Suomalaisen puolip. saarnan, f:(o 10 pro-"lvasti Boisman.

' ", . .", . ¦

¦

Suomalaisen ehtoo-saarnan "f:to '¦ 5 pastori"Appclqwist. ¦

"-1- ¦;;;J

- ?'/'.!?MK' .; !Tuörstaina k:lo ;5 j. p. p. Pyhän Raama-;i tun selitys. ¦ , wtuinuu: U',u 'tuunnåih !

kansan rakkautta hallitsijaansa kohtaan.Ihmisiä tuli ja meni; jokainen tahtoinähdä, pelastettua ja ilmoittaa hänelleiloansa ja yhä uusia Parwia astui pa-'latsin eteen, ,jonka luona ratsastamatsantarmit stiwoudella ja tarkkuudella pi-!tlwät liikkeen järjestystä yllä. Silloin,se, oli noin , puoli kolmen aikaan, ajorkahden, raudikon wetämät awoimet wau-'nut esiin ja pysähtyi woittopatsaan puu-'lella , olewain portaitten eteen. Senjuokse kokoontuneet upserit juhlapuwussaheittiwät manttelinsa pois, yhä tiheäm-pään tunkeutumat ihmiset, janyt syntyi o-dottawainen ja kunnioittama äänettömyys,kaikki katsoi,yhteen paikkaan,: ulko-oween.Se aukeni, Keisari astui ulos. Heinnousi waunuihin ja ajoi armollisesti jaystäwällisesti terwehtien. Riemu, jokakaikkien rinnoista tunki waltiaalle, kädetja terwehdytset, jotka oientuiwat hänenpuoleensa, koko tämä mahtuma hetki, sitäei woi kertoa. Vaunujen jälkeen riensi.kansa; kauan > wielä kaikui l"waitka waunut oliwat. jo näkymistä ka-donneet.

'Ne, kulkiwat pientä Tullikatua

pitkin Kasanin kathedraliin. Siellänot-kisti Keisari polwensa Jumalan edessäkiittäen pelastuksestaan. , , i, lättiläiskaupungin liikkeen suuri wal-tasuoni oli wäteä täynnä, ja kuitenkaanei ollut Newskin, prospektilla enemmänihmisiä tuin wanhan kathedralin portailla,käytämissä ja torilla, jotka oliwat tulleetKeisarille innostustansa osoittamaan, kunhän rukoiltuansa palasi palatsiinsa. Mar-sin hitaasti saattoi keisarilliset waunutaluksi raiwata itsellensä tietä kansan lä-witse.. hurraa!" i „Hurraa!", kaikuiwaan pitkin matkaa.

H. M. " Keisari terwehti ja kiitti ar-mollisesti;. wäsymhs, joka palatsista läh-teissä .näkyi jhanen kaswoillansa, oli ka-donnut. '"''', /^,-, ,: .' , ', l,Hänen jälkeensä;ajoi,kaupungin. Pääl-likkö kahden ratsastawan kasakan kanssa.

yksessä, kun näki oleman mahdotonta pae-^ta, otti myrkkyä. Se oli säilytettynipähtillän kuoressa,, jonka erioli kirjelakalla yhdistelyt^

-Mutta myrk-^

ky mahtoi, koska kuoret, tällä tawalla ei-wät olleet tarkasti suljetut,,kadottaa,wol-,mansa; sillä lääkärien todistuksen mu-,kaan oli se oikeastaan niin wäkewää^ et-?täisen olisi pitänyt oitis tappaa. Kuwmurhaajalle ilmoitettiin että hän oli pe-!lastettu myrkkyyn^ kuolemasta, lausui hänhiukan surtutellen,^ ettei ,hän puolestaanollut luullut- sitä mahdolliseksi. . Noinkello 7 ,illalla joi - hän, lasin ' teetä - jckpoltti papyrossin. !Hänellä -

on- pitkätwaaleat wiitset ja tutka hiukan ruskeani-,pi. Tawalllsimpiin kysymyksiin Vastaa hänwarowasti. - '

,< ,/ ,!St. Petersburger Zeitung^.lisääMie-^

la, että murhaaja, joka lensin sanoi, itsen-sä wirkamieheksi nimeltä Sokolow, on ni-meltä Aleksander .Konstantinowitsh> So-lowjew ja on Ptetarin yliopiston ,enti^'nen oppilas. Joulukuussa meunä wuon-'na, tuli hänToropezin kaupungista iPfkowan,kuwer-'nenientistll Pietariin. > Hänen sisarensa,'weljensä ja äitinsä .elämät Pietarissa.^Wiimemainittu on jo« läyuyd hänen luo-^uansa.— Murhan yrittäjä.^ on wiimeiwtehnyt sen hirweän tunnusmtsen, että häwteki tuon hirmutyön sen wuoksi, että arpa!oli sattunut hänen-osakseen. !

Kello, 12 yöllä wietlin Hänginpäällikön talosta pois/ sittenkuinmuu-tamia tuntia .sitä Mennen suuriruhtinasNikolai Nikolajewitsh ja henkilääkäri j:riVotkin oliwat käyneet häntä-^atsomassa.

Onnentoiwotutsia Keisarin.pelastukses-ta owat kaupungin waltuusnnehet «siassakaupungissa, esim7Helsingissä, Turussa,Tampereella ja Hämeenlinnassa lähettä-neet tenralitumernörille. i, , !, Lähetyslunta Wanajan, Janakkalan. jaHausjärwen pitäjäin talonpoikain puoles-ta käwi tämän kuun 16.p:nä .jättämässä

ylh.kenrallkuwernörill^ounentoiwotus-'lirjan H. MKeisarille jesitettäwäksi^^ !

Murhayrityksistä H: M: Keisa-^-ria wastaan !

sisältäwät Pietarin lehdet laweita kerto-muksia/^ jotka kuitenkin toisistaan eriämät.Otamme , tähän mitä Pet. Wädomostiasiasta puhuu:" ',H. M. Keisart käweli kaartinstabi-ra'Mnuksen siwutse Laulaja-sillalta Isolle'Palatsi-torille päin. Toiselta puolelta tulrinurhän-yrittäjä, kääntyen kulmassa, H.^Mäj:ttiansa wastaan, niinikään siwukäy-täwäci myöden. Stabi-rakennuksenportillaseisoma wälskäri Maiman huusi tuollemiehelle ja tämän waroitutsen johdostasiirtyi hän ääneti siwukäytäwältä jajatkoi kulkuansa samaan suuntaan kuinennentin. Kun oli tullut H.M:nsa toh-balle' asettui hän sotamiehen asemaan ja'terwehti ottamalla päästänsä lakin, jossa'ött^ kansalliskokarti. H. M.' suwaitsiwastata terwehdytseen.^ Silloinpistipa-hantekiä kätensä päälystatin taskuun, ottiesiin rewolwerin ja ampui' sillä aiwan lä-hellä keisaria. Ei ollut miehen liikuntojäänyt Keisalilta huomaamatta" ja Hänkääntyi, sitten kun wielä oli astunut wä-hän"eteenpäin, jyrkästi poispäin ja kultinopeasti ruhtinasGortfhakowintalonajo»Mll^kohti/ Murhanyrittäjä seurasiHän-tä.kiireesti 'ja ampui wielä kolme kertaaKeisaria wastaan. Koko kohtaus tapahtuiVähemmässä aikaa, kuin sitä kertoa woi.Kun efimmäinen laukaus ammuttiin, rien-siioät stapirakennuksen portilla seisöwathenkilöt, wälskäriMaimän/Grjgorjew jakiwipainaja Leibowitsh, sekä siwili-henki-wartijat ja sattumalta paikan ohitse kul-kemat henkilöt pahantekijää wastaan. Tä-mä haawöitti, ampuen ,lvielä '

yhden )au-kauksen, erästä henkimartiaahelposti pos-keen. 'Läsuäolewat heittäytyiwät raiwos-saan murhan-yrittäjän niskaan, ja ainoas»taall pol'sin saapuminen pelasti hänenhenkensä^ Hän ei tehnyt mitään wasta-rintaa/ Hänen hampaansa oliwat kowastiyhteen isketyt ja wahtoa walui suusta.^H: M. Keisari astui esiin-ajawiin howi-wäunuihin ja ajoi linnaan*.

