Embed Size (px)
Citation preview
1•2014
Mikä on turvallinen turvaväli? s. 12
Opettajat saivat avukseen vuosikellon s. 22
VuoroVaikutus edistää liikenneturvallisuutta s. 16
”On hyvä, että samoja tärkeitä asioita viedään eteenpäin monelta suunnalta.”
Kristiina Hannula, EHYT ry. s. 8
2
Tuija HolTTinen liikenneTurva / nina Mönkkönen
tien päällä
2 1/2014
3
Oikea asenne ja asianmukainen varustus pitävät pyöräilijän pystyssä talvisemmillakin keleillä. Näin kevään korvilla kannattaa pyörä myös huoltaa.
aikka pyöräilyä ei yleensä mielletä talvilajiksi, ei mikään estä polkupyöräilyä läpi vuoden. Sekä vapaa-aikana että työmatkoilla pyöräily on pää-
sääntöisesti mukava ja nopea tapa liikkua. Vaikka osassa maata kadut ovat jo lumettomat, pyöräilijän on kuitenkin syytä ottaa kevään nopeasti vaihtuvat ja vielä viileät kelit huomioon.
Ensimmäinen olennainen asia on oikea pukeutumi-nen. Hyvällä vauhdilla liikuttaessa pyöräillessä ei ehdi palella, mutta tuulenpitävä ja hengittävä takki, lämpimät ranteen suojaavat sormikkaat ja kypärähuppu kypärän alla ovat edelleen paikallaan. Erityistarvikkeita ei tarvita, ratkaisu löytyy omaan lämmönsäätöjärjestelmän mukai-sesti valitussa kerrospukeutumisessa. Heijastavat pin-nat ja kirkkaat värit vaatteissa lisäävät pyöräilijän näky-vyyttä, ja kunnollinen kypärä suojaa päätä mahdollisissa kaatumisissa.
Talven jäisillä teillä ovat nastarenkaat omiaan myös pyörän alla. Vaihtelevissa olosuhteissa auttavat leveät ja voimakkaasti kuvioidut renkaat sileitä paremmin pysy-mään pystyssä. Vaikka kevättä kohti kuljetaankin, ei valaistusta saa unohtaa. Etuvalon ja heijastinten lisäksi
Ilo IrtI pyöräilystä!
V
Viisi Vinkkiä pyörän keVätkaudelle:• Pesepyörämiedollapesuaineliuoksella.Tiski-taiautonpesuainekäyhyvin.
Puhdistajarasvaamyösketjutjavaijerit.Ketjurasvaksikäyompelukoneöljy.• Käyläpivanteetjapinnatjavarmistavaijereidenjajarrujenkunto.• Tarkistarenkaidenkulutuspinnatjavaihdanetarvittaessauusiin.Muistamyös
tarkistaarenkaidenilmanpaineet.Oikearengaspaineehkäiseekulumistajasaapyöränrullaamaanparemmin.
• Varmistuvalojenjaheijastintenkunnosta.Korvaakuluneetheijastimetuusilla.• Pyöränlisäksikannattaamyöskuljettajallaollasäädötkohdallaan:varmista,että
kypäräistuuhyvinpäässäjaettähihnaonsopivantiukalla.
INFO
punaista näyttävä takavalo aut-taa muita liikkujia havaitsemaan pyöräilijän.
Riippumatta siitä, onko aja-nut läpi talven vai ottanut pyö-rän vasta talviteloilta, on pyörän säännöllinen puhdistus ja perus-huolto hyvä muistaa. Pesu, ren-gaspaineiden tarkistus ja ketju-jen rasvaus pitävät pyörän kun-nossa.
31/2014
4
1/2014
26
16
8
Kuva
: jari h
ärKö
nen
12
Kuva
: Ma
ria
MiK
las
Kuva
: liiK
enn
eTu
rva
/ n
ina
Mö
nKK
ön
enKu
va: Th
inKsTo
cK
2 Talvipyöräilystä iloa
12 Sade ei pidennä turvaväliä
16 Liikenneturvallisuustyö vaatii toimivaa verkostoa
22 Uusi työkalu liikenne- kasvatuksen avuksi
24 Ennakointi auttaa liukastumisten torjuntaan
26 Pohjoismaista valistustyötä
vakiot
5 Pääkirjoitus: Pasi Anteroinen
6 Lyhyesti
8 Henkilö: Kristiina Hannula
29 Näkökentässä: Ellen Townsend
34 Svensk resumé
4 1/2014
5
ika-ajoin on hyvä kyseenalaistaa vanhat toimintamallit, kaavat ja rakenteet. Viimeisen vuoden aikana Liikenne-turva ja koko liikenneturvallisuustyö onkin ollut tarkas-telun ja arvioinnin kohteena.
Viime vuoden aikana olemme tehneet selkoa toiminnastamme Valtiontalouden tarkastusvirastolle (VTV) sekä liikenne- ja viestin-täministeriön asettamalle selvitysmiehelle. Nämä siis lisänä sille toi-minnan ohjaukselle, jonka liikenne- ja viestintäministeriö tekee jo nyt vuosittain. Etenkin selvitysmiehen raportin jälkeen päällimmäi-nen tunne oli voimaannuttava. Lausuntoja lukiessamme voimme iloita arvokkaasta yhteistyöstä ja laajasta tuesta, jota Liikenneturva sai eri tahoilta.
Jäsenien ja yhteistyötahojen lausunnoissa korostui tyytyväisyys työhömme. Valtaosan mielestä Liikenneturvaa voidaan jatkossakin kehittää parhaiten nykyisen hallintomallin pohjalta. Valtakunnalli-nen keskusjärjestö antaa selvästi tehokkaamman ja joustavamman rakenteen kuin vaikkapa valtion osakeyhtiö. Järjestömalli on talou-dellisesti järkevä, ja sitä voidaan hoitaa kevyellä hallinnolla. Siksi yhtiömallin jatkoselvitykseen ei pitäisi enää kuluttaa aikaa ja vaivaa.
Lisäkiitosta saimme myös työstämme asiantuntevana ja ajanta-saisena tietolähteenä, joka palvelee kansalaisia, yhteisöjä, hallintoa ja mediaa. Viestintä ja kampanjointi koettiin myös vahvana osaa-misalueenamme, jota paikallisuus ja alueellinen organisaatio tuke-vat sujuvasti. Liikenneturvan toiminnan on tärkeää levittäytyä laa-jalle koko maassa, lähelle ihmistä. Toiminnan keskittäminen hei-kentäisi alue- ja paikallistyötä ja vaikeuttaisi muun muassa osallistu-mista kuntien liikenneturvallisuustyöhön.
Koko alaa tarkastelleen Valtiontalouden tarkastusviraston tulok-sellisuustarkastuksessa taas todettiin, että liikenneturvallisuuden parantamisessa edullisimmat toimenpiteet on jo käytetty ja tulevaisuudessa on tärkeää löytää kustannustehok-kaimmat tavat vaikuttaa Suomen liikenneturvallisuu-den tilaan. Tämä kirjaus on alalla välttämätöntä tie-dostaa.
VTV:n tarkastuskertomuksen mukaan liikenne-turvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä tarvitaan yhtenä osana vastaisuudessakin valtakunnallista ja alueellista liikennekasvatus-, valistus- ja koulu-tustoimintaa. Näillä evästyksillä on hyvä jatkaa vuonna 2014.
pasi anteroinen päätoimittaja
Liikenneala syynissä
pääkirjoitus
JulkaisiJaLiikenneturvaSitratie 7, 00420 HelsinkiPuh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303s-posti: [email protected]
PäätOimittaJa Pasi Anteroinen
tOimituskuNta Pasi Anteroinen, Minna Saarinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen,Nina Hedberg, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen
tOimitusLiikenneturva ja Legendium OyMelkonkatu 28 D, 00210 HelsinkiPuh. 010 229 1630
taittOLegendium Oy
kaNsiKuvassa Anna-Liisa Tarvainen ja Tuomas Kurttila, kuva Jari Härkönen
tilaukset, Peruutukset Ja OsOitteeNmuutOksetLiikenneturva Tarja HämäläinenPL 29, 00421 HelsinkiFaksi 020 7282 303s-posti: [email protected]
PaiNOSP-Paino Oy
JakeluSuomen Posti OyPL 6, 00011 PostiPuh. 020 4517 188faksi 020 4517 578
ISSN 0355-668961. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen
A
51/2014
6
lyhyesti
tutka
liikenneturVaon edistänyt jo75Vuotta liikenneturVallisuutta suomessa.
www.liikenneturVa.fi/liikenneturVallisuusteot
mobiilipelejä takapenkille
m
liikenneVerkon korjausVelkaa kartoitetaan
iikenne-javiestintäministeriöperustaaparlamen-taarisentyöryhmänkartoittamaanvaihtoehtoja
liikenneverkonkorjausvelanvähentämiseksi.Työryhmäselvittääetenemisvaihtoehtojakorjausvelanvähentä-miseksimuunmuassauudenlaistenkonseptienjatek-nistenratkaisujenavullasekätehostamallarahoituksenkäyttöä.Työryhmälaatiimyösyhteisentilannekuvanliikenneverkkojentilastajatekeeehdotuksenperus-väylänpidonjaliikenneverkonkehittämisentarkoituk-senmukaisestarahoitustasostapitkälläaikavälillä.
