5/2012 Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi

6 430034 210078

12005

6 430034 210078

12005

10 MicHael Franck Yrittää YMMärtää iHMistä • 26 Miten salo pelastetaan? 54 Pekka kääriäinen Hankki viinaPannun • 60 Monen alan lappi

12 Kuntadebatti käy nyt kuumana

Kuntienpelastajat?

AnItA KunIAlA, MIKA härKönen jA Muut KunnAllIsvAAlIen yrIttäjäehdoKKAAt ovAt vAlMIItA pelAstAMAAn AhdIngossA rypevät suoMAlAIset KunnAt.

Sivut 32–37

Paikallinen tv-mainonta on tehok-kaampaa kuin printtimainonta. Ja täysin samalla rahalla.

Tutustu paikallisen mainonnan mahdollisuuksiin osoitteessa spotti.fi/paikallinenmainonta

Yrittäjä, näin tavoitat tärkeät silmäparit.

3PÄÄKIRJOITUS

jarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

armoyytiäinenH

Kunta voi silloin hyvin, kun asukkaat ovat tyytyväisiä palveluihin, tulot kattavat menot ja kunnan elinkeinopolitiikka vahvistaa yrittäjyyttä.

tänä vuonna suomen kansantuote kasvaa vain vähän, ekonomistien arvioiden mukaan korkeintaan prosentin. ensi vuodeksi ennustetaan vielä alhaisempaa kasvua. nämä arviot merkitsevät sitä, että koko seuraavan vaalikauden kasvuodotukset kun-nissa ovat varovaiset. tämä taas johtaa kuntien taloustilanteen kiristymiseen, jolloin menoja pitää arvioida uusiksi järjestelmällisesti. tarvitaan menojen leikkauksia. Kuntatalouden ohjenuoraksi on syytä ottaa menojen mitoittaminen tulojen mukaan, sillä valtio ei tule enää paikkaamaan kuntien tekemiä virheitä.

Suomen Yrittäjät korostaa kuntavaaliohjel-massaan, että kuntien pitää tavoitella verotulojen lisäämistä. tämä tavoite voidaan toteuttaa elinkeinopolitiikkaa tehostamalla, jolloin kunta tekee kaiken mahdollisen yritysten toimintaolosuhteiden parantamiseksi ja uusien yritysten houkuttelemiseksi kuntaan.

Vaalikamppailussa on nähty, että ehdokkaiden on ollut helppo eläytyä uusia rahavaatimuksia esittävien kuntalaisten tueksi, mutta ehdokkaiden on ollut vaikea kertoa äänestäjille tarpeellisista leikkauksista. tosiasiat tunnustaneet ehdokkaat ovat olleet vaiti.

talousihmisten suuri huoli on ennen muuta heikkenevä huoltosuhde. elämme yhä vanhemmiksi, ja työikäinen väestö supistuu, jolloin elättäjiä on elätettäviä kohti liian vähän. Haitallisen kehityksen kääntämiseksi kaikkien työssäkäyvien kuntalaisten, myös kuntatyöntekijöiden, työuria pitäisi pidentää ja vanhuuseläkkeiden alarajoja korottaa.

Kenties tarvitsemme jopa uuden päätöksentekomekanismin sekä kuntiin että eduskuntaan. nykyisen menolisäyksiin perustuvan päätösmenettelyn rinnalle olisi rakennettava menojen leikkaamista helpottava toimintatapa. silloin esimerkiksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden hinta kerrottaisiin päättäjille avoimesti: Mitä tarkoittaisi, jos oikeus poistettaisiin kokonaan? tai kuinka paljon säästettäisiin, jos lapsille taattaisiinkin vain puolipäiväinen hoito-oikeus? pääsisimmekö näin menetellen kestävään kunta- ja valtiontalouteen?

Kuntien tarvitsema menokuri voi tarkoittaa sitäkin, että kuntien pitää ulkoistaa palveluitaan yrityksille. yrittäjien vaatimuksena on palveluhinnoittelun läpinäkyvyys, jolloin vertailu yksityisen ja kunnallisen tuottajan hintojen välillä olisi helppoa. tilasto-osaaminen on suomessa niin hyvällä tasolla, että vertailun toteuttamisen luulisi olevan hyvin helppoa. toteuttamiseen tarvitaan hyvää tahtoa. tahto ratkaisee. //

elinvoimaa kuntiin

Ehdokkaiden on ollut vaikea kertoa äänestäjille tarpeellisista leikkauksista.

Pääkirjoitus3 elinvoimaa kuntiin

Makasiini6 poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän10 Michael franckin mielestä vastoinkäymisessä piilee mahdollisuus

Yhteiskunta12 yrittäjät palvelevat kuntalaisia18 Harrastuksesta unelmayritys20 persoona likoon

Kolumni16 yrittäjät ja hang-aroundit

Strategia24 Maksuhäiriömerkinnät hämmentävät

Rakennemuutos26 Valoa risukasaan

tekniikka29 jotkut vaativat kännykältään hieman enemmän

Kuntavaalit32 yrittäjät kuntien ytimessä38 yksityinen hoivakoti on edullinen

Lokakuu 2012

48Oulun seudun osaajatoululaisen ohjelmatoimiston simisami oy:n toimitus-johtaja Sami Alasimi toimii organisaattorina Valta kunnallisilla yrittäjäpäivillä lokakuun lopussa. Katso myös, miten hommat hoidetaan kotiin pohjois-pohjanmaalaisissa tutoriksessä, sonoluxissa ja profinissä.

YRITTÄJÄ 5/2012

38Uskallusta ulkoistamiseen!alajärveläisen hoivakoti ranta-kaislan asukkaat ja henkilökunta ovat tyytyväisiä. samoin yrit-täjäperhe-joensuut, jotka ovat toiminnan organisoijia. Kaiken lisäksi homma pyörii edullisem-min kuin kunnan tuottamana.

Keksintö40 Uusi nerokas pysäköintijärjestelmä

Yrittäjät44 arvostakaa konkurssiyrittäjää!46 lelubisnes ei ole leikkiä

Menestyjät48 pohjois-pohjanmaalla ollaan askeleen edellä

Ystäväkirja54 sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yrittäjä testaa56 edelläkävijöiden ajokki

ulkomaat58 Kansainvälistyminen on mahdollisuus

Minun maakuntani60 Monipuolinen lappi

Nyt63 ajankohtaista kotimaasta

uutismaailma64 poimintoja

Kolumni66 Vaalien voittajan valinta

20Persoona likoonasiakkaat hakevat mukavia, omaperäisiä kivijalkaravintoloita, joissa ilmapiiri on persoonallinen, yliopettaja V.A. Heikkinen tietää. tämän on huomannut myös ravintola C:n Christina Suominen.

40NokkelalaatikkoparkkiKeksijä Mikko Sammon kehittämän boksi parkin potentiaalisia ostajia ovat autojen maahantuojat satamissa ja autonvalmis- tajat.

YRITTÄJÄ 5/2012

jakkara 60 vuottaKolmejalkainen jakkara menestyy myös nelijalkaisenaMaire Gullichsen oli aikansa mesenaatti. Hän toi suomeen jo 1930-luvulla ranskalaista taidetta ja esineistöä. Minulla oli ker-ran kunnia haastatella häntä, istua sohvalla Villa Maireassa, seinillä komeili picasson ja Braquen maalauksia. Hän perusti artekin.

nyt täyttää 60 vuotta se alkuperäinen artekin lanseeraama alvar aallon jakkara, joiden kopioita ovat kaupat pullollaan. aina kansainvälinen artek kansainvälistyy lisää, kun se avaa keskelle Berliiniä liikkeen Mondial Home. Voi vain toivoa, että liike menes-tyy taiteen, designin ja arkkitehtuurin kohtaamispaikalla. Markki-nointi varmaan nousee uudelle tasolle.

ne saksetMainostajien Liitto valitsee

vuosittain Vuoden Brändinrakentajan. nyt se oli fiskars. Vanha brändihän tuo on, ja ne

oranssit sakset ovat edelleen yksi käytännönlähei-sen designin kulmakiviä. ehkä aihe on jo vähän

loppuunkaluttu, suomesta olisi varmaan löytynyt tuoreempiakin brändinrakentajia.

Muotoiluvuonna valitsijat halusivat korostaa arjen muotoilua markkinoinnissa. aiemmin brändin

rakentamisen tunnustuksen ovat saaneet siivousvälineitä valmistava sinituote, Karhu-olutmerkki, hanoja valmistava

oras ja maalien tikkurila.

ovi käy harvoinSe, että joensuulaisen kauppaliikkeen ovi ei käy kuten ennen, johtuu euro-kriisistä. pankkikriisiä alet-tiin sorkkia jo kesällä 2011, mutta ratkaisut odottavat toteutumistaan. Kulutus, joka on kansantaloutta pitänyt edes vähän nousu-uralla, ei suomessakaan pal-joa kasva. ennusteiden mukaan tänä vuonna runsaan prosentin, ensi vuonna enää runsaat puoli prosenttia.

ostovoimaa tarvittaisiin, jotta se liikkeen ovi avattaisiin tiheämmin, mutta sitä taitavat supistaa vielä arvonlisäveron korotus ja elin-tarvikkeiden nousevat hinnat.

Valoisammat näkymät saattavat tulla ensi vuoden puolessavälissä. no, ainakin aurinko on silloin kauan korkealla.

pIxM

Ac

YRITTÄJÄ 5/2012

6 MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

7

näpit irti turkistaKomerossa roikkuu piisameita. turkki on 1950-luvulta, äidin aikoinaan omistama, luonnon-piisameista valmistettu. ajattelin, että jos joku mielenosoittaja aikoo spreijata sitä, vedän taskusta lapun, että nämä elukat eivät ole olleet edes tarhassa.

turkistarhaus on luonnollinen elinkeino, joka sopii erityisesti meidän pohjoiselle pallonpuoliskol-lemme. turkiksia on käytetty niin kauan kuin ihmiskunta on ollut olemassa. pellervon taloustutkimus osoitti, että verotulot turkistarhauksesta hyödyttävät merkittävästi suomalaisia paikkakuntia. jois-sakin elinkeinoon erikoistuneissa kunnissa jopa 20 prosenttia verotuloista tulee turkistarhauksesta. työllistämisvaikutukset ovat sitten erikseen.

elämäntapayritysAika monesti kirja on tuomittu kuolemaanPuheet kirjan kuolemasta ovat ennenaikaisia. Monia erilaisia käyttöliittymiä on tullut, mutta tavallinen kirjan muotoinen opus on edelleen vahva. Kirjamessut turussa ja Helsingissä vetävät väkeä, ja esillä on myös lukuisia antikvariaatteja. ne ovat mielenkiintoisia yrityksiä. olen ajatellut, että siinä yhdistyy intohimo, harrastus ja bisnes. olen ihmetellyt, miten ne saavat tulosta, kun kiinteät kulut, esimerkiksi liikehuoneiston vuokra kaupungin keskeisillä kaduilla on jo melkoinen.

timo surojegin on ollut alalla jo 30 vuotta ja pitää liikettä Helsin-gin Kampissa. Hän arvioi, että viivan alle jää sen mukaan, millaisena yrityksenä toimii. joku myy kirjoja autotallissaan, joku hyvällä pai-kalla kaupungissa.

– alan liikevaihdot vaihtelevat siten noin 10 000 eurosta muuta-maan sataan tuhanteen euroon. Mutta antikvariaatin pitäminen on monelle enemmän kuin yritys, se on kutsumus ja elämäntapa.

liikkeeseen täytyy ottaa myytäväksi arvokkaiden harvinaisuuk-sien ohella tavallisia dekkareita ja sarjakuvia, jotta kassakone kilisee.

»» Turkistarhauksesta tulee kunnille verotuloja.

»¼ Antikvariaatit ovat intohimoyrityksiä.

Kunnat tarvitsevat yrityksiäKunnallisvaalit ovat mahdol-lisuus yrittäjillekin katsoa, että kunta-tasolla yrittäjyys on arvossaan. Mitä muuta kunnat tarvitsevat kuin yri-tyksiä, jotka luovat työpaikkoja, jotka työllistävät ihmisiä, jotka maksavat veroja, joilla kunta saa luotua palve-lunsa… tämä on myönteinen kierre.

Kunnat tekevät vuosittain 22 mil-jardilla eurolla julkisia hankintoja, luvussa ovat niin palvelut kuin tarvik-keetkin. olisi hyvä olla yrittäjänäkö-kulmaa myös kuntien päätös elimissä. itse asiassa ei kannata ollenkaan vähätellä kunnallista valtaa, paikalli-sella tasolla tehdään paikalliset pää-tökset.

Voi vain ihailla ihmisiä, jotka anta-vat kallista aikaansa yhteisten asioi-den hoitamiseen. siihen pitäisi kan-nustaa, ja me muut voimme käyttää äänioikeutta.

YRITTÄJÄ 5/2012

7MAKASIINI

VitalonPower

Vuosittainen takuutuotto

6,5%laita rahamyllyt

pyörimään,tuulivoimalla!

Tuulivoima on tulevaisuuden kestävä energiamuoto ja tällä hetkellä myös mitä loistavin sijoituskohde. Vitalon Power Oy:n

osakeanti on nyt käynnissä. Lupaamme pääomallesi valtion takuuhintamenettelyn vuoksi 6,5 prosentin vuotuisen osingon

ensimmäisten 4 vuoden ajan – ja sen jälkeen vielä enemmän.

lue lisää www.vitalonpower.fiota yhteyttä

Sami Kirjoniemi 040 865 4444Markku Rusi 040 188 4444

asiakaspalvelu 040 188 2222

sairaus uhkaa yritystäPilleri purkista ja menoksi, vai? Oletko yrittäjänä huolehtinut työter-veyshuollosta? yksinyrittäjistä vain 21 pro-senttia on järjestänyt itselleen työterveys-huollon. Myös suuri osa alle 10 hengen yri-tyksistä on työterveyspalvelujen ulkopuolella. yrittäjälle itselleen oman työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista.

Kannattaa miettiä, onko työterveyshuolto kustannus vai inves-tointi. Monet kokevat kustannukset suuriksi. isolla osalla yrittäjiä on kuitenkin terveyttä vaarantavia riskitekijöitä, kuten stressiä, verenpai-netta ja liian vähän aikaa huolehtia omasta hyvinvoinnista. Usein ter-veysongelma havaitaan vasta, kun tilanne on edennyt jo vakavaksi ja uhkaa yritystoimintaa.

olisi hyvä, jos pienyritykset ja yksinyrittäjät saisivat räätälöi-tyä palvelua näissä asioissa. yksinyrittäjiä on jo runsaat 160 000, ja joukko kasvaa.

8 MAKASIINI

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti30. vuosikerta painos 22 000 kplissn-l 1237-2234issn 1237-2234 (painotuote)issn 2242-8844 (verkkojulkaisu)aikakauslehtien liiton jäsen

Julkaisijasuomen yrittäjätpl 999, 00101 Helsinkipuhelin 09 229 221faksi 09 229 22810www.yrittajat.fi

Kustantajasuomen yrittäjien sypoint oypuhelin 09 229 221toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittajajarmo Hyytiäinenjarmo.hyytiainen@yrittajat.fi

Vastaava päätoimittajaanssi Kujalaanssi.kujala@yrittajat.fi

Toimittajat lotta tammelinlotta.tammelin@yrittajat.firiikka Koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Toimituksen sihteeriMaarit tähtinenmaarit.tahtinen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajatraija lehtonen, anna lantee, joni Halmelahti

Ilmoitusmyyntialma360/asiakasmediapl 356, 00101 Helsinkipuhelin 010 665 2555faksi 09 448 358myynti@alma360.fi www.yrittajamediat.fi

Ilmoitushinnat2/1 6 150 €1/1 3 700 €2 x 1/2 3 950 €1/2 2 100 €1/4 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetyrittäjä pl 999, 00101 Helsinki puhelin 09 229 221

Taitto ja sivunvalmistusHanna tennilä, textop oy

Painopaikkaesa print oy, lahti

PainopaperiKansi Galerie art silk 200 g sisus novatech easymatt 100 g

Kannen kuvat petri Blomqvist juha sarkkinen

”On lokakuu ja minusta näkee sen …” lauloi juice leskinen. Mutta kun katsoo maailmaa avoimin ja myönteisin silmin, näkee jopa rus-keassa pellossa kauneutta – ja eri sävyjä. Kesän meno päällä -meininki on hyvä pysäyttää. loka-marraskuun pimeydessä voi leppoistaa elämäänsä.

pomo-oppiaEsimiehestä johtajaksi on seedi oy:n ja sen yhteistyö-kumppaneiden koulutusohjelma, johon pääsee noin 30 nuorta esi-miestä. He ovat työuransa alussa ja haluavat kehittää johtamisval-miuksiaan.

Monta kuoppaa on alku-vaiheessa, kun yritystä tai sen osaa alkaa johtaa. Miksipä ei siis oppisi toisilta, kokeneilta, jotka ovat valmiita valmentamaan.

Henkilökohtaisessa mento-roinnissa siirtyy sellaistakin tie-toa, jota ei ole kirjoissa. Hiljaista, mutta tarpeellista. Moniyrittäjä Marko parkkinen on yksi mento-reista. (www.johtajaksi.fi )

pIxM

Ac

8

VitalonPower

Vuosittainen takuutuotto

6,5%laita rahamyllyt

pyörimään,tuulivoimalla!

Tuulivoima on tulevaisuuden kestävä energiamuoto ja tällä hetkellä myös mitä loistavin sijoituskohde. Vitalon Power Oy:n

osakeanti on nyt käynnissä. Lupaamme pääomallesi valtion takuuhintamenettelyn vuoksi 6,5 prosentin vuotuisen osingon

ensimmäisten 4 vuoden ajan – ja sen jälkeen vielä enemmän.

lue lisää www.vitalonpower.fiota yhteyttä

Sami Kirjoniemi 040 865 4444Markku Rusi 040 188 4444

asiakaspalvelu 040 188 2222

– tuotannossamme on kaksituntinen, jonka tarkoituksena on auttaa yhtiön avainhenkilöitä ottamaan vauhtia yrityksen globalisaatiokuvi-ossa. yleisönä on alle 10 ihmistä, franck Media oy:n perustaja Michael Franck kertoo yhdestä poikkeavasta tuotannosta. ohjelma toimii tilaa-jalle päätöksenteon laukaisijana.

– ohjelmassa tiivistetään se oppi, joka si-sältyi yrityksen maihinnousuun kansainvälisille markkinoille.

ohjaaja-tuottaja-yrittäjä franckin kehittämä liiketoimintamalli on varsin mielenkiintoinen; yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana tuotta-nut yli 50 elinkeinoelämästä ja suomen histori-asta kertovaa dokumenttia. franck Media oy:n dokumenttielokuvissa käsitellään historiaa ja

yhteiskuntaa yritysmaailman kautta.– ohjelmissa on aatteellinenkin ajatus, että

yrittäminen on yhteiskunnallista. Dokumenteis-samme ovat koko ajan rinnan ne asiat, jotka on perinteisesti ymmärretty yhteiskunnallisina eli poliittiset ja eettiset kysymykset. rakennamme jokaisen tarinan haastattelujen ja arkistomate-riaalin varaan, mutta tarina on aina ihmisistä.

PeRHeYRITYKSeT KAMeRAn lInSSISSÄ

noin puolet tuotannosta kuvaa perheyrityksiä. – Menestyksen takana -televisiosarjassa

olemme pohtineet sekä omistajuutta että yrit-täjyyttä ja brändiä. suomessa on yritystä -pk-

yrityssarjaa näytetään tänä syksynä MtV3:lla. ohjelmasarja lähti liikkeelle suomen yrittäjien aloitteesta.

Michael franckilla on takanaan raskaita kokemuksia elokuvahankkeen kaatumisesta rahoittajan konkurssin takia 1990-luvulla.

– olen maksanut velkoja 20 vuotta, eikä elokuva ikinä valmistunut.

franck Median dokumenteissa on yksityinen rahoitus. esitysoikeuksista saatu tulo ei riitä rahoittamaan toimintaa. paletissa on mukana myös yrityksistä tuleva rahoitus.

K-kauppiasliitto palkitsi yhdessä perhe-yritysten liiton kanssa franck Media oy:n Hyvän työn palkinnolla suomalaisen työn liiton 100-vuotisjuhlassa syyskuun lopussa.

Tarinankertoja haluaa ymmärtää ihmistä

1010

Hän Michael Franck

TaustatJuuReT

Perheessäni ollaan oltu yrittäjiä pel-loilla, metsissä ja tehtailla. Useita su-kupolvia olemme nousseet ja kaatu-neet, mutta emme ole lannistuneet.

IHMInenJatkuvassa opissa.

OPInnOTOlen college-dropout. Opiskelin Han-kenissa talouspolitologiaa ja Helsin-gin yliopistossa historiaa. Molemmat jäivät kesken. Käytännössä kouluni oli politiikka, aktivoiduin politiikassa teini-ikäisenä.

AIeMPI TYöelÄMÄOlin nuoriso- ja teinipolitiikassa 1970-luvulla sekä kaupunginvaltuus-tossa yhden kauden. Vuonna 1980 jä-tin politiikan ja menin Yleisradioon toimittajaksi, minkä jälkeen perustin oman yrityksen. Toinen kotimaani oli Iran, olen asunut myös Los Angele-sissa. Ensimmäinen suuri kaupunkini oli kuitenkin Teheran. Se oli raju ko-

TyöstäTYön SISÄlTö

Ihmisten ja itsensä ymmärtäminen..

MIKÄ MOTIVOIOngelmat. Kun olen kiertänyt yhteisen projektimme puitteissa ympäri Suo-mea kuvaamassa yrittäjiä tv-sarjaan, olen keksinyt uudelleen ajatuksen van-hasta testamentista, että vastoinkäymi-nen on korvaamaton kokemus. Se on mahdollisuus johonkin vahvempaan.

VIelÄ SAAVuTTAMATTAMinua kiinnostaisi katsoa, pystyykö toimintamalliamme monistamaan muuhun maahan. En ole törmän-nyt toiseen tuotantoyritykseen maail-massa, joka pääliiketoimintanaan do-kumentoi elinkeinoelämän vaiheita ja yrittäjyyttä.

SInulTA OHJAAJAnA JA TuOTTA-JAnA uSeIn KYSYTTY KYSYMYSMiten voi tehdä liiketoimintaa perin-teisesti ymmärretystä kulttuuritoi-minnasta, joka yleensä elää stipendien ja tukien varassa. //uulet Loebin teke-vän?” ja ”Millaiset oli olosuhteet?”. //

TeKSTI riikka Koskenranta, KuVA pekka sipola

kemus, kun vallankumous tuli vuonna 1979 ja sota alkoi.

PeRHe JA VAPAA-AIKAOlen aloittanut uudelleen purjehti-misen. Olemme muuttaneet juurilleni Fiskarsiin. Isoisäni oli naapuritilalta kotoisin, ja sieltä hänet lähetettiin Mannerheimin kasvatettavaksi up-seeriksi Venäjälle. Asumme vanhassa vaakahuoneessa keskellä Fiskarsia.

Vapaa-aikaMITÄ SuOSITTeleT YRITTÄJÄlle lueTTAVAKSI

Malcolm Gladwellin kirjoja. Outlier-sissa hän on käsitellyt sitä, paljonko aikaa tarvitaan jonkin asian oppimi-seen. Kymmenen tuhatta tuntia jota-kin, sitten pitäisi osata jotakin asiaa kunnolla. Ihmisen täytyy antaa itsel-lensä aikaa.

PAIKKA, JOTA SuOSITTeleT JOKAISelle nÄHTÄVÄKSIFiskars ja Suomen saaristo.

