– nunaminertannguaq viinnitsialalikGigondas

Viinnisorfiup

oqaluttuassartaa

– ukiut 1000-it sinnerlugit

ViinnitNr. 1/2012, ukiut qulissaat

Viinnisorfiup oqaluttuassartaa – ukiut 1000-it sinnerlugit Ukiorpassuit matuma siorna imigassap aalakoornartua pilerpoq.

Qupp. 8

Siunertaq: Viinnit aviisii ataavartumik saqqummersinneqartarpoq, allaaserisanik, nutaarsiassanik nerisas-

siornermilu ilitsersuutinik imaqarluni, tassani viinnit amerlanertigut nalinginnaasumik sammisaallutik. Taa-

matuttaaq viinnit aviisianni www.clubvino.gl-imi nioqqutaasunik paasissutissanik aamma imaqartarpoq.

Viinnit aviisiat akeqanngilaq, avatangiisinullu iluaqutaasumik digitalikkut kisimi saqqummersinneqartar-

luni. Kalaallisut qallunaatullu saqqummersinneqartarpoq, Kalaallillu Nunaanni tamani atuarneqartarluni.

Saqqummersitsisoq: Club Vino | Pilersuisoq A/S, Postboks 50, 3911 Sisimiut. Email: webmarketing@

kni.gl. Nittartagaq: www.clubvino.gl. Aaqqissuisut: Jacqueline Jensen, Kurt Lauritsen. Grafisk-inik suliaqartoq: Benny Reffeldt Otte, www.mediaxperten.com. Nioqqutit: Nioqqutit aviisimi pineqartut

www.clubvino.gl-imi pigineqarallartillugit pisiarineqarsinnaapput. Unammisitsineq: Pilersuisup mar-

ketingip immikkoortoqarfiani sulisut unammisitsinernut peqataasinnaanngillat. Sillimaffigisassat: Akit

allanngorsinnaanerannut naqinnerlutaasinnaasullu sillimaffigeqquneqarput.

Nutaat Clubvino.gl-imi viinnit toqqaannar-lugit piniarneqarsinnaasut pillugit atuakkit

Qupp. 22

Gigondas – nunaminertannguaq viinnitsialalik Portviinni silarsuarmi hedviinnit akuinnersaralugulu tusaamasaarnersaraat.

Qupp. 3

Nerisassani viinni: Nerisassiatit portviinnimik mamarsaasikkit Nerisassiassat upernaarpalaartut viinnimik mamarsaasikkat.

Qupp. 14

Normumiuani

Jacqueline Jensen-imit

– nunaminertannguaq viinnitsialalik

Gigondas

G igondas Rhône-ip qooruata kuja sis sor taani nunap ilagaa angi vallaanngitsoq

ukiuni kingullerni tusaamaneqariartulersi-masoq. Tassani viin nit paarnasunniffaa-rillutik pikkunartut, imarsuup akiani viin niliarineqartartutut mamaqakannersut, kalaallit mamasaarlugit igaarisartagaannut tulluuttut siumorneqarsinnaapput.

Gigondasimi aatsaat 1100-kkut aallar-tinnerani oqaluffeqalernerup nalaani namminneq imigassaminnik viinniliassa-nik naatitsisalersimapput. Taamanikkut oqaluffiit mattuffeqarfiillu viinniliortarner-mik aallarneeqataasarsimapput. Kingu-sinnerusukkut politikereq utoqqalilluni su liunnaarnermini Gigondasimi nunas-sissimavoq, nunangaatsiamik piseriarluni 1861-imi viinniliassanik naatitsisimalluni. Viinniliaa mamarineqalertupallappoq, viinnitut eqqaani Chateauneuf du Papé-meersutut kimittuvoq akikinneroqalunili, puiaasallu nungunneqalertorput. Gigon-dasimi viinniliorneq 1800-kkut naalernis-saata tungaanut ingerlanneqarluarpoq

narsaatit viinnissanik naatitsiviit qullugis-samik viinnissat kumaannik ”phylloxera”-mik taaneqartartumik saassunneqarnerat tikillugu. Kumak taanna uumasuaraavoq viinnissat sorlaannit aallartilluni naasunik nungutitsilluinnartartoq. Europap Kujasis-suani viinnissanik naatitsivissuit viinnissat kumaannit sutannguerutinneqarput.