M. Keisari otti kello V22 aikaanTalwihowiu walkoisessa salissa wastaanPietarin kuwernementin aateliston lähe-tyskunnan, joka tuli onnea toiwottamaan.^-^ Sillä wälin ympäröitsi kansa palatasia,, odottaen. pelastetun hallitsijan näke-!mistä. Hurraa-Huutoja, lakkien heilutuS-,ta ja kansallis-hymnin laulamista alkoiyhä useammin tapahtua. Ia kun nyt^Keisari noin kello kahden aikaan tulibal-lkonille,ja terwehti Yleiszjä, silloin ei rie

tulla. Jyristentunki huuto äwaran torin yli)' ilmoittaen

, /Murhamiehestä kertoo PetcrburskiaWädomosti, että hän on pitkä, waalea-werinen,. laiha mies; hiukset owat jok-seenkin pitkät; leuka ajeltu. Aluksi kiel-täytyi ,hän antamasta tietojaasunnostaan, kumppaleistaan, yrityksensätarkoitutsesta j.

'n. e., sanoen ettei hä-

nellä ole aikaa^ruweta lähempiin selityk-siin/^ että hänen työtänsä jälkeentulewai-,set tuomitsee ,j. n. e. Suuri ristiriita!»suus jo miehen waatteuksessa;PääUySwaattcet oliwat uudet ja puhtaat,mutta ,lunawaatteet. likaiset ,jaKun hän oli kokonaan riisuttu, huomat-tiin molemmissa kainalokuopissa kaksi yh-tä suurta nystermää; rumettiin niitä tar-kemmin tuttiwaan ja huomattiin että neolimat^ myrkyllä täytettyjä koteloita,^ jotkaoli wahalla tartutettu ruumiisen kiinni.Miehestä otettiin walokuwa.

Wremja" /luulee tietäwänsäaiwan , mannasta lähteestä kertoa, ettämurhaaja ivasta wiimeisesfä silmänräpä-

Tila a Häm eenSanomissa onPyydetty seuraawalle kir-

joitukselle." '

Hämäläisessä on wiime aikoina ollutkurjia kirjoituksia, joita ei saa jättääwaötustaniatta. Olemme odottaneet Ha-'meen Sanomilta semmoista wastuötusta.!Kyllä muistamme että H. Sanomat owat.ilmoittaneet äänettömyydelläkohtelemansaHämäläisen hyökkäyksiä,, ja myönnämme-,km sellaisen käytöstawan ylipäänsä oike-'aksi, sillä Hämäläism kanssa kiistelemi-inen on tosiaankin turhaa waiwaa. Mutta!asioita, on olemassa, joiden.suhteen ciisaa olla äänetön. . Kun nykyajan kansal-zlisuuden , harrastusta ja sen toimia rv->wetaan polkemaan ja pilkkaamaan,^ niin!silloin- täytyy jokaisen rehellisen,kansalaisen astua esiin. Siinä Vakuutuksessa me-kin rohkenemme pyytää sijaa lehdessännenäille muutamille muistutuksille Hämä-

laista -wastaan, ei sen wuotsi, että luu-lisimme Hämäläisen sanain -paljon pahaawaituttawan,.(sillä sen lehden lukijakuntataitaa olla hywin wähäinen), mutta itseasian -touoksi. > / :! <. Kauan.naikaa meillä täällä Suomessaon totuttu.^näkemään wihaa ja wainoakansanmielisiä wastaan. i Nyt tämä näyt-tää tulleen ikäänkuin joksikin muotiasiaksi.Ulkomaalaiset ja kotimaan miehet kilwanheitä polkemat. . Iauskollisena takatuup-parina kulkee Hämäläinen: perässä. Io«kaisella

-täi -

on , tuoreessa., muistissa netärkeät soimaukset,ajolta sanottu lehti jokauan aikaan ja wiimeksi menneenä syksy»nä, on wiskannut muun muassa Uudelle,Suomettarelle)^ ja.jotka owat herättäneetsuurta inhoa maaosa. , Mutta taisteluoli silloin kuitenkin suoraa ja peittämä-töntä,-maikka kyllä häwytöntä. Silloinkuitenkin tiedettiin ketä solwaukset tarkoit-tiwat, ja jokaisella oli tilaisuus i!se, tut-kia asiata, ja- muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä. >Nyt ,on Hämäläinen astu-nut, askeleen edemmäksi ja joutunut^um-pilauscitten salaiselle tielle. ,Nyt ei seenää^aina wastusta mitään wissiä kan-sanmielistä asiaa ja ajatusta, waan kier-rellen ,uuden,^kilwen, kristillisyyden kilwentaakse, koittaa se tehdä kansallisuudensankarien, työt .ja maineet kansassa epä«luulon.alaisiksi. .^Heidän ainoa juma-lansa", sanoo Hämäläinen, on 'tuo kan-sallisuus, jonka edessä he notkistawatpolwiansa, ja suitsuttamat pyhää sawu-ansa" (H:sen n:o 28). Keitä owat nuosankarit?, ja mihin tosiasioihin perustaaHämäläinen syytöksensä? ?Niistä emmemainitussa kirjoituksessa saa tietoa/ Waiomatko he samoja, joita eräässä toisessakirjoituksessa (H.-sen n.'o 23) koitetaansaada epäluulon alaisiksi sillä, että huo-nosti ,esiytywällä pilkalla' sanotaan^Mä(^niitä^miehiä Helsingissä/') Roinan woi-ton Pyytäjiksi, joille känsän pitää uhrataantimiansä'!' -/Sillä todellinenisänmaan-rakkaus", sanoo Hämäläinen, heitä tar-koittaen, ,on >se, joka ei tee mitään il-man- palkatt<z.Z Siis on kohtuullista että,niille - henkilöille (jotka muun muassa,

—Hämäläisen mukaan. —

owat opettaneetmeiste, että kaikki Ruotsin sankarit, Ee-rikki pyhästä kahdenteentoista Kaarleen,owat , suuria konnia), ,kiitollisuud»nwelasta^ lahjoitetaan hopeiset lautaset ja

.heidänKun .näemme että Elias Lönnrot onnäille lmiehille pantu wastakohdaksi, jalisäksi ,.muistamme talonpoitaissäädynhankkiman suuren /ahjan wiime waltio-päiwain,aikana, . taiwumme,etta näillä .salalauseilla.ei tarkoiteta^ pie-niä, , jokapäiwäisiä henkilöitä,,waan jota-kuta kansallisuuden - etewintä edustajata.;Wai kuinka? Semmoisia arweluja>JämäHämäläisen ,umpilauseet ehdottomasti he-rättäwät.. Mutta.tarkoittakoot; ne ke-tä-hywänänsä, kurjia semmoiset falasyy-tökset aina'owat. los^ ketä moittia tah-too,. waaditaan siihen rehellistä taistelua,jossa tuodaan esiin tosi-asioita ja perus^

'HS BH' * BHW ¦BBjoißi : Km h| Hb iB BIHHiBi E^l bH MBÉaH " ¦ ]Bbhh| BH HH BnTOßuff"" ' BHPH H«H H|:' ¦

KMmnkkvnll Huhtikuun Z3 p.Häméenlmnan iatLpiiiigistö

M16. 1879.Tilaushinta: jakamispaikoissä-Hämeenlinnassa koko wuodelta 3 markkaa, puolelta > wuodelta 1m. 75 P. ja neljännekseltä 1 markka; Hämeenlinnan! postikonttorissa

/ koko wuodelta 3 m.! 52 p., puolelta wuodelta.2m. lp. ja neljännekseltä Im.13.P.; muissa postikonttoreissa koko wuodelta 3 markkaa^ 97 plpuolelta wuodelta 2m. 2? p.°janeljännekseltä 1m.'2B^p^ —, Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaanttehteen 10 pennistä pieneltä'riwiltä.

