Vuosikertomus

2012

2

Kunnostettu tori vilkastuttaa kauppaa ”Olen niin kiitollinen. Enää ei tarvitse tehdä kauppaa ko-vassa auringonpaisteessa tai sateessa,”kertoo Ma Siah, jonka liiketoiminta on kasvanut Bo Waterside -torilla Liberiassa.

Kirkon Ulkomaanapu kun-nosti torin kumppanijärjestön kanssa. Nyt siellä on katto, kunnollinen lattia ja pylvässei-nät. Lisäksi hygieniaa parantavat kunnostettu vessa ja vesipisteet.

Torikomitean jäseniä koulu-tettiin. Nyt he yhdessä pitävät huolta, että myyjiltä peritty pieni maksu tulee yhteiseksi hyväksi.

Suurin osa myyjistä on nai-sia, ja torista saa elantonsa yli 5000 ihmistä.

”Tori on saanut piristys-ruiskeen ja kaupankäynti on moninkertaistunut”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun Länsi-Afrikan aluekoordinaattori Aila Waismaa. Kuva: Emmanuel Sandi

Kananmuniaja hunajaa Naisten Pankin tuen avulla naiset Palestiinassa saivat lisätuloja pien-maataloudesta. Länsirannalla Kirkon Ulkomaanapu tuki naisia kananmunan, hunajan ja vuohenmaidon tuotannos-sa. Lisäksi he hoitavat kotipuutarhoita.

Sillä aikaa, kun äidit olivat koulu-tuksessa ja työssä, lapsilla oli ohjel-maa päiväkodissa.

Kanankasvatuksesta on tullut on-nistunut toimeentulon lisäys monessa muussakin maassa. Länsirannalla koulutettujen naisten omistamien kanaloiden munantuotanto lisääntyi lähes kolminkertaiseksi. Tuloille kävi samoin.

Kylien hankekomiteat aloittivat

myös mehiläisten ja vuohien kasva-tuksen. Kotipuutarhoissa kasvatetaan salaattia, kaalia, pinaattia, sipulia ja timjamia.

Naisia yhteistyö hyödytti, sillä tuotanto ylitti kotitarpeet. Ylimääräi-sistä maataloustuotteista he saavat lisätuloja, joka vakauttaa monen perheen elämää. Kuva: Johanna Norrdahl

Uusia koulujasyrjäkyliinMatka Chrey Kremin kylään Kam-bodzhassa on pitkä ja hiekkatie on kuoppainen. Ilman nelivetoa kylään pääsy olisi lähes mahdotonta. Kylän kouluna oli sinkkikattoinen puuhök-keli, jota ei huonolla tai liian kuumal-la säällä voinut käyttää.

Uuden koulun avajaisia vietettiin lokakuussa 2012. Uutuuttaan lois-tava keltainen koulurakennus antaa kyläläisille toivoa paremmasta ja tekee koulunkäynnistä sujuvampaa.

Chrey Kremin kylän koulu on pystyssä vuoden 2011 rippikoulu-keräyksen ja yksityislahjoittajan ansiosta ja se on täynnä iloisia

koululaisia. Koulun rakentamisen li-säksi hankittiin pulpetteja, opettajan pöytiä, kirjoja, kaivo, saniteettitilat, koulun portti ja aita. Pihamaan kes-kellä sijaitsee värikäs leikkipuisto.

Kirkon Ulkomaanapu tukee kambodžalaisten koulutusta erityi-sesti syrjäseuduilla, missä lukutai-dottomuus on yleistä.Kuva: Maija Kestilä

tähtihetkiä

3

Vuoden 2012varainhankkija

Vapaaehtoisverkosto Naisten Pankki valittiin Vuoden 2012 va-rainhankkijaksi, kun Vastuullinen Lahjoittaminen ry (VaLa) palkitsi suomalaista varainhankintaa. Palkinnolla annettiin tunnustusta Naisten Pankin tuhansien vapaaeh-toisten työlle.

”Kuluneen vuoden aikana Naisten Pankin vapaaehtoiset ovat järjestäneet 30 paikkakunnalla ym-päri Suomea yli 500 tapahtumaa, joilla on kerätty satoja tuhansia euroja kehitysmaiden naisten tukemiseksi”, palkinnon peruste-luissa kerrottiin.

Palkintoraadin mukaan Naisten Pankin vetovoima syntyy hyvän-tuulisesta, sinnikkäästä ja perintei-siä raja-aitoja puskevasta arkipäi-vän aktivismista. ”Naisten Pankki kasvaa ja on tullut jäädäkseen.”

Naisten Pankki sai myös kansainvälistä tunnustusta, kun se osallistui tunnustuksellaan kan-sainväliseen Global Awards 2012 mittelöön ja pääsi sarjassa Out-standing Volunteer (erinomainen vapaaehtoinen) kolmen parhaan joukkoon.

Väkivalta kuriin Väkivalta on erittäin vakava ongelma Hondurasissa. Valtio on myös puut-tunut siihen melko heikosti johtuen poliitikkojen, poliisin, syyttäjälaitok-sen ja oikeusistuinten korruptoitu-neisuudesta. Kirkon Ulkomaanapu tukee Copánin läänissä hanketta, joka tähtää kuntalaisten turvallisuu-den parantamiseen ja paikallisten konfliktien ratkaisemiseen sovittelun avulla.

Vuonna 2012 perustettiin kansa-laisyhteiskunnan edustajista koostu-va kunnallinen turvallisuuskomitea. Lisäksi vapaaehtoisia sovittelijoita koulutettiin toimimaan sovittelukes-kuksen tehtävissä. Näiden tehtävänä on seurata ja tukea julkisen vallan toimia väkivallan ennaltaehkäisemi-seksi ja vähentämiseksi.

”Kansalaisten aktiivinen osallis-tuminen prosessiin on luonut painet-ta kunnallistason päättäjiä kohtaan toimia turvattomuuden vähentämi-seksi, ”kertoo Kirkon Ulkomaanavun Latinalaisen Amerikan ja Karibian aluekoordinaattori Saara Vuorensola-Barnes. Kuva: Ville Asikainen

Muurarilleriittää töitä”Aiemmin olin hädin tuskin koskenut rahaan, nyt minulla on tontti, jolle rakentaa talo, oma puhelin ja kotieläi-miä,” hehkuttaa ennen kapinallisjou-koissa mukana ollut Prince.

Prince on nuori mies, joka sai muurarin koulutuksen Kirkon Ulkomaanavun tukemassa Tumai-nin koulutuskeskuksessa Kongon demokraattisessa tasavallassa. Valmistumisensa jälkeen hän on työskennellyt useilla rakennustyö-mailla kotikylässään.

Muutamassa kuukaudessa nuoren miehen elintaso on noussut selvästi. Työtilanteen turvaamiseksi jatkossakin hän aikoo perustaa ystä-

vänsä kanssa sementtitiiliä valmista-van yrityksen.

“Vaimoni on päässyt seurapii-reihin mukaan, koska muurarien vaimoja arvostetaan,” Prince kertoo nauraen.

“Hän on erittäin iloinen ja ylpeä siitä, että tuon rahaa kotitalouteen.”Kuva: Liisa Perkkiö

tähtihetkiä

4

Kuva

: Pau

l Jeff

rey/

ACT

MissioTekoja ihmisarvon puolesta.

VisiOMuutamme maailmaa tukemalla kaikkein

heikoimmassa asemassa olevia.

