4
Suomalaisen puolip. saarnan, f:(o 10 pro- " lvasti Boisman. ' " , . .", . ¦ ¦ Suomalaisen ehtoo-saarnan "f:to 5 pastori " Appclqwist. ¦ "-1 - ¦ ; ; ;J - ?'/'.!?MK' .; ! Tuörstaina k:lo ; 5 j. p. p. Pyhän Raama- ;i tun selitys. ¦ , wtuinuu: U',u 'tuunnåih ! kansan rakkautta hallitsijaansa kohtaan. Ihmisiä tuli ja meni; jokainen tahtoi nähdä, pelastettua ja ilmoittaa hänelle iloansa ja yhä uusia Parwia astui pa-' latsin eteen, , jonka luona ratsastamat santarmit stiwoudella ja tarkkuudella pi-! tlwät liikkeen järjestystä yllä. Silloin, se, oli noin , puoli kolmen aikaan, ajor kahden, raudikon wetämät awoimet wau-' nut esiin ja pysähtyi woittopatsaan puu-' lella , olewain portaitten eteen. Sen juokse kokoontuneet upserit juhlapuwussa heittiwät manttelinsa pois, yhä tiheäm- pään tunkeutumat ihmiset, ja nyt syntyi o- dottawainen ja kunnioittama äänettömyys, kaikki katsoi, yhteen paikkaan,: ulko-oween. Se aukeni, Keisari astui ulos. Hein nousi waunuihin ja ajoi armollisesti ja ystäwällisesti terwehtien. Riemu, joka kaikkien rinnoista tunki waltiaalle, kädet ja terwehdytset, jotka oientuiwat hänen puoleensa, koko tämä mahtuma hetki, sitä ei woi kertoa. Vaunujen jälkeen riensi .kansa; kauan > wielä kaikui l" waitka waunut oliwat. jo näkymistä ka- donneet. ' Ne, kulkiwat pientä Tullikatua pitkin Kasanin kathedraliin. Siellä not- kisti Keisari polwensa Jumalan edessä kiittäen pelastuksestaan. , , i , lättiläiskaupungin liikkeen suuri wal- tasuoni oli wäteä täynnä, ja kuitenkaan ei ollut Newskin, prospektilla enemmän ihmisiä tuin wanhan kathedralin portailla, käytämissä ja torilla, jotka oliwat tulleet Keisarille innostustansa osoittamaan, kun hän rukoiltuansa palasi palatsiinsa. Mar- sin hitaasti saattoi keisarilliset waunut aluksi raiwata itsellensä tietä kansan lä- witse.. hurraa!" i Hurraa!", kaikui waan pitkin matkaa. H. M. " Keisari terwehti ja kiitti ar- mollisesti; . wäsymhs, joka palatsista läh- teissä .näkyi j hanen kaswoillansa, oli ka- donnut. '"''', /^,-, , : .' , ', l , Hänen jälkeensä ; ajoi , kaupungin. Pääl- likkö kahden ratsastawan kasakan kanssa. yksessä, kun näki oleman mahdotonta pae-^ ta, otti myrkkyä. Se oli säilytettyni pähtillän kuoressa,, jonka eri oli kirjelakalla yhdistelyt^ - Mutta myrk-^ ky mahtoi, koska kuoret, tällä tawalla ei- wät olleet tarkasti suljetut,,kadottaa,wol-, mansa; sillä lääkärien todistuksen mu-, kaan oli se oikeastaan niin wäkewää^ et-? täisen olisi pitänyt oitis tappaa. Kuw murhaajalle ilmoitettiin että hän oli pe-! lastettu myrkkyyn^ kuolemasta, lausui hän hiukan surtutellen,^ ettei ,hän puolestaan ollut luullut- sitä mahdolliseksi. . Noin kello 7 , illalla joi - hän, lasin ' teetä - jck poltti papyrossin. ! Hänellä - on- pitkät waaleat wiitset ja tutka hiukan ruskeani-, pi. Tawalllsimpiin kysymyksiin Vastaa hän warowasti. - ' ,< ,/ , ! St. Petersburger Zeitung^.lisääMie-^ la, että murhaaja, joka lensin sanoi, itsen- wirkamieheksi nimeltä Sokolow, on ni- meltä Aleksander .Konstantinowitsh > So- lowj ew ja on Ptetarin yliopiston ,enti^' nen oppilas. Joulukuussa meunä wuon-' na, tuli hän Toropezin kaupungista i Pfkowan,kuwer-' nenientistll Pietariin. > Hänen sisarensa,' weljensä ja äitinsä .elämät Pietarissa.^ Wiimemainittu on jo« läyuyd hänen luo-^ uansa.— Murhan yrittäjä.^ on wiimeiw tehnyt sen hirweän tunnusmtsen, että häw teki tuon hirmutyön sen wu oksi, että arpa! oli sattunut hänen -osakseen. ! Kello, 12 yöllä wietlin Hän ginpäällikön talosta pois/ sittenkuin muu- tamia tuntia .sitä Mennen suuriruhtinas Nikolai Nikolajewitsh ja henkilääkäri j:ri Votkin oliwat käyneet häntä-^atsomassa. Onnentoiwotutsia Keisarin.pelastukses- ta owat kaupungin waltuusnnehet «siassa kaupungissa, esim7 Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Hämeenlinnassa lähettä- neet tenralitumernörille. i, , ! , Lähetyslunta Wanajan, Janakkalan. ja Hausjärwen pitäjäin talonpoikain puoles- ta käwi tämän kuun 1 6. p:nä .jättämässä ylh.kenrallkuwernörill^ounentoiwotus-' lirjan H. M Keisarille jesitettäwäksi^^ ! Murhayrityksistä H: M: Keisa-^ - ria wastaan ! sisältäwät Pietarin lehdet laweita kerto- muksia/^ jotka kuitenkin toisistaan eriämät. Otamme , tähän mitä Pet. Wädomosti asiasta puhuu: " ',H. M. Keisart käweli kaartinstabi-ra' Mnuksen siwutse Laulaja-sillalta Isolle' Palatsi-torille päin. Toiselta puolelta tulr inurhän-yrittäjä, kääntyen kulmassa, H.^ Mäj:ttiansa wastaan, niinikään siwukäy- täwäci myöden. Stabi-rakennuksen portilla seisoma wälskäri Maiman huusi tuolle miehelle ja tämän waroitutsen johdosta siirtyi hän ääneti siwukäytäwältä ja jatkoi kulkuansa samaan suuntaan kuin ennentin. Kun oli tullut H. M:nsa toh- balle' asettui hän sotamiehen asemaan ja' terwehti ottamalla päästänsä lakin, jossa 'ött^ kansallis kokarti. H. M. ' suwaitsi wastata terwehdytseen.^ Silloin pisti pa- hantekiä kätensä päälystatin taskuun, otti esiin rewolwerin ja ampui' sillä aiwan lä- hellä keisaria. Ei ollut miehen liikunto jäänyt Keisalilta huomaamatta" ja Hän kääntyi, sitten kun wielä oli astunut wä- hän "eteenpäin, jyrkästi poispäin ja kulti nopeasti ruhtinas Gortfhakowintalon ajo» Mll^kohti/ Murhan yrittäjä seurasi Hän- .kiireesti 'ja ampui wielä kolme kertaa Keisaria wastaan. Koko kohtaus tapahtui Vähemmässä aikaa, kuin sitä kertoa woi. Kun efimmäinen laukaus ammuttiin, rien- siioät stapirakennuksen portilla seisöwat henkilöt, wälskäriMaimän/Grjgorjew ja kiwipainaja Leibowitsh, sekä siwili-henki- wartijat ja sattumalta paikan ohitse kul- kemat henkilöt pahantekijää wastaan. Tä- haawöitti, ampuen , lvielä ' yhden )au- kauksen, erästä henkimartiaa helposti pos- keen. 'Läsuäolewat heittäytyiwät raiwos- saan murhan-yrittäjän niskaan, ja ainoas» taall pol'sin saapuminen pelasti hänen henkensä^ Hän ei tehnyt mitään wasta- rintaa/ Hänen hampaansa oliwat kowasti yhteen isketyt ja wahtoa walui suusta.^ H: M. Keisari astui esiin-ajawiin howi- wäunuihin ja ajoi linnaan *. M. Keisari otti kello V 2 2 aikaan Talwihowiu walkoisessa salissa wastaan Pietarin kuwernementin aateliston lähe- tyskunnan, joka tuli onnea toiwottamaan.^ -^ Sillä wälin ympäröitsi kansa palata sia,, odottaen . pelastetun hallitsijan näke-! mistä. Hurraa-Huutoja, lakkien heilutuS-, ta ja kansallis-hymnin laulamista alkoi yhä useammin tapahtua. Ia kun nyt^ Keisari noin kello kahden aikaan tuli bal-l konille, ja terwehti Yleiszjä, silloin ei rie tulla. Jyristen tunki huuto äwaran torin yli)' ilmoittaen , /Murhamiehestä kertoo Petcrburskia Wädomosti, että hän on pitkä, waalea- werinen,. laiha mies; hiukset owat jok- seenkin pitkät ; leuka ajeltu. Aluksi kiel- täytyi , hän antamasta tietoja asunnostaan, kumppaleistaan, yrityksensä tarkoitutsesta j. ' n. e., sanoen ettei hä- nellä ole aikaa^ruweta lähempiin selityk- siin/^ että hänen työtänsä jälkeentulewai-, set tuomitsee ,j. n. e. Suuri ristiriita!» suus jo miehen waatteuksessa; PääUySwaattcet oliwat uudet ja puhtaat, mutta ,lunawaatteet. likaiset , ja Kun hän oli kokonaan riisuttu, huomat- tiin molemmissa kainalokuopissa kaksi yh- suurta nystermää; rumettiin niitä tar- kemmin tuttiwaan ja huomattiin että ne olimat^ myrkyllä täytettyjä koteloita,^ jotka oli wahalla tartutettu ruumiisen kiinni. Miehestä otettiin walokuwa. Wremja" / luulee tietäwänsä aiwan , mannasta lähteestä kertoa, että murhaaja ivasta wiimeisesfä silmänräpä- T il a a H ä m een Sanom i s s a on Pyydetty seura awalle kir- joitukselle. " ' Hämäläisessä on wiime aikoina ollut kurjia kirjoituksia, joita ei saa jättää waötustaniatta. Olemme odottaneet Ha-' meen Sanomilta semmoista wastuötusta.! Kyllä muistamme että H. Sanomat owat .ilmoittaneet äänettömyydellä kohtelemansa Hämäläisen hyökkäyksiä, , ja myönnämme-, km sellaisen käytöstawan ylipäänsä oike-' aksi, sillä Hämäläism kanssa kiistelemi-i nen on tosiaankin turhaa waiwaa. Mutta! asioita, on olemassa, joiden .suhteen cii saa olla äänetön. . Kun nykyajan kansal-z lisuuden , harrastusta ja sen toimia rv-> wetaan polkemaan ja pilkkaamaan,^ niin! silloin- täytyy jokaisen rehellisen, kansalai sen astua esiin. Siinä Vakuutuksessa me- kin rohkenemme pyytää sijaa lehdessänne näille muutamille muistutuksille Hämä- laista -wastaan, ei sen wuotsi, että luu- lisimme Hämäläisen sanain -paljon pahaa waituttawan,. (sillä sen lehden lukijakunta taitaa olla hywin wähäinen), mutta itse asian -touoksi. > / :! < . Kauan. naikaa meillä täällä Suomessa on totuttu.^näkemään wihaa ja wainoa kansanmielisiä wastaan. i Nyt tämä näyt- tää tulleen ikäänkuin joksikin muotiasiaksi. Ulkomaalaiset ja kotimaan miehet kilwan heitä polkemat. . Ia uskollisena takatuup- parina kulkee Hämäläinen: perässä. Io« kaisella - täi - on , tuoreessa., muistissa ne tärkeät soimaukset,ajolta sanottu lehti jo kauan aikaan ja wiimeksi menneenä syksy» nä, on wiskannut muun muassa Uudelle, Suomettarelle)^ ja .jotka owat herättäneet suurta inhoa maaosa. , Mutta taistelu oli silloin kuitenkin suoraa ja peittämä- töntä,-maikka kyllä häwytöntä. Silloin kuitenkin tiedettiin ketä solwaukset tarkoit- tiwat, ja jokaisella oli tilaisuus i!se, tut- kia asiata, ja- muodostaa oma wakuntuk- isensa siitä. > Nyt ,on Hämäläinen astu- nut, askeleen edemmäksi ja joutunut^um- pilauscitten salaiselle tielle. , Nyt ei se enää^aina wastusta mitään wissiä kan- sanmielistä asiaa ja ajatusta, waan kier- rellen ,uuden,^kilwen, kristillisyyden kilwen taakse, koittaa se tehdä kansallisuuden sankarien, työt .ja maineet kansassa epä« luulon .alaisiksi. .^Heidän ainoa juma- lansa", sanoo Hämäläinen, on 'tuo kan- sallisuus, jonka edessä he notkistawat polwiansa, ja suitsuttamat pyhää sawu- ansa" (H:sen n:o 28). Keitä owat nuo sankarit?, ja mihin tosiasioihin perustaa Hämäläinen syytöksensä? ? Niistä emme mainitussa kirjoituksessa saa tietoa/ Wai omatko he samoja, joita eräässä toisessa kirjoituksessa (H.-sen n.'o 23) koitetaan saada epäluulon alaisiksi sillä, että huo- nosti , esiytywällä pilkalla' sanotaan^ (^niitä^ miehiä Helsingissä/') Roinan woi- ton Pyytäjiksi, joille känsän pitää uhrata antimiansä'!' -/Sillä todellinen isänmaan- rakkaus", sanoo Hämäläinen, heitä tar- koittaen, ,on >se, joka ei tee mitään il- man- palkatt<z.Z Siis on kohtuullista että , niille - henkilöille (jotka muun muassa , Hämäläisen mukaan. owat opettaneet meiste, että kaikki Ruotsin sankarit, Ee- rikki pyhästä kahdenteentoista Kaarleen, owat , suuria konnia) , ,kiitollisuud»n welasta^ lahjoitetaan hopeiset lautaset ja .heidän Kun .näemme että Elias Lönnrot on näille l miehille pantu wastakohdaksi, ja lisäksi ,. muistamme talonpoitaissäädyn hankkiman suuren /ahjan wiime waltio- päiwain, aikana, . taiwumme ,etta näillä .salalauseilla . ei tarkoiteta^ pie- niä, , jokapäiwäisiä henkilöitä,, waan jota- kuta kansallisuuden - etewintä edustajata. ;Wai kuinka? Semmoisia arweluja> Jämä Hämäläisen , umpilauseet ehdottomasti he- rättäwät.. Mutta .tarkoittakoot; ne ke- tä-hywänänsä, kurjia semmoiset falasyy- tökset aina' owat. los^ ketä moittia tah- too,. waaditaan siihen rehellistä taistelua, jossa tuodaan esiin tosi-asioita ja perus^ 'HS BH' * BHW ¦BBjoißi : Km h| Hb iB BIHHiBi E^l bH MBÉaH " ¦ ]Bbhh| BH HH BnTOßuff"" ' BHPH H«H H| : ' ¦ KMmnkkvnll Huhtikuun Z3 p. Häméenlmnan iatLpiiiigistö M 16. 1879. Tilaushinta: jakamispaikoissä- Hämeenlinnassa koko wuodelta 3 markkaa, puolelta > wuodelta 1 m. 75 P. ja neljännekseltä 1 markka; Hämeenlinnan! postikonttorissa / koko wuodelta 3 m.! 52 p., puolelta wuodelta. 2m. lp. ja neljännekseltä Im. 13.P.; muissa postikonttoreissa koko wuodelta 3 markkaa^ 97 pl puolelta wuodelta 2m. 2? p.°ja neljännekseltä 1 m.'2B^p^ —, Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaan ttehteen 10 pennistä pieneltä' riwiltä. lakamispaikat: lehden kirjapaino, kaupungin kirjakauppa ja herra !i Strl?mberg'in puoti. Toimittajat: K. Blomstedt (wastuunalainen), K. Erwast/ A , i ,^ , ii Ensi snununtaina saarnaa: !" <

