinsaastumatonta, että tutkisivat, onko se saastumaton—ta. Nehän muuten tutkiit sen, pittää vuan puhtaa—seen pulloon laittoo ja sillä keinona’
Kuva 20 : VesitLtkijan arkipäivä II.
* * *
Tässä raportissa sivutuista teemoista kertovat ihmisten tunnot
käyttöveden laadun tarkkailusta seuraavaa (lukuohje: kuvit
tele, että veden laadun tutkiminen kertoo jotain vesihuol—
lon kehittämisestä ja kehittämisen suunnittelemisesta!):
1. Yhteiskunnallistuminefl ilmenee siten, että vesihuolto ke
hittyy palveluna. Seurauksena on veden laadun tarkkailu, jonka
tekee perheen ulkopuolinen, ammatillistunut palkkatyölinen,
joka osaa juuri tämän erityisen työn. Ammatillistuminen ja
erikoistuminen koetaan toisaalta autonomianriistona ja taval
listen kansalaiskykyjen väheksyntänö, jolloin suttautuminen
on ärtynyttä ja kaunaista, mutta toisaalta vapautuksena vas
tuusta, lisääntyneenä tietämyksenä ja hyvinvoinnin kasvamisena.
—-, - -
104
Jälkimmäiset kokemukset ilmaistaan toiveena lisääntyvästä
julkisestakontrollista lukuisin varauksin tai toiveena
veden laadun tarkkailun reprivatisoinnista, toisin sanoen
siirtämisestä yksityisten tutkimusliikkeiden hoiviin,
2. Maatiia, karja- ja kotitalouksien uusi tekniikka ja
tuottava maatalous vaativat korkeatasoista vettä ja se1lais
ta veden laadun tarkkailua, johon ei ilman ulkopuolista asian
tuntijaa pystyttäisi, Harvat asettavat kontrolloinnin sinän
sä kyseenalaiseksi, sen sijaan sen toteuttamisessa ilmenevä
salamylikäisyys tai epäselvyys kiusaa,
3. Teliostuva maatalous rasittaa luontoa ja sen mukana pohja
vesiä. Tämän katsotaan olevan legitiimi syy tarkkailla
den laatua (ja samalla viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn
tehokkuutta) , Vesihuolion sinänsä ei katsota varsinkaan
maaseudulla jäTkyttävän luonnon tasapainoa, vaan pikemmin.
km edistävän sitä, ja tällöin pidetään oikeana tarkkailla ja
tutkia prosessia. On kuitenkin melkoisen noloa saada tietää,
että oman kaivon vedessä on bakteereja. On suuri häpeä olla
kylän julkinen joen tai järvenlahden saastuttaja.
4. Usein sanotaan, että kun ei tiedä, mitä vedessä on, Täl.
lä tarkoitetaan, ettei tiedä mitä kemiallista ja biologista
siinä on, tai geologista. Nämä selviäisivät laboratoriotut
kimuksin, Edelleen sanotaan, etta kun jotkut eivät tiedä,
etteivät tiedä, Tämä on enimmäkseen toisten ihmisten ali
arviointia. Veden laadun tarkkailussa on runsaasti epäsel.
vyyksiä: kuinka tutkimuksen voi teettää, paljonko se maksaa,
mitä siitä selviää, mitä siitä seuraa, Testituloksia ei
pystytä myöskään tulkitsemaan niin paljon kuin haluttaisiin:
kemilliset werait ja pitosusde ivt kerr eispesialis
tule mitään, mutta monet haluaisivat t;etä eremman kuin:
“Vesi on hyvälaatuista talousvettä.” Edelleen ei tiedetä vi
ranomaisen oikeuksista piutua vsi tai viemäriseikkoihin
pyytämättä Annettava valistus a elIeL he josku mainornaksi,
toisin sanoen joidenkr riis s;nerk ks ve suojelua
mainostetaan, Jos veden isadui arkEa 1 eprivt soitaisiir,
sita tietysti jouduttaisiinkin arost1maen
105
5. Kansalaisen ja viranomaisen suhteet pulpahtavat pintaan,
kun veden laatua tarkkaillaan. Tällä hetkellä kukaan ei miel—
lä sitä silkaksi palveluksi viranomaiselta kansalle, jotta
kansa voisi nauttia mahdollisimman hyvästä vedestä. Abstrak
tin hyvän tavoittelu merkitsee aina joillekin kansalaisille
kontrollointia. Erityisesti kansalaista arveluttaa, jos vet
tä puhdistamisen lisäksi “maustetaan” esimerkiksi kloorilla.
Aiemmin mainittiin, että kontroflin.’lisääntyminen saatetaan
kokea autonomian menetyksenä. Mutta niin vakuuttuneita kan
salaiset ovat erikoistuneen ammattitaidon tarpeellisuudesta
ja hyvyydestä, että eivät ehkä kuitenkaan tunne autonomian
menetyksen rinnalla, että kontrollin lisääntyminen olisi tun—
keutumista yksityiseen. Tähän liittyy se, että maaseudulla
vesiasiat ovat yhteydessä myös maatalouteen ja ympäristöön
kaupunkilaismaisten ravinnonsaannin ja hygienian lisäksi.
6. Kontrollia tai sen kasvua ei yleensä yhdistetty taloudelli
seen tai teknologiseen vallankäyttöön: kukaan haastatelluista
ei ottanut puheeksi, että tietyt vesinormit tukevat tietyn—
laista putkiteollisuutta ja tietynlaista tuotekehittelyä.
Kukaan ei myöskään epäillyt, että yrityksethän siitä vain
rikastuvat, jos normeja tiukennetaan tai aletaan vaatia ylei
siä, hyvin valvottavissa olevia vesilaitoksia maaseudulle.
Integroitujen vesihuoltoratkaisujen vastustamista, niin yleis
tä kuin se onkin, ei motivoitu näin.Ainoat “pääomakriittiset”
kommentit liittyivät lannoittamiseen. Järven lahden pilaan—
tumisesta kertoo keski—ikäinen isäntä:
“...ja tietysti minun mielestä vaikuttaa kun sitäajetaan niitä myrkkyjä vuosittain sieltä etelästä.Sieltähän ajetaan - Kemira — niin ja monesta muustapaikasta autokuormittain niin mihinkäs se männöömuuale kun tuohon (lahteen, ej). Ne ne pilloo.t
10.2 KYLÄLÄISTEN VESI YHTEISKUNTATIETEEN LABORATORIOSSA - “KYLLÄSE IHAN OIKEAA ASIAA ON”
“Ottaakohan ne tutkimuksia nyt vedestä? Kyllä se onves tärkee, että se on puhasta. Tuota just aattelinettä kun tuo tie on niin lähelä. Mie luulenki, jottatyö otatta.”
10
i1
00.
ci)0
04)
0:ci)
ci)0
01
4)
:0L,
1:0
ci)Ci)
0Ci)
0ci)
04-)
Ci)Ci)
4-)Ci)
i0
0.4
)cci)
1>
Ci)
0Ci)
Ci)0
4’
0ci)
-i-’0
cci)Ci)
ci)0
-4i)
-1)
i)4
)0
00
-a
0ci)
00
4)
i)Ci)
04)
>)
4)
4)
Ci)•
4)
.:0
00
0Ci)
Ci.4
)0
-0
>4)
Ci)Ci)
04)4)
0ci)
ci)ci)
Ci)0
-)
0.cci)
.0.ci)
Ci)0.
00
00
0.0
0.Q
4)
Ci)ci)
0Ci)
Ci)Ci)
>-.4)4)
1-
0.Ci)
4)4
)-0
4)4)
00.
ci)cci)
4)0
0cci)
•4’
ci)‘0
4)
4)4)
cl].s
o0.
ci)
ci)‘-4
,-,)4)4’
(i)4
)4
)4
)ci)
4)
t0.
0..-4
Ci)0.
>ci)
4)4)
-4)Ci)
>cci)
ci)ci)
>0
rHCi..
4)
4.)
4)
Ci)0
.i)Ci)
0ci)
4)
Ci)Ci)
Ci)0
>ci)
0.0.
0.-)
0.4
)ci)
00
Ci)ci)
0.—
)>
ci)r-).S
0cci)
ci).0.
‘0Ci)
4)4’
4)
0.0
4-).,4
04)
4-)4-)
.r
.44
)Q
4)
(fli
Ci’)4
)Ci)
ci)4
’0.
Ci)-4
-4
0Ci)
04-
Ci)0.
Ci).4
Ci)0
ci))
4)
Or)4)
Q4
-)
Ci)0.
Ci)4’
ci)Ci)
ci)Ci)
0.4
)Ci)
Ci-
>cci)
0.O
r)
00
ci)-4)
4)
Q.4
0.Ci)
0.-4)
0-4
)ci)
Ci)4
)-)
ci)Ci)
4)
0.0
.4.)4
)-4
0Ci)
0.4.)
ci)Ci)
03-)
O.
0.0
4)
Ci)>
04
’4)
0.4
-)
00
cci)-.
.0-4-’
0Ci)
-4)ci)
-4)1
00.
0.Ci)
Ci)0.
0.0.
0.-
04
’0.
4)
Ci)4
)0.4
)0
0ci)
ci)0.
0.
Ci)0.
0.Ci)
4-)0.
-4-)0
0.0
.4)4)
.4)0.
0.0.
0r
0..—
4Ci)
4)
-4)4)
Ci)ci)
00
0‘H
4-)Ci’)
Ci)Ci)
.4)
0-4
..ci)
Ci))
.4)0
4)
4‘0
0.ci)
4)
Ci)0
ci)ci)
Ci).4)
0H
-4)0.
-4)4’
04
)-4)
-4)Ci)
4)
0.Ci)
Ci.4)
-4)4)
0-4)
rH0.
Ci)Ci-.
Ci.0.
Ci)0
Ci)0
)il4-)
,—j
Ci)Cl)
>[.0
—44)4)
ci).4-)
•,-0
Ci)—
Ci).-
-4-)
..44)
0r—
i.-4
00
-4)Ci)
0.tci)
004’
Ci)r-4
ci)4)
ci)0-.
ci)Ci)
cl]0
ci)-4)
0,0
)0.
Ci)•,-)
00.
0ci)
0.0.0
-4)4)
.0Ci-,
ci).i)
-4)Ci)
0.4’
.0Ci)
ci)•)4
’0
:ci)ci)
Ci)0.
4)(1)
ZCi.
.0cci)
ci)ci)
4)
ci)0
.4)
Ci.4
)0
.0
.ci)>
Ci)Ci)
4-’0.0.4
)0.
:ci)0.
ci)0.
-i--’4
).4)
.00.c
ci)
cl]>
,0
0.0
0.cii)
ci)-4)
ci).4.)
ci)4
)4
’4
).0
4)
Ci)0
ci)•
--
Ci)-4)
:ci)0
.4-)
4)
0.0
0.r4
)4
•)‘0
0.0
0.0
.4)
1-)
0ci)
4)
Ci)4)
Ci)Ci)
>.
4)
4)0.
