VUOSIKERTOMUS 2014

Viestintäviraston

vuosikertomus 2014

VUOSIKERTOMUS 2014 2

Pääjohtajan katsaus

On ilo kertoa teille hyvät vuosikertomuksen lukijat Viestintäviraston ja sen toimialan menneestä vuodesta 2014. Sekä ulkoiset tulostavoitemittarit ja sidosryhmäarviot että sisäiset toimintaa ja työhyvinvointia kuvaa-vat mittarit osoittavat vuoden 2014 olleen erinomaisen.

Viestintäpalvelujen saatavuus kehittyi vuonna 2014 positiivisesti. Nopeiden laaja-kaistaliittymien tarjonta lisääntyi ja vuoden lopussa nimellisnopeudeltaan 30 Mbit/s -mobiililaajakaista oli saatavilla jo 95 pro-sentilla kotitalouksista. Samanaikaisesti liittymien nopeudet kasvoivat: vuoden 2014 lopussa noin 73 prosenttia liittymistä oli nopeudeltaan vähintään 10 Mbit/s.

Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuk-sen toiminta käynnistyi vuoden 2014 alus-sa. Se keskittyi tilannekuvatuotannon, yh-teistyöverkostojen ja havainnointikyvyn kehittämiseen. Lisätäkseen käyttäjien tie-toisuutta virasto järjesti viisi teemakuu-kautta, joiden aiheina olivat sähköiset hui-jauskampanjat sekä WLAN-verkkojen, pää-telaitteiden, pilvipalveluiden ja salasanojen tietoturva sekä yksityisyydensuoja.

Puhelin- ja laajakaistapalvelujen yleispalve-lussa virasto panosti sääntelyn keventämi-seen yhteistyössä teleyritysten ja käyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa. Taloudelli-nen valvonta keskittyi kiinteän verkon tilaa-jayhteyksiin, televisio- ja radiolähetyspalve-lujen markkinoihin sekä matkaviestinverkon yhdysliikenteeseen.

Viestintävirasto jatkoi antenniverkon tv-lähetyksiin käytettävän UHF-alueen taa-juusneuvotteluita ja sopi naapurimaiden kanssa taajuuksien käytöstä. Tämä mahdol-listaa sen, että antennitelevision seuraavan toimilupakauden verkkotoimiluvat voidaan myöntää suunnitellun mukaisesti neljälle valtakunnalliselle, kahdelle osavaltakunnal-liselle ja yhdelle alueelliselle lähetysverkol-le. Viraston tekemän taajuussuunnittelun mahdollistamana Yleisradio sai käyttöön viisi taajuutta ja kaupalliseen toimiluvanva-raiseen radiotoimintaan uusia taajuuksia osoitettiin seitsemäntoista.

Tiedonsaantia viestintäpalveluista virasto paransi MONITORi-palvelun avulla. MONI-TORi on paikkatietoon perustuva palvelu, joka tarjoaa tietoa internetin, puhelimen, postin, tv:n ja radion tarjonnasta sekä toi-mivuudesta.

Vuonna 2015 virasto jatkaa viestintämark-kinoiden sääntelyä puuttuen markkinoiden epäkohtiin, mutta myös luo edellytyksiä ja edistää markkinoiden toimintaa. Isona haasteena ja mahdollisuutena on Euroopan komission käynnistämä digitaalisia yhteis-markkinoita koskeva hanke. Siinä ehdotetut toimenpiteet koskevat muun muassa tele- ja mediasääntelyä, yksityisyydensuojaa, kyberturvallisuutta ja tiedon omistajuutta.

Asta Sihvonen-Punkka Viestintäviraston pääjohtaja

VUOSIKERTOMUS 2014 3

Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu

Viestintäviraston tavoitteena on varmistaa kaikille Suomessa varmaa ja vaivatonta viestintää. Tätä tavoitetta virasto toteuttaa valvomalla viestintämarkkinoita ja edistämällä viestintämarkkinoiden toimintaa etukäteisen ohjauksen ja sääntelyn keinoin.

Viestintävirasto edisti vuonna 2014 viestin-täpalvelujen tarjonnan monipuolistumista puuttumalla rohkeasti viestintämarkkinoi-den epäkohtiin, kehittämällä huomattavan markkinavoiman sääntelyä ja osallistumalla liikenne- ja viestintäministeriön laajan Tie-toyhteiskuntakaari-lakihankkeen valmiste-luun.

Viestintävirasto tutki suurimpien teleyritys-ten hinnoittelua kiinteään verkkoon pääsyn markkinoilla (tilaajayhteydet) ja määritti kustannuksiin perustuvat, kohtuulliset kui-tu- ja kupariyhteyksien enimmäishinnat.

Enimmäishintojen arvioimiseksi virasto sel-vitti yhtiöille aiheutuvia kustannuksia mm. usean teleyrityksiin tehdyn tarkastuksen avulla. Tämä oli välttämätöntä yrityskoh-taisten tietojen luotettavuuden varmistami-seksi. Enimmäishintoja koskevat päätös-luonnokset julkaistiin teleyritysten lausutta-viksi lokakuussa.

Lokakuun lopussa korkein hallinto-oikeus antoi kuitenkin päätöksensä, jossa se totesi enimmäishintojen asettamisen olevan tuol-loin voimassa olleen viestintämarkkinalain vastaista. Siten enimmäishintapäätösten valmistelu keskeytettiin, eikä lopullisia pää-töksiä annettu.

Tilaajayhteyksien hinnat jäivät siten Vies-tintäviraston näkemyksen mukaan kohtuut-tomalle tasolle. Loppuvuonna Viestintävi-rasto edellytti, että yritykset ryhtyisivät toimenpiteisiin hintojen alentamiseksi. Te-leyrityksiltä pyydettiin myös palautetta enimmäishintojen määrittämisestä, hinnoit-telun arvioinnista käytetyistä periaatteista ja tietoa toimenpiteistä, joihin yritykset

aikoivat itse ryhtyä asian johdosta. Tilaa-jayhteyksien hintojen laskeminen kustan-nuksiin perustuvalle tasolle jatkuu vuonna 2015 jälkikäteisen valvonnan keinoin.

Viestintävirasto analysoi samanaikaisesti sekä matkaviestinverkkoon laskevan liiken-teen että tv- ja radiopalvelujen markkinoi-den kilpailutilanteen. Huomattavaan mark-kinavoimaan perustuvat sääntelyehdotukset annettiin tammikuussa 2015. Lopulliset päätökset annetaan kansallisen ja kansain-välisen lausuntokierroksen sekä Euroopan komission tarkastelun jälkeen vuoden 2015 aikana. Viestintävirasto arvioi samalla en-simmäistä kertaa myös edellä mainittujen markkinoiden osalta enimmäishintasäänte-lyn tarvetta.

Taajuuksia televisiolta langattomaan liikenteeseen

Televisiotoiminnan taajuusresurssien tur-vaamiseksi Viestintävirasto on toiminta-vuonna jatkanut taajuusneuvotteluita naa-purimaiden kanssa ja saavuttanut toivotun tuloksen taajuusneuvotteluissa Ruotsin kanssa. Venäjän ja Viron kanssa taajuuksis-ta sovittiin jo aiempina vuosina. Taajuus-resurssit mahdollistavat seuraavan toimilu-pakauden verkkotoimilupien myöntämisen linjatun mukaisina ja siten taajuusteknisesti television teknologiasiirtymän suunnitellun mukaisen etenemisen.

Viestintävirasto mahdollisti toimintavuonna kaupallisten radioiden peittoaluelaajennuk-sia. Yleisradion käyttöön myönnettiin viisi uutta taajuutta. Kaupallisten radioiden val-takunnalliseen ja alueelliseen toimiluvanva-raiseen käyttöön myönnettiin kuusi uutta taajuutta. Näiden lisäksi 11 uutta taajuutta käytettiin muodostamaan kahdeksan uutta taajuuskokonaisuutta. Kaupallisten radioi-den kuuluvuutta parannettiin lisäksi alueit-tain tehonkorotuksilla.

Vuoden 2014 aikana Viestintävirasto koor-dinoi tarvittavat taajuudet Aalto-yliopistolla suunnitellun Aalto-1 -satelliitin käyttöön. Tätä syksyllä 2015 lähetettävää Suomen ensimmäistä satelliittia tullaan käyttämään avaruus- ja mittaustekniikoiden tieteelli-seen kehittämiseen. Satelliittihankkeessa

VUOSIKERTOMUS 2014 4

on mukana suomalaista avaruusosaamista myös muista yliopistoista ja teollisuudesta.

