”Vihreä” BKT?

Anni HuhtalaT l ti t lli hdi t k i iTaloustieteellisen yhdistyksen seminaari

Helsinki 28.11.2011

”Synti turmella köyhät elintasolla”  

Nimimerkki Paronen Lapin ylioppilaslehti 199?Lapin ylioppilaslehti 199?

Johtaako elintaso turmelukseen? 

Rajauksena ”vihreys” – ympäristö ja  luonnonvarat

Elintason mittauksen historiaaElintason mittauksen historiaa• ”Kansantulon” määrää arvioitu jo melko varhain:

Englannin kansallisvarallisuus ‐William Pettyn laskelmat vuonna 1660

• Saksan kyky maksaa sotavelkansa‐ John Maynard Keynesin arvio vuonna 1920

• Taustalla käytännön tietotarve: Kuinka mitata kansojen vaurautta, taloudellista mahtia ja mahdollisuuksia (sodankäynti, verotustarve jne.) ja talouspolitiikan vaikutuksia?

Mitä mitataan ja mitä eiMitä mitataan ja mitä ei…Kansantalouden tilinpidon periaatteiden kansainvälinen yhtenäistäminen toisen maailmansodan jälkeen (YK, OECD)

Arthur M. Okun (1971): 

”the beauty of…present practice is that no sensible person could seriously mistake GDP for welfare or total social welfare”.

Käytännössä tilinpidon kehittämisessä nähty kuitenkin paljon vaivaa bruttokansantuotteen (BKT:n) vertailtavuudenvaivaa bruttokansantuotteen (BKT:n) vertailtavuuden parantamiseksi maiden kesken ja yli ajan 

Esimerkki BKT kehityksen vertailustaEsimerkki BKT‐kehityksen vertailusta

350000

400000

Vuoden 2010 hinnoin, PPP

2 0000

300000

350000

oa

200000

250000

joon

aa euro

Suomen BKT

Ruotsin BKT

100000

150000

milj

0

50000

1900

1903

1906

1909

1912

1915

1918

1921

1924

1927

1930

1933

1936

1939

1942

1945

1948

1951

1954

1957

1960

1963

1966

1969

1972

1975

1978

1981

1984

1987

1990

1993

1996

1999

2002

2005

2008

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2

BKT per capitaBKT per capita

40000

45000

Vuoden 2010 hinnoin, PPP

30000

35000

20000

25000

euroa

Suomi

Ruotsi

10000

15000

0

5000

Ympäristö osaksi hyvinvointiaYmpäristö osaksi hyvinvointia

”Volvo‐vauraudesta” vihreyteen?y

• Rachel Carsonin ”Silent spring” (1963) ja Yhdysvaltain ympäristöliike

• Rooman klubin ”Limits to growth” (1972)

• Dasgupta & Heal, Solow, Stiglitz ym. (1974) RES; optimaalisesta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja kasvusta 

Luonnonvarat ja ympäristö näkyväksi osaksi taloudellista päätöksentekoa ja kansantalouden tilinpitoa:

ympäristötilinpito, luonnonvaratilinpito, vihreä tilinpito, miljöräkenskaper, green accounting, System of Environmental‐Economic Accounts (SEEA)

Ympäristötilinpidon teoreettinen perustaYmpäristötilinpidon teoreettinen perusta

Miten kansojen hyvinvointia ja kestävyyttä tulisi mitata?

Kiihkeä taloustieteellinen debatti kahden leirin välillä:

• Weitzman (1976) ja mm. Asheim & Weitzman (2001) – hyödyn maksimoinnin dynaamisessa optimointiongelmassa Hamiltonin funktio vastaa nettokansantuotetta (NNP/NKT) tä d lli ä kki t l d ih ä ä NKTtäydellisessä markkinataloudessa; vihreässä NKT:ssapääomaksi laskettava myös ympäristö ja luonnonvarat

• Dasgupta & Mäler (2000) ja mm Arrow et al (2004)• Dasgupta & Mäler (2000) ja mm. Arrow et al (2004) ‐yhteiskunnan kaikkien pääomavarantojen arvonmuutos kertoo kestävyydestä (muutos<0 ei ole kestävää); muutosta yy ( );voidaan mitata ”aidolla säästämisellä” (genuine savings)

Molemmissa lähestymistavoissa huomio nettoinvestointeihin

Vihreän tilinpidon tuska käytännössäVihreän tilinpidon tuska käytännössä

• Kattava ympäristön tilan ja luonnonvaravarantojen muutosten arvottaminen vaikeaa, koska useinkaan ei voida käyttää markkinahintojamarkkinahintoja

• Arviot ”vihreästä nettokansantuotteesta” (green NNP) tai  ”aidosta säästämisestä” (genuine savings) korkeintaanaidosta säästämisestä  (genuine savings) korkeintaan suuntaa‐antavia

