FRAMEN SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET TIEDOTUSKESKUSTOIMINNALLE 2013 Raportti, huhtikuu 2013 Julkaistu Visuaalisen taiteen keskus Framen toimesta 25.6.2013.

Hankkio & Raatikainen Pink Eminence Oy

Helsinki

2

Sisällysluettelo:

1. Johdanto …………………………………………………………………………………………………………………….. 3

2. Haastattelunäkemyksiä ja odotuksia: ”asiantuntijuus ja dialogi tärkeintä”………………….. 4 2.1. Frame-säätiön tiedotuskeskustoiminta edustaa kuvataiteen syvää ja luotettavaa

asiantuntemusta 4 2.2. Frame toimii itsenäisesti ja näkemyksellisesti 4 2.3. Frame kohdentaa toimintansa ensi sijassa visuaalisen taiteen ammattilaisille 5 2.4. Lobbausta rinta rottingilla – ei ruikuttamalla! 5 2.5. Frame on synergioiden luoja ja kansainvälistymisen kumppani Suomessa 6 2.6. Frame on visuaalisen taiteen alan kokoavan tiedon tuottaja 6 2.7. Frame tunnistaa kansainvälistymisen eri tasot ja näkökulmat 7 2.8. Frame on asiakaslähtöinen toimija 7 2.9. Frame kertoo tuloksistaan ja mittaa niitä 8 2.10. Frame on taiteilijoille hyödyllinen kumppani 8 2.11. Frame on käytännön tukipalvelujen tuottaja 9 2.12. Galleriat osaksi kansainvälistymisen arvoketjua 9 2.13. Tiedotuskeskuksen viestinnän välineet ja tavat ovat tätä päivää 10 2.14. Toivottuja sisältöjä viestinnälle ja palveluille 10

2.14.1. Muuta haastatteluissa sanottua 12

3. Verkkokysely ja sen tulokset……………………………………………………………………………………………. 13

Liitteet: 1. Kyselylomake 2. Kyselytulosten pääkuvaajat

3

1. Johdanto Pink Eminence Oy haastatteli talvella 2012–2013 kuuttatoista suomalaista visuaalista taidetta ja sen kansainvälistä yhteistyötä edistävän Frame-säätiön sidosryhmien edustajaa. Haastatteluissa tavoitteena oli saada kerättyä näkemyksiä siitä, mitä Frame tiedotuskeskuksena voi parhaimmillaan tarkoittaa. Tiedotuskeskus käsitteenä oli tuttu kaikille haastatelluille. Esikuvina keskusteluissa mainittiin muun muassa sirkuksen, musiikin, teatterin ja tanssin tiedotuskeskuksia. Vaikka haastatteluissa keskityttiin tiedotuskeskusrooliin, juuri kukaan haastatelluista ei ollut koskettamatta Framen toiminnan muita osa-alueita varsinkin, kun niiden rajojen todettiin olevan häilyviä suhteessa tiedotuskeskusfunktioon. Verkottuminen, henkilökohtainen vuorovaikutus ja tapahtumat ovat tiedonvälityksen muotoja monien muiden tiedon tuottamisen ja tiedon viestinnällisten levittämisen keinojen ohella. Visuaalinen taide on toimintatavoiltaan konservatiivinen ala, jossa henkilökohtaisilla suhteilla on suuri painoarvo. Verkottuminen eri suuntiin nähtiin kaikissa keskusteluissa suurena pääomana toiminnan rakentumiselle. Verkottumisen edistämiseksi ei voi koskaan tehdä liikaa työtä ja se nähtiin osaksi tiedotuskeskustoimintaa. Framen koko työkenttä nähtiin äärimmäisen tärkeäksi koko visuaalisen taiteen alalle. Haastateltujen näkemyksen mukaan Framen rooli on olla taidemaailman kansainvälistymisen etua ajava asiantuntijaorganisaatio. Visuaalisen taiteen yleinen edistäminen sai vähemmän kommentteja, ehkä Framen toiminnan kansainvälistymispainotteisesta historiasta johtuen. Haastatellut suhtautuivat hyvin realistisesti pienen organisaation kykyyn valloittaa maailmaa. Useimmat pohtivat, mitä rajallisin resurssein toimivalta muutaman hengen organisaatiolta ylipäätään voi odottaa? Toisaalta ruoskittiin taideorganisaatioiden kansainvälistymisen kunnianhimottomuutta suhteessa esimerkiksi urheiluun. Mihin rima halutaan asettaa? Mallia pitäisi hakea Suomen Olympiakomiteasta: jos halutaan suomalaista taidetta ja taiteilijoita kansainväliselle huipulle, tuetaan huippuja ja samalla luodaan piirikunnallisista kisoista lähtevä järjestelmä, jolla uusia huippuja synnytetään. Nykyään osana Music Finlandia toimiva Musex on toiminut tähän tapaan. Parhaitten ja tunnetuimpien kyljessä viedään uusia tulokkaita eteenpäin. Odotuksia oli kuitenkin mahdollista koota teemoihin, joita on esitetty seuraavassa. Tammi-helmikuussa 2013 Pink toteutti lisäksi kattavan ja Framen kotimaisille sidosryhmille suunnatun verkkokyselyn, jonka tavoitteena oli tuoda määrällistä kattavuutta tutkittaviin aiheisiin, ja tukea haastattelujen tuloksiin. Tutkimuskohteena oli Framen tiedotuskeskustoiminnan palvelut ja niiden merkitys kansainvälistymisen edistämisessä. Raportin lopussa esitellään päähuomiot kyselyn tuloksista. Helsingissä 8.4.2013 Outi Raatikainen Pink Eminence Oy

