VIRTAIN KAUPUNKI
VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
2017
2
SAATTEEKSI
Virroilla toteutettavan kunnallisen päivähoidon juuret ovat 1970-luvulla, jolloin astui voimaan laki-
ja asetus lasten päivähoidosta. Päivähoidon kasvatustavoitekomitean mietintö vuodelta 1980 oli
ensimmäinen valtakunnallinen ohjeistus, joka linjasi mm. päivähoidon kasvatustavoitteet,
tavoitteiden toteuttamisen yleisperiaatteet sekä kodin ja päivähoidon yhteistyön. Mietintö antoi
suuntaviivat suomalaiselle päivähoidolle. Niin myös Virroilla järjestettävä päivähoito sai suuntaviivat
päivähoitotoiminnan järjestämiselle, kehittämiselle, suunnittelulle ja toteuttamiselle. Sittemmin
pienten lasten ja heidän perheidensä palvelu- ja tukijärjestelmistä on muodostettu
varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuus. Päivähoito on yksi osa tätä toimintakokonaisuutta.
Myöhemmin, 2000-luvulla, on julkaistu kaksi varhaiskasvatusta valtakunnallisesti ohjaavaa
asiakirjaa: Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista, mikä
linjaa julkisen varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet lapsen, huoltajien ja henkilöstön
näkökulmasta. Puolestaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaavat valtakunnallisesti
varhaiskasvatuksen toteuttamista. Virroilla päivähoito siirtyi hallinnollisesti sivistystoimeen syksyllä
2014 ja päivähoito muuttui varhaiskasvatukseksi. Varhaiskasvatuspäällikkö saatiin 1.8.2016 lukien.
Opetushallitus määräsi 18.10.2016 uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 1.8.2015
voimaan tulleen varhaiskasvatuslain mukaisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden
mukaisesti laadittavat paikalliset, perusteita täydentävät, varhaiskasvatussuunnitelmat tulee ottaa
kunnissa käyttöön 1.8.2017 alkaen. Näin myös meillä Virroilla. Uusien perusteiden mukanaan tuoma
merkittävin muutos liittyy perusteiden velvoittavuuteen, sillä ensimmäistä kertaa ne eivät ole enää
vain suosituksia vaan niistä tulee normi. Uusien perusteiden myötä myös lasten ja huoltajien
osallisuus toiminnassa kasvaa ja oppimisessa pyritään laaja-alaisuuteen. Lisäksi kokonaisvaltaista
pedagogista otetta on haluttu kirkastaa. Varhaiskasvatussuunnitelma säätelee päiväkotien lisäksi
myös ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä muuta varhaiskasvatusta, ja se on jatkoa esi- ja
perusopetuksen uudistetuille opetussuunnitelmille (2016). Tavoitteena on eheä lapsen oppimisen
polku, joka alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman lisäksi
päivähoitoyksiköt laativat vielä yksikkö- ja ryhmäkohtaisia suunnitelmia ja jokaiselle lapselle tulee
laatia lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma.
Virtain paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen on ollut reilun vuoden mittainen prosessi,
johon on haluttu osallistaa koko varhaiskasvatushenkilöstö. Monialainen ydintyöryhmä on ohjannut
sekä koko prosessia että pienryhmien työskentelyä ja osallistunut Opetushallituksen ja
Aluehallintoviraston järjestämiin koulutuksiin ja tuonut niistä ajatuksia paikalliseen työhön. Lisäksi
järjestettiin koko henkilöstön yhteinen Suuri Vasu2017 – ilta. Meillä Virroilla varhaiskasvatusta
toteuttaa osaava, ammattitaitoinen ja monialainen henkilökunta, jonka yhteisenä haasteena on
jalkauttaa uudet suunnitelmat käytäntöön - Haaste on mahdollisuus!
Lämpimät kiitokset Teille Kaikille, jotka olette osallistuneet yhteisen
varhaiskasvatussuunnitelmamme laatimiseen!
Virroilla toukokuussa 2017 ydintyöryhmän puolesta,
Sonja Niinikoski, lto
3
SISÄLTÖ
1. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN VIRROILLA
1.1 Toiminta-ajatuksemme ja arvomme
1.2 Varhaiskasvatuksemme päämäärät ja tavoitteet
Lyhyen aikavälin tavoitteet
Pitkän aikavälin tavoitteet
1.3 Varhaiskasvatuspalveluihin hakeminen
2. VARHAISKASVATUKSEMME TOTEUTTAMINEN
2.1 Lapsi aktiivisena toimijana
2.2 Lapsi oppii leikkien
2.3 Oppimisen alueet
Kielten rikas maailma
Ilmaisun monet muodot
Minä ja meidän yhteisömme
Tutkin ja toimin ympäristössäni
Kasvan, liikun ja kehityn
3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA
3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
3.2 Monialainen yhteistyö
Kun päivähoidossa herää huoli lapsen hyvinvoinnista
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
Lastensuojeluilmoitus
4. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI
4.1 Tuen tarpeen arviointi
4.2 Tuen järjestäminen
4.3 Tukimuodot
Yleinen tuki
Tehostettu tuki
Erityinen tuki
4
5. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN
JATKUMON RAKENTUMINEN
6. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI VASU
7. VARHAISKASVATUKSEMME JATKUVA ARVIOINTI
LIITTEET
LIITE 1. Päivähoidon aloituslomake
LIITE 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu
LIITE 3. Lapsen lääkehoitosuunnitelma
LIITE 4. Virtain kaupungin tukipalvelut lapsiperheille
LIITE 5. Huolen puheeksioton ennakointilomake
LIITE 6. Huoltajien kuuleminen Vasu-prosessissa. Kyselyn tulokset.
LIITE 7. Lasten kuuleminen Vasu-prosessissa. Haastattelulomake ja tulokset.
LIITE 8. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut
LIITE 9. Ateriapalvelut Virtain kaupungin päiväkodeissa
5
1. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN VIRROILLA
Kunnallista varhaiskasvatusta tarjoamme
Koivurinteen ja Killinkosken päiväkodeissa
ryhmäperhepäivähoidossa Kotalassa, Vaskivedellä ja Virtain keskustassa
perhepäivähoidossa hoitajan kotona
vuorohoitona Mäntylän ryhmiksessä Virtain keskustassa
yksityinen perhepäivähoito yksityisen hoidon kuntalisän turvin
Esiopetus toteutetaan päiväkodeissa ja kyläkouluilla alkuopetuksen yhteydessä.
Erityistä tukea tarvitseville lapsille on tarjolla kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut
(toimi täyttämättä hakijoiden puuttuessa) sekä esiopetusikäisille myös koulupuolen kiertävän
erityisopettajan palvelut.
Keskustan alueella koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kirjaston tiloissa.
Killinkoskella päiväkodin tiloissa, Liedenpohjassa perhepäivähoitajien luona ja Kotalassa
sekä Vaskivedellä ryhmiksissä.
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on 20 tuntia viikossa silloin, kun vanhempi on kotona, ei
opiskele tai toimi päätoimisena yrittäjänä.
1.1 Toiminta-ajatuksemme ja arvomme
Tavoitteena on luoda turvallinen ympäristö, jossa lapset viihtyvät, saavat hyvän perushoidon ja
opetuksen sekä tukea kasvuun ja kehitykseen. Varhaiskasvatusta ohjaavat sekä valtakunnalliset että
Virtain kaupungin paikalliset linjaukset. Lisäksi pyritään kuuntelemaan ja ottamaan huomioon
vanhempien ajatuksia ja toiveita. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen tärkeimmän lähtökohdan
muodostavat kuitenkin lapset. Kasvatuspäämääränä on kunkin lapsen henkilökohtaisen hyvinvoinnin
edistäminen, toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen ja
jokaisen lapsen itsenäisyyden asteittainen lisääntyminen.
Varhaiskasvatus toteutuu kokonaisuutena, jossa leikki, hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat yhteen.
Näitä varhaiskasvatuksen ulottuvuuksia painotetaan eri tavoin eri-ikäisille lapsille. Lapsen päivä
muodostuu erilaisista arkielämän tilanteista, jotka ovat selkeän, mutta tarvittaessa joustavan
päivärytmin perusta. Jokainen lapsi ja lapsiryhmä on erilainen. Lapsia kuunnellen, aktiivisesti
havainnoiden ja lasten kanssa toimien varhaiskasvatuksen työntekijät saavat ajatuksia ja ideoita
toiminnan suunnitteluun ja erilaisiin toteutuksen muotoihin. Oppiminen tapahtuu leikkien ja
monipuolisen toiminnan kautta, joissa lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja valita
toimintojaan. Toiminnan ytimenä pidetään lapselle ominaista tapaa toimia, joka ilmenee
leikkimisenä, liikkumisena, tutkimisena sekä taiteellisena kokemisena ja ilmaisemisena.
Varhaiskasvatustyön oppimisen alueita ovat: kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja
meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn, joista on kerrottu
tarkemmin luvussa 2.3. Päiviin voi sisältyä vaihtelevasti mm. laulu- ja leikkihetkiä, musiikki- ja
lukuhetkiä, piirtämistä, maalaamista, askartelua, muovailua, taittelua, rakentelua ja pelaamista,
6
puutöitä, ohjattua liikuntaa sisällä ja ulkona, oppituokioita, työtehtäviä, retkiä ja vierailuja,
roolileikkejä ja vesileikkejä, jotka liitetään lasten lähiympäristöön, arkeen ja kokemuksiin.
Kodin ja päivähoidon yhteistyön lähtökohtana on yhteinen vastuu lapsesta. Lapsen hyvän hoidon ja
kasvatuksen turvaamiseksi on välttämätöntä, että yhteistyö päivähoidon ja huoltajien kesken on
tiivistä ja saumatonta. Molemminpuolinen luottamus ja rohkeus tiedottaa lasta koskevista asioista
ovat tärkeä edellytys tälle yhteistyölle. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa perustuu lapsen tarpeisiin.
Tavoitteena on tukea ja auttaa vanhempia lasten kasvatustyössä. Yhteistyön tulee olla säännöllistä.
Yhteistyö ja avoimuus luovat lapselle turvallisen ympäristön kasvaa ja kehittyä. Yhteistyötä
arvioidaan ja kehitetään asiakastyytyväisyyskyselyjen pohjalta.
1.2 Varhaiskasvatuksemme päämäärät ja tavoitteet
Lyhyen aikavälin tavoitteet
Virtolaisessa varhaiskasvatuksessa tavoitteena on taata laadukas ja lain vaatimukset täyttävä
varhaiskasvatus ja saada toimintaan riittävät resurssit. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa
varhaiskasvatuspalvelun tarvitsijoiden ja palvelun tarjonnan kohdentamista. Myös perhepäivähoidon
varahoitojärjestelmää kehitetään. Lisäksi ensimmäinen haasteemme uuden
varhaiskasvatussuunnitelman äärellä liittyy sen käytäntöön viemiseen jokaisessa
varhaiskasvatusyksikössä ja perhepäivähoidossa - Tavoitteena on koko Virtain varhaiskasvatuksen
yhtenäinen toimintakulttuuri.
Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat ensimmäisen kerran arvioimaan erityisesti
varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa. Tämä asettaa myös yhden uuden haasteen, sillä
varhaiskasvatuksen arviointikäytäntöjä on kehitettävä ja yhtenäistettävä Virroilla. Myös tiedottamista
varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista lisätään sekä kaupungin sisällä että sen ulkopuolelle.
Pitkän aikavälin tavoitteet
Varhaiskasvatuksen palveluja tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi pyritään
kehittämään monipuolisia päivähoitopalveluja sekä säilyttämään eri päivähoitomuodot
tarjotaksemme perheille valintamahdollisuuden. Lisäksi on varmistettava tilojen ja työntekijöiden
riittävyys. Virtain kaupunki pyrkii edistämään yksityisten päivähoitopalvelujen tarjontaa kuntalisän
turvin.
Varhaiskasvatuksen järjestelyitä on suunniteltava yhdessä esiopetuksen ja perusopetuksen
resursoinnin kanssa. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että keskustan koulupiiriin kuuluvilla
7
esikoululaisilla on yhtenäinen päivähoito-ja esikoulupäivä samassa oppimisympäristössä uudessa
yhtenäiskoulussa.
Lisäksi tullaan huolehtimaan työntekijöiden riittävästä täydennyskoulutuksesta ja panostetaan
edelleen koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin varhaiskasvatuksen työtehtäviin.
1.3 Varhaiskasvatuspalveluihin hakeminen
Varhaiskasvatuksen toimintavuosi alkaa elokuussa ja päättyy heinäkuussa. Päivähoitopaikkaa
haetaan aina kirjallisesti ja päivähoitohakemuksia saa kaupungintalolta varhaiskasvatustoimistosta.
Lisäksi hakemuksia on päiväkodeissa ja ryhmäperhepäivähoidon yksiköissä tai hakemuksen voi
myös tulostaa Virtain kaupungin nettisivuilta. Päiväkotihoitoa hakevat palauttavat hakemukset siihen
päiväkotiin, josta paikkaa ensisijaisesti haetaan. Perhepäivähoitoon tai ryhmäperhepäivähoitoon
osoitetut hakemukset palautetaan varhaiskasvatustoimistoon.
Päivähoitohakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti, mutta syksyllä vapautuvien päivähoitopaikkojen
virallinen hakuaika on tammi-helmikuun vaihteessa. Päivähoidon hakuajasta ilmoitetaan
paikallislehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, päivähoitoyksiköissä ja tiedotetaan
varhaiskasvatustoimistolla. Alle kouluikäisten lasten päivähoitopaikkoja tulee hakea neljä kuukautta
ennen hoidon tarvetta. Mikäli päivähoidon tarve johtuu työllistymisestä tai opinnoista eikä hoidon
tarpeen ajankohta ole ennakoitavissa, on päivähoitopaikkaa haettava välittömästi, kuitenkin
vähintään kaksi viikkoa ennen hoidon tarvetta. Päätös elokuussa alkavasta päivähoidosta lähetetään
perheille viimeistään kesäkuussa.
Kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset säilyttävät päivähoitopaikkansa ilman uutta
päivähoitohakemusta. Päivähoidossa jatkavista lapsista tulee kuitenkin täyttää tarkistuslomakkeet,
jotka toimitetaan huoltajille päivähoitopaikan kautta. Huoltajien tulee toimittaa päivitetyt tulotiedot
tarkistusta varten.