Ukiukkut issersuaq – oqaluttuarisaanermi allanngorfikInuit Gigondasimiit aallagarput inuussu-tissarsiutissaminnik allanik qinaasiniarlutik, taamaattumik narsaatit orpinnik uuliaquti-nik mulberryqutinillu naatitsivigineqarput. Mulberryt mamassutsimikkut kigutaarnaa-sanut assingupput taamatullu nerisassiari-neqarlutillu nerineqarsinnaallutik.

Mulberryqutit orpinnik uuliaqutitulli ki am- mik pisariaqartitseqaat. 1956-imi ukiuk kut nutaamik oqaluttuarisaanermi allanngor-fioqqippoq, tassa taamani ukioq peq-qarneeqalunilu isseqimmat. Issersuup Gigondasimi orpiit uuliaqutit tamaasa

4 | Viinnit – Nr. 1/2012

Dentelles de Montmirail. "Dentelles" isumaqarpoq "putoortut" qaqqaq qattunerasaarlunilu maniitsuummat

Viinnit – Nr. 1/2012 | 5

qiutippai, taarsiulluguli viinnequtinik ik kus -suisoqarpoq. Iluatsitseqqittoqarpoq, ta- matumuunali suli pitsaanerusumik angu - saqarfiulluni. Viinnip pitsaassusaa pisortati-goortumik akuersaarneqarpoq Gigondas-ilu 1971-imi namminerisaminik illersu-gaasumik viinniliortutut taaguutitaarpoq. Illersugaasumik taagutitaarmat sumiiffiit namminneq viinnialiaasa ilisarnaatigisar-tagaannik ilisarnaateqalerpoq, viinnilllu al- lagartalersorneqarnerini AOC-mik nipititsivi-gineqarsinnaanngorput, viinniliorfillu nam-mineq ingerlatsisoq pilersinneqaratarpoq.

Silap pissusaa nunaluViinnit Gigondasimeersut Chateauneuf du Papé-mi viinniliaasartunut assingusorujus-suupput, Chateauneuf du Papé-meersulli akisunerujussuupput. Viinnissatut akui

amerlanerit assigiipput – tassa Grenache, Syrah Mourvedre-llu akugineqaramik, Gigondas-imili nillernerulaarmat viinnili-assanik katersineq sapaatip-akunnerinik marlussunnik kingusinnerusumik kater-sisoqartarpoq. Gigondas sanilerisaminit allaanerulaarpoq ukiumut nalunaaquttap-akunnerini amerlanerni seqinnerfiusara-mi, putserfiorpiarani sialukillunilu, kiisalu ilisimaneqaatigivaa viinni sukkuisalluni pikkunartoq “mistralen”-imik taaneqartar-toq. Ataatsimut isigalugu silap pissusaa ilaatigut peqqarniissinnaasarpoq. Tamaani Rhône-ip kujasinnerusortaani nunap ilaa kiattaqaaq, aasarissinerani 30 gradit sinnerlugit kiassinnaasarami ukiukkulli agguaqatigiissillugu +9 gradit ataatinngi-saannarlugit.

Gigondasimi nuna “Dentelles de Montmi-rail”-inik 700 meterinik portutigisunik unga-luneqarsimavoq, viinniliassallu qooqquni sivinganernilu naatinneqartarput. Viinnissat sivinganerni naatinneqarnikut pikkunarne-rulaarlutik manngernerulaarput uninngati-tassaqqinnerullutillu, viinnissalli illoqarfiup avataani tamaani toqqinnerusuneersut qi-tumaarnerullutik katersoruminarnerupput.

“Dentelles” nutserlugu isumaqarpoq “pu - toortut”, tassa qaqqaq qattunerasaarluni maniitsuummat taaguutissatut tulluutsin- neqarsimalluni. Katillugit 1300 hektarinik viinnissanik naatitsiviusunik narsaateqar-toqarpoq, narsaatinit taakkunannga ukiumut puiaasat 6 millionipajaat pissar-siarineqartarlutik. Viinniliarineqartartup

Gigondas allaanerulaarpoq ukiumut sivisunerusumik seqinnerfiusarami

6 | Viinnit – Nr. 1/2012

93%-ia aappalaartuuvoq sinneralu aappa-laartoq qaamasuusarluni roséusoq.