4

2. Haastattelunäkemyksiä ja odotuksia: ”asiantuntijuus ja dialogi tärkeintä” 2.1. Frame-säätiön tiedotuskeskustoiminta edustaa kuvataiteen syvää ja luotettavaa asiantuntemusta Kaikkien haastateltujen näkemysten mukaan Frame on ennen kaikkea visuaalisen taiteen kansainvälistymistä palveleva asiantuntijaorganisaatio. Menestyminen tiedotuskeskuksena visuaalisen taiteen traditiosidonnaisella, kansainvälisellä toimintakentällä edellyttää ehdotonta huippuasiantuntijuutta sisältökysymyksissä tukitoimintojen ammattimaisuuden ohella. Taidemaailman silmissä uskottavuutta ja luottamusta ei ole, jos niin sanottu ”virkamiesorganisaatio” toimii ja puhuu asioista, joissa substanssinäkemys ei ole läsnä. Framen kotimaiset yhteistyökumppanit olettavat, että Frame on asiantuntijuudessa tasaveroinen keskustelukumppani. Myös ulkomailla toimivat Suomea edustavat yhteistyökumppanit, esimerkiksi kulttuuri- ja tiedeinstituutit, toivoivat sen edustavan objektiivista visuaalisen taiteen asiantuntemusta, joka on monilla muilla kulttuurin saroilla toimivien organisaatioiden syvällisen visuaalisen taiteen tiedon lähde. Framea edustavien henkilöiden kyky luoda ja ylläpitää visuaaliselle taiteelle merkityksellisiä, kansainvälisiä verkostoja nähtiin kriittiseksi tiedotuskeskuksen menestystekijäksi. ”Oikeat ihmiset saadaan tänne uskottavuudella, ei rahalla.” 2.2. Frame toimii itsenäisesti ja näkemyksellisesti Visuaalinen taide on yksilötaidetta. Haastateltavat näkivät, ettei niin sanottu yltiödemokraattisuus alan edistämisessä ja kansainvälistämisessä tuo tulosta, vaan Framen on kyettävä asiantuntemukseensa perustuen tunnistamaan menestyspotentiaali sekä taiteilijoissa, tapahtumissa, viestinnässä että muussa toiminnassa ja uskallettava rohkeasti tukea kärkeä ja kärkiprojekteja. Kärkiprojektit ja toimijat nähtiin koko alaa edistävinä esikuvina, mikäli menestystä niihin panostamalla saadaan aikaiseksi. Hyvät konseptit ja esittäytymispaikat pitää aina huomioida. Säätiömallin katsottiin antavan tukea tälle toimintatavalle. Viestintä menestyksestä myös kotimaassa on tärkeää. ”Taide ei ole demokraattista. Potentiaalin tunnistaminen ja arvotus ovat Framen tehtäviä.” Asiantuntijuus käsitteenä edustaa siis monimuotoista visuaalisen taiteen arviointikykyä, joka ohjaa toimintaa eri tilanteissa. Samalla hyväksytään Framen vastuu päätöksistä ja niiden tuloksista. ”Vallankäytön tajuaminen tärkeää. Kuraattorit laiskaa ammattikuntaa, uutta toivotaan, valitaan vanhaa ja turvallista.” ”Suomessa tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua taiteen merkityksestä sekä nykytaiteen arvostuksen nostoa. Frame voisi käydä tätä keskustelua, jos asiantuntemus riittää.” ”Pitää osata sanoa ei, kiltillä tavalla. Ei saa olla vastaamatta kuten entinen Frame.”

5

2.3. Frame kohdentaa toimintansa ensi sijassa visuaalisen taiteen ammattilaisille Frame-säätiön tarkoituksena on vahvistaa suomalaisen visuaalisen taiteen asemaa, edistää kansainvälistä yhteistyötä sekä lisätä vuorovaikutusta suomalaisten ja kansainvälisten visuaalisen taiteen alan ammattilaisten ja instituutioiden välillä.

Tärkeimpänä toiminnan kohderyhmänä ovat visuaalisen taiteen ammattilaiset kotimaassa ja ulkomailla. Ammattilaisten joukko nähdään laajasti. Siihen kuuluvat alan instituutioiden, yhteisöjen ja median edustajat, kotimaiset ja ulkomaiset taiteilijat sekä galleristit. Kotimaisten ja kansainvälisten ammattilaisten laaja ja laajentuva kumppanuusverkosto arvioitiin Framen tärkeimmäksi pääomaksi ja tehtävässä onnistumisen edellytykseksi. Kotimaassa Frame voisi toimia koko visuaalisen taiteen kentän puolestapuhujana ja kokoajana erityisesti kansainvälistymiskysymyksissä. Lisäksi Framen kotimaiseksi tehtäväksi nähtiin yhteiskunnallinen vaikuttaminen visuaalisen taiteen puolesta poliitikkojen, rahoittajatahojen ja päättäjien suunnalla. Näin erityisesti, mikäli Frame säännöllisesti tuottaa tiedotuskeskuksena kokoavaa tietoa alan kansainvälistymisen asteesta ja sen esteistä, haasteista sekä onnistumisista julkisen päätöksenteon taustaksi. Ellei Frame tätä tee, kuka tekee? Päällekkäisyyksiä tekemisissä ei kuitenkaan kannata rakentaa esimerkiksi järjestöjen tai Kuvataiteen keskusarkiston toimintojen kanssa. 2.4. Lobbausta rinta rottingilla – ei ruikuttamalla! Tiedotuskeskuksen rooliin kuuluu haastateltujen mielestä vaikuttaminen koko visuaalisen taiteen toimialan puolesta muualle yhteiskuntaan. Puolestapuhujana Frame on myös kehittämistoimenpiteiden tunnistaja ja lobbaaja. Vaikuttaminen tapahtuu esimerkiksi keräämällä tietoa alan tilanteesta sekä nostamalla esiin tilastollista faktaa, joka tukee koko alan merkitystä ja toimintaedellytyksiä lisäävien toimenpiteiden aikaansaamista julkisissa rahoituslähteissä. Vertailukohtana useat haastateltavat käyttivät sirkusta, joka on yhteisellä esiintymisellä alana kyennyt nostamaan omaa merkitystään hyvin nopeasti. Vaikuttaminen visuaalisen taiteen yleisen tunnettuuden lisäämiseksi suuren yleisön suunnalla nähtiin liian haasteelliseksi. Samalla todettiin, että suureen yleisöön voidaan vaikuttaa myös median välityksellä, kertomalla visuaalisen taiteen alan kehittymiseen ja kehitystarpeisiin liittyviä asioita. Ainoastaan yksi haastateltava näki kiinnostavia mahdollisuuksien siihen, että Frame koordinoisi kotimaassa esimerkiksi valtakunnallisia, yleisökasvatuksellisia projekteja. Haastatellut korostivat toimintojen kohdeyleisöjen miettimistä sekä kontekstin huomioon ottamisen tärkeyttä kaikissa eri tilanteissa. Kulttuuri- ja toimintatapaerot kansainvälisessä toiminnassa vaikuttavat Framen toimintaan eri kaupungeissa ja yhteyksissä. ”New York on omanlainen taidekaupunki. Paikalliset kiinnostukset, lähestymistavat ja hierarkia vaikuttavat kaikkeen. Museojohtajien lähelle ei pääse.” Sisällöllisesti toiminnan painopisteen toivottiin kohdentuvan eläviin taiteilijoihin. Museot voivat hoitaa historiallisen perspektiivin myös kansainvälisissä yhteyksissä. Vaikka nuorten taiteilijoiden puolesta puhuttiin, todettiin myös, että keskipolven taiteilijat ja heidän kansainvälistymisen

