Vuosikertomus 2012 ja tilannekatsaus 21.5.2013

Vuosikertomus 2012 ja tilannekatsaus 21.5.2013

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys –tavoiteItä-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007-2013

Ohjelmakoordinaattori Eero VilhuIS SKOM 12.6.2013 Joensuu

Ohjelman tavoitteet / makroindikaattorit

* Tietoa ei ole saatavissa tilastoinnin muutosten vuoksi

Itä-Suomi Lähtötaso Nykytila Tavoitetaso (vuosi ) (uusin tieto) 2009 2013TYÖPAIKAT 240850 (2003) 248 624 (2010) 249 400 252 000 YRITYKSET (toimipaikkojen määrä/100 as.) 4,36 (2004) 6,17 (2011) 4,7 4,9 TYÖTTÖMYYSASTE (TEM, työnvälitystilasto) 14,3 (2005) 12,2 (2012) 12,6 9,5 TYÖLLISYYSASTE (15-64v.)

55,7 (2003) 61,4 (2011) 59,8 62,6 ALUEEN BKT milj. € (vuoden 2000 hinnoin) 12 914 (2003) 13 472 (2010) 13 100 14 600BKT:n kasvu suhteessa koko maan BKT:n kasvuun (osuus koko maan arvonlisäyksen muutoksesta) 97,3 (2004) 152,6 (2010) 105,7 114,1 VIENNIN OSUUS YRITYSTEN LIIKEVAIHDOSTA (lähtötaso v. 2000-2003 keskiarvo) * 47,20 % 52,6 % (2006) 51,00 % 53,00 % T&K-TOIMINNAN KEHITYS (%-osuus BKT:sta) 1,51 % (2003) 1,80 % (2010) 3,30 % 4,00 %

KOULUTUSTASON KEHITYS (korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kaikista yli 15-v.) 20,3 (2004) 23,3 % (2010) 24,80 % 28,50 %

muutos 2000-2012 muutos 2011-2012 väkiluku 2012 henkilöä % henkilöä % Etelä-Savo - 13 048 - 7,9 - 1 071 - 0,70 152 667 Pohjois-Savo - 5 519 - 2,2 110 0,04 248 240 Pohjois-Karjala - 5 863 - 3,4 - 160 - 0,10 165 746 Kainuu - 9 088 - 10.1 - 609 - 0,75 80 689 ITÄ-SUOMI - 33 528 - 4,9 - 1730 - 0,27 647 342 KOKO MAA 244 975 4,7 24 823 0,46 5 426 090 Lähde: Tilastokeskus

Väkiluvun muutos Itä-Suomessa ja koko maassa

Yritysten liikevaihdon kehitys maakunnittain Itä-Suomessa ja koko maassa 2000-09/2012, trendi (Lähde: Toimiala Online)

Aloittaneet yritykset Itä-Suomessa maakunnittain ja koko maassa (yritys/1000 as.)Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri

Työttömyysaste Itä-Suomen maakunnissa ja koko maassa 2000-2012 (Lähde: TEM, työnvälitystilasto)

Ohjelman toteutumistilanne 31.12.2012, julkisen rahoituksen sidonnat ja maksatukset toimintalinjoittain

Noin 14 %-yksikön kasvu edellisvuoteen kaikilla toimintalinjoilla sidonnoissa ja maksatuksissa

TL

Julkinen kehys

2007-2013 EAKR+valtio KuntaMuu

julkinen Yksityinen Julkinen yht. Kaikki yht.

Sidottu 31.12.2012

julkisesta kehyksestä

Kunta+muu julk./ julkinen

yhteensä

Hankkeita

yht. (kpl)

Joista Finnveranhankkeet

(kpl)1 290 914 570 215 814 855 482 209 102 010 482 041 211 216 399 074 698 440 285 74,4 % 0,3 % 4 616 3 0612 272 509 644 187 657 797 31 475 803 6 503 377 57 017 873 225 636 977 282 654 850 82,8 % 16,8 % 509 3 138 459 260 93 529 705 40 119 628 2 152 054 7 641 501 135 801 387 143 442 889 98,1 % 31,1 % 222 4 29 245 144 20 689 325 0 0 0 20 689 325 20 689 325 70,7 % 0,0 % 38

IS Yht. 731 128 618

517 691 681 72 077 641 8 757 442 546 700 585 598 526 764 1 145 227 348 81,9 % 13,5 % 5 385 3 061

Ohjelma TL

Julkinen kehys



Sidottu 31.12.2011julkisesta

kehyksestä

Kunta+muu julk./

julkinen yhteensä

Hankkeita (kpl)

Finn-veran hank-

keet (kpl)

IS 1 290 914 570 174 233 237 10 000 1 842 921 372 012 001 176 086 158 548 098 159 60,5 % 1,1 % 1 325 2 6222 272 509 644 161 054 591 20 472 342 4 678 784 60 764 842 186 205 716 246 970 558 68,3 % 13,5 % 4253 138 459 260 82 125 666 33 693 112 1 251 654 6 584 100 117 070 433 123 654 533 84,6 % 29,8 % 1864 29 245 144 16 068 997 0 0 0 16 068 997 16 068 997 54,9 % 0,0 % 38