Kirkon Ulkomaanapu hakee myönteistä muutosta tukemalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia

ihmisiä haurailla ja katastrofiherkillä alueilla. Eri-koistumme tukemaan paikallisyhteisöjä niiden oi-

keudessa rauhaan, toimeentuloon ja koulutukseen. Tuemme ohjelmiamme kansainvälisellä vaikutta-

mistyöllä.

ARVoT•Valikoimaton lähimmäisenrakkaus

•Periksiantamaton toivo•Rohkeus

•Kunnioitus

5

Viimeisen vuoden aikana olemme pystyneet saamaan tuellasi aikaan mer-kittäviä tuloksia, joista haluamme tässä vuosikirjassa kertoa. Perustamalla omia toimistoja kohdemaihimme olemme päättäneet olla itse läsnä ja kantaa vastuun tuloksista siirtämättä sitä jonkun muun tahon kannettavaksi. Uu-den strategian myötä tiedämme entistä pa-remmin, mihin meidän tulee keskittyä ja ne mahdollisuudet innostavat meitä jatkamaan.

Vuonna 2012 Syyrian väkivaltaisuuksien jatkuminen ja sodan keskelle jääneiden per-heiden kärsimys veti monta kertaa mielen apeaksi. Samaan aikaan lahjoitusten saami-nen avustustyölle on ollut vaikeaa.

Työn naisten oikeuksien puolesta ja sor-ron lopettamiseksi ei sekään tunnu tuottavan riittävän nopeasti tuloksia. Maailman kaikista naisista yhä 40 % kokee jatku-vasti väkivallan uhkaa tai oikeuksiaan loukattavan.

Meillä jokaisella on myös omat vaikeutemme. Miten riit-täisi voimaa ja rohkeutta asettua sorretun puolelle niillä vai-keilla konfliktialueilla, joilla ihmiset nyt kärsivät?

Lähimmäisenrakkaus on lähempänä pieniä tekoja kuin suuria julistuksia. Arjen tasolla elämän rosoisuu-den keskellä elää pysyvä vastavoima kyynisyyttä ja periksi antamista vastaan, josta nousee myös voima suurempien vaikeuksien voittamiseksi.

Meistä on välitetty, meitä on joku kantanut ja joku on rukoillut meidän puolesta. Jumalan kuva heijastuu yhä meistä ihmisistä ja vahvistuu pie-nistä ja suurista välittämisen teoista.

Kirkon Ulkomaanavun tehtävä on tarjota si-nulle välineitä maailmanlaajuisten ongelmien korjaamiseen. Huolella suunnitellut taloudellisen avun ohella etsimme kokoajan keinoja rakenteelli-sen sorron lopettamiseksi.

Jumalan siunausta työllemme – ja teille pyy-täen

Antti Pentikäinen

toiminnanjohtaja

Maailmaa voidaan muuttaa

Meillä jokAisellaon Myös omatVAikeuteMme.

GuateMalAHAiti

HonDURas

PeRu

Haitin maatoimistoPort-au-Prince

• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 19 henkilöä.

• Vuosibudjetti * oli noin 3,1 miljoonaa euroa.

• Työ keskittyi koulujen jälleenrakennuk-seen, koulunkäynnin tukemiseen koulu-ruokaohjelman avulla, katastrofivalmiu-den kehittämiseen, ympäristönsuojeluun ja ruokaturvaan.

etelä-sudanin maatoimistoJuba

• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 3 henkilöä.

• Vuosibudjetti oli noin 1,1 miljoonaa euroa.• Työ keskittyi humanitaariseen apuun Darfurissa

sekä Etelä-Sudanissa, jossa tuettiin yhtei-söjen elpymistä pitkän sodan seurauksista. Etelä-Sudanin rauhallisemmilla alueilla tuettiin ihmisoikeus- ja demokratiakoulutusta yhdessä paikallisten yhteisöjen, perinteisten johtajien ja koulujen kanssa, sekä katastrofivalmiuden kehittämistä ja opettajankoulutusta .

länsi-afrikan aluetoimistomonrovia, liberia

• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 17 henkilöä.

• Vuosibudjetti oli noin 2,5 miljoonaa euroa.• Työ keskittyi Liberiassa ja Sierra Leonessa

ruokaturvaan ja toimeentuloon sekä naisten taloudelliseen voimaantumi-seen. Sierra Leonessa tuettiin nuorten ja naisten koulutusta. Norsunluurannikon pakolaisten humanitaarinen apu Liberias-sa keskittyi koulutuksen ja toimeentulo-mahdollisuuksien kehittämiseen.

kirkOn ulkomAAnAvun oHjelMAmAaT

keski-afrikan aluetoimistoGoma, konGon demokraattinen tasavalta

• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 7 henkilöä.

• Vuosibudjetti oli noin 2,8 miljoonaa euroa.• Työ keskittyi humanitaariseen apuun

ja kehitysyhteistyöhön itä-Kongossa. Työhön kuului maatalouden kehittämistä, koulunrakennusta, nuorten ja naisten ammattikoulutusta, koulutusta naisten oikeuksista, psykososiaalista tukea traumatisoituneille naisille ja nuorille sekä lakineuvontaa.

sieRRa leONeliBeRia

* Sisältää kunkin toimiston ja sen hallinnoiminen ohjelmien budjetit.

aasian aluetoimistoPHnom PenH, kambodža

• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 6 henkilöä.

• Vuosibudjetti oli noin 3,9 miljoonaa euroa.• Työ keskittyi toimeentulon ja ruokaturvan

parantamiseen, koulujen rakennukseen, naisten taloudelliseen voimaantumiseen sekä ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin varau-tumiseen. Myös paikallisten kumppaneiden toimintakykyä tuettiin. Toimeentuloprojekteis-sa annettiin ihmisoikeuskoulutusta, erityisesti maaoikeuksista.

somalian maatoimistoHarGeisa, somaliaGaroWe, Puntland

• Toimistoissa työskenteli vuoden 2012 lopussa 25 henkilöä.

• Vuosibudjetti oli noin 1,7 miljoonaa euroa.• Työ keskittyi humanitaariseen apuun ja

uskonnollisten ja perinteisten johtajien kanssa tehtävään rauhantyöhön.

suomen toimistoHelsinki

• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 107 henkilöä.

• Toiminta keskittyi vaikuttamistyöhön, kansalaistoimintaan, varainhankintaan, viestintään sekä ohjelmatyön ja hallinnon kehittämiseen.

kirkOn ulkomAAnAvun oHjelMAmAaT

itä-afrikan aluetoimistonairobi, kenia

• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopus-sa 7 henkilöä.

• Vuosibudjetti oli noin 5 miljoonaa euroa.• Työ keskittyi itäisen Afrikan ohjelmatyön

tukemiseen, sekä Dadaabin pakolaisleirin tukemiseen Keniassa.

läHi-idän toimistoamman, Jordania

• Toimistossa työskenteli vuoden 2012 lopussa 8 henkilöä.

• Vuosibudjetti oli noin 1,5 miljoonaa euroa.• Työ keskittyi Syyrian sisällissodasta

kärsineiden ihmisten avustamiseen sekä kansalaiskasvatukseen Jordaniassa, Palestiinalaisalueilla ja Libanonissa.