6

mahdollisuutensa unohdetaan helposti, vaikka taiteellisesti heidän työnsä sisältö on usein vahvimmillaan juuri silloin. Viestinnälliset, arvioituun uutuusarvoon nojautuvat syyt nuorten suosimiseen eivät ole riittäviä. Ylipäätään harvat suomalaistaiteilijat ovat kansainvälisesti entuudestaan tunnettuja. 2.5. Frame on synergioiden luoja ja kansainvälistymisen kumppani Suomessa Avoimen ilmapiirin luominen kotimaassa on tärkeää Framen toiminnan onnistumisen kannalta. Framen toivottiinkin tekevän vahvasti aktiivista kotimaista yhteistyötä alan muiden ammattilaisten ja instituutioiden kanssa. Aito kansainvälistyminen ja kansainvälisyys omassa toiminnassa ovat monelle taiteilijalle, museolle ja muille alan toimijoille arkipäivää. Kansainvälistyminen ja sen osaaminen eivät haastateltujen mielestä ole enää Framen ”monopoliosaamista”. Museoilla, taiteilijoilla ja muilla organisaatioilla on runsaasti suoria, omia yhteyksiä kansainväliseen taidekenttään. Tästä syystä Framen vahva kotimainen verkottuminen ja kansainvälistymiseen liittyvän tiedon keskinäinen jakaminen on asia, joka voisi tukea myös sen omaa toimintaa. Framelta toivotaan jopa taidekenttää kokoavan, synergiaa luovan roolin ottamista sen toiminta-alueilla täällä kotimaassa. Osallistuminen kotimaisiin tapahtumiin (esimerkiksi Museopäiville) tuomalla niihin kansainvälistymistietoa, oheisohjelmaa ja kansainvälisiä asiantuntijavieraita voisi edistää verkottumista myös museokenttään. (Aiempi eristäytyminen kotimaisesta toimijajoukosta muistui mieliin monille.) Framen yhteistyömuotojen kehittäminen kaikkiin niihin tahoihin, jotka voivat rahoittaa kuvataiteen kansainvälistymistä kaikissa sen eri muodoissa, oli haastateltavien mielestä asia, jota pitää voida Framelta odottaa. 2.6. Frame on visuaalisen taiteen alan kokoavan tiedon tuottaja Visuaalisessa taiteessa on useita järjestöjä, mutta niiden tuottamaa tietoa yhteen keräävää tahoa ei löydy. Kehittyykö Frame tahoksi, joka kykenee toimimaan kaikkia hyödyttävän toimialan tiedon tuottamisen ja ennen kaikkea vaikuttamisen solmukohtana? Tämä edellyttää kykyä tuoda alan eri toimijat saman pöydän ääreen sekä aikaansaada niiden yhteistoimintaa uskottavin tavoin ja tavoittein. Toimialan kansainvälistymisen kehittäminen ja yhteistyö eri tahojen välillä tämän työn puitteissa nähtiin Framen tehtäväksi. Tutkitun ja kootun tiedon tuottaminen ja kansainvälistymisen seuraaminen koettiin merkittäväksi, mutta haastavaksi tehtäväksi. Tiedon julkituomiselta edellytettiin herkkyyttä ja kykyä analysoida tietoa oikein ja hyödyllisesti:

1) Kansainvälistymisen aste taloudellisesti näkyvänä vientinä on vielä niin marginaalinen, että on osattava välittää tilastotietoa oikein perustein, ettei koko alaa pidetä mitättömänä. Menestystarinoita kuitenkin tarvitaan tuomaan uskoa. Viennin esteisiin pitää voida

7

vaikuttaa niistä tiedottamalla ja ”lobbaamalla”. 2) Kulttuurivaihtoluonteisten kansainvälisten tapahtumien ja yksittäisten taiteilijoiden kv-

esittäytymisten määrä taas on niin suuri, ettei ole helppoa luoda kokonaiskuvaa asiasta. Haastateltavien mielestä ”kansainvälistymisuutisointia” kotimaassa on liian vähän.

2.7. Frame tunnistaa kansainvälistymisen eri tasot ja näkökulmat Suurin osa haastatelluista toimii pääkaupunkiseudun visuaalisen taiteen ”high end” -suunnalla ja onnistuminen kansainvälistymisessä tarkoittaa heille pääsyä alan yleisen käsityksen mukaan kansainvälisten taidepiirien arvostetuimpaan ytimeen joko taiteilijana, tapahtumana, organisaationa, messuosallistujana tai galleristina. Monille muille kotimaisille visuaalisen taiteen toimijoille kansainvälistyminen tarkoittaa pienimuotoisempien mahdollisuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä, kuten paikallisten museoiden ja järjestöjen lähialueyhteistyötä naapurivaltioiden kanssa ja kulttuurivaihtoluonteisten tapahtumien organisointia esimerkiksi oman kaupungin ystävyyskaupunkien kanssa. Ruohonjuuritoiminnan helmet pitäisi myös tunnistaa ja tukea niitä. Framelta toivottiin herkkyyttä myös näiden kansainvälistymisasioiden suhteen. Esimerkiksi projektien viestintä verkkosivuilla tai viestintäapu kotimaassa voisi hyödyttää niitä. Framen toimintaa ei myöskään saisi haastateltavien mielestä rajoittaa pääkaupunkiseudulle. Muu Suomi on kokenut jääneensä paitsioon esimerkiksi asiantuntijavierailujen ja viestinnänkin suhteen. ”Suomalainen eksotiikka, hiljaisuus ja arktisuus voisivat innostaa myös visuaalisen kulttuurin kansainvälistymiseen esimerkiksi residensseissä täällä.” ”Projekteja Lappiin!” Residenssitoiminnalta saatetaan haluta henkilökohtaisia virikkeitä, ei niinkään oman uran tavoitteellista kansainvälistämistä ja hyödyllisten kontaktiverkostojen avautumista. Haastateltavien mielestä Framen kautta ei tarvitse tukea ”lomaresidenssejä”. ”High profile -residenssit, joissa on verkottumisen kautta hyötyjä saatavilla ovat kalliita, mutta Framen ei kannata muihin satsata. Taiteilijoiden coaching ja verkottumisen tuki on olennaista.” Osa haastatelluista korosti kulttuurivaihdon olevan tärkeää vuorovaikutusta ja kritisoi yksipuolista ”kulttuurivienti”-sanaa. 2.8. Frame on asiakaslähtöinen toimija Framen toimintatavan toivotaan olevan asiakaslähtöinen, kuunteleva ja palveleva. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa kansainvälisten kuraattorivierailujen ohjelmia valmistellaan tulijoiden toiveiden perusteella ilman, että sitä liikaa ohjataan omalla ”tätä me haluamme edistää” -taidenäkemyksellä. Jos esiteltävien joukkoon pystyy ujuttamaan ennalta tuntemattomampiakin

