VIESTINTÄ- JA KIELITAIDOT ASIANTUNTIJATYÖSSÄ:

HAASTATTELUAINEISTON KERTOMAA

SINIKKA KARJALAINEN, JOHANNA MANNER-KIVIPURO, CAROLA REWELL, JOHANNA VAATTOVAARA, HELSINGIN YLIOPISTO

PedaForum Rewell-Heikkinen & Manner-Kivipuro

16.8.2017 1

ESITYKSEN SISÄLTÖ

1. Työelämän kielitaitotarpeet - tutkimushanke

pähkinänkuoressa

2. Kokemukset kielikoulutuksesta ja työelämästä –

aineiston keskeisiä löydöksiä

3. Käytännöllisiä ja teoreettisia implikaatioita

korkeakoulujen viestintä- ja kielitaito-opetuksen

kehittämiseksi

2

Haastateltujen taustatHumanistis-valtiotieteellinen ala: 10

Oikeustieteellinen: 7Muu: 3

AINEISTO: 20 puolistrukturoitua haastattelua

Naisia: 14Miehiä: 6

Kaikki valmistuneet HY:stä; asiantuntijatyö, ”symbolis-analyyttinen” työ (Reich 1992)

Esikysely e-lomakkeella, levitys:AlumnilistatLinkedinTwitter

Valikoitu otanta haastatteluihin: kielikeskuskokemus; kielityöläisyys

Toinen kotimainen työelämässäJohanna Manner-Kivipuro & Carola Rewell-Heikkinen

Oikeustieteilijät työelämässäTuula Lehtonen

Monikielinen työelämäSinikka Karjalainen & Mirjami Matilainen

Englannin kieli työelämässäKari K. Pitkänen

Oppimis- ja koulutuskokemukset

suhteessa työelämän vaatimuksiinJohanna Vaattovaara, Sinikka Karjalainen, Hanna Vänskä

Hankkeen datasessio käynnistymässä. A project data session starting (29.10.2015)

HANKE: TYÖELÄMÄN KIELITAITOTARPEET

Yhteistoiminnallinen suunnittelu:

~ 20 opettajaa 2012–2013

8 aktiivisesti tutkimukseen

osallistunutta opettajaa

2 tutkimusapulaista (kesät 2014,

2015)

HAASTATELTAVIEN (N=20) REAKTIOT TUTKINTOASETUKSIIN?

”Opiskelijan tulee osoittaa

saavuttaneensa vähintään yhden

vieraan kielen sellaisen taidon,

joka mahdollistaa oman alan

kehityksen seuraamisen ja

kansainvälisessä ympäristössä

toimimisen.”

(Laki julkisyhteisöltä vaadittavasta

kielitaidosta; Valtioneuvoston asetus

yliopistojen tutkinnoista 8/2004)

”Suomen ja ruotsin kielen taidon,

joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä

vaadittavasta kielitaidosta annetun

lain (424/2003) 6 § 1 momentin

mukaan vaaditaan valtion

henkilöstöltä kaksikielisessä

viranomaisessa ja joka on

tarpeen oman alan kannalta.”

HAASTATELTAVIEN (N=20) REAKTIOT TUTKINTOASETUKSEEN: VIERAS KIELI

No menisin jopa tosta yli. Kyllä meillä

vaaditaan vähintään enemmän, että pystyy

sitä käyttämään, et ei riitä oman alan

kehityksen seuraaminen.#6, M-77, Sourcing manager suuressa yhtiössä,

HUM

Opiskelijoilla minust varsin hyvä,

pääsääntöisesti hyvä, mutta oman alan

kehityksen seuraaminen, kansainvälisessä

ympäristössä toimiminen omalla alalla niin,

niin välttämättä sen kaltasta kielitaitoo ei, ei

ehkä pystytä paljon tarjoomaan (--).#20, N-48, Yliopettaja, OIK

Osaamisvaatimuk-

set koetaan

saavutettavan: 12

Vaatimuksia ei

saavuteta: 4

Ei mainintaa: 4

HAASTATELTAVIEN REAKTIOT TUTKINTOASETUKSEEN: 2.KOTIMAINEN

Eihän nää ihmiset osaa sitä. Ei ne osaa, ei

ne kykene. (--) Mä pitäisin sitä tärkeenä,

että työyhteisössä on joku, joka pystyy

kommunikoimaan sujuvasti ja vaivatta

ruotsiks, et siitä täytyy pitää kiinni. #10/N-65, Kehittämispäällikkö, VALT

Toi ruotsi esimerkiksi, toi [tutkintoasetuksen

täyttyminen] on ihan höpöhöpö, ei ei tota

tällä hetkelläkään niinku ne jotka tulee

pystyis käyttämään semmosta ruotsin

kielen taitoo et ne pystyis toimimaan

viranomaises ruotsinkielisten kanssa.