MolDOVa

läNsi-BAlkan(kosovo, serBiA)

BAnGlADesh

kAmBODža

MyaNmAr

NePAl

ANgola

BurunDi

etiopia

kenia

konGOnDemokRAatTineN tAsAvAlTA

MosAmBik

somAlia

tŠAd

uGaNda

ZimBaBwe

jorDaNia

liBAnonPAlestiiNalAisalueeT

syyRia

etelä-sudAnkeski-AfrikAn tAsAvAlTA

Venäjän läHialUeeT

AfgAnistAn

iNtia

Jo useiden vuosien ajan Kirkon Ulkomaan-avun työtä on ohjannut oikeusperustai-suus. Ajatuksena on, että ihmisoikeuksien toteutuminen on paitsi kehityksen tavoite, myös sen edellytys. Uskomme, että ihmisarvoinen elämä ja oikeudenmukai-nen maailma voivat toteutua vain silloin, kun kaikki ihmiset tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa.

Oikeuksia täytyy osata vaatia. Myös vastuutahojen on tunnistettava, tunnustet-tava ja toteutettava omat velvollisuutensa.

Oikeusperustaisessa kehitysyhteistyös-sä vahvistetaan kehitysmaiden ihmis-ten tietämystä heidän oikeuksistaan ja tuetaan heidän työtään näiden oikeuksien puolustamiseksi ja vaatimiseksi. Köyhyys

nähdään ihmisoikeuskysymyksenä, ei materiaalien tai voimavarojen puutteena.

Käytännössä työmme keskittyy pai-kallisten kumppanien kautta paikallisyh-teisöjen kouluttamiseen ja heidän oman toimintakykynsä tukemiseen.

Parhaan oikeusperustaisen tuloksen saavuttaminen edellyttää paikan päällä ihmisten kanssa työskentelyä. Kirkon Ulkomaanavun uusi strategia vuosille 2013–2016 suuntaa järjestöä erikoistu-maan voimakkaasti kansainvälisessä toiminnassaan.

Paikan Päällä

8

Paikan Päällä

Kuva

: Pau

l Jeff

rey

/ AC

T

Uskomme paikallisyhteisöjen kykyyn ratkaista parhaiten niiden elämänpiirissä olevia haasteita. Me sitoudumme tuke-maan paikallisyhteisöjä niiden oikeudessa rauhaan, toimeentuloon ja koulutukseen.

Edellisessä strategiassaan Ulkomaan-apu päätti perustaa omia kenttätoimistoja. Tällä hetkellä Ulkomaanavulla on kuusi aluetoimistoa sekä kaksi maatoimistoa.

Tulevina vuosina teemme työtä yhä vahvemmin aluetoimistojen kautta, ken-

tältä käsin. Parantaaksemme tehokkuut-tamme suuntaamme jatkossa resursseja enenevässä määrin ohjelmamaihin. Työtä tehdään suorassa yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa siellä, missä avun tarve on suurin.

9

10 Kuva

: Pau

l Jeff

rey

/ AC

T

ulkomAAnApU tOi RAuHaNtyöN, PAikallisen oMisTAjuuden ja NAisTen oikeUksien NäkökulMaT Pöytiin, joissa somAlian tulevAisuUDen suuNTAViivAt Päätettiin.

11

omalian hallitus pyysi huhtikuussa 2012 Ul-komaanavun työntekijän työpanosta maan valtionrakennukseen ja rauhanprosessiin.

Tällä komennuksella Ulkomaanapu toi rauhan-työn, paikallisen omistajuuden ja naisten oikeuksi-en näkökulmat suoraan niihin pöytiin, joissa maan tulevaisuuden suuntaviivat päätettiin.

Pyyntöön vastaaminen oli osoitus Ulkomaa-navun dynaamisuudesta, jota rauhantyössä vaadi-taan. Vielä tärkeämpää on nähdä, miksi tämä työ on rauharakennukselle ensiarvoisen tärkeää, ja mitä Ulkomaanapu oli tehnyt rakentaakseen niin vahvan luottamuksen, että kyseinen pyyntö esitet-tiin.

Rauhantyössä - kuten muussakin työssään - Ul-komaanapu kysyy, miten tukea parhaiten konflikti-maiden ihmisten ihmisarvoa ja oikeuksia.

Kestävän muutoksen aikaansaaminen edellyt-tää, että samanaikaisesti ruohonjuuritason avustus-työn kanssa huolehditaan, että oikeuksien toteutu-

misesta vastuussa olevat tahot, kuten hallitukset, ovat aidosti vastuullisia kansalaisilleen. Rauha on oikeus, joka vastuutahojen tulee kansalaisilleen taata.

Lukuisissa tapaamisissa pääministerin, si-säministerin ja perustuslaki- ja sovintominis-terin kanssa Ulkomaanapu toi esille Somalian perinteisten johtajien halun osallistua maan tu-levaisuuden ja rauhanprosessin suunnitteluun. Samalla Ulkomaanapu jatkoi jo 2007 alkanutta konfliktinratkaisun tukeaan Somalian uskonnolli-sille ja klaanijohtajille.

Toisaalta ilman Ulkomaanavun tiivistä vaikut-tamistyötä ja yhteistyötä YK:n kanssa kansainväli-nen yhteisö ei olisi ymmärtänyt Somalian perin-teisten johtajien roolia vakauden takaajina. Sekä YK että Somalian perinteiset johtajat ilmaisivat tunnustuksensa Ulkomaanavun tuesta Somalian rauhanprosessille.

Kirkon Ulkomaanavun vuonna 2007 tekemä selvitys uskonnollisten ja perinteisten johtajien roo-lista Somalian rauhanrakentamisesta osoitti, että Somalian kaltaisissa hauraissa valtioissa perin-teisillä ja uskonnollisilla verkostoilla ja instituutioilla on suuri merkitys kestävän ratkaisun löyty-miselle.

Tältä pohjalta Ulkomaanapu on työskennellyt uskonnollisten ja perinteisten johtajien kanssa paikallisella tasolla. Lisäksi Ulkomaanapu on tehnyt vaikuttamistyötä kansainväliseen yhteisöön päin saadakseen uskonnolliset ja perinteiset johtajat osaksi rauhanrakentamista.

Pitkäjänteistä rauhantyötä

Mukana Somalian rauhanprosessissa

RAuHa

Somalinainen kävelee kohti Dadaabin pakolaisleirinlaajennusosaa Keniassa.

s

12

Kuva

: Aila

Wai

smaa

kAnAT tuOVaTMeille ilOAja oNnea.

13

toiMeeNtulO

usu Tiahin moni haave on toteutunut. Pitkän elämän saanut 90-vuotias katsoo mielihy-vällä kylän kehittymistä. Kylänjohtajanakin

toimiva madame on mukana viiden perheen ryh-mässä. Yhdessä he kasvattavat kanoja Kpain kyläs-sä Sierra Leonessa.

Tiahilla on viisi lasta ja liuta lapsenlapsia. Uu-dessa kanalassa munii 30 kanaa. Suvun pikku apu-laiset huolehtivat kanoista, joille annetaan puhdas-ta vettä ja ruokaa kahdesti päivässä.

Kpain kylässä kanoja kasvattaa viisitoista per-hekuntaa. Kolmeen ryhmään jakautuneet perheet tukevat ja auttavat toisiaan.

Munat eivät tuota tuloa vain kanalanpitäjille. Tuottaakseen hyvälaatuisia munia kanat tarvitse-vat rehua, jonka kasvattavat paikalliset viljelijät.

Kyläkanaloissa munat pakataan kartonkeihin ja ja-keluautot kuljettavat ne lähiseudun toreille, mikä tuottaa ansiota kuljettajille. Munat jaellaan edel-leen torikauppiaille, jotka saavat myynnistä oman osuutensa. Lopuksi kylien nuoret keräävät käyte-tyt kananmunakennot ja palauttavat ne kanaloihin pientä korvausta vasten.