— lakamispaikat: lehden kirjapaino, kaupungin kirjakauppa ja herra!i Strl?mberg'in puoti. — Toimittajat: K.Blomstedt (wastuunalainen), K.Erwast/ A , i ,^ , ii

Ensi snununtaina saarnaa:

!" <

2. Wiina?kontrollöri-todistajiM otet^|tim Lund 'KDeHanGM UH M1 3. Sarfonmtte annettiin juriaömtjfe^Idä partisWMhiNMäärUMäkewWhuomia. MD ÉB^ M Wf 4. PaWo^kunHanHhdotukjeM ön?|Enettiin palMesHrilU &$Q Hw^tuWa!jpalkkaa. l'iIs^i (ImM M'

5. Samoin määrättiin palotoimikun-nan kirjurin palkaksi 60 markkaa.n6.n6. v RaatiniiesrGrönhplmln^anomuk-

sen. johdosta, saad'a'eWi^tä palkkaamun-tamien matsuien ylöskannosta,päätettiinmaistratilta pyytää selitystä, miksi eikaupunginikassoriä

*ptc;sköytetty apunaylöskdntamlftssll)^Ääikkä' 'löctl^uusnnestenaikaisemman päätöksen mukaan kassörilläoli"sekin welwollisuus^^^^^^^^^W

wuo-oeksi lupaa myydä wirwoitus juomia «(eiwätewiä), "kahmia ja': -teetä?;.Stjernässa100:; markasta wuodelta. ;iKaupungintulee ylläpitää aituuK ja käytäwät. A-rendatori ei saa siirtää toiselle oikeut-taan'^' '^^^^''8. Parkin .hoitoa Marten asetettiin

johtokunta, johon malittiin esimieheksi' kv-!mernöri Ammondt seka'jäseniksi herrasGadd^ Liuhkonen, Grönfors' ja Börgen-

/'9^ Sakot, joita maltuus-'miesten" tuli' maksaa menneenä muonna'siitä, että syyttä olimat

'jääneet'pois ko-

kouksista, tekimat' 69 mark^ ' '"' '"''c^uennon tulemana sunnuntaina

pitää tawMisessä''päikassa'kello' 6> 'jl''p.V. maisteri Malin. -'Aine:'Nälk ä

- 'jakuölinmuodet Suomessa'KaarloXl:nen hallitusäikanä? '' ''^^

- Ueiti <^ägermiM''tu^ lau-Toi ja lumosi:' Viime' maanantain il-!ta tarjosi nautintoa [sellaista, jonkamuis-to' ei 'äimän helposti kuuliain mielestähaihdu. : Tässä : tilassa ci tosin mikäänerinomaisen "täitehikas limerrys

'saamut-

tanut ön'i§méttetemistå, maan se, mi-^'ta''ihastuksen^ sai yleiseksi, oli ääret-;tömän' moimäkkaat ja raikkaat äänimfirat/joita nnden oulistaia osasi käyttää ta-,malla ;sellaisella, etta'I)äVkerrassaan ö-mdfd; mältäfi' kaiken

':;kuuliakunnan.'Kun' sämelet ''La Famoritan "'ariaSfq''blismat loppuun kaikuneet/ ei»at f käsien tapu-tukset ;milloinkaan 'tahtoneet tauota, idkun 'laulaja- miela 1 toistitin 'sen loppopul)-'len,' oliwat fuutidt siitä suuresti kiitolli-fina;' 'Samaten:'kämirRomeot ja ;Juliasoperan driasja.f' Vahinko' »din,' :ettetHämeenlinnan;könsertti-ylelföätahdo sää-;da- nousemaan lpäälle tuota tumallistamääräänsä, jota ei suinkaan

'ote suuri.'Kuitenkin olisimat, siitä!olemme'mäkuuie-titt-

-nekin, ' jotka ci»ät' hleenjä tällaisia

MmMlinnllM— Maltuusmiesten kokous huh-tik.'lB>^^" -" s -¦--'^¦

/¦'¦::;:

'

\ I!-!«1. iUrman'in pöntön; päästä ;ma-päaksi töntti-arennista, ei suostuttu.

Hwia Mle,rj96^pjifin)at olleet tassa ti-zMa MpumMHUelihymällä muistel-MMsiinMMtarjona. Sillä sel-stöttatköntra-MaMi saa jota oksaltaWullaMtz $&§piiI-MtpajaWWorin, Turun jami*Härin^smMntMMn yksityiskoulujen hy-VäffiépibétliirtSäßatiajan pitäjässä tämänkuun 15 p:nä. Maikka keli oli mitäkurjinta, oli arpajaisiin kuitenkin saapu-nut jotensakin lukuisa mäkijoutko, 148henkeä, suurimmaksi osaksi Vanajasta jaHämeenlinnan kaupungista sekä sen maan-seurakunnasta. Myöskin joitakuita hen-kilöitä oli tullut Janakkalasta ja^HaÄ-järmeltä. Setiinpä joutossä yksHaWi-nen vääkaupunkilainenkin. Mutta näinä

-aifoinav"tDattitfen)a Ta^aputa"*tuli¦ täällä-kin ilmi;sillä arpojenkäupMoli taiméarjaenemmän kuin'puolet;niistä piimät myy-

imättä, jonka tähden aikomus- on jatkaaarplljäisia^sumella^: ehkäpä helluntain py-hinä. .Puhdas tulo nousi päälle -300markan. Muutoin ,mattitfi .arpajaisissaylipäänsä''hymä' ''järjestys' ja''siiwo käy-tös.' Moittimista' ahfciitfée;kuitenkm'tuosopimaton

(tapa, että tämmöisiin'

'kokouk-

siin tullaan' 'marustettuina taskumateilla,jotta' sitten ahkeraan - suudellaan, .kutentiedämme nyt muutamain' kaupunkilais-ten tehneen — Koska samana päimänänäillenkin seuduille oli ehtinyt ilmoitus- sitiäA etta?;' Kaikkimaltiään^käsi oli pelgstanut.: (aan Suuriruh-.tinaamme H. ,M..," Keisarm siitä hen-gentbadraStql, 'jotta :mur^qmie^en" fuu=|lät ,sitä uhkasimät) " lausui. IdänpäänHeikkilä Vanajasta tämän jo^bpstamuustaman sanan,,jonka:jälkeen kansa,'milk-käillä "eläfoön-Kuuboitta',ilmoitti ilontun-:teitänfa, ..Tämän, jälkeen päätettiin > seu-s raamana,' aamuna. toimittqa'Helsinkiin lashetyskunta hänen ylh. kenrälikmvernöriUelausumaan ynnentoimötuksia H^ M^ Kei-sarin

"pelaStuffeSta,. jg.;.»qtittun !'siihen

Idänpään ;.séiffilä .^ufari.Hilinnän mdanfeurafunnasta, .©hnakkalasta ja'Killinen Hqusjärweltä.^ "

./. iSppufft' tule^j^ meibän ,^Bbielä.mainita,et^äarpajais^n,/alkuunpaniaria fa^jtoi«JntttajdnaJ on.Mut/Wänäjan ompelu'sev«ta,;joflénfq ! filta kukkein kansallisen, si-m\éslt^i.scuxaéJA)fä' puolesta. taftsälausumme ¦futimtndt' "fiitblfet." ;;'.'!-/^^ 'Kirttänyttorppari* löhana;He^inpoikä/Kuhmolah-den kappelista on.tämän^ .kuun 12!p. e-lämäänsä i(tuskautuneenä.' hirttänyt itsensäpuuhun/metsässä, jossa féittaatDänapåin)anä,fuotteend,tdh)Qttun..'',]'— Syomen^ fttäjonkkozenkoynpanösta ja sijoituksesta mää'rää'arm, julistus' .p:ltä miime 'maä-

seurasi sitä kauan, maanpmarmcidn' e» yksi-fään, niin ¦

'kaipaamalla' 7 katsannolla luin~ „merimiehen.morsian f/ ' '!!>i%Merimiehen morsian.

Kirjoittanut Maapappi.

(Jatkoa n:o 14);Wiiklo oli kulunut. Seuraamana aa^

muna oli - Otton jättäminen kotinsa,-'isäinmaansa ja — morsiamensa. Marinlahjat' oliwat mälmiit ja odottimat omis-tajaalisä. Äiditkin olimat miime miikollajuoksennelleet erinomaisen ahkerasti tois-tensa luona^' Heillä oli nähtämäsii nytenemmän haastelemista,kuin ennen; eitä^se ollut ihme, sillä he tiesimät, että'kahden rakästawllisen, heidän omain las-tensa, olipwn eriäminen pitkäksi ajaksi— kentiesi- ikuisiksi päimiksi. Se -surettiheitch- jos lapsiakin. -— Iltapuolella tuliOtto jättämään hywästi ratkahintansajawttwaäanopplllnsa." Hän oli symäStiliikutettu ja

'murheellinen! Mutta wielä

paljon murheellisempi oli Mari —hän

oli oikein menehtyntäisillään murheesta.— Kynäiliän ön^ivaikea oikein kumaillasellaisia surettawia eron hetkiä) jönkatäh-den minäkin mieluisamnlin luomun siitälyBstä ja jätän, arwosan tukiani mieli-

waltäan, itse wapaasti muodostaa tämäntapauksen tahtonsa jälkeen. — Otto sailahjansa — hän litisti niitä innokkaastisydäntänsä masten ja kiitti sydämellisetztiMarilta niistä. ' „Sinun rakkaat, puh-taat kätesi- omat ne'malmistaneet ,mi-nulle ja niitten pitää myös säilyttämän'minun sydämeni ja mieleni uskollisena,rehellisenä ja puhtaana", lausui hän lii-kutuksella^

suokoon sen !ja auttakoonsi-nua siihen", lausui Mari nyyhkyttäen.