00.
ci)0.
ci)ci)
Ci)e4
4)
-4)Ci)
cci)Ci)
0cl)
el
4])0.
0.Ci)
Ci)CI)
.0.-
0.0.
Ci)Ci)
)Ci)
Ci)-4)
>,
ci)[4]
-4)ci)
04)
04
.)-
0.Ci-.
0.
—4)
Ci’,0.
00
-4
)Ci)
Ci.0>
0.0
:0
Ci)0.4
)Ci’
Ci).00-4-)
4’
-4).0
.0.
-10.04
)-4
-)
ci)0.
0.0
.4)
:4)-4)
-4)cci)
04)
Ci)0
Ci-.Ci)
0Ci.
Ci)4)
0CI)
0.4
)0:0
0.>
04)
Ci)4
)
04
’•
4)
‘)4
)Ci)
4)
04)
ci)4)
ci)Ci)
Ci)0.
4)
4)
:4)>
.:4)
4),:4)
00
0.4
)0
4)
4)
ci)ci)
Ci)Ci)
0.“)
04-
4)0
.0
.4
)C
i)>
4)
0.4)0,0.4
).0
4)4)
0.4
)Ci)
4)
0.Ci)
04)
cci)4)
0-4
)4
)Ci)
00
cci)04)4’
04
)4)-,
0.ci)
0.4
)0
:0
00
4)
4)
4-)-4)
cci)0
-i-)0
:0
0.0
4)0
.4)
ci)4),
00
4)
0.4
).0.
4)04
4)
04
)4-)
ci)Ci-.
04
)-p
ci)0.
04’
04)
4)
Ci)4)4
)0.
Ci)Ci)
Ci)-4)4’
ci)
4)0
0:0
4)
000
)-H
0.0
cci)ci)
4)
rH4)4)
.04)
-4)ci)
Ci)C
i-HCi)
4)0.
0.4
)0
4)
0.
-4-)0
-4
)0
-4)0
ci)-4)
cci)-.H
-PCi)
04)-4)
ci)4)
.4)4)
4)
•—-c
-)ci)
0.0
-4
)0.
004
).0
:4)4)
04
)Ci)
4)4)4’
ci)4.)
4).Ci)
ci)-4)
0.0.4’
4)
0.0
.ci)
ci)>
.4)
ci)Ci)
00
0.4)4)
0.4
)>
-..0
ci)00.
4’
4)
Cl)ic,
-H4)4)4)4’
0.0
---4‘)4)
ci)4)
.0.0
00.
4)0
.4),•4
.4
)4)4)4)
0.0
04)
ci).0
ci)0
.4)
0.ci)
ci)ci)
4)4’
cci)0.
00
4)
4)4
)04)
04
)Ci)
0.0.4
)4’
0.Ci)
.00.0
4)4
)ci)
4)
4’
0.04
)4
)0
0.4)
04
)04
)4)
04)
4),0
0.4
)4
)4)
:4)4)
ci)4
)•.
Ci)Ci)
0.0
cl)0
0.0
4)4)
-4)
4)4)
4)
0.4
)4)4)
0.4
)cci)
04)
1-
4)4)
ci)0
004)
4)4‘0
04)4)
4)0.
4)Ci)
0.Q
4)
004)
0.
ci)0.
0.4)
04
-)
4)>
4)
ci)Ci)
0.r1
0.0
-4)
E-Ci)
Ci).0
0.0.
4)
.4)4)
0.
0ci)
>4
)0.
0.Ci)
-4)‘0
4)
00
4)
04)
4)-4)
Ci)Ci’)
4)ci)
4)
ci)4)
0:0
00.
04
)cci)
4)
0:0
4)
ci)0.
0.04)
4)4)
4)0
4)
00.
0ci)
‘0Ci)
4)0-4)4)4)4’
04
)ci)
4)4
’Ci)
.4).4)
0:0
0.0.
Ci.0
0-H
4)
0.0
0.‘0
cci)-
••••)4)
4-)
0.>
0..
Ci)0.
cn0
04)
Ci’)Ci)
Ci’)4
)4-)
‘0
0.
00.
-4)04’
ci)4
)Ci)
-4)
00
.4)
04
)4
4)
ci)Cl)
04)4-)
4)
r-4ci)
4’
04)4)4)
04-)
ci)ci)
0.0
4)0
4)
00.
0Ci)
Ci-.0-4)
Ci.‘0
Ci)—
)0
4’
•0.
00
Ci)ci)
4)
-4)4)
4)Ci)
Ci)0
4)4
)0
4)4-’
4)4)
00
•:4
)4
)0.
Ci)0.
Ci)0
00
0cl)
0.
Ci)0.
Ci’)ci)
ci)ci)
0.0.
Ci)0
00
ci)Ci.
4)
0.4)
04
)0.
4)
0.0
Ci)4).
Ci)-0
ci)4)
ci)ci)
0ci)
4)
4)0
04’
4).0.
Ci.0.
•4’
ci)0
4)4)4-)
Ci.Ci)
0+
)-4)
ci)Ci)
0.0+
)ci)
0.0.
0.4
)0
.4
)4)
0.0
4)0.
04
)Ci)
•—4
Ci)0
Ci)4
)4),
4)4
)0
0:0
ci)0
0.Ci)
.0.Ci.
4)
04
)0
cl)0.
cl)‘0
ci)4
)04’
4)0.
0.4)
0-4)
0.4
).
Ci)4
)0.
0.4
)ci)
4)
0.4)
Ci)0.
0.4)
0.4
)0
04
)0
:0
04)
•0.004)
4)4
)4’
.0•
cncci)
0.4
)0
000
0-4
)0.
0.4
)ci)
Ci)ci)
4)4
)cci)
4’
4)0
cci)4)4)
0.04)
cci)0
.4)
0.4)4)4)4)
•‘04)
cci)0.
Ci)0
04
-’4
)4
)-.-
cci)4’
0.-4)
-4),
cci)4).
04
)4)
cci)4)
cci)0
cci)0.
4)
0.4
)4)
0.4)
0.4
)4
)‘00
bO
H4
)4)04)0-4)
4)4
)04’
0.ci)
Ci.4
)4
):4)04)
cci)Ci)
4)0
0-4)
-4)cci)
4)
0:0
0.0
ci)0.
ci)4),
ci)-H
ci)0
-4
).
00
0.Ci)
Ci)4)-,>
.0-4
)cci)
cl]-
ci)04)
04)
0E
-1
04)
£]
004’
1>
4)
1>0.
X4)
Ci4
)-4)4)
04)
4)4
)4)
4)04
)4
)0.
r)4.)
4)4
.)
107
jo auton rekisterilaatoista valtion agentiksi, eikä se kai
kista suinkaan ollut myönteistä. Seuraavassa muuan emäntä
kommentoi suunnitelmia rakentaa kylälle yhteinen viemäri
laitos: “Se tulloo hirveen kalliiksi. Ei, jos ei panna pak—
kopaitaan. Ties vaikka tämäkin ois sitä”, sanoi emäntä tar
koittaen tutkimusta ja haastattelua. Hän oivalsi, että ih
misten haastatteluissa kertomia monisyisiä ja aitojakin aja
tuksia voidaan pitää pohjana myös manipulaatiolle eikä vain
abstraktille kaikkien yhteisen hyvän kehittämiselle.
Valtion agenttina minä toimin manipuloinnin lisäksi kont
rollointitehtävissä. Niin ajatteli ainakin eräs rouva, joka
tuskastui kysymykseeni:”Millaista oli kylän vesikokouksessa?”
Hän nimittäin vastasi: “Sinähän olet nähnyt ne pöytäkirjat,
hyvä jos eivät liene laukussasi!” (Olivat ne;) Rouvan mie—
lestä tutkija tässä tapauksessa oli tarkastamassa, olivatko
kyläläiset käsittäneet “oikein”.
“Tämä on nuori tyttö, kyllä tämän kanssa pärjää”, sanoi eräs
nainen haastattelusta puhelimeen jollekin tuttavalleen.
Joutuu tietysti miettimään, millainen olisi haastattelija,
jonka kanssa ei pärjäisi ja mitä ei—pärjääminen merkitsisi.
Olisiko se, että ei tiedä, mitä sanoisi vaiko ettei uskal—
taisi sanoa, mitä ajattelee?
Jotkut kokivat tutkimuksen ja haastattelun olevan sidoksis
sa kylällä mahdollisesti toteutettaviin vesihuoltohankkei—
sun. Ajateltiin, että jos haastattelussa löytyy tarpeeksi
halukkaita esimerkiksi vesiyhtymän perustajiksi, aletaan sitä
puuhata. Tällöin ymmärrettävästi oltiin varovaisia omissakin
kannanotoissa, mutta erityisesti varottiin puhumasta mitään
kyläläisten tarpeista. Esimerkiksi Sahakylään oli juuri pe
rustettu kylätoimikunnan aloitteesta vesitoimikunta, jonka
tehtäväksi oli annettu selvittää vesihuollon kehittämisen
tarve kylällä. Niinpä isäntä, jonka mielestä kylällä ei ollut
lainkaan kehittämisen tarvetta, piti minua kylätoimikunnan
agenttina (“Nehän tämän tietysti ovat keksineet”), mutta ve
sitoimikunnan jäsen piti minua “herran lahjana”, ylhäältä
(valtiolta) tulleena apuna vaivalloiseen selvitystyöhön.
0 w
CD02
((2C
<C
F—9
<(((
2((2
((2H
(1)((2
09
:H
0CD
50
09
Ct
Hct
35
C..
3[22
ct
59)
L9
)5
(05
((2:
(0H
-0
H-I
0H
0CD
3((2
ct
55
-L
5-9
[2)9
f-ct
95
os
sc-
3c-
c-
cC5
5-
9L
ct
0[2)
9:9
HF
([2CD
[2)[2)
Ct
HH
<[2)
0)((2
5-
9CD
[25
3(/2
3):
(/2ci
-9
CD[2)
/—<
c.
H-
ct-
9([2
5(/2
5-
9)
5-
3[2)
c/
[2)9
:0
0ct
[2)
00
-([2
((29
ci
ci-
9(/2
[2)
—‘
(((2
05
9:
[2)5
-9
CD/-
5-
([29
((23
—)
ci-
CD[2
)9
)H
F-’
-<Ci
)0
[2)
-5
([25
50
H<
((2H
Ci)
ci-
5[2)
5-5
9)
((2‘<
((2ci
-ci
-CD
95
-ci
-H
-9
09)
95
([20
:ci
)[2)
5-
H-ct
05
(D0
99)
0:
ct
[2)H
-39:9
ct
59
9)
5-
(0<
5[2
(29
55
59
[2)((2
5ci
-CD
ci5-
(0ci
)[2)
9)
ci.
99)9:5-
([2((2
(0[2)
5cc
[2)c
ci-
•cc
.((2
(0-)
-9
)0
0((2
9:
9ci
9)
05
cici
-9)
.ci
-9
:ctC
•.
59
)5
9)9
3ci
i[2
)[2
)[2
)9
([25
9)
5-
..