8

nimiä, hyvä niin. ”On hyvä saada kansainväliset kuraattorit tuntemaan, että he itse tekevät löytöjä!” Haastateltavat toivoivat, että herkkyys verkostoitumistilanteiden hallinnassa onnistuisi menneitä aikoja paremmin. Asiantuntijoiden vierailuohjelmat eivät saa vajota vakiokohteita sisältäviksi rutiinitoimenpiteiksi, jotka kiusaannuttavat sekä kohteita että vierailijoita, koska ensi hetkestä on selvää, etteivät intressit kohtaa. Framen suhteen pohdittiin myös sitä, kannattaako Framen itse tuottaa esittäytymisiä. ”Kansalliset agendat eivät enää ole kuvataiteen hard core -kategoriassa.” Tapahtumien ja esittäytymisten tuottaminen kunnianhimoisesti parhaitten kansainvälisten kumppaneiden kanssa voi olla omatekoisuutta kiinnostavampaa. 2.9. Frame kertoo tuloksistaan ja mittaa niitä Avoimeen toimintatapaan kuuluu kertominen työn tuloksista ja niiden arvioiminen. Toiminnan tunnetuksi tekeminen kotimaassa on paras tapa vaikuttaa päättäjiin, rahoittajiin ja alan omaan mielipiteeseen. ”Mediahittien kanssa pitää olla tarkkana ettei panosteta vääriin mittaamisasioihin.” Toiminnan mahdollisuuksien oikea avaaminen olisi tärkeintä. 2.10. Frame on taiteilijoille hyödyllinen kumppani Taiteilijat odottavat Framelta ennen kaikkea apurahoja ja esittäytymistilaisuuksien luomista, mutta myös muuta tukemista, erityisesti myös verkottumis- ja viestintätukea. Esittäytymistilaisuuksista parhaita voivat olla yhteisnäyttelyt, joista kansainvälistyminen saa ponnahduslaudan. Tiedottaminen taiteilijoista eri keinoin koettiin erittäin tärkeäksi. Sähköiset linkitykset taiteilijoiden omille kotisivuille olisivat paras tapa antaa kokonaiskuva ajankohtaisista taiteen tekijöistä. ”Portfolioiden arkistointi ei auta ellei niitä päivitetä. Kotisivut pysyvät parhaiten ajan tasalla.” Residenssiohjelmia sekä virike- ja työskentelymahdollisuuksia ulkomailla arvostetaan, mutta samalla toivotaan, että residenssissä olemisen aika voisi edesauttaa kansainvälisen uran rakentamisessa. Paikallisen kontaktipinnan luominen on haastavaa ilman ennalta organisoituja kontakteja ja verkottumismahdollisuuksia. ”On turhauttavaa oma-aloitteisesti yrittää esittäytyä kansainvälisissä gallerioissa. Se ei vaikuta edes ammattimaiselta. Tarvittaisiin tietoa, tilanteita ja välittäjätahoja, jotka auttavat asiassa. Kuka muu näitä voisi asioita edistää ellei Frame?”

9

2.11. Frame on käytännön tukipalvelujen tuottaja Käytännön kansainvälistymisopastusta toivottiin. Samoin toivottiin rahoituskanavatietoa, hankeinfoa, kontaktitietoa, viestintätukea, tuottajaosaamista ja logistiikkainfoa. ”Hankkeita, joilla asioita ja osaamista tuettaisiin kentällä.” 2.12. Galleriat osaksi kansainvälistymisen arvoketjua Framen ja gallerioiden suhde ei ole ollut ongelmaton. Tästä syystä galleristien odotukset Framen suhteen eivät ole suuria. Haastatellut taustastaan riippumatta näkevät, ettei gallerioita (yrityksiä ja/tai myyntiä tekeviä liittojen gallerioita) pidä sulkea pois kansainvälistymisen toimenpiteistä. Avustukset eivät ole ainoa tapa edistää asioita. Galleriat ovat Suomessa kotimaiselle ja kansainväliselle suurelle yleisölle ilmaisten nykytaidenäyttelyjen organisoijia ja kansainvälistyvillekin taiteilijoille välttämätön toimeentulon kumppani. Kansainvälisesti gallerioita arvostetaan toimijoina Suomea enemmän ja välittäjäportaan tukeminen on tuonut tulosta esimerkiksi Tanskassa ja Ranskassa. ”Framen pitää ottaa ryhtiliike gallerioiden suhteen. Galleristit ovat verkottumisen tarpeessa kuten muutkin.” Suomessa gallerioiden kansainvälistymisen tuen kysymystä ei ole kyetty kokonaisvaltaisesti ratkaisemaan. Kulttuurin ja yritystoiminnan välimaastossa tapahtuva pienimuotoinen toiminta on ollut jokseenkin kaikkien rahoittajatahojen intressien ulkopuolella. Toki kuvataiteessa on omat toimintatapansa, esimerkiksi alan kansainvälisten messujen maineeseen perustuva kutsumenettely, joka tarkoittaa pitkäjänteisen kansainvälistymispanostuksen ratkaisevaa merkitystä. Gallerioiden kansainvälistymisen tiellä on Suomessa monia esteitä, jotka kuuluvat välittäjäportaan aseman ja luovien alojen pienyritysten yleiseen problematiikkaan. Riskin kantava galleria voi edelleenkin joutua hakemaan kansainväliseen tapahtumaan liittyviä avustuksia taiteilijoidensa nimissä. Galleristit ry näkee kuitenkin kansainvälistymisen tärkeänä tapana kasvattaa markkinoita ja galleriat ovat luonnollisesti valmiita itse kantamaan toiminnastaan vastuunsa ja panostamaan asiaan. Kotimaiset galleriat voivat hyötyä kansainvälisestä verkottumisesta siinä missä muutkin alan toimijat. Galleriat hyötyvät myös niiden taiteilijoiden kansainvälisen tunnettuuden lisääntymisestä ja yhteyksistä kansainvälisiin toimijoihin ja tapahtumiin. Framen rooli voi myös olla tietoon perustuva vaikuttaminen sen puolesta, että galleriat Suomessakin saataisiin paremmin kansainvälistymistä tukevien yritystukien piiriin ja että uusia tukimalleja luotaisiin. Niin sanottu Tanskan malli (maassa on iso joukko kansainvälisesti toimivia gallerioita, jotka saavat julkista prosenttitukea kv-messukutsun myötä) herättää kateutta Suomessa. Valtiolla on siellä selkeä näkemys kuvataiteen imagoarvosta sen kaupallisen merkityksen ohella.