Vieläkin haasteli merimies morsiamen-sa' kanssa kauan aikaa; mutta mitä hetoisillensa sanelimat, se on meiltä salat-tu.< Wihdoin läksi hän auringon laS»keissa kotiinsa. — Mari lupasi olla au-ringon nousun aikana, jolloin laiman olimäärä lähteä, satamassa sanomassa rak-kahallensa miimeiset jäähymäiset.

Aamu oli ihana: taimas sinertämänkirkas ja pilmetöin ja aurinko nousi iloi-sella katsannolla kukkulain takaa. Lin-tuiset liwerteliwät kukin kielellänsä aamu-mirttänsä ja kukat alkoimat tyhjentää yöntäyttämiä maljojansa päimän onneksi.- Satamassa oli milläs liike; sielläliikkui tänä kesä-aamuna Marikin lemot-tomasti edes ja takaisin äitinsä kanssa.

Hetkisen kuluttua tuli myös/Otto äi-tine paikalle - ' Hän löysi pian mäkijou-!kosta Marin, ja kutsui heti hänen jahänen sekä' oman äitinsä erhakolle Wähätimatkan päähän^ satamasta: -'

'!

Tultua paikalle lausui hän Marille:Rakkaus on mahmin kaikista siteistä —!se on mätemämp^ kuin'kuolema --^ ja se!side yhdistää jo epäilemättä sydämemme.'Muka tämän' yhdistysien',^ näkymäinenmerkki ja todistus puuttuu' mielä sinulta j—

ei se saa niin olla. Tässä kirkkahänkesäisen taimaän ällä' ja, rakasten äitiem-me läsnäollessa, tässä oman kotimme jamilpittömän uskollisuuden kodin, Yhteisenisänmaamme rannalla annan minä tänämeidän molempien- muistettamanä^ eronhetkenä -sinulle tämän kihlasormuksen —,ota se muistoksi minusta ja makuutuk-seksi muuttumattomasta rakkaudestani"^— Tämän sanottua'' pani hän uudenkiiltämän kultasormuksen Marin sormeeni

Samassa kuului satamllstll huuto:«Laima lähtee!" Kaikki neljä riensimätsinne? — Wielä kerran sanottiin hellätjäähymäiset sitten nostettiin ankkuri.'Tuuli täytti purjeet ja soreana, kuilljoutsen läksi uusi uimaun ula-Palle aukealle. — Kansajoukko rannalla

",Ensi '.aitoina, laiman lähdettyä,^ muo-

Mari-raukka,uMn /kyyneltä5> Mkul«i häneltä /hauskemmasti^ kuin hän us-kalsi toimoakaan^ Ottoltä tuli tuon'tuos-takin kirjeitä, jotka kaikki hengittimät jär-kähtämätöintä lempeyttä ja yksimäkaisuut-ta sekä. Mllkuuttimllt hänen olemanmeenä. ja purjehtimisenkin, yhä menesty-neen aiman. hymin., ,/Rakas armosa lah»jasi,ihokas", kirjoitti hän muunmuassa,eräässä miimeisistä kirjeistänsä,, ,onmi«nulle ollut, parempi turma ja suojelus,kuin haarniskat 'muinoisajan sotilaille,^-se ei ainoastaan suojele, maan myöslämmittää. -^ — oi, ratas Mari, luin»ka se lämmittää!"

Ei Marikaan puolestansa kirjeissänsäkumaillut elämäänsä ikämämmäkst, kuin setoden mukaan oli; maan koetti kaikin tä-moin lohduttaa ja, jösmahdollista, wieläilahuttaakin Ottoa^

' '/

"'Mutta -^,synkkä syys tuli.sumuinensa,

ja jota enemmän ne laskeutmmat' tuklu-

jääriksi, n>astasyyt^mutta älköön luulko.,H^llällsä Olewan mibWurtalwirheeMDSiipimaineM, ettpl)änei|Jpefoä tiel£HnsaDkumooMsiaV^MlttMHämÄäi-knen Jci; näytMhalveksiman ainoastaan^o^erata, maänHlipäänsa!kansallisia |ar^frastuksia, jotkaowat^lMeneetlnoiMml^HtuissaHelMkilalsisM^Out^HMonHMkerran sellainen, että jota »irfeämpi fanfat*linenharrastus on, sitä enemmän se pyrkii»Dtttamaah v kaikilla aloilla^.Ia ettätämä; harrastus! -onjsuurin Helsingissä/sitä ei moi kieltää muut kuin nurkkapa-triotismi, joka et muissa hymää näe kuinomassa itsessään^ |ja omissa, nurkissaan^— ,Mutta", sanoo $amaå^j^fahWsallisiin toimiin tahdotaan rahaa pan-na,- niin ollaanhan tätä nykyä ankarassaponnistuksessa suomalaistenkoulujenpuo-lesta?. Ultraan oikein. Suomalaisienkoulujen tärkeyttä ja suurta tärkeyttä em-me luule yhdenkään kansanmielisen.kiel-tämän, ja niihin on melmoUisuus uhrata.Mutta oudolta tuntuu kun ffefim." Porinkoulua ehdotellaan,'maikka myöskinrTu-russa "' ja Viipurissa kouluja^puuhataan.^Ia oudolta tuntuu lisäksi Hämäläisen^suussa tällaiset rahankeräykset koulujenhymätsi, 'kun muistaa että sama Hä-mäläinen- kerran ' selitti rahankeräyksetHelsingin suomalaisen koulun hymäksipeitätft :/,opineeraamiseksi". Näyttää hie-jman siltä kvin Hämäl. olisi tahtonut^näillä paremmilla tarkoituksilla tufa^uttaakaikki toimet fuomlllaisen operan hymäksi.^Samaten kuin Hamäl.! silloin, kun ;ru=;roetttin kokoomaan apua Szegedinin asuk-kaille Unkarissa, muisti että meilläkin onpaljon puutteen alaisia, ja että tuo fe=:räys ;oli tarpeeton. Mutta — töinenon tehtämä, eikä toinenkaan laiminlyötä-wä. Hymä ja kelpo kansalainen, jollamarojä on, ;panee kaikkiin hymiin tarkoi-tuksiin, halmeksimatta toista tai toista;ja se, jolla jemman on, panee siihen,minkä mälttämättömimmäksi katsoo/ möit-',tlmatta muitakaan kunnollisia tarkoituk-!M Sitä waatii kristillisyyskin^ VaanHämäl. näyttää oleman " kannalla sem-moisella, joka kieltää. Mutta uskommeetta seuraus Hämäläisen menetyksestä onsama kuin kaikkien kieltämien henkien, ettämaikka he hywiä tarkoituksia pahentamat/:he pahennuksellaan kuitenkin hymäa wäi«kuttamat^ '': '- ;

Useita Hämäläisen 'lukijoita.

tuksta. Semmoista waadinlme kelwolli-selt« sanomalehden kirjoittajalta jftHm-moista opettaa kriHlkHHm.Mlut-ta kahta kurjemmiksi Keltaisen salaMtök-set tulemat, kun niitä wistkäa semmoinenlehti, joka itse on omaMwoitonMnnönkannalla ja esim. katsoo Uselleen kmöhin-golliseksi yritykseksiM"affaritsi")Zruweta^mälittäjätsi kansanslNttstysiä tarkoittamaintoimien lemittämisessä. Ia kahtakym-mentä kertaa kurjempia omat sellaiset sa-lasyytökset, kun niitä, kristillisyyden ni-men ja marjon alla, rupeaa miskaamaansemmoinen lehti, joka kristillisyyden hen-gestä eh näy itse mitään tietämän. Wailuuleeko"Hämäläinen että sen yllämaini-tut syytökset osoittamat kristillisyyttä?Osoittawatto kristillisyyttä seuraamat lau-seet: ..Hämeen sanomat omat-Amihan lap-.si', Mä ne omat.^syntyneet Uuden Suo-mettaren kiukusta- meitä kohtaan. Sentähden ne ansaitsemat kiduttamista,ja jos meille elon päimiä suodaan, aiom-mekin niitä tästä puoleen rääkätä wä-hän joka numerossa" (H:sen n:o l5).'Tämmiiinentö se Hämäläisen kristillisyyson) jonka nojalla se tahtoo epäluulon a-'laisiksi saattaa kansalliset työntekijät mci»dan maassa? Luulemme tosiaankin niinpaljon tositristillisyyttä oleman Hämäläi-sen lukijoissa, että he ylenkatseella kohte-lemat sitä lehteä, joka tämmöistä oppiaheille tahtoo olettaa.>'^ ' '