#18/M-63, Partner,

kansainvälisessä yrityksessä, OIK

Osaamisvaatimukset

koetaan

saavutettavan: 2

Vaatimuksia ei

saavuteta: 13

Ei mainintaa: 5

(SWEDISH)

KESKEISIÄ TEEMOJA / DISKURSSEJA AINEISTOSSA

ruotsin tarve

olemassa – myös

kansallisen kehyksen

ulkopuolella

Koulutuksen

kautta

oppiminen:

perusvalmiudet

Työssä

oppiminen:

konteksti-

sidonnainen

vuorovaikutus

MIHIN RUOTSIN TAITOA TARVITAAN?

Jos operoi esimerkiksi Ruotsissa kaupanalalla, niin kyllä siitä etua on et sen sen tota paikallisen kielen, kielen hallitsee. Helpompi on, helpompi on sit käydä kauppaa tai tehdä yhteistyötä ruotsalaisten kanssa.

(---) Näin jälkeenpäin oli oikeeveto panostaa siihen ruotsin kieleen.

#13/M-59, Assistant Fund Manager, OIK

(--) no ruotsin kielen taitoo niin (--) osa ulkomaisista yrityksistähän, kun ne voi, ne rekisteröityy Suomeen, nehän saattaa ilmottaa esimerkiksi et se heiän virallinen kieli on ruotsi. Niin sitten ne saa kaiken kirjeenvaihdon ja viestinnän Verohallinnosta esimerkiks niinku ruotsin kielellä. Niin onhan se hyvä niin kun, osata [yhteistyökumppanina] lukea ja vähän täs, vähintään semmonen niinku passiivinen kielitaito. #12/N-76, Tax manager, OIK

9

TEKSTILAJIT

• Neuvottelut, kokoukset

• Muistiot

• Sähköpostit

• Tiedotteet; myös some!

• Erilaiset tiiviit tekstit

• Raportit

• Presentaatiot / esitykset

Tekstit tietyssä kirjoittamisen kulttuurissa ja

usein yhteistyössä laadittuja.

10

#1/N-82,Tutkija julk. sektori, VALT

Mä muistan sillon esikoisen hoitovapaan jälkeen ku mä palasin töihin ja viel ku oli ollu siellä ulkomailla niin täytyy sanoo et asiatekstin tuottaminen oli kyl aika työlästä ennen ku sai sen joteki vaan sen ammatti-identiteetin taas pinnalle, et mitesnäitä tekstejä oikein tehdään. (--) varsinki ku me tehdään näitä EU-hankkeita joihin kuuluu tää ihan vaan massiivinen byrokratia, niin tavallaan siis semmosen kapulakielen tuottaminen on ikävä kyllä aika sillai yleistä eli tavallaan se vois olla semmonen, ihan semmonen kehittämisen paikkakin että miten.

(Haast): Oisko se toivottavaa että pitäis päästä kapulakielikurssille vai siitä eroon

V: Siitä eroon.

11

(--) eli se näyttää pääasiassa tolta [näyttää haastattelijalle muistivihkostaan sivua] eli tollasta ranskalaisilla viivoilla nopeest kirjotettua suttua on mun työni.

#6/M-77, Johtotason tehtävissä kansainvälisessä yrityksessä, HUM

tietysti koko ajan pitää oppia uutta, pitää oppia tätä 140 merkin muotoja ja tällasta. Et aika kuitenki monenlaista.

#5/M-61, politiikan toimittaja, VALT

12

MIHIN MUITA KIELIÄ TARVITAAN

• Oman asiantuntijuuden laajentamiseen

• Työmahdollisuuksien monipuolistamiseen

• Tehtäväkohtaisesti vaihteleviin tarkoituksiin

• Kontaktien luomiseen

• Henkilökohtaisen tason ongelmanratkaisuun ja rutiineihin

13

No, mä oon selvittänyranskan kielellä Suomen eläkejärjestelmän toiminnan yhdelle balettiopettajalle. Et sen jälkeen kyllä itsekin ihmettelin että mitä tuli tehtyä, mutta asia tuli selväksi.

#3/N-70; koordinaattori järjestössä, HUM

Sit ku tehään niitä töitä niin asiakkaat toimittaa kaiken maailman kuittia ja lippua ja lappua vähän kaikilla eurooppalaisilla kielillä melkee, että (--). Siitä on ihan hyötyä, et jos pystyy sit lukemaan jotain, jotain niinkutämmöstä erittelyä tai muuta (--). Sit et vaik ei oiskaansemmonen, semmonenkielitaito jota pystys niinkusuullisesti sujuvasti kommunikoimaan, ihan siitä tämmösestäluetunymmärtämisestäkiniinku voi olla sitte, sitte ihan paljonki hyötyä ja iloa.

