YRITTÄJÄ 2/2011

2/2011 Irtonumero 6,50€

yrittajat.fi yrIttäjIen edunvalvojat neuvovat, mIten oy SuomI ab noStetaan kaSvu-uralle

Sivut 12–15

22 Mokasta voi oppia • 52 arjen biotekniikkaa  56 vaalikone Mullisti bisneksen • 62 rikastumishaaveiden amerikka

16 Viisi teemuselännettä ei tee parasta kentällistä

Vaalivaikuttamistaja vastuunkantoa taloudenpidosta

www.VERTAATILITOIMISTOASI.fiTilitoimistoissa on eroja. Kuten yrittäjissäkin. Kun tilitoimisto ymmärtää yrittäjää – ja yrittäjä tilitoimistoa – säästyy rahaa ja aikaa. Tee tilitoimistotesti ja vakuutu, miksi vaihto Talenomiin kannattaa. Jokainen vaihtaja kuittaa 200 euroa tilitoimistorahaa heti kättelyssä.

Tunti tilihommia vai laskutettavaa työtä?

Yrittäjä, älä tuhlaa aikaasi tilitoimiston ASKAREISIIN.

3PÄÄKIRJOITUS

anttojouko.lantto@yrittajat.fi

YRITTÄJÄ 2/2011

Eduskuntavaaleihin liittyvät vaalipaneelit, tv-tentit ynnä muut ovat tuoneet elinkeinoelämän ja siinä samalla yrittäjienkin asiat koko kansan kuultaviksi. odotetusti keskustelujen ja väittelyjen yhtenä kärkiaiheena on verotus ja se, keiden verotusta olisi kiristettävä, ja mikä ryhmä ansaitsisi alennusta. merkillistä kuitenkin on, että näissä yhteyksissä ei mitenkään analyyttisesti ole puhuttu itse asiasta, eli valtion tulojen ja menojen tasapainottamisen välttä-mättömyydestä nyt ja lähivuosien aikana. tietenkin julkisen talou-den mittava velkaantuminen yhdessä väestön vanhenemisen kanssa tunnetaan ja tunnustetaan puoluekentän jokaisella laidalla, mutta uskallus ilmaista konkreettisia ratkaisutoimia ja aikatauluja näyttää näin vaalien alla itse kultakin päälliköltä puuttuvan.

joka tapauksessa verotus kaikkine erilaisine näkemyksineen ja vaatimuksineen on ehtaa ”vaalikamaa”, joka kiinnostaa kaikkia ja kiihottaa kateellisia mieliä. yrittäjien näkökulmasta eräässä vaiheessa oli jopa uhkana, että veromopo karkaa puoluejohtajien käsistä, mutta ainakaan tässä vaiheessa suureen hämmennykseen ei ole aihetta, vaan tulevia verolinjauksia on tehty suhteellisen maltillisesti.

Muistettakoon kuitenkin, että vasta hallitusneuvottelut ovat puolueille veronäy-tön paikkoja. silloin paljastetaan itse kunkin kortit, joskin silloinkin ne – puolueet – joutuvat toimimaan tiettyjen reunaehtojen sisällä. näitä reunaehtoja määrittävät verotuksen ja työllistämisen/työllistymisen kohtalonyhteys, tai eri kansallisvaltioiden välinen verokil-pailu, jota mikään hallitus ei nykyaikana voi kevein perustein sivuuttaa.

verotus on mielenkiintoinen laji siksi, että siihen liittyvää poliittista keskustelua vie-dään usein eteenpäin mielikuvilla ja puolitotuuksilla. silloin esimerkiksi yrittäjä selitetään pienten verojen maksajaksi sivuuttamalla huolettomasti, että tosiasiassa tilanne onkin päinvastainen. yrittäjän veroaste onkin jopa yli 3 prosenttiyksikköä korkeampi kuin saman tulotason omaavan palkansaajan, kun otetaan huomioon ansio- ja pääomatuloista mak-settavat verot sekä lakisääteiset vakuutusmaksut. suomen yrittäjien tekemän selvityksen mukaan yrittäjillä on toki noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla, mutta vastaavasti parikymmentä prosenttia pidemmät työpäivät. näin tarkasteltuna yrittäjät saavat työtuntia kohden 5 prosenttia suuremman korvauksen, kuin palkansaajat.

Huhtikuun 17. päivän eduskuntavaalien suuri jännitys liittyy perussuomalaisten mahdolliseen nousuun suomen poliittiseen eliittiin ja jopa maan hallitukseen. tässä leh-dessä Perheyrittäjien Liiton puheenjohtaja anne berner ja suomen yrittäjien puheen-johtaja mikko simolinna – arvioidessaan ja arvostellessaan poliitikkojen haluttomuutta ryhtyä rakenteellisiin yhteiskunnallisiin uudistuksiin myönteisen kasvukierteen aikaan-saamiseksi – toivottavat perussuomalaiset mieluusti mukaan päätöksentekijöiksi. berner ja simolinna eivät kuitenkaan näe perussuomalaisten nousun merkitsevän perinteisten yrittäjäpuolueiden kokoomuksen ja keskustan unohtaneen yrittäjät. yrittäjillä vain on nyt entistä enemmän ystäviä, he uskovat. //

entistä enemmän ystäviä

Yrittäjillä on noin neljänneksen suuremmat tulot kuin palkansaajilla, mutta noin 20 prosenttia pidemmät työpäivät.

YRITTÄJÄ 2/2011

Pääkirjoitus3 entistä enemmän ystäviä

Makasiini6 Poimintoja yrittäjän maailmasta

Hän10 anne-mari Pahkala on luovan alan yrittäjä

Yhteiskunta12 investoinneille lisää kannustimia

Johtaminen16 haluatko hyvän hallituksen?18 neljän roolin yrittäjä

Kolumni21 satunnaisotos

Mikä moka!22 sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

uusi talous24 internet, semanttinen verkko, tulevaisuus26 miksi se hotkii kaikki rahat?

Markkinointi & myynti29 asiakkaiden profilointi kannattaa30 eväitä ja energiaa elämään34 arvostettu asiakas

Huhtikuu 2011

38Yrittämisen sisin on tekemisessämoni yrittäjä näkisi mielellään sen päivän, kun yhteiskunnan yrittäjyysilmapiiri muuttuu sellaiseksi, että yrittäjyys nousee varteen-otettavaksi uravaihtoehdoksi ihan oikeasti. yritystoiminta vaurastuttaa taloutta ja tuo verotuloja, mutta yrittämisen ydin on kuitenkin itse tekemisessä; leipurilla leivän leipomisessa ja rinneyrittäjällä laskettelukeskuspalvelujen tarjoamisessa kuluttajille.

YRITTÄJÄ 2/2011

hyötysuhde

palvelusuunnittelu

hyötysuhde

palvelusuunnittelu

konseptiaihiokonseptointi

laskutusmalli

nettipalvelusyvähaastattelu

palveluidea

profilointi

asiakasarvo

pullonkaulaasiakasprofiili

bisn

esca

se

hinnoittelututkimus

markkinaselvitys

johtava

mer

kity

s

insi

ght

ADkonseptiaihio

johtava

brändi

johtava

asiakasarvo

hinnoittelututkimuskonseptiaihio

29Faktaa kehitystyöhönuusia palveluideoita, muttei visiota, mikä niistä kannattaisi kaupallisesti? katso kolme vinkkiä, miten kehitystyö rakennetaan tutkitun faktan ympärille.

uudet arvot38 arvo ei vain verotuloissa

teknologia46 kun suunnittelu pettää50 nanosta on moneksi52 millainen bisnes on bioteknologia

Ystäväkirja55 sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa

Yrittäjät56 oikea ongelmanratkaisija

vapaa-aika60 hyvää oloa kuorolaulusta

ulkomaat62 yrittäjänä yhdysvalloissa

Minun maakuntani66 nurkasta eurooppaan?

Maailmanpyörä71 ajankohtaista maailmalta

uutismaailma72 Poimintoja

Kolumni74 tiedon tapaista

10Tosi-TV:n koulimaPukusuunnittelijayrittäjä Anne-Mari Pahkala heittäytyi alku-keväästä tosi-tv:n vietäväksi, kun hän osallistui muodin huipulle -realityyn. kisa on jo ohi, mutta koitos kasvatti luovaa taiteilijaa niin suunnit-telijana kuin yrittäjänäkin.

30Hyvät työskentelevät viisaamminkoko elämä on myymistä aina lasten kasvatusta ja parisuhteen hoitoa myöten, Tuija Rummu- kainen sanoo.

– kun myyntisi on kunnossa, yrityksesi voi hyvin. tässäkin maassa hyvillä myyntitaidoilla voi rikastua ja jopa vaurastua.

YRITTÄJÄ 2/2011

6 MAKASIINI » Kokoajana Helinä Hirvikorpi

t&kvälillä yhteiskunnan tukea on yrityksille liikaa, välillä liian vähän. optimaa-lia tilannetta on vaikea saa-vuttaa eikä aina pystytä näkemään yritystukien vai-kuttavuutta.

teknologiateollisuus on nyt huolissaan aikeista supistaa tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoja. inno-vaatiorahoituksella yrityk-siä on kannustettu uudis-tumaan ja luomaan uusia tuotteita.

Pekka Lundmark, tekno-logiateollisuuden puheen-johtaja näkee, että oma vahva tuotekehitys on vält-tämätöntä sellaisille yrityk-sille, jotka tähtäävät vientiin ja kansainväliseen kilpailu-kykyyn.

ehkä näitä tukia pitäisi suunnata enemmän pienille ja keskisuurille yrityksille, kuin isoille jäteille.

aivot käyttöönJohtamiseenkin saa tietoa aivojen toiminnoistatutkija, tietokirjailija helena Åhman on myös yrittäjä. hunting minds -yritys on erikoistunut johtoryhmien ja hallitusten arviointiin, sparraa-miseen ja tutkimiseen. nykyisin Åhmania kiinnostavat erityisesti ihmismieli ja aivot.

– aivotutkimus on tuonut mielenkiintoisia asioita oman mielen johtami-seen. se tuo näkökulmia ja perusteluja monille asioille, hän sanoo.

helena Åhman on kirjoittamassa kirjaa aivokapasiteetin hyödyntämi-sestä, jota hän jo vähän käsitteli hullut johtajat -kirjassa puolitoista vuotta sitten sekä väitöskirjassaan. ollessaan bostonissa aivotutkijoiden konferens-

sissa hän huomasi neurotietei-lijöiden esittelevän uutena sel-laisia asioita, joita johtamisen yhteydessä on jo käsitelty. Pyö-rää ei tarvitse keksiä uudelleen, joten hän päätti kerätä eri ympä-ristöistä sen tiedon ihmismie-lestä, millä on merkitystä yritys-ten tuloksellisuudelle ja työhyvin-voinnille.

työpsykologiasta väitellyt tek-niikan tohtori helena Åhman on nimitetty kansainvälisen neuro-Leadership instituten Local inte-rest Group Leaderiksi. hänen tehtävänään on tuoda suomen johtoryhmäläisille ja hallitus-ten jäsenille kansainvälistä uutta aivotutkimustietoa, josta on hyö-tyä johtamisessa.

naispuolisia ja toispuolisiaNaiset yritysten johdossa ja hallituksissa oli aiheena säätytalolla helsingissä, kun omistajaohjausministeri jyri häkämies ja tasa-arvoministeri stefan Wallin puhalsivat yhteen hiileen. enemmän naisia kärkeen, mutta miten?

joku heittää, ettei päteviä naisia löydy tarpeeksi. höpöhöpö. innokkaita, koulutettuja ja kokeneita naisia on tarjolla hallituspaikoille esimerkiksi board Professionals –verkostossa. siellä on liuta vaikutusvaltaisia johtamis- ja yrityskoke-musta omaavia naisia ”päiden metsästäjille.”

¼¼ Helena Åhmanin yritys on Hunting Minds.

YRITTÄJÄ 2/2011

MAKASIINI

¼» Nanoteknologia auttaa: mielituoksun saa upotetuksi koruun.

Palvelu pelaa tai eitapasin Dominikaanisessa tasavallassa suomalaispa-riskunnan, joka oli muuttanut sinne asumaan. he iloitsivat palvelu-yhteiskunnasta: palvelut ovat halpoja, ja kaikki ihmiset elintasosta riippumatta ovat totteuneet käyttämään niitä. Puutarhuri, joka saa minimipalkkaa, ei maalaa itse taloaan vaan sen maalaa maalari. huusholleissa käy siivoojan lisäksi silittäjä, lastenhoitaja jne.

kaupan kassalla et itse lado tavaroita kassiin, vaan sitä varten on joka kassalla pari kolme nuorta työllistämässä itsensä. siinä on puo-lensa. nimimerkki ”itse on vietävä kahvikupitkin kahvilan pöydästä”.

ääni käytössäEn ole koskaan jättänyt äänes-tämättä missään vaaleissa. enkä ymmärrä, että joku jättää äänes-tämättä protestiksi. se ei ole mikään protesti, koska sen tietää vain äänestämättä jättänyt itse.

tulevat eduskuntavaalit huh-tikuun 17. päivänä ovat jännem-mät kuin pitkään aikaan. suuri osa kansanedustajista vaihtuu, kun vanhemmat jäävät pois arkadian-mäeltä.

Lehdistöltä taitaa jäädä osa vaalimainostuloista saamatta, kun ehdokkailla on vähemmän rahaa laittaa kalliiseen lehtimainontaan. sekin pitäisi huomata, että jos ostaa taulun jonkun ehdokkaan tukirahastolta, suuri osa taulun hinnasta menee taitelijalle itsel-leen ja vain osa vaalirahastoon.

Pääasia, että eduskuntaan saa-daan järjellisiä kansanedustajia, jotka ymmärtävät myös yritys-ten valtaisan merkityksen koko yhteiskunnan toimivuudelle.

kaipaus tuoksuuNanoteknologialla tuoksua koruuntoimitusjohtaja tuula antolan pikkutyttö sanoi: tämä pupu tuok-suu aivan sinulta äiti, se on ihanaa. niin syntyi yritysidea laittaa tuoksu koruihin tai avaimenperiin. nyt suomalainen kaipaus-yritys on päässyt eurooppalaisen yrittäjyysverkoston keulakuvaksi.

– tuoksu on käyttöliittymä, joka tuottaa ihmisille iloa ja hyvinvointia, perustaja ja toimitusjohtaja tuula antola sanoo.

oman mielihajuvetensä tai partaveden tuoksun voi upottaa koruun. vastaanotto kansainvälisillä markkinoilla on ollut varsin myönteinen, vaikka kaipaus on vasta kansainvälistymisen alkutaipaleella. nanotek-nologinen innovaatio mahdollistaa tuoksun imeyttämisen korun keraa-miseen ytimeen, josta se haihtuu molekyyli kerrallaan. käyttäjä voi itse lisätä keraamiseen ytimeen mitä tahansa omaa tuoksua. sen voi myös nollata ja korvata uudella.

rod

eo.f

I

7

YRITTÄJÄ 2/2011

8 MAKASIINI

Suomalaisen yrittäjän erikoislehti29. vuosikerta Painos 23 000 kplissn 1237-2234 aikakauslehtien Liiton jäsen

Julkaisijasuomen yrittäjätPL 999, 00101 helsinkiPuhelin (09) 229 221faksi (09) 229 229 99www.yrittajat.fi

Kustantajasuomen yrittäjien sypoint oyPuhelin (09) 229 221toimitus@suomen.yrittajat.fi

Päätoimittajajouko Lanttojouko.lantto@yrittajat.fi

Toimittajat riikka koskenrantariikka.koskenranta@yrittajat.fi

Lotta tammelinlotta.tammelin@yrittajat.fi

Toimituksen sihteerimaarit tähtinenmaarit.tahtinen@yrittajat.fi

Vakituiset avustajatraija Lehtonen, joni halmelahti, anna Lantee, helinä hirvikorpi

Ilmoitusmyyntialma360/asiakasmediaPL 356, 00101 helsinkiPuhelin 010 665 106faksi (09) 448 358www.alma360.fi

Ilmoitushinnat2/1 6 150 €1/1 3 700 €2 x 1/2 3 950 €1/2 2 100 €1/4 1 400 €

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetyrittäjäPL 999, 00101 helsinkiPuhelin (09) 229 221

Taitto ja sivunvalmistushanna tennilä, textop oy

Painopaikkaesa Print oy, Lahti

Painopaperikansi Galerie art silk 200gsisus novatech easymatt 100g

Kannen kuva Pekka sipola

kulttuuria ja urheiluaHelsinkiläisen Lenkkiteatterin tämän kauden pääproduktio on kristian smedsin kirjoittama rautavaara – oulunkylän tähti.

– näytelmä on väkevä, verevä, hauras ja räävittömän hauska. se on havun tuoksuinen syväsukellus suomeen, ja meihin suomalaisiin, siihen kulttuuriperintöön, minkä me tältä maalta syntymälahjaksi saimme, kertoo näytel-män sovittanut ja ohjannut maria hyökyvaara.

näytelmän keskushenkilö on urheilu- ja kulttuuri-legenda tapio rautavaara, jonka persoonassa yhdistyi urheilu, musiikki ja elokuva. roolissa nähdään näyttelijä tommi taurula, jonka monet tuntevat mtv3:n ikuisuus-sarjasta salatut elämät.

rautavaara-näytelmän ensi-ilta on 17.5. helsingin kes-kuspuistossa maunulan ulkoilumajalla, Lenkkiteatterin tapahtumateltassa. eli lenkiltä vain suoraan katsomoon.

Kun tämä yrittäjä ilmestyy, alkaa helsingin mes-sukeskuksessa viidet messut samalla kertaa (7.–10.4.). yhdellä lipulla näkee kevätpuutarha, omamökki, oma koti, asma ja sisusta! -messut. muut aiheet ovat selviä, mutta asma tarkoittaa asunto- ja kor-jausmarkkinoita.

kukkaloistoa, mallipuutarhoja, rakentamiseen ja remontointiin liittyviä tuotteita, talopaketteja, mökki-tontteja, mökkejä, energia- ja jätehuoltoratkaisuja.

omakotitaloja ennustetaan rakennettavan tänä vuonna 13 prosenttia viime vuotta enemmän. maalis-kuun alussa talo- ja mökkitehtaat ovat myyneet noin puolet koko vuoden myynnistään.

– meillä asutetaan edelleen ihmisiä niin kuin sota-ajan jälkeen, rakennustutkimus oy:n toimitusjohtaja aarne jussila moittii.

hänen mielestään ihmisten pitäisi itse saada valita, mihin talonsa rakentaa, eikä

arvalla valita 100 tontin osta-jaa yli 2 000 hakijasta.

messut on myös hyvä kaupankäynti-paikka pienyrittäjille.

on teHotonta teHdä väärIä aSIoIta HyvIn. -Janne Ruokonen: Nopeammin

¼¼ Tapio Rautavaaraa esittää Tommi Taurula.

¼» Puutarha-messuilla voi saada tietoa vaikka pionin kasvatuksesta.

600yritystä messuilla

Päivä Tukholmassa -kokousristeily Helsingistäetuhintaan esim. 142 €/hlö Promenade-hytissäHintaan sisältyy: Päivä Tukholmassa -kokousristeily kahden hengen Promenade -hytissä, meriaamiaiset, buf-fet-illallinen ruokajuomineen, kolmen ruokalajin à la carte -illallinen, tervetulomalja, 4 h kokoustilaa sekä 2 x kokouskahvibuffet. Hinta voimassa su–ke-lähdöillä 21.8.-31.10.2011, kun matka varataan 31.5.2011 mennessä.

Merellätilaisuus toimii

Tiedustelut ja varaukset matkatoimistosta tai Tallink Siljankokous- ja ryhmämyynnistä, puh 010 804 123 (ma-pe 8-17).010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min.Koskee vain uusia varauksia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Hinta voimassa min. 10 hengen ryhmille.

Etu kokousryhmille!Varatessanne syksyn kokous-risteilyn 31.5.2011 mennessä, tarjoamme 21.8.–31.10.2011 ajalla tehtävän Päivä Tukhol-massa -kokousristeilyn yhtey-teen ryhmällenne aamiaiset su–ke-lähdöillä!

Silja_kokous_216x280.indd 1 24.3.2011 14.57

YRITTÄJÄ 2/2011

10 HÄN » Anne-Mari Pahkala on luovan alan yrittäjä

illusion Costumesin yrittäjä, pukusuunnittelija Anne-Mari Pahkala osallistui tänä keväänä mtv3:n muodin huipulle –tv-sarjaan.

– Lähdin mukaan muodin huipulle -kilpailuun haastaakseni itseni henkisesti ja ammatillisesti. toi-voin ohjelman tuovan yritykselleni positiivista näky-vyyttä, mutta ymmärsin myös reality-sarjan riskiteki-jät. otin suuren riskin siinä, että ihmiset saavat muo-dosta mielipiteensä sellaisesta minusta, jonka muo-din huipulle -ohjelma ulos näyttää, Pahkala kertoo.

Pahkala lähti kisaan ennakkosuosikkina mutta putosi melko aikaisessa vaiheessa.

– Putoaminen tuli minulle shokkina. olin kuiten-kin tyytyväinen työpanokseeni sekä haute couturesta inspiroituneeseen kilpailuasuuni. yllätyin siitä, mi-ten tv-katsojat ottivat minut ennakkosuosikikseen. kun putosin kisasta, samat katsojat olivat tukenani

ja nostivat kovan äläkän putoamisestani. suosion ja katsojien kannustuksen saavutettuani tajusin jo voit-taneeni kaiken, mihin itseni alun perin haastoinkaan.

– se, että olisin selviytynyt finaaliin asti, olisi ollut tähänastisten unelmieni totaalinen täyttymys.

KASVAVA AlA

Puvustusalalla kilpailu on kovaa ja keikkoja vähän. maanläheisessä suomessa esimerkiksi bändien visuaalinen esiintyminen ei ole vielä niin suurieleistä kuin ulkomailla. anne-mari Pahkala on kuitenkin ollut huomaavinaan sen kehittyneen hitusen parempaan suuntaan.

Pahkala myös muistuttaa, että muodin kaupalli-nen suunnittelu on aivan eri asia kuin taiteenomainen suunnittelu. Pahkalan mukaan luovan alan yrittäjänä

olisikin tärkeää tietää kuka on, mitä tekee, kenelle ja minkä vuoksi.

– Luovan alan yrittäjän täytyy myös uskaltaa ottaa riskejä – aina on kaksi vaihtoehtoa siihen, miten käy. kaikkia ei kuitenkaan voi miellyttää.

anne-mari Pahkala myös uskoo, että uusien persoonallisten vaate- ja pukusuunnittelijoiden myötä vaateala tulee suomessakin nousemaan nykyistä suurempaan mittakaavaan.

– nuoret suunnittelijat paneutuvat nykyään tärkeisiin muotiin liittyviin eettisiin kysymyksiin: mikä on kaunista, miksi ja mikä on sen hinta.

myös vaatteiden käyttäjät ovat kehittyneet.– suomalaiset nuoret ovat rohkeita ja luovia,

kunhan vain uskaltavat päästää sisäisen minänsä esiin. nuoret ovat nyt jo minun sukupolveani paljon muoti- ja merkkitietoisempia, Pahkala iloitsee.

TV:stä tuttu

11

YRITTÄJÄ 2/2011

TaustatJuuReT

Ovat syvällä maassa, Etelä-Pohjan-maalla. Inspiraatio käsitöihin ja vinta-gen arvostamiseen on periytynyt ver-hoilijaisältä. Opiskelin Pohjanmaalla harrastepohjaisesti kuvataidekoulussa.

IhMInenOlen 26-vuotias pukuompelija, teatteri-pukusuunnittelija ja Illusion Costumes -yrittäjä. Rakastan asennetta, taidetta sekä kauneutta. Yritykseni täytti juuri 3 vuotta. Haluan avata suuni tärkeiden asioiden edessä ja herättää keskustelua muotiin liittyvistä aiheista, kuten nai-seudesta sekä turkistarhauksesta.

OPInnOTValmistuin Seinäjoen ammattioppi-laitoksesta pukuompelijaksi vuonna 2003 ja Mikkelin ammattikorkeakou-lusta teatteripukusuunnittelun muo-toilijaksi 2007.

AIeMPI TYöelÄMÄOlin ammattikouluaikana pukuvuok-raamossa Seinäjoella työharjoittelussa ja sen jälkeen kesätöissä. Työskentelin myös teatterissa Seinäjoella ja Savon-linnassa. Venetsiassa työskentelin atel-jeessa historiallisten pukujen parissa.

PeRhe JA VAPAA-AIKAOvat elämäni rakkaimmat asiat. Myös asioita, jotka eivät liity ammattiini.

Hän Anne-Mari Pahkala

Asiat, jotka irrottavat mielen työasi-oista ja saavat rentoutumaan sekä si-ten jaksamaan taas paremmin pitkissä työprojekteissa.

Vapaa-aikaMITÄ SuOSITTeleT YRITTÄJÄlle lueTTAVAKSI

Muotialan ihmisille suosittelen am-matti- ja muotilehtien seuraamista. Et-sin ulkomailta kaikki mielenkiintoi-set muotilehdet, joita ei Suomesta saa. Suosittelisin lukemaan jotain muuta kuin omaan työhön liittyvää. Pidän fi-losofiasta, buddhalaisen viisauden kir-joista ja pohdiskelevista teoksista.

PAIKKA, JOTA SuOSITTeleT JOKAISelle nÄhTÄVÄKSIVenetsia – historiallinen kaupunki, joka henkii romantiikkaa. Meren päälle rakennetussa gondolien kaupungissa matkasin aamuisin töihin joko vesibus-sissa tai traghetolla. Rakastin sitä, mi-ten aamuaurinko sai veden pinnan väl-kehtimään taianomaisesti. Venetsian karnevaalien aikaan voi uppoutua elä-mään historiallisessa ajassa, kun ihmi-set ovat pukeutuneet naamioihin ja his-toriallisiin pukuihin.