”Kanat tuovat meille iloa ja onnea. Meillä on riittävästi ruokaa. Ensimmäisen palkkion käytim-me juhla-ateriaan. Mutta tärkeintä on, että pystyn maksamaan lastenlasten koulumaksut ja -puvut”, Tiah iloitsee.

Isoäiti näkee jo nyt, että yhteisesti hoidettu toi-meentulonlisä kehittää koko kylää.

Kanojen kasvatus ei vielä takaa toimeentuloa. Tulo syntyy siitä, että tuotteet löytävät tiensä markki-noille. Ketju kanalasta markkinoille hyödyttää monia. Paikallinen tuotanto korvaa kananmunien tuonti-tarvetta – suuri osa Sierra Leonessa myydyistä munista laivataan maahan Euroopasta ja jopa Aasiasta!

Ihmisillä on oikeus turvattuun toimeentuloon. Toimeentulo on yksi teemoista, joihin Kirkon Ulko-maanapu on erikoistunut. Keskitymme erityisesti naisten ja nuorten pienyrittäjyyden edistämiseen ja siihen liittyvän ammattikoulutuksen järjestämiseen.

toimeentulo on ketju

Kananmunillalapsenlapset kouluun

m

14

Kuva

: Lee

na L

indq

vist

oPiskelU PiTää MieleNi PosiTiiVissa Asioissa

15

koulUtus

orsunluurannikon väkivaltaisuuksia pa-enneet teinit pääsivät jatkamaan koulun-käyntiään pakolaisleirillä, sillä Kirkon

Ulkomaanapu perusti Liberiaan pakolaisleirille yläkoulun. Maaliskuussa 2012 alkanut koulu on ainutlaatuinen hanke, sillä yleensä avustusjärjestöt keskittyvät alakoulujen pitämiseen.

”Onneksemme löysimme pakolaisten joukosta opettajia, joilla on virallinen pätevyys”, Länsi-Af-rikan aluetoimiston alue-edustaja Leena Lindqvist kertoo.

Katastrofien seurauksena on vaarana niin sa-nottujen menetettyjen sukupolvien muodostumi-

nen, kun koko ikäluokan koulunkäynti keskeytyy. Kouluun voi olla myöhemmin mahdotonta palata.

”Leirillä oleva koulu antoi mahdollisuuden jat-kaa opintojani. Opiskelu pitää mieleni positiivissa asioissa. Ennen kuin jatkoin opiskelua, ajattelin paljon ikäviä tapahtumia”, oppilas Minzian kertoo.

Historian ja maantiedon opettaja Kouho haluaa antaa parastaan.

”Yritän parhaani mukaan pitää aina vain kor-keatasoisempia oppitunteja.”

Koulutuksen tärkeys on jo pitkään ymmärretty kehitysyhteistyössä. Viime vuosina se on nos-tettu esiin myös olennaisena osana humanitaa-rista apua. Huolimatta siitä, minkälaisen tilan-teen keskellä lapsi elää, hänellä on oikeus oppia. Tämä oikeus on kirjattu kansainvälisiin ihmisoi-keussopimuksiin.

Kun lapset ja nuoret pääsevät kouluun kata-strofitilanteesta huolimatta, he saavat paitsi op-

pia, myös ajatukset pois ikävistä asioista. Koulut ovat turvallisia paikkoja usein turvattoman ym-päristön keskellä. Arkeen tulee normaali rutiini ja aikuiset voivat keskittyä perheen tilanteen ja toimeentulon parantamiseen.

Kirkon Ulkomaanapu tukee lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen niin kehitysyhteistyössä kuin humanitaarisessa avussa.

katastrofit eiVät saa estää lasten oikeutta oPPia

Pakolaisethaluavat koulun

n

16

Vuoden 2012 aikana syyrialai-set elivät sisällissodan keskellä. Monet heistä ovat hakeneet tur-vaa naapurimaista. Tämä huo-mattiin myös Syyrian ja Jorda-nian rajalla. Öisin rajan ylittivät sadat, välillä tuhannet ihmiset.

Turvaton pakomatka päätyi Jordaniassa useimmiten Za’atrin pakolaisleirille Jordaniassa. Kir-kon Ulkomaanavun avustustyö syyrialaispakolaisten parissa alkoi heinäkuussa. Leirillä oli silloin eri arvioiden mukaan ainakin 40 000 aikuista ja lasta. Pakolaisten todellista määrää on vaikea arvioida.

Leiri on perustettu hiekka-aavikolle aivan Syyrian rajan

tuntumaan. Siellä oli heinä-kuussa uuvuttavan kuuma. Ih-miset kärsivät hengitysoireista, joita kuuma hiekkapöly aiheut-ti. Leirillä oli pulaa ruoka- ja pe-seytymisvedestä, mutta nälkää kukaan ei joutunut kärsimään.

telttaleiriin odotettiin kylmää talvea”Pakolaiset ovat todistaneet jär-kyttäviä asioita. Osa oli vakavas-ti traumatisoituneita”, Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntija Antti Toiva-nen kertoo.

Koulutuksen ja psykososi-aalisen tuen tarve on tärkeää. Nuorten hyvinvoinnin paranta-

minen leiriolosuhteissa on tär-keää, koska turhautuminen lisää leirien turvattomuutta.

”Neuvotteluiden jälkeen päädyimme järjestämään teke-mistä nuorille, jotka eivät ole enää kouluiässä. Erityisesti nuoret miehet tarvitsevat mer-kityksellistä tekemistä, etteivät turhaudu ja jengiydy”, Toivanen jatkaa.

Vuonna 2012 tehtiin suun-nitelmat seuraavan vuoden toi-minnalle. Siihen kuuluu sekä koulutusta ja eväitä elämänhal-lintaan – muun muassa tyttöjen ja poikien ohjatulla liikunnalla. Eeva Suhonen

Syyrian sisällissota kasvattipakolaisten määrää entisestään

Kuva

: Pau

l Jeff

rey

/ AC

T

Pojat juoksevat telttojen välis-sä aamuvarhaisella Za’atrin pakolaisleirillä Jordaniassa.

17

VAieTut AfrikAn konfliktiTVuoden 2012 aikana Afrikassa jatkui moni konflikti, joka ei juuri saanut huomiota tiedotusvälineissä. Erityisen vähän julki-suutta saa Kongon demokraattisessa ta-savallassa vuosia jatkunut väkivaltainen sisällissota. Somalian rauhoittuminen ei vielä näkynyt Dadaabin pakolaisleirillä Keniassa, joka on jo koti monelle pakolai-selle. Vuonna 2012 sinne saapui satoja tu-hansia pakolaisia Somaliasta. Dadaabissa arvellaan asuvan yli 500 000 ihmistä.

Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen työn keskeisenä tavoitteena vuonna 2012 oli elvyttää toimeentulomahdollisuuksia sekä turvata lasten ja nuorten oppimis-mahdollisuudet.

• Toimeentulohankkeet olivat osana hu-manitaarista apua muun muassa Kenias-sa, Malissa, Mauritaniassa ja Somaliassa.