Suomen BKT ja ”osittain vihreä NKT”, jossa metsävarannon muutos arvotettu kantohinnoilla

250000

200000

250000

150000

00000

roa

100000Miljoo

naa eu

r

BKT

"Vihreä" NKT

50000

0

1900

1903

1906

1909

1912

1915

1918

1921

1924

1927

1930

1933

1936

1939

1942

1945

1948

1951

1954

1957

1960

1963

1966

1969

1972

1975

1978

1981

1984

1987

1990

1993

1996

1999

2002

2005

2008

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2

Metsävarannon muutoksen arvo (genuine savings: forests) 

1700

1900

Arvotettu kantohinnoilla, vuoden 2010 hinnoin, PPP

1300

1500

900

1100

onaa

 euroa

Suomi

Ruotsi

500

700

miljo

‐100

100

300

1960196219641966196819701972197419761978198019821984198619881990199219941996199820002002200420062008100

Suomen BKT ja ”osittain ruskea NKT”, jossa kasvihuonekaasuvarannon muutos arvotettukasvihuonekaasuvarannon muutos arvotettu 

ilmastopolitiikan varjohinnoilla200000

180000

190000

200000

160000

170000

180000

oa

140000

150000

Miljoo

naa eu

ro

BKT

"Ruskea" NKT

120000

130000

100000

110000

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20101990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Suomen tuotos maailman kasvihuonekaasuvarantoon (negative genuine savings: greenhouse gases) 

3000

Arvotettu "varjohinnoilla", PPP, vuoden 2010 hinnoin

2000

2500

1500

iljoo

naa eu

roa

CO2_vero_EUA

CO2_10e_Nhaus

CO2 33e Nhaus

1000

mi CO2_33e_Nhaus

0

500

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 20091990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Suomen ja Ruotsin tuotokset maailman CO2‐varantoon (negative genuine savings: CO2 emissions) 

450

500

Maailmanpankin mukaan USD 1995 20/hiilitonni (C), vuoden 2010 hinnoin, PPP

350

400

200

250

300

miljoo

naa eu

roa

CO2_WB_Suomi

CO2_WB_Ruotsi

100

150

m

0

50

Suomen luonnon varantojen muutosten arvojaSuomen luonnon varantojen muutosten arvoja 

3000

Vuoden 2010 hinnoin

2000

2500

oa

1500

joon

aa euro

Metsä_kantohinnat

CO2haitta_Nordhaus_pieni

CO2haitta Nordhaus suuri

500

1000Milj CO2haitta_Nordhaus_suuri

0

500

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2

Mitä opimme vihreästä tilinpidosta?Mitä opimme vihreästä tilinpidosta?Laskenta hankala haaste (‐)

– Teoria ja käytäntö kaukana toisistaan:

aikasarjojen ja maiden välinen vertailu miltei mahdotonta hd ” k ”tehdä ”oikeaoppisesti”

– Puutteelliset laskelmat antavat puutteellisen kuvan k t i l l id kit k tä ( t t i t iekosysteemipalveluiden merkityksestä (suuntaan tai toiseen; miten mitataan ”pölyttäjävarannon” muutoksen arvo?)

Tilinpidon laajentaminen luonnonvaroihin tuottaa hyödyllistä aineistoa ympäristöpolitiikan arviointiin (+)aineistoa ympäristöpolitiikan arviointiin (+)

– Mikä merkitys luonnonvaroilla on kasvussa? Voiko politiikalla/varjohinnoittelulla muuttaa kasvun suuntaa? p / jVaikutukset tulonjakoon? ?

Vastaus alun kysymykseenVastaus alun kysymykseen

• Ei voida kiistatta osoittaa, että elintaso olisi turmellut rikastuneen Suomen (ympäristön) 

Vi lä S ki ikk i R t i CO2 ää töillää hkä• Vielä Suomeakin rikkaampi Ruotsi on CO2‐päästöillään ehkä erilaisella kasvun polulla 

• Syitä tutkia• Syitä tutkia

Kiitos!

Metsävarannon muutoksen arvo per capitaMetsävarannon muutoksen arvo per capita

350

400

Arvotettu kantohinnoilla, PPP, vuoden 2010 hinnoin

250

300

350

150

200

250

euroa Suomi

Ruotsi

50

100

150

‐50

0

50

1960196219641966196819701972197419761978198019821984198619881990199219941996199820002002200420062008

50

Suomen tuotos maailman kasvihuonekaasuvarantoon (negative genuine savings) – ilmastopolitiikan ”varjohinnoilla”(negative genuine savings) – ilmastopolitiikan  varjohinnoilla

1600

1800

Arvotettu veroilla ja päästöoikeuksien hinnoilla, vuoden 2010 hinnoin

1200

1400

oa

800

1000

ljoon

aa euro

CO2_vero_EUA

400

600mil

0

200