Häméenlmnan iatLpiiiigistö · kia asiata,ja-muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä. >Nyt,onHämäläinenastu-nut,askeleen edemmäksi ja joutunut^um-pilauscitten salaiselle tielle.,Nyt

  • Upload
    others

  • View
    0

  • Download
    0

Embed Size (px)

Citation preview

Page 1: Häméenlmnan iatLpiiiigistö · kia asiata,ja-muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä. >Nyt,onHämäläinenastu-nut,askeleen edemmäksi ja joutunut^um-pilauscitten salaiselle tielle.,Nyt

Suomalaisen puolip. saarnan, f:(o 10 pro-"lvasti Boisman.

' ", . .", . ¦

¦

Suomalaisen ehtoo-saarnan "f:to '¦ 5 pastori"Appclqwist. ¦

"-1- ¦;;;J

- ?'/'.!?MK' .; !Tuörstaina k:lo ;5 j. p. p. Pyhän Raama-;i tun selitys. ¦ , wtuinuu: U',u 'tuunnåih !

kansan rakkautta hallitsijaansa kohtaan.Ihmisiä tuli ja meni; jokainen tahtoinähdä, pelastettua ja ilmoittaa hänelleiloansa ja yhä uusia Parwia astui pa-'latsin eteen, ,jonka luona ratsastamatsantarmit stiwoudella ja tarkkuudella pi-!tlwät liikkeen järjestystä yllä. Silloin,se, oli noin , puoli kolmen aikaan, ajorkahden, raudikon wetämät awoimet wau-'nut esiin ja pysähtyi woittopatsaan puu-'lella , olewain portaitten eteen. Senjuokse kokoontuneet upserit juhlapuwussaheittiwät manttelinsa pois, yhä tiheäm-pään tunkeutumat ihmiset, janyt syntyi o-dottawainen ja kunnioittama äänettömyys,kaikki katsoi,yhteen paikkaan,: ulko-oween.Se aukeni, Keisari astui ulos. Heinnousi waunuihin ja ajoi armollisesti jaystäwällisesti terwehtien. Riemu, jokakaikkien rinnoista tunki waltiaalle, kädetja terwehdytset, jotka oientuiwat hänenpuoleensa, koko tämä mahtuma hetki, sitäei woi kertoa. Vaunujen jälkeen riensi.kansa; kauan > wielä kaikui l"waitka waunut oliwat. jo näkymistä ka-donneet.

'Ne, kulkiwat pientä Tullikatua

pitkin Kasanin kathedraliin. Siellänot-kisti Keisari polwensa Jumalan edessäkiittäen pelastuksestaan. , , i, lättiläiskaupungin liikkeen suuri wal-tasuoni oli wäteä täynnä, ja kuitenkaanei ollut Newskin, prospektilla enemmänihmisiä tuin wanhan kathedralin portailla,käytämissä ja torilla, jotka oliwat tulleetKeisarille innostustansa osoittamaan, kunhän rukoiltuansa palasi palatsiinsa. Mar-sin hitaasti saattoi keisarilliset waunutaluksi raiwata itsellensä tietä kansan lä-witse.. hurraa!" i „Hurraa!", kaikuiwaan pitkin matkaa.

H. M. " Keisari terwehti ja kiitti ar-mollisesti;. wäsymhs, joka palatsista läh-teissä .näkyi jhanen kaswoillansa, oli ka-donnut. '"''', /^,-, ,: .' , ', l,Hänen jälkeensä;ajoi,kaupungin. Pääl-likkö kahden ratsastawan kasakan kanssa.

yksessä, kun näki oleman mahdotonta pae-^ta, otti myrkkyä. Se oli säilytettynipähtillän kuoressa,, jonka erioli kirjelakalla yhdistelyt^

-Mutta myrk-^

ky mahtoi, koska kuoret, tällä tawalla ei-wät olleet tarkasti suljetut,,kadottaa,wol-,mansa; sillä lääkärien todistuksen mu-,kaan oli se oikeastaan niin wäkewää^ et-?täisen olisi pitänyt oitis tappaa. Kuwmurhaajalle ilmoitettiin että hän oli pe-!lastettu myrkkyyn^ kuolemasta, lausui hänhiukan surtutellen,^ ettei ,hän puolestaanollut luullut- sitä mahdolliseksi. . Noinkello 7 ,illalla joi - hän, lasin ' teetä - jckpoltti papyrossin. !Hänellä -

on- pitkätwaaleat wiitset ja tutka hiukan ruskeani-,pi. Tawalllsimpiin kysymyksiin Vastaa hänwarowasti. - '

,< ,/ ,!St. Petersburger Zeitung^.lisääMie-^

la, että murhaaja, joka lensin sanoi, itsen-sä wirkamieheksi nimeltä Sokolow, on ni-meltä Aleksander .Konstantinowitsh> So-lowjew ja on Ptetarin yliopiston ,enti^'nen oppilas. Joulukuussa meunä wuon-'na, tuli hänToropezin kaupungista iPfkowan,kuwer-'nenientistll Pietariin. > Hänen sisarensa,'weljensä ja äitinsä .elämät Pietarissa.^Wiimemainittu on jo« läyuyd hänen luo-^uansa.— Murhan yrittäjä.^ on wiimeiwtehnyt sen hirweän tunnusmtsen, että häwteki tuon hirmutyön sen wuoksi, että arpa!oli sattunut hänen-osakseen. !