Viestintävirasto aloitti selvityshankkeen liittyen tulevaisuuden matkaviestinjärjes-telmien, ns. 5G-radiojärjestelmien teknisiin ja taajuusasioihin tarkoituksena edistää ja tukea näiden järjestelmien kansallista kehi-tystyötä. Osoittamalla uusia taajuuskaistoja tähän kehitystyöhön luodaan alan teollisuu-delle mahdollisuus näiden järjestelmien testaukseen ja pilotointiin Suomessa. 5G-radiojärjestelmien taajuusasioiden selvittä-minen on myös osa viraston valmistautu-mista vuoden 2019 ITU:n maailman radio-konferenssiin, jossa alustavien suunnitelmi-en mukaan päätetään näiden radiojärjes-telmien maailmanlaajuisesta taajuushar-monisoinnista.

Viestintävirasto osallistui aktiivisesti eu-rooppalaiseen LSA-selvitystyöhön ja myönsi radioluvan LSA-kokeiluympäristölle. Luvan-varainen taajuuksien yhteiskäyttö (LSA - Licenced Shared Access) on uusi menetel-mä, jonka tarkoituksena on vastata matka-viestinoperaattoreiden jatkuvasti kasvavaan dataliikenteen kasvuun ja siitä johtuvaan taajuustarpeeseen sallimalla taajuuksien yhteiskäyttö siten, että ensisijaisen taa-juuksien käyttäjän toimintaedellytykset edelleen säilyvät samalla kun matkaviestin-käyttöön saadaan lisää taajuuksia. Kokeilu-jen perusteella on todettu erityyppisten käyttäjien siirtojen mm. eri radioteknologi-oiden välillä onnistuvan LSA-konseptin mu-kaisesti. Kokeiluympäristössä on myös teh-ty häiriömittauksia häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi.

Nopeiden langattomien laajakaistaverkko-jen saatavuus eteni suureen osaan maata, kun vuoden 2013 lopussa päättyneessä taajuushuutokaupassa toimiluvat voittaneet teleyritykset rakensivat verkkojaan 800 MHz:n taajuusalueella.

Suomessa otettiin käyttöön vuoden 2014 aikana uusi LTE-matkaviestinverkko 450 MHz:n taajuusalueella. Aikaisemmin van-hempaa CDMA-tekniikkaa käyttänyt verkko siirtyi käyttämään LTE-tekniikkaa yhtenä ensimmäisistä toimijoista koko maailmassa.

Tekniikan ja taajuuksien erilaisen käytön muutoksen johdosta Viestintävirasto teki useita kenttämittauksia ja mittavia häiriö-laskelmia yhteistyössä verkko-operaattori Ukkoverkot Oy:n kanssa viereisillä taajuus-alueilla olevien PMR-verkkojen suojaami-seksi. Työ saatiin valmiiksi lokakuussa, jol-loin radiolupa tukiasemakohtaisine rajoituk-sineen myönnettiin ja toimiluvanhaltija aloitti teknologiamuutoksen, ja uusi LTE-verkko otettiin käyttöön marraskuussa.

Viestintäviraston radiotaajuusmääräystä ja radiolaitteiden luvasta vapauttamista kos-kevaa määräystä päivitettiin toimintavuo-den aikana. Määräykset antavat mahdolli-suuden tuoda uusia sovelluksia ja teknolo-gioita kuluttajien ja elinkeinoelämän käyt-töön. Uusina sovelluksina toimintavuonna vapautettiin luvanvaraisuudesta taajuusalu-eella 1,8 GHz toimivat radiomikrofonit sekä ilma-alukseen sijoitetut GSM1800-, UMTS2100- ja LTE1800-radiojärjestelmien tukiasemat ja alukseen sijoitetut GSM1800-radiojärjestelmien tukiasemat.

Toimintaympäristön kehittäminen

Viestintävirasto otti käyttöönsä tilanneku-vahankkeessaan kehitetyn uuden TIKU-sovellusympäristön, jolla se voi kerätä ja käsitellä tehtävissään alueellisesti tarkkaa paikkamuotoista tietoa viestintäpalveluista yhdenmukaisella tavalla.

Samalla viraston verkkosivuilla julkaistiin MONITORi-palvelun uusi versio, jossa tarjo-taan teleoperaattoreiden Viestintävirastolle ilmoittamien merkittävien häiriöiden lisäksi tietoa television ja radion alueellisesta saa-tavuudesta, postipalveluista, laajakaista-hankkeista sekä puhelin- ja laajakaistaliit-tymien tarjonnasta alueilla, joille on mää-rätty teleyritys huolehtimaan yleispalvelun toteutumisesta.

TIKU-sovellusympäristön ja MONITORi-palvelun kehittämisessä varauduttiin myös Tietoyhteiskuntakaaressa Viestintävirastolle määriteltyyn uuteen tehtävään tietojen ke-räämisestä verkkopalvelujen ja viestintä-palvelujen saatavuudesta, laadusta ja hin-noista sekä näistä asioista tiedottamisesta.

VUOSIKERTOMUS 2014 5

Viestintävirasto myös julkaisi vuoden aika-na 30 toimintaympäristöään koskevaa ar-tikkelia ja 53 tilastopäivitystä. Nämä kuva-sivat monipuolisesti viestintäpalvelujen käyttöä, toimivuutta ja kehitystä. Kaikki sisällöt ovat saatavilla suomeksi, ruotsiksi sekä englanniksi ja niistä on koostettu myös vuosikatsausjulkaisu.

Tammikuussa 2015 voimaan tulleen Tieto-yhteiskuntakaaren myötä teletoiminnan ja ohjelmistotoiminnan harjoittajien sekä maksutv- ja tilausohjelmapalvelujen tarjo-ajien ilmoitusvelvollisuudet uudistuvat. Ai-kaisempaan teletoimintaa koskeneeseen ilmoitusvelvollisuuteen verrattuna uudet velvoitteet koskevat useampia toimijoita.

Velvoitteiden tarkoituksena on tuottaa tie-toa toimijoista Viestintäviraston ohjaus- ja valvontatoiminnan tarpeisiin, minkä lisäksi Viestintävirasto julkaisee verkkosivuillaan luettelon ilmoituksen tehneistä toimijoista. Vuoden 2014 aikana Viestintävirasto val-mistautui uusien velvoitteiden voimaantu-loon uudistamalla sähköiset ilmoituslomak-keet ja toiminnan harjoittajien rekisterin uusia velvoitteita vastaaviksi.

Viestintävirasto valmistautui toimenpitei-siin, joilla LVM:n koordinoima FinICT-tutkimusverkosto siirtyi viraston vastuulle vuoden 2015 alussa.

Viestintävirasto myöntää teleyritysten käyt-töön niiden tarvitsemat puhelinnumerot ja tunnukset. Näin numerot ovat tasapuolises-ti kaikkien teleyritysten käytettävissä. Sa-malla varmistuu puhelinnumeroiden riittä-vyys ja yhdenmukaisuus. Viestintävirasto

teki vuoden aikana 356 televerkkojen nu-merointipäätöstä.

Fi-verkkotunnukset

Vuoden 2014 aikana myönnettiin 53 725 uutta verkkotunnusta ja vuoden aikana voimassaolevien verkkotunnusten koko-naismäärä kasvoi noin 14 %.

Viestintävirastossa ratkaistiin viime vuoden aikana noin 100 vaatimusta suojattujen nimien ja merkkien haltijoiden oikeuksia mahdollisesti loukkaavista fi-verkkotunnuksista.

Fi-juurinimipalvelussa ei ollut tunnusten toimivuutta häiritseviä katkoksia lainkaan. Fi-juuren toimintavarmuutta kehitettiin mm. ottamalla käyttöön palvelunestohyök-käyksen rajoitin ensisijaisen nimipalvelimen yhteydessä ja edistämällä juurinimipalveli-men sijoittamista FICIXiin hankkimalla pal-velimet ja neuvottelemalla eri osapuolten kanssa liikenteen reititysjärjestelyistä.

Tietoyhteiskuntakaaren verkkotunnustoi-mintaa koskeviin muutoksiin liittyvä kolmi-vuotinen verkkotunnushanke eteni suunni-tellusti. Määräystyö verkkotunnuksen ja siihen liittyvän määräyksen perustelumuis-tion osalta saatiin tehtyä ja sidosryhmätie-dottaminen muutoksen vaikutuksista käyn-nistettiin.