11

YRITTÄJÄ 5/2012

HÄN » Michael Franckin mielestä vastoinkäymisessä piilee mahdollisuus

TeKSTI jarmo Hyytiäinen, KuVAT aleksi poutanen

Kunnallisvaaleissa tärkein kysymys on Kuntaliiton toi-mitusjohtajan Kari-Pekka

Mäki-Lohiluoman mielestä se, mi-ten nykyisillä resursseilla pystytään tuottamaan hyvinvointipalvelut kai-kille kuntalaisille.

– Miten luomme kuntiin uuden mallin, jolla palveluja tuotetaan? Palvelutarpeet kasvavat liian nope-asti suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Nykytavalla toimien emme pysty vastaamaan haasteisiin, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Suomen Yrittäjien varatoimi-tusjohtaja Anssi Kujala on samaa

mieltä ja korostaa, että eräs kes-keinen ratkaisu on se, että yri-

tykset ovat entistä enemmän tuottamassa myös hyvinvoin-

tipalveluita. – Kuntien ja yrittäjien

olisi luotava yhdessä tahto-tila ja keinot, joilla lisään-

tyvän hoivan tarpeen lisäksi

pystytään turvaamaan kaikille vä-hintään nykyisen tasoiset palvelut, Kujala innostuu.

Koko tämän vuosituhannen ajan kuntapalveluiden todellisten kus-tannusten ja käytettävissä olevien resurssien välinen ristiriita on kas-vanut.

uuSI TOIMInTAMAllI

Kuntaliiton mielestä tulisi luoda uu-denlaisia mekanismeja, joilla voi-daan arvioida palvelutarpeita. Esi-merkkinä voitaisiin käyttää lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta.

– Olisiko harkittavissa, että vain ne saisivat kokopäiväisen hoitopai-kan, joilla on siihen todellinen tarve.

Muissa tapauksissa lapsella olisi oikeus vain puolipäivähoitoon. Riit-täisikö tämä, ja olisiko se hyväksyt-tävissä, kysyy Kari-Pekka Mäki-Lo-hiluoma.

Palvelun tarvetavoitteeksi

Kuntavaaleissa valitaan päättäjät, jotka joutuvat ratkaisemaan, miten kuntalaisille tuotetaan heidän tarvitsemansa hyvinvointipalvelut yhä kiristyvässä taloustilanteessa.

»» Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma sanoo, että kuntarajakeskustelua pitää käydä, koska sillä luodaan pohjaa tuleville talousratkaisuille.

Kuntadebatti

YRITTÄJÄ 5/2012

12 YHTeISKUNTA » Yrittäjät palvelevat kuntalaisia

– Näin toimien meille jäisi 60 – 70 miljoonaa euroa vuosittain käytettä-väksi todellisten tarpeiden hoitamiseen.

MYöS KunnIlle RAAMIbudJeTIT

Kuntaliiton toimitusjohtaja arvioi, että verorahoitteisen järjestelmän ongel-mana on talousraamituksen yksipuoli-suus. Valtion puolen päätöksentekijöille riittää, että asiat saadaan valtion bud-jettikehykseen, mutta silloin ei mietitä, mahtuvatko velvoitteet kuntien talous-raameihin.

– Toivon, että valtio miettii raamipää-töksiä tehdessään myös kuntien realisti-set edellytykset palvelujen tuottamiseen.

Jos kunnilla ei ole resursseja, niin kunnat tuottavat palvelut korottamilla veroja tai ottamalla lisää velkaa.

nORMITuS KeVYeKSI

Kunnallisia palveluita säädellään yl-häältä annetuilla ohjeilla – normeilla. Monesti ne estävät uusien innovaatioi-den käytön, jouston ja luovuuden. Täl-lainen kuvitteellinen normi voi olla mää-räys, että päivähoidossa olevalle lapselle on annettava kaurapuuroa kaksi kertaa päivässä syvältä lautaselta.

– Olen valmis hakemaan malleja, joissa palvelujen tuottamiseen annettai-siin joustoja, Mäki-Lohiluoma sanoo.

Innovaatiot ja uudet tuotantotavat syntyvät, kun asiakkaat otetaan mu-kaan arviomaan palvelutuotantoa. Sil-loin kaikkien pitää tietää, mitä palvelut maksavat.

Tämä hintatietoisuus voi johtaa poh-dintaan, voidaanko palvelu tuottaa toi-

sella tavalla tai niin, että annetut resurs-sit riittävät.

HInnAT nÄKYVIIn

Julkisissa palveluissa tavoitellaan kus-tannustietoisuutta. Asiakkaille pitäisi kertoa aina, kuinka paljon palvelun tuot-taminen maksaa kunnalle.

– On hyvä, että asiakkaan laskusta sel-viää sekä kunnan maksama osuus että asiakkaan osuus. Se edistää kustannus-tietoisuutta, toimitusjohtaja sanoo.

Suomen Yrittäjien Anssi Kujala ko-rostaa, että ei ole järjestelmää, jolla kun-tien oman tuotannon hintoja voitaisiin luotettavasti verrata yrityksien tarjo-amiin palveluhintoihin. Tämä johtaa siihen, että palvelutuotannon uudis-tamisesta ei päästä tekemään päätök-siä vaan kinataan hinnoista.

– Yrittäjillä ja kunnilla on vahva kohtalonyhteys. Suomen Yrittä-jien kunnallisvaalikiertueella yhteinen tahtotila kustannus-tenkin laskemiseksi on tullut vahvistetuksi sekä kuntapäättä-jiltä että yrittäjäaktiiveilta.

Ensimmäinen kolmesta yhteisestä haasteesta seuraavalla valtuustokaudella on löytää sopusuhtainen tapa palvelu-tuotannon uudistamiseen. Yrittäjät ovat esittäneet, että 20 prosenttia sosiaali- ja terveyspalveluista pitäisi ostaa yksityi-siltä. Vuonna 2010 sosiaali- ja terveyden-huollon käyttömenot olivat 20,2 miljar-dia, ja ostot yksityisiltä olivat silloin 2,2 miljardia.

– Olemme esittäneet, että seuraavan valtuustokauden lopulla nykyhinnoin ostot ulkopuolisilta vuositasolla olisivat kaksinkertaiset eli 4,4 miljardia, Kujala sanoo.

»¼ Anssi Kujala iloitsee yrittäjä-ehdokkaiden suuresta määrästä. Yrittäjäehdokkaita on puolueilla yhteensä lähes 5 500.

Toivon, että valtio miettii raamipäätöksiä tehdessään myös kuntien realistiset edellytykset palvelujen tuottamiseen.

– Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

YRITTÄJÄ 5/2012

13

palveluja pysty tuottamaan. Samoin tie-dämme, mitä eri ammattiryhmät pysty-vät tarjoamaan. Siksi joutuu kysymään, toimisiko tarpeeseen pohjautuva pal-velu.

– Tarvepohjaisessa mallissa sovite-taan yhteen asiakkaan tarpeet ja yhteis-kunnan rahoitusmahdollisuudet. Tä-hän liittyy suuri kysymys, kuka tekee ar-vovalinnan näiden kesken, Mäki-Lohi-luoma kysyy.

Tyypillisesti kunnallinen palvelu-järjestelmämme toimii siten, että arvo-valinnan tekevät ammattien edustajat. Esimerkiksi potilaiden leikkaustarpeen määrittelevät lääkärit ammattikuntana.

– Näen ratkaisun syntyvän kahden vaihtoehdon välillä. Palvelutarve voi-daan määrittää valtakunnan tasolla tai paikallisella tasolla.

Suomen Yrittäjät on lisäksi esittänyt palveluseteleiden käytön kasvattamista satakertaiseksi. Vuonna 2010 palveluse-teleillä ostettiin palveluita 27 miljoonalla.

leIKKAuKSIA edeSSÄ

Kuntien kovaa ydintä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä opetus. Erityisesti niissä on määriteltävä, mitkä ovat kun-tien tehtävät.

– Jos kaikkeen ei ole varaa, voidaan ky-syä, kuuluuko esimerkiksi uimahalli kun-nan perustehtäviin, Kujala pohtii.

Kujalan mielestä kunnan rooli muut-tuu palveluiden tuottajasta niiden jär-jestäjäksi, jolloin entistä enemmän toi-mitaan niin, että kunnasta tulee ikään kuin manageri. Kunta hallitsee koko-

Suomen Yrittäjät on esittänyt palveluseteleiden käytön kasvattamista satakertaiseksi.

– Anssi Kujala

naisuuden mutta tuottaa yhä vähemmän palveluita omalla organisaatiollaan.

Kuntaliiton toimitusjohtaja ei pidä mahdollisena jättää jotain asiaa tai asia-kasryhmää hoitamatta. Olemme tilan-teessa, jossa julkinen verorahoitteinen kakku ei kasva.

– Kärjistäen voidaan sanoa, että jo-kainen uusi tehtävä kunnalle merkitsee sitä, että se on olemassa olevista tehtä-vistä pois. Siksi uudelleenarviointia pi-tää tehdä, Mäki-Lohiluoma sanoo.

KYSYnTÄ, TARJOnTA VAI TARVe

Kuntien palvelutuotannon yksi tavoite on valinnanvapauden lisääminen. Tie-dämme, että kysyntä julkisrahoitteiseen palveluun on loputon, joten siten emme

YRITTÄJÄ 5/2012

14

»» Nuorten ikäluokkien syrjäytymisestä on myös puhuttava, sillä pitää tietää miten viemme nuoret aikui-suuteen ja yhteiskuntaan.

VAlTAKunTA – PAIKAllISuuS

Jos arvioidaan, että valtakun-nan tasolla päätökset tehdään parhaiten, syntyy tiukka sub-jektiivisten oikeuksien järjes-telmä. Se johtaa standardi-maisiin ja jäykkiin rakentei-siin, jotka eivät ota huomioon erilaisuutta.

– Toivon, että arvovalinnat tehdään paikallisella tasolla, Mäki-Lohiluoma linjaa.

Suomen Yrittäjien vara-toimitusjohtaja Anssi Kujala arvioi, että suurista kaupun-geista Helsinki on ollut var-sin vaatimaton palvelujen os-tajana. Kunnat ovat myös ju-mittuneet miettimään perin-teisiä ratkaisuja: ostopalvelu, tilaaja-tuottajamalli tai te-hostaminen. Palveluseteli on uudempi väline.

– Voisimme pohtia koko-naan uutta rahoituspohjaa. Valtion puolelta löytyy tä-hän hyvä esimerkki, kotita-lousvähennys. Siinä yhteis-kunta kantaa osan palvelu-vastuusta, mutta päävastuu ja valinnanvapaus on käyt-täjällä.

TOIMIVAT MARKKInAT

Anssi Kujala on Kuntaliiton kanssa samaa mieltä hyvin-vointipalveluiden sääntelyn tarpeesta. Kun kunta hyväk-syy palvelusetelin tuottajat, se luo oikeusturvan palvelui-den käyttäjälle.

– Yrittäjäjärjestö on saa-nut kunnilta jopa moitteita, että se haluaa pilkkoa kun-nalliset hankinnat pieniin osiin. Kysytään, eikö olisi järkevämpää ostaa palvelut isoina kokonaisuuksina.

Isojen hankintakauppo-jen ongelmana on, että kunta ajautuu helposti siihen, että kunnassa toimii vain yksi palveluntuottaja. Silloin pal-veluntuottaja voi määritellä hinnan ja laadun. Ota tai jätä.

– Yksityisessä, kuten jul-kisessakaan, monopolissa ei synny uusia innovaatioita, eikä laatua. Se ei ole kun-talaisten, elinkeinoelämän eikä yritysten etu. Markki-nan pitää elää ja kehittyä, Kujala linjaa.

Kujalan mukaan kunnilla on edessään iso kysymys, miten kunnat saavat markki-nat toimimaan niin, että pal-veluita voidaan ostaa kaiken-kokoisilta yrityksiltä.

YRITYSMYönTeInen KunTA

Anssi Kujalan mielestä yri-tysmyönteisen kunnan tun-nusmerkkinä on hyvä elin-keinopolitiikka. Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mitta-risto -kysely kertoo, että yrit-täjämyönteisyys on kunnissa lievässä laskussa.

Kuntaliiton mielestä kun-nan pitää luoda toimintaedel-lytyksiä sille, että yrityksillä on mahdollisuuksia kehittyä liiketoiminnassaan. Riippu-matta siitä, valitseeko kunta oman tuotannon tai laajan ulkoistamisen, kunnalla on järjestämisvastuunsa perus-teella oltava mahdollisuus sekä seurata laatua ja kustan-nuksia että sparrata tuotanto-tapoja. //

lfehnAR

16 KOLUMNI

Kirjoittaja on liiketaloustieteen professori Åbo akademissa turussa.

peKK

A s

Ipo

lA

Suomessa on tuskin enää ainuttakaan ihmistä, joka ei olisi huomannut, että yrittäjyys on nyt sitä kuuminta hottia. supercelliä ja muita menestyjiä suitsutetaan, erinäisiä yrittäjyysjärjes-töjä nousee kuin sieniä sateella, ja nykynuori ei enää halua olla rock-tähti vaan seksikäs startup-stara. Hyvä näin. on hienoa nähdä, että yrittäjyyttä taas arvostetaan – vaikka sitä ei aina politii-kassa tai verotuksessa huomaakaan. Mutta ei ilmiötä ilman lieveilmiöitä. tässä tapauksessa niitä ovat “hang-aroundit”. 

olin jonkin aikaa innovoinnin professorina tukholmassa, jossa muun muassa kehittelin stockholm school of entrepreneurship:in opetusohjelmaa. Hauskaa puuhaa monin tavoin, ja moni oppilaani niiltä ajoilta on nyt menestyvä yrittäjä. Muistan silti miettineeni, miten ne kaikkein lupaavimmat harvemmin tulivat tunneille (ja hei, minä kannustin heitä aina jättämään luennon väliin, jos heillä oli mahdollisuus myydä tai rakentaa jotain sinä aikana), ja miten ne kaikkein innokkaimmat tapasivat jäädä seminaareihin roikkumaan. tajusin että moni kävi näitä kursseja – joilla har-joiteltiin ideointia, liiketoimintasuunnitel-man tekemistä – koska se sai heidät tun-temaan itsensä yrittäjiksi. He etsivät tiet-tyä fiilistelyä ja oikeuden puhua yrittäjyy-destä, mutta se oikea tekeminen? se olikin paljon vaikeampaa. näin nuoria tekijöitä, niitä jotka eivät välittäneet, olivatko he yrittäjiä vai eivät, ja sitten niitä, jotka lähinnä fanittivat ”yrittäjyys-meininkiä”.

samaa näen nyt suomessa. tekijöitä on paljonkin mutta myös monia, jotka ennen kaikkea rakastavat seminaareja, Mårten Mickosin luentoja ja eric riesin kirjoja. sitä ylevää ajattelua, ei sitä tylsää puurtamista. He eivät rakasta tekemistä vaan tunnetta siitä, että he ovat mukana jossain, joka on cool, hip ja seksiä täynnä. arkeen, jossa tehdään rankasti töitä, epäonnistutaan ja noustaan hampaat irvessä – siihen ei oikeasti haluta mennä. Kaikkein mieluiten hang-around haluaa kirjoittaa yrittäjyysblogia tai hallinnoida valtion rahoittamaa yrittäjyyshanketta.

ennen ajattelin, että hang-aroundit olivat hieman hupsuja mutta vaarattomia. enää en ole niinkään varma. pelkään yhä enemmän, että he vääristävät keskustelua ja vievät tilaa aidoilta tekijöiltä. tapaan heitä juuri kokkareilla, näitä kaikkitietäviä, heitä jotka tarvitsevat vain yhden hankkeen, yhden kirjasopparin, pari lukijaa blogiinsa. aivan kuin ne ”pönöttäjät”, joita he sanovat vihaavansa. He pitävät yhä pitempiä puheita siitä, miten tärkeää on tukea yrittäjiä, miten pitäisi luoda ekosysteemejä – ja jos joku ehdottomasti haluaa, he voisivat lähteä kehittämään näitä, jos vaikka sitra heittäisi lantin…

Moottoripyöräkerhoissa hang-around on joku, joka odottaa, että hänet ylennetään kerhon jäseneksi. jos kerho toteaa, että hänellä ei ole tarpeeksi annettavaa, hänet heitetään piireistä, armotta. Välillä ihan rauhanomaisesti, välillä pienen muilutuksen kera. ehkä voisimme oppia tästä jotain. //

yrittäjät ja hang-aroundit

Arkeen, jossa tehdään rankasti töitä, epäonnistutaan ja noustaan hampaat irvessä – siihen ei oikeasti haluta mennä.

Nokia LUMIA 800: 209 € tai luottokaupalla 8,90 €/kk 24 kk sopimus. Tarjouspaketti 24 kk: Puhepaketti sis. 1200 min puhetta/kk norm. hintaisiin kotimaan puhelinnu-meroihin ja matkapuhelinmaksun (mpm) ulkomaille soitettaessa. Ei sis. puheluita lisämaksullisiin palvelunumeroihin eikä yritysnumeroihin. Paketin ylimenevät puhe-lut 0,079 €/min. SMS paketti sis. 300 kpl sms-viestejä/kk, paketin ylimenevät viestit 0,079 €/kpl. Elisa Idea Pro 21,6 Mbit/s, nopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–10 Mbit/s. Kohtuukäyttö 10 Gt/kk, ylimenevä tiedonsiirto 5,48 €/alkava 10 Gt. Ulkomailla tehty tiedonsiirto ei sis. palvelun kk-maksuun. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista, sijainnista ja verkon kuormituksesta. Tarjous voimassa 31.10.2012 asti. Hinnat voimassa toistaiseksi. Kaikki hinnat alv 0 %, koskevat y-tunnuksellisia yrittäjäasiakkaita ja uusia sopimuksia.

Kun taskussasi on Lumia 800, kulkee toimistosi mukanasi kaikkialle. Samalla saat ensiluokkaisen navigaattorin. Nyt ennen näkemättömän edullisesti!

Toimisto ja navigaattori uskomattomaan hintaan

elisa.fi /ajanvaraus Soita 010 19 13 19 (ark. 8.00–16.30)elisa.fi /verkkokauppa

Kun taskussasi on Lumia 800, kulkee toimist

2090

Elisa Idea -liittymäpakettiSis. 1200 min puhetta/kk, 300 tekstaria/kk, Mobiililaajakaista Pro

alv 0 % €/kk

Elisa Idea liittymäpaketti

209€

Nokia LUMIA 800

alv 0 % LUMIA 800:n ostajalle autoteline

CR 123 kaupan päälle!

(ovh. 19 €)

1810_EL_YA_LUMIA800_Yrittaja_216x280.indd 1 5.10.2012 9.37

Kun harrastuksesta tulee jokapäiväistä työtä, sen alkuperäinen hohto himmenee nopeasti.

– Minulla oli jaksoja, jolloin hirveästi ei tehnyt mieli mennä pelaamaan vapaa-aikana. Nyt to-sin into on palannut, kun työt ovat vähentyneet, nau-rahtaa lappeenrantalainen Lasse Blomqvist, Etelä-Karjalan Liikuntakeskuksen yrittäjä.

Nuorelle Lasselle tennis oli kaikki kaikessa. – Hyvältä tennispelaajalta vaaditaan fysiikkaa, sil-

TeKSTI otso pohjolainen, HenKIlöKuVA tommi Kähärä

tenniksen herruudestalasse Blomqvist päihitti ainoan kilpailijansa, otti tilat haltuunsa, ja ryhtyi toteuttamaan unelmaansa.

Taistelumää ja reagointikykyä. Nämä ominaisuudet eivät omalla kohdalla toteutuneet lainkaan, Blomqvist sanoo.

– Parhaimmillani olin A-luokan häntäpäässä ja B-luokassa pärjäsin kilpailuissa hyvin.

Viime aikoina vauhdikkaimmat tennismatsit on tosin käyty Blomqvistin televisiossa.

– Katsoin Lontoon olympialaisia monena iltana ennen nukkumaankäyntiä. Jarkko Nieminen on

18

YRITTÄJÄ 5/2012

YHTeISKUNTA » Harrastuksesta unelmayritys

Kaupungin ei tule kilpailla niillä toimialoilla, joilla yksityisyrittäjyyttä on.

hyvä pelaaja, mutta ei hänellä enää ole menestymisen mahdollisuuksia, Blom-qvist pahoittelee.

POIS HuHTInIeMeSTÄ – JA TAKAISIn

Blomqvistin elämäntyö alkoi hänen omien sanojensa mukaan nuoruuden hulluudesta.

– Minulla oli aina ollut haaveena, että saisin oman tennishallin, ja kun Lap-peenrannan Huhtiniemeen valmistui kahden kentän tennishalli, pyrin ja pää-sin töihin.

Vuosi oli 1981. Vuoden kuluttua hallin omistajat, liikemiehet Heikki ja Kalle Tynkkynen, tiedustelivat Blomqvistin halukkuutta ottaa yritys haltuunsa vuok-ralaisena. Blomqvist tarttui tilaisuuteen ja ryhtyi yrittäjäksi.

Mutta jo vuonna 1987 Blomqvist jou-tui poistumaan Huhtiniemestä uuden omistajan ilmoitettua, ettei jatka vuok-rasopimusta.

– Etsin yhtiökumppanin ja raken-simme oman tennis- ja squash-hallin ra-viradan läheisyyteen. Tämän hallin os-taja laajensi tätä viiteen tennis- ja viiteen squash-kenttään. Kilpailimme vähän ai-kaa, kunnes tämä meni konkurssiin ja ra-hoittajapankki kysyi, olisinko kiinnostu-nut jatkamaan tässä.

Blomqvist osti hallin ja palasi Huhti-niemeen.

– Kun aloitin, piti ottaa miljoonavelat, ja niiden maksaminen takaisin tällaisella toiminnalla on haasteellista.

Tunnustuksen hartiavoimin tehdystä työstä Blomqvist sai, kun hänet valittiin viime vuonna Lappeenrannassa vuoden yrittäjäksi.

Tänä päivänä Etelä-Karjalan Liikun-

takeskuksessa voi tenniksen ja squas-hin lisäksi harrastaa sulkapalloa ja sa-libandya sekä harjoitella useilla kunto-saleilla. Tenniksen osuus on kutistunut yhteen kenttään ja kahteen prosenttiin liikevaihdosta, ja klubitoiminta on otta-nut paikan tärkeimpänä palveluna.

KIlPAIlu VÄÄRISTYY

Liikuntapaikoille ei 72 000 asukkaan Lappeenrannassa ole liikaa reviirejä jaettavaksi. Tätä ei paikallinen tennis-seura ole Blomqvistin mieliharmiksi ottanut huomioon, kun se suunnitte-lee oman hallin rakentamista Huhtinie-meen, aivan Etelä-Karjalan Liikuntakes-kuksen naapuriin.

– Hanke on järjetön, sillä ei ole elämi-sen mahdollisuuksia, Blomqvist jyrähtää.

Hän kertoo seuran jo kauan harjoit-taneen ilmaiseksi toimintaa kaupungin omistamissa tiloissa ja saavan silti kau-pungilta tukea 300 000 euron arvosta uutta hallia varten.

– Lisätilan saaminen tennikselle on sinänsä hyvä, mutta kaupungin tuke-mana se vääristää kilpailua. Kaupun-gin ei tule kilpailla yksityisyrittäjyyden kanssa niillä toimialoilla, joilla yksityis-yrittäjyyttä on, Blomqvist painottaa.

Blomqvist ei kavahda kilpailutilan-netta itsessään. Hän vakuuttaa pysty-vänsä säilyttämään omat asiakkaansa pitämällä tuntihintansa aina kilpaili-jaa alempana – vaikka se tietäisi pie-nimuotoista hintasotaa.

– Toiminta kannattaisi keskit-tää nykyiseen paikkaan. Kilpailu lämmittää kuluttajaa hetken, mutta ei sen jälkeen, kun toinen halli kaatuu.