lähde: www.lVm.fi
Uusia suojavarusteita motoristeille
iikenneturvaesitteliMessukeskuksessa tammi–hel-mikuunvaihteessapidetyillämoottoripyörämessuillauusimpiamoottoripyöräilijän suojavarusteita, jotka
antavatentistäparemminsuojaarintakehänjapäänalueille.Moottoripyöräillessäpään jarintakehänsuojaaminenon
erityisentärkeää,sillämoottoripyöräilijöidenkuolemaanjoh-taneissaonnettomuuksissakorostuvatjuurinäidenalueidenvammat.
l
autokouluyrittäjä HeMMo Sankari havainnollisti, kuinka vaihdettavalla patruunalla toimiva airbag-niskatuella varustettu turvaliivi käyttäytyy onnettomuustilanteessa ja suojaa motoristia.
etropolianammat-tikorkeakouluntuo-tantotaloudenja
mediatekniikanopiskelijattuottivatyhdessäLiikennetur-vankanssakaksiliikenneai-heistamobiilipeliälapsille.–Oppilaitosyhteistyönä
syntyneidenpelienideanaonpitäälapsityytyväisenäjarau-hallisenatakapenkilläsamallakunvanhempivoikeskit-tyäajamiseen,kertooLiiken-neturvansuunnittelijapeppi terVo-hiltula.Opiskelijoillaolivapaat
kädettuotteensuunnitte-luunjaprojektintoteuttami-
seen.Pelittoteuttivatopiskelijatanssi mustonen,anna kruglikoVa,nguyen Viet dung,anu mäkelä,heikki pesonenjaale-jandro rueda.–Yhdessätyöskentelyoli
opettavaistajaantoimeille paljontärkeääkokemustaryh-mätyöskentelystäjaprojektin-hallinnasta,opiskelijatkuvaile-vatprojektia.Pelitonsuunnattu3–6-vuo-
tiaille,janetoimivatuseimmillamobiililaitteilla.Toinenpeleistäonperinteinenmuistipeli,toi-sessalapsetpääsevätkokoa-maanpalapelejä.
tutustu:
www.liikenneturVa.fi/mobiilipelit
l
6 1/2014
7
Vuonna 2013 tieliikenteessä menehtyi 260
ilastokeskuksenhelmikuussapäivi-tettyjenennakkotietojenmukaan
tieliikenteessäkuoliviimevuonna260henkilöä.Nuortenliikennekuolematvähe-nivät,iäkkäidenosuusliikennekuolemistapuolestaankasvoiviidenneksellä.Turvattominkuukausiliikenteessäoli
marraskuu.Tällöintieliikenteessämeneh-tyi30henkilöä.Suomenyhteinentie-liikenteenturvallisuustavoiteonvähen-täätieliikennekuolematalle218henkeenvuoden2014loppuunmennessä.
kulkulaari on käVelyn ja pyöräilyntietopankki
ävelynjapyöräilynkansallinen tietopankkitarjoaaajankohtaisia
julkaisujajaselvityksiäkävelynjapyöräilynteemoista.Tietoalöytyyniinliikennejär-jestelmistäjamaankäytöstäkuinterveys-tekijöistäjaseminaareista.Kulkulaariinonkerättymyösohjelmiajaparhaitakäytän-töjäsekämalliesimerkkejäkansalliseltajakansainväliseltätasolta.Kulkulaariayllä-pitääPyöräilykuntienverkosto.
www.kulkulaari.fi
liikenneministeri huolissaan suojateiden inflaatiosta
iikenneministerimerja kyllönen
toteaablogissaansuojatei-denmääränvaarantavanjalankulkijoidenturvalli-suutta.–Liikenneturvanselvi-
tyksenmukaanjopapuoletjalankulkijoistakokee,etteisuojatietäylittävälleannetatietä.Autoilijoillapuoles-taanonuseinhankaluuksiahavaitakävelijöitäjapyöräi-lijöitä.Suojateidenhavaitta-vuuttajaturvallisuuttahalu-taanlisätä,muttayksimie-lisiäparannuskeinojasiiheneiolelöydetty.Suojateilläeivättoimilakisääteisetvel-voitteetautoilijoidensuun-taan.Käytännössäkukaaneipysähdy,josjalankulkijaodottaavuoroaan.Suojatievoiantaakatteetontatur-vallisuudentunnetta,Kyllö-nenkirjoittaajajatkaa:–Enoleehdottanut,että
suojateitäpitäisihetialkaavähentää.Uusiasuojateitäsuunniteltaessaonkuiten-kinhyväpitäämielessä,ettäsuojatieeisellaisenaantakaakenenkäänturvalli-suutta.Ministerikorostaa,
ettäsuojateidenturvalli-suudenparantamiseksitar-vitaanmonenlaisiatoi-mia.Yksiniistäonkäyt-tääharkintaasiinä,mihinuusiasuojateitäasetetaanjakuinkanerakennetaansel-laisiksi,etteiniitävoiollahuomioimatta.
lähde: www.lVm.fi
l
k
Kuva
: Th
inKs
TocK
apaturmatovatylei-sinyksittäinenalle25-vuotiaidenkuole-
mienaiheuttaja.Vuonna2012tapaturmaisestikuoli94 15–24-vuotiasta.Tämänlisäksisairaalanvuodeosastollahoidettiinnoin8000saman-ikäistänuortatapaturmanaiheuttamanvammanvuoksi.Suurinosanuortentapatur-
mistasattuuvapaallakodinjakoulunulkopuolella,japäih-teidenkäyttöonuseinyhtey-dessäriskialttiisiintapahtu-miin.Nuortentapaturma-
alttiuteenvoidaanvaikuttaamuunmuassaasennekasva-tuksellajaedistämälläturval-listaliikkumista.Turvallistentoimintamallienomaksumi-nenonosajokaisenelinikäistäoppimista.Nuorisonparissaetenkinvapaa-ajansektorillatoimivillaontärkeätehtäväturvallisuuttatukevientaitojenopettamisessa.UusiTurvallisestimestoille
-menetelmäpakettisisältäätie-toajakäytännönmenetelmiä,joidenavullanuoriso-ohjaa-jatvoivatkäsitellätapaturmia,
liikenneturvallisuuttajapäih-teidenkäytönyhteyttäniihin.Paketinovatlaatineetyhteis-työssäTerveydenjahyvin-voinninlaitos,LiikenneturvajaEhkäiseväpäihdetyöEHYTry.Menetelmäpaketinmene-
telmätperustuvatvertaisoppi-miseenjaosallisuuteenjasitennesoveltuvatmyösnuortenitsensävetämiksijahyödyn-nettäviksi.
www.thl.fi/
turVallisesti-mestoille
t
Turvallisesti mestoille
t
71/2014
henkilöMarjo Tiirikka Maria MiklaS
8 1/2014
ehkäisevä päihdetyö eHYt ry:n johtaja kristiina Hannula aloitti liikenneturvan hallituksen uutena jäsenenä vuoden alusta. Hän on työssään huomannut, että liikenne on oiva keino nostaa päihdeasiat esiin nuorten keskuudessa.
Päihteettömän liikenteen puolestapuhuja
91/2014
10
ristiina hannula toimi ennen EHYT-pes-tiään Terveys ry:n toi-minnanjohtajana. Kun järjestö sittemmin fuu-sioitui Elämäntapaliiton
ja Elämä on parasta huumetta ry:n kanssa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ksi, hänestä tuli järjestön koulu- ja aluetyöstä sekä jär-jestöverkostosta ja koulutustyöstä vastaava johtaja.
– Verkoston tavoitteen voi kiteyttää lau-seeseen ”Vähemmän päihteitä, enemmän hyvinvointia”. Kokonaisvaltainen ajattelu on hyvinvoinnissa tärkeää.
liikeNNe Ja eHkäisevä PäiHdetYöLiikenneturvan hallituksessa tänä vuonna aloittanut Hannula kertoo, että EHYTissä käytiin fuusion yhteydessä paljon keskuste-luja ehkäisevän päihdetyön linkittymisestä liikenneturvallisuuteen. Kytkös on lopulta aika selvä.
– Liikenne on ihmisen arjessa aina läsnä. Ikävä kyllä päihteillä on kuitenkin aina ollut merkittävä rooli tien päällä, joten EHYTin näkökulma liikenneturvallisuu-teen on juuri päihteetön liikenne, Hannula
selventää.EHYTin jäsenjärjestöissä
on mukana osittain samoja jär-jestöjä kuin Liikenneturvalla, kuten esimerkiksi Rahtarit. Han-nula näkee hyvänä asiana, että samoja tärkeitä asioita ediste-tään monelta suunnalta. Esimer-kiksi promillerajan alentaminen kaikessa liikenteessä 0,2:een tus-
kin onnistuisi yhdeltä järjestöltä, mutta kun samaa viestiä viedään eri kanavia pitkin sitkeästi läpi, tavoite todennäköisesti vielä saavutetaan.
EHYTillä ja Liikenneturvalla on useita yhteisiä hankkeita. Esimerkiksi Liikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mukana -hanke tavoittaa yli viidensadan opettajan kautta tuhansia nuoria. Viime syksynä valmistui myös yhteinen lauta-
peli, joka haastaa nuoret keskustelemaan liikenteestä kotona tai koulussa. Pelin voi tulostaa molempien organisaatioiden netti-sivuilta.
liikeNNeasiat suOra liNkki NuOriiNTyössään Kristiina Hannula on huomannut, että liikenne on oiva keino nostaa päihdeasi-at esiin nuorten keskuudessa. Autot ja mopot kiinnostavat nuoria, ja liikenne edistää so-siaalista yhdessäoloa, samaan aikaan myös päihteet alkavat kiinnostaa yhä enemmän.
Nuorten kanssa saa hyviä keskusteluja aikaan esimerkiksi kysymällä, miten kalja ja mopoilu sopivat yhteen.