IS Yhteensä 731 128 618 433 482 491 54 175 454 7 773 359 439 360 943 495 431 304 934 792 247 67,8 % 12,5 % 1 974 2 622

31.12.2011

Sidonnat toimintalinjoittain 2011 ja 2012 lopussa

20112012: TL1 + 40 M€, TL2 +39 M€, TL3 +19 M€ = 98 M€Vuonna 212 n. 10 M€ enemmin sidontoja kuin vuonna 2011

31.12.2012

Maksatukset ja kuntarahoitus 31.12.2012• Maksatusaste 53 %• Kunta + muu julkinen 13,2 % kaikesta maksetusta (vaade 10,1 %)

• Kuntarahavaade valtion vastinrahan leikkauksen jälkeen yhteensä 73,3 M€• Nyt varattu 72,6 M€ (99 %), maksettu 51,2 M€ (69,8 %)

Maksatukset toimintalinjoittain ja kuntarahoituksen osuus 31.12.2012

44,7 %54,7 %

67,4 %

49,5 %0,2 % 15,8 % 29,3 %

Varatun rahoituksen jakautuminen rahoittajittain 31.12.2012

Ohjelman ydinindikaattoreiden toteutuminen

*sisältää myös Finnveran suunnitelmavaiheen tiedot

Indikaattori

Tavoite 2007-2015

Tilanne 31.12. 2012 * %

Uudet yritykset

Yhteensä 2 020 2069 102,4

- naisyrit. 710 743 104,6

Uudet työpaikat

Yhteensä 13 200 9 834 74,3

- naisia 5 200 2 972 57,0

T&K-työpaikat (ei Finnvera) 800 366 45,8

Indikaattori Tavoite 2007-2015 (osuus EAKR-

rahoituksesta)

Tilanne 31.2.2011

(osuus EAKR-rahoituksesta)

Tilanne 31.2.2012 (osuus

EAKR+valtio -rahoituksesta)

Lissabonin strategian mukaiset hankkeet 75 % / arvio 85,7 % 82,1 % 80,8 %

Tasa-arvohankkeet 11,00 % 12,3 % 11,6 %

Ympäristöpositiiviset hankkeet 20,00 % 38,4 % 35,1 %

T&K -toiminnan määrä 35,00 % 26,2 % 24,7 %

Menoluokat ja Lissabonin strategian toteutuminen* Lissabonin strategian toteuttaminen v. 2009 79,9 %, 2010 81,7 % ja 2011 82,1 % ja 2012 80,8 %

Toteuma 31.12.201

Toteuma 31.12.2012,

% %Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys *

65,5 66,3 66,0

Tietoyhteiskunta * 15,8 6,8 6,8

Liikenne * 6,2 10,2 8,8

Energia 1,6 0,6 0,7

Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy

3,9 2,9 2,6

Matkailu 1,5 6,1 6,9Kulttuuri 1,5 1,2 1,1

Inhimillisen pääoman kehittäminen *

- 1,0 1,0

Investointi sosiaaliseen infrastruktuuriin

- 0,8 1,1

Uudistusten käynnistäminen työllisyyden ja osallisuuden aloilla

- 0,2 0,1

Tekninen tuki 4,0 3,7 4,0

OSUUS MYÖNNETYSTÄ EAKR+ valtio RAHOITUKSESTA

Ohjelma-asiakirjan arvio, %

OSUUS MYÖNNETYSTÄ EU+VALTIO RAHOITUKSESTA YHTEENSÄ

Etelä-Savo

Kainuu Pohj.-Karjala

Pohj.-Savo

Raken-nemuu

-tos

Pääoma-sijoitus

Yhteensä Tavoite /Arvio

Tutkimus ja teknologinen kehittäminen, innovointi ja yrittäjyys

66 % 73 % 63% 72 % 60% 100 % 66 % 65,5 %

Liikenne 9 % 1 % 11 % 12 % 3 % 9 % 6,2 %

Tietoyhteiskunta 8 % 9 % 11 % 2 % 18 % 7 % 15,8 %

Matkailu 9 % 8 % 8 % 6 % 8 % 7 % 1,5 %

Ympäristön suojelu ja riskienehkäisy

3 % 4 % 3 % 2 % 3 % 3 % 3,9 %

Kulttuuri 2 % 1 % 2 % 0 % 0 % 1,1 % 1,5 %

Inhimillisen pääoman kehittäminen

1 % 1 % 0 % 2 % 0 % 1,0 % -

Energia 1 % 0 % 0 % 1 % 9 % 0,7 % 1,6 %

Investointi sosiaaliseen infr. 0% 2 % 1 % 1 % 1,1 %

Tekninen tuki 4 %

Lissabon % 82,7 % 81,8 % 86,1 % 82,7 % 87,9 % 80,8 % 85,7 %

Kooste menoluokista maakunnittain, Itä-Suomi(Tilanne 31.12.2012)

Ohjelman toteutuminen suhteessa EU 2020 -strategiaan

Älykäs kasvu n. 50 %- erityisesti Innovaatiounioni (42 %)Kestävä kasvu- Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka (24 %)