10

Tanska on pystynyt mallin avulla kansainvälistämään taiteilijoitaan ja gallerioitaan merkittävästi. Kyse on kuitenkin maan kulttuuripääoman kansainvälisestä tunnetuksi tekemisestä enemmänkin kuin kansantaloutta tukevista vientituloista. Galleriat toivovat Framen avautuvan entistä paremmin kansainvälisen galleriayhteistyön suuntaan. Verkottuminen kansainväliseen galleriakenttään, kansainvälisten galleristien huomioiminen asiantuntijavierailuissa ja heidän tiedontarpeidensa tyydyttäminen nähtiin merkittävänä vientiä ja verkottumista tukevana tehtävänä. 2.13. Tiedotuskeskuksen viestinnän välineet ja tavat ovat tätä päivää Medioiden monipuolistuminen, viestinnän kanavien muutokset ja käyttäjien tavat hankkia informaatiota vaikuttavat myös Framen viestinnän ratkaisuihin ja toimimiseen tiedotuskeskuksena. Kaikki haastateltavat sanoivat, että toimiva, uutisoiva, tietoa kokoava ja ajantasainen sähköinen viestintä nähtiin tärkeimmäksi tiedon välittämisen muodoksi Framelle. Suurin haastatteluissa esillä ollut kysymys koski Framen painetun lehden kohtaloa. Haastatellut olivat jokseenkin yksimielisesti sitä mieltä, ettei oman, painetun lehden tuottaminen ole tänä päivänä järkevää ja että hyvä verkkoinformaatio, muu ajankohtainen ja keskusteleva läsnäolo verkossa (kiinnostavat blogit, uutiskirjeet, verkkolehden ipad-versio jne.) sekä hyvin hyödynnetty sosiaalinen media ovat kiinnostavampia ja ekologisempia ratkaisuja. Tässä mielipiteessä ei ollut kyse pelkästään realismiin perustuvasta kustannustehokkuusajattelusta, vaan myös osuvan jakelun korostuneesta merkityksestä. Hankalasti postitettava ja kuljetettava julkaisu olisi kyettävä jakelemaan globaalin taidemaailman oikeille vaikuttajille tehokkaasti ja ilmaiseksi. ”Messu- ja tapahtumayhteyksissä hankalimman kokoluokan julkaisut jäävät hotellihuoneen roskikseen!” Taiteilijakohtaisten teosten tukeminen ja tapahtumakohtaisten julkaisujen tekeminen on edelleen viisasta. Käyntikortteja tarvitaan. Asiantuntijavierailut, kontaktipinnan rakentaminen ja laajentaminen kaikin keinoin on edelleen merkittävintä työtä. 2.14. Toivottuja sisältöjä viestinnälle ja palveluille

- Tietopankki, jossa monipuolinen kansainvälistymistieto ja taiteilijaesittelyt palvelevat kaikkia kohderyhmiä.

- ”Kuukauden taiteilijat jne.” - Taiteilijoiden menestystarinoiden esille tuominen. Esikuvat luovat uskoa mahdollisuuksiin.

Suomessa tunnetaan huonosti taiteilijoidemme kansainvälisiä aikaansaannoksia. - Taiteilijoiden toimintakenttä ja taiteilijakuva moninaistuu. Siitäkin voi kertoa. Vrt. Tanssin

tiedotuskeskus pyrkii tuottamaan tietoa siitä, mitä muuta suomalaiset tanssijat tanssin ohella tekevät.

- Newsletterit, joissa kv-taidemaailman tärkeät tapahtumat olisivat esillä.

11

- Kansainväliset trendit ja messulinkit olisivat tärkeitä. - Residenssi-infoa tarvitaan aina. - Neuvontapalveluja niille, jotka tekevät isoja projekteja harvoin. - Kansainvälistä benchmarking-tietoa. - Verkostoitumisapu olisi kiinnostavaa. Ohjelmallisia matkoja asiantuntijoille, galleristeille ja

taiteilijoille. Ryhmäreissut, joissa organisoidut tapaamiset! - Hankkeen paikka: residenssi Lapissa. - Arktisen alueen yhteistyö, visuaalisen alan yhteistoiminta, Barentsin alueen visuaalinen

taide. - Hankeinfoa, eri alueilta Suomesta hankekuvauksia. - Tietoa myös soveltavasta taiteesta. - ”Kuraattorien tapaaminen eri puitteissa tärkeää, kuraattoriluennot, esittelyt kv-venueista

ja mahdollisuus verkottumiseen samalla.” - Vierailujen synnyttäminen. - Sähköisessä tiedotuksessa tahti tärkeää: tietoa kerran kuukaudessa. - Kätevin tapa linkittää taiteilijoiden kotisivuille. - Laaja kirjo taiteilijoita. - Verkottuminen monipuolisesti. ”Messukuvion varaan ei yksin saa luoda verkostoja. Pitäisi

pyrkiä tapaamaan muissakin konteksteissa, museoissa ja kuraattoreita.” - Residenssiverkottuminen parempaan kuntoon. - Suosittelijoita tarvitaan. Frame voisi toimia sellaisena ja rakentaa kontakteja. - Pohjustaminen, rakentaminen, paikallistuntemus, instituuttien kautta. - Koulutus, neuvonta, työpajat - Ruohonjuuritason touhu voi olla hyvällä tasolla. - Tuottamisen osaaminen: kuljetuskontaktit, vakuutukset jne. - Koulutusosasto. - Hankerahoitus, suunnittelut, koordinointi.