Inerittunik katersinermi katersat annikitsut – viinnit pikkunartutTamaani viinnissanik katersinermi katersat Frankrigi tamakkerlugu annikinner-saapput, tassa hektarimut ataatsimut annerpaamik 35 hl-inik pissarsivigineqar-tarmata. Nuna marraq aappalaarujuttuu-voq uja raaq qanik ujarassuarnillu ilalik, viinnillu aap pa laartut kirsebærisunnillutik mintimik su ersumik akuneqalaarnikut immikkut maluginiagassaapput. Gigon-dasimi nuna viinnisaqarfiusoq arlalitsigut MacLaren Valemut Australiap Kangimut

Kujasissuanut eqqaanarpoq, tamaanili unnukkut nillernerusarpoq Sikuiuitsumit Kujallermeersumik anoreqartarmat.

Viinnit Gigondasimeersut pikkunartuup-put isseqarluarpasissumik mamallit kiisalu aalakoornartumik akua qaffasilluni. Tamaa-ni silap kiannera viinnissallu Grenache Syrah-lu viinnimi aalakoornartup akuanik qaffasitsitsisartut pisooqataapput, kiisalu viinnissat taakku akoqarluartitsillutik pik-kunartitsisarput. Viinnit Gigondasimeersut kalaallit nerisassiaannut igami ataatsimut uutakujunnut piukkunnarluinnaqqissaar-put. Akia pitsaassusaalu eqqarsaatigalugit pisiassatsialaavoq.

Viinnit – Nr. 1/2012 | 7

oqaluttuassartaa– ukiut 1000-it sinnerlugit

Viinnisorfiup

Jacqueline Jensen-imit

V iinnisorfik amitsunnguaq takkajaa-mik timitalik ukiut untritillit affaan-

naannik qanganisaatigaaq. Viinnisorfiup peqqarniitsup marrarmik sanaajusup ul-lumikkutut amitsunnguulluni takkajaamik timitaqalerluni alutornartigilernissaanik ineriartortitsisimaneq ukiut 1000-it sinner-lugit pisimavoq.

Niaquusamiit viinnisorfimmutViinnisorfiup qangarpiaq sumerpiarlu isumassarsiarineqarsimanera eqqortumik akissutissartaqartinneqanngilaq. Ukiuni 1000-ini arlalinni viinniliortoqartarsi-mavoq najooqqarneqartarsimallunilu, assigiinngitsorpassuarnillu inuulluutigi-neqartarsimalluni. Europap Kujasissuani Kristusip inunngornera ukiunik 1450-inik sioqqullugu qanganisaatigisunik imer-finnik niaquusaasunik pukkitsunik toqqa-vilinnik itsarnisarsiuut nassaarsimapput.

Imerfiit taakku viinnisorfinnut nutaaliaasu-nut aallarniutaasimassangatinnarput.

Ilisimaneqarpoq Italiami etruskerit niaquu-samik ataatsimoorullugu imerfeqartarsi-masut, allaat angutit arnallu ataatsimut imerfigisarsimallugu. Taamanikkut arnat viinnimik neruunneqartarnerat nalingin-naasuunngilaq, tassami taamanersuaq Rom-imi viinni taamaallaat angutit qarni-nut naatsorsuussaammat.

Viinni – angutaannarnutKristusip inunngornera ukiunik 500-nik sioqqullugu grækerit imerfimmik ”kylix”-imik taaneqartartumik ineriartortitsipput. Imerfik niaquusaasoq angisuujuvoq naqqalu manissuulluni. Grækeritoqqat nuannattarsimasorsuupput, kylix-ilu ern-gunnermi imerfiusarsimasoq marrarmik sanaajuvoq qiimmannartunik ilaatigullu

Viinnit – Nr. 1/2012 | 9

naalanngippaluttunik allalersorneqartar-simalluni. Viinni imermik imerpallerneqa-laartarsimavoq, tassami viinni akoqann-gitsoq imissallugu peqqarniitsuliornertut isigineqartarsimammat. Qaqugukkut ka-suuttoqassanersoq aalajangersimasumik ileqqoqarfigisimavaat, nuannannerlu peqqarniippallaalinnginnerani pinga-jussaanik kasuuttoqareertillugu angutit ”ilisimatusaartut” angerlartarsimapput, ilaatigulli malitassaq malinneqartuaannar-tarsimarpasinngilaq.