8
2. VARHAISKASVATUKSEMME TOTEUTTAMINEN
2.1 Lapsi aktiivisena toimijana
Lapset kasvavat, kehittyvät ja oppivat vuorovaikutuksessa sekä toisten lasten että lapsiryhmän
aikuisten kanssa lähiympäristössään toimien. Virrat maaseutukaupunkina tarjoaa lapsille
kasvuympäristön, jossa lähellä oleva luonto, erinomaiset liikuntamahdollisuudet ja
vuorovaikutussuhteet ohjaavat lasta aktiivisena oppijana. Varhaiskasvatuksessa oppimisympäristön
tulee tarjota lapselle mieluista tekemistä, monipuolista ja vauhdikasta liikuntaa sekä tilaisuuden
erilaisiin leikkeihin ja peleihin sekä myös mahdollisuuden rauhalliseen oleiluun.
Lapsilähtöisessä kasvuympäristössä lapsi vaikuttaa
omaan arkeensa ja elämäänsä ja osallistuu itseään
koskeviin päätöksiin. Lapset suunnittelevat, toteuttavat
ja arvioivat toimintaa yhdessä aikuisten kanssa.
Jokaiselle lapsella on oikeus tulla kuulluksi sekä
osallistua ja vaikuttaa.
Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen
kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä
kannustaa oma-aloitteellisuuteen. Tavoitteena on
opettaa lapsia kyselemään, ihmettelemään,
päättelemään ja ratkaisemaan ongelmia.
Lapsilähtöisyys toteutetaan ottamalla lapset mukaan
työtapojen suunnitteluun ja valintaan turvallisessa
ympäristössä. He tutkivat maailmaa kaikilla aisteillaan
ja koko kehollaan elämysten kautta. Oppiminen on
tutkimista ja tekemistä, tärkeimpänä päämääränä
onnistumisen kokemukset ja oppimisen ilo.
9
2.2 Lapsi oppii leikkien
Lapsi käy leikkiessään läpi itselleen tärkeitä asioita. Vuorovaikutus aikuisten ja lasten välillä luo
perustan ajattelun ja kielen kehitykselle sekä kehittyville leikkitaidoille.
Aikuiset luovat leikin edellytykset, ohjaavat leikkiä
sopivalla tavalla niin, että jokaisella lapsella on
mahdollisuus olla osallisena. Leikki tarvitsee aikaa,
rauhaa, tilaa sekä sopivat ja lasten saatavilla olevat
leikkivälineet ja materiaalit sekä asianmukaiset
oppimisympäristöt. Leikki kehittää mielikuvitusta ja
luovuutta sekä tukee lapsen itsetuntoa. Leikki on
merkityksellistä niin lapsen hyvinvoinnille kuin
oppimiselle. Tärkeää on tukea vuorovaikutustaitoja ja
vertaissuhteita. Leikkitilanteet antavat aikuiselle mahdollisuuden havainnointiin ja sitä kautta
tutustumaan sekä lapsen että lapsiryhmän kiinnostuksen kohteisiin ja tärkeisiin asioihin.
10
Virrat oppimisympäristönä antaa lapselle mahdollisuuden tutkia, keksiä ja liikkua saaden näin iloa ja
oivalluksia sekä elämyksiä ja kokemuksia.
11
2.3 Oppimisen alueet
Kielten rikas maailma
Kieli on lapselle ajattelun, ilmaisun, oppimisen ja vuorovaikutuksen perusta. Kielen kehitys alkaa
ilmeistä ja eleistä. Lapsen tulee oppia keskustelemaan, kertomaan, kuuntelemaan, kysymään ja
vastaamaan. Jäljittelemällä aikuisia ja muita lapsia, lapsi oppii kulttuurillisia ja sosiaalisia tapoja sekä
vuorovaikutusmalleja. Tärkeää on, että aikuinen käyttää kaikissa tilanteissa hyvää, monipuolista,
rikasta, tarkkaa ja asioita nimeävää kieltä. Runsas kielellinen mallintaminen, toiminnalliset
harjoitukset ja monipuoliset oppimisympäristöt luovat perustan lapsen kielen kehittymiselle. Tärkeää
on kuunnella lasta, kannustaa kertomiseen ja tukea lasta vuorovaikutukseen.
Virtolaiset murresanat, lorut, riimit ja laulut sekä tarinat tuovat paikallista rikkautta lasten kielen
kehitykseen. Myös Virroilla kotien kielenkäyttötavat ja vuorovaikutuskäytännöt vaihtelevat ja
kodeissa voidaan puhua useita eri kieliä, mikä on otettava huomioon lapsen kielen kehitystä
arvioitaessa. Lasten kanssa tulee tutustua monipuolisesti kirjallisuuteen. Lisäksi varhaiskasvatuksen
tehtävänä on tukea lasten monilukutaidon sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamisen kehittymistä.
Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja.
12
MONILUKUTAITO
MITÄ? MITEN?
Erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Perustana on
laaja tekstikäsitys.
Nimetään asioita ja esineitä yhdessä lasten kanssa.
Lapselle opetetaan valmiuksia ymmärtää moninaista
tekstimaailmaa esimerkiksi digitaaliset ympäristöt, mainokset,
emojit ja sosiaalinen media.
Sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten kuvanlukutaito, numeerinen
lukutaito, medialukutaito ja peruslukutaito.
Tarvitaan aikuisen mallia, rikasta tekstiympäristöä, lasten
tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.
Liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin.
Innostetaan lapsia tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan
viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa ympäristöissä.
Ilmaisun monet muodot
Varhaiskasvatuksen tulee tarjota lapsille monipuolisia mahdollisuuksia taiteelliseen ilmaisuun sekä
esteettisiin elämyksiin ja kokemuksiin. Myös lasten musiikillista, kuvallista, sanallista ja kehollista
ilmaisua pitää tukea. Lasten tunteet ja ajatukset pitää saada kuuluviksi. Näin lasten mielikuvitus,
luovuus, leikki ja itsetunto vahvistuvat sekä laaja-alainen osaaminen, osallistuminen ja vaikuttaminen
mahdollistuvat.
Toteuttamisessa hyödynnetään virtolaista osaamista ja lapsille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua
oman kotiseutumme kulttuuriympäristöön. Myös varhaiskasvatuksessa työskentelevien aikuisten
erityisosaamiset tulee hyödyntää yhteisesti kaikkien toimintayksiköiden käyttöön. Virtolainen luonto
tulee hyödyntää esim. luonnonmateriaalitöissä ja luonnon kauneuden kokemisessa. Yhteistyö
Merikanto-opiston kanssa tutustuttaa lapset erilaisiin soittimiin, tanssiin ja mahdollisuuteen harrastaa
musiikkia.
13
Minä ja meidän yhteisömme
Tavoitteena on edistää lasten mielenkiintoa yhteiskunnan, erityisesti lähiympäristön, toimintaan ja
vahvistaa heidän osallisuuttaan toimintaympäristössään. Lasta ohjataan havainnoimaan nykyisyyttä
ja heille luodaan mahdollisuuksia eläytyä menneisyyden tapahtumiin ja tilanteisiin. Lasten eettisen
kohtaamisen ja ajattelun taitoja sekä tunnetaitojen kehittymistä tuetaan.
Lapset tutustuvat myös erilaisiin katsomuksiin ja uskontoihin sekä niihin liittyviin tapoihin ja
perinteisiin. Lapsia rohkaistaan kysymään, heidän pohdinnoilleen ja ihmettelylle annetaan tilaa.
Oma kotikaupunkimme Virrat on lapsille
tutkimisen ja tutustumisen kohde. Lasten kanssa
tehdään retkiä päivähoitopaikan lähiympäristöön
ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan myös
kotiseutuumme laajemmin, sen luontoon ja
erityispiirteisiin. Lasten kanssa vieraillaan myös
eri yhteisöissä ja paikoissa kuten hoiva- ja
vanhainkodeissa ja kehitysvammaisten luona sekä
kutsutaan heitä vierailulle luoksemme. Lapsille
kerrotaan oman kotiseutumme historiallisista
tapahtumista ja merkittävistä henkilöistä. Retket
lähiympäristöön ja luontoon sekä vierailut eri
paikoissa auttavat lasta hahmottamaan
ympäristöään.
14
TAVOITTEENA MITEN?
Tuetaan eettisen ajattelun taitojen kehittymistä.
Pohditaan ystävyyden, oikean ja väärän erottamisen, oikeudenmukaisuuden tai pelon, surun ja ilon aiheita sekä ryhmän sääntöjä ja niiden perusteita.
Edistetään keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tuetaan lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä.
Hyödynnetään huoltajien asiantuntemusta heidän omasta kulttuuriperinnöstään.
Suunnataan lasten mielenkiintoa historiallisiin asioihin sekä hyvän tulevaisuuden rakentamiseen.
Isovanhempien lapsuuden leikit ja musiikki. Pohditaan tulevaisuutta.
Kasvatetaan lapsia ymmärtämään, että ihmiset ovat erilaisia mutta samanarvoisia.
Tarkastellaan muun muassa ihmisten, sukupuolten ja perheiden moninaisuutta.
Harjoitellaan kehittyvää lähde- ja mediakriittisyyttä.
Tutustutaan eri medioihin ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä.
15
Tutkin ja toimin ympäristössäni
Varhaiskasvatus tukee ja vahvistaa lasten taitoa havainnoida, jäsentää ja ymmärtää ympäristöään.
Lasten luontosuhdetta vahvistetaan ja heitä ohjataan kohti kestävää elämäntapaa. Retkeily ja luonnon
tutkiminen ovat tärkeä osa varhaiskasvatusta. Lapsia ohjataan ja innostetaan huomaaman
päivittäisissä tilanteissa ja ympäristössä olevia matemaattisia asioita. Lasten kanssa tutkitaan myös
arjessa esiintyviä teknisiä ratkaisuja sekä tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja niiden toimintaa.
TAVOITTEENA MITEN?
Tarjota oivaltamisen ja oppimisen iloa matemaattisen ajattelun eri vaiheissa oleville lapsille.
Ohjataan lapsia kiinnittämään huomiota päivittäisissä tilanteissa ja ympäristössä ilmenevään matematiikkaan.
Innostetaan lapsia pohtimaan ja kuvailemaan matemaattisia havaintojaan.
Vahvistaa lasten luontosuhdetta ja vastuullista toimimista ympäristössä sekä ohjata heitä kohti kestävää elämäntapaa.
Retkeillään luonnossa ja lähiympäristössä. Havainnoidaan luonnon ilmiöitä eri aistein ja eri vuodenaikoina.
Ohjataan lapsia kunnioittamaan luontoa, sen kasveja ja eläimiä.
Tavoitteena on kannustaa lapsia tutustumaan tutkivaan ja kokeilevaan työtapaan.
Lapsia ohjataan havainnoimaan ympäristön teknologiaa ja keksimään omia luovia ratkaisuja. Rohkaistaan lapsia tekemään kysymyksiä, etsimään niihin yhdessä vastauksia ja tekemään päätelmiä.
Kasvan, liikun ja kehityn
Varhaiskasvatuksessa luodaan pohja lapsen terveydelle, hyvinvoinnille ja fyysiselle aktiivisuudelle
ja lapsia kannustetaan liikkumaan mahdollisimman paljon. Virrat tarjoaakin erinomaiset puitteet
lasten liikkumiselle, terveelliselle ravinnolle sekä itsestä huolehtimiselle ja arjen taitojen oppimiselle.
Ruoka, liikkuminen, lepo ja uni ovat pohja lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle.
16
Tärkeää on, että lapsi suhtautuu myönteisesti ruokaan ja syömiseen. Säännöllinen ja tasainen
ateriarytmi sekä kiireetön ruokailuilmapiiri auttavat lasta terveellisten ja monipuolisten
ruokatottumusten omaksumiseen. Ruokailutilanteessa opetellaan hyviä pöytätapoja, erilaisia
ruokakulttuureja ja yhdessä syömisen taitoa. Tavoitteena on ravitsemuksellinen tasapaino.
17
Virroilla varhaiskasvatuksen ateriapalvelujen suunnittelua ohjaavat monet suositukset, jotka takaavat
lapsille terveellisen, tasapainoisen ja monipuolisen ravitsemuksen. Virtolaisessa
varhaiskasvatuksessa arvostetaan erityisesti lähiruokaa ja siihen tahdotaan panostaa. Tällä hetkellä
Virroilla varhaiskasvatuksessa käytössä olevia lähituotteita ovat Vilenin leipomon tuotteet, Jussilan
marjatilan paseeratut marjat, Joutsenjärven luomumansikat ja Ahon jogurtti. Lähiruoan lisäämisen
mahdollisuutta selvitetään parhaillaan yhdessä tuottajien kanssa. Tähän selvitystyöhön on
suunnitteilla hanke, jossa Virtain kaupunki on mukana. Hankkeen toteutuminen selviää vuoden 2017
aikana. Varhaiskasvatuksen ateriapalveluista on kerrottu tarkemmin liitteessä 9.
TAVOITTEENA MITEN?
Innostaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan iloa.
Päivittäinen omaehtoinen liikunta sekä sisällä että ulkona
Kehittää lasten kehontuntemusta ja -hallintaa sekä motorisia perustaitoja
Liikkumista vaihdellaan luontevasti kestoltaan, intensiteetiltään ja nopeudeltaan.
Liikuntaleikit, kuten pihaleikit sekä satu- ja musiikkiliikunta, kehonosien nimeämisleikit
Edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia
Eri aistien avulla ja tutkimalla tutustutaan ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin
Opetellen ruokarauhaa ja hyviä pöytätapoja sekä yhdessä syömisen kulttuuria Virtolainen lähi- ja perinneruoka
Tuetaan lasten valmiuksia pitää huolta terveydestään sekä henkilökohtaisesta hygieniastaan
Liikkumisen, levon ja hyvien ihmissuhteiden merkityksestä hyvinvoinnille ja terveydelle
Lasten kanssa opetellaan turvallisuuteen liittyviä asioita päivittäisissä tilanteissa
Harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumista ja turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja
18
3. YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA
3.1 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
Yhteistyö on lasten huoltajien ja varhaiskasvatushenkilöstön tietoista sitoutumista yhdessä
toimimiseen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Hyvän yhteistyön lähtökohtana on
keskinäinen arvostus. Yhteistyö rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja vuoropuhelun
periaatteille.