• Opetushankkeita toteutettiin muun mu-assa Etelä-Sudanissa, Keniassa ja Liberi-assa.

humanitaaRisenavUn kohteet 2012Chad - ruoka-apu 375 000 €

Etelä-Sudan - hätä- ja ruoka-apu 640 000 €

Etiopia - humanitaarinen apu 54 670 €

Haiti - hirmumyrsky ISAAC 108 000 €

Itäinen Afrikka - hätäapu 300 000 €

Jordania - humanitaarinen apu 207 931 €

Keski-Afrikan tasavalta - ruoka-apu 225 000 €

Kongon demokraattinen tasavalta- humanitaarinen apu ja paluumuuttajat 805 583 €

Liberia - humanitaarinen apu 760 594 €

Mali - Ruoka-apu 300 000 €

Mauritania - kuivuus 200 000 €

Pakistan - tulva-apu 50 000 €

Palestiinalaisalueet - humanitaarinen apu 258 926 €

Sahelin alueen ruokakriisi 100 000 €

Sudan - Darfurin hätäapu 100 000 €

Syyria - humanitaarinen apu 150 000 €

Tshad -tulva-apu 50 000 €

Uganda - hätäapu kongolaisille pakolaisille 50 000 €

Kuva

: Mik

e To

ivon

en

18

Duudsoneiden Jarno ja Jarppi lähtivät mukaan kampanjaan, koska uskovat, että kehitysmaiden nuorten asemaa voidaan parantaa.

Kirkon Ulkomaanavun kaksivuoti-nen Tekoja-kampanja vaatii vuosina 2012-2013 kehitysmaiden nuorille mahdollisuutta koulutukseen ja ammattiin. Avain ammattiin -kam-panja herätteli suomalaisia nuorten tilanteeseen hätkähdyttävillä mus-tavalkoisilla julisteilla ja ajatuksia herättävällä tv-mainoksella sekä Pohjanmaan perukoilta Hollywoodin ponnahtaneiden Duudsoneiden avulla.

Maailmassa on tällä hetkellä 1,2 miljardia 15-24-vuotiasta nuorta, suurin ikäluokka koskaan. Nuorilla on merkittävä rooli maidensa ja yh-teisöjensä kehityksessä. Sen vuoksi

heidän oikeutensa koulutukseen, työntekoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen on turvattava. Erityisesti konfliktinjälkeisissä, hauraissa tilanteissa nuoriin tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Avain ammattiin -kampanjan tavoitteena on antaa konfliktista toipuvien maiden nuorille avain tulevaisuuteen luomalla heille mahdollisuuksia koulutukseen ja työllistymiseen. Kirkon Ulkomaa-napu tukee nuorten koulutusta ja työllistymistä esimerkiksi kam-panjan kohdemaissa Kongossa ja Hondurasissa. Molemmissa maissa nuorten opiskelumahdollisuudet

ovat hyvin niukat.Duudsonit tutustuivat kehi-

tysmaiden nuorten tilanteeseen Liberiassa. Matkalta syntyi myös yksi jakso Duudsoneiden Duudsonit tuli taloon -ohjelmasarjaan, joka esitettiin vuonna 2013. Kampanja on näkynyt myös muun muassa Duudsoneiden Facebook-sivuilla.

Kampanjan aikana kerätään nimiä vetoomukseen, joka luovute-taan vuoden 2013 lopulla presidentti Sauli Niinistölle. Vetoomukses-sa pyydetään häntä toimimaan kehitysmaiden nuorten hyväksi niillä foorumeilla, joihin hänellä on avaimet.

Tekoja-kampanja tarttui nuorten koulutukseen

Kuva

: Vill

e As

ikai

nen

19

Kirkon Ulkomaanapu käynnisti vuoden 2012 lopulla uuden vapaaeh-toistyömuodon Opettajat ilman rajoja. Opettajat ilman rajoja -ver-kosto tulee tarjoamaan suomalaisille kasvatusalan ammattilaisille erilaisia osallistumistapoja sekä kotimaassa että ulkomailla.

Vapaaehtoistyössä on nähtävissä uusi trendi, jossa ihmiset yhä useammin haluavat käyttää omaa osaamistaan ja asiantunte-mustaan vapaaehtoistyössä. Opettajat ilman rajoja vastaa näihin toiveisiin tarjoamalla kasvatusalalla oleville mahdollisuuden tulla mukaan. Ulkomaanapu haluaa osallistaa kasvatusalan ammattilai-sia ja yhdessä heidän kanssa kehittää koko konseptia.

Verkoston yhtenä tavoitteena on tukea kehitysmaiden opet-tajien pedagogista osaamista maailman hauraimmissa valtioissa. Suunnitteilla on vahvistaa pedagogista asiantuntemusta kehitys-maissa, eli tarjota koulutusta paikallisille opettajille.

Toisena tavoitteena on tukea globaalikasvatusta suomalaisissa kouluissa. Opettajat ilman rajoja -verkosto kehittää kouluarkeen sopivia työvälineitä, menetelmiä ja uusia materiaaleja.

Kolmantena tavoitteena on tarjota alan ammattilaisille mahdol-lisuus laajentaa omaa osaamistaan ja saada uusia kokemuksia.

Ulkomaanapu kokoaa yhteen eri tahoja – päättäjiä, korkeakou-luja ja opettajia – mukaan verkoston kehittämistyöhön.

Lisää tietoa ja sähköinen liittymislomake: opettajatilmanrajoja.fi

Opettajat ilman rajoja käynnistyi

TestamentTilahjoitus– perinnöksi ParemPi maailma

Me unelmoimme siitä, että jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Työtä on paljon, mutta me ponnistelemme joka päivä tämän unelman saavut-tamiseksi. Muistamalla Kirkon Ulkomaanapua testamentissasi olet kanssamme toteuttamassa unelmaa myös tulevaisuudes-sa ja varmistat tärkeän työn jatkuvuuden.

Pienikin lahjoitus auttaaKun olet ensin huomioinut läheisesi, harkitsisitko vielä kaukaisen lähimmäisen liittä-mistä testamenttiisi?

Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – jokaisella lahjoituksella on merkitys juuri sen ihmisen elämässä, jolla ei olisi mitään mahdollisuuksia ilman tukea.

Yleishyödyllisenä järjes-tönä Ulkomaanavun ei tarvitse maksaa testamenttilahjoituk-sesta veroa, joten se menee kokonaisuudessaan toimin-taamme.

Voit kysyä lisätietoja tai tilata esitteen kotiisi: kirkonulkomaanapu.fi/lah-joita/testamenttilahjoitus tai lahjoittajapalvelustamme 020 787 1201.

Tekoja-kampanja tarttui nuorten koulutukseen

Kuva

: Pau

l Jeff

rey

/ AC

T

Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa kirkon diakonista perustehtävää yhteistyössä kansainvälisten järjes-töjen, paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoi-den sekä kotimaisten yhteistyötahojen kanssa.

Kirkon Ulkomaanapu on ACT-allianssin perustajajäsen. ACT on kirkollisten kehitysyh-teistyön, humanitaarisen avun ja vaikuttamistyön toimijoiden yhteistyöjärjestö. Se on yksi maailman suurimmista avustusorganisaatioista. Vuosittain ACTin jäsenet käyttävät 1,6 miljardia työskennel-lessään maailman köyhimmissä yhteiskunnissa elävien hyväksi ja heidän kanssaan. ACTillä on yli 130 jäsentä ja se toimii 140 maassa.Vuonna 2012 tuimme ACTin kautta muun muassa lukuisia hu-manitaarisen avun operaatioita ja ACTin vaikutta-mistyön kehittämistä.

Luterilainen maailmanliitto (LML) on Kir-kon Ulkomaanavun suurin yksittäinen ohjelmien toteuttaja ja vanhin kumppanimme. Vuonna 2012 toimimme yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton maaohjelmien kanssa 17 maassa erilaisissa hu-manitaarisen avun ja kehitysyhteistyöhankkeissa. Tuimme myös LML:n paikallisten jäsenkirkkojen diakoniatyötä sekä kansainvälistä vaikuttamistyötä.