Imerfiup siaruariartorsimaneraKristusip inunngornera ukiunik 50-inik sioqqullugu supooraluni igalaaminilior-tarneq isumassarsiarineqarpoq. Imerfik igalaaminiusoq siaruariartupallappoq,

sananissaami ajornannginneruleqimmat. Romamiut imerfiliat atorluapallalertorpaat kiisalu sakkutuut romamiut Europamut tamarmut sorsugiassatillutik namminneq imerfilisartarput. Sakkutuut viinnequti-nik nassataminnik uniffigisaminnut ikkussuisarsimapput, taamaattumik qularnanngilluinnarpoq imerfiit nassa-taatik imerfigisarsimassagaat. Sakkutuut uninngaarfissuanni, soorlu Tysklandimi, Kristusip inunngornera ukiunik 1.000-inik sioqqullugu imerfiit igalaaminiusut namminneq uninngaarfimminni sanasar-simavaat.

Italiamiut igalaaminiliullammassuusimap-put, ukiunilu akulliusuni igalaaminiuliori-aaseq Europamut tamarmut siaruaappoq,

Spiegelau viinnisorfiit uani pisiarineqarsinnaapput: www.clubvino.gl

10 | Viinnit – Nr. 1/2012

tassa italiamiut igalaaminiliortartut nun-anut allanut nunalittarsimammata, tassa Tysklandip kujasissortaanut Bøhmen-imullu – maannakkut Tjekkiemut – nun-alittarsimapput. Illuaqqat igalaaminiliorfiit orpeqarfiulluartuniinnerusarsimapput, tassa igalaaminermik sanaartorneq qisus-sanik atuiffiungaatsiartarmat.

Periutsinik pitsanngoriartortitsinermi igalaaminernik naqitanik ilusilersukkanik sanaartortoqartalerpoq. Igalaaminiliorneq akikinneruleriartorpoq ilutsillu assigiinn-gitsut misilerarlugit sananeqartalerlutik,

tassa kingusinnerusukkut suliffissuarni igalaaminiliornerup aallarnerneqarnera.

Ukiuni akulliusuni kingusinnerusukkut viinnisorfinnik kuultimik sølvimilluunniit toqqavilinnik sanasoqartarsimavoq, imerfiit taakku oqaluffinni, kunngikkunni, kejserikkunni assigisaanniluunniit ator-neqartarsimapput.

Viinnisorfik nutaaliaasoqQanga viinnilioriaaseq qanganisarpalut-tumik ingerlanneqartarpoq, viinniliarlu ullumikkornit allaanerujussuuvoq. Viinni

Viinnit – Nr. 1/2012 | 11

12 | Viinnit – Nr. 1/2012

qaamanngilaq allaallu isorujulluni, pikkunarluni tungusunnillunilu, asiu-jammallu naasunik akuneqarajuttarluni. Naasut asiunaversaasiunneri qanoq sunniuteqartarsimassanerpat mamaa-nulli iluaqutaalaartarsimassapput. Viinnip minguivinnginnera toqqukannerniarlugu 1800-kkunni imefiit qalipaaserlugit sanaat imaluunniit kusanasaaqqissaakkanik kigartukkat atorneqartarsimapput. Viin-nisorfik oqimaatsuuvoq, timitaa naatsua-raalluni imerfittaalu mikilluni.

Viinnisorfik nutaaliaasoq 1920-kkunni takussaallattaalerpoq, taamanikkut ilutsit nutaat misilerarneqalermata. Piffissap ingerlanerani viinnisorfik amiliartorluni iluserissiartortinneqarpoq. 1970-ikkut naa-jartornerini viinnisorfik iluserissoq igalaa-minermi qaamasumik sanaaq, takisuumik timitalik imerfittaalu imaqqortooq viinni-sortartut akornini saqqummeriartulerpoq.

Ilusaa pitsanngortikkiartorneqarpoq kiisalu viinnip tipigissusaata naamalluar-neqarsinnaanera pingaartinneqarneru-leriartorluni, taamaattumik viinnisorfiup ilusaanut assut sunniuteqarluni.