– Nuorison kanssa pitää jutella heidän omilla ehdoillaan ja tuoda arjen esimer-keillä asiaa konkreettisemmaksi. Totuuk-sia ei kannata laukoa, vaan pistää nuori itse pohtimaan asioita. On hyvä muistaa, että nuori on itse oman elämänsä asiantuntija.
Valistustyössä haastavaa on Hannulan mielestä asenteisiin vaikuttaminen.
Tietoja ja taitoja on helppo opettaa, mutta vaikeampaa on lopettaa vain omaan napaan tuijottaminen. Se, mitä itse tekee, vaikuttaa kuitenkin aina myös muihin.
Nuoret ovat kaikenlaisessa valistus-työssä tärkeä kohderyhmä, sillä nuorena opitut asiat säilyvät yleensä pitkään.
– Mitä nuorempana lapsen saat liik-kumaan ja kokemaan liikunnan riemua, sitä varmemmin hän liikkuu myös myö-hemmin. Jos taas kokemukset ovat huo-noja, todennäköisesti liikunnan kipinä syt-tyy vasta kun se on terveyden takia pakko. Sama pätee päihteisiin: jos opit alkoho-lin käytön hyvin nuorena, todennäköisesti se aiheuttaa sinulle myöhemmin haittoja, Hannula tiivistää.
liikeNteessä eNNakOiJaKun työpäivä on takana, Kristiina Hannula vaihtaa lenkkivaatteet päälle. Vasta sen jäl-keen alkaa kotimatka Mäntsälään.
– Joku on joskus kysynyt, miten aina jaksan lähteä juoksemaan. Totuus on se, etten mitään jaksaisi, jos en lähtisi.
K
kOkONais-valtaiNeN
aJattelu ON HYviNvOiNNissa
tärkeää.
10 1/2014
11
Juokseminen on Hannulalle henkireikä, keino pitää ajatukset ja keho koossa. Hän suuntaa 8–20 kilometrin lenkeille viisi ker-taa viikossa. Innokasta liikkujaa houkutte-levat myös hiihtoladut ja suunnistusmaas-tot – tai nämä vaikka yhtä aikaa. Kristiina Hannula hurahti nimittäin hiihtosuunnis-tukseen lajia harrastavan miehensä kannus-tamana.
– Hiihtosuunnistus onnistuu vain kil-pailuissa, koska sitä varten pitää ajaa kilo-metritolkulla erilaisia uria moottorikel-kalla. Joillakin urilla voi esimerkiksi luis-tella, jollakin vain tasatyöntää. Eri värein karttaan merkatuista reiteistä valitaan sit-ten se, jolla kuvittelee nopeimmin pääse-vänsä rastille.
Kristiina Hannula on liikkunut aktiivi-sesti pikkutytöstä lähtien. Pesäpallossa tyt-töjen sarjassa hän ylsi Suomen mestariksi asti. Myös hiihtosuunnistuksesta on tullut SM-mitaleja, mutta kuulemma vain siksi, että ”tämän ikäisiä naisia on sarjoissa niin vähän”.
Opiskeltuaan liikuntatieteen maisteriksi Hannula toimi pitkään liikunnan opetta-
jana. Tuona aikana liikunta ei kui-tenkaan toiminut rentoutumisen keinona. Kun liikan maikka myö-hemmin siirtyi Mäntsälässä ylä-koulun rehtoriksi, liikunnasta tuli jälleen ”hyvä keino pistää aivot narikkaan”.
Liikunnalle sopiva hetki on löytynyt järkeilemällä.
– Tulemalla aikaisin töihin ja lähtemällä vasta myöhem-min illalla kotiin vältän pahim-mat ruuhkat. Nyt tosin homma-simme työpaikan läheltä Helsin-gistä pienen kakkosasunnon, ettei joka päivä tarvitse kahta tuntia olla tien päällä.
EHYTin johtajan intohimoon – kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistä-miseen – lenkkeily sopii mainiosti. Samoin paikka Liikenneturvan hallituksessa.
– Haluan antaa oman panokseni tur-vallisuustyölle ja toivon, että omasta koke-muksestani koulu- ja järjestömaailmasta olisi työssäni hyötyä, Kristiina Hannula sanoo.
kristiina hannulaikä: 45 vuottakouluTuS: liikuntatieteiden maisteri TyökokeMuS: liikunnan opettajana 8 vuotta. Yläkoulun rehtorina 7 vuotta mäntsälässä. terveys ry:n toiminnanjohtajana 2007 alkaen ja eHYt ry:ssä johtajana vuodesta 2012PerHe: aviomiesHarraSTukSeT: Juokseminen, hiihtäminen, dekkarien lukeminenMoTTo: ”On vain uskottava, asetet-tava paljaat jalkapohjat veden pin-nalle ja käveltävä.” (tommy tabermann)
111/2014
12
eivätkohtaaturvaväleissä
kuN liikeNNemäärä kasvaa, turvaväli kutistuu, mutta
NOPeuteeN sillä ei Ole vaikutusta.
käytäntö ja teoria
12 1/2014
liian lyhyt ajoetäisyys edellä ajavaan autoon mielletään yleisesti vakavaksi riskitekijäksi liikenteessä. liikenneturvan ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteisselvityksessä ilmeni, että turvaväli jää usein nopeudelle kakkoseksi.
urvaväli ja tilanneno-peus lienevät itsestään-selvyyksiä kaikille au-toilijoille, kun puhutaan liikenteessä ennakoimi-sesta ja yleisimmän on-
nettomuustyypin, peräänajon, välttämi-sestä. Autoilijat myös kokevat liian lähellä perässä ajamisen yhdeksi liikenteen eniten ärsyttävimmäksi piirteeksi. Tämä on käy-
nyt selväksi Liikenneturvan tekemisissä ky-selyissä siitä, mikä liikenteessä pelottaa ja ärsyttää.
Mikä sitten on turvavälien tilanne käy-tännön liikenteessä? Tätä lähtivät selvittä-mään Poliisiammattikorkeakoulun opis-kelijat Mikko juvonen ja jarno vänni, jotka tarkastelivat päättötyössään sään ja liikennemäärän muutoksen vaiku-tuksia ajoneuvojen välisiin turvaväleihin ja
ajonopeuteen Helsingin sisääntuloväylien liikenteessä.
säällä ei vaikutusta turvaväleiHiNKeskimäärin jonossa ajettiin 57 metrin pääs-sä edellä kulkevasta. Hiljaisen liikenteen ai-kana turvaväli oli keskimäärin 66 metriä ja keskinopeus 92 km/h. Sade alensi keskino-peutta 2 km/h. Vilkkaassa liikenteessä kes-
T
käytäntö ja teoria
juHa valTonen, liikenneTurva vaSTavalo
Kuva: vasTavalo / olli aalTo
13
14
kimääräinen turvaväli oli enää 46 metriä. Keskinopeus oli vain 3 km/h alhaisempi kuin hiljaisen liikenteen aikana.
Selvitys vahvisti aiempia kokemuksia siitä, että sää vaikuttaa erittäin vähän tur-vaväleihin ja ajonopeuksiin. Moottoriteillä liikennemäärällä on suora vaikutus keski-määräisiin turvaväleihin. Kun liikenne-määrä kasvaa, turvaväli kutistuu, mutta nopeuteen sillä ei ole vaikutusta.
Liikennemäärän kasvaessa turvavälit lyhenivät keskimäärin 29 prosenttia, mutta ajonopeudet laskivat vain kolme prosenttia. Ilmiö toistui suunnilleen samansuuruisena sekä kuivalla että sadekelillä.
liiaN lYHYt turvaväli selviää useiN vasta PerääNaJON JälkeeNSelvityksessä käydään läpi myös turvaväliin liittyvää lainsäädäntöä. Kuljettajan vastuu turvavälin pitämiseen on selkeä esimerkiksi Tieliikennelain 10 §:n perusteella. Yksiselit-teisiä metri- tai sekuntimääriä ei lainsäädän-nössä kuitenkaan ole määritetty, mutta riit-tävään turvaväliin on erilaisia suosituksia.
Liikenneturva suosittelee, että maan-tiellä hyvissä oloissa etäisyyden edellä aja-vaan pitää olla metreinä saman kuin ajono-peuden. Satasen vauhdissa se tarkoittaisi siis 100 metrin turvaväliä. Kun turvavälit lyhenevät vilkkaassa liikenteessä, on oman ajonopeuden vähentäminen ainoa keino pienentää peräänajoriskiä.
Poliisin valtakunnallisesta tulostieto-järjestelmästä (PolStat) saadun selvityksen mukaan poliisi on antanut liian lyhyistä turvaväleistä vuosittain vajaa tuhat sakkoa ja kirjannut asiasta 440 rikosilmoitusta. Tutkijat päättelevätkin, että suurin osa ran-gaistuksista on annettu tilanteissa, joissa peräänajo on jo tapahtunut. Liian lyhyt tur-
HilJaiNeN liikeNNe
vilkas liikeNNe
Turvaväli 66 metriä
keskinopeus 92 km/h
keskinopeus 89 km/h
Turvaväli 46 metriä
vaväli on todennettavissa helpoiten vasta, kun tapahtunut onnettomuus on osoittanut välin olleen liian lyhyt.
vOikO turvallista turvaväliä määrittää?Selvityksessä jää avoimeksi kysymykseksi, voiko ja kannattaako turvavälin valvontaan satsata. Nykyisellä keinovalikoimalla ajota-pavalvonta vaatisi paljon resursseja. Polii-silla on kirjattu tarkat puuttumiskynnykset rikkomuksille, mutta kustannustehokas mit-taus- ja valvontamenettely puuttuu.
Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe olisi tekijöiden mukaan selvittää, onko tur-vallista turvaväliä mahdollista määrittää
sää vaikuttaa erittäiN väHäN turvaväleiHiN
Ja aJONOPeuksiiN.
Kuva: vasTavalo / jari haKala
14 1/2014
15
utkimuksesta ilmeni, että turvaväli lyhenee vilkkaan liikenteen aikana,
vaikka liikennemäärän kasvaessa esimerkik-si peräänajon riski kasvaa. Miksi sitten ihmi-set ajavat lähellä, Liikenneturvan koulutus-ohjaaja toni vuoristo?
– Useimmiten lyhyempää turvaväliä perustellaan sillä, että muutoin siihen ajaa joku väliin. Monet tuntuvat myös luottavan siihen, että edellä ajavallakin kestää hetki pysähtyä tilanteen niin vaatiessa. Ihmis-ten reaktionopeudet kuitenkin vaihtelevat ja esimerkiksi ketjukolarissa ajoneuvo voi pysähtyä paljonkin jarrutusta lyhyemmällä matkalla.
Voiko kyse olla myös siitä, että turvallista turvaväliä ei tiedetä?
– Tämä perustieto pitäisi olla hallussa, jos ajokortin on saanut. Turvaväli ei siis ole osaamisesta kiinni. Lähellä ajamisen tapa on vain jotenkin pinttynyt suomalaisiin. Välillä voisi kokeilla vaikka työmatkalla huolehtia turvavälistä ja verrata sitten piden-tääkö se oikeasti ajoaikaa. Myös tuulilasin-pesunestettä tarvitsee vähemmän, kun ei aja niin lähellä toisen takapuskuria. Oma vas-tuu on myös kaistaa vaihtavilla, joiden tulee ennen kaistanvaihtoa varmistaa, että etäi-syys ohi ajettuun ajoneuvoon on riittävä. Tämä tekee myös liikenteestä sujuvampaa.
Millainen turvaväli on sitten turvallinen?– Maantienopeuksissa hyvissä olosuh-
teissa turvaväli on metreissä sama kuin nopeus. Huonolla kelillä väliä tulee sitten pidentää.
miteN selvitYs teHtiiN?
utkimusaineistonaoliLiiken-nevirastonautomaattisiin
mittauspisteisiin(LAM)perustuvatmittaukset.Liikennevirastollaontieverkollayli400LAM-pistettä.Aineistostavalittiinmittauspisteet,jotkaedustivatHelsinginsisääntu-loväyliä.Valituistapisteistäpoimit-tiinaineisto,jokaedustiruuhkau-tumatontaliikennettäkesällä2013.Poimittuaineistoluokiteltiinliiken-nemääränjakyseisenajankohdansäätietojenmukaan.Selvityksessäanalysoitiinliikennemääränjasäänvaikutustajonossaajavien(aika-väli0–5sekuntia)keskimääräiseenaikaväliin(sekuntia)jaturvaväliin(metriä)edelläajavaan.Siinäeisiishuomioituyli5sekunninaikavälilläajaneita.
esimerkiksi moottoritielle. Saatavilla on valtavasti kerättyä mittaustietoa ja tilas-toja, oikeastaan moottoritiellä on koko ajan olemassa jonkinlainen empiirinen koease-telma. Voisiko lakiin kirjattu minimiturva-väli madaltaa poliisin puuttumiskynnystä turvaväleihin, vai onko tässä tutkimuk-sessa korkeaksi todettu puuttumiskynnys seurausta vain perinteisten valvontamene-telmien tehottomuudesta?
Tulevaisuudessa autojen tekniikka tuo-nee ratkaisun turvaväliongelmaan. Jo nyt joistain uusista autoista löytyvän mukautu-van vakionopeussäätimen avulla ajoneuvot pystyvät automaattisesti sekä säilyttämään halutun turvavälin että jarruttamaan, jos edessä ajava ajoneuvo lähestyy vaarallisen nopeasti. Jopa automaattinen väistö on tes-tijärjestelmissä mahdollinen. Näiden lait-teiden yleistyminen ja toimivuus jää näh-täväksi, mutta ne voivat tarjota ratkaisun juuri siinä hengessä kuin missä liikennetur-vallisuustyötä yleisesti tehdään: eli muute-taan järjestelmää, ei ihmistä.
t
Turvaväli ei ole osaamisesta kiinni
t
Kuva
: liiK
enn
eTu
rva
/ n
ina
Mö
nKK
ön
en
151/2014
16jari Härkönenari ryTSy
tutkittua
liikenneturvalla on 56 eri aloja edustavaa jäsenyhteisöä, joiden erityisosaaminen ja kontaktit auttavat liikenneturvallisuuden edistämisessä. ainutlaatuisen yhteistyöverkoston toimivuus perustuu joustavaan ja tehokkaaseen toimintamalliin.
Vuoropuhelusta
voiMaa
16 1/2014
17
iikenneturvan ja sen jä-senyhteisöjen yhteistyön tuloksena on syntynyt monia näyttäviä kam-panjoita, joista on muo-dostunut pysyvä osa
suomalaista liikenneturvallisuusvalistusta. Hedelmällisen kumppanuuden juuret juon-tuvat vuosien saatossa hioutuneeseen toi-mintamalliin, jossa kaikki osapuolet puhal-tavat yhteen hiileen positiivisten tulosten ai-kaansaamiseksi. Ei siis ihme, että hiljattain julkaistu selvitys tieliikenteen turvallisuus-toiminnan työnjaosta on herättänyt häm-mästystä Liikenneturvan jäsenyhteisöjen parissa. Monen mielestä toimijoiden työn-jaon selkiyttäminen on perusteltua, mutta
tämä tulisi tehdä maltilla ja liikennehallin-non eri virastojen yhteistyötä vahvistaen.
– Ajan henkenä on tehdä isoja ja nopeita uudistuksia. Siinä kiireessä jää usein kysy-mättä, mihin tarpeeseen uudistuksella ollaan vastaamassa, muistuttaa Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja tuo-Mas kurttila.
Hänen mielestään uudistushankkei-den tulisi edistää yhteistyöstä kumpuavaa hallintokulttuuria, jossa uskalletaan huo-mioida myös vallitsevien rakenteiden posi-tiiviset ominaisuudet. Lisäksi aikaa tulisi antaa eri sidosryhmien huolelliselle kuule-miselle.
– Olipa kyseessä sitten perusopetus tai suojatiekulttuuri, pitkän linjan tavoitteisiin
L
aikaa tulisi aNtaa eri sidOsrYHmieN HuOlelliselle kuulemiselle.
tuomas kurttila ja anna-liisa tarvainen pitävät toimivaa yhteistyöverkostoa ensiarvoisen tärkeänä.
171/2014
18
mii merkittävänä rajapintana hallinnon ja kansalaisjärjestöjen välillä, sanoo Kurttila.
Liikenneturvan filosofiana on olla lähellä jäsenistöä ja viedä asioita eteenpäin tasavertaisuuden voimalla. Aito kump-panuus perustuu arjessa tapahtuvaan vai-kuttamiseen, joka synnyttää eri osapuo-lille vahvan kokemuksen yhteisen asian puolesta ponnistelemisesta. Jäsenyhteisö-jen omistajuus liikenneturvallisuudessa on sitouttava ja liikkeellepaneva voima, joka näkyy muun muassa alueellisen liikenne-turvallisuustoiminnan monipuolisuutena.
– Liikenneturvallisuuden kehittämi-nen vaatii ihmislähtöisyyttä. Sitä on vaikea saada aikaan ylhäältäpäin tulevalla mahti-käskyllä, vahvistaa Liikenneturvan toimi-tusjohtaja anna-liisa tarvainen.
liittyvien toimenpiteiden jalkauttamiseen pätevät samat lainalaisuudet. Kehitysvim-man keskellä niiden edistämiseksi valjas-tetuille organisaatioille on taattava riittävä työrauha, Kurttila pohtii.
silta eri tOimiJOideN välilläLiikenneturva on tehnyt vuosikymmenten ajan tavoitteellista työtä liikenneturvallisuu-den eteen. Valtakunnallisena keskusjärjestö-nä se on pystynyt toimimaan taloudellisesti ja tehokkaasti aktivoiden kansalaisten arkea lähellä olevia jäsenyhteisöjä mukaan yhtei-siin turvatalkoisiin.
– Jos Liikenneturvaa ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä juuri nyt. Meidän näkökul-mastamme katsottuna Liikenneturva toi-
liikenneturVan jäsenyhteisöt:
aiVoVammaliitto ry • a-katsastus oy • akk-motorsport ry • aktia skadeförsäkring
ab • auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto akt • autoalan keskusliitto ry •
autojoukkokiltojen liitto ry • autokatsastusmiesten yhdistys ry • autoliikenteen
työnantajaliitto ry • autoliitto ry • autonrengasliitto ry • autotuojat ry •
autoVahinkokeskus oy • a-Vakuutus oy • ehkäiseVä päihdetyö ehyt ry • eläkkeensaajien
keskusliitto ry • if VahinkoVakuutusyhtiö oy • inValidiliitto ry • keskinäinen
Vakuutusyhtiö fennia • keskinäinen Vakuutusyhtiö turVa • k1 katsastajat oy •
liikennepoliittinen yhdistys enemmistö ry • liikenneVakuutuskeskus • linja-autoliitto ry
• lähi-tapiola keskinäinen Vakuutusyhtiö • maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto
mtk ry • mannerheimin lastensuojeluliitto ry • moottoripyöräkerho 69 • mönkkärit ry
• nykterhetsförbundet - hälsa oCh trafik rf • pohjantähti keskinäinen Vakuutusyhtiö
• pohjola Vakuutus oy • rahtarit ry • sf-CaraVan ry • suomen autokoululiitto sakl
ry • suomen autoteknillinen liitto • suomen kuljetus ja logistiikka skal ry • suomen
kuntaliitto ry • suomen liikenneliitto suli ry • suomen lääkäriliitto – finlands
läkarförbund ry • suomen moottoriliitto – finlands motorförbund • suomen motoristit
ry • suomen osto- ja logistiikkayhdistys ry • suomen paikallisliikenneliitto – finlands
lokaltrafikförbund ry • suomen poliisijärjestöjen liitto ry • suomen taksiliitto ry •
suomen tiepalVelumiehet stm ry • suomen tiepalVelumiesliitto ry • suomen työVäen
urheiluliitto tul ry • suomen Vanhempainliitto ry • sVenska lantbruksproduCenternas
Centralförbund slC rf • tilausajokuljettajat ry • työsuojelupäälliöt ry • työVäen
siVistysliitto tsl ry • yksityisten katsastustoimipaikkojen liitto ry • Ålands ömsesidiga
försäkringbolag.