9)
9-
9)
0)0
ci-
([20-
ci9)
(t
.-
[2)CD
9)
05-
9)
9:
9)
[2)[2
)0
9)
[2)[2)
9)
59)
9)
cicc
(7)
5-
-ci
ci-
9ci
-L
c9)
0-
-[2-
(/2((2
5((2
[2)9:
9:
(/2L
.[2%
ci)
9)
(/20
5((
.9
)0
[2)9
:ci
-ci
-5
ci)
([20
9)
CD—
9)
5ci
CD[2)
50
ci
5-
9:
9)
59)
0.
£2CD
[2)[2)
(/20
3ci
-5
([2ci
-9
..
59
)9)
ci-
£1ci
-9)
59
)9
)9
)ci
-9
)(0
9:
02[2)
9)
5-
5-
—5
9)5
-ci
-9
5-
ci-
05
3ci
)(0
CD9
9)
[2-)
((2ci
-([2
9)
[2)5-
5-•
[2)(0
5%
•3
5CD
ci)
5ci
)5-
([2((/2
0ci
-5
00
ci)
ci-
ci-
((29)
CD5
-(0
09
)9
(09)
ci-
(7)
09)
CC)
ci)
55
5[2)
5[2)
((29)
[2)9
)9
.9
ci)
CDci
-02
09
)c.
ci-
05
-CD
0ci
-CC
)(0
9)
((2[2)
([2[2)
:•
9)
ci-
9(7
5(CC
ci-
cc
Ci)
CC)
(/2(7
9)
[2)5
(7ccl
00
(5
-.
coci-
-.
[2)0
ci-
0)0
5ci
-5
cc
39
)9
)ci
ci-
5L
.[2
)9)
(0([2
9:
CC)
CC)
CC)
(7(([
20
5cc
[/2
9)
5-
[2)ci
)CC)
9)
50-.
(05-
cc
ci)
9)
ci-
59
)CC
)5-
CC)
cc
ci-
9:
9:
([25
9)
9)9)
((2[2)
(05
0-»
3CC)
01
ci-
CC)
CC)ci
-.
11
cc
cc
9)
9)
(0ci
)5-
ci)
(0ci
)(CC
00
9:
ci)
9:
09:
9)
5[2)
9)
L5
-9)
ci)
ci-’
9)
9:
CC):
ci
ci-
3([2
5-
CC):
9:
9)
95
-ci
-ci
5-
9)5
0ci
-9
)0
09
)CC
)5-
c10)
35
9)
9)
(09)
cc
i--’•
[2)9
)([2
9)
[2)9)
55
-[2)
0-.
(/25
(/2.
((29)
((29)
[2)[2)
:([2
9)
(0-.
55
ci5
9)
[2)(CC
-c9:
c-c
tCC
).
59
(7
5-5-
5CD
09)
9)
cci
-9
)0
CC)
cc
5-
[2,
59
)[2)
99)
9)
9ci
-(7
ci-
9C
•.ci
-ci
-9
9)
CC)
5-
ci’
CD0
.0
05-9)
5(/2
CC)
00
50
ciCD
9:
ci)
([25
59)
9)
5-
5[2)
(2)9
)0
5CD
CC):
9)
[2)CD
0(0
5-
:[2)
5-9
)9
ci)
5([2
CC)0
9)
9)9)
(0cc
ci-
1(CC
5-
ci-
[2)
([25
-5
5-
09)
(0CC
):9)
9)
ci)
39)
(0ci
)ci
)ci
-5
:5
9:
(CCci
.<
CD.
[2)5
5([2
ci)
9)
(09:
1—”
ci.
5-
9)
(CC9:
(/29)
5(0
09)9:5-9)
Ct
9)
9F-
(09)
9)
55
CD[2)
5[2)
<9
)[2)
59)
5-
0[2)
0ci
-(
CDci
-9
)9)
9)
ci)
ccl
ci-
5CC
)ccl
ci-
-
(79)
ci)
0[2)
ci)
9)9)
0—
00
ci((7
)CD
59
02ci-
’9
)0
3ci
0CC
)ci
-(CC
CC)
59(7:
ci-
5ci
-0
90
.5-
(09
0c
5-9)
ci-
9)(0
(05
55-
CC)
5ci
-ci
-9)
5ci
-ci
-(7
55-
CC)CC)
CC)c-
t-0-.
5-
31—
’cn
5CC
)CD
[2)o
55
5CC
):CD
[2)([2
9)
50
ci-
5-
ci-
5-
55
-ci
ci-
5-9)
([29)9)
-.
5-5
5ci
-ci
-(7
ci-
9)
0:
05
9ci
)3
9)0
5-L
,.5
-3
9)
cici
-9
)9:
9:
CC)(0
(/29:
9)
9:
5-
ci-
CD9:
ci-
9)
(CC5-9)
0CD
ci-
5(CC
5ci
)5-
5ci
-9)
9)
ci-
5ci
-(CC
((25-
59)
CC):
59)
(0ci
-(0
9ci
-[2)
i-(/2
ci-
((2(0
55
-•
((2ci
-(0
-9
)5
-5
5-
c•.
59)
ci-
95-
5p
i:9)
5-
9)—
09:59)
CD0
cl-
CD.
59
)5
ci-
[0CC
)0-.9
)(0
5-
[2)9
:9
)ci
)9
0(CC
59
)9)
9:
1(/2
9)
19)5
1CD
109
jotka tuottavat toivottuja tuotoksia tietyissä tyysisissäolosuhteissa. Inhimillisyys kuitenkin tekee malleista komp—leksisia — esimerkiksi kun täytyy määritellä mallin tunk—
tio; tarkoitus ja tavoite. Niinpä on kasvatettava ymmärrys—
tä sosiaalisista prosesseista, jotta voitaisiin ennustaa,kuinka eri vaihtoehdot ihmisiin vaikuttavat ja kuinka toi
vottavia vaihtoehdot ovat.
Douglasin mukaan tietämys sosiaalisesta vähentäisi mallien
epäonnistumisen riskejä. Sehän on tietysti rumasti sanottu —
mutta eikö ole yhtä rumaa uskoa naiivisti, että sosiaalisis
ta prosesseista kerättyä tietoa käytetään hyväntahtoisestiyleisen hyvinvoinnin lisäämiseen? Sosiaalitieteissä on eri
tyisesti sosiaalipolitiikka—nimisessä keskustelussa oltu
aika naiiveja ja uskottu hyvinvoinnin kehittymisen kaavan:ongelma — tutkimus -. retormi mukaan. Esimerkiksi L6cuyer
ja Oberschall (1968, 42) kertovat, että konkreettinen, ih
misten ongelmista syntynyt sosiaalitutkimust noudattaayleensä seuraavaa toimintamallia: Ensin havaitaan sosiaalinenpaha. Havainnon (esimerkiksi ongelman: Suomen maaseudullaon noin 250 000 ihmistä vailla kunnollista vesihuoltok) tekee
joko joku yksilö tai pieni ryhmä, joka tekee tutkimusaloitteen. Toisessa vaiheessa suuremmat, organisoidummat tutkimus—
projektit ja paikalliset kokeilut tulevat mukaan. Kolman
nessa vaiheessa — kun on saavutettu tietoa kohteena olevasta
ongelmasta — tietämys alkaa muovata yleistä mielipidettä.Pystytetään virallisia komiteoita ja säädetään lakeja. Sosiaalisen pahan, siis ongelman korjaaminen legitimoidaan. Lo
puksi ongelman korjaamiseksi vaadittava sosiaalinen kehitys
institutionalisoidaan.
Ongelma—tutkimus—retormi —kaava, jollaisen aivan mainiosti
voi kuvitella vesihuollon merkitys maaseudulla —tutkimuksen
taustalle, jättää näkymättömäksi joitakin ongelmia, esimer
kiksi:
1) Tässä epäproblemaattisesti pidetään uutta sosiaalitutki—musta jatkona konkreettiselle sosiaalitutkimukselle.
110
- Mitkä konkreettiset ongelmat havaitaan “tarpeeksi”, jot
ta ne johtavat tutkimusaloitteeseen? Olisiko jo aiemmin
tehty tutkimus yksi tarpeeksi—tekijä?
— Ketkä organisoituvat tai organisoidaan tutkimukseksi tai
projektiksi? Keiden näkökohdat läpäisevät, keiden eivät?
— Eikö jo se, millä tavalla ongelma nähdään eli asetetaan,
muovaa tutkimuksesta saatavia tuloksia? Onko ongelma, konk—
reettinenkaan absoluuttinen?
— Jos ongelman välittäjällä (tutkijalla, reformistilla) on
eri näkökulma konkreettiin ongelmaan kuin ongelman “halti—
jalla”, kuinka ongelmainen voi valvoa etuaan? Julkisuus on
yksisuuntaista.
Jotta ainakin vähän vältyttäisiin sosiaaliteknokratialta
(jota siis edusti edellä Douglas) ja naiivilta reformis—
milta, käyn seuraavassa läpi tämän tutkimuksen rajoituksia
ja kyseenalaisuuksia, erityisesti suhteessa tutkimustulos—
ten sovellettavuuteen ja hyödynnettävyyteen hallinnossa.
Samalla tullaan sivunneeksi tämäntyyppisen tutkimuksen mah
dollisuuksia yleensä sosiaalitieteissä.
Vesihuollon yhteiskunnallista merkitystä lähdettiin tut
kimaan kuin tutkimusretkelle ikään, Aiemmin ei tutkimuksia,
joissa olisi ollut samantyyppinen ote, ole paljoa tehty.
Niinpä tutkimusryhmällä ei ollut lähtökohdaksi teorioita
tai edes täsmällisiä hypoteeseja siitä, mitä retkeltä löy
tyisi. Näin tutkimus oli määriteltävä kokeeksi tutkia vai
keaa asiaa. Kokeeksi määrittely vähentää tulosvastuulli
suutta tavanomaisessa mielessä: tutkimuksen ei sinänsä tar
vitse antaa vastauksia tai asettaa vaihtoehtoja paremmuus—
järjestykseen. Sen sijaan tutkimuksen on tuotava esille eri
näkökohtia ja teemoja tarkasteltavalta todellisuuden osal
ta. Haaste on sittenkin suuri: todellisuuden vivahteikkuu—
den lisäksi on pystyttävä esittämään itsensä tutkimuskoe
prosessin peilaamista. Jotain olisi osattava vastata kysy
myksiin: Kannattaako tällaista tutkimusta tehdä? Mitä koe
opetti?