1990-ikkuni assigiinngitsorpassuarnik sa-naartortoqartalerpoq. Igalaaminernik ilusi-lersuisartut suliffissuaqarfiillu viinnisorfinnik sanaartorfiusut ilutsinik misileraasalerput viinninut viinniliassanullu assigiinngit-sunut tulluuttunik ilusilersuisalerlutik. Viinnisorfip ilusaa ukiuni kingullerni qulini naleqqunnerusumik ilusilerneqartarlerpoq, kiisalu kikkut tamarmik akilersinnaasaannik akeqartinneqartalerlutik. Viinnisorfiit nalinginnaasumik ilusillit viinnimik ma-marsaatiginnilluarnissamik periarfissiisut pissarsiarineqarsinnaapput, ulluinnarsiutitut pingaartorsiornerulluniluunniit viinnilleralu-araanni.

Viinnit – Nr. 1/2012 | 13

Jacqueline Jensen-imit

nerisassatSilap qaamanerani

Tunimik mousséliaq | Qupp. 16

Igalluni aallartilluaraanni aallarterii-viffiuvoq, upernaami nerisassiassat si oqqutsilluni suliarineqarsinnaap-put sassaalliutilerneranilu piariilaa-ginnagassaallutik. Saqqummersumi matumani sammineqarput nerisassat unnukkorsiutitut avalaajatulluunniit piukkunnartut.

Iganermi ilitsersuutini viinni ilan-ngunneqarsimasoq mamarsaataan-naavoq mininneqarsinnaallunili. Kis- sartorujummi siatsisilluni uutsilluni-luunniit aalakoornartortaa aalar tar - poq mamaali ataannartarluni. Viin-nimilli qaamasumik issortitami aala-koornartoq katanneq ajorpoq.

14 | Viinnit – Nr. 1/2012

NERISASSIANI VIINNI

Kaagi kokosilik ananasilillu | Qupp. 20

Nersuteeqqap sakiamernga immigaq | Qupp. 18

Viinnit – Nr. 1/2012 | 15

Igaassaq pilluguSiuleratsialaavoq, imaluunniit salatilerlugu flutesimik qaqortuliaaralerlugu ullup qeq-qasiutigineqarsinnaavoq.

Iggisissatut siunnersuutitHvidviinni sukkuisalluni nutaarsunnitsoq manngertuminermi uninngatinneqan-ngitsumik iggisiigit, iggisiussaq sauvignon blanc tulluulluinnassaaq.

NerisassiarineraHvidviinnimik issortitaq: Issortitsissut husblassi minutsini qulini imermut aasus-seruk. Qaqiguk imertaalu eqillugu ernga kusertiguk igaaqqamilu viinnimut qaama-sumut sakkukitsuaqqamik aatsiguk. Dild akuleruguk taratsilaannguarlugulu.

Uutsivimmut amitsukujuumut kuiguk issornissaatalu tungaanut nillataartitsivim-miitillugu. Nalunaaquttap-akunnerini marlussunni nillataartitsiviup nillissusaa apeqqutaalluni issorniarsarisarpoq.

Tunimik mousseliaq: Tunip nerpiata imertaa kuiguk. Manniit uulluakkat tunilu ataatsimut aserorterutikkit. Akoorummik blenderimik sequtserluarneqalaarsinna-apput.

Tuni akuugaq creme fraichemut mayon-naisimullu kinertunut aalaterutikkit. Kinguppaat qeqqatigut averiarlugit akulerutikkit. Taratsilaakkit, qaamasunik qasilitsulilaarlugit cayennenillu qasilitsu-lianik mamarsaasilaarlugit.

Issortitsissut imermut kissaalaartumut tiitorfimmut minutsini qulini aasusseruk. Imertaa eqillugu kusertiguk igaaqqamilu sakkukitsuaqqamik aatsillugu. Issortitsis-sut nillulaarnikoq tunimut akuleruguk.

Tuni akuugaq issortitap qaavanut uutsi-vimmiittumut kuiguk. Uliguk sivikinnerpa-amillu nalunaaquttat akunnerini arfineq pingasuni uninngatiguk unnuisigulluun-niit.