JOs liikeNNeturvaa
ei Olisi Olemassa, se Pitäisi keksiä
Juuri NYt.
18 1/2014
19191/2014
20
mONikaNavaista vuOrOvaikutusta tarvitaaNSelvityksen loppuraportissa pohdittiin Lii-kenneturvan muuttamista julkisoikeudel-lisesta yhdistyksestä osakeyhtiöksi. Vaikka muutosajatus saattaa näyttää pintapuolisesti vaatimattomalta, liittyisi siihen käytännön liikenneturvallisuustyön kannalta useam-pia kompastuskiviä.
– Osakeyhtiö tarvitsee aina asiakkaita ja myytäviä palveluja. Niitä varmasti löy-
tyisi, mutta samalla Liikenneturvan nykyi-nen toimintakenttä kaventuisi olennaisesti. Yrityksen pyörittäminen ei myöskään olisi nykyistä halvempaa tai helpompaa, miettii Tarvainen.
Suomen Vanhempainliitto peräänkuu-luttaa valtioyhtiön sijaan uusia yhteistyö-malleja, jotka takaisivat nykyisten syner-gioiden ja toiminnan vaikuttavuuden säily-misen. Kurttila pitää todennäköisenä, että yritysmallissa jäsenjärjestöjen olisi vai-keam pi hahmottaa omaa rooliaan.
liikeNNeturvallisuudeN keHittämiNeN vaatii iHmisläHtöisYYttä.
20 1/2014
21
Paikallinen työ tärkeää
tästä on kyse
Toimiiko työnjako?
iikenneministeri Merja kyllönen asetti 30.8.2013 selvitysmiehen selvittämään Liikenneturvan
ohjaus- ja hallintomallia sekä tieliikenteen turvallisuutta koskevaa tiedotus-, valis-tus- ja tutkimustoiminnan sekä tilastoin-nin työnjakoa liikennehallinnossa. Selvi-tysmies Matti roineen tavoitteena oli löytää Liikenneturvan ohjaukseen ja hallinnointiin malli, joka luo parhaat edellytykset Liikenneturvan palveluteh-tävän luonteisen toiminnan jatkuvuudel-le ja joka varmistaa, että Liikenneturvan vahvuuksia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Eri toimijoiden työ-jakotarkastelun tavoitteena on varmistaa, että eri organisaatioiden tehtävät eivät ole päällekkäisiä, vaan täydentävät toisiaan ja että tieliikenteen turvallisuustoiminnan vaikuttavuus paranee.
Selvitysmies tarkasteli tieliiken-teen turvallisuustoimintaa kokonaisuu-tena, eri organisaatioiden roolia ja tehtä-viä, toiminnan haasteita ja toiminnassa arveltua olevaa päällekkäisyyttä. Merkit-tävä osuus tarkasteluista koski turvalli-suustoiminnan järjestämistä ja erityisesti Liikenneturvan roolia ja ohjaus- ja hal-linnointimallia.
Tieliikenteen turvallisuustoiminnan järjestämisen pitäisi riippua toiminnalle asetetuista tavoitteista ja mahdollistaa tavoitteiden saavuttaminen. Selvitysmies suosittelee kansallisen tieliikenteen tur-vallisuustoiminnan mallin kehittämistä eri tavoin. Tuoreeltaan esityksiä arvioi-neet Liikenne turvan jäsenet ja yhteistyö-tahot kannattivat lausunnoissaan Liiken-neturvan toiminnan kehittämistä nykyi-sen järjestömallin pohjalta.
lähde: tieliikenteen turVallisuus-
toiminnan työnjako. selVitysmiehen
raportti. liikenne- ja Viestintäministe-
riön julkaisuja 29/2013.
L
– Meille on tärkeää säilyttää liikenne-turvallisuustyön paikallinen tavoitetta-vuus ja uskottavuus. Tällä hetkellä ruo-honjuuritason aluetoimijat tekevät arvo-kasta työtä kasvokkain. Se helpottaa ide-oiden ja asioi den viemistä esimerkiksi kouluihin.
Sekä Tarvainen että Kurttila korosta-vat, että järjestöllisen voiman rinnalle kai-vataan jatkossakin monikanavaista vuoro-vaikutusta julkisen hallinnon kanssa. Jo nyt Liikenneturva on aktiivisesti mukana
eri neuvottelukunnissa ja työryhmissä, joi-den työ ja tavoitteet linkittyvät tavalla tai toisella liikenneturvallisuuteen ja sen edis-tämiseen.
– Liikenneturva on kansainvälisesti loistava esimerkki järjestöominaisuuk-sien ja julkisen ohjauksen yhdistämisestä. Sen avulla niin julkinen hallinto kuin eri järjestöt pystyvät vaikuttamaan liikenne-turvallisuuteen sekä viestimään sen eteen yhteisesti tehtävästä työstä, summaa Kurt-tila.
uomen Kuntaliiton liiken-neinsinööri silJa siltala kertoolukeneensaselvitysra-portinhuolellisestikannesta
kanteen.Hänennäkemyksensämukaansiihenmahtuu paljon hyviä ehdotuksia,jotka liittyvät muun muassa Liikenteenturvallisuusviraston ja Liikennevirastontehtävien ja työnjaon selkiyttämiseen.Liikenneturvallaonselkeä ja laissamää-ritettytehtäväkansalaisiinkohdistuvassaliikenneturvallisuudentiedotus-,valistus-jakoulutustoiminnassa.Senvahvaasemakorostuu nimenomaan alueellisessa lii-kenneturvallisuustyössä,jotatoteutetaanyhdessäkuntienjajärjestöjenkanssa.
–Kunnillaonmonipuolinenrooliliiken-nejärjestelyjenjakatuverkkojensuunnitte-lussajaylläpidossa.Nevoivatvaikuttaalii-kenneturvallisuuteen myös esimerkiksipelastustoimen sekä kuntalaisten hyvin-vointiavaalivienperuspalveluidenkautta,arvioiSiltalakuntasektorinroolia.Kuntientoiminnassaalueellisuusnäkyy
päivittäisenävuoropuhelunakuntalaistenkanssa. Sitä keskusteluyhteyttä täyden-netään Liikenneturvan kanssa tehtävälläyhteistyöllä, mikä konkretisoituu muunmuassakuntienopetus-javalistustoimin-nassatarvitsemanmateriaalinhyödyntä-misenä.
SToMi roSSi
ari ryTSy
kouluissa järjestettävät liikenneturvallisuustapahtumat ovat hyviä esimerkkejä toimivista yhteistyötavoista.
211/2014
22
Vuosikellostaapuaopettajille
iikenneturvan kysely-tutkimuksessa vanhem-mista yhdeksän kymme-nestä ha luai si liikenne-kasvatusta joka luokal-la. Kysyntää turvallisen
liikkumisen opeille siis on, eikä aiheista-kaan liene pulaa.
– Yksi koulun tavoitteista on kasvattaa lapsia ja nuoria yhteiskunnan jäseniksi, ja liikenteeseen liittyvät taidot ovat osa joka-päiväistä elämää myös koulun jälkeen. Opettajat ovat haasteellisessa tilanteessa, kun heidän pitäisi pystyä vastaamaan van-hempien, opetussuunnitelmien ja julkisen mielipiteen asettamiin haasteisiin, pohtii Liikenneturvan aluepäällikkö satu tuo-Mikoski.
suuNNittelutYökalu liikeNNekasvatukseN avuksiLiikennekasvatuksen vuosikello on Liiken-neturvan opettajille tarjoama suunnittelu-työkalu, joka auttaa rytmittämään liiken-nekasvatusta sopiviin teemoihin ympäri kouluvuoden. Vuosikellon lähtökohtana on ajatus siitä, että liikenneturvallisuutta käsi-teltäisiin kouluissa ja oppilaitoksissa vähin-tään neljä tuntia vuosittain.
– Kun liikennekasvatusta on joka vuosi, se antaa mahdollisuuden painottaa ikäkau-teen sopivia teemoja. Vuodenajat ja niiden mukanaan tuomat vaihtelut olosuhteisiin
L
Opettajat ovat yksi tärkeimmistä linkeistä elinikäisen liikennekasvatuksen ketjussa. kiireisen arjen lomassa voi ajan ottaminen liikennekasvatukselle olla joskus työn takana. liikenneturva esitteli educa-messuilla opettajille kätevää työkalua, joka tukee liikenneteemojen sovittamista lukuvuoteen.
liikenneturva esitteli educa-messuilla monia erilaisia konkreettisia tapoja käsitellä liikenne aiheita kouluissa.
ja liikkumistapoihin voidaan ottaa huo-mioon, kun liikennekasvatusta on useam-man kerran kouluvuoden aikana, Tuomi-koski to teaa.