Horisontaaliset tavoitteet

• Kestävä kehitys• Huomioidaan jo hankevalinnassa (arviointikriteerit), hankkeella ei saa olla

negatiivisia ympäristövaikutuksia• Ympäristöpositiivisiin hankkeisiin (680 kpl) sidottu 35,1 % kaikesta sidotusta

julkisesta rahoituksesta, toimintalinjalla 3 jopa 71 %• Hiilidioksidipäästöjä vähentäviin hankkeisiin 4 % sidotusta rahoituksesta• Kasvihuonepäästöjä vähentävien hankkeiden osuus sidotusta rahoituksesta 6 %

• Tasa-arvo ja syrjimättömyys• Tasa-arvovaikutuksiltaan myönteisiin hankkeisiin sidottu 11,6 % kaikesta julkisesta

rahoituksesta (sukupuolten, ikäryhmien ja eri väestönryhmien välinen tasa-arvo)

• Verkostoituminen ja kumppanuus• Yhteistyötä eri tasoilla, niin hallinnoinnissa kuin toteutuksessakin• Yhteisöllisyyttä edistäviin hankkeisiin (185 kpl) on sidottu 8,1 % kaikesta sidotusta

julkisesta rahoituksesta • Toimintalinjalla 2 17,2 %

Kestävän kehityksen osa-alueIlmastonmuutos ja puhtaat energiamuodot Ihmisten elinympäristöt ja terveysLuonnonvarojen suojelu ja kestävä käyttö Kulttuuriympäristöjen suojeluKestävä liikenne Sosiaalinen osallisuus, väestönkehitys ja maahanmuutto

Esimerkkihanke, yhteisöllisyys

Hiekanpään elämänkaarihanke (A32284)TL 2, 1.10.2012 - 31.8.2013Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliittoToteuttajan nimi: Pieksämäen kaupunkiEU- ja valtion rahoitus: 102 559 € Pieksämäen kaupungin koordinoimassa Hiekanpään elämänkaarikeskus hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Pieksämäen kaupungin keskustaan Pieksäjärven rannalle uudenlainen elämänkaarikeskus-palvelukonsepti. Hiekanpään alueesta muotoutuu palveluiltaan ainutlaatuinen, monipuolinen ja houkutteleva, kaikenikäisiä kaupunkilaisia sekä ulkopaikkakuntalaisia palveleva kohde, joka tarjoaa laajasti koulutus-, hyvinvointi-, varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri, asumis- ja liikunta- sekä luontopalveluja.

Hankkeella pyritään vastaamaan väestön ikääntymisestä ja oppilasmäärien laskusta johtuvan kehityksen tarpeisiin ja kääntämään Pieksämäen kaupungin muuttotappio ja negatiivinen kehityskulku jälleen positiiviseksi. Elämänkaari hankkeen tarkoituksena on järjestää kaupungin opetuspalveluita uusiksi niin, että Pieksämäen kaupunki kasvattaa imagoaan elinvoimaisena koulukaupunkina niin valtiollisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Projekti luo erilaisia uudenlaisia yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret sekä kaikki muutkin kaupunkilaiset voivat vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä sekä itseään koskevaan päätöksentekoon ja hyvinvoinnin edistymiseen. Osallisuuden lisäämisen lisäksi hankkeen avulla lisätään poikkihallinnollisuutta niin kaupungin omien toimijoiden kuin myös 3. sektorin ja liike-elämän kanssa.

Projektin tuloksena syntyy tila- ja oppimisympäristösuunnitelma Hiekanpään elämän kaari kampukselle, jossa laadulliset ja määrälliset tarpeet on huomioitu. Suunnitelman pohjalta lähdetään toteuttamaan niitä rakentamis-, muutos- ja kehittämistoimenpiteitä, joita laadukas ja riittävä perusopetus, lukion ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäminen Pieksämäellä vaatii.

Itämeren alueen strategian toteuttaminen• Neljä pilaria:

A. Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan välineenä (IS EAKR 33 kpl)B. Itämeri taloudellisesti menestyvänä alueena (IS EAKR 75 kpl)C. Itämeri kiinnostavana ja hyvien yhteyksien varassa toimivana alueena (24 kpl)D. Itämeri turvallisena alueena (ei hankkeita IS EAKR-ohjelmassa)

• Tärkein B7 (Alueen tutkimus- ja innovaatiomahdolli suuk sien täysimääräinen hyödyntäminen), johon on kirjattu runsaasti Tekesin koko Itämeren aluetta hyö dyt tä viä tutkimushankkeita.

• Toiseksi merkittävin painopistealue Itä-Suomessa on C12 (Itämeren alueen vetovoimaisuuden säilyttäminen ja vahvistaminen erityisesti koulutuksen ja nuorison, matkailun, kulttuurin ja terveydenhuollon aloilla), johon on kohdistunut 11 % ohjelman strategiaa tukeviin hankkeisiin sidotusta julkisesta rahoituksesta.