Kello, 12 yöllä wietlin Hänginpäällikön talosta pois/ sittenkuinmuu-tamia tuntia .sitä Mennen suuriruhtinasNikolai Nikolajewitsh ja henkilääkäri j:riVotkin oliwat käyneet häntä-^atsomassa.

Onnentoiwotutsia Keisarin.pelastukses-ta owat kaupungin waltuusnnehet «siassakaupungissa, esim7Helsingissä, Turussa,Tampereella ja Hämeenlinnassa lähettä-neet tenralitumernörille. i, , !, Lähetyslunta Wanajan, Janakkalan. jaHausjärwen pitäjäin talonpoikain puoles-ta käwi tämän kuun 16.p:nä .jättämässä

ylh.kenrallkuwernörill^ounentoiwotus-'lirjan H. MKeisarille jesitettäwäksi^^ !

Murhayrityksistä H: M: Keisa-^-ria wastaan !

sisältäwät Pietarin lehdet laweita kerto-muksia/^ jotka kuitenkin toisistaan eriämät.Otamme , tähän mitä Pet. Wädomostiasiasta puhuu:" ',H. M. Keisart käweli kaartinstabi-ra'Mnuksen siwutse Laulaja-sillalta Isolle'Palatsi-torille päin. Toiselta puolelta tulrinurhän-yrittäjä, kääntyen kulmassa, H.^Mäj:ttiansa wastaan, niinikään siwukäy-täwäci myöden. Stabi-rakennuksenportillaseisoma wälskäri Maiman huusi tuollemiehelle ja tämän waroitutsen johdostasiirtyi hän ääneti siwukäytäwältä jajatkoi kulkuansa samaan suuntaan kuinennentin. Kun oli tullut H.M:nsa toh-balle' asettui hän sotamiehen asemaan ja'terwehti ottamalla päästänsä lakin, jossa'ött^ kansalliskokarti. H. M.' suwaitsiwastata terwehdytseen.^ Silloinpistipa-hantekiä kätensä päälystatin taskuun, ottiesiin rewolwerin ja ampui' sillä aiwan lä-hellä keisaria. Ei ollut miehen liikuntojäänyt Keisalilta huomaamatta" ja Hänkääntyi, sitten kun wielä oli astunut wä-hän"eteenpäin, jyrkästi poispäin ja kultinopeasti ruhtinasGortfhakowintalonajo»Mll^kohti/ Murhanyrittäjä seurasiHän-tä.kiireesti 'ja ampui wielä kolme kertaaKeisaria wastaan. Koko kohtaus tapahtuiVähemmässä aikaa, kuin sitä kertoa woi.Kun efimmäinen laukaus ammuttiin, rien-siioät stapirakennuksen portilla seisöwathenkilöt, wälskäriMaimän/Grjgorjew jakiwipainaja Leibowitsh, sekä siwili-henki-wartijat ja sattumalta paikan ohitse kul-kemat henkilöt pahantekijää wastaan. Tä-mä haawöitti, ampuen ,lvielä '

yhden )au-kauksen, erästä henkimartiaahelposti pos-keen. 'Läsuäolewat heittäytyiwät raiwos-saan murhan-yrittäjän niskaan, ja ainoas»taall pol'sin saapuminen pelasti hänenhenkensä^ Hän ei tehnyt mitään wasta-rintaa/ Hänen hampaansa oliwat kowastiyhteen isketyt ja wahtoa walui suusta.^H: M. Keisari astui esiin-ajawiin howi-wäunuihin ja ajoi linnaan*.

M. Keisari otti kello V22 aikaanTalwihowiu walkoisessa salissa wastaanPietarin kuwernementin aateliston lähe-tyskunnan, joka tuli onnea toiwottamaan.^-^ Sillä wälin ympäröitsi kansa palatasia,, odottaen. pelastetun hallitsijan näke-!mistä. Hurraa-Huutoja, lakkien heilutuS-,ta ja kansallis-hymnin laulamista alkoiyhä useammin tapahtua. Ia kun nyt^Keisari noin kello kahden aikaan tulibal-lkonille,ja terwehti Yleiszjä, silloin ei rie

tulla. Jyristentunki huuto äwaran torin yli)' ilmoittaen

, /Murhamiehestä kertoo PetcrburskiaWädomosti, että hän on pitkä, waalea-werinen,. laiha mies; hiukset owat jok-seenkin pitkät; leuka ajeltu. Aluksi kiel-täytyi ,hän antamasta tietojaasunnostaan, kumppaleistaan, yrityksensätarkoitutsesta j.

'n. e., sanoen ettei hä-

nellä ole aikaa^ruweta lähempiin selityk-siin/^ että hänen työtänsä jälkeentulewai-,set tuomitsee ,j. n. e. Suuri ristiriita!»suus jo miehen waatteuksessa;PääUySwaattcet oliwat uudet ja puhtaat,mutta ,lunawaatteet. likaiset ,jaKun hän oli kokonaan riisuttu, huomat-tiin molemmissa kainalokuopissa kaksi yh-tä suurta nystermää; rumettiin niitä tar-kemmin tuttiwaan ja huomattiin että neolimat^ myrkyllä täytettyjä koteloita,^ jotkaoli wahalla tartutettu ruumiisen kiinni.Miehestä otettiin walokuwa.

Wremja" /luulee tietäwänsäaiwan , mannasta lähteestä kertoa, ettämurhaaja ivasta wiimeisesfä silmänräpä-

Tila a Häm eenSanomissa onPyydetty seuraawalle kir-

joitukselle." '

Hämäläisessä on wiime aikoina ollutkurjia kirjoituksia, joita ei saa jättääwaötustaniatta. Olemme odottaneet Ha-'meen Sanomilta semmoista wastuötusta.!Kyllä muistamme että H. Sanomat owat.ilmoittaneet äänettömyydelläkohtelemansaHämäläisen hyökkäyksiä,, ja myönnämme-,km sellaisen käytöstawan ylipäänsä oike-'aksi, sillä Hämäläism kanssa kiistelemi-inen on tosiaankin turhaa waiwaa. Mutta!asioita, on olemassa, joiden.suhteen ciisaa olla äänetön. . Kun nykyajan kansal-zlisuuden , harrastusta ja sen toimia rv->wetaan polkemaan ja pilkkaamaan,^ niin!silloin- täytyy jokaisen rehellisen,kansalaisen astua esiin. Siinä Vakuutuksessa me-kin rohkenemme pyytää sijaa lehdessännenäille muutamille muistutuksille Hämä-

laista -wastaan, ei sen wuotsi, että luu-lisimme Hämäläisen sanain -paljon pahaawaituttawan,.(sillä sen lehden lukijakuntataitaa olla hywin wähäinen), mutta itseasian -touoksi. > / :! <. Kauan.naikaa meillä täällä Suomessaon totuttu.^näkemään wihaa ja wainoakansanmielisiä wastaan. i Nyt tämä näyt-tää tulleen ikäänkuin joksikin muotiasiaksi.Ulkomaalaiset ja kotimaan miehet kilwanheitä polkemat. . Iauskollisena takatuup-parina kulkee Hämäläinen: perässä. Io«kaisella

-täi -

on , tuoreessa., muistissa netärkeät soimaukset,ajolta sanottu lehti jokauan aikaan ja wiimeksi menneenä syksy»nä, on wiskannut muun muassa Uudelle,Suomettarelle)^ ja.jotka owat herättäneetsuurta inhoa maaosa. , Mutta taisteluoli silloin kuitenkin suoraa ja peittämä-töntä,-maikka kyllä häwytöntä. Silloinkuitenkin tiedettiin ketä solwaukset tarkoit-tiwat, ja jokaisella oli tilaisuus i!se, tut-kia asiata, ja- muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä. >Nyt ,on Hämäläinen astu-nut, askeleen edemmäksi ja joutunut^um-pilauscitten salaiselle tielle. ,Nyt ei seenää^aina wastusta mitään wissiä kan-sanmielistä asiaa ja ajatusta, waan kier-rellen ,uuden,^kilwen, kristillisyyden kilwentaakse, koittaa se tehdä kansallisuudensankarien, työt .ja maineet kansassa epä«luulon.alaisiksi. .^Heidän ainoa juma-lansa", sanoo Hämäläinen, on 'tuo kan-sallisuus, jonka edessä he notkistawatpolwiansa, ja suitsuttamat pyhää sawu-ansa" (H:sen n:o 28). Keitä owat nuosankarit?, ja mihin tosiasioihin perustaaHämäläinen syytöksensä? ?Niistä emmemainitussa kirjoituksessa saa tietoa/ Waiomatko he samoja, joita eräässä toisessakirjoituksessa (H.-sen n.'o 23) koitetaansaada epäluulon alaisiksi sillä, että huo-nosti ,esiytywällä pilkalla' sanotaan^Mä(^niitä^miehiä Helsingissä/') Roinan woi-ton Pyytäjiksi, joille känsän pitää uhrataantimiansä'!' -/Sillä todellinenisänmaan-rakkaus", sanoo Hämäläinen, heitä tar-koittaen, ,on >se, joka ei tee mitään il-man- palkatt<z.Z Siis on kohtuullista että,niille - henkilöille (jotka muun muassa,

—Hämäläisen mukaan. —

owat opettaneetmeiste, että kaikki Ruotsin sankarit, Ee-rikki pyhästä kahdenteentoista Kaarleen,owat , suuria konnia), ,kiitollisuud»nwelasta^ lahjoitetaan hopeiset lautaset ja

.heidänKun .näemme että Elias Lönnrot onnäille lmiehille pantu wastakohdaksi, jalisäksi ,.muistamme talonpoitaissäädynhankkiman suuren /ahjan wiime waltio-päiwain,aikana, . taiwumme,etta näillä .salalauseilla.ei tarkoiteta^ pie-niä, , jokapäiwäisiä henkilöitä,,waan jota-kuta kansallisuuden - etewintä edustajata.;Wai kuinka? Semmoisia arweluja>JämäHämäläisen ,umpilauseet ehdottomasti he-rättäwät.. Mutta.tarkoittakoot; ne ke-tä-hywänänsä, kurjia semmoiset falasyy-tökset aina'owat. los^ ketä moittia tah-too,. waaditaan siihen rehellistä taistelua,jossa tuodaan esiin tosi-asioita ja perus^

'HS BH' * BHW ¦BBjoißi : Km h| Hb iB BIHHiBi E^l bH MBÉaH " ¦ ]Bbhh| BH HH BnTOßuff"" ' BHPH H«H H|:' ¦

KMmnkkvnll Huhtikuun Z3 p.Häméenlmnan iatLpiiiigistö

M16. 1879.Tilaushinta: jakamispaikoissä-Hämeenlinnassa koko wuodelta 3 markkaa, puolelta > wuodelta 1m. 75 P. ja neljännekseltä 1 markka; Hämeenlinnan! postikonttorissa

/ koko wuodelta 3 m.! 52 p., puolelta wuodelta.2m. lp. ja neljännekseltä Im.13.P.; muissa postikonttoreissa koko wuodelta 3 markkaa^ 97 plpuolelta wuodelta 2m. 2? p.°janeljännekseltä 1m.'2B^p^ —, Kuulutuksia ja ilmoituksia otetaanttehteen 10 pennistä pieneltä'riwiltä.