Koska Hämäläisestä olemme puhu-maan rumenneet, tahdomme samassa mas-tustaa' sen muitakin hyökkäyksiä koskaniistä lehden kanta selmästi tulee näky-miin. — Hämeenlinnassa aiotaan pannatoimeen arpajaiset suomalaisen operanhymätsi^ Tästä 'Hämäläinen on saanutsyytä lausua halmeksimisensa suomalaisestaoperasta, koskei hänen ymmärtääksensä"siitä ole muuta hyötyä -kuin että Hel-<sinkiläiset saamat ihastukseksensa kuun-nella Navratilin ja Fohströmin laulamankielellä, jota ei kukaan moi käsittää suo-meksi*. Sanomalehden kirjotttajalta mää-ditaan' etupäässä että Hän puhuu totta.Mutta Hämäläisen lause 'ole totta.^Navratil on, Harmoilla poikkeuksilla/ ainalaulanut osansa hymin käsitettämällä suo-men kielellä, samaten kuin kaikki muutkinoperan jäsenet, (joista -H. ei mainitsemitään), paitsi neiti Fohström) joka on-kin maan mierailemana ollut operassa.Tätä -laitosta moi siis syyllä ja hymal-läkin"syyllä sanoa suomalaiseksi. Mitäoperan hyötyyn muuten tulee, niin onsitä jo^paljon ja tarpeekfi selmitetty, niinett'ei siitä tässä enään tarmitse puhua,Mallankin kun Hämäläinen ei olemillään^syyllä todistanut sen hyödyttömyyttä.^Tuokoon' hän syitä esiin ja näyttäköön

torin radat».''^ta^"^.^MDi6^l2.;Surun— - '¦;-'.\,-,':'\':.t'-./ hWiUrÅ— Hämeen-linnan ra-^'!'^>^';!dälta y .^198,9^:57.'^ Mapäaherrä-säätyyn on Keis.lMajesteetin tämän huhtikuun 13

-p:nä,j

71)731:

katsoen Suomen arkkipispan, filos, ja ju»!maluus tohtori E.'Bergenheim'in osoit-

erinomaisiin ansioihin^ tahtonutkorottaa arkkipispa Bergenheimin pojat

, ynnä heidän, jälkeisensii. < '

IVlästkommändev - lördag den 2011 april kl. V2V2 till 5 eft. m. an-ställes mönstring nled 'stadens all-männa , brandkår, då samlingensker vid spruthuset./. Vid samma tillfälle.hör förvat-tenkörning utsändas till ;stadenstorg från gårdarne.n:ris 1,.3, 8,12. 18, 19, 22, 23. 25, 26, 27, 28,30, 31, 32. 33, 34, 35., 37. 38,-40,40, 43, 44, j46 häst \mcd fylld yat-vtehtunna och kärra; och , erinrasvederbörande om det ibrandord-ningen stadgade ansvar föruteblif-vande utan laga förfalleller brand-mästarens tillstånd. ,Tayastehusden 22.april 18,79...

-;

Branduiästaren.

AMlNäulta.;;;— \ §nstdnnin politiikista jäsen se^u-'rauksista kirjoitetaan Lontoosta lp.!huhtifuuta ''

verääsen;;;piétdrilat|een , lehteen Ijaosoitetaan' kuinka lordiBeaconsfieldin hal-litus on;saattanut Englannin kietoutu-maan yhä useampiin rettelöihin, Muunmuassa lausutaan j siinä:f,Nyt ilmestynytajatus ItäriMilianyhteisestä' miehitykses-tä 'hämlttaa,'niinkuin konsermatim te^|betfiri myönätmät, yhden englannin woi-toeta maltainkokoukiessa. Berlmin rauhan-teelmä heikontuu 'sen kautta/ Epäiltämäätosin on1 tuleekö' tasiä yhteisestäsestä mitään. Afghanistanissa ei mielärauha mallitse, Tsulumaassa olimat eng-lantilaisten asiat mielä astetta huonollakannalla.' J Kötimääss :on kauppa^ teollifuiis ja'macimiljelys' sol!ruksissa/ 233altton(

tulot omat ,mähentyneet, sillä maikka,kv-'lunki-ärmio'

'laitettiinkin. sellaiseksi, ettei

maalle ;uusia meroja Ufcitti), niin on seollut mahdollista ainoastaansilla tämalla,että sodan kautta syntyneitä Melkoja eiole paikalla suöritett!^ maan tiu niidenmaksaminen.' lykätty

-toistaiseksi: ¦ Tosin-

Englannin rmoima näkyy juuri siinä, ettäse,moi sellaisia keinoja käyttää luottamus;-iqnfd ,hjd^tngoittamätta; ,' ,ja

',paitsi . fttä:moipi '"se käyttää' moisia keinoja tamalla,!

jota monen \ täytyy . kadehtia, ,, Wiimewiikolla'.., antoi 'hallitus, kolme-kuukau-!ttfta Pankki-osoituksia kurssiin, joka 'mas^taa'I9/i6 'prosentin muosikorkoaf,MMmoi hallitus '^imästeUä fitta että' on mir-^ka-ajallansa 'suorittanut 'metfotfen osan!maltiomelasta. Mutta unohtaa ei saa etta!se samaan aikaan on hankkinut liikkumaa!melkaa lähes 25 miljonouaa puntaa, jofajon maksettawa°täi maltiomelkaan lisättä-'mä.; Seuraus tuosta urhoollisesta.jpoli-!tiikista on rettelöttäv jokapaikasfa.:!V ©ota)Afghanistanissa,\ toinen Etelä-Afrikassa,'?järjestämättömät suhteet itämailla, rttojajEgyptissä, kormaamatonta maillinkia,4 3/4|mitjonaa,

'joka \ luultamasti mielä;suure- >

nec ellei ;ne|,1,900,000'"puntaa, jotka jäi= fwät tuloista' menojen yli, riitä ylimaä-^räisiin tarpeisin, tsulu-sotaan ja muihin,.'lmaach^niinkuin^jo Annenkin,lisa^myönnytystä.; Liittolaisia ei: Eng«!lännillä ole, sillä liitto Ranskan lannssa'on. zsangen..epäilyttämä, niinkuin Mata-^kongin asia äskettäin on pfoittanut. ;KostatEnglannilla ei ole liittolaisia ja se yksiinei!möiBerlininliittoa Itärumiliassa toimeen-panna, niin, armelee kirjoittaja, möipisanoa että lordiBeaconofieldin „sankarit-!Linen sekoittaa Englannin^mai-!keuksia mereen, ja, tuo ;polttitfi >itse -on;joutunut, haaksirikkoon.^ ;.;":!..;". i'-.. :

517nSMffjötzMMtzM-oMoonsanotaanntrhttct^jl"howiöikeuden-neuwosViipurin i,howioikeudessa^S.:B. >Björl-

WSuomet^tiedeseuran jäseneksi on kut«suttu tilastollisen toimistonpäällikkö,toh^tori

—" Määrää, rahaa. Yöllä miimetiistaita? mastaaan esai 'pölisiTampereellaerään määränrahan^tekiän kiinni: " Miesoli mennyt. jYöllä kaljaa [ ostamaan.,jaantoi siitä j2 markan kappaleen, jonkasaaja huomasi määräksi. " .Hän onKotosinParkanon "pitäjästä Kuimasjärmen kyläs-tä Matti Wälimäki, ja sanotaan,olemanhymcl Zräuta-^ jaf waskiseMä lsekä ivaluri.Omatekoista" xätfaa löydettiin yksi'2 mar-kan, «netiqHli.m/i-ia yW 50. p.; kappaleeli ,kaikkiaan,6^/2 maarkkaa.