Ulkomaanapu tukee Kirkkojen maailmanneu-voston (KMN) ohjelmia, joilla edistetään tasa-ar-von ja ihmisoikeuksien toteutumista, vaikutetaan kansainvälisen kaupan rakenteisiin ja edistetään rauhaa. Vuonna 2011 Ulkomaanapu panosti erityi-sesti KMN:n rauhantyöhön.

Vuonna 2011 vahvistimme yhteistyötä YK-järjestöjen kanssa erityisesti koulutuksen ja rauhantyön saralla. Ulkomaanapu on mukana koordinoimassa kansainvälisellä tasolla katastro-fitilanteissa järjestettävää koulutusta. Teimme YK-yhteistyötä myös YK:n lastenrahasto UNICEFin, YK:n kehitysohjelma UNDP:n, YK:N väestörahasto UNFPA:n, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun toimisto UNHCR:n, YK:n poliittinen toimisto So-maliassa UNPOSin ja YK:n humanitaarisen avun logistiikkakeskus UNHRD:n kanssa erilaisissa humanitaarisissa kriiseissä.

Kansainvälisten kumppaneiden lisäksi Ulko-maanavulla on kasvava määrä pieniä paikallisia kahdenvälisiä kumppaneita. Paikalliset kumppa-nit ovat kirkkoja, kirkollisia diakonisia järjestöjä, uskonnollisia toimijoita sekä muita kansalaisyh-teiskunnan toimijoita.

Kirkon Ulkomaanapu tukee tai on jäsen useissa erilaisissa verkostoissa ja temaattisissa järjes-töissä. Aprodev on eurooppalaisten kirkollisten avustusjärjestöjen vaikuttamistyön yhteistyöelin. Sen päätehtävä on vaikuttaa EU:n kehitysyhteis-työpolitiikkaan oikeudenmukaisuuden edistämi-seksi ja köyhyyden vähentämiseksi sekä tiedon välittäminen jäsenjärjestöille. Olemme myös EU-tason humanitaaristen toimijoiden yhteistyö-järjestön VOICEn ja globaalin kirkkojenvälisen vaikuttamistyön verkoston Ecumenical Advoca-cy Alliancen (EAA) jäsen.

Suomessa Ulkomaanapu on muun muassa Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry:n ja suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen Kehyksen jäsen. Ulkomaanapu toimii kansainvälisen diakonian alalla läheisessä yhteistyössä hiippakuntien ja seurakuntien sekä muun muassa Yhteisvastuu keräyksen kanssa. Olemme Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen.

Verkostot

Kumppanit ja yhteistyöverkostot

Kirkon Ulkomaanapu on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö. Ulkomaanapu on sol-minut ulkoministeriön kanssa 22,2 miljoonan euron suuruisen rahoitussopimuksen vuosille 2010–2012. Tämän lisäksi Kirkon Ulkomaan-avulla on sopimus Euroopan komission hu-manitaarisen avun toimiston ECHOn kanssa vuosille 2008–2012.

Ulkoministeriön kumppanuusjärjestö

20

Kumppanit ja yhteistyöverkostot HallintoKirkon Ulkomaanavun säätiön toimintaa johtaa kirkon ulkoasiain neuvoston asettama yksitois-tajäseninen hallitus, apunaan kolmijäseninen työjaosto. Hallituksella on myös kolme varajäsen-tä. Vuonna 2012 hallitus kokoontui kuusi kertaa ja työjaosto neljä kertaa.

Kirkon Ulkomaanavun hallitus 2012:puheenjohtajana toimitusjohtaja Anni Vepsäläinenvarapuheenjohtajana piispa Matti Repo

jäseninä kansanedustaja Pekka Haavisto, kv. asiantuntija Tarja Kantola, johtava työalasihteeri Pia Kum-mel-Myrskog, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, piispa Tapio Luoma, kauppatieteen maisteri Rit-va Ohmeroluoma, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, piispa Matti Repo (varapuheenjoh-taja), työalasihteeri Helena Tuominen ja vastaava päätoimittaja Merja Ylä-Anttila

varajäseninäjohtaja Ilkka Mattila, asianajaja Tuomas Aho sekä valtiotieteen maisteri Henni Alava

sihteerinä Antti Pentikäinen

Hallituksen työjaostoon kuuluivat:puheenjohtajana Anni Vepsäläinen, henkilökoh-tainen varajäsen Kimmo Kääriäinen ja jäseninä Helena Tuominen, henkilökohtainen varajäsen Tarja Kantola, Pia Kummel-Myrskog, henkilö-kohtainen varajäsen Tuomas Aho sekä sihteerinä Antti Pentikäinen.

Hallituksen asiantuntijajäsenet olivat johtaja Kalle Kuusimäki, lähetyssihteeri Risto Jukko, pääsihteeri Heikki Huttunen ja projektipäällikkö Riina Nguyen.

Vuoden 2012 tarkastusvaliokuntaan kuuluivatpuheenjohtajana Ritva Ohmeroluoma, jäseninä Tuomas Aho ja Henni Alava.

Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen edusti Ulko-maanapua yhteistyötahoilla seuraavasti: Kirkon Ulkoasiainosaston johtoryhmän jäsen, Kirkon lähetystyön toimikunnan asiantuntijajäsen, Ylen Hyvän hallituksen jäsen, Ortodoksisen kirkon ulkomaanavun hallituksen asiantuntijajäsen, Yhteisvastuu-keräystoimikunnan jäsen, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallintoneuvoston jäsen.

Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu oli edustettuna seuraavilla tahoilla: Kansainvälinen ihmisoikeusasiain neuvottelu-kunta IONKKehityspoliittinen toimikuntaKepa ryKehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ryKirkon UlkoasiainneuvostoKirkon ekumeenisten yhteyksien työryhmäAPRODEVACT-allianssiSuomen SomaliaverkostoIhmisoikeustyön neuvottelukunta Siviilikriisinhallinnan järjestöjaostoKansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö (KIOS)Climate Action Network Europe CAN-ECoordination Europe Haiti COEHEduskunnan väestö- ja kehitysryhmän Perjantai-ryhmäKansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisemisverkostoKATU ry1325-verkosto (naiset ja rauha)

YhteiskuntavastuuKirkon Ulkomaanapu kantaa yhteiskuntavastuuta toimimalla eettisesti ja ekologisesti.Olemme• ympäristökuormitusta vähentävä WWF:n

Green Office -toimisto

• Reilun kaupan työpaikka ja Reilun kaupan perustajajäsen. Käytämme Reilun kaupan tuotteita.

• suomalaisten yritysten toimintaa kehitys-maissa tutkivan ja tarkkailevan Finnwatchin perustajajäsen.