TyöstäTYön SISÄlTöTelevisiotyössä tapaan päivittäin pal-

jon ihmisiä. Työt ja ohjelmat vaihtu-vat, eikä yksikään päivä ei ole saman-lainen. Se on kaikkein parasta. Jokai-sen työn kohdalla saa haastaa itsensä ja kasvaa suunnittelijana. Työskente-len myös esiintyvien artistien kanssa, kuten Indican, Tuvalun ja brittiläisen IAMX-bändin. Olen pyrkinyt teke-mään myös muutaman mittatilaus-juhlapuvun vuodessa, kuten viime vuonna asun Linnanjuhliin.

MIKÄ MOTIVOISuuret tunteet: viha, suru, rakkaus, kauneus, asenne, surrealismi, nai-seus ja vintage. Einsteinin sanat: Voit elää elämäsi kahdella tavalla, joko niin, että kaikki on ihmeellistä, tai niin, ettei mikään ole ihmeellistä.

VIelÄ SAAVuTTAMATTAAjattelen, ettei suunnittelija kos-kaan ”tule valmiiksi”. Suurena unel-mana olisi työskennellä Tim Burto-nin kanssa elokuvapukusuunnittelun merkeissä. Toivon, että tulevaisuu-dessa saisin työskennellä monipuoli-sesti muotoilun parissa. Ehkäpä jos-kus saisin tilaisuuden muotoilla jo-tain muutakin kuin vaatteita.

VAATeSuunnITTelIJAlTA uSeIMMITen KYSYTTY KYSYMYS

Teetkö aina kaikki vaatteesi itse? Py-rin kyllä, mutta vain villeimmissä unelmissa minulla olisi oikeasti aikaa siihen. //

TeKSTI Lotta tammelin, KuVA heli hirvelä

12

¼½ Totuus on, että nykyisellä työvoimalla ja yritysten kasvuhaluk-kuudella ei julkistalou-den velkaa makseta pois, Anne Berner ja Mikko Simolinna sanovat.

YRITTÄJÄ 2/2011

YRITTÄJÄ 2/2011

13YHTEISKUNTA » Investoinneille lisää kannustimia

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner ja SY:n puheenjohtaja Mikko Simolinna odottavat poliittisilta päättäjiltä enemmän konkreettisia toimia val-tion velkaantumisen ja kestävyysva-jeen hoitamiseksi. Vaikka eduskun-tavaalit ovatkin oven takana, nyt on korkea aika puolueiden johtajien as-tua esiin uskottavien selviytymisstra-tegioiden kanssa.

Yritykset synnyttävät omalla toi-meliaisuudellaan valtion verokerty-män, siksi julkisen velan poismak-sukyky on yrityksistä kiinni. Berner kertoo malliksi, kuinka hän tarttuisi Oy Suomi Ab:n ongelmaan.

− Jos käsissäni olisi tällainen yh-tiö sekä vastaava tuloslaskelma ja tase. Meillä olisi strategia nopeasti

toteutettavista toimista: laajentai-simme poistopohjaa sekä tappioiden vähennysjärjestelmää (carry back). Toimeenpanisimme kannusteita, joilla houkuttelisimme nopeita kas-vuun tähtääviä investointipäätöksiä.

Lisäksi yhtiöllämme olisi pitkän tähtäimen strategia, jolla tasapai-nottaisimme tilanteen ja strategiaan kuuluu ehdottomasti kulujen karsi-minen, Berner jatkaa ja harmittelee, ettei puolueilla ole olemassa selkeitä suunnitelmia valtiontalouden kun-toon saattamiseksi.

EVA:n helmikuisessa raportissa ”Onko hyvinvointivaltiolla tulevai-suutta?” Sixten Korkman nosti esiin saman asian todeten, että viit-taukset leikkausten tarpeettomuu-teen talouskasvun varjolla ovat puo-

lueiden ”poliittista toiveajattelua”. Raportti esittää, että muuttumat-toman politiikan oletuksilla hyvin-vointivaltio ajautuu rahoitukselli-seen umpikujaan. Sen mukaan hy-vinvointivaltion rahoitus edellyttää ennen kaikkea riittävää työntekoa ja yrittäjyyttä, mikä tulee ottaa myös veropolitiikan lähtökohdaksi.

YRITTÄJÄT VASTuunTunTOISTA PORuKKAA

Sekä Perheyrittäjien jäsenet että Suomen Yrittäjien jäsenkenttä kan-tavat yhteiskunnallista vastuuta ja huolta maan kehityksestä. Simo-linna mainitsee yrittäjäjärjestön sel-vityksen, jossa jäseniltä kysyttiin,

ja investointien vähyydestä?

TeKSTI riikka koskenranta, KuVAT Pekka sipola

yrIttäjäkunnan edunvalvojIlla on valmIIna keInot, joIlla oy SuomI ab noStettaISIIn kaSvu-uralle. SIInä yrItySten toImelIaISuuden lISäämInen näyttelee avaInroolIa.

kuka kantaisi huoltakasvusta

YRITTÄJÄ 2/2011

14

mitkä ovat järjestön edunvalvonnan tärkeimpiä asioita. Ensimmäinen sija meni odotetusti verotukselle, mutta jo toiselle sijalle ylsi valtion velkaantumi-sen saattaminen kuntoon.

Yrittäjäkunnan mukaan on selvää, ettei poliittisilla päättäjillä tunnu ole-van riittävästi rohkeutta merkittäviin uudistuksiin, joilla saataisiin yhteis-kuntaan dynaamista kasvua.

− Kenttämme näkemys on, ettei mi-niuudistuksilla ilman rakenteisiin tart-tumista saada riittävää kasvua aikai-seksi ja kestävyysvajetta umpeen, Anne Berner kuvaa.

− Yhtälö tulee entistä vaikeammaksi, kun työvoiman määrä laskee koko ajan. Poliittisilla päättäjillä ei ole ollut ehdo-tuksia kasvun ja investointien aikaan-saamiseksi. Pitäisikö meidän katsoa myös peiliin? Yhtenä keinona on yhtiö-veron laskeminen, EK ajaa sitä 20 pro-

senttiin, Mikko Simolinna pohtii. Bernerin mukaan teollisuuden

suunnasta on jo annettu ymmärtää, et-tei 20 prosenttia ole enää riittävä taso, koska maailma muuttuu niin nopeasti. Itä-Euroopan mailla yhteisöverokanta on keskimäärin 14–19 prosenttia.

− On huolestuttavaa, jos suurteol-lisuus ei investoi tänne, sillä se näkyy suoraan ja välillisesti pk-yrityksissä ali-hankinta- ja palveluketjujen kautta.

InVeSTOInTeIhIn KAnnuSTeTTAVA

Yritysten rooli on ehdottoman keskei-nen talouskasvun kannalta. Talouskas-vun moottoreita ovat yksityinen kulu-tus, investoinnit ja vienti.

Jos poliitikot tuudittautuvat Ruusu-sen uneen uusimpien talousennustei-

Yritysten motivaatio-rakenteen keskeinen ongelma on, ettei meillä ole riittäviä edellytyksiä vaurastua. Tarvittaisiin rutkasti kovempia kannustimia. Anne Berner

15

SOPIVA YELSOPIVA ELÄKE

MILLAISEN ELÄKKEEN SINÄ HALUAT TULEVAISUUDESSA? Tee oma eläkelaskelmasi: etera. /yrittaja

ETERAN YRITTÄJÄMATEMATIIKKAA:

Vakuuta vaivatta

=MILLAISEN ELÄKKEENÄ

viime vaaleissa Perheyrittäjiä arvosteltiin jopa liian innok-kaasta lobbauksesta. mentiinkö liian pitkälle?

− edunvalvonta on osa demokratiaa. eri intressipiirien velvolli-suus on tavata päättäjiä ja tulla kuulluksi poliittisessa päätöksen-teossa. jos edunvalvonnassa ei ole osaamista ja ammattitaitoa, niin kyllä sieltä karsiutuu pois.

− Pyrimme viemään 112 000 jä sen yrittäjän joukosta siivilöi-tynyttä näkemystä päättäjien tietoon, sy:n puheenjohtaja Mikko Simolinna kertoo.

hänen mukaansa elinkeinoelämän järjestöillä on yhteinen huoli siitä, että suomi pysyy elinkelpoisena ja hyvinvointi kasvaa. koska järjestöt toimivat vähän eri kohdassa yritysten ravintoketjua, on niillä hiukan erilaisia painotuksia.

den kertoessa, että Suomen talous kään-tyi 2010 aikana nousuun, niin yrittäjien edunvalvojat ovat valmiina herättele-mään. Yrittäjäjärjestöjen nokkanainen ja -mies pudottavat poliittiset vastuun-kantajat päiväuniltaan toteamalla, että yritysten kohtuullisen hyvät tulokset on pääsääntöisesti tehty kustannuksia kar-simalla, tehostamalla ja tuottavuutta pa-rantamalla, ei kasvulla.

− Listaamattomien yritysten tulokset ja viestit ovat kohtuullisen hyviä, mutta kasvu on vielä vaisua.

Totuus on, että nykyisellä työvoi-

malla ja yritysten kasvuhalukkuudella ei valtion velkaa makseta pois. Seuraa-van hallituskauden aikana pitäisi syntyä 150 000−200 000 työpaikkaa lisää, jotta paljon toitotettu kestävyysvaje valtion budjetissa saataisiin tasapainoon.

− Työvoiman määrän lisäksi yksi kriittinen tekijä isossa kuvassa on myös yrittäjien into työllistää ja kasvaa.

Yritysten motivaatiorakenteen kes-keinen ongelma on, ettei meillä ole riit-täviä edellytyksiä vaurastua, Anne Ber-ner paukuttaa. Tarvittaisiin rutkasti ko-vempia kannustimia.

uuSI YRITTÄJÄPuOlue PeRuSSuOMAlAISeT

Näin eduskuntavaalien alla yrittäjillä on ystäviä läpi puoluekirjon. Suomen Yrittäjillä on 191 jäsenyrittäjää ehdolla 12 puolueen riveistä, eniten heitä on kokoomuksesta, keskustasta ja perus-suomalaisista. Myös vihreistä ja dema-reista löytyy yli kymmenen ehdokasta kummastakin. Lisäksi yrittäjäjärjes-töön kuuluvilla toimialajärjestöillä on mukava määrä yrittäjiä ehdolla.

Niin Perheyrittäjät kuin Suomen Yrittäjät ovat tavanneet keskeisiä puo-lueiden vaikuttajia ja pyrkineet vie-mään intressiryhmälleen tärkeitä ta-voitteita eteenpäin. Herättääkö per-sujen esiinmarssi huolta yrittäjäkun-nassa?

− Toivon, että uudessa eduskun-nassa on mahdollisimman monta yrit-täjätaustaista kansanedustajaa. Heidän kokemustaan ja osaamistaan tarvitaan ratkottaessa yrittäjäkysymyksiä, Simo-linna maalaa.

Berner ja Simolinna eivät kuiten-kaan tulkitse perussuomalaisten nou-sun merkitsevän perinteisten yrittäjä-puolueiden kokoomuksen ja keskustan unohtaneen yrittäjiä. Yrittäjillä vain on nyt entistä enemmän ystäviä, he sano-vat yhteen ääneen. //

¼» Yrittäjäkunnan mukaan on selvää, ettei poliittisilla päättäjillä tunnu olevan riittävästi rohkeutta merkittäviin uudistuksiin, Anne Berner kuvaa.

Vaalivaikuttaminen ja lobbaus

YRITTÄJÄ 2/2011

16 JOHTAMINEN » Haluatko hyvän hallituksen?

Yrittäjävetoisessa yrityksessä omistaja on usein myös toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjoh-taja. Tällaisessa tilanteessa on ulkopuolisen hankala neu-voa, että omistajan, hallituksen ja toimivan johdon roolit tulee hyvän hallintotavan periaatteiden vuoksi pitää sel-keästi erillään toisistaan.

Toisen periaatteen mukaan päätöksenteko tulee olla läpinäkyvää, samoin raportointi. Nämäkään eivät aina ole itsestäänselvyyksiä perinteisille yrittäjille.

Miksi yrittäjän pitäisi näiden periaatteiden valossa edes harkita hyvän hallintotavan noudattamista?

Hyvää hallintotapaa on kehitetty nimenomaan yri-tyksen parhaaksi. Erilaisilla tutkimuksilla on selvitetty, että hallintotapaa noudattavat yritykset menestyvät pa-remmin kuin yritykset, joissa asiaan ei ole kiinnitetty huomiota.

Hyvän hallintotavan keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että roolit ja vastuut ovat keskenään oikeassa suhteessa.

TeKSTI olli v. virtanen

on voimavarayrItySten Hyvän HallIntotavan PerIaatteet ovat levInneet jo laajaltI yHteISkuntaan. PörSSIyHtIöIStä alkanut keHItyS on yltänyt PerHeyHtIöIStä SäätIöIHIn ja julkISelta SektorIlta taloyHtIöIHIn. kaIkkI nämä ovat kIrjanneet omat Hyvän HallIntotavan PerIaatteet.

Hyvä hallitus

rodeo.fI

17

Myös yrittäjävetoisessa yhtiössä on etua siitä, että tiedetään kuka päät-tää ja vastaa mistäkin asiasta. Vähänkin suuremmassa yhtiössä ei riitä, että yrit-täjä päättää ja vastaa kaikesta.

Kun päätöksenteko on selkeää ja päätökset on asianmukaisesti doku-mentoitu, rahoittajat suhtautuvat yri-tykseen luottavaisemmin. He näkevät, että tätä yritystä hoidetaan kunnolla. Lainarahan hinta voi luottamuksen myötä laskea. Pankinjohtajat ovat jo ryhtyneet arvioimaan myös yhtiöiden hallintotapaa asiakassuhteessa.

Yrityskauppatilanteessa hyvin hoi-detusta yrityksestä maksetaan enem-män kuin epäluotettavasta.

Myös yrittäjän itsensä asema hel-pottaa kun asiat hoidetaan systemaat-tisesti. Huolet vähenevät kun asioita on delegoitu luottohenkilöille ja rapor-tointi on mutkatonta.

enSIMMÄISeKSI huOMIO KOKOOnPAnOOn

Kun yrittäjä haluaa kehittää hyvää hal-lintotapaa, ensimmäiseksi tulee kiinnit-tää huomio hallituksen kokoonpanoon. Yrityksen alkutaipaleella hallitus koos-tuu usein yrittäjästä itsestään ja mah-dollisesti vaimosta, lapsesta ja luotto-henkilöstä. Tämä kombinaatio hoitaa lähinnä muodollisia tehtäviä.

Hallitus on kuitenkin osakeyhtiölain

mukaan yrityksen tärkein toimielin. Se vastaa kaikesta, paitsi niistä asioista jotka on säädetty jonkun muun toimi-elimen (toimitusjohtaja ja yhtiökokous) vastuulle. Tästä syystä hallituksen ko-koonpanoon kannattaa kiinnittää vaka-vaa huomiota.

Hyvä hallitus on todellinen voima-vara, joka sparraa yrittäjää, tuo uusia näkökulmia, auttaa strategian luonnissa sekä valvoo ja ohjaa toimivaa johtoa.

Tällä vuosikymmenellä Suomeen on syntynyt hallitusjäsenten ammatti-kunta, josta yrittäjätkin voivat ammen-taa resursseja hallituksiinsa.

hAllITuKSeen OSAAMISen PeRuSTeellA

Hallitukseen tulee valita henkilöt eri-tyisesti osaamisensa perusteella. Omis-tajan tulee miettiä, mitä osaamista hal-litus tarvitsee seuraavien 3–4 vuoden sisällä. Nyt puhutaan monipuolisesta hallituksen kokoonpanosta. Raken-nusyhtiöön ei kannata valita neljää ra-kennusmestaria hallitukseen, kun sa-maa osaamista on riittävästi jo yhti-össä. Viisi teemuselännettä ei tee pa-rasta kentällistä.

Jos ja kun tällainen voimavara yri-tykselle hankitaan, yrittäjäomistajan tulee myös aidosti antaa sille valtuuk-sia ja kuunnella näkemyksiä. Kokeneita hallitusammattilaisia ei tule värvätä

kumileimasimeksi. Kannattaa kokeilla puheenjohtajan nuijan antamista ulko-puoliselle jämäkälle asiantuntijalle.

Viime kädessä kysymys on siitä, mitä omistaja haluaa. Tätä on syytä pohtia kaikissa yhtiöissä, suurimmista pörs-siyhtiöistä aina yhden miehen yrityk-siin. Yrittäjän tulee miettiä, haluaako hän lähinnä työllistää itsensä vai ke-hittää ja kasvattaa yritystään. Koko elämän kestävässä yrittäjyydessä ei ole mitään tuomittavaa, päinvastoin. Mutta jos yrittäjä haluaa kehittää ni-menomaan yritystä ja on valmis ve-täytymään jossain vaiheessa syrjään, hyvä hallintotapa antaa oivat eväät yhtiön kehittämiselle. //

Kuka?Kirjoittaja olli v. virtanen on hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri sekä hyvän hallinto-tavan ja hallitustyöskentelyn kehittämiseen erikoistunut liikkeenjohdon konsultti.

Viisi teemuselännettä ei tee parasta kentällistä.

futureImaGebank.com

YRITTÄJÄ 2/2011

18 JOHTAMINEN » Neljän roolin yrittäjä

Yrittäjyys vaatii pankki-ryöstäjän päättäväisyyttä, kolmannen maailman katulapsen neuvokkuutta, pom-minpurkajan paineensietoa, tonyhalme-maista uskallusta laittaa itsensä likoon, verottajan ulottuvuutta (asiakashankin-nassa), renessanssirunoilijan sielukkuutta ja ehkä jopa kissan yhdeksää elämää, psy-kologi Manne Pyykkö kuvailee. Mutta vaikka vaatimuksia ja vaihtelua riittää, asian jäsentämisessä auttaa yrittäjän eri roolien tarkastelu, hän jatkaa.

– Esimerkiksi yrittäjän sijoittajarooli on puutarhurin mielenmaisema. Mitä yli-päätänsä kannattaa kasvattaa? Minne pi-tää kaataa vettä, jotta puutarha kasvaa parhaiten?

Pyykön mukaan sijoittajan viisaus pe-rustuu kaiken rajallisuuteen, kaiken kato-avaisuuteen.

– Olet yrittäjänä ja sijoittajana lähtö-kohtaisesti mm. ajan, vaivan, rahan, työn ja huolen sijoittaja. Yritys on kalansilmäi-selle sijoittajalle rahantekokone, ei enem-

TeKSTI JA henKIlöKuVA jouko Lantto

yHdeSSä PääSSä4lakkia

yrIttäjällä on neljä roolIa. olet SIjoIttaja, joHtaja, myyjä ja tekIjä, PSykoloGI manne Pyykkö Sanoo.

YRITTÄJÄ 2/2011

19

¼¾ Psykologi Manne Pyykön uudessa kirjassa ”Minustako yrittäjä” esitetään mahdollisuuksia ja riskejä, jotka koskevat yritysidean toteuttamista.

Pitää vaatia tuottoa ja olla sijoittaja. Pitää tehdä, johtaa ja maksaa, eli olla myyjä, psykologi Manne Pykkö tiivis-tää yrittäjän ammatin eri roolit. roolien väleillä on kuitenkin lähtökohtaista risti-riitaa, hän toteaa, ja antaa esimerkin.

– ajattele esimerkiksi alennuksen antamista. myyjäroolista se voi vaikuttaa houkuttelevalta, sillä alennuksella madal-letaan ostamisen kynnystä, osoitetaan ”hyvää tahtoa” ja päästään alkuun.

sijoittajaroolista tarkasteltuna alen-nuksen antamiselle ei ole kuitenkaan perusteita, koska se syö katetta ja yrityk-sen tuottoa, Pyykkö jatkaa.

– tekijä saattaa kaivaa ahkerasti kuoppaa, mutta ilman sijoittajaroolin huomioimista hän saattaa kaivaa oman hautansa. myyjärooli lupaa, mutta ilman johtaja- ja tekijäroolia lupaukset jäävät lunastamatta, jolloin ollaan ”takuu niin kauan kuin takavalot näkyy -toiminta-mallissa”.

ihmisen yksilöllisyys saa aikaan yrit-täjyyden kannalta jopa murheita, mutta

ominaislaatumme vaikuttaa myös posi-tiivisesti, psykologi Pyykkö vakuuttaa. hänen mukaansa ei ole olemassa yhtä menestyvän yrittäjän tyyppiä, vaan erilai-silla ihmisillä on erilaiset väylät tai askel-merkit yrittäjyyteen.

– yksilöllisyys sanelee reitin. on loh-dullista ajatella, että kilpailu voi olla niin kovaa, että vain olemalla itsensä voi yltää johonkin. onko sinun ainutkertaisuutesi käännettävissä yrityksen ainutkertaisuu-deksi?

– toisin sanoen miten liikeidean mah-dollisuudet ja henkilökohtaiset vah-vuusalueet saataisiin fuusioitua kilpai-lueduksi, tai miten koplataan markkinan mahdollisuudet ja omat valttikortit hen-kikohtaiseksi menestysreseptiksi.

eRIlAISeT MuKAVuuSAlueeT

yrittäjän erilaisuus tuo mukanaan myös sen, että ihmisillä on erilaiset mukavuus-alueet. mukavuusalueet määrittävät eri-laiset tehtävät, joiden hoitaminen on

henkilölle joko mukavaa tai epämukavaa, manne Pyykkö selittää.

– joskus nämä epämukavuus- ja mukavuusalueet voivat olla niin voimak-kaita, että ne estävät jonkun tehtävän tai työvaiheen tekemisen kokonaan. jos-kus taas oma mieltymys voi ohjata pai-nopisteen ylikorostetusti omalle kotiken-tälle, itselle mielekkäiden asioiden pariin, vaikka se ei palvelisi kokonaisuutta juuri siinä tilanteessa.

Pyykön mukaan yrittäjyyden kannalta erilaisuus ja mukavuusalueet vaikuttavat kahdella tavalla: toinen liittyy kysymyk-seen ”mitä tehdään”. ihminen tekee tyk-käämäänsä, mutta laiminlyö epämuka-vaa. toinen kysymys on ”miten tehdään”. yleensä ihmiset ovat hyviä siinä, mistä he tykkäävät.

– yrittäjyyden kannalta tästä voi seu-rata esimerkiksi ”mitä tehdään” -kysy-myksen vinouma. teemme mieluisuuden vuoksi yhtä, vaikka pitäisi tehdä toista. mukavuusalue voi sabotoida optimaa-lista ajanhallintaa.

yrittäjän monipuolisista rooleista

pää eikä vähempää. Sijoittajana sinun tulee julistaa Jihad kiin-teitä kustannuksia vastaan.

JOhTAJAn JA TeKIJÄn ROOlIT

Johtajana yrittäjän velvollisuuk-siin kuuluu varmistaa, että te-kee päivänpoliittisia töitä, mutta myös tehtäviä, joiden parissa tu-lee olemaan tekemisissä tulevai-suudessa, Manne Pyykkö kuvaa.

– Osa päivänpoliittisista asi-oista on toistoluontoisia ja teh-täväsi on pidemmän päälle saada ne rullaamaan koko ajan helpom-

min, nopeammin ja halvemmalla. Kaikkea pitää johtaa, paitsi puoli-soa, lähiomaisia ja ystäviä.

Yrittäjän tekijärooli kiteytyy Manne Pyykön mukaan puoles-taan seuraavassa vertauksessa: Vesi kiehuu sadassa asteessa. Jos lisäät lämpöä tasaisesti, vesi näyt-tää pitkään aivan samalta, mutta yhden asteen lisäys muuttaa kai-ken. Ja höyryenergia saa mootto-rin käymään, hän summaa.

– Tekijärooli kiteytyy vii-sauteen siitä, että kova työ ei ole koskaan taannut kenellekään mi-tään, mutta ilman sitä ei ole mah-dollisuuksia.

YRITTÄJÄ 2/2011

20

MYYJÄROOlIn VIISAuS

Ilman myyntiä ei ole yrittäjyyttä, Manne Pyykkö vakuuttaa ja sanoo, että ter-veessä yrityksessä ylin johto toimitus-johtajaa myöten on hyvä myyntityössä.

– Yrittäjän myyjäroolin vastaansano-maton viisaus on se, että ilman maksa-vaa asiakasta yrityksellä ei ole mitään. Kaikki on kulua ennen kuin joku myy jotain jollekin.

KOKOnAISuuS SÄÄDYllISeSTI PAKeTTIIn

Psykologi Pyykön mukaan tavoitteena on saada kaikki edellä kuvatut yrittä-järoolit säädyllisesti hoidettua ja oma kilpailuetu esille ainakin yhden roolin suhteen erottamaan yritys muista alan toimijoista. Etu voi syntyä siitä, että yh-distää itselle luontaiset yrittäjäroolit ja valitsee bisneksen sen mukaan, että it-selle epätyypilliset roolit eivät pääse haittaamaan menoa, hän jatkaa. Mutta miten tähän sitten päästään?

– Ihmiset ovat erilaisia, ja on toden-näköistä, että luontaisesti koet yhteen rooliin samaistumisen luontevampana

kuin johonkin toiseen. Kaikkia kuiten-kin tarvitaan.

Pyykön mielestä ”myyjä-tekijä-yrit-täjä” voisi ottaa yrityksensä hallitukseen henkilön, jolle sijoittaminen ja mahdolli-sesti myös johtaminen on tuttua ja luon-tevaa. Muutoin yrittäjämme voi päästä kyllä hyvään vauhtiin, mutta hän saattaa helposti ”unohtaa” tehdä tulosta.

– Niin ikään tällaiselle yrittäjälle voi olla vaikea pitää monia naruja kädessä, koska asioiden johtaminen ei ole hänen ”juttunsa”.