- Perinteinen tiedostustehtävä. - Välitön tieto ajankohtaisista asioista. - Harras toive & iso visio: Framella portfolioarkisto ja nettiarkisto, josta ammattitoimijat saa

tietoa. Helpottaisi ammattilaisten vuoropuhelua! - "Vientiponnistusten aikaansaaminen. Soveltaminen taiteeseen, markkinoiden näkökulma!" - "Sääntö 1: köydellä ei voi työntää! Jos ei ole haluttuja tuotteita, ei ole markkinoita." - "Kuraattorit kiinni kv-skeneen. Pitää verkottua ja yrittää saada näyttelyitä." - "Kv-kuraattoreita Suomeen niin paljon kuin sielu sietää." - "Pyrkimys tukea porukoita, jotka haluavat kansainvälistyä." - Gallerioita pitää tukea (toimeentulo ja myynti, ammattiylpeyttä pitää olla). - "Jos Hesaan tulee joku, tietoa ajoissa, jotta muutkin ehtii!" - "Aluetaidemuseoiden päiville voisi rakentaa ohjelmaa myös kv-näkökulmasta." - "Kansainvälistyminen ylätason touhua, samat tyypit, pieni piiri – turhauttavaa!" - Lehti tablettitietokoneeseen/ipadiin.

12

2.14.1. Muuta haastatteluissa sanottua

• ”Kun Suomeen tehdään näyttelyitä, niiden kiertäminen on saatava aikaan.” • ”FRAMEn puhelimeen pitää vastata ja vastauksen antajan pitää tietää palveluista.” • ”Kirjojen kv-levityksen tukeminen tärkeää. Taidekirjabisnes kriisissä, kirja säilyttää

merkityksen. Galleria kiinnostunut maksamaan pääosan kirjakuluista. Kansainvälinen jakelu on keskeinen julkaisuille. Taidemuseoiden kaupat!”

• ”Tietopaketteja siitä, missä Hesassa on hyvät galleriat, mihin mennä.” • ”Gallerioiden profiilit pitäisi kertoa kuraattoreille. Helsingin galleriatieto on hukassa.” • ”FRAMEn ja taiteilijan yhteistyö pitää tehdä yhdessä paikallisen järjestävän tahon kanssa.” • ”TEMin suuntaan ehdotuksen gallerioiden tukisysteemeistä. Gallerioiden arvovalta

oleellinen ulkomailla.” • ”Vanhemmatkaan eivät pärjää ilman tukea. Keski-ikäisten uran tukeminen tärkeää, samoin

assistenttipalkkaukset, harjoittelusysteemi.” • ”Market Tukholmassa pienempi kuin Art Helsinki, siitä saisi isomman tapahtuman Suomen

messuilla.” • ”Strategia-oppia urheilusta, piirikunnallisista valtakunnantasoon ulottuva ohjelma,

nykysysteemeillä ei saataisi pistesijoja pohjoismaisella tasolla.” • ”Ammattimainen managerointi saisi ottaa oppia Helsinki Schoolista.” • ”Onko FRAME verrattavissa Olympiakomiteaan urheilupuolella? Tärkeiden tilanteiden

valinta ja potentiaalisten taiteilijahuippujen vieminen huipulle. Lahjoituksia ja yritysrahaa tulee vain valovoimaisista menestyksistä.”

• ”FRAMEa voisi ruoskia siitä, että FRAME ei hyödynnä markkinointiviestinnällisesti omia tekemisiään.”

13

3. Verkkokysely ja sen tulokset Osaksi työtä sen kvalitatiivista osaa tukemaan ja täydentämään toteutettiin verkkokysely. Siinä keskityttiin tarkastelemaan Framen toimintaa suomalaisen visuaalisen alan tiedotuskeskuksena. Tutkimus toteutettiin tammi-helmikuussa 2013 avoimena verkkokyselynä, joka lähetettiin Framen toimesta sen kotimaisille sidosryhmille mahdollisimman laajasti siten, että kyselykutsun saajissa oli niin taitelijoita, galleristeja, kuraattoreja, rahoittajia, etujärjestöjä kuin muita taiteen alan organisaatioita. Yhteensä kyselykutsu lähetettiin 1500 henkilölle. Kysely keräsi kaikkiaan 323 vastausta, mikä tarkoittaa melkoista vastausaktiivisuutta. Kun vastausten laatu oli lisäksi hyvällä tasolla (vastaamiseen oli selvästi paneuduttu) ja kun vapaasanaisia kehitysideoita / terveisiä Framelle jätti lähes 200 vastaajaa, voidaan todeta, että kysely lienee ollut tarpeellinen myös sidosryhmien näkökulmasta. Vastauksillaan kysely antaa kvalitatiivisen osion lisäksi hyvää tukea ja näkökulmia Framelle toiminnan suunnittelu- ja kehittämistyöhön ja tuloksia voidaan tarkastella melko luotettavan yleiskuvan antavina. Tutkimuslomake ja sen vastausten pääkaaviot ovat raportin liitteinä. Lisäksi Framelle käyttöön luovutetaan avoimet palautteet muuttamattomina, sekä joitakin poimintoja mielenkiintoisimmista ristiintaulukoinneista. Tässä kappaleessa todetaan kyselyn päälöydökset. Vastaajien taustat Vastaajien taustat tukevat profiileiltaan Framen sidosryhmien profiileja: selvä enemmistö vastaajista on taiteilijoita (67%) ja valtaosa työskentelee pääasiassa Uudellamaalla ja etenkin Helsingissä, jossa toimii 172 vastaajaa. Suomessa Uudenmaan ulkopuolella toimivista 93 vastaajasta useimmat tulivat Turusta, Tampereelta, Lahdesta tai Oulusta. Myös ulkomailla toimivia tavoitettiin, 10 % vastanneista toimii ulkomailla. Vastaajista 71 % oli aiemmin käyttänyt Framen palveluja, joten vastausten pohjalta löytyy useimmiten kokemus. Tuloksen vahvistavat kvalitatiivisen osion antia Tuloksia tutkiessa on helppo todeta muutama asia:

• Vastaukset osoittavat odotuksia uudistuvan Framen toiminnalle olevan: muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki tutkittavat ja mahdolliset Framen tiedotuskeskuspalvelut koettiin tärkeiksi. Pieniä painotuseroja tarkemmalla tarkastelulla niissä toki löytyy.