Myös verkkotunnusjärjestelmän tekninen uudistaminen uusia prosesseja ja toiminta-malleja vastaaviksi eteni hyvässä yhteis-työssä teknisen toimittajan kanssa sovitus-sa aikataulussa.

VUOSIKERTOMUS 2014 6

Viestinnän peruspalveluiden saatavuus paranee

Viestintävirasto edisti nopeiden laajakaista-verkkojen rakentamista.

Viestintävirasto jatkoi Laajakaista kaikille -hankkeeseen osoitettujen valtiontukien myöntämistä haja-asutusalueiden nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen. Laaja-kaistahanke eteni vuoden 2014 aikana en-nätysvauhtia.

Laajakaistahankkeen tukipäätöksiä annet-tiin vuoden aikana yli 70 ja tukea myönnet-tiin noin 25 miljoonaa euroa. Maksatuspää-töksiä tehtiin yli 30 ja tukea maksettiin rei-lut 8 miljoonaa euroa. Lisäksi virasto antoi alueellisille ELY-keskuksille tuen myöntä-mistä puoltavan lausunnon 17 hankkeesta. Myös hankkeisiin liittyvät tarkastukset käynnistyivät vuoden aikana.

Vuoden lopussa Viestintäviraston käytettä-vissä olevasta laajakaistatuesta oli myön-netty jo noin kaksi kolmannesta eli noin 45 miljoonaa euroa. Valokuituverkkoa on ra-kennettu runsaat 10 000 kilometriä ja huip-punopean laajakaistan saatavuuden piiriin saatu arviolta yli 55 000 uutta kotitaloutta haja-asutusalueella.

Virasto selvitti toista kertaa nopean laaja-kaistan saavuustilanteen ja sen kehityksen koko Suomen osalta. Valtakunnallisesti tar-kasteltuna nopean, yli 30 Mbit/s laajakais-tan saatavuus parani vuoden aikana noin yhdeksän prosenttia. Valokuidun saatavuus kasvoi 41 %:sta 46 %:iin. Vastaavasti no-pean langattoman laajakaistan saatavuus kattoi vuoden lopussa jo noin 95 % väes-töstä.

Peruspalvelut

Jokaisella suomalaisella kotitaloudella ja yrityksellä on oikeus perustason puhelin- ja laajakaistaliittymään. Jokaisella on oikeus myös postin peruspalveluihin sekä siihen, että vähintään julkisen ja yleisen edun tv- ja radiopalvelut ovat kaikkien vastaanotet-tavissa. Viestintävirasto varmistaa näiden

ns. yleispalveluvelvoitteiden toteutumisen tasapuolisesti kaikkialla Suomessa.

Puhelin- ja laajakaistapalvelut

Puhelin- ja laajakaistapalvelujen yleispalve-lussa panostettiin voimakkaasti sääntelyn kehittämiseen yhteistyössä teleyritysten ja käyttäjiä edustavien järjestöjen kanssa. Uudistettu yleispalveluyrityksen nimeämis-menettely on aiempaa kohdennetumpi ja prosessiltaan kevennetty.

Yleispalvelun vuosivalvonnan perusteella kiinnitettiin yleispalveluyritysten huomiota muun muassa yleispalvelun hintatasoon. Kohtuullisen hinnan arviointiperiaatteet uu-distettiin tietoyhteiskuntakaaren voimaan-tuloa silmällä pitäen niin, että painopiste on selvästi aiempaa enemmän käyttäjän näkö-kulmassa.

Tietoyhteiskuntakaaren myötä luettelo- ja numerotiedostuspalvelut eli ns. yhteystie-topalvelut tulivat yleispalvelusääntelyn pii-riin. Viestintävirasto aloitti kyseisiä palvelu-ja koskevien arviointiperiaatteiden valmis-telun. Myös tässä tehtiin tiivistä yhteistyötä kyseisiä palveluja tarjoavien yritysten ja käyttäjäjärjestöjen kanssa.

Loppuvuodesta Viestintävirasto laati liiken-ne- ja viestintäministeriön pyynnöstä tek-nis-taloudellisen selvityksen tausta-aineistoksi yleispalvelulaajakaistan nimel-lisnopeuden nostamistarpeiden ja -mahdollisuuksien arviointiin.

Postipalvelut

Viestintävirasto toteutti vuoden 2014 lopul-la vuosittaisen kuluttajatutkimuksen selvit-tääkseen postin käyttäjien tyytyväisyyttä postin yleispalveluihin. Tutkimuksessa kar-toitettiin muun muassa kuluttajien tyytyväi-syyttä hinnoitteluun, kirjeiden kulkunopeu-teen ja toimipisteen etäisyyteen kuluttajan kotoa. Kuluttajat ovat edelleen tyytyväisiä postipalveluihin, kokonaisarvosana oli 3,9 asteikolla 1-5. Kriittisimmin suhtauduttiin pakettipalvelujen hinnoitteluun.

Loppukeväästä Itellalla oli merkittäviä on-gelmia postilain edellyttämän yleispalvelun viisipäiväisen jakelun toteutumisessa. Vies-

VUOSIKERTOMUS 2014 7

tintävirasto otti Itellan jakelun tarkemman valvonnan piiriin koko loppuvuodeksi. Lop-puvuoden aikana tilanne jakelussa normali-soitui eikä kevään kaltaisia ongelmapiikkejä enää ilmennyt.

Viestintäviraston Jyväskylän toimipiste kä-sitteli vuoden aikana n. 145 000 Itellan pe-rille saamatonta lähetystä, mikä on merkit-tävästi enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Tv- ja radiopalvelut

Viestintävirasto käsittelee suuren määrän erilaisia televisiolähetysten vastaanotto-ongelmia koskevia yhteydenottoja. Vuoden 2014 aikana uutena ongelmien aiheuttajina ovat olleet 800 MHz:n tukiasemat ja tuuli-voimalat. Selvitysten jälkeen vastaanotto-ongelmien syyksi osoittautui usein asiak-kaiden puutteelliset antennijärjestelmät. Radiohäiriöiden tai katveiden osuus ilmoite-tuista ongelmista on pieni.

Viestintävirasto on antanut kahdeksan pää-töstä liittyen epäiltyihin katvealueisiin ja selvittänyt muutamia kymmeniä tv-vastaanottoon liittyviä epäiltyjä radiohäiriöi-tä. Lisäksi virasto on selvittänyt erimieli-syyksiä liittyen 800 MHz:n LTE-verkkojen aiheuttamien häiriöiden poistamiseen.

Viestintävirasto varmistaa, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus vastaanottaa toimiluvissa määritellyt televisiopalvelut valvomalla verkko-operaattoreille ja ohjel-mistoluvan haltijoille asetettuja peittovel-voitteita.

A-, B- ja C-kanavanippujen verkko-operaattorilla on velvoite rakentaa verkko yli 50 henkilöä kattavalle 20 km halkaisijal-

taan olevalle katvealueelle. Neljällä paikka-kunnalla todettiin selvitysten ja kenttämit-tausten perusteella olevan sellainen katve-alue, jolla verkko-operaattori on velvollinen rakentamaan verkkoa.

Neljässä muussa tapauksessa todettiin on-gelmien johtuvan asukkaiden vääränlaisista tai väärin suunnatuista antennijärjestelmis-tä. Näissä velvoitettiin operaattoria tarjoa-maan riittävää neuvontaa toimilupaehtojen mukaisesti. Lisäksi virasto valvoi, että yk-sittäisiä talouksia koskevissa katvetilanteis-sa tv-signaali tuodaan asukkaille vaihtoeh-toisella jakelutavalla, useimmiten hyödyn-täen satelliittivastaanottoa.

Viestintävirasto selvitti vuonna 2014 VTT:n avulla miten tuulivoimalat vaikuttavat an-tennitelevisiovastaanottoon ja matkavies-tinverkkoihin. Tuloksia hyödynnetään jatko-työssä palveluiden jatkuvuuden varmista-miseksi.

Koska syynä kuluttajien tv-vastaanotto-ongelmiin on useimmiten puutteelliset an-tennijärjestelmät, Viestintävirasto antoi vuoden 2014 alusta myös tv-vastaanottoantenneja koskevan määräyk-sen. Määräyksen vaatimuksista on viestitty aktiivisesti antenniasentajille ja kuluttajille.