KAIKKIA ROOleJA TARVITAAn

Vastaavasti sijoittaja-johtaja-tyyppinen yrittäjä saattaa helposti vieraantua yrit-täjyyden hienhajusta ja asiakastyön vält-tämättömyydestä, Pyykkö tietää. Kaikkia rooleja kuitenkin tarvitaan, vaikka ajalli-sesti sijoittajana toimiminen vie vähem-män aikaa kuin muut roolit.

– Osa yrittäjyyttä on kasvaa kohti pa-rempia liikemiesvalmiuksia monipuoli-semmalla osaamisella; nämä valmiudet tarttua mahdollisuuksiin, saada aikaan ja tehdä tuottoa syntyvät siitä, että yrit-täjyyden kaikki roolit ovat hallussa. //

Minustako yrittäjä – vaiko minä yrittäjäPsykologi Manne Pyykön kirja mi-nustako yrittäjä? on omintakeinen yhdistelmä yrittäjyyden perusop-peja, psykologiaa sekä myynti- ja markkinointineuvoja. kirja avaa uu-della ja erilaisella tavalla niitä mah-dollisuuksia ja riskejä, jotka koskevat yritysidean toteuttamista. Päämää-ränä on auttaa lukijaa löytämään oma alansa tai ”juttunsa” ja edesaut-taa yrittäjänä menestymistä.

kirjan lukijalle selviää mm. kuinka motiivit ja arvot vaikuttavat menes-tymiseen, mitä osaamista yrittäjyys vaatii, miten liikeidea ja henkilökoh-taiset ominaisuudet yhdistetään kil-pailueduksi tai mitä asiakkaan mie-lessä liikkuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa.

manne Pyykkö on työskennellyt 15 vuotta johtamisen ja b2b-myyn-nin parissa valiten avainhenkilöitä ja valmentaen heitä. hän on myös itse yrittäjä. matkan varrella hän on ta-vannut hienoja ihmisiä, nähnyt vauh-tia ja vaarallisia tilanteita sekä ko-kenut täyttymystä ja turhautumista. kirja kertoo näistä kokemuksista.

ISBN: 978-951-0-34291-6Ovh. 42,50 € (verkkokirja 42,50 €) (molemmat 76,50 €)

¼» Yrittäjä Manne Pyykkö on työskennellyt 15 vuotta johtamistaitojen kehittämisen parissa.

Kaikkea pitää johtaa, paitsi puolisoa, lähiomaisia ja ystäviä.

21KOLUMNI

YRITTÄJÄ 2/2011

kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja.Hyllystäni putosi kirja vuodelta 1967. sen nimi on ”kakunjakajia” ja siinä on 20 suomalaisen johtajan haastattelumuotokuvat.

Nämä 19 herraa ja 1 rouva ovat: kalle anttila, teuvo aura, maire Gullichsen, rudolf hellberg, Päiviö hetemäki, Lauri hietanen, veikko ihamuotila, erkki jussila, mauno koi-visto, olavi marva, henrik Paulig, Pellervo saarinen, severi saarinen, eero salovaara, kaarle sorkio, P.h.taucher, mika tiivola, erik tuomas-ket-tunen, onni vilkas ja matti virkkunen.

Yhdeksän heistä johti kokonaan tai osaksi omista-maansa perhe- tai sukuyhtiötä. kuutta niistä ei enää ole. anttilan osti tuko jolta sen peri kesko, hellbergin hollanti-laiset, artekin ruotsalaiset, vilkkaan valtionyhtiö. vaasanmyllyn osti suomen sokeri, sit-temmin Cultor, jonka ostivat tanskalaiset. taucherin peri hukka. kolmannes yrittäjäyrityk-sistä on edelleen olemassa. marvan suvun satatuote jatkaa kolmannessa polvessa, oy juho jussila neljännessä polvessa ja Paulig neljännessä ja viidennessä.

Listassa on kolmen pankin toimitusjohtaja. yhtään niistä pankeista ei enää ole. muista palkkajohtajien johtamista yrityksistä ovat hengissä kaikki: sok, valio, kesko, otk (tradeka) ja rautakirja. muista sen ajan isoista nimistä suurin osa on kadonnut, mutta tässä sattui olemaan pirun sitkeähenkisiä instituutioita kuten suuria osuuskuntia. yksityis-ten jatkuvuus on kuitenkin melko huomattavaa siihen nähden, että enemmistö menesty-vistä ensipolven yrittäjistä myy firmansa, ja sen jälkeen tavallisesti jatkaa ainakin sijoitta-jina ja kiinteistönomistajina. ulkomaiseen omistukseen myyminen kasvattaa kotimaista finanssipääomaa.

Julkisen ja järjestösektorin johtajien auran, hetemäen ja ihamuotilan per-heiden vaikutus yhteiskunnassa on kestänyt kahden tai kolmen polven ajan, ja vastaavia ammattijohtajadynastioita on muitakin ja myös yksityisellä sektorilla. sosiaalinen ja tie-dollinen sukuperintö voi luoda omistajayrittäjämäisen suhteen julkiseen elämäntehtävään. Perintöaateli on sosiobiologinen realiteetti ilman titteleitäkin. tasavaltalaisen paatoksen takana vallankumousradikaalit johtajatkin muodostavat dynastioita jos pystyvät. siten monarkia ylähuoneineen on rehellisempi ja läpinäkyvämpi valtiomuoto kuin tasavalta, joka uskottelee, että kukaan ei peri mitään ja kaikki valitaan yhdessä. ja mitä muuta kone on kuin ruhtinaskunta? Puhumatta pk-yrityksistä.

Perhe, taloudellinen ja sosiaalinen perintö ja perheessä tapahtuva koulutus, joka siirtää hiljaista tietoa, on tiedostettu Perheyritysten Liitossa tärkeäksi, mutta muussa yhteiskunnassa se on vanhentuneena tai vahingollisena pidetty jäänne. Perintö on vero-tuskohde, ei vaalittava asia. vanhat kirjat ja ihmiset ovat jätettä. niinpä jokainen toistuva ongelma on aina uusi eikä keinoja sen kohtaamiseen ole. //

Satunnaisotos

Vanhat kirjat ja ihmiset ovat jätettä.

YRITTÄJÄ 2/2011

22 Mikä moka! » Sarjassa yritysjohtajat kertovat uransa hauskoista virheistä

ViiniäPoStIlokeroSta

TeKSTI Lotta tammelin, KuVA Pekka sipola

Muistan urani varrelta kaksi erityistä mokaa. Molemmat liittyvät yrityksemme alkuaikoihin ja viinikauppaan.

Vuonna 1981 olin vierailulla Bordeaux’ssa Ranskassa. Tutustuin tuolloin arvostetun viinituottajan Mouton Rothschildin kellareihin, jossa järjestettiin kellarimestarin joh-dolla viiniproovi. Maistelimme vuo-den satoa, niin sanottua tynnyrimais-tiaista.

Bordeaux’ssa on yleensä lattioilla pieniä sahajauholla täytettyjä sylky-kuppeja, joihin viini on maistami-sen jälkeen tarkoitus sylkäistä. Kella-rimestari maistaa viinin aina ensiksi itse, sylkee sen kuppiin noin kahden metrin etäisyydeltä ja osuu pikkutar-kasti kuppiin. Muut maistajaisseuru-een ammattilaiset tekevät saman pe-

rässä, ehkä hiukan lähempää kuiten-kin.

Minä en ollut moista prosessia koskaan aikaisemmin tehnyt, mutta uskoin kuitenkin sylkykuppiin osu-vani. Toisin kuitenkin kävi. Sylkäi-sin viinit vahingossa kellarimestarin kengille.

Tilanne oli hupaisa ja kaikki nau-roivat. Se oli kiva moka. Opetuksena tässä oli se, että harjoitus tekee mes-tarin. Asioita ei opi ihan vain katsele-malla, vaan täytyy myös kokeilla.

Toinen viiniin liittyvä mokani oli se, kun nuorena miehenä lähdin myymään viiniä Silja Linen silloiselle ostojohtajalle. Nämäkin viinit olivat Borbeaux’n alueelta.

Puhuin lämpimästi myymistäni viineistä. Ostojohtaja katseli minua tarkasti, ja kysyi napakasti, että miltä

alueelta nämä viinit tulevat. Nope-asti vilkaisin papereitani ja näin, että niissä luki cedex. Vastasin sujuvasti, että viinit tulevat Cedexin alueelta. Siljan ostojohtaja purskahti nauruun ja sanoi: Kuule kundi, mene kotiin oppimaan! Cedex tarkoittaa rans-kaksi postilokeroa.

Tästä mokasta opin sen, että pe-rustietojen täytyy olla hallussa, lähti sitten myymään mitä tahansa. //

Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä.

Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimi-neille henkilöille myöntämällä ano-muksesta yrittäjäristejä.

Yritys voi huomioida myös henkilö-kuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityk-sen merkkivuoden kunniaksi tai hen-kilön omana merkkipäivänä.

Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Päivi Korhonenpuhelin (09) 2292 2915 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/huomionosoitukset

Kiitämuista

HenrIk lönnberG, 63 vuotta, on norex InternatIonal HenrIk lönnberG oy:n toImItuSjoHtaja. yHtIö tuo maaHan alkoHolIa ja koSmetIIkkaa. eSPooSSa SIjaItSeva PerHeyrItyS työllIStää 32 HenkIlöä, ja Se on toImInut vuodeSta 1981.

YRITTÄJÄ 2/2011

24

wEbUUSI TALOUS » Internet, semanttinen verkko, tulevaisuus

Jo melkein sukupolvi sit-ten internet kasvoi liian isoksi. Oleelli-nen tieto ei enää löytynyt selailulla sato-jen miljoonien sivujen keskellä. Avuksi otettiin hakupalvelimien hakuagentit ja -robotit, jotka omatoimisesti vaeltavat pitkin nettiä keräten uutta tietoa selai-miin. Mutta se ei riittänyt.

Saatiin monia hyviä tiedonhakuoh-jelmia, nämä googlet, yahoot, wikipe-diat, kukin ovat toistaan parempia joil-lain ominaisuuksilla. Kaikilta kuitenkin puuttuu äly.

Hauissa tarkennetaan tuloksia yhdis-tämällä hakusanoja loogisilla operaatto-reilla JA, TAI, EI. Hakusanat ja niiden koosteet ovat sivujen sisällölle sokeita. Osaksi siitä syystä, että haettavien sano-jen luokittelu ei ole yksikäsitteistä.

Yhdellä toimialalla käytetään sa-masta asiasta eri sanastoa kuin toisella alalla. Jopa yksittäiselle organisaati-olle saattaa kehittyä erilaisia sanastoja samoista asioista. Kun hakukone selaa IT-laitteiden tuotesivuja, yksi sivu ker-too tuotteen olevan DVD-asema ja toi-sella sivulla mainitaan DVD-WROM ja kolmannella CD-WROM ja hakukone ei tiedä, että kaikilla voi kirjoittaa tuiki ta-vallisia CD-levyjä.

TeKSTI erkki niiranen, KuVA rodeo.fi

Semanttinen– viimein älyä hakuihin?

InternetIn toImInnaSta Puuttuu älyä. SItä eHkä tuo InternetIn uuSI SukuPolvI SemanttInen web.

YRITTÄJÄ 2/2011

VAnhAlle uuDeT KeInOT

Kaivattua älynäköisyyttä tavoitellaan Tim Berners-Leen ideoimalla semant-tisella webillä. Berners-Lee on merkittä-vimpiä internetin kehittäjiä. Hänen ide-oidensa jäljiltä ovat netin www-sivut, URL (internet-osoitteet), HTTP (tie-donsiirtoprotokolla) ja HTML (www-sivujen ohjelmointikieli). Innovaatiois-taan hänet on palkittu Millenium-pal-kinnolla, joka on tarkoittaa teknologian Nobel-palkintoa.

Nykyisessä netissä käytetään sivu-kautta-sivu-hyperlinkkejä, semantti-sessa webissä käytetään sivun sisällön linkkejä. Hakusanojen sijaan tulevat si-vujen tekstin merkitykset. Täten uuden internetin haku on ”semanttista”.

Semanttisen webin linkeissä esite-tään asioiden välisiä suhteita, kuten on - jotakin, sijaitsee - jossakin, on - val-mistanut - joku, käytetään - johonkin ja

Sanoilla puuhastellaan Semanttisten verkkojen raportit tuovat mieleen George Orwellin 1984-kirjan uuskielet. tutkimuksissa keksitään arkisille asioille uusia nimiä ja väännetään vanhoja toisiin merkityksiin.

kirjoittajakellokkaat kailottavat esimerkiksi, että heidän verkoillaan ”tieto-koneet ymmärtävät merkityksiä”. ne ymmärtävät merkityksiä täsmälleen yhtä paljon kuin 60 vuotta sitten. semanttiset verkot tietokoneineen ovat pelkkiä piipeltitoosia rautalankaohjelmoinnilla. verkkoja rakentavat ihmiset ymmärtävät merkityksiä. ainoat verkoissa liikkuvat merkitykset tulevat ihmisiltä.

semanttisten puuhastelijoiden tietämättä heille keskeisellä sanalla ”onto-logia” on jo 2 500 vuotta aristoteleesta alkaen ollut kaikissa sivistyskielissä vakiintunut merkitys. se eroaa täysin siitä mitä puuhastelijat tarkoittavat. heidän malleissaan keikailee ”päättelyitä”, ”todisteluita”, ”logiikoita” vailla mitään yhteyttä siihen, mitä sanoilla eurooppalaisessa sivistyksessä tarkoitetaan.

keskeinen käsite ”semanttinen laskenta” on 1960-luvun pönäkkää puppua. sotkua vain syntyy käyttämällä sellaisia ilmauksia kuin ”kehitetään ontologiat” ja ”kehitetään ontologiapalvelut”. kyse on vain sanojen kirjatuista sanakirja-merkityksistä. eikö tätä voi kertoa normaalilla kielellä?

vaiko onko niin että orwellimaisen sanamagian takaa on helpompi hakea rahoitusta projekteille?

tieto ristiinlinkitetään näiden merkitys-ten mukaan. Niillä liitetään yhteen teks-tejä, kuvia, ihmisiä, aikoja ja käsitteitä. Tieto löytyy käyttäjän kannalta auto-maattisemmin, ja haku tuntuu ”ymmär-tävän” merkityksiä. Perimmäinen ta-voite on saada koko maailman webistä yhtenäinen tietokanta. Ei ole kyse inter-netin vallankumouksesta, vaan luonnol-lisesta kehityksestä. Semanttista Webia kehitetään pienin askelin tuomalla se-mantiikkaa jo oleviin www-sivuihin. Ei aloiteta uutta internetiä vuodesta nolla.

SuOMI On eDellÄKÄVIJÄ

Varhaisempia suomalaisia semanttisia verkkoja on MuseoSuomi-hanke, jonka prototyyppi avattiin yleisölle vuonna 2004. Siinä yhdistetään museoesineitä, kuvia, valmistajia, aikakausia jne. lin-kitetyksi kokonaisuuksiksi. Vastaavia

myöhempiä kokonaisuuksia ovat Kult-tuurisampo ja Tervesuomi vuodelta 2008. Tänä vuonna otetaan semantti-seen käyttöön Yleinen Suomalainen Asiasanasto (YSA).

Tekes on rahoittanut 40 muun or-ganisaatiokumppanin kanssa vuodesta 2003 FinnOnto-projektia, joka jatkuu vuoteen 2012. Projektin yksi tarkoitus on kehittää julkishallinnon ja yksityis-ten organisaatioiden teknisille sanas-toille internetin semanttiset yhteydet. Kuten projekti itse kuvaa ”kehittää ter-meille ontologiat” ja kehittää ”ontolo-giapalvelut”.

Mukana projektissa on organisaati-oita korkeakouluista kännykkäoperaat-toreihin, ministeriöistä museoihin ja yleisradioon.

KAIKen TAKAnA On RDF

Semanttinen web pohjautuu RDF- mal-liin (Resource Description Framework). Se on WC3:n (World Wide Web Consor-tiumin, eli internetin kaikkien standar-dien ylläpitäjäyhteisö) malli tiedon esit-tämiseen. RDF ei ole ohjelmointikieli, sellaisen valintaan malli ei ota kantaa. Kieli voi olla RDF/XML, N3 tai Turtle, jopa perinteinen www-sivujen kuvaus-kieli HTML.

RDF-malli antaa webin elementeistä (web-kielellä ”resurssi”) tietoa kolmi-kolla subjekti-predikaatti-objekti. Yk-sinkertaisimmillaan Tampere - on - kau-punki tai Tampere - on osa - Suomea ja Suomi - on - valtio jne.

Tuo elementti eli resurssi voi webissä olla tiedostoja, webbisivustoja, laitteita, mitä tahansa. Varhainen standardointi vuodelta 1998 määrittelee: ”Resurssi voi olla mikä hyvänsä, joka voidaan yk-silöidä.” //

YRITTÄJÄ 2/2011

26 UUSI TALOUS » Miksi se hotkii kaikki rahat?

ITturhan kallisSuureSSa oSaSSa yrItykSIä mIetItään Pää kallellaan, mIkSI tIetoteknIIkkaan, oHjelmIStoIHIn ja koko muuHun It-maaIlmaan uPPoaa jatkuvaStI yHä enemmän raHaa. jälleen kerran tuoreImmat tutkImukSet oSoIttavat, että yrItySten It-kuStan-nukSet ovat SelväSSä kaSvuSSa, eIkä loPPua ole näkyvISSä.

TeKSTI ville mäkinen

rodeo.fI

YRITTÄJÄ 2/2011

27

Jos asiaa ajattelee maa-laisjärjellä, tuntuu erikoiselta, että kuluttajapuolella IT-laitteet, kuten kannettavat tai tulostimet, halpenevat jatkuvasti, mutta yri-tyspuolella kustannukset ovat koko ajan kasvussa. Tämä vertailu herättää pientä ihmetystä myös alan asiantuntijassa.

Hyvä kysymys, jota ei ole hir-veämmin pohdittu. Yksi tekijä on

varmaan se, että yrityksissä toteutetaan entistä

enemmän asioita IT-investointien avulla, tietotekniikkapalve-

luja tarjoavan EmCe Solution Partner Oy:n

toimitusjohtaja Markus Backlund sanoo.– Tekisin kuitenkin sel-

keän eron siinä, ovatko kustan-nukset kasvaneet, vai ovatko in-vestoinnit kasvaneet. Jos kyseessä on investointi, sillä halutaan tie-tysti tehdä säästöä jostain muu-alta.

lIIKAA OSAAMATTOMuuTTA

On myös huomattu, että kasvavia IT-kustannuksia selittää usein se, että työntekijät eivät välttämättä osaa käyttää heille tarjottuja so-velluksia eivätkä siten saa oste-tusta IT:stä kaikkea tehoa irti.

Osaamattomuus vaikuttaa IT-kustannuksiin ainakin välillisesti. Se on aika paha asia, jos tehdystä

IT-investoinnista saatavaksi aja-teltu hyöty ei toteudu sen vuoksi, että niitä järjestelmiä ei osata käyttää, Backlund toteaa.

– Yksi keino on panostaa kou-lutukseen. Lisäksi pitäisi tutkia, mitä järjestelmiä on vielä koko-naan käyttämättä. Todennäköi-sesti usean yrityksen ohjelmis-toissa on vielä paljon käyttämä-töntä potentiaalia.

KuSTAnnuSTASOT VAIhTeleVAT

On yleisesti tiedossa, että liike-vaihtoon suhteutettu IT-kustan-nustaso pyörii yrityksissä kahden ja kahdeksan prosentin välillä. Erittäin hyvin hoidetussa yrityk-sessä IT-kustannustaso voidaan kuitenkin saada laskemaan alle prosenttiin liikevaihdosta.

– Edellä mainittu on aika hyvä arvio, vaikka yleistä mallia on aika vaikea määritellä. Esimerkiksi jo-kin kuljetusliike voisi tehdä isot-kin IT-investoinnit, eikä se silti näkyisi isona kakkuna liikevaih-dossa, kun yrityksellä on jo au-tokalustossa kiinni valtavia raha-summia. Toisaalta jossain tilitoi-mistossa IT-investoinnit voivat vastata selvästi suurempaa osaa liikevaihdosta.

Usein työasemakohtaisen kus-tannuksen arvioidaan olevan yri-tyksissä noin 2 000 euroa, mutta asiantuntijaorganisaatio Price-

waterhouseCoopersin analyysien perusteella kustannukset ovat kuitenkin keskimäärin yli 4 000 euroa.

Kuulostaa aika paljolta, ja tässä luvussa on pakko olla mukana myös rautaan liittyvät kustannuk-set Backlund myötäilee.

Näistä IT-kustannukset koostuvat• vierustuki 21,1 %

• omaehtoinen opiskelu ja kysymyksien ratkaisu 15,7 %

• tuotanto, ylläpito, tuki 12,5 %

• palvelinohjelmistot 11,2 %

• työasemat 7,8 %

• omien sovellusten kehitys 6,6 %

• suunnittelu, prosessit, hallinta, koulutus 5,5 %

• Ylläpitotyöt 3,8 %

• palvelimet 3,8 %

• tietoliikenne 3,7 %

• koulutus 3,6 %

• työasemaohjelmat 1,9 %

• tilakulut 1,2 %

• tietoverkko 0,8 %

• käyttökatkot 0,7 %

läHde: PrIcewaterHouSecooPerS

futu

reIm

aG

eba

nk.

com

YRITTÄJÄ 2/2011

28

– Toki työasema vaihtuu yri-tyksissä noin kerran kolmessa vuodessa, joten ehkä ne kustan-nukset itse asiassa nousevat noi-hin lukuihin.

TARKKAnA VAlInnOISSA

Kun IT:hen käytetyt summat näyttävät joka tapauksessa ole-van verrattoman isoja, voisi kuvi-tella, että investointien järkeistä-misellä voisi kustannuksista lei-kata edes hieman.

Tärkeintä lienee löytää yrityk-selle sopiva järjestelmätoimit-taja. Kannattaa valita hyviä tek-nologiota ja pysyä sitten uskolli-sena valinnoille. Samaa tarkkaa harkintaa on hyvä käyttää toimit-tajan valinnassa, ja valinnan jäl-keen pysyä sitten uskollisena toi-mittajalle. Rönsyily ei ainakaan ole kustannustehokasta.

Olen aina uskonut siihen, että kannattaa valita itsensä näköinen, oloinen ja ennen kaikkea kokoi-nen kumppani, Backlund neuvoo.

– Samanlaiset leikkivät par-haiten yhdessä. Kukaan ei var-

maan halua olla ison IT-toimit-tajan pienin asiakas, sillä ääriti-lanteissa syntyy väkisin vaikeuk-sia. Lähtisin hakemaan sellaista kumppania, joka ajattelee ja toi-mii samalla tapaa kuin itse

IT-palvelutoimittajan valin-nassa kannattaa todellakin olla tarkkana, sillä yritys maksaa vielä tänäkin päivänä helposti tur-hasta. Palvelutaso on Suomessa edelleen hyvin kirjava.

En nyt tiedä, onko se surkea, mutta on siinä ainakin paljon ke-hitettävää, Backlund sanoo.

– Toisaalta IT-hankintoja te-kevät yritykset ovat tänä päivänä selvästi aiempaa valveutuneem-pia ja vaativat uudenlaisia palve-luja.

Yrityksen turvana ovat onneksi myös IT2010-sopimusehdot, jotka ovat huomattavasti asia-kaslähtöisempiä kuin edeltäjänsä IT2000-sopimusehdot. IT2010-sopimusehdoissa on muun mu-assa kokonaan uudet SaaS-palve-lujen toimittamiseen soveltuvat erityisehdot. Uudet ehdot laitta-vat IT-talotkin miettimään toi-mintaansa. //

¼» Yritysten ohjelmis-toissa on paljon käyttä-mätöntä potentiaalia, sanoo Markus Backlund.

Samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä.

Tutkimukset tukevat kustannusnousuatutkimusyhtiö marketvision uusimman iCt-kustannustutkimuksen mukaan yli puolet suurista ja keski-suurista organisaatioista ennakoi iCt-toiminnan kokonaiskustannustensa kasvua. yleisimmin kasvua odotetaan ohjelmistokustannuksissa. myös laitteissa odotetaan kustannusten kasvavan, mutta pääosin tämä johtuu välttämättömiksi käyvien työasemapäivitysten tekemisestä.toisaalta emCe solution Partnerin tekemän selvityksen mukaan it-investointien koetaan kasvavan jatkossa

etenkin liikevaihtoaan kasvattaneissa yrityksissä. tutkimukseen vastanneista 170 pk-yrityksen toimitusjohtajasta 31 prosenttia uskoi it-investointien kasvavan tulevaisuudessa ja 39 prosenttia oli sitä mieltä, että ne eivät kasva. yritykset, joiden liikevaihto oli laskenut, suhtautuivat negatiivisimmin it-investointeihin.

markkinaselvitys

emc

e

hyötysuhde

palvelusuunnittelu

hyötysuhde

palvelusuunnittelu

konseptiaihiokonseptointi

laskutusmalli

nettipalvelusyvähaastattelu

palveluidea

profilointi

asiakasarvo

pullonkaulaasiakasprofiili

bisn

esca

se

hinnoittelututkimus

markkinaselvitys

brändi

johtava

mer

kity

s

insi

ght

ADkonseptiaihio

johtava

brändi

MARKKINOINTI & MYYNTI » Asiakkaiden profilointi kannattaa 29

TeKSTI riikka koskenranta

3Asiakasarvon määrittäminen. Palmu incin toimitusjohtaja esa Rauhala neuvoo käymään yrityksen kehittämiä palveluideoita läpi asiakkaan silmin ja keskittymään siihen, miten esimerkiksi asiakkaan käyttäytymi-seen liittyviä ostamisen pullonkauloja voisi pienentää. esimerkiksi onnittelukorttien tietyllä kuluttajasegmentillä on muistamisen ongelma, jota voi pyrkiä helpottamaan palveluin. asiakasprofiilit pisteytetään sen mukaan, onko joku palveluidea osalle profiileista täysin merkityksetön vai osittain toimiva jne.