'(X.

tS.)'\ 021:'g(o£ous ?Dgamman f^oma-laisek'' tyttökoulun!\ perustamistawstrten^Kuopioon lpidettiin^ -Tapionmukaan!, lyseon j juhlasalissa tämän J kuun16 p:nä. Kokouksen .:amasi,,tuomiopro-masti.A.. .G. Borg. Mimielisesti päätetätiin'^että mähintäinkin netiluo flainen suomalainen naiskouluon lperuste^ttama ja etta sen en-simmäinen kuokka jo ensi^syyslu-kukauden alussa on.,alt^amavoimen-a. «Kustannukset 'suoritetaan yksityisillä

marqilla.. Esille ?pantuun listaair^kirjoi-tettiin heti ,4,ooo;.markkaa, ehkä ,,kehnon.kelin' muoksi ainoastaan muutamia hen-kilöitä maaseuduilta oli 'koköukseen saapu-nut.'. Paitsi *kaupukilaisiä !oli > koköutsessaläsnä joitatuitaikänsalaisia 'Kuopion maa-seuratunnaöta, Nilsiästä, Pielamedeltä jaKarttulasta. Kokoukseen oli onnentoimo-tus-sähtösanonllll lähettänyt Helsingin suo-malainen j tyttökoulu> jaLsamokarjalainenylioppilas osakunta. Sitä paitsi oli asi-din harrastajain puolesta kirjoituksia seu-raamista pitäjistä: Pietämedeltä, Räutll-lammilta, Leppämirroilta, luantehtaaltaja Tuusniemeltä. .'¦!':

Samokarjalaisten lähettämä sähkösano-ma kuuluu näin:" V

Wirkakieli, koulukieli on kansan elämänolsat,! kirjakieli se'mz>kukta7^uKotikieli<l)njuuri, joista,;se moimansa imee. ;Joseimät ' siimistyneet kodit suomalaistu, o-rnat Suomen fanfan pyrinnöt turhat.Onnea 'menestystä 'uudelle jsuomalaisellelisäjuurelle, Kuopion suomalaiselle tyttö-koululle^ nrniisincä .Ci -^

Sawokarjalainen osakunta. - --Krohn.— Nimikirjan zslj matrikkelin^joka tukei käsittämään lhseot, realikoulut,

naiskoulut, seminarit,^ammattikoulut jakoulut aisti-wiallisia warten sekä! sen o-hessa antaa tietoja koulujen perustustruo-desta,, luokka ja,oppilas-lu'usta, ynnä elä?mäkerrallislll tietoja koulujen'. palweluk-sessa olemista henkilöistä, aikoo kohdak-koin painosta toimittaa opettajaKuopionyksityisessä ruotsalaisessa^lyseossa, mais^

Suomen enti-syydestä ja nykyajasta" nimistä te-osta, jota jotkut tiedemiehet jo muutamiaaikoja ttäaää owat Suo-men Historiallinen Seura ottanut töi«mittaatseen, kertoo U. S. .1.l

->— Mudesse Karjalan seminarillelahjoitettu ..Kymälän tila on kuulutettu

nyt ensimmäisellä lainhuudolla maltionomaksi Sortawalan kihlakunnan oikeudes«sa tämän kuun 7 p:nä, kertoo Ilm.— Kuonoista ajoista todistaamuun muassa sekin seikka^ että SuomeenH. D:n,kertomuksenmutalln wiime wuon-na tuotiin .sampan-kaljaa" kaikkiaanmainnoin 16,864 putelia, kun

'sitä mastaan

w.,M7 sitä tuotiin ,3l,96o putelia.

kaiwo«ra-

Hämeenlinnan kaupungin jamaanseura->^ kunnan kunn. jäsenet 'kutsutaan yh-teiseen kirkonkokoukseen sakaristossa ckeski-ttiiilkona 30 p. huhtikuuta k:lo 5 j/P>P.seuraamia asioita marten: :^^'/'1) suostumaan suomalaisenijumalan-

pälmelukftn muutoksesta marhempaan tun-tiin; v^-'V!')rr ... ;-;.¦ p]S3JJo^: J-

2) tarkastamaan'poppilan^^^^Mkennuksen tilit; |^H

i( 3) päättämään '-pappilan wanhätt- ra-kennuksen :koriauksesta.^ Hämeenlinnasta19 p. huhtikuuta 1879vri:t aliiis?' Zöh:Milb.Msismam

—. Pietarin Suomalaiset aikomat-4^ritin^fertoo|X^pftoi| —letfärin^pelaötUmtfen 'muistoksi perustaastipentioita! Pietarin nais-kymnaaseissa,ja waroja sitäwarten aiotaan koota;felaVenäjällä etta . Suomessa. Myös aio-

loille ja kedoille, sitä enemmän laskeutui- suruja, Marin,sydämeen. Sumujen seu-raSsa tuli,1 näet, myrskyjä -^ ja nepä, juuria tekimätkin Marin sydämen lewotto.maksi! ja murheelliseksi; etenkin kun häntiesi -Otton^jo jättäneen Englannin japaraillaan kyntämän ämaraa waltamerta.

.>7-,. Kirjeitäkään>. jotka kesän kuluessahäntä suuresti hauskuttimat, ei tullutenää Marin 010 alkoi tulla,lowin tukalaksi, eikä hän tietänyt, milläolisi murhetta liemittäminen — kokonaansitä' karkottamaan ei hän yrittänytkään,silla hän katsoi sen! mahdottomaksi — 'Ei' häntä miellyttänyt neulouskaan^ eikämuut käsityöt, jotka ennen oliwat hänelleolkein humituksena — se seikka wieläenemmän suretti häntä, i < . !.. (latk.)

Hämeenlinnan postikonttoriin jääneiden kir-jeitten luettelo lp1 huhtikuuta 1879.

Luuastettawia kirjeitä:loh. Meiöner et C:o, Wawa RundMn,

St Sederqwist,'' Jaakko,Mänhlilä,' K:'Lind-holm.' '- Maksettuja takaisin 'lähetettyjä kirjeitä:

'-Katarina Krötder, Wilhelmina Lindfors,

K. Emma Lindström, Justina Farassi,,loelJohanson, Maria Tikkanen, Sofia AntonetteAjörkström, C. I.^Rundberg, Anna^ Sarein,S. A Bergström, A. Arenius, .WilhelminaHjortman, I. Pesjs, Mats' Janhonen, M.Sallen/ Wilsn/ M.Flinck, Ä. Modön.-

nnsto.

Kirjeitä, joita eis systä tahiNoiseSta ole saa-' > -tettu 'lähettää:E. G. Heikkilä, Sally MM.

l Nakuutettuja kirjeitä :loh.HäppW, I.Gustafson, H. loutti.Hämeenlinnan postikonttorin tulewientlliz

taan pyytää tupaa iMuistorahojett?Mmi«seen hopeasta ja pronssista,, joita sittenmyytäisiin näiden stipentioitten .'ettuksi. ';— &oxttipetin leiveuemisestätyö-wäen keskuudessa Pietarissa fertoo.Molma" lehti seuraamaa: Piammitenjokaisessa tehtaassa on oma salainen peli-pesänsä, johon suurella waiwalla?saadutrahat heitetään. Erittäin-rsuuri 'on^se'Mero, jonfahfuomqtainen työ-rahmas pe- 5laajille lfuorittaa^' |sMäfJ)q^aa.t J|M-^lMelee lehti eimat haronnci pölisM-"not; ainoastaan helppohintaisen humituk-fen hankkimisen kautta t^ön|åeUe;mmej& ¦

toimoa saada tama rlkkaruoho pois "kit-ketM^ '^I^!.^,. ,^^-ns

25: 05. Punt.99: 30. I0s):lta.

<23:—

I0l1:lta.206: 50. 100:lta.139:.— 100:lta.

23?:— I0N:lta.

!nn 5bKurssit.Suomen Jäntti,^ 19 HHtiluuta.Ari

L0nt00....... *1 25: 22.Därilsi3.^. N. :j\O0: —Hampuri..... .;. 123: 70.iAmsterdam;..'.'. 208: ,~-iITukholma ...:.....*139:^80.

WuMtuksta./^^en mukaan kuin täällä

'on ilmoitet-un»^ tu tulee '90 Onegän^ jalkamäen

rykmentti' joka päimä, paitsi sunnuntai-ja: ju^läpäiminä,' pitämään ampuma-har-jöituksia Poltinahon kentällä kello 9—12edellä 'ja 2—-5 jälkeen huolipäimän, jostayleisölle' tärnan ; kantta tieto annetaan.Hämeenläänin konttorista 17 p. huhti-kuuta 187!^''' > ' ; ;

Kumernörin wiraston' puolesta :'Karl Limdn. / F. W. Schrey^

Enligt;bvad härstädes tillkänna-».^ Sikvits ¦kommer 90:de Onéga in-fanteriregementet att 'alla dagar,utom Bön-|'ochhelgedagar- anställaskjutöfningar H Poltinaho malmfrån kl. 9— l2f^;m. ochkL 2—5e. m. hvarom alliriähheten härige-nomunderrättas. Tavastehuslands-kontor; den 17 april 1879;1'Pä vägnar:

Karl Limön. F; W. Schrey.

Kutemana laumantaina huhtikuun 26-^ p., kello V25 j. P. P. pidetään kat-selmusta kaugungin yhteisessä palokun-nassa^ jonka silloin tulee kokoontua ruis?kuhuoneen miereen.