Toimintavuoden aikana Viestintävirasto myönsi lyhytaikaisia radion toimilupia lähes 90 paikkakunnalle ja lyhytaikaiseen televi-siotoimintaan yhteensä 65 toimilupaa. Ly-hytaikaisia tv-toimilupia hyödynnettiin mm. jääkiekon SM-liigan otteluiden esittämiseen rinnakkaisilla kanavilla.

VUOSIKERTOMUS 2014 8

Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa

Kyberturvallisuuskeskus tukee kansallista tietoturvaa kehittämällä kyberturvallisuu-den tilannekuvaa ja yhteistyöverkostoja, tekemällä tieto- ja viestintäjärjestelmien tarkastuksia ja hyväksyntöjä, edistämällä varautumista teleyrityksissä sekä tuotta-malla valtionhallinnolle tietoturvapalveluja.

Vuoden keskeisimpiä tehtäviä laadukkaan tilannekuvatuotannon turvaamisen lisäksi olivat yhteistyöverkostojen, havainnointiky-vyn, teknisen ohjauksen, valvonnan ja va-rautumisen sekä keskuksen henkilöstön osaamisen kehittäminen.

Kyberturvallisuuskeskuksen toiminnan täy-simääräisen käynnistymisen myötä Viestin-tävirastosta kehittyy entistä monipuolisem-pia tietoturvapalveluita tuottava kansalli-sesti ja kansainvälisesti arvostettu kyber-turvallisuusviranomainen.

Viestintäverkkojen ja -palveluiden käytettävyys hyvällä tasolla

Pitkäkestoisia, yli kuusi tuntia kestäviä A-luokan vikoja raportoitiin kaksi kappaletta. Teleyritykset raportoivat vuoden aikana Viestintävirastolle 14 A-luokan (koskee sa-toja tuhansia käyttäjiä), 46 B-luokan (kos-kee kymmeniä tuhansia käyttäjiä) ja 96 C-luokan (koskee tuhansia käyttäjiä) vika- ja häiriötilannetta. A-luokan vikatilanteiden määrä laski vuonna 2014 kuudella vuoden 2013 määrästä. Laskua selittää se, että, vuonna 2014 viestintäverkoissa ei esiinty-nyt merkittäviä myrskyjen aiheuttamia häi-riötilanteita. A-luokan vikojen vaikutukset koskivat televisio- ja radiolähetyksiä (6), matkaviestinverkkoa (4) laajakaistapalve-luita (3) sekä sähköposti- ja muita viestin-täpalveluita (1).

Vuonna 2014 kirjatusta yhteensä 204 746 tietoturva-aiheisesta Viestintäviraston kä-sittelemästä yhteydenotosta suurin osa oli vapaaehtoisuuteen perustuvia, enimmäk-seen kolmannen osapuolen tekemiä ilmoi-tuksia.

Teleyritysten on lakisääteisen ilmoitusvel-vollisuuden perusteella ilmoitettava Viestin-tävirastolle verkkopalvelun ja viestintäpal-velun merkittävistä tietoturvaloukkauksista ja sellaisista niihin kohdistuvista tietotur-vauhkista, joista teleyritys on tietoinen.

Vuoden 2014 aikana Viestintävirastolle il-moitettiin 29 tietoturvapoikkeamasta. Ta-pauksista 12 liittyi haavoittuvuuksiin, 9 pal-velunestohyökkäyksiin ja 5 tietomurtoihin.

Viestintävirasto on käsitellyt vuoden 2014 aikana yli 200 yksityisyydensuojaan, tun-nistuspalveluihin ja erilaisiin pitkittyneisiin häiriötilanteisiin liittyvää asiakasyhteyden-ottoa. Pääasiallisesti asiat on ratkaistu asia-kasneuvonnalle. Tarvittaessa on kuitenkin ryhdytty myös valvonta- ja ohjaustoimenpi-teisiin.

Viestintävirasto on valmistellut Pohjoismai-den välisen turvallisuussopimuksen perus-teella yhdessä muiden pohjoismaisten toi-mivaltaisten viranomaisten kanssa sähköi-sen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtami-sen mahdollistavaa sopimusjärjestelyä. Jär-jestely on tarkoitus vahvistaa vuoden 2015 alkupuolella. Järjestely helpottaa ja nopeut-taa yksittäisten tiedonvaihtohankkeiden käynnistämistä. Lisäksi Viestintävirasto on osallistunut uusien, valtionhallinnon ja elin-keinoelämän tarpeisiin vastaavien turvalli-suussopimusten valmisteluun.

Viestintävirasto vastaanotti vuoden 2014 aikana valtionhallinnolta tietojärjestelmien arviointi- ja tarkastuspyyntöjä yhteensä 13 kpl. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta kol-mella. Viestintävirasto suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaativille valtionhallinnon ja yritysten tieto-järjestelmille kansainvälisten tietoturvavel-voitteiden osalta.

Viestintävirasto suoritti vuoden aikana nel-jän tietoturvatuotteen hyväksynnän. Nämä koskivat telepäätelaitteen laajennusta ja salaus- ja tiedonhävitystuotteita.

Viestintävirasto nimettiin 11.11.2014 Suo-men toimivaltaiseksi Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmän PRS-viranomaiseksi (Public Regulated Service). PRS-palvelu on varattu julkishallinnon val-

VUOSIKERTOMUS 2014 9

tuuttamille käyttäjille sovelluksiin, jotka erityisesti edellyttävät palvelun jatkuvuutta kaikissa tilanteissa. Viranomaisen tehtävä-nä on hallinnoida ja valvoa PRS-laitteiden hallussapitoa ja käyttöä sekä mahdollista PRS-vastaanottimien valmistusta.

Viestintävirasto on 6.10.2014 antanut KPMG IT Sertifiointi Oy:lle määräaikaisen hyväksynnän toimia tietoturvallisuuden ar-viointilaitoksista annetun lain mukaisena arviointilaitoksena. Varsinainen hyväksyntä annettiin 2.2.2015. Vuoden 2014 aikana kaksi uutta yritystä käynnisti toimenpiteet arviointilaitokseksi hakeutumiseksi.

Viestintävirasto on yhteistyössä teleyritys-ten kanssa laatinut suosituksen siitä, miten käyttäjille on annettava tietoa kansainväli-sen kytköksen sisältävästä viestintäpalve-lusta. Viestintäviraston aiemmin tekemän selvityksen mukaan osa teleyrityksistä to-teuttaa viestintäpalvelunsa osin tai koko-naan Suomen ulkopuolella tai hyödyntäen ulkomaisten yritysten tarjoamia palveluja.

Näin ollen palvelun toteutukseen saattaa kohdistua Suomen lainsäädännöstä poik-keavaa sääntelyä, josta palvelujen käyttäji-en on saatava tietoa. Tällaisen tiedon avulla käyttäjä voi itse arvioida, millaisia mahdol-lisia uhkia viestintään ja tunnistamistietojen käsittelyyn kohdistuu.

Laadukas kyberturvallisuuden tilannekuvatuotanto

Viestintävirasto on tuottanut käsittelemien-sä tapausten ja omien tietolähteidensä pe-rusteella kyberturvallisuuden tilannekuvaa. Tilannekuvatietoa on jaettu julkisina ja ra-jatulle vastaanottajajoukolle suunnattuina katsauksina. Viestintävirasto on seurannut merkittävien tietoturva- ja häiriöilmiöiden vaikutuksia ja korjaamista erityisraportoin-nilla.

Viestintäviraston kohdennetut jakelut ta-voittavat keskeisten valtionhallinnon toimi-joiden lisäksi yli 300 keskeistä huoltovar-muuskriittistä yritystä. Tarvittaessa tilanne-kuvaa on jaettu myös kohdistetusti tietyn rajatun tietoturvauhan kohteena olevalle organisaatiolle.

Julkisina tilannekuvatuotteina Viestintävi-rasto on julkaissut vuoden 2014 aikana 3 varoitusta, 106 Tietoturva nyt! -artikkelia ja 136 haavoittuvuustiedotetta. Varoitukset ovat koskeneet OpenSSL-, Shellshock- ja Wordpress 3 -haavoittuvuuksia. Lisäksi Viestintävirasto on julkaissut kolme osa-vuosikuosikatsausta ja Kyberturvallisuus-keskuksen vuosikatsauksen.