Lasten huoltajilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu. Heillä on tuntemus omasta
lapsestaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä puolestaan on ammatillinen tieto ja osaaminen lapsen
kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Vastuu yhteistyön toteuttamisesta on varhaiskasvatuksen
henkilöstöllä.
Yhteistyötä toteutetaan sekä perhekohtaisesti että lapsiryhmäkohtaisesti. Perinteisiä
lapsiryhmäkohtaisesti toteutettavia toimintatapoja ovat mm. päivittäiset kohtaamiset,
vasukeskustelut, vanhempainillat, vanhempaintoimikunnat, yhteiset juhlat, retket, talkoot ja
tapahtumat.
Lapsen huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö lähtee liikkeelle varhaiskasvatuksesta. Päivähoidon
aloituskeskustelu on erityisen tärkeä päivähoitosuhteen ja yhteistyön alkaessa. Varhaiskasvatuksen
henkilöstölle välittyy huoltajien näkemykset ja toiveet lapsen hoitoon, kasvatukseen ja opetukseen
liittyen. Huoltajat puolestaan saavat tietoa varhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Yhteistyön merkitys
korostuu lapsen vaihtaessa toiseen päivähoitopaikkaan tai siirtyessä esiopetukseen. Esiopetuksessa
jatketaan varhaiskasvatuksessa alkanutta yhteistyötä ja luodaan pohjaa koulussa tehtävälle kodin ja
koulun yhteistyölle.
3.2 Monialainen yhteistyö
Monialaista yhteistyötä tehdään varhaiskasvatusta ohjaavia arvoja kunnioittaen. Yhteistyötä ohjaa
aina lapsen etu ja työskentely pyritään tekemään yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Virroilla
keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat neuvola, kasvatus- ja perheneuvola ja sosiaalitoimisto.
Monialainen yhteistyö varhaiskasvatuksessa korostuu, kun jollain taholla herää huoli lapsen
kehityksestä ja hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään. Monialainen
yhteistyö, sen tavoitteet ja toimintatavat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Kaikkia varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia ajatellen on tärkeää, että varhaiskasvatuksen
henkilöstöllä on riittävästi tietoa Virroilla tarjolla olevista palveluista lapsiperheiden tueksi ja kuinka
palveluiden piiriin pääsee. Näin varhaisen puuttumisen idea toteutuu. Virroilla tarjolla olevat
19
kaupungin tukipalvelut lapsiperheille ja kuinka niihin ohjaudutaan, on esitelty tarkemmin liitteessä
4.
Monialaista yhteistyötä tehdään kolmella eri tasolla. Varhaiskasvatuksen roolina on kaikissa
vaiheissa tuoda yhteistyöhön oma asiantuntemuksensa ja tehdä lapsen arki varhaiskasvatuksessa
näkyväksi. Huolen herätessä korostuu varhaiskasvatuksen kyky hyvään yhteistyöhön lasten
huoltajien kanssa, jotta perhe motivoituu hakeutumaan tarpeellisen avun piiriin.
Kun varhaiskasvatuksessa herää huoli lapsen hyvinvoinnista
Varhainen puuttuminen on lapsen asioihin tarttumista silloin, kun aikuisessa herää huoli lapsesta.
Huolen aiheet voivat liittyä lapsen hyvinvointiin, kehitykseen, elämäntilanteeseen tai
elinolosuhteisiin. Huolen puheeksi oton ennakointimenetelmä toimii työntekijän apuna, kun huoli
otetaan puheeksi vanhempien kanssa.
KOKO IKÄRYHMÄ
•Neuvolan ikäkausitarkastukset
•minkä ikäisille ja mitä
•Varhaiskasvatuksen nivelvaiheet
HUOLI HERÄÄ YKSITTÄISESTÄ
LAPSESTA
•Lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvä huoli
•neuvola, kasvatus- ja perheneuvola
•Perhetilanteeseen liittyvä huoli
•kasvatus- ja perheneuvola, yleiset lapsiperhepalvelut
•Lastensuojelullinen huoli lapsesta
•lastensuojelun konsultaatio, lastensuojeluilmoitus
LAPSI ON JO MONIALAISEN TUEN PIIRISSÄ
•Lapsella erityisen tuen tarve
•Lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen lastensuojelun avohuollon tukitoimena
•Varhaiskasvatus tuottaa laadukasta varhaiskasvatusta lapselle ja perheelle. Hoito - ja kuntoutusvastuu on jollakulla muulla taholla.
20
Menetelmässä on keskeistä omaan huoleen tarttuminen ja puheeksi ottoa koskevien ennakointien
tekeminen. Omaan huoleen tarttuminen tarkoittaa, että työntekijä ottaa puheeksi oman huolensa sen
sijaan, että puhuisi lapsen tai perheen ongelmista. Työntekijä pyytää huoltajien apua ja yhteistyötä
huolensa vähentämiseksi. Huolen puheeksi ottoa helpottaa huolta herättävien havaintojen
kirjaaminen muistiin. Huoltajan on helpompi muodostaa käsitys, mistä ollaan huolissaan, jos
työntekijä kertoo konkreettisista havainnoistaan. Ei puhuta lapsen/huoltajan ominaisuuksista vaan
kerrotaan, miten tämä eri tilanteissa toimii. Huolen konkretisointi auttaa työntekijää paitsi
selkiyttämään huolenaiheitaan myös pohtimaan tukitekoja. Konkreetteihin havaintoihin on helpompi
löytää tukikeinoja. Puheeksi ottoa helpottamaan liitteistä löytyy ”huolen puheeksi oton
ennakointilomake”.
Huolen tason arvioinnissa voi käyttää apuna alla olevaa huolen vyöhykkeistöä. Vyöhykkeistö auttaa
työntekijää jäsentämään lasta koskevan huolensa astetta, omien auttamismahdollisuuksiensa
riittävyyttä ja lisävoimavarojen tarvetta.
TAULUKKO 1. Huolen vyöhykkeet.
Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakaantuvat seitsemään huolen asteeseen. Huolen
vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista ja nuorista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka yhdessä
ääripäässä on ei huolta -tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen -tilanne, jossa työntekijä kokee
lapsen tai nuoren olevan välittömässä vaarassa.
21
I Ei huolta vyöhyke (1)
Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja hänellä
on hyvät kasvuolosuhteet Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin pitääkin ja
tuottavan toivottuja tuloksia
II Pienen huolen vyöhyke (2-3)
Työntekijällä herää pieni huoli tai ihmettely, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva luottamus
omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan suhteellisen
helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee tueksi ja tuottaa
toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät mahdollisuudet varhaiseen
puuttumiseen.
III Huolen harmaa vyöhyke (4-5)
Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat
vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta
on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen
työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee kasvavaa
huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma "riittävästä näytöstä"
ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös velvollisuuksiaan. Sitooko häntä
vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25§ ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea
tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun työntekijöiltä.
IV Suuren huolen vyöhyke (6-7)
Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa.
Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät anna työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen. Työntekijä
ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta heti ja
toimintaan aktivoitua muutoksen kannalta välttämättömät tahot.
Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi
Lapseen liittyvän huolen ollessa vyöhykkeillä 2-5 ja perheen lähtiessä mukaan huolen purkamiseen
voi työntekijä tehdä yhdessä vanhempien kanssa yhteydenoton sosiaalihuoltoon tuen tarpeen
arvioimiseksi. Yhteydenoton saatuaan sosiaalitoimi arvioi perheen palveluiden tarpeen ja järjestää
tarvittavat tukitoimet. Yhteydenotto vaatii perheen suostumuksen. Perheen kynnys tuen
vastaanottamiseen voi olla matalampi, kun yhteydenotto tehdään yhteisenä huolen ilmauksena ja apua
ei tarvitse hakea lastensuojelusta. Lomake on liitteessä 4.
Lastensuojeluilmoitus
Varhaiskasvatuksen henkilöstö kuuluu lastensuojelulain 25§ mainittujen ilmoitusvelvollisten
joukkoon.
ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta
vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja
22
huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista
lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevat henkilöt tekevät ilmoituksen pääosin omalla nimellään.
”Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä
myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisena
yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: yhteydenotto tehdään viipymättä; ja
yhteydenoton yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa
yhteydenottoon johtaneet syyt.” (Finlex 2017.)
Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä aina, kun on syytä epäillä, että lapsi on vaarassa ja hänen tilanteensa
edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Kynnys ilmoituksen tekoon on matala, koska kyseessä
on lapsen edun turvaaminen ja lapsen tilanteen selvittäminen. Ilmoittajalla ei tarvitse olla tietoa
lastensuojelun tarpeesta, vaan pelkkä epäilys riittää. Ilmoitus perustuu ilmoittajan subjektiiviseen
arvioon lapsen tilanteesta. Ilmoittajan ollessa varhaiskasvatuksen ammattihenkilö, perustuu ilmoitus
hänen yleiseen lapsen ikä- ja kehitystasoon ja kasvatukseen liittyvään tietoon sekä yksilökohtaiseen
tietoon lapsesta ja hänen perheestään. Ilmoitus on tehtävä huoltajan mahdollisesta vastustuksesta
huolimatta.
23
4. LAPSEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI
Jokaisella lapsella on omat vahvuutensa ja tuen tarpeensa. Joskus lapsi voi tarvita yksilöllistä tukea
kasvussa, kehityksessä tai oppimisessa tavanomaista enemmän. Huoltajien kanssa yhteistyössä
toteutettava varhaiskasvatus on jo itsessään kuntouttava tukimuoto lapselle. Toiminnan pohjana
lapsen päivittäisessä varhaiskasvatuksessa on varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan
noin kahden kuukauden kuluttua päivähoidon aloittamisesta. Siihen kirjataan suunnitelma
tukitoimista, tavoitteet ja arvioinnit ja sitä päivitetään vähintään kerran vuodessa. Kehityksen ja
oppimisen tuki perustuu laadukkaaseen pedagogiikkaan, joka kuuluu jokaiselle lapselle. Tuen
tavoitteena on edistää lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Tuen tarpeen
tunnistaminen mahdollisimman varhain on ensiarvoisen tärkeää ja ehkäisee lapsen ongelmien
syntymistä. Virroilla lapsi saa tarvitsemansa tukitoimet omassa päivähoitopaikassaan inklusiivisen
periaatteen mukaisesti.
Virroilla on käytössä kolmiportainen tukimalli, jossa tuen tasoja on kolme: yleinen, tehostettu ja
erityinen. Tukimalli on käytössä sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja perusopetuksessa, mikä takaa
lapselle eheän tuen jatkumon opinpolullaan.
4.1 Tuen tarpeen arviointi
Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja
kasvatushenkilöstön havainnot tai lapsen aikaisemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsi voi tarvita
tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen tai tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen
tarve voi syntyä myös tilanteessa, jossa lapsen kasvuolot eivät turvaa hänen terveyttään ja kehitystään.
4.2 Tuen järjestäminen
Tuen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä kehitykseen ja oppimiseen liittyvät tarpeet. Lapsen
yksilöllisiin tarpeisiin pyritään vastaamaan sekä yhteisöllisin että pedagogisin, rakenteellisin ja
hyvinvointia tukevin järjestelyin. Lapsen tarvitsemaa tukea tarjotaan joustavin järjestelyin
ensisijaisesti lapsen omassa toimintaympäristössä. Keskeistä kehityksen ja oppimisen tuen
toteutumisessa on osaava henkilökunta, rakentava yhteistyö ja vuorovaikutus perheen kanssa.
Monialaista yhteistyötä toteutetaan erityislastentarhanopettajan johdolla.
4.3 Tukimuodot
Kolmiportainen tuki muodostaa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen saakka johdonmukaisesti
etenevän kokonaisuuden. Tuen määrän kasvaessa lapsen yksilöllinen toiminta lisääntyy.
24
Yleinen tuki
Yleinen tuki on jokapäiväistä kasvatustoimintaa, joka ottaa huomioon lapsen yksilöllisen kasvun ja
kehityksen tukemisen. Yleistä tukea voi olla esim. toiminnan eriyttäminen erilaisissa pienryhmissä.
Jokaiselle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yksilöllisen kasvun ja oppimisen tueksi.
Lapsen vahvuudet, tuen tarpeet ja kehityksen eri tavoitteet kirjataan varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Tehostettu tuki
Kun yleisen tuen tukitoimet eivät riitä, otetaan käyttöön tehostettu tuki. Tukitoimet suunnitellaan
pedagogisen arvion perusteella. Tehostetun tuen myötä lapsen arkeen voi kuulua yksilöllistä
kuntoutusta esim. eri terapioita sekä psykologisia tutkimuksia. Lapsen haasteisiin pyritään
vastaamaan erilaisin pedagogisin menetelmin ja välinein sekä mukauttamalla ympäristöä
päivähoidon arjessa.
Erityinen tuki
Erityinen tuki on tarpeen, kun lapsella on laaja-alaisia kuntoutuksellisia ja/tai kasvatuksellisia tarpeita
ja kun tehostetun tuen menetelmät eivät riitä. Erityisen tuen päätöstä edeltää pedagoginen selvitys.
Erityinen tuki on lapsen yksilöllisten tavoitteiden mukaista varhaiskasvatusta, josta päätöksen tekee
sivistystoimenjohtaja.
25
YLEINEN TUKI
Laadukas varhaiskasvatus
Arjen tukitoimet
Pienryhmätoiminta
Erityislastentarhanopettajan tuki
Apuvälineet yms.
Yhteistyö
Arviointi
PEDAGOGINEN ARVIO
Laaditaan yhdessä huoltajien, kasvatushenkilöstön,
erityislastentarhanopettajan sekä muiden asiantuntijoiden
kanssa.
TEHOSTETTU TUKI
Laadukas varhaiskasvatus
Arjen tukitoimet
Pienryhmätoiminta
Erityislastentarhanopettajan tuki
Apuvälineet yms.
Yhteistyö
Arviointi
Yksilöllinen kuntoutus
Avustajapalvelut
26
Erityisen tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti. Mikäli erityistä tukea ei enää tarvita, laaditaan
lapselle uusi pedagoginen selvitys. Selvityksen myötä lapsi voi siirtyä tehostetun tai yleisen tuen
piiriin. Mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, hänelle laaditaan myös
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS.