• Kyselyn tulokset vahvistavat kvalitatiivisten haastattelujen antia ja ovat hyvin samoilla linjoilla sen tulosten kanssa. Tärkeimmiksi ja kriittisimmiksi toiveiksi nousivat Framen avoimuus ja läpinäkyvyys niin viestinnässä kuin muussakin toiminnassa, ja joinakin merkittävimmistä toimista korostuivat kansainvälisten verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen, konkreettiset kansainvälisiin esittäytymisiin liittyvät tukipalvelut,

14

lobbaaminen ja sidosryhmäviestintä Suomessa sekä kansainvälisiä yhteyksiä tukevat viestinnän muodot (mm. verkkojulkaisu, taiteilijatietopankki, sähköinen uutiskirje).

• Viestinnän osalta sähköisten medioiden merkitys (tärkeimpinä juuri verkkojulkaisu ja sähköinen uutiskirje) koettiin tämän päivän ja tulevan Framen kansainvälisessä viestinnässä kriittiseksi, sen sijaan printtijulkaisua ei tämänkään tutkimuksen perusteella koeta oleelliseksi. Kotimaisen viestinnän ja sidosryhmäsuhteiden hoidon toimenpiteet koettiin kaikkinensa kovin tärkeiksi.

• Kansainvälisiä yhteyksiä (niin ulkomailla kuin Suomessa) pohdittaessa selvästi kaikista tärkeimpänä erottui kansainvälisten asiantuntijoiden vierailut Suomeen, joita kriittisinä piti puolet vastaajista ja oleellisinakin vielä 33%.

• Tutkimuksen perusteella Framen koostaman ja/tai julkaiseman tilastotiedon merkitys osana palveluja oli vähiten kriittinen, joskin senkin sisällä löytyi selviä eroja. Tieto kuvataiteen kansainvälistymisen rahoituksesta ja sen kehityksestä koettiin kovin tärkeänä, myös arviointeja taiteen kansainvälistymisestä ja sen kehittymisestä pidettiin tärkeänä. Sen sijaan tilastoidut tiedot esim. viennin maakohtaisuudesta, taiteilijoiden tuloista tai suomalaisten gallerioiden vientituloista koettiin enemmänkin ”mukavaksi” kuin kriittiseksi tiedoksi.

• Kyselyn avoimista palautteista välittyy monenlaista tietoa ja toivetta, leimallista kuitenkin on vastaajien aktiivisuus ja paneutuminen palautteen antamiseen. Toiveita ja odotuksia Framelle on! Avoimuus ja läpinäkyvyys nousivat esiin, mutta toiveita kohdistetaan myös toiminnan valtakunnalliselle peitolle Suomessa sekä tasapuolisuudelle ja demokraattisuudelle, jotka nousevat selkeiksi eroiksi haastattelujen antiin verrattaessa. Selitys löytynee kyselyn vahvasta taiteilija-painosta – tokihan yksittäiset taiteilijat haluavat nähdä hyödyt henkilökohtaisina.

Vastaajan taustalla vaikutus näkemykseen Kuten tutkimuksissa usein, on selvää, että myös tässä kyselyssä voidaan löytää mielenkiintoisia yhdenmukaisuuksia ja eroja ajattelussa vastaajan taustan perusteella. Galleristi tai museon edustaja painottaa varmasti useaa asiaa toisin kuin taiteilija, helsinkiläinen toisin kuin lappilainen jne. Framen pyynnöstä vastaukset ajettiin ristiin ja kiinnostavimmat taulukoista annetaan Framen käyttöön. Suurimpia eroja löytyi nimenomaan vastaajaroolin perusteella tuloksia tarkisteltaessa, ja kun pieninkin vastaajaryhmä (galleristit) oli kooltaan 18, voidaan tuloksia tässäkin kohtaa tulkita kohtuullisen luotettavan yleiskuvan antavina.

• Yleisesti voidaan todeta, että galleristit odottavat vielä enemmän Framelta tämän kyselyn perusteella kuin muut ryhmät – se pitää tutkittavia palveluja vielä muita useammin tärkeänä.

• Eroista iso osa on täysin loogisia: galleristille vierailut gallerioihin, kv-museoihin, biennaaleihin tai muihin taidetapahtumiin on tärkeämpää kuin monelle muulle.

• Mielenkiintoisiakin eroja löytyy: galleristit kokevat esim. koko alan yhteisen kansainvälisen markkinointi-showcasen (esim. taiteen viikko) todella tärkeäksi (50 % kriittiseksi, 33,3 % oleelliseksi) ja muita ryhmiä selvästi tärkeämmäksi.

• Muidenkin tärkeänä pitämä sähköinen kotimainen uutiskirje on galleristeille erityisen

15

tärkeä (100 % vastaa oleellinen tai kriittinen), mutta myös perinteisempien painotuotteiden merkitys on galleristeille tärkeämpi kuin muille.

• Mediayhteistyö koetaan galleristien keskuudessa selvästi keskiarvoja tärkeämmäksi: kotimainen toimittajayhteistyö (juttuaiheiden syöttäminen medialle) on lähes 90 % galleristeista tärkeää, ja yli puolelle kriittistä, ja ulkomailla tapahtuvista suomalaisista näyttelyistä tiedottaminen jokaiselle kriittistä tai oleellista.

• Myös erilaisen tilastotiedon keräämisen ja julkaisemisen galleristit kokevat tärkeäksi, jakaumissa melko suuriakin painotuseroja ryhmittäin.

16

Liite 1. Kyselylomake

17

18

Liite 2. Kyselytulosten pääkuvaajat

67 %

6 %

13 % 7 % 8 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

Taiteilija Galleristi Museon tai muuntaideinstituution

edustaja

Visuaalisentaiteenalan järjestön

edustaja

Muu

Rooli, jossa vastaan kyselyyn

172

34

93

26 24 8

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

PelkästäänHelsingissä

MuuallaUudellamaalla

MuuallaSuomessa

Useammallapaikkakunnalla

Useammallapaikkakunnalla,joista yksi Hki

Pelkästäänulkomailla

Toimin... hlöä

19

Palvelu verkkosivuilla

71 %

29 %

Olen käyttänyt Framen palveluja

Kyllä olen En ole

40 %

36 %

26 %

14 %

48 %

19 %

8 %

19 %

42 %

46 %

46 %

48 %

48 %

32 %

37 %

34 %

45 %

38 %

8 %

12 %

19 %

27 %

11 %

29 %

42 %

26 %

13 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Framen jakamista apurahoista tiedottaminen

Muista visuaalisen alan kansainvälistämisen ja vienninapurahoista tiedottaminen

Tietoa kotimaisista ja kansainvälisistätaiteilijaresidensseistä

Tietoa kansainvälisistä gallerioista ja museoista, joissasuomalaiset ovat esittäytyneet

Taiteilijatietopankki kansainvälisten asiantuntijoidenkäyttöön

Portfoliosivusto taiteilijoille (esim. kuukauden taiteilija,kuukauden nuori taiteilija tms.)