Sassaalliutiginera: Tunimik moussi-liaq sinaatigut savimmik kaanngartilaaruk uutsivillu niutsivimmut mumillugu. Minutsialunni erruinermut allarut kissala-artoq qaavanut iliguk. Moussé issortitarlu kaanngartikkumallugit anaalaarneqarsin-naavoq. Tunimik moussiliaq niutsivimmi kinguppannik sherrytomatillu ilulleriarlu-git nipisat suaannik immikkanik pinnersar-lugu sassaalliutigiuk, ukiup qanoq ilinera aallaavigalugu pinnersaasiunniakkat al-lanngorartinneqarsinnaapput

Tunimik mousséliaq

NERISASSIANI VIINNI

hvidviinnimik issortitartalik

16 | Viinnit – Nr. 1/2012

Viinnimik qaamasumik issortitaq: Issortitsissutit husblassit qulit Hvidviinni sukkuisattoq 3 dl Dildit aggorluakkat alussaat ataaseq tarajumernit

Tunimik mousséliaq: Tunit imermiittut qillertuusat marluk (185 grammikkaat/140 g tuni imertaarlugu) Manniit uulluakkat 3 Creme fraiche 38% 1½ dl Mayonnaise 1½ dl Kinguppaat (uusut qalipaajakkat) 30 g Tarajumernit Qasilitsumernit qaamasut Cayennepeberimernit Issortitsissutit husblassit tallimat

Akussat (inuit arfinillit miss.)

Nersuteeqqap sakiamerna 1,2 kg-p missaa

Akuugaq: Mannik ataaseq Skinke uusoq (orsutaqanngitsoq) amitsukujuumik agguaragaq Peberfrugti affaq amitsuaqqamik aggugaq Persille aggugaq alussaatit pingasut Nersuteeqqamit puulukiminermillu neqi aserortigaq 150 gram Chalotteløg aggorluagaq ataaseq Hvidløg-imineq singartitaq ataaseq Taratsut Qasilitsut Issorsaatit marluk

Kiisalu: Siatsivissamut punneq 30 g Siatsinissamut punneq aqitsoq 50 g Hvidløgimernit marluk Piloqut laurbærblad ataaseq Chalotteløgit marluk Hvidviinni 4 dl.-ip missaa

Suppaliassaq bouillon 3 dl.-ip missaa

Akussat (inunnut arfinilinnut)

Igaassaq pilluguFranskit nerisassiarisartagaat iluatsittuaan-nartoq. Siatassaq meqqummik (amernut meqqut pitsaanerpaavoq) ujalulikkamik mersorlugu matusariaavoq, ukiullu qanoq ilinera mamarinerusallu apeqqutaatillugit immerneqarsinnaalluni. Nersuteeqqap sa- kiamerna siataq kitserlugu kusanartoru-juuvoq. Siataq kissalaartillugu nillertillugu-luunniit sassaalliutigineqarsinnaavoq.

Kissalaartillugu sassaalliutigissatillugu naat- siiat qalipaajariarlugit issusuumik kitsikkat, persillerodit kitsikkat kiisalu guleruujut qaavi - nut ileriarlugu viinnimik qaamasumik brade-pandemi minutsit 45-t oorujoorsinnaavoq.

Nillertuutillugu sassaalliutiginiaraanni sa-latit suulluunniit tulluupput.

Iggisissatut siunnersuutNillertuutillugu sassaalliutiginiaraanni char - donnay-imik viinniliaq qaamasoq sukkuisat-toq nutaarsunnitsorlu imaluunniit chardon-nay-italimmik viinniliamik iggiserlugu ma - marluinnassaaq. Roséviinni sukkuisattoq ima - luunniit rødviinni sakku kitsoq, nutaarsunnit-

soq nappartarsunninngitsorlu 16 gradinik kissassusilik aamma iggisigineqarsinnaavoq.

Kissalaartillugu naatsiianik ooqataanikunik akullugu sassaalliutiginiaraanni hvidviinni-mik mamaqarluartumik nappartarsunnilaar-tumik imaluunniit rødviinnimik akunnattu-mik mamaqartumik iggiserneqarsinnaavoq.

NerisassiarineraManniit, skinke uusoq amitsukujuunik agguaragaq, peberfrugt amitsuaqqamik aggugaq, persille, neqi aserortigaq, cha-lotteløg aggorluagaq hvidløgilu akulerii-sikkit. Taratserlugulu qasilitsuleruk.