KUVIO 1. Kolmiportainen tukimalli
PEDAGOGINEN SELVITYS
Laaditaan yhdessä huoltajien ja monialaisen työryhmän
kanssa.
ERITYINEN TUKI
Laadukas varhaiskasvatus
Arjen tukitoimet
Pienryhmätoiminta
Erityislastentarhanopettajan tuki
Apuvälineet yms.
Yhteistyö
Arviointi
Yksilöllinen kuntoutus
Avustajapalvelut
Kuntouttava tuki
Monialainen yhteistyö
HOJKS
Laaditaan yhdessä huoltajien ja monialaisen
työryhmän kanssa silloin, kun lapsella on pidennetty
oppivelvollisuus.
HOJKS:iin kirjataan kaikki lapsen tarvitsemat tukitoimet
27
5. VARHAISKASVATUKSEN, ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN JATKUMON
RAKENTUMINEN
KUVIO 2. Oppimisen polku
Lapsen siirtymiseen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja edelleen perusopetukseen kiinnitetään
erityistä huomiota. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten välillä järjestetään yhteisiä tapaamisia,
joissa voidaan tarkentaa arjen käytäntöjä ja kehittää toimintaa edelleen. Nämä tapaamiset ovat:
syksyisin esiopettajat ja varhaiskasvattajat
keväisin alkuopettaja ja esiopettaja
kouluun tutustumispäivänä esiopettaja myös kouluun
keväällä yhteistunteja esiopetus/alkuopetus
yhteiset retket
yhteiset luennot
esiopettajat (päiväkodit, koulu) ja erityislastentarhanopettaja
alkuopetuksen erityisopettajat ja erityislastentarhanopettaja
Lisäksi erityisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyötä ja yhteistä toimintakulttuuria
pidetään yllä lastentarhanopettajien ja esikoulunopettajien yhteisillä pedagogisilla kahviloilla.
Kahviloita järjestetään vähintään neljä kertaa toimintavuoden aikana vaihtuvin teemoin.
Uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman sekä uudistettujen esiopetuksen ja
perusopetuksen opetussuunnitelmien myötä nämä kaikki perusteet puhuvat samaa
opetussuunnitelmakieltä ja niistä on löydettävissä aiempaa enemmän yhteneväisyyksiä.
Varhaiskasvatussuunnitelmassa todetut asiat jatkuvat saman sisältöisinä esiopetukseen ja
28
alkuopetukseen. Näitä ovat laaja-alaiset kokonaisuudet, toimintakulttuurin ja pedagogiikan vahva
painotus, lapsen kasvava osallisuus sekä uudistunut arviointikulttuuri.
Myös kolmiportainen tukimalli on käytössä kaikissa opinpolun vaiheissa varhaiskasvatuksesta
perusopetukseen. Tiedot lapsen tuen tarpeesta ja tukitoimista sekä pedagogiset asiakirjat siirtyvät
lapsen mukana aina varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja myöhemmin esiopetuksesta
perusopetukseen. Tämä takaa lapselle sujuvan kehityksen ja oppimisen tuen jatkumon.
29
VARHAISKASVATUKSESTA
ESIKOULUUN
AIKA TAPAHTUMAT VASTUUHENKILÖT
(koollekutsuja tummennettuna)
TAMMIKUU 6-vuotistarkastukset alkavat
neuvolan terveydenhoitaja
HELMIKUU ilmoittautuminen esikouluun
huoltajat
MAALISKUU tiedonsiirtopalaveri
varhaiskasvatuksesta esikouluun
lastentarhanopettaja/perhepäivähoitaja
ja esikoulunopettaja, tarvittaessa
erityislastentarhanopettaja
HUHTIKUU esikouluun tutustumispäivä rehtori/koulun johtaja ja päiväkodin
johtaja
TOUKOKUU
siirtokeskustelu
lastentarhanopettaja/perhepäivähoitaja,
esikoulunopettaja, rehtori/päiväkodin
johtaja, tarvittaessa
erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja
KESÄKUU Esikoululainen tutustuu
henkilökohtaisesti huoltajiensa
kanssa esikouluun. (Koivurinteen
päiväkoti)
esikoulutiedote
esikoulunopettaja
HEINÄKUU Esikoululainen tutustuu
henkilökohtaisesti huoltajiensa
kanssa esikouluun. (Koivurinteen
päiväkoti)
esikoulutiedote
esikoulunopettaja
ESIKOULU
ALKAA!
ELOKUU
esikoululaisiin tutustuminen
esikoulunopettaja,
erityislastentarhanopettaja/
erityisopettaja
SYYSKUU kehityksen ja oppimisen tuen
järjestäminen esikoululaisille
tarvittavat neuvottelut ja huoltajien
tapaamiset
lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelman laatiminen
yhdessä huoltajien kanssa
esikoulunopettaja,
erityislastentarhanopettaja/
erityisopettaja, huoltajat
LOKAKUU
kehityksen ja oppimisen tuen
järjestäminen esikoululaisille
tarvittavat neuvottelut ja huoltajien
tapaamiset
esikoulunopettaja,
erityislastentarhanopettaja/
erityisopettaja
30
ESIKOULUSTA KOULUUN
AIKA TAPAHTUMAT VASTUUHENKILÖT (koollekutsuja tummennettuna)
JOULUKUU huoltajien tapaaminen
koulukypsyystestaus
tarvittaessa
esikoulunopettaja,
huoltajat ja psykologi
TAMMIKUU huoltajien tapaaminen
koulukypsyystestaus
tarvittaessa
kielellisten valmiuksien
kartoittaminen
esikoulunopettaja ja
huoltajat
psykologi
erityisopettaja
HELMIKUU ilmoittautuminen kouluun
kielellisten valmiuksien
kartoittaminen
huoltajat
erityisopettaja
MAALISKUU tiedonsiirtopalaveri (tavoitteena
ryhmien muodostaminen)
rehtori, esikoulunopettaja, 1. luokan
opettajat, erityisopettajat, tarvittaessa
valu- ja S2-opettajat
HUHTIKUU kouluun tutustumispäivä
vanhempainilta, jossa mukana
olevat työntekijät kertovat
työnkuvastaan
rehtori, 1. luokan opettajat,
erityisopettaja, terveydenhoitaja,
erityistyöntekijä / koulukuraattori,
huoltajat
TOUKOKUU tukea tarvitsevien oppilaiden
siirtopalaveri
lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelman
arviointikeskustelut
rehtori, esikoulunopettaja, 1. luokan
opettaja, erityis-opettaja/erityis-
lastentarhanopettaja
esikoulunopettaja, huoltajat
KESÄKUU oppilashuollon tiedonsiirto koulukuraattori, neuvola- ja
kouluterveydenhoitajat, psykologi,
vastaava kuraattori
HEINÄKUU
kouluuntulotarkastus kouluterveydenhoitaja ja huoltajat
KOULU ALKAA!
SYYSLUKUKAUSI
koulutulokas-opas
kielellisten valmiuksien
lähtötasokartoitus ja
puheseulonta
vanhempainilta
luokanopettaja
erityisopettaja
luokanopettaja
31
kaksiosainen laaja
terveystarkastus
(terveydenhoitajan ja lääkärin
tarkastus)
vanhempainvartit
oppilashuoltotyö
terveydenhoitaja, oppilas, huoltajat,
lääkäri, luokanopettaja,
oppilashuoltoryhmä
1. luokan opettajat
32
6. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA ELI VASU
Varhaiskasvatuksessa olevan lapsen tulee saada suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatusta,
opetusta ja hoitoa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu perustuu lapsen tuntemiseen,
kuulemiseen ja havainnointiin. Vasu mahdollistaa lapsen ja vanhempien osallistumisen toiminnan
arviointiin, suunnitteluun ja kehittämiseen. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on osa pedagogista
dokumentointia, jonka avulla saatua tietoa ja ymmärrystä hyödynnetään työtapojen,
oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien sekä sisältöjen muokkaamisessa lapsen
kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi. Lapsen vasu on pedagoginen asiakirja, joka toimii kasvattajan
työvälineenä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vastuu jokaisen lapsen osallistamisesta ja keinojen löytämisestä
lapsen mielipiteiden, ajatuksien ja toiveiden tavoittamiseksi. Lapsen ja huoltajien näkemykset
kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Virroilla ensisijainen vastuu lapsen vasun
laatimisesta on ryhmän lastentarhanopettajalla, mutta laatimiseen osallistuvat kaikki ryhmän aikuiset.
Ryhmäperhepäivähoidossa lapsen vasun laatii ryhmäperhepäivähoitaja ja perhepäivähoidossa
perhepäivähoitaja. Suunnitelma tulee laatia ensimmäisen kerran noin kahden kuukauden kuluttua
päivähoidon aloittamisesta ja sitä päivitetään tarvittaessa, mutta vähintään kerran vuodessa.
33
7. VARHAISKASVATUKSEMME JATKUVA ARVIOINTI
Varhaiskasvatuksessa keskeinen laadun suunnannäyttäjä on uusi varhaiskasvatussuunnitelman
perusteet sekä varhaiskasvatuslaki. Varhaiskasvatuslaki velvoittaa varhaiskasvatuksen järjestäjän,
Virtain kaupungin arvioimaan antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistumaan ulkopuoliseen
toimintansa arviointiin. Laki myös vaatii keskeisten arviointitulosten julkistamista.
Varhaiskasvatustoiminnan arvioinnissa voidaan erottaa kaksi eri linjausta, jotka ovat jatkuva arjessa
tapahtuva arviointi ja systemaattinen valittujen kohteiden arviointi. Arvioinnin merkitys voidaan
jaotella neljään eri kokonaisuuteen (Parrila & Fonsen 2016):
1) Lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tuki
2) Lapsista lähtevä varhaiskasvatuksen suunnittelu mahdollistuu
3) Toiminnan kehittämistarpeista saadaan tietoa
4) Tukee vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä
Virtain kaupungin varhaiskasvatukseen on laadittu strategia vuosille 2016–2020. Tämä asiakirja on
kaupungin päättäjien hyväksymä. Myös Virtain uudistetut esiopetuksen opetussuunnitelma ja tämä
varhaiskasvatussuunnitelma tukevat arviointityötä.
Virtain kaupungilla ei ole olemassa varsinaista laatukäsikirjaa varhaiskasvatuksen laadunarviointiin.
Virtain varhaiskasvatuksessa arviointi on ollut pääasiassa sisäistä ja laadun arviointia on toteutettu
paljolti määrällisesti. Määrällisen arvioinnin kautta tullutta tietoa on käytetty varhaiskasvatuksen
henkilöstöresurssien ja palvelutuotannon kehittämiseen sekä talousarvion suunnitteluun ja
seurantaan.
Laadun sisäistä kehittämistä on mm. pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka. Virtain
varhaiskasvatuspalveluissa on muodollisesti pätevä henkilöstö ja määräaikaisten työsuhteiden määrää
on pyritty vähentämään. Henkilöstöresursseihin liittyviä tarkastelutapoja ovat olleet henkilöstön
siirtotarpeiden pohtiminen, lomajärjestelyt sekä koulutuksen tarpeen kartoittaminen. Virroilla
varhaiskasvatuspalveluja on voimakkaasti uudelleen organisoitu lähiaikoina. Palvelutuotannon
kehittämisnäkökulma on ainakin osin toteutunut tämän muutoksen myötä, kun perhepäivähoitajille
luotiin uudenlainen varahoitojärjestely. Varhaiskasvatuspalvelujen tarjonnassa on yhä vaihtoehtoina
päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito tai hoitajan kotona tapahtuva perhepäivähoito perheiden tarpeiden
mukaan. Yksityiskohtaisemmin kuvattuna tarkastelun kohteena ovat olleet lasten läsnäolopäivät ja
poissaolot ja niiden kertomat käyttö- ja täyttöasteprosentit. Myös hoitopäivän hinta ja henkilöstön ja
lasten suhdeluku sekä henkilöstön poissaolot ja niiden aiheuttama sijaistarve ovat olleet tarkastelun
kohteena.
34
Työsuojelun näkökulmasta laatua arvioidaan ja valvotaan riskien arvioinnin suunnittelulla. Yksi
näkökulma riskien arvioinnissa on työyhteisö ja sen hyvinvointi. Tätä taustaa vasten on tärkeää vaalia
henkilöstön työkykyä ja ylläpitää mahdollisuutta kehittymiseen ja kouluttautumiseen. Kannustavan
ilmapiirin ja työyhteisön toimivan palautteenantojärjestelmän avulla työyhteisö voi hyvin ja se tuottaa
laadukasta varhaiskasvatusta.
Huoltajien mielipiteitä on kysytty Virtain varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan yhteydessä ja näin
osallistettu heitä suunnitteluprosessiin. Myös asiakastyytyväisyyskyselyjä on toteutettu. Viimeisin
toteutettiin v. 2016 sosionomiopiskelijan opinnäytetyönä. Tässä kyselyssä palautetta saatiin kullekin
päivähoitoyksikölle. Vanhemman mielipide tulee kuuluviin myös lapsen vasun laadinnan yhteydessä.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan ne asiat, joita vanhemmat pitävät kasvatuksessa
tärkeinä. Perheen toiveiden huomioiminen voidaan nähdä yhtenä laadun mittarina. Lapsen
varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan vähintään kerran vuodessa.
Työntekijän näkökulmasta oman työn tulosten ja tavoitteiden toteutumisen arviointi tapahtuu
vuosittain oman esimiehen kanssa käytävässä kehityskeskustelussa. Lisäksi laajemmin koko
kaupungin varhaiskasvatusta henkilöstö arvioi Kunta 10-tutkimukseen osallistumalla. Omassa
lapsiryhmässä henkilöstö toteuttaa tavoitteellisen ja suunnitelmallisen itsearvioinnin lisäksi yhteistä
arviointia lapsiryhmän toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Vuosittain ryhmien
toimintasuunnitelmien laadinnan yhteydessä tulisi huomioida laatukriteerien mukaiset
kehittämistoimet.