— lakamispaikat: lehden kirjapaino, kaupungin kirjakauppa ja herra!i Strl?mberg'in puoti. — Toimittajat: K.Blomstedt (wastuunalainen), K.Erwast/ A , i ,^ , ii

Ensi snununtaina saarnaa:

!" <

Page 2: Häméenlmnan iatLpiiiigistö · kia asiata,ja-muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä. >Nyt,onHämäläinenastu-nut,askeleen edemmäksi ja joutunut^um-pilauscitten salaiselle tielle.,Nyt

2. Wiina?kontrollöri-todistajiM otet^|tim Lund 'KDeHanGM UH M1 3. Sarfonmtte annettiin juriaömtjfe^Idä partisWMhiNMäärUMäkewWhuomia. MD ÉB^ M Wf 4. PaWo^kunHanHhdotukjeM ön?|Enettiin palMesHrilU &$Q Hw^tuWa!jpalkkaa. l'iIs^i (ImM M'

5. Samoin määrättiin palotoimikun-nan kirjurin palkaksi 60 markkaa.n6.n6. v RaatiniiesrGrönhplmln^anomuk-

sen. johdosta, saad'a'eWi^tä palkkaamun-tamien matsuien ylöskannosta,päätettiinmaistratilta pyytää selitystä, miksi eikaupunginikassoriä

*ptc;sköytetty apunaylöskdntamlftssll)^Ääikkä' 'löctl^uusnnestenaikaisemman päätöksen mukaan kassörilläoli"sekin welwollisuus^^^^^^^^^W

wuo-oeksi lupaa myydä wirwoitus juomia «(eiwätewiä), "kahmia ja': -teetä?;.Stjernässa100:; markasta wuodelta. ;iKaupungintulee ylläpitää aituuK ja käytäwät. A-rendatori ei saa siirtää toiselle oikeut-taan'^' '^^^^''8. Parkin .hoitoa Marten asetettiin

johtokunta, johon malittiin esimieheksi' kv-!mernöri Ammondt seka'jäseniksi herrasGadd^ Liuhkonen, Grönfors' ja Börgen-

/'9^ Sakot, joita maltuus-'miesten" tuli' maksaa menneenä muonna'siitä, että syyttä olimat

'jääneet'pois ko-

kouksista, tekimat' 69 mark^ ' '"' '"''c^uennon tulemana sunnuntaina

pitää tawMisessä''päikassa'kello' 6> 'jl''p.V. maisteri Malin. -'Aine:'Nälk ä

- 'jakuölinmuodet Suomessa'KaarloXl:nen hallitusäikanä? '' ''^^

- Ueiti <^ägermiM''tu^ lau-Toi ja lumosi:' Viime' maanantain il-!ta tarjosi nautintoa [sellaista, jonkamuis-to' ei 'äimän helposti kuuliain mielestähaihdu. : Tässä : tilassa ci tosin mikäänerinomaisen "täitehikas limerrys

'saamut-

tanut ön'i§méttetemistå, maan se, mi-^'ta''ihastuksen^ sai yleiseksi, oli ääret-;tömän' moimäkkaat ja raikkaat äänimfirat/joita nnden oulistaia osasi käyttää ta-,malla ;sellaisella, etta'I)äVkerrassaan ö-mdfd; mältäfi' kaiken

':;kuuliakunnan.'Kun' sämelet ''La Famoritan "'ariaSfq''blismat loppuun kaikuneet/ ei»at f käsien tapu-tukset ;milloinkaan 'tahtoneet tauota, idkun 'laulaja- miela 1 toistitin 'sen loppopul)-'len,' oliwat fuutidt siitä suuresti kiitolli-fina;' 'Samaten:'kämirRomeot ja ;Juliasoperan driasja.f' Vahinko' »din,' :ettetHämeenlinnan;könsertti-ylelföätahdo sää-;da- nousemaan lpäälle tuota tumallistamääräänsä, jota ei suinkaan

'ote suuri.'Kuitenkin olisimat, siitä!olemme'mäkuuie-titt-

-nekin, ' jotka ci»ät' hleenjä tällaisia

MmMlinnllM— Maltuusmiesten kokous huh-tik.'lB>^^" -" s -¦--'^¦

/¦'¦::;:

'

\ I!-!«1. iUrman'in pöntön; päästä ;ma-päaksi töntti-arennista, ei suostuttu.

Hwia Mle,rj96^pjifin)at olleet tassa ti-zMa MpumMHUelihymällä muistel-MMsiinMMtarjona. Sillä sel-stöttatköntra-MaMi saa jota oksaltaWullaMtz $&§piiI-MtpajaWWorin, Turun jami*Härin^smMntMMn yksityiskoulujen hy-VäffiépibétliirtSäßatiajan pitäjässä tämänkuun 15 p:nä. Maikka keli oli mitäkurjinta, oli arpajaisiin kuitenkin saapu-nut jotensakin lukuisa mäkijoutko, 148henkeä, suurimmaksi osaksi Vanajasta jaHämeenlinnan kaupungista sekä sen maan-seurakunnasta. Myöskin joitakuita hen-kilöitä oli tullut Janakkalasta ja^HaÄ-järmeltä. Setiinpä joutossä yksHaWi-nen vääkaupunkilainenkin. Mutta näinä

-aifoinav"tDattitfen)a Ta^aputa"*tuli¦ täällä-kin ilmi;sillä arpojenkäupMoli taiméarjaenemmän kuin'puolet;niistä piimät myy-

imättä, jonka tähden aikomus- on jatkaaarplljäisia^sumella^: ehkäpä helluntain py-hinä. .Puhdas tulo nousi päälle -300markan. Muutoin ,mattitfi .arpajaisissaylipäänsä''hymä' ''järjestys' ja''siiwo käy-tös.' Moittimista' ahfciitfée;kuitenkm'tuosopimaton

(tapa, että tämmöisiin'

'kokouk-

siin tullaan' 'marustettuina taskumateilla,jotta' sitten ahkeraan - suudellaan, .kutentiedämme nyt muutamain' kaupunkilais-ten tehneen — Koska samana päimänänäillenkin seuduille oli ehtinyt ilmoitus- sitiäA etta?;' Kaikkimaltiään^käsi oli pelgstanut.: (aan Suuriruh-.tinaamme H. ,M..," Keisarm siitä hen-gentbadraStql, 'jotta :mur^qmie^en" fuu=|lät ,sitä uhkasimät) " lausui. IdänpäänHeikkilä Vanajasta tämän jo^bpstamuustaman sanan,,jonka:jälkeen kansa,'milk-käillä "eläfoön-Kuuboitta',ilmoitti ilontun-:teitänfa, ..Tämän, jälkeen päätettiin > seu-s raamana,' aamuna. toimittqa'Helsinkiin lashetyskunta hänen ylh. kenrälikmvernöriUelausumaan ynnentoimötuksia H^ M^ Kei-sarin

"pelaStuffeSta,. jg.;.»qtittun !'siihen

Idänpään ;.séiffilä .^ufari.Hilinnän mdanfeurafunnasta, .©hnakkalasta ja'Killinen Hqusjärweltä.^ "

./. iSppufft' tule^j^ meibän ,^Bbielä.mainita,et^äarpajais^n,/alkuunpaniaria fa^jtoi«JntttajdnaJ on.Mut/Wänäjan ompelu'sev«ta,;joflénfq ! filta kukkein kansallisen, si-m\éslt^i.scuxaéJA)fä' puolesta. taftsälausumme ¦futimtndt' "fiitblfet." ;;'.'!-/^^ 'Kirttänyttorppari* löhana;He^inpoikä/Kuhmolah-den kappelista on.tämän^ .kuun 12!p. e-lämäänsä i(tuskautuneenä.' hirttänyt itsensäpuuhun/metsässä, jossa féittaatDänapåin)anä,fuotteend,tdh)Qttun..'',]'— Syomen^ fttäjonkkozenkoynpanösta ja sijoituksesta mää'rää'arm, julistus' .p:ltä miime 'maä-

seurasi sitä kauan, maanpmarmcidn' e» yksi-fään, niin ¦

'kaipaamalla' 7 katsannolla luin~ „merimiehen.morsian f/ ' '!!>i%Merimiehen morsian.

Kirjoittanut Maapappi.

(Jatkoa n:o 14);Wiiklo oli kulunut. Seuraamana aa^

muna oli - Otton jättäminen kotinsa,-'isäinmaansa ja — morsiamensa. Marinlahjat' oliwat mälmiit ja odottimat omis-tajaalisä. Äiditkin olimat miime miikollajuoksennelleet erinomaisen ahkerasti tois-tensa luona^' Heillä oli nähtämäsii nytenemmän haastelemista,kuin ennen; eitä^se ollut ihme, sillä he tiesimät, että'kahden rakästawllisen, heidän omain las-tensa, olipwn eriäminen pitkäksi ajaksi— kentiesi- ikuisiksi päimiksi. Se -surettiheitch- jos lapsiakin. -— Iltapuolella tuliOtto jättämään hywästi ratkahintansajawttwaäanopplllnsa." Hän oli symäStiliikutettu ja

'murheellinen! Mutta wielä

paljon murheellisempi oli Mari —hän

oli oikein menehtyntäisillään murheesta.— Kynäiliän ön^ivaikea oikein kumaillasellaisia surettawia eron hetkiä) jönkatäh-den minäkin mieluisamnlin luomun siitälyBstä ja jätän, arwosan tukiani mieli-

waltäan, itse wapaasti muodostaa tämäntapauksen tahtonsa jälkeen. — Otto sailahjansa — hän litisti niitä innokkaastisydäntänsä masten ja kiitti sydämellisetztiMarilta niistä. ' „Sinun rakkaat, puh-taat kätesi- omat ne'malmistaneet ,mi-nulle ja niitten pitää myös säilyttämän'minun sydämeni ja mieleni uskollisena,rehellisenä ja puhtaana", lausui hän lii-kutuksella^

suokoon sen !ja auttakoonsi-nua siihen", lausui Mari nyyhkyttäen.