111
Kun lähtee tutkimaan, mikä n vesihuollon merkitys maaseu
dulla, voisi tietysti tehdä sen täysin tyydyttävästi kerää—
mättä uutta aineistoa. Voisi käyttää komiteamietintöjä, teh
tyjä kartoituksia ja selvityksiä maaseutukylien ongelmista,
kylätutkimuksen tuottamaa runsauden paljoutta, virallisia
asiakirjoja ja niin edelleen. Uutta aineistoa päätettiin kui—
tekin kerfttä, koska maaseudun vesihuolto on käsitteenäkin
vielä oudohko ja koska haluttiin nimenomaan kansalaisten
omia itseään koskevia arvioita. Keskeisin uuden aineiston
keruumenetelmä oli vapaamuotoinen haastattelu, johon toki
oli mietitty vesitematiikka johtolangaksi. Aineistonkeruu
paikat olivat Mikkelin läänissä sijaitsevia kyliä, jotka tut
kimuksen työryhmän tiedon mukaan olivat strategisia. Haasta
teltavia valitessa ei käytetty tilastollista otantaa, vaan
haastateltavat olivat näyte kunkin kylän asukkaita.
Aineistonkeruuprosessissa on voinut monessa kohdin tapahtua
valikoitumista, joten strategisista kylistä kerättyjä mieli
piteitä ei voi huolettomasti yleistää. Tämän tutkimuksen pe
rusteella ei voi esimerkiksi osoittaa, että enemmistö ihmisis
tä vastustaisi vesijohtoja tai että naiset suhtautuisivat
vesihuollon kehittämiseen miehiä myönteisemmin. Voi vain ker
toa, että kylässä, joka oli tällainen ja tuollainen, useim
mat haastateltavista olivat tätä mieltä, muutamat taas tois
ta, mutta vastustipa joku molempia.
Tämä tutkimus ei voi paljon osoittaa Suomen eikä Mikkelin lää—
ninkään vesihuollon kehittämisestä, mutta väittää se voi.
Edellä selostetun kaltaisen tutkimusprosesslnetuna on, että
ei heti aluksi pidättäydytä yhteen näkökulmaan tai yhteen kysy
mykseen, vaan annetaan sekä tutkimuksen tekijöiden että hei
dän informanttiensa mielikuvituksen lentää. Syntyneitä väit
teitä tulee sitten arvioida uusissa keskusteluissa ja tut
kimuksissa.
Yleensäkin tutkimuksessa on muistettava ottaa huomioon tutki—
muksellinen tilanne, siis inhimillisyys: hyvien ja huonojen
virheiden mahdollisuus. Tilanteeseen vaikuttavat tutkijan
ja tutkittavien ote maailmasta, mutta myös helpommin kontrol
4m
4m
escom
cm
’-3
4tm
i4
U9
mci.9
t-’
mttm
om
m’c
mi•cc
mo
mm
).h
cm
mm
cm
mm
’sm
wm
mc
mm
ai-’i-’m
mcc
ia.rm
c....m
w.m
i-’m
0m
mm
mcw
.ca
mz
mw
.cp
ti-’.c
mw
.upzm
rm
mm
mm
mcccw
i-’
mc
0cm
m.m
ccm
I-’i-.-
-c
,ac
m0
0w
mp
z4c4
ma
i’.c...cm
am
cccc
D*m
cm
cm
m0
m0
I-’W
nn
wi-’m
vm
m4
mM
’4
ccm
iat
wm
i’m
cc
c-’m
mm
oo#
<cm
ci-
cm
i-’
4m
c<
mcm
m4
i.k
mm
i-’
i-’m
mm
•m
zcm
mc
i-’m
mc’i
mi-
»c
cn
tc
mm
ci-
’m
mO
i-’
m‘.
im<
mm
i-’
I-’.3
cm
rm
i-’m
cm
ti.
km
mzci-’D
i-9
—ccm
ro
mw
cm
mo
vi-’.am
nn
tmci-
’ccm
i.’.m
‘09
a’
mm
m<
ci-’ccm
mc
ci-’m
mm
mm
i—n
xu
m1-
’m
<c.
..D
xm
0c
i-4
mi•
’Oi-
’‘c<
ic0
pti-c
cm
ai-’m
mm
.-‘c
c1.
’.1
0m
0cm
mccc
pxnxm
mc
nxc
o’4
Dx
ci-
mi-
’vi’
cn
twi-
’m
acm
mm
ntn
xm
mi-’o
mm
c....
rc
i-’o
rm
4m
mm
i-’
mi-m
i-’.
mc
mz
mm
mm
rm
mcm
l.&
Dpxm
mc
i-m
i-’-.
0m
4cm
c9
mmz
cm
i-’
ntm
9i-m
c’s
4c
i’m
mo’ccz
i-’i-’cnxm
cm
wm
m‘s
nn
mm
-‘‘4
oci-
mi-m
cm
mc
ww
.m
4m
m•
nx
i.m
cc
ci-
—m
10
cp
zi-
91
4ccm
c—
cD
ma-i
-’m
i-’m
i-•.
nx
<i-’cc
mn
xt
mm
ac
co
o<
—m
mi-’u
i-’
nxi-
’m
mm
c’<
cm
.—m
4nx
i-r
um
mi-m
cc....
9‘s
ma
‘sm
:cca.4
m<
cm
ma
mci-’m
mm
mnxnxm
00
acm
zccc
m9
mc....cr
mm
mm
mi-m
ri-’cc
mm
zoc
‘4m
mz
i-m
mi.
’.o
mi-
9i-
i-’m
mc
mcm
mi-’
9m
mm
nnc..
..o
i-’m
mm
a<
i-’
ml-.lac
i’c<
mcci-’
i-’m
m.m
nto
mcp
xp
xm
mci-’g
ccm
mm
mi-
’m
i-’c’4
mm
om
mm
mi-’i
‘4m
I»I-
’.3
cm
cm
i-m
i-lalm
•4
i.’.i
-’.o
mm
mi-acr
mm
mccm
0rm
xntcm
mm
i’w
’<
mi-’.
cm
cm
mm
mei-ci-i-
m09
mi-
’c
rm
c....U
am
oc....D
xm
oi-
’i-’
mC
m4s
at
mi-’
moi-’.m
mm
c0
m’4
ocm
m1-
’m
i-i-’ci•m
cD
tntt
mm
i-o
i-’<
mcm
i-’
m’4
um
mci-
’m9
i-’m
mm
cm
i-’o
mi-
‘ic
imz
cm
mcm
cc’<
ntm
ci-
mm
i-’i-m
4i-i-’m
’<
rt
mo
mm
i-
i’.a
i-z
ccc
a’<
i-cz
mm
ci-
rm
mc
i-
mm
ao
c’s
cm
ccm
zm
mm
nx
t..m
i-’n
mcm
nx
i.’i
-’o
cm
’<‘s
i’m
mi-cm
i-’m
cm
cm
cm
mp
t1
.-’i-cm
mi-’<
jci-c
nzm
mzcm
-‘,.‘..c
m’s
oc
m‘4
cc
mcc
mi-c
onxcm
-m
cm
rm
c9cm
c..
mm
mm
tn
t-’<
i-t
cm
0.
i-m
w.i-’.
mcm
cm
mci’m
Dt’øm
‘1i-
c....
zi-’m
1.’.
‘cm
<cc
i-c
4m
mmt
ci-’m
ci-m
nx
mcc
ilx
crcm
wm
m0
1...
ca09
i-n
tm
9cei—
mcm
mm
ntcc..
..m
w.
ai
m—
1-’
i-I•’O
mi-
’’<
mzm
ntm
mc-
z•
mci-c
cci-nx
mm
mm
mm
mz
i-’r-
om
cz
<z’<
cci—
wcc
nxm
mi-m
m‘S
t..
xm
i-m
m9
ac
i-<
m<
zm
m<
cm
ri-c.
i-’m
i-m
mntc
mm
i-’c
,.‘.4
’<
cn
tp
i-’i-c
mi-c
mm
4c
cc
i’m
cco
m-
<m
ntm
cm
mc
i-’i—
mccl
mm
m1.
’.c
01
4.ii-’cc
i-’crm
i-u
mm
mc
Øc
i-c
mi-
’m
cai-’i-—
cm
cIat..l...c
i-’
mi-’w
m•
c...
mct..
i-’i-’m
.ccm
i-’.-m
ci-
’m
•c.
..m
pxm
zi’O
i-’
mi-
mo’c
i-’c
nti-m
mcnxm
mc
mi
i-i-
nt-
cmi-
04
11
9i-
’m
•m
czm
•ccc
mci
ma
mc
m-
am
i-’m
m‘s’<
‘sm
cent-.
mm
mc<
cm
cc....o
mm
mm
’<
cl.’
.m
opxm
cuc
øam
oi-’
.z-
i’.cm
acm
i-’
mi
mu
cm
cc
mi-
’sw
i-am
i-c
9’I
D*
ccc..’.m
i-’.
‘w
i-cm
i-•
mi-’cm
ccm
mccc
mi-m
mm
cm
i-mi-
0m
c....n
tD
xi-’
.m
.-’.m
nxcc
mp
xm
m1..’i-p
’m
muc
9D
x0
mcc
cc
ntm
mccc
09
cc
i-’c
czt
0i-’cc
mm
cc
ntri-c
‘i-t
im
<D
xcfr-’ct
wo
mcmr
•m
i-’i-m
cm
mn
tmc
mcm
•.
mm
t..
—m
mc
i-’o
i-i-’cct
Xi-
cm
i—
’X
‘14
mc
mi-c
mcm
mm
1’.<
l-’O
0.30
Dm
ciix
cc
cm
i-m
i-cm
mc’t
ci.9
i-cm
i.’.o
i-c..
..o
u-
zi-
’m
mc
nx9
ntu
mm
im
mcc
mp.
mm
zm
ii
mi-m
cc
ci-
mi-’s
m1
c—
im
.i-
ic
mi-i
z1
i-1
1—
ah 1%
)
113
homogeenisemmaita, sopuisammalta ja ristiriidat tuntua yk
silöidenvälisiltä, vaikka ne ehkä juontavat isommista ja
perustavammista rakenteellisista intressiristiriidoista.
Raportin alussa luvattiin, että tutkimus sivuaa nykykeskus—
teluja ekologisesta kriisistä, materiaalisista ja post-.mate—
riaalisista arvoista, turvavaltioista... Tämä sivuaminen on
tapahtunut vihjaamalla ja on luettavissa vain - erityisesti
haastattelulainausten rivien välistä. Vesikysymys itäsuo—
malaisella maaseudulla on kuitenkin melko viaton aihe (ja
Mikkelin lääni puhdas). Ihmiset eivät ainakaan vedestä puhu—
misen kautta paljastaneet dramaattisia katkoksia arkielämässä
tai laajaa siirtymistä post—materiaalisiin arvoihin.
1 —
1-
Kuva 221 Teesejä vesihuolion kehittämisestä maaseudulla.
114
Seuraavassa luvussa esitettävät teesit ovat tavallaan it
senäinen kokonaisuus. Ne eivät ole objektiivisia johtopää
töksiä tehdystä tutkimuksesta vaan käytännöllisiä, keskus
telua varten laadittuja ärsykkeitä.
11. TEESEJXVESIHUOLLON KEHITTIMI
SESTAMAASEUDULLA
1. Vesihuollon kehittämistä maaseudulla - muodossa tai toi
sessa — voidaan pitää hyvinvointivaltiollisena palveluna.