Uusi varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ohjaa varhaiskasvatuspalveluiden ydintarkoitusta
jokaisen lapsen oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Näin pedagogiikka saa
toiminnassa entistä keskeisemmän sijan. Jatkossa Virroillakin työstämme henkilöstön yhteisiä
sisäisen arvioinnin tapoja, jotka kohdistuvat nimenomaan pedagogiikkaan. Nämä arviointitavat
yhdessä mietittyjen arviointikohteiden kanssa muodostavat kokonaisuuden, jolle jatkuva sisäinen
arviointi voi perustua.
Tulevaisuudessa yksi tärkeä varhaiskasvatuksen kehittämistyön painopiste Virroilla on oman
laadunhallinta- ja arviointijärjestelmän luominen. Tämän järjestelmän kehittämisessä Virrat kuten
monet muutkin kunnat luottavat ja odottavat Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin
ohjeistusta. Vuosina 2016–2019 Karvi toteuttaa varhaiskasvatuksen järjestäjien tukeminen
laadunhallinnassa hankkeen, jossa tarkoituksena on tuottaa varhaiskasvatuksen arvioinnin eri tasoille
tietoa ja välineitä tukemaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä laadunhallintatehtävässään.
35
LIITE 1. Päivähoidon aloituslomake
TERVETULOA PÄIVÄHOITOON!
Lapsen etunimet ja sukunimi
Lapsen syntymäaika
Lapsen lempinimet
Päivähoidon yksikkö ja ryhmä
Kotiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Äidinkieli Sisarukset
Äidin nimi
Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka
Puhelinnumero Sähköposti
Isän nimi
Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka
Puhelinnumero Sähköposti
Muu huoltaja (esim. äiti tai isäpuoli)
Kotiosoite sekä postinumero ja – toimipaikka
Puhelinnumero Sähköposti
Kenelle muulle kuin huoltajalle lapsen saa luovuttaa?
Etu- ja sukunimi
Puh.nro
Etu- ja sukunimi
Puh.nro
36
Päivittäinen hoitoaika
Varahoitopaikka (perhepäivähoidossa oleville)
Allergiat
Dieetit
Lääkitykset (lääkehoitosuunnitelma liitteenä)
Omatoimisuus
WC-asiat
Päivälepo
Katsomuskasvatus, mikä? Saako lapsenne osallistua varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen?
o Kyllä o Ei
Saako lastanne ja esim. lapsenne kädentöitä valokuvata/videoida päiväkodin ja/tai yhteistyötahojen julkaisuihin, paikallislehteen tai oppimateriaaleja (esim. Peda.net) varten? Rastittakaa sopivin vaihtoehto.
o Kyllä o Ei
Saako lapsenne katsoa ikä- ja kehitystasolle sopivia lastenohjelmia ja/tai elokuvia joko televisiosta tai videolta? Rastittakaa sopivin vaihtoehto.
o Kyllä o Ei
Saako lastanne kuljettaa yhteiskuljetuksessa (esim. linja-auto) yhteisillä retkillä? Rastittakaa sopivin vaihtoehto. o Kyllä o Ei
Saako lastanne kuljettaa henkilökunnan omalla autolla? Rastittakaa sopivin vaihtoehto. o Kyllä o Ei
Kuuluuko perheenne arkeen joitain muita tärkeitä yhteistyötahoja, jotka olisi tärkeää tietää ja huomioida myös lapsenne päivähoidossa? Esim. lapsiperheiden tukipalvelut (kasvatus- ja perheneuvola, perhetyöntekijä, terapiat, sosiaalitoimi), uskonnollinen vakaumus, urheiluseurat jne.
Lisätietoja. Muuta, mitä?
Päiväys sekä huoltajan ja varhaiskasvatuksen edustajan allekirjoitukset
_____ / _____ / _____ ___________________________________________________________________
37
LIITE 2. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli lapsen vasu
MILLAINEN MINÄ OLEN?
rohkea
reipas
rauhalli
nen
ujo
hidas
utelias
vilkas
herkkä
arka
iloinen
sinnikäs
kärsiväl
linen
omatoi
minen
keskitty
mätön
huomionh
aluinen
voimakas
tahtoinen
LAPSEN
VALOKUVA
toiset
huomioonott
ava
Toimintavuosi
______ - ______
tyytyväi
nen
38
Lapsen puheenvuoro
Minäkuvan perusta syntyy lapsen omien havaintojen pohjalta siitä, millaista palautetta hän saa muilta itsestään. Terveen
itsetunnon perusta syntyy siitä, että lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi ja rakastetuksi. Jokaisella lapsella on oikeus olla
oma itsensä. Kasvattajan tehtävänä on lapsen vahvuuksien tukeminen ja heikkouksien kehittäminen myönteisellä tavalla.
Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, osallistua ja vaikuttaa.
Tuletko mielelläsi päivähoitoon? Onko sinulla kavereita päivähoidossa? Mitä teet mieluiten päivähoidossa? Mistä et pidä?
Pelottaako sinua jokin asia päivähoidossa? Mitä asioita jo osaat? Mitä haluaisit oppia tai harjoitella lisää?
Lapsen hyvinvointi, omatoimisuus ja päivittäiset toiminnot
Lapsi oppii parhaiten tekemällä ja kokeilemalla. Säännöllinen päivärytmi ja toistuvat rutiinit luovat turvallisuutta ja
jäsennystä lapsen elämään. Havainnollisten ja toiminnallisten arkipäivän tilanteiden, leikkien, pelien ja konkreettisten
mallien ja välineiden avulla harjoitellaan monia taitoja. Kannustus ja kiitos tukevat lasta uusien taitojen harjoittelussa.
Ruokailu, lepo, terveys, hygienia, pukeutuminen, ulkoilu, wc-toiminnot, päivärytmin omaksuminen, vireystila, aistitoiminnot
ja hahmotus, lapselle tärkeät henkilöt.
Lapsen vahvuudet
Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.
39
Tunne-elämän kehitys ja sosiaalinen vuorovaikutus
Lapsi oppii toisen huomioimista ja hyviä tapoja sosiaalisissa tilanteissa. Toisten lasten kanssa toimiminen antaa
mahdollisuuden jutella, neuvotella, väitellä, neuvoa, kuunnella ja huomioida toisten toiveita.
Tunteiden ilmaiseminen, nimeäminen ja hallinta. Miten lapsi kokee onnistumiset ja pettymykset? Käyttäytyminen
ristiriitatilanteissa. Lapsen pelot. Lapsen käsitys itsestään. Yhteistyötaidot ja empatiakyky. Lapselle tärkeät kaverit kotona
ja päivähoidossa.
Lapsen vahvuudet
Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.
Kielellinen vuorovaikutus
Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Kieli tukee ajattelua ja
vuorovaikutustaitoja. Leikillä ja saduilla on erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle.
Sanat sekä sana- ja käsitevarasto. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen. Vastavuoroisuus ja kommunikointitavat.
Sanaton viestintä, looginen ajattelu ja päättelytaidot. Kuunteleminen ja keskittyminen. Muisti. Lapselle lukeminen, lorut,
runot, sadut ja laulut. Median merkitys lapsen elämässä.
Lapsen vahvuudet
Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.
40
Leikkiminen
Leikki on lapselle ominainen tapa oppia uutta ja jäsentää maailmaa. Lapset käyttävät leikkinsä aineksina kaikkea
näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikkiessään lapset jäljittelevät ja luovat uutta. Kaikki, mikä näkyy leikeissä,
on lapselle merkityksellistä.
Leikin aiheet, mielikuvitus ja monipuolisuus. Mieluisat leikit. Leikin kesto. Leikkikaverit ja vuorovaikutus leikissä. Näkyvätkö
tunteet leikkiessä? Onko lapsella riittävästi aikaa leikkeihin? Aikuisen osallistuminen lapsen leikkeihin kotona /
päivähoidossa.
Lapsen vahvuudet
Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.
41
Motoriikka
Karkeamotoriikka
Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkuminen edistää lapsen oppimista sekä
tietoisuutta omasta kehosta, mikä luo pohjaa terveelle itsetunnolle.
Perusliikuntataidot (ryömiminen, konttaaminen, kävely; juokseminen, tasapaino, hyppiminen). Kehonosien
hahmottaminen, nimeäminen ja toiminta. Kehonpuolien yhteistyö. Monipuolisuus liikunnassa. Minkälaisesta liikunnasta
lapsi pitää? Miten toteutetaan lapsen riittävä päivittäinen liikkuminen?
Hienomotoriikka
Erilaiset kädentyöt kehittävät hienomotorisia taitoja. Kädentaidot (mm. piirtäminen, leikkaaminen, liimaaminen,
maalaaminen, muovailu, rakentelu). Silmän ja käden yhteistyö. Ruokailuvälineiden käyttö.
Lapsen vahvuudet
Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.
Taiteellinen kokeminen ja ilmaisu
Lapsen mielenkiinnon kohteet (musiikki, kuvataide, kädentyöt). Luovuus. Itseilmaisu.
Lapsen vahvuudet
Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.
42
Eettinen ja katsomuksellinen kasvatus
Eettinen kasvatus, perheen arvot, oikean ja väärän merkitys. Lapsen eettisen ja katsomuksellisen kasvatuksen
toteuttaminen. Miten lapsen sukupuoli otetaan huomioon kasvatuksessa?
Lapsen vahvuudet
Millaista kannustusta ja tukea lapsi tarvitsee kotona ja päivähoidossa? Perheen ja päivähoidon sovitut toimintatavat.
Muuta
Lisätietoja, lääkehoitosuunnitelma
Päiväys sekä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen edustajan allekirjoitukset
______ / ______ / ______ _______________________________________________________________________________________________
43
LIITE 3. Lapsen lääkehoitosuunnitelma
Päivähoidossa annetaan vain lääkärin lapselle määräämiä reseptilääkkeitä. Lääkkeen tulee olla
alkuperäispakkauksessa. Lisäksi on käytävä ilmi annostusohje. Huoltaja vastaa lääkkeen
toimittamisesta päivähoitopaikkaan ja kertoo kaiken lapsen lääkehoidosta tarvittavan tiedon.
VIRRAT Varhaiskasvatus Lapsen lääkehoitosuunnitelma
PERUSTIEDOT
Lapsen nimi
Henkilötunnus
Huoltaja
Puhelin päivisin
Huoltaja
Puhelin päivisin
TIEDOT LÄÄKKEESTÄ JA LÄÄKEHOIDOSTA
Lääkkeen nimi
Sairaus, jonka hoitoon lääkettä käytetään
Annostusohje ja lääkkeenantotapa
Lääke säilytetään
Lääkkeen viimeinen käyttöpäivämäärä
Lääke vastaanotettu, pvm, työntekijän allekirjoitus
LAPSEN LÄÄKEHOITOON PEREHDYTTÄMINEN
Henkilöstön perehdyttämisestä lapsen lääkehoitoon vastaa:
Hoitavan tahon yhteystiedot
Miten toimitaan poikkeustilanteissa? (retket, vuorohoito jne.)
44
LÄÄKEHOITOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET JA SEURANTA
Muut mahdolliset toimenpiteet
Seuraavia oireita seurataan
Seuraavissa tilanteissa ollaan yhteydessä huoltajiin
Seuraavissa tilanteissa ollaan yhteydessä terveydenhoitajaan tai lasta hoitavaan tahoon
Seuraavissa tilanteissa kutsutaan ambulanssi (112!)
Lääke tai lääkkeen antamisessa käytetty väline hävitetään seuraavasti
Suunnitelma päivitetään
Lääkehoitosuunnitelma on laadittu yhteistyössä huoltajan kanssa.
Päiväys _____ / _____ / _____
Suunnitelmaa ovat olleet laatimassa seuraavat henkilöt. Allekirjoitus ja nimenselvennys.
____________________________________ _________________________________________
____________________________________ _________________________________________
45
LIITE 4. Virtain kaupungin tukipalvelut lapsiperheille
Lastenneuvola
Lastenneuvolan tehtävä on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja varhaistoteaminen
sekä kokonaisvaltaisen lapsen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen. Määräaikaiset ja laajat
tarkastukset toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla neuvola asetuksen
mukaisesti. Lastenneuvolatyön monipuolisuutta tukee yhteistyö muiden perheen eteen toimivien
ammattilaisten kanssa. Yhteistyö perustuu luottamuksellisuuteen, joten tietoa siirretään vain
vanhempien suostumuksella, ellei lapsen etu toisin vaadi.
Alle kouluikäisten terveysneuvonta järjestetään lastenneuvolassa ja sen ensisijainen tehtävä on luoda
perustaa lapsen elinikäiselle terveydelle ja hänen suotuisalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle
kehitykselleen. Lastenneuvolan osuus perheen terveydenhoitosuunnitelman toteuttamisessa alkaa
lapsen syntymästä ja jatkuu, kunnes lapsi siirtyy kouluterveydenhuollon piiriin.
Neuvolan kanssa yhteistyö varhaiskasvatuksessa olevien lasten osalta toteutuu systemaattisesti 4-
vuotistarkastuksen yhteydessä. Vanhemmat vievät halutessaan vahvuudet-vaikeudet kyselyn
päivähoitoon ja palauttavat neuvolaan. Yhteistyössä vanhempien kanssa käydään keskustelua oman
lapsen vahvuuksista ja mahdollisista vaikeuksista. Luottamus syntyy avoimen ja rehellisen
vuorovaikutuksen myötä. Keskinäinen luottamus ja arvostus ovat pohjana rakentavalle
moniammatilliselle yhteistyölle lapsen ja perheen parhaaksi. Lapsi ja perhe kohdataan yksilöllisten
tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti.
Neuvolan terveydenhoitajat ovat käytettävissä varhaiskasvatushenkilöstön konsultteina sekä
tarvittaessa asiantuntijoina varhaiskasvatusyksiköiden vanhempaintilaisuuksissa.
Yhteystiedot:
Terveydenhoitaja Katja Kaasalainen-Kalliomäki (03) 485 3246
Alueet: Keituri, Torppakylä, Killinkoski, Vaskuu, Vaskivesi, osa keskustaa
Terveydenhoitaja Anna Lindeman (03) 485 3249
Alueet: Nallela, Tapiola, Penkkivuori, Jäähdyspohja, Hauhuu, Kotala, Liedenpohja, Kurjenkylä,
Äijänneva, osa keskustaa
Terveydenhoitajien puhelinaika on arkisin ma-pe klo 8-8.45.