• Kaikkiaan 132 hanketta tunnistettu Itämeri-strategiaa toteuttaviksi

TLSidottu

julkinen rahoitus OsuusOsuus TL:n sidonnoista

Hankkeita, kpl Osuus

1 5 053 283 9,6 % 2,3 % 31 23,5 %2 43 726 974 82,6 % 19,4 % 88 66,7 %3 4 127 864 7,8 % 3,0 % 13 9,8 %

Yhteensä 52 908 122 100,0 % 8,8 % 132 100,0 %

Itämeren alueen strategiaa tukevat hankkeet, I-S EAKR

Esimerkkihanke, Itämeren alueen strategiaPilari: Itämeri kestävän ympäristöpolitiikan alueena

Pinnoitustekniikan investointi- ja kehittämishanke (A3178)•Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminenToteutusaika: 1.7.2011 - 30.6.2013Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liittoToteuttajan nimi: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymäMyönnetty EU- ja valtion rahoitus: 396 004 €

•Muutaman vuoden aktiivinen ja tiivis työskentely materiaali- ja pinnoitusteollisuuden T&K:n parissa on osoittanut, että pinnoitusteollisuuden nykytila ei vastaa tämän päivän tarpeita eikä edusta teknologista kärkiosaamista kyseisellä alalla, koska laitekanta ja tekninen toteutus on osittain vanhaa ja johtaa työturvallisuuden sekä ympäristö- ja energiatalouden huonoon hyödyntämiseen. Tässä projektissa syntyvä tietotaito mahdollistaa alalla havaittujen puutteiden arvioinnin sekä niiden uudelleen kehittämisen modernien ratkaisujen suuntaan, joilla saadaan teollisuuteen uusia työturvallisuutta ja hyvinvointia sekä ympäristöarvoja parantavia ja kehittäviä järjestelmiä.

•On huomattu, että nykyiset etenkin elektrolyyttiseen pinnoittamiseen keskittyneet pinnoituslaitokset ovat tekniikaltaan melko vanhoja, eikä uusia suuntauksia ole juurikaan käytössä eikä sellaisia ole paljoa tutkittu alalla. Tämän hankkeen kautta rakennettava käyttöympäristö ja lisääntynyt tietotaito tarjoaa teollisuudelle mahdollisuuden tutustua uusiin tekniikoihin, soveltaa ja testata niitä eri sovelluksiin ja prosesseihin. Rakennettavassa uudessa pinnoitusjärjestelmässä kiinnitetään huomiota mm. energiatehokkuuteen sekä päästöihin, jotka ovat pinnoituslaitoksissa avainasemassa. Erityisesti jätevesi- ja hiukkaspäästöt ilmaan, joista jälkimmäiseen ei nykyisellään kiinnitetä Suomen pinnoitusteollisuudessa juuri lainkaan huomiota, kun taas EU:ssa näihin on alettu jo puuttua.

Esimerkki laajasta hankekokonaisuudestaOpetuskaivos, panostuslaitteisto ja simulaattori (A32051)EAKR TL 2, vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliittoOpetuskaivos, kaivoslastari investointihanke (A31925)EAKR TL 2, vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskusOpetuskaivos, kehittämishanke (S11900) ESR TL 3, vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Toteuttaja: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymäEAKR:n ja valtion rahoitus: 714 000 euroa, ESR:n ja valtion rahoitus: 103 200 euroaToteutusaika: 1.1.2012–31.12.2013 •Opetuskaivos-toiminnan perustamiseen ja käynnistämiseen liittyvillä investointi- ja kehittämishankkeilla perustetaan tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa opetuskaivos, jonka tavoitteena ja tuloksena on uuden, innovatiivisen toimintamallin kehittäminen turvalliseen kaivoskoulutukseen aidossa tuotantoympäristössä. Opetuskaivos-konseptissa luodaan maakuntaan kaivos- ja louhinta-alan koulutuksen toimintamalli, joka sisältää kaikki työvaiheet (maan alaisen porauksen simulointi, kaivosporaus, panostus, lastaus, kuljetus, lujitus, varustelu, mittaus) opetuskäyttöön tarkoitetussa todellisessa ympäristössä (malmio).

•Hankkeen tavoitteena on kehittää kaivosalan koulutukseen kokonaan uusi oppimisympäristö, kansainväliset mitat ja vaatimukset täyttävä opetuskaivos -konsepti, jonka avulla voidaan kehittää Pohjois-Karjalan kaivannaisteollisuuden alan koulutusjärjestelmää, yhteistyöverkostoja ja koulutustarjontaa tavoitteena säilyttää ja edelleen kehittää Pohjois-Karjalan kaivannaisteollisuuden koulutus valtakunnallisesti ja kansainvälisesti huipputasolla. Hankkeella tarjotaan muille alan kotimaisille ja ulkomaisille toimijoille tutkimus- ja kehitys- sekä testiympäristöjä ja muita palveluja sekä tarjotaan aito kaivosympäristö kaivos-, kallio- ja maarakennusyritysten rekry- ja täsmäkoulutuksia varten. Hankkeen tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää koulutuksen tarvitsemaa kaivannaisteollisuuteen ja sen tarpeisiin liittyvää kansainväliset kriteerit täyttävää tietoa, taitoa ja osaamista.