Viestintävirasto on järjestänyt vuoden aika-na viisi teemakuukautta, joiden aiheina ovat olleet erilaiset sähköiset huijauskam-panjat sekä WLAN-verkkojen, päätelaittei-den, pilvipalveluiden ja salasanojen tieto-turva sekä yksityisyydensuoja. Viestintävi-rasto on antanut myös useita satoja erilai-siin tietoturva- ja häiriötilanteisiin liittyvää haastattelua medioille sekä osallistunut useisiin kansallisiin ja kansainvälisiin semi-naareihin puhujana.

Yhteistyöverkostojen kehittäminen

Viestintävirasto on jatkanut Huoltovar-muuskeskuksen ja Viestintäviraston solmi-man sopimuksen mukaisten tietoturvapal-veluiden tarjoamista huoltovarmuuskriitti-sille toimijoille. Lisäksi Viestintävirasto ja Huoltovarmuuskeskus ovat laajentaneet vuoden 2014 aikana yhteistyötään koske-maan myös jatkuvuudenhallintaa tukevien SOPIVA-suositusten käyttöönoton edistä-mistä. Suositusten tarkoituksena on levittää hyviä jatkuvuudenhallinnan käytäntöjä yh-teistyöverkostoissa sekä osaltaan varmistaa se, että yrityksen oma toiminta voi jatkua ilman häiriöitä.

Viestintävirasto on jatkanut myös valtiova-rainministeriön ja Viestintäviraston solmi-man sopimuksen mukaisten GovCERT-ja GovHAVARO-palveluiden tarjoamista valti-onhallinnolle. Yhteistyöstä saatujen positii-visten kokemusten perusteella hankkeita jatketaan myös vuonna 2015.

Viestintävirasto on osallistunut aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten tietoturva-aiheisten yhteistyöverkostojensa toimintaan sekä tiedon vaihtajan että tiedonvaihdon mahdollistajan roolissa. Kansainvälisistä yhteistyöryhmistä keskeisimpiä ovat olleet Eurooppalaisten CERT-toimijoiden EGC ryhmittymä ja pohjoismaisten regulaatto-

VUOSIKERTOMUS 2014 10

reiden tiedonvaihtoyhteisö. Kansallisista tiedonvaihtoryhmistä merkittävimpiä ovat olleet turvallisuusviranomaisten välistä tie-donvaihtoa tukeva CERT-VTR-tiedonvaihtoyhteisö sekä erityisesti huolto-varmuuskriittisille yrityksille suunnatut CERT- ja eCIP-työryhmät.

Havainnointikyvyn kehittäminen

Tietoturvaloukkausten havainnointi- ja va-roitusjärjestelmä HAVARO on Viestintävi-raston tuottama palvelu, jolla valikoitujen asiakasorganisaatioiden verkkoliikenteestä etsitään jälkiä tietoturvallisuutta vaaranta-vasta toiminnasta.

Palveluun liitettiin vuoden 2014 aikana uu-sia huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä ja valti-onhallinnon toimijoita parantaen siten sen kykyä havaita järjestelmää hyödyntäviin organisaatioihin kohdistuvia vakavia tieto-turvaloukkauksia. Palvelun avulla on saatu

arvokasta täydentävää tietoa useista vuo-den aikana tietoon tulleista tietoturvalouk-kaustapauksista. Tietoa on hyödynnetty kyberturvallisuuden tilannekuvan muodos-tamisessa.

Viestintäviraston Autoreporter-palvelu ke-rää suomalaisia verkkoja koskevia haittaoh-jelmahavaintoja ulkomaisista luotetuista lähteistä ja raportoi ne edelleen verkkojen ylläpitäjille jatkotoimenpiteiden suorittamis-ta varten. Palvelu käsitteli vuonna 2014 noin 200 000 Suomea koskevaa raporttia. Viestintävirasto selvitti aktiivisesti mahdolli-suuksia liittää järjestelmään uusia tietoläh-teitä.

Viestintävirasto on kehittänyt HAVARO- ja Autoreporter-järjestelmiään paremman ha-vainnointikyvyn saavuttamiseksi ja kasva-van tietomäärän käsittelyn mahdollistami-seksi. Lisäksi viraston sisäisiä järjestelmiä on kehitetty olemassa olevan tietoaineiston käsittelyn tehostamiseksi.

VUOSIKERTOMUS 2014 11

Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa

Tietoyhteiskuntakaaren eduskuntakäsittelyn kanssa samanaikaisesti Viestintävirasto valmisteli lain voimaantulon edellyttämien Viestintäviraston määräysmuutosten toteut-tamista siten, että ne voitiin saattaa voi-maan lain voimaantullessa.

Tietoyhteiskuntakaaren edellyttämien muu-tosten lisäksi selkeytettiin määräysten ryh-mittelyä ja samalla vähennettiin määräys-ten kokonaismäärää. Osaan määräyksistä tehtiin myös merkittäviä muutoksia, joilla voitiin keventää teleyrityksille ja kiinteistö-jen omistajille kohdistuvaa sääntelyä ja kustannuksia. Kaikki tarvittavat määräys-muutokset saatiin toteutettua määräajassa, mihin osaltaan vaikutti teleyritysten osallis-tuminen ja hyvä yhteistyö.

Teknisen valvonnan näkökulmasta vuodelle 2014 oli leimallista harvaanasutuilla alueilla tapahtuvat toistuvat vikatilanteet. Viestin-tävirasto puuttui aktiivisesti häiriötilantei-siin, joissa yksittäinen häiriötilanne saattoi estää tietyn kuluttajajoukon viestintämah-dollisuudet kokonaan. Huomiota kiinnitettiin erityisesti tilanteisiin, joissa hätäliikenne on vaarantunut tietyllä alueella. Ongelmatilan-teet on huomioitu valittaessa vuoden 2015 valvontatoiminnan painopistealueita.

Varautuminen

Häiriötilanteiden yhteistoimintaryhmä (Hä-ty) vakiinnutti toimintaansa vuoden 2014 aikana. Ryhmä kokosi keskeisten tele- ja sähköyritysten valvomoiden yhteystietolis-tan häiriötilanteissa tapahtuvan toiminnan koordinoinnin tehostamiseksi. Lisäksi vuo-den aikana laadittiin teleyritysten verkko-komponenttien ensisijaisuusluettelo, joka mahdollistaa sähkönsyötön palauttamisen ensisijaisesti teleyrityksen palvelun toimi-vuuden kannalta keskeisiin järjestelmiin. Saatujen kokemusten perusteella ryhmä on toiminnallaan parantanut viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toi-mijoiden välistä operatiivista yhteistoimin-taa viestintäverkkojen häiriötilanteissa.

Viestintävirasto selvitti suurimpien teleyri-tysten valmiussuunnittelun tilannetta. Sel-vityksestä saatujen kokemusten perusteella arvioidaan tarve asettaa teleyrityksille vel-voitteita valmiussuunnittelun toteuttamises-ta.

Taajuuksien käytön valvonta

Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto selvitti ja poisti yhteensä 149 radiohäiriöitä, joista noin 60 % koskivat tv-vastaanottoa tai matkaviestinverkkoja. Hätä- ja turvalli-suusliikenteen ja viranomaisverkon häiriöitä poistettiin kahdeksan kappaletta, joista viisi käsiteltiin kiireellisinä. Matkaviestinverkoille häiriötä aiheuttavista luvattomista toistimis-ta tehtiin viisi tutkintapyyntöä poliisille. Taajuuksien käyttöä valvottiin ja ohjattiin kuudessa urheilutapahtumassa, joista väli-tettiin kansainvälistä televisiokuvaa.

Osana verkkotoimilupien ehtojen noudat-tamisen valvontaa virasto seurasi aktiivi-sesti 800 MHz verkkojen käynnistämiseen liittyvien tv-vastaanotto-ongelmien poista-mista. Operaattorit ovat poistaneet vuoden aikana yli 6000 radiohäiriötä, joista muu-tama kymmenen erimielisyyttä päätyi Vies-tintäviraston soviteltavaksi. Suurimmat haasteet ovat liittyneet kuluttajien ja an-tenniasentajien epätietoisuuteen siitä, että heidän paikkakunnallaan saattaa ilmetä ongelmia. Viestintävirasto kiinnittää erityis-tä huomiota operaattoreiden tiedottami-seen.

Lisäksi virasto antoi päätöksiä kahdeksassa antennitelevision epäiltyä katvealuetta kos-kevassa tapauksessa.