Jatkoon päässeiden palveluideoiden priorisointi ja valinta konsep-tointiin. itellan asiakasjohtaja Mirja lehtilahti kertoi Postin henkilökirja -nettipalvelu-ideasta, jonka jatkoon valinnassa painoi palvelun hinnoittelussa mahdollisuus jatkuvaan laskutusmalliin ja se, että palvelu olisi tuotavissa markkinoille 1–2 vuodessa. itellassa ”Postin henkilökirjasta” tehtiin hinnoittelututkimus ja bisnescase markkinaselvityksineen. varsinainen palvelusuunnittelu kesti kolme kuukautta. tuotantoon viemisestä päätetään pian.

1 Asiakkaiden profilointi. moni yritys jakaa saman ongelman: asiak-kaita ei tunneta tarpeeksi hyvin eikä ole määritelty asiakasprofiileja. monesti asiakkaita tutkitaan heidän käyttäytymisensä kautta niissä tilanteissa, joissa he asioivat toimialasi yritysten kanssa. tavoitteena on siis selvittää asiakas-profiileja verkossa toteutettavan kvanttitutkimuksen, myymälässä tapahtu-vien asiakkaiden pika havainnointien ja mahdollisesti vielä syvähaastattelujen keinoin. Profiileita voi hyödyntää tuotteiden tai palveluiden jatkokehityksessä.

2johtava

asiakasarvo

pullo

nkau

lapa

lvel

usuu

nnitt

elu

markkinaselvitys hyötysuhde

johtava

konseptointi asiakasprofiili brändiYRITTÄJÄ 2/2011

yrItyS x on keHIttänyt uuSIa Palvelu IdeoIta, myöS konSePtIaIHIoISta PuHutaan. Pulmana on, mIkä nIIStä kannattaISI vIedä tuotantoon − mIkä nIIStä kantaISI kauPallISeStI?

luIden ymPärIlle

Kehitystyöhön

faktaahinnoittelututkimuskonseptiaihio

YRITTÄJÄ 2/2011

30

Lähes kaikista meistä on huippumyyjiksi. Tarvitaan halun ja tahdon lisäksi valmiutta kehittää itseään ja tehdä paljon töitä.

YRITTÄJÄ 2/2011

viisaammin

31MARKKINOINTI & MYYNTI » Eväitä ja energiaa elämään

Yrittäjä Tuija Rummukainen Hu-man Energy Oy:stä on koulutukseltaan ko-neinsinööri. Koneiden sijasta hän on kui-tenkin omassa työssään tekemissä ihmis-

ten kanssa, ihmisten, joilla on halu ymmärtää, mistä

myynnissä on kysymys. Ja kysymys on rikas-

tumisesta, hän sa-noo aurinkoisesti

hymyillen.– Kun olen

itse tekemisissä omien asiak-kaideni kanssa, mietin ja kuun-telen koko ajan,

kuinka voin aut-taa heitä rikastu-

maan sekä talou-dellisesti että henki-

sesti.– Usein joudun myös

miettimään, kuinka yrittäjillä on ihania tuotteita, mutta niiden tuottama

ilo jää jakamatta potentiaalisille asiak-kaille, kun myyntiin ei ole osattu panostaa.

MYYnTI VAATII ROhKeuTTA JA OSAAMISTA

Myymiseen liittyy hurja määrä erilaisia pelkoja ja uskomuksia, Tuija Rummukai-nen sanoo. Hänen mukaansa jotkut ihmi-set jopa luulevat, että myyminen on arve-luttavaa puuhaa, minkä luulon hän kuiten-kin oitis kumoaa.

– Tässä maailmassa yritysten tehtävä on tehdä tulosta ja tuottaa omistajilleen voit-toa. Tämä ei tietenkään onnistu, jos yrityk-sen ovi ei käy, eikä asiakasta kassalla näy. Myynnin osaaminen on siksi otettava yhtä vakavasti kuin esimerkiksi tuotanto-osaa-minen.

Tuija Rummukaisen mukaan myyminen vaatii toki rohkeutta, sillä myyjä laittaa it-sensä alttiiksi torjunnalle, eli ei vastauk-selle, hän toteaa.

– Se on tunnetila, johon monet eivät va-

TeKSTI jouko Lantto, KuVAT Pekka sipola

Hyvättyöskentelevät

myyntI on aSIakkaan auttamISta, meIdän kaIkkIen teHtävä on auttaa aSIakaStamme, Sanoo tuIja rummukaInen, myyntItyön InnoStava valmentaja ja kouluttaja.

YRITTÄJÄ 2/2011

32

Huiput tekevät sen toisinTuija Rummukainen on haastatellut 250 Suomessa työskentelevää huippumyyjää. Keskusteluissa on tullut ilmi, että heillä on kahdeksan ominaisuutta tai taitoa, jotka erottelevat heidät muista.

AsennePoikkeuksellinen suhtautuminen myynnin ammattiin, omaan tuotteeseen tai palveluun ja väli-aikaisiin takaiskuihin.

1 2 Ajankäytön hallintahe tekevät töissä töitä tavoitteel-lisesti, eivät turhaan nyhertele.

3Asiakashankinta ja lisämyynti mahdollisuuksien havaitseminen ja niiden hyödyntäminen. hankkivat systemaatti-sesti uusia asiakkaita ja laventavat nykyis-ten asiakkaiden myyntiä.

4 ulkoinen olemusmiettivät, mitä heidän ulkoi-nen olemuksensa viestittää asiakkaal le – pukeutuvat siististi ja asianmukaisesti kunnioittaen asiakasta.

paaehtoisesti suostu. Myynnin vähäi-nen arvostus voi myös johtua siitä, että olemme joutuneet ammattitaidottoman myyjän asiakkaaksi. Ammattitaidoton myyjä on saattanut tuputtaa, tyrkyttää, tai jopa painostaa, Rummukainen selit-tää.

– Tai sitten hän on ylimyynyt jotain tuotteen ominaisuuksia, tai jättänyt lu-pauksiaan lunastamatta.

Edellisen vastapainoksi Tuija Rum-mukainen nostaakin jälleen kerran myynnin, jossa kivijalkana on asiakkaan auttaminen. Kun tapaat asiakkaasi seu-raavan kerran, mieti kuinka voisit vielä enemmän auttaa häntä, hän kannustaa yrittäjiä.

– Sen jälkeen myyntityö saa sisäl-läsi erilaisen soinnun verrattuna siihen, josko vain mietit, kuinka itse hyötyisit eniten.

AhKeRA TeKee TulOKSen

Mutta miksi niin monet myyjät ja yrittä-jät unohtavat tämän, Tuija Rummukai-nen ihmettelee ja tietää, että pikavoitot eivät tässä lajissa pitkälle riitä.

– Kukaan meistä tuskin saa yhdellä kaupalla niin paljon, että sillä eläisi lo-pun elämäänsä. Tarvitsemme pitkä-aikaisia asiakkuussuhteita ja sitä, että meitä suositellaan jatkuvasti eteenpäin.

Samalla hän korostaa, että myyminen on myös matematiikkaa; hyvillä myy-jillä on eniten asiakaskontakteja ja lähes poikkeuksetta suurin keskikauppa. Eri-tyisesti uran alkuvaiheessa myyjän on otettava paljon yhteydenottoja, jotta saa pään auki.

– On hankittava uusia asiakkaita, sillä nämä tuovat taas uusia asiakkaita ja nämä taasen tuovat uusia asiakkaita jne.

– Myös keskikaupan kasvattamista kannattaisi miettiä. Hyvien myyjien kes-kikauppa on suurempi kuin keskiverto-myyjän.

WORK SMARTeR nOT hARDeR

Kun myyjän ammattitaito ja usko omiin kykyihin ja tuotteisiin kasvaa, hän roh-kaistuu tekemään isompaa kauppaa, Tuija Rummukainen kuvaa. Taitavat osaajat tekevät samalla hiellä enemmän tulosta – work smarter not harder.

– Hyvät myyjät työskentelevät vii-saammin. He analysoivat tekemisiään ja miettivät, mistä tulos tulee ja tekevät enemmän niitä asioita.

Rummukaisen mukaan keskiverto-myyjää vaivaa luurikammo, ripakauhu ja liimatakamus. Heidän myyntikun-

Myyminen vaatii rohkeutta, sillä myyjä laittaa itsensä alttiiksi torjunnalle, eli ei-vastaukselle.

YRITTÄJÄ 2/2011

33

¼» Vastuu omista myyntituloksista on meillä itsellä. Hyväksi myyjäksi voi oppia, jos siihen on riittävästi halua, Tuija Rummu-kainen sanoo. – Huipulle ei voi päästä, jos ei ole valmis jatkuvasti kehittymään, koulut-tautumaan ja laitta-maan itseään alttiiksi.

5 Halu ja kyky tulla toimeen eri persoonien kanssaymmärtävät ja hyväksyvät, että eri asiakkaille myydään eri tavoin, esim. ottavat huomioon erilaiset rytmiikat ja reviirit.

6 tuotetuntemusosaavat kertoa, mitä hyötyä tästä tuotteesta on asiakkaalle, eivätkä luettele pelkkiä ominaisuuksia.

tonsa on monesti heikko liian vähäisen treenin vuoksi.

– Niinpä he hautautuvat toimistolleen ja puuhastelevat tuottamattomien pro-jektien parissa sen sijaan, että laittaisivat itsensä alttiiksi ja lähtisivät kentälle.

TAVOITTeISTA eneRGIAA

Yrittäjällä on oltava tavoitteita myynnin, työn ja uran suhteen, Tuija Rummukai-

nen kokoaa energiapakettiaan muiden käyttöön. Sen lisäksi meillä tulee olla ta-voitteita oman fyysisen ja henkisen ke-hittymisemme suhteen, jotta nuppimme ja kroppamme jaksavat.

– Tärkeimmät tavoitteet liittyvät kui-tenkin sosiaaliseen ympäristöömme. Ne vastaavat meille kysymykseen miksi, miksi lähdemme aamulla töihin ja miksi hoidamme sen hankalan rekla-maation, ja miksi teemme uusasiakas-hankintaa jne.

– Siksi, että saamme myynnistä ja työstä palkkaa, jolla lähdemme puoli-son kanssa etelän lomalle, tai ostamme juniorille uuden fillarin jne.

Nämä miksi-tavoitteet auttavat meitä jaksamaan, Tuija Rummukainen muis-tuttaa ja sanoo, että niitä täytyy kerrata, laatia ja listata säännöllisesti.

– Täytyy myös olla lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita, jotta muistamme päivittäiset toiminnot, ja kuitenkin matkaamme kohti suurempaa. //

7 Myyntiesittelytaidotharjoittelevat myyntiesittelyään, valmistautuvat siihen ja kuuntelevat asiakastaan paljon.

8 Kaupanpäätöstaidot he ovat hyviä ja rohkeita kysymään kaupanpäätös-kysymyksiä.

YRITTÄJÄ 2/2011

34 MARKKINOINTI & MYYNTI » Arvostettu asiakas

Yrityksen menestys on tehty ainakin kaikista ylläsanotuista, mutta ennen kaikkea menestyneet yrityk-set ovat ymmärtäneet asiakkaan mer-kityksen ja asiakkaille tärkeät asiat, Mercuri International Oy:n asiak-kuusjohtaja Mikael Ivovaara sanoo. Menestymisen perustaksi hän nostaa yrityksen strategian ja kyvyn toteut-taa sitä käytännössä.

– Strategiassa tulee välittyä yrityk-sen menestykselle keskeisin asia eli asiakkaan merkityksen ymmärtämi-nen ja asiakaslähtöisen toimintatavan toteuttaminen.

eI MITÄÄn RAKeTTITIeDeTTÄ

Ivovaara pitää valitettavana sitä, että strategia jo sanana kalskahtaa han-kalalta monen korvaan. On ymmär-rettävä, että strategiassa kyse ei ole kuurakettitieteestä, vaan valitun lin-jan jalkauttamisesta ihmisten työhön konkreettisilla ja yksinkertaisilla toi-menpiteillä, hän opastaa.

Menestyvä yritys

ARVONymmärtää asiakkaan

TeKSTI taru mälkiä, KuVA jouko Lantto

mIStä on yrItykSen meneStyS teHty? onnIStuneeSta StrateGIan toteuttamISeSta, HyväStä joHtajuudeSta, myyntItyön arvoStukSeSta ja toImInnan järjeStelmällISeStä joHtamISeSta, aSIakkuuSjoHtaja mIkael Ivovaara luettelee.

YRITTÄJÄ 2/2011

35

– Strategia tarkoittaa yksinker-taisesti suunnitelmaa pitkän aika-välin tavoitteen, vision, saavutta-miseksi. Asiakasstrategiassa vasta-taan kolmeen kysymykseen: mitä, kenelle ja miten. Menestys pohjau-tuu pitkälti siihen, miten yritys on-nistuu konkretisoimaan nämä asiat.

Ennen kuin strategiaa voidaan vyöryttää organisaatioon, on Ivo-vaaran mukaan varmistuttava, että koko johto ymmärtää ja kannattaa sitä yhtenäisesti. Mikäli toteutta-minen kuitenkin ontuu, Ivovaara kehottaa miettimään johdon omia leadership-taitoja.

– Strategian jalkauttaminen vaa-tii työvälineitä ja aikaa, ja johdolta se vaatii erityisesti henkilöjohta-mistaitoja. Monesti strategiaa jal-kautetaan onnistuneesti erilaisilla hankkeilla, jolloin se luontevasti konkretisoituu ihmisten työssä.

Kynnyskysymykseksi nousee johdon taito luoda ja aikaansaada motivaatiota ja innostusta. Ivovaara korostaa erityisesti innostamisen merkitystä. On myös todettu, että menestyvät yritykset arvostavat vuorovaikutustaitoja ja henkilösuh-teiden kehittämistä muita enem-män, hän sanoo ja viittaa Mercurin ja Aalto-yliopiston vuosi sitten jul-kistettuun selvitykseen menesty-vien yritysten tunnuspiirteistä.

MATAlA ORGAnISAATIO eTunA

Mikael Ivovaara pitää pk-yritys-ten vahvuutena sitä, että koska ih-miset tuntevat toisensa, tekemisen meininkiä on helpompi saada ai-kaan. Myös päätösten tekeminen on yleensä helpompaa ja kommuni-kointi jouhevampaa.

– Pienehkön yrityksen heikkous voi puolestaan olla virheellinen us-komus siitä, että toimintaa ohjaa-via malleja ei tarvittaisi lainkaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että jos yritys ei ole määritellyt toiminnal-leen suuntaa, ts. vastannut kysy-myksiin mitä se tekee, miten se te-kee ja kenelle se tekee, tehdään hel-posti ”vain asioita”, jolloin kaikki suunnat tuntuvat oikeilta.

– Kun yritys haluaa jalkauttaa onnistuneesti uuden asiakasstra-tegiansa, kannattaa kysyä suoraan asiakkailta, miten se on onnistunut työssään. Tähän se tarvitsee sopi-van mittarin. Ihanteellista on ensin selvittää, miten asiakkaat ovat ko-keneet myyntiyrityksen toiminnan ennen uutta strategiaa ja toisaalta miten he ovat kokeneet myyntiyri-tyksen toiminnan uuden asiakas-strategian jälkeen.

Ivovaara muistuttaa siitä, että asiakas on se, joka päättää, onko myyntiyrityksen toiminta muut-tunut vai ei. Jos asiakas ei huomaa eroa, mitään ei ole tapahtunut.

– Yrityksen on ensin mietit-tävä, missä asioissa se haluaa asi-akkaansa sanovan, että asiat ovat menneet oikeaan ja entistä parem-paan suuntaan. Toisaalta vasta kun yrityksessä ymmärretään, mitä sen toiminnassa käytännössä tarkoittaa asiakaslähtöisyys, päästään pureu-tumaan asiakkaan todellisiin tar-peisiin. //

voitontahtoa ja motivaatiotaMenestyvissä yrityksissä luodaan voitontahtoa ja motivaatiota muun muassa yhteisesti hyväksytyillä tavoit-teilla ja päämäärillä sekä iloitsemalla yhdessä onnistumisista, Mikael Ivovaara kuvaa. mutta kun yrityksen toimintaa halutaan kehittää oikeissa asioissa, on toimenpiteitä aina myös mitattava. ivovaara puhuu käsitteistä määrä, suun-taus ja laatu.

– myyntiyrityksessä määrällä tar-koitetaan myyjän ahkeruutta ja aktiivi-suutta. suuntauksella ilmaistaan, keitä asiakkaita myyjä on tavannut, ja laatu kertoo, miten myyjä on työssään onnis-tunut, esim. kuinka moni myyjän esittä-mästä tarjouksesta on toteutunut, tai miten hyvin myyjä on onnistunut sopimaan asiakastapaamisia.

TIeTOA On MYöS KÄYTeTTÄVÄ

seurantamallin ja -mittariston rakenta-minen ei useinkaan vaadi suurta vaivaa. ongelmana ei niinkään ole seuranta-tiedon puute, vaan halu ja taito käyttää tietoa hyväksi työn kehittämisessä, ivovaara kommentoi.

– kasvuvauhdin ja yrityskoon kasva-essa mittaristojakin tarvitaan yhä enem-män. niiden avulla laajenevaa toimintaa pystyään hallitsemaan ja ohjaamaan.

– kun polkupyörällä ajaessa selviät yhdellä mittarilla, tarvitset niitä autolla ajamiseen puoli tusinaa. sen sijaan mat-kustajakoneessa tarvitaan jo kolmisensa-taa mittaria, jotta lentäjä pystyisi takaa-maan hallitun ja turvallisen lentomatkan.

ivovaara puhuu vahvan ja määrä-tietoisen johtamisen puolesta. hänen mielestään johtamista tarvitaan aina, sillä jonkun vastuulla on oltava se, että yritys kehittyy oikeaan suuntaan. johta-mista ei kuitenkaan pidä tehdä liian vaikeaksi tai monimutkaiseksi.

– Perimmältään se on vuorovaiku-tusta ihmisten kanssa.

Johtaminen on vuorovaikutusta ihmisten kanssa.

¼» Jos yritys ei ole määritellyt toiminnalleen suuntaa, voi käydä niin, että kaikki suunnat tuntuvat oikeilta, Mercuryn Mikael Ivovaara sanoo.

Menestyksellinen yrittäminen kasvattaa verotuloja ja pitää yhteiskunnan elinvoimaisena. Siksi verotuksen tulee ohjata ja rohkaista yrittäjiä työllistämään ja kasvattamaan omaa toimintaansa.

Suomalainen hyvinvointi tarvitsee yrittäjyyttä, joka pitää tuotannon ja palvelut vahvoina ja kilpailukykyisinä.

Tarvitsemme yhteiskunnan, joka antaa yrittäjän työllistää. Tämä edellyttää joustoja, joilla otetaan huomioon sekä yrittäjän että työntekijän yksilölliset tarpeet ja tilanteet.

on hyvä olla Suomessa.Varmista että yrittäjillä

Päätökset tehdään NYT!

Hyvinvointimme perusta on elinvoimainen, monipuolinen ja moniarvoinen yritystoiminta. Siksi tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät yrittäjyyttä.

Kuntien tulee nähdä yritykset kumppaneina hyvinvoinnin rakentamisessa. Kun palvelut tuotetaan yhdessä paikallisesti, niin jokainen voittaa – eniten veronmaksaja itse.

Suomi voi toimia vain, jos töille löytyy tekijöitä. Hyvällä koulutuksella on turvattava työvoiman määrä ja osaamisen laatu.

Tutustu kevään eduskuntavaalien tärkeisiin teemoihin ja katso ehdolla olevat jäsenyrittäjät:

www.vaikeintaonaloittaminen.fi/teesit

38

YRITTÄJÄ 2/2011

¼½ Alpertti ja äiti Tanja Hartola Alhovuoren rinteillä.

YRITTÄJÄ 2/2011

39UUDET ARVOT » Arvo ei vain verotuloissa

Tom Puusan aamut alkavat tallista, jossa hän ruokkii eläimet ja vie lampaat ja hevoset ulos. Puolen päivän aikaan hän hurauttaa autolla Nummi-Pusulassa sijaitsevalle laskettelukeskuk-selleen kilometrin päähän ja tekee tilan-nearvion. Päivisin Tomilla on aikaa kat-soa sähköpostit ja maksaa laskut. Pää-työnsä, eli rinteiden hoitamisen, hän tekee öisin, kun on pakkasta. Rinteet on hoidettava vähintään neljästi viikossa, jotkin kohdat päivittäin.

YRITTÄJÄ ≠ VeROTulOT

Yhteiskunnassa, ihme kyllä, yrittämistä harvoin punnitaan itse tekemisen kautta.

Sen sijaan yrittäjä on usein yhtä kuin val-tion kassaan kilahtavat verotulot. Olisiko tällä yhteys siihen, että moni yrittäjä ko-kee yrittäjyyden arvostamisen heikoksi yhteiskunnassa?

− Katsottaessa yrittämisen arvoa pi-täisi kiinnittää huomio siihen, mitä yritys tekee. Leipurin ensisijainen arvo on siinä, että hän tekee leipää ihmisten syötäväksi. Meillä on pitkään hoettu, että yrittäjyy-den ainoa arvo olisi siinä, että yrittäjä työllistää ja loppujen lopuksi maksaa ve-rotuloja valtiolle, ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Roope Mokka kuvaa.

Mokka uskoo tällaisen ajattelun ole-van seurausta siitä, että meillä on voima-kas hyvinvointivaltio, jota on pitänyt ra-hoittaa.

TeKSTI riikka koskenranta, KuVAT Pekka sipola

yrIttämISeen lIIttyy ajatuS meneStykSeStä. ItSenSä Herrana onnIStumISen Palaute on yleenSä välItöntä, Se voI näkyä SolmIttuna kauPPana taI aSIakaSSuHteen jatkumISena.

yrIttämISensisinon tekemisessä

40

− Sen vuoksi yrittäjätkin, ikään kuin asemaansa loba-takseen, ovat menneet mu-kaan siihen retoriikkaan, että yrittäjät ja yritykset ovat hyviä veronmaksajia. Sa-malla ei ole arvostettu yrittä-jän tuomia muita hyviä jut-tuja tarpeeksi.

− Näen, että yrittäjyydelle on kokonaisuudessaan hy-väksi korostaa yrittämisen muitakin arvoja kuin tulot ja verotulot. Tämä auttaisi yrit-täjiä suuntaamaan toimin-taansa yhteiskunnallisesti hyvin, Mokka argumentoi.

Suomen Yrittäjien joh-taja Timo Lindholm puoles-

taan huomauttaa, että valta-osa yrittäjistä toimii paikalli-sesti. Niinpä yksityisten pal-velujen saatavuus varsinkin pienillä paikkakunnilla on pääosin paikallisten yrittä-jien varassa.

eI VASTAKAIKuA

Alhovuoren hiihtokeskus Oy:tä pyörittävä Tom Puusa kokee, ettei hän saa mitään vastakaikua liiketoimintansa kehittämiseen yhteiskun-nalta tai omalta kunnaltaan.

− Olemme hukassa, kun yhteiskunnan viesti yrittä-

Yrittäminen merkitsee minulle itsenäisyyttä. Mutta myös sitä, että saa tarjottua ihmisille mielekästä duunia ja oppimisen kokemuksia. Se on tosi palkitsevaa. Roope Mokka

1. Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä.Timo lindholm: kyllä. Äärimmilleen pelkistäen vaihtoehtona olisi, että jos se ei lähde yrityksistä, niin silloin sen täytyisi läh-teä julkisesta taloudesta, joka rahoitetaan verovaroin. meillä on jo aika korkea veroaste, julkisen sektorin laajentaminen tuntuu mahdottomalta.

Roope Mokka: kyllä ja ei. sekä yritykset, että valtio elävät yhtei-sistä asioista: osaamisesta, yhteiskuntarauhasta, luonnonva-roista tai vaikka suomi-brändistä. myös yksityisellä puolella on kahdenlaista liikettä: on olemassa globaaleja ja paikallisia kier-toja, jotka molemmat ovat yhtä tärkeitä.

2. Pk-yritykset ovat onnistuneet säilyttämään työvoimansa merkittävästi paremmin kuin suur-yritykset viimeisen kymmenen vuoden aikana.Timo lindholm: kyllä. osin liittyy teollisuuden murrokseen, osin suuryritysten nopeaan ja rankkaan reagointiin talouden murroksissa. ja osin siihen, että pienten yritysten täytyy pitää kiinni työntekijöistään. jos yksi tai kaksi irtisanotaan, se on samalla päätös, että merkittävä osa liiketoiminnasta pistetään sivuun ehkä lopullisesti.

Roope Mokka: kyllä. se tulee sitä kautta, että pk-yrityksissä on sitouduttu työntekijöihin ja tunnetaan ihmiset.

ja yhteiskuntavastuu rinta rinnanSY:n johtaja Timo Lindholm ja ajatushautomo Demos Helsingin tutkija Roope Mokka vastaavat viiteen väittämään yritysten merkityksestä yhteiskunnassa.

YRITTÄJÄ 2/2011

Kannattavuus

an

nIk

a r

au

Ha

la

41

jälle, joka tekee 100 000 euron liike-vaihdon vuodessa ja saa leivän pöydälle on, että tällaisella yrittämisellä ei ole mitään arvoa kenellekään.

Puusa on monipuolistanut liiketoi-mintaansa tavoitteellisesti ympärivuo-tisemmaksi; laskettelukeskuksen lisäksi hänellä on 50 lammasta, sekä karavaa-nialue uimarantoineen ja saunoineen. Vihannesten viljely on tarkoitus aloit-taa tänä kesänä.

AIKAMOInen JOnGlööRI

Miksi yrittäjä kokee olevansa täy-sin yksin yhteiskunnan rattaissa? Puu-san mielestä hän tarvitsisi hiihtokes-kus- ja karavaaniyrittäjänä jonkinas-teista yhteen hiileen puhaltamista kun-nan kanssa.