Palomestari.

Samassa tilassa, pitää kaupungin to-rille' meden noutamista Marten lähetettä-män hemonen

'rattaiden ja täytetyn wesi«

tynnyrin kanssa taloista n:rot 1, 3> 8,12, 18, 19, 22, 23, 25, 26, 27, 28,30/ '3l, 32, 33, 34, 35, 37, 38) 40,

43, 44, 46;>ja muistutetaan asian-omaisia siitä edeswastauksesta, jota palo-järjestys^määrää poitzsa-ölemisesta ilmanlalUista estettä'tahi palomestarin lupaa.Hameenlinnassa 22 p. huhtikuuta 1879.

5,015,383: >03.

295,551: 35.

1M2,875: 92.

785,830: 55.

liisjfuuta xttä;!nwakmaistznii^lfoHwoimanalglukstj pnn:olewa!i- ainoStastn^jalkawökw,!jofannauhan!! aikana.^oni- jaettu yhdeksään^pataljonaan, nimittäin Henkimärtiamäen»tarkk'stmpuja-pataljonaan!i 'ja., kahdesaan!ln^hun^plltaljonsta^$fi jokaista,.lääniä^kohtien, seka etta mimat pataljonat, joistaviimemainitut saamat \nimet 1:nen' Uv-'denmaan)?2lnen>^urun):3:mas' Waasan,^4:jäs Oulun, s:beS Kuopion, 6:desMik-^fe|in,i^7rmps^ Hameenlinnan ¦¦ ja¦?> B:saS-tarTdmpujapataljöna, owat ft?jjoitettawat: Henkiwartiawäen patafjona;ja Uudenmaan pataljöna Helsinkiin, Tv-!rutt^.pataljöna Turkuun, Waasan "Ratatsijona'Nikolainkaupunkiin,;Oulun pataljo- jna |Ouluun, KuopionpataljönaKuopioon,iMikkelinipataljöna Mikkeliin, Hämeen-ilinnan pataljona Hämeenlinnaan ja Wii-iMin' patäljona: Wipurin ;kaupunkiin/ {

(U. S.)— Kantatien tulot: ;Tilipäätök-sen mukaan nmobéfta '1878 ,Wwät.wal-tionrautateitten tulot mainittuna wuonna:MSflt v.

Helsingin^-Hämeenlm-nan-^Pietarin räta

Hankoniemen — Hywm-

Turun^Tampereen—Hämeenlinuan rata

Puhdas säästö sanotut-ta muodelta/teki:

Helsingin— Hämeenlin-nan— Pietarin rata

Turun— Tampereen—Hämeenlinnanradal«ta . , .. „,,. .

Kahtena .edellisenä »wuonna .nousimattulot-"'' '

261.100: 21jota Hankome-men radalla ei tullut/ '^^"

1877.Mk.

1876.m:

774,629:

Helsingin'— /7'- V '!?£*+ ;:' ;_ ;;;Hämeenlin- . '"'J/y ";nan Aie- ; _"_';"' /tarinradal» '^ ' ;

/ , .ia::'".';. .: 6^019,246:92. 5,419,273:Turun—' ¦' . ^

**.- t ,, ,- -

Tampereen! a .-, .,, ,/

.—Hämeen-.,,? , " ,, - .luntan ra- . .

'dalta .506,775: 1,051,821Ia puhdas' säästö:Helsingin— - --

:- -

Hämeenlin-nanVf^iferii<;iias ftit-Blil

af haiidelslager. |Under april och maj månader rca-

liseras milt handelslager till ytterstnedsatta priser

"i anledning deraJT,

att jag ernår Mula min handel.

h fanfaWltnen

Tähän näyttelyyn lähetettäwäksi otetaan kultakinnäytteille-panialta ainoas-taan ykst näyte sekä

'kestämästä että tuoreesta woista. Tuore.woi, johonpar-

haiten olkoon 3 a 4 prosenttia suolaa,sotkettuna, pakataan lehtipuista tehtyihinkekomaisiin uurr^astioihin/ jotka sisäpuolelta owat B'tuuman^sywyisiä, yläältä 8tuumaa, alaalta 6 tuumaa poikkimittaan. Kestäwä' moi)

'suolattuna 6 prosentin

suolalla, pakattakoon paraiten pyökkipuisiin koko- ja puoli-dritteleihin, (cylinderi-eli lieriö-astioihin), tahi niiden puutteessa lehtipuista tehtyihin' nassakkoihin, jot-ka owat 12 - tuumaa korkeita, 11 ja 9 tuumaa poikittain sisältä. Näiden.nas-sakkain pitää oleman hywästi tehtyjä sekä walkoisillä wanteilla warustettuja kan-netkin uurtamalla kiinni-pantuina. ,/Woin wärin pitää oleman waälean-keltaisenniinkuin tawalliscn kesäwoin wäri on. iKun woi on aiottu Englantiin lähetettä-wäksi, jossa pestyä woita yleisesti käytetään ja.kun Puheena-olewat näytteet tu-lewat lämpimällä wuoden-ajalla kuljetettawiksi ja niinmuodoin owat turmelemienwaikutusten alaisina, lienee tarkoituksenmukaista, että woin säilyttämiseksi,,,ennen-kuin sitä sotketaan, kylmällä medellä siitä wirutetaan pois kaikki sellaiset aineet,jotka saattamat sen pilautmnista jouduttaa. / '/ . . V

Ilmoituksia ottaa allekirjoittanut wastaan tämän kuun 24 päiwään saakka,hätätilassa sähkökennättimenkin kautta, ja pitää missä oleman paitse näytteille-panian nimeä ja kirjetietä, aika, jolloin woi on walmistettu, josko se on pestyätai wirutettua, sekä kerman nousun aika. V

. < Edellä mainitut ilmoitukset kirjoittaa näytteille,pänian puolesta ilmoitus-kaawoihin näyttelyssä olewa Suomen asiamies.

Juustolajeista otetaan ainoastaan! Chester- ja Cheddar-juustoa/ kolme kap-palta kutakin jokaiselta näytteille-panialta. Juustojen paino on ilmoitettawa.

E. I.Vikberg.

Puolidritteliä saattaapi-.hankkia. Wääsan ja Kuopion maanwiljelys-seurain

johtokunnalta sekä Oulun .talousseuralta, joissa paikoissa niitä, on wähäinen wa-rasto saatawissa., Koko' drittelien hankkimista warten on allekirjoittanut ryhty-nyt toimiin.. Helsingissä ,16 p. huhtikuuta 1879. ,

tarjouu. fuwetaksensa sellaisiin wakuutta-misiin, kvin olen tämän wuotisten Hä-meen Sanomain I:ssä n:ssa ilmoittanut.Tarkempia tietoja ja prospekteja,on täälläHämeenlinnassa minulta saatawissa.". '.,

M. Z. Kaynsftn /„ asuwa

itullinhoitaja Hylmström'in talossa.

Wllkuutus-osate-yhtiö

G- o de in än.

mantrade, som den 13 maj hålleså Alhain hemman inämnde by,för att besluta omhemmanets fort-farande förvaltning ochandramas-san rörande angelägenheter; ocherinras, att frånvarande få åtnöjasig. med de närvarandes beslut.Tuulois den 22 april 1879.

Christianiaflfminbefigc 35ranbfoi%stfuings 5l:l8kaljafslutar brandförsäkringar iTåva-steliiis genom

'". '¦ ,Carl,Allén. ,

lmljau-

tehtaan

SllperftMejaFredens Mölles'in,tehtaasta,Köpenhami-nassa ja Aarhusissa. lStatzfurtitt kemiallisen^^^^^^ja magnesia-suoloja. ' '^^^^^^^fjötjrtjttä maUniåtcttnjM

Pellawansiemelt- ja Rapsikakkuja.Heinänsiemeniä^ 'Ruksista

'

tulleita,joiden itäminen taataan/. '^'^^^^."^^^^^Meijerikaluja,/Bessemer!/teräslewyis^ta tehtyjä:,saavi, ostaa,,;;,: ,-!;y;5!;:j<:M

C. O. ©areitnin kautta^

Mllytilmiinll.Hiemen-perunoitä I. Moländerin sie-<^ menkaupasta Wiipurissa saadaan--' " '

Karl Alleilta/'Waltuusmiesten puolesta:Joy. Strömberg.