Radio- ja telepäätelaitteiden vaatimusten-mukaisuutta valvottiin tarkastuksin ja mit-tauksin ja ongelmiin puututtiin nopeasti. Virasto osallistui eurooppalaiseen valvonta-kampanjaan, jossa selvitettiin matkavies-tinverkkojen toistimien vaatimustenmukai-suutta. Lisäksi virasto on teknisin mittauk-sin selvittänyt langattomien sääasemien sekä meri-VHF-puhelimien vaatimustenmu-kaisuutta teknisin mittauksin.

Langattomat sääasemat ovat aiheuttaneet radiohäiriöitä, jotka estävät autojen kauko-ohjatun lukituksen toiminnan. Virasto asetti

VUOSIKERTOMUS 2014 12

vaatimusten vastaisia laitteita myyntikiel-toon ja esitti sääasemia koskevan euroop-palaisen standardin tarkentamista häiriöi-den estämiseksi.

Ääniradiolähettimien tarkastuksia tehtiin vuoden aikana edelleen suuri määrä, yh-teensä 70 kpl.

Viestintävirasto nykyaikaisti kalustoaan hankkimalla kannettavia ja kiinteitä vas-taanottimia häiriönselvitykseen ja mittauk-siin sekä ohjelmiston valvonnan automa-tisointiin.

Määräys suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolaitteiden tarkastusmenettelystä uusit-tiin. Tarkastusmenettelyä sovelletaan nyt ääniradiolähettimien lisäksi televisiolähetti-mille ja tutkille, joille radioluvanhaltija voi valita myös dokumenttien perusteella teh-tävän tarkastuksen. Ääniradiolähettimien tarkastuksia tehtiin vuoden aikana edelleen suuri määrä, yhteensä 87 kpl.

Maanpäällinen televisiotoiminta

Maanpäällisen televisiotoiminnan siirtymä UHF-alueella uuteen DVB-T2 -jakelutekniikkaan tapahtuu vaiheittain vuo-desta 2017 lähtien. Tekniikkamuutoksen taustalla on 700 MHz:n taajuusalueen siir-tymä langattomalle laajakaistalle vuonna 2012 hyväksytyn sähköisen median viestin-täpoliittisen ohjelman ja kansainvälisten linjausten mukaisesti.

700 MHz:n taajuusalueen siirtymän myötä UHF-alueen televisioverkkoon tehdään jo ennen vuotta 2017 taajuusmuutoksia, jotka edellyttävät kaikkien yhteisantennikiinteis-töjen antennivahvistimien virittämistä uu-delleen tai tarvittaessa uusimista anten-niasentajan toimesta. Yksittäiseltä kulutta-jalta taajuusmuutokset edellyttävät kana-vahaun tekemistä. DVB-T2-tekniikka tehos-taa taajuuksien käyttöä, antaa mahdolli-suuden televisiokanavien määrän kasvuun ja mahdollistaa teräväpiirtolähetykset maa-päällisessä antenniverkossa. Kuluttajien kannalta palveluiden vastaanottaminen edellyttää uuden DVB-T2 tekniikan mukai-sia laitteita.

Kuluttajien laitekannan kasvattamiseksi sekä kuluttajien ja taloyhtiöiden kannalta sujuvien taajuusmuutosten varmistamisek-si, Viestintävirasto on toiminut vuoden ai-kana aktiivisesti teknologiasiirtymän vies-tinnän koordinaattorina.

Toimintavuoden aikana virasto on myös varmistanut, että kaikki viestinnän osapuo-let ovat osallistuneet sovittuihin viestintä-toimenpiteisiin, joiden kohderyhmänä ovat kuluttajat, vähittäiskauppa, antenniurakoit-sijat ja yhteisantennikiinteistöt. Vuoden 2014 aikana Viestintävirasto on osallistunut myös itse aktiivisesti viestintätoimenpitei-siin.

Virasto on osallistunut toimialan yhteisiin televisiokampanjoihin, toiminut aktiivisesti yhteisten hdtv-opas.fi -sivuston kehittämi-sessä sekä toteuttanut omia kampanjoita printtimediassa ja verkkomediassa. Yhteis-työssä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa virasto toteutti uuden television ostajille tarkoitetun opaslehtisen, jota jaettiin ko-dinkoneita myyviin liikkeisiin ja kaupan ket-juille.

Ilma-alusten hätäpaikannuslähetinrekisteri

Viestintävirastolle siirtyi ilmailulain muutok-sen myötä ilma-alusten hätäpaikannuslähe-tinrekisterin ylläpito ja tietojen luovutusvel-vollisuus onnettomuustilanteissa syksyllä 2014. Rekisterissä ylläpidetään suomalais-ten ilma-alusten hätäpaikannuslähettimien tietoja. Onnettomuustilanteessa hätäpai-kannuslähetin alkaa lähettää signaalia, jon-ka globaali satelliittiverkosto havaitsee.

Signaalin, ja siihen liittyvien rekisterissä ylläpidettävien ja Viestintävirastolta saata-vien tietojen, perusteella etsintätoimet voi-daan kohdentaa heti oikealle alueelle ja pelastusviranomaiset voivat ottaa yhteyttä ilma-aluksen omistajin. Rekisterin sisältä-miä tietoja ilma-aluksesta ovat mm. väri, malli ja omistaja.

VUOSIKERTOMUS 2014 13

Toimintaympäristö

Viestintävirasto teki edelleen tiivistä yhteistyötä niin Euroopan tasolla kuin maailmanlaajuisestikin.

Viestintävirasto osallistui Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) konferenssiin Etelä-Koreassa. Yleiskokoukseen osallistui kolmen viikon aikana ennätysmäärä 2 505 osallistu-jaa 171:stä ITU:n jäsenvaltiosta.

ITU:n yleiskokouksessa valittiin johtajat ja jäsenvaltiot hallintoneuvostoon sekä sovit-tiin ITU:n talous- ja toimintasuunnitelmas-ta. Lisäksi sovittiin päätöslauselmista mm. internetin hallinnosta ja siviili-ilmailun seu-rannasta.

Kansallisia kannanottoja ITU:n asioihin on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön valmisteluryhmissä sekä Viestintäviraston teknisessä maailman radiokonferenssin 2015 WRC-valmisteluryhmässä.

Viestintävirasto vaikutti myös konferenssia valmistelevissa ITU:n teknisissä alatyöryh-missä. Suurin panostus kohdistui seuraavan radiokonferenssin asialistan kohtaan, jossa etsitään maailmanlaajuisesti harmonisoituja taajuuksia langattomien laajakaistaverkko-jen käyttöön tulevaisuudessa. Lisäksi viras-to osallistui aktiivisesti valmistelutyöhön, jossa määriteltiin käyttöehtoja langattomien laajakaistaverkkojen uudelle 700 MHz:n taajuusalueelle.

Kyberturvallisuuskeskuksen yhteistoiminta muiden tietoturva- sekä tietotekniikkarikos-tutkijoiden välillä jatkui vilkkaana. Yhteis-työllä saavutettiin hyviä tuloksia useiden merkittävien tietoturvaloukkausten koor-dinoinnissa.

Verkkotunnusten kansainvälisessä yhteis-työssä Viestintävirasto osallistui aktiivisesti eurooppalaisen yhteistyöjärjestö CENTRin sekä internetin nimi- ja osoiteavaruutta hallitsevan kansainvälisen ICANN-järjestön toimintaan.

Viestintävirasto osallistui aktiivisesti EU:n viestintäkomitean, taajuuskomitean ja taa-juuspolitiikkaryhmän työhön.

Taajuuspolitiikkaryhmässä on valmisteltu mm. kannanottoja seuraavan, vuoden 2015 lokakuussa järjestettävän maailman radio-konferenssin käsittelemiin asioihin, tulevai-suuden langattomien laajakaistaverkkojen (mm. 5G) langattomista runkoverkkotar-peista sekä UHF-tv -taajuusalueen (470 − 790 MHz) tulevaisuudesta.

Viestintävirasto toimi Suomen edustajana useissa Euroopan unionin neuvoston ja ko-mission sekä muissa kansainvälisiä tieto-turvallisuusasioita käsittelevissä toimieli-missä ja asiantuntijaryhmissä joko yksin tai kansallisen turvallisuusviranomaisen tuke-na.

Lisäksi Viestintävirasto osallistui eurooppa-laisten tietoturva-asioista vastaavien regu-laattoreiden väliseen yhteistyöhön sekä eurooppalaisella että pohjoismaisella tasol-la. Viestintävirasto isännöi kesäkuussa ENI-SA:n koollekutsumaa regulaattoreiden tur-vallisuustiedon vaihtamista koskenutta yh-teistyökokousta.