“Palvelua” ei kuitenkaan tule pitää “omaehtoisuuden” vas
takohtana, vaan mahdollisuutena joko omaehtoiseen toimin
taan tai valmiin toiminnan ja suunnitelman hyväksikäyttä
miseen. Osa ihmisistä kokee ulkopuolisen vesihuollon tar—
joamisen myönteisenä palveluna, osa autonomian menetykse—
nä, mutta jälkimmäisetkään eivät aseta paremmaksi vaihtoeh—
doksi oman onnensa nojaan jäämistä.
2. Maaseudun kyläläiset voivat olla haluttomia osallistumaan
nykyisenkaltaiseen suunnitteluun, mutta eivät suinkaan ky—
vyttömiä suunnittelemaan. Kyläläisten haluttomuutta voi li
sätä seuraavin toimenpitein:
- viedään valmiit suunnitelmat kylälle ja kysytään, ovatko
kyläläiset tyytyväisiä. Jos he eivät ole, annetaan siinä
samassa mahdollisuus esittää parempia vaihtoehtoja,
— kerrotaan ensimmäiseksi kaikki taloudelliset ja tekniset
rajoitukset,
— kerrotaan, että vesihuollon suunnittelussa nyt tarvitaan
vähän tällaista erikoissanastoa. Kaikki sitä osaavat käyttä
vät sitä.
— valitaan seurantaryhmä tai vastaava, johon tulevat kylän
tunnetusti aktiiviset (miehet) Muut voivat luopua vastuus
ta tai unoritaa koko asian.
115
— kerrotaan, että suunnittelu tulee olemaan vaivalloista ja
kestämään kauan,
— ollaan niin kuin vesihuollolla ei olisi mitään tekemistä
minkään muun elämän alueen kanssa.
Maaseudun asukkaat osallistuvat heidän arkipäiväänsä niin
läheisesti niveltyvään asiaan kuin vesihuollon suunnitteluun,
jos suunnittelijoiden spesiaalikieli rikotaan ja asukkaat
opettelevat keskenään tai suunnittelijan kanssa läheisemmän
kielen. Hullutkin ideat ja utopiat ovat hyödyllisiä, mutta
niitä ei koskaan synny, jos suunnittelijoiden rationaliteetti
on se, mille perustetaan.
3. Erityisesti suunnittelijan näkökulmasta maaseudun vesi—
huoltoa voi tarkastella myös tilanteina. Kylällä vallitsee
joku tilanne, josta kylän ja sen mukana vesihuollon kflittä
minen lähtee. (Tarkasti ottaen tilanne kylälläkin muuttuu
jatkuvasti.) Tilannetekijöitä tai —muuttujia vesihuollon osal
ta ovat esimerkiksi:
- luonnontekijät: pohjaveden määrä ja laatu, maaperä, kasvilli
suus, vesistöt,
— tekniset tekijät: olemassa olevat vesihuoltoratkaisut, saa
tavilla olevat ratkaisut ja laitteet, olemassa olevat ver—
kot (tiet, sähkö, puhelin), asuntojen ja muiden rakennusten
taso, määrä ja sijainti,
— rakenteelliset ja sosiaaliset tekijät: asukkaiden ikäjakau—
tuma, elinkeinorakenne, yhtenäisyys, alueen historia, asukkai
den elämänhistoria ja odotukset.
Tilannetekijät ja niiden merkitykset vaihtelevat kylästä toi
seen, kuten näkee vaikka vertaamalla raportin Sahakylää ja
Rautakylää keskenään kesällä 1984. Onnistunut suunnittelu
edellyttää, että tilannetekijöiden analyysin kautta päätel—
lään hyvä tapa, peli tai prosessi suunnittelulle. Nähdään,
että ei voi olla olemassa yleistä maalaiskylän vesihuolto—
116
suunnittelun mallia. Etevä suunnittelu lähestyy kutakin
kylää omana tapauksenaan.
4. KYLÄ ei ole välttämättä hyvä yksikkö maaseudun vesihuollon
suunnittelusta puhuttaessa. Tässä raportissa on keskitytty
kyliin, mutta maaseutu ei suinkaan jakaannu kyliin jäännök
settömästi. Hallinnollinen kylä voi olla äänestysalue tai km—
kenipiini, mutta tällaisen kylän alueella on ehkä varsinainen
kylä kaupan tienoilla ja yli puolet talouksista siellä tääl
lä. Tällaisesta kylästä tuskin löytyy yhteistä intressiä esi
merkiksi vesijohdon hankkimiseen. Maaseudun vesihuollon kes
keisin suunnitteluyksikkö voisi pikemminkin olla talous.
5. Suomalainen maaseutu on lähihistoriansa aikana ollut
enimmäkseen toimenpiteiden kohde, mutta se ei tarkoita, et
tä maalaiset olisivat jotenkin surkeita tai saamattomia. Kun
Pekka Kuusi hahmotteli Suomelle 1960—luvun politiikkaa, tote
si hän (1968 (—61), 101): “Työvoiman virtaaminen hiljaisilta
alueilta vilkkaan kysynnän alueille kuuluu erottamattomana
osana taloudellisen nousun kuvaan. Staattisen eilispäivän
ihannoinnin on siis väistyttävä mobiilin, tuottavuuden nou
suun pyrkivän otteen tieltä, Tuottavuuden nousu edellyttää
muutosta, tuotantovoimien uudelleenjärjestelyä.”
Maalta oli saatava liiat ihmiset kaupunkeihin, jossa heitä
kipeästi kaivattiin ja samanaikaisesti oli alettava tehostaa
maaseudulle jäävää maataloutta. Rakenteiden tasolla tämä
näyttö selkeältä ja tarkoituksenmukaiselta, mutta ei ihmis
ten elämänhistoriassa, Kaupunkien palkkatyöläisten sosiaali
turvaa parannettiin, mutta maalaisten ei — tämä on yksilön
kannalta epäilyttävää. Maaseudun asukkaan näkökulmasta —
etenkin jos hän ei ole suurtuottaja — näyttöä, että niin
maaseutu kuin sen asukkaatkin ovat antajia, yksipuolisesti,
aivan korkeiden “tahojen” oikkujen mukaan. Tämä heijastuu
paitsi SMP:läisyytenä myös siten, että maaseudulla suhtaudu
taan varauksellisesti kaikkeen ulkoapäin tuotavaan — jopa
kylätoimikuntiin. “Tanne tuodaan jotakin ja maksatetaan
meillä” on historiallinen varaus, joka sivuaa myös vesihuol—
lon suunnittelua maaseudulla.
117
6. Nuoret ja tulevat maalaiskylien asukkaat ovat moderneja
ihmisiä, jotka viettävät samantyylistä elämää kuin kaupun
geissa vietetään tai sitten asuvat maaseudulla juuri siksi,
että haluavat Helää erilailla11, Joka tapauksessa maaseudun
asukkaat vaativat yhä tiukemmin yhtäläisiä palveluja ja samo
ja mahdollisuuksia kuin taajamissakin on,
Kahdenkymmenen vuoden kuluttua kukaan ei vastusta vesihuol
lon kehittämistä tai ylläpitämistä sinänsä. Sen sijaan saate
taan ihmetellä, miksi on rakennettu raskas ja kallis vesiverk—
ko sen sijaan että olisi turvauduttu pienpuhdistimiin ja ke
hitetty kiinteistökohtaista vesihuoltoa. Tai sitten kiroil
laan, miksei rakennettu samantien jo kaksikymmentä vuotta
sitten koko maan kattavaa vesiverkostoa.
7. Raha ratkaisee vesihuollon kehittämisen siten, että jos
kaikki saavat ilmaisen vesihuollon, he huolivat sen toteu
tettuna kuinka vain. Ihmiset ovat myös valmiita maksamaan
vesihuoltonsa kohentamisesta, mikäli lähtötilanne on tarpeek
si huono. Näistä väitteistä ei välttämättä seuraa, että olisi
valittava taloudellisin ja halvin tapa rakentaa maaseudun
vesihuolto.
8, Luontevin ratkaisu vesiongelmiin Mikkelin läänin haja—
asutuskylissä on ollut parantaa kiinteistökohtaista vesi—
huoltoa. Omaa kaivoa pyritään vieläkin ensiksi kohentamaan.
Vasta kun talouskohtainen vedenhankinta tai viemäröinti
osoittautuu kerta kaikkiaan mahdottomaksi tyydyttävällä
tavalla järjestää, aletaan etsiä integroituneita ratkaisu—
vaihtoehtoja.
118
KIRJALLISUUS
Aho, I’1, 1980. Maatalouden keskeiset kehityspiirteet ja
kylätutkimus. Kirjassa Kylät ja kaupunginosat
1980.
Böchert, E, 1977. Udkantsbefolkningens levevilkår og
basisdemokratiske handlingsmuligheder. NorUREF0
1977:1—2. Stockholm.
Ekoläänitoimikunnan mietintö, 1984. Kom. 1983:78. Helsinki.
Eskola, K. 1984. Kaupunkilaiset poluntekijöinä. Yliteiskun—
tasuunnittelu 2/1984.
Etelä—Savon seutukaavaljitto, 1983, Maaseutualueiden raken—
nesuunnitelman luonnos. Seutukaavaliiton virasto.
Julkaisu no 108. Mikkeli.
Fitzsimmonds, S.J. ja Salama, 0. 1977. Man and water:
a social report, Washington 8.0. U,S.Eureau of
Reclamation.
Raja-asutuksen vesihuoltotyöryhmän mietintö. 1983. Maa- ja
metsätalousministeriö, Helsinki.
Hautamäki, L. ja Virtanen, A. 1980. Kylätoiminnan nykyinen
laajuus ja tähänastiset kokemukset kuntatasolla.
Tampereen yliopisto, aluetieteen laitos. Tampere.
Honkanen, 5. 1983. Maa- ja metsätalouden työvoimakehitys.
Kirjassa Suomalainen maaseutu 1983.
Ingiehart, R. 1977. The silent revolution. Changing values
and political styles among western publics.
Pninceton.
Interfutures. 1979. Facing the future. OECD.
James, L.D, 1974. Man and water, Kentucky.
Järnefelt, A. 1957. Isänmaa. Porvoo, Helsinki.
Kansanrunousarkiston (KRA) uskomuskortisto.
Kenya: Rural water supply development pro ject in western
province. Document of ministry for foreign affairs.
Finnish international development agency 1983:2.
Knuuttila, 5. 1984. Mitä sivakkalaiset itsestään kertovat
- kansanomaisen historian tutkimuskoe. Kirjassa
Yhteiskunta kylässä 1984,
Kotitalouden rationaliseimiskomitea 7,3.J950, Maaseudun ve—
denhankinta— ja viemäriolojen parantaminen. Helsinki.
Kuusi, P, 1961. 60-luvun sosiaalipolitiikka, Porvoo, Helsinki,
119
Kome kylää. 1984. Kertomus erään kulttuuritutkimuksentaustasta, työstä ja tuloksista. Toim. Heikki Kirkinen. Keuruu.