46
Kasvatus- ja perheneuvola
Perheneuvolassa annetaan sosiaalihuoltolain 56 §:n mukaista kasvatus- ja perheneuvontaa lapsen
hyvinvoinnin, yksilöllisen kasvun ja myönteisen kehityksen edistämiseksi, vanhemmuuden
tukemiseksi sekä lapsiperheiden suoriutumisen ja omien voimavarojen vahvistamiseksi.
Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun omat keinot eivät riitä, esimerkiksi seuraavan laisissa
tilanteissa:
ikäkausikriisit
huoli lapsen tai nuoren käyttäytymisestä tai kehityksestä
lapsen tai nuoren keskittymättömyys, aggressiivisuus, kyvyttömyys toimia ryhmässä,
vaikeus noudattaa rajoja, arkuus, univaikeudet
lapsen tai nuoren jännittäminen ja erilaiset pelot
lapsen tai nuoren kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät asiat
lapsen tai nuoren alavireisyys ja masentuneisuus
lapsen tai nuoren vaikeudet päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa
perheen kehitysvaiheisiin ja elämäntilanteisiin liittyvät kriisit tai muu vaikea perhetilanne
parisuhdeasiat
vanhemmuuden ongelmat
varhaisen vuorovaikutuksen ongelmat
avioeron jälkeiset pulmat
Perheneuvolan periaatteisiin kuuluu luottamuksellisuus, maksuttomuus, asiakaslähtöisyys,
työtavoista sopiminen asiakkaan kanssa sekä tarpeen mukainen yhteistyö muiden perheen parissa
työskentelevien kanssa.
Perheneuvolaan tulemiseksi ei tarvitse erillistä lähetettä, vaan asiakkaan oma yhteydenotto riittää.
Myös yhteistyötahot voivat ottaa yhteyttä perheneuvolaan, kunhan asiakas on tästä aina tietoinen.
Perheneuvolassa työskentelee psykologi ja sosiaalityöntekijä. Yhteydenoton jälkeen perheneuvolassa
arvioidaan, kumpi työntekijä alkaa työskennellä asiakkaan asioissa, siten että psykologi hoitaa aina
psykologiset tutkimukset.
Sonja Hartikainen perheneuvolan sosiaalityöntekijä Ruovedellä to, muina päivinä Virroilla
puhelinaika ma 12.00–12.45 ja ke 8.15–9.00 puh. 044 715 3326
Satu Mäkinen psykologi Virroilla ma-ke, Ruovedellä to-pe puhelinaika ke klo 9-11 puh. 044 715
3322
Perheneuvola sijaitsee Virtain terveyskeskuksen ensimmäisessä kerroksessa. Tiloihin on oma
sisäänkäynti hammashoitolan vieressä.
47
Virtain terveyskeskus
Perheneuvola
Sairaanlantie 1
34800 VIRRAT
Lapsiperheiden kotipalvelu
Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain 19 §:n mukaista tilapäistä palvelua. Sen tavoitteena
on tukea lapsiperhettä arjessa selviytymisessä tarjoamalla käytännön apua perheen arkeen
arkipäivisin. Lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan mm. asumiseen, lasten hoitoon ja
huolenpitoon, perheen toimintakyvyn ylläpitoon, asiointiin, muihin jokapäiväiseen elämään
kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.
Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti perheille, joissa täyttyy jokin seuraavista kriteereistä:
painopiste alle kouluikäisten lasten perheissä
monilapsinen perhe
raskaus
vanhemman yllättävä sairastuminen tai tapaturma (tilapäisesti alentunut toimintakyky)
vanhempien voimavarojen tukeminen
Lapsiperheiden kotipalvelu ei ole tarkoitettu:
korvaamaan päivähoitoa
vanhemman työstä/opiskelusta johtuvaan tarpeeseen
äkilliseen sairaan lapsen hoitoon, johon on mahdollista käyttää vanhemman oikeutta hoitaa
sairasta lasta kotona
Näiden pääasiallisten kriteerien lisäksi sosiaalityöntekijä voi käyttää harkintaansa palvelun
myöntämiseksi muusta perustellusta syystä. Kotipalvelun tarve arvioidaan tapauskohtaisesti ja sitä
myönnetään olemassa olevien resurssien mukaisesti, siten että asiakkaan oikeus välttämättömään
lapsiperheiden kotipalveluun tulee turvata.
Palvelutarpeen arviointi
Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämiseksi perheen palvelutarve arvioidaan tilanteen
edellyttämässä laajuudessa. Tarvittaessa tehdään kirjallinen sosiaalihuoltolain mukainen
palvelutarpeen arviointi, mikäli sen laatiminen ei ole ilmeisen tarpeetonta. Kirjallisen palvelutarpeen
arvioinnin laatii sosiaalityöntekijä ja samalla selvitetään perheen kokonaistilanne sekä mahdollinen
muiden palveluiden tarve. Kirjallinen palvelutarpeen arviointi laaditaan myös aina asiaakaan niin
pyytäessä. Tarvittaessa laaditaan myös sosiaalihuoltolain mukainen asiakassuunnitelma.
48
Asiakasmaksu
Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullinen palvelu. Tällä hetkellä maksu peritään käynnin keston
mukaan:
alle 2 h/käyntikerta 9,30 €/käyntikerta
2-4 h/käyntikerta 18,60 €/käyntikerta
yli 4 h/käyntikerta 37,30 €/käyntikerta
Perheen on mahdollista saada palvelu maksuttomana alentuneen maksukyvyn perustella.
Palvelun hakeminen ja lisätiedot
Lisätietoa palvelusta saat ottamalla yhteyttä lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijään tai
sosiaalityöntekijään.
Saara Ylitalo
lapsiperheiden kotipalvelutyöntekijä
044 715 1273
Perhetyö
Perhetyö auttaa ja tukee perheitä tilanteissa, jotka perhe itse kokee haastaviksi. Perhetyö liittyy
vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien
hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen
tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Tavoitteena on
lapsiperheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa
selviytymisen vahvistaminen.
Perhetyöntekijä voi olla apuna lapsiperheissä esimerkiksi silloin, kun lapsella on
koulunkäyntivaikeuksia, perhe tarvitsee tukea kodin pelisäännöistä sopimiseen, vanhempi tarvitsee
tukea rajojen asettamiseen, vanhemmalla on väsymystä ja neuvottomuutta vanhemmuudessa tai
lapsella on ollut päihdekokeiluja. Keskustelu ja tilanteen kartoitus ulkopuolisen kanssa voi avata
uusia näkökulmia. Työ ei ole lastenhoitopalvelua tai kodinhoitoa. Perhetyöntekijä työskentelee
pääosin perheen kodissa yhdessä perheen kanssa.
Perhetyöhön ohjaudutaan neuvolan, päivähoidon, koulun tai jonkun muun vastaavan tahon
ohjauksella tai perhe voi itse olla yhteydessä sosiaalityöntekijään. Työskentely aloitetaan perheelle
tehdyn palvelutarpeen arvion perusteella. Työskentelyn kestosta ja tavoitteista tehdään suunnitelma
yhdessä perheen kanssa.
Palvelu on perheelle maksutonta.
49
Yhteystiedot:
Perhetyöntekijä Suvi Kolkkinen 044 715 1249
Perhetyöntekijä Leena Salmela 044 7151258
Perhetyöntekijä Minna Määttä 044 715 1019 (Ruovesi)
Sosiaalityöntekijä Minna Hakala 044 715 1243
Lasten toimintaterapia
Lasten toimintaterapian tavoitteena on lapsen kokonaiskehityksen tukeminen, jotta lapsi kehittyy ja
pystyy rajoituksistaan huolimatta saavuttamaan tasoaan vastaavia taitoja ja valmiuksia arkipäivän
toiminnoista suoriutuakseen. Toimintaterapeutti arvioi lapsen kehitystasoa ja selviytymistä arjen
toiminnoista kotona, päiväkodissa/koulussa sekä tarpeen mukaan harrastuksissa. Toimintaterapiassa
arvioitavia ja kehitettäviä taitoja ovat mm. leikkitaidot, itsestä huolehtimisen taidot,
koulutyöskentelyyn tarvittavat taidot, toiminnoissa tarvittavat sensomotoriset ja hahmottamisen
taidot sekä keskittymisen ja / tai oman toiminnan ohjauksen taidot. Lapsen ympäristön aikuisilta saatu
tieto täydentää arviointia.
Arvioinnin jälkeen terapian tavoitteet sovitaan yhdessä lapsen ja hänen lähipiirinsä kanssa.
Toimintaterapia voi toteutua päiväkoti- /koulukäynteinä tai kotikäynteinä terapiajakson pituuden
määrittyessä yksilöllisesti. Yhdessä vanhempien kanssa pyritään löytämään lapsen taitoja
harjaannuttavia sekä perheen arkea helpottavia toimintatapoja. Vanhempien lisäksi toimintaterapeutti
tekee yhteistyötä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa, esim. päivähoito ja muut erityistyöntekijät
(esim. puheterapeutti, psykologi).
Aloite toimintaterapeutin arviointiin voi tulla neuvolasta, päivähoidosta/koulusta tai muilta
erityistyöntekijöiltä. Vanhemmat voivat myös itse ottaa yhteyttä neuvolaan, päivähoitoon/kouluun tai
suoraan toimintaterapeuttiin.
Lapsen toimintaterapia on maksutonta.
Yhteystiedot:
Mari Salin
Toimintaterapeutti
Keiturin Sote Oy
puh. 044 715 1125 [email protected]
50
Lastensuojelu
Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen
kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen
vastuu lapsen hyvinvoinnista. Lastensuojelu tukee lapsen ja nuoren hyvinvointia sekä vanhempia
lapsen hoidossa ja kasvatuksessa. Ensisijaisesti pyritään siihen, että lapsi voi kasvaa ja kehittyä
omassa kodissaan.
Lastensuojelulain mukaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lapselle
asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia.
Lastensuojeluilmoitus
Lapsi, hänen vanhempansa tai läheisensä voivat ottaa yhteyttä lastensuojeluun lapsen ja perheen
tilanteen selvittämiseksi sekä tuen saamiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka
on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen myös nimettömänä.
Lastensuojelulain mukaan tietyillä henkilöillä on ammattinsa ja asemansa vuoksi velvollisuus tehdä
lastensuojeluilmoitus.
Lastensuojeluilmoituksen voi virka-aikana (klo 8-16) tehdä puhelimitse suoraan sosiaalityöntekijälle.
Yhteystiedot:
Virtain sosiaalitoimisto
Minna Hakala 044-715 1243
Suvi Niemi 044-715 1306
Puhelinaika ma-pe klo 13–13.30.
Virka-ajan ulkopuolella kiireellisissä lastensuojeluasioissa otetaan yhteys hätänumeroon 112.
Lastensuojeluilmoituksen voi toimittaa kirjallisesti osoitteeseen:
Virtain kaupunki / Sosiaalitoimisto
Virtaintie 26
34800 Virrat
Lastensuojelutarpeen selvitys
Lastensuojeluilmoitukset käsitellään lain edellyttämän seitsemän arkipäivän kuluessa. Samalla
arvioidaan kiireellisten lastensuojelutoimenpiteiden tarve. Lisäksi tehdään palvelutarpeen arviointi
perheen kanssa. Tapaamisessa keskustellaan perheen arjesta, haasteista ja voimavaroista sekä
pohditaan yhteisesti keinoja perheen auttamiseksi. Arvioinnin jälkeen voidaan aloittaa asiakkuus
lastensuojelussa tai ohjata perhe muiden palveluiden piiriin.
51
Lastensuojelun avohuolto
Lastensuojelun asiakkuudessa olevalle lapselle on nimetty hänen asioista vastaava sosiaalityöntekijä,
joka vastaa palveluiden järjestämisestä perheelle. Suurin osa lastensuojelutyöstä järjestetään
avohuollon palveluina. Lastensuojelun tukitoimina järjestetyistä palveluista ja työskentelyn
tavoitteista sovitaan yhteistyössä laaditussa asiakassuunnitelmassa.
Avohuollon tukitoimia ovat mm:
sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta
tehostettu perhetyö
tukiperhe- ja tukihenkilötoiminta
taloudellinen tuki
lapsen harrastustoiminnan tukeminen
koko perheen tai lapsen lyhytaikainen sijoitus kodin ulkopuolelle
perhekuntoutus
52
VIRRAT Virrat – Ruovesi Sosiaalipalvelut
YHTEYDENOTTO SOSIAALIHUOLTOON TUEN TARPEEN ARVIOIMISEKSI (Sosiaalihuoltolaki 35§ ja Lastensuojelulaki 25a§)
LASTENSUOJELUILMOITUS (Lastensuojelulaki 25§)
Täytä lomake niiltä osin kuin sinulla on tiedossa! Mikäli perheessä on useampi lapsi, jota huoli koskee, täytä lomake jokaisesta lapsesta erikseen. Lomakkeen voi täyttää sähköisesti tai käsin. Tulosta lomake ja lähetä/toimittaa lapsen kotikunnan mukaan osoitteeseen Virtain kaupunki, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, PL 85, 34801 VIRRAT (Käyntiosoite: Virtaintie 26, 34800 VIRRAT) tai Ruoveden kunta/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Ruovedentie 30, 34600 RUOVESI
Lapsen nimi
Henkilötunnus
Osoite
Puhelinnumero
Vanhemman/ huoltajan nimi
Osoite Puhelinnumero
Vanhemman/ huoltajan nimi
Osoite Puhelinnumero
Mikäli lapsi ei asu molempien vanhempiensa kanssa samassa taloudessa, lapsi asuu äidin isän muun huoltajan kanssa
Yhteydenoton tai lastensuojeluilmoituksen syy: mitä on tapahtunut, miksi lapsella on avun tarve, mistä olet huolissasi ja mitä on tehty lapsen tukemiseksi (tarvittaessa jatka kääntöpuolelle)
Onko lapsi tietoinen yhteydenotosta/ lastensuojeluilmoituksesta? Kyllä Ei
Onko lapsi antanut suostumuksensa? Kyllä Ei Ei ole selvitetty
Lisätietoja
Ovatko huoltajat tietoisia yhteydenotosta/ lastensuojeluilmoituksesta? Kyllä Ei
Ovatko huoltajat antaneet suostumuksensa? Kyllä Ei Ei ole selvitetty
Lisätietoja
Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (työntekijä)
Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (perhe)
Työntekijän ammatti ja työpaikka
Päivämäärä, allekirjoitus ja nimen selvennys (perhe)
Yhteystiedot (puhelinnumero ja osoite)
Yhteystiedot (puhelinnumero ja osoite)
53
Sosiaalihuoltolain 35 § Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin, Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve arvioitaisiin. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä. Lastensuojeluilmoituksen ja ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 ja 25 c §:ssä. Jos ilmoitusvelvollinen henkilö on ottanut viipymättä yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen siten kuin 1—3 momentissa säädetään ja ilmoittanut yhteydenoton syyt, ei samojen tietojen perusteella tarvitse tehdä lastensuojeluilmoitusta. Iäkkään henkilön palvelutarpeesta ilmoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä vanhuspalvelulain 25 §:ssä säädetään. Lastensuojelulain 25 a § (30.12.2014/1302) Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Edellä 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaisena yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi edellyttäen, että: 1) yhteydenotto tehdään viipymättä; ja 2) yhteydenoton yhteydessä 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitusvelvollinen henkilö ilmoittaa yhteydenottoon johtaneet syyt. Lastensuojelulain 25 § (12.2.2010/88) Ilmoitusvelvollisuus Jonkin seuraavista tahoista palveluksessa tai luottamustoimessa oleva, vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva sekä kaikki terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä: 1) sosiaali- ja terveydenhuolto tai lasten päivähoito; 2) opetustoimi; 3) nuorisotoimi; 4) poliisitoimi; 5) Rikosseuraamuslaitos; 6) palo- ja pelastustoimi; 7) sosiaalipalvelujen, lasten päivähoidon tai terveydenhuollon palvelujen tuottaja; 8) opetuksen tai koulutuksen järjestäjä; 9) seurakunta tai muu uskonnollinen yhdyskunta; 10) kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain (746/2011) 3 §:ssä tarkoitettu vastaanottokeskus tai järjestelykeskus; 11) hätäkeskustoimintaa harjoittava yksikkö; 12) koululaisten aamu- tai iltapäivätoimintaa harjoittava yksikkö; 13) Tulli; 14) rajavartiolaitos; 15) ulosottoviranomainen; 16) Kansaneläkelaitos. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.