Viestintävirasto osallistui aktiivisesti eu-rooppalaisen valtiollisten CERT-toimijoiden EGC-ryhmän toimintaan. EGC-yhteistyö oli erityisen vilkasta haittaohjelmien analysoin-tiin ja haittaohjelmiin liittyvän tilannekuva-koordinoinnin alalla.

Lisäksi virasto osallistui EU:n ja NATOn jär-jestämiin yhteistoimintaharjoituksiin. Vuo-den aikana jatkettiin yhteispohjoismaisen CERT-yhteistyöverkoston tiivistämistä. Viestintäviraston henkilöstö osallistui esiin-tyjänä useisiin kansainvälisiin tietoturvase-minaareihin.

Viestintävirasto osallistui myös Euroopan posti- ja telehallintoviranomaisten yhteis-työjärjestön CEPTin työryhmiin. CEPTin sähköisen viestinnän komiteassa ECC:ssä hyväksyttiin monta taajuuksien käyttöön ja televerkkojen numerointiin liittyvää raport-tia, suositusta ja taajuuksien käytön har-monisointia koskevaa päätöstä.

Viestintävirasto osallistui vuoden aikana aktiivisesti Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten elimen BERECin (Body of European Regulators for Electronic

VUOSIKERTOMUS 2014 14

Communications) toimintaan niin pääjohta-ja- kuin asiantuntijatasolla.

BERECin työssä keskeisiä teemoja olivat komission antaman sisämarkkina-asetusluonnoksen käsittely sekä markki-nasuosituksen valmisteluun osallistuminen. Vuoden aikana BEREC antoi lisäksi useita lausuntoja puitedirektiivin artiklan 7 mukai-sissa toisen vaiheen tutkinnoissa, jotka koskivat kansallisten sääntelyviranomaisten notifioimia huomattavan markkinavoiman päätösehdotuksia.

Viestintävirasto osallistui BERECin asiantun-tijatyöryhmään, joka valmisteli lausuntoa Viron regulaattorin laatimasta huomattavan markkinavoiman päätösluonnoksesta. Vies-tintävirasto järjesti marraskuussa BERECin contact network -kokouksessa Helsingissä.

Viestintävirasto osallistui maaliskuussa 2014 perustetun Euroopan mediaregulaat-toreiden yhteistyöryhmän ERGA:n toimin-taan ja toiminnan käynnistämiseen.

Viestintävirasto jatkoi neuvotteluita naapu-rimaiden kanssa 700 MHz:n taajuuksien siirtämisestä matkaviestinkäyttöön vuodes-ta 2017 alkaen sekä matkaviestinkäytön että korvaavien televisiotaajuuksien osalta. Saavutetut sopimukset tukevat riittävien taajuusresurssien takaamista televisiotoi-minnalle myös tulevaisuudessa.

Sidosryhmäyhteistyö ja asiakkuuksien hallinta

Viestintäviraston sidosryhmätyön tavoittee-na on tukea viraston strategisten tavoittei-den ja tulostavoitteiden toteuttamista. Vi-rasto laati toimintansa tueksi sidosryhmä-linjaukset ja sidosryhmätyön hallintamallin, jotka ovat keskeiset työkalut sidosryh-mäyhteistyön kehittämisessä.

Viestintävirasto osallistui liikenne- ja vies-tintäministeriön hallinnonalan yhteiseen sidosryhmäkyselyyn. Yleinen mielikuva Viestintävirastosta säilyi hyvänä ja nousi lievästi edellisen vuoden 3,70:stä 3,77:ään arvosteluasteikon ulottuessa yhdestä vii-teen.

Asiantuntijavirastona Viestintäviraston toi-minta ja siinä onnistuminen perustuu sen henkilöstön osaamiseen ja asiantuntemuk-seen. Yllä mainitussa sidosryhmäkyselyssä virasto sai korkeimman arvosanan 4 henki-löstön ammattitaidosta.

Viestintävirasto käynnisti viime vuoden ai-kana ydinprosessiensa kehitystyön, jossa keskiössä on asiakkaille näkyvä toiminta. Ydinprosesseiksi määriteltiin sähköisen viestinnän palvelujen edistäminen, viestin-täverkkojen ja -palvelujen valvonta, kyber-turvallisuuden varmistaminen sekä asia-kasyhteydenotot ja neuvonta.

Television DVB-T2 -siirtymään liittyvää yh-teistyötä virasto on tehnyt laajasti verkko-operaattorien ja ohjelmistotoimijoiden sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen kans-sa. Viraston johdolla on perustettu siirty-mäviestintää hoitava projektiryhmä, jossa em. tahoja on edustettuina. Virasto on osal-listunut säännöllisesti myös tv- ja radiotoi-mialan oman HDTV-foorumin alaisen tiedo-tusryhmän kokouksiin.

Sidosryhmätilaisuudet

Viestintävirasto järjesti sidosryhmilleen nel-jä laajaa sidosryhmätilaisuutta. Ne koskivat tietoturva- radiotaajuus-, viestintämarkki-na- ja verkkotunnusasioita.

Vuoden 2014 Radiotaajuuspäivän aiheina olivat tietoyhteiskuntakaaren vaikutukset taajuushallintoon, maailman radioviestintä-konferenssin 2015 valmistelujen tilanne, taajuushallinnon sähköiset palvelut, tuuli-voimapuistojen vaikutukset radiojärjestel-miin, televisiotoiminnan tulevaisuuden muutokset ja näistä viestintä sekä langat-tomien laajakaistaverkkojen saatavuus ja käyttö Suomessa.

Viestintämarkkinapäivän aihepiirinä oli tällä kertaa "Kuluttaja keskiössä". Puolen päivän seminaarissa käsiteltiin monipuolisesti vi-raston tehtäviä kuluttajan aseman edistä-misessä.

Tietoturva nyt! -seminaarin pääteemana oli tilannekuvan muodostaminen sekä sen merkitys organisaation toiminnan johtami-selle. Tilaisuudessa luovutettiin sähköisen

VUOSIKERTOMUS 2014 15

viestinnän edistäjän tunnustus Fingrid Oyj:lle sen esimerkillisestä huolehtimisesta toimintansa turvallisuudesta.

Verkkotunnuspäivässä aiheena oli tuleva välittäjämalli ja muut tietoyhteiskuntakaa-ren tuomat muutokset verkkotunnustoimin-taan.

Yhteistyöryhmät

Viestintäviraston keskeiset sidosryhmät kattava neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa tarkastel-tiin muun muassa viestintämarkkinoiden kehitystä, Viestintäviraston tulostavoitteita ja niiden toteutumista sekä sidosryhmien kannalta ajankohtaisia valvonta-asioita.

Viestintävirasto on laajentanut aikaisempaa Viestintäverkkojen tekniset määräykset -työryhmää kattamaan koko viraston tekni-sen ohjauksen. Viestintäviraston tekniset määräykset -työryhmä toimii Viestintäviras-ton, teleyritysten ja muiden sidosryhmien yhteistyöfoorumina. Ryhmä kokoontui to-teutettujen määräysmuutosten kireästä aikataulusta johtuen vuoden 2014 aikana kolme kertaa.

Sääntely-työryhmän kokouksia pidettiin vuoden 2014 aikana yhteensä neljä. Koko-

uksissa käsiteltiin lukuisia ajankohtaisia asioita, muun muassa tilaajayhteyksien hinnoittelumenetelmiä ja niiden kehittämis-tä, tilaajayhteyksiin liittyviä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, Viestintäviras-ton linjauksia kustannussuuntautuneesta hinnoittelusta, tietoyhteiskuntakaarta ja sen vaikutuksia HMV-sääntelyyn, Euroopan ko-mission markkinasuositusta, käynnissä ol-leiden HMV-prosessien aikataulua sekä päi-vitettyä HMV-sääntelyn tiekarttaa

Lisäksi Sääntelyryhmässä järjestettiin erilli-nen teemakokous syrjimättömyysvelvoittei-den ja -valvonnan kehittämisestä.

Viraston säännöllisiin työryhmiin kuuluva Kuluttajatyöryhmä kokoontui vuoden aika-na kaksi kertaa. Kokouksissa keskusteltiin teleyritysten ja kuluttajajärjestöjen edusta-jien kanssa toimialan kuluttajan oikeuksiin liittyvistä ajankohtaisista aiheista, muun muassa tietoyhteiskuntakaareen liittyvistä muutoksista.