Issorsaat imermut kissalaartumut aasus-seruk. Ernga eqillugu kusertiguk sakku-kitsuararsuarmullu aatsiguk aalatamullu akulerullugu. Issorsaatip siataq kitserumi-narsitillugu issortilaassavaa.

Nersuteeqqap sakiamernata neqaa sanimut - kaasarfiusaliorlutit - kiliguk aalatarlu im-miullugu. Siannermini imaa akuugaq nerut-tortussaagami sakiaminerlu eqittussaalluni ulikkaarnagu immerneqassaaq. Ammarna

neqinut ujallumik ujalulertit mersoruk, amer-nut meqqut atorlugu ajornannginneruvoq.

Neqi bradepandimut tanitamut siatsivis-siamulluunniit ikiguk. Taratserlugulu qasi - litsuleruk, sanianullu hvidløg, piloqut cha - lotteløgillu sanianut ilioqqakkit. Neqip qaava punniminernik ilitsivigiuk.

Neqi igaffimmi kissarsuummi kissariikkami alliup tulliani 200 gradimik kissassusilimmi minutsini 15-ini kajortiguk. Taava hvidviin-nimik suppaliassamillu bradepandimut ku - isigit nalunaaquttallu akunnerani ataatsi-mi minutsinilu 15-ini 200 gradimik kissar-tigisumi oorusaakkit.

Siatap siannerata nalaani sisamariarlutit tallimariarlutilluunniit paarlagaallugit qa-juanik kueralaartassavat punniminermillu aqitsumik tanillattaarlugu.

Neqi qaqiguk kitsinngineranilu sivikinner-paamik nalunaaquttap akunnerata affaani uninngateqqaarlugu. Neqip imaa issor-seqqaalaassagami aggujaaraannilu siataq isasinnaalluni.

Nersuteeqqap sakiamernga immigaqhvidviinnimillu qajuligaq

NERISASSIANI VIINNI

Viinnit – Nr. 1/2012 | 19

Kaagiliassaq pilluguNerereerluni kaffisornermi kaagi illugiuk – qaqugukkulluunniit kaffisornermi illugi - neqarsinnaavoq. Kaagi paninngitsoq kis-salaartillugu nillertilluguluunniit mamar-saatigineqarsinnaavoq

Iffiulernermi siunnersuutKaagiliorlutit aallartinnginninni nalunaa-quttap-akunnerata affaanik sioqqutsillutit akussatit igaffiup nerriviusartaanut qal-lukkit, taamaalillutit assigiimmik kissassu-seqarniassapput.

Akussat assigiimmik kissassuseqaraangata aalataq suliariuminarnerusarpoq.

IffiarineraAnanassi tamuaannguakkaarlugit agguk-kit alussaatillu marlunnik angitigisumi orangelikørimi viinnimiluunniit qaamasu-mi tungusunnitsumi kinisimakkit.

Punneq sioraasallu aqitsunnguanngorlu-git akuleriisilluakkit.

Aalatamut manniit ataasiakkaarlugit aku-lerutikkit kingullerlu aalaterulluarlugu.

Kokosmelit akulerutikkit.

Ananassit qaqikkit, erngalu issutuutilaa-riarlugu qajuusamut alussaammut ataatsi-mut akulerutikkit illikartillugillu.

Qajuusap sinnera pullassaatillu nakkartit-sivikkut aalatamut nakkalataakkit.

Immuk akulerutillattaaguk.

Naggataagut ananassimernit akulerutikkit.

Uutsivimmut tanitamut ammalortumut, sinaa peertartumut, qeqqatigut uuttorlu-gu 22 cm-imut, kuikkit.

Igaffimmi kissarsuummi kissariikkami al-liup tulliani 175 grademut kissartigisumut minutsini 40-ni uuguk.

Kaagi uutsivianiitiinnarlugu erruinermi allarummik poorlugu nillorseruk.