Vieläkin haasteli merimies morsiamen-sa' kanssa kauan aikaa; mutta mitä hetoisillensa sanelimat, se on meiltä salat-tu.< Wihdoin läksi hän auringon laS»keissa kotiinsa. — Mari lupasi olla au-ringon nousun aikana, jolloin laiman olimäärä lähteä, satamassa sanomassa rak-kahallensa miimeiset jäähymäiset.

Aamu oli ihana: taimas sinertämänkirkas ja pilmetöin ja aurinko nousi iloi-sella katsannolla kukkulain takaa. Lin-tuiset liwerteliwät kukin kielellänsä aamu-mirttänsä ja kukat alkoimat tyhjentää yöntäyttämiä maljojansa päimän onneksi.- Satamassa oli milläs liike; sielläliikkui tänä kesä-aamuna Marikin lemot-tomasti edes ja takaisin äitinsä kanssa.

Hetkisen kuluttua tuli myös/Otto äi-tine paikalle - ' Hän löysi pian mäkijou-!kosta Marin, ja kutsui heti hänen jahänen sekä' oman äitinsä erhakolle Wähätimatkan päähän^ satamasta: -'

'!

Tultua paikalle lausui hän Marille:Rakkaus on mahmin kaikista siteistä —!se on mätemämp^ kuin'kuolema --^ ja se!side yhdistää jo epäilemättä sydämemme.'Muka tämän' yhdistysien',^ näkymäinenmerkki ja todistus puuttuu' mielä sinulta j—

ei se saa niin olla. Tässä kirkkahänkesäisen taimaän ällä' ja, rakasten äitiem-me läsnäollessa, tässä oman kotimme jamilpittömän uskollisuuden kodin, Yhteisenisänmaamme rannalla annan minä tänämeidän molempien- muistettamanä^ eronhetkenä -sinulle tämän kihlasormuksen —,ota se muistoksi minusta ja makuutuk-seksi muuttumattomasta rakkaudestani"^— Tämän sanottua'' pani hän uudenkiiltämän kultasormuksen Marin sormeeni

Samassa kuului satamllstll huuto:«Laima lähtee!" Kaikki neljä riensimätsinne? — Wielä kerran sanottiin hellätjäähymäiset sitten nostettiin ankkuri.'Tuuli täytti purjeet ja soreana, kuilljoutsen läksi uusi uimaun ula-Palle aukealle. — Kansajoukko rannalla

",Ensi '.aitoina, laiman lähdettyä,^ muo-

Mari-raukka,uMn /kyyneltä5> Mkul«i häneltä /hauskemmasti^ kuin hän us-kalsi toimoakaan^ Ottoltä tuli tuon'tuos-takin kirjeitä, jotka kaikki hengittimät jär-kähtämätöintä lempeyttä ja yksimäkaisuut-ta sekä. Mllkuuttimllt hänen olemanmeenä. ja purjehtimisenkin, yhä menesty-neen aiman. hymin., ,/Rakas armosa lah»jasi,ihokas", kirjoitti hän muunmuassa,eräässä miimeisistä kirjeistänsä,, ,onmi«nulle ollut, parempi turma ja suojelus,kuin haarniskat 'muinoisajan sotilaille,^-se ei ainoastaan suojele, maan myöslämmittää. -^ — oi, ratas Mari, luin»ka se lämmittää!"

Ei Marikaan puolestansa kirjeissänsäkumaillut elämäänsä ikämämmäkst, kuin setoden mukaan oli; maan koetti kaikin tä-moin lohduttaa ja, jösmahdollista, wieläilahuttaakin Ottoa^

' '/

"'Mutta -^,synkkä syys tuli.sumuinensa,

ja jota enemmän ne laskeutmmat' tuklu-

jääriksi, n>astasyyt^mutta älköön luulko.,H^llällsä Olewan mibWurtalwirheeMDSiipimaineM, ettpl)änei|Jpefoä tiel£HnsaDkumooMsiaV^MlttMHämÄäi-knen Jci; näytMhalveksiman ainoastaan^o^erata, maänHlipäänsa!kansallisia |ar^frastuksia, jotkaowat^lMeneetlnoiMml^HtuissaHelMkilalsisM^Out^HMonHMkerran sellainen, että jota »irfeämpi fanfat*linenharrastus on, sitä enemmän se pyrkii»Dtttamaah v kaikilla aloilla^.Ia ettätämä; harrastus! -onjsuurin Helsingissä/sitä ei moi kieltää muut kuin nurkkapa-triotismi, joka et muissa hymää näe kuinomassa itsessään^ |ja omissa, nurkissaan^— ,Mutta", sanoo $amaå^j^fahWsallisiin toimiin tahdotaan rahaa pan-na,- niin ollaanhan tätä nykyä ankarassaponnistuksessa suomalaistenkoulujenpuo-lesta?. Ultraan oikein. Suomalaisienkoulujen tärkeyttä ja suurta tärkeyttä em-me luule yhdenkään kansanmielisen.kiel-tämän, ja niihin on melmoUisuus uhrata.Mutta oudolta tuntuu kun ffefim." Porinkoulua ehdotellaan,'maikka myöskinrTu-russa "' ja Viipurissa kouluja^puuhataan.^Ia oudolta tuntuu lisäksi Hämäläisen^suussa tällaiset rahankeräykset koulujenhymätsi, 'kun muistaa että sama Hä-mäläinen- kerran ' selitti rahankeräyksetHelsingin suomalaisen koulun hymäksipeitätft :/,opineeraamiseksi". Näyttää hie-jman siltä kvin Hämäl. olisi tahtonut^näillä paremmilla tarkoituksilla tufa^uttaakaikki toimet fuomlllaisen operan hymäksi.^Samaten kuin Hamäl.! silloin, kun ;ru=;roetttin kokoomaan apua Szegedinin asuk-kaille Unkarissa, muisti että meilläkin onpaljon puutteen alaisia, ja että tuo fe=:räys ;oli tarpeeton. Mutta — töinenon tehtämä, eikä toinenkaan laiminlyötä-wä. Hymä ja kelpo kansalainen, jollamarojä on, ;panee kaikkiin hymiin tarkoi-tuksiin, halmeksimatta toista tai toista;ja se, jolla jemman on, panee siihen,minkä mälttämättömimmäksi katsoo/ möit-',tlmatta muitakaan kunnollisia tarkoituk-!M Sitä waatii kristillisyyskin^ VaanHämäl. näyttää oleman " kannalla sem-moisella, joka kieltää. Mutta uskommeetta seuraus Hämäläisen menetyksestä onsama kuin kaikkien kieltämien henkien, ettämaikka he hywiä tarkoituksia pahentamat/:he pahennuksellaan kuitenkin hymäa wäi«kuttamat^ '': '- ;

Useita Hämäläisen 'lukijoita.

tuksta. Semmoista waadinlme kelwolli-selt« sanomalehden kirjoittajalta jftHm-moista opettaa kriHlkHHm.Mlut-ta kahta kurjemmiksi Keltaisen salaMtök-set tulemat, kun niitä wistkäa semmoinenlehti, joka itse on omaMwoitonMnnönkannalla ja esim. katsoo Uselleen kmöhin-golliseksi yritykseksiM"affaritsi")Zruweta^mälittäjätsi kansanslNttstysiä tarkoittamaintoimien lemittämisessä. Ia kahtakym-mentä kertaa kurjempia omat sellaiset sa-lasyytökset, kun niitä, kristillisyyden ni-men ja marjon alla, rupeaa miskaamaansemmoinen lehti, joka kristillisyyden hen-gestä eh näy itse mitään tietämän. Wailuuleeko"Hämäläinen että sen yllämaini-tut syytökset osoittamat kristillisyyttä?Osoittawatto kristillisyyttä seuraamat lau-seet: ..Hämeen sanomat omat-Amihan lap-.si', Mä ne omat.^syntyneet Uuden Suo-mettaren kiukusta- meitä kohtaan. Sentähden ne ansaitsemat kiduttamista,ja jos meille elon päimiä suodaan, aiom-mekin niitä tästä puoleen rääkätä wä-hän joka numerossa" (H:sen n:o l5).'Tämmiiinentö se Hämäläisen kristillisyyson) jonka nojalla se tahtoo epäluulon a-'laisiksi saattaa kansalliset työntekijät mci»dan maassa? Luulemme tosiaankin niinpaljon tositristillisyyttä oleman Hämäläi-sen lukijoissa, että he ylenkatseella kohte-lemat sitä lehteä, joka tämmöistä oppiaheille tahtoo olettaa.>'^ ' '

Koska Hämäläisestä olemme puhu-maan rumenneet, tahdomme samassa mas-tustaa' sen muitakin hyökkäyksiä koskaniistä lehden kanta selmästi tulee näky-miin. — Hämeenlinnassa aiotaan pannatoimeen arpajaiset suomalaisen operanhymätsi^ Tästä 'Hämäläinen on saanutsyytä lausua halmeksimisensa suomalaisestaoperasta, koskei hänen ymmärtääksensä"siitä ole muuta hyötyä -kuin että Hel-<sinkiläiset saamat ihastukseksensa kuun-nella Navratilin ja Fohströmin laulamankielellä, jota ei kukaan moi käsittää suo-meksi*. Sanomalehden kirjotttajalta mää-ditaan' etupäässä että Hän puhuu totta.Mutta Hämäläisen lause 'ole totta.^Navratil on, Harmoilla poikkeuksilla/ ainalaulanut osansa hymin käsitettämällä suo-men kielellä, samaten kuin kaikki muutkinoperan jäsenet, (joista -H. ei mainitsemitään), paitsi neiti Fohström) joka on-kin maan mierailemana ollut operassa.Tätä -laitosta moi siis syyllä ja hymal-läkin"syyllä sanoa suomalaiseksi. Mitäoperan hyötyyn muuten tulee, niin onsitä jo^paljon ja tarpeekfi selmitetty, niinett'ei siitä tässä enään tarmitse puhua,Mallankin kun Hämäläinen ei olemillään^syyllä todistanut sen hyödyttömyyttä.^Tuokoon' hän syitä esiin ja näyttäköön

Page 3: Häméenlmnan iatLpiiiigistö · kia asiata,ja-muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä. >Nyt,onHämäläinenastu-nut,askeleen edemmäksi ja joutunut^um-pilauscitten salaiselle tielle.,Nyt

torin radat».''^ta^"^.^MDi6^l2.;Surun— - '¦;-'.\,-,':'\':.t'-./ hWiUrÅ— Hämeen-linnan ra-^'!'^>^';!dälta y .^198,9^:57.'^ Mapäaherrä-säätyyn on Keis.lMajesteetin tämän huhtikuun 13

-p:nä,j

71)731:

katsoen Suomen arkkipispan, filos, ja ju»!maluus tohtori E.'Bergenheim'in osoit-

erinomaisiin ansioihin^ tahtonutkorottaa arkkipispa Bergenheimin pojat

, ynnä heidän, jälkeisensii. < '

IVlästkommändev - lördag den 2011 april kl. V2V2 till 5 eft. m. an-ställes mönstring nled 'stadens all-männa , brandkår, då samlingensker vid spruthuset./. Vid samma tillfälle.hör förvat-tenkörning utsändas till ;stadenstorg från gårdarne.n:ris 1,.3, 8,12. 18, 19, 22, 23. 25, 26, 27, 28,30, 31, 32. 33, 34, 35., 37. 38,-40,40, 43, 44, j46 häst \mcd fylld yat-vtehtunna och kärra; och , erinrasvederbörande om det ibrandord-ningen stadgade ansvar föruteblif-vande utan laga förfalleller brand-mästarens tillstånd. ,Tayastehusden 22.april 18,79...