− En tarkoita sitä, että kunnan pitäisi pumpata minulle rahaa. Mutta heidän pitäisi joskus tehdä myönteisiä päätök-

siä. Esimerkiksi liikuntatoimen pitäisi pyrkiä siihen, että muksut lähetetään käyttämään palvelujamme, eikä lähdetä vieraan paikkakunnan keskukseen.

Tom Puusa on ehdottanut Karkkilan kaupungille projekteja, joilla saataisiin lisää työllisyyttä ja parannusta kunnan imagoon, mutta ehdotukset ovat yrittä-jän mukaan pyyhkäisty maton alle. Hän kertoo esimerkiksi olleensa yhteydessä kaupunkiin, kun hiihtokeskus teetätti

¼» Tutkija Roope Mokka tekee yrittäjä-mäisesti töitä Demos ry:ssä. Hänelle yrittäjyys merkitsee mm. sitä, että saa tarjottua ihmisille mielekästä duunia ja oppimisen kokemuksia.

3. Pk-yritykset kantavat yhteiskunta-vastuutaan normaalin liiketoimintansa puitteissa pyrkiessään taloudellisesti kannattavaan toimintaan.Timo lindholm: kyllä. taloudellinen yhteiskun-tavastuu hoituu sitä kautta, että pk-yritykset koko ajan tavoit-televat parempaa liiketoimintaa. jokainen onnistuminen tuo lisää liikevaihtoa, tuloja ja mahdollisesti työpaikkoja ja sitä kautta talouden uudistumista.

Roope Mokka: kyllä ja ei. mielestäni liiketoiminta on neutraa-lia, sillä voi olla yhteiskunnallisesti sekä hyviä että huonoja vai-kutuksia. yhteiskunnallisen yrittämisen ajatus perustuu siihen, että yrityksellä voi olla myös hyviä vaikutuksia, joihin pitää kannustaa.

4. Yrittäminen on harvojen mahdollisuus.Timo lindholm: ei. suomessa on mahdollisuus yrittää. uskon, että jarrut ovat enemmän asennepuolella kuin siinä, että lain-säädäntö tai yleiset tekijät jarruttaisivat yrittämistä. Pelisään-nöissä ja kannustavuudessa on edelleen parantamisen varaa.

¼¼ Johtaja Timo Lindholmin mukaan yritysten taloudellinen yhteiskuntavastuu hoituu sitä kautta, että pk-yritykset koko ajan tavoittelevat parempaa liiketoimintaa. Jokainen onnistuminen tuo lisää liikevaihtoa ja mahdollisesti uusia työpaikkoja.

YRITTÄJÄ 2/2011

Roope Mokka: kyllä, liian harvojen. tiedetään, että suomessa pitäisi vertailujen mukaan olla matala kynnys yrittämiseen, mutta se ei realisoidu. kaiken järjen mukaanhan yrittäjiä pitäisi olla paljon enemmän. kynnykset ovat enemmän henkisiä tai kult-tuurisia, ja ne pitäisi purkaa.

5. Kansalaisten asenteilla on vaikutusta yhteiskunnan yrittäjäilmapiiriin.Timo lindholm: kyllä. asenteet näkyvät käytännössä taloudel-lisina valintoina, siinä minkälaisilta yrityksiltä halutaan hyödyk-keitä ostaa ja halutaanko käyttää julkista sektoria silloin, kun se on yrityksen vaihtoehtona.

Roope Mokka: kyllä. ihmisten asenteet yrittäjyydestä määrää-vät, mitä se yrittäjyys on. nyt työmarkkinoilla olevista nuorista aikuisista 85 prosentilla on ammatillinen koulutus. tällä poru-kalla on suuret vaatimukset työuralleen.

ram

I Sa

lle

viemäröintijärjestelmän Karkki-laan. Hän ehdotti päättäjille, että samalla vaivalla luotaisiin kevyen liikenteen väylä. Mutta kaupunki ei kuitenkaan lähtenyt mukaan hankkeeseen. Nyt tiellä ajetaan 80 km/h, eikä liikkuminen kä-vellen ja pyörällä ole välttämättä turvallista.

− Olemme liikunnallinen las-kettelukeskus ja siinä mielessä mielestämme merkittävä meriitti koko kaupungille.

TAITeIluA KuIlun PARTAAllA

Valtion talouspolitiikan onnistu-minen tai epäonnistuminen tus-kin kiinnostaa yrittäjää, kun oma pankki näyttää hänelle ovea. Yrit-täjä kohtaa taas kerran karun ar-jen, kun epäsuotuisat sääolosuh-teet kasvattavat laskettelukeskuk-

sen kulut kolminkertaisiksi mutta pankki ei myönnä lainaa.

− Kun menin kahden huonon talven jälkeen talouslaman jyl-lätessä vuonna 2009 hakemaan pankkilainaa, sanottiin, että las-kettelukeskuksen pyörittäminen Etelä-Suomessa on riskibisnes, minkä vuoksi lainaa ei myönnetty.

− Myös eteläsuomalaisilla rin-neyrittäjillä on laskunsa ja vel-voite kehittää yhtiötä, Puusa har-mittelee.

¼» Alhovuoren hiihto-keskuksessa talvi ja koululaisten loma-ajat ovat sesonkia. Kesä on tappiollista aikaa, huolimatta 50-päisestä lammaskatraasta, pienimuotoisesta maan-viljelystä ja karavaani-alueesta.

Esimerkiksi liikuntatoimen pitäisi pyrkiä siihen, että muksut lähetetään käyttämään palvelujamme, eikä lähdetä vieraan paikkakunnan keskukseen. Tom Puusa

42

YRITTÄJÄ 2/2011

43

¼½ Tämä ja edellinen talvi ovat olleet pelastus monelle hiihtokeskus-yrittäjälle, Puusa sanoo.

Samaan aikaan hän kävi paperisotaa maa-seudun kehittämiseen myönnetyn 18 000 eu-ron EU-tuen kanssa, jota hän ei ikinä saanut.

− Ensimmäisenä talvena jouduimme lu-mettamaan rinteet kolme kertaa, sähkökulut ja kaikki kulut olivat sinä talvena kolminker-taiset. Minulta vaadittiin aikamoisia jonglöö-rin kykyjä, että sain budjetin pysymään ka-sassa. Yrittäminen on monesti kovaa riskin-ottoa.

Tämä ja edellinen talvi ovat olleet pelastus monelle hiihtokeskusyrittäjälle, Puusa sanoo.

ROMAnIAlAISIA TöISSÄ

34-vuotias viiden lapsen isä nousi valtakun-nan julkisuuteen loppuvuodesta 2010, kun

hän palkkasi hiihtokeskukseensa Helsingin Kalasatamassa majoittuneita romanialaisia harvennus-, korjaus- ja maataloustöihin.

Alhovuoren hiihtokeskus Oy on mukana Diakonissalaitoksen ja muiden järjestöjen ve-tämässä projektissa, jossa on pyritty saamaan romanialaisia pois kaduilta. Enimmillään Al-hovuoressa oli töissä kuusi romanialaista; nyt keskuksessa on kaksi. Puusan luona käy pro-jektin puitteissa tulkki joka toinen viikko, jotta työnohjaus saadaan hoidettua.

− On kiva, että myös naapurusto on halun-nut antaa tukensa tähän projektiin. He ovat tarjonneet omaa viljelykalustoaan lainaksi.

Puusa työllistää 6–12 henkilöä vuodenajan mukaan. Yrityksessä työskentelevät myös hä-nen puolisonsa ja siskonsa.

Nuori yrittäjä nauttii työstään, vaikka bis-

44

neksen nurjat puolet aika ajoin nou-sevatkin esiin.

− Yrittäminen tässä on niin mo-nipuolista. Ihmisen pitää olla vähän hullu, että haluaa tällaiseen lähteä. Olen muutaman kerran itseltäni ky-synytkin, pitääkö minulla todellakin olla viisi lasta, 50 lammasta ja muu-tama romanialainen rinneyrittäjyy-den lisäksi.

nOuSuSSA YRITTÄJYYS-SuKuPOlVI

Tutkija Roope Mokka tekee yrittä-jämäisesti töitä, vaikka ajatushau-tomo toimiikin yhdistyksenä.

− Yrittäminen merkitsee mi-nulle ennen kaikkea itsenäisyyttä mutta myös sitä, että saa tarjottua ihmisille mielekästä duunia ja op-

Kun puhutaan yhteiskunnallisesta yrittäjyy-destä, toiset puhuvat aidasta ja toiset aidan seipäästä, niin eri lailla käsitettä tällä het-kellä tulkitaan. joka tapauksessa yhteiskun-nallisen yrittäjyyden toimintamalli tai käsite aiheuttaa hämmennystä yrityskentässä. viime vuonna tem jopa selvitytti, pitäisikö yhteiskunnallinen yritys sisällyttää lainsää-däntöön uutena yritysmuotona. Lainsäädän-töön lisäämistä ei kuitenkaan pidetty minis-teriön asettamassa työryhmässä tarpeelli-sena. tätä mieltä oli myös työryhmässä mu-kana oleva suomen yrittäjät. tutkija Roope Mokan mielestä ei ole tarpeellista luoda mi-tään uutta kategoriaa liiketoiminnalle.

− yhteiskunnallinen vaikuttavuus al-kaa mielestäni olla yrityksen kestävyyden ja menestyksen kannalta yhtä tärkeää kuin kannattavuus.

Paljon puhetta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä

mokka on ollut mukana ajatushau-tomo demos helsingin ja konsultointi-yhtiö eeran yhteisessä hankkeessa yh-teiskunnallisen yrittäjyyden toiminta-edellytysten vahvistamiseksi. hankkeen toimeksiantajat ovat helsingin diakonis-salaitos, sitra, tapiola-yhtiöt ja helsingin kaupunki.

tem:ön raportin mukaan ministeriössä valmistellaan luovien ja palvelualojen ra-hastoa, joka palvelee toteutuessaan myös yhteiskunnallisten yritysten tarpeita. yrit-täjäjärjestön mielestä yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallia ei ylipäätään tarvita suomessa. sy:n toimitusjohtaja Jussi Jär-ventaus on sanonut, että ihan kuin näissä kaavailuissa ajateltaisiin tavanomaisen yritystoiminnan olevan vähemmän hyväk-syttävää tai jopa epäeettistä.

45

pimisen kokemuksia. Se on tosi palkitsevaa.

Kun Demos Helsinki aloitti vuonna 2006, toimistolla oli Mokan lisäksi vain yksi tutkija. Nyt heitä on 10 ja alihankkijat sekä freelancerit mukaan lasket-tuna 20 lisää.

Nuoret aikuiset ja työmark-kinoille tulossa oleva sukupolvi hakevat työltään ennen kaik-kea mielekkyyttä. Tämä on to-distettu lukuisissa selvityksissä. Mokan ja SY:n Timo Lindhol-min ajatukset x- ja y-sukupol-vien vaikutuksesta työnantajiin

eroavat kuitenkin toisistaan. Mokka uskoo, että nämä ihmi-set hakevat työtä, joka on mie-lekästä. Jos työnantaja pystyy osoittamaan, että hänen liike-toimintansa tukee yhteiskun-nallista hyvää, hänellä on kil-pailuetu.

− Näissä ihmisissä olisi upea mahdollisuus uudelle yrittäjyy-den aallolle.

Lindholm arvioi, että pie-net yritykset ovat tämän asian aika hyvin jo ymmärtäneet eikä heillä ole tarvetta lisätä liiketoi-minnan yhteiskunnallisia ulot-tuvuuksia sen kummemmin.

− Työolobarometri vuodesta toiseen kertoo, että pienessä yrityksessä on mielekkäämpää tehdä töitä kuin suuressa. Pien-yritykset ovat kilpailukykyisiä työntekijöiden silmissä. //

¼» Tom Puusan mielestä hän tarvitsisi hiihtokeskus- ja karavaaniyrittäjänä jonkinasteista yhteen hiileen puhaltamista kunnan kanssa.

YRITTÄJÄ 2/2011

TEKNOLOGIA » Kun suunnittelu pettää

Epäonnistumisista voi ottaa oppia!

TeKSTI mikko suominen

davId akInIn avaruuSteknIIkan lakIkokoelma tuo mIeleen kuuluISat murPHyn laIt. akInIn PeukaloSäännöt ovat kuItenkIn kokemukSen oPettamIa PeukaloSääntöjä, joIta voI Soveltaa monelle muullekIn alalle.

Maaliskuun 4. päivä vuon - na 2011 oli Nasalle musta, sillä ilmake-hää ja aerosoleja tutkimaan tarkoitettu Glory-satelliitti tuhoutui laukaisussa. Taurus XL -kantoraketin kiinni ju-mittunut kärkikartio tuli maksamaan amerikkalaisille veronmaksajille 300 miljoonaa euroa.

Onnettomuuksia sattuu, mutta tässä tapauksessa Nasaan voi hy-villä perusteilla kohdistaa kritiik-kiä. Turma oli nimittäin identtinen vuonna 2009 hiilidioksidia tutkimaan laukaistun OCO-satelliitin tuhoutu-misen kanssa. Tuolloin 200 miljoo-naa euroa maksaneesta epäonnistu-

misesta olisi pitänyt ottaa oppia ja vaihtaa kaupallista rakettimallia.

OSAA ARVIOIDA TuleVAA

Hyvän johtajan ominaisuuksiin kuu-luu kyky arvioida etukäteen, voiko ehdotettu menetelmä toimia käy-tännössä. Terävän ennakoinnin an-siosta säästyy paljon aikaa, vaivaa ja rahaa. Arvion tekemisessä autta-vat kokemuksen tuomat nyrkkisään-nöt pitkälle. Sellaisia edustaa ava-ruusalan veteraanin David Akinin keräämä ”lakikokoelma”. Ensikatso-

malta ne muistuttavat vitseinä tun-nettuja Murphyn lakeja, mutta hu-moristisesta ulkoasustaan huolimatta niistä löytyy syvän kokemuksen anta-mia opetuksia.

– Lait sisältävät palasia siitä vii-saudesta, jonka olen oppinut. Osa niistä perustuu toisten kokemuksiin, mutta suurimmaksi osaksi ne kum-puavat omista epäonnistumisistani, kuvailee Akin.

Hän on työskennellyt avaruusalus-ten ja avaruusjärjestelmien suunnit-telussa koko uransa ajan, muun mu-assa 10 vuotta MIT:llä ja nyt Marylan-din yliopistossa projekteissa ja ope-

46

47

¼¾ Akinin 20. laki: Huono suunnittelu esiteltynä taitavasti on tuhoon tuomittu ennemmin tai myöhemmin. Hyvä suunnittelu esiteltynä huonosti on tuomittu välittömästi.

na

Sa /

mSf

c

YRITTÄJÄ 2/2011

YRITTÄJÄ 2/2011

48

tustyössä lähes kaksi vuosikymmentä. Akinin erikoisalaa ovat miehitetyt len-not sekä astronauttien ja robottien yh-teistyö.

– Alkujaan kirjoitin lait monisteelle osaksi alan ammattilaisille pitämäni suunnittelukurssin materiaalia. Tarkoi-tuksenani oli jakaa tietoa siitä, miten selvitä suunnittelijana.

Kuukausia myöhemmin sain puhe-linsoiton kalifornialaiselta ystävältäni, joka onnitteli minua lakikokoelmastani, jonka hän oli nähnyt päivän vitsit -lis-talla, Akin kertoo.

– Sen jälkeen ne ovat levinneet inter-netiin erilaisina versioina. Olen löytä-nyt lakini jopa muunnettuina julkiskir-janpitoon – älkää minulta kysykö, miten ne ovat sinne joutuneet.

VAARAT VASTuun RAJOIllA

Yritystoiminnassa epäonnistumiset py-ritään yleensä peittelemään, koska nii-den julki tuominen voisi heikentää asi-akkaiden luottamusta. Julkisten ava-ruusjärjestöjen toiminta on sen sijaan avointa ja tutkintaraportit saatavilla. Siksi niistä löytyy helposti esimerkkejä.

Eräs historian noloimmista virheistä sattui syyskuussa 1999, kun Nasan Mars Climate Orbiter katosi, kun sen piti asettua Marsin kiertoradalle. Syyksi paljastui, että rakettimoottorin työn-tövoimaa mittaava tietokoneohjelma käytti virheellisesti paunoja newtonien tilalla. Luotaimen olisi pitänyt ohittaa Mars 110 kilometrin korkeudelta, mutta todellinen korkeus oli vain 57 kilomet-

riä, mikä johti sen tuhoon.Vielä tuhoisampi tapaus on vuodelta

2003. Columbia-sukkulan miehistö olisi helmikuussa 2003 ehkä voitu pelastaa, mikäli sen laukaisussa saamat lämpö-kilven vauriot olisi tutkittu tarpeeksi varhaisessa vaiheessa kiertoradalla joko tiedustelusatelliittien tai sukku-lan oman miehistön toimesta. Miehistö olisi ehkä voitu hakea turvaan Atlantis-sukkulalla, joka oli parhaillaan valmis-teltavana omaan lentoonsa.

Lennonjohto ei teknisen henkilö-kunnan pyynnöistä huolimatta suostu-nut tekemään tarkastusta, vaan luotti mikrometeoroidien törmäyksiä varten kehitettyyn mallinnusohjelmaan vau-rioista. Sukkula tuhoutui ilmajarrutuk-sessaan tappaen seitsemän astronauttia.

Kun laitteet toimivat täydellisesti, eivät tärkeät vierailijat ilmesty paikalle.– Atkinin näyttelylaki

na

Sa

49

PReSIDenTTIen AVARuuS-POlITIIKAT KOlAROIVAT

Tammikuussa 2004 Yhdysvaltojen vi-rassa ollut presidentti George W. Bush julkisti suunnitelman palata Kuuhun vuoteen 2020 mennessä. Taktisesti vaalivuoden alussa lanseerattu ohjelma esiteltiin näyttävästi. Uutta rahaa ei lu-vattu, vaan Nasa pakotettiin siirtämään kulut lähinnä tiedeohjelmistaan.

Kautensa 2009 aloittanut Barack Obama nimitti nopeasti lautakunnan tutkimaan kuuohjelman tilaa. Ryhmän raportti totesi ohjelman olevan niin ali-rahoitettu ja myöhässä, että se tuskin koskaan saavuttaisi tavoitteitaan.

Tähän vedoten Obama peruutti Bushin suunnitelman ja julkisti tilalle omansa, joka painotti uuden suuren ra-ketin kehittämistä sekä tiedetoimintaa. Muutos herätti vastarintaa. Valtaosa kritiikistä kohdistui siihen, että siinä ei ollut tarpeeksi selviä ja konkreetti-sia tavoitteita. Vastustajiin lukeutuivat kongressiedustajat, jotka olivat onnis-tuneet haalimaan kuuohjelman siivuja omille osavaltioilleen. Tilanne on vielä-kin sekava. //

¼» Genesis-alus valmis-teltavana ennen sen len-toa avaruuteen vuonna 2001. Kaikki toimi lähes kolmen vuoden avaruus-lennolla hyvin, kunnes luotaimen piti palauttaa näytteensä Maahan. Kiihtyvyysanturi oli asen-nettu väärin eikä sitä ollut testattu.

§ 1 suunnittelussa käytetään numeroita. analyysi ilman numeroita on ainoastaan mielipide.

§ 4 Parhaat ideasi tahtovat jäädä käyttämättä lopullisessa toteutuksessa. opettele elämään pettymyksen kanssa.

§ 7 suunnittelun alussa henkilö, joka haluaa eniten ryhmänjohtajaksi, on luultavasti vähiten sopiva siihen.

§ 10 kun et ole varma, tee arvio. hätätilanteessa arvaa. mutta muista korjata tämä osio heti kun saat käsiisi oikeita mittauksia.

§ 11joskus nopein tapa saada pro-jekti valmiiksi on heittää tähänastinen työ menemään ja aloittaa tyhjältä pöydältä.

§ 12 koskaan ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeata ratkaisua. aina on kuitenkin olemassa useita vääriä.

§ 20 huono suunnittelu esitel tynä taitavasti on tuhoon tuomittu ennem -min tai myöhemmin. hyvä suunnittelu esiteltynä huonosti on tuomittu välittömästi.

§ 36 kuka tahansa insinööri osaa suunnitella tyylikästä. hyvä insinööri osaa suunnitella tehokasta. suurenmoinen insinööri osaa suunnitella toimivaa.

¼½ Sormenkynnen kokoisen kiihty-vyysanturin asentaminen väärinpäin aiheutti Nasan yli 200 miljoonan euron Genesis-luotaimen tuhoutu-misen vuonna 2004, kun sen lasku-varjo ei auennut. Tähän sopii Akinin toinen laki: Avaruusaluksen suunnit-teleminen täydelliseksi vaatii ääret-tömän ajan. Siksi ne on hyvä suunni-tella toimimaan virhetilanteissa.

Poimintoja akinin 40 lain listasta

na

Sa

YRITTÄJÄ 2/2011

YRITTÄJÄ 2/2011

50 TEKNOLOGIA » Nanosta on moneksi

Nanoteknologia on no-peasti kasvava teollisuuden ala, jolla tuotetaan lukuisa määrä erilaisia na-nomateriaaleja sekä niiden sovelluk-sia. On arvioitu, että nanoteollisuu-den liikevaihto tulee vuonna 2014 olemaan maailmanlaajuisesti noin 2000 miljardia euroa (tällä hetkellä muutama sata miljardia euroa/v).

Työterveyslaitoksen mukaan alan tutkimusrahoitus on Suomessa niuk-kaa. Alan yrityksiä on kuitenkin yli 200 ja alan liikevaihdoksi on arvi-

oitu Suomessa tällä hetkellä noin 400 miljoonaa euroa ja noin 1,2 mil-jardia euroa vuoteen 2013 mennessä.

YMPÄRISTöhYöTYJÄ

Kokkolaan avattiin viime vuonna nanosovelluskeskus NAPCE, joka toimii teknologiakeskus Ketek Oy:n yhteydessä. Sovelluskeskus on eri-koistunut kemian-, laser- ja vene-alan teollisiin sovelluksiin.

kiLPaiLukykyÄNanolla

TeKSTI riikka koskenranta KuVA billy black

SuomalaISten nanotekno-loGIayrItySten määrä on kaSvuSSa. nanoteknoloGIaa voI Hyödyntää moneSSa; Sen avulla voIdaan joPa väHen-tää muodoStuvan jätteen määrää, enerGIankulutuSta ja rIIPPuvuutta uuSIutumat-tomISta luonnonvaroISta.

YRITTÄJÄ 2/2011

51

− Keskuksella on isot laboratoriot, jonne olemme saamassa lisää kalustoa, jotta pys-tymme tarjoamaan entistä enemmän palve-luja, tutkimuspäällikkö Jukka Jokela Ke-tek Oy:stä kertoo.

Tällä hetkellä NAPCE tekee yhteistyötä paitsi useiden pk-yritysten kanssa, toteut-taa myös julkisrahoitteisia soveltavan tutki-muksen hankkeita. Eräs käynnissä olevista hankkeista on nanojätehanke, jonka tavoit-teena on muun muassa hakea nanomateri-aaleja hyödyntäville yrityksille ratkaisuja, joiden kautta jätteenkäsittelyssä tai kierrä-tyksen aikana mahdollisesti vapautuvista nanopartikkeleista ei aiheudu vaaraa ih-misille eikä ympäristölle. Hankkeessa ovat mukana mm. Ekokem Oy, Kuusakoski Oy, KWH Mirka Oy ja Baltic Yachts.

Nano- ja biopohjaiset materiaalit tekevät tuloaan komposiittimarkkinoille ja niiden käytön ennakoidaan lisääntyvän huimasti. Pietarsaaressa ja Luodon kunnassa toimiva Baltic Yachts on perustettu jo vuonna 1973. Nanoteknologian hyötyjä selvittävä Baltic Yachts sai Pohjanmaan INNOSUOMI-kil-pailun palkinnon marraskuussa 2010. Pal-kinto myönnettiin maailman suurimmalle hiilikuitu/komposiittivene Panamaxille, jota rakennetaan Balticin Pietarsaaren ve-netelakalla.

− Nakomate-projektissa tutustumme uu-siin materiaaleihin ja menetelmiin, joita ei vielä sovelleta markkinoilla. Tänä päivänä materiaalien ja tekniikoiden kehitys tapah-tuu hyvin nopeasti ja kehitystä on seurat-tava jatkuvasti, että pysyy markkinoilla, tuo-tantojohtaja Håkan Sundelin tietää.

TuKeA nAnOn hYöDYnTÄMISeKSI

Nanosovelluskeskus tarjoaa yrityksille apua prosessien kehityksessä sekä analysointi- ja testauspalveluita. NAPCE auttaa yrityk-siä myös erilaisten hankkeiden ja projektien suunnittelussa sekä valmistelussa.

Ely-keskuksista voi hakea selvitysra-hoitusta, jonka turvin yritys voi valmis-tella mahdollista tutkimusprojektia. So-velluskeskus on mukana EU:n aluekehitys-projekteissa, jonka kautta tuleva yhteistyö hyödyttää yrityksiä, Jokela kertoo. Yrityk-set voivat hakea myös EU:n puiteohjelma-projekteihin. Myös Tekes edistää nanopuo-len tutkimusta.

YMPÄRISTöVAIKuTuKSIA TuTKITAAn

− Nanoteknologian liikevaihto kasvaa hui-masti, mutta nanohiukkasten ja nanomate-riaalien terveys- ja ympäristövaikutusten selvittäminen on vielä pahasti kesken, pro-fessori Kai Savolainen Työterveyslaitok-sesta kertoo.

Kymmenet miljoonat ihmiset altistuvat nanohiukkasia sisältäville tuotteille jo tällä hetkellä. Työterveyslaitokseen onkin pe-rustettu vuoden 2011 alusta EU:n rahoit-tama Nanoturvallisuuskeskus. //

¼½ Kuvassa Baltic Yachtsin valmistama Baltic 45 Bodacious3.