•Hankkeen tuloksina saadaan kehitettyä kaivosalan työntekijöiden koulutusmalli, jolla turvataan kaivannaisalan ja uusien avattavien kaivosten työvoiman osaamista ja työvoiman saatavuutta lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Hankekokonaisuus mahdollistaa työturvallisen toimintaympäristön kehittämisen kaivosalan koulutusympäristöksi ja -malliksi, jossa voidaan toteuttaa koulutusta autenttisessa ympäristössä uusilla innovatiivisilla (mm. maanalaisen porausjumbon simulaattori, kauko-ohjattava kaivoslastari- ja emulsiopanostuslaitteisto) koneilla ja laitteilla sekä uudella innovatiivisella toimintakonseptilla: koulutuskäyttöön erikseen rauhoitettu osa kaivoksesta ja koko kaivostyön ketjun eri työvaiheet kattava tekniikka. Opetuskaivos tarjoaa oppimisympäristön myös maanrakennusalan, maanmittausalan, sähköalan, raskaskoneasentajan ja LVI-alan koulutuksille sekä kumppanuussopimusten kautta kansainvälisille vastaavien alojen opetus-, koulutus- ja työelämän toimijoille.

•Kaivos- ja louhinta-alan koulutus jatkuu Pohjois-Karjalan aikuisopiston toimesta yhteistyössä toimivien ja alkavien kaivosten sekä kaivannaisalan yritysten kanssa.

RakennerahastoviestintääItä-Suomen suuralueen toimet•Portaalin ylläpito ja hyödyntäminen•Rahoittajakohtaiset viestintätoimet

- Hakuilmoituksia lehdissä, koulutustilaisuuksia ym.

•Ohjelmarahoitus-/hanketiedotuslehdet- ELO – eläväinen Etelä-Savo (ilmestyi 2011) - Idea Kainuusta –lehti 2 kertaa vuodessa (tabloidi)- Pohjois-Savon EU 2020 –lehti (2010), Savon tähdet 2012 syksyllä- Pohjois-Karjalan VIPU-lehti 2012 syksyllä

• Julkaisut – selvityksiä/tutkimuksia

• Itä-Suomen rakennerahastopäivät syksyllä (Kuopio 2008, Joensuu 2009, Kajaani 2010, Savonlinna 2011), yli 200 osallistujaa joka vuosi, ¾ osallistujista hanketoimijoita, järjestetään 2013 syksyllä Joensuussa

•Tulossa syksyllä Itä-Suomen yhteinen julkaisu meneillään olevan kauden tuloksista ja uuden kauden näkymistä

Kasvun soundit stagella

• Sadonkorjuuseminaari 2012 syksyllä Kuopiossa teemalla ”Kasvun soundit stagella”

• Yli 250 osallistujaa• Paneeli, EAKR-ESR hankepari-

esittelyt haastatteluin, nuorisohankkeet ajatuskiertue, tuotteistaminen - työpajat

• …

Viestintästrategioiden toteutumisen seurantaa (1/2)Tunnettuustutkimus (koko Suomen rakennerahastotoiminta)

• TM:n teettämänä TNS Gallup Oy:n viikkovastaajapaneeli 3.-9.5.2013; 1105 vastaajaa (tilastollinen virhemarginaali enimmillään 4,5 % suuntaansa)

• Rakennerahastoja koskeva tietämys hiukan heikentynyt vaikka logo tunnetaan paremmin• 21 % nähnyt Vipuvoimaan EU:lta logon (2010 15 %)

• Nuoret, ylioppilaat, itä- ja pohjois-suomalaiset muita useammin• Nähnyt lehdissä 38 %, koulutustilaisuudessa 22 % (noussut 11 %), jossain muualla 34 %

• 32 % osaa tunnistaa logon EU:n rakennerahastoihin (v. 2010 25 %)• 32 % tietää, että EU:n rakennerahastot osallistuvat alueiden ja kilpailukyvyn kehittämiseen Suomessa (v.

2010 45 %)• Eniten koulutetut ja ansaitsevat parhaiten perillä, Itä- ja Pohjois-Suomessa noin kymmenen yksikköä

enemmän tietäjiä; vanhemmat tietoisempia• Kaksi vastaajaa viidestä nosti annetuista vaihtoehtoisista toiminnosta tutkimuksen ja tuotekehityksen

lisäämisen alueella mahdolliseksi; reilu kolmannes piti yritysten liikevaihdon ja työpaikkoja lisäävien kehitysideoiden ja uusien ympäristöteknologioiden kehittämisen mahdollisena

• Vaikeasti työllistettävien työllistämisen, työtä hakevien ja työelämässä olevien kouluttamisen sekä naisten ja miesten välisen tasa-arvon tunnistaminen rahoitettavana toimintana on heikentynyt edelleen

• jos logo tunnistettu, tietoisuus em. ESR-tyyppisistä rahoitusmahdollisuuksista lisääntyi• Joka toinen ei tiedä mikä vaikutus rakennerahastoilla on oman asuinalueen kehitykseen; rahastoja

tuntevienkin parissa 35 % epätietoinen vaikutuksesta

Viestintästrategioiden toteutumisen seurantaa(2/2)Mediatutkimus (koko Suomen rakennerahastotoiminta)

• Lähteenä käytetty TEM:n tilaaman M-Brain Oy:n mediaseurantaa; sähköinen ja printtimedia (ei some)• Tarkastelujakso kevät 2011- kevät 2013

• Laajemmin alueiden kehittämistä (ml. rakennerahastot) koskevan kirjoittelun sävy on valtaosin neutraali