Palkittujen taiteilijoiden esittely verkossa

Tietopankki suomalaisista taidetapahtumista

Yleinen kansainväliseen näyttelytoimintaan liittyväopastus

Kriittinen

Oleellinen

Ei ehdottoman tärkeä

Ei ollenkaan tärkeä

En osaa sanoa

20

Käytännön apu kansainvälistymisessä

Verkottuminen ja kansainväliset yhteydet ulkomailla

25 %

38 %

21 %

25 %

18 %

49 %

41 %

47 %

40 %

36 %

16 %

12 %

24 %

25 %

33 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Visuaalisen taiteen vientiin ja kansainvälistämiseenliittyvä koulutus ja valmennus

Kansainväliseen esittäytymiseen liittyvätkonkreettiset tuottajan palvelut ja neuvonta

Asiantuntijatapahtumat (seminaarit, workshopit,keskusteltutilaisuudet) Suomessa

Asiantuntijavaihto / työskentely ulkomaisessavastaavassa organisaatiossa

Taiteilijoiden tukeminen oman viestinnän tekemisessä(nettisivut / tiedotteet / sosiaalinen media)

Kriittinen

Oleellinen

Ei ehdottoman tärkeä

Ei ollenkaan tärkeä

En osaa sanoa

20 %

29 %

21 %

20 %

26 %

39 %

31 %

24 %

42 %

46 %

42 %

44 %

35 %

38 %

42 %

41 %

27 %

15 %

24 %

24 %

28 %

13 %

18 %

24 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Vierailut kansainvälisille taidemessuille

Vierailut biennaaleihin ja muihin taidetapahtumiin

Vierailut museoihin

Vierailut gallerioihin

Isompien suomalaisen taiteen tapahtumienjärjestäminen messuilla

Isompien suomalaisen taiteen tapahtumienjärjestäminen bienaaleissa ja muissa…

Isompien suomalaisen taiteen tapahtumienjärjestäminen museoissa

Isompien suomalaisen taiteen tapahtumienjärjestäminen gallerioissa

Kriittinen

Oleellinen

Ei ehdottoman tärkeä

Ei ollenkaan tärkeä

En osaa sanoa

21

Verkottuminen ja kansainväliset yhteydet kotimaassa

Kansainvälinen viestintä (englanniksi)

20 %

35 %

24 %

50 %

43 %

43 %

34 %

33 %

25 %

14 %

25 %

9 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Verkottumistilaisuuksien ja tapahtumienjärjestäminen Suomessa esim. kotimaisten

näyttelyjen, taidemessujen tms. tapahtumienympärille

Kansainväliset mediavierailut suomalaisissataideinstituutioissa ja taiteilijoiden työhuoneilla

Koko alan yhteinen kansainvälinen markkinointi-showcase Suomessa (esim. suomalaisen taiteen

viikko)

Kansainvälisten asiantuntijoiden (kuraattorit, museo-ala, galleristit) vierailut Suomeen

Kriittinen

Oleellinen

Ei ehdottoman tärkeä

Ei ollenkaan tärkeä

En osaa sanoa

47 %

15 %

35 %

19 %

16 %

25 %

19 %

38 %

34 %

45 %

40 %

35 %

48 %

34 %

9 %

35 %

11 %

24 %

28 %

18 %

34 %

2 %

10 %

4 %

8 %

8 %

4 %

8 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Verkkojulkaisu: tietoa suomalaisesta taiteesta

Printtijulkaisu: kansainvälinen kuvataidejulkaisu

Sähköinen uutiskirje taiteen asiantuntijoille

Sosiaalinen media (facebook, twitter)

Blogi suomalaisesta ja kansainvälisestä taiteesta

Pressitiedotteet suomalaisen taiteen tapahtumista

Painotuotteet suomalaisesta taiteesta

Kriittinen

Oleellinen

Ei ehdottoman tärkeä

Ei ollenkaan tärkeä

En osaa sanoa

22

Kotimainen viestintä

Tilastotieto

37 %

45 %

35 %

36 %

45 %

37 %

41 %

42 %

9 %

10 %

15 %

12 %

3 %

0 %

3 %

4 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Sähköinen uutiskirje

Sidosryhmäviestintä ja lobbaus päättäjiin Suomessa

Visuaalisen taiteen juttuaiheiden syöttäminenmedialle Suomessa

Ulkomailla tapahtuvista suomalaisista näyttelyistätiedottaminen medialle Suomessa

Kriittinen

Oleellinen

Ei ehdottoman tärkeä

Ei ollenkaan tärkeä

En osaa sanoa

14 %

11 %

12 %

14 %

9 %

9 %

11 %

8 %

32 %

17 %

20 %

38 %

37 %

40 %

41 %

33 %

30 %

39 %

35 %

42 %

43 %

44 %

33 %

33 %

30 %

27 %

33 %

36 %

31 %

33 %

13 %

25 %

22 %

7 %

9 %

8 %

9 %

13 %

14 %

10 %

12 %

5 %

6 %

5 %

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

Kotimaisten nykytaiteilijoiden esittäytymisten määrätmuseoissa, gallerioissa ja muissa yhteyksissä

Kotimaisten gallerioiden ja taiteilijoiden osallistumiset alanmessuille (määrän kehityksen seuranta)

Kotimaisten asiantuntijoiden (kuraattorit ja muut taidealantoimijat) osallistumisten määrä kansainvälisiin alan…

Suomeen suuntautuneiden media- ja asiantuntijavierailujenmäärät

Suomalaisen gallerioiden vientitulot (kehityksen seuranta)

Taiteilijoiden tulot ulkomailla (kehityksen seuranta)

Taiteilijoiden kansainvälisten galleriasuhteiden määrä(kehityksen seuranta)

Viennin maakohtaisuus numeroina

Kuvataiteen kansainvälistymisen rahoitus ja tuen kehitys

Mediaosumat suomalaisen taiteen näkyvyydestäkansainvälisessä mediassa

Arviointeja taiteen kansainvälistymisestä ja sen kehityksestä

Kriittinen

Oleellinen

Ei ehdottoman tärkeä

Ei ollenkaan tärkeä

En osaa sanoa