NanoteknologiaNanoteknologialla tarkoitetaan uudentyyppisten materiaalien ja nanomittakaavan (1–100 nm) rakenteisiin perustuvien ratkaisujen hyödyntämistä eri sovelluksiin.

YRITTÄJÄ 2/2011

TEEMA » Juttua selittävä kuvausTEKNOLOGIA » Millainen bisnes on bioteknologia?

Bioteknologiaa eli tuttavallisemmin bio-tekniikkaa käytetään hyväksi hyvin arkisissa asioissa. Missäpä bioteknologia ei olisi mukana, kysyy Erkki Ten-hunen Glykos Finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja luettelee pitkän litanian teollisuuden aloja, joilla biotek-nologiaa hyödynnetään.

– Paperiteollisuus valkaisee paperia bioteknologiaa apunaan käyttäen. Leipomot nostattavat leipomuksensa sen avulla. Aseteollisuus tekee biologisia aseita.

– Maatalous parantaa kasvien ominaisuuksia ja karja-talous kasvattaa tuotantoeläimiä yhtä vauhdikkaasti kuin antibiootteja käyttäen, mutta ilman niitä – bioteknisin keinoin. A.I.V. Virtasen kehittämän rehun säilyvyys on yksi malliesimerkki alan saavutuksista.

Tenhusen listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta ei. Nyt puhutaan Tenhusen edustamasta alasta, bioteknologi-asta. Glykos Finland Oy toimii pääsääntöisesti lääketut-kimuksen parissa. Yritys on erikoistunut syöpä-, kanta-

bioteknologiaKaikessa mukana

mIllä käydään kauPPaa bIoteknoloGIaSSa, entä mIStä löytyvät aSIakkaat ja mIStä raHat joSkuS PItkIInkIn ProjekteIHIn?

TeKSTI JA henKIlöKuVA anne Lampinen

YRITTÄJÄ 2/2011

52

YRITTÄJÄ 2/2011

TEEMA » Juttua selittävä kuvaus

Bioteknologiassa myydään innovaatioita ja tutkimusten tuloksia, joita hallitaan patenttien avulla.

solu- ja funktionaalisten elintarvikkei-den tutkimukseen.

MIKÄ On KAuPPATAVARA

On tavallista, että bioteknologialan yritys ei myy tuotteita eikä palveluita, vaan tuotekehityspalveluita ja aineet-tomia eli ip-oikeuksia (immaterial property rights). Käytännössä tämä tarkoittaa patentteja ja niiden käyttö-oikeuksia, kiteyttää Tenhunen..

– Hallitsemme noin 40:ää patent-tiperhettä, jotka ovat oman tutkimuk-semme tulosta, niitä ei ole ostettu. Tä-män alan yritysten arvo ei ole liike-vaihdossa vaan ip:ssä ja projekteissa. Myymme suomalaista osaamista.

Glykos Finland Oy on kasvuyritys, jonka liikevaihto oli vuonna 2010 noin viisi miljoonaa euroa, joista 98 pro-senttia tuli ulkomailta. Yhtiö työllistää viitisenkymmentä ihmistä eri hank-keissa. Työntekijät koostuvat pääosin biokemisteistä, kemian insinööreistä, tutkijoista ja tohtoreista.

– Toimimme arvoketjun alkumet-reillä, kun miettii matkaa esimerkiksi innovaatiosta lääkkeeksi. Se on pitkä tie. Voi viedä jopa kymmeniä vuosia.

VASTA-AIneTTA OIKeAAn OSOITTeeSeen

Erkki Tenhunen kertoo, että Glykos on ansioitunut kansainvälisesti solun

sokerisen pintarakenteen tutkimuk-sessa. Kun solu muuttuu syöpäsoluksi, sokerisessa pintarakenteessa tapahtuu muutoksia 2–3 prosentissa tapauksia. Kun tunnemme syöväksi muuttuneen solun rakennetta, voimme ohjata tera-peuttisia vasta-aineita oikeaan osoit-teeseen. On tunnettava biologia syö-vän tai muun sairauden hoidossa, hän tiivistää.

InnOVAATIOITA JA TuTKIMuS TulOKSIA

Bioteknologiassa myydään itse asi-assa innovaatioita ja tutkimusten tu-loksia, joita hallitaan patenttien avulla. Se miksi ala on tavalliselle sukankulut-

¼» Glykos Finland Oy toimii pääsääntöisesti lääketutkimuksen parissa. Yritys on erikoistunut syöpä-, kantasolu- ja funktio-naalisten elintarvik-keiden tutkimukseen.

Pixm

aC

YRITTÄJÄ 2/2011

53

YRITTÄJÄ 2/2011

54

tajalle vieras, johtuu Tenhusen mukaan siitä, että ala on hyvin tieteellinen.

– Joudumme tutkimuksen kautta osoittamaan, että joku asia toimii tai ei. Ihmisillä on tapana sivuuttaa monimut-kaiset asiat. Lääketiedekin usein kiin-nostaa vasta siinä vaiheessa, kun itse tai läheinen tarvitsee apua.

Myynnissä kaikki kontaktoimisen kirjot ovat käytössä. Asiakkaita kalas-tellaan alan bio- ja lääketeollisuusmes-suilta. Alalle tyypillistä on seurata pa-tentteja ja tieteellisiä artikkeleita. Oma kontaktiverkko ja maine ovat hyvin tär-keitä, koska piirit ovat pienet kansain-välisestikin. Erkki Tenhunen lisää, et-tei heillä ole varsinaisesti yhtään kil-

pailijaa Suomessa, vaikka bioteknolo-gian alla toimii maassamme noin 120 yritystä.

Asiakkuuden aloituksen lähtötilanne on, että asiakasyrityksellä on ongelma, johon pyritään löytämään ratkaisu, yk-sinkertaistaa Tenhunen.

– Esimerkiksi maatalousalan asiakas voi haluta parempia kasvinkestävyyso-minaisuuksia. Teemme projektisuun-nitelman ja ryhdymme työhön, jotta saamme aikaiseksi kaupallisesti valmiin tuotteen.

Hän muistuttaa, että maatalouden ja elintarviketeollisuuden saralla saadaan sovelluksia aikaiseksi huomattavasti no-peammin kuin lääketeollisuudessa. //

bioteknologisten lääkkeiden kehittäminen on paljon pääomaa vaativa ala. usein takana on vuosien työ, ennen kuin rahavirrat kääntyvät yritykseen päin.

teemme paljon yhteistyötä eri yli-opistojen, vtt:n ja kansainvälisen teolli-suuden kanssa, Glykos finland oy:n hal-lituksen puheenjohtaja erkki Tenhunen toteaa. Glykos finland on bioteknologia-alalla melko harvinainen yritys, sillä sen omistavat kokonaan yksityishenkilöt.

– tällä hetkellä meillä ei ole yhtään pääomasijoittajaa yhtiössä. tämä joh-tuu siitä, että vuonna 2004 po. sijoittajat vetäytyivät bioalalta pois. rahoittajaksi jäi vain käytännöllisesti katsoen tekes.

silloin oli pakko rakentaa toisenlai-nen rahoitusstrategia. Loimme yhteis-työhankkeita, joihin teollisuus tuli rahoit-tajaksi, muistelee tenhunen. itseään hän nimittää sarjayrittäjäksi, sillä hän

on ollut perustamassa monia yrityksiä ja luonut niille syntymahdollisuuden rahoitus ratkaisuilla.

POTKuA ASenneMuuTOKSeSTA

sarjayrittäjä tenhunen penää asenne-muutosta omistajuuteen. hänen mieles-tään suomalaisyritysten tulisi opiskella tarkemmin omistajuutta.

– suomessa ei ole malttia omistaa yhtiötä tarpeeksi pitkään. on paljon epäonnistuneita yrityskauppoja kuten Cultorin, datex-ohmedan, hormos medicalin ja juvantia Pharman myynti ulkomaalaisille. hyvä kysymys on, miksi näin on tehty, loppuuko usko omaan tekemiseen ja yrittämiseen.

hänen mielestään myös koko kansa-kunta kaipaa potkua. on pakko kehittyä ja ottaa riskejä, hän määrittää.

– asenneilmapiiri on pielessä, hakeu-dutaan hyvinvointivaltion suojaan. mutta sen ylläpitäminen edellyttää vireää elin-keinotoimintaa. iso ongelma on, miten saadaan ihmiset perustamaan yhtiötä, kehittämään, pitämään ja kasvattamaan niitä. tarvitaan vientiä.

erkki tenhunen myöntää, ettei bio-teknologia ole alana sieltä helpoimmasta päästä, sillä pullonkaulana on liiketoimin-tamallin ymmärtäminen. tutkimuksen ja tuotekehittelyn avulla parannetaan jo olemassa olevien teollisuusyritysten menestystä, sarjayrittäjä tiivistää.

¼½ – Joudumme tutkimuksen kautta osoittamaan, että joku asia toimii tai ei. Se on Tenhusen mukaan bio-teknologia alan haaste.

Yritysten tulisi opiskella tarkemmin omistajuutta. Suomessa ei ole malttia omistaa yhtiötä tarpeeksi pitkään.

Rahoitusta pitkällä tähtäimellä

YSTÄVÄKIRJA » Sarjassa yrittäjät paljastavat salaisuutensa 55

Nimeni on

YRITTÄJÄ 2/2011rod

eo.f

I

YstäväkirjaTeKSTI Lotta tammelin, KuVA theGreendress oy

YRITTÄJÄ 2/2011

Et ehkä tiennyt, mutta minäkin olen yrittäjä.

Yritykseni on…

Elämäntila Oy. Yritykseen kuuluu eettiseen

ja ekologiseen muotiin erikoistunut

the Greendress -elämysmyymälä. Liikkeet

sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja

Turussa. Lisäksi meillä on myös the

Greenshake -smoothiebaariketju.

Ensimmäinen työpaikkani oli…

Kiljavan leirikesän kesäleirillä keittiö-

apulaisena 15-vuotiaana.

Tähän ammattiin ryhdyin, ajauduin, jouduin…

Varsinaiselta ammatiltani olen näyttelijä.

Yrittäjäksi ajauduin täydellisen sattuman

kautta. Kohtasin yhtiökumppanini yhteisen

ystävämme häissä ja yöllinen keskustelu

johti yhteiseen yritykseen.

Haastavinta tässä työssä on…

Johtaminen ja päätöstenteko. Yrittäjyys

on täynnä valintoja, jotka synnyttävät

lopulta hiotun tuotteen ja ilmeen.

Hauskinta sen sijaan on...

Luovat ratkaisut ja konkreettinen käden

jälki. Paras kohteliaisuus oli, kun eräs

asiakas saapui liikkeeseemme, jonka

olen suunnitellut ja totesi, että on

niin inspiroitunut meistä, että haluaa

muuttaa jotain myös omassa elämässään.

Inspiraatiota ammennan…

Elämästä ympärilläni. Salakuuntelen

ihmisiä kahviloissa. Tarkkailen ohikulkijoita

ratikassa, luen lehtiä, matkustan ja

haaveilen. Monta ideaa jää tarttumatta

mutta helmet säilyy.

Ikonini on...

Rosa Parks. Hänen tarinansa muistuttaa

joka päivä, että yksi ihminen voi muuttaa

maailmaa.

Salainen paheeni on…

Suklaa ja ihmisten salakuuntelu.

Viimeisin hankintani on…

Eduskuntavaaliehdokkuuteni syö kaikki

rahat. Ei ole varaa hankkia mitään!

Keksintö, jota ilman en pärjää, on...

Suuvesi

Jos uskaltaisin…

Muuttaisin maalle

Sinulle yrittäjäkollegani tahdon kertoa…

Kivijalkayrittäjänä uskalla väittää, että

monessa kohtaa yrittäjyys on oman

yhteisönsä kulttuuriteko: matkailun-

edistäjä ja kaupunkikulttuurin ylläpitäjä.

Muista edelleen onnitella itseäsi uravalin-

nastasi. Se on vaatinut rohkeutta ja

uskallusta astua ulkopuolelle. Parhaassa tapauk-sessa yrittäjyys muuttaa maailmaa.

Jani Toivola

YRITTÄJÄ 2/2011

56 YRITTÄJÄT » Oikea ongelmanratkaisija

Vaalikone ei ollut Jaakko Ala-saarelan mukaan hänen nuoren yrityksensä alkuperäisen strategian mukainen tuote eikä edes taloudellisesti kannattava – mutta mikä tärkeintä, se toimi ja asiakas MTV3 oli tyyty-väinen. Alasaarelan yrityksen matkaa Maikka-rin kumppaniksi voi kuitenkin kuvata värik-kääksi, jopa mutkikkaaksi.

– Oli kevät 2003, kun valmistuin ekono-miksi. Läheiset opiskelukaverit lähtivät kuka minnekin, yksi PWC:lle, yksi Nordealle ja yksi talousjohtajaksi Venäjälle. Itse lähdin Ouluun pieneen konsultointiyritykseen ZEF Solu-tionsiin myyntipäälliköksi.

Myynti oli vaikeaa, ei ollut referenssejä eikä tuotekaan toiminut, Jaakko Alasaarela kuvailee muutaman vuoden takaisia aikoja. Myimme sähköistä palautteenkeruuta inno-vatiivisesti nelikentässä aikana, jolloin orga-

nisaatiot vasta siirsivät perinteisiä paperivas-tauslomakkeita nettiin.

– Rahoitus toimintaan tuli perustajan kon-sultointityöstä, jota hän professorin viran ohella hoiti. Hänen työpäivänsä olivat pit-kiä ja raskaita, eikä hän kauaa kestänytkään. Keväällä 2004 terveys horjui. Olin leikka-uksen jälkeen sairaalassa häntä katsomassa. Teimme päätöksen, että otan yrityksen hal-tuun, rakennan siitä ohjelmistotuoteyrityk-sen ja konsultointi unohdetaan.

TYhJÄn KASSAn KAuTTA KASVuun

Konsultoinnin päättyessä rahat kassasta lop-puivat, jouduin irtisanomaan henkilöstön sekä toimiston, Jaakko Alasaarela kertoo. Sain kuitenkin kesätöihin lahjakkaan lukiolaispo-

Vaalikonevirtuoosi

TeKSTI jouko Lantto, KuVA Pekka sipola

olImme SäHköISIä tIedonkeruuratkaISuja tarjoava yrItyS, kunneS vuonna 2005 teImme mtv3:lle PreSIdenttI-vaalI koneen. Se SIIrSI meIdät aIvan uuSIlle markkInoIlle ja näköalaPaIkalle, yrIttäjä-toImItuSjoHtaja jaakko alaSaarela muIStelee kuuden vuoden takaISIa aIkoja.

ZEF Solutions

YRITTÄJÄT » Juttua selittävä kuvaus

Toinen keskittyy, toinen luhistuuOlen seitsemän vuoden yrittä-jäuran ajan nähnyt paljon ja ollut onne-kas monessa mielessä, Zef solutions oy:n yrittäjä-toimitusjohtaja Jaakko Ala-saarela sanoo. Parasta Zefissä ja menes-tyksemme salaisuus on henkilöstö, joka koostuu nuorista lahjakkuuksista ja jotka ovat kasvaneet omalle vastuualueelleen itseäni parempana. samalla minut ovat ympäröineet vanhat, viisaat ja monessa koetellut yrittäjät, hän kiittää.

– he ovat rohkaisseet ja neuvoneet yli pahimpien myrskyjen. kerran yrittä-jäuran alussa olisi pitänyt asettaa yritys konkurssiin. oma pääoma oli miinuksella roimasti, eikä rahaa ollut. mieli oli sysi-musta. silloin eräs mentorini sanoi usko-vansa minuun ja kehui hieman.

– mieli virkistyi ja muistin vanha opin: paineen alla toinen keskittyy, toinen luhis-tuu. Päätin keskittyä. ihmettelin, kuinka asenne ratkaisee. myin kovasti aamusta iltaan ja siitä selvittiin. ympäristön tuki on yrittäjälle ratkaiseva, erityisesti toimin-nan alussa.

KOhTI lÄnnen MARKKInOITA

keskittymistä oleelliseen on vaatinut myös usa-patentin saaminen viime keväänä vuosien taistelun jälkeen, ala-saarela vakuuttaa.

– Patentti on voimassa vuoteen 2024 saakka. juttu on meille ja suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle suuri saavutus ja antaa meille tärkeän kilpaedun.

– meillä on vahva Proof-of-Concept. Perustimme tytäryhtiön Piilaaksoon kolme vuotta sitten ja olemme oppi-neet sieltä paljon. olemme koko henki-löstö henkisesti kasvaneet tähän hetkeen ja hahmotamme edessä olevan tien. nyt valmistaudumme sähköinen myyntimies -konseptimme läpilyöntiin maailmalla.

¼» Yrityksen ja erehdyksen kautta olemme sovittaneet lukuisia eri asioita yhteen ja muuttaneet samalla tuotteen ja koko yrityksen suuntaa, ZEF Solu-tions Oy:n Jaakko Alasaarela sanoo.

57

YRITTÄJÄ 2/2011

58

jan, joka vei tärkeimpiä tuotekehi-tystehtäviä eteenpäin.

– Syksyllä hankin 6 neliön toi-miston. Työhaastatteluun tuli suo-raan koulun penkiltä tekninen joh-tajamme Jarkko Tervonen. Kun puhuimme palkasta, kerroin rahati-lanteen huonouden, mutta lupasin, että hänen palkkansa maksetaan en-nen omaani. Jarkolle se kävi ja työt alkoivat.

Nyt ZEF Solutions, joka siis tekee nettiin markkinointi- ja tiedonke-ruuratkaisuja, työllistää 20 henkilöä ja myy kaikki palvelunsa SAAS -mal-lilla. Software As A Service -kon-septi tarkoittaa, että yrityksellä on valmis alusta, jota asiakas itsenäi-sesti kouluttamisen jälkeen käyttää ja hyödyntää. Yrityksen liikevaihto on kasvanut kannattavasti 40 pro-senttia vuosittain jo 6 vuotta, jolla tuli Deloitten Fast50-listalla 23. sija. Asiakkaita ZEF Solutions Oy:llä on yli 500 kappaletta.

hAuVAKOne On huuDOSSA

ZEF Solutionsin palvelutuotteita ovat Sähköinen myyntimies, Arvi-ointikone ja Vaalikone, ja jokaisella niillä on saavutettu poikkeuksellisia menestystarinoita, Alasaarela heh-kuttaa.

– Sähköisellä myyntimiehellä on tehty Suomen suosituin nettivertai-lusovellus, eli Ilta-Sanomien Hauva-kone. Siellä lähes 2 miljoonaa suo-malaista on hakenut itselleen sopi-vaa koiraa. Tulokset ovat muutta-neet Suomen koirakantaa.

Matkapuhelinverkkokaupalle to-teutetulla sähköisellä myyntimie-hellä sadat tuhannet suomalaiset löysivät puolestaan parhaan puhe-limen ja asiakkaan kännykkämyynti netissä kasvoi 700 prosenttia, Ala-

saarela kehuu. Myös Suomen suu-rimmat vähittäiskauppaketjut ovat löytäneet ”Sähköisestä myyntimie-hestä” tärkeän väylän kehittää ne-tissä tapahtuvaa myyntiään, hän jat-kaa.

TYYTYVÄISYYDeSTÄ lISÄKAuPPAA

Jaakko Alasaarelan mukaan MTV3 oli niin tyytyväinen Presidentti-vaalikoneeseen, että yhteistyö jat-kui Eduskuntavaalikoneella vuonna 2007. Sitä käytti jo 1,4 miljoonaa ih-mistä.

– Eduskuntavaalien jälkeen jul-kaistiin tutkimus, että 25 prosenttia vaalikoneen käyttäjistä teki suoran äänestyspäätöksen vaalikonetulok-sen perusteella ja yli 50 prosenttia ilmoitti, että tulos vaikutti äänestys-päätökseen.

– Olimme ihmeissämme, emme olleet ajatelleet, että se vaikuttaa näin paljon. Aloimme miettiä, missä tilan-teissa käyttäjät tarvitsevat vastaavia ratkaisuja päätöksenteon tueksi.

Hauvakoneen myötä oivalsimme, että kannattaa keskittyä käyttäjän päätöksentekoa helpottaviin rat-kaisuihin. Kaikki yritykset, joilla on useita tuotteita myynnissä, painivat saman ongelman kanssa: miten asi-akas löytää itselleen parhaiten sopi-vat tuotteet ilman suurta vaivaa, Ala-saarela kertoo.

– Ratkaisimme lukuisille yrityk-sille tämän ongelman. Useissa tapa-uksissa myynti netissä kasvoi satoja prosentteja. Yhdelle asiakkaallemme olemme keränneet myyntiin liidejä jo lähes 100 000. Näin lopulta syntyi uusi ZEF-tuote ja konsepti, jonka ni-mesimme ”Sähköinen myyntimies” ja olimme varmoja, että nyt olemme oikealla asialla. //

ZEFillä toteutettu MTV3:n vaalikone on ollut suosituin neljä kertaa perättäisissä valtiollisissa vaaleissa. Kävijämäärät ovat olleet noin miljoona/vaalit.

Yrittäminenei ole vain työtä, se on mahtava

elämäntapa.

sisältää suuren vapauden toteuttaa unelmiaan.

on välillä raskasta, mutta se antaa ja opettaa enemmän kuin mikään muu.

on vastuunkantoa henkilöstöstä ja asiakkaista.

ei ole tiedettä, vaan yksinkertaisia perusasioita.

työstäÄlä rekrytoi tai aseta työntekijääsi

tehtävään, johon hän ei kykene.

Keskity jokaisen työntekijän kohdalla hänen vahvuuksiinsa.

Anna virheet anteeksi, niitä on itsessäsikin.

Yksin et voi käytännössä paljoakaan, ymmärrä tämä.

Jaa rohkeasti vastuuta ja kunnioita työntekijöitä.

Rakenna yksinkertaiset ”Pyhät” prosessit, joista ei saa poiketa.

Seuraa niitä viikoittain johtoryhmän tai muissa kokouksissa.

Käytä yrityksen johtamiseen ja hallinnointiin tehokkaita sähköisiä

työkaluja.

Hanki itsellesi mentoreita, esikuvia ja lue elämänkertoja.

Usko vanha viisaus ”Tyhmä oppii vain omista virheistään” ja kuuntele

vanhempien ”kokemusviisautta”.

Jaakko Alasaarela työstä ja

uskalluksesta:

Sukupolven- ja omistajanvaihdosseminaari9.–10.6.2011 Hotelli Viru, Tallinna

Yhteistyössä

OsallistumismaksuJäsenhinta: 385 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 416 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta. Normaalihinta: 545 €/hlö 2-hengen huoneessa ja 576 €/hlö 1-hengen huoneessa majoittuvalta.

Hintaan sisältyy seminaari luentoaineistoineen, laivamatkat, majoitus, ohjelman mukaiset ruokailut ja ruokajuomat sekä ateriakuponki paluumatkalle.

Ilmoittautuminen viimeistään 26.5.2011 osoitteessa www.yrittajat.fi/omistajanvaihdos2011, sähköpostilla kirsi.harkonen@yrittajat.fi, p. (09) 229 229 23 / Härkönen.

Ilmoittautuessa tulee mainita syntymäaika ja majoitusvaihtoehto.

Helsinkiin voi palata 10.6. myös myöhäisemmällä laivavuorolla (lähtö Tallinnasta 17.30, laiva Helsingissä 19.30), tällöin ei ole bussikuljetusta hotellilta satamaan. Paluusta myöhäisemmällä laivavuorolla tulee mainita ilmoittautumisen yhteydessä.

9.00 Ilmoittautuminen seminaariin

10.30 Tallink m/s Star lähtee Tallinnaan

12.30 Saapuminen Tallinnaan ja bussikuljetus hotelli Viruun

13.15 Buffet-lounas

14.00 Seminaarin avausSeminaarin puheenjohtaja, veroasiantuntija KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

14.05 Yrityskauppaprosessin kulmakivet ja yrityksen arvon määrittäminen • Onnistuneen yrityskaupan valmistelu ja tekijät • Toiveet ja realismi yrityskaupassa • Yrityskaupan prosessi käytännössä • Yrityksen arvon määrittäminen • Rahoitusmahdollisuudet

Toimitusjohtaja Juha Rantanen, Suomen Yrityskaupat Oy

15.15 Kahvitauko (huoneavainten jako ja majoittuminen)

15.45 Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa • Omistajanvaihdoksen sopimusneuvottelut, aiesopimus, esisopimus ja liikesalaisuuksien suoja • Sopimusten asema ja siirto liiketoiminta- ja osakekaupassa • Osakassopimukset • Työsopimukset omistajanvaihdoksessa – uusi työnantaja, vanhat työntekijät

Lainsäädäntöasioiden päällikkö, varatuomari Janne Makkula, Suomen Yrittäjät

17.30 Tulevaisuuteen varautuminen • Luopujan ja aloittavan yrittäjän eläkesuunnittelu • Jatkajan toimeentulon varmistaminen • Avainhenkilöiden sitouttaminen

Markkinointipäällikkö Jussi Peltonen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö VarmaKehityspäällikkö Kari Pankka, Mandatum Life

18.10 Omistajanvaihdoksen tukipalvelut Suomen Omistajanvaihdosseuran asiantuntijat omistajanvaihdoksen apuna

Yritysneuvoja Tapani Hirvonen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Yrityspörssi – yrityksen myyjän ja ostajan kohtaamispaikkaYhteyspäällikkö Katri Pölkki, Suomen Yrittäjät

20.30 Illallinen ravintola Maikrahvissa

Torstai 9.6.2011

Seminaari on keskusteleva ja aktiivisesti puheenjohdettu kokonaisuus omistajan- vaihdoksen prosessista. Vaihdokseen liittyy olennaisesti jatkajien etsiminen, arvonmääritys, sopimusneuvottelut sekä erilaiset yritys- ja verotusjärjestelyt. Toteutusvaiheessa korostuu osaamisen ja johtajuuden siirtyminen uudelle omistajalle. Seminaari on tarkoitettu luopujille, jatkajille, yritysneuvojille sekä muille omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille.