JARKKO nIeMISen SeuRAAJAT

Pystyssä pysymiseksi ei Blomqvistin tar-vitse enää taistella, ja ohi ovat myös ajat jolloin yritys seurasi päivin ja öin, kotiin ja kavereiden luokse.

– Minulla on käynyt hyvä tuuri. Nyt menee kohtuullisen hyvin, ja olen on-nistunut saavuttamaan haaveeni. Suu-rin osa yrittäjistä ei koskaan saa yritys-tään toimimaan.

Blomqvistia pitävät pystyssä innok-kaat liikunnan harrastajat. Urheilu ei hiljalleen ikääntyvän Jarkko Niemisen myötä sentään ole kuolemassa Suomesta pois.

– Liikunnan harrastaminen kasvaa niin nuoremmassa kuin vanhemmassa väessä, vaikka toisaalta myös liikuntaa harrastamattomien määrä vähenee.

Blomqvist peräänkuuluttaa lisävalis-tusta eri medioiden kautta liikunnan ter-veysvaikutuksista ja kannattaa vankku-mattomasti koululiikunnan lisäämistä.

– Hallillamme käy koululuokkia, ja tarkoituksena on, että nuorten olisi helppo tulla tänne takaisin.

Valtiolle ja kunnille on edullisempaa markkinoida urheilua nuorille kuin hoi-taa terveytensä menettäneitä. //

Kuka?lasse blomqvist

etelä-Karjalan liikunta- keskus oy:n toimitusjohtaja

Ikä: 54Kotipaikka: lappeenranta

Harrastukset: tennis, sulkapallo, squash, golf

Perhe: vaimo

»» Lasse Blomqvist pitää kilpailusta, mutta ei epäreilusta kilpailusta.

pIxMAc

19

YRITTÄJÄ 5/2012

YRITTÄJÄ 5/2012

20

Ravintolaruoalta vaaditaan entistä enem-män. Asiakkaita kiinnostavat ruoka ja ruoanlaitto, joten he vaativat ravintola-

ruoalta vähintään yhtä korkeaa laatua kuin ko-tiruoalta. Tamperelaisen ravinteli Berthan ravin-toloitsijat Mika Roito ja Pekka Salmela ovat huo-manneet tämän käytän-nössä.

– Asiakkaat ovat val-miita kokeilemaan uusia ruokia, ja he hakevat ate-rialta kokonaisuutta, Sal-mela lisää.

Mika Roiton mielestä asiakkaille riittää nykyisin ravintolaan tuloon nälkä. Aiemmin tavanomaista il-taruokailua ravintolassa

TeKSTI Mia Hemming, KuVAT tanja Mikkola

Ravintolatarvitsee kasvot

tampereella pienet ravintolat ovat menestyneet ja tulevaisuus näyttää hyvältä. ravintolatrendeistä terveellisyys, personoituminen ja erikoistu minen lupaavat laatuun panostaville paikoille asiakaskunnan laajenemista.

vierastettiin, ja ravintolaruokailun motiiviksi tarvittiin pienimuotoinen juhla.

– Olemme halunneet arkipäiväistää ulkona syömisen, mutta aterioissamme on aina poik-

keama arjesta, Roito muis-tuttaa.

Berthassa on huomattu asiakkaiden arvostavan myös luomu- ja lähiruokaa. Saman havainnon on tehnyt ravintola C:n ravintoloitsija Christina Suominen.

– Asiakkaat haluavat, että ruoat valmistetaan paikalli-sista aineksista, ja erityisesti luomua kysytään, Suominen sanoo.

Kotimaisen ruoan suosio on vahvistanut myös Tam-pereella Pyynikintorilla ra-

V.a. Heikkisen ravintolateesitketjuuntuminen

– vastapainoksi persoo-nallisia pieniä ravintoloita

personointi – persoonattomat häviävät

kilpailussa

teknologia – automatiikka tulee

ravintoloihin

YRITTÄJÄ 5/2012

21YHTeISKUNTA » Persoona likoon

vintola Heinätorin menestystä. Siellä panostetaan perinneruo-kiin, joiden arvostus miellyttää ravintoloitsija Lauri Väänästä.

– Idea suomalaisesta ra-vintolasta osoittautui hyväksi, ja lempiruokani vorschmack, maksa sekä muikut jopa yllät-tivät menekillään, Väänänen kertoo.

TOIMInTAMAllIT KeHITTYVÄT

Ravintola Bertha on kaksivuo-tias, joten se on oppimis- ja so-peuttamisvaiheessa. Alussa ruokalistaa muutettiin kolme, neljä kertaa viikossa, mutta nyt vain joitain ruokia vaihdetaan muutaman päivän välein.

– Vaihdamme pari ruokaa kerrallaan raaka-aineiden saa-tavuuden mukaan, Mika Roito kertoo.

Ateriakokonaisuudet ovat samanhintaisia, ja alku-, pää- ja jälkiruoissa on kolme vaihto-ehtoa. Listalta selviää ruokien pääraaka-aineet, mutta ateri-oiden toteutustapa on aina yl-lätys.

– Asiakas pääsee helpolla, hänen ei tarvitse miettiä ate-riakokonaisuutta. Asiantunti-jamme rakentavat sen, Pekka Salmela selvittää.

Neljävuotiaassa ravintola Heinätorissa on opittu teke-mään myös sopivan kokoisia annoksia. Kerran asiakas va-litti ankka-annostaan pieneksi, ja halusi osoittaa sen käymällä vaa’alla.

– Toisaalta asiakkaiden pyynnöstä olemme vähentäneet perunalisukkeita, emme halua tarjota asiakkaillemme ”mättö-ruokaa”, Lauri Väänänen tiivis-tää.

Christina Suominen muis-

»» Christina Suominen on huomannut, että ihmiset ovat tarkkoja terveydestään ja syömisestään. Rasvan ja suolan käyttöä on vähennetty ravintola C:ssä.

»½ Mika Roiton ja Pekka Salmelan mielestä ravintolainsäädäntö on liian tiukka teurastusta ja kalastusta harjoittaville pientuottajille. Byrokra-tia estää tavaratoimituksia ravintoloihin.

YRITTÄJÄ 5/2012

22

Ravintola-asiakkaalle on tär-keää ravintoloitsijan tai ruuantekijöiden palvelun henkilökohtaistaminen. palve-luinnovaatioihin ja palvelututkimukseen erikoistunut yliopettaja V. A. Heikkinen HaaGa-Helia ammattikorkeakoulusta innostaa ravintoloita personoitumaan.

– asiakkaat hakevat mukavia, omape-räisiä krouveja ja kivijalkapaikkoja, joissa ilmapiiri on persoonallinen, Heikkinen sanoo.

pikaruokaloidenkin tulee profiloitua massasta erottuviksi, jos mielivät menes-tyä.

– erikoistuneiden sekä huippupalvelua tarjoavien ravintoloiden kysyntä kasvaa.

lapsiperheet, aktiiviset seniorit ja terveellisyyttä korostavat asiakasryhmät lisäävät osuuttaan. nuoret aikuiset ja yritysasiakkaat ovat ryhmistä suurimmat.

– Venäläiset turistit ovat myös poten-tiaalinen asiakasryhmä. Heille ruokalisto-jen pitää olla venäjäksi ja sisustus koris-teellinen. sinkut on noteerattu, ja nyt pienituloisille räätälöidään omia paikkoja.

»» Jäätyään eläkkeelle rakennus - insinööri Lauri Väänänen toteutti vuosikymmenien haaveensa omasta suomalaisesta ravintolasta. Läskisoosi on hänen viikon erikoisuutensa.

Kivijalkaravintolat houkuttelevat

telee vuonna 2008 perustetun ra-vintola C:n ensimmäisiä vuosia la-man keskellä raskaiksi. Lama oli myös onneksi, sillä talousvaikeuk-sissaan ravintola solmi hyvät suh-teet lähellä sijaitseviin eräpäivissä joustaviin pientuottajiin.

– Laman aikana opimme teke-mään kaiken itse, ketsuppia myö-ten, Suominen mainitsee.

uudeT OdOTuKSeT

Ravintolatrendeistä tuoreus, pai-kallisuus ja ravintolaruokailun sta-tus tukevat kaikkien kolmen tam-perelaisen ravintolan menestystä. Ravintola Berthassa on tunnistettu myös muita hyviä ennusmerkkejä.

– Meillä käy nuoria ”alaikäisiä” syömässä kolmen ruokalajin illal-lisia, Mika Roito ja Pekka Salmela kertovat.

Myös ravintola C:ssä on havaittu

asiakaskunnan nuorentuminen. Persoonallinen ilmapiiri vaikuttaa Christina Suomisen mielestä me-nestykseen.

– Ravintoloissa ilmapiiri on ai-kaisempaa rennompi. Nyt tullaan kuin kylään, ja isäntien sekä emän-tien odotetaan seurustelevan vie-raidensa kanssa, Suominen kuvai-lee.

Lauri Väänäselle seurustelu ja keskustelu ruuasta olivat juuri ne tekijät, joiden vuoksi hän perusti Heinätorin. Lauri ja hänen puoli-sonsa Irja Väänänen personoivat läsnäolollaan ravintolan asiakkaille.

– Heinätorilla on kasvot. Ruoka on tavaramerkkimme, mutta luulen, että myös me henkilöinä alamme olla tuttuja, Väänänen sanoo.

Yksi nousevista ravintolatren-deistä on juuri personointi. Tämän todistavat kaikki kolme nuorta tamperelaista ravintolaa. Niiden tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta. //

Ruoka on tavaramerkkimme, mutta luulen, että myös me henkilöinä alamme olla tuttuja.

YRITTÄJÄ 5/2012

23

Virheellinen tieto laskun maksamatta jättämisestä voi venäyttää luottohäi-riömerkinnän neljään vuoteen. Näin

tapahtuu sittenkin, vaikka verottaja saa tiedon Ulosottoviraston kautta maksetusta verosta au-tomaattisesti. Ongelma koskee erityisesti verot-tajan perimiä maksuja.

Jos maksuhäiriömerkintöjä tulee kaksi sa-mana vuonna, luottohäiriön kesto venähtää kahdesta vuodesta neljään. Aika lasketaan jäl-

TeKSTI Veli-pekka leskelä

tiedonsiirtoa tarvitaanulosottovirasto ei kerro Asiakastieto oy:lle, että asiakas on maksanut laskun maksuhäiriömerkinnän jälkeen. tämä viestinnän virhe voi tulla yrittäjälle kalliiksi.

kimmäisestä merkinnästä alkaen. Jos laskut on maksettu, häiriö jää kahteen vuoteen.

Tällä on valtava merkitys toimintaansa jat-kaville yrittäjille, joita ongelma erityisesti kos-kee. Suomen Yrittäjien johtaja Rauno Vanha-nen ihmettelee tiedonkulun vaikeutta.

– Yritysten kannalta olisi oleellisen tärkeää, että yrittäjien tietoja koskevat rekisterit saatet-taisiin ajan tasalle heti. Tekniikka antaa siihen mahdollisuuden, ja tähän pyritään yhteiskun-

Automaattista

YRITTÄJÄ 5/2012

24 STRATeGIA » Maksuhäiriömerkinnät hämmentävät

Yritysten kannalta olisi oleellisen tärkeää, että yrittäjien tietoja koskevat rekisterit saatettaisiin ajan tasalle heti.

nassa yleisesti avoimuuden nimissä. Jos verottaja saa maksuista tiedon heti, saman voisi olettaa koskevan myös Asiakastietoa. Nämä eivät ole epäta-vallisia asioita: Suomessa on 260 000 yritystä ja lähes viidesosalla niistä on maksuhäiriöitä, Vanhanen toteaa.

VASTuu ASIAKKAAllA

Helsingin Ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti Timo Heikkinen katsoo vastuun kuuluvan verovelvol-liselle itselleen. Asiakkaan pitää ha-kea verotoimistosta todistus makse-tusta verosta, tuoda se Ulosottoviras-toon, joka toimittaa tiedon Asiakas-tietoon. Tieto kulkee puhelimella ja faksitse – sittenkin, vaikka maksu on maksettu Ulosottoviraston kautta säh-köisesti, mistä verohallinto saa tiedon automaattisesti.

Heikkisen mukaan tilanteen kor-jaaminen vaatisi lain säätämistä ja tie-toverkkojen rakentamista. Vanhasen mielestä tekniset järjestelyt eivät voi olla kovin monimutkaisia, kun ne toi-mivat jo toiseen suuntaan.

Tee MAKSuSuunnITelMA

Esimerkkitapauksessa aloittava yrittäjä maksoi ulosottomiehen lähettämän veronmaksuvaatimuksen myöhässä puoliksi ja maksoi loput parin viikon päästä. Tästä ei ollut sovittu ulosotto-miehen kanssa, eikä maksusuunnitel-maa ollut tehty.

Ulosottomies tulkitsi perittävän maksukyvyttömäksi, vaikka perittävä luuli, että osamaksu nähdään myön-teiseksi pyrkimykseksi maksaa lasku.

Loppuvuonna hän maksoi myöhässä Ulosottoviraston perimispalkkion, joka oli 30 euroa. Maksuhäiriömer-kintä lähti ensin, ja se venytti häiriön neljään vuoteen. Asiakastieto ei saanut tietoa laskujen maksamisesta.

– Ulosottomies toimi sääntöjen mukaan. Osamaksu voidaan tulkita niin, että asiakas ei ole pystynyt mak-samaan koko summaa kerralla. Näin käy varsinkin, jos perittävä ei ole ot-tanut yhteyttä ulosottomieheen niin, että asiasta olisi voitu sopia. Yhteyttä pitäisi ottaa heti, ja miettiä sitä ennen realistinen tapa maksun hoitamiseen. Jos ulosottomies katsoo sen mahdol-liseksi, sopimukseen voidaan päästä. Muuten hän selvittää asiakkaan mak-sukyvyn käyttäen kaikkia tietolähtei-tään, rekistereitä ja pankkeja ja tekee häiriömerkinnän. Ulosottomiehellä on 700 asiakasta. Joka viikko lähtee vi-reille runsaasti uusia tapauksia, Heik-kinen painottaa.

AlOITTAVIen JATKuVA OngelMA

Ongelma koskee aloittavia pienyrit-täjiä, joiden verotus nousee samalla, kun tulojen saanti viivästyy yllättäen. Heikkinen arvioi vähintään kolmas-osan Ulosottoviraston asiakkaista ole-van yrittäjiä.

Ulosotoissa korostuvat verovelat, joita valtio perii lain mukaan Ulosot-toviraston kautta. Yksityiset velkojat käyttävät yksityisiä perintätoimistoja. Ne eivät voi tehdä maksuhäiriömer-kintää eivätkä suorittaa ulosottoa, jo-hon on oikeus vain Ulosottovirastolla. Tätäkään ei yrittäjä ehkä tiedä. Ulosot-tokirjeeseen pitää siis suhtautua vaka-vammin. //

vero.fi neuvooveronkantoyksikön apu-laisjohtaja Timo niutanen vetoaa yrittäjiä tutustumaan verohallin-non vero.fi-sivuihin. niissä selvi-tetään• verotus ja perintä eri

vaiheineen

• miten menetellään maksu­vaikeuksien kohdatessa.

Verohallinnon kanssa voi neuvotella, ja ratkaisu löytyy, kun yhteys otetaan ajoissa

verottaja antaa asiakkaalle maksuaikaa:• verotilillä olevista veroista

lähtee huomautus

• sitten maksumuistutus ja ilmoi-tus, että maksu on lähdössä perintään

• maksuunpannuista ennakko­ ja jäännösveroista lähtee maksu-muistutukset, joissa kerrotaan, että maksamatta jäänyt vero lähtee ulosottoperintään.

timo niutanen kehottaa hyödyn-tämään tilitoimistojen asiantun-temusta ja olemaan tarvittaessa yhteydessä verotoimistoon.

Ohjeita:• maksut pitäisi maksaa ajallaan

• jos siihen ei pysty, hintana on luottotietojen menetys.

• perintä maksaa enemmän kuin pankin korko.

Maan hallituksen yleinen linjana on yrittämisen hankaluuksien ja esteiden poistaminen, muistuttaa johtaja Rauno Vanhanen suomen yrittäjistä.

pIxM

Ac

YRITTÄJÄ 5/2012

25

Salossa mennään köli pohjaa viis-täen. Nokia sulki matkapuhelin-tehtaan. Joka neljäs työpaikka on

kadonnut rakennemuutoksen myller-ryksessä. Työttömyysprosentti hipoo kahtakymmentä.

Onneksi on yrittäjiä, jotka eivät ole valmiita luovuttamaan. Toimitusjoh-taja Lasse Jokinen osti kaksi vuotta sit-ten Saloran entisen televisiotehtaan ja konttorirakennuksen. Se tunnetaan Sa-lossa Ankkalinnana. Valomainos kertoo, että tiloissa toimii Astrum-keskus.

Astrum-keskuksessa on teatteri, ra-vintola, liikuntakeskus, keilahalli, kym-meniä pieniä yrityksiä sekä näyttely-, messu- ja kokoustiloja. Isoihin tapah-tumiin varaudutaan kasvattamalla kau-pungin majoituskapasiteettia. Salo-ran vanhoihin halleihin rakenteilla ole-vat hotellihuoneet valmistuvat kevään

aikana. Niiden seinille tulee kuvia ra-kennuksen teollisesta menneisyydestä. Huoneitten somisteiksi tulee vanhoja Salossa valmistettuja radioita ja televi-sioita. Astrum-keskuksen vetäjänä aloit-taa ravintoloitsija Tony Hellström.

Jokisen bisnesneliöiden vieressä ovat Nokialta tyhjenevät tuotantohallit. Ku-kahan ne ostaa?

– En ainakaan minä, Lasse Jokinen tuhahtaa.

VAuHTI PÄÄllÄ

Jokinen nimettiin Ankkalinnan oston aikoihin positiivisimmaksi salolaiseksi.

– Sellainen olen, en valita, tyydyn olevaan, ja menen taas. Tässä tilan-teessa se vaatii aikamoista taisteluhen-keä, mutta riskejä on otettava. Ennen-

TeKSTI Hia sjöblom, KuVAT Viljami schleutker

Ankkalinnasta

salon rakennemuutoksessa tyhjilleen jääneiden tilojen täyttäminen uudestaan on osaajien ja tekijöiden tehtävänä. lasse jokisen Astrum-keskus avaa uusia uria nousuun.

SALon PeLASTuS?

kin on noustu, mutta sen eteen pitää tehdä töitä, Lasse Jokinen sanoo yritys-rypääseen kuuluvan Kuljetusliike Joki-sen aulassa.

Sisääntulijaa katselee täytetty hauk - ka, ja seiniä kiertää miehen yksityinen vanhojen radioiden kokoelma. Salon kaupungin elektroniikkanäyttely on Jo-kisen Astrum-keskuksessa.

Yli kuusikymmentä vuotta on kulu-nut siitä, kun perniöläinen demarikan-sanedustaja Kalle Jokinen, Lassen iso-isä, perusti kuljetusliikkeen. Yritys on kasvanut mutta pysynyt tiukasti per-heen käsissä. Harri Jokinen johtaa kul-jetusliikettä, ja hänen poikansa Henri Jokinen vastaa venebisneksestä.

Lasse Jokisella on vauhti päällä, kii-reisimpinä päivinä lounas kuittaantuu teollisuusalueen grilliruualla. Hän pu-huu paljon eikä pelkää tarttua työhön.

YRITTÄJÄ 5/2012

26 RAKeNNeMUUTOS » Valoa risukasaan

Tehtaasta Astrum-keskus

2012 astrum-

keskuksessa toimii

30 yritystä.

1928 salora

perustettiin.

1962 Uusi

televisiotehdas, henkilö-

kuntaa 400.

1972 Hallintorakennus

”ankkalinna”, henkilökuntaa

1 200.

1974 Väritelevisio-

tehtaan laajennus, tehdasala

3 hehtaaria.

1989 salora nokian omistukseen.

puhelimet televisioiden

tilalle.

2010

jokinen yhtiö osti kiinteistön

ja astrum-keskus sai alun.

»¾ Entisissä Saloran televisiotehtaan kokoonpanohalleissa järjestetään messuja, konsertteja ja tansseja. Niihin helposti muunneltavat Astrum-keskuksen tilat tarjoavat toimivat puitteet.

YRITTÄJÄ 5/2012

27

Käänteet ovat nopeita ja päättäväi-siä.

Saloran kiinteistöihin on upon-nut lähes 10 miljoonaa euroa. Tus-kin saan omiani koskaan pois, Jo-kinen sanoo ja muistuttaa, että pel-kästään Astrum-keskuksen kiinteis-töjen ylläpitoon menee vuodessa puoli miljoonaa euroa. Sen päälle tulevat kunnostukset ja korjaukset.

Jokisen visiossa Astrum on viih-tymisen ja vapaa-ajan keskus, jossa kulttuuria ja liikuntaa voi ahmia sa-moissa tiloissa.

VAuHTIA PÄÄTöKSIIn

Salo selviää, mutta töitä on tehtävä. Uutta on luotava, sillä ihmiset tar-vitsevat työtä ja palkkatuloja.

Lasse Jokinen tukee starttiyri-

tyksiä ja poliitikkoja. Yrityksiä, useita puolueita ja hyvä tyyppejä, mutta pienillä summilla.

Kukaan ei voisi tehdä mitään, eikä pyrkiä mihinkään, jos vaali-kampanjoiden tukeminen loppuisi. Valtuustoihin tarvitaan osaavia päättäjiä.

Jokinen ei osallistu politiikkaan sen hitaan tempon vuoksi. Yrit-täjien on hyödyllisintä tehdä sitä, mitä parhaiten osaavat.

– Päätösten hitaus tulee yrityk-selle kalliiksi, sillä yrittäjät menet-tävät euroja esimerkiksi hitaiden kaavaratkaisujen vuoksi.

Astrum-keskuksen kehittämi-nen vaatii kotiseuturakkautta, sillä ulkopuoliset eivät rahojaan salolai-siin halleihin laittaisi. Lasse Joki-sen mielestä Salon pelastamiseen tarvitaan talkoohenkeä. //

jokinen yhtiö• Perheyritys: kuljetusta,

logistiikkaa, kiinteistö-liiketoimintaa, ajoneuvo- sekä venekauppaa.

• kuljetusliike Jokinen, Hjn logistics, astrum, auto ja Vene.

• kiinteistöliiketoimintaa Moskovassa, puolassa, Virossa, Unkarissa, salossa ja Kemiönsaaressa.

• työntekijöitä parisataa.

• liikevaihto 70 miljoonaa.

»» – Tämän päivän pelastuslautta on yrittäjä, joka palkkaa ihmisiä töihin, entisen Saloran tuotantoti-lat henkiin herättänyt Lasse Joki-nen sanoo.

»½ Lasse Jokisen Astrum-keskuksessa toimii muun muassa teatteri. Salolaisen Provinssi-teatterin ohjelmistossa on tänä syksynä Salon tarinaa kertova Salonkia -näytelmä.

Kukaan ei voisi tehdä mitään, eikä pyrkiä mihinkään, jos vaalikampanjoiden tukeminen loppuisi.

YRITTÄJÄ 5/2012

28

onko kännykälläsi kovat oltavat työolosuhteissasi? ehkäpä se joutuu ottamaan vastaan vettä, pölyä ja iskuja. ei hätää, kännykkävalmistajat ovat valmistaneet markkinoille myös hiukan kovempaan menoon suunniteltuja laitteita.

se kestävämpi

Samsung Galaxy Xcoverpöly- ja vesitiivis kosketusnäyttöpu-helin, jonka veden- ja pölynkestävyy-delle on myönnetty ip67-suojaluokitus. laite kestää siis tilapäisen upotuksen metrin syvyiseen veteen 30 minuutiksi, ja siinä on täysi pölysuojaus. näytön anti-scratch-lasi on 4–5 kertaa taval-lista lasia vahvempaa, ja se kestää naar-muja ja putoamisia. soveltuu valmista-jan mukaan esimerkiksi veneilyyn, erä-maahan tai rakennukselle.