Kylät ja kaupunginosat yhteiskunnan alueellisina perusyk—sikköinä. 1980. Tampere.
Laukkanen, R. 1984. Keskimääräinen vedenkulutuksen ennustamistapa — vaihtoehtoinen lähestymistapa. Teknillinenkorkeakoulu. Rakennusinsinööriosasto. Vesitekniikan laitos. Julkaisu 33. Espoo.
L6cuyer, B. ja Oberschall, A. 1968. Early history of socialrecearch. International encyclopedia of the socialsciences.
Maatalouskomitean mietintö. 1962. Kom. 1962:6. Helsinki.
Mikkelin lääni 2000. Seminaari Mikkelissä 9.4.1981. Itä—Suomen instituutin julkaisusarja B:43. Mikkeli.
Neljä pohjoista yhteisöä 1984. Kuvaraportti kolmesta kylästä ja Suomen mustalaisista. Toim. Matti Sarmela.Keuruu.
Oksa, J. 1984. Talonpoikaiston polarisaatio. Kirjassa hteis—kunta kylässä 1984.
Osallistumistoimikunnan mietintö. 1981. Kom. 1981:54. Helsinki.
Pesonen, P. 1980. Mihail Bahtin — formalisti, anarkisti vaimarxilainen ? Tiede & Edistys 2/1980.
Pulkkinen, M. 1979. Ja pesäpuu itki. Jyväskylä.
Rannikko, P. 1984. Metsätyömieskylän tuhoutumisprosessi.Kirjassa Yhteiskunta kylässä 1984.
Roos, J.—P. ja Riikonen, H. 1979. Demokratia, osallistuminenja demokraattinen suunnittelu. Sosiaalipolitiikka—vuosikirja 1978. Oulu.
Rouhinen, 5. 1981. A new movement in search of new foundationfor the development ot the countryside: the finnishaction—oriented village study 76 and 1300 villagecommittees. Acta sociologica 24, 4.
Schulmann, H. 1983. Kylä alueellisena yhteisönä. KirjassaSuomalainen maaseutu 1983.
Selznick, P. 1966 (1949). TVk and the grass roots. HarperTorchbooks. New York.
Sri Lanka, Harrispattuwa water supply and sanitation project1982 ja 1983. Documents ot miniatry foe foreignaffairs. Finnish international development agency.Report of the appraisal mission 4/1982 ja Report ofthe review mission 5/1983.
•••p
120
Suomalainen maaseutu 1983. Toim. Vuorela, P., Kosonen, M.ja Virtanen, P.V. Kirjayhtymä. Helsinki.
Talousveden käyttötarve ja —tottumukset 1977. YVY—tutki—mus 29.
TANDEM. 1977. Demokratian rajat ja rakenteet. Tutkimussuomalaisesta hallitsemistavasta ja sen taloudellisesta perustasta. Juva.
Tauriainen, J. 1983. Maaseudun väestönkehityksen pääpiir—teet 1950—1980. Kirjassa Suomalainen maaseutu 1983.
Vesihuoltokomitean osamietintö 1. 1967. Kom. 1967:B 83.Helsinki.
Virtanen, E.A. 1934. Kyläyhteiskunta ennen isojakoa.Suomen kulttuurihistoria II. Jyväskylä.
Yhteiskunta kylässä 1984. Tutkimuksia Sivakasta ja Rasi—mäestä. Joensuun yliopisto. Karjalan tutkimuslaitoksen julkaisuja no 61. Joensuu.
Ylppö, A. 1920. Suomen lasten suoja. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
121 Liite 1/1
AINEISTONKERUU
1. Tässä tutkimuksessa pääasiallisesti käytetty aineisto kerät
tiin kuudesta strategisesta kylästä. Kylistä viisi sijaitsi
Mikkelin ja yksi Kuopion läänissä. Strategiset kylät valittiin
tutkimuksen työryhmän jäsenten tietämyksen perusteella: kylät
valittiin siten, että ne sijaitsivat hajallaan, olivat jol
lain tapaa tyypillisiä ja niissä oli akuutti vesiasia: veden
puutetta, huonoa veden laatua, vesirakentamisen vastustamis—
ta.
Strategisissa kylissä tehtiin 34 vapaamuotoista teemahaastat—
telua, joihin osallistui kaikkiaan 51 kyläläistä. Haastatelta—
vat asuivat 33 eri taloudessa.
Haastateltavien valinnassa käytettiin kahta, peräkkäistä me
netelmää: lumipallo-otantaa jaautonomista valikoitumista.
Yleensä soitettiin ensin ko. kunnan suunnittelusihteerille
tai vastaavalle. Tältä tiedusteltin kylän kuulumisia ja jo
tain avainhekilöä kylältä (yleensä avainhenkilö oli kylätoi
mikunnan puheenjohtaja, mutta saattoi olla myös kylällä asuva
kunnanhallituksen jäsen). Sitten soitettiin avainhenkilölle,
kerrottiin tutkimuksesta ja sovittiin haastattelu. Avainhenki
löltä kysyttiin, keitä muita kylällä kannattaisi haastatella
ja näiltä muilta taas samaa, Joskus tutkija vain meni sopivan
näköiseen taloon ja sopi haastattelusta.
Autonominen valikoituminen tarkoittaa, että kussakin talou
dessa haastatteluun saivat osallistua kaikki, jotka halusivat.
Useimmiten juttukaverina oli isäntä, emäntä tai molemmat,
joskus myös naapurin isäntä, lapset tai isovanhemmat edellis
ten lisäksi. Seuraavassa taulukossa haastattelutilanne tar
kemmin (Taulukko 1):
Haastattelutilanne f
Emäntä 10 29,4
Isäntä 9 26,5
Isäntä ja emäntä 9 26,5
Muu 6 17,6
Yhteensä 34 100,0
Liite 1/2 122
Yksikään haastatteluun pyydetyistä ei kieltäytynyt.
Sen sijaan ne, joita ei heti tavoitettu, jäivät helposti
koko näytteen ulkopuolelle: heidän tilalleen valittiin
uusi haastateltava.
Haastatteluista nauhoitettiin 18 kappaletta. Muissa
tapauksissa haastateltava suhtautui nauhoitukseen epä
luuloisesti tai peräti kielsi sen, tai sitten haastatte—
lutilanne ei mahdollistanut nauhoitusta (haastattelu pi
hamaalla tai isossa tuvassa suurella joukolla osan tehdes
sä äänekkäästi omia askareitaan). Jos haastattelua ei nau—
hoitettu, se pyrittiin kirjaamaan haastattelutilanteessa
mahdollisimman tarkkaan ja tarkistettiin heti haastatte
lun jälkeen. Haastattelut kestivät kolmesta vartista puo—
leentoista tuntiin, mutta vierailu kahvituksineen saattoi
kestää kolmekin tuntia.
Kuudesta tutkimuskylästä neljässä kerrottiin tulevasta
haastattelusta paikallisessa sanomalehdessä. Helmelässä ja
Rautakylässä jutun oli lukenut vain muutama puhuteltu,
Sahakylässä se oli osunut joka toisen silmään. Sen sijaan
Hännilässä kaikki haastatellut olivat lukeneet jutun —
mutta se olikin taitettu näkyväati raameihin takasivulle.
Ehkä jutun hyvin perillemenoon vaikutti myös toimittajan
innostuneisuus: “Harvoin näin hyviä uutisia on”. Kyläl—
le mentyäni tosin osoittautui, etteivät kyläläiset olleet
yhtä varauksettomasti innoissaan, pikemminkin varuillaan
— mutta mikä osuus siihen oli lehtijutulla, on lopulli
sesti ratkaisematonta.
2. Tutkimusta varten tehtiin myös kolme ns. asiantuntija—
haastattelua. Haastateltavat olivat tutkija, kunnallinen
suunnittelija ja kunnallinen luottamushenkilö. Lisäksi
luonnollisesti tehtiin useita kymmeniä yhteen tai pariin
teemaan rajoittuvaa haastattelua joko puhelimitse tai
muuten. Tällaiset haastateltavat olivat kuntien, seutukaa—
valiittojen, vesihallinnon viranhaltijoita. Naistä yhteyk
sistä pidettiin kommunikaatiopelipäiväkir jaa.
123 Liite 1/3
3. Kaikista haastatteluista tehtiin tilanteen jälkeen lyhyt
vapaamuotoinen luonnehdinta, Tähän haastattelupäiväkirjaan
merkittiin myös muita tutkijan tuntoja.
4. Kaikkiaan 44 noin kymmenvuotiasta lasta kirjoitti koulussa
äidinkielen tunnilla aineen vesipisaran seikkailuista. Vii
sitoista koululaista asui pienessä maaseutukylässä, muut
suurehkossa maaseututaajamassa.
Lilte 2/1 124
AINEISTON KUVAILu
Haastatellut
Haastatellut jakaantuivat eri kyliin seuraavasti (Taulukko 2):
Kylän peitenjm haastatteiuun
i3tu
nejta
Hänajiä 8 14
Sahakylä 7 12
PUtkiky 3 4
Helmelä 8 10
Rautakylä 5
lyky1ä
Yhteensä 34 51
Haastatteluunosallistuneista oli noin puolet ilt 4O—•
vuotiaita mikä suunnilleen vastaa koko maan maalaiskuntien
vastaavaa osuutta YlI 65—vuotjaita oli haastatel_niat noin
16 Prosenttia, mikä niinikään vastaa koko maan vastaavaa lu
kua. Tarkemmin haastatte_uunosallistuneide lkäjaka sel
vilä seuraavasta kuvasta:
f
1019
33J2
lka/
-
VUQi5
20 25 30 35 40
Kuva 23: Ikäjakauturn
11
4 4
50 55 60 65 70 75
125 Liite 2/2
Haastatelluissa talouksissa asuvien sosio-ekonominen asema
näyttää seuraavalta (Taulukko 3):
sosio-ekonominen emäntä isäntä muu taloudessa asu-.asema va aikuinen
maatalousyrittäjä 10 10 3
palkkatyöläinen 9 5 6
maatalousyrittäjä/palkkatyöläinen 4 3
eläkeläinen 7 6 6
kotiäiti tai vastaava 3
muu yrittäjä 2 4
kotona asuva koulu—lainen 1
työtön 2
Talouksissa oli alaikäisiä lapsia seuraavasti (Taulukko 4):
alaikäisten lastenlukumäärä f
ei yhtään 17 51,5
yksi $ 24,2
kaksi 6 18,2
kolme tai neljä 2 6,1
Yhteensä 33 100,0
Haastateltujen talouksien vesiasiat
Seuraaviin taulukoihin on koottu joitakin keskeisiä suoria
jakaumia haastateltujen talouksien vesiasioista,
Taulukko 5: Talouksien käyttöveden lähde,
Käyttövesi tulee f %
pohjavesi 30 90,9
lähde 3 9,1
pintavesi —
Yhteensä 33 100,0
00
CXCX
00
00.0
0:0
CX0
000
Q:c
lrH
Q4i
ZU
)rHC
IU)
c0C
X:0
004
.0
0.0
QX
1)
00
.CX
GC
Q4)
0>
00
CX00
0>
CX
C)
>4
00
C.0
CX
C’)
00
CX
C’)
CX
.>—
0)
CX00
0.