Perjantai 10.6.2011

7.00 Aamiainen

9.00 Yrityksen valmistaminen omistajanvaihdokseen

Verosuunnittelu myyjän ja ostajan näkökulmasta • Mikä osa yrityksestä siirtyy? • Miten kokonaisuutta voidaan järjestellä verotehokkaasti? • Onko yritysmuoto oikea myynnin näkökulmasta? • Jos kauppaa ei tule – yritystoiminnan lopettaminen ja omaisuuden realisointi

Omistajanvaihdoksen toteuttaminen ja vaikutukset verotukseen • Omistajanvaihdoksen toteuttaminen yrityskauppana ulkopuolisen kanssa • Omistuksen siirtäminen lähipiirissä • Lahja, perintö, lahjanluonteinen kauppa tai markkinahintainen kauppa • Yrityksen varojen käyttö järjestelyssä • Yrityksen ja omaisuuserien arvostaminen verotuksessa • Yritysmuotoihin liittyviä erityiskysymyksiä

Veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

12.00 Luopumisen tuskaa ja hyppy tuntemattomaan • 80 % tunnetta ja 20 % tekniikkaa – vaihdoksen herättämät ajatukset ja tunteet • Vaihdoksen vaiheet: herättely, valmistautuminen, haltuunotto, itse vaihdos ja jälkihoito • Osaamisen ja johtajuuden siirtäminen • Millä eväillä tulevaisuuteen?

Psykologi Piia Tulisalo, Prover Oy

12.45 Seminaarin päätös

13.00 Bussikuljetus hotellilta D terminaaliin

14.00 Tallink m/s Superstar lähtee Helsinkiin (ruokailu ateriakupongin arvolla laivan ravintoloissa)

16.00 Saapuminen Helsinkiin

Osallistujapalaute 2010:

Innostavia ja asiantuntevia esityksiä. Erittäin hyvä koulutus!

Seminaarin puheenjohtajana toimii veroasiantuntija, KTL Risto Walden, Bilanssi Oy

YRITTÄJÄ 2/2011

60 VAPAA-AIKA » Hyvää oloa kuorolaulusta

Kolmekymmentä vuotta erilaisissa naiskuoroissa laulanut Tarja Olli laulaa tällä hetkellä mäntyharjulai-sessa Naiskuoro Pionissa ja valtakun-nallisessa Vox Feminaessa. Kumpikin kuoro on omanlaisensa. Laulun iloa ne antavat kumpikin, ja kasvattavat kuoro-laisten laulunnälkää.

– Koko ajan tulee hienoja sovituk-sia, joita odottaa pääsevänsä laulamaan. Laulamme kuoroissa monenlaista mate-riaalia. Skaala on kansanmusiikista ke-vyen viihdemusiikin ja kirkkomusiikin kautta klassiseen. Ohjelmistossa on niin yksiäänisiä kaanoneita kuin moniäänisiä kuoroteoksia, joten haastetta riittää.

Vox Feminae on saanut alkunsa Sal-

lassa vuonna 1988, kun mestarilaula-jat halusivat jatkaa hyvää harrastus-taan ja pitää muistissa opittuja lauluja. Tänä päivänä kuoroon otetaan Naiskuo-roliiton mestarimerkin suorittaneita tai mestarilaulajiksi harjoittelevia laulajia.

– Kaikkiaan meitä on kolmisenkym-mentä laulajaa. Feminae kokoontuu pari kolme kertaa vuodessa, ja se on esiinty-nyt Suomessa ja ulkomailla.

Se meininki, mikä kuorossa on, se on ihan mieletön! Ihmisille vain lyödään nuotit eteen ja taito pääsee valloilleen, hehkuttaa Tarja Olli.

Naiskuoro Pioni on perustettu 2004. Sen toiminta perustuu iloiseen musii-kin tekemiseen. Kuoron tavoitteena on

koskettaa kuulijoita sanomallaan, säve-lellään.

– Kuoroon tullaan laulamisen takia. Laulaminen antaa jotain sellaista hyvää oloa ja tunnetta sisimpään, ettei sitä oi-kein sanoin pysty kuvaamaan.

hARRASTuS VAATII SITOuTuMISTA

Tarja Olli ryhtyi vaatealan yrittäjäksi vuonna 2001. Kaikki sai alkunsa koti-putiikista, jota Olli pyöritti päivätyön ohessa. Nykyään hänellä on kaksi myy-mälää, toinen Mäntyharjulla ja toinen Mikkelissä. Rakkaalle harrastukselle jää silti aikaa. Omalla tavallaan harrastus

TeKSTI jaana matikainen, KuVA Paula myöhänen

kuorolaulu on yrIttäjä tarja ollIn HenkIreIkä. laulu tyHjentää mIelen ja tekee Hyvää koko keHolle. toISaalta kuoroSSa laulamInen keHIttää muIStIa, kartuttaa eSIIntymIStaItoja ja oPettaa SoSIaalISuutta. kaIkISta näIStä SeIkoISta on ollIn mIeleStä Hyötyä yrIttäjän arkeen.

Laulunlumoissa

61

- Turvallinen maksupalvelu verkkokauppaasi.

RATKAISUJAwww.yrittajat.�/ratkaisuja/point

POINT VERKKOMAKSU

Lisätietoa

Saatte asiantuntevasta myynistämme: puh. (09) 477 433 40 tai myynti@point.�

Pointin Verkkomaksu on täydel-linen paketti verkkokaupan maksamisratkaisuksi. Kun suun-nittelette verkkokauppaa tai jo olemassa olevan verkkokaupan kehittämistä, niin yhteistyökump-paninne on Point. Huolehdimme siitä, että maksaminen verkko-kaupassa sujuu turvallisesti ja helposti ympäri vuorokauden, 7 päivää viikossa. Point tarjoaa asiakkailleen heidän koko kortti-

maksuliikenteensä hoitoa turvalli-sessa ja toimintavarmassa ympäristössä.

Point Verkkomaksun käyttöönot-to tapahtuu helposti ja nopeasti integroimalla olemassa oleva ostoskori Pointin maksulomak-keeseen. Maksaminen tapahtuu aina Pointin turvallisessa PCI – ympäristössä.

myös antaa paljon yrittäjänä toimimiseen.– Kuorolauluharrastus kasvattaa ihmistä

monella tavalla. Kuorossa laulamiseen on si-touduttava. Laulamista on harjoiteltava ak-tiivisesti ja pitkäjänteisesti, sillä laulutaito säilyy vireessä vain laulamalla.

– Vaikka kuoronjohtaja määrää tahdin, on kuorossa osattava kuunnella kaveria. Sama-han se on yrittäjänä olossa. Työntekijöitä on osattava kuunnella, mutta narut on silti ol-tava omissa käsissä.

KAKKOSSOPRAAnOn YRITTÄJÄ

Tarja Olli muistuttaa, että kuorolaisen on hyväksyttävä se, että kyse ei ole pelkästään laulamisesta. Kuoroharrastuksessa vaadi-taan tietynlaista talkoohenkeä ja esimerkiksi esiintymiset ovat osa kuorolaisten elämää.

Kuorolaulu vetoaa ihmisen syviin tun-teisiin. Välillä vaatii melkoista tunteiden pi-dättämistä, että pystyy laulamaan pakahtu-matta. Taito sekin, toteaa kakkossopraanoa laulava Tarja Olli

Mieliin painuvimmiksi lauluhetkiksi Olli nostaa Naiskuoroliiton merkkien suoritta-misen.

– Merkkien suorittaminen näillä laulutai-doilla oli niitä onnistumisia, joita ei unohda ikinä. On melkoista itsensä voittamista ope-tella kymmenittäin lauluja ja laulaa ne kvar-tetissa puhtaasti arvostelijoille

Karaoken kutsua Tarja Olli ei ole kuullut. Eikä hän laula aarioita suihkussa.

– Kuorolaulussa kiehtoo se voima ja herk-kyys, joka lähtee porukasta yhdessä. Hyvällä fiiliksellä lauleskelen kesäisin oman pihan kukkatarhassa, sieltä sitä voimaa yrittämi-seen saa tuplasti. //

Työntekijöitä on osattava kuunnella, mutta narut on silti oltava omissa käsissä.

¼» Tarja Olli on laulanut yli kolmekymmentä vuotta eri naiskuorossa, mutta ei koe mahdot-tomaksi ajatusta laulaa sekakuorossakaan. Asiat vain ovat menneet niin, että kohdalle on sattunut sopivia naisporukoita. Kuva Naiskuoro Pionin harjoituksista.

YRITTÄJÄ 2/2011

62 ULKOMAAT » Yrittäjänä Yhdysvalloissa

Yhdysvaltoja pidetään yhtenä maail-man yritteliäimpänä kansakuntana. Niin sanottu amerikka-lainen unelma – lupaus rikastumisesta ja paremmasta elä-mästä – on olennainen osa Yhdysvaltain kansalliseetosta. Yksilön oikeus tavoitella onneaan on dokumentoitu jopa maan perustuslakiin.

Pohjois-Amerikan historiassa yritteliäisyys on keskei-sessä roolissa. Yhdysvallat on vuosisatojen ajan houkutel-

lut uudisraivaajia, kullankaivajia, kauppiaita ja liikemiehiä. Maahan saapuu edelleen tuhansia laittomia siirtolaisia joka päivä etsimään parempaa elintasoa.

Myös Suomesta lähti aikoinaan suuri joukko ihmisiä työn perässä Yhdysvaltoihin. Eniten amerikansuomalaisia löytyy Lake Worthin ja Lantanan pikkukaupungeista Flo-ridasta. Alueella on arviolta parikymmentä tuhatta suoma-laista, joista osa on jo toisen polven siirtolaisia.

TeKSTI JA KuVAT juha europaeus

yHdySvallat Houkuttelee noPeaSta rIkaStumISeSta HaaveIlevIa yrIttäjIä. amerIkkalaInen unelma on edelleen maHdollISta toteuttaa, mutta Se vaatII kovaa työtä ja Hyvää onnea.

unelma elääAmerikkalainen

YRITTÄJÄ 2/2011

63

Amerikkalainen unelma ei tule ilmaiseksi, sanoo 30 vuotta sitten Lake Worthiin pysyvästi muuttanut autoalan yrittäjä Osmo Sikanen.

– Yhdysvalloissa tehdään töitä paljon enemmän kuin Euroopassa. Lainmukaiset työajat ovat täällä selvästi pidempiä.

PITKÄÄ PÄIVÄÄ KAIKIllA

Amerikkalaiset eivät tunne pitkiä kesälomia. Keskimäärin amerikka-lainen pitää lomaa 13 päivää vuo-dessa, kun esimerkiksi ranskalai-nen lomailee kolme kertaa pidem-pään. Monet amerikkalaiset yrittä-jät ja itsensä työllistäjät ahertavat 60 – 80 tunnin työviikkoa.

Amerikkalaiset arvostavat kor-keaa materiaalista elintasoa ja ovat valmiita uhraamaan vapaa-ai-kaansa sen eteen. Jos palkkataso on heikko, niin moni on valmis te-kemään kahta työtä. Suomalainen arvostaa vapaa-aikaa paljon enem-

män kuin amerikkalainen, Sikanen toteaa.

Yhdysvalloissa kahden ihmisen palkalla on helppo saavuttaa hyvä elintaso. Peruselintarvikkeet ovat edullisia ja kevyen verotuksen an-siosta kansalaisilla on ostovoimaa. Euroopassa kireähkö verotus ei kan-nusta työntekoon samalla tavoin.

RISKInOTTO luOnTeVAMPAA

Tutkimustenkin mukaan amerikka-laisilla ja eurooppalaisilla on erilai-set arvot. Eurobarometrin mukaan lähes puolet eurooppalaisista ei ole kiinnostunut yrittämisestä, jos yri-tyksen perustamiseen liittyy epä-onnistumisen riski. Amerikkalai-sista näin ajattelee vain neljäsosa.

Amerikkalaiset ovat individu-alisteja. He pitävät itseään ennen kaikkea yksilöinä, joilla on vapaus ja vastuu hallita omaa elämäänsä, tehdä omat päätöksensä ja toteut-taa omat päämääränsä. Perhe ja

¼¼ Sellainen väite, että yrittäjänä oleminen Yhdysvalloissa olisi helppoa, on myytti. Suomessa yrittämisen edellytykset ovat joil-lakin toimialoilla jopa paremmat, koska kilpai-lua on vähemmän, sanoo amerikansuomalainen yrittäjä Osmo Sikanen.

YRITTÄJÄ 2/2011

64

ystävät ovat tärkeitä, mutta yksilöiden odotetaan tyydyttävän ensin omat tar-peensa ja halunsa. Useimmat amerikka-laiset eivät tunne oloaan hyväksi olles-saan riippuvaisia muista.

Amerikkalaisille riskinotto on luon-tevampaa kuin eurooppalaisille. Yrit-tämisellä on uudella mantereella pit-kät perinteet, ja uskoa omiin kykyihin aletaan valaa jo lapsesta asti. Laaja ko-timarkkina antaa amerikkalaisille yrit-täjille mahdollisuuksia ja motivaatiota. Yhdysvalloissa yrittäjillä on selvästi enemmän halua kasvattaa yritystään kuin eurooppalaisilla.

KOnKuRSSIT OVAT YleISIÄ

Jos suomalaisyrittäjä menestyy koti-markkinoilla, hän voi saavuttaa muka-van elintason. Jos amerikkalainen tekee läpimurron omassa maassaan, hänestä voi tulla satumaisen rikas.

Riskit mahdollistavat nopean vauras-

tumisen, mutta pahimmillaan yhtä no-pean köyhtymisen. Henkilökohtaiset konkurssit ovat yleisiä, mutta toisaalta epäonnistujat eivät saa otsaansa elin-ikäistä leimaa. Konkurssit nähdään pi-kemmin oppimiskokemuksena.

Amerikkalaisten kuluttajien pahe on holtiton velaksi eläminen, jonka vii-meistään vuoden 2008 finanssikriisi paljasti, Sikanen sanoo.

– Suomalaiset ovat rahankäytössään huomattavasti varovaisempia. Toisaalta Suomessa on mahdollista elää teke-mättä mitään, valtio tulee aina vastaan. Yhdysvalloissa sama ei onnistu.

MenneeT IhAnTeeT

Mikään yrittäjien ihannevaltio ei Yh-dysvallat enää ole. Sikasen mukaan by-rokratia on lisääntynyt kolmessa vuosi-kymmenessä huomattavasti. Yrityksen perustaminen ja viranomaisvelvoitteista huolehtiminen ei ole sen helpompaa

Yhdysvalloissa kuin Suomessakaan.Ero maiden välillä on asenteissa. Yh-

dysvalloissa työnantajaa arvostetaan korkealle. Eurooppalaiset ovat mie-luummin toisen palveluksessa kuin toi-mivat itsenäisinä ammatinharjoittajina. Yhdysvalloissa ihmiset ovat valmiimpia ottamaan vastuun itsestään. Suomessa työnantaja tuntuu olevan välttämätön paha, Sikanen sanoo.

Työntekijän palkkaaminen ja irtisa-nominen on edelleen Yhdysvalloissa joustavaa. Amerikkalaisessa yrityksessä työtahti on kova eikä laiskottelua sallita. Jos työntekijä ei tee töitään kunnolla, hänet on helppo korvata uudella.

Amerikkalaiset ovat käytännöllisiä ja työpaikalla odotetaan aktiivista osallis-tumista. Aikataulut ovat usein tiukkoja, joten ajanhallinta on tärkeä taito. Itse-näistä ja kriittistä ajattelua arvostetaan.

– Työnhaussa koulutuksesta on hyö-tyä, mutta yrittäjyys on ihmisellä gee-neissä. Koulua käymällä ei tule kauppa-mieheksi, Osmo Sikanen sanoo. //

Yhdysvalloissa yrittäjyyden arvostus lähtee perustuslaista.

Yrittäjyyteen kuuluvat olen-naisesti yksilön luovuus ja kekseliäisyys. monet maailman lahjakkaimmat tutkijat haluavat yhdysvaltoihin, koska maassa kannustetaan päästämään irti yksilön todellinen potentiaali. yksilön menestystä ei kadehdita, vaan sitä pikemmin ihaillaan.

jos naapuri menestyy, on se hyvä syy pyrkiä samaan tai pistää hieman paremmaksi. toisen menestys ei ole itseltä pois.

yhdysvalloissa myynnillä ja markki-noinnilla on pitkät perinteet. asiakas-palvelu on useimmiten erinomaista juuri kovan kilpailun takia. jos yritys ei osaa palvella asiakasta, markkinat rankaisevat sitä heti. Palveluyrittäjät eivät pyri

ainoastaan vastaamaan asiakkaiden tar peisiin, vaan uusia palvelukonsepteja kehitetään jatkuvasti.

Palveluammattien ylenkatseeseen ei ole varaa. suomessa toisen ihmisen palvelemista pidetään joskus jopa tasa-arvoa loukkaavana. Poliitikot pelottelevat piikayhteiskunnalla, ja kansalaiset totu-tetaan palvelemaan itse itseään.

yhdysvalloissa palveluammattien ylen-katseeseen ei ole varaa. amerikkalaisten palveluhalukkuus on pitkälti asennekysy-mys. sekä yrittäjät että työntekijät ovat omaksuneet ajattelutavan, että asiakas viime kädessä maksaa yrityksen palkat.

kovan työtahdin ja materiaalisen elämänmuodon kääntöpuoli on se, että

liike-elämä on hektistä. tuotteiden elinkaari on usein lyhyt ja työskentely-tahti on kiivas. amerikkalaiset ovat epämuodollisia ja avoimia, mutta joskus heitä voi pitää jopa tylyinä.

ihmisiä arvioidaan sen mukaan, kuinka kovasti he työskentelevät ja kuinka tehtäväorientoituneita he ovat. tuotta-vuutta ja saavutuksia arvostetaan. yksilöt arvioivat itseään ja muita suoritusten ja saavutusten perusteella.

yhdysvalloissa kaikki asiat sovitaan kirjallisesti. asioiden oikean kulun varmistaa tavallisesti yrityksen juristi. yhdysvalloissa haastetaan yrityksiä oikeuteen selvästi useammin kuin euroopassa.

Kilpailu on amerikoissa hektistä

Suomen Yrittäjien Sypoint Oy – PL 999, 00101 Helsinki – puhelin (09) 229 221 – kurssit@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät kouluttaa

Yhteishinta: Arvonlisäveropäivä 5.5. sekä Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäivä 19.5.Jäsenhinta: 399 € (+ alv) Normaalihinta: 639 € (+ alv)

5.5.2011 19.5.2011

Ilmoittautua voi myös: www.yrittajat.fi/koulutus

Kansainvälisten toimintojen arvonlisäveropäiväSLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki

Ohjelma klo 9.30 – 16.00

9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi

10.00 Yhteisökaupan arvonlisäverotus

▪ Rajat ylittävä EU-tavarakauppa: yhteisömyynti ja yhteisöhankinta ▪ Yhteisömyynnin verottomuuden edellytykset ▪ Verolliset yhteisöhankinnat ▪ Kolmikantakauppa ja yksinkertaistamissäännös ▪ Tavaran myynti asennettuna EU-maihin ▪ Yhteisökaupan ilmoitusvelvollisuudet kausivero- ja yhteenvetoilmoituksilla

11.30 Lounas

12.30 EU:n ulkopuolisen tavarakaupan arvonlisäverotus

▪ Tavaran myynti EU:n ulkopuolelle – vientikauppa ▪ Verottoman vientimyynnin edellytykset ja vientinäyttö ▪ Verollinen maahantuonti ▪ Maahantuonnin veron vähennysoikeuden varmistaminen ▪ Veroton maahantuonti ▪ EU:n ulkopuolisen tavarakaupan ilmoitusvelvollisuudet kausiveroilmoituksella

14.00 Kahvi

14.30 2010 uudistuneen kansainvälisen palvelukaupan arvonlisäverokysymyksiä

▪ Palvelujen myyntimaasäännösten keskeinen sisältö ja käytännön esimerkkejä

▪ Milloin palvelu on myyty Suomessa? ▪ Milloin laskulle ei tule Suomen veroa? ▪ Milloin ostaja on verovelvollinen ulkomaisen myyjän puolesta? – ostajan laajentunut käännetty verovelvollisuus

▪ Kauppakumppani EU:n ulkopuolelta – myyntimaasäännöstön soveltaminen

▪ Kansainvälisen palvelukaupan raportointivelvoitteet kausivero- ja yhteenvetoilmoituksilla

Kansainvälisiin toimintoihin liittyviä alv-kysymyksiä

▪ AVL:n laskumerkintävaatimukset kansainvälisessä kaupassa ▪ Kuluveloitukset kotimaassa ja ulkomaille ▪ Arvonlisäveron palautus ulkomailta: edellytykset, rajoitukset ja uusi ALVEU-menettely

16.00 Seminaarin päätös

Ilmoittautuminen viimeistään 9.5.2011kurssit@yrittajat.fipuh. (09) 229 229 94

Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

Jäsenhinta: 229 € (+ alv)Normaalihinta: 349 € (+ alv)Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

ArvonlisäveropäiväSLK-talon auditorio, Rautatieläisenkatu 5, Helsinki

Ohjelma klo 9.30 – 16.00

9.30 Ilmoittautuminen ja kahvi

10.00 Kiinteistöjen ajankohtaiset arvonlisäverokysymykset

▪ Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusjärjestelmä ▪ Kiinteistön käyttötarkoituksen muutostilanteet ja luovutustilanteet

▪ Verohallituksen ohjeistuksen huomioiminen

Uusi rakennuspalvelujen ostajan käännetty verovelvollisuus 1.4.2011 alkaen!

▪ Järjestelmän keskeinen sisältö ▪ Millaisiin palveluihin sovelletaan ja ostajan aseman määrittely

11.30 Lounas

12.30 Arvonlisäveron vähennysoikeuden rajoitukset

▪ Henkilöstökulujen vähennykset ▪ Yksityisen kulutuksen huomioiminen ▪ Edustuskulua vai neuvottelu- ja markkinointikulua? ▪ Verottoman liiketoiminnan vaikutus

14.00 Kahvi

14.30 Kulujen edelleenveloitus arvonlisäverotuksessa

▪ Myyntiä vai kulujen edelleenveloitusta? ▪ Kulujen edelleenveloitus kotimaassa sekä ulkomaille

Arvonlisäveron ajallinen kohdistaminen ▪ Vähennysten oikea-aikainen tekeminen ▪ Myynnin veron tilitys lain edellyttämällä tavalla

Ulkomaisten ostojen alv-käsittely

▪ Tavarahankinnat EU:sta ja kolmansista maista EU:n ulkopuolelta

▪ Kansainväliset palveluostot ja ostajan käännetty verovelvollisuus palvelukaupan 2010 myyntimaauudistuksen jälkeen

▪ Ulkomaisten arvonlisäverojen takaisinhakumahdollisuus – sähköinen ALVEU-menettely

Tuoreinta oikeuskäytäntöä ja Verohallinnon ohjeistusta

16.00 Seminaarin päätös

Ilmoittautuminen viimeistään 26.4.2011kurssit@yrittajat.fipuh. (09) 229 229 94

Kouluttaja: Arvonlisäveroasiantuntija Harri Huikuri, Deloitte & Touche Oy

Jäsenhinta: 229 € (+ alv)Normaalihinta: 349 € (+ alv)Aamukahvi, lounas ja iltapäiväkahvi sisältyvät hintaan.

YRITTÄJÄ 2/2011

MINUN MAAKUNTANI » Nurkasta Eurooppaan?66

– Talous- ja työllistämismielessä emme ole yhden toimialan varassa. Yli-opistomme on hyvin vahva ja kolmantena meillä on kansainväliset yhteydet.

Näin Turun sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg luettelee kotimaa-kuntansa vahvuuksia. Alueen haasteena on Rambergin mielestä meriteollisuuden pär-jääminen globaalin talouden ja kilpailun turbulensseissa.

– Se ei koske pelkästään Turkua, vaan koko rannikon aluetta.

Rambergin huoli meriteollisuudesta ei ole aiheeton. STX Finlandin Turun telakka on viime aikoina ollut haasteiden edessä risteilijätilausten uupuessa. Tällä on Chris-tian Rambergin mukaan laajat kerrannais-vaikutukset.

– Huolestuttavaa on, ettei isoja tilauksia ole saatu Turkuun. Toivottavasti saadaan

äärelläMeren

joSkuS Sanotaan, että varSInaIS-SuomI on Suomen nurkaSSa. vaI onko SIttenkIn nIIn, että Suomen maakunnISta juurI Se kurottaa läHImmäkSI Suurta eurooPPaa? maakunta elää mereStä, ja lIIkenneyHteykSIen merkItyS koroStuu.

YRITTÄJÄ 2/2011

67TeKSTI otso Pohjalainen, KuVAT j-P Palmulaakso

¼½ Tonnimäärässä Turun Satama on Suomen kymmenen-neksi suurin, mutta jalostusarvon ansiosta liikevaihdossa se sijoittuu heti Helsingin ja Kotkan jälkeen.

YRITTÄJÄ 2/2011

68

Teppo Mikkola• ikä: 56 vuotta

• suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja. valittiin vuonna 1980 mynämäen ammattiautoilijoiden hallituksen jäseneksi, 1989 Länsi-suomen kuljetusyrittäjien hal-litukseen ja 1990 yhdistyksen puheenjohtajaksi. 1991 skaL:n hallitukseen, vuonna 2005 skaL:n varapuheen-johtajaksi, v. 2006 sy:n hallitukseen ja 2010 suomen yrittäjien varapuheenjohtajaksi.

• kotoisin Mietoisista, nykyiseltä Mynämäeltä. kirjoitti 1973 ylioppilaaksi. työskennellyt sen jälkeen kuljetus-alalla, laivallakin reilut kolme vuotta. asuu mynämäellä.