#20/N-76; Tax manager, OIK

28/08/2017Presentation Name / Firstname Lastname 14

15

IMPLIKAATIOITA VIESTINTÄ- JA KIELITAITO-

OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI KORKEAKOULUSSA

KÄYTÄNNÖLLISIÄ IMPLIKAATIOITA1(2)

• Perusvalmiudet kirjalliseen ja suulliseen viestintään oltava

kielikoulutuksesta eväitä elinikäiseen oppimiseen ja

yhteistyötaitoihin

• Oppimisen yhteistoiminnallisuus

• Alakohtaiseen kielenkäyttöön sosiaalistutaan työssä, usein

täydennyskoulutuksen tuella; sanasto, tyylit, variantit

Työelämä kantaa ja opettaa

(--) käytännössä sitten kirjallinen viestintä tällä omalla alalla nii on pääosin ollu koko ajan englanninkielistä. Nii se on sieltä kautta sitten syntyny se kielitaito. Et voi sanoo, että ei missään nimessä sillon opiskeluvaiheessa saadut eväät ol-, olisriittäny niin kun niihin termeihin mitä tämä oma ala on sitten tuonut mukanaan. Mutta tietysti se pohjakielitaito ja, niinkukielioppi ja jotkut perussanat tuli, tuli sieltä, mutta sit se semm-semmonen niinku olennainen täsmällisyys siihen viestintään on vasta työelämän kautta. (--) et se on koko ajan on ikään kun lyhentynyt sieltä työelämän alkuvuosista se viestintä semmoseks vähän powerpoint esitysten suuntaan. Et semmostaehkä niin kun pitkää tekstianalyysia ei todellakaan. Et semmoseks lyhyeks ja täsmälliseks viestijäks kuvailisin itseäni.

#14/N-72 Veroasiantuntija isossa konsernissa, OIK

2(2)

• Alkeellinenkin vieraan kielen (+ kulttuurin!) tuntemus voi olla

merkittävää

• Opetuksen keskiöön: työelämän tekstilajit –

vuorovaikutustaidot – monipuolinen viestintätaito

(käytännönläheisyys; integroiva pedagogiikka)

• Tieto työelämän (kieli)käytänteistä ja muutoksista arvokasta

hyödyntää >>etnografisen tutkimuksen syventäminen)

TEOREETTISIA IMPLIKAATIOITA

Käytännön & tutkimustiedon vuorovaikutus:

• Työn kielellistyminen e.g. Nissi, R. & Honkanen, S. (2015), Kielityön uudet

muodot – kielentutkijan katse tieto- ja osaamisyhteiskuntaan. Kieli, koulutus ja

yhteiskunta, Joulukuu 2015 (ja lähteet siinä)

• Kulttuurienvälisen viestinnän (uudet) teoriat e.g. Dervin, F. & L.

Keihäs (2013), Johdanto uuteen kulttuurienväliseen viestintään ja kasvatukseen. FERA.

• Teoriat kielestä ja kieli-ideologiat opetuksen taustalla , e.g.

Dufva et al. (2011), Onko kieltä olemassa? AFinLA-e 3/2011; Piippo, Vaattovaara &

Voutilainen (2016), Kielen taju, ArtHouse

• Kielen käytön paikallisuus, monikielisyys, diversiteetti e.g.Jørgensen, J.N. (2008), polylingual languaging around and among children and

adolescents. International Journal of Multilingualism, 5(3), 161-76.

Makoni S. & Pennycook, A. (2005), Disinventing and (re)constructing languages. Critical

Inquiry in Language Stidies, 2(2), 137-56.

Pennycook, A. (2010), Language as a local practice. Routledge.

• Oppimisen käytänteet, Elinikäistä oppimista tukeva

arviointi e.g. Thorne, S. (2016), Open Education, social practices, and ecologies of

hope. ALSIC vol 19; Crisp, G.T. (2012), Integrative assessment: Reframing assessment

practice for current and future learning. Assessment and Evaluation 37 (1), 33-43.

Kiitos! Thank you! Tack….!

johanna.kivipuro@helsinki.fi

(Yliopisto-opettaja, ruotsi)

carola.rewell@helsinki.fi

(Yliopisto-opettaja, ruotsi)

johanna.vaattovaara@helsinki.fi

(Pedagoginen yliopistonlehtori)

Sinikka.karjalainen@helsinki.fi

(Kehittämispäällikkö)

Helsingin yliopiston kielikeskus

Kiitokset tutkimusavustajille:

Johanna Lehikoinen (2014)

Linda Sivander (2015)

Korkeakouluharjoittelu; Valtiotieteellinen tiedekunta