Vuosikello toimii runkona, johon suun-nitellaan liikennekasvatuksen toteutus aika tauluineen. Vuosikellon tueksi on kehi-tetty sekä ala- että yläkoululle suunnattua materiaalia, josta löytyy sisältöjä, menetel-miä ja muuta kättä pidempää liikennekas-vatukseen.
JOkaiselle ikärYHmälle JOtakiNYläkoululaisille suunnatussa materiaalis-sa painotetaan erilaisia menetelmiä, joilla nuoria haastetaan miettimään omaa käyt-täytymistään liikenteessä. Alakoululaisten materiaalissa taas jalankulkijan ja pyöräili-jän -kortit soveltuvat käytettäväksi monessa oppiaineessa.
– Suunnittelutyössä on mietitty eri ikä-ryhmien valmiuksia ja tarpeita liikenteessä liikkumiseen ja toisaalta mielekkäitä työta-poja oppilaiden ja opettajien kannalta. Tar-koituksena on luoda edellytyksiä liikenne-aiheiden käsittelylle niin, että oppilaiden motivaatio oppimiseen säilyy, Tuomikoski kuvailee.
OPetussuuNNitelmaN muOtO ON HaasteLiikennekasvatus on perusopetuksen ope-tussuunnitelmissa sisällytetty moneen ai-neeseen. Mahdollisuus liikennekasvatuk-sen tehokkaaseen toteuttamiseen on siis ole-massa. Haasteeksi Tuomikoski näkee moni-en muidenkin tärkeiden aiheiden vastaavan aseman ja oppiaineiden sisältöjen runsau-den.
– Koulun liikennekasvatus on parhaim-millaan pitkäjänteistä sekä paikalliset olo-
LIIkeNNeturVa
LIIkeNNeturVa
tOmI rOssI
22 1/2014
23
Liikennekasvatuksen vuosikello
75
Ympäristö opettaa turvalliseksi liikkujaksi anhemmuudenmerkitysturvalliselleliikkumi-selleontutkimustenperusteellasuuri.Toveri-piirikinonmerkittävä,muttasensuurinvaikutusajoittuuteini-iänriskivaiheisiin.
–Lastensosiaalisellaympäristölläonlujayhteysturvalli-senliikennekäyttäytymisenomaksumiseen,summaaLiiken-neturvankoulutuspäällikköantero lammi.–Opettajattäydentävätlastenjanuortenliikennekasva-
tustajakohtaavatmyösne,jotkaeivätsaakotoaanriittävääpohjaaturvalliseenliikenteessäliikkumiseen.Opettajillaonkeskeinenrooliliikennekasvatuksessajayhteisötasonvaikut-
tamisessa.Turvallisuuteentähtäävänyhteiskunnallisenvai-kuttamisentuleekinkohdistuakaikkiinikäryhmiin.Aikuisetluovatlastenkasvuympäristönomientekojensajakasvatus-työnkautta.Jokapäiväinenkäyttäytyminenjamitensenäyt-täytyykasvuiässäoleville,onvoimakaslastenkasvattaja.Liikenneturvatilasivuonna2012liikennepsykologianpro-
fessori(emeritus)esko keskiseltäkirjallisuuskatsauksen,jokakäsittelilastenjanuortenkasvuaturvallisiksiliikkujiksi.Katsauksestailmeni,ettäyksittäisenkasvattajansijastalapsiimeevaikutteitajokasuunnaltamyösliikennekäyttäytymi-seen.
suhteet ja oppilaiden tarpeet huomioivaa. Käytännön toteutus on toiminnallista ja ongelmanratkaisukeskeistä sekä yhteis-työtä vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Alakoulussa, jossa yksi opettaja vastaa pääosin luokan eri aineiden opettamisesta, liikennekasvattaminen on helpompaa.
Yläkoulussa aihekokonaisuuksien koordi-nointi vaatii koko koulun yhteistä keskus-telua ja suunnittelua.
– Tulevissa opetussuunnitelmissa näistä aihekokonaisuuksista ollaan luopumassa, mutta tilalle tulee eheytetyt oppimiskoko-naisuudet, joihin liikennekasvatus toivotta-vasti kuuluu, Tuomikoski pohtii.
– Yksin koulussa ei voida lasten ja nuor-ten liikenneturvallisuuteen liittyviä ongel-mia ratkaista, mutta yhteistyössä kotien ja muiden sidosryhmien kanssa oppilaita voi-daan valmentaa selviämään liikenteessä itsenäisesti, toiset huomioiden ja turvalli-suutta arvostaen, Tuomikoski kiteyttää.
tOmI rOssI
V
vuosikello auttaa rytmittämään liikennekasvatus-aiheet ajankohtai-sesti lukuvuoteen.
231/2014
24
lähes jokainen suomalainen on joskus kaatunut liukastumalla. vuosittain joka kolmas liukastuu, eikä määrässä näy muutosta. vuositasolla liukastumisista aiheutuvat miljoonaluokan kustannukset.
liukastelua vuodestatoiseen
Minna Saarinen / liikenneTurva
oka talvi liukkaat kelit saavat tuhannet kävelijät kellahtamaan. Liiken-neturvan toteuttamasta kyselystä ilmenee, ettei liukastumisten määrässä
ole tapahtunut juurikaan muutosta.– Myös vuonna 2008, jolloin edellinen
kysely tehtiin, yhtä moni vastaaja kertoi kaatuneensa ulkona liukastumalla kulu-neen vuoden aikana, Liikenneturvan suun-nittelija leena pöysti kuvailee.
Liukkaan kelin aiheuttamia liukastumi-sia aiheutuu 50 ikävuoteen asti enemmän miehille kuin naisille. Yli 50-vuotiailla kaa-tumiset ovat yleisempiä naisilla. (THL)
JOka NelJäs liukastuNut lOukkaaNtuuYli neljännes kaatuneista kävi terveyden-huollossa liukastumisen takia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedoista ilmenee, että jopa 5 000 henkilöä joutuu vuodeosasto-hoitoon liukastumisen takia vuosittain. Liu-
J
Neljänneskaatuneistaolipoissatöistätaikoulustaliukastumisentakia.
5 000henkilöäjoutuuvuodeosastohoitoonliukastumisenseurauksena.
Jokakolmaskertoikaatuneensavuodenaikana.
Liukastumisistajaliukkaankelinvaikutuksestajalankulkijankäyttäytymiseenkerättiintietoahaastattelemallajoulukuussa2013yhteensä1677:ää15vuottatäyttänyttäsuomalaista.HaastattelutsuorittiLiikenneturvantoimeksiannostaTNSGallupOy.
1/201424
25
hanki talVijalkineet kelinVaihteluita silmällä pitäen
alankulkijanliukastumisris-kinkannaltakelionvaaralli-
sin,kunjäisenpinnanpäällesataakuivaapakkasluntataikunjäänpinnallemuodostuuvesikalvojäänsulaessa.Myöstienylityskohdatvoi-vathioutuayllättävänpetollisiksi.Kenkävalintaankannattaakuiten-kinkiinnittäähuomiotamuutoin-kinkuinpääkalloliukkailla.Kunoletostamassatalvijalkineita,kannat-taavarmistaa,ettäkengätsopivatomantyylinlisäksiSuomentalvi-olosuhteisiin.Pitäväkengänpohjaonvalmistettupehmeästäjahuo-koisestamateriaalistajaonvoimak-kaastikuvioitu.Turvallisinpohjaku-vioonsivuiltaavoinjasyvyydeltäänvähintäänviisimilliäolevaturatalaspäinleviäviä.
J
kastumistapaturmista johtuvan vuodeosas-tohoidon kokonaiskustannukset ovat noin 20 miljoonaa euroa eli keskimäärin 4 000 euroa potilasta kohden.
Sairaalahoito ei ole ainoa liukastumis-tapaturmien aiheuttama kustannus. Tilas-toimattomien lääkärikäyntien lisäksi myös sairauspoissaolot ovat yleisiä. Noin neljän-nes kaatuneista kertoo olleensa liukastumi-sen takia poissa töissä tai koulusta yhden tai useamman päivän. Vuosittain noin kymmenen henkilöä kuolee kaaduttuaan liukkailla.
Oma eNNakOiNti liukkaudeN tOrJuNtaaNYli puolet liukastumisista tapahtuu katu-alueella. Useimmiten ollaan liikkeellä va-paa-ajalla.
– Vastauksissa näkyy se, että liukastu-misissa pääasiallinen vastuu koetaan ole-van kävelijällä itsellään. Vaikka 90 pro-senttia allekirjoittaa jalankulkuväylien ja piha-alueiden kunnossapidon tärkeyden
liukastumisten ehkäisyssä, oma varovai-suus, tasapainotaito ja jalkineiden valinta komeilevat vastaajien nimeämien liukas-tumisten ehkäisykeinojen top-kolmosessa, Pöysti kertoo.
Käyttäytymisen osalta liukkaat kelit vaikuttavat eniten jalkinevalintaan. Liu-kuesteiden käyttö ei ollut kasvanut, nastat kenkien päälle sujauttaa edelleen noin nel-jäsosa.
– Naiset ja vanhemmat ihmiset vaihta-vat kenkiä kelin takia herkemmin kuin nuo-ret ja miehet, Pöysti tiivistää.
29%käviterveydenhuollossaliukastumisenseurauksena.