• Harrastaa kirjallisuutta.

Christian Ramberg• ikä: 56 vuotta

• turun sataman toimitusjohtaja. Jäsenenä kauppakamarin kuljetus­valiokunnassa turussa ja satamaliiton hallituksessa.

• kotoisin porista. saapui varsinais­suomeen opiskelun vuoksi vuonna 1984. valmistui kauppatieteen maisteriksi Åbo akademista 1982. toimi-nut kymmenen vuoden ajan sataman toimitusjohtajana. asuu turussa.

• perheeseen kuuluu vaimo, neljä aikuista lasta ja koira.

• Harrastuksiin kuuluu purjehtiminen.

YRITTÄJÄ 2/2011

69

muunkin tyyppisiä aluksia kuin ristei-lijöitä. Uskon kyllä, että tästä selvitään, Ramberg pohtii.

Ja niin selvitäänkin, sillä vain muu-tama päivä haastattelun jälkeen uutiset kertovat iloista sanomaa: STX-telakka on saanut tilauksen uudesta erikoisa-luksesta, Suomalaisen Gaiamaren tilaa-man lastialuksen on määrä valmistua ensi keväänä. Tilaus tulee työllistämään noin 300 henkeä.

VARSInAISSuOMAlAInen SITOuTuu

Satamajohtaja Rambergin vanha ystävä, Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Teppo Mikkolakin kertoo laivanraken-nuksen tekevän metalliteollisuudesta Varsinais-Suomen tärkeimmän teolli-suudenalan.

Mikkola on asunut koko ikänsä Var-sinais-Suomessa ja tuntee paikalliset yrittäjät sekä muun väestön ominais-piirteet. Mikkola myöntää, että itselli-syyttä löytyy varsinaissuomalaisista toi-sinaan liikaakin.

– Sanotaan, että meitä on vaikea lä-hestyä, mutta se joka meistä saa ystä-vän, häneen sitoudumme vahvasti. Kun

meillä on toimintaa, se lisää toimintaa. Tehkäämme päätöksiä ja jättäkäämme politiikka vähän sivummalle, Mikkola toivoo.

Teppo Mikkola nostaa maakunnan haasteena esille osaavan työvoiman saa-tavuuden tulevaisuuden työmarkki-noilla.

– Työttömiä tällä hetkellä on. Heidän joukossaan on osaajiakin, mutta jos työ-markkinoilta vähenee väki, niin mistä ihmisiä saadaan lisää?

Nykyinen väestörakenne tukee tois-taiseksi yritystoimintaa. Väkiluvun muu-tokset ovat hitaita ja työssäkäyntialue laaja. Tulevaisuuteen on kuitenkin va-rauduttava.

TuOTTAVuuS JA InnOVAATIOT AVAInASeMASSA

Teppo Mikkola ja Christian Ramberg haluaisivat nähdä Varsinais-Suomessa lisää korkean jalostusasteen toimintaa, erityisesti kokoonpanoteollisuutta sekä korkean teknologian yrityksiä.

– Kun nuoria tulee tänne muualta Suomesta opiskelemaan, voisimme kat-soa, löytyisikö heille korkea-arvoista työtä, että he muuttaisivat tänne pysy-västi, Mikkola sanoo.

Myös elintarvike- ja logistiikka-alaan tulisi molempien mielestä tulevaisuu-dessa panostaa.

Mikkola myöntää, että väylästön suh-teen Varsinais-Suomi ei ole tällä het-

kellä kilpailukykyinen. – Kaikkien on tiedostettava toimivan

ja tehokkaan infran merkitys yrityksille, erityisesti niiden suunnitellessa kasvua tai sijoittumispäätöksiään. Tehokas väy-lästö lisää kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Myös Ramberg muistuttaa, että vaikka edullisen maan ja työvoiman saa-tavuuden suhteen Varsinais-Suomi on kilpailukykyinen, parantamista on lii-kenneyhteyksissä.

– Tarpeisiin on vastattava esimer-kiksi 8- ja 9-tien muodossa. Raidepuoli-kin kaipaa panostuksia, kun meillä ker-ran on junalauttaliikennettä, Christian Ramberg painottaa.

– Ainoa keino pärjätä globaaleilla markkinoilla ovat tuottavuus ja inno-vaatiot. Maakunnasta luonnostaan löy-tyvän innovaatiokyvyn kanavoiminen oikealla tavalla on Rambergin mielestä otettava haasteena.

SATAMA On PORTTI lÄnTeen

Turun satama palvelee Varsinais-Suo-men elinkeinoelämää, teollisuutta ja yrittäjiä. Elintarvikkeet sekä koneet ja laitteet ynnä muu jalostusarvoltaan kor-kea tavara löytää sataman kautta tiensä eri puolille Suomea. Tavara on 90-pro-senttisesti yksiköityä eikä näin ollen massatavaraa. Tonnimäärässä satama on vasta kymmenenneksi suurin, mutta jalostusarvon ansiosta liikevaihdossa tullaan heti Helsingin ja Kotkan jälkeen.

Työttömiä tällä hetkellä on. Heidän joukossaan on osaajiakin, mutta jos työmarkkinoilta vähenee väki, niin mistä ihmisiä saadaan lisää? Teppo Mikkola

¼» Suomen Yrittäjien vara-puheenjohtaja Teppo Mikkolan mukaan Varsinais-Suomi ei ole tällä hetkellä väylästön suhteen kilpailukykyinen. – Tarpeisiin on vastattava esimerkiksi 8- ja 9-tien muodossa. Raidepuolikin kaipaa panostuksia, summaa myös Turun Sataman toimitus-johtaja Christian Ramberg.

Pärjätäksemme globaaleilla markkinoilla ainoa keino ovat tuottavuus ja innovaatiot. Christian Ramberg

YRITTÄJÄ 2/2011

70

Sataman tärkein vaikutus Varsinais-Suomeen on Rambergin mukaan se, että se turvaa maakunnan kilpailukyvyn vientimarkkinoilla ja työllistää alihank-kijat mukaan lukien jopa 7 000 henkeä. Suurimpia yksittäisiä työllistäjiä ovat varustamot, joita sataman kapasiteetin lisääminen hyödyttää.

– Kaupunki omistajana tahtoo kehit-tää sataman toimintaa, jotta syntyy työ-paikkoja, Christian Ramberg kiteyttää.

Rambergin mukaan satamasta läh-tevä rautatieverkosto mahdollistaa yh-teydet kaukaisempiinkin teollisuuslai-toksiin, vaikka tärkeintä on, että 130 000 rekan pyörät jyräävät sataman halki vuosittain. Laivoja käy Turun satamassa kääntymässä vuosittain noin 3 000.

Sataman voimakkaasti kehittyvä toi-minta-alue on matkustajaliikenne. Sana ”matkustajaliikenne” on tosin hieman hämäävä, sillä risteilymatkustajien jal-kojen alla ruumassa kulkee myös ton-neittain tavaraa.

– Esimerkiksi Viking Line on tilan-nut uuden 40 metriä pidemmän laivan, jossa on huomattavasti enemmän rahti-tilaa. Puhtaasti matkustajalaivoja ei siis ole, Christian Ramberg mainitsee.

VAROVAISTA YKSITYISTÄMISTÄ

Varsinais-Suomi koostuu 28 kunnasta, joista 11 on kaupunkeja. Ovatko nämä kunnat keskenään riitapukareita?

– Riippuu asioista. Joissakin asioissa

Christianin plussat maakunnasta + hyvä alue asua+ turku on viihtyisä

kaupunki+ Lyhyet etäisyydet+ kulttuuri on

esillä kaikkialla+ saaristo

Tepon plussat maakunnasta + meri + Luonto+ koti+ omat työt ovat

löytyneet varsinais- suomessa

+ jos jossain tehdään töitä, se on varsinais-suomi

yhteistyö pelaa, joissakin ei. Esimerkiksi sairaanhoitopuolella yhteistyö on erit-täin hyvää, ja perusinfrastruktuurin suh-teen ollaan yksimielisiä, Ramberg pohtii.

– Se, missä ei ole päästy vielä pitkälle, ovat kuntarakenne ja elinkeinopuoli.

Kuntaliitoksia on esittänyt erityisesti Turku, joka on kosiskellut naapureitaan. Vuoden 2009 jälkeen ei maakunnassa ole liitoksia kuitenkaan nähty.

Yritysten toimintaan kuntaliitokset eivät sentään ole juuri vaikuttaneet, sillä Christian Rambergin mukaan yritykset ovat kiinnostuneita lähinnä asiakkais-taan, asuivat nämä missä tahansa. Yri-tysten kunnallinen rooli on vasta hiljal-leen korostumassa.

– Nykyään tuotetaan yhä enemmän

peruspalveluita yhtiöissä. Jopa niin, että kunnat yksityistävät. Tätä on olemassa kiinteistöpalveluissa ja terveydenhuol-lon puolella, Ramberg sanoo.

Maakunnasta löytyy Rambergin mu-kaan mahdollisuuksia aloitteleville yrit-täjille. Erityisesti hän mainitsee Turun kaupungin yrityspalvelukeskus Potku-rin, josta aloittavat yrittäjät saavat mo-nenlaista tukea.

– Ja asumiskustannukset ovat täällä edulliset esimerkiksi pääkaupunkiseu-tuun verrattuna. Jos yrittäjällä on idea, on sille myös edellytyksiä. Yrittäjäjär-jestöt verkostoineen ovat myös valmiina auttamaan monella tavalla niin aloitta-via kuin jo toimivia yrityksiä, Suomen Yrittäjien Teppo Mikkola lisää. //

YRITTÄJÄ 2/2011

71MAAILMANPYÖRÄ » Ajankohtaista maailmalta

KOKOAJA m-brain, KuVA rodeo.fi

Hinta 130 miljoonaa britannia muuttaa arvolisäverokäy-täntöään paikatakseen miljoonien kansa-laisten käyttämän porsaanreiän. muutos kasvattaa erityisesti Cd-, dvd- ja tieto-konepelien hintaa. nykylainsäädännön mukaan alle 18 puntaa maksavia tarvik-keita on voinut tuoda isoon-britanniaan eu:n ulkopuolelta ilman arvonlisäveroa. the forum of Private business on jo vuosia kampanjoinut porsaanreiän paik-kaamisen puolesta ja pitää lakimuutosta tervetulleena. järjestön Chris Gorman on iloinen hallituksen asiaan kohdistamasta huomiosta, sillä suuryhtiöt ovat voineet hyödyntää verotuksen porsaanreikää huomattavasti pienyrittäjiä helpommin.

bryssel julkisti suunnitelman Euroopan unioni ottaa askeleen kohti yleiseurooppalaista yritysverojen harmonisaatiota. esimerkiksi irlanti aikoo harkita ehdotuksia ”rakentavasti”, vaikka aikaisemmin se tyrmäsi ehdo-tuksen täysin. iso-britannia aikoo harkita, mutta käyttää veto-oikeuttaan. eu:n verokomissaari algirdas semeta sanoi, että yritykset voivat harkintansa mukaan liittyä järjestelmään tai pysyä sen ulko-puolella.

neuvontapiste perustajilleRanskan pk-yrityksistä vastaava ministeri frédéric Lefebvre on lansee-rannut yrittäjille suunnatun internet-palvelun. Guichet entreprises -sivus-tolta saa tietoa uuden yrityksen perusta-misesta, ja siellä voi hoitaa yrittäjyyteen liittyviä asioita. tavoitteena on, että ensi vuoden alkuun mennessä viidennes perustajista käyttäisi sivustoa apunaan.

Paluu 39 viikkotuntiinviikoittainen työaika on noussut ranskassa poliittisen keskustelun aiheeksi. tuoreen kyselyn perusteella yritysjohtajat haluavat, että keskustelua jatketaan, sillä heistä 73 prosenttia haluaisi palata takaisin viikoittaiseen 39 tunnin työaikaan. nyt käytössä olevaa 35 tunnin työaikaa kannattaa johtajista ainoastaan 22 prosenttia.

Starttialueet vääristäisivät kilpailuaRuotsin yrittäjien mukaan hallituksen suunnittelema veroale niin sanotuilla starttialueilla toimiville yrityksille vääris-täisi kilpailua. sen sijaan järjestö ehdottaa työnantajamaksujen alentamista kaikilta pienyrityksiltä. näin saataisiin lisää työpaikkoja.

Haluaa pidentää Ranskalainen yrittäjäjärjestö medef haluaa tehdä ranskalaismiesten isyys-lomasta pakollisen. Lisäksi medefin mielestä isyyslomaa pitäisi pidentää nykyisestä kestosta. isyysloma on yhden lapsen saavalle 11 päivää ja kaksosten syntyessä 18 päivää. myös työjärjestö Cfdt kannattaa isyysloman pidentämistä jopa kahden kuukauden pituiseksi. ranskan työministeri kannattaa ajatusta.

keskisuuret ylistävät Ernst & Youngin toteuttaman kyselyn mukaan keskisuuret yritykset ovat tyytyväisempiä asemapaikkaansa saksassa kuin koskaan aiemmin. tyyty-väisimmät yrittäjät löytyvät baijerista. Peter englisch ernst & youngilta sanoo yritysten arvostavan sitä, että saksa selviytyi talouskriisistä hyvin ja että maan talous on kehittynyt suotuisasti.

maksavat liikaa sähköstäKraftum.se alkaa tarjota ruotsin pienyrityksille palvelua, jonka tarkoi-tuksena on auttaa niitä kilpailuttamaan ja vaihtamaan sähkönmyyjiään. jacob nordwall kraftumista kertoo pienyri-tysten usein maksavan liikaa sähkös-tään. kraftum arvioi pienen ravintolan voivan säästää vuodessa jopa 3 000– 5 000 kruunua. företagarförbundet pitää palvelua tervetulleena. helppo hintaver-tailu nykyisen hintaviidakon sijaan on tarpeellinen, uskoo järjestösih-teeri Camilla Littorin.

YRITTÄJÄ 2/2011

72 UUTISMAAILMA » Poimintoja

40 vuotta eilakaislaavuonna 1971 eila kaisla perusti yrityk-sen, jollaista ei suomessa ollut ennen nähty: henkilöstövuokrausyrityksen. yritys menes-tyi ja kasvoi nopeasti niin, että vuonna 1987 eila kaisla palkittiin valtakunnallisella yrit-täjäpalkinnolla. eila kaisla oli uranuurtaja sekä yrittäjänaisena että henkilöstöpalve-luyrittäjänä. ketjun valtakunnallinen laajen-tuminen alkoi oulusta vuonna 1997, ja nyt eilakaislan toimipisteitä on jo 14 paikkakun-nalla suomessa. vuonna 2004 yrityksessä tapahtui sukupolvenvaihdos, jolloin johtoon astui eila kaislan poika tom kaisla.

muotoiluvoitto suomalaiselleHeikki Juvonen, joka opiskelee royal College of artissa Lontoossa, on voittanut Citroënin järjestämän muotoilukilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella pienikokoinen tulevaisuuden sähkö-ajoneuvo. juvonen suunnitteli e-3Pod antistaticin, joka on äärim-mäisen kevyt kolmipyöräinen ajokki jossakin polkupyörän ja auton välimaastossa. voittopalkintoon sisältyy kuuden kuukauden työ-sopimus Citroënin muotoilukeskuksessa.

erilainen ohjekirja luovuudestaKasvu on raastavaa ja väistämätöntä.

marko kulmalan kasvu on ohjekirja luo-vuudesta ja liike-elämästä kiinnostuneille. se kysyy ja pohtii: miten saada aikaan kas-vua. itsessä. yhtiössä. toimissaan. kaikki kasvaa. kaikki myös kuihtuu. se on kasvua. kasvu on raastavaa ja väistämätöntä, se on voimakasta, huomaamatonta ja yllätyksel-listä. kasvu on monikerroksista.

kirjoittajan pohdiskeleva ote herättelee lukijan ajattelemaan kirjan teemoja, tarkoituksena tuntuukin olevan ravisuttaa ja rohkaista sanoista tekoihin. kirjoittaja on paitsi kirjailija myös tuottaja ja ohjaaja.

70-vuotias JeeppiAutokuuluisuus ja se aito ja alkuperäinen kaupunki- ja off road -maasturi jeep juhlii tänä vuonna 70. syntymäpäiväänsä. juhlan kunniaksi yhtiö ensiesitteli Geneven autonäyttelyssä uuden Grand Cherokee -mallin varustettuna uudella 3,0-litraisella turbodieselmoottorilla. uutta on myös se, että Quadra-Lift-ilmajousitus on nyt ensimmäistä kertaa tarjolla jeeppiin. siinä jousi-tuksen korotusvaraa on peräti 105 mm, millä var-mistetaan eteneminen myös erittäin huonoissa maastopaikoissa.

ei perinteistä markkinointiaMuotiyritys ivANAhelsinki on ollut innova-tiivinen markkinointiyhteistyössään. viime kesänä yri-tys perusti new yorkiin neljäksi viikoksi pop up -storen, joka ylitti sekä markkinointiviestinnän ja myynnin tavoit-teet kirkkaasti.

− Projektin työnimi oli nordic andy Warhol art gallery. näimme yhteistyömahdollisuuden tilan käytössä, kun tila olisi muuten ollut iltaisin tyhjä, tarjosimme esiintyjille tilan ilmaiseksi, ivana helsingin Pirjo suhonen kuvaa.

esiintyjät ja taiteilijat kutsuivat ystäviään paikalle ja sana liikkeestä ja taidegalleriasta kiiri. medianäkyvyys oli varmasti suurempaa kuin se olisi ikinä ollut ilman em. yhteistoimintaa.

niin ikään yhteistyö taidevalokuvaaja elina brotheruk-sen kanssa poiki lukuisia taidenäyttelyitä tokiota myö-ten. ja kuvissa oli ivanahelsingin vaatteita valokuvaajan itsensä päällä.

YRITTÄJÄ 2/2011

73UUTISMAAILMA

vaikka suurin osa maailman köy-histä ja nälkäisistä elää maaseudulla, kau-pungistumisen myötä nälkä leviää myös kaupunkeihin. näin todetaan maailman tila 2011 -julkaisussa.

− jos maapallon väestö yritetään ilmastonmuutoksen uhatessa ruokkia vastedeskin, ja vieläpä hyvin, niin teol-lista ruoantuotantoa on tarkasteltava aivan uusin silmin, Worldwatch-instituu-tin pääjohtaja Christopher lavin herätte-lee ongelman laajuuteen.

erityisen vaikea ruokapula on saharan eteläpuolisessa afrikassa, jossa kamp-paillaan köyhyyden, kuivuuden ja ehtyvän maaperän kanssa. maailman tila esitte-lee innovaatioita, joita voidaan ottaa käyt-töön laajassa mittakavassa nälän vähen-tämiseksi. afrikassa onkin virinnyt monia yksinkertaisia uudistuksia, joilla maa saa-daan jälleen tuottamaan ruokaa ja joilla parantaa ruoan säilymistä.

− köyhät afrikkalaisviljelijät osoittavat, että innovaatioita syntyy myös maailman

köyhimmissä yhteisöissä. ne voivat vai-kuttaa ihmisiin ja maapalloon vahvem-min kuin monet uusimmat huipputekni-set uudistukset, pääjohtaja Christopher Lavin sanoo.

TIeTOTAITOA PARAnneTTAVA AluSTA ASTI

kehitysmaita vaivaavat edelleen muun muassa varastointiongelmat ja niiden myötä isot hävikit. Länsimaissa varastoin-tiongelmat on ratkottu jo aikapäiviä sit-ten. esimerkiksi sambiassa japanin valtio, Care international -järjestö ja yhdysvalto-jen kehitysyhteistyövirasto ovat yhdessä paikallisten yritysten kanssa perustaneet sambian maaseudulle maidonkeräyskes-kuksia. Pientilalliset, jotka eivät ole ennen voineet myydä ylimääräistä maitoaan, voivat nyt viedä ylijäämän keräyskeskuk-seen ja lisätä ansioitaan. samalla lähimai-don saatavuus paranee, eikä ulkomaisista maitotuotteista olla niin riippuvaisia. toi-

sessa kirjan esiin nostamassa ”innovaa-tiossa” pienyrittäjä oppi tekniikan, jonka avulla hän voi sulkea myymänsä maito-pussit tiiviisti ja näin parantaa niiden säilyvyyttä.

teoksen päämääränä on maatalous, jonka avulla nälkä ja köyhyys voidaan voittaa ja joka samalla on sopusoinnussa luonnon kanssa. myös afrikan maaperällä biopolttoainekasvit herättävät kysymyksiä.

− kiinalaiset maatalousyritykset osta-vat maata afrikasta kasvattaakseen biokasveja. niiden tuotanto voidaan hoi-taa kestävästi, kun se integroidaan ruoan-tuotantoon. biokasvituotanto voi tällöin olla keino saada sijoituksia maatalouteen, kuinka maailma ruokitaan -hankkeen johtaja Danielle nierenberg Worldwatch-instituutista kertoo havainnoistaan pitkältä afrikan-turneelta.

kirjan tekijöiden tavoitteena on, että avunantajat ottavat opuksen avuk-seen, kun afrikan ruokapulaan haetaan ratkaisuja.

Ruokahuollon innovaatioita afrikasta maailmalle ja päinvastoinSäilyvyyttä on parannettu uusilla varastointiratkaisuilla

Teksti riikka koskenranta

PULJU

YRITTÄJÄ 2/2011

7474 KOLUMNI

ouni

Pekk

a S

IPo

la

kirjoittaja on helsinkiläinen asianajaja.

orhonenNykymaailmassa iSO vELi valvoo. x-ketjun plussakortin tai Z-osuuskaupan poonuskortin jos luovutan, hyväuskoinen hölmö kun olen, kohta kyseisen hypermarketin tietokone raksuttaa ja vinkuu. varo vain, kohta tiedetään minusta kaikki. Paljastuu mitä arkaluontoisimpia yksityiskohtia tuiki intiimeistä asioistani.

juorulehdet saisivat niiden antamista tiedoista meheviä lööppejä. voitteko kuvitella, korhosen perhe joi piimää seitsemän purkkia viikon aikana! Puhumattakaan, että paah-toleipiä paloi kolme viikossa. Lauantaina ostettiin kinkkua! ja maanantaina jukurttia sekä nenäliinoja! einespizzaa kolmesti. huh huh.

JOKu jossakin nauttii varmasti paljastamalla, miten monta Ö-manni-merkkistä kermajuustoa ja herra x-mannin maksamakkaraa talven aikana kulutamme. Pitikö niiden nyt tuotakin tutkia, meidän yksityisasioita. alan jo huolestua.

tämähän on kamalaa. juustoa ja makkaraa tulee voida syödä yksilön intimiteetin perustuslaillisessa suojassa. enkä nyt todellakaan tarkoita mitään navan- tai housunalaisia intiimisuojia! Perhana, ei tämä ole naurun asia, kuka siellä tirskahtelee!

Housualasta tai paremminkin alahousuista kun tuli puhe, teinä en nauraisi. kohta ne tietävät, minkä merkkisiä kalsareita käytät ja millaiset on vaihtovälit. järkytys! seuraavaksi täsmämainoksia: kuules nyt jalmari. ei vaimo niitä reikäisiä ja lököttäviä enää jaksa kat-sella. vuoteen et ole ostanut uusia, avio-onneen ei kohta auta enää viagrakaan. kipin kapin ostoksille, terveisin x-ketjuohjauksen kalsarinvaihto-yksikkö?

kohta ne tietää meistä kaiken, minkä haluat pitää niiLtÄ salassa. se on vaaraLLista.viime viikolla tankkasi korhonen savonlinnassa ja männä kuussa ylöjärvellä. mitähän

se korhonen lienee sielläkin tehnyt, arvaan Pahiksien sieLLÄ jossakin miettivän. näin paljon on ostettu dieseliä, ja bensaakin toiseen autoon. oikein kahteen ja samassa kuussa.

taajamassa se on ajanut, tai maantiellä, tai ehkä kaupungissa. satelliittivetoista seu-rantaa kaipaisi ne seuraavaksi. mitäpä syytä korhosella moiseen ajeluun, olisi pysynyt kotona. Liekö ollut minnekään asiaakaan?

Ja sitten, voi kamaluus? jos ne saavat selville, että nostin neljä kymppiä automaa-tista Pahnasuon kitumarketista. eikös vain kohta Pahnanlaidan shellin valvontakamerasta ne näe, miten korhonen lappaa molemmin käsin pennosiaan rahapeliautomaatin kitaan. jehna. mahtoiko siitä mitään jäädäkään, ja minnekäs ne taas käytettiin.

taas joku jossakin urkkii, saa tietokone myöhään yöhön raksuttaa ja lisää synkkiä salaisuuksia korhosen elämästä paljastaa?

Pitäkää siis poonuskorttinne ja plussapisteenne tiukasti siellä omassa pussukassa älkääkä antako kassalla, ettei kukaan saa selville ja paljastettua teistä todeLLa tÄrkeitÄ tietoja. niitä voidaan kerätä ja yhdistää ja siitä seuraa kamaLia.

Puolestanne aina enemmän huolestuneena,jouni korhonen

tiedon tapaista

Yrittäjä on lajissaan Suomen suurin. Se on lehti yrittäjälle,

yrittäjäperheelle, jokaiselle, joka on kiinnostunut yrittäjyydestä ja sen

toimintaympäristöstä.

www.yrittajat.fi/tilaa tai p. (09) 2292 2946

Tilaa Yrittäjä-lehti SY:n jäsenmaksun maksamisen yhteydessä.

34 € / 6 nroatilausmaksu on verotuksessa

vähennyskelpoinen.

Kovan lajin lukemisto.

Muista tilata!

ILMOITTAUDU PAIKKAKUNNAN PARAS YRITYS -KILPAILUUNIlmoittaudu osoitteessa www.fonecta.fi /heikki

VOITA YRITYKSESI LOGO HEIKKI KOVALAISEN AJOHAALARIIN

Yrittaja_LEHTI_PP_216x240mm.indd 1 28.3.2011 9.18