21

22

Kirkon Ulkomaanavun avustusalueet 2012

Avustusalueet (Summat ovat tuhansina euroina) LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä %MAANOSA YHT. välinen hankkeet Afrikka 4 025 0 1 845 3 262 4 019 13 151 47,9 %Aasia 2 237 0 457 783 398 3 875 14,1 %Lähi-itä 0 197 125 797 354 1 473 5,4 %Latinalainen Amerikka 887 0 0 560 1 696 3 143 11,4 %Eurooppa 0 0 0 717 37 754 2,7 %Globaalit hankkeet 724 432 96 104 480 1 836 6,7 %YHTEENSÄ 7 873 630 2 522 6 223 6 984 24 232 88,2 %Suunnittelu ja seuranta 0 0 0 0 0 3 242 11,8 %

ULKOMAANTYÖ YHTEENSÄ 7 873 630 2 522 6 223 6 984 27 474 100,0 %

AFRIKKA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä %Maa välinen hankkeet Angola 672 0 0 316 0 988 7,5 %Burkina Faso 0 0 100 0 0 100 0,8 %Burundi 218 0 0 0 20 237 1,8 %Djibuti 58 0 0 0 0 58 0,4 %Etiopia 489 0 159 79 0 727 5,5 %Eritrea 127 0 0 0 3 130 1,0 %Kenia 5 0 38 0 462 505 3,8 %Keski-Afrikan tasavalta 0 0 0 68 6 74 0,6 %Kongon dem. tasavalta 899 0 275 0 887 2 061 15,7 %Liberia 0 0 50 418 1 239 1 707 13,0 %Mali 0 0 0 283 0 283 2,1 %Mauritania 0 0 186 0 0 186 1,4 %Mosambik 661 0 0 49 13 723 5,5 %Sierra Leone 0 0 0 626 159 784 6,0 %Somalia 0 0 213 718 785 1 716 13,0 %Sudan 35 0 353 511 229 1 128 8,6 %TŠad 7 0 421 0 22 451 3,4 %Uganda 803 0 50 99 0 952 7,2 %Zimbabwe 0 0 0 44 0 44 0,3 %Muu Afrikka 50 0 0 51 193 294 2,2 %

YHTEENSÄ 4 025 0 1 845 3 262 4 019 13 151 100,0 % LML = Luterilainen maailmanliitto KMN = Kirkkojen maailmanneuvosto ACT-allianssi = Action by Churches Together (Kirkollisten avustusjärjestöjen verkosto)

23

Kirkon Ulkomaanavun avustusalueet 2012 AASIA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä %Maa välinen hankkeet Afganistan 0 0 0 101 0 101 2,6 %Bangladesh 0 0 0 235 0 235 6,1 %Intia 0 0 0 98 0 98 2,5 %KambodŽa 1 228 0 49 243 353 1 873 48,3 %Myanmar 124 0 0 86 0 211 5,4 %Nepal 781 0 0 21 0 802 20,7 %Pakistan 50 0 409 0 0 459 11,8 %Muu Aasia 53 0 0 0 44 97 2,5 %

YHTEENSÄ 2 237 0 457 783 398 3 875 100,0 %

LÄHI-ITÄ LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä % välinen hankkeet YHTEENSÄ 0 197 125 797 354 1 473 100,0 %

LATINALAINEN AMERIKKA JA KARIBIA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä %Maa välinen hankkeet

Keski-Amerikka* 519 0 0 115 40 674 21,4 %Peru 0 0 0 202 0 202 6,4 %Haiti 368 0 0 228 1 656 2 252 71,6 %Muu Lat. Amerikka 0 0 0 15 0 15 0,5 %

YHTEENSÄ 887 0 0 560 1 696 3 143 100,0 %

*ml. Guatemala, El Salvador, Honduras

EUROOPPA LML KMN ACT Kahden- Omat/muut Yhteensä %Maa välinen hankkeet

Kosovo 0 0 0 279 10 289 38,3 %Serbia 0 0 0 85 4 89 11,8 %Venäjä 0 0 0 299 19 318 42,1 %Muu Eurooppa 0 0 0 54 4 58 7,7 %

YHTEENSÄ 0 0 0 717 37 754 100,0 %

24

tuloslaskelma

Euroa 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011

VARSINAINEN TOIMINTA Avustustoiminta

Tuotot Valtiolta 12 791 213,02 12 643 810,03 EU:lta 674 152,98 40 000,00 Seurakunnilta 7 030 656,70 7 833 443,36 Kv. rahoituslähteistä 510 685,13 1 159 936,76 Muut tuotot 84 540,38 56 853,47 21 091 248,21 21 734 043,62 Kulut Suorat avustukset -19 820 080,15 -19 496 306,50 Henkilöstökulut -4 663 165,20 -3 965 024,07 Muut kulut -2 990 298,28 -2 254 269,60 -27 473 543,63 -6 382 295,42 -25 715 600,17 -3 981 556,55

Avustustoiminnan tukitoiminnot Viestintä, koulutus ja vaikuttamistyö

Tuotot 588 632,36 512 586,40 Kulut Henkilöstökulut -952 065,93 -858 686,26 Muut toimintakulut -1 179 142,28 -1 064 031,79 -2 131 208,21 -1 542 575,85 -1 922 718,05 -1 410 131,65Yleishallinto Tuotot 8 112,97 5 010,43 Kulut Henkilöstökulut -1 098 765,57 -1 015 957,54 Muut toimintakulut -151 050,55 -247 365,44 -1 249 816,12 -1 241 703,15 -1 263 322,98 -1 258 312,55

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -9 166 574,42 -6 650 000,75

VARAINHANKINTA Tuotot Lahjoitukset yksityishenkilöiltä 9 669 836,34 6 561 435,33 Yrityksiltä ja yhteisöiltä 583 989,99 712 927,91 Muut tuotot 9 177,12 4 162,89 10 263 003,45 7 278 526,13 Kulut -2 227 431,75 8 035 571,70 -2 038 471,49 5 240 054,64

Tuotto/kulujäämä -1 131 002,72 -1 409 946,11

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 216 906,15 222 913,58 Kulut -5 279,20 211 626,95 -64 832,10 158 081,48

Tuotto/kulujäämä -919 375,77 -1 251 864,63

YLEISAVUSTUKSET Toiminta-avustus Kirkkohallitukselta 680 000,00 655 000,00

Tulos ennen rahastosiirtoja -239 375,77 -596 864,63

RAHASTOSIIRROT Siirto avustusrahastoon 126,94 -1 409,34

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -239 248,83 -598 273,97

25

tuloslaskelma

Euroa 1.1. - 31.12.2012 1.1. - 31.12.2011

VARSINAINEN TOIMINTA Avustustoiminta

Tuotot Valtiolta 12 791 213,02 12 643 810,03 EU:lta 674 152,98 40 000,00 Seurakunnilta 7 030 656,70 7 833 443,36 Kv. rahoituslähteistä 510 685,13 1 159 936,76 Muut tuotot 84 540,38 56 853,47 21 091 248,21 21 734 043,62 Kulut Suorat avustukset -19 820 080,15 -19 496 306,50 Henkilöstökulut -4 663 165,20 -3 965 024,07 Muut kulut -2 990 298,28 -2 254 269,60 -27 473 543,63 -6 382 295,42 -25 715 600,17 -3 981 556,55

Avustustoiminnan tukitoiminnot Viestintä, koulutus ja vaikuttamistyö

Tuotot 588 632,36 512 586,40 Kulut Henkilöstökulut -952 065,93 -858 686,26 Muut toimintakulut -1 179 142,28 -1 064 031,79 -2 131 208,21 -1 542 575,85 -1 922 718,05 -1 410 131,65Yleishallinto Tuotot 8 112,97 5 010,43 Kulut Henkilöstökulut -1 098 765,57 -1 015 957,54 Muut toimintakulut -151 050,55 -247 365,44 -1 249 816,12 -1 241 703,15 -1 263 322,98 -1 258 312,55

Varsinaisen toiminnan kulujäämä -9 166 574,42 -6 650 000,75

VARAINHANKINTA Tuotot Lahjoitukset yksityishenkilöiltä 9 669 836,34 6 561 435,33 Yrityksiltä ja yhteisöiltä 583 989,99 712 927,91 Muut tuotot 9 177,12 4 162,89 10 263 003,45 7 278 526,13 Kulut -2 227 431,75 8 035 571,70 -2 038 471,49 5 240 054,64