Liukkauden ennakoinnin tukena käyte-tään myös Ilmatieteen laitoksen jalankul-kusääpalvelua. Vaikka 61 prosenttia vas-tanneista ei myönnä kuulleensa jalankul-kusäästä, puolet palvelun tietävistä käyttää sitä aktiivisesti. Palvelu löytyy Ilmatieteen laitoksen sivuilta.
Oma kOkemus OHJeNuOraNa– Omat ja läheisten liukastumiset nimetään yksiselitteisesti suurimmaksi syyksi muut-taa käyttäytymistä liukkailla. Kampanjoi-den vaikutusta liukastumisriskien tietoisuu-den lisäämisessä ei ole koettu merkittäväksi, mutta kuten jalankulkusääpalvelun suosio osoitti, tieto kiinnostaa ihmisiä. Liukastu-misten ehkäisystä kertovaa tiedottamista ei välttämättä mielletä kampanjoinniksi sanan perinteisessä merkityksessä, Pöysti pohtii.
liikenneturva on mukana valtakunnallisessa pysy pystyssä -kampanjassa, jonka tavoitteena on edistää talvijalankulun turvallisuutta.
KampanjantaustallaovatKoti-tapaturmienehkäisykampanjantoimijat:FinanssialanKeskusliitto,Maanpuolustuskoulutus,SuomenPunainenRisti,sisäasiainministeriö,sosiaali-jaterveysministeriö, SuomenKuntaliitto,SOSTESuomensosiaalijaterveys,SuomenPelastus-alanKeskusjärjestö,TerveydenjahyvinvoinninlaitossekäIlmatieteenlaitos,LiikenneturvajaTaitavatsuutarit.
www.kotitapaturma.fi
vuOsittaiN NOiN
kYmmeNeN HeNkilöä
kuOlee kaaduttuaaN
liukkailla.
1/2014 25
26
iikenneturvallisuus on sekä kansallinen että kansainvälinen haaste. Pohjoismaissa turvalli-sen liikenteen olosuhteet ja ratkaisut muistuttavat
toisiaan, joten käytännön liikenneturvalli-suustyöstäkin löytyy paljon yhtäläisyyksiä.
Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toi-mii Liikenneturvan kaltainen organisaa-tio. Kaikille niille lapset ja nuoret ovat yksi työn tärkeimmistä kohderyhmistä. Toi-seksi pääteemaksi nousee taistelu rattijuo-pumusta vastaan.
Yhteistyöllä on pohjoismaisessa liiken-neturvallisuustyössä pitkät perinteet ja pal-jon mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa.
– Voimme esimerkiksi tehdä tutkimus-yhteistyötä ja hyödyntää toistemme teke-miä materiaaleja, sanoo Liikenneturvan suunnittelija lena von knorring.
L
vaSTavalo / TuoMo jouSalaveSa ville MaTTila
– Pääsääntöisesti muutaman kerran vuodessa kokoontunut Nordic Road Safety Council (Nordiska Trafiksäkerhetsrådet) on ollut hyvä foorumi vaihtaa ideoita ja kokemuksia. Tänä keväänä norjalainen Trygg Trafikk järjestää oman seminaarin, jossa keskitytään työmatkaliikenteeseen.
Kokemusten ja tiedon jaosta hyötyvät kaikki osapuolet. Liikenneturvan hank-keista von Knorring on esitellyt äskettäin pohjoismaisille kollegoilleen kaksi pro-jektia. Toinen on varusmiesten liikkumi-sen riskeihin keskittyvä Särmänä liiken-teessä -koulutus, toinen peruskoulun ja toi-sen asteen opettajille tarkoitettu Liikenne hurahti verkostoon – ja opettajat menivät mukana -koulutushanke. Liikenneturva puolestaan on saanut luvan käyttää esimer-kiksi Trygg Trafikkin tekemää ”lasten tur-vaistuin” -animaatiota omalla nettisivus-tollaan.
LiikenneturvallisuuttaPohjoismaidenmalliin
millaista liikennevalistustyötä ruotsissa, Norjassa ja tanskassa tehdään? kyselimme kuulumisia liikenneturvan pohjoismaisilta sisarorganisaatioilta.
liikennekuolemat Vuonna 2013 (osittainvieläennakkotietojenperusteella)
Suomi 260 (+6)Ruotsi 264(-21)Norja 190(+45)Tanska 185 (+18)
Kuva
: Thin
KsTocK
26 1/2014
27
YHteistYöllä ON POHJOismaisessa
liikeNNeturvallisuustYössä Pitkät PeriNteet Ja PalJON
maHdOllisuuksia mYös tulevaisuudessa.
271/2014
28
sikker trafik, TanSka:
Kuka ajaa kotiin?anskassa Sikker Trafik keskittyy tänä vuonna muun muassa ajonopeuksiin, tarkkaavaisuuteen liikenteessä ja pieniin koululaisiin.
Rattijuopumuksen vähentämiseksi Sikker Trafik kehottaa miettimään vastausta kysymykseen ”Kuka ajaa kotiin?”.
Yhteistyössä liikennehallinnon, valtakunnallisen pyöräi-lijäyhdistyksen sekä sikäläisen kuljetus- ja logistiikkajärjes-tön kanssa Sikker Trafik kampanjoi pyöräilijöiden turvalli-suuden puolesta. Kääntyvää autoilijaa muistutetaan väistä-missäännöstä.
Viime vuonna Tanskassa kuoli 185 ihmistä liikenneon-nettomuuksissa. Yleisimpiä syitä olivat ylinopeus, tarkkaa-mattomuus liikenteessä ja alkoholi.
NatiONalföreNiNgeN för trafiksäkerHeteNs främJaNdeN (Ntf), ruoTSi:
Huomio nuorten rattijuopumukseen
uotsissa toimiva Nationalföreningen för Trafiksäkerhetens Främjanden (NTF) keskittyi viime vuonna nuorten rattijuo-pumukseen.
– Don’t Drink and Drive i skolan -hankkeella halusimme saada rattijuoppouden problematiikkaa sisällytettyä eri oppiaineisiin. Don’t Drink and Drive på fritidsgården -hanke puolestaan kohdistui nuorisotaloissa vapaa-aikaansa viettäviin nuoriin, kertoo projektipäällikkö katarina BokströM.
DDD-kampanjat kouluissa ja nuorisotiloissa jatkuvat tänä vuonna. Muissa tämän vuoden teemoissa nostetaan esille ajonopeus, suojavarusteet ja tekniset turvallisuusjärjestelmät.
trYgg trafikk, norja:
Alkolukot pakollisiksi tuomion saaneille
orjassa Valtion tielaitos huolehtii suurimmista valtakunnallisista tieliikennekampanjoista. Tänä vuonna se nostaa esille muun muassa turvavyön käytön.
Liikenneturvaa vastaava Trygg Trafikk edistää liikenne-politiikkaa enemmän kuin kampanjoi. Poliittisten hankkei den kärkeen kuuluu alkolukkojen saaminen pakollisiksi rattijuopumustuomion saaneille kuljettajille. Tulevissa kam-panjoissaan Trygg Trafikk kiinnittää huomiota lasten istuinten turvalliseen asentamiseen ja heijastimien käyttöön. Tulevissa kampanjoissaan Trygg Trafikk kiinnittää huomiota lastenis-tuinten turvalliseen asentamiseen ja heijastimien käyttöön.
Ennakkotietojen mukaan Norjan tieliikenteessä kuoli viime vuonna 190 henkilöä, liki neljänneksen enemmän kuin edel-lisenä vuonna.
– Kasvu on suuri, eniten lisääntyivät yli 45-vuotiaiden miesten liikennekuolemat. Syynä saattaa olla luonnollinen heilahdus tilastossa, mutta selvittelemme asiaa, sanoo Trygg Trafikkin suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö tori grytli.
N
T
R
28 1/2014
29
näkökentässä
uolonkolarit Euroopan teillä ovat vä-hentyneet merkittävästi sitten 1970-lu-vun synkkien vuosien. Vaikka tämä on ilonaihe, itsetyytyväisyyteen ei ole ai-
hetta. Vuonna 2012 Euroopan tieliikenteessä kuoli noin 28 000 ihmistä – järkyttävän suuri määrä. Eu-rooppalaiset poliitikot eivät kuitenkaan pidä liiken-neturvallisuutta ensisijaisen tärkeänä ilman isoja on-nettomuusotsikoita. Reagointi vasta otsikoihin ei ole ratkaisu. Liikenneturvallisuuden puolestapuhujat ja itsenäiset asiantuntijat ovat yhä tärkeässä asemassa liikenneturvallisuuden pitämiseksi poliittisella asia-listalla. He myös esittävät usein ideoita, jotka saavat aikaan muutoksia.
Erinomainen esimerkki mer-kittävään muutokseen johtaneesta toimesta on brittiläinen ”20’s Plenty for Us” -kampanja. Tämä paikallistasolla syntynyt liike on levittäytynyt koko maahan, ja se on onnistunut lisäämään 20 mai-lin (30 km/h) nopeusrajoitusalueiden määrää Ison-Britannian kaupungeissa. Tällä hetkellä 20 mailin nopeusrajoitusten alueella elää 12 miljoonaa ihmistä. Kampanja johti myös yhteen ensimmäisistä euroop-palaisista kansalaisaloitteista – virallisesti tunnustet-tuun yleiseurooppalaiseen vetoomukseen liikenne-turvallisuuden puolesta.
Kansallisella tasolla kansalais- ja vapaaehtois-järjestöjen panos onkin ratkaisevan tärkeä, koska ne tuottavat tutkimustietoa lainsäädännön tueksi ja kampanjoivat saadakseen aloitteilleen kansalaisten tuen.