Suositushinta 289 euroa.

Doro PhoneEasy 520X Doro phoneeasy® 520X on kestävä ja helppokäyttöi-nen kamerapuhelin aktiivi-selle käyttäjälle, ja sen vankka rakenne kestää pudotuksen kahden metrin korkeudelta kovalle lattialle. puhelin on muo-toilultaan pyöristetty ja reunuksissa on metalli-nen viimeistely. etuja ovat myös suurikokoinen ja selkeä näyttö, hyvä ote kädessä sekä kevytkäyt-töiset näppäimet.

Suositushinta noin 180 euroa.

Sony Xperia acro Ssony Xperia acro s -puhelin on ip55- ja ip57-standardit täyttävä android 4.0 -älypuhelin. Xperia acro s selviytyy veteen upottamisesta ja on suojattu peruspuhelimia paremmin pölyltä. puhelimen reality-kosketusnäyttö, joka on kooltaan 4,3 tuumaa ja tarkkuudeltaan 1280 x 720 pikseliä, on suojattu mineraalilasilla naarmujen estämiseksi. puhelin on kool-taan 126 x 66 x 11,9 millimetriä, ja se painaa 149 grammaa.

Hinta noin 530 euroa.

TeKSTI lotta tammelin

kapula

YRITTÄJÄ 5/2012

29TeKNIIKKA » Jotkut vaativat kännykältään hiukan enemmän

mahdollisuuksia palkata erikoisasiantuntijoita kehittämään verkkomarkkinointia tai suun-nittelemaan ja toteuttamaan laajamittaisia kampanjoita.

– Pienyrityksiä on Suomessa noin 250 000, ja useimmissa niistä markkinoinnin isoin pullonkaula on juuri resurssien puute, sanoo Fonectan verkkonäkyvyys- ja kampanjointi-palvelukehityksestä vastaava tarjoamapäällikkö Aleksi Issakainen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä totuus on kuitenkin se, että yritystä, jota ei löydy verkosta, ei käytännössä ole lainkaan olemassa suurimmalle osalle potentiaalisista asiakkaista. Suomalaisesta itse tekemisen men-taliteetista huolimatta ulkopuoliseen apuun turvautuminen on siis erittäin suositeltava vaihtoehto, jos verkko-osaamista ei löydy val-miiksi yrityksen sisältä. Tällöin omat resurssit on järkevintä keskittää omaan ydinliiketoimin-taan ja sen kehittämiseen.

– Tietoa haetaan nykyisin myös verkon tavallisten hakupalveluiden ulkopuolelta. Yrityshakemistoihin luotetaan ja niitä käyte-tään aktiivisesti, ja koska tietoa etsitään yhä enemmän tien päällä, sen on syytä olla saata-villa erityisesti matkapuhelimille ja tableteille suunnitelluilta verkkosivuilta. Lisäksi tiivistä ja suoraa asiakaskontaktia tavoittelevalle yritykselle Facebook on tärkeä tapa olla esillä, Issakainen kertoo.

Hyvä verkkonäkyvyys eI mAksA mAltAItAPienyritysten tarpeet on huomioitu esimerkiksi Fonectalla, joka tarjoaa omilla Voima-tuotteil-laan edullisen keinon verkkonäkyvyyden paran-

män kokeneille markkinoijille. Edullisimmat Voima-tuotteet maksavat muutamia kymmeniä euroja kuussa, korkeimmillaan kuukausihinnat ovat sadan euron tuntumassa.

– Yrityksille palvelut ovat lisäksi riskittömiä, sillä tarjoamme niihin täyden tyytyväisyys-takuun. Asiakas saa lopputuotteensa valmiina avaimet käteen -periaatteella, ja Fonecta vas-taa kaikkien taustalla pyörivien järjestelmien toimivuudesta. Näin monimutkaisuus karsiutuu minimiin, lupaa Issakainen.

Löydettävyyden ohella verkkonäkyvyydes-sä on kysymys yrityksen uskottavuudesta ja laadulla erottautumisesta, sillä potentiaalinen asiakas tekee päätöksensä tiedonhaun poh-jalta saamansa ensivaikutelman varassa. Jos yrityksen käyntikorttina toimiva verkkosivu on amatöörimäinen, ostaja päätyy helposti muual-le. Verkkosivuista pihistely käy siis kalliiksi, jos samalla kärsii myynti.

– Fonectan Voima-tuotteet ovat jo yli 3 000 yrityksen käytössä. Meillä on lisäksi kokemusta yli 30 000 digitaalisten palveluiden yritysasiakkaasta Suomessa ja palvelua tuot-tamassa on yli 80 asiantuntijaa, joten meillä on erinomaiset edellytykset löytää sopiva ja toimiva kokonaisuus yritykselle kuin yritykselle, Issakainen painottaa. ]

OstOpäätös syntyy yhä useammin verkossa

Kuluttajat ja yritykset heittäy­tyvät ostopäätöstä tehdessään yhä vahvemmin verkon varaan. Uusi digitaalinen kilpailu­ympäristö edellyttää yrittäjiltä panostusta, sillä huonosti hoidettu verkkonäkyvyys voi syödä myyntiä arvaamattoman paljon. Verkkomarkkinoinnin osaava kumppani on mahdolli­suus, johon kannattaa tarttua.

Ulkopuoliseen apuun turvautuminen on erittäin suositeltava ja kustannus-tehokas vaihtoehto, jos verkko-osaamista ei löydy valmiiksi yrityksen sisältä. Tällöin omat resurssit voi keskittää omaan ydinliike-toimintaan ja sen kehittämiseen.

Leijonanosa ihmisistä pohjustaa nykyisin osto-päätöksensä verkossa. Taustatiedolla on valtava merkitys kaupan syntymiseen, sillä sekä kulut-tajat että yhteistyökumppania etsivät yritykset odottavat tiedon olevan saatavilla nopeasti ja vaivattomasti.

Eri markkinointikanavien kehitys on laajentanut yritysten mahdollisuuksia tuoda tuotteensa ja palvelunsa potentiaalisten asiakkaiden tietoon. Tuloksekas markkinointi vaatii kuitenkin kanavien syvällistä tuntemusta ja osaamista, mikä vaikeuttaa potentiaalin hyö-dyntämistä. Kokeilemalla oppii itsekin, mutta harvalla yrityksellä on resursseja harjoitella yrityksen ja erehdyksen kautta.

Erityisen voimakkaasti tilanne tuntuu kaikkein pienimmissä yrityksissä, joilla ei ole suurempien kilpakumppaniensa kaltaisia

– Kokemuksemme mukaan osassa yrityksis-tä eletään siinä käsityksessä, että ulkopuolisel-ta kumppanilta ostetut markkinointipalvelut maksaisivat suhteettoman paljon, Aleksi Issakainen toteaa.

Huoli on kuitenkin aiheeton, sillä Voima-tuotteet on hinnoiteltu nimenomaan pien-yritysten budjetteja ajatellen. Verkkonäkyvyy-den tarve toki vaihtelee yrityskohtaisesti, joten vaihtoehtoja on sekä enemmän että vähem-

tamiseksi. Fonectan Voima-tuotteet keskittyvät yritysten kotisivujen sekä mobiili- ja tablet-sivujen toteutukseen, näkyvyyden luomi seen Facebookissa sekä Fonecta.fi- ja Osuma.fi- palveluissa ja yritysvideoiden tuottamiseen.

mahdollisuuksia palkata erikoisasiantuntijoita kehittämään verkkomarkkinointia tai suun-nittelemaan ja toteuttamaan laajamittaisia kampanjoita.

– Pienyrityksiä on Suomessa noin 250 000, ja useimmissa niistä markkinoinnin isoin pullonkaula on juuri resurssien puute, sanoo Fonectan verkkonäkyvyys- ja kampanjointi-palvelukehityksestä vastaava tarjoamapäällikkö Aleksi Issakainen.

Kuluttajakäyttäytymisen muutoksen myötä totuus on kuitenkin se, että yritystä, jota ei löydy verkosta, ei käytännössä ole lainkaan olemassa suurimmalle osalle potentiaalisista asiakkaista. Suomalaisesta itse tekemisen men-taliteetista huolimatta ulkopuoliseen apuun turvautuminen on siis erittäin suositeltava vaihtoehto, jos verkko-osaamista ei löydy val-miiksi yrityksen sisältä. Tällöin omat resurssit on järkevintä keskittää omaan ydinliiketoimin-taan ja sen kehittämiseen.

– Tietoa haetaan nykyisin myös verkon tavallisten hakupalveluiden ulkopuolelta. Yrityshakemistoihin luotetaan ja niitä käyte-tään aktiivisesti, ja koska tietoa etsitään yhä enemmän tien päällä, sen on syytä olla saata-villa erityisesti matkapuhelimille ja tableteille suunnitelluilta verkkosivuilta. Lisäksi tiivistä ja suoraa asiakaskontaktia tavoittelevalle yritykselle Facebook on tärkeä tapa olla esillä, Issakainen kertoo.

Hyvä verkkonäkyvyys eI mAksA mAltAItAPienyritysten tarpeet on huomioitu esimerkiksi Fonectalla, joka tarjoaa omilla Voima-tuotteil-laan edullisen keinon verkkonäkyvyyden paran-

män kokeneille markkinoijille. Edullisimmat Voima-tuotteet maksavat muutamia kymmeniä euroja kuussa, korkeimmillaan kuukausihinnat ovat sadan euron tuntumassa.

– Yrityksille palvelut ovat lisäksi riskittömiä, sillä tarjoamme niihin täyden tyytyväisyys-takuun. Asiakas saa lopputuotteensa valmiina avaimet käteen -periaatteella, ja Fonecta vas-taa kaikkien taustalla pyörivien järjestelmien toimivuudesta. Näin monimutkaisuus karsiutuu minimiin, lupaa Issakainen.

Löydettävyyden ohella verkkonäkyvyydes-sä on kysymys yrityksen uskottavuudesta ja laadulla erottautumisesta, sillä potentiaalinen asiakas tekee päätöksensä tiedonhaun poh-jalta saamansa ensivaikutelman varassa. Jos yrityksen käyntikorttina toimiva verkkosivu on amatöörimäinen, ostaja päätyy helposti muual-le. Verkkosivuista pihistely käy siis kalliiksi, jos samalla kärsii myynti.

– Fonectan Voima-tuotteet ovat jo yli 3 000 yrityksen käytössä. Meillä on lisäksi kokemusta yli 30 000 digitaalisten palveluiden yritysasiakkaasta Suomessa ja palvelua tuot-tamassa on yli 80 asiantuntijaa, joten meillä on erinomaiset edellytykset löytää sopiva ja toimiva kokonaisuus yritykselle kuin yritykselle, Issakainen painottaa. ]

OstOpäätös syntyy yhä useammin verkossa

Kuluttajat ja yritykset heittäy­tyvät ostopäätöstä tehdessään yhä vahvemmin verkon varaan. Uusi digitaalinen kilpailu­ympäristö edellyttää yrittäjiltä panostusta, sillä huonosti hoidettu verkkonäkyvyys voi syödä myyntiä arvaamattoman paljon. Verkkomarkkinoinnin osaava kumppani on mahdolli­suus, johon kannattaa tarttua.

Ulkopuoliseen apuun turvautuminen on erittäin suositeltava ja kustannus-tehokas vaihtoehto, jos verkko-osaamista ei löydy valmiiksi yrityksen sisältä. Tällöin omat resurssit voi keskittää omaan ydinliike-toimintaan ja sen kehittämiseen.

Leijonanosa ihmisistä pohjustaa nykyisin osto-päätöksensä verkossa. Taustatiedolla on valtava merkitys kaupan syntymiseen, sillä sekä kulut-tajat että yhteistyökumppania etsivät yritykset odottavat tiedon olevan saatavilla nopeasti ja vaivattomasti.

Eri markkinointikanavien kehitys on laajentanut yritysten mahdollisuuksia tuoda tuotteensa ja palvelunsa potentiaalisten asiakkaiden tietoon. Tuloksekas markkinointi vaatii kuitenkin kanavien syvällistä tuntemusta ja osaamista, mikä vaikeuttaa potentiaalin hyö-dyntämistä. Kokeilemalla oppii itsekin, mutta harvalla yrityksellä on resursseja harjoitella yrityksen ja erehdyksen kautta.

Erityisen voimakkaasti tilanne tuntuu kaikkein pienimmissä yrityksissä, joilla ei ole suurempien kilpakumppaniensa kaltaisia

– Kokemuksemme mukaan osassa yrityksis-tä eletään siinä käsityksessä, että ulkopuolisel-ta kumppanilta ostetut markkinointipalvelut maksaisivat suhteettoman paljon, Aleksi Issakainen toteaa.

Huoli on kuitenkin aiheeton, sillä Voima-tuotteet on hinnoiteltu nimenomaan pien-yritysten budjetteja ajatellen. Verkkonäkyvyy-den tarve toki vaihtelee yrityskohtaisesti, joten vaihtoehtoja on sekä enemmän että vähem-

tamiseksi. Fonectan Voima-tuotteet keskittyvät yritysten kotisivujen sekä mobiili- ja tablet-sivujen toteutukseen, näkyvyyden luomi seen Facebookissa sekä Fonecta.fi- ja Osuma.fi- palveluissa ja yritysvideoiden tuottamiseen.

TeKSTI jarmo Hyytiäinen

uusien kunnallisvaltuutettujen pitää tietää mitä tehdä, jos rahat eivät vaalikauden aikana riitä tarvittavien hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. suomen yrittäjät tarjoaa ratkaisuksi läheisempää yhteistyötä yritysten kanssa. siksi arvioidaan, että yrittäjien merkitys kuntien palvelutuotannossa kasvaa.

elinvoimaa kuntiin

juh

A s

ArK

KIn

en

YRITTÄJÄ 5/2012

32 KUNTAVAALIT » Yrittäjät kuntien ytimessä

Yrittäjät haluavat kehittää kun-tia yrityslähtöisesti. Tämä tar-koittaa sitä, että päätökset mie-

titään aina sekä kuntalaisten että yrittä-jien kannalta. Näin myös hyöty on mo-lemminpuolinen.

Mitä paremmin yritykset menestyvät ja tarjoavat uusia työpaikkoja, sitä pa-remmin kunta pystyy tuottamaan pal-veluja ja maksamaan omien työnteki-jöidensä palkat.

Oulun lähellä Jäälissä K-Supermar-ketia vetävä kauppias Mika Härkönen arvioi, että kuntien kehittämisessä ta-voitellaan leveämpiä taloudellisia har-teita. Hän näkee kuntatyöntekijöiden vahvan irtisanomissuojan ongelmana.

– Irtisanomissuoja on ristiriidassa ta-voiteltavan tehokkuuden kanssa. Turva-

taanko nyt kaikille työpaikat, ja kun ir-tisanomissuojat loppuvat, niin vasta sen jälkeen ryhdytään toimimaan tehok-kaasti, Härkönen kysyy.

uudISTuVA elInKeInOPOlITIIKKA

Suomen Yrittäjien mielestä kunta on pienille yrityksille tärkein ja lähin julkisen puolen yh-teistyökumppani. Siksi kunnan tekemillä pää-töksillä on suoria vaiku-tuksia yritysten arkeen.

Yrittäjäjärjestön mielestä elinkeinopolitiikalla on merki-tystä. Erityisen tärkeää on kaavoitus, jolla yrityksille ja yrittäjille tarjotaan

Hyvä kunta• Päätöksenteko on ripeää,

avointa ja tasapuolista.

• Muutoksissa yrittäjät pidetään ajan tasalla.

• Yrittäjille kaavoitetaan tiloja ja tontteja tarpeen mukaan.

• tiet, vesijohdot ja jäte­putket ovat kunnossa.

• Päättäjät kuulevat sään­nöllisesti yrittäjiä.

• Pienet yritykset otetaan huomioon hankinnoissa.

• uusia yrittäjiä innostetaan .

• Yrittäjyysopetus on ajanmukaista.

tasa-arvoiset yrittämisen olosuhteet. Elinkeinopolitiikan haasteena Jyväs-

kylän naapurikunnassa Laukaassa ovat parturi-kampaaja Anita Kunialan mie-lestä isot taajamat.

– Elinkeinopolitiikan ei pidä perus-tua taajamapolitiikkaan, sillä usean taajaman vuoksi kunnan tasa-painoinen kehittä-minen on vaikeaa.

33

Elinkeinopolitiikkaa hoidetaan Lau-kaassa hyvin, sillä meillä on myös elin-keinoasiamies, Kuniala sanoo.

– Oulussa etsitään suuria yrityk-siä, jotka työllistäisivät tuhansia. Mutta pörssisijoittamisessakin kehotetaan lait-tamaan munat useaan koriin. Eikö olisi parempi hakea 20 yritystä, joissa kai-kissa olisi töissä 50 henkilöä. Silloin sei-sottaisiin usealla tukijalalla, Mika Här-könen pohtii.

MITTARISTOKYSelY PAlJASTAA

Suomen Yrittäjät tekee kahden vuo-den välein Elinkeinopolitiikan mitta-risto -kyselyn, jolla kartoitetaan kuntien elinkeinopolitiikan tilaa ja pyritään löy-tämään kehittämistä vaativat osa-alu-eet. Kysely toimii vuoropuhelun poh-jana kunnan ja yrittäjien välillä. Kaikista päätöksistä pitäisi tehdä myös yritysvai-kutusten arviointi.

– Oulu on nostanut sijoitustaan yrit-täjäystävällisenä kaupunkina. Kunnan

pitää ottaa aidosti kantaa yritysten tar-peisiin ja toimia niiden puolesta, Härkö-nen tiivistää.

– Laukaassa kunnan virkahenkilöt ovat nuortuneet, joten uskon, että meillä mennään reippain askelin kohti hyvää yhteistyötä, Anita Kuniala sanoo.

lAATuA JA TeHOA PAlVeluIHIn

Julkisten hyvinvointipalveluiden raken-teet ja tuotantotavat ovat murroksessa. Suomen Yrittäjät arvioi, että palvelujen kehittäminen edellyttää kunnilta palve-lustrategian tekemistä. Siinä kerrotaan, mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä yrityksiltä.

– Laukaassa kunta ei aina pysty tarjo-amaan kaikkia sosiaali- ja terveyspalve-luja joko tilojen tai työntekijöiden puut-teen takia. Silloin katse kääntyy yrit-täjiin. Esimerkiksi päivähoidossa os-tettaisiin yksityisiltä enemmän, mutta palvelun tarjoajia ei löydy riittävästi,

Kuniala sanoo.– Pitäisi lähteä räätälöimään kun-

nan palveluita aidosti yhteistyöllä. Mie-lestäni perusasiat kuuluvat kunnan pal-velutuotantoon, ja niitä tuetaan yritys-ten palveluilla. Silloin esimerkiksi jono-jen purkaminen on luontevasti yritysten tehtävä. Vuorovaikutus on tärkeää, Här-könen tiivistää.

Pienten ja keskisuurten yritysten nä-kökulmasta palvelustrategia varmistaa markkinoiden toimivuuden. Tärkeää on huomata, että julkinen monopoli ei saa korvautua yksityisellä monopolilla.

PAlVeluSeTelI HelPOTTAA

Vuonna 2009 tuli voimaan palveluse-telilaki, joka tekee mahdolliseksi pal-velusetelien käytön lähes kaikissa sosi-aali- ja terveyspalveluissa. Palvelusete-lillä lisätään asiakkaan valinnanmahdol-lisuuksia.

– Oulussa se on käytössä esimerkiksi päiväkodeissa, mutta lisätilaus on ole-

Päivähoidossa ostettaisiin yksityisiltä enemmän, mutta palveluntarjoajia ei löydy riittävästi.

– Anita Kuniala

yrittäjäehdokkaiden puoluejakauma

Kuntavaaleissa on yrittäjäehdokkaita 5 484. Heistä Suomen Yrittäjien jäseniä on lähes 2 300.

läh

de:

su

oM

en y

rItt

äjä

t

PerusPerus

Perus

PerusPerus

PerusPerusKeltainen12m68yPantone 123C

Haluttaessa kultaväriä Pantone 871

PerusPerus Sininen100c56m18kPantone 294 C

4  Vihreät

suomen sosialidemokraattinen puolue  7

2 ruotsalainen Kansanpuolue

14 perussuomalaiset

Kristillisdemokraatit  4 

Vasemmistoliitto 3

3 Muut

Keskusta 31

33 Kokoomus

YRITTÄJÄ 5/2012

34

»» Kuntien luku-määrä ei saa pudota alle puoleen nykyi-sestä, sanoo Anita Kuniala.

massa. Esimerkiksi hammashoi-dossa palvelusetelin käyttöä voitai-siin laajentaa, Härkönen sanoo.

– Kolme vuotta sitten palveluse-teli saatiin sosiaalijohtajan ja yrit-täjien yhteistyöllä käyttöön sosi-aali- ja terveyspuolella. Negatii-vista palautetta ei ole kuulunut, jo-ten se toimii hyvin, Kuniala kertoo.

Asiakas voi valita palvelusete-lillä palveluntuottajan ja saada ha-luamaansa laatua sopiviksi katso-millaan kustannuksilla.

PIeneT YRITYKSeT JA JulKISeT HAnKInnAT

Julkisten hankintojen määrä on 23 miljardia euroa vuodessa, josta

75 prosenttia tulee kuntahankin-noista. Näillä on suuri kansantalo-udellinen merkitys, sillä ne lisäävät yritysten toimintamahdollisuuksia ja kasvua.

Pienet yritykset menestyvät tar-jouskilpailuissa paremmin, jos os-tot tehdään pieninä kokonaisuuk-sina. Verkottuneina yritykset voivat osallistua hankintoihin yhdessä.

– Laukaaseen kaivataan han-kinta-asiamiestä, joka hoitaisi kes-kitetysti kaikki hankintasopimuk-set. Tämä siksi, että monet taaja-mat laittavat virkamiehet tosi ko-ville. Yhden pöydän takaa yritykset pystyttäisiin ottamaan huomioon, Kuniala sanoo.

– Oulussa hankintoja pitää ke-hittää paljon. Olen sanonut, että

Onko...... elinkeinopoliittinen ohjelma

ajan tasalla?

... yritysvaikutusten arviointi päätöksenteon tukena?

... kunnassa palvelustrategia?

... kunnalla hankintastrategia?

... palvelusetelijärjestelmä käytössä?

... kunnan liikelaitosten ja yhtiöiden toiminnan vaikutukset yrityksiin arvioitu?

... yrittäjyyskasvatus opetussuunnitelmissa?

Ovatko...... kunnan tulot ja menot

tasapainossa?

vaikuttajan tarkistuslista

petrI BloMqvIst

YRITTÄJÄ 5/2012

35

meidän on syytä olla mustasukkaisia kunnan alueella toimivista yrityksistä, sillä pahimmassa tapauksessa hankin-tasopimuksilla työ annetaan ulkomaille. Hankintaosaamista vahvistamalla toi-vottavasti myös pienet yritykset pääse-vät tavarantoimittajiksi tai palvelujen tuottajiksi, Härkönen tiivistää.

PelISÄÄnnöT JulKISelle lIIKeTOIMInnAlle

Kuntien ei pidä harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa eikä perustaa yksityisillä markkinoilla toi-mivia julkisia liikelaitoksia tai yrityksiä. Baarien ja ravintoloiden kanssa kilpai-levia kunnallisia ruokaloita yrittäjäjär-jestö ei pidä hyväksyttävänä.

– Kilpailu on aina tervettä. Kunnan ei kuitenkaan pidä tietoisesti tuottaa palveluita halvemmalla kuin yritykset, Härkönen korostaa.

– Silloin kun kunta ja yritykset toi-mivat käsi kädessä, niin en näe yhtään asiaa, missä kunta ei voisi olla palvelun tarjoajana, Kuniala sanoo.