54
LIITE 5. Huolen puheeksioton ennakointilomake
Jukka Pyhäjoki & Mimosa Koskimies 2010
Tom Arnkilin & Esa Erikssonin kehittämää lomaketta mukaillen
Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa
Sinulla on huolta ihmisestä, omista toimintamahdollisuuksistasi tai teidän välisestä suhteesta
Et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi
Haluat kehittää huolen ilmaisemista osana ammatillisen vuorovaikutusosaamisen
kehittämistä
Lomakkeen avulla voit
a) Valmistautua keskusteluun
b) Tulla tietoisemmaksi, miksi puheeksiottaminen tuntuu hankalalta tai helpolta
c) Kehittyä ottamaan oma huoli puheeksi yhteistyötä rakentavalla ja kunnioittavalla tavalla
d) Tulemaan tietoisemmaksi ja oppia arvioimaan omaa toimintaa vuorovaikutustilanteissa
e) Ennakoimalla miettiä rakentavia toimintatapoja toisen ihmisen mahdollisiin negatiivisiin
reaktioihin
Lomakkeessa on kolme osaa
I OSA Käytä/Täytä, kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aiot kehitellä huolenaiheesi
puheeksiottamista.
II OSA Käytä/Täytä, kun olet valmistautumassa kohtaamistilanteeseen.
III OSA Käytä/Täytä pian tapaamisen jälkeen.
I OSA Täytettäväksi, kun valitset tilannetta
1a. Perustiedot ihmisestä (lapsesta/nuoresta/asiakkaasta/perheestä ILMAN tunnistetietoja)
1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi
2a. Mistä olet huolissasi tilanteessa? Konkretisoi huolesi ja havaintosi
2b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi?
2c. Oletko aikaisemmin ajatellut ottaa huolesi puheeksi? Miksi et kuitenkaan ole ottanut?
3a. Missä asiassa tarvitset apua ja yhteistyötä ihmisten kanssa? Miksi kutsut ihmiset koolle?
55
3b. Miten kutsut ihmiset yhteistyöhön, niin että lisäät turvallisuutta ja avoimuutta itse tapaamisessa?
3c. Miten kerrot ihmisille tapaamisen tarkoituksesta ja keskustelun rakenteesta?
II OSIO Täytettäväksi ennen tapaamista
4a. Kuinka huolissasi olet tilanteesta tällä hetkellä? Ympyröi sopiva vaihtoehto.
Huoleton Melko huoleton Pieni huoli Tuntuva huoli Suuri huoli
4b. Miten toiveikkaana näet tilanteen? Ympyröi sopiva vaihtoehto (asteikolla 1-5)
eritäin toivottomana 1 2 3 4 5 erittäin toiveikkaana
5. Mitkä asiat sinua ilahduttavat tilanteessa? Entä ärsyttääkö jokin?
6a. Missä asioissa arviosi mukaan eri ihmiset kokevat saavansa sinulta tukea? Onko asioita, joissa
he voivat kokea sinut uhkaksi?
Tuki:
Uhka:
6b. Missä asioissa arvioit saavasi ihmisiltä tukea? Onko asioita, jotka koet tilanteessa etukäteen
uhkaaviksi?
Tuki:
Uhka:
7. Millaisesta tuesta/toimista ajattelet ihmisen hyötyvän?
8. Millaisia vahvuuksia ja voimavaroja ihmisissä ja tilanteessa näet? Mitä ajattelit kertoa niistä?
9. Miten olet tullut toimineeksi keskusteluissa aikaisemmin ko. ihmisten kanssa?
10. Miten ajattelit ilmaista hyvät asiat ja huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteena tai
syytöksenä? Miten aloitat tilaisuuden?
11. Pohdi ja ennakoi kuinka puheeseesi reagoidaan? Kuka reagoi ja miten? Välitön reaktio ja
pitkäaikaisempi vaikutus?
OSA III Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen
12. Miten toteutit puheeksiottamisen?
13. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton
Alla
Aikana
Jälkeen
56
14. Kuinka huolissasi olet nyt tilanteesta? Ympyröi sopivin vaihtoehto.
Huoleton, Melko huoleton, Pieni huoli, Tuntuva huoli, Suuri huoli
15. Miten toiveikkaana koet tilanteen nyt (asteikolla 1-5). Ympyröi sopivin vaihtoehto (asteikolla 1-
5)
Erittäin toivottomana 1 2 3 4 5 Erittäin toiveikkaana
16. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 11. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta?
Koitko jotain yllättävää?
17. Miltä toiminta tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää toiveikkuuttasi? Mikä
huolestuttaa edelleen?
18. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi?
Yhteinen arviointi
Toteuttakaa puheeksiottamisen lopuksi vielä yhteinen arviointi tilaisuudesta osallistujien kanssa
(katso apukysymykset ja niiden kirjauspohja seuraavalla sivulla). Kirjaa keskustelun aikana
keskustelun pääkohdat ylös. Kirjaa keskustelun jälkeen, miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui. Mitä
ajatuksia se herätti? Toimiko? Jne.
19. Miten ihmiset mielestäsi kokivat tilaisuuden? Hyödyn, kuulluksi tulemisen, toiveikkuuden
lisääntymisen ja tilanteen selkeytymisen, jne.?
20. Miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui? Mitä ajatuksia se herätti? Toimiko?
Puheeksiottamisen yhteinen arviointi
Arvioikaa osallistujien kanssa seuraavia asioita yhdessä. Kirjaa keskustelun aikana keskustelun
pääkohdat ylös. Kirjaa keskustelun jälkeen miltä yhteinen arviointi sinusta tuntui. Mitä ajatuksia se
herätti? Toimiko? Jne.
1) Millainen fiilis keskustelusta jäi? Miltä se tuntui? Minkälainen kokemus tämä oli?
2) Kuinka hyödylliseksi koit keskustelun? Arvio 1-5
1=Hyödytön, 5= Erittäin hyödyllinen
3) Koitko tulleesi kuulluksi? Arvio 1-5 1 = Erittäin huonosti, 5= Erittäin hyvin
4) Miten toiveikkaana lähdet tästä tapaamisesta? Arvio 1-5 1= Erittäin toivoton 5= Erittäin toiveikas
5) Mietityttääkö tai arveluttaako sinua jokin jatkon suhteen?
57
LIITE 6. Huoltajien kuuleminen VASU-prosessissa. Kyselyn tulokset.
Huoltajien kuuleminen järjestettiin koko Virtain kaupungin alueella syksyllä 2016. Kysely lähetettiin
kaikkien sillä hetkellä varhaiskasvatuksen piirissä olleiden lasten huoltajille.
0 20 40 60 80 100 120 140 160
leikki
perushoito ja huolenpito
liikunta
kädentyö ja kuvataide
musiikki
mediakasvatus
sosiaaliset taidot
Varhaiskasvatuksen osa-alueet
1 2 3 4 5
0 50 100 150 200
ajattelu
kulttuuri
itsestä huolehtiminen
monilukutaito
tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
osallistuminen ja vaikuttaminen
Varhaiskasvatuksen laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet
1 2 3 4 5
58
0 20 40 60 80 100 120
en lainkaan
vähän
en osaa sanoa
riittävästi
paljon?
Saatteko lapsenne varhaiskasvatukseen liittyvää tietoa
0 10 20 30 40 50 60
0-1krt
2-3krt
>3
Vasu-keskusteluja toimintavuodessa
59
0 20 40 60 80 100 120 140 160
päivittäiset juttutuokiot ja kuulumistenvaihto
Wilma
sähköposti
puhelimitse/tekstiviestein
viestivihko
muu
Sopiva yhteydenpitotapa
1 2 3 4 5
0 20 40 60 80 100 120 140
päivittäinen kohtaaminen
vanhempainillat
vasu-keskustelut
juhlat
teemapäivät ja tempaukset
retket
päivähoidon aloituskeskustelu ja…
Yhteistyön muodot
en lainkaan tärkeänä jonkin verran tärkeänä en osaa sanoa
tärkeänä todella tärkeänä
60
LIITE 7. Lasten kuuleminen Vasu-prosessissa. Haastattelulomake.
Uuden paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa haluttiin saada myös lasten ääni
kuuluviin, sillä he ovat päivähoidon arjen ja varhaiskasvatuksen palvelujen asiantuntijoita.
Haastatteluun osallistui 44 lasta ja aikataulullisista syistä se toteutettiin vain kahdessa suurimmassa
yksikössä, Killinkosken ja Koivurinteen päiväkodeissa. Haastattelun tulokset on tiivistetty tähän
haastattelulomakkeeseen.
huhtikuu 2017
VIRTAIN KAUPUNKI
VASU 2017
LASTEN KUULEMINEN
Päiväkoti o Killinkoski
o Koivurinne
Ryhmä
Lapsen ikä o Tyttö
o Poika
LASTEN ÄÄNI KUULUVIIN! LAPSEN VASTAUKSET TULEE KIRJOITTAA SELLAISENAAN, MITÄÄN SIITÄ MUUTTAMATTA TAI POISJÄTTÄMÄTTÄ.
1. Mikä päiväkodissa on kaikkein kivointa? Mistä asioista pidät täällä eniten?
Kaikkein eniten lapset pitävät leikkimisestä ja kaverit koetaan todella tärkeiksi. Lisäksi useassa vastauksessa mainittiin erilaiset kädentyöt. Koivurinteen päiväkodin lapset kokevat mieluisiksi asioiksi myös erityisesti ulkoilun. Puolestaan Killinkosken päiväkodin lapset pitävät myös päivälevosta sekä monenlaisesta liikunnasta ja jumppaamisesta.
2. Mikä päiväkodissa on kaikkein kurjinta tai tylsintä? Mistä asioista et pidä täällä?
Kaikkein kurjimmiksi asioiksi päivähoidossa koetaan kaikenlainen kiusaaminen. Lisäksi päivälepo mainittiin useassa vastauksessa. Yksittäisissä vastauksissa mainittiin myös muutamia ruokia, joista ei pidetä (mustamakkara, sipuli).
3. Mitä täällä päiväkodissa pitäisi muuttaa? Miksi? Tai, mitä toivoisit päiväkotiin lisää?
Useimmin toivottiin lisää monenlaisia leluja ja leikkejä. Kaiken kaikkiaan vastausten perusteella lapset vaikuttavat olevan varsin tyytyväisiä päivähoidon arkeen.
4. Muita ajatuksia, toiveita, ideoita?
Neljänteen kysymykseen moni lapsi ei ollut osannut vastata tai vastauksissa mainittiin hyvin samoja asioita kuin kolmannen kysymyksen kohdalla.
61
LIITE 8. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut
Varhaiskasvatusmaksut perustuvat lakiin ja uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki tuli voimaan
1.3.2017 alkaen. Kunnallisen päiväkotihoidon sekä ryhmäperhepäivähoidon ja perhepäivähoidon
maksut määräytyvät perheen koon ja tulojen perusteella, mutta uusi laki toi mukanaan muutoksia
tulorajoihin, prosentteihin ja sisaralennukseen. Joka toinen vuosi tarkistetaan tulorajojen
euromäärät yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti.
Kokoaikainen varhaiskasvatus
- enimmillään 290 euroa / kk
- saman perheen toisen päivähoidossa olevan lapsen
korkein maksu on 261 euroa / kk
- alimmillaan 27 euroa / kk
- perheen ensimmäiseksi lapseksi katsotaan aina nuorin
varhaiskasvatuspalveluja käyttävä lapsi
- ikäjärjestyksessä seuraavasta kokoaikaisesta
varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta voidaan määrätä
maksu, joka on enint. 90% nuorimman lapsen maksusta.
Kustakin seuraavasta lapsesta maksu on enint. 20%
nuorimman lapsen maksusta.
Määrättäessä perheen toisen tai tai useamman lapsen
maksua, käytetään määräytymisen perusteena nuorimman
lapsen laskennallista kokoaikaisen varhaiskasvatuksen
maksua.