Igaffimmi kissarsuutit assigiinngitsunik uutsisinnaasarput, kaagilu qalassimaner-soq takujuminaassinnaasarluni. Nuer-saammik neqinulluunniit kakkiummik kaagi kissarsuutip iluaniittoq kapiuk, nip-puttoqarsimappat qalassimassanngilaq, nipputtoqarsimanngippat qalassimas-saaq.

kokosilik ananasililluKaagi

NERISASSIANI VIINNI

20 | Viinnit – Nr. 1/2012

Ananassit qillertuusamiittut 200-250 g missaat Orangelikør imaluunniit viinni qaamasoq tungusunnitsoq alussaatit marluk missaat Punneq 150 gram Sioraasat 150 gram Manniit marluk Kokosmel 100 g Qajuusat 200 g Pullassaatit bagepulver alussaateeraq ataaseq Immuk 1 dl Uutsivissamut punneq 40 g

Akussat (inunnut arfinilinnut)

Nutaat

Masseria del Fauno 2010 Primitivo Puglia, Italiap Kujasinnerusua

Rødviinni nunap paarnasunniffaarilluni nu-taarsunnitsoq. Kingorniinnaagut mama - qarluarpoq nutaarsunniffaarilluinnarluni-lu. Akunnattumik initussuseqarpoq assi-giinngitsorpaalunnullu tulluulluni soorlu frikadiiliniit pizzanut, bøffinut salaatilinniit nersussuarmik siatamut.

Sipaakkit kr. 58,-

Pingasut kr. 299,-

Normumi uani ukiup imaalinerani taarsissaarnerani viinnit nerisassanut qiimmassimaarnermullu tulluuttut sammineqarput. Viinnit pilersinneqarfii mamassutsimikkut ilisarnarluinnarput, tassa Italiap kujasissuaneersuugamik, Frankrigimeerlutik Californiameerlutillu. Tamarmik sunut tamanut piuminarlutik iggisissaqqissuupput najoqqaruminartuullutillu.

Gigondasimeersoq mamarnersaraat, rødviinni inerilluarsimasoq mamarluin-nartorlu Frankrigip kujasinnerusortaani nunamininnguameersoq quppernermi 2-mi eqqartorneqartumeersoq usserneqarsinnaavoq. Viinnimi nunat kiattut tipiginnersuat naamasassaavoq immikkooruteqarluinnarporlu.

22 | Viinnit – Nr. 3/2011

Château Lamargue 2005 Costières de Nimes Frankrigi

Rødviinni qarngup iluani iluarusunnar-luni, nerumaarluni tungusunniaartumik naatitarsunitsoq, kirsebærit inerilluarsi-masorsunniallattartoq kingorniinnaagullu sivisuumik mamalik. Viinni kimeqarluartoq nerumiffaarissumik mamaqarpoq.

Viinni maannakkut najoqqarneqartari-aannaavoq mamarnerpaaffimminiillunilu. Igakkut siatanut miseqqiannaamik mi-seralinnut, hakkebøffinut krebinetsinul-luunniit, najungasunut neqqaarissunut immussuarnullu mamaqarluartunut man - ngilaartunut piukkunnarpoq.

Sipaakkit kr. 29,-

Marluk kr. 369,-

Viinnit – Nr. 3/2011 | 23

Gray Fox 2010 Cabernet Sauvignon California

Rødviinni isseqarluarluni nutaarsunnit soq ulluinnarni iitseqqutaasinnaasoq kimiki- aarluni kingorniinnaagut mamaa iluaru-sunnartoq.

Nerisassanut kimikinnerusunut tulluarpoq, nillataartillugulu aalisakkanut akuutissa-lersukkanut, salaatinut immussuarnullu kimikillutik manngilaartunut tulluarluni.

Sipaakkit kr. 58,-

Pingasut kr. 299,-

24 | Viinnit – Nr. 3/2011

Robert Grillou 2009 Gigondas Frankrigi

Paarnat inerilluarsimasorsunninnera tipi-gissoq kirsebærit qernertut mamaannik mamaqarluartoq, brombærisunnilluni blommisunnillunilu. Viinni akunnattumik imartorpalussusilik pikkunartoq, kingor-niinnaagullu mamaa nutaarsunnilluni nerumaartoq.

Viinni nakernarluinnarpoq tamanut alu-tornarluni, pitsaalluinnarpoq immikkullu maluginiagassaqqilluarluni. Siatanut, uu - masunit nujuartanit igaanut nalinginnaa-sumillu sunut tamanut piukkunnartoq.

Sipaakkit kr. 49,-

Marluk kr. 269,-

Viinnit – Nr. 3/2011 | 25

Inniminniigit uani

clubvino.gl