CX)•
0)
•‘.0
•0
00
.•
00
CX:c’)
4)
CX
C’)
E:0
->
cl
‘.0CC’
00
C\J—
-0
0.
cl
0E
.00
CX‘)
—0
‘.0—
0)
0C
l0
.0CX
>.
0.0
-CXX
-
——
—>
.•CX
04
-)>
-CC
0:0
>CC
:0
0>
0.
O>
H4—
CX
4-U
)
Ci)4
rCX
0->
->
00
CXCi)
0’>
->
00
>)’)
o‘CX
44
)rH
CX
CCCC
CX->
00
0CX
00
CX0
’C
X)
CXCX
CX
X)
.0C
X
CCC—
‘.0C
l0
<C0.
Cl
‘CXCX)
Cl
—.0
0CX
3)
.0CX
CX0
)cn
0C’.i
cl
Ci’)C.
oCC
Ci)
‘CXCX
>00.
CX
C)
00
0
Cl)0
CX.0
CX>
0C
X0
1>CX
CX
>0
CX>
00
CXCX
‘CXCX
00
CX)0’)
CXCX
0CX
‘CX
->CX
0C
X0
00
‘CX0
CX0
00
CX’CX0C
X’C
X0.0
.0
CXCX
0Cl)
‘r1
CX
C’)
‘)‘)‘CX
4-)Ci)
0)
0>
)C
XC
X’C
XC
i),C
XC
XC
XCX
‘CX0
zr’-i
4i):Q
0->
->
0«
CX
>)
CX
C’)
CX->
00
-CX-C
XC
’)->
‘.00.
1’—-CX
CCC
lCX
-CX>
CXCi)
CXCX
CXCl)
-CX
Ci’)‘CX
0.’C
XCX
CXCX
CC
CX
CXC
X’>
CX
C)’))
u)&)C
X0
CCE
0:0
0CX
CX>
:CX0
‘CX-CX
:C)CX
CX‘CX
-CXCX
CXCl)
0)
,CX
CXCX
CC4,)
0CX
CC,‘)
CXCX
4)
Ci)CX
CXrCX
>CX
CX
>0.>
CX0
CXCX
.SC
X>
)CX
CXC
X>
‘0)0
00
00
0)CX
Ci):0
00)
CXCX
CX-i--
CXCX
->w
o0
uCX
C’CX
Ci.CX
,‘)-CX
CX->
0:CX
•4•)CX
CX:0
0‘CX
Cl)CX
CX4
)‘CX
-CXCX
‘CX0
.
‘CXCX
‘CX.C
XC
X>
CX.0’>
-CX0
>0
>-CX
.0C
XC
CC
XC
X’)bO
CXCX
:0CX
.0CX
CX:C)
CX.0
CX>-.
‘CX‘CX
Ci..0
—CX
—Cl)
CX—
>.
LC)Ci-’
0.
CC.
>1
CX1>
.0>
‘0’
.0C
X->
CX>
i“0’)
CJ>
CX
ClC
XC
’)
127 Liite 2/4
Taulukko 9: Veden maku.
Yhteensä
f
33
0//0
100,0
3031)
Taulukko 11: Onko jouduttu rakentamaan uusia kaivoja.
0//0
kyllä 17 51,5
ei 16 48,5
Yhteensä 33 100,0
Taulukko 12: Viemäröinti.
p 0/1 /0
likakaivot 28 84,$
komposti taivastaava 5 15,2
Yhteensä 33
1) Haja—asutuksen vesihuoltotyöryhmän arvio koko Suomesta:ajoittaisesta vesipulasta kärsii 15 prosenttia haja—asutusväestöstä.
hyvä 24 72,7
huono 9 27,3
Yhteensä 33 100,0
Taulukko 10: Veden riittävyys
-p 0/1 /0
hyvä 23 69,7
satunnaisestihuono 6 18,2
yleensä huono 4 12,1
100,0
128Liite 2/5
Taulukko 13: Lämmin vesi.
Yhteensä
f
33
0//0
100,0 (100,0)
Taulukko 14: Veden laadun tarkkailun tiheys.
0//0
säännöllisesti usein 4 12,1
säännöllisesti harvoin 10 30,3
satunnaisesti 7 21,2
ei koskaan 12 36,4
Yhteensä 33 100,0
Taulukko 15: Paineveden tulovuosi talouteen.
£
1
2
1
5
5
2
2
3
7
5
0//0
6,1
3,0
15,2
15,2
6,1
6,1
9,1
21,2
15,2
(9,5)
(4,3)
(23 ,8)
(23,3)
(9,5)
(9,5)
(14,3)
t )
kyllä on 21 63,6 (70,0)
ei ole 9 27,3 (30,0)
ei tietoa 3 9,1
3,0 (4,8)1945 tai aiemmin
1945—50
1951—55
1956—60
1961—65
1966—70
1971-75
1976—80
1931 tai myöhemmin
ei ole painevettä
ei tietoa
Yhteensä 33 100,2 (100,0)
129 Liite 2/6
Taulukko 16: Kaivon paikan katsomistapa.
f
itse varvulla 3
kiertävä katsoja 5
itse sormuksella 1
kyläläiset yhdessävarvulla 4
päättelemällä luonnon—merkeistä tai maastosta 2
porakaivon tekijävalitsi paikan 3
kaivo on aina ollutsamalla paikalla 9
muuten 2
ei tietoa 2
ei kaivoa 2
Yhteensä 33
CD CD CD CD CD CD
!CD 0 0 0 0 CD CD Di CD CD CD CD Di CD CD CD CD CD CD CD 0 CD CD CD
CDDi
CD<
CDCD
CDCD
CDC
DC
.C
DC
D(D
iCD
CDCD
CDCD
CDC
D<
CDCD
CDO
jCD
CDCD
CDCD
CDCD
Di(D
00:0:
0:0
D)00
pi:
CDCD
CDCD
CD0:00
CD
CD
DiDi
DiCD
CDDi
0CD
CDDl
DiCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
00
CDCD
<0
00
CDCD
<C
DCD
CDC
DC
DCD
CDCD
CCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD0
CDCD
CD0
Di:
CD
CDC
DC
DCD
DiCD
CDCD
CD
CD
CDCD
CDD
iCD
CDDi
CDDi
CD
QD
CDC
DC
DC
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD0
CDDi
CDCD
DiCD
CDCD
CDCD
DiCD
DiCD
CDD
i:H
Di:
CD
CD
0CD
Di:
CD«
DiCD
0CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDct
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
Di
0:0
Di.
CDCD
Di:
CDCD
CDCD
CD
CDD
i:C
DD
i:Di
CD0
CDCD
CDCD
CDCI
)CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
Di:
HCD
DiCD
CDDi
CDCD
0Di
:CD
CDCD
Cr1
CDCD
CD0:0
CDCD
CD0:
CD00
CDCD
0C
DC
DCD
CD00
CDCD
CD00:0
CDCD
CDCD
0CD
Di.
Di0
DiCD
CD0
:0
Di0
:0
CDC
DC
DCD
CDCD
CDCD
0:
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDH
.Di:
CDCD
CDCD
DiCD
CDDi
CDCD
CD0
CD0
:CD
CDCD
CDo:
CDCD
00
0.
CDCD
CDCD
CDCD
CDC
DC
DCD
CDDi
CD
CD
CDCD
DiDi
CDCD
CD<
0CD
CDCD
CDDi
CD0
Ct
CDCD
CDCD
DiCD
CDH
CD
CDi:
CD
0:0
CDCD
CDCD
0CD
DiCD
CDCD
DiCD
CDDi
CDDi
:CD
CDD
i:C
DCD
CDCD
DiDi
CDCD
CDDi
DiCD
CDCD
CDCD
CD
CD
CDCD
DiDi
CDCD
CD0
:D
i:C
DCD
CDo
CDCD
CDCD
CDCD
Di0
CDCD
CDCD
CDCD
CD0
CDCD
CD0
CDCD
CDCD
CDDi
Di:
Di:
Di
Di0:
CDCD
CD0<
CDCD
DiCD
DiCD
CDC
DDi
CDDi
0CD
CDCD
CD
(JL
.CD
CDDi
:CD
CDCD
CDCD
CDC
DD
i0
Di:D
iCD
CDDi
DiDi
Ct
CD
DiCD
00
CDCD
CD
CD
CD0:
CDCD
CDCD
CDCD
DiCD
DiDi
CDCD
DiCD
DiCD
CDD
i:CD
CDDi
CD0
0:0
:0
CDCD
DiCD
CDCD
CDDi
CDCD
CDCD
CDo
<C
DCD
0<
CDC
D0
CD
Di
CDCD
CDDi
:CD
CDCD
CDCD
DiCD
DiCD
CDCD
00
CDDi
Di0
CDCD
DiCD
DiCD
CDDi
:CD
CD
CD
CDCD
DiCD
CDCD
DiCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
0:
DiCD
CDCD
CDDi
CDCD
DiCD
CDF
CDCD
DiDi
CDCD
CDCD
CDDi
:C
Dc
CDCD
CD
CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDDi
CDCD
CDCD
—C
DCD
)CD
CDDi
CDDi
00
CDDi
.CD
Di0
CDCD
0:
CDCD
Di:
Di
CDCD
CDDi
DiCD
CDCD
CDD
i.CD
CDDi
CDCD
CDDi
Di:
CDDi
Di:
CD
Di:
Di
CDCD
CDCD
CDCD
0CD
CDDi
DiCD
CDCD
DiC
DC
D0
CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDDi
0CD
CDCD
CDCD
Di:
CD
DiD
i:D
iCD
DiC
DI
CD0:
DiCD
CD
.Di
CDCD
CDCD
CDCD
CDDi
CDCD
0:00
DiCD
CDCD
Di;
CDDi
0CD
CDDi
CDCD
CDCD
CDCD
CDc.
Di:
Di
CDDl
CDCD
CDCD
CDCD
Di0
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
DiCD
CDCD
0Di
Di,
CDCD
DiD
i:c,,
CDCD
CD0
DiCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDDi
CDCD
CDCD
CDDi
CD
CD
DiCD
CDDi
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDC
DC
DDi
CDCD
CD0.
CDCD
0Di
CDCD
CDDi
CDDi
Di0
CDCD
0CD
CDCD
DiDi
:CD
CDDi
CDCD
CDCD
CDCD
CDDi
’CD
DiCD
DiCD
CDDi
CD0
CDCD
CDDi
CDCD
CDCD
CD(D
CC
CDCD
CDCD
CD
CD
CDCD
0C
DC
DCD
CDCD
CDCD
CDL
.CD
CDCD
CD
CD
Di
CDDi
CDCD
DiCD
CDCD
CD0:
CDCD
CDCD
0Di
CDDi
CDDi
DiCD
DiCD
CDC
iDi
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
DiCD
CDCD
CDCD
CDDi
’CD
CDCD
CDCD
CDDi
CDDi
DiC
DD
i:C
DD
iCD
CDC
DC
DC
DD
i00
CDCD
CDCD
CDC
DD
iCD
CDCD
CDo
0CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDDi
CDCD
DiCD
Di.