Juttujen aihepiirejä:• Mistä kirjoitettiin v. 2011: esillä erityisesti rakennerahasto-ohjelmien valtion vastinparirahoituksen

leikkaus ja keskustelu tulevan ohjelmakauden hallintorakenteesta• Juttuja kuutisenkymmentä (M-Brainin seurantaan poimiutuneita; ajanjakso noin 9 kk vuodesta)

• Mistä kirjoitettiin v. 2012: esillä erityisesti keskustelu tulevan ohjelmakauden hallintorakenteesta• Juttuja noin 120 (M-Brainin seurantaan poimiutuneita)

• Mistä kirjoitettiin v. 2013: esillä erityisesti EU:n rahoituskehysneuvottelut ja tulos kaudelle 2014-2020 • Juttuja vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana noin 35 kpl (M-Brainin seurantaan

poimiutuneita)

• TEM:n mediaseurannassa korostunut valtakunnallisesti profiloituneet aiheet• Viranomaisilla vaihtelevasti mediaseurantajärjestelyjä eikä juurikaan

rakennerahastoihin liittyviä hakusanoja

Ongelmia ja riskejä ohjelman toteutuksessaOhjelman täysimääräinen toteutuminen ja toimintalinjojen välisen toteutumisen vinoutuminen•Nykyisen toteumatilanteen valossa kansallinen rakennerahastostrategian toteutuminen koko ohjelmakauden tasolla on haastavaa. Toimintalinjan 1 (yritystoiminnan kehittäminen) volyymi on pysynyt tavoiteltua alhaisempana taloudellisen tilanteen johdosta, kun taas toimintalinjalle 3 (saavutettavuus ja toimintaympäristöt) on elvytyksestä johtuen suunnattu varoja etupainotteisesti. •Vaikka Itä-Suomen EAKR-ohjelmassa tehtiin ohjelmanmuutos vuonna 2011, jossa toimintalinjalta 1 siirrettiin rahoituskehystä toimintalinjoille 2 ja 3 yhteensä 21,6 M€, on vuoden 2012 lopussa tilanne yhä vinoutunut toimintalinjojen sidontojen ja maksujen välillä. Muutamien isojen hankekokonaisuuksien toteutumisesta vuonna 2013 riippuu tullaanko toimintalinjalla 1 saavuttamaan riittävä kokonaiskysyntä rahoituskehyksen täyttymiseksi.•Uutta ohjelmanmuutosta ei ole ollut vielä 2012 mahdollista esittää, koska rahoituksen toteutumista nykyisillä toimintalinjakehyksillä on pidetty mahdollisena, mutta epävarmana. Joustot ja sitä kautta ohjelmanmuutokset toimintalinjojen välillä helpottaisivat ohjelman täysimääräistä toteuttamista.

Ohjelman tietojärjestelmien raportointi- ja seurantatietojen puutteet•Ohjelman seurantatietoja tarvitaan toteutuksen aikana, jotta ohjelman strategista osuvuutta ja täysimääräistä toteutumista voidaan tarvittaessa suunnata oikein. Tietojärjestelmien päällekkäisyys ja tietojen siirtyminen reaaliaikaisesti järjestelmästä toiseen (Tuki2000 ja Eura2007) ei ole toiminut riittävän hyvin. Myös kunta- ja muun julkisen rahoituksen osalta tietoja on saattanut hävitä tai kaikkia tietoja ei ole saatu raporteissa oikein. •Hallintoviranomaiselle on saatettu tiedoksi järjestelmissä esiintyneet viat, mutta resursseista tai tiukasta aikataulusta johtuen korjaukset järjestelmiin ovat viivästyneet tai niitä ei ole saatu korjatuksi. Ohjelman loppuvaiheen aikana tietojärjestelmistä saatavan tiedon oikeellisuus ja luotettavuus korostuu. Oikea seurantatieto on edellytys ohjelman tavoitteiden ja täysimääräisen toteutumisen saavuttamiseksi.

Vuosikertomuksen 2012 suositukset seurantakomitealle• Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella säännöllisesti toimenpideohjelman

erityistavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistystä hallintoviranomaisen sille toimittamien asiakirjojen perusteella; Seurantakomitea voi myös ehdottaa hallintoviranomaiselle, että toimenpideohjelmaa tarkistetaan.

Seurantakomitea ottaa kantaa ohjelman strategian ajantasaisuuteen, toimintalinjan 3 etupainotteiseen toteutumiseen ja toimintalinjan 1 heikkoon kysyntään sekä ohjelman tulevaan suuntaamiseen.

Seurantakomitea arvioi ohjelman toimintalinjojen välisten joustojenmerkitystä koko ohjelman täysimääräisen toteutumisen kannalta.

• Seurantakomitean tehtävänä on tarkastella täytäntöönpanon tuloksia, erityisesti kullekin toimintalinjalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja yleisasetuksen 48 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä arviointeja;

Seurantakomitea antaa palautetta arvioijille ja arvioinnin tilaajalle tähänastisen arvioinnin tuloksista, havaintojen hyödyllisyydestä ja esittää toiveensa arvioinnin loppuvaiheen toteutukselle.

• Lisäksi Seurantakomitea esittää näkemyksensä tulevan ohjelmakauden

painopisteistä.