Esimerkiksi kunnan tuki urheiluseu-ran tennishallille on haitallista, jos kun-nassa toimii yksityinen tennishalli.

elInVOIMAA OMISTAJA-VAIHdOKSIllA

Lähes 50 000 yritystä suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana. Pieni kunta voi olla hy-vin riippuvainen muutaman yrityksen tuottamista verotuloista ja työpaikoista.

– Kunnan pitää auttaa yrittäjiä omis-tajanvaihdoksessa. Jonkinlainen yritys-hautomo-malli pitäisi tulla ymmärre-tyksi kunnissa, Härkönen sanoo.

– Kun meillä on oma elinkeinoasia-

»¼ Mika Härkösen mielestä kaup- piaan pitää myös itse täyttää hyllyjä. Silloin asiakkaat huomaavat, että heidän toiveitaan toteutetaan.

YRITTÄJÄ 5/2012

36

mies, niin hän voi auttaa yrityksiä jatkajien etsinnässä, Kuniala toteaa.

OSAAMISellA HYVInVOInTIA

Korkeatasoisilla koulutuspalve-luilla kunnissa parannetaan yritys-toiminnan edellytyksiä. Yrittäjä-mäinen toimintatapa ja yrittäjyys-osaaminen ovat kansalaistaitoja, joita tulee kehittää.

– Jo perusopetuksessa pitää luoda nuorille läheinen suhde yrit-täjyyteen, Härkönen linjaa.

– Itse teen oppisopimuksia nuo-rille, sillä olen itsekin saanut sillä koulutuksen. Se on hyvä asia ja tuo lisäarvoa siksi, että oppisopimus-nuori on valmiimpi töihin kuin suo-raan koulun penkiltä tullut. Tämä auttaa myös työvoiman saatavuu-den turvaamisessa.

Myös Anita Kuniala haluaisi ot-taa nuoria oppisopimuksella töihin,

sillä parturi-kampaamossa kaikki lähtee kädentaidosta, jolloin oppia ei pysty hakemaan kirjoista.

– Teen kuitenkin niin paljon va-paaehtoistyötä, että en pysty otta-maan tarvittavaa vastuuta nuoren opettamisesta, Kuniala kuittaa.

YRITTÄJÄT JA KunTAuudISTuS

Hallituksen tavoitteena on toteut-taa kattava, vahvoihin peruskuntiin perustuva kunta- ja palveluraken-neuudistus, joka parantaa hallin-non rakenteita ja lisää tuottavuutta.

– Kuntien tulevaan kappalemää-rään en ota kantaa, mutta joitakin kuntaliitoksia on järkevä tehdä. Kuntaliitosten pitää lähteä kun-nista itsestään. Pakkoliitoksia vas-taan olen ehdottomasti, ja se johtuu siitä, että palvelujen menettämisen pelko on olemassa reuna-alueilla. Kuntien oma identiteetti pitää säi-

Kuntavaalien alla kansalaisten mielestä tärkein kysymys on kun-tapalveluiden tulevaisuus. tämä on noussut monessa keskuste-lussa esille, ja kaikki puolueet vaalivat periaatetta siitä, että pe-ruspalveluiden turvaaminen on ykkösasia tulevalla vaalikaudella.

poliittinen keskustelu pyörii kuitenkin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista keskusteltaessa aivan liikaa rakenteiden ympä-rillä. pitäisi miettiä enemmän sitä, mikä on kansalaisille tärkeää.

terveydenhuollon yrittäjäjärjestöt teettivät hiljattain tutki-muksen kansalaisten asenteista suhteessa yksityisiin terveyspal-veluihin. tulokset ovat paljonpuhuvia. yli 80 prosenttia suomalai-sista on sitä mieltä, että palveluntuottajalla ei ole väliä. pääasiana pidetään toimivia peruspalveluita. Kansalaiset siis haluavat pal-veluita sekä valinnanmahdollisuuksia, mutta byrokraattinen pää-töksenteko ja poliitikkojen asenteet jarruttavat kehitystä.

Keskustelua vie eteenpäin turha, vanha vastakkainasettelu siitä, mikä palvelu on hyvää ja mikä ei. suomessa pitäisi ottaa aimo harppaus eteenpäin kohti eurooppalaista mallia, jossa ih-miset valitsevat palvelunsa ja eri toimijat kilpailevat siitä, kenen laatu on parasta. ruotsissa tämänkaltainen järjestelmä toimii hyvin palveluissa. siellä kunnat valvovat järjestelmää ja valtio jul-kistaa vielä rankingeja siitä, kenen palveluista pidetään eniten ja kenen ei.

toivottavasti tähän keskusteluun päästään viimeistään vaalien jälkeen, sillä hyviä käytäntöjä ja tuottavuutta parantavia toimia tar-vitaan. lisäksi kunnat voivat lisätä yritystoimintaa alueellaan lisää-mällä pk-yritysten mahdollisuuksia tuottaa kuntapalveluita.

Kuntalainen on kuningas, annetaan kansalaisten valita vapaasti.

Kenen ehdoilla kuntavaalikeskustelua käydään?

NÄKÖKuLMATeKSTI Kari jääskeläinen, elinkeinoasioiden päällikkö, suomen yrittäjät

lyttää, Härkönen sanoo.– Vähintään puolet nykyisestä

kuntamäärästä olisi hyvä kuntien määrä. Se on kuitenkin aivan mi-nimi. Jos asukasmäärät nousevat maalaiskylissä isoiksi, ne eivät enää toimi, Kuniala tiivistää.

Kuntauudistuksen yhteydessä on tarkoitus uudistaa myös kuntalaki. Tämä voi edesauttaa palvelutuotan-non siirtymistä enemmän yritysten vastuulle. Voitaisiinko päättää, että jotain osa-alueita ulkoistetaan?

– Tuo on haasteellinen kysymys. En lähtisi rajaamaan niin, että tämä on minun tonttia, tuo on sinun tont-tia. Tärkeämpää on löytää molem-minpuolisia synergiaetuja. Ei asioita kuitenkaan voi jumpata vuosikausia, sillä nyt pitää nostaa takapuoli pen-kistä ja ryhtyä töihin, Härkönen ker-taa.

– Mitään ei voida kokonaan ul-koistaa kuntapalveluista, Kuniala lo-pettaa. //

Jonojen purkaminen on luontevasti yritysten tehtävä.– Mika Härkönen

juh

A s

ArK

KIn

en

YRITTÄJÄ 5/2012

37

Nauru raikaa ja suvi-tuuli soi. Sanna Jo-ensuu kiskoon hevos-

kärryillä miestään Janne Jo-ensuuta ja äitiään Kaisa Ra-simäkeä ja on kuolla nauruun. Tunnelma on välitön ja huuli lentää. Leikillisesti asetelma on töissäkin miltei sama. Sanna johtaa yksityistä Rantakaisla-nimistä hoivakotia, ja aviomies

Janne on työssä siellä. Kunnal-lispoliitikko Rasimäki on Ran-takaislan taustavoimissa. Poh-janmaalla kun ollaan, niin yh-teiseen hiileen puhalletaan koko perheen voimin.

Paikka on Alajärven kun-nassa, Joensuiden mökin pi-hassa. Työpaikka sijaitsee muu-taman kilometrin päässä. Ase-telma istuu hyvin pohjanmaa-

TeKSTI anne lampinen, KuVAT Viljami schleutker

Palvelua,pohjanmaalla Alajärven kunnassa toimii yksityinen hoivakoti ran-takaisla. sen asukkaat ja henki-lökunta ovat tyytyväisiä, samoin yrittäjäperhe, joka on toiminnan organisoija. onnistunut yhtälö on mahdollinen, vieläpä edullisemmin kuin kunnan tuottamana.

kiitos!

YRITTÄJÄ 5/2012

38 KUNTAVAALIT » Yksityinen hoivakoti edullinen

laiseen mentaliteettiin. Silloin kuin ”tehrähän töitä, niin niintä tehrään ah-kerasti”. Kyllä ilonpitokin on pohjan-maalla luistanut.

KuSTAnnuSTeHOKASTA TOIMInTAA

Yksityiset hoivakodit, tai asumispalve-luyksiköt kuten nykytermi kuuluu, tule-vat edullisemmaksi kuin kunnalliset.

– Yksityiset toimivat yrittäjäperiaat-teella, jossa lasketaan kulut realistisesti. Meillä ovat hallintokulut minimissään. Pieni organisaatio on ketterä. Voimme myös muuttaa tarpeen vaatiessa toimin-tatapoja. Kustannustehokkuuden lisäksi se lisää asukkaiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä, sanoo Sanna Joensuu.

Hänen miehensä Janne antaa käytän-nön esimerkin viihtyvyyden parantami-sesta.

– Hoivakodeissa saunotaan yleensä aamuisin, mikä on monesti vanhuksille epäluonnollinen ajankohta. Me olemme siirtyneet iltasaunaan, mikä on iso asia asukkaille mutta pieni vaiva meille.

Sanna muistuttaa, että työntekijöistä pidetään hyvää huolta ja heidän yksilöl-liset tarpeensa huomioidaan. Silloin työ-motivaatio, sitoutuminen ja tehokkuus nousevat.

– Meillä on mahdollisuus jousta-viin työaikoihin. Vastuun antaminen on myös tärkeää. Hoivakodin arki pyörii si-ten, että työpari vastaa vuorollaan koko talon toiminnasta.

Kaikista tehtävistä töitä tehdään toi-mintakäsikirjaa, jonka mukaan kaikki työntekijät pystyvät tekemään tarvitta-vat työt. Näin työn laatu pysyy tasaisena.

MISSÄ ÄllI?

Pieni alle kahden tuhannen asukkaan Lehtimäen kunta sai kokea kuntauu-distuksen yhdistyessään Alajärven kun-taan. Uudistuksen myötä lehtimäkeläi-sistä tuli alajärveläisiä ja kunnan asu-kasluku kolminkertaistui.

Yksityiset toimivat yrittäjäperiaatteella, jossa lasketaan kulut realistisesti.

– Yleensä kuntien suurin menoerä on terveydenhoito, ja juuri sen takia sen pitäisi olla kustannustehokasta. Yksityi-nen terveydenhoito tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin kunnan tuottama, tietää Sanna Joensuu.

Palveluseteli tuo kilpailua. Kun van-hus tai hänen omaisensa saa valita mie-leisensä hoivakodin, se luo tervettä kil-pailua alan yrittäjien keskuudessa. Yleensä yksityisissä hoivakodeissa pal-velusetelillä pystytään kustantamaan perushoito. Lääkkeet ja muut palvelut kustannetaan itse tai ne hoituvat mak-susitoumuksena.

Kelan saaminen mukaan yksityiseen hoivakotitoimintaan mahdollistaa ter-veen kustannusrakenteen ja monipuo-lisen palvelutarjonnan. Eräs epäkohta on valtion ja kunnan ristiriitainen toi-minta.

– TE-keskukset tukevat yksityis-ten hoivakotien investointeja, mutta kunta ei osta niiden palveluita. Alajär-ven kunnassa on kaksi hoivakotia tyh-jillään, vaikka hoivakotipaikoista on pu-laa. Rantakaislassakin joudutaan myy-mään jatkuvasti ei oota, summaa Sanna Joensuu. //

»» Sanna Joensuun vetämissä kieseissä istuvat äiti Kaisa Rasi- mäki ja aviomies Janne Joensuu. Leikillisesti asetelma on sama myös työpaikalla.

»» – Jos kunnallisia palveluita ulkoistettaisiin enemmän paikal-lisille yrittäjille, kunnan talous olisi paremmassa kunnossa, arvioi Sanna Joensuu.

YRITTÄJÄ 5/2012

39

TeKSTI jarmo Hyytiäinen, gRAFIIKKA julius jansson, KuVAT jari Hevonoja

Laatikkoparkkimullistaa pysäköinnin?Maapallolla tehdään joka viikko yli miljoona uutta autoa. niiden pysäköinti on muodostunut ongelmaksi. turenkilainen toimitusjohtaja Mikko sampo on ratkaisemassa tilapulaa oivallisella keksinnöllään, jossa autojen vaatima tilantarve pysäköinnissä supistuu alle neljäsosaan.

j. jA

nss

on

/ In

fog

rAfI

IKKA

A.f

I

YRITTÄJÄ 5/2012

40 KeKSINTÖ » Uusi nerokas pysäköintijärjestelmä

Pelastajaksi on nousemassa au-tomaattinen pysäköintijärjes-telmä, joka on läheistä sukua sa-

tamien konttiterminaaleille. Keksintöä kutsutaan toistaiseksi Box Parkingiksi, jonka tuo markkinoille vasta perustettu yhtiö, jonka työnimenä on Bos Parking Oy. Yhtiön nimi vaihtuu, kun rahoitus varmistuu.

– Olen käymässä kierrosta pääoma-sijoittajien kanssa rahoituksesta, jonka jälkeen päätetään yhtiön lopullisesta nimestä, toimitusjohtaja Mikko Sampo sanoo.

Idean oivaltanut Mikko Sampo on tehnyt konttibisnestä 16 vuotta. Hän meni ensimmäistä kertaa vuonna 1997 Stevecon konttisatamaan Kotkaan ker-tomaan silloisen yhtiönsä GPS-pohjai-sesta konttien paikannusjärjestelmästä. Siitä syntyi mittava kauppa nopeasti.

– Oman firman tilanne parani merkit-tävästi, vouti sai saatavansa ja päästiin ulkomaisiin kohteisiin, Mikko kertoo.

KeKSInnön TAuSTA

Auto on tehty liikkumista varten, mutta heti valmistumisen jälkeen se välivaras-toidaan logistisen kuljetusketjun eri vai-heissa 6–8 kertaa. Siksi pysäköinnin pi-täisi olla sekä tehdasalueilla että sata-missa mahdollisimman halpaa. Autois-

tumisen lisäksi maapallo kaupungistuu, jolloin pysäköintiin tarvitaan mammut-timaiset tilat.

– Insinöörit ovat suunnitelleet park-kitaloja kellarikerroksiin sekä Manhat-tanille että Mikkeliin, mutta kaikkialla ne tehdään samalla ajatuksella, jo 80 vuotta.

– Parkkihallissa tilaa vievät mm. tol-pat, joiden varassa kannet lepäävät, Mikko valottaa.

Parkkihallissa auto vaatii tilaa 10 ne-liötä, mutta parkkihallissa autoa kohden pitää rakentaa 22 neliötä tilaa, jotta auto saadaan ajettua parkkiruutuun. Yli puo-let on turhaa tilaa.

– Hallitilaa vievät tiet, rapit, ympyrät, tolpat ja ilmanvaihto.

Rakennuskustannukset ovat pienim-millään 800 euroa neliö, joten paikka

41

kylmässä avohallissa maksaa autoa kohti 18 000 euroa.

– Mikkelissä uusi hallipaikka tulee maksamaan 40 000 euroa ja Lahdessa lähes 50 000.

Autojen maahantuojat tarvitsevat esi-merkiksi Saksan Bremerhavenin sata-massa valtavan pysäköintikentän, koska siellä kuljetetaan 2 miljoonaa autoa vuo-dessa – 5 500 autoa päivässä.

– Tavalliset tavarakontit varastoidaan satamissa päällekkäin tilapulan vuoksi. Siellä maan hinta on niin sfääreissä, että konttien pitää mahtua suppealle maa-alalle.

Kotkan satamassa maan hehtaari-vuokra vuodessa on 60 000 euroa, Hel-singin Vuosaaressa 100 000 euroa ja Be-nelux-maissa moninkertainen.

Autojen tehdashinta on kuitenkin hy-vin alhainen sen vaatimaan tilaan näh-den, joten autojakaan ei kannata säilyt-tää yhdessä tasossa.

– Miten autot voisi latoa päällekkäin, kysyi Mikko itseltään.

Siitä lähti alitajunta työstämään uutta autoparkkikeksintöä.

lAMPPu SYTTYY

Tammikuisena sunnuntaiaamuna Mik- ko meni hiljaiseksi, oli vielä maanan-taina hiljainen ja lopulta hiljaisuus pur-kautui lampun syttymiseen.

– Leikataan konttien seinät pois, jä-tetään lattia ja katto sekä tolpat nurk-kiin. Laitetaan avokontit siirtymään au-tomaattisesti tietokoneohjelman mu-kaan paikalleen ja sieltä pois. Siinä se oli, Mikko Sampo paljastaa.

Eri anturitekniikoilla kontit voidaan paikantaa ja siirtää kahden sentin tark-kuudella. Kontteja on kahta kokoa, 6- ja 12-metrisiä, mutta niiden leveys on aina sama. Satamissakin automaatti ohjaa konttinostureita, joten niissäkään ei ole enää kuskeja.

– Satamiin automaattikoneet tulivat 5–10 vuotta sitten, joten autoparkissa ei

tarvita uutta tekniikkaa. Saksa on vahva, kuten myös Suomi. Meillä on kaksi vah-vaa toimijaa – Cargotec ja Konecranes. Laitetaan auto laatikkoon, ja automaat-tijärjestelmä hoitaa loput.

Parkkijärjestelmä on itsekantava, sillä boksiparkkiin ei tarvita pilareita, lattioita eikä välikattoja. Ei tarvita myöskään ka-tuja, ramppeja, valoja, eikä ilmastointi-järjestelmiä. Automaattihallissa auto ei voi törmäillä pilareihin tai toisin autoi-hin, varkaat eivät voi liikkua, eikä hallissa synny pakokaasuja. Lisäksi samaan tilaan saadaan yli neljä kertaa enemmän autoja.

– Kustannustehokkuus on 4,4 kertaa suurempi kuin perinteisessä parkkihal-lissa. Tekniikka on niin yksinkertaista, että kohta sitä voi ostaa K-Raudasta. Kontteja hitsataan Kiinassa kilpaa, ne ovat halpoja, Mikko Sampo innostuu.

Potentiaalisia boksiparkin ostajia ovat autonvalmistajat sekä autojen maa-hantuojat satamissa. Nykyisin autot toi-mitetaan asiakkaille räätälöitynä, jolloin erilaisia varusteluratkaisuja ja muun-

»» Toinen suuri projekti on Ravintola Turengin Aseman lähistölle kaavailtu Hopealahden kiinteistöhanke. – Korkealaatuiset huoneistot ovat kysyttyjä, arvelee Mikko Sampo.

YRITTÄJÄ 5/2012

42

noksia tehdään eri paikoissa. Kai-kissa näissä tarvitaan välivarastoin-tia. Lisäksi lentokentillä toimivien vuokraamojen autot voidaan tule-vaisuudessa varastoida automaatti-varastoon, jolloin systeemi toimit-taa auton valmiiksi asiakkaalle heti, kun paperityö tiskillä on tehty.

– Järjestelmä toimii parhaiten silloin, kun yksi toimija päättää, milloin autot tulevat ja lähtevät.

KuKA OSTAA

Jättimäisen  6 000 auton laivan saa-puminen Aasiasta Eurooppaan ai-heuttaa satamissa vipinää. Mam-muttialus jättää esimerkiksi Rans-kan Le Havreen 2 000 autoa, Ant-werpeniin ja Rotterdamiin 1 000 ja loput 2 000 autoa voidaan viedä Hampuriin. Satamien softa kertoo viikkoja aikaisemmin, että Le Hav-ren 2 000 autosta 500 siirretään heti Amerikan-laivaan, joka tulee satamaan kolmen päivän päästä purkamisesta, 1 000 lähtee juna-kuljetuksella kolmen viikon päästä ja loput 500 heti huomenna re-kalla jälleenmyyjille. Ne lastattai-siin päällimmäisiksi.

– Käytännössä homma ei kuiten-kaan suju kuten Strömsjössä, sillä satamien toiminta on hallittua kaa-osta. Suomessa tulee vaikka AKT:n lakko, joten konttien paikkoja jou-dutaan vaihtamaan, mutta tek-niikka taipuu siihenkin. Öisin käy varastossa vilske, kun kontit vaih-tavat automaattisesti paikkaa vas-taamaan uutta, muuttunutta tilan-netta.

Autojen maahantuojien toiminta satamissa on Mikko Sammon kii-karissa. Esimerkiksi Suomessa uu-siin autoihin asennetaan usein ve-tokoukku, valoja, renkaita, teippejä ja lohkolämmittimiä. Satamaan au-

tot tulevat raaka-autoina, jotka va-rustellaan asiakkaiden toiveiden mukaan.

KIeHTOVIn KOHde

Suurena haasteena Mikko Sampo pitää tavallista henkilöautoparkkia. Kiehtovinta on kello kahdeksan aa-muruuhka, kun työntekijät ajavat autojaan laatikkoparkin edessä ole-ville alustoille, jättävät auton ja ha-kevat sen hallin toiselta puolelta pois työpäivän päätyttyä. Mutta jos autoa ei noudetakaan suunnitel-tuun aikaan?

– Pysäköintiajan muutoksen voi tehdä kännykällä tai tietokoneella sekä kotoa että töistä. Automaatti tuo auton ulko-ovelle täsmällisesti asiakkaan toivomana aikana.

– Uudessa hallissa autoa ei pe-ruutella, joten onnettomuusriski on olematon.

MISSÄ PIHVI?

Patenttitoimistossa Mikko Sam-molta kysyttiin, mikä hakemuksessa on se patentoitava idea.

– Vastasin, että vaikea sanoa, kun systeemissä ei ole mitään uusia komponentteja, mutta haen patent-tia itsekantavista kennoista tehdylle parkkihallille, joka muuttaa muo-toaan riippuen kulloisestakin pysä-köintitarpeesta.

Patentti- ja rekisterihallitus PRH tutkii hakemuksia yleensä puoli-toista vuotta ja päättää, mitä voi-daan patentoida, jos jotain voidaan.

Mikko Sammolle on tärkeää saada ensimmäinen automaattiparkki koli-semaan, patentti ei ole tärkeä. Työn alla on viisi kuusi hanketta, ja hän uskoo, että 2013 aikana päästään en-simmäiseen kauppaan. //

Mikko Sampo – pitkän linjan ”Gps-mies”

Modulaire oy. sen tavoitteena oli automatisoida maataloutta. edesmen-

nyt veli, Matti Sampo, keskittyi vapaamäntä-moottorin ja Mikko Gps-satelliittipaikannuksen kehittämiseen. täysautomaattista maatalousko-netta ei syntynyt.

puimuriin sovellettava satokartoitus-järjestelmä, jonka osti 12 viljatilaa.

puolustusvoimat ja pentagon ostivat etäohjattavia miinanraivausajoneu-

voja. lisäksi Monash University, juan Carlos iii University, Vtt sekä Mtt hankkivat yksittäisiä  satelliittiohjattuja ja miehittämättömiä kulku-neuvoja.

Kotkan steveco osti Gps-pohjaisen kontinpaikannusjärjestelmän. sitä seu-

rasivat tilaukset liverpoolista ja amsterdamista.

Hannu Savisalon savcor oy osti Modulaire oy:n. Konttijärjestelmän

tilasivat Haifa, port ashdod, jamaika, Bahama-saaret ja panama. 20 satamaa osti järjestelmän kolmessa vuodessa. 

Konecranes osti toiminnot, ja Mikko sampo jatkoi toimitusjohtajana savcor

one oy:ssä, sittemmin Konecranes yardit:ssä.

perustettu Kokousravintola turengin asema on vaimon hoidossa.

konttisysteemi oli myyty yli 50 sata-maan: Usa:n itä- ja länsirannikon isot

satamat, Valencia, rotterdam, arabiemiraatit ja Colombo sri lanka.

Mikko sampo irtautui yhtiöstä marraskuun lopussa ja keskittyi yrityksille suunnatun Kokous-ravintola turengin aseman markkinointiin, kunnes mieli pakotti uuteen toimintaan.

Kustannustehokkuus on 4,4 kertaa suurempi kuin perinteisessä parkkihallissa.