0CD
CDCD
C.
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CD0
CDCD
CDCD
0Di
CDCD
CDCD
CDD
i:C
DCD
CD
CD
DiD
i:D
iCD
CDDi
CDDi
:CD
CDCD
CDCD
CD0
CDCD
CD
Lj.
Di0:
CDDi
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
DiCD
0CD
Di’
CDL
.CD
CDCD
0C
DC
..CD
CDDi
’CD
CDCD
DiCD
DiCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
DiCD
CDCD
t(D
i,Q
CDc.
DiDi
:CD
CDC
DC
DCD
H’D
i’CD
CD0
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
0Di
CDCD
Di’
DiCD
DiDi
CDCD
0CD
DiCD
CDC
DC
DCD
CDCD
0Di
:CD
CDCD
CDCD
CDCD
cC
DCD
CDCD
DiDi
CD0
CD
CD
CD0
CDDi
CDCD
DiDi
0CD
CDCD
CDCD
0Di
CDCD
t’0
CDDi
CDCD
CDC
DD
i’C
DC
DCD
0C
DD
i’C
DDi
CD<
CD
CDCD
CDDi
CDCD
DiCD
CDDi
CDCD
CDCD
Di:
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
DiDi
:CD
CDCD
CDCD
DiCD
CDDi
CDCD
DiC
DL
.CD
DiC
DC
DCD
CD0
DiCD
CDDi
CDCD
Di:
CDCD
CDCD
CDCD
DiCD
CDDi
DiDi
CDCD
DiDi
CDCD
CDD
i’C
DCD
CDCD
CD0
Di:
c.
Di:
CDCD
CDCD
CDCD
Di.
CDDi
CDCD
0Di
Di0:
CDDi
:0
CDD
Di’
DiDi
CDCD
0CD
Di:
0CD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
DiDi
CDDi
CDCD
CDCD
0CD
CDCD
c.
L.
CDCD
CDDi
CDCD
CD0
DiCD
CDD
i’C
DH
’Di’
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDDi
CDDi
CDCD
Di:
0.
CDCD
CDCD
H’D
i’CD
CDCD
CDCD
Di’
CDCD
DiDi
0CD
DiCD
CDCD
Di’
CDCD
CDCD
CDCD
CDC
DC
DCD
CDCD
CDDi
CDDi
DiCD
CDCD
CDCD
CDCD
CDCD
DiCD
CDCD
CDCD
CDCD
Di:
CD
00
DiCD
DiDi
CDCD
DiCD
CDDi
CDCD
Di:
CDDi
Di’
CDCD
0CD
Di:
CDDi
:Di
Di:
CDCD
CDDi
CDCD
Di.
DiCD
L..
CD0
DiCD
CDCD
CD0
DiCD
DiDi
CDCD
1CD
Di1
CD1
Di’
1Di
CDCD
DiCD
1CD
CDCD
DiCD
DiDi
CDCD
CDDi
Di’
1CD
CD1
CD
131 Liite 3/2
Vesihuolto ongelmarakenteena
Taajaman vesihuollon tärkeitä tunnusmerkkejä ovat päätösval
lan keskittyminen (asema- ja rakennuskaava-alueilla) kunnan
viranomaisille, keskitetty ohjaus ja valvonta sekä keskitetty
tekninen rakenne. Kyseessä on erittäin tyypillinen keskitetty
ongelmarakenne.
Raja-asutuksen vesihuollon tunnusmerkkejä ovat päätösvallan
hajauttaminen rakennusten omistajille, hajautettu käyttö ja
ohjaus sekä yleensä hajautettu tekninen rakenne. Tämä on sel
västi hajautettu ongelmarakenne.
Nimenomaan päätösvallan erilaisuus kaavoitetulla ja kaavoitta—
mattomalla alueella on tärkeä ero taajaman ja haja—asutuksen
vesihuollon ongelmarakennetta ajatellen. Taajaman vesihuol—
lossa haluttuja lopputuloksia voidaan saada aikaan muutamil—
la kunnallisvaltuuston päätöksillä, jotka operoivat niin sa
notun yleissuunnittelun alueella. Raja-asutuksen vesihuol
lossa ei näin voida ilman muuta menetellä, koska kenelläkään
ei ole suvereenia valtaa tehdä kerralla suuria kokonaisuuksia
koskevia lopullisia päätöksiä.
Keskeisimpiä eroja taajaman ja haja—asutuksen vesihuollon
välillä voidaan esittää seuraavasti:
taa jamassa ha ja-asutusalueella
— tekninen perusra—kenne
— päätösvalta
— muuttujien lukumäärä
- päätöksenteon operaatioalue
— keskitetty jakattava
— keskitetty
— pieni
— yleissuunnitte—lu, perusrat—kaisuja valit—seva
- lukuisia vaihtoehtoja
— hajautettu
— suuri
- monitasoinen, monisäikeinen sosiaalinenja taloudellinen peli
- oleellinen, päätöksenteon tar—vitsema informaatio
— teknis—luonnon—tieteellinen jataloudellinentieto perusrat—kaisun vaihtoehdoista
— monipuolinen tietoteknisistä ja luon—nontieteellisistäyksityiskohdista sekäsosiaalisten ja yhteiskunnallisten tilanteiden ja vaiku—tussuhteiden hahmo—tus ja kuvaus
Liite 3/3 132
Suunnittelun pääpiirteitä
Taajaman vesihuollon suunnittelutilanne on selkeä ja läh—
tötilanteessa yksitasoinen. Perusratkaisujen valinta suo
ritetaan yleissuunnittelun avulla ja yleissuunnittelupro—
sessi operoi tällä tasolla teknis—luonnontieteellisellä
ja taloudellisella informaatiolla. Suunnitteluprosessin
ohjaus tapahtuu informaation keräämisen ja hallinnan
sekä selkeän lopputuloksen, geissuunnitelman aikaansaa—
misen perusteella. fleissuunnittelun jälkeen tapahtuu yk—
sityiskohtaisempi, toteutukseen tähtäävä teknis—taloudel—
linen suunnittelu.
Haja-asutuksen vesihuollon suunnittelutilanne on monita—
soinen ja monimutkainen. Perusratkaisujen valinta ja yksi
tyiskohtainen, toteutukseen tähtäävä suunnittelu käyvät
osittain päällekkäin. Perusratkaisujen ja yksityiskohtien
ratkaisujen valinta on hyvin monimutkainen ihmisten tar
peiden ja vuorovaikutusten peli. fleissuunnittelun asema
ja tarpeellisuus on epäselvää ja suunnitteluprosessin oh
jaus tapahtuu suurella itseohjausasteella nimenomaan pää—
tösvaltaa käyttävien ihmisten tarpeiden ja vuorovaikutus—
ten keskellä. Selkeää, taajaman vesihuollon suunnittelusta
tuttua ohjausmetodiikkaa ei voi onnistuneesti soveltaa mm.
siksi, että tarvittavan informaation milära ja laatu sekä
suunniteltavien ratkaisuvaihtoehtojen tarve selviää vasta
itse suunnitteluprosessin aikana.
Voidaan ajatella, että taajaman vesihuollon suunnittelu
on olennaisesti loogis-analyyttinen prosessi, joka kerää
ja järjestää teknistä, luonnontieteellistä ja taloudellis
ta informaatiota. Haja—asutuksen vesihuollon suunnittelu
olisi pikemminkin rakennuksia omistavien ihmisten ja suun
nittelijoiden vuorovaikutuspeli, josr tämä peli ohjaa tek
nisen, luonnontieteellisen ja taloudellisen informaation
keräystä ja muotouttamista.
iii Liite 4/1
KOULULAISTEN VESIAINEITA
a) Kouluopetuksen mukaisia kilttejä veden kiertokujjcuaseu...
raavia aineita:
“Olen pieni vesipisara kylmässä kaivossa. Minut vedettiin ämpärillä sieltä pois ulos. Sitten minutlaitettiin perunapataan kiehumaan siellä oli aluksiviileää mutta sitten se kuumeni aivan tuli kuumaksi.Sitten minut kaadettiin likaviemäriin siellä olilikaista ja tuhruista siellä jouduin olemaan kauan.Sitten sinne tuli minun kaverini Tipla ja se on minun paras kaveri. Sitten sinne tuli suuri letkuse veti meidät Tiplan kanssa pois likakaivosta suureen tynnöriin siellä ei ollut kivaa sieltä jouduinjärveen se oli kivaa siellä näkyi suuria ja pieniäkaloja. Sen katselun jälkeen jouduin kalan mahaankala joutui kalastajien saaliiksi kalastajat nuijivat kalan kuoliaaksi minut heitettiin järveen se olikivaa sain taas olla vapaa.”
Keittiön pieni vesipisara
“Olen vesipisara, joka tulen keittiön vesihanasta.Aikuinen ihminen aukaisi vesihanan ja minä putosinlavualtaaseen ja sieltä suoraan letkuja pitkin suureen mereen. Minä ihmettelin kovin mihin olin joutunut mutta sitten arvasin, että olen meressä. Sieltä minä jouduin koskeen koskesta jouduin jokeen joes—ta järveen järvestä kuivalle maalle josta haihduinilmaan. Menin pilviin pilvistä sadoin taas alas jatakaisin siihen samaan keittiön vesihanaan. Vesiha—nasta minä jouduin akvaarioon ja siellä minä sitten taas jatkoin samaa reittiä mistä menin edellisellä kerrallakin. Niin jatkoin koko elämäni sitäsamaa reittiä enkä ikinä älynnyt missä olin. Sittenlopulta haihduin kokonaan ilmaan.”
b) Aineita, joissa vesi on tosi inhimillistetty:
Minä Indiana Jones, vesipisara
“Minä olen maailman tunnetuin vesipisara, tämän paikkakunnan Ulos,iso vesipisara. Voi minun päiviänikun minä tulin tänne, minä kuolen kohta, minä haih—dun poroksi.”
Vesipisaran elämä
“Olipa kerran vesipisara. Sen nimi oli Jukka Pisarasillä oli huono olo, koska hän oli epä raitis. Hänasui vesipisaroitten kaupungissa. Hän oli kova, koskahänen koulunsa oli kovan kouran koulu. Hän limppitoisia vesipisaroita. Ja seuraavana aamuna hän joutui oikeuden eteen. Ja hän sai kuolemantuomion.
aO Os. .aajaaa.a .a1:aa;araaa——a
![trc.ohioable.org Units/Health Lite… · Web viewProgram Information [Lesson Title] Living Longer. TEACHER NAME. Judy Franks PROGRAM NAME. OLRC [Unit Title] Health Literacy. NRS](https://img.pdfslide.net/doc/110x75/5b918c1809d3f277288bf2a6/trc-unitshealth-lite-web-viewprogram-information-lesson-title-living-longer.jpg)