-;

Branduiästaren.

AMlNäulta.;;;— \ §nstdnnin politiikista jäsen se^u-'rauksista kirjoitetaan Lontoosta lp.!huhtifuuta ''

verääsen;;;piétdrilat|een , lehteen Ijaosoitetaan' kuinka lordiBeaconsfieldin hal-litus on;saattanut Englannin kietoutu-maan yhä useampiin rettelöihin, Muunmuassa lausutaan j siinä:f,Nyt ilmestynytajatus ItäriMilianyhteisestä' miehitykses-tä 'hämlttaa,'niinkuin konsermatim te^|betfiri myönätmät, yhden englannin woi-toeta maltainkokoukiessa. Berlmin rauhan-teelmä heikontuu 'sen kautta/ Epäiltämäätosin on1 tuleekö' tasiä yhteisestäsestä mitään. Afghanistanissa ei mielärauha mallitse, Tsulumaassa olimat eng-lantilaisten asiat mielä astetta huonollakannalla.' J Kötimääss :on kauppa^ teollifuiis ja'macimiljelys' sol!ruksissa/ 233altton(

tulot omat ,mähentyneet, sillä maikka,kv-'lunki-ärmio'

'laitettiinkin. sellaiseksi, ettei

maalle ;uusia meroja Ufcitti), niin on seollut mahdollista ainoastaansilla tämalla,että sodan kautta syntyneitä Melkoja eiole paikalla suöritett!^ maan tiu niidenmaksaminen.' lykätty

-toistaiseksi: ¦ Tosin-

Englannin rmoima näkyy juuri siinä, ettäse,moi sellaisia keinoja käyttää luottamus;-iqnfd ,hjd^tngoittamätta; ,' ,ja

',paitsi . fttä:moipi '"se käyttää' moisia keinoja tamalla,!

jota monen \ täytyy . kadehtia, ,, Wiimewiikolla'.., antoi 'hallitus, kolme-kuukau-!ttfta Pankki-osoituksia kurssiin, joka 'mas^taa'I9/i6 'prosentin muosikorkoaf,MMmoi hallitus '^imästeUä fitta että' on mir-^ka-ajallansa 'suorittanut 'metfotfen osan!maltiomelasta. Mutta unohtaa ei saa etta!se samaan aikaan on hankkinut liikkumaa!melkaa lähes 25 miljonouaa puntaa, jofajon maksettawa°täi maltiomelkaan lisättä-'mä.; Seuraus tuosta urhoollisesta.jpoli-!tiikista on rettelöttäv jokapaikasfa.:!V ©ota)Afghanistanissa,\ toinen Etelä-Afrikassa,'?järjestämättömät suhteet itämailla, rttojajEgyptissä, kormaamatonta maillinkia,4 3/4|mitjonaa,

'joka \ luultamasti mielä;suure- >

nec ellei ;ne|,1,900,000'"puntaa, jotka jäi= fwät tuloista' menojen yli, riitä ylimaä-^räisiin tarpeisin, tsulu-sotaan ja muihin,.'lmaach^niinkuin^jo Annenkin,lisa^myönnytystä.; Liittolaisia ei: Eng«!lännillä ole, sillä liitto Ranskan lannssa'on. zsangen..epäilyttämä, niinkuin Mata-^kongin asia äskettäin on pfoittanut. ;KostatEnglannilla ei ole liittolaisia ja se yksiinei!möiBerlininliittoa Itärumiliassa toimeen-panna, niin, armelee kirjoittaja, möipisanoa että lordiBeaconofieldin „sankarit-!Linen sekoittaa Englannin^mai-!keuksia mereen, ja, tuo ;polttitfi >itse -on;joutunut, haaksirikkoon.^ ;.;":!..;". i'-.. :

517nSMffjötzMMtzM-oMoonsanotaanntrhttct^jl"howiöikeuden-neuwosViipurin i,howioikeudessa^S.:B. >Björl-

WSuomet^tiedeseuran jäseneksi on kut«suttu tilastollisen toimistonpäällikkö,toh^tori

—" Määrää, rahaa. Yöllä miimetiistaita? mastaaan esai 'pölisiTampereellaerään määränrahan^tekiän kiinni: " Miesoli mennyt. jYöllä kaljaa [ ostamaan.,jaantoi siitä j2 markan kappaleen, jonkasaaja huomasi määräksi. " .Hän onKotosinParkanon "pitäjästä Kuimasjärmen kyläs-tä Matti Wälimäki, ja sanotaan,olemanhymcl Zräuta-^ jaf waskiseMä lsekä ivaluri.Omatekoista" xätfaa löydettiin yksi'2 mar-kan, «netiqHli.m/i-ia yW 50. p.; kappaleeli ,kaikkiaan,6^/2 maarkkaa.

'(X.

tS.)'\ 021:'g(o£ous ?Dgamman f^oma-laisek'' tyttökoulun!\ perustamistawstrten^Kuopioon lpidettiin^ -Tapionmukaan!, lyseon j juhlasalissa tämän J kuun16 p:nä. Kokouksen .:amasi,,tuomiopro-masti.A.. .G. Borg. Mimielisesti päätetätiin'^että mähintäinkin netiluo flainen suomalainen naiskouluon lperuste^ttama ja etta sen en-simmäinen kuokka jo ensi^syyslu-kukauden alussa on.,alt^amavoimen-a. «Kustannukset 'suoritetaan yksityisillä

marqilla.. Esille ?pantuun listaair^kirjoi-tettiin heti ,4,ooo;.markkaa, ehkä ,,kehnon.kelin' muoksi ainoastaan muutamia hen-kilöitä maaseuduilta oli 'koköukseen saapu-nut.'. Paitsi *kaupukilaisiä !oli > koköutsessaläsnä joitatuitaikänsalaisia 'Kuopion maa-seuratunnaöta, Nilsiästä, Pielamedeltä jaKarttulasta. Kokoukseen oli onnentoimo-tus-sähtösanonllll lähettänyt Helsingin suo-malainen j tyttökoulu> jaLsamokarjalainenylioppilas osakunta. Sitä paitsi oli asi-din harrastajain puolesta kirjoituksia seu-raamista pitäjistä: Pietämedeltä, Räutll-lammilta, Leppämirroilta, luantehtaaltaja Tuusniemeltä. .'¦!':

Samokarjalaisten lähettämä sähkösano-ma kuuluu näin:" V

Wirkakieli, koulukieli on kansan elämänolsat,! kirjakieli se'mz>kukta7^uKotikieli<l)njuuri, joista,;se moimansa imee. ;Joseimät ' siimistyneet kodit suomalaistu, o-rnat Suomen fanfan pyrinnöt turhat.Onnea 'menestystä 'uudelle jsuomalaisellelisäjuurelle, Kuopion suomalaiselle tyttö-koululle^ nrniisincä .Ci -^

Sawokarjalainen osakunta. - --Krohn.— Nimikirjan zslj matrikkelin^joka tukei käsittämään lhseot, realikoulut,

naiskoulut, seminarit,^ammattikoulut jakoulut aisti-wiallisia warten sekä! sen o-hessa antaa tietoja koulujen perustustruo-desta,, luokka ja,oppilas-lu'usta, ynnä elä?mäkerrallislll tietoja koulujen'. palweluk-sessa olemista henkilöistä, aikoo kohdak-koin painosta toimittaa opettajaKuopionyksityisessä ruotsalaisessa^lyseossa, mais^

Suomen enti-syydestä ja nykyajasta" nimistä te-osta, jota jotkut tiedemiehet jo muutamiaaikoja ttäaää owat Suo-men Historiallinen Seura ottanut töi«mittaatseen, kertoo U. S. .1.l

->— Mudesse Karjalan seminarillelahjoitettu ..Kymälän tila on kuulutettu

nyt ensimmäisellä lainhuudolla maltionomaksi Sortawalan kihlakunnan oikeudes«sa tämän kuun 7 p:nä, kertoo Ilm.— Kuonoista ajoista todistaamuun muassa sekin seikka^ että SuomeenH. D:n,kertomuksenmutalln wiime wuon-na tuotiin .sampan-kaljaa" kaikkiaanmainnoin 16,864 putelia, kun

'sitä mastaan

w.,M7 sitä tuotiin ,3l,96o putelia.

kaiwo«ra-

Hämeenlinnan kaupungin jamaanseura->^ kunnan kunn. jäsenet 'kutsutaan yh-teiseen kirkonkokoukseen sakaristossa ckeski-ttiiilkona 30 p. huhtikuuta k:lo 5 j/P>P.seuraamia asioita marten: :^^'/'1) suostumaan suomalaisenijumalan-

pälmelukftn muutoksesta marhempaan tun-tiin; v^-'V!')rr ... ;-;.¦ p]S3JJo^: J-

2) tarkastamaan'poppilan^^^^Mkennuksen tilit; |^H

i( 3) päättämään '-pappilan wanhätt- ra-kennuksen :koriauksesta.^ Hämeenlinnasta19 p. huhtikuuta 1879vri:t aliiis?' Zöh:Milb.Msismam

—. Pietarin Suomalaiset aikomat-4^ritin^fertoo|X^pftoi| —letfärin^pelaötUmtfen 'muistoksi perustaastipentioita! Pietarin nais-kymnaaseissa,ja waroja sitäwarten aiotaan koota;felaVenäjällä etta . Suomessa. Myös aio-

loille ja kedoille, sitä enemmän laskeutui- suruja, Marin,sydämeen. Sumujen seu-raSsa tuli,1 näet, myrskyjä -^ ja nepä, juuria tekimätkin Marin sydämen lewotto.maksi! ja murheelliseksi; etenkin kun häntiesi -Otton^jo jättäneen Englannin japaraillaan kyntämän ämaraa waltamerta.