- lapsen hoitoaika enintään 10 tuntia / päivä
Osa – aikainen varhaiskasvatus / päivähoidon tarve on
Enintään 10 hoitopäivää / kk
- hoitomaksu on 60 % kokopäivähoidon maksusta
11- 15 hoitopäivää / kk
- hoitomaksu on 80 % kokopäivähoidon maksusta
- lapsen hoitoaika yli 10 tuntia/pvä, hoitomaksu 100%
Vanhempien kanssa tehdään kirjallinen sopimus
- osa – aikaisen hoidon tarve tulee olla jatkuvaa
( poissaolot 1 – 2 kuukauden aikana eivät oikeuta
maksun alenemiseen )
- hoitopäivät ilmoitetaan etukäteen
- sovittuja hoitopäiviä tulee noudattaa kuukausittain
- jos sovitulle hoitopäivälle sattuu arkipyhä, lapsi
sairastuu tai on lomalla, hoitopäivää ei siirretä
toiseen ajankohtaan
Osapäivähoito - hoitomaksu on 60 % kokopäivähoidon maksusta - lapsen hoitoaika enintään 5 tuntia / päivä
Osa – aikainen osapäivähoito / päivähoidon tarve on Enintään 10 päivähoitopäivää / kk - hoitomaksu on 60 % osapäivähoidon maksusta 11 – 15 päivähoitopäivää / kk - hoitomaksu on 80 % osapäivähoidon maksusta Samat ehdot kuin osa-aikaisessa kokopäivähoidossa
Esioppilaan päivähoitomaksu Esiopetus ( 4 tuntia / päivä ) on maksuton. Päivähoitomaksu peritään päivähoidon tarpeen mukaan: - hoitomaksu on 60 % kokopäivähoidon maksusta mikäli päivittäinen hoitoaika on enintään 5 tuntia - hoitomaksu on 80 % kokopäivähoidon maksusta mikäli päivittäinen hoitoaika on enemmän kuin 5 tuntia - kokopäivähoidossa olevan lapsen maksu muuttuu osapäiväiseksi siitä päivästä alkaen kun esiopetus alkaa. Jos esioppilas tarvitsee esiopetuksen lomien aikana kokopäivähoitoa, peritään päivähoitomaksu kokopäivähoidon mukaan. Kokopäivähoitoa on haettava etukäteen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa tarjotaan pääsääntöisesti koulujen toiminta-aikana. Koulun loma-aikojen päivähoitoa on haettava erikseen. Muuten koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa laskuttaa koulutoimi. Jos kouluikäinen on hoidossa ennen kello 7 tai kello 17 jälkeen, sivistyslautakunta laskuttaa lisäksi 10 euroa / kk.
62
Vuoropäivähoidossa olevan lapsen päivähoitomaksu Päivähoitoa järjestetään maanantaista perjantaihin ja näistä päivistä kertyvät kuukausittaiset päivähoidon toimintapäivät. Vuoropäivähoitoa järjestetään tarvittaessa myös viikonloppuisin. Nämä päivät lisäävät vuoropäivähoidon toimintapäiviä verrattuna päivähoidon toimintapäiviin. Vuoropäivähoidossa olevalla lapsella tulee olla riittävä määrä vapaapäiviä kuukaudessa. Vuorohoitoa voi varata enintään 23 päivää kuukaudessa. Mikäli lapsen päivähoitopäivä ylittää 10 tuntia, hoitopäivästä tulee laskennallisesti 2 hoitopäivää.
Tilapäisen varhaiskasvatuksen maksu Kokopäivähoito: 23 euroa / läsnäolopäivä / perhe Osapäivähoito ( enintään 5 tuntia / päivä ): 11,50 euroa / läsnäolopäivä / perhe Päivähoito on tilapäistä mikäli hoidon tarve on enintään 5 päivää / kk eikä se ole jatkuvaa. Tilapäistä päivähoitoa järjestetään mikäli päivähoitoryhmissä on tilaa.
Perheen koko ja maksuprosentti
Perheen kokona otetaan huomioon yhteistaloudessa asuvat avioliitossa tai avioliiton omaisissa
olosuhteissa elävät henkilöt sekä heidän kanssaan samassa taloudessa asuvat molempien alaikäiset
lapset.
Tulorajat, joilla pienin tai suurin päivähoitomaksu
perheen henkilömäärä
tuloraja korkein maksu % tulot,joilla pienin maksu
tulot,joilla suurin maksu
2 1915 11,50% 2150 4437
3 1915 9,40% 2202 5000
4 2053 7,90% 2395 5724
5 2191 7,90% 2533 5862
6 2328 7,90% 2670 5999
Yhteishuoltajat. Jos lapsen huoltajat asuvat eri osoitteissa, määrätään maksu sen perheen tulojen
perusteella, jonka luona lapsella on väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen
varmennepalveluista annetun lain (661/2009) mukainen asuinpaikka.
Sisaralennus
Kun samasta perheestä osallistuu useampi kuin yksi lapsi kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen,
voidaan nuorimmasta kokoaikaisesta varhaiskasvatuksessa olevasta lapsesta määrätä 5§:n mukaan
määräytyvä asiakasmaksu. Ikäjärjestyksessä seuraavasta lapsesta voidaan määrätä maksu, joka on
enintään 90 % nuorimman lapsen maksusta. Kustakin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu on
enintään 20 % nuorimman lapsen maksusta. Määräytymisen perusteena käytetään nuorimman lapsen
laskennallista kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksua.
63
Varhaiskasvatusmaksun määrittäminen
Maksu varhaiskasvatuksesta määräytyy perheen kuukausittaisten bruttotulojen mukaan. Tuloina
otetaan huomioon lapsen ja hänen kanssaan samassa taloudessa elävän vanhemman tai muun
huoltajan sekä tämän kanssa yhteistaloudessa elävän puolison tai avioliiton omaisissa olosuhteissa
elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Perheen on toimitettava
tuloistaan kirjallinen selvitys. Mikäli perhe ei toimita tulotietojaan kuukauden kuluessa
päivähoitosuhteen alkamisesta, peritään enimmäiskuukausimaksu. Perhe voi myös
päivähoitohakemuksessa olevalla kirjallisella suostumuksellaan maksaa enimmäismaksun, jolloin
tulotietoja ei tarvitse toimittaa.
Varhaiskasvatusmaksun periminen
Varhaiskasvatuksessa on kiinteä kuukausimaksu, joka peritään 11 kalenterikuukaudelta
toimintavuoden aikana. Heinäkuu on maksuton kuukausi seuraavin edellytyksin:
1) Lapsen päivähoitosuhde on alkanut edellisen vuoden elokuussa tai aiemmin.
2) Edellisen lisäksi lapsella on ollut päivähoidon toimintavuoden aikana ennalta ilmoitettuja
vapaapäiviä 75 % kuukausimaksun perusteena olevien yhden kuukauden hoitopäivien
määrästä.
Laskutus tapahtuu kuukausittain jälkikäteen hoitopaikassa täytettävän läsnäolopäiväkirjan mukaan.
Lasku lähetetään kotiin. Mikäli lasku on maksamatta eräpäivään mennessä, lähetetään maksukehotus,
johon lisätään perintäkuluja 3 euroa. Maksuvaikeuksissa kannattaa olla yhteydessä taloussihteeri
Henna Hämäläiseen maksusuunnitelman laatimista varten ennen kuin lasku siirretään perintätoimisto
Lindorff Oy:n hoidettavaksi. Mikäli maksua ei senkään jälkeen suoriteta, lähetetään lasku
ulosottoviranomaiselle.
Varhaiskasvatuksen alkaminen ja loppuminen
Maksu varhaiskasvatuksesta peritään päivähoidon aloituspäivämäärästä alkaen. Päivähoitosuhteen
loppumisesta ilmoitetaan Varhaiskasvatuksen päättymisilmoitus – lomakkeella. Jos uusi hoitosuhde
alkaa tai lapsen päivähoito päättyy kesken kalenterikuukauden, maksu määräytyy hoitopäivien
lukumäärän mukaan kuukausimaksua pienempänä. Maksun määrä pyöristetään lähimpään
euromäärään.
Asiakasmaksun tarkistaminen
Maksukyvyn mukaan perittävä maksu määritellään päivähoidon toimintavuodeksi (1.8 – 31.7).
Maksu tarkistetaan vuoden aikana, mikäli perheen tulot muuttuvat olennaisesti (+/ - 10 %) tai perheen
koko muuttuu tai voimassaolevat säädökset ja päätökset muuttuvat.
Poissaolojen vaikutus
Kuukausimaksu peritään kaikilta ennakkoon varatuilta päivähoitopäiviltä, myös satunnaisilta
poissaolopäiviltä (esim. sairas ). Yksikin läsnäolopäivä kalenterikuukauden aikana aiheuttaa koko
kuukauden maksun, seuraavin poikkeuksin:
64
Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta kaikki kalenterikuukauden
toimintapäivät, maksua ei peritä lainkaan.
Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta vähintään 11 toimintapäivää
kalenterikuukaudessa, maksuna peritään puolet kuukausimaksun määrästä.
Sairauspoissaolosta tulee ilmoittaa päivähoitopaikkaan heti sairauden alettua.
Jos lapsi on poissa päivähoidosta muusta syystä kuin sairautensa vuoksi
kalenterikuukauden kaikkina päivinä, maksuna peritään puolet kuukausimaksun määrästä
Muutoksenhaku
Jos maksuvelvollinen on tyytymätön varhaiskasvatuksen maksupäätökseen, hänellä on oikeus saattaa
päätös varhaiskasvatuslaissa tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti
30 päivän kuluessa.
Esimerkkejä asiakasmaksun laskemisesta
Voitte laskea perheenne kokopäivähoidon maksun seuraavan mallin mukaan:
Laskekaa perhekoko.
Katsokaa tuloraja / kk taulukosta.
Jos perheen jäseniä on enemmän kuin 6, lisätkää tulorajaan 138 euroa jokaista muuta
perheenjäsentä kohden.
Vähentäkää se keskimääräisistä kuukausibruttotuloistanne.
Ottakaa jäljelle jäävästä luvusta maksuprosentin (11,50 tai 9,40 tai 7,90) mukainen osuus
= asiakasmaksu.
Esimerkki 1
Äiti, isä, lapset 3 v ja 5 v = perhekoko 4
Bruttotulot yhteensä 3900 euroa /kk
3900 euroa – 2053euroa = 1847euroa /kk
7,90 % 1847eurosta =145,91 euroa /kk
3 vuotiaan maksu = 146 euroa/kk ja
5 vuotiaan maksu = 90 % 146 eurosta = 131 euroa/kk
Esimerkki 2
Äiti, lapset 3v ja 2 koululaista = perhekoko 4
Bruttotulot yhteensä 2690 euroa / kk
2690 euroa – 2053euroa = 637euroa / kk
7,90 % 637 eurosta = 50,32 euroa / kk = 50 euroa/kk
65
Mikäli Teillä on kysyttävää asiakasmaksuihin liittyen, voitte ottaa yhteyttä:
Killinkosken päiväkoti (03) 531 0028, 044 – 715 1470
päiväkodin johtaja Elina Hakala
Koivurinteen päiväkoti 044 – 715 1391
päiväkodin johtaja, varhaiskasvatuspäällikkö Eija Viinikka – Virtanen
Varhaiskasvatustoimisto
perhepäivähoidonohjaaja, varhaiskasvatuspäällikkö Eija Viinikka-Virtanen 044 – 715 1391
toimistosihteeri Jaana Jouttijärvi (03) 4851 241
Maksusuunnitelmat:
Rahatoimisto taloussihteeri Henna Hämäläinen (03) 4851 235
66
LIITE 9. Ateriapalvelut Virtain kaupungin päiväkodeissa
Tuemme pienten lasten kasvua ja kehitystä tarjoamalla päivittäin maistuvia ja täysipainoisia aterioita
Virtain kaupungin päiväkodeissa. Terveellinen ruokavalio on kiinteä osa päiväkodin
varhaiskasvatusta, jolla luodaan pohjaa terveellisille ruokailutottumuksille ja läpi elämän jatkuvalle
hyvinvoinnille.
1. Varhaiskasvatuksen ruokailun keskeiset ravitsemukselliset tavoitteet (ruokapalvelut)
1. Turvata osaltaan yhdessä kodin kanssa lapsen kasvua ja kehitystä
2. Ohjata lasta monipuoliseen ja vaihtelevaan ruokailuun
3. Turvata lapselle riittävät ja tasapainoiset ateriat ja välipalat hoitopäivien aikana
4. Antaa kodeille virikkeitä terveyttä edistävän ruoan valinnasta ja valmistamisesta
2. Varhaiskasvatuksen ruokailun suunnittelun (yleiset) periaatteet
Lapsen aterioissa kokonaisuus ratkaisee ruokavalion laadun. Päiväkotiaterioiden suunnittelun
perustana ovat:
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset: Terveyttä ruoasta –
suomalaiset ravitsemussuositukset (2014)
Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille (2016)
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan – SYÖDÄÄN YHDESSÄ JA OPITAAN YHDESSÄ-
kouluruokasuositus (2017)
Käytössämme on kuuden viikon kiertävä ruokalista ja kuuden viikon kiertävä aamu- ja välipalalista,
joita kehitetään jatkuvasti ravitsemussuositukset ja asiakkaat sekä asiakaspalautteet huomioiden.
Monipuoliset ateriat
Ateriakokonaisuuteen sisältyy pääruoka lisäkkeineen, salaatti tai raaste sekä salaatinkastike, pehmeä
leipä ja ravintorasva sekä maito, piimä tai vesi.
Käytössämme on vakioidut ruokaohjeet. Vuoden aikana on 5 – 6 teemapäivää.
Raaka-ainevalinnoissa ja hankinnoissa meille on tärkeää kotimaiset tuotteet.
Ruokapalvelut on päiväkodin osalta Portaat-luomuun ohjelman portaalla 2. Käytössämme olevat
luomutuotteet ovat mansikat, piimä, puurohiutaleet ja elokuusta 2017 alkaen luomumaito
Erityisruokavalioita noudattavien lasten on mahdollista saada yksilöllinen ateria terveydellisten
(lääkärintodistus vaaditaan) tai vakaumuksellisten syiden perusteella.
PEDAGOG
INEN
SELVITYS
Laditaan
yhdessä
vanhempie
n ja
monialaise
n
työryhmän
kanssa.