1993

1995

1996

1997

1999

2007

2009

2011

43

TeKSTI anne lampinen, KuVAT Viljami schleutker

syvissäkin vesissä uiskennellut savukalayrittäjä sauli leppänen on maistanut yrittäjän makeaa elämää. hän on kokenut myös kolikon toisen puolen: konkurssin ja liiketoimintakiellon.

vedessä

Naantalista Rymättylään mene-vän saariston rengastien var-rella ilmoille lehahtaa aromikas

lohen savustustuoksu. Paikka on Luon-nonmaan kalakauppa pienellä hiekkahar-julla, jossa on kesäisiä myyntikojuja. Tun-nelma on aito ja välitön, aina puuceetä myöden.

– Saaristossa kalat savustetaan leppä-lastuilla sadan asteen uunissa tunnissa. Vain ripaus suolaa riittää paikallisen lo-hen mausteeksi, selvittää kauppias Sauli Leppänen.

Lupsakan miehen olemus kertoo mie-lenrauhasta ja tyytyväisyydestä. Aina Leppäsen elämä ja työ eivät ole olleet ta-sapainossa.

lIIAn RAJu RYTMI

Leppänen haaveili 25-vuotiaana jää-vänsä eläkkeelle kolmekymppisenä. Nuorella miehellä oli kiire rakentaa pil-vilinnoja, joten ensimmäisen vuoden ai-kana yritys laajeni yhdestä kodinkone-liikkeestä neljään. Liikevaihtoa oli 22 miljoonaa markkaa.

– Sitten iski lama. Tein konkurssin ja jäin velkaa 10 miljoonaa markkaa, muis-telee Leppänen.

Yrittäjähenkisenä ihmisenä Leppä-nen ei lannistunut vaan suuntasi kat-seensa kohti Venäjää. Hän ryhtyi myy-mään menestyksellä elintarvikkeita itänaapuriin.

Kuin kala

– Kun ruplan arvo romahti 1998, kauppa tyrehtyi tyystin.

Siitäkään Leppänen ei laittanut hans-kojaan tiskiin vaan siirtyi rakennus- ja kiinteistönhuoltoalalle. Elettiin 2000-lu-vun alkua, jolloin Suomen talous oli taas tasapainossa.

– Syyllistyin liialliseen verosuunnit-teluun, pistin mutkat suoriksi. Leikki loppui siihen, kun eräänä maanantai-aamuna oveni takana oli delegaatio: ve-rottaja, ulosottomies ja poliisi. Minut pi-dätettiin. Sain tuomion törkeästä vero-petoksesta ja jouduin liiketoimintakiel-toon kuudeksi vuodeksi.

– Tuomiota odotellessa roikuin löy-sässä hirressä kolme vuotta. Sinä aikana

YRITTÄJÄ 5/2012

44 YRITTÄJÄT » Arvostakaa konkurssiyrittäjää!

TorsTai 15.11.

11.15 Ilmoittautuminen, Viking Linen terminaali, Katajanokka

11.30 Kahvi ja hedelmätarjoilu

12.00 Seminaarin avaus Varatoimitusjohtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät

12.15 Verotus ja vakuutuksellinen varautuminen Toimitusjohtaja Seppo Rinta, Henki-Fennia

12.45 Ajankohtaista verotuksessa, näkymiä tulevaan Valtiovallan edustaja13.15 Odotettavissa olevien verolainsäädännön muutosten vaikutuksia yritysten talouteen ja suunnitteluun, voiko muutoksiin varautua KLT, KHT Seppo Laine, Auditing and Consulting Auco Oy

14.00 Buffetlounas ja hytteihin majoittuminen

15.00 Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta Varatuomari Kirsti Auranen, Ernst & Young Oy

16.30 Yrittäjän riskejä osakeyhtiössä: suojautumisen mahdollisuudet; mitä tehdä, kun riski toteutuu? Asianajaja Väinö Teperi, Asianajotoimisto Teperi & Co Oy

17.15 Työhyvinvointia ja sitouttamista tukevien ratkaisujen verotus Lakimies Antti Romppainen, Fennia-ryhmä Tuotepäällikkö Merja Mård, Fennia-ryhmä

18.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin, käsitellään erityisesti arvonlisäverotukseen liittyviä kysymyksiä

21.00 Ála carte illallinen

PerjanTai 16.11.7.00 Aamiainen

10.00 Laiva saapuu Tukholmaan

13.00 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

13.30 Verotarkastus: miten kohde määräytyy, saako pyytämällä, mitä ja miten tarkastetaan, miten valmistautua, miten toimia KTL, KLT, veroasiantuntija Risto Walden, Walden Tax Oy

14.30 Yrittäjien vero-ongelmia, missä yrittäjät erehtyvät Uusinta vero-oikeuskäytäntöä OTL, VT, veroasiantuntija Ilkka Ojala, Konsultointi Ojala Oy

15.45 Kahvi- ja hedelmätarjoilu

16.10 Mitä uutta tilintarkastuksessa, valvontaratkaisuja ja tilintarkastus- käytäntöä Kirjanpitolautakunnan uusimmat kannanotot ja niiden merkitys KTT, professori Jarmo Leppiniemi

17.15 Kyselytunti: asiantuntijat vastaavat osanottajien kysymyksiin, käsitellään erityisesti muita kuin arvonlisäveroon liittyviä kysymyksiä

19.45 Seminaarin päätös ja cocktail

20.00 Buffetillallinen

LauanTai 17.11.

8.00 Aamiainen, 10.10 Laiva saapuu Helsinkiin

Yrittäjän veroseminaariViking Line m/s Mariella, Helsinki–Tukholma–Helsinki

15.–17.11.2012

osallistumismaksuJäsenhinta (normaalihinta)470 € (630 €)/hlö 2-hengen ikkunallisessa hytissä 515 € (675 €)/hlö 1-hengen sisähytissä 525 € (685 €)/hlö 1-hengen ikkunallisessa hytissä Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen,majoittuminen valitussa hyttiluokassa, ohjelmanmukaiset ruokailut ja ruokajuomat.

ilmoittautuminen viimeistään 1.11.2012www.yrittajat.fi/ veroseminaari2012/ilmo p. 09 2292 2923/Härkönen.

Peruutukset: Peruuttamaton tai myöhemmin kuin 7 vrk ennen lähtöä peruutettu matka veloitetaan kokonaan.

Tervetuloa mukaan!

Seminaarin puheenjohtajana toimii KTT, professori Jarmo Leppiniemi

viina alkoi maistua. Ratkaisukeskeisenä mie-

henä Leppänen pähkäili, josko muuttaisi maalle pois kaupungin kotkotuksista ja kauas kapakoista. Hän muutti Salon takametsiin Teijolle.

– Eihän se mitään autta-nut. Minusta tuli hyvä asia-kas paikalliselle taksikuljet-tajalle, Leppänen kertoo.

KAIKKI MenI

– Menetin lopulta alkoholin takia akan, auton, asunnon ja ammatin. Tunsin olevani niin pohjalla kuin ihminen voi. Menin Raisiossa yhden us-kovaisen miehen kanssa jut-telemaan vuonna 2004. Sen jälkeen viina ei enää mais-tunut eikä liioin tupakka. Se oli käänteentekevä hetki elä-mässäni, iloitsee Leppänen.

Hän opiskeli päihdetyön-tekijäksi, ja osan vuotta Lep-pänen toimii nyt seurakun-

nan päihdetyöntekijänä Rai-siossa.

KARSASTeTTu

Leppästä harmittaa tapa, jolla suhtaudutaan konkurs-sin tehneeseen yrittäjään.

– Suomessa ei konkurssin jälkeen kannusteta yrittäjyy-teen.

Lopulta Leppäsen kuuden vuoden liiketoimintakielto umpeutui, ja hän pääsi har-joittamaan mieleistään am-mattia.

– Kesäisin olen savuka-lakauppias, talvisin toimin päihdetyöntekijänä. Olen tyytyväinen naantalilaisessa vuokrakaksiossani.

Haaveitakin on.– Haluaisin olla osan vuo-

desta Espanjan Fuengiro-lassa, siellä päihdetyönteki-jälle varmaan riittää työsar-kaa, miettii Leppänen.

Hän ui elämässään eteen-päin kuin kala vedessä. //

»½ Sauli Leppänen toivoo, etteivät muut yrittäjät vieroksuisi konkurssin tehneitä yrittäjiä.

Pehmolelut istuvat siistissä järjes-tyksessä. Yksi seinä peittyy lau-tapeleistä, toinen pikkuautoista.

Klassikkolelut, kuten keinuhevoset ja Mär-klinin junarata, ovat arvoisillaan paikoilla ylähyllyillä ja odottavat ostajiaan. Kassalla asiakkaita palvelee kolme sukupolvea: Le-luliike Casagranden kauppias Renato Ca-sagrande, hänen tyttärensä Sabrina ja tyt-tärentytär Daniela.

Vaikka jo isoisä Antonio Casagran-den vuonna 1912 perustamassa liikkeessä myytiin autoja ja nukkeja, Renato teki ai-koinaan lopullisen päätöksen, että kau-pan hyllyille jäävät vain lelut. Kun Tur-kuun rantautuivat suuret tavaratalot, pie-

TeKSTI JA HenKIlöKuVA Maria rantanen

Lelutelävät ajassa

Itsenäistyminen, pula-aika, sodat, tuontilisenssit, eurooppalaistuminen, lama, hypermarketit, ja runsaudenpula. turkulainen leluliike casagrande on sadassa vuodessa ehtinyt nähdä monenlaista.

nelle sekatavarakaupalle erikoistuminen oli luonteva vaihtoehto.

– Sanotaan, että ensimmäinen suku-polvi perustaa yrityksen, toinen kehittää ja kolmas polvi kaataa sen. Minulle lankesi kolmannen polven taakka. Toistaiseksi ol-laan vielä pystyssä, Renato Casagrande, 68, naurahtaa ja kertoo yrityksen jatkamisen olleen luonteva valinta, sillä nuorta miestä eivät koulut kiinnostaneet.

Erikoistuminen lelubisnekseen mahdol-listui myös 1960-luvun aatteiden myötä, kun lelut pääsivät pois markkamääräisistä tuontilisensseistä. Kauppa vapautui, ja te-levision kautta Mikki Hiiret ja Batmanit tulivat tutuiksi suomalaislapsille. Sabrina

Leluliike Casagrande• Perustettu v. 1912

turkuun.

• aluksi sekatavarakauppa amerikkalainen pasaari.

• 20­luvun lopulla nimeksi Casagrande.

• 60­luvulla erikois­ tuminen leluihin.

• Pysynyt suvulla 100 vuotta.

• töissä viides sukupolvi.

eMeK

-Mu

ov

I oy

YRITTÄJÄ 5/2012

46 YRITTÄJÄT » Lelubisnes ei ole leikkiä

Lelu on vuosien aikana muuttunut luksustuotteesta kulutustavaraksi.

Casagrande-Nieminen käärii parhail-laan Angry Birds -pehmoa pakettiin.

– Ennen myytäväksi ostettiin kaikki televisioista tutut lelut, nykyään valvon öitä pohtien, että tuleehan keväällä os-tamistani leluista seuraavan joulun hit-tituotteita. Tarjontaa on liikaa. Mistä tahansa lelusta voi tulla hitti, kun sitä markkinoidaan oikein, leluliikkeen toi-mitusjohtaja Casagrande-Nieminen to-teaa.

IKÄ eI TAKAA KAnnATTAVuuTTA

Leluliike Casagrandessa on myymälä-neliöitä 500. Nykyisellä paikallaan, Lin-nankadun Reginan taloyhtiössä, se on

palvellut vuodesta 1930. Talous-elämän alamäet sekä koventu-

nut kilpailu ajoivat aikoinaan alas suo-malaisia lelujen erikoisliikkeitä ja tuo-tantoa. Miten Leluliike Casagrande on säilyttänyt kilpailukykynsä?

– Ei tämä kauppa ole mikään kulta-kaivos. Moni vetoaa liikkeemme van-huuteen. Mutta on fakta, että vaikka liike on vanha, ei ikinä saa tuudittautua siihen. Täy-tyy mennä ajan mu-kana. Usein konkurs-sit vältetään katso-malla peiliin, Renato Casagrande summaa.

Lelubisnestä laajennettiin Turun Länsikeskukseen Lelukas-liikkeellä vuonna 2005. Lelukkaan toiminta ei kannattanut, joten yrittämistä jatkettiin yhden liikkeen voimin. Renato Casag-rande kuvailee olevansa varovainen yrit-täjä, joka ei käytä rahaa suin päin. Tuot-

teet hinnoitellaan edelleen käsipelillä eikä kassakone tunne koodeja.

– Lelu on vuosien aikana muut-tunut luksustuotteesta kulutusta-varaksi. Kärsimme vieläkin, mo-nen vuosikymmenen jälkeen, kal-

liin liikkeen maineesta. Aikoinaan hinnat voitiin pitää korkealla, kun

suomalaisilla lelumarkkinoilla ei ollut suurta kilpailua.

TOIVeenA JATKO SuVullA

Sukupolvien erilaiset ajatusmaailmat koh-taavat yrityksen ar-jessa. Kun Renato ai-

»» Leluliike Casagranden tiskin takana kohtaavat kolmen sukupolven lelut. Tyttärentytär Daniela, tytär Sabrina ja kauppias Renato Casagrande leluineen.

oy

juh

o ju

ssIl

A

koinaan osti varastot täyteen tavaraa, tytär Sabrina tahtoo pitää tuotteiden vaihtuvuuden mahdollisimman suu-rena ja varastot tyhjinä. 18-vuotias, Tu-run kauppaopistossa opiskeleva Daniela lähtisi uudistamaan liikkeen kassatek-niikkaa.

– Hypermarkettien ja kansainvälis-ten leluketjujen rinnalla pieni yrittäjä voi erottua vain palvelulla ja erikoisem-milla, valtavirrasta poikkeavalla leluvali-koimalla, sanovat kaikki kolme.

Casagranden sukujuuret ulottuvat Italiaan. Tänä päivänä alkuperästä nä-kyy italialaisille tyypillinen perhekes-keisyys. Yrityksen tiskin takana häärää myös Renaton vaimo Eva. Liike toimii toisinaan perheen kohtauspaikkana.

– Ideaalia olisi, jos leluliike pysyisi suvullamme. Nykypäivänä kaikki on niin epävarmaa, etten uskalla kuin salaa toivoa moista, Renato Casagrande lau-sahtaa mietteliäänä. //

YRITTÄJÄ 5/2012

47

piXMaC

piXM

aC

48

Pohjois-Pohjanmaaltaoululaisen audiosuunnittelijan kehittelemä kaiutin tekee monta asiaa toisin kuin perinteinen kaiutin. oulussa osataan myös järjestää juhlia ja jalostaa puuta. Myös kuntoutus palveluiden laatu on priimaa.

ParastaTeKSTI lotta tammelin ja riikka Koskenranta, KuVAT jukka-pekka Moilanen

YRITTÄJÄ 5/2012

49MeNeSTYJÄT » Pohjois-Pohjanmaalla ollaan askeleen edellä

Tapahtumien järjestämiseen eri-koistuneessa ohjelmatoimisto Team Simisami Oy:ssä on kiire.

Tällä viikolla yrityksen järjestämät ta-pahtumat viihdyttävät asiakkaita niin Oulussa, Helsingissä, Seinäjoella, Kuopi-ossa kuin Lahdessakin.

Kaiken muun kiireen keskellä yritys viimeistelee Oulussa lokakuun lopussa järjestettävien Valtakunnallisten yrittäjä-päivien ohjelmaa.

– Kävin Turussa toissa vuonna ja Sei-näjoella viime vuonna katsomassa, miten tapahtuma näissä kaupungeissa hoidet-tiin. Hienosti oli juhlat hoidettu, mutta kun olen niin viilaaja, että haluan kat-soa kaikki mahdolliset solmukohdat pois ja varmistaa yksityiskohtien sujumisen, yrityksen toimitusjohtaja Sami Alasimi kertoo.

– Suunnittelen tapahtumia niin, että ne ovat asiakkaalle mahdollisimman helppoja. He voivat vain tulla paikalle, nauttia hienosta tilaisuudesta ja jättää järjestelyt, sekä organisoinnin meille hän jatkaa.

Alasimin mukaan Oulun Yrittäjäpäi-villä on luvassa lämmin vastaanotto, hy-

time!halusitpa yritysjuhlat, pikku-joulut, tankotanssi kurssin raavaille miehille, karaokea, junttibileet tai hulppeat häät – ohjelmatoimisto team simisami oy hoitaa juhlien järjestelyt puolestasi. yrittäjät pääsevät ihastelemaan ryhmän osaamista valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä oulussa.

Sami AlasimiKotoisin: pohjanmaalta

Harrastukset: yrittäminen ja keskittyminen perheen ja pienen Masi-pojan kanssa touhuamiseen.

erikoista: Koulutukseltaan rakennusartesaani ja raken-tanut yrityksensä käyttöön yksityisklubi Club Backsta-gen, jota vuokrataan yrityk-sille ja yksityishenkilöille, sekä tanssikoulu sulavan, jota tii-vaimo johtaa.

vää palvelua ja iloista meininkiä. Myös hyvin yksinkertaisiin asioihin, kuten opasteisiin ja jonojen karsimiseen, on pa-nostettu järjestäjien puolesta.

– Ouluhallissa on luvassa hiottu tyyli-käs ohjelma ja hyvä tunnelma. Perjantain tulojuhla on puolestaan älyttömän rento ja rempseä. Siellä on myös luvassa kaik-kia kivoja yllätyksiä, Alasimi myhäilee sa-laperäisesti.

TAPAHTuMIA lAIdASTA lAITAAn

SimiSamin tiimi on aiemminkin järjes-tänyt tapahtumia yrittäjäjoukolle. Plak-karissa on jo ennestään Pohjois-Pohjan-maan Yrittäjien juntti- ja rokkiteemabi-leet. Alasimi juonsi myös Yrittäjän päi-vän juhlallisuudet Oulun Rotuaarilla syyskuussa.

– Haluan olla auttamassa ja edistä-mässä suomalaista yrittäjyyttä. Suoma-laisia yrittäjiä pitäisi kunnioittaa mies-

täni enemmän, hän muistuttaa. Vaikka yrittäjäjärjestön piirissä töitä

on riittänyt, kuuluu Team Simisamin asiakaskuntaan paljon muitakin.

– Ihan laidasta laitaan yrityksiä eri kokoluokista, eri puolilta Suomea ja eri aloilta. Pienin asiakkaamme on varmaan-kin ollut kahden hengen yritys, jolle suunnittelimme saunaillan. Toinen ää-ripää ovat puolestaan 2 000–2 500 hen-gen yritykset, joille järjestämme kesäjuh-lia, pikkujouluja ja virkistyspäiviä. Näi-den tapahtumien lisäksi toimintaamme kuuluu myös Tanssikoulu Sulava, yksi-tyisklubi, juontajia sekä promootio ja pr-toimintaa.

– Jotkut yritykset ovat siirtyneet käyt-tämään ohjelmapalveluitamme kaikissa tapahtumissaan. Se on asiakkaalle kaik-kein taloudellisinta. Eräskin asiakas säästi meidän kauttamme yhdessä tapah-tumassa 80 000 euroa ja sai yhtä hyvät elleivät jopa paremmat juhlat, Alasimi painottaa. //

It’s party

YRITTÄJÄ 5/2012

50

Tutoris on vuonna 2003 perus-tettu kuntoutus- ja asumispal-veluita tuottava yritys. Yritys

tarjoaa puhe-, toiminta- ja fysiotera-piapalveluita sekä asumis-, koulutus- ja konsultointipalveluita. Yritys työllistää tällä hetkellä 101 työntekijää.

– Sadas työntekijä tuli muutama viikko sitten taloon. Liikevaihdon kasvu on ollut 50–70 prosenttia viime vuosina, eli olemme kasvuyritys. Vuonna 2005 meille tuli ensimmäinen työntekijä, ja 50 meni rikki 2010, Tutoriksen perustaja ja toimitusjohtaja Laura Suorsa sanoo.

– Vaikka olemme kasvaneet kovaa vauhtia, on kannattavuus pysynyt koko ajan hyvänä. Myös yhteishenki on säi-lynyt loistavana. Voimakas kasvu aihe-uttaa aina haasteita siihen, miten me-henki ja hyvä tekemisen meininki saa-daan säilytettyä, mutta me olemme tässä onnistuneet.

Samaa sanoo myös vuonna 2011 tehty Suomen parhaat työpaikat -tutkimus,

jossa tutorislaisten työtyytyväisyys oli 97 prosenttia.

lIIKunTAA JA JOuSTOA

Miten näin tyytyväinen työpaikka oikein luodaan? Varsinkin, kun Tutoriksella on yhdeksän eri aluekeskusta ympäri Suo-mea.

– Olemme hyvin ketterä organisaatio, joka ei pohjaa hierarkiaan. Panostamme viestintään ja yhteydenpitoon, sillä ha-luamme luoda tunnelman, että olemme saman katon alla vaikka todellisuudessa olemme ympäri Suomea. Vaikka fyysi-siä kohtaamisia on vähän, henkilökunta kokoontuu virtuaalitilassa ja etäyhtey-det ovat ahkerasti käytössä.

Tutoris on vuodesta 2009 lähtien keik-kunut Suomen parhaat työpaikat -tutki-muksen kärkipäässä. Vuonna 2011 kisasta irtosi voitto, ja tänä vuonna yritys valittiin Euroopan 15. parhaaksi työpaikaksi.

tyytyväisenä

suomen paras työpaikka vuodelta 2011 ja euroopan 15. paras työpaikka 2012 – siinä muutama tutoris oy:n ansaitsemista meriiteistä.

– Olemme alusta asti rakentaneet or-ganisaatiokulttuuriamme niin, että meillä todella kuunnellaan ihmisiä. Meille avoimuus, yhdessä toimiminen ja kahdensuuntainen viestintä ovat tär-keitä. Saamamme palkinnot osoittavat, että olemme menossa oikeaan suuntaan, Suorsa iloitsee.

Yhteisöllisyyttä lisää myös yrityksessä luotu aivan oma sanasto, joka kuvaa työ-arkeen liittyviä asioita. Maanantaisin kaikissa Tutoriksen aluekeskuksissa esi-merkiksi pidetään ”silppuri” eli viikko-palaveri, joissa kaikki tärkeät asiat käy-dään yhdessä läpi. Maanantaisin koko väelle on myös työajalla tunnin verran liikuntaa.

– Jos työntekijämme haluavat osallis-tua urheilutapahtumiin, niin ne makse-taan. Käymme myös yhdessä esimerkiksi juoksemassa ja kulttuuritapahtumissa. Lisäksi meillä on joustava työaika ja ih-miset saavat itse suunnitella omat työpäi-vänsä, Laura Suorsa kuvaa. //

Laura SuorsaKotoisin: turusta

Harrastukset: Maratonjuoksu kahdesti vuodessa, flamenco, laitesukeltaminen ja laskettelu lasten kanssa.

erikoista: tammikuussa 2011 rehnbäck-reinilän kartano oulussa siirtyi tutoriksen omis-tukseen. Huhun mukaan talossa majailee myös alexander-nimi-nen kummitus.

töissä

YRITTÄJÄ 5/2012

51

Audiosuunnittelija ja innokas kaiuttimien harrastaja harkitsi pitkään ennen kuin päätti maa-

liskuussa 2012 painaa kaasua ja ryhtyä kaiutinvalmistajaksi. Oululainen Mikko Sundman tutki kahden vuoden ajan eri-laisia kaiutinratkaisuja. Yhteistyö muo-toilija Elisa Stoorin kanssa synnytti Bebop-seinäkaiuttimen. Ensimmäinen karkea prototyyppi valmistui 2011 al-kuvuodesta. Siihen rahoitus löytyi Ou-lun Yritystakomosta. Kaiuttimelle poik-keuksellinen asennuspaikka seinällä ja sisustuksen huomioiva ulkonäkö kieli-vät lupaavista tulevaisuuden näkymistä.