.>7-,. Kirjeitäkään>. jotka kesän kuluessahäntä suuresti hauskuttimat, ei tullutenää Marin 010 alkoi tulla,lowin tukalaksi, eikä hän tietänyt, milläolisi murhetta liemittäminen — kokonaansitä' karkottamaan ei hän yrittänytkään,silla hän katsoi sen! mahdottomaksi — 'Ei' häntä miellyttänyt neulouskaan^ eikämuut käsityöt, jotka ennen oliwat hänelleolkein humituksena — se seikka wieläenemmän suretti häntä, i < . !.. (latk.)

Hämeenlinnan postikonttoriin jääneiden kir-jeitten luettelo lp1 huhtikuuta 1879.

Luuastettawia kirjeitä:loh. Meiöner et C:o, Wawa RundMn,

St Sederqwist,'' Jaakko,Mänhlilä,' K:'Lind-holm.' '- Maksettuja takaisin 'lähetettyjä kirjeitä:

'-Katarina Krötder, Wilhelmina Lindfors,

K. Emma Lindström, Justina Farassi,,loelJohanson, Maria Tikkanen, Sofia AntonetteAjörkström, C. I.^Rundberg, Anna^ Sarein,S. A Bergström, A. Arenius, .WilhelminaHjortman, I. Pesjs, Mats' Janhonen, M.Sallen/ Wilsn/ M.Flinck, Ä. Modön.-

nnsto.

Kirjeitä, joita eis systä tahiNoiseSta ole saa-' > -tettu 'lähettää:E. G. Heikkilä, Sally MM.

l Nakuutettuja kirjeitä :loh.HäppW, I.Gustafson, H. loutti.Hämeenlinnan postikonttorin tulewientlliz

taan pyytää tupaa iMuistorahojett?Mmi«seen hopeasta ja pronssista,, joita sittenmyytäisiin näiden stipentioitten .'ettuksi. ';— &oxttipetin leiveuemisestätyö-wäen keskuudessa Pietarissa fertoo.Molma" lehti seuraamaa: Piammitenjokaisessa tehtaassa on oma salainen peli-pesänsä, johon suurella waiwalla?saadutrahat heitetään. Erittäin-rsuuri 'on^se'Mero, jonfahfuomqtainen työ-rahmas pe- 5laajille lfuorittaa^' |sMäfJ)q^aa.t J|M-^lMelee lehti eimat haronnci pölisM-"not; ainoastaan helppohintaisen humituk-fen hankkimisen kautta t^ön|åeUe;mmej& ¦

toimoa saada tama rlkkaruoho pois "kit-ketM^ '^I^!.^,. ,^^-ns

25: 05. Punt.99: 30. I0s):lta.

<23:—

I0l1:lta.206: 50. 100:lta.139:.— 100:lta.

23?:— I0N:lta.

!nn 5bKurssit.Suomen Jäntti,^ 19 HHtiluuta.Ari

L0nt00....... *1 25: 22.Därilsi3.^. N. :j\O0: —Hampuri..... .;. 123: 70.iAmsterdam;..'.'. 208: ,~-iITukholma ...:.....*139:^80.

WuMtuksta./^^en mukaan kuin täällä

'on ilmoitet-un»^ tu tulee '90 Onegän^ jalkamäen

rykmentti' joka päimä, paitsi sunnuntai-ja: ju^läpäiminä,' pitämään ampuma-har-jöituksia Poltinahon kentällä kello 9—12edellä 'ja 2—-5 jälkeen huolipäimän, jostayleisölle' tärnan ; kantta tieto annetaan.Hämeenläänin konttorista 17 p. huhti-kuuta 187!^''' > ' ; ;

Kumernörin wiraston' puolesta :'Karl Limdn. / F. W. Schrey^

Enligt;bvad härstädes tillkänna-».^ Sikvits ¦kommer 90:de Onéga in-fanteriregementet att 'alla dagar,utom Bön-|'ochhelgedagar- anställaskjutöfningar H Poltinaho malmfrån kl. 9— l2f^;m. ochkL 2—5e. m. hvarom alliriähheten härige-nomunderrättas. Tavastehuslands-kontor; den 17 april 1879;1'Pä vägnar:

Karl Limön. F; W. Schrey.

Kutemana laumantaina huhtikuun 26-^ p., kello V25 j. P. P. pidetään kat-selmusta kaugungin yhteisessä palokun-nassa^ jonka silloin tulee kokoontua ruis?kuhuoneen miereen.

Palomestari.

Samassa tilassa, pitää kaupungin to-rille' meden noutamista Marten lähetettä-män hemonen

'rattaiden ja täytetyn wesi«

tynnyrin kanssa taloista n:rot 1, 3> 8,12, 18, 19, 22, 23, 25, 26, 27, 28,30/ '3l, 32, 33, 34, 35, 37, 38) 40,

43, 44, 46;>ja muistutetaan asian-omaisia siitä edeswastauksesta, jota palo-järjestys^määrää poitzsa-ölemisesta ilmanlalUista estettä'tahi palomestarin lupaa.Hameenlinnassa 22 p. huhtikuuta 1879.

5,015,383: >03.

295,551: 35.

1M2,875: 92.

785,830: 55.

liisjfuuta xttä;!nwakmaistznii^lfoHwoimanalglukstj pnn:olewa!i- ainoStastn^jalkawökw,!jofannauhan!! aikana.^oni- jaettu yhdeksään^pataljonaan, nimittäin Henkimärtiamäen»tarkk'stmpuja-pataljonaan!i 'ja., kahdesaan!ln^hun^plltaljonsta^$fi jokaista,.lääniä^kohtien, seka etta mimat pataljonat, joistaviimemainitut saamat \nimet 1:nen' Uv-'denmaan)?2lnen>^urun):3:mas' Waasan,^4:jäs Oulun, s:beS Kuopion, 6:desMik-^fe|in,i^7rmps^ Hameenlinnan ¦¦ ja¦?> B:saS-tarTdmpujapataljöna, owat ft?jjoitettawat: Henkiwartiawäen patafjona;ja Uudenmaan pataljöna Helsinkiin, Tv-!rutt^.pataljöna Turkuun, Waasan "Ratatsijona'Nikolainkaupunkiin,;Oulun pataljo- jna |Ouluun, KuopionpataljönaKuopioon,iMikkelinipataljöna Mikkeliin, Hämeen-ilinnan pataljona Hämeenlinnaan ja Wii-iMin' patäljona: Wipurin ;kaupunkiin/ {

(U. S.)— Kantatien tulot: ;Tilipäätök-sen mukaan nmobéfta '1878 ,Wwät.wal-tionrautateitten tulot mainittuna wuonna:MSflt v.

Helsingin^-Hämeenlm-nan-^Pietarin räta

Hankoniemen — Hywm-

Turun^Tampereen—Hämeenlinuan rata

Puhdas säästö sanotut-ta muodelta/teki:

Helsingin— Hämeenlin-nan— Pietarin rata

Turun— Tampereen—Hämeenlinnanradal«ta . , .. „,,. .

Kahtena .edellisenä »wuonna .nousimattulot-"'' '

261.100: 21jota Hankome-men radalla ei tullut/ '^^"

1877.Mk.

1876.m:

774,629:

Helsingin'— /7'- V '!?£*+ ;:' ;_ ;;;Hämeenlin- . '"'J/y ";nan Aie- ; _"_';"' /tarinradal» '^ ' ;

/ , .ia::'".';. .: 6^019,246:92. 5,419,273:Turun—' ¦' . ^

**.- t ,, ,- -

Tampereen! a .-, .,, ,/

.—Hämeen-.,,? , " ,, - .luntan ra- . .

'dalta .506,775: 1,051,821Ia puhdas' säästö:Helsingin— - --

:- -

Hämeenlin-nanVf^iferii<;iias ftit-Blil

Page 4: Häméenlmnan iatLpiiiigistö · kia asiata,ja-muodostaa oma wakuntuk-isensa siitä. >Nyt,onHämäläinenastu-nut,askeleen edemmäksi ja joutunut^um-pilauscitten salaiselle tielle.,Nyt

af haiidelslager. |Under april och maj månader rca-

liseras milt handelslager till ytterstnedsatta priser

"i anledning deraJT,

att jag ernår Mula min handel.

h fanfaWltnen

Tähän näyttelyyn lähetettäwäksi otetaan kultakinnäytteille-panialta ainoas-taan ykst näyte sekä

'kestämästä että tuoreesta woista. Tuore.woi, johonpar-

haiten olkoon 3 a 4 prosenttia suolaa,sotkettuna, pakataan lehtipuista tehtyihinkekomaisiin uurr^astioihin/ jotka sisäpuolelta owat B'tuuman^sywyisiä, yläältä 8tuumaa, alaalta 6 tuumaa poikkimittaan. Kestäwä' moi)

'suolattuna 6 prosentin

suolalla, pakattakoon paraiten pyökkipuisiin koko- ja puoli-dritteleihin, (cylinderi-eli lieriö-astioihin), tahi niiden puutteessa lehtipuista tehtyihin' nassakkoihin, jot-ka owat 12 - tuumaa korkeita, 11 ja 9 tuumaa poikittain sisältä. Näiden.nas-sakkain pitää oleman hywästi tehtyjä sekä walkoisillä wanteilla warustettuja kan-netkin uurtamalla kiinni-pantuina. ,/Woin wärin pitää oleman waälean-keltaisenniinkuin tawalliscn kesäwoin wäri on. iKun woi on aiottu Englantiin lähetettä-wäksi, jossa pestyä woita yleisesti käytetään ja.kun Puheena-olewat näytteet tu-lewat lämpimällä wuoden-ajalla kuljetettawiksi ja niinmuodoin owat turmelemienwaikutusten alaisina, lienee tarkoituksenmukaista, että woin säilyttämiseksi,,,ennen-kuin sitä sotketaan, kylmällä medellä siitä wirutetaan pois kaikki sellaiset aineet,jotka saattamat sen pilautmnista jouduttaa. / '/ . . V

Ilmoituksia ottaa allekirjoittanut wastaan tämän kuun 24 päiwään saakka,hätätilassa sähkökennättimenkin kautta, ja pitää missä oleman paitse näytteille-panian nimeä ja kirjetietä, aika, jolloin woi on walmistettu, josko se on pestyätai wirutettua, sekä kerman nousun aika. V

. < Edellä mainitut ilmoitukset kirjoittaa näytteille,pänian puolesta ilmoitus-kaawoihin näyttelyssä olewa Suomen asiamies.

Juustolajeista otetaan ainoastaan! Chester- ja Cheddar-juustoa/ kolme kap-palta kutakin jokaiselta näytteille-panialta. Juustojen paino on ilmoitettawa.