TilannekatsausVaraukset, sidonnat ja maksatukset 21.5.2013- suhteessa julkisen rahoituksen kehyksiin

TL

Julkinen kehys

2007-2013Varattu

EAKR+valtioVarattu Kunta

Varattu Muu

julkinen Yksityinen Julkinen yht.Sidottu

EAKR+valtio

Varattu21.5.2013julkisesta

kehyksestä

Kunta+ muu

julk./ julkinen

yhteensä

Maksettu julkinen

rahoitus (21.5.-13)

maksatus-prosentti

1 273 485 448 227 757 173 482 209 102 010 518 838 475 228 341 392 227 757 173 83,5 % 0,3 % 141 579 152 51,8 %

2 263 979 148 202 523 219 32 528 915 6 828 898 63 275 659 241 881 032 196 278 231 91,6 % 16,3 % 164 059 761 62,1 %

3 138 578 616 101 485 200 42 716 523 2 802 320 7 698 140 147 004 043 98 831 665 106,1 % 31,0 % 102 735 579 74,1 %

4 29 609 163 26 506 275 0 0 0 26 506 275 22 241 091 89,5 % 0,0 % 14 534 866 49,1 %

YHT. 705 652 375 558 271 867 75 727 647 9 733 228 589 812 274 643 732 742 545 108 160 91,2 % 13,3 % 423 843 582 60,1 %

yht. * 730 766 185 558 271 867 75 727 647 9 733 228 589 812 274 643 732 742 545 108 160 88,1 % 13,3 % 423 843 582 58,0 %

* Rakennemuutosvaraus huomioitu julkisessa kehyksessä

TL

Julkinen kehys

2007-2013Varattu Kunta

Varattu Muu julkinen Yht. Lisätarve

1 0 482 209 102 010 584 219 -584 2192 43 292 544 32 528 915 6 828 898 39 357 813 3 934 7313 29 960 492 42 716 523 2 802 320 45 518 843 -15 558 3514 0 0 0 0

YHT. 73 253 036 75 727 647 9 733 228 85 460 875 -12 207 839

Kunta ja muun julkisen rahoituksen tilanne 21.5.-13

TLJulkinen kehys



Sidott u 31.12.2012


Kunta+muu julk./

julkinen yhteensä

Hankkeita yht. (kpl)


(kpl)1 290 914 570 215 814 855 482 209 102 010 482 041 211 216 399 074 698 440 285 74,4 % 0,3 % 4 616 3 061

Toimintalinja 1: Yritystoiminnan edistäminen• Menoluokista 87 % sidonnoista tutkimukseen ja teknologiseen

kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09)• 85 % sidonnoista (183 M€) yrityksen kehittämisavustusta • Hankkeiden lukumäärä 4 616, joista 3 061 Finnveran hankkeita• Pieniin ja mikroyrityksiin 75 % kaikista tuista, keskisuuriin reilut

20 % ja suuryrityksiin 2-3 %• Suurin osa tuesta kohdistunut teollisuusyrityksiin• Yksityisen rahoituksen osuus toimintalinjalla 69 % kaikesta

sidotusta rahoituksesta• Sidonta-aste 83,5 %, maksatusaste 51,8 % (21.5.-13)• V. 2012 sidonnat 40 M€, 1-5/13 vain 12 M€!

21.5.2013: 227,8 M€ 228,3 M€ 83,5 %

31.12.2012

Hanke-esimerkki, TL 1”SBS Betoni Oy perustaa Suomen moderneimman seinäelementtitehtaan Mikkeliin”

SBS-Betoni Oy:n kehitys- ja kasvuohjelma (A558549)•Yritys investoi uuteen tehtaaseen, joka tuottaa uuden ja modernin teknologian avulla valmisbetonia ja yrityksen oman kehitystyön tuloksena kehitettyjä passiivi- ja nollaenergiarakentamisessa tarvittavia betonielementtiseiniä ja muita elementtituotteita.Projektityyppi: Sekä investointi- että kehittämisprojektitoteutusaika: 2.3.2012 - 30.6.2014Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yritystuetProjektin toteuttaja: SBS BETONI OY

Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta•Yritys investoi uuteen tehtaaseen. Sen suuri tuotantokapasiteetti perustuu laaja-alaisesti teknologian tason nostoon ja uusiin teknologian sovellutuksiin. Ydinkohtia ovat uudet siiloratkaisut, kiviaineksen jalostus, betoniasema, viimeistelyosasto, sekä yrityksen erikoisosaamiseen perusteella kehitetty sisäinen logistiikka. Yrityksen kehittämien innovatiivisten passiivi- ja nollaenergiaelementtien tuotantoprosessit kehitetään tehokkaiksi ja ympäristöystävällisiksi.Projektin julkinen rahoitus, euroa•Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 2 525 500•Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 505 000

TLJulkinen kehys



Sidott u 31.12.2012


Kunta+muu julk./

julkinen yhteensä



(kpl)2 272 509 644 187 657 797 31 475 803 6 503 377 57 017 873 225 636 977 282 654 850 82,8 % 16,8 % 509

Toimintalinja 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen

• Menoluokista noin 82 % sidonnoista tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09)

• Tietoyhteiskunta (10-15), 7 %• Matkailu (55-57), 5 %• Hankkeiden lukumäärä 509 kpl • 26 hanketta saanut vähintään 1 M€ EAKR+valtio tuen• Suurimmat edunsaajat:

• Itä-Suomen yliopisto• Oulun yliopisto• Lappeenrannan Teknillinen korkeakoulu• Kuopion, Kajaanin, Mikkelin, Joensuun ammattikorkeakoulut• Alueelliset kehittämisyhtiöt

• Kunta- ja muun julkisen rahoituksen osuus 16,8 % kaikesta julkisesta• Varausaste 91,6 %, maksatusaste 62,1 % (21.5.-13)

21.5.2013: 202,5 M€ 241,9 M€ 91,6 %

31.12.2012

Esimerkkihanke, TL 2

Kajaani Gaming Cluster (A560587)

•Toteutusaika: Alkaa 1.1.2013 ja päättyy 31.12.2014Vastuuviranomainen: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, yritystuetToteuttajan nimi: KAINUUN ETU OYMyönnetty EU- ja valtion rahoitus: 320 000 €

•Kainuun Etu Oy:llä on käynnissä "Kajaani Gaming Cluster” -hanke, jonka tavoitteena on luoda Kajaaniin pelialan yritysaihioille ja aloitteleville yrityksille sekä fyysiset että henkiset puitteet, jotka tukevat uutta yrittäjyyttä ja kehittävät olemassa olevaa yritystoimintaa.

•Hankkeen päätavoitteena on, että sen myötä alueelle syntyvä pelialan liiketoiminta, yrittäjyys ja toimintaympäristö on rakennettu niin vahvaksi ja itsenäiseksi, että sillä on jatkuvuutta ja kasvumahdollisuuksia myös hankkeen päätyttyä – alueelle on synnytetty pelialan klusteri. •Hankkeen vaikutus pelialan kehittämiseen korostuu alueellisesti pitkällä aikavälillä. Hankkeen kohderyhmänä ovat kainuulaiset pelialan yrittäjiksi aikovat henkilöt ja jo alueella pelialalla toimivat yritykset.

TLJulkinen kehys



Sidottu 31.12.2012


Kunta+muu julk./

julkinen yhteensä



(kpl)3 138 459 260 93 529 705 40 119 628 2 152 054 7 641 501 135 801 387 143 442 889 98,1 % 31,1 % 222

Toimintalinja 3: Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen

• Tärkeimmät ja suurimmat menoluokat• Rautatiet (31 %)• Matkailu (17 %), vuonna 2012 5 M€ lisää sidontoja • Ympäristönsuojelu ja riskien ehkäisy (15 %)

• Hankkeita kaikkiaan 222 kpl, kunta hakijana 1/3 hankkeessa• 16 hanketta, jossa tuki yli M€ (EAKR+valtio) • TL 3:lla käytössä eniten menoluokkia

• Kunta- ja muuta julkista rahoitusta varattu 45,5 M€, 31 % toimintalinjan julkisista varauksista (21.5.-13)

• Varausaste 106,1 %, maksatusaste 74,1 % (21.5.-13)

21.5.2013: 101,5 M€ 45,5 M€ 147 M€ 102 %

Hanke-esimerkki, TL 3Outokumpu - Aarrekaupunki II vaihe, Vanhan Kaivoksen toiminnallinen kehittäminenProjektikoodi: A32230Toteuttaja: Outokummun kaupunkiVastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliittoEU- ja valtion rahoitus: 910 000 euroaToteutusaika: 1.1.2012–31.12.2013

•Outokummun keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva Vanhan Kaivoksen alue on rakennus-, kulttuuri- ja teollisuushistoriallisesti merkittävä kokonaisuus ja esimerkki kokonaisvaltaisesta teollisuuslaitoksen suunnittelusta.•Hankkeella kunnostetaan ja täydennetään vanhoja kaivosrakennuksia siten, että alueelle syntyy kaivoshistoriaan ja aarteenetsintään perustuva perhematkailukohde, joka tarjoaa elämyksellistä yhdessä tekemistä. Perhematkailun lisäksi alue palvelee kokous- ja juhlamatkailijoita. Lisäksi hankkeen toimenpiteillä säilytetään ja kunnostetaan kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokasta Vanhan Kaivoksen aluetta. Keskeisenä tavoitteena on luoda Outokumpuun perhematkailukohde vuoteen 2015 mennessä.•Outokummun Aarrekaupunki -konseptilla houkutellaan alueelle kotimaisia ja kansainvälisiä matkailijoita. Konsepti on suunniteltu siten, että se tukee koko palvelualan, erityisesti kaupan ja ravitsemisalan toimijoiden liikevaihdon kasvua kaupungissa. Aarrekaupunki-kokonaisuus perustuu Outokummun kaupungin vuonna 2009 teettämään matkailun MasterPlan -suunnitelmaan, jota kaupunki on vienyt eteenpäin: Kaivosaluetta ja kaivosmuseota on kunnostettu vuosina 2009−2011, Aarrekaupunki-teemapuiston toimintamalli on luotu ja teemapuistoon liittyvä seikkailuelokuvatuotanto on käynnistynyt. Kehittämiskokonaisuus auttaa säilyttämään valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen vanhan kaivoksen aluetta ja luo sille uuden merkityksen sekä tukee laadukkaampien kulttuurisisältöjen toteuttamista.

Documents

Vuosikertomus 2012 ja tilannekatsaus 21.5.2013