– Markkina on sirpaleinen, ja asiak-kaita onkin tavoiteltava alusta asti mah-dollisimman globaalisti, Sonolux Oy:n yrittäjä ja audiosuunnittelija Mikko Sundman tietää.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät pal-

kitsi Sonoluxin Vuoden 2012 Innova-tiivisin Yritysidea -palkinnolla. Palkin-toraati näki tuotteella olevan globaalit markkinat ja osaamista kansainvälisten markkinoiden haltuun ottamisessa.

– Välillä mediaa seuraamalla välittyy kuva, että yritykset menevät rinta rot-tingilla ulkomaita valloittamaan, mutta meille se on ihan normaalia elinehtoa. Ei menestystä tule ilman tervettä pientä raivoa.

Yrityksessä on yhteensä neljä osa-kasta, toisena tasavahvana omistajana toimii Toni Soininen.

KOKOOnPAnO OMISSA nÄPeISSÄ

Tekstiilipintaiset kaiuttimet kootaan yri-tyksen tiloissa Oulussa. Kotelona käytet-tävä koivuvaneri tulee Oulun seudulta ja

Keväällä markkinoille ilmestyi uudenlainen, loppuun asti hiottu kaiutin, jonka ulkoasussa on huomioitu myös naiskuluttajat.

kaiutinelementit Norjasta ja Tanskasta. Ulkoasun viimeistelee sopimuskumppa-nina toimiva verhoilija. Bebop-seinäkai-uttimen ulkoasu on vaihdettavissa.

Sundmanin mukaan Bebopin akusti-set ominaisuudet tekevät tasaisen ääni-kentän koko huoneeseen. Kaiutinkote-lon takaseinään on integroitu led, joka heijastuu seinäpinnan kautta ympäris-töönsä. //

tervettä raivoaei menestystä ilman

Mikko SundmanKotoisin: syntyperäinen oulu-lainen, kolmannen kerran paluu-muuttaja ouluun. asunut siellä täällä, ulkomaita myöten.

Harrastukset: aiemmin har-rastin kaiuttimien rakentelua ja uimista. nyt kaiuttimia ei voi enää harrastaa, mutta uin edel-leen. perhe on tärkeä, siihen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.

erikoista: osoitimme aloitte-levan yrityksen yritteliäisyyttä, kun valmistauduimme Habitare-messuille. teimme itse messu-osastomme. Muun muassa pen-kit oli tuunattu lainapölkyistä, ja pehmusteena toimi toholammin seudun lampurilta ostettu lam-paanvilla.

YRITTÄJÄ 5/2012

52

Viisi kuukautta ovi- ja ikkuna-valmistaja Profinin luotsina on saanut perustaja Martti Haa-

palan veljenpojan Mikko Haapalan va-kuuttuneeksi siitä, että läpi vuosien kan-tanut valittu segmentti premium-luokan tuotteiden valmistajana toimii edelleen.

– Liukuovi on tuote, joka tulee lyö-mään itsensä läpi seuraavien vuosien ai-kana entistä selkeämmin, toimitusjoh-taja Mikko Haapala ennustaa.

35-vuotisjuhliaan viettävän pohjois-pohjanmaalaisen yrityksen tärkein asia-kaskunta on hirsitaloteollisuus. Suku-polvenvaihdos ei juuri vaikuta yrityksen strategiaan. Mikko Haapalan mukaan

askelmerkit ovat selvät.– Kasvatamme ja kehitämme ulko-

liukuovituotteen tuotantoa ja myyntiä teollisuusasiakaskenttään.

Haapalat veivät yrityspolvenvaihdon 10 kuukaudessa läpi. Tärkeässä suunnit-teluvaiheessa toiselta alalta puunjalos-tukseen siirtynyt Mikko Haapala oppi ikkuna- ja ovitehtaan vuosittaisen kier-tokulun.

– Perehtymisessä luontainen tapa oli, että asioiden ilmaantuessa kävimme läpi, mitä on taustalla ja kuinka on ai-kaisemmin toimittu. Sedän kokemus alalta on ollut erittäin suuri apu minulle, Mikko Haapala hyräilee tyytyväisenä.

SuHdAnneOPPIA IKÄ KAIKKI

Viime viikot ovat olleet kotimaassa synkkiä, kun liuta suuryrityksiä on il-moittanut yt-neuvotteluistaan. Mikko Haapala noudattaa kuitenkin yrittämi-sessä aivan toista oppia.

– Markkinatilanteen heilahtelut nä-kyvät rakennusalalla, mutta mielestäni pk-yrityksen toiminta on pitkälti kiinni omasta kyvystä ja taidosta selviytyä eri markkinaolosuhteissa. Joustavuudella ja kustannustehokkuudella selviää vai-keiden aikojen yli. //

ovi- ja ikkunavalmistaja on merkittävä työllistäjä pudasjärvellä. 35 vuotta sitten saatu oivallus perinteisen puusepäntaidon tek- niikasta valmistaa ikkunoita on edelleen yhtiön toiminnan perusta.

Mikko HaapalaKotoisin: syntynyt torniossa, mutta olen jo pienenä tottu-nut liikkuvaan elämään. Kou-luvuodet olen saanut kasvaa ruukissa, jonka jälkeen muutin ouluun. tällä hetkellä kotipaikka on taas ruukki.

Harrastukset: olen entinen sM-tason kestävyysjuoksija – takana loistava tulevaisuus urheilijana. tällä hetkellä työ vie leijonan osan ajasta ja kaiken muun ajan haluan viettää kolmen tyttären kanssa.

erikoista: yhtiö on siitä erikoi-nen puunjalostusyritys, että se sahaa itse käyttämänsä puun, sillä sahat eivät toimita puuta perinteiseen tapaan syykuvion suuntaisesti sahattuna.

joustavuudellaläpi myrskyjen

Yrityksen tarinaan voi tutustua MTV3:n Katsomossa ”Suomessa on yritystä”-sarjassa, osa 2/8.

53

Nimeni on

TeKSTI riikka Koskenranta, KuVA lammin sahti

Pekka Kääriäinen

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa54ro

deo

.fI

Ystäväkirja

Et ehkä tiennyt, mutta minäkin olen yrittäjä…

yritykseni on Lammin Sahti Oy,

Rakuuna Olut Oy ja monta muuta.

Ensimmäinen työpaikkani oli…

itsenäisenä yrittäjänä jo Lammin

lukiossa, vihannekset pääalana, tykkäsin

erityisesti porkkanoista.

Tähän ammattiin ryhdyin, ajauduin, jouduin…

olen aina halunnut ja ollut yrittäjä tai

toiminut yrittäjämäisesti, jopa ”virka­

miehenä” toimiessani.

Haastavinta tässä työssä on…

muutos ja sen perässä pysyminen;

uudet asiat ja tavat vyöryvät sähköisesti

sellaisella vauhdilla ettei niiden perässä

meinaa pysyä. Onneksi on hyviä yhteis­

työkumppaneita.

Hauskinta sen sijaan on...

yrittämisen monet ja monipuoliset

haasteet, tunne oman aikansa hallinnasta,

vaikkei se pidäkään paikkaansa.

Inspiraatiota ammennan…

uudet haasteet ovat adrenaliinia minulle.

Kyllästyn helposti rutiineihin.

Ikonini on…

sellaista ei Mannerheimia lukuun otta­

matta varsinai sesti ole, mutta ihailen

suuresti Suomea ja Saksaa, jotka ovat

pystyneet nousemaan ”tuhkasta” ja

rakentamaan varsin vauraan yhteiskunnan

läpi ”harmaan kiven”.

Salainen paheeni on…

nautin paljon, kun pääsen matkustamaan

uusiin maihin ja kohteisiin.

Viimeisin hankintani on…

viinapannu, jolla voin ihan laillisesti

tiputtaa viinaa omaksi ja asiakkaiden

iloksi ja tiukkapipojen kiusaksi.

Keksintö, jota ilman en pärjää, on...

ikävä kyllä se on se kännykkä ja tieto

kone.

Monesti toivon, että niitä ei olisi edes

keksitty.

Jos uskaltaisin…

lentäisin vielä korkeammalle ja kävisin

avaruudessa.

Sinulle yrittäjäkollegani tahdon kertoa…

yrittäminen on edelleen omana ”herrana”

kulkemista. Ei kannata matkia muita eikä

lannistua, vaikka epäileviä tuomaita riittää

aina.

Yhdistykseni on…

Pienpanimoliitto ry,

Suomen Sahtiseura ry,

Veljesapu­Perinneyh­

distys ry ja lukuisa

joukko muita yhdis­

tyksiä.

Useampi näkökulma antaatarkemman suunnan varallisuutesi hoitoon.

Yrityksen omistajana hyödyt Nordean Private Banking -asiakkuudesta. Saat käyttöösi laajan asiantuntemuksemme sinulle tärkeissä asioissa:

Tutustu ja varaa aikaa tapaamiseen nordeaprivatebanking.fi tai puh. 08001 98989. Tervetuloa.

• Oma sijoitusjohtaja • Sijoitussuunnitelma ja sen toteutus • Laaja sijoitustuotevalikoima

• Omistusjärjestelyt• Verosuunnittelu• Perintöasiat

Sijoitusneuvonta | Verosuunnittelu | Perheoikeus | Perintösuunnittelu | Vakuutussijoittaminen

Sähköskootterien menekkiä on jar-ruttanut tarjonnan ja hinnan ohella se, että meikäläinen mopomark-

kina on murkkuikäisten hallussa. Tähän yhtälöön sähkömoottorin suhina istuu perinteisen pärinän sijasta huonosti.

Vaan olisiko sähköskootterista keski-ikäisen miehenkörilään

vapaa-ajankulkineeksi, jolla voisi hoitaa pienet kauppa- ja postireissut niin koti-nurkilla kuin kesämökillä?

Tällä asenteella tartuin Helkama Watt-sonin sarvikkoon. Suomen Polkupyörätu-kun myymä sähköskootteri on kiinalaista tekoa ja esimerkki mallista, jota myydään

kohdemaasta riippuen useammalla

Vauhtia, rakas Wattson!

TeKSTI JA KuVA timo sormunen

Akkuteknologian kehitys avaa uusia markkinoita paitsi autoille myös kaksipyöräisille kulkineille.

»¾ Helkama Wattson ei ole ketterä käsiteltävä, sillä painoa on 170 kiloa.

Yrittäjä testaasuomen polkupyörä-tukun Helkama Wattson sopii rauhalliseen mökkiajeluun. Kaupugissa se on tie tukkona.

56

YRITTÄJÄ 5/2012

YRITTÄJÄ TeSTAA » Edelläkävijöiden ajokki

YRITTÄJÄ 4/2012

Helppo hankkia,selkeä hallinnoida.

Business Eurocard tuo säästöjä sekä pienten että suurten yritysten taloushallintoon. Ostojen keskittäminen Business Eurocard -kortille kannattaa, sillä korttimaksaminen on jopa viisi kertaa edullisempaa kuin yksittäisten ostolaskujen käsittely.

Palveluun kuuluu Yrityskortti, Matkatili sekä kuluseurantaa helpottava Online-palvelu. Edullinen vuosimaksu on 40 euroa.Hae korttia osoitteessa www.luottokunta.fi /business_eurocard.

BEC_PRINT_216X140_Mies.indd 1 4.10.2012 10.35

keulamerkillä ja polttomoottoriversiolla varustettuna.

lOIKATen lIIKKeelle

Käytettävyydeltään sähköskootteri ei eroa perinteisestä päristimestä. Kaikki vivut ja vipstaakit ovat tutuilla paikoil-laan, käynnistinpoljin ja starttinappula

toki puuttuvat.Liikkeelle päästään, kun

virta-avaimen kääntää on-asentoon ja vääntää kaasukahvasta. Sen jäl-keen tapahtuukin pal-

jon, sillä herättyään Watt-son suorastaan loikkaa

liikkeelle. Vauhdin hurma jää lyhy-eksi. Nopeudenra-joitin puuttuu pe-liin neljänkympin

nurkilla, eikä mitta-

Kokonopeudenrajoitin

Tavaratila

HiljaisuusKiihtyvyys

Toimintasäde

rin neulaa saa 45 km/h tuntumaan edes alamäessä.

Käytännössä skootterilla on ajeltava koko ajan urku auki tai vuorotellen kaa-sukahvaa pumppaamalla ja rullaile-malla. Kaupunkiliikenteessä Wattsonilla on tien tukkona ja pyörätielläkin tahtoo jäädä jalkoihin.

Pulmana on myös ajokin äänettö-myys, sillä etenkin takaapäin lähestyt-täessä Wattson yllättää muut pyörätiellä liikkujat. Apuna on töötti, jonka painik-keet löytyvät molemmista päistä ohjaus-tankoa.

MuKAVAMPI MöKKITIellÄ

Jos tuntuu meno tuskaiselta kortteli-pyörityksessä, on fiilis tyystin toinen luonnon helmassa. Kapealla ja hiljai-sella metsätiellä neljänkympin vauhti tuntuu passelilta ja sähkömoottorin su-hina rauhoittavalta. Korviin kantautuu

lintujen laulu.Wattsonin akku riittää 80 kilomet-

rin taipaleeseen. Raskaat ylämäet ja lisä-kuorma painavat ”bensamittarin” neu-laa nopeammin alaspäin.

Tyhjän akun lataus vie aikaa kym-menkunta tuntia, joten yöksi piuhaan jä-tetty ajokki on aamulla iskussa.

Wattsonin plussia ovat hiljaisuus, hyvä kiihtyvyys sekä arkikäytössä riit-tävä toimintasäde. Miinuslistalla ovat kolho koko ja käsiteltävyys, turhan är-häkästi toimiva nopeudenrajoitin sekä tavaratilan puute, joka pakottaa hankki-maan taakse erillisen boksin.

Wattsonin ohjehinta on runsaat 2 000 euroa. Se on muutamia tarjolla olevia euromerkkejä edullisempi, mutta yli tuplasti bensalla käyviä kiinalaisskoot-tereita kalliimpi. Käyttökulut ovat pie-net, eikä ajopeli todennäköisesti kaipaa paljon huoltoa. Sille voisi löytyä käyttöä kesämökin ohella mm. lähettiajossa tai pitsataksien työkaluna. //

57

K eski-Pohjanmaan Yrittäjät käynnisti kansainvälisty-mishankkeen viime marras-

kuussa. Näyttelytila ja yhteistyöpro-jekti Espanjassa Fuengirolassa on poi-kinut kontakteja ja uusia asiakkaita Es-panjasta, muualta Euroopasta ja myös Suomesta.

– Projekti aloitettiin yrittäjämäisesti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitus-johtaja Mervi Järkkälä sanoo. Suun-tasimme suoraan maailmalle, vuok-rasimme näyttelytilan ja rahtasimme

TeKSTI outi Hannuksela

Keski-pohjanmaan yrittäjät teki espanjan projektin, jonka tuloksena muutama yritys on lisäämässä markkinointiaan ulkomailla.

tuotteet Espanjaan, Järkkälä kertoo. – Uudet kontaktit ja kansainvälisen

verkoston suuruus yllättivät.

YHTeISTYön TÄRKeYS

Takana on reilu puoli vuotta projek-tia, ja nekin alueen yrittäjät, jotka eivät aluksi innostuneet hankkeesta, ovat ha-lukkaita tulemaan mukaan.

– Keväällä meillä oli 12 Keski-Poh-janmaan ELY- ja yrityskeskusten työn-

tekijää koulutuspäivillä Fuengirolassa. Matkan aikana tutustuimme Málagan yrityshautomoon sekä suureen raken-nusalan yritykseen.

– Hankkimamme verkostot leviävät alueen yrittäjien avuksi, Järkkälä koros-taa.

Järkkälän mukaan menestymisen ehto on paikallinen yhteistyökumppani.

– Kasvotusten luodut suorat kon-taktit takaavat parempia tuloksia kuin isojen valtakunnallisten hankkeiden kautta aloitettu kansainvälistyminen.

Kurotuksiaespanjaan

pIxM

Ac

58

YRITTÄJÄ 5/2012

ULKOMAAT » Kansainvälistyminen on mahdollisuus

»¼ Ruislandia yritys harkitsee oman jälleenmyyjän palkkaamista Espanjaan. Lähdevesien toimittaja Finn Spring ja juomien valmistaja BullBerry ovat solmineet tukkumyyntisopimukset Espanjassa, Mervi Järkkälä kertoo.

Mainoksemme espanjalaisessa lehdessä toi yhteydenottoja yrittäjillemme myös Suomesta.

Laman kourissa elävän Etelä-Espan-jan valinta kansainvälistymisprojektin paikaksi arvelutti joitakin yrittäjiä.

– Alueella on kuitenkin kansainväli-siä asukkaita ja hyvätuloisia eläkeläisiä.

Yksi ennalta arvaamaton lisäarvo on tullut kotimaasta.

– Mainoksemme espanjalaisessa leh-dessä toi yhteydenottoja yrittäjillemme myös Suomesta, sillä lehteä jaettiin Helsingin Matkailumessuilla.

JulKISuuS YllÄTTI

Mervi Järkkälän mielestä hankkeen saama julkisuus on ollut myönteistä.

– Meidät on huomattu sekä Suo-messa että Espanjassa.

Mukana on ollut 30 yritystä, ja Es-

panjan-kontaktit ovat tuoneet yrityk-sille lisää myyntiä ja tukkumyyntisopi-muksia.

– Hanke on lisäämässä myös kulttuu-rivientiä, Järkkälä kertoo. Kokkolalai-nen Guardia Nueva Orkesteriyhdistys on menossa esiintymismatkalle Espan-jaan yrittäjien luomaa polkua pitkin.

eI VIelÄ euROJA

Ruislandia Oy ja Bullberry Oy ovat kes-kittyneet kotimaanmarkkinoihin. Es-panjan-hanke on avannut molemmille yrityksille uusia kontakteja, mutta vasta tuleva vuosi näyttää, miten ne vaikutta-vat yritysten myyntiin.

Eero Koivisto Ruislandia Oy:stä ker-too lähteneensä Espanjan-hankkeeseen mukaan pienin odotuksin.

– Hankkeen kustannus oli pieni, eikä konkreettisia odotuksia asetettu. Ideana oli, että tuote näkyy.

– Nyt Ruislandialla suunnitellaan

eU-hankeilmasilta pk-yrityksille Keski-Pohjanmaalla -hanke 2011–2012

Paikka: fuengirola, espanja

Rahoitus: eU -projektirahoitus 178 000 euroa.

Yrittäjän osallistumiskulu: 200 e/kk, sisältää näyttely-pöydän, mainoksen ja kuukausi-liitteen fuengirola.fi -lehdessä.

Milloin: projektiaika 11/2011–11/2012.

Päätelmä: paikallinen yhteis-työkumppani luo kontakteja nopeasti ja luotettavasti.

pakkauksia ulkomaanvientiä varten. Es-panjan kautta avautuivat myyntikontak-tit Espanjan lisäksi Baltian maihin, Ve-näjälle, Italiaan ja Saksaan.

Sattumalla ja oikeilla kontakteilla on suuri merkitys Ruislandian viennin käynnistymisessä.

– Euroopan-markkinoiden avautumi-nen tuli meille ihan puskan takaa, Koi-visto kertoo tyytyväisenä.

– Koskaan ei tiedä, mikä kontakti on se tärkeä.

Lähdevettä ja makuvesiä tuottava Bullberry Oy huomasi tuotekehittelyn merkityksen. Tuomas Sarjanoja ker-too, että ihmiset arvostavat puhtautta ja monipuolisia lähdevesimarkkinoita Es-panjassa.

– Jokaiseen maahan täytyy suun-nata oikein tuottein, ja siksi olemme kehittäneet makuvesien makuvalikoi-maa ja markkinointia Espanjaan. Ta-voitteemme on, että yhteistyö tuo lisää myyntiä. Tämä on yrityksen ensimmäi-nen kurotus ulkomaille. //

59

YRITTÄJÄ 5/2012

TeKSTI lotta tammelin, KuVAT jouni porsanger

Lapin Yrittäjien puheenjohtaja ja auto-koulu- sekä isännöintiyrittäjä lauri Väärälä, 56 vuotta, on syntyisin pohjan perukoilta.

– syntymäpaikaksi on merkitty rova-niemi, vaikka olen maailmaan putkahtanut pudasjärven liekokylässä. pyöritän auto-koulua, ja olen toisen polven autokoulumies. isännöinnin aloitin kuusi vuotta sitten.

lapissa Väärälää jaksaa ilostuttaa ihmis-ten välittömyys, luottamus toiseen ihmi-seen. Ulkopaikkakuntalaisten suhtautumi-nen lappiin sen sijaan suututtaa.

– joskus valtiovallan toimet ihmetyttä-vät ja suututtavatkin, kun näyttää siltä, että hankkeena on lapin tyhjentäminen. Hel-singin virkamiesten mielestä lappi on vain ryyppäämistä lomakeskuksissa, ja kun men-nään takaisin Helsinkiin, unohdetaan lappi täysin.

– työskentelen maakunnan puolesta lapin yrittäjien puheenjohtajana ja suomen yrittäjien hallituksessa. Molemmissa olen ensimmäistä vuotta, ja tavoitteena on tehdä edunvalvontaa voimakkaasti lapin hyväksi.

Toisen polven autokoulumies

YRITTÄJÄ 5/2012

60 MINUN MAAKUNTANI » Monipuolinen Lappi

lappi on maakunta, jossa osataan melkein mitä vaan. jos siellä myös jotain päätetään, se todella tehdään.

Tuntureita, merta, ruskaa, matkai-lua, poroja, kaivosteollisuutta ja tietenkin joulupukki – näistä tun-

nemme Lapin. Lapin Yrittäjien puheen-johtaja sekä Ranuan Autokoulu Ky:n ja Ra-nuan Isännöinti- ja Kiinteistöpalvelun yrit-täjä Lauri Väärälä ja Rovaniemen kaupun-ginjohtaja Esko Lotvonen kertovat, mistä heidän kotimaakuntansa on tehty.

– Lappi on laaja ja monipuolinen maa-kunta, mereltä tuntureihin. Rovaniemi Lapin pääkaupunkina on kansainvälinen koulutuksen, kaupan ja hallinnon keskus. Suurteollisuus on keskittynyt Perämeren rannikolle Kemi-Tornion alueella, Esko Lotvonen avaa.

Rovaniemen kaupunginjohtaja esko lotvonen, 60 vuotta, on paljasjalkainen lappilainen ja rovaniemeläinen. lotvonen on juuri siirtynyt maakuntajohtajan paikalta kaupunginjohtajaksi, joten tietämys lapin asioista on vankkaa.

– lappilaisten tietynlainen avoimuus ja reiluus ilostuttavat arjessa. paikallisten turha synkistely kuitenkin harmittaa välillä lotvosta.– tarpeeton synkistely, valittaminen, ristiriitojen rakentaminen ja

peräpeiliin katsominen nostaa aika ajoin verenpainetta.

– Lapissa on paperiteollisuutta, poro-taloutta, maataloutta, mutta maatalous on hiljalleen vähenemässä, eikä teollisia työ-paikkoja ei synny enää nykyjään kovin taa-jaan, jatkaa kuvailua Lauri Väärälä.

Vaikka maakunnasta löytyy monenlaista toimialaa ja intressiä, on yhteiselo kuiten-kin saatu sujumaan.

– Lapissa on opittu sovittelemaan mat-kailun, porotalouden, metsätalouden, kai-vosteollisuuden, luonnonsuojelun sekä saamelaiskulttuurin intressejä, Esko Lot-vonen kertoo.

– Lappilainen on ihminen, joka päät-täessään jonkun asian myös sen toteut-taa. Pärjäämisen voimaa löytyy Lapista, va-kuuttaa myös Väärälä.

lAPIn PelASTAJA

Kaivosteollisuus on Lapissa kovassa nos-teessa.