Kyberturvallisuuskeskus hoitaa tehtäviään läheisessä yhteistyössä alan kotimaisten toimijoiden kanssa. Virasto järjesti useita tietoturvallisuuteen, häiriötilanteiden yh-teistoimintaan ja tietoturvallisuuden arvi-ointilaitoksiin liittyviä tilaisuuksia sidosryh-milleen.

VUOSIKERTOMUS 2014 16

Talous ja resurssit

Työhyvinvoinnin kehittyminen jatkui myönteisenä.

Viestintävirastossa käynnistettiin toiminta-vuoden 2014 aikana valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tehostami-nen siirtämällä em. palveluja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Yh-teistoimintaneuvottelujen jälkeen Viestintä-virastosta siirtyy kolme henkilöä Valtorin palvelukseen vuoden 2015 aikana.

Viestintävirasto käynnisti myös valtion yh-teisten talous- ja henkilöstöhallinnon pro-sessien ja niitä tukevan tietojärjestelmän (KIEKU) käyttöönottoprojektin. Kieku-järjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2016.

Toimintavuoden 2014 aikana Viestintäviras-tossa käynnistettiin yleisperehdyttämisen ja osaamisen kehittämisen uusi toimintamalli,

Vivi-ajokortti. Vivi-ajokortti lisää henkilös-tön osaamista ja tietoutta viraston toimin-nasta sekä auttaa perehtymään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan, valtion-hallintoon ja yleiseen virkamiesoikeuteen.

Viestintävirastossa käynnistettiin toiminta-vuonna myös palkkausjärjestelmän kehit-tämistä koskeva hanke. Tavoitteena on, että hanke valmistuu vuoden 2015 aikana.

Viestintäviraston henkilöstön työhyvinvoin-nin taso oli toimintavuoden aikana hyvä. Henkilöstön työtyytyväisyys oli VM Baro -tutkimustulosten perusteella muuta valtion-hallintoa paremmalla tasolla.

Työhyvinvoinnin kokonaisarvosana nousi valtionhallinnon organisaatioissa toteute-tussa vuotuisessa VM Baro -mittauksessa edellisen vuoden 3,6:sta 3,7:ään, mikä ylit-tää koko valtionhallinnon keskiarvon.

Viestintäviraston organisaatio 2015

VUOSIKERTOMUS 2014 17

Talous tasapainossa

Viestintävirasto kattaa pääosan menoistaan keräämillään tuloilla.

Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista.

Lisäksi virasto saa sopimusperusteisia tulo-ja tietoturvapalveluiden tuottamisesta Huol-tovarmuuskeskuksen kanssa tehdyn sopi-muksen perusteella sekä tietoturvapalvelui-den tuottamisesta valtionhallinnon toimijoil-le valtiovarainministeriön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella.

Myös valtion televisio- ja radiorahastolta laskutettu korvaus rahastotehtävien hoita-misesta on maksullisen toiminnan tuloa.

Viestintämarkkinamaksun, tietoturvamak-sun, postitoiminnan valvontamaksun sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamak-sun tulot ovat veronluonteisia tuloja. Näitä tuloja vastaavat menot on otettu huomioon toimintamenomomentin määrärahan mitoi-tuksessa ja ne ovat siten osana nettome-noa.

Budjettimäärärahaa menokehyksessä on myönnetty käytettäväksi Viestintävirastoon perustetun Kyberturvallisuuskeskuksen toimintamenoihin, laajakaistatehtäviin sekä väistötilan vuokraan ja käyttömenoihin.

21 603 000

1 008 000

4 046 000

3 781 000

2 749 000

10 019 000

0 10 000 000 20 000 000 30 000 000

Yhteensä

Korvaus valtion tv- jaradiorahastosta

Muut maksut

Verkkotunnusmaksut

Viestintäverkonnumerointimaksut

Taajuusmaksut

Maksullisten toiminnan tuottojen jakauma maksulajeittain (euroa)

VUOSIKERTOMUS 2014 18

6 412 000

208 000

1 248 000

1 535 000

419 000

3 002 000

0 2 000 000 4 000 000 6 000 000

Yhteensä

Varmennemaksut

Tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut

Posttoiminnan valvontamaksut

Tietoturvamaksut

Viestintämarkkinamaksut

Veronluonteisten maksujen jakauma maksulajeittain (euroa)

34 171 000

3 971 000

2 290 000

7 405 000

2 533 000

17 616 000

356 000

0 10 000 000 20 000 000 30 000 000

Yhteensä

Pääomakustannukset

Muut kustannukset

Palvelujen ostot

Vuokrat

Henkilöstökustannukset

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Viraston kokonaiskustannukset (euroa)

VUOSIKERTOMUS 2014 19

Tuotto- ja kululaskelma

1.1.2014 - 31.12.2014 1.1.2013 - 31.12.2013

TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 21 602 772,39 22 556 340,15 Muut toiminnan tuotot 29 479,88 21 632 252,27 32 320,06 22 588 660,21 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 356 553,87 334 258,69 Henkilöstökulut 17 616 519,15 16 871 672,65 Vuokrat 2 533 197,67 2 841 536,92 Palvelujen ostot 7 405 453,46 6 669 737,38 Muut kulut 2 288 229,20 2 194 624,68 Poistot 3 888 232,18 -34 088 185,53 3 583 609,35 -32 495 439,67 JÄÄMÄ I -9 906 779,46 -9 906 779,46 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 27 584,10 29 613,92 Rahoituskulut -1 495,32 26 088,78 -37,52 29 576,40 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 1 237,11 1 237,11 614,12 614,12 JÄÄMÄ II -12 428 607,37 -9 879 561,94 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Kulut Elinkeinoelämälle -7 950 253,20 -8 390 222,00

Ulkopuolella oleville valtion rahastoille -507 948 000,00 -515 898 253,20 -500 000 000,00 -508 390 222,00

JÄÄMÄ III -528 326 860,57 -518 266 783,94 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Verot ja veronluonteiset maksut 28 203 801,65 28 378 733,00 Perityt arvonlisäverot 4 407,03 4 364,88 Suoritetut arvonlisäverot -3 216 281,89 24 991 926,79 -2 621 473,35 25 761 624,53 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -503 334 933,78 -492 505 159,41

VUOSIKERTOMUS 2014 20

Tase

31.12.2014 31.12.2013

VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOI-TUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 1 106 256,71 1 298 910,92 Muut pitkävaikutteiset menot 7 768 796,46 7 703 837,02

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 142,86 8 879 196,03 0,00 9 002 747,94

AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet 2 353 885,87 1 563 932,23 Kalusteet 68 338,27 2 422 224,14 85 071,28 1 649 003,51 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 11 301 420,17 10 651 751,45 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 1 497 856,17 1 203 465,92 Siirtosaamiset 127 148,44 70 874,36 Ennakkomaksut 700,00 1 625 704,61 0,00 1 274 340,28 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUS-VARAT Kassatilit 2 139,00 1 707,00 Tiliviraston tulotilit 18,00 2 157,00 0,00 1 707,00 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 1 627 861,61 1 276 047,28 VASTAAVAA YHTEENSÄ 12 929 281,78 11 927 798,73

VUOSIKERTOMUS 2014 21

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 -4 536 724,10 -4 536 724,10

Edellisten tilikausien pääoman muutos -9 427 069,28 -12 850 011,77

Pääoman siirrot 502 836 023,72 495 928 101,90 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -503 334 933,78 -14 462 703,44 -492 505 159,41 -13 963 793,38 VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN Muut pitkäaikaiset velat 2 813 783,71 2 813 783,71 3 044 766,22 3 044 766,22 LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 10 152 927,33 10 759 004,12 Saadut ennakot 5 768 707,39 5 500 771,69 Ostovelat 3 545 987,52 1 723 936,66

Tilivirastojen väliset tilitykset 380 591,78 346 354,79

Edelleen tilitettävät erät 316 990,78 300 603,52 Siirtovelat 4 394 801,16 4 206 360,81 Muut lyhytaikaiset velat 18 195,55 24 578 201,51 9 794,30 22 846 825,89 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 27 391 985,22 25 891 592,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 12 929 281,78 11 927 798,73

Yhteystiedot

PL 313

Itämerenkatu 3A

00181 Helsinki

Puh: 0295 390 100

Faksi: 0295 390 270

www.viestintävirasto.fi