E. I.Vikberg.

Puolidritteliä saattaapi-.hankkia. Wääsan ja Kuopion maanwiljelys-seurain

johtokunnalta sekä Oulun .talousseuralta, joissa paikoissa niitä, on wähäinen wa-rasto saatawissa., Koko' drittelien hankkimista warten on allekirjoittanut ryhty-nyt toimiin.. Helsingissä ,16 p. huhtikuuta 1879. ,

tarjouu. fuwetaksensa sellaisiin wakuutta-misiin, kvin olen tämän wuotisten Hä-meen Sanomain I:ssä n:ssa ilmoittanut.Tarkempia tietoja ja prospekteja,on täälläHämeenlinnassa minulta saatawissa.". '.,

M. Z. Kaynsftn /„ asuwa

itullinhoitaja Hylmström'in talossa.

Wllkuutus-osate-yhtiö

G- o de in än.

mantrade, som den 13 maj hålleså Alhain hemman inämnde by,för att besluta omhemmanets fort-farande förvaltning ochandramas-san rörande angelägenheter; ocherinras, att frånvarande få åtnöjasig. med de närvarandes beslut.Tuulois den 22 april 1879.

Christianiaflfminbefigc 35ranbfoi%stfuings 5l:l8kaljafslutar brandförsäkringar iTåva-steliiis genom

'". '¦ ,Carl,Allén. ,

lmljau-

tehtaan

SllperftMejaFredens Mölles'in,tehtaasta,Köpenhami-nassa ja Aarhusissa. lStatzfurtitt kemiallisen^^^^^^ja magnesia-suoloja. ' '^^^^^^^fjötjrtjttä maUniåtcttnjM

Pellawansiemelt- ja Rapsikakkuja.Heinänsiemeniä^ 'Ruksista

'

tulleita,joiden itäminen taataan/. '^'^^^^."^^^^^Meijerikaluja,/Bessemer!/teräslewyis^ta tehtyjä:,saavi, ostaa,,;;,: ,-!;y;5!;:j<:M

C. O. ©areitnin kautta^

Mllytilmiinll.Hiemen-perunoitä I. Moländerin sie-<^ menkaupasta Wiipurissa saadaan--' " '

Karl Alleilta/'Waltuusmiesten puolesta:Joy. Strömberg.

Aäsityöläis' ja tehdasteliain yhdistyksenM waltuusmiehet Hämeenlinnassa ko-koontuwat yhteiseen wuositokoukseen raas-tuwassa maanantaina ensitulewan touko-kuun 5 p:nä kello, 5 j. P.v. Tähänkehoitetaan kaikkia yhdistyksen jäseniä saa-pumaan keskustelemaan ja päättämäänseuraamista asioista: ensin tarkastetaan!yhdistyksen huostassa olewat arwopape-^nt ja raha-warat, sitten walitaan uusia-jäseniä poiseroawien siaan, ja määrätään!rewisorit nyt kuluman wuoden tilikirjojatarkastamaan. Samassa /myöskin Ylös-kannetaan jäsenten wuosimaksot. Hä-meenlinnassa 21 päiwähuhtikuuta 1879/ Kaks!

talossa..

MourtltlämaM^siistiä kamaria ensimmäi^estti piii-,wästii kesäkuutaMaria Stenbergin

Äali; neljä kamaria ja lyBkki nyt heti tahi>-^ 1» päiwästä kesäkuuta Maria Stenbergintalossa. Huoueet sopii' jakaa:kahtia, jos ha-lutaan. , , ¦-. ... ,...-,,..1 .''V ;¦ ' ;. "Ari Alléén.

lE2S5*5* TJtsädes poteter frånXMo-landers fröhandeliWi^££^^£MLles hos CIHHI

1 päiwtistci 'kesäkuuta sali, ,3'kamaria ja

lyötti, lämmitettäwti tampuri sekä tarpeet»liset.ulkohuoneet j past. W: Musoffstilla.

Fängelseföreningens

Bestyrelsen.

filial iTavastehus sammanträdertill årsmöte å landskansliets era-betslokal thorsdagen den 24 den-nes kl.;5 e. m. hvartill förenin-gens resp. medlemmar äfvensomandra för saken intresserade per-soner vänligen inbjudas; ochkom-iner vid' berörde .tillfälle föredragatt hålläs. Tavastehus den 18 a-91-11 1879. :/ ' '

Hukan- ja heinänsiemeniäI^Molander'in siemenkaupasta Wiipu-rista saadaan täällä

Karl Zlleenitta.Hnom. Heinänsiementen hintaa

on wiime wuoden runsaan tulon tähdenmelkoisesti alennettu.otetaan.

l^uotettawa Palweliatar otetaan yksinään-^'palwelukseen Pienemmässä perheessä,'nyt kohta tahi 1 päimästä toukokuuta^asemainspehtorilla Jokelassa. <. » i

Yleisiä ilmoituksia.Hämeenlinnansäästöpankkiawoinna tes-

kiwiikkoina 5—6 ja lauantaisin 6—7 j.p.p.Yhdyspankin konttori on awoinua joka

maanantai, keskiwiikko ja perjantai kello 9

Hämeenlinnan postikonttori on atuoin*ttia joka arkipäiwll kello 9— -12 e. P.-p. ja

', ¦ iltapuolella kello,3/ 2— 3/43 ulosannettawiakirjeitä-Nwarten^setä 3— 4>'wästaan otetta^

7 > wia kirjeitä warten. Sunnuntaisin kello 3,!;-Tr9

i

e..p. ))...ja,3/42-2...,;:;! ,;T ,ij:,fl;)vHämeenlinnan »lennätin konttori'

awoinna joka ärkipäiwä kellos— 2,e..p.p.ja 4—7 j.p. p. sunnuntaisin B^-9 e. p.'p.

'Tja 4-7^j.'p.«ft.^ ¦¦ /.^,^. Rni]o'ipiRautatienmakasiininkonttori on awöin-

na arkipäiwinti kello B—l ja 3—6 selil py-hinä kello B— 9 e. P. p.

Pastorin kanslia on awoinna joka ark»°päiwä kello 9— 12 e. p. p: .' ''

Raästuivan oikeus''ja maanantai; istunta alkaa kello IN e.p.^).Junat Hämeenlinnasta liihteivät Helsinkiin ja¦; Pietariin joka päiwii :kello 7,25 e. p. p. -ja¦ fe110.(),45 illalla.

— Tampereelle ja Turlu»ln: lähtee juna Hämeenlinnalta jokapäiwti kel-lo 12,40. : '": '' ;>'" ; ' '; -

;¦'¦-¦''—

BLOM- och GRÄSFRÖfrån I. Molanders fröhandeliWi-borg erhålles härstädes hos

Carl Alléen.OBSi Prisen å gräsfrö, ge-

nom förlidet ars rika skörd, 1) 6-tydligt ned sa11a. ;: HWfy

' (Suom. WirM Lehti 1kerta, 14 r p.)Oaikki welkojat talollisen Henrik Al-

haisen, lustilan kylästä Tuuloistenkappelista, konkurssipesässä' kutsutaan tä-mäu kauttst kokoukseen, jota pidetään 13p. -toukokuuta mainitun kylän. Alhaistentalossa päättämään talon wastaisestahoidosta ja muista pesää koskemista asi-oista; ja?. muistutetaan että poissa? ole-watsllllwat! tyytyä läsnäolewien päätök-sen. Tuuloksessa 22 P.huhtikuuta 1879.

Uskotut miehet. G. A. GWA. Ahlfors!A. Kawalefi

K. Elman.!K. Noman. ;O. Grönroos.¦¦fellbera

w. 24A. EawönHöwartioita kalnhuoneessa.

G.' Asp.

j, 25*JJ. Nsitsin...' ;,.,„" r,, 26K. M. Mstman.„",27G. TamminenM¦ÉKB(£rit SirönMMtehtaan teoksia saadaan tehtaan hintoihin

Karl All6en'ilta.

Osasto Hämeenlinnassa, 1679.Suomalaisen Kirjallisuuden Seur. kirjap»in«>,

3fmot(u&Hö;zx^> Muöst-korot Hämeenlinnan rou-was-seuran kassoista saaduista 'lainoistaowat allekirjoittaneelle maksettawat eMentämän kuun

'loppua.' 'HänieenlinnaSsa

huhtikuussa 1809.. Karl Onvast.

HWWUWoKirjastonhoitaja.

pidetään - awoinna keskiwiikkosin ja lauatt<taisin kello 12— Ipäiwällk

STOCKHOLMS SUPERFOSFÅTfabriks tillverkningar erhålles tillfabrikspris hos " Carl jAlléen»

for(iringsegare uti bon-)3den Henrik Alhainens,; frånJuttila byiTuuloiskapell,konkurssammankallas harmedeis.t tillsam-

KV' fja rahojen wastil«««ottamisiaitoimittaa <Hämeenlinnan lanpnn.gissa-Ma Varatuomari F. W.Schrey!'

Huöm.

HöWUMWWetWa^ iluujauhoja Helsingin luujauhoteh-taasta saadaan tehtaan hintoihin!

Karl All6en'ilta. .alennettu./""

J§fgfp' Juridiska uppdrag och pen-ningeinkasseringar ombesörjas l Ta-vastehus af ;i , vicehäradsh. F, W. Schrcy* "

Kirjoitttanut Njömstjerne-Björnson.Hinta 1m. 25 p.

Suomennos.Synit o lv e PaMMumfn.

Useimmissa maamme kirjakäupvissa on' myytäwanä:

flnflpreparcrabt öénmjöffrån Helsingfors Benmjölsfabrikor-hålles till fabrikspris''hos1u r\

¦

-Carl Alleen.

¦Priset nedsatt. r'^mObs

KaMntWaxMloruun Nlyyminen. v

«guOti-, ja :tpiifepßuua j&ufuesjttmyydään r Ilauppataroar^roarastoant atroaru; asennettuihinQintotQin syystä^ etta aion fopet=taa kauMasiikkeeni. :; ;

<fr. Riutta

Jernvägshotellet ij^llllllueä har undertecknad äran vörd-samt, underrätta .den respektiva allmän-heten, det Jernvägshotellet iÅbo, somnumera undergått en noggrann reparation,kommer att iaf!mig öppnasi den!16 inne-varande;april. ;rr '.";,; i ; ;;f

Rum för.resande,, från 1m:k 50 penni(per. dygn) 'till högre priser ', finnas atttillgå. ';: Allt-hyad till en välordnad restaurationhörer, finnes"å stället. ; . ,< '..... <)'Stallrum och .vagnslider presteras. '-'¦.-¦!;Åbo iapril 1879.

" Uiiir:iu:j n >'

JerMägshötélletJohn Törnqvist.

WW. Undertecknads nästa föreläs-ning (om Bethoyen) hållesfredagen den ,25 innevarandeapril kl/ Va'?'e m. uti nor-

malskolans lokal. Inträdesbiljetter- lH "-'lmk kunna,erhållas ,vid ingången. /, z_ ..,.-,.,, M.-Wegelius.rTavastehus den 23 april 1879.: kr. Riutlii.