Tuotto/kulujäämä -1 131 002,72 -1 409 946,11

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot 216 906,15 222 913,58 Kulut -5 279,20 211 626,95 -64 832,10 158 081,48

Tuotto/kulujäämä -919 375,77 -1 251 864,63

YLEISAVUSTUKSET Toiminta-avustus Kirkkohallitukselta 680 000,00 655 000,00

Tulos ennen rahastosiirtoja -239 375,77 -596 864,63

RAHASTOSIIRROT Siirto avustusrahastoon 126,94 -1 409,34

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -239 248,83 -598 273,97

tase

Euroa 31.12.2012 31.12.2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Atk-ohjelmat 71 162,10 120 166,28 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 108 460,88 126 914,16 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet 54 161,50 59 406,70 Joukkovelkakirjalainat 1 000 000,00 1 054 161,50 942 500,00 1 001 906,70 Saamiset Lyhytaikaiset Maksetut ennakkomaksut 1 563 479,11 2 545 707,69 Siirtosaamiset 636 592,76 383 174,98 Muut saamiset 199 081,95 2 399 153,82 117 080,73 3 045 963,40 Rahat ja pankkisaamiset 9 682 353,35 12 275 435,79 VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 315 291,65 16 570 386,33 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 33 637,59 33 637,59 Muut määrätarkoitukseen sidotut rahastot Avustusrahasto 1985 115 731,32 115 858,26 Edellisten tilikausien ylijäämä 5 654 341,23 6 252 615,20 Tilikauden yli-/alijäämä -239 248,83 5 564 461,31 -598 273,97 5 654 341,23 5 803 837,08 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakkomaksut 6 139 555,87 9 454 055,75 Ostovelat 517 425,72 280 403,03 Muut velat 238 007,09 160 489,88 Siirtovelat 855 841,66 7 750 830,34 871 600,59 10 766 549,25 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 315 291,65 16 570 386,33

26

Kirkon Ulkomaanapu käytti vuonna 2012 kansainvä-liseen avustustyöhön ja muuhun toimintaansa 33,1 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 6,7 %. Tuotot olivat 32,8 miljoonaa euroa ja kasvu edel-liseen vuoteen nähden oli 8,0 %. Tuottoihin sisältyy aikaisempina vuosina saatuja varoja 2,7 miljoonaa.

Tilikauden 2012 alijäämä oli 0,2 miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä oli 5,6 milj. euroa ja vastaa-vasti edellisen tilikauden lopussa 5,8 miljoonaa euroa.

Kirkon Ulkomaanavun hallitus hyväksyi vuosille 2013–2016 uuden strategian, joka vie loppuun aloi-tetun muutosvaiheen ja ohjaa voimakkaasti säätiön toimintaa tulevaisuudessa.

Kirkon Ulkomaanapu on siirtynyt kumppanei-densa rinnalle kentälle, tehostanut vaikuttamistoi-mintaansa ja hakee kansainvälistä profiilia osaamis-alueillaan. Nämä valinnat ovat uudistaneet säätiön toimintatapaa perustavanlaatuisesti.

Muutosvaiheessa

Henkilöstön vahvuus koko Ulkomaanavussa vuoden 2012 lopussa oli 199 henkilöä, joista 107 Katajano-kalla, 24 lähetettynä työntekijänä sekä 68 paikalta palkattua työntekijää.

Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 194, joista Hel-singissä ja lähetetyllä henkilöstöllä yhteensä 132 ja paikalta palkatulla henkilöstöllä 62.

Henkilöstö

Strategiaan pohjautuen Ulkomaanapu keskittyy jatkossa kolmeen teemaan: oikeuteen rauhaan, kou-lutukseen ja toimeentuloon.

Näiden teemojen sisällä Ulkomaanavun tulee löytää riittävän kapeat osaamisalueet, joihin pieni järjestö voi keskittyä tuottaakseen lisäarvoa kump-paneilleen ja saadakseen aikaan omilla toimillaan todennettua tulosta. Samalla Ulkomaanapu toimii jatkossa pääsääntöisesti toimistojensa kautta.

Läsnäolo kentällä on osaltaan lisännyt Ulkomaa-navun oman toiminnan kustannuksia. Myös siksi kenttäläsnäolon tulee tuottaa kumppaneille selvää lisäarvoa. Samalla tehtäviä pääkonttorista tulee hallitusti siirtää toimistoihin ja siten hallintokulujen pääkonttorilla pienentyä.

Ulkomaanapu on päättänyt hakea taloudellista kasvua jatkossa ensisijaisesti kansainvälisellä varain-hankinnalla.

Tuleva kehitys

lämpimät kiitokset kaikille tukijoillemme!teidän avullanne teimme toivosta totta eri puolilla maailmaa.

27

kirkon ulkomaanaVun toimintamenot 2012

Afrikka 39,9 13,2Aasia ja Lähi-itä 16,0 5,3Latinalainen Amerikka 9,4 3,1Eurooppa 2,4 0,8Yleismaailmalliset ohjelmat 5,4 1,8Ohjelmatyön suunnittelu ja seuranta 9,7 3,2Toiminnot kotimaassa 13,3 4,4Yleishallinto 3,9 1,3Yhteensä 100,0 33,1

Toiminnot kotimaassa sisältävät varainhankinnan, viestinnän ja koulu-tuksen. Yleishallinto sisältää johtajan toimiston, taloustoimiston sekä yleiskulut.

39,9 %

16,0 %

9,4 %

3,9 %13,3 %

9,7 %

5,4 %

2,4 %

kirkon ulkomaanaVun tuotot 2012

Seurakuntien talousarviotuki 11,9 3,9Yhteisvastuukeräys 5,5 1,8Kolehdit 3,4 1,1Seurakuntien muu tuki 0,9 0,3Kirkkohallituksen tuki 2,1 0,7Kansainvälinen rahoitus 3,7 1,2Valtion tuki 40,2 13,2Yksityiset ja yhteisöt 31,4 10,3Muut tuotot 1,2 0,4Yhteensä 100,0 32,8

% milj. €11,9 %

3,4 %

2,1 %0,9 %

3,7 %

40,2 %

31,4 %

1,2 %

Kirkon Ulkomaanavun säätiön tasekirja löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/talous

% milj. €

5,5 %

28

Kirkon UlkomaanapuPL 185 (Luotsikatu 1 A)00161 HelsinkiPuh. 020 787 1200 (vaihde), 020 787 1201 (asiakaspalvelu)Sähköposti: kirkonulkomaanapu@kirkonulkomaanapu.fikirkonulkomaanapu.fi

Tilaa Kirkon Ulkomaanavun uutiskirje:kirkonulkomaanapu.fi/uutiskirjeet

Anna Toisenlainen lahja:toisenlainenlahja.fi

Tilinumerot:Nordea 157230-500504 IBAN: FI33 1572 3000 5005 04 BIC: NDEAFIHHDanske Bank 800018-223340 IBAN: FI02 8000 1800 2233 40 BIC: DABAFIHHAktia 405512-210437 IBAN: FI19 4055 1220 0104 37 BIC: HELSFIHHHelsingin OP 572302-121551 IBAN: FI08 5723 0210 0215 51 BIC: OKOYFIHH Ka

nnen

kuv

a: V

ille

Asik

aine

n, B

urun

di