EU:n tasolla ETSC tapaa Brysselissä säännölli-sesti Euroopan parlamentin ja Euroopan komission jäseniä sekä EU-valtioiden edustajia. ETSC:n mieli-pidettä tarvitaan tasapainottamaan väittelyitä, joita muuten hallitsisivat lukuisat ja hyvin rahoitetut teol-lisuuden lobbarit tai kansalliset edut, jotka voivat olla ristiriidassa järkevän liikenneturvallisuuspolitiikan kanssa.
ETSC:n asialistan kaksi tärkeintä kohtaa ovat eCall-järjestelmä, eli uusiin autoihin sisällytettävä automaattinen hätäpuhelujärjestelmä sekä ehdotus kuorma-autojen muotoilun muuttamiseksi turvalli-suuden ja aerodynamiikan parantamiseksi.
ETSC saa voimansa laajalta jäsenistöltään. Eurooppalaiset kansalais- ja vapaaehtoisjärjestöt ovat arvokkaita, koska ne koordinoivat ja kanavoivat kan-sallisten organisaatioiden ja niiden monien yksittäis-ten jäsenten mielipiteitä huomioitavaksi päätöksen-tekoprosessissa.
EU:n laajuisten liikenneturvallisuusaloitteiden hyödyt ovat selvät. Äskettäin julkaistu raportti*
toteaa, että mitä liikenneturval-lisuuteen tulee, Euroopan unio-niin kuuluminen tuottaa selviä hyötyjä.
Liikennekuolemien ja vaka-vien liikennevammojen vähen-tämiseen tähtäävänä kansalais-järjestönä ETSC:n on jatkossa-
kin tehtävä paljon työtä, jotta liikenneturvallisuus säilyisi tärkeällä sijalla sekä kansallisessa että EU-politiikassa. Hallitusten ja muiden liikenneturvalli-suustyön tekijöiden ei pidä passivoitua, sillä realisti-seen tavoitteeseen – nolla liikennekuolemaa Euroo-pan teillä – on vielä matkaa.
ellen Townsend, European Transport Safety Council (ETSC)
kaNsaLaIs- Ja VapaaehtOIs-JärJestöJeN
paNOs ON merkIttäVä.
Ruohonjuuritaso ratkaisevan tärkeä liikenneturvallisuudelleK
*Could being in the European Union save lives? An econometric analysis of the Common Road Safety Policy for the EU-27
Kuva
: eTsc
291/2014
30
svensk resuMé
ari ryTSy, överSäTTning lena von knorring jari Härkönen
raf ikskyddet och samarbetet med dess medlemssam-
fund har resulterat i många storslagna kampanjer, vil-ka har lämnat avtryck i den finländska trafiksäkerhets-upplysningen. Det fruktbara kompanjonskapet har sitt ur-sprung i en verksamhetsmo-dell som förädlats med åren, där alla parter drar åt samma håll för att nå positiva resul-tat. Inte att undra på att utred-ningen om arbetsfördelningen gällande säkerhetsverksamhe-ten för vägtrafik har väckt för-våning bland Trafikskyddets medlemssamfund.
eN brO mellaN Olika aktörerTrafikskyddet fungerar som ett betydelsefullt kitt mellan förvaltning och medlems-samfund, säger tuoMas kurttila på Suomen Van-hempainliitto.
För oss är det viktigt att bevara trafiksäkerhetsarbe-tets lokala tillgänglighet och förtroende. Som bäst utför de som arbetar lokalt ute på fäl-tet ett värdefullt människo-nära arbete, som underlättar att föra vidare idéer och ären-den till exempelvis skolorna.
Trafikskyddets filosofi är att vara nära medlemssam-funden och föra fram ären-den på ett jämlikt sätt. Ett äkta kompanjonskap bygger
på vardaglig inverkan. Med-lemssamfundens delägarskap i trafiksäkerheten är en bin-dande och aktiverande kraft, som syns bl.a. i mångsidighe-ten i den lokala trafiksäker-hetsverksamheten.
Både anna-liisa tar-vainen och Kurttila beto-nar att vid sidan om organisa-tionen och dess kraft behövs en mångfacetterad samver-kan med den offentliga för-valtningen också i fortsätt-
ningen. Redan nu deltar Tra-fikskyddet aktivt i olika kom-mittéer och arbetsgrupper, vars arbete på något sätt berör förbättrandet av trafiksäker-heten.
kOmmuNerNa sOm trafiksäkerHets-aktörerFinlands Kommunförbunds trafikingenjör silja sil-tala anser att utredningen innehåller många bra förslag, som bl.a. tydliggör Trafiksä-kerhetsverkets och Trafikver-kets uppgifter och arbetsför-delning. Trafikskyddet har en tydlig lagstadgad uppgift när det gäller att informera, upp-lysa och utbilda medborgar-na. Styrkan ligger i det loka-la trafiksäkerhetsarbetet som genomförs i samarbete med kommuner och samfund.
I kommunerna märks det lokala genom daglig kommu-nikation med kommuninvå-narna. Denna diskussions-kontakt kompletteras genom samarbetet med Trafikskyd-det, vilket konkretiseras bl.a. genom användandet av mate-rial i undervisningen och upplysningen.
– utvecklingen av tra-fiksäkerheten kräver att man utgår från individen, konstaterar tuomas kurt-tila och trafikskyddets verkställande direktör anna-liisa tarvainen.
säkerHetsarbete i vardageN trafikskyddet består av 56 medlemssamfund som representerar olika branscher. det unika samarbetsnätverket och dess funktion grundar sig på en flexibel och effektiv verksamhetsmodell.
t
30 1/2014
31
leDare
mellanåt är det bra att ifråga-sätta gamla tillvägagångssätt. Under det gångna året har Trafikskyddet fått känna på
ivern att förnya trafiksäkerhetsbranschen.Under året har vi utrett vår verksam-
het för Statens revisionsverk (SRV) samt för den av Kommunikationsministeriet unämnda utredningsmannen. Detta utö-ver inspektionen som Kommunikations-ministeriet redan utför årligen.
I utlåtanden från våra medlemmar och samarbetsparter framkom att de var nöjda med vårt arbete. Enligt majoriteten kan Trafikskyddet bäst utvecklas enligt den
nuvarande förvaltningsmodellen. Orga-nisationen är ekonomiskt hållbar och den kan skötas med en enkel förvaltning.
Vi fick också beröm för vårt arbete som sakkunnig och exakt uppgiftskälla som betjänar medborgare, samfund, förvalt-ningar och media. Kommunikation och ordnande av kampanjer ansågs också vara en styrka inom vårt kunskapsområde och detta stöds av att vi är lokala och organi-serade i distrikt. Det är viktigt att Trafik-skyddets verksamhet sprids i hela landet och att man når människorna.
När man granskade hela branschen utgående från Statens revisionsverks
resultatgranskning konstaterades att de förmånligaste åtgärderna redan har använts och att det i framtiden är viktigt att hitta kostnadseffektiva sätt att påverka trafiksäkerheten i Finland. Detta är skäl att informera branschen om.
Enligt granskare vid Statens Revisions-verk (SRV) behövs det trafikfostran, upp-lysning och utbildningsverksamhet också i fortsättningen, både riksomfattande och på distriksnivå. Med detta som grund känns det bra att fortsätta år 2014.
pasi anteroinen
Trafikbranschen under lupp
E
Praktik och teori stämmer inte överens
äkerhetsavstånd och situa-tionshastighet borde vara
självklara för alla bilister när man pratar om att köra förutseende och att undvika den vanligaste olycks-typen d.v.s. påkörning bakifrån.
Trafikskyddet rekommenderar att man på landsväg under goda körförhållanden håller samma avstånd till den som kör framför mätt i meter, som den hastighet som hastighetsmätaren visar. När man kör 100 km/h innebär detta ett säkerhetsavstånd på 100 meter. När säkerhetsavstånden blir kor-tare i livlig trafik är det enda sät-tet att minska hastigheten för att undvika risken för en påkörnings-olycka.
– Oftast motiverar man ett kortare säkerhetsavstånd med att någon annars kommer och kör in framför. Många verkar också lita på att den som kör framför ska hinna stanna om det skulle behö-vas. Människornas reaktionshas-tigheter varierar och därför borde man inte lita på det, säger Trafik-skyddets utbildningsinstruktör toni vuoristo.
Mikko juvonen och jarno vänni som studerar vid Polisyrkeshögskolan under-sökte som slutarbete inverkan av föret och trafikmängderna på säkerhetsavstånden och hastighe-ter på infartslederna till Helsing-fors.
Trafikskyddets enkätunder-sökning framkom att nio
av tio föräldrar skulle vilja ha trafikundervisning i varje års-kurs. Efterfrågan för trafikin-lärning finns och ämnet i sig tar inte slut.
Årsklockan för trafikfostran är det planeringsverktyg som Trafik-skyddet erbjuder lärarna och som ska hjälpa dem att fördela trafikinlärning med olika tema jämt över skol-året. Utgångspunkten för årsklockan är att trafiksä-kerhet behandlas i skolorna och läroanstalterna under minst fyra lektioner per år.
När trafikfostran är årligen återkommande kan man lyfta fram lämpliga ämnen för olika åldersgrup-per. Man kan uppmärksamma årsiderna och vad väx-lingen av dessa innebär för sättet att röra sig i trafiken när trafikinlärning sker f lera gånger under skolåret.
Lär trafik med hjälp av årsklockan
i s
liikenneTurva, överSäTTning lena von knorring ari ryTSy, överSäTTning lena von knorring
311/2014
32