Aäsityöläis' ja tehdasteliain yhdistyksenM waltuusmiehet Hämeenlinnassa ko-koontuwat yhteiseen wuositokoukseen raas-tuwassa maanantaina ensitulewan touko-kuun 5 p:nä kello, 5 j. P.v. Tähänkehoitetaan kaikkia yhdistyksen jäseniä saa-pumaan keskustelemaan ja päättämäänseuraamista asioista: ensin tarkastetaan!yhdistyksen huostassa olewat arwopape-^nt ja raha-warat, sitten walitaan uusia-jäseniä poiseroawien siaan, ja määrätään!rewisorit nyt kuluman wuoden tilikirjojatarkastamaan. Samassa /myöskin Ylös-kannetaan jäsenten wuosimaksot. Hä-meenlinnassa 21 päiwähuhtikuuta 1879/ Kaks!

talossa..

MourtltlämaM^siistiä kamaria ensimmäi^estti piii-,wästii kesäkuutaMaria Stenbergin

Äali; neljä kamaria ja lyBkki nyt heti tahi>-^ 1» päiwästä kesäkuuta Maria Stenbergintalossa. Huoueet sopii' jakaa:kahtia, jos ha-lutaan. , , ¦-. ... ,...-,,..1 .''V ;¦ ' ;. "Ari Alléén.

lE2S5*5* TJtsädes poteter frånXMo-landers fröhandeliWi^££^^£MLles hos CIHHI

1 päiwtistci 'kesäkuuta sali, ,3'kamaria ja

lyötti, lämmitettäwti tampuri sekä tarpeet»liset.ulkohuoneet j past. W: Musoffstilla.

Fängelseföreningens

Bestyrelsen.

filial iTavastehus sammanträdertill årsmöte å landskansliets era-betslokal thorsdagen den 24 den-nes kl.;5 e. m. hvartill förenin-gens resp. medlemmar äfvensomandra för saken intresserade per-soner vänligen inbjudas; ochkom-iner vid' berörde .tillfälle föredragatt hålläs. Tavastehus den 18 a-91-11 1879. :/ ' '

Hukan- ja heinänsiemeniäI^Molander'in siemenkaupasta Wiipu-rista saadaan täällä

Karl Zlleenitta.Hnom. Heinänsiementen hintaa

on wiime wuoden runsaan tulon tähdenmelkoisesti alennettu.otetaan.

l^uotettawa Palweliatar otetaan yksinään-^'palwelukseen Pienemmässä perheessä,'nyt kohta tahi 1 päimästä toukokuuta^asemainspehtorilla Jokelassa. <. » i

Yleisiä ilmoituksia.Hämeenlinnansäästöpankkiawoinna tes-

kiwiikkoina 5—6 ja lauantaisin 6—7 j.p.p.Yhdyspankin konttori on awoinua joka

maanantai, keskiwiikko ja perjantai kello 9

Hämeenlinnan postikonttori on atuoin*ttia joka arkipäiwll kello 9— -12 e. P.-p. ja

', ¦ iltapuolella kello,3/ 2— 3/43 ulosannettawiakirjeitä-Nwarten^setä 3— 4>'wästaan otetta^

7 > wia kirjeitä warten. Sunnuntaisin kello 3,!;-Tr9

i

e..p. ))...ja,3/42-2...,;:;! ,;T ,ij:,fl;)vHämeenlinnan »lennätin konttori'

awoinna joka ärkipäiwä kellos— 2,e..p.p.ja 4—7 j.p. p. sunnuntaisin B^-9 e. p.'p.

'Tja 4-7^j.'p.«ft.^ ¦¦ /.^,^. Rni]o'ipiRautatienmakasiininkonttori on awöin-

na arkipäiwinti kello B—l ja 3—6 selil py-hinä kello B— 9 e. P. p.

Pastorin kanslia on awoinna joka ark»°päiwä kello 9— 12 e. p. p: .' ''

Raästuivan oikeus''ja maanantai; istunta alkaa kello IN e.p.^).Junat Hämeenlinnasta liihteivät Helsinkiin ja¦; Pietariin joka päiwii :kello 7,25 e. p. p. -ja¦ fe110.(),45 illalla.

— Tampereelle ja Turlu»ln: lähtee juna Hämeenlinnalta jokapäiwti kel-lo 12,40. : '": '' ;>'" ; ' '; -

;¦'¦-¦''—

BLOM- och GRÄSFRÖfrån I. Molanders fröhandeliWi-borg erhålles härstädes hos

Carl Alléen.OBSi Prisen å gräsfrö, ge-

nom förlidet ars rika skörd, 1) 6-tydligt ned sa11a. ;: HWfy

' (Suom. WirM Lehti 1kerta, 14 r p.)Oaikki welkojat talollisen Henrik Al-

haisen, lustilan kylästä Tuuloistenkappelista, konkurssipesässä' kutsutaan tä-mäu kauttst kokoukseen, jota pidetään 13p. -toukokuuta mainitun kylän. Alhaistentalossa päättämään talon wastaisestahoidosta ja muista pesää koskemista asi-oista; ja?. muistutetaan että poissa? ole-watsllllwat! tyytyä läsnäolewien päätök-sen. Tuuloksessa 22 P.huhtikuuta 1879.

Uskotut miehet. G. A. GWA. Ahlfors!A. Kawalefi

K. Elman.!K. Noman. ;O. Grönroos.¦¦fellbera

w. 24A. EawönHöwartioita kalnhuoneessa.

G.' Asp.

j, 25*JJ. Nsitsin...' ;,.,„" r,, 26K. M. Mstman.„",27G. TamminenM¦ÉKB(£rit SirönMMtehtaan teoksia saadaan tehtaan hintoihin

Karl All6en'ilta.

Osasto Hämeenlinnassa, 1679.Suomalaisen Kirjallisuuden Seur. kirjap»in«>,

3fmot(u&Hö;zx^> Muöst-korot Hämeenlinnan rou-was-seuran kassoista saaduista 'lainoistaowat allekirjoittaneelle maksettawat eMentämän kuun

'loppua.' 'HänieenlinnaSsa

huhtikuussa 1809.. Karl Onvast.

HWWUWoKirjastonhoitaja.

pidetään - awoinna keskiwiikkosin ja lauatt<taisin kello 12— Ipäiwällk

STOCKHOLMS SUPERFOSFÅTfabriks tillverkningar erhålles tillfabrikspris hos " Carl jAlléen»

for(iringsegare uti bon-)3den Henrik Alhainens,; frånJuttila byiTuuloiskapell,konkurssammankallas harmedeis.t tillsam-

KV' fja rahojen wastil«««ottamisiaitoimittaa <Hämeenlinnan lanpnn.gissa-Ma Varatuomari F. W.Schrey!'

Huöm.

HöWUMWWetWa^ iluujauhoja Helsingin luujauhoteh-taasta saadaan tehtaan hintoihin!

Karl All6en'ilta. .alennettu./""

J§fgfp' Juridiska uppdrag och pen-ningeinkasseringar ombesörjas l Ta-vastehus af ;i , vicehäradsh. F, W. Schrcy* "

Kirjoitttanut Njömstjerne-Björnson.Hinta 1m. 25 p.

Suomennos.Synit o lv e PaMMumfn.

Useimmissa maamme kirjakäupvissa on' myytäwanä:

flnflpreparcrabt öénmjöffrån Helsingfors Benmjölsfabrikor-hålles till fabrikspris''hos1u r\

¦

-Carl Alleen.

¦Priset nedsatt. r'^mObs

KaMntWaxMloruun Nlyyminen. v

«guOti-, ja :tpiifepßuua j&ufuesjttmyydään r Ilauppataroar^roarastoant atroaru; asennettuihinQintotQin syystä^ etta aion fopet=taa kauMasiikkeeni. :; ;

<fr. Riutta

Jernvägshotellet ij^llllllueä har undertecknad äran vörd-samt, underrätta .den respektiva allmän-heten, det Jernvägshotellet iÅbo, somnumera undergått en noggrann reparation,kommer att iaf!mig öppnasi den!16 inne-varande;april. ;rr '.";,; i ; ;;f

Rum för.resande,, från 1m:k 50 penni(per. dygn) 'till högre priser ', finnas atttillgå. ';: Allt-hyad till en välordnad restaurationhörer, finnes"å stället. ; . ,< '..... <)'Stallrum och .vagnslider presteras. '-'¦.-¦!;Åbo iapril 1879.

" Uiiir:iu:j n >'

JerMägshötélletJohn Törnqvist.

WW. Undertecknads nästa föreläs-ning (om Bethoyen) hållesfredagen den ,25 innevarandeapril kl/ Va'?'e m. uti nor-

malskolans lokal. Inträdesbiljetter- lH "-'lmk kunna,erhållas ,vid ingången. /, z_ ..,.-,.,, M.-Wegelius.rTavastehus den 23 april 1879.: kr. Riutlii.