– Hankkeita on toista kymmentä, ja nii-den rahallinen arvo on useita kymmeniä miljardeja, summaa Väärälä.

– Kaivosteollisuus on tulevaisuuden asia, sitä pitää kehittää ja siihen pitää pa-

Paljasjalkainen lappilainen

pärjäämisenvoimaa!

YRITTÄJÄ 5/2012

61

nostaa. Uskon vahvasti sen olevan La-pin pelastaja. Kaikki lisärasitteet, kuten kaivosvero, infran puutteet ja valtion li-säämät kapulat rattaisiin, ovat vaaralli-sia asioita Lapin kaivosteollisuuden tu-levaisuuden kannalta, hän jatkaa.

Myös Lotvonen pitää tärkeänä, että toimialaa kehitetään edelleen.

– Lappia pitää kehittää kestävän kai-vostoiminnan alueena. Ala tarjoaa mer-kittävät mahdollisuudet luoda toimiva kaivosklusteri, jossa on tarjolla erilaista palvelua ja alihankintaa kaivoksille.

– Yksi kaivos tuo satoja työpaikkoja myös alihankintaan, ja ne verotulot jää-vät maakuntaan, myös Lapin Yrittäjien puheenjohtaja muistuttaa.

MATKAIluMARKKInOInTIA ISOSTI

Lappi on lisäksi profiloitunut Suomen vetovoimaisimpana matkailumaakun-tana.

– Matkailu kasvaa erityi-sesti kansainvälisten vie-

railijoiden tuloksena. Lappi tarjoaa erinomai-sia tuotteita lähtien Ro-vaniemen kaupunkita-

soisesta ostos- ja kulttuu-

ripalveluista laajentuen maaseudun ja tunturi-alueiden toiminta- ja luontopalveluihin, Lot-vonen kertoo.

Ranualla asuva Vää-rälä nostaa esiin Ranuan eläinpuiston.

– Meillä on paljon suu-ria kehittyviä matkailukeskuk-sia, ja tänä vuonna Ranuan jää-karhunpentu on vetänyt Lappiin paljon turisteja, ja vetovoima jatkuu. Ranuan Eläinpuiston matkailijamäärät ovat tänä vuonna kaksinkertaiset.

Väärälän mielestä matkailun saralla ei kuitenkaan saa jäädä lepäilemään laake-reillaan.

– Matkailun kehittäminen on äärim-mäisen tärkeää ja siinä eri toimijoiden yhteen hiileen puhaltaminen. Kun läh-detään markkinoimaan Lappia ulko-maille, pitää mennä suurella porukalla ja suurilla resursseilla, sillä pieni yksittäi-nen toimija ei kykene saamaan riittävästi näkyvää aikaan, hän painottaa.

KYlMÄTeKnOlOgIAA JA MOOTTORIKelKKOJA

Lapin paukkuvat pakkaset ja hohtavat hanget synnyttävät myös mahdollisuuk-sia, joita joka puolella ei ole.

– Lapissa on kylmäteknologian tutki-musta ja testausta tehty jo pitkään, Lot-vonen kertoo.

– Autojen talvitestausta tehdään useilla testiradoilla. Monet automerkit testaavat tuotantoon tulevia autoja La-pissa talviaikana. Retkeilyvälineiden, vaatteiden, urheiluvälineiden ynnä mui-

den talvitestausta tapahtuu myös, Lauri Väärälä selventää.

Esko Lotvonen nostaa esiin myös moottorikelkkailun.

– Meillähän on oma moot-torikelkkatehdas, josta tule-vat laadukkaat tuotteet maail-malle. Tämän alan innovaatiot

ja teknologia ovat myös Lapin menestyksen yksi osa, Väärälä

muistaa.

eskon erinomaiset

• runsaat luonnonvarat• ainutlaatuinen luonto• riittävä tila ja avaruus

• selkeät vuodenajat• arjen hallittavuus

• turvallisuus

Laurin liketykset

• täällä ihmisillä on paljon pitempi pinna kuin etelän ihmisillä

• Yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen• selvät ja oikeat vuodenajat

• Mutkattomat välit sidosryhmiin

• kauas on pitkä matka

YHdeSSÄ TeHden

Lotvosen ja Väärälän mielestä Lapin kun-tien yhteistyö on parantunut kuluvalla vuosituhannella.

– Kunnat ovat yllättävän yh-teistyöhaluisia, kun puhutaan kuntaliitoksista, valtionavuista ja yleensä uudistamisesta, Lauri Väärälä kertoo.

– Kuitenkin jatkos-sakin edellytetään avoi-muutta harkita kuntalii-toksia alueilla, missä etäisyydet eivät ole kohtuuttomia. Liikennekäytävien kehittäminen Jäämerelle aiheuttaa ristivetoa kuntien kesken, muistuttaa kuitenkin Lotvonen.

Myös lähimaakuntaan luodaan Väärä-län mukaan suhteita.

– Pohjois- Pohjanmaan kanssa yhteis-työ on vireillä, mutta se on vielä aika hil-jaista.

Lotvonen näkee yhteistyön lisäänty-misen olevan yhteisten hankkeiden vai-kutusta.

– Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan väli-nen yhteistyö on parantunut matkailussa Lappi – The North of Finland markki-nointihankkeen sekä Lapland Airports -konseptin tuloksena, hän uskoo.

Väärälä iloitsee, että Lappi on yrittä-jäystävällinen maakunta.

– Yrittäjien ja kuntien välillä yhteis-työ sujuu pääsääntöisesti erittäin hyvin. Meillä ollaan aivan Suomen huippuja tässä yhteistyössä, mutta aina on paran-tamisen varaa. //

YRITTÄJÄ 5/2012

62

63NYT » Ajankohtaista kotimaasta

KOKOAJA jarmo Hyytiäinen, KuVA pixmac

YRITTÄJÄ 5/2012

Brittiprofessori ulkoistaisitampereen yliopiston vierailevan professorin stephen j. Baileyn mukaan isossa-Britanniassa on osoitettu, että kilpailutus parantaa julkisten palvelujen taloudellisuutta ja tehokkuutta. jo pelkkä uhka kilpailuttamisesta on usein paran-tanut hallinnon ketteryyttä. siellä sekä työväenpuolue että konservatiivit ovat vuodesta 1967 lähtien vuorollaan ulkois-taneet julkisia palveluita. Bailey arvioi ulkoistamista iss palvelut oy:n järjestä-mässä seminaarissalähde: Iss pAlvelut oy

Aallon viivatEntinen kansanedustaja, yrittäjä Markus aaltonen on paneutunut kahdek-sannessa teoksessaan Vapaata viivaa, kriipoksia alvar aallosta arkkitehtuurin virittämiin ajatuksiin seinäjoen perspek-tiivistä. Hän vetää linjat myös luovuuden suureen voimaan.

osa pankeista konkurssikypsiäNordean ja sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoo, että iso osa eurooppalaisista pankeista on konkurssikypsiä. Wahlroos arvioi talouselämä-lehden haastattelussa, että kaavailtu pankkiunioni ei ratkaise euro-kriisiä. Hänen mielestään pääoman lisää-minen järjestelmään saattaa olla ainut tapa ratkaista euroopan velkakriisi. tämä merkitsee sitä, että eduskunnan on laitettava tukien myöntämisessä piikki kiinni niin pankkien kuin valtioiden osalta. lähde: tAlouseläMä

venäläiset jättävät rahaa venäläiset matkailijat käyttävät Kotkan–Haminan seudulla kotimaisia enemmän rahaa. Venäläinen päiväkä-vijä käytti rahaa 170 euroa ja yöpyjä 138 euroa vuorokaudessa. suomalainen matkailija käytti 49 euroa ja yöpyjä 108 euroa vuorokaudessa. Kaikkiaan haas-tatellut päiväkävijät käyttivät seudulla keskimäärin 83 euroa ja yöpyjät 112 euroa vuorokaudessa. lähde: cursor oy, KotKAn–hAMInAn seudun KehIttäMIsyhtIö

rautakauppa hyytyi Ylen tietojen mukaan rautakaup-pojen myynti lähti laskuun keväällä eikä nousua ole näköpiirissä. rauta-, rakennus- ja sisustustarvikekaupan yhdistyksen toimitusjohtaja Kari Kulmalan mielestä rautakaupan alamäen kestoa on vaikea arvioida, sillä kotitaloudet lykkäävät remontte-jaan. samantyylisiä merkkejä oli nähtä-vissä syksyn 2008 taantuman aikana. Kuluttajien mielialoja synkentävät nyt euroopan ja suomen taloustilanne.   lähde: yle

parempaa palveluaPekka Hannula, petra ingberg ja Mari-anne Virtanen ovat koonneet palvelua, kiitos – asiakaspalvelun saloja -kirjan. tarinoissa seurataan esimerkein hyvän palvelun oivalluksia ja huonon palvelun karikoita meillä sekä muualla: kaupoissa, ravintoloissa, terveydenhuollossa ja takseissa. Kirjassa kysytään, auttaisiko hymy.

Irtisanomisaalto vyöryyirtisanomisten määrä on kovassa kasvussa. Kun viime vuonna lähinnä suurista yrityksistä irtisanottiin runsas 10 000 työntekijää, niin tämän vuoden irtisanottavien määrä noussee yli 16 tuhannen työntekijän. yhteistoiminta-neuvotteluihin kohteeksi joutuneiden työntekijöiden määrä noussee eri arvi-oiden perusteella yli 60 tuhannen. pienet ja keskisuuret yritykset ovat sen sijaan yrittäneet pitää työntekijämääränsä lähes entisellään.

hälyttäviä lukuja eläkekarttumastaYksi syy omistajanvaihdos-ten siirtymiselle on eläkeikään tule-van yrittäjän eläkekarttuman niuk-kuus, dosentti, Ktt elina Varamäki korostaa. lokakuun alussa ilmesty-nyt valtakunnallinen omistajanvaih-dosbarometri kysyi lähes 3 000:lta 55-vuotiaalta ja sitä vanhem-malta yrittäjältä muun muassa luopuja-yrittäjien arvioidusta elä-keturvasta. • 42 prosenttia vastaajista arvioi

lakisääteisen eläketurvansa tason niukaksi

• 48 prosentin mielestä eläke­turvansa taso olisi kohtuulli-nen

• 10 prosenttia arvioi eläke­turvansa tason hyväksi

• 62 prosentilla vastaajista on käytössään vapaaehtoinen eläkejärjestely

26 prosenttia tutkimuksen vastaa-jista arvioi, että omistajanvaihdok-sesta kertyy heille merkittävästi varallisuutta. Kuitenkin suuri enem-mistö ei usko kerryttävänsä varal-lisuuttaan merkittävästi yrityksen myynnillä. ottamalla lakisääteisen eläkevakuutuksen yrittäjä varmistaa itselleen eläkkeen. eläkkeen suuruu-den yrittäjäajalta määrää työtulo.

seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti barometrin.

Kova vauhti päällä?On Cloudracer -juoksujalkine pitää yrittäjän askeleen kevyenä maaliviivalle saakka.

neutraalin askelluksen omaaville juoksijoille suunnattu on Cloud racer -jalkine soveltuu erinomaisesti alle 4 min/km juoksuvauhtiin. jalkineen matala kantapää mahdollistaa tehokkaan päkiäaskelluksen ja Cloudtec-pohjassa on 18 matalaprofiilista iskunvaimenninta. ne pehmentävät iskua jalan koskettaessa maata antaen samalla ponnistusvoimaa eteenpäin.

Kengät mahdollistavat pitkäkestoisen harjoittelun samalla vähentäen alaselän, polvien ja nilkkojen rasittumista.

Uutuuskengän väreissä yhdistyvät sporttinen oranssi ja futuristinen hopea.

Kuluttajatiedustelut: www.nikander.com

Storify.com - netin puhuttavat aiheet kootusti Storify.com auttaa nettisurffaajaa ymmärtämään kotimaan ja maailman isoista uutisista käytävää nettikeskustelua. storify kokoaa sosiaalisen median kommentit ja kuvat massoja koskettavista aiheista. Helsingin sanomat keräsi sosiaalisen median keskusteluista koosteen storifyn avulla Guggenheim-keskustelun käydessä kiivaimmillaan. Koosteeseen voi lisätä omat kommentit.

Vuonna 2011 julkistetun storifyn avulla kuka tahansa voi seurata ihmisten reaktioita sosiaalisessa mediassa tiettyyn isoon uutiseen tai tapahtumaan.

silmälaseja sri lankaanSavonlinnan specsavers-yrittäjä tommi lohman haastaa paikkakun-talaiset keräämään tarpeettomaksi jääneitä silmälaseja hyväntekeväisyy-teen. tämän vuoden avustuskohteena on sri lanka.

specsaversin ja Vision for all -yhdistyksen tempauksen avulla halutaan kannustaa suomalaisia lahjoittamaan vanhoja silmälasejaan keräykseen, jossa ne hyödyttävät apua tarvitsevia.

– Keräyskohteessamme tarvitaan kaiken-laisia laseja, mutta erityisesti lasten silmä-laseista ja suurista vahvuuksista on pulaa. Kaikki lasit ovat tervetulleita aurinkolaseja myöten – ainoana vaatimuksena on, että sil-mälasit ovat ehjiä, lohman opastaa.

silmälasikeräys jatkuu lokakuun 25. päivään saakka savonlinnan specsavers optikko -liik-keessä.

pIxM

Ac

YRITTÄJÄ 5/2012

64 UUTISMAAILMA » Poimintoja

Palvelukoti vanhuutta rakentamassa tänä päivänä niin palvelualoilla kuin -tehtävissäkin korostuu luovuuden merkitys niin yksittäisen työntekijän kuin koko organisaation kohdalla, senio-rien asumis- ja palvelukeskus jyllin Kodit oy:n toimitus-johtaja Heikki lehtonen pohdiskelee. ikaalisissa toimivan jyllin Kodin omat 46 vuoden kokemukset on koottu jyllin Kodin jjs-trainee -ohjel-maan, joka on tarkoitettu koko vanhustyön kentän käyttöön.

Vanhuspalvelulaissa on lehtosen mielestä oleellista desimaalien sijaan se, että valtion tulee nyt käyttää vahvasti normiohjausta, koska kunnilla on ollut vaikeuksia toteuttaa palvelunjärjestäjänä valtakun-nallisesti kattavaa, laatusuositusten edellyttämää vanhuspalvelua.

jyllin Kodilla on käynnistymässä mittava rakennushanke asumis- ja palvelutiloineen, joka tuo kymmeniä asukaspaikkoja lisää ja luo uusia hoitoalan työpaikkoja. nyt toiminta pyörii 64 ammattilaisen voimin. ikaalisten keskustassa toimiva seniorien asumis- ja palvelukeskus, joka on tehnyt työtä vanhuuden hyväksi vuodesta 1965.

PULJU

Arvonmääritys yrityskaupassaLähes 40 prosenttia yli 55-vuoti-aista yrittäjistä aikoo myydä yrityksensä täysin ulkopuolisille. siksi suomen yrittä-jien sypoint oy:n kustantama arvonmääri-tys yrityskaupassa –kirja osuu hyvään mark-kinarakoon.

Kirjan kirjoittaja juha rantanen on taloustieteilijä (VtM), suomen yritys kau-pat oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja, monialayrittäjä ja suomen yritysvälittäjäin liitto ry:n pitkä aikainen puheenjohtaja.

Kirja on perusteos yrityskaupasta kiin-nostuneille, ja erityisen hyvin se soveltuu pk-yritysten maailmaan. Kirjassa ei ole vai-keita kaavoja, vaan helppolukuista tekstiä siitä, mihin yrityksen arvo todellisissa yritys-kauppatilanteissa perustuu.

Kirjaan on koottu esimerkkejä käytän-nön elämästä. se tarjoaa ammattilaisten vinkkejä, miten yrityksen hinnoit-telussa ja yrityskauppati-lanteessa kannattaa toi-mia.

Tiesitkö, että...

... yrityksen omistajanvaihdoksessa syntyy keskimäärin viisi

työpaikkaa, kun uusiin yrityksiin syntyy keskimäärin

kaksi työpaikkaa.

Juha RantanenARVoNMääRiTYS YRiTYSKAuPASSA160 sivua69 euroa + alv

Arvonmääritys YRITYSKAUPASSA

Juha Rantanen

Tämä kirja on perusteos kaikille yrityskaupasta kiinnostuneill e tai jopa tahto-mattaan sen kanssa tekemisiin joutuneille. Erityisesti se soveltuu mikro- ja pk-yritysten maailmaan. Kirjassa ei ole vaikeita kaavoja, vaan helppolukuista tekstiä siitä, mihin yrityksen arvo todellisissa yrityskauppatilanteissa perustuu. Kirjaan on koottu runsaasti konkreettisia esimerkkejä käytännön elämästä. Samalla se tarjoaa ammattilaisten vinkkejä, miten yrityksen hinnoittelussa ja yrityskauppatilanteessa kannattaa toimia.

Kirja on antoisaa luettavaa niille, joita askarruttavat esimerkiksi seuraavat kysymykset• mikä on yrityksen oikea arvo ja hinta• miten arvo käytännössä lasketaan• miksi laskettu takaisinmaksuaika on yhdessä yrityksessä 5 ja toisessa 3 • miten saa yrityksestä parhaimman mahdollisen hinnan• mistä tietää, jos kaikki ei ole niin kuin myyjä väittää• miksi arvo eri ostajille on eri• miten löytää paras ostaja• miksi kaupan rahoitus liittyy arvonmääritykseen• mitä ongelmia tilinpäätökset aiheuttavat arvonmäärityksessä• mistä ostajat etsivät yrityksiä ja minkä alan yrityksiä• miksi keskiarvojen laskeminen on vaarallista arvonmäärityksessä

Juha Rantanen on taloustieteilijä (VTM), Suomen Yritys kaupat Oy:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja, moni alayrittäjä ja Suomen Yritysvälittäjäin Liitto ry:n pitkä aikainen puheen-johtaja. Hän on työskennellyt uusien yritysten parissa vuodes-ta 1992 lähtien ja yrityskaupoissa vuodesta 1997 lähtien. Hän on ollut mukana erilaisissa omistajanvaihdoksissa lähes 2000 yrityksessä. Hän on kirjoittanut yrityskaupoista ja yrityksen arvonmäärityksestä lukuisia artikkeleita ja vuosittain luennoinut aiheesta kymmenissä tilaisuuksissa. Rantanen on erikoistunut mikro- ja pk-yritysten arvon määrittämiseen, yrityksen arvon ja arvomääritysmenetelmien kehittämiseen.

ARVONMÄÄRITYS YRITYSKAUPASSA Juha Rantanen

9 789526 654003

pIxM

Ac

YRITTÄJÄ 5/2012

65

6666 KOLUMNI66

Kirjoittaja on liikkeenjohdon konsulttiyrittäjä.

isaounioLS

MA

rA l

eppä

YRITTÄJÄ 5/2012

viime presidentin vaalit olivat kuin politiikan Guggenheim, taistojen eliittiä ja suomen mestaruuskisat vailla vertaa. Kansa kävi kuumana suosikkinsa puolesta. takkia käännettiin ja aivopesua yritettiin. Vanhat ystävykset ja perheenjäsenet muuttuivat vihamiehiksi ja olivat valmiita liki rikoksiin ehdokkaansa puolesta. eräs minua 20 vuotta palvellut yrittäjä ilmoitti, ettei ostoksille tarvitse tulla, jos äänestäisin toista ehdokasta.

tahtojen, toiveiden ja pelkojen taistelu oli ilmaa raikastava. entä kuinka kunnallisvaaleihin saataisiin ladattua samanlaista intohimoa? ja miten varmistetaan, että parhaat valitaan?

eHdOKKAAT• uskalla erottautua. Jos et herätä mielipiteitä, et myöskään erotu.• Olet itse media! Ota mallia maailmalta. suomessa kaikki kyntävät samaa peltoa.• löydä uudet kanavat. Moni mankuu vanhoihin valtamedioihin missaten uudet.• treenaa retoriikkaa! Muista, että pari puhetaitojaan hionutta on päässyt ennätysajassa

suomen politiikan huipulle. Moni ammattipoliitikko möngertää uskomatta, että selkeyttä ja sujuvuutta voi trimmata.

• luo kuhinaa ja palkitse vapaaehtoiset. erään puolueen kioskeissa kuhisi viimeksi aidosti, kun taas muut puolueet kahvittelivat koloissaan.

• tee ennakkoluulottomasti ja poikkialaisesti yhteistyötä. Jos tyydyt ylempiesi hyväksyntään, tallot huomisen kyvyt. Kosiskelu kiukuttaa, kun se huomataan. jos nuorena ehdokkaana nojaudut vanhempiin, et jää mieleen itsenäisenä ajattelijana.

• isossa kaupungissa voi kahdella kaudella viedä maaliin ehkä yhden merkittävän asian. toimi pitkäjänteisesti ja etsi toiminnallesi perustelut.

• vaalit eivät ole kauneuskisa ja narsistien pelilauta. Muista, että huumori ja visualistiikan ymmärrys on tätä päivää. yliasialliset, tylsältä näyttävät ruttupuvut ja tanttatyyli eivät edistä kampanjaasi.

ÄÄneSTÄJÄT• Jos et äänestä, älä myöskään urputa. • ehdolle asettuneet ovat superrohkeita. kannusta muitakin helmiä esiin seuraavia vaaleja

varten. Kannustamalla ihmiset tekevät ihmeitä.• Jos valinta ehdokkaista on vaikeaa, etsi malli ulkomailta. aseta rima riittävän korkealle.• live­esitys antaa enemmän, älä usko vaalipropagandaan ja median maalaamiin kuviin,

vaan vaivaudu seuraamaan suosikkiasi kentällä.• Pyri puheille ehdokkaasi kanssa. ääni, katse ja olemus kertovat kaiken.• Puoluetta voi vaihtaa vikkelästi. työnnä syrjään itsellesi epämieluisat. • naiset voivat ajaa isommankin lauman asiaa.

Lopuksi. olen itse jo parikymmentä vuotta miettinyt ehdolle asettumista. Vielä en ole ehtinyt tai uskaltanut. ole sinä fiksumpi. rohkaise kunnastasi uusia kykyjä esiin! politiikassa verenvaihto ei ole dopingia. //

vaalien voittajan valinta

FORD TRANSIT TREND X Huippuvarusteltu ja taloudellinen

Ford Transit on kyvykäs kumppani, joka tunnetaan huippuluokan ajettavuudesta ja vakiovarustelusta sekä kuljetuskyvystään. Ohjaamo on erittäin hiljainen. Nyt saataville ovat tulleet Transit Trend X -erikoismallit. Niiden voimakkaat (125 hv/330 Nm) DURATORQ-dieselmoottorit säästävät polttoainetta esim. Auto-Start-Stop -järjestelmän avulla. Kattavasti varustellut Trend X -mallit houkuttelevatkin edullisilla kustannuksillaan.

FORD TRANSIT TREND X 300 S matala alkaen 30.327,94 € (+toim. kulut 600 €)FORD TRANSIT TREND X 300 M matala alkaen 31.328,82 € (+toim. kulut 600 €)

ford.fi /hyotyajoneuvotKysy lisää Ford-jälleenmyyjältäsi!

Ford Transit Trend X 2.2 TDCi 125 hv 300 S alkaen 30.327,94 € (autoveroton suositushinta 26.060 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 189 g/km 4.267,94 €). 300 M alkaen 31.328,82 € (autoveroton suositushinta 26.650 € + arvioitu autovero CO2- päästöllä 194 g/km 4.678,82 €). Hintoihin lisätään liikekohtaiset toimituskulut 600 €. Ford Transit Trend X CO2-päästöt 189–194 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 7,2–7,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Nyt autojanopeaan

toimitukseen.Rajoitettu erä,toimi nopeasti

ja kysytarjousta!

Transit_216x280_YR.indd 1